Projet Autopromotion Pastorale dans le Ferlo

Ministère de l’Environnement, de la Protection de la
Nature, des Bassins de rétention et des Lacs artificiels
Direction Eaux & Forêts, Chasses et Conservation des Sols
Projet Autopromotion Pastorale dans le Ferlo
PAPF, BP 366, St. Louis, Sénégal Tél. : 00221 33961 1120 Fax: 00221 33961 2327 E-Mail: papf@orange.sn
TONNGOL CIIMTI TAWTORAABE HEBLO KISNAL PELLE
Linngeeri 21 haa 29 Nowammburu 200è
E BALLAL PAPF

TONNGOL
E ballal PAPF, won e janngunooƂe pulaar e nokkuuji ferlo gollodtooɗi e mum keƂii
waɗaneede heblo kisnal pelle.
E beeƂtingol Baaba Demmba Jallo, heblo ngoo waɗaa ko Linngeer, to Santara Poliwala,
tuggi ñande 21 haa 29 lewru Nowammburu 2007.
Faandaare heblo ngoo ko ngam Ƃeydude mbaawkaaji tawtoraabe bee e karallaagal kisnal pelle
mbele ebe mballita e burde moyyinde kisnal pelle gonɗe e nokke he.
E sihnugol heblo ngoo, kala ñalawma, won tawtoraaƂe waɗooƂe ciimtol golle ngol ngartirta
janngo e mum.
Ko denndaangal ɗiin ciimti mbaɗaa ɗoo e tonngol ngam wonana tawtoraaƂe heblo
tuugnorgal et kuutorgal e daawal cargol kararuuji keƂaaɗi e heblo ngoo.
Won e kuuorɗe kisnal ina njokkaa e ciimti dii.
2

Muusaa Y. Diallo dit (Mamadou SOW)
Habdou Diallo
Ciimtol ñallal 1
23-11-2007
Nde naatden e waktuuji 9 pawɗi hojomaaji 10, ko adii fof en mba’ɗi
ganndondiral gooto kala haali innde e yettode mum, ko gollotoo e ko
halfinaa e nder pelle ɗee jeyaa.
Caggal ɗuum, en mbaɗii sarɗi ngonka lulnde ndee, mbiyɗen ko w 9 naataten
subaka, pooftoɗen w 11 haa w 11 pawɗi h 15, njippaɗen w 13, Kirndoɗen w
15 haa w 17 kikiiɗe.
Caggal ɗuum, gooto kala tottaama ɗereeji, yo winndu innde e yettoode mum,
duuƂi mum, gollal mum, tolno mum e jande, donngal mum e fedde,
ɗamawuuji ɗi jogii so lulnde ndee joofii e wasiyaaji mum e lulnde ndee. Nde
ɗuum Ƃenni, ko pooftel w 11 haa w11 pawɗi h 15.
Nde naatuɗen pooftel, caggal nde kebloowo oo saatii ɗereeji ɗii, o Ƃuri
teskinde ko caɗeele binndol. Gooto e alnuuƂe Ƃee yamiraa yo tar loowdi
deftere ndee, nde ɗuum Ƃenni tawtoraaƂe Ƃee peccii e goomuuji tati ngam
sifaade e limtude pelle gonɗe e dowri ndii.
Nde gartirgol ɗeen golle Ƃennaa, huccanaa ko facciro helmere fedde. E ko
nanondiral fedde ko fiƂnde hakkunde yimƂe ɗiɗo walla heewƂe rentinƂe
miijooji mu’en, golle mu’en e ngaluuji mu’en ngam sihnude paandaale
joofaaɗe, tawa wonaa feccude nganaari. Ko ndeen gooto e tawtoraaƂe Ƃee
yamiraa yo tar hello 84, yeru fedde RewƂe Saare.
Caggal nde goomuuji ɗii ngartiri golle ɗee, gooto heen kala addii ko anndi
koo e ko faamii heen koo, tuugnaade e naamnal kebloowoo oo. Pelle keewɗe
limtaama ko wa’ino, fedde fooraas, fedde daraniinde cumu, Pelle RewƂe, GIE,
ASC, ONG, ekn. Nde tolnii e w 13 pawɗi h 20 woni jippagol
3

