Albatrossi 4/2012 - Merimieseläkekassa
Albatrossi 4/2012 - Merimieseläkekassa
Albatrossi 4/2012 - Merimieseläkekassa
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Golf on merenkulkijoiden laji Golf är sjöfararnas gren s. 12<br />
MeriMieseläkekassan asiakaslehti | sjöManspensionskassans kundtidning | 4/<strong>2012</strong><br />
Kari Välimäki<br />
Avoimuus ja<br />
läpinäkyvyys<br />
on erityisen<br />
tärkeää<br />
Öppenhet och tillförlitlighet<br />
är särskilt viktigt s. 4
4/<strong>2012</strong><br />
2 <strong>Albatrossi</strong> | | Albatrossen<br />
Sisältö ı Innehåll<br />
4 kurssi kohti uusia tuulia<br />
Toimitusjohtaja Kari Välimäki pitää merimieseläkelain<br />
uudistamista suurimpana haasteena<br />
11 Merenkulun työhyvinvointihankkeet<br />
Tilannekatsaus SeaFit ja<br />
Stay Onboard hankkeisiin.<br />
12 golf on merenkulkijoiden laji<br />
Silja Serenaden kokki Esa Tammi on viettänyt<br />
lajin piirissä lähes pari vuosikymmentä.<br />
16 Merikapteeni pekka partanen<br />
eläkkeelle<br />
Laivapäälllystön johtajan pesti vaihtui<br />
remonttihaalareihin.<br />
Vakiot<br />
3 Pääkirjoitus | Merimieseläkejärjestelmä<br />
osana työeläkejärjestelmää<br />
9 Tilastot | Vakuutettujen ikäjakauma MEK:ssa<br />
11 Pärjätään | Ikääntyvien työkykyisyys<br />
15 Michaela vastaa | Tietoa eläkkeistä<br />
21 Sijoitukset | <strong>Merimieseläkekassa</strong>n<br />
sijoitusperiaatteet<br />
22 Lyhyesti<br />
albatrossen<br />
albatrossi<br />
päätoimittaja | huvudredaktör<br />
Kari Välimäki<br />
kari.valimaki@merimieselakekassa.fi<br />
kari.valimaki@sjomanspensionskassan.fi<br />
toimitussihteeri | redaktionssekreterare<br />
Marina Paulaharju<br />
marina.paulaharju@merimieselakekassa.fi<br />
marina.paulaharju@sjomanspensionskassan.fi<br />
käyntiosoite | Besöksadress<br />
Uudenmaankatu 16 A<br />
Nylandsgatan 16 A<br />
postiosoite | postadress<br />
PL 327, 00121 Helsinki<br />
PB 327, 00121 Helsingfors<br />
4<br />
12<br />
16<br />
22<br />
puhelin | telefon 010 633 990<br />
telefax 010 633 9938<br />
sähköposti | e-post<br />
etunimi.sukunimi@merimieselakekassa.fi<br />
förnamn.släktnamn@sjomanspensionskassan.fi<br />
osoitteenmuutokset | adressförändringarna<br />
info@merimieselakekassa.fi<br />
info@sjomanspensionskassan.fi<br />
www.merimieselakekassa.fi<br />
www.sjomanspensionskassan.fi<br />
toimitusneuvosto | redaktionsrådet<br />
Kari Välimäki, Henrik Lilius,<br />
Pekka Karppanen, Marina Paulaharju<br />
4 Med kurs på nya vindar<br />
VD Kari Välimäki anser revideringen av sjömanspensionlagen<br />
vara den största utmaningen.<br />
11 sjöfartens arbetshälsoprojekt<br />
Lägesrapport för Seafit och<br />
Stay Onbord projekten<br />
14 golf är sjöfararnas gren<br />
Esa Tammi, kocken på Silja Serenade<br />
har utövat grenen i nästan två årtionden.<br />
18 sjökapten pekka partanen<br />
gick i pension<br />
Hyran som chef för Skeppsbefälsförbundet<br />
byttes till arbetskläder<br />
ordinarie<br />
3 Ledaren | Sjömanspensionssystemet<br />
en del av arbetspensionssystemet<br />
9 Statistik | De åldrandes arbetsförmåga<br />
11 Vi klarar oss | Arbetshälsa gagnar alla<br />
15 Michaela svarar | Info om pensionerna<br />
21 Investering | Principerna för Sjömanspensionskassans<br />
placeringar<br />
22 Smånytt<br />
issn-l 17968216<br />
issn 17968216 (painettu)<br />
issn 22427910 (verkkojulkaisu)<br />
painos | upplaga 16 500<br />
nro | nr ilmestyy | utges<br />
1/2013 vko | vecka 16<br />
kannen kuva | pärmbild<br />
Patrick Lindström<br />
ulkoasu | layout<br />
Nymandesign Oy<br />
painopaikka |<br />
tryckeri<br />
Libris Oy, Helsinki
Pääkirjoitus ı Ledaren<br />
Merimieseläkejärjestelmä osana työeläkejärjestelmää<br />
Sjömanspensionssystemet en del av arbetspensionssystemet<br />
MeriMieseläkejärjestelMä on kauimmin yhtenäisesti toiminut<br />
työeläkejärjestelmä Suomessa. Järjestelmän perusrakenteet olivat<br />
myös monilta osin pohjana koko työeläkejärjestelmän luomiselle<br />
1960-luvun alussa. Se on osoittanut vahvuutensa selviämällä<br />
monista eri taloudellisista kriiseistä ja ennen kaikkea pystyttyään<br />
takaamaan luvatut eläkkeet. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa järjestelmän<br />
kehittämistä.<br />
MeriMieseläkejärjestelMä perustuu paitsi koko työeläkejärjestelmän<br />
toimiville periaatteille myös alan erityispiirteiden<br />
huomioonottamiselle. Muun työeläkejärjestelmän tapaan merimieseläkkeet<br />
ovat osa lakisääteistä sosiaaliturvaa ja sitä hoitaa<br />
toimeenpanon hajautuksen periaatteiden mukaisesti itsenäinen<br />
<strong>Merimieseläkekassa</strong>. Eläketurvan järjestäminen perustuu kollektiiviseen<br />
riskinkantoon, pakollisuuteen ja etuusperusteisuuteen.<br />
Järjestelmä kattaa kaikki merenkulkijat, ja se on osittain<br />
rahastoiva. Kassan hallinnointi on aidosti kolmikantainen, joten<br />
varustamotyönantajien ja merenkulkijoiden lisäksi hallinnossa on<br />
myös valtion edustus. Merenkulkijain eläkkeet ovat pääosin hyvin<br />
lähellä muita työeläkkeitä.<br />
Valtion osallistuMinen hallintoon on perusteltua siksi, että<br />
valtio rahoittaa suoraan kolmanneksen eläkemenoista. Valtion<br />
rahoitus on puolestaan välttämätön siksi, että merimieseläkelain<br />
mukaista eläkettä saa useampi henkilö kuin merenkulussa on<br />
vakuutettuja. Ei ole mahdollista, että pieni joukko vakuutettuja ja<br />
varustamoja maksaisi vakuutusmaksujen muodossa kaikki ansaitut<br />
eläkkeet. Toimeenpanon hajautuksen periaatteiden mukaisesti<br />
<strong>Merimieseläkekassa</strong>lla on myös itsenäinen sijoitustoiminta.<br />
MeriMieseläkejärjestelMään kohdistuvat samat paineet kuin<br />
koko eläkejärjestelmään. Erityisesti eliniän pidentyminen on merkittävä<br />
