Sivetgaessem birra Sameaednamest

-{(jar^'(lMA

Šivetgaessem birra Sameaednamest.
SarneaBdnam „DallodiIe buoredam Sservve" Alalajosl lae
algost addam dam girje prenteduvvut Darogilli; dast-
maqr]el Ige Daeno Lensman Androassen dam jorglam
Same-gilii, Lektor Friis lae dasa lasetam Da-
rogielsadne cilgitusaid ja ,,Almug bajascuvgitus saprvve"
Kristianiast lae dam praentedaltam Samegilli jecas
mavso ala.
/l{ristianiast.
Prapnteduvviim P. T. Maljing luUe.
1864.

iVlaida sameaednamest baerre sivet lokkujuvvut dai
gaskaomi gaski, maid sivnedsegje lae addam olbmui
Mutto daina Ibmel addaldagain lae ssemmalakkai
gaevvam moft aera Ibmel addaldagaiguim, dat lae skief-
tates, fuoiates ja boasto lakkai adnujuvvum, olbmui
aldsis vahagen, ige dat laek saddam danen avkken ja
illon, manen dat vises ja buorre adde dam vigati.
Olmuš faertte galle ouduset man uccan olbmuk
fittijek jecaidaesek avke bivddet, go dam šivetgaessem-
vuoge vutlivaldda, maid olbmuk sameaednamest adnek.
JEra aednami oudamaerka dam cajet maggar avkken
šivetgaessem matta saddat, oudamaerkka diti Sveits,
gost masa dušše šivetest ellek.
Addet, gitie; addam, \(g^ giberj addak, fcu gi»er;
son adda, ^an, t)un gicer; addaldak, en ©atoe. Gitos
aednag addaldagast! mangc lat for ®auen! Sivnedet,
jlfabe; sivnedaegje, Sfaber; Ibmel sivned! ®ut) ftgnc!
šivet, ^tjccg; gussa, ^o; vuoksa, Dffe; gaica, ®eb;
savca, ®au; galbbe, ^ab. Adnel, bruf^e; boastoladnet,
mišbrugc. Vahag, gfabe; avkke, gorbel; illo, (Slccbe;
moraš, Sorg; iiost laem, jeg er glab; morrasest laek,
bu er bcbreDct. Olmuš, 2)Jenneffe; olmai, 2)^anb; nisson,
^mnbe; nieidda, $ige; viollja, 23robcr; oabba,
(Sejler; acce, gaber; aedne, OD^ober; manna cierro,
aSarnet groebcr. ^EIIet, Icbe; aele daervvan! let) »eU
1*

Sameaednamest Ise šivetgaessem Benašidi senibo gollon
go vuoitton ja harvaidi duotta avkken. Dam girje
ulbme lae dat, alte sameaednam albmugi ajetel man
vuoge mielde dal givet gessujuvvu ja man vuoge
mieldedat baerregi
oa^jom dili.
gessujuvvut, sluoramus vuoito dast
Dain ilgitusain, maid Sundek (Valdek), Lonsman-
nek ja Formanskapak 1859«d jage sist ammat baelest
sameaednam Ha?rrai adde, matla galle oidnujuwut alte
senas oasse albmugest aembo .šivetid viggek biebmat go
sin biebmamest Lt, ja atte aednag sajin aido haegga
sivefest cagatuvvu. Daggar biebmamin aei bae sivelak
maidegen, mullo dak baica goarranek, buoccajek ja
mar|cmusla jabmek. Almugolmai i lave jes šiveldivsost
maidegen diettet; dam son oskeld akkasis daihe bi-
gasis. Go šivetak cakcag galggek bibmu.sgollut, de lokko
i dakkujuvvu man ollo fuodar lae o^^usuvvam ja ollo
daina bufla biebmat. Dat harvoi dappatuvva, alte ši-
Sameaednam, ^inmarfen; aednag, mange; harvak,
faa. Gollo, Ubgift; boalto, Jn^^^Tgt; dtiotlavuolta,
Sant^e^; gieles, Voi^n; sarno duollavuoda! tal (5ant)=
beM ale gielest! hp iffe! cajet munji gaeino! t»i^ mig
53eien! cilggil, fovflare; cilgilus, {yorflavin(][; adde
munji ielgga (^'ilgitus, c^il'* mig en ti^^eliij ^ovflaving!
Sunde daihe Valdde, JvOi^eb; Lensmanne, l'enomani);
./Ednanihaerra, 3lintman&. alle, (^fviuev; jakke, ''liax;
damjage, iaav; dimag, ifjov; biebmat, fotve; burist
bibmum, uelfobt; baccel, mcclfe; bacce gussa, ilRalfefo;
aenas oasse albmugesl, frovile I)elen af ^lmnen; viggat,
ftvccbe; moft a'lak? viggam ain oudas guvllui! t)r30t=
lebe^ leDer I)u? jeg ftvccbev frembcle^ fvemab; caagat,
l)in&ve; vuostcbieg cao-gai muo vuolggemest, 2}?ot)V)int)
bint)vel)e mig fva at veife; oagjot, at faa; o^udel,
fpc\e at faa; oa^omgo love? faav jeg Coi>? oa^omgo
jaerrat dusl? maa jei^ fpovge bic;? iko a|o love dain
dakkat, tni faar iffc ^OD at giore t)etl

-vetak gaepeduvvujck suoidne (avje) vagjegvuodast; garje
baica davje lasetuvvu ovtain guvtin galbin, ja dalogemed,
gaest hallo lae ollo šivetid gaesset, boadnjasjedde daina,
atte dalge galie birgijuvvu moft oudalge; mutto
-go giddadalvve boalta, de lae maida haettege joavddam,
ja šivetak inaida nelgguk moft oudalge. ^dnagak
nokkujek gintalmesaige jo suinin. Daeno gieldast i
addujuvvu gudege gussi asmbo go golma njajlje viego
suoinek obba dalvest. Dasa vela adnujuvvujek fseramak
fuodarlasek, nuftgo jaekkalak, heppussoande, debbuk,
starak (slaendse), liebmasak, duorgak ja barkok duom

6
Nuft lae Daeno gieldast oidnujuvvum, alte njaeljadas oasse
daina šivitin, mak njuvvujek, Isek vigest. Dain sera
namatuvvum fuodarlasin Ise maelgad uccan selatus. Oap-
pavaš ja jierbmalas olbmuk laek dam boddi boaltam,
atte jaekkaladnem boft galle saestašuvva uccanas fuodar,
mutto alte dat mielkke, mi jaekkalin bibmujuvvum sive-
test boatta, lae sagga njarbadaeb go dat, maid oimuš
oa^jo suinin bibmujuvvum sivetest. Lavcast maida
boatla ucceb vuogja, go jaegel adnu. Haevossoandde,
duorgga ja darjas ffii male a^ran lokkujuwut go oav-
jedaevdan.
Daid fuoctarlasid fidnim difi adnujuvvu ollo aige
ja barggo. Ovtas guovtes faertteba cada dalve fidnost
laet debbuid ja staraid fuollam dili moadde gussi. Multom
baikin dak fajrtijek gallad bff!nakgullam dukku-
dagast vi^^ujuvvut, ja dain baikin agjanek olbmak
boaUiamušain ja slarain nuft, alte bivdost i valgan mik-
kege obba dalvest. Dain baikin, gost jaegelgis adnu-
juvvu, golatuvvu maida aigge ja barggo dain bajedel,
cokkit ja gaeselet. Nuft lae maida barkoadnem aigeagje
ja dussalas barggo. Dak fuodarlasek laek Eenas sajin
baellefuodaren, ja mullom sajin nuftgo Daenost njaBlje
vidad oase obba dalvvefuodarest.
Njaeljadas oasse, cn ^^jerbcbel; njuovvat, flaa;
oappavaš ja jierbmalas olbmuk, (crrbe og forjlanbiye
i^olf; vikke, i^di', gussa i laek dicrvas, lae vigest,
5loen er iffe friff, ben bar^eil; sellet, lette; moft a;lak,
^Dorlebe^ leuer bu? aeIalus,i'eDnet^mit)tiel; aelatus-ga?idno,
IJiaring^Dei ; saeslet, fpare; im mon vissalvuoda daihe
vaive sa?sle, \(g, fparer iffe paa ^l'b oi^ Umacie; njarbad,
tpb; njarbi.š ja sukkis malle, tt)nb og ti)f (Suppe;
jorgalet, tienbe om; albme, ©ie; baellje, ©re; njudne,
5^a;fe; njalbme, DJJunb; hnlidifim du calmid oaidnet
oudalgo vuolgam, jeg onffebe at fe bet *21nftgt forcnb jcg
reifer.