Caggal bottaari e attaay, naatgol ngol ko w 15 pawɗi h 2, puɗɗoriɗen ko
kaayitaaji tawtoregol e kala ñallal. Caggal ɗuum ko sifaaji pelle yeru : GIE
(Groupement d’Intérêt Economique) walla mbi’en goomu ndaraniingu
faggude, kaayitaaji mum ko tirbinaal peewnatee ; en kollitaama kadi GIE
rokketaake ngalu, sakkettaake ngalu, ronataa ngalu e raƂƂinaade GIE ko
goomu fagguru heeriingu. En nji’i kadi fedde fooraas kono oon Association
wi’a ko e jaƂƂal wontude ASUFOR (hono fedde huutortooƂe fooraas) tawa ko
e njiimaandi Idorolik, Suuperefee e konsey riiral.
En pamminaama wonde so joom’en fooraas en nanondiraani e suƂngo
ardotooƂe, hono Suuperefee oo ina waawi waɗde ko wi’atee hono Comité
Porowisuwaar (maana totta hono Deeno cellal jawdi nokku oo walla Deeno
cellal yimƂe nokku oo walla Deeno diyye e ladde nokku oo) hakke lebbi 6.
Goomu paddatoongu cumu ladde, kaayitaaji mum e heƂtineede to laamu
jojjaana so wonaa e dow tawtoregol Deeno diyye e ladde nokku oo.
Pelle daraniiɗe Ƃamtaare (Association de développement), en Kollitaama wiijo
cosgol ngol ko e men ummotoo kono ko laamu foti men seddtaade (ɗo
ɗereeji ɗii poti rewde haa njottoo ɗo foti njottaade). En nganndinaama wonde
hono Association ina waawi gollude haa teeɗanoo wontude ONG (Fedde nde
wonaa laamuyaykoore) tawa dañii duuƂi 2 e ko heƂtinaa tawa kadi ina gollaa
no moyyi.
Pelle rewƂe (Groupement de promotion féminine), en Kollitaama eɗe ngootno
adan tawa ko politik. Hannde e nder Senegaal, Ƃe ndañii heen ko wi’ atee
fédération.
S. C. (Association Sportive et Culturelle) walla fedde coftal e pinal ko
Spektoor de sonees walla C. D. E. P. S. ndokkirta kaayitaji keƂtingol ngol tawa
hay huunde joom’en mbaɗaani, enen noon en teddinaani ɗee pelle kono so
en tiiɗninooma seeɗa tan, en ndañanno ngalu, ko ɗuum waɗi tonngumi henn
ngal pulareewal : "Baylagol aada ko e aada jeyaa".
En teskinaama heen geɗe ɗiɗi miijo cosgol pelle ɗee ina waawi ummoraade e
men ina kadi waawi ummoraade e laamu walla e porosee. Ngoppirɗen ko e
yerondirde miijooji cosgol pelle ɗee. Mbaɗɗen Ƃuyto golle, njippiɗen.
4

HaƂdu Mammadu Jah
Demmba Mammadu Bah
Sammbel Koli Sih
Ciimtol ñallal 2
24-11-2007
Ko waktu 9 naatɗen, puɗɗoriɗen golle goomuuji ngam jerondiral sosgol pelle
ummoriide renndo e woɗƂe. Nde goomuuji ɗii ngartiri golle ɗee, tawaama
cosgol pelle umoriiɗe e renndo ina waɗi Ƃure e ŋakkaɗɗe ; kadi cosgol fedde
ummoriinde e woɗƂe ina waɗi Ƃure e ŋakkaɗɗe. So tawii en yettii Ƃure gonɗe
e fedde ummiinde e woɗƂe, en tawtani Ƃure gonɗe e fedde ummiinde e
renndo, maa nafoore ndee Ƃur heew; kadi ma caɗeele ɗee usto. ɗo hawri e
waktu sappo goo (11) yonii, mbaɗɗen pooftel hj 15.
JaƂƂal sosgol fedde ko adii fof, so fedde ina sosee, ina waɗi daawe tati poɗɗe
reweede: goo, ko heƂtinde sifaa ngonka nokku oo; woni renndo walla sato,
ɗiɗi (2), jogaade ngoyo e kaan ngonka; tati (3), joofaade faandaare
nootitiinde e kaan ngoyo. So ina jojjii, fedde sosee, nde heƂtinee e renndo,
nde heƂtinee e laamu; so jojjaani fedde waasa soseede. Ko ɗoon njipporiɗen
tawi waktuuji 13 yoni.
Kirndol ngol ko waktu 15. Njokkuɗen winndannde e golle goommuji :
njamiraɗen ko firde helmere kisnal. Faamamuyaaji e firo helmere kisnal ina
keewi kono kadi eɗen mbaawi teskaade ngoo ɗo firo: “kisnal ko feere ngam
reende e naftoraade huunde e no Ƃuri moyyirde e dow duumogol“.
Ngartuɗe kadi e golle goomuuji, naatanɗen sifaade tuugnorɗe moyyinooje
Kisnal pelle : ko adii fof jogaade faandaare laaƂtunde yettateende,
aamnotoonde.
Hawri e waktu 17 yoni, keƂɗen kaayitaaji tawtoregol ñallal, gooto kala waɗi
heen siifannde mum, mbaɗɗen Ƃuyco golle, jippiɗen.
5