haaste. Merenkulun kilpailukyvyn säilyttäminen on myös<br />
aivan olennaista <strong>Merimieseläkekassa</strong>n kannalta, koska suurin osa<br />
rahoituksesta tulee joka tapauksessa varustamojen ja merenkulkijoiden<br />
vakuutusmaksujen kautta. Merenkulku on puolestaan<br />
täysin välttämätön koko Suomen taloudellisen<br />
kehityksen ja huoltovarmuuden kannalta.<br />
MeriMieseläkejärjestelMän on<br />
omalta osaltaan sopeuduttava yhteiskunnan<br />
muutokseen. Muutokset on<br />
toteutettava hyvässä yhteistyössä<br />
merenkulkijoiden ja varustamojen<br />
kanssa. Eläkejärjestelmää tulee aina<br />
kehittää harkitusti ja äkkinäisiä<br />
muutoksia on vältettävä. Näennäissäästöillä<br />
voidaan nopeissa ratkaisuissa<br />
aiheuttaa suuria vahinkoja koko<br />
kansantalouden kannalta. Nojaamalla<br />
koko työeläkejärjestelmän vahvuuksiin<br />
ja ottamalla huomioon<br />
merenkulun erityispiirteet<br />
merimieseläkejärjestelmän<br />
uudistamiselle on<br />
löydettävissä rakentava<br />
ja kestävä ratkaisu. o<br />
4/<strong>2012</strong><br />
sjöManspensionssysteMet är det arbetspensionssystem i vårt<br />
land som fungerat fortlöpande längst. Systemets grundstruktur<br />
tjänade också till många delar som grund vid skapandet av hela arbetspensionssystemet<br />
i början av 1960-talet. Det har visat sin styrka<br />
genom att överleva många ekonomiska kriser och framförallt genom<br />
att kunna säkerställa utlovade pensioner. Från det här utgångsläget<br />
är det tryggt att fortsätta utvecklingen av systemet.<br />
utöVer att sjömanspensionssystemet bygger på det totala arbetspensionssystemets<br />
verksamhetsprinciper baserar det sig även på att<br />
särdragen i branschen beaktas. Liksom arbetspensionssystemet i<br />
övrigt är även sjömanspensionerna en del av det lagstadgade socialsskyddet<br />
och sköts enligt principen för decentralisering av verkställandet<br />
av den självständiga Sjömanspensionskassan. Ordnandet av<br />
pensionsskyddet grundar sig på kollektivt risktagande, obligatoriskt<br />
deltagande och uppnådda förmåner. Systemet täcker alla sjöfarare<br />
och är partiellt fonderande. Kassan har en genuin triangeladministration<br />
i vilken utöver rederiarbetsgivarna och sjöfararna även<br />
staten är representerad. Sjöfararnas pensioner ligger på en nivå som<br />
huvusakligen är mycket nära övriga arbetspensioner.<br />
statens deltagande i administrationen är motiverat för en<br />
tredjedel av pensionsutgiften finansieras direkt av staten. Statens<br />
finansiering är igen nödvändig för antalet personer som erhåller<br />
pension enligt sjömanspensionslagen är större än antalet försäkrade<br />
inom sjöfarten. Det är inte rimligt att ett mindre antal försäkrade<br />
och rederier skulle betala alla intjänade pensioner i premieform.<br />
Enligt principen för decentralisering har Sjömanspensionskassan<br />
också en självständig placeringsverksamhet.<br />
sjöManspensionssysteMet drabbas av samma tryck som hela<br />
det övriga arbetspensionssystemet. Särskilt den allt längre livslängden<br />
är en stor utmaning. Även bibehållandet av sjöfartens konkurrenskraft<br />
är ytterst väsentligt för Sjömanspensionskassan, för största<br />
delen av kassans finansiering kommer trots allt via rederiernas och<br />
sjöfararnas försäkringspremier. Sjöfarten för sin del är absolut nödvändig<br />
för den ekonomiska utvecklingen i Finland och för landets<br />
underhållssäkerhet.<br />
sjöManspensionkassan bör för egen del anpassa sig till förändringen<br />
i samhället. Förändringarna bör verkställas i nära samarbete<br />
med sjöfararna och rederierna. Utvecklandet av pensionssystemet<br />
bör ske under moget övervägande och plötsliga förändringar bör<br />
undvikas. Skenbara inbesparningar kan vid snabba beslut orsakar<br />
stora skador för hela nationalekonomin. Vid revidering av sjömanspensionssystemet<br />
kan konstruktiva och hållbara lösningar hittas<br />
med stöd av hela arbetspensionssystemets starka sidor och med<br />
beaktande av sjöfartens särdrag. o<br />
kari Välimäki<br />
Toimitusjohtaja | Verkställande direktör<br />
<strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen 3
Kansi ı Uusia tuulia<br />
4 <strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen<br />
Kurssi kohti<br />
uusia tuulia<br />
<strong>Merimieseläkekassa</strong>n uusi toimitusjohtaja kari Välimäki pitää merimieseläkelain<br />
uudistamista suurimpana haasteena. Erityislaille on hänen mukaansa tarvetta<br />
jatkossakin vaikka sopeuttamiseen on varauduttava.<br />
teksti text lea taivassalo | kuvat Foto patrick lindström<br />
MuutaMa Vuosi sitten <strong>Merimieseläkekassa</strong>n<br />
tuore toimitusjohtaja kari<br />
Välimäki, 58, alkoi kaivata muutosta<br />
työuralleen. Työ sosiaali- ja terveysministeriön<br />
kansliapäällikkönä oli<br />
haastava ja palkitseva, mutta aikaa ei<br />
ollut syventyä mihinkään.<br />
”Ministeriössä aiheet vaihtelivat<br />
yksityisestä vakuutustoiminnasta<br />
raittiustyöhön ja kaikkeen mahdolliseen.<br />
Työn kiireys johti siihen, ettei<br />
aina välttämättä edes muistanut mitä<br />
edellisenä päivänä oli tehnyt”, hän<br />
tarkentaa.<br />
<strong>Merimieseläkekassa</strong>n toimitusjohtajuus<br />
on juuri sellainen muutos mitä<br />
hän hakikin: mahdollisuus syventyä<br />
asioihin. Samalla hän palasi juurilleen,<br />
sillä hänen työuransa alkoi kolme<br />
vuosikymmentä sitten matemaatikkona<br />
sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosastolla.<br />
Välimäki aloitti uudessa tehtävässään<br />
lokakuun alussa. Aiempi tehtävä<br />
<strong>Merimieseläkekassa</strong>n hallituksen puheenjohtajana<br />