Dal boatta dast, atte albmug sagga ucceb ja gaelbotaeb
suoine 0^330 go jiermalas jurdasaeme boft ma-
taši 033301 Dak garces ja haejot vaegatuvvum sidda-
gieddek dakkujuvvujek aibas saddotaebmen damboft,
alte gidai cavcai sivetjuolge vuold orruk. Dasa vela
boatta, atte dat vahaglaš aednamvuolas cacce dakka aednam
saddotsebmen, go jogai boft dat i sadda eritoa-
pestuvvut, ja atte muttom sajin i šadda mukkege aednam
ala bidgijuvvut, mutto jagest jakkai bigjujuvvu
duvdnen daihe merri balkestuvvu. JEms suoidne mae-
cest coggujuvvu, ja dat suoidne, mi nuft ollo vaive ja
bargo cada ja stuora aigeaje boft mapcest fidnijuvvu,
lae mjelgad hoppel ja vaegataebme. Dasa vela biegga
oases valdda ja ollo sapanin ja njoammelin bprrujuvvu,
ja damboft dakkujuvvu dat suoidne vela vahaglal^an
šivptidi. Damdili laek dal buok daidolaš ja jiermalas
olbmuk dam fuobmašam, atte dak gukkelmas magcce-
lajok laek vissarak vahagen; dastgo aereb dam aigeaje
mi daina lae, go gukken dak galggek doarreduvvut, de
lae maida gollo dai diti olbmuid balkatet, ja darbasaeb
bargok baccek dagakaetta (nuftgo gacssebivddo, sidda-
aednam divšodaebme ja ain aera fidnok). Gi datn jur-
dašisgodis, son galgga galle dam boddi boattet, atte
boatto daina i mavse obba gologe. Nubbe ašše, mast
Siddagiedde, ^jement^; mukke gieddai adda vuoja
laibbai, Wjcbniiif^ ^aa (šngen givev Smcr paa ^.Brefcet;
rasse sadda, ©vcc^fet l^ojev; moft dat lae šaddam?
Bttovlefee^ ev bet gaaet til? šaddoles aednamak, ufru(^t=
bave lOJavf ev ; mnn bidgim mukid giddi ala arnd gidda,
jei^ ubbve^ev ©jobnincj ^pM (S-n^en tiblic^t om ^aaven;
mu siddaguoibme balkest merri, min 9'iabo fajlev ben i
(^joen; coagget murjid, fanfe Q3crv; cokkit suinid,
famle ^0; biegga lae logjum, SSinben ev flilnet; adde
munji mu oase, gi\) mig min Del! sapan, en Tiu^;
njoamel, en^ave; borrat, fpife; borramus, 2}iab.

8
accegadde albmugest suoinek šaddek gaelbotaebmen ja
skolvasen,') lae dat, atte afcaggese^) aeska lagjijuvvu.
Njaelje vakko arvo miccamarai maqriel lae jo suoidne ollasi
lagjim mallai laddam; gulta vakko arvo miccamarai
mat]r)el, de goldnagoalta ja daflagoaltage suoidne ja
šadda dego dattanaga duorgga.^) Nuft lae maida cav-
cabaBllai vaddasab suoidne goikesen oa^^ot arve ja
suolne diti.
Caccegadde albmugest vailok maida dak darbašlas
muorak, maina hasid rakadet suinid goikadam diti, ja
damditi šaddik suoinek multomin gallad vakko a^dnam
alde orrot dassa go billa.suvvck. Oaggom, mast mai
sagga buoreb vuoitto lifi, fffirtte orrot, ja juokke goi-
kadak baeivve faftijuvvut.
Mutto dademielde moft .šivetbiebmo lae g*lbotaebme
ja vadne, de lae maida dai aera difšo gaelbotaebme
ja fuodne. Davalalat vailo albmugest rieftes navet.
Šivetak giddijuvvujek davala^at sevdnjis, garces guocca
raigidi daihe luoggoidi, mak devddujuvvujek suovain ja
caccelievlain, duolle dalle dak olgus luiltujek duorgaid
gasket. Harve havi .saddik .sivetak buttestuwut; baik-
1) almetaebmen. -) maqrieava. ^) d: massa
buok dam njalggamusja bibmujemus mailhe, mi dast lae.
Makso, Setaling; balkka, Scn; maid dat maksa?
bwat foflet bet? maid dat sadnemaksa? f)»al> bett)ber
bet Ort)? vakko, llge; manno, 2Raaneb; baeivve,
Dag; jakke, 5Iav; jakkeaigge, ^larstit); arwe, O^egn;
muota, Sne; hasid rakadam, jcf^ fo^ttev o)) ^efjer; goikadam
diti rasid. fov at torve ©vccšfet; oagorom, jeg
fii!er; giettavadoin ja vuogain, meb Apaan^fnere og
^vog; vanas, ^S,u\>] fierbme, &CiX\\; borjas Seil;
bori'astet, feile; sugam, jeg vov; vuostc biega, imo\>
55int>en; goikadak, lovtoeir; navet, ^^'j"^; davalajat,
fcEbDauligtji; appar ucce ja saevdnjad, alt fov libet 03
mevft; daevddet, fplbe; d'ievvat, b'liuc fulb.

kaduoggek laek šivetrokki citiak. Jecasek gu^ast, irii
javren vuold orro, sirtujek') davja šivetak, ja nuft olgus
luittujek buolašen goallot. Fuodarak addujuvvujek da-
valalal hingalidi, ja nuft šaddik suoidnesiebmanak ja
modik šiveti ala gavkestet, ja dak buok assai darvanek;
lafta ja goike biebinok siBkkalagai bigjujuvvujek sa-
jaidi, gost bacatasak farga gosstuk ja biledek sera fuo-
daridge. Alma i Isek oudulaš, atte šivetak daina lagin
goarranek, atte nalle gaelboluwa ja alte davdak boc-
cidek? Dat šivet- biebmamvuokke joavda maida liirb-
mat divrasen damboft, atte muorrahivvodak liemaslaebmai
adnujuvvu. Gost daggar muorravagjegvuotta lae go
sednag baikin samefBdnamest, dast galle saedaši albmug
juokke lakkai viggat miiora saestet; mutto muorain si
baica skieftedek nuft senemusat moft matlek. Damboft
maida skollijuvvu muorra, go rieftes aige i uppu-
juvvu, nuft atte goikkat asla oudalgo adnu; dastgo d

10
Lae galle jesaldes datge diiotta, alte aerotusak gavdnu-
jek, dastgo gavdnu duot dat caccegadde Sabmelašge,
gulte oamedovdola^at biebma šivetides, ja gutle maida
avke daina adna; mutto dat i mate dusšendakkujuvvut,
atte šivetak davala^at nuft bibmujek, moft oudalist
laB cilggijuvvum. Dat galle lae oainos, atte dat oame-
dovdotes šivetdifšo samegednamest lae valdoasše albmug
vaivasvulti ja haejos aigaibotfui. Nuft orro albmugolbma
dille ja aigaiboallo sivetgaBssem dukkudagast, atte illa
daidaši damtaga haegasge aigaibuftet. G u o 1 1 e ja I a i b b e,
ja laibbeja giiolle faerteši galle haBjos biebmon joavd-
dat. Mutto jos bivddo vcla i likkostuva, de i Isk Uiaina
laibege oastet, ja maina dalle galgga haega aeletuvvut'?
Jos sivet nuft gessuši, moft dat bEerresi ja malasi ja
moft maqebusl dam girjest šadda cilggijuvvut, de
albmug dille i mataši goasscgen daggar haegjon saddaf,
maggaren dal lae oidnujuvvum, ja jos vela moadde
jakkai bivdotes aigge .šaddašige, de galle dat lifci dalle
gillamest. 1854 ja 1855 faBrtejegje ollo gieldak sa-
meaednamest runa daihe rika kasast loanaid doappot,
maina obba gieldai albmugid vaeketel, vaike dalle aei
laem vela aembo go guofte bivdotes jage laemas.
Dat la? galle duotia, M et t)iflnof fanbt; mon
biemam sivetidam burist, jcg fctser mine ^rcatur gobt;
ja avke dain anam, og ^ar ivorbel af t»em; daet lae
oainos, bet er tl^beligt; vaivas, fattig; vaivasvuotta,
^"vattigbom; vaivaškassa, ^attigf ašfe; anodet, tij^ijc;
addct, giiu; im darbaš anodet, jeg be^ot>er iffe at
tigge; guolle ja laibbe, ^iff oc^ ©rob; jos bivddo likkastuvva,
berfom jyiff^i^ift Iriffc^; haegast la?t, DODrc i
Ciwe; dat rnanna haega ala, 'bd gaar ^jiiU ^ioct (eš;
haega aelelet, op^olbc '^iuct; luegwa ha?lte, QiPŠfare;
oasfet, fjebe; vuo\ddet, farlge; gillat, libc; gillamus
Cibelfc; mon laem gillam ollorak, jci^ ^ar libt mei^et;
gillavaš ja gierdavas, taalmobig og ubt^olbenbe.

Dast, mi dal lae celkkujuvvum, malla cielgaset oid-
nujuvvul.
i. atte albmug ma^ndo ollo šivitid vigga gaessel;*)
2. atte šivelidi addujuvvu maendo uccan ja gselbotes
fuodar;
3. atle šivetak giddijuvvujek mgendo garces ja daer-
vasmaptlom vistidi; ja
4. atle dak oamedovdoles lakkai divsoduvvujek dido-
lašmaettom ja dokkemffiltom olbmuin.
Dast fastain boalla:
1. atle šivetak goarranek, ruinek (skippek), buoccajek
ja muttomin maida jabmek;
2. alte sivilin i boade mikkege daihe uccan avke;
3. atte albmug bivdoin ja aera mavsolaeb bargoin
agjan slaraid ja fuodarid vie^lat hsegaid cagatam
diti sivelin, maina dadde mielkke i boade;-)
4. atte muorravuovdek saggarakkan gEeppanek dam
muorrahivodaga bofl, mi iiemastaebmai adnujuvvu;
5. alJe sidagiedde dadestaga garsam ja vsegalaebme
i valgan dai gukkelmas mseccelajoi diti;^)
») adnet. ^) Starast, šlaendsest ja debbust matta
šiega vaekka boattet sednami, go dak bigjujuvvujek
obman ja guoccagattujuvvujek; nuft maida guolesloagain.
^) atte sidagiedde mar|r]eslaga njaskam ja
buoredaebme vajaidaltujuvvu dai gukkalas maeccelajoi
bokte.
Ollo šivetid gaesset daihe adnet, {)oIl)c mange ^rc*
atur; uccan ja ggelbofes fuodar, litict otj jlet ^SDi^er;
ruoidnat, blitse magcr; buoccat, bliue fpg; buoccet,
bccre fl^g; jabmei, bo; oatnedovddo, Samintti(^{)ct);
oamedovdotaebme, fam»ittit^bft)^le^; didolašmaetlom,
UDiben'Oc; dokkimaettam, utuclig; vaekka, ^Jiagt; soatle
vaekka, ^rig^magt; vaegatuwut, bliue fraftle^.