Mammadu Seydi Sih
Salif A. Soh
Ciimtol ñallal 3
Alet 25-11-2007
Waktu 9 ina yona, hawri e janngooƂe Ƃe ina naata janngirdu, tawii
jannginoowo oo kam arii.
Caggal nde janngooƂe Ƃee naatdi, jannginoowo oo (kebloowo) o salmini
janngoobe (heblotooƂe Ƃee), Ƃe calmitii.
Tuugnaade e teskuuya baɗanooɗo hake laabi ɗiɗi (2) to batte jonle, yimƂe
Ƃee mbakliti jonle mumen, ngam Ƃe Ƃura woowrude e suusondirde.
Kebloowo oo holliti wonde ɗuum ina hay waawi jibinde kawtal pelle nokke
ɗee. Kebloowo oo teskini kadi yoo yimƂe Ƃee nji’too ko’e maƂƂe e golle hee.
E nder hojomaaji seeɗa ɗuɗal ngal jirwi no feewi.
Caggal ɗuum, kebloowo oo werlii naamnal: Hol ko waɗanoo haŋki ?
janngooƂe Ƃee ngoni e jaabaade gooto gooto.
Ko ndeen gooto e musiɗƂe Ƃe siimtani en e kuuƂal denndaangal ko woɗanoo
ñallal haŋki koo. Caggal nde ciimtol ngol joofi, hebloteeƂe Ƃee ndokkiri heen
teskuyaaji maƂƂe. Do yahnoo e do artaa fof hawraama ko ciimtol baɗngol
faayiida (LaaƂtungol) o waɗani en.
Nde ɗuum yawti, kebloowo oo rokkiri yi’annde mum e wasiyaaji mum.
Yeewtere juutnde waɗaa ngam artirde hakkillaaji janngooƂe Ƃee e ko
waɗanoo haŋki koo (anndinoore kisnal, keƂtingol sifaa ngonka nokku,
jogaade ngoy’a e joopagol faandaare). Ko ndeen o holliti en ko caggal ɗee
geɗe, nganndaten fedde ina jojji walla alaa. Keblowo oo hottiti en ko
faandaare jibini fedde.
E nder ɗuum, kebloowo oo teskinii kadi, so tawii faandaare joofaama, ina
moyyi ngal ɗoo naamnal werlee : « hol golle golleteeɗe ngam yottaade
faandaare joopanoonde ndee ? ». Ko ndeen golle lelnatee.
6

O hollitii en kadi jotondire gonɗe hakkunde geɗe ɗeen fof. So lelngo golle
waɗaama, NjuƂƂudi waɗaama, ko ndeen yimƂe tammbotooƂe njuƂƂudi ndii
cuƂetee ngam mbaawa liggondirde e yiilirde ndee sabu yiilirde ndee tan
waawa jogaade golle keƂtinaaɗe ɗee. Ina moyyi kadi tawa ko yimƂe jogiibe
karallaagal.
Duum fof e wa’de noon, yoo taw joofagol golle ɗee ina laaƂti ngam
weebtinde cuƂagol yimƂe ngol. En teskinaama kadi ñeenal, pinal, softeende
neɗɗo oo tan yonaani, ko ma oo Ƃeydanee karallaagal jahdungal e gollal
ngal.
Kebloowo oo teskini kadi yo sardi oo yeeynete haa yimƂe Ƃee fof nanda mbo,
sabu so tawii ko to laamu, maa « journal officiel » waɗee. O wi’i huunde fof
ina sokli ballal e waaju timmuɗi, sabu so timmaani ina heewi taaynude doole
fedde ndee. O wi’i en kadi ɗum ɗoo fof yahdata ko e humpito e kaaldigal
kam e deemokaraasi e potal.
Caggal nde ngasnuɗen tuugnorɗe jeetati moyyinooje kisnal, hawri ko e waktu
pooftel yonii, woni w 11, yeptuɗen pooflel fotde hojomaaji 15. Nde waktu
naattugol yoni, kalfinaado waktu tintini en waktu yonii, janngooƂe Ƃee naati
ngam yeƂtitde golle.
Yeewtere yowitiinde e ngal ɗoo naamnal waɗaa : holno keewɗon liggoraade
pelle mon ? gooto fof rokki miijo mum. Ko ndeen kebloowo oo tottiri golle
goomuuji ngam jaabtaade ngal ɗo naamnal : Cifoɗee denndaangal daawe ɗe
feɗɗe rewata haa joofna gollal mum ?
JanngooƂe Ƃee ngoni e jaabaaɗe ko ina tolnoo e hojomaaji 30, Ƃe ngartiri
golle ɗee gooto gooto. Kala gartirɗo, yimƂe Ƃee ndokkira heen ji’anɗe
maƂƂe. Nde fof en ngartiri, kebloowo oo waɗi tesko huuƂtidinngo, tawa ina
renndini golle goomuji ɗii fof.
Nde goomu 1 artiri, teskuyaaji kewɗi ndokkiraama. Be mbasiyaa kadi yo taw
Ƃe ngollata koo ko nanondira hakkunde maƂƂe, tawa hay so Ƃe taraani, eƂe
mbaawa ɗum yeewtude no haanirta nii.
7