tutustutti hänet kassan<br />
toimintaan ja henkilöstöön, joten<br />
mitään täysin vierasta tai yllättävää<br />
ei ole vielä tullut vastaan.<br />
”Uutta opittavaa on aina. Esimerkiksi<br />
kassan sijoitustoimintaan liittyvät<br />
asiat vaativat perehtymistä ja on<br />
hie noa haastaa itsensä. Meillä on toki<br />
asiantuntemusta mihin on helppo<br />
nojata.”<br />
lain uudistustyö<br />
suurin haaste<br />
Välimäki nimeää suurimmaksi haasteeksi<br />
merimieseläkelain (MEL) uudistamisen.<br />
Uudistustyötä varten ollaan<br />
asettamassa työryhmää sosiaali- ja<br />
terveysministeriössä. Uusia linjauksia<br />
voidaan odottaa jo ensi vuoden aikana.<br />
”Suuri haaste on löytää<br />
malli, johon kaikki osapuolet<br />
eli työnantajat,<br />
merenkulkijat ja valtio<br />
ovat tyytyväisiä.”<br />
”Suuri haaste on löytää malli,<br />
johon kaikki osapuolet eli työnantajat,<br />
merenkulkijat ja valtio ovat tyytyväisiä.<br />
Uudistamisessa yleiset eläkepoliittiset<br />
linjaukset ovat keskeisiä, mutta MEL:n<br />
erityispiirteet on syytä säilyttää.”<br />
Työeläke- ja merimieseläkelain<br />
menettelytapojen on hänen mukaansa<br />
oltava niiltä osin yhdenmukaisia, jotta<br />
esimerkiksi työkierto pysyy joustavana.<br />
”Loppujen lopuksi vain harva<br />
merenkulkijoista on pelkästään MEL:n<br />
piirissä. Vakuutetuissa merenkulkijoissa<br />
on myös työeläkelain ja muiden<br />
eläkelakien piirissä olevia. On tärkeää,<br />
että tehtävästä toiseen siirtyminen<br />
ei aiheuta heikennyksiä”, Välimäki<br />
painottaa.<br />
Millaisen johtajan <strong>Merimieseläkekassa</strong><br />
sitten saa Välimäestä? Erilaiset<br />
johtajuustestit ovat luonnehtineet<br />
häntä vaativaksi johtajaksi, itselleen ja<br />
muille. Välimäki allekirjoittaa nämä<br />
tulkinnat: pohjalaiset luonteenpiirteet<br />
tulevat selkeästi hänessä esille. Tämä<br />
näkyy muun muassa niin, että Välimäen<br />
mielipide ei jää epäselväksi.<br />
”Pohjalaisuudessa peruslähtökohdat<br />
ovat selkeät, sillä aina yritetään tehdä<br />
kaikki paremmin eikä pelätä haasteita.<br />
Pidän itseäni suoraviivaisena johtajana,<br />
joka pyrkii toimimaan itse kuten johtaa.<br />
Katson myös, että toiminnan pitää<br />
olla taloudellista.”<br />
Välimäki pitää toiminnan avoimuutta<br />
erityisen tärkeänä, kun kyse on<br />
lakisääteisestä sosiaalivakuutusjärjestelmästä.<br />
Hänen mukaansa läpinäkyvyys<br />
lisää järjestelmän luotettavuutta.<br />
Tiedottamista pyritäänkin lisäämään<br />
sekä varustamoille että jäsenistölle.
<strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen 5
Kansi ı Uusia tuulia<br />
”Ensi vuodeksi on suunnitteilla<br />
varustamoille ja luottamusmiehille tilaisuuksia,<br />
joissa kerrotaan muun muassa<br />
EU-säännöksistä ja millaista merkitystä<br />
niillä on kokonaisuuden kannalta. Tarkoitukseni<br />
on myös lisätä hallitukselle<br />
jaettavaa informaatiota”, hän kertoo.<br />
työkykyä halutaan<br />
tukea enemmän<br />
Työurien pidentäminen on yksi<br />
ministeriön asettama tavoite kaikille<br />
sektoreille. Välimäki huomauttaa, että<br />
on työnantajan ja työntekijän edun<br />
mukaista, että vakuutetut ovat pidempään<br />
töissä.<br />
”Kansantalouden tasapainoa ei<br />
auta, että ollaan työelämän ulkopuolella,<br />
vaan lähtökohta on, että oltaisiin<br />
töissä”, hän sanoo.<br />
Välimäki kuitenkin korostaa, että<br />
pidempiä työuria ei synny ellei työolosuhteisiin<br />
ja työkyvyn ylläpitämiseen<br />
kiinnitetä huomiota. <strong>Merimieseläkekassa</strong><br />
rahoittaakin tällä hetkellä selvitystöitä,<br />
joissa kartoitetaan, millaisia<br />
työhyvinvointiin liittyviä erityispiirteitä<br />
merenkulkuun liittyy.<br />
”Näiden tulosten perusteella<br />
päästään liikkeelle. Perusviesti on<br />
varhainen puuttuminen ja työterveyteen<br />
liittyvät toimenpiteet. Esimerkiksi<br />
poissaoloja pitää tsekata mahdollisimman<br />
varhaisessa vaiheessa.”<br />
Hän kuitenkin painottaa, että saavutetuista<br />
etuuksista pidetään kiinni<br />
ja mahdollisista muutoksista sovitaan<br />
yhteistyössä.<br />
”Mitään äkkinäisiä muutoksia ei<br />
voi tehdä, vaan siirtymäkaudet ovat<br />
pitkiä”, hän tarkentaa.<br />
Välimäen mukaan huomio on<br />
kiinnitettävä työkykyyn eikä työkyvyttömyyteen.<br />
Pyrkimyksenä täytyy olla,<br />
että työstä saadaan palkkio ja sellainen<br />
tyydytys oman työn tuloksista, että siellä<br />
viihdytään pitkään.<br />
”Työ on niin iso osa elämää, että<br />
sen pitää olla mielekästä. Jos työtä<br />
tehdään vain pakolla ja siksi, että<br />
”todellinen” elämä mahdollistuisi työn<br />
ulkopuolella, ollaan hakoteillä. Työn<br />
pitää olla osa hyvää elämää. Merenkul-<br />
6 <strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen<br />
kijat ymmärtävät sen varmasti hyvin.”<br />
Omalla kohdallaan hän kokee<br />
työpaikan vaihdon mahdollisuudeksi<br />
pidentää omaa työuraansa. Uudet työtehtävät<br />
innostavat ja rytmin vaihdos<br />
auttaa jaksamaan. Varhaisessa vaiheessa<br />
tehtynä muutos auttaa pysymään<br />
työelämässä pidempään.<br />
”Nyt on vielä kymmenen vuotta<br />
työelämässä jäljellä, jos terveys kestää”,<br />
hän pohtii.<br />
Kotonaan Välimäki rentoutuu<br />
olemalla mahdollisimman laiska. Hän<br />
välttää viimeiseen saakka tekemästä<br />
suunnitelmia vapaa-ajalleen, mutta<br />
vaimon kanssa yhteinen golf-harrastus<br />
tuo merkintöjä kalenteriin.<br />
”Työ on niin iso<br />
osa elämää, että sen<br />
pitää olla mielekästä.<br />
Työn pitää olla osa<br />
hyvää elämää.”<br />
”Golf on hieno laji, vaikken sitä<br />
koskaan opikaan, sillä aloitin sen liian<br />
myöhään. Vaimo tosin sanoo, että<br />
kiroilen jonkin verran kentällä, vaikken<br />