12
6. atle suoidne damboft vaegatuvva ja ga^lbotuvva go
niaqr|edet lagjijuvvu;
'7. atte suoidnešaddost masa b«lle ggeppan damdili
go sidagiedde gidai cavcai siviljuolge vuold orro;
8. atle albmug faerlle occalet daid vffgalaeb daihe
baefteteb borramušaid, mammalassi mielke, gusa-
vuoja, vuosta ja biergo, mi riefles šivelgaesse-
mest boadasi; ja
9. alte aibas uccan dain nanialuvvum omin gavppen
ligok.
Vaddesilaek galle arvedel, alle buok dat lae alb-
mugi aldsis vahagen. Gaelbotes borrartiuSain aellet ja
haejos avnjoi daihe biftasiguim bufleksibuok .slai dav-
daid bagjelasasek ja fuolala?bmen ja jurda.šmaettosen
vaegjajek sikke sin aigala.s ja vuoiqalaš avkesek dili.
Dast dat boalta, atle samea?dnam olbmuin vailo sikke
appc ja dalto njargaidi lakkanet saervvam dili daida
stuoral) appeliivddoidi, vaiko sigjidi lifci gaeppadaeb dam
dakkat, gaek lakka laek, go Faellaidi, gaein jo vuost
sameaednami I;e gukke matke. Dast boatta datge, atte
sameaednain olbmuk laek sluora vaelge vuold gavpeolb-
maidi, maid davala^at aei bul'te maksef, jos buok sin
Occat. icc^c; occalet, fatine; occalim du sagga
go vulffgik. jcc| faDnctc bi^ mcget ba bu var rcijl;
gosa vulgcrik? hwor ffal bii bcu? borramu.s, SD'iab;
jukkamus, Driffe; vuosla. Cft; bierggo, i^jpb; robma,
X'puge; guocajTPt, raat»nc; guocagattet, labe raabnc;
guolle.šloaga, ^iffoflo; vades i laek arvedel, bct er iffe
»auffclit^t dt forftaa; buktet, tvingc; buvle deiki!
bring biM ruma.šla.š ja vuoii]aIa.s dille, lci^emlig Of^
aanbclii^ 2ilf^an^; aednamla.š ja agalas aellem, jorbijTf
og et^iiiit S!w; appebivddo, .fpaffiffc; Faella, Diorbfar;
gukke' matke, lanu[ iHcifc ; stuora va^lgae, ftor &\d\)\
vaelgesl laein gavppeolbmai, jci} er i ®jelt) til 9i\cb'
manben; makset vaelges, betale fm (SjelD.

13
duogaš valdujuvviige vaeltrgai. Dam oappavašmsettoinvuoda
ja fuolalesvuoda dilest i dagjad albmug dam
cuvgilusage vuostaivalddet ja oamastet, mi skuvlast ja
girkost addujuvvu. Mutto, niiftgo oudalist lae 'maerka-
duvvum, de dat eilgilus daihe valdataBbme i guoska
biiok sameaednam assidi. Dat guoska dušSe genas maer-
ragadde Samidi ja samesednamest šaddam Dacaidi.
Dalle go olmuslokko maqemusta i855ad jage sist
dakkujuvvuij de laei Sami lokko obba Norga rikast daggo
baiki 16,700. Dai gaskast legje 1,945 bagje-Samek.
Suomalalai lokko Ia?i 6,700. Dam a?dnam guovlost,
mi erinoamacet goccu Finmarkun, laei olbmui ja sive-
li lokko naft:
Oappat, Icrve; oapalet, unbcvttife; oapat muo
allet! Uxv mig at [fviDe! oapalgegje^ Sccvev; matlaja?gje,
'Difcipcl; oapaledin olmuš oappa, uei) at Icrve 31ut)vc
lccvev nuin felu; oappa, Ccrve; oppi saddat, fomme i
"i^ccvc; fuolla, Dmbu; fuollat, bvi)Dc fig om; im mon
sust fuola, jeg bvi^^ev mig iffe om ()am; maid don dast
fuolak? ^\)ai) fcmmev ^et big wel)? fuolalaebme, om*
fovgslc^; fuolalesvuolla, govfommelicjbcl); guoskat,
vove Dcb, fomme nccv; maid dat dudnji guoska? littab
angaav bct big? guoskalet, bcvovc; ale guoskat dasa!
vov bet iffc! mgerragadde, (Sjofivant); Darola^ak,
SRovbnuTnti; Dacak, ^anffc; olmušlokko, gp'fff^U
Sabmelas, en ^in; bagje Samek, isjel^finnev; lokkat,
Icrfc; logam girje, jcg (o:fcv cn ^Boi^; girje mield
laegak, bu lo^fcv i 33oc|; bajeld son lokka, tjan (crfct
utcnai); suormai mield lokkap, Dt tccUe ^aa ^^ingi^fttc;
lokke manne, ct 23avn, fom fan lafc.

00
14

15
Jos šivetgaessem galgga duolta avkken saddat alb-
inugi, de faerlte albmug jecas gaevatet dai oaiveldemi
mielde, mak dast maqestcuovvo gargoin dam girjest
addujuvvujek:
Sivetviste daihe Navet.
Dat IsB erinoamas darbašlas, atte sivetvisle 1«
allag ja stuores, vai daervaslas aibmo alelessi matla laet
vistest.
Nuft lae maida darbašlas, atte klasak bigjujuvvujek
naveti, amas saevnjadvuotta vaivedet. I šivetge loafte
aige saevdnjadasast, mutto goarran uovgataga, dasa
vela boatla, atte sivet i mate rieftes bultes ja corgis
divšo 033301 sevdnjis vistest, ja bultesvuolta lae saemnia
darbaslas siveti go olbmui. Šivetak aei baerre saeidnai
oivi orrot, mutto buoremus lae guovte baellai lattai oivi
bigjat. Dalle matta fuodarge bigjujuvvut sivet oudi alma
cilgi bagjel fievredkaelta, ige sadda dalle fuodar haev-
vanet. Lattegovdodak baerre guoftebaele hingali gaskast
laet nuft govdag, atte dak liltek šitlik, mai sist fuodar
galgga luvvaduvvut ja saegotuvvut. Saeinebaeld raka-
duvvu lalte roggelt, gosa mukke gacca; dadebuoreb
vela jos dat rogge nuft rakaduvvu, alte lilte matta vuollai
roggujuvvut aednam sisa, gosa gu^^a coggu. Dam
roggai baerre vurotagai muoldda bigjujuvvut lasatussan
Daervas aibmo, fvif? 2uft; lae darbašlas sikke ši-
vetidi ja olbmuidi, er nebwenbig baabe for D^r 09 2Jien*
nef!er; saevdnjad, mmfy saevdnjis igja, mevf 9'iat;
sjBvdnjadvuotla, OJJevfe; vaivve, Tlek; maid aigok
vaivestad? f)Dab bil bu ^ave for bin Umage? vaivedet,
befocere; corgad, ren; corgadvuotta, Often^ligt)eb
corggit, rengjere; šiettat, faa ^lab^; litte, ^ar.
;

16
mtikkidi. Borramlitle baerre nuft rakaduvvnt, atte ši-
vetak pei 0^30 dast eembo fuodar gaesset, opo dam, maid
dadestaga borrek, ja nuft, atte dak vuoigqat aei Sadda
borramušaidaesek ala, mak dalle aei njalgid .salsembo. Go
odd'asist sivetvistek liufsijuvvujek, de dak berrijek ra-
kaduvvut dam.oaivaduine daihe valdatusa mielde. Maida
dala sinava, garCis ja sevdiijis navetak ja goadek ma-
tasegje ollorak buoreduvvut daidolas nubbasluttem boft
sikke daervas aimo, buoreb cuovga ja Corgadajb but-
tesvuoda harrai Farga galgasi galle oidnujuvvul, atle
dat barggo vaives maksa.
Biebmam birra.
Maelgad jallat maennod dat olmus, gutte .sivetlogo
laset, go daidge i buvte burist biebmat, maid dalve
bagjel lae vuolgatam.') Dam matta juokkehaš arvedet,
go vullivaldda: Jos guovte gussi addujuvvu 16 marke
.siega gieddesuoidne, de aido haegga galle malta cak-
kat, mutto aibas fal uccan mielkke boalta. Multo jos
nubbe gussa vuvddujuvvu ja ofti addujuvvujek dak 16
suoidnemarke, de dat ofta gussa aembo bacca go
oudeb guofte gusa, jos dat fal oudal i laB.s jo heggusi nael-
goduvvum. Multo jos vela aembo i bacašige go guftug
oudal baciga, de la^ almaken dat stuora avkke, alte dam
gusast boatta buoreb .šaddo daihe sakko. Nuft lae
•) aelelam.
Rakadet, tilbercbe ; n jalgis, fob ; njalgga borramus,
Iccffcr 2)iat); njalgidet, fniage fcbt; i niikkege borramušaid
munji njalgid šat aembo, iiigcn 9)?at> fmagct
miglccngcr; huksit vieso, bi^ggc Apu^ ; goaite, ®amme;
buoredet, forbcbrc; cuovga ja corgadvuolla, \!pg og
9^cn^lii^^cb; dat barggo vaives maksa, bct 31rbcibe be=
talet limagcn; baccet, mcclfe; baet, ff^be.