Gartirgol ngol golle ɗee to alluwal too ina jirwino feewi sabu yimƂe Ƃee taw
noo Ƃee ɗeƂii woowondirde heƂe mbaɗa heen sahaa njalniika walla gaajaali.
Caggal gartirgol ngol, kebloowo oo waɗi saato golle ɗee.
O holliri daawe ɗee fedde rewata haa joofna gollal mum. Deen ngoni :
pewjugol, nanondiral, tabitingol, rewindo e Ƃeto. Duum wi’etee daarol kisnal.
O holliti kadi kala heen daawal ko kimmungal no feewi sabu so gootal heen
yakkii tan, gollal ngal teppoto. Dum doo yahdata koo humpito kaaldigal
demokarasi e potal.
Caggal ɗuum, o wi’i pewjugol ina naamnii ɗee ɗo geɗe:
� Fof’en yo kumpite batu pewjugol;
� Ko Ƃuri heewde e terde fedde yo tawtore;
� Renndinde denndaangal kabaruuji toɗɗiiɗi gollal pewjanteengal ngal;
� Waɗde lelngo golle.
Doo tawi waktu 13 pawɗo h 13 fotii, yipiɗen.
Nde waktuuji 3 kikiiɗe poti, naattuɗen ngam yeƂtitde golle. Ciftinɗen ko
waɗanoo subaka ndee: Taarol kisnal e daawe joofnooje gollal fedde. Caggal
ɗuum yeru gollal rokkiraa, soodde jawdi ina yeeyta: lelngo golle gollal ngal
waɗaa to alluwal kebloowo oo waɗdi ɗum e janngooƂe Ƃee haa Ƃe paami.
Nde ɗum yawti, gooto fof weeɗaa kaayit ngam rokkira yeru gollal e lelngo
golle gollal ngal. Hawri e waktu jipogol nattitii woɗɗude, kaayitaaji ɗii nawtaa
kono di caataaka tawa. Nde ɗum Ƃenni, gooto e janngooƂe Ƃee aɗɗi kaayit
tawtoregol janngooƂe Ƃee fof ciifi.
Kebloowo oo waajii yimƂe Ƃee e jolle ɗee Ƃe njooɗoto e pottital. Caggal
ɗuum, janngooƂe Ƃee njamiraa yoo tar hello 44 so Ƃe kootii. Cakkitoriɗen ko
teskuyaaji men e ñallal hee, hawri waktu yonii.
On njaaraama
8