muuten sellaista harrasta”, hän<br />
naurahtaa.<br />
Välimäen kolme aikuista lasta<br />
asuvat Helsingissä. Myös 3-vuotias<br />
lapsenlapsi tuo iloa elämään. Hän<br />
korostaakin tasapainoisen perhe-elämän<br />
tärkeyttä työelämässä: se auttaa<br />
jaksamaan.<br />
kassan asiantuntemusta<br />
tarvitaan jatkossakin<br />
Valtiovarainministeriön työryhmän raportin<br />
mukaan pitkällä tähtäimellä on<br />
tavoitteena vähentää valtion osuutta<br />
merimieseläkejärjestelmässä. Nyt valtio<br />
maksaa kolmanneksen vuotuisesta<br />
merimieseläkemenosta. Välimäki kuitenkin<br />
alleviivaa, että valtion rahoitusjärjestelmästä<br />
on käytännössä vaikea<br />
luopua, koska vakuutettujen määrä on<br />
pienempi kuin eläkeläisten.<br />
”Vakuutustoiminnan rakenne on<br />
muuttunut eli maksamme useammalle<br />
eläkkeitä kuin saamme vakuutusmaksuja.<br />
Tämän vuoksi rahoitusjärjestelmään<br />
ei voi tuoda radikaaleja muutoksia.<br />
En näe muuta mahdollisuutta kuin<br />
tehdä hienosäätöä.”<br />
Työmarkkinaosapuolet ovat Välimäen<br />
mukaan olleet yksimielisiä, että<br />
asia on ratkaistava kolmikannassa eli<br />
valtion, työntekijöiden ja työnantajien<br />
kesken. Silloin keskiöön nousee merenkulun<br />
merkitys koko kansantaloudelle.<br />
”Jos noin 80 prosenttia tuonnista<br />
ja viennistä menee merenkulun<br />
kautta, on selvä, että merenkululla on<br />
edellytyksiä työllistää. Ratkaisut pitää<br />
tehdä niin, että elinkeinon toimintaedellytykset<br />
säilyvät. Kaikki leikkaukset<br />
joilla merenkulun toimintaedellytyksiä<br />
heikennetään tulevat kansantaloudelle<br />
lopulta kalliiksi”, hän pohtii.<br />
Välimäki korostaa, että merimieseläkelain<br />
erityispiirteet eivät poikkea niin<br />
merkittävästi työeläkejärjestelmästä<br />
kuin usein luullaan. Esimerkiksi alempi<br />
eläkeikä koskee vain pientä joukkoa,<br />
noin joka kymmenettä jäsentä.<br />
”Joku voi kysyä, että miksi pitää<br />
olla sitten kaksi eri järjestelmää, mutta<br />
oman historiallisen kehityksensä vuoksi<br />
merimieseläkelaki on syytä säilyttää<br />
omanaan”, hän painottaa.<br />
Hän uskoo, että <strong>Merimieseläkekassa</strong>a<br />
tarvitaan jatkossakin.<br />
”En näe vuosikymmeniin sellaista<br />
mahdollisuutta, että tämä sulautuisi<br />
jollain tavalla. On myös vaikea kuvitella,<br />
että kaikkiin eläkeyhtiöihin luotaisiin<br />
tarvittava MEL-asiantuntemus.<br />
En usko, että muilla yhtiöillä olisi edes<br />
haluja siihen, sillä se tulisi hallinnollisesti<br />
kalliiksi.”<br />
Mikä on sitten Välimäen oma suhde<br />
mereen? Aika vähäinen, sanoo hän<br />
ensin, vaikka pohjalaiset juuret ovat<br />
vieneet hänet kalaan muun muassa<br />
Merenkurkkuun. Lopulta hän kiteyttää<br />
vastauksen yhteen sanaan: asiakas.<br />
”Ministeriössä aikanaan kysyttiin,<br />
että mikä on oma suhde sosiaalipolitiikkaan.<br />
Vastaus oli, että yhtä lailla<br />
kuin tekijä niin asiakaskin. Sama pätee<br />
tähänkin”, hän naurahtaa. o
Med kurs<br />
på nya vindar<br />
Sjömanspensionskassans nya vd Kari Välimäki anser revideringen av sjömanspensionslagen<br />
vara den största utmaningen. Enligt honom finns det även i fortsättningen<br />
ett behov av en speciallag även om det är skäl att bereda sig på anpassning.<br />
För några år sedan började Sjömanspensionskassans<br />
färska vd Kari Välimäki,<br />
58, känna sig mogen för en förändring<br />
i sin karriär. Arbetet som kanslichef på<br />
social- och hälsovårdsministeriet var<br />
utmanande och berikande, men det fanns<br />
inte tid att fördjupa sig i någonting.<br />
”På ministeriet varierade temat från<br />
privat försäkringsverksamhet till nykterhetsarbete<br />
och allt däremellan. Det<br />
jäktiga arbetet ledde till att jag inte alltid<br />
nödvändigtvis ens kom ihåg vad som<br />
gjorts dagen innan”, preciserar han.<br />
Arbetet som verkställande direktör för<br />
Sjömanspensionskassan är just en sådan<br />
förändring som han sökte: möjligheten<br />
att fördjupa sig i frågorna. Samtidigt återvände<br />
han till sina rötter, för hans karriär<br />
inleddes för tre decennier sedan som<br />
matematiker på social- hälsovårdsministeriets<br />
försäkringsavdelning.<br />
”Den stora utmaningen<br />
är att hitta en modell<br />
som alla parter,<br />
dvs. arbetsgivare,<br />
sjöfarare och staten<br />
är nöjda med.”<br />
Välimäki inledde arbetet i sin nya<br />
uppgift i början av oktober. I sin tidigare<br />
uppgift som ordförande för Sjömanspensionskassans<br />
styrelse blev han insatt<br />
i kassans verksamhet och bekant med<br />
personalen, så något helt främmande eller<br />
överraskande har han inte ännu mött.<br />
”Det finns alltid något nytt att lära sig.<br />
Till exempel kassans placeringsverksamhet<br />
är nånting jag måste fördjupa mig i<br />
och det känns fint att utmana sig själv.<br />
Men vi har ju sakkunskap som det är lätt<br />
att stöda sig på.”<br />
revideringen av lagen<br />
den största utmaningen<br />
Välimäki utser revideringen<br />
av sjömanspensionslagen<br />
(SjPL) till största utmaning.<br />
För revideringsarbetet<br />
ska social- och<br />
hälsovårdsministeriet<br />
tillsätta en arbetsgrupp.<br />
Nya riktlinjer<br />
är att vänta<br />
redan under<br />
nästa år.<br />
”Den stora<br />
utmaningen<br />
är att hitta<br />
en modell<br />
som alla<br />
parter, dvs.<br />
arbetsgivare,<br />
sjöfarare och<br />
staten är nöjda<br />
med. Vid revideringen<br />
är de allmänna<br />
pensionspolitiska<br />
riktlinjerna centrala,<br />
men det är<br />
skäl att bibehålla<br />
särdragen i SjPL.”<br />
Enligt Välimäki<br />
bör förfarings-<br />
Nya vindar ı Omslag<br />
<strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen 7