17
niaida ucceb barggo, ucceb huvva ucceb šivetiguirn go
semboiguim, ja ucceb maida vistesagje adnujuvvu, aeige
laek burislbibmujuvvum šivetak nuft buoccai go nselgoduvvum
šivetak. Dasa vela boalta, atte uccan sivetiguim
i laek daggar vuorradus jos saddotes jakke daeivas go
aembo sivetiguim.
Olbmuk gullujek davja dam lokkamen, atte aembo
sivet faerte gessujuvvut, vai ambo mukke boatta; mutto
alma dat lae jiermetes sakka, dastgo mukke i boade si-
vilest mutto dam fuodarest, mi siveti addujuvvu. Suoid-
neviegost boatta dat ssemma mukke daihe dat borrujuvvu
ovta daihe guovte sivetest; mutto made buoreb
fuodar dade aembo ja buoreb mukkege boatta.
Dat mukke, mi luvtini), mseccesuinin, duorgain ja sta-
rain boalta lae vaegataebme, mutto buok vaegalaemus
mukke boatta dain sivetin, mak navrasin ja siega gied-
desuinin bibmujek.
Aido uian ollo fuodar baerre addujuvvut gudeg
šiviti, dat lae vades caelkket. Dat lae arvedatte, atte
made sluorab sivetak, datfe aembo fuodar dak gessek;
bace sivetak a?mbo gessek go dak, mak aei bace, barggo
vuovsak ja barggo heppusak aembo go dak, mak
') luodoin.
Barggo, ^trbeibe; sakko, Slffom; a;dnam saddo
ja šiveti sakko, 2sort)eng *2Ifgrobe og ^ttccgetg 3lffom;
sakko, Tlwitt; sakkoid makset, betale Sot'er; sakkat,
)5Ufte; vuorradus, ^orlegen^eb ; vuorradussi saddat,
fomme i 'JP^tfOf^^f)?^; vuorradusast vaeketet guoimes,
^icelpe fm O^orfle af JTniben; šaddotaebme, ufritgtbar;
jiermelaebme, uforfianbig ; sakka, ^ate; mi lae sakkan?
\)'0Cii> O'i^t? dafosim du sagaidi! jeg toiibe gjevne faa
big i ^ale! dat lae vades cselkket, fcet er i>anffetigt at ftge.
dat lae arvedatte sardne, M er en forj^anbig ^ale.
2

18
aei Igek bargost. Dademielde go darbaslas 1« juokke
dallodoallamest miittom muddoige ingere diettet fuo~
darestes logo dakkam diti cavcast, man ollo sivetid
bufta biebmat, de faf rtte juokke dalo ised daggar logo
dakkal; dast, gost aereb suoine aera i adnujuvvu go
gordneoalgak, starak, jaekkalak daihe liemas, dast matta
ggerddegussa birggit 16 daihe 18 suoidnemarkin bir-
ralmbseivai,') nuft atte aenebus addujuvvu guoddemaige
lakka; vuofsa, mi barggoi adnujuvvu, darbas 24 daihe
26 marke (dam darbas maida stuora gussage) ja haevos
50 marke. Dat mserre gaibed guofte dam made suoine
go davala^at lavve adnujuvvut; dak aera namatuvviim
fuodarlasek aei darbaš gallo lasetuvvut. Jos navet IfB
coaskes, dalle manna {Biiibo fuodar; damditi lae nibas
darbaslas liegga navetid adnet. Dat lae aibas vabaglas
šivetid ja nammalassi baccesivetid dalveg ja arrad gida
oigus luoitlet, oudalgo sednam lae bievllam.
Sivet baerre ovfa lakkai cada dalve bibmujuvvut.
Ilaek mikkege vahaglaeb go dat, atte cavcast maendo
valjest addujuvvu fuodar ja gidabaellai fast nokkot, goas
sivetak erinoamacet darbasek biebmo. Damditi baerre
juokkehas cavcast jo logo dakkat fiiodarides bagjel ja
dademielde cavcast jo biebmagoaltet.
' ) jandur vuollai.
Dallodoallam, A)u6t)o(bning; dalloised, ^u^boiibe;
logo dakket, gjorc Oicijuffab; gordnooalgak, A>a(m;
guoddet, (^ccrc; gussa guodda, loddo guodda, ^oen
Mm, ^uglcu ivTvper; guoddalet, auflai^e; barga^oi
adnujuvvu't, aul^cut'eg ti( 3(vf>cibe; haevoš,'^ell;^ga^r(ide
gussa, mibtielmaabii^ ^o; navet lae coaskes, (yjofct' er
folbt; dalveg ja 'arrad gida, om 25iuteveu Oij tiMigt
om *Caareu; olgus luoittet, f(ip))e ut); bievllat, bliue
bar; aednam lae bievllam, iJfarfcu er Hmn bar.

19
Mutto dast i laBk galle, atte sivet ovta lakkai
cada dalve bibmu, mutto dat galgga maida burist
bibmut cada jage Damditi Ise erinoamaš darbašlas
dalveg burist biebmat, go sivet i bace aivestessi dalve
dademielde moft bibmujuvvu, mutto maida gsessebaccem
dademielde sadda. Jos gaesseguottom laeš maggarak
buorre, de dat almaken i mate dam buttet, go
sivet dalveg te vagjegvuodasl orrom.
Šivetak fei galga aivestessi borrat, mutto dak
galggek maida rieftoi sodetet') biebmosek. Damditi i
galga buok oftan addujuvvul, mutto moadde juogost,
nuft atte burdo orruk ain gudeg borramgaskast. Made
darkelebbut aigge vuttivaldujuvvu, goas borramus ja
cacce galgga addujuvvut, dade buorebut sodetuvvu
biebmo ja dade alolabbuk^) laek maida šivetak. Dam aige,
goas šivit Ige harjanam borramusa ja cace oa^^ot ja
goas sivet harjanaemes mield dam vuordda, aido dam
aiggai dat maida baerre dam oajjot. Go sera fuodar
addusgollu, masa šivet i laek vuokkadam, de dat nub-
bastubme i bserre fakalagat dappatuvvat; dastgo šivet
nuft harjan dam fuodari, mi davjemusta adnu, atte illa
datto borragoattet aera fuodarid, mi jo dallan mielke-
gaeppanaBmestge dovddu.
1) smiricet. '^) elisebbuk.
Ovla lakkai, paa famme 2)?aat)c; man lakkai?
)pM ^\)at) [D^aabe? aednag lakkai, 'paa mange OJiaat'et?
gffisse-guottom, (5ommet-®va)^gaug; smiricet, ttjgge
1)ioD; sodetet, fotboie; buok oklanaga, alt paa en*
gang; harjetet jecas, ewe fig; harjetam jeccam Daro-
gilli, ieg uoet mig i Ototff; harjanet, tio'nne ftg til;
iin Iffik dasa harjanam, jeg et iffe bant tettil; harjanaebme,
55ane; vuorddet, t^ente; vuorde vuost! t)ent
tibt! gaeppad, let; geppis noadde, en (et 23t)il'c; dat
gseppedi mu vaimo, \)it lettcbe mit .^|ettc.

20
Baccegusaid berrijek olbmuk juokke gaskaoame
boft baittet šiegast cace jukkat dalveg. Sivet i juga
galbma cace aera go goiko diti, mutto loika cace dat
jukka damditi go dat njalgid sudnji.
Nuorra šivet bserre erinoamacet vuostas dalve bu-
rist bibmujuvvut ja divsoduvvut; dastgo aido dam agesl
dat erinoamacet darbaš biebmo ja divšo, go galgas
stuoresen ja nannosen saddat.
G us s a.
Dademielde go gussašivet lae nuft mavsolas dallo-
doallamest sikke su milkines ja su o^ines,!) de lae maida
darbašlaš, buok buoremus gussanale 03350^, mi 0^330-
mest lae. Dam harrai Ia?k varmes olbmuk maendorak
fuolatsemek. Gaelbotes gusast i mate goassegen siega
gussa boatlet.2) Buok buoremus gus;> galbe bserre ale-
lessi jugaluvvut, ja gaest siega gussa i Isek, son bserre
ainas aldsis daggara hakkat, jos vela olloge mavsis.
Šiega gusa dovdoiriaerkak laek dak: Coavgje dast galgga j
laet stuores, gadnas boft govdag ja oaivegaecce haegjo
dam eftui, juolgek, oaivve ja caeve berrijek laet saeggek,
ruofse burist maqas guvllui ja stuores, mutto i daddeke
oa33ai mutlo dimis ja gassa mielkesuonak, maina lajk
stuorra mokkek daihe molki molki mannek coavjevuole
') biergoines. ^) sakkanet.
Gaskaoabme, 2)iibbel; buok gaskomi bokte, Wet)
alle iUiiMer; olmus-oa^^e, !D?enncffe = 5lJ0t); gussabierggo,
ilofjct); 0330 hibmo, ^\oMi Ct)|t; biergo
borrat, fpife ^J0b; gaelbotes gussa, en baatlig .^'0;
hakkat aldsis, forffaffc ft^; lefcik nuft buorre atte
hagasik migjidi girjid! ttccr faa gob at forffaffco^ 'Beger!
dovddomaerkka, HjenbemcErfc; coavgje, Tiam.

21
mietta. Vela adnujuvvu siega mEerkkan go calmek logjo-
daga cajetek ja mielastes luoitta baccet, Nuft galgga
maida dat ruofto guolgga ruofse maqabaeld laet vides.
Mutto dast i Isek galle, atte galbbe laB šiega gu-
sast boattam. Jos maggarak buorre gussa, de alma-
ken galbbe i sadda buorren jos gselbotes vuovsast lae
sakkanam. Damditi go ofta vnofsa davja ollo gusaidi
adnu, de lae maida darbaslas siega vuofsa aldsis doaimatet
ja erinoamacet dain baikin, gost gallad dalo dam
ovta vuovsa adnek. Gseina dagar siega vuofsa i laek,
si berrijek ainas dam hakkat aldsesek, ja dat lae jallas
saestevasvuotta gaelbotes vuovsa adnet moadde speisig
saestem diti. Baerre galle ainas juokkehaš siega gusage
aldsis doaimatet, mast galbid jugatet, mutto haedest
bufta galle aigeololakki dušse siega vuovsain sivetnales
buoredet. Go daggar šiega vuovsa šaddo i sadda saek-
kanet aera gusai daihe vuovsaignim, de dak marjesfaga
juokke buolvadagast buorebun šaddek, multo dain na-
lebuoredemin njoacet manna Stuorodak arbejuvvu aembo
aednest go acest; gi stuora gusaid datos, son baerre
aive stuora gusain galbid jugatet.
Calbme, ©ie; logjodak, ©agtmobigbeb; guolgak,
^aar; maririabaeld, paa Sagftben; oudabaeld, ^aa §or*
jtten, oudas ja mar]as, frem og tilbage; bajas ja
vuolas, op og neb; šiega gussa, en iibmccrfet ^o;
galbbe, ^dv>; miesse, $Renfaltt; sakkanet, able^;
riegadet, febe^; sakkanattel, at)Ie; riegadattet, f^be; riegadaebme,
g'ebfel; riegadam baeivve, ^obfel^Dag;
sa?stet, fpare; saestevas, fparfom; saestevasvuotta,
(Sparfombeb; hajtte, Dfiob; haedalaš, neblibenbe; šivet
nalle, ^woegflag; buoredet sivelnales, forbebre fit
^t'DCEgrafe ; ruofse, ?)t}er; dimes, blob; mielkkesuonak,
©pener; caeve, ^al^; saegge, fmal; oa^pi, fjobfulb.