Aminata Soh e
Saydou M Diallo
Ciimtol ñalawma 4
26-11-2007
� Nde naatɗen waktu 9 : 00 ko adi fof jannginoowo’oo udditii yeewtere
haa siimti heen waaju gooto ɗatninooɗo yehi geer arti waɗa jom wuro.
� Haddemen fuɗɗaade jaŋde mbaɗɗen ciimtol ñalawma 3.
� Nde ciimtoowo oo gasni, jannginoowo oo wasayyiimen no njogortoɗen
pelle haa o rokkiri yeru. Nde neɗɗo wono heƂde nafoore e jaŋde ko
mbelo janngino, kono mi formaama tan, yo mi heƂ njoƂdi tawo mi
janngginaani.
� Kadi jannginoowo oo sifti men taarol kisnal: rewindo, pewjugol,
nanondiral e tabatingol gollal ngal.
� O hollotii wonde heɗen njogit kulhuli e lelngo golle. O faccirani men
leemngo golle haa Ƃurɗen faamde.
� O wasoyii men woto en njejjitat ɗee geɗe e lelngo golle: 1. hol ko
waɗatee, 2. hol no waɗirtee, 3. hol baɗoowo, 4. hol sahaa boɗateeɗo.
� Caggal nde ɗuum gasi, jannginoowo oo rokki heen yeru caali ngam
Ƃuren faamde. Kadi o waɗi yeru goɗɗo siko Baaba Demba yiɗi waɗ
ngeso jeeri ho ngal jaƂƂal o ya66ata e nder oo sahaa.
� Jannginoowo’oo fammini men no haanirta nii. Hawri e pooftel ari
njaltuɗen. Nde timmi h 15 ngartuɗen, mbaɗɗen golle goomuuji fotde
goomuuji 5.
� Nde goomuuji ɗii ngartiri golle ɗee, min teskiima goomu 1 yeewtere
ndee ina saɗti haa jannginoowo oo wi’i won e maƂƂe mbo haala mum
nanaako gila ari haa jooni.
� Kadi nde golle goomuuji ngarti, jannginoowo hollotii wonde wonaa
binndol wollo targol addi men, sabaabu ɗuum noon ko heɗen tuugne
binndol haa Ƃurti.
� Caggal nde jannginoowo oo saati golle goomuuji ɗii, hawre waktu 13
faawi minitaaji 21, njippiɗen.
Nde waktuuji 15 njoni kirndiɗen.
9

� Jannginoowo’ oo heƂƂotii facciro o hollotii wonde kala ko neɗɗo alanaa
karallaagal, o waawa ɗum tabitinde.
� Haa’o waɗi yeru so duɗal pulaar ari e nokku tan, gooto fof wi’a Ƃiyum
jannginata, Ƃe taaroo baawɗo jannginde oo ina jooɗi. Totten mbo
waawa tabitin.
� Jannginoowo oo hollotii nanondiral woni tuugonorgal rewindo. Woni
kadi tuugnorgal Ƃeto. Jannginoowo hollotii rewinto huunde ko
ganndanɗo ɗum.
� Kadi o fammonii men ko Ƃeto nafata haa o waɗi yeru: siko tawii neɗɗo
ina jogii ngesa, o soñii sakeeji 2 hol no nganndirtaa mbele o dañi ko
moyyi wollo alaa. Jannginoowo oo werliima naamnal: mbele won koɗɗo
giriyass, waɗi jaabiiƂe, Ƃe kaali heen ko heewi.
� Jannginoowo tuttoniima men ɗee geɗe: 1. hol ko woni fedde, 2. hol no
fedde sosirtee, 3. hol ko woni Kisnal, 4. hol geɗe moyyinooje kisnal, 5.
daawe taarol Kisnal, 6. hol no leemngo golle warɗirtee, 7. hol doŋle
kisnal.
� Nde ngarɗen haa w 17 njoni, jannginoowo oo totti gooto e janngooƂe
Ƃee ɗerowol, o addi ngol e tawtoraaƂe, heƂe siifi. Caggal ɗuum
mbaɗɗen teskuyaaji e ñalawma hee.
� Ngoppirɗen ko faandaare huuƂtodinnde kuccam Fedde, njippiɗen.
10

Djibriil Siik Aliw Sow e
Galel ŋelli Sow
Ciimtol ñalawma 5
Ñande 27-11-2007
� Puɗɗiɗen naatande golle ko waktuu 9 h 00, dabi adii fof ko
naamndaade janngooƂe Ƃee hol ko teskiɗon e ñalawma men haŋki?
� Ndeen janngooƂe Ƃee njaabii heen naamnde keewɗi, ndeen dabi
siftanorii en heen teskuyaaji keewdi laaƂɗi degiiɗi doondiiɗi naanaa.
� Nde yahnoo haa waktuuji 9 h 38, joginooƂe ciimtol haŋki mumen
ngonii e sifaade toƂƂe ɗee njeewtanɗen haŋki mum. O haddiino heen
baylagol faandaare fedde won ko yejjitnoo hen seeɗa, dabi faccarani en
ɗum haa besdii laaƂde.
� Caggal ɗuum dabi, oo ruttii e taarol fedde, o haalii heen doŋle
Laamuyaŋkeewu, ko wa’i no koolaaɗo kuuƂal sekerteer EKN.
� Nde ɗuum yawti gooto e janngooƂe Ƃee naamndii mbele fedde ina
waawi naatnude yimƂe Ƃe ngalaano e fedde hee ?
� Dabi jaaptii, o hokkiri heen yeru, o wiri mbele so sukaaƂe Takki mbaɗii
fedde haa nde dañii duuƂi 20 taw ko fedde Bamtaare Takki, goɗɗo yiɗii
heen naat, Ƃe mbi’a ko maa o waɗa ko Ƃe mbaɗnoo ko mbele maa on
naata e ndeen fedde? Naatataa. Dabi faamini en haa moyyi.
� Ndeen hawri e waktuuji 10 h 56 mbaɗɗen pooftel. Nde yahnoo haa
waktuuji 11 h 15 naatuɗen to janngirdu too, Ceerno Bari e Seek Jallo
ngoni e yeddondirde jooɗorɗe.
� Ndeen dabi ruttanii en e donngal yiilirde, golle karallaagal, o haalii
heen donngal kisnal jeeygu, donngal kisnal renndo, donngal kisnal
karallaagal.
� Caggal ɗuum dabi ruttii e kuutorɗe kisnal limtii heen kewɗi, kono min
tonngi heen ko (8) :
1. Lelngo golle
2. Karne rewindo
3. Kuutorgal fooraas
4. Karne booñ
5. Faktiiraaji
6. Roseeji
11