Omslag ı Nya vindar<br />
sätten i arbetspensions- och sjömanspensionslagen<br />
till sådana delar vara<br />
enhetliga, att t.ex. arbetsrotationen<br />
förblir flexibel.<br />
”Sist och slutligen är det endast ett<br />
fåtal sjöfarare som enbart omfattas av<br />
SjPL. Bland sjöfararna finns också sådana<br />
som omfattas av lagen om pension<br />
för arbetstagare och andra pensionslagar.<br />
Det är viktigt att övergången från<br />
en uppgift till en annan inte orsakar<br />
försvagning”, understryker Välimäki.<br />
Hurdan är då den ledare Sjömanspensionskassan<br />
får i Välimäki? Olika<br />
ledarskapstester har karaktäriserat<br />
honom som en krävande ledare, både<br />
av sig själv och andra. Välimäki skriver<br />
under dessa tolkningar: de österbottniska<br />
karaktärsdragen framträder<br />
tydligt hos honom. Det här framgår<br />
bland annat av att Välimäkis åsikt inte<br />
förblir oklar.<br />
”De österbottniska grundläggande<br />
utgångspunkterna är klara, för österbottningen<br />
försöker alltid göra allting<br />
bättre och är inte rädd för utmaningar.<br />
Jag anser själv att jag är en rättfram ledare<br />
som försöker fungera själv så som<br />
jag leder. Jag anser också att verksamheten<br />
ska vara ekonomisk.”<br />
Välimäki anser att verksamhetens<br />
öppenhet är särskilt viktig då det är<br />
fråga om ett lagstadgat socialförsäkringssystem.<br />
Enligt honom ökar<br />
transparensen systemets tillförlitlighet.<br />
Därför ska också informationen till<br />
såväl rederierna som sjöfararna utökas.<br />
”För nästa år planeras sammankomster<br />
för rederierna och förtroendepersonerna<br />
med information om bland<br />
annat EUs bestämmelser och vilken<br />
betydelse de har för helheten. Min<br />
avsikt är också att öka informationen<br />
till styrelsen”, berättar Välimäki.<br />
Mera stöd önskas<br />
för arbetsförmågan<br />
En förlängning av arbetslivet är ett av<br />
de mål ministeriet har ställt upp för<br />
alla sektorer. Välimäki påpekar att det<br />
ligger i såväl arbetsgivarens som arbetstagarens<br />
intresse att de försäkrade är<br />
längre med i arbetslivet.<br />
8 <strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen<br />
”Det hjälper inte balansen i nationalekonomin<br />
att vara utanför arbetslivet<br />
utan utgångspunkten är att man<br />
jobbar”, säger han.<br />
Välimäki understryker dock att det<br />
inte uppkommer längre arbetskarriärer<br />
om det inte fästs uppmärksamhet<br />
vid upprätthållandet av arbetsförhållandena<br />
och arbetsförmågan. De facto<br />
finansierar Sjömanspensionskassan<br />
för närvarande utredningsarbeten som<br />
kartlägger hur till arbetshälsan knutna<br />
särdrag är förknippade med sjöfarten.<br />
”Utgående från resultaten av dessa<br />
utredningar kommer vi igång. Det<br />
grundläggande budskapet är tidigt<br />
ingripande och till arbetshälsan<br />
knutna åtgärder. Exempelvis frånvaro<br />
bör checkas i ett så tidigt skede som<br />
möjligt.”<br />
”Arbetet är en så stor<br />
del av livet, att det ska<br />
vara meningsfullt.<br />
Arbetet ska vara en del<br />
av ett bra liv.”<br />
Han understryker dock att man bör<br />
hålla fast vid uppnådda förmåner och<br />
att eventuella ändringar ska överenskommas<br />
gemensamt.<br />
”Plötsliga ändringar kan inte<br />
genomföras, övergångsperioderna är<br />
långa”, preciserar han.<br />
Enligt Välimäki ska uppmärksamheten<br />
fästas vid arbetsförmåga och inte<br />
vid arbetsoförmåga. Målet bör vara att<br />
den som jobbar får lön för mödan och<br />
en sådan tillfredsställelse över resultaten<br />
av det egna arbetet att den som<br />
jobbat trivs där länge.<br />
”Arbetet är en så stor del av livet, att<br />
det ska vara meningsfullt. Om arbetet<br />
utförs under tvång och bara därför att<br />
det ”verkliga” livet utanför arbetet ska<br />
möjliggöras är man nog ute och cyklar.<br />
Arbetet ska vara en del av ett bra liv.<br />
Sjöfararna förstår säkert den här saken<br />
bra.”<br />
För egen del upplever han bytet av<br />
arbetsplats som en möjlighet att förlänga<br />
sitt eget arbetsliv. De nya arbetsuppgifterna<br />
sporrar och bytet av rytm<br />
hjälper att orka. När övergången sker i<br />
ett tidigt skede bidrar det till stannandet<br />
en längre tid i arbetslivet.<br />
”Om hälsan håller har jag ännu tio<br />
år kvar i arbetslivet”, funderar han.<br />
Hemma kopplar Välimäki av genom<br />
att vara så lat som möjligt. Han undviker<br />
in i det sista att planera för sin<br />
fritid men det med hustrun gemensamma<br />
golfintresset ger anledning till<br />
anteckningar i kalendern.<br />
”Golf är en fin sport trots att jag<br />
aldrig lär mig golfa riktigt bra, jag<br />
började för sent. Min hustru säger visserligen<br />
att jag svär på greenen fast jag<br />
inte annars brukar göra det”, skrattar<br />
han.<br />
Välimäkis tre vuxna barn bor i Helsingfors.<br />
Också ett 3 år gammalt barnbarn<br />
bereder glädje. Han understryker<br />
vikten av ett harmoniskt familjeliv för<br />
arbetslivet: det stöder orkandet.<br />
kassans sakkunskap behövs<br />
också i fortsättningen<br />
Enligt den rapport finansministeriets<br />
arbetsgrupp avgett är målet på lång sikt<br />
att minska statens andel i sjömanspensionssystemet.<br />
Idag betalar staten<br />
en tredjedel av den årliga sjömanspensionsutgiften.<br />
Välimäki understryker<br />
dock att det i praktiken är svårt att<br />
frångå statens finansieringssystem<br />
eftersom antalet försäkrade är mindre<br />
än antalet pensionärer.<br />
”De försäkrades struktur har<br />
förändrats, dvs. vi betalar pension till<br />
fler pensionerade än vi får in premier.