22
Siega vuovsast laek dagg-ar mgerkak: Oaivve oane-
kas ja gassag-, gallo govdag ja snarvai, caimek cappa-
dak ja virkok, coarvek oaneka^ak ja cappesigji, bael-
jek gukkek ja vuolasnjageld, njudneraigek stuorak,
njudne cappad, nana ja assas caeve, govdes ja raddas
mielgga, rumas gukke gassodaga eftui, juolgek oane-
ka^ak ja nannos, sseibbe gukke ja gulggi, virkos ja
rokkes va^^emvuokke. Gi oastemen iae daggar vuovsa,
son bserre erinoamacet dam boddi boattat, maggargu-
sast dat lae boattam.
Go vuofsa i galgaš sillot, de dat i bajrre coavjo-
det aembo go 40 gusa. Vuofsa i baerre rakkat oudalgo
3 jakkasas lae ige gukkebui go gudad jage dievvami.
I njiqqalas sivetge baerre maendo nuorran baessal coav-
jot, mutto dat lae almaken aembo heivvim mielde,
Jos olmus stuora sivetslaja datto, dalle aei bsrre coav-
jot baessat oudal lakka golma jakkasa^jan, erinoa-
macet jos nuorra sivetidi lae vadne fuodar ja gaelbotes
guottom. Mutto jos uccodaga rajest lae šivet valjest
aellam, dalle fal 03350 nubbe jage dievvamest jo coav-
jot. Go jo davja gibmagodisik, de lae veia darbas-
lasge coavjot luoittet, dastgo dalle ruinek ja orostek
šaddamest go luondosek aei oajo cuovvot.
Oanekas, fort; govdag, breb; snarvai, frufet;
gallo, *J3aut)e; gassag, tt)f; calbme, S)ie; cappad,
fort; virkkui, liDlig; coarvve, ^orn; njudneraigge,
Sfioefebor; mielgga, •, Sringe rumas,
Ce^eme; gassodak,
Sljffelfe; gukke, (ang; gukka, lcenge; gulggi ^aar^
^i^i va^jet, o^aa; va^^em soabbe, Špabferfiof 5 sillot,
foccffe^; coavgjodet, befoangrc; golm jakkasas, tre=
aarig; njiqriales, |)un-, varres, ^an; ruoidnat, blioe
mager; šivetak ruinek, ^Docget bliwer magert; orostet,
flanbfe; orost oanekassi! ftawM libt! jaffomalle,
IJielfuppe; billedet, forbccroc; guhlar, 5loaffabcr.

23
Burist baerre vuttivalddujuvvut goas gussa gibma-
goatta. Oalie siega biebmost gibmagoalta jo gussa
20ad basive guoddem mar]r]el. Dalle vela aei lave da-
valajat luoillel gusa oavjot sikke su apid saestem dili
ja maidaša dam asest, auias nubbe jage arabut guod-
det. Mutto jos 40aci daihe 60acl bgeive oppet gibma-
goatta, de dat ba?rre burist vuttivalddujuvvut, dastgo
coavjom vaejasi msendo aibanet daihe maqanet, jos dalle
i baesas coavjot. Gussa dast dovddu gibmagest atte
davja biras gaeccagoatla, mašotuvva ja duohnad, mukko,
aera gusaiguim gibma ja borrat illa vissa.
Ovce mano daiherakkan rieftabut 285 baeive laek
gusa oavjom rajest guoddem ragjai. Ruovsest, mielkest
ja buok marialakkest' ) dovddu, goas gusa guoddem-
aigge liikkan. Go dat aigge lakkanišgoatta, de baerre
gussi addujuvvut vaekkadajb biebmo ja moadde vakko
sist jaffomalle, Dat lae alggo guddidi vela darbašaebbo
go boarrasab sivetidi; mar]emus gavce vakko sist baerre
ucemus lage mield alggo guddidi jaffo-) addujuvvut, vai
rieftes sluoresen matta ruofse saddat. Jos dat i dak-
kujuvvuš, de matta vela šiega gussaavnasge billasuv-
vut. Jaffomale sagjai mattek maida vušsum potetusak
adnut. AUus oftagen guhlaridi jakku, g*k doin dain
siegos gaskaomin jecaidaesek lokkek gusaid buftet miel-
kabun dakkat. Tidesvuodast^) ja oappavasmaettomvuo-
dast dat boatta, atte muttomak daggaridi jakkek.
^) guoddem lattoi assomest. ^) jaffo jukkamus. ^)
diddaivuodast.
Dovdam, jeg fjcnber; dovddat, fjenbe; dovddujuvvut,
fjenbc^; mon dovddim du jenast, jeg fjenMc
big paa ©temmcn; dovdastet, befjettbc; dovdastus,
23cfjcnbelfc; masso, 9to; i sust laek orrommašso, ^an
^ar ingen Ob p!\a fig; mašotuwat, bccrc urolig; ma-
šotuttel, foruroligc; duolmadet, tram^e; visšat, gibbe.

24
Go gussa guodfiegoatta, de dat alelessi addujuvvu
luondo halddoi, go jo vaBkke i laes ainosi darbaslas,
mutto jos dat duodai darbašuvvu de dat vaskke bserre
doaimatuvvut daggar olbmu boft, gi dam harrai Ise ar-
vedaegje ja gi maida lae oskaldas ja oamedovdolas.
Datn oudast fal fuolla adnujuvvut galgga, atte gussa
vuogas hingali sadda ja atte livvam-sagje lae lines.
Gussi baerre addujuvvut guoddem maqqel loika jafFo-
malle. Go galbe galgaš seletuvvut, de addujuvvu algo
beivi sist 6 paeila baccevida mielkke, mi algo guovte
vakko sist mar|estaga lasetuvvu baelnub gadno ragjai.
Goalmad vakkost addujuwu galbbai 2 gadno ja njaeljad
vakkost maida jatromalle; vidad vakkost addujuvvu
galbbai daggar mielkke, mast gappa lae erit valddum,
dalle jo borragoatta galbbe suoine jn dalle o^^uk
maida potetusak smavaset addušgottut. ('icead vak-
kost 0^350 mielke heiltujuvvut; daddeke oddujuvvu
ain duolle dalle mielkke goas nuft vuokkaset heivve.
Logad daihe ovlanublogad vakkost 0^350 galbe olgus
luittujuvvut guottom aia, go dam mnddost lae.š aigge.
Alggo beivin baerre galbbe 03330^ aednes mielke, multo
Luonddo, yiatm; lundulas, natiirlig; vaekke,
^jctH); vaeketet, ^jctlpe; ikgo vaeket uiuo, Dil bu iffc
bjcclpe mig? gitos aednag vaeketajmest! mange %d for
^jccl^^en; olmai, en 2)?ant)) nisson, en.ttointte; olmuš,
et iDiennefle; darbašet, bebo»e; doaimatet, befovge;
oskaldas, trofafi; oamedovdolas, famoittigbct>šfuib
livvam-sagje, ^oilefieb; iines, blob; lidnasabbo, blo=
bere; lidnasamus, blobcft; gappa, (^(obe; duolle dalle,
nu og ba; dal, nu; doule, forbum; doule boares
aigest, forbum i gamtnel lib; valdam, jegtager; maid
(ion valdak
maid iiion
vaivestad? b^^^ tager bu for bin
oa^om vaivestam? i)Mi faav jeg
Umage?
for min
Umage? gitos, Jat.
;

25
aido fal baccevida moft gusa nie^est boatla. Jos mielkke
lae šaddam galbmot, de bserre liegga miikin lasetuvvut
dam mattai atte baccevida mielke liegasvutti sadda.
Go galbbe burist Ise bibmujuvvum algojage, de dat
matta uccebus fuodarin BBllet nubbe jage. Algomus
guofte jage lokkek galbbe saemma fuodar gsesset, maid
gussa ovta jagest gtessa. Goalmad jagest baerre ssemma
made sudnji addujuvvut go gussige. ^Ednagak lokkek
jecaidgesek halbebun gusa oasstet go jeak gsesset.
Dat i Isek aido visses, mutto dat baica galle Ige visses,
alte oalle siega gussa Ige sikke vades oa^^ot ja maida
mselgad haddalas. Jos olmuš aive šiega vanhem vuold
galbid jugat, nufl moft oudalist dam girjest lae cilgi-
juvvum, de lae olmuš maida damharrai oagjodattujuv-
vum. Nuft lae maida vuoitton šivetid adnet, mak har-
janam laek dam biebmamvuokkai, mi dalosl adnujuvvu
ja dam guottomi, mi baikest gavdnu.
Siega gussa bacca algost guoddem mariqel 5 ja
6 gadno baeivvai, ja 40 vakko sist ovtalokkoi baelgoalmad
gadno baeive vuollai, oktibuok 600 gadno 40
vakko sisa. Dat i laek galle alemuš boatto, masa gussa
matta bufletet; Ise baica oidnujuvvum, atte gussa Ise
Galmas, fotb; galbma cacce, follit 5Sanb; dsedno
lae galbmam, (šben er kg^nbt at fi^fe til; goalom
giedain, fei^ fr^fer ))aa Apccnbeme j gussa, en5lo; galbbe,
en ^alo, šivet, et I)l)r ; hadde, *$rig; im haddai bija,
jcg oDerlaber iffe for Setaling; hadde don galgak jes
mWedet, bu ftal felo bejiemme *|3rifen; maelgad haddalaš,
temmelig b^r; oagiodaltujuwul, berolige^; gadno,
cn ^anbc} farpal, cn fonbc} litte, et 5lar; viekko,
en 53og; markke, enDO'Jarf; budde, et *$unb; vikliit,
»eie; baeiwe, en Tiag; vakko, en Uge; manno, en
aRaaneb; jakke, et *-Har; mannam jage, forrige 5lar-,
boatte, jage, nccfte ^ar; jakkeaigge, 3tar^tib; njaellje
jakkeaige laek, bcr er firc 5lar0tibcr.

