Teema ı LiikennepolitiikkaUusi teknologiaantaa etulyöntiasemanLiikenneministeri Merja Kyllönen haluaa kääntää uudet ympäristösäännöksetvoitoksi merenkulkualalle. Väylämaksun täysremontti vaatii vielä enemmän tietoa.Teksti Text Lea Taivassalo | Kuvat Foton Patrick LindströmSUOMALAISEN MERENKULUN kilpailukyvynsäilyttäminen on keskeinen kysymyskoko Suomen kannalta, arvioi liikenneministeriMerja Kyllönen. Hänenmukaansa alan suurimpina haasteinaovat erilaiset ympäristösäädökset, joistasuurimpana vuonna 2015 voimaantuleva rikkidirektiivi.– Nyt vastataan rikkihaasteeseenpäällimmäisenä. On tärkeää turvatakilpailukyky muihin kansainvälisiintoimijoihin nähden. Suomen lipunalla olon on oltava houkuttelevaajatkossakin ja tähän pyrimme erilaisillatukitoimilla. Tonnistovero on tästäonnistunut esimerkki, hän pohtii.Kyllönen uskoo, että uudet säännöksetvoidaan kääntää voitoksi suomalaisenosaamisen ja tietotaidon avulla.Huolta on herättänyt se, että monetsäännökset tulevat voimaan ensinEuroopassa ja Pohjois-Amerikassa javasta myöhemmin muualla. Kyllönenkuitenkin muistuttaa, että samatsäännökset tulevat voimaan laajallaalueella.– On tärkeää, että maat ovat lähtökohtaisestisamalla viivalla, että kaikillaon samat pelisäännöt. Kun olemmenyt pakostakin etunenässä, meillä onmahdollisuus ottaa uusi teknologiakäyttöön ja osoittaa muille tulevinavuosina, että meillä on myös osaamistaja tietotaitoa rakentaa laivojauudella tavalla.YMPÄRISTÖTUKEA MYÖNTÄMÄLLÄ onvaltiovalta pyrkinyt tukemaan merenkulkualaa.Tukea myönnetään esimerkiksirikkipesureiden asentamiseenja muihin ympäristöinvestointeihin.Kyllönen huomauttaa, että aiemminon tehty päätös myös LNG-terminaalinrakentamisen tuesta. Vielä on kuitenkinauki, mihin terminaali rakennetaan:Eurooppa-tason terminaalista kisaakäydään Suomen ja Viron välillä. Päätössiitä saataneen ehkä jo tämän vuodenpuolella tai viimeistään keväällä.– Meillä on valmista infraa ja turvallinenja vakaa ympäristö. Nyt onkysymys siitä mikä asia painaa enemmäneurooppalaisessa päätöksenteossa.Voimme vain toivoa Suomelle suotuisaapäätöstä.Ministeri pitää väylämaksun alentamistahyvänä keinona kompensoidarikkidirektiivin tuomia lisäkustannuksia.Väylämaksut putoavat suunnilleenpuoleen vuosina 2015–2017, mikäliliitot kattavasti hyväksyvät työmarkkinasovun.Hän ei osaa tässä vaiheessasanoa, miten väylämaksua tulisi kehittäätulevaisuudessa.– Jatkossa nähdään, onko poliittistapainetta kehittää väylämaksua johonkinsuuntaan. On ollut keskusteluasiitä, pitäisikö ympäristöystävällisiäaluksia suosia tai millä tavoin suhtaudutaanristeilyaluksiin ja massa-aluksiin.On ollut myös toiveita huomioidajäävahvistetut alukset jotenkin. Nämäovat sellaisia asioita, joita mietitääntulevina vuosina, hän listaa.KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKÖKULMASTAmerenkulun rooli on ministerinmukaan ehdoton. Kyllösen aloitteestatehtiin selvitys kaivosyhteyksistä Pohjois-ja Itä-Suomessa.– Selvästi satamien liikkuvuudenturvaaminen on sellainen asia, jotajoudutaan tulevina vuosina miettimään.Perämeren satamat ovat isokysymys, mutta olemme riippuvaisiasiitä, mitä kaivostoimintaa käynnistyyPohjois-Suomessa, hän tarkentaa.Kyllönen huomauttaa, että kaivosteollisuusvaikuttaa katsovan taaseteenpäin vuoden 2008 taloudellisen4 <strong>Albatrossi</strong> | | Albatrossen
notkahduksen jälkeen. Hän arveleekin,että vuosina 2014–2015 saadaan kaivosyhtiöiltätietoa tulevasta toiminnasta. Tämätieto auttaa tekemään logistisia ratkaisuja.Merireitti on Pohjois-Suomessa hänenmielestään kaikista kustannustehokkain,vaikka rikkidirektiivin vaikutukset kustannuksiinhuolestuttavat. Kyllönen korostaa,että jatkossa päästökauppa rasittaa myöskumipyöräliikennettä, joten merenkulkualaei ole lisärasitteiden edessä yksin. Hänkorostaakin, että logistisia ratkaisuja ontarkasteltava kokonaisuutena.– Olemme erilaisilla toimilla pyrkineetsäilyttämään merenkulun kilpailukyvyn,mutta aika näyttää ovatko toimet olleetriittäviä.”Kun olemme nyt pakostakinetunenässä, meilläon mahdollisuus ottaauusi teknologia käyttöönja osoittaa muille tulevinavuosina, että meillä onmyös osaamista ja tietotaitoarakentaa laivojauudella tavalla.””Då vi nu ohjälpligengår i täten har vimöjligheter att ta i brukny teknologi och underkommmande år visaandra att vi också harknow-how för byggandeav fartyg på ettnytt sätt.”KOILLISVÄYLÄN MAHDOLLISUUS olisiKyllösen mukaan siinä, että se lyhentäisipaljon tavarankuljetusreittejä. Kysymys onkuitenkin siitä, mitä tavaraa sen kauttavoitaisiin kuljettaa.– Se ei ole helppo keikka. Väylä onsuhteellisen matala eivätkä alukset voi ollasamoja kuin muilla valtamerillä seilaavat.Kysymys on, kenellä on tarvittava taloudellinenkapasiteetti, jonka siellä liikennöintivaatii.Kyllönen muistuttaa, että myös Venäjänsuunnitelmat vaikuttavat päätöksiin janorjalaiset tarjoavat omaa kuljetusreittiäänvaihtoehdoksi.– Siellä on kisa käynnissä. On parasta,että Pohjoismaat ja Venäjä käyvät vuoropuhelua,jotta tiedämme, mitä kukakin ontekemässä.Venäjä on Kyllösen mukaan aidosti sekämahdollisuus että kilpailutekijä. Esimerkiksiraideliikenteen kehittämisen kauttaSuomen satamat voivat tarjota naapurilleensujuvia ja turvallisia satamayhteyksiä.– He ovat olleet omassa politiikassaansitä mieltä, että Suomeen suuntautuviaraideyhteyksiä kehitetään. Suomi on myösvalmis kehittämään omia yhteyksiäänVenäjälle. Kokonaisuus on positiivinen asiaSuomen merenkululle ja satamille.JÄÄNMURRON OSAAMISTA Kyllönen pitääsuuressa arvossa ja korostaa peruskapasiteetinsäilyttämisen tärkeyttä. Jäänmurtajatvarmistavat vuosittain noin puolen vuodenajan, että tuotteet ja ihmiset liikkuvatmeritse.<strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen 5