Därför kan det inte ske radikala förändringar<br />
i finansieringssystemet. Jag<br />
ser ingen annan möjlighet än att göra<br />
en finjustering.”<br />
Enligt Välimäki har arbetsmarknadsparterna<br />
varit eniga om att frågan ska<br />
lösas mellan alla tre parter, staten, arbetstagarna<br />
och arbetsgivarna tillsammans.<br />
Då hamnar sjöfartens betydelse<br />
för hela nationalekonomin i centrum.<br />
”Om ca 80 % av importen och<br />
exporten går via sjöfarten är det klart<br />
att sjöfarten har förutsättningar för att<br />
sysselsätta. Lösningarna bör bli sådana<br />
att förutsättningarna för sjöfartens<br />
verksamhet bibehålls. Alla nedskärningar<br />
som innebär att förutsättningarna<br />
för verksamheten försvagas blir<br />
i sista ändan dyra för nationalekonomin”,<br />
funderar han.<br />
Välimäki understryker att sjömanspensionslagens<br />
särdrag inte avviker så<br />
väsentligt från arbetspensionsystemet<br />
som det ofta antas. T.ex. den lägre pensionsåldern<br />
gäller bara för en mindre<br />
grupp, omkring var tionde sjöfarare.<br />
”Någon kan fråga varför det behövs<br />
två olika system, men redan för sin<br />
egen historiska utvecklings skull är det<br />
skäl att bevara sjömanspensionslagen<br />
separat”, understryker han.<br />
Han är övertygad om att Sjömanspensionskassan<br />
behövs även i framtiden.<br />
”Jag ser inte på årtionden någon<br />
sådan möjlighet att kassan skulle<br />
fusioneras på något sätt. Det är också<br />
svårt att föreställa sig att det vid alla<br />
pensionsbolag skulle skapas den SjPLsakkunskap<br />
som behövs. Jag tror inte<br />
att de övriga bolagen ens vill något<br />
sådant eftersom det skulle bli dyrt i<br />
administrativt hänseende.”<br />
Vilket är då Välimäkis eget förhållande<br />
till havet? Rätt så obetydligt säger<br />
han först trots att de österbottniska<br />
rötterna har fört honom på fisketurer<br />
bl.a. till Kvarken. Till slut sammanfattar<br />
han svaret till ett ord: kund.<br />
”På ministeriet frågades det i tiden<br />
vilket mitt eget förhållande till socialpolitiken<br />
är. Svaret var: sådan upphovsman,<br />
sådan kund. Detsamma gäller<br />
här”, skrattar han. o<br />
Aktuaari | Aktuarie Kimmo Karppinen<br />
Vakuutettujen<br />
ikäjakauma<br />
MEK:ssa<br />
Vuonna 2011 <strong>Merimieseläkekassa</strong>an<br />
maksoi vakuutusmaksua kaiken kaikkiaan<br />
7 640 eri henkilöä. Nämä henkilöt<br />
jakaantuvat ikäluokkiin melko tasaisesti:<br />
kussakin ikäluokassa on 150–200<br />
henkilöä.<br />
Miehistön keskuudessa selkeän poikkeuksen<br />
tekevät kuitenkin 1965–1980<br />
syntyneet ikäluokat, joissa on selkeästi<br />
vähemmän henkilöitä kuin nuoremmissa<br />
ja vanhemmissa ikäluokissa. Päällystön<br />
kohdalla vastaavanlainen ilmiö on noin<br />
viisi vuotta vanhemmilla, mutta ei yhtä<br />
voimakkaana.<br />
ilMiö lienee seurausta siitä, että<br />
kyseiset ikäluokat ovat tulleet työelämään<br />
juuri 80luvulla ja 90luvun alussa.<br />
Tällöin aluksia ulosliputettiin eikä uusia<br />
työntekijöitä juurikaan palkattu. Tämä<br />
näkyy aikanaan myös <strong>Merimieseläkekassa</strong>ssa<br />
eläkehakemusten määrän pienenemisenä.<br />
o<br />
HLÖ | PErSONEr<br />
250<br />
200<br />
150<br />
100<br />
50<br />
0<br />
Tilastot ı Statistik<br />
Åldersfördel<br />
ningen för de<br />
försäkrade i SPK<br />
år 2011 betalade sammanlagt 7 640<br />
olika personer premier till Sjömanspensionskassan.<br />
Dessa personer fördelar sig<br />
relativt jämnt på åldersklasser: 150–200<br />
personer i respektive åldersklass.<br />
För Manskapets del utgör dock de<br />
1965–1980 födda årsklasserna ett klart<br />
undantag. I de klasserna finns det klart<br />
färre personer än i de yngre och de<br />
äldre åldersklasserna. För befälet yttrar<br />
sig motsvarande fenomen för omkring<br />
fem år äldre personers del, men inte lika<br />
starkt.<br />
FenoMenet torde vara en följd av att<br />
åldersklasserna ifråga kommit in i arbetslivet<br />
just på 80talet och i början av<br />
90talet. De tiderna utflaggades fartyg<br />
och det anställdes knappt alls nya arbetstagare.<br />
Det här kommer i sinom tid<br />
även att märkas på Sjömanspensionskassan<br />
i form av ett minskat antal<br />
pensionsansökningar. o<br />
18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64 66 68<br />
Miehistö | Manskap<br />
Matkustajaalukset |<br />
Pasagerarfartyg<br />
miehistö päällystö<br />
Päällystö | Befäl<br />
Muut alukset |<br />
Övriga fartyg<br />
IKä | ÅLDEr<br />
<strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen 9
useiMMat työeläMässä olevat ihmiset tietävät itse, miten<br />
vanheneminen vaikuttaa elimistöön. Jo 30vuotias voi nähdä<br />
muutoksia ihossaan ja vaikkapa urheilusuorituksissaan, vaikkei<br />
tässä voi vielä puhua ikääntymisestä. Yli 50vuotiaat kokevat olevansa<br />
kankeampia, hitaampia oppimaan, vähemmän innostuvia.<br />
Myös unen määrä ja laatu usein muuttuvat tässä iässä. Kuitenkaan<br />
normaali ikääntyminen ei mainittavasti vaikuta työkykyyn<br />
muutoin kuin fyysisesti kaikkein vaativimmilla aloilla. Terveillä ihmisillä<br />
tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että aivojen tiedonkäsittely<br />
(”hoksottimet”) heikkenee vain hiukan 50–60 vuoden<br />
iässä nuorempiin verrattuna. Fyysisen kunnon erot eri ihmisten<br />
välillä ovat ikääntyvillä ihmisillä paljon suurempia kuin nuorilla.<br />
oleellista on, tuleeko henkilölle sairauksia, jotka alentavat<br />
toimintakykyä. Tosiasia on, että hoitoa vaativat sairaudet yleistyvät<br />
suorassa suhteessa kasvaviin ikävuosiin: lähes kaikilla yli<br />
50vuotiailla on jokin seurantaa tai hoitoa edellyttävä sairaus.<br />