26
40 vakkosl (daihe jagest) bacain bagjel 1200 gadno.
Mutto 600 gaclno jo lae sagga aembo go dat, nii gu-
sast davalalat olusuvva. Dadeniielde go 4 niielkkegad-
nost gusavuoimarkke boatta, de galgasi ovta gusast
boatlel 2 viego ja 6 marke gusavuogja jagest. Mutto
daina biebmamvugin, nii dal adnu, de i boade gusast
aembo go bsele arvo dast, daiharakkan viego arvo ain
gusast. Dat cajet dam duottan, mi oudalist jo lae cel-
kujuvvum, atle sagga buoreb vuoitto lae baele arvo
sivetid biebmat oudis eftui, go daidi guofle dammade
fuodar addujuvvu.
Stuoramus gusasl i boade buok aigi aeneraus
mielkke. Davja matta gaerdde gusast boatlet saemma
made mielkkc ja vela aemboge. IWielkaivuolta boatta
gussanalcst, biebinovalljevuodast ja bicbmainvuogest.
Mutto maendo smava gusain i boade goassegen ollo
mielkke.
Baceinest galgga vuttivalddujuvvut atle haeitel gusa
bacemest 4 daihe 5 vakko oudal guoddem jos vela
birra vuosa lešge bacce, dastgo gussa appeluvva jo^
bacemest i orostuvvu. Jos visot i šadda gussa bacut,
de raielkke gaeppan; dat raielkke, ini mar^emusta nji^in
boatta lae maida vugjimus; ruofse bserre alelessi but-
tesen adnujuvvut ja alelessi bassujuvvnt oudalgo baccu.
iEska guoddam gussa baerre golma gaerde baeivai baccut,
Sagga aembo, meget meie; dademielde, efterfom;
gussavuogja, .^ofmovj stuorra, ftor; stuorab, fterre;
stuoramus, ftovfi; maendo smava gusak, altfor fmaa
^jor; boadam, jegfommer; bodak, fcu fommer; boatta,
I)an, t)liu fommer; boade! fom! im boade, jeg fommer
iffe; ik boade, bu fommer iffe-, i son boade, \:)a\\
daihe l)uu fommer iffe; ale boade! fom iffe! appe,
^raft; apetuwal, mifte ^rafteuj appe, ^ao; ave alde,
\)aa ^aoet; naqqemusta, fi^ft; maqriemu^^i, tilfibfi;
oudemusta, ferft; bassat, toafcjTfe; basset, ftege.

27
mutto mar]el i darbaš asmbo go guovlegajrde. Go gussa
sagjanišgoatta nuft atte baccem i oro šat vaive vaera, de
bserre ggeccaluvvut ioppego miellie muddagis liegadseme
boft; jos loppe i, de baerre gussa ain baccut amas har-
janel gulvka cuogjot, mutto dallan moft mielkke liega-
daeme boft loppisgoatta, de baerre maida baccem loap-
patuvvut.
Juokke baccem mar]r]el bserre baccemaebber bassu-
juvvut ja aimo oudast goikaduvvut. Nuft berrijek buok
dak littek, mai siste mielkke adnujavvu juokke salke-
mest buttcstuvvut, Muorralittin darvan mielkke ravdaidi
ja stappesavnjidi, ja go varas mielkke dai sisa bigjujuvvu,
de dat dallan bainatalla; damboft dussa faslain lafca
buoremuddoi ja mielkke billasuvvu, ja dam lavcast, mi
boatta, i datto vuogja boattet.
Dak littek, (goallak) mai sisa mielkke sillijuwu, aei
baerre laet ciegqalak, mutto galjek (vidak), dastgo dalle
sadda aembo lafca. Go mielkke Ise jissum, de baerre
lafca eritvaldujuvvut, dastgo jos mielkke maendo suro,
de lafca njalgodagas massa ja ucceb maida vuogja
boatta. Jos vuogja galgas rieftes njalgesen saddat, de
i baerre lafca gukka coggut oudalgo firrujuvvu. Miel-
kevisle i baerre laet maendo bakas ige fast maendo
coaskes. Damditi galgga mielkke gaesseg adnujuvvut
jaldos sajest, mutto dalveg fast liegaduvvum vistest.
Gaesseg baerre vuogja aive iddedest arrad firrujuvvut
oudalgo baeive bakka algga. Dalveg baerre liegasvuotta
uo350t, fiaa; cuog^elet, ftaa op; cuo^aldattet,
o^tcife; bajascuo|3el8ebme, Dpftanttclfe; loappa, (Snbe;
gidda loppi, tige tit (Snben; baccemaebber, 9?ioeIfeamber;
aibmo, Suft; aimo oudast, ube i Cuften; salkkel,
temme; muorralitte, Jrccfav; ravdda, 9ianl); lakca,
5't0be; sillet, fitej ciegrial, bt)b; coages, gtunb;
njalgodak, ©ebtjeb; masset, mifte; gavdnat, finbe.

28
burist vuttivaldujuvvut dam vistest, gost vuogja galgga
firrujuvvut. Go iafca laeš maendo galmas, de l)igju-
juvvu girdno liegga caccai. Davja boatta vuogja buo-
rebut go uccanaš salte bigjaluvvu iafci, go firrušgoltu.
Buok buoremus lifci lavca aebbari ald valdet oudalgo
tnielke jiesso; dastgo, jos orroge, alte assab sadda
lafca, go gukka litte ald orro, de dam assab lavcast
almaken i boade sembo vuogja, mutto damsist lae msel-
gat cuvkko. Dat vuogja, mi varas lavcast (gabast) fir-
rujuvvu, i lEBk aivestessi njalgab varasveda, mutto dam
radde gukkeb aige havromest, go dam vuoja, mi jissum
lavcast lae firrujuvvum. Dam olbmui, gi dasa i l«k
harjanam, lae vades dam maere dovddat, man muddost
lafca lae fierromest. Go vuogja lae coakkašuvvam, de
baerre girdnomielkke dast burist erit defujuwut; dastgo
vuogja havro, jos dat i dakkujuvvu, Vuogja baerre
dagar littai bigjujuvvut, gosa aibmo i bsesa ja jaldos
sajest adnujvuvut, go buorren galgaš bissot.
S p
i d n e.
Dai siveti gaskast, mak olbmui ga^cost laek, lae
spidne maelgad mavsolaš; mutto spidne i mate galle
sajest nuft alket bibmut go sameaednamest. Buok dal
liemas, mi stuorra bivdoin boatta, i mate galle goas-
segen buoreb avkken adnujuvvut, go spinidi vuossat, ja
maerragaddin saddek gallad šlai debbu, mak aera sajin
adnujuvvujek šiega spidne biebmon. Spidne borra
Girdno,^joprne; liegga cacce, tiarmt iBanb ; havrrot,
blitie ^arf!; bisom, jeg forbIi»er; biso dam lakkai,
toebblit) pcia ben iD^aabc! savca, en San; gaica, en
(Seb (®jeit); spidne, ct

29
juokkeslaija, jog^o dat le^^ek šaddok aednamest daihe mi
nuft aera, mi dallodoallamest ja mallasest gaccaš. Go
spidne galgas alola^^an saddat, de sudnji bjerre goike
ja juolledes sagje, gost coaskemest lae sugjijuvvum ja
gosa daervas aibmo baessa. Marjemuš olmuslogo mielde
gavdnujuvvujegje obba Sameaednamest dusse 424 spine.
Jos gussašivetak vaeha gaepeduvvusegje ja spinek fastain
lasetuvvušegje, de galgasi farga oidnujuvvut, atte dast
boccidifi stuora avkke.
Ovtain oudamaerkain vela aigom cajetet, man boastot
si dakkek, gudek bagjel dade viggek sivetid gaesset,
go sin biebmamest lae, ja fastain maggar avkke lae dast,
atte šivet burist bibmujuvvu.
Ovta olbmast muttom vuonast Sameaednamest legje
4 gusa; daid son biebmai dam davalašvuoge mielde,
dat lae: Suoidne sust i laem aembo go guovte gussi;
baellefuodaren galgai skappebarkko, lasta, liebmasak,
multo aerinoamacet starra, mi buok vuššui dam dava-
las lage mielde.
Masa juokke baeive ferti son daihe bardne aldes
stara daihe boalddamusa vie^^at. Bivdoi, mi mai laei
su valdoaelatus, i adnam dile, mutto vaelgge lassani atte
lassani gavpeolbma lutte — ja alm.aken son saddai
mielketes šivetid biebmat go gintalmesaigi jo nokkui
Vuodna, ett i^jorb; goppe, eit 55ig; luokta, cn
23ugt; nuorre, et^ssimb; ravdnje, entStr^m; guoikka,
cn i^o^; bardne, en(5on; nieidda, cnTiatter; manna,
et ^Barn; vaelgge lassani atte lassani, (Sjelben forogebe^
merc og mere; gavppe, ^anbel; gavpaset, ^anble;
gavppeolmai, ^anbel^manb; gavpug, en Si^, ^iobjiab;
gintalmisaigge, ^^nbel^mi^tib; dat lae: anben ^^ebruar;
nokkat, faa (šnbe, op^orc; aigge farga nokka, ^^ibett
forlober ^urtigt; nokkat, falbc i (SoDn; oaddet, fot)e.