7. Kaayit yamir§ore
8. ɗereeji, e eraango
� Ndeen dabi wonii e sifaade kuutorɗe kisnal, haa Ƃooyi rokkiri heen
yeru saret e katal walla digilal walla aryeer ɗuum fof ko kuutorɗe
kuutorgal ngal.
� Nder ɗuum dabi faccarani en booñ manaam: ñalngu, sabaabu, ko naati
ko yalti, ko heddii.
� Ndeen dabi wi’i en yo en mbaɗ facciro boon. Ndeen gooto e men fof
tottaa kaayit mum, facciri heen ko heewi, ndeen waktu 1 h 10,
njipiɗen.
� Nde yahnoo haa e waktu 3 h 04, ndeen janngooƂe Ƃee naati janngirdu
too ngam jokkude winndande maƂƂe. Ndeen gooto e janngooƂe Ƃee
artirii kaayit mum mbo jaabatonoo oo, ndeen Cerrno Bari wii yoo dabi
accu, o saatayoo to alluwal mawngal too.
� Ndeen dabi hokkii mo yamiroore yoo o saatoy to alluwal mawngal.
Ndeen Ceerno Bari saatiima haa pari, dañi njuƂƂudi seeɗa, ndeen dabi
naandii mbele Bari yuƂƂinii naamndal ngal walla yuƂƂinaani ?
� Ndeen Seek Jallo wii ina yuƂƂi kono ina maŋki. Dabi wii mbo yoo o
timmitinoy ko maŋki koo, ndeen Seek kam ne saatii heen huunde
seeɗa.
� Ndeen dabi hollatii en booñ ko geɗe 2, Ƃuri heen teeŋtu: ko naati e ko
yatti.
� Dabi hollatii en kaayit booñ ina foti’laaƂtude binndol.
� Ndeen naatɗen e anndinoore faktiir, ndeen dabi hollatii en wonde kala
ko soodɗaa, aɗa foti joganaade ɗum faktiir walla kala ko aɗa yeeya
mbaɗanaa ɗum faktiir. ToƂƂe 8, kaalno ɗen ɗee fof ko taƂƂe 4 mbaɗaa
heen:
1. Lelngo golle;
2. Karne rewindo kuutorogal Fooraas;
3. Booñ
4. Faktiir.
� Ndeen dabi weeɗii Muussa Yuusuf Jallo kaayit ngam janngooƂe Ƃee
ciifa, ndeen dabi naamndii janngooƂe Ƃee hol ko Ƃe teskii e ñalawma
hannde oo. JanngooƂe Ƃee njaabii heen teskuyaaji maƂƂe, ndeen waktu
5 h 06, njipiɗen.
12