Näistä kuitenkin monet, esimerkiksi verenpainetauti, eivät vaikuta<br />
mitenkään toimintakykyyn – mutta aiheuttaa hoitamattomana<br />
suuria tulevaisuuden riskejä. 55 vuoden ikää voi pitää sellaisena<br />
ikävaiheena, jonka jälkeen varsin monet haitalliset sairaudet<br />
yleistyvät suuresti. Esimerkkeinä voisi mainita suolistosyövät,<br />
verenkiertosairaudet, Alzheimerin tauti, Parkinsonin tauti.<br />
Merenkulkualalla on muusta työelämästä poikkeavia varhaisempia<br />
eläkeikiä, mutta eläkejärjestelmä nykyisessä muodossaan<br />
ei mahdollista sellaista harkintaa, että normaalin ikään liittyvän<br />
hidastumisen ja kulumisen perusteella voisi siirtyä ennenaikaiselle<br />
eläkkeelle. Tällainen mahdollisuus oli vielä yksilöllisen<br />
varhaiseläkkeen aikana, mutta tämä eläkemuoto on lakkautettu.<br />
Nykyinen työkyvyttömyyseläke on ”sairauseläke” siinä mielessä,<br />
että eläkkeelle siirtymisen perusteena tulee olla riittävän vakava<br />
sairaus, joka lisäksi alentaa merkittävästi toimintakykyä. Sen takia<br />
esimerkiksi selkärangan iänmukainen rappeuma kipuineen ei ole<br />
yleensä eläkeperuste.<br />
Merenkulkuala on kuormittava ikääntyvälle työntekijälle mm.<br />
pitkien työvuorojen ja epäsäännöllisten työaikojen takia. Lisäksi<br />
tulisi olla valmius toimia onnettomuustilanteissa vaativissa<br />
pelastustehtävissä. Työssä jatkamista ja jaksamista voidaan pyrkiä<br />
edistämään työolosuhteiden suunnittelulla, hyvällä sairauksien<br />
hoidolla, oman kunnon vaalimisella ja muilla hyvillä elämäntavoilla<br />
sekä tarvittaessa ammatillisella kuntoutuksella, jos sairaus<br />
aiheuttaa työkyvyttömyyden uhkaa. o<br />
10 <strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen<br />
Pärjätään ı Vi klarar oss<br />
Mikael Ojala on <strong>Merimieseläkekassa</strong>n ylilääkäri. Hän on lääketieteen tohtori ja neurologian erikoislääkäri, jolla on myös vakuutusja liikennelääketieteen erityispätevyydet. |<br />
Mikael Ojala är Sjömanspensionskassans överläkare. Han är medicine doktor och neurologie specialist. Han har även specialkompetens i försäkrings och trafikmedicin.<br />
Ikääntyvien työkykyisyys<br />
De åldrandes arbetsförmåga<br />
de Flesta aV de Människor som är ute i arbetslivet är själva<br />
medvetna om hur åldrandet påverkar kroppen. redan 30åringen<br />
kan se förändringar i sin hud och exempelvis i sina idrottsprestationer<br />
trots att vi inte ännu i det här skedet kan tala om åldrande. Över<br />
50åringar upplever sig vara styvare, långsammare vid inhämtande<br />
av kunskaper, trögare att entusiasmeras. I den här åldern förändras<br />
också ofta sömnens mängd och kvalitet. Normalt åldrande inverkar<br />
dock inte nämnvärt på arbetsförmågan annat än i de fysiskt allra<br />
mest krävande branscherna. På friska människor gjorda undersökningar<br />
har visat att hjärnans databehandling (”klyftigheten”) i 50–<br />
60 års ålder försvagas endast en aning jämfört med yngre personer.<br />
Hos åldrande människor är skillnaderna i den fysiska konditionen<br />
mellan olika människor mycket större än hos unga.<br />
Väsentligt är om personen drabbas av sjukdom som sänker<br />
funktionsförmågan. Faktum är att sjukdomar som kräver vård står<br />
i direkt relation till stigande ålder: nästan alla över 50åringar har<br />
någon sjukdom som kräver uppföljning eller vård. Av dessa är det<br />
dock många, t.ex. blodtryckssjukdomar, som inte på något sätt påverkar<br />
funktionsförmågan men som om de inte sköts orsakar stora<br />
risker i framtiden. 55 års ålder kan hållas som ett åldersskede, efter<br />
vilket rätt många skadliga sjukdomar blir vanligare. Som exempel<br />
kan nämnas tarmcancer, blodcirkulationssjukdomar, Alzheimers<br />
sjukdom och Parkinsons sjukdom.<br />
inoM sjöFartsBranschen förekommer det från det övriga<br />
arbetslivet avvikande tidigare pensionsåldrar, men i sin nuvarande<br />
form möjliggör inte pensionssystemet en prövning som går ut på<br />
att förtida pensionering skulle vara möjlig pga. normal till åldern<br />
knuten långsamhet och förslitning. En sådan möjlighet ännu under<br />
den individuella förtida pensionens tid, men den här pensionsformen<br />
har upphört. Nuvarande invalidpension är såtillvida ett slags<br />
”sjukpension”, att pensioneringen ska motiveras med en tillräckligt<br />
allvarlig sjukdom, som därtill ska nedsätta funktionsförmågan<br />
avsevärt. Därför är t.ex. åldersrelaterad degeneration av ryggraden<br />
med åtöljande smärtor som inte är regel grund för pension.<br />
Bland annat på grund av långa arbetsskift och oregelbundna<br />
arbetstider är sjöfartsbranschen betungande för den åldrande<br />
arbetstagaren. Ytterligare borde det finnas beredskap vid olyckssituationer<br />
att funktionera i krävande räddningsuppgifter. Fortsatta<br />
arbetsuppgifter och orkandet kan främjas genom översyn av<br />
arbetsförhållandena, god vård av sjukdomar, skötsel av den egna<br />
konditionen och i övrigt goda levnadsvanor samt vid behov<br />
genom professionell rehabilitering om sjukdomen förorsakar<br />
invaliditetshot. o
Merenkulku ı Työhyvinvointihankkeet<br />
Sea Fit ja Stay Onboard<br />
Merenkulun poikkeustilanteiden<br />
fyysisen kuormittavuuden<br />
ja toimintakykyä arvioiva<br />
tutkimushanke SeaFit-hanke<br />
on käynnistynyt vauhdilla.<br />
Hankkeen vastuuyhteisö Työterveyslaitos<br />
on marraskuussa<br />
käynnistänyt savusukellusmittaukset.<br />
Lisäksi tehdään<br />
kuntotestauksia ja pelastusharjoitusmittauksia<br />
joulukuusta<br />
ensi vuoden alkupuolelle.<br />
Hankkeessa ovat mukana Neste<br />
Shipping ja Viking Line.<br />
– Mukaan lähteneet merenkulkijat<br />