30
suinin. Gukke aige son galle arvedi, atte dat Iseijnl-
lodaga barggo, „tnulto gaesseg orru ollo gusak suottas,
goas laihas elle gonagas aBdnamest", maid logai, „ja i
jo obba duostamge akas diti gusaid ga?pedet". Vimag
jami dat akka ja boadnja jo la^i urgodam
bargo ja ra^a vuollai, de bardnases son dalos addi
doaimatet. Bardne IfBi daidolaš ja jierbmalas olmai;
son laci aiga jo dovddam, atte arce jecas vaivasen
dagai dusše sivetidesguim, ja damditi son dallan vuvdi
guofte gusa ja nubbe guofta aldsis gutfi. Aide sida
aednam birra buoreduvvui dallan, mukke saddai giddag
daihe cakag sednam ala bidgijuvvut, giddaguodo-
taebme heittujuvvui ja suinides son lagjigodi August
mano algost. Son oa^oi damboft sagga aBmbo suoine
go acce goassegen laei o^jum sidagieddest ja bufti
dusše sidagiddin su .šivetides biebmat. Maeccelajoid son
i adnatn ja damboft sestujuvvui sust aige aera avkalas
bargoidi. Navet maida šaddai buoreduvvut. Sivetides
son biebmai dusse suinin ja loika cacin ja damboft
son goalmadasa boaldamušastge sesti. Vaiko burist
bibmujegje su šivetak, de sust alo suoidne baci, go 1
luiltujuvvujegje. Son oini galle farga, atte su guofte
gusa acmbo bacce go ace njaelje gusa. Buok stuoramus
vuoilto sust laei dago, atte son muossai baesai
siveti diti bivddoi mannat ja su aigala.s buorredille ou-
dani maida farga oinolajat, nuft alte son farga nagadi
makset aes vaelge.
Gonagas, en.'R^onge; eisevaldde, ©migbeb; duostat,
»o»e; roakadet, biifte fig til; cuorgad, (^xaa; curgis
vuovlak, a,xciCi ^aax; curgodet, blil>e ^xaa; skavcak
laek curgodam, (Sfjccgijct ev graanet; urgodattel, gjorc
QXiU; tnoras ja boaresvuolta vuovtaid nrgodatta, Sorg
09 ^llDerbom i]jor Apaaret ijraat; dallo, ©aarb; son laei
aigga jo dovd'dam, ()an I)awt»e aUercbc for lccnciefiben in^feet.

31
Dam (lafliost cajetek HoIIanda assek cuovotatte ou-
damserka. Dam gednamest laek olbmuk, gaein i laek
sluorab aBdnambitta, go ovta gusa buftek biebmat, Dam
gussi si adnek saemma bultes ja cuvgis lanja go ald-
sesaedesek ja gussa dollujuvvu nuft bultesen, moft sivet
matta dollujuvvut. Damditi lae maida sin sivet dokkas,
ja damdili inaida boatta dam ovta sivetest nuft valje
mielkke atte dallo buorremuddoi dušše daina aella.
Stuorra suddo lae maida luondogappalaga givsedet
ja naelgodet, ja vissasirak galgga damgaeesl stuorra
vastadus boaltet juokkeha^a bagjeli, go dat stuorra
lokkodakkambaeive min calmi oudi cuvgod.
Almug gaskast i laek mikkegen suddoid davalaeb
go aido dat. Mutlo maida min aigalas lagast lae ran-
gastus maBrreduvvum dagar šivetgivsedegjidi, ja doai-
vomest lae maida, atte» dak lagak garrasebbut bagjeli-
gcccujuvvujek boalte aigest, go dam ragjai. Nuft caelkka
laka maida: „Jos guttege soaigos lakkai šivetiguim
maennodaB33a, mak sudnji gullek, de son rangastuvvu
giddagasain daihe sakoin;" ja nubbe sajost fastain
maerred laka giddagasa ja Tugthusrangaštusa juokke-
ha33i, gutte billed, godda daihe soaigos lakkai maen-
nodaB33a aera olbmui siveti vuostai. Ja dagar soaigos
maennon ja billedsebmen faerte galle datge lokkujuvvut,
go sivetak bigjujuvvujek garces, sevdnjis ja dasrvas-
mBeltom Inggoidi, go daidi addujuvvu uccan ja vse-
gales fuodar daihe biebmo nuft atle šivetak ruidnik,
buoccajek ja jabmek.
uovotatte oudamaerkka, et folgebcevbigt (Srem^et;
vissasirak, ganffe \)ift; lokkodakkambaeive, Oiegnffab^s
baot; giddagas, ^itn^fel; goddet, fcrccbe; suddo, ©^nb;
suddo dakkat, f^ntie; suddogas, S^nber.

32
Atte olbmuk Isek luondogappalagai givsedaeme diti
rangastussi saddam, dam aigom mon guvtin oudamaer-
kain cajetet:
1. Ofta olmai, gaest 2 gusa legje, i laem fuolates-
vuodastes ja laikodagastes dam made fuodarid
035um cavcast, atte biebmat buvli gusas guofta
bagjel dalve.
Go dalvve muttom muddoi Isei gollam, de olbmuk
arvalisgotte suina, atte buorremus lifci nubbe gusa
njuovvat daihe vuovddet, mutto son i miedetam dam
dakkat. Marts manost jami sust nubbe gussa ja
nubbe maida laei nuft naeiggom, atte juokke baeive
Isei damge roappe vuorddemest.
Alemus vuoigadvuoda duomo mielde saddai dat
olmai rangašluvvut caccin ja laibin.
2. Nubbe olmai, gaest aldes Isei haevoš (hsesta) ja
magastes vela laei valddam gusa biebmat, i laem
vuot dalve oase fuodar ©Hum. Januar manost
jami sust haevoš ja Miccamaraige gussagis. Olmai
viggai jecas baeloštet daina, atte gussa laei davdast
jabmam ja haevos mak dastgis, go oaives \mi
norddam navet uvsa vuostai. Muotto vuoigadvuotta
gavnati dam oUasi dovddujuvvum, atte dak luondo-
gappalagak legje na?lge sorbmai mannam. Atte
dam olbma vaivašvuotta laei dasa assen, dat galle
laei ješaldes visses, mutto dam i dokketam vuoi-
gadvuotta bselostussan, mutto logai juokkehafa
gaednegasvuottan aigebale sivetides njuovvat daihe
vuovddet, go fuodarid i mate daidi doaimatel.
Dat olmai saddai 20 baeivvai dubmejuvvut cac-
cai ja laibbai.

Muftom samegiel- ja darogiel-sadnecilgitusak sigjidi
vffikken, gudek viggek darogiela oappat.
Laet, at wcevc.
IMon Isem, feg er; don laek, bu er; son lae, {)an
daihe t)un er; Moai ledne, toi to ere; doai laeppe, 3
to m; soai laeba, be to ere; Mi Isep, ot ere; di lepet,
Legjim, jeg »ar; legjik, b« bar; Isei ^an »ar.
Laeime, t»i to toarej Iseide, 3 to toare; Iseiga, be to tiarc.
Laeimek, »i Bare; Iseidek, 3 »ate; legje, be oare.
Lsege! »ar! lekus! ^an Dcere! im Igek, jeg er
iffe; ik laek, bu er iffe; i son laek, ^an er iffe; sem
laek, m to ere iffe; aeppe laek, 3 to ere iffe; aeba
soai laek, be to ere iffe; aep laek, toi ere iffe; epet
laek, 3ere tffe; aei si laek, be ere iffe; ale laege, wx
iffe! im laem, jeg bar iffe; im lask laemas, jeg t)ar
iffe oa;ret; amam laet, for at fe^ iffe jlal me; vare
lifcim, gib jeg i)ar; varelifik, gtb bu Oar; vare lifci,
gib I)an war;' vare lifimek, gibm»are; vare im lifci,
gib jeg iffe yar; vare lifcim laemaš, gib jeg ^abbe Oaret;
vare im livi laemaš, gib feg tffe f>at)be DOJret.

34
Lokkat, at Iccfc.
Mon logam, |eg locfev; don logak, bu (ccfer;
son lokka, ^an d. ^un lccfer; Moai lokke, m to lcefe;
doai lokkabEBlte, ^ to (afe; soai lokkaba, be io Ictfc;
Mi lokkap, toi lojfe; di lokkabetet, 3 lcefc; si lokkek,
be tofc.
Lokkim, jeg lccfte; lokkik, bii Iccftc; logai, ^an
lccfre; Logaime, \)i to Iccfte; logaide, 3 to locjte; iogaiga,
be to Iccj^e. Logaimek, vi Iccftc; iogaidek, 3
lccjlc; lokke, be lajle.
Loga don, l(ti bii! lokkiis sonl l)an Iccfe! iokku
moai! laber o^ to Ia;fe! Lokkedoai! Iccfer 3 to! lok-
kusga soai, be to lafe! Lokkop mi ! laber o^ lafe!
lokket di! lccfcr 3- lokkusek si! bc tccfc!
Im loga, jci^ kfer iffc; ik loga, bn kfcr iffe;
i son loga, I)an iccfer iffc; sem loga, in io Kxfe iffe;
aeppe loga, 3 to lojfe iffe; aeba loga, bc io Utfe iffe;
^p loga, in lo^fc iffe; «pet loga, 3 Iccfe iffc; a^i loga,
bc Icefe iffe.
Ale loga! Icc^ iffe! ellus lokku! ban Ia:fc iffe!
allo loga, laber o^ to if fe Iccfe ! alie loga! 3 to lo'fc iffc
ellusga lokku! be to kfc iffc! Allop loga, labcr o^
iffc lo^fe; allet loga, 3 l^f^ ^^^^1 ellusek loga, be
lccfe iffe!
Amam lokkat, for at jcg iffe f!al tccfc;
amad lokkat, for at bu iffc ffal lccfc;
amas lokkat, for ai I)an iffe ffal lccfc;
!