Soybel D Soh e
Hajjal Bah
Ciimtol ñalawma 6
Ñande alarba 28-11-2007
Naatɗen ko w 9 h 02. Kebloowo o wi’i hol ko ciftorɗon e ñallal haŋki ngal,
Ƃee ngonii e siftirande en gooto gooto, Ƃee mbi’i en mbaɗii loowdi karne
booñ e faktiir e karne rewindo.
Hono Mamadu Sih wi’i yo en etoo faamde lelngo golle, en dippi heen ko ina
tolnoo e balɗe ɗiɗe.
Nde yawti ndee ciimtatnooƂe ñallal 5 ngal ciimti ñallal ngal hono Jibiriil Soh e
Aminata Soh.
Kebloowo wi’i en hol teskuyaaji mon e ciimtol maƂƂe ngol. Gooto kala haali
teskuyaa mum.
Ballitoowo oo wi’i hol ko njiɗɗon ruttaneede e mbinndanɗe baɗaaɗe ɗee.
Ceerno Bari wi’i yoo en duttane e winndande karne faktiir. Gelaajo addini en
faktiir mbo soodrunoo anabot, mbo winndaa e alluwal hee. Yeruujii
ndokkiraa heen. Faktiir oo yeewaa, tawaa innde baɗɗo oo laaƂaañi,
ballitoowo oo artiraani en daawal pewjugol, lelngo golle no siforii. Demba
Bah rokki en yeru caɗeele mbaɗnooɗe to Nila, nde tawnoo e lelngo golle,
daawal pewjugol ina mankunoo. Ballitoowo holliti en woto en teppo e cuuɗi
ɗii, Ƃuren teeŋtinde hol ko gollatee, no gollirtee, gollotooƂe e kuutorɗe
kisnal mum.
Ciimtol gollal winnda e alluwal, sifaa maggol ɗowaa e yeewtere lelngo gollal.
Ciimtol gollal tonngaa heen ko sifaade gollal ngal, sifaade ko nannondira koo
e gollal ngal, ekn.
Ballitoowo wi’en kala gollal gollangal ina foti waɗde ciimtol, caggal ɗum
gooto kala tottaa ɗerewol yo waaɗ ciimtol gollal.
13

Ko ndeen, Ƃe goni e gollaade. Nde Ƃenni, gooto kala artiri ɗerewol ciimtol
gollal mum e kebloowo hee. Ndeen noon, gooto e janngooƂe Ƃee tottaa
doggol janngooƂe Ƃee yoo Ƃe mbaɗ ciifanɗe maƂƂe.
Ballitoowo werlii naamne: hol ko mbaawɗon waɗde e ko janngaa koo e ɗee
balɗe? Moni kala tottaa ɗerewol yoo waɗ.
Ballitoowo naamnii hol teskuyaaji mon e ñalɗe jawtuɗe ɗee. Won e maƂƂe
mbi’i ñallal garangal fof eƂe Ƃeydoo faamde. CiimtooƂe jaŋngo noon, ko
kikiiɗo poti ciimtude sabu ko ndeen uddatee.
Caggal ɗum ballitoowo wi’i en hol ko woni rosi? JanngooƂe Ƃee mbi’i rosi ko
ɗerewol seede keƂgol kaalis. Fatimata rokkiri yeru, wi’i meeɗi dañde caaɗeele
ko yaltinde kaalis tawo alaa rosi.
JanngooƂe Ƃee jaaƂtii no Ƃe paamiri no lelngo rosi, ballitoowo ɗowii ɗumen e
winndannde no rosi lelloorto. Yeru ɗerewol rosi winndaa e alluwal laaƂtungol
ngam yo en paam lelngo rosi, ballitoowo oo wasiyii en noon rosi e pulaar ko
ɗerewol KeƂgol. Pooftel men arii, pooftiɗen. Nde naatuɗen caggal pooftel
ngel, kollitaɗen kaayit yamiroore.
Ko caggal ɗuum, ɗerewol noddaandu waɗaa e alluwal. JanngooƂe Ƃee goni e
waɗdude ngol e ballitoowo to alluwal e sifaa maggol. Teeŋtinanaɗen nafoore
ɗerewol noddaandu.
Doggol terɗe fedde winndaa e alluwal, o werli en heen namne, janngooƂe Ƃee
goni e jaabtaade. Gooto e janngooƂe Ƃee wi’i eɗen keewi hoybinnde ngol
kono e ngol heewani men nafoore.
Caggal ɗum, ɗerewol rewindo masiŋ. Sifaa karne rewindo masiŋ, lelngo mum
waɗa haatumeere mum. Yeruuji ndokkiraa e karne rewindo faawru, tonngaa e
haatumeere mum kam e Karne rewindo jeeygu e haatumeere mum. En mbaɗii
heen sifaaji ɗiɗi. Nde iineer yoni, njipiɗen.
Pahɗen e tonngol batu, no ngol siforirii. Tonngol e ciimtol batu ko seeɗa
seerndi ɗum. Njaltuɗen ko 5 h 02.
14