35
Amame lokkat, fot at m to iffe ffuUe lctfe;
amade lokkat, fov ot '3 io iffe ffiille lopfe;
amasoa iokkat, for at ^e to iffe ffuUe Icefe;
Ainamek lokkal, fov at oi iffe ffulle Uxfe;
aniadek lokkat, fov at 3 ifff ffi'Uc t^'^f^;
amasek lokkal, fov at t)e iffe ftuUe lctfe.
Oapatuvviit, at unbevttife^.
Oapatuvvum, jeg unbeviMfe^; oapatuwuk, M un=
bevwife^; oapatuwu, ()an unbevoife^. Oapatuwe, t)i to
unbevoife^; oapaluwubgBtte, 3 ^^ unbeviMfe^; oapatuwuba,
be to unbevlnfe^; Oapatuwup, in unbevoife^;
oapatuwubetet, 3 unbevoife^ ; oapatuwek, be unbevoife^.
Oapatuwim, |eg unbevmfte^; oapatuwik, bu un=>
bevmjie^; oapatuwui, ^an unbevmfte^. Oapatuwuime,
»i to unbevoifte^; oapatuwuide, 3 to unbevmfteg; oapatuwuiga,
be to unbevoijle^. Oapatuwuimek, V)i unber*
mfte^; oapaluwuidek, 3 uubevoifte^; oappatuwe, be
unbevinfte^; Im oapatuwu, jeg unbevDifeei iffe; im
oapaluwum, jeg nnbevoifte^ iffe; im laek oapatuwum,
jeg ev iffe unbevmfi; im Igek laemas oapatuwum, jeg
i)ar iffe Dctret unbevoifi.
Gietta, ^aanb; oimus, 9Wenneffe;
^aanben^; olbmu, 2)^enneffet^;
gitti, tnb t ^aanben; olbmui. fov iPienneffet;
giedast, i ^aanben; olbmust, af O^ienneffet;
giedain, meb ^aanben; olbmuin, meb 0?fenneflet;
giettan, fom ^aanb; olmucen, fom Q}iennef!e;
giedalaga, uben ^aanb. olbmutaga, uben OJienneffe.

Giedak, ^ctnbcr;
giedai, ^ccnber^;
giedaid, ^ccnt>er;
giedaidi, inb i Apccnbevne;
giedain, i ^ccnbeme;
giedailaga, uben ^ccnber;
giedaiguini, met) ^ccnber.
Allag, l)0t;
Bahha, onb;
Boares, gammel;
Buorre, gob;
Davve, norblig;
Gassag, tl)f;
Gukke, lang;
Gukka, lccn^e;
Gaepad, let;
ielgas, f(ar;
Lakka, nccr;
Lossad, tun^;
Njalgis, fob;
Nuorra, ung;
Stuorra, ftor;
Ucca, liben;
iEdnag, mange;
Mon, jeg;
mu, min;
muo, mig;
munji, for mtg;
must, af mifl)
muina, meb mig;
36
aleb, ^eiere;
bahab, toccrre;
boarrasabbo, ccl=
oll)muk, 2)?ennej!cr;
olbmui, aJiennejier^;
olbmuid, IDienneffer;
olbuiuidi, for 2)icnneftene;
olbmuin, c»f lUcenneffene;
olbmuitaga, uben SDJenneffer;
olbmuiguim, meb 2)]ennej!er.
bre;
buoreb, bebre;
daveb, norbligere;
gaseb, tpffere;
gukkeb, lccngere;
gukkeb, Utngere;
gagppadsp-bbo, let=
tere;
cielgasabbo, f(a=
rero
lagab, nccvmere;
loseb, tl^ngve;
njalgaseb, fobeve;
nuorab, t)ngre;
stuorab, ftorve;
uceb, minbre;
seneb, f(ere;
don, bu;
du, bin;
du, big;
dudnji, for big;
dust, af big;
alemus, ()£iieft.
bahamus, Dccrft.
boarrasanius, cclbft.
buoremus, bebft.
davcmus, norb(ic||t.
gasemus, t^ffeft.
gukkemus, (ccui^ft.
gukkemus, (ccUi^ft.
gaeppadeuius, tet»
tejl.
cielgasamus, flarej^.
lagamus, nccvmeft.
losemus, tttni^j^.
njalgaseiiius, fobcft.
nuoramus, l)ni^ft.
stuoramus, ftovft.
uccemus, mtnbft.
spnemus, fleft.
son l)an daihe ^un.
su, banš d. ^enbe^,
su, ^am d. ()enbe.
sudnji, for ()am.
sust, af d i ^am.
duina, meb big; suina, meb ()am.
mutaga, uben mig; dutaga, uben big; sutaga, uben ^am.

37
Moai, m to; doai, 3 to; soai, bc to.
modno, \)ove^ ; dodno, cber^; sodno, berc^.
monnoidi, fov O^; dodnoidi, fovctev; sodnoidi, fot bem.
monnost, af o^; dodnost, vif ebcr; sodnost, af bem.
monnoin, meb o^; dodnoin, meb ebev; sodnoin, meb bem.
Mi, m; di, 3; si, bc.
min, »or; din, ebcr^; sin bcve^.
mig-jidi, for o^; digjidi, for eber; sigjidi, for bcm.
niist af daihe i o^ ; dist, af d. t cber; sist, af d. i bem.
ming-uim, mcb o^; dinguim,mcb eber; singuim, mcb bcm.
mintiiga, ubcn o^; dintaga, iibeu cber. sintaga, uben bem.
Aldsesam, for mig fcb; aldsesad, for big fcttt;
aldsesis, for ftg fel»; aldsesa?me, for o^ felD; aldse-
ssede, for ebcv fcl»; aldscssesga, fov ftg fctV); alse-
sgemek, fov oi fclD; aldsesaBdek, fov cbcv fclw; ald-
sesaesek, fov fig fclt).
Aldtim, af mi(} fcl»; aldad, af bigfdl); aldes, af
ftg fclt). Aldame, af o^ fclu; aldado, af cbev fclto;
aldesga, af fig fcli\ Aldamck, af o6 fel»; aldadek,
af ebev fcti); aldcsek, af fig fc(\).
Gi, t)t)o; gutte, t)t)itfcn; rai, ^»ab.
gspn, ^toig; gudc, bDi^; man, t)m§.
gsBsa, fov ^t)cm; gaesa, fov t)Wcm; masa, fov t)»ilfct.
gsBst, af i)t)cm; gudesl, af t)t)cm; mast, af t)t)ab.
«»Mfr' ^""ir^ '"^ititgaei,
t)m^; gudi, t)\)ig; mai, ^\)i^.
gsein, af ^»i(fc; gudin, af t)\)i(fc; main, af ^i)i(fe.

38
Beivi namak, ^agene^ Jiattne.
Soclnabaeivve, ©cnbag; vuostarga, O^ianbag; uianebarga,
Jitšbag; gaskavakko, On^bag; duorastak,
iot^bag; baerjadak, ^tebag; lavvurdak, Cetbag.
Manoi namak, OD^aanebetne^ O^atone.
Oddajage manno, ^anuat; guovva manno^ ^^-ebtuat;
njuvca manno, 9;)?att^; garanas manno, 5lptil; cuoqos
manno, dJiax', miese nianno, Juni; gsesse manno,
3nli; snjilca manno, ^ugnjl; borge manno, Septembet;
ragad manno, Oftobet; golgo manno, Dfiotoembet; basse
(daihe juovla) manno, 'J)efembet.
Fulki namak, ^amilie^^iawne.
Acce, i^abet; sedne, Sl^obet; viellja, 23tobet;
oabba, (Sojtet; aggja, Sebftefabet; akko, ^ebfiemobet;
sekke d. csecce, gatbtobet; wno, S^otbtobet; Siessa,
^aj^et; goaske d. muotta, 2Ro[tet; naeppe, šBtobetfon;
siessal, ©oftetfon; accebaelle, ©tebfabet; sednebaelle,
(Stebmobet; bardneba?IIe,

Logok.
1 2 3
Okta guokle golbma
4 5 6 7
nigellie vitta gutta cieca
8 9 10.
gavce ovce
11
loge.
Okta nubbe lokkai
12 13
guoktc n. I. golbma n. 1.
14 15
njaellje n. 1. vilta n. I.
16 17
gutta n. 1. cieca n. 1.
18 19
ffavce n. I. ovce nubbelokkai
^
20
guokteloge.
21
Okla goalmad lokkai
22 23
guokte g 1. golbma g 1.
ja nuft vela
30 40
golbma loge njsellje loge
50 60
vitta loge gutta loge
70 80
ciea loge gavce loge
90 100
ovce loge cuotte
1000 1,000,000.
duhat million.
39
I
I tufint)
Zal
1 2 3
(Ecn to tve
4 5 6 7
firc fem [cB f^»
8 9 10
otte ni ti.
12
tolw
14
fjovtcn
16
fcfgtcn
18
attcn
11
20
13
tvcttcn
15
fcmten
17
[t)ttcn
19
nittcn
tl)»C.
21
^n og ttjtoc
22 23
to og t^\)c tvc oi^ t^we
og faa toibcvc
30 40
tvcbi\)e fivti
50 60
fcmti
fcf^ti
70 80
-f\)tti
otti
90 100
nitti ^nnbvebe
1000 1,000,000
a«iUion.