Jibril Alassane Sek Jallo e
Demba Bari
Ciimtol ñalawma 7
Ñande al kames 29-11-2007
Caggal nde waktu 9 foti, jaŋngooƂe Ƃee naati. Dabi oo wooni e wi’ide
jaŋngooƂe Ƃee tuubaak’oo wi’i ko aset mbaawaten yahde, ndeke o fuuntat
min ɗoon tan. Duɗal ngal jirwi oo wooni e ñawlandire e maƂƂe.
Dabi oo wooni e naamnaade jaŋngooƂe Ƃee ho’mo siiftinorta en ko
njaŋngunoɗen ñande alarba, Ƃe ngonii e jaabaade gooto e gooto. O naamnii
ciimtol jeegome (6), ngol siimtaa haa gasi. Dabi o wonii e naamnaade
teskuyaaji mon e ciimtol jeegome (6), Ƃe ngoni e jaabaade gooto e gooto.
O naamnii hol ɗo ngasnirɗen ñande alarba, Ƃe bii ko ciimtol batu. Dabi oo
woni e rokkirde yeruuji, o hollitii wonde wonaa binndol ngol cokluɗen, ko
faamamuya oo soklaa. O hollitii wonde omo waawi winndude, omo waawi
jaŋnginde en haa ngasa, tawa en Ƃinndaani. Gooto e jaŋngooƂe Ƃee tottaa
kaayit ngam siimtude ciimtol mum wennoo e golle gommuuji. O ciimti
ciimtol baɗngol fayiida. Ko ɗoon tan, Dabi oo naamnii teskuyaaji mon e
ciimtol hee. Be ngoni e jaabade gooto gooto.
Dabi oo hollitii en soo en njiɗii wuurnude fedde, maa njogoɗen kaalis,
kiliyaneeƂe, yeeyooƂe, haralleeƂe e balle, ko ɗum wonni satooji fedde.
Dabi oo hollitii wonde masiŋ fooraas, mbo njeyɗen, mbo coodɗen, mbo
ndokka ɗen fof, ko daande idorolik jeyaa, ko kam njeyi. Hawri e waktu 11
yonii, njaltuɗen pooftel.
Nde waktu 11 fawi 15 hojon naatuɗen, ndeen tan Dabi oo rokkiri niimaro
telefoŋ mum 77-605-02-50, janngooƂe Ƃee fof yetti niimaro oo.
Dabi oo hollitii wonde Laamu in heewi doole, fedde, ina foti sahaa fof ngara e
laamu wi’ide min ɗañii ɗum, min Ƃaɗii ɗum, EKN. Fedde maa njogoɗaa
rendo.
15

Ko ɗoon tan waktu 11 pawɗo 50 hojjom, tuubaako oo Anndereya arii e nɗer
duɗal he, o salmini dabi oo e janngooƂe.
Dabi oo hollitii wonde dille njeygu e nder aduna ko satooji pawiidi e dow
fedde. Dabi o rokkirii heen yeruuji kewɗi: a soodii libaar 120 tawo
coodatnoɗaa ɗum ko 100. Maa nduttoɗaa e hoore ma sabu alaa ko mbaawɗa
heen so wonaa waɗde feere ngam dañde 120. Dabi o hollitii neemoraade
dille njeygu e der Aduna Ƃuri wi’ide haɗaa itaa ka waawa ittude.
Dabi hollotii Kala ko woni (naggam lait) idoraaka winndeede lait wonaa
kosam, yeruuji keewɗi mba ɗi ɗi ɗaama heen. Dabi oo hollotii wonde so
wonaa soodde eɗen njeeya, alaa ko neemortoɗen. E ɗuum, Gallel ŋelli Soh
rokkiri yeru hakkunde mum e sanɗarmooƂe.
Dabi naamnii mbele njuulu ko e aadaaji fulƂe? JanngooƂe njaabii, ɗoon tan
waktu 13 fawtii hojoomaaji 27, njippiɗen.
Ko ngol ciimtol 7 addannoo on ngol ciimtol ko Seek Jallo, Demba Bari e Jibiril
A. Soh.
Waktu 15 foti. Dabi oo woni e naamnaade janngooƂe ngam fehre no
kootirton. O wonni e yettude goomuuji 7 ɗii fof ngam siimtude.
Wasiya waɗde batu ngam ciimtol heblo ngoo, wallitde e cosgol pelle, waɗde
heblooji ngam famminde yimƂe ardiiƂe.
16

Doggol terɗe fedde
Toggoode Innde e yettoode Duuɓi Gollal Ňiiɓirde Mbaawka
Lelngo golle
Hol ko waɗatee ?
(Hol ɗuum ?)
Karnal booñ
Hol no waɗirtee ?
(Hol noon ?)
Hol baɗoowo
(Ho loon ?)ɓi
Hol nde waɗatee ?
(Ho ndeen ?)
Hol ɗo waɗatee ?
(Hol toon ?)
Toggoode Ňalngu Sabaabu Ko naati Ko yalti Ko wooda (heddi)
Hol njaru ?
(Hol no foti ?)
17