näistä varustamoista<br />
ovat olleet innostuneita<br />
hankkeesta ja siihen liittyvistä<br />
mittauksista, kertoo hankkeesta<br />
vetovastuussa oleva<br />
lääketieteen lisensiaatti, merimieslääkäri<br />
päivi Miilunpalo<br />
Työterveyslaitokselta.<br />
Sjöfarten ı Arbetshälsoprojekten<br />
Sea Fit ja Stay Onboard<br />
Forskningsprojektet seaFit,<br />
som bedömer hur undantagstillstånd<br />
inom sjöfarten påverkar<br />
den fysiska belastnings-<br />
och handlingsförmågan har<br />
rivstartat. Projektets ansvarsgemenskap<br />
Institutet för arbetshygien<br />
har i november inlett<br />
mätningar vid rökdykning. Ytterligare<br />
utförs konditionstester<br />
och mätningar vid räddningsövningar<br />
från december till<br />
början av inkommande år. I<br />
projektet deltar Neste Shipping<br />
och Viking Line. – Sjöfarare<br />
från nämnda rederier som deltar<br />
har varit entusiastiska över<br />
projektet och de mätningar<br />
som ingår i projektet, berättar<br />
medicine licenciat, sjömansläkare<br />
päivi Miilunpalo från<br />
Institutet för arbetshygien, som<br />
ansvarar för projektet.<br />
stay onBoard -hankkeessa<br />
tuotetaan merenkulun työhyvinvointia<br />
koskevaa tutkimustietoa<br />
ja toimialan työntekijöiden<br />
hyvinvointia tukeva<br />
toimenpidemalli. Tunnistetaan<br />
tutkimuksen keinoin laivalla<br />
työskentelevän henkilöstön<br />
työhyvinvoinnin erityishaasteit<br />
ja ne työhyvinvointia tukevat<br />
tekijät, jotka saavat henkilöstön<br />
pysymään työssään merellä.<br />
Tutkimuksen kohteena ovat<br />
koko toimialan työntekijät,<br />
joille suunnataan työhyvinvointia<br />
koskeva kysely. Kysely<br />
toteutetaan yhteistyössä sidosryhmien<br />
kanssa tammikuussa<br />
2013. Kyselyaineistoa täydennetään<br />
kevään aikana tehtävillä<br />
teemahaastatteluilla, sekä<br />
mahdollisesti havainnointimenetelmien<br />
avulla. o<br />
i stay onBoard-projektet<br />
produceras forskningsmaterial<br />
som gäller arbetshälsan inom<br />
sjöfarten och en åtgärdsmodell<br />
som stöder branschens arbetstagares<br />
hälsa. Med forskningens<br />
medel identifieras den på<br />
fartygen arbetande personalens<br />
särskilda utmaningar för<br />
arbetshälsans del, samt de faktorer<br />
som stöder arbetshälsan<br />
och får personalen att hållas<br />
kvar i sitt arbete på sjön.<br />
Målgrupp för en enkätundersökning<br />
som gäller arbetshälsa<br />
är arbetstagarna inom hela<br />
branschen. Enkäten genomförs<br />
i samarbete med intressegrupperna<br />
i januari 2013. Enkätmaterialet<br />
kompletteras under<br />
vårens lopp med temaintervjuer,<br />
samt eventuellt även med hjälp<br />
av observationsmetoder. o<br />
Tee ekoteko –<br />
valitse sähköinen<br />
työeläkeote<br />
sähköisen työeläkeotteen<br />
voit valita <strong>Merimieseläkekassa</strong>n<br />
verkkosivujen loki-palvelusta.<br />
Ote on saatavilla aina tarvittaessa<br />
– nopeasti ja kätevästi. Se on myös<br />
ekologinen vaihtoehto.<br />
www.merimieselakekassa.fi<br />
Lokipalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Sieltä<br />
löytyy mm. viimeisin työeläkeote, ansiotiedot listattuina<br />
ja eläkelaskuri. Asioiminen palvelussa on tietoturvallista<br />
ja ilmaista. | Inloggningen till Loggtjänsten sker med<br />
nätbankkod. Tjänsten tillhandahåller bl.a. det senaste<br />
arbtspensionsutdraget, en förteckning över inkomster och<br />
en pensionsräknare. Skötandet av ärenden via tjänsten är<br />
datasäkert och avgiftsfritt.<br />
Gör en ekogärning<br />
– välj ett elektroniskt<br />
arbetspensionsutdrag<br />
det elektroniska arbetspensionsutdraget<br />
kan väljas via loggtjänsten<br />
på Sjömanspensionskassans webbsajt.<br />
Du kan alltid vid behov få utdraget<br />
– snabbt och behändigt. Det är<br />
också ett ekologiskt alternativ.<br />
www.sjomanspensionskassan.fi<br />
<strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen 11
Työ ja harrastus ı Reikäpallon taikaa<br />
Golf on merenkulkijoiden<br />
laji<br />
Viheriöillä kävely, raikas ulkoilma ja sosiaalinen kanssakäyminen ovat elementtejä,<br />
jotka ovat tehneet golfista satojen merimiesten ja -naisten suositun harrastuksen.<br />
Silja Serenadella kokkina seilaava esa tammi on viettänyt lajin piirissä lähes pari<br />
vuosikymmentä. teksti ja kuvat pekka karppanen<br />
”Välillä sitä ajattelee,<br />
että tästä on tullut hieno-<br />
mekaanikon hommaa.”<br />
12 <strong>Albatrossi</strong> | | Albatrossen
niMellä e.t. tunnettu merimiesgolffari<br />
on vienyt lajia eteenpäin ja innostanut<br />
myös työkavereitaan kokeilemaan. Hän<br />
on menestynyt hyvin merenkulkijoiden<br />
kisoissa.<br />
”Onhan niitä voittoja tullut varsinkin<br />
sen jälkeen, kun olli noronkoski jäi<br />
maihin”, esa tammi kertoo.<br />
Hän ei painota niinkään kilpailusaavutuksia,<br />
vaan tähdentää golfin etuja<br />
hyvän mielen ja kunnon tuojana. Laji<br />
sopii kaikille. Varsinkin keski-ikäiselle<br />
ja ikääntyvälle merenkulkijalle se on<br />
hyvä liikuntamuoto. Taitojen vaiheittainen<br />
mutta jatkuva kehitys pitää<br />
mielenkiintoa yllä.<br />
”Minulta vei kymmenisen vuotta<br />
päästä ’singelimieheksi’”, nykyisin<br />
tasoituksella 8.2 pelaava Esa toteaa.<br />
Hän pelaa kesäisin keskimäärin<br />
60–70 kierrosta. Talvisin tulee golfattua<br />
turistimatkojen yhteydessä etelässä.<br />
Turussa syntynyt Tammi aloitti<br />
merimiesuransa 1973 m/s Finn-Enson<br />
messikallena päästyään Rauman<br />
meri miesammattikoulusta. Hän kävi<br />
myöhemmin kokkiluokan ja eteni kakkoskokista<br />
ykköskokiksi. Pohjois-Amerikka,<br />
Karibia ja Persianlahden maat<br />
tulivat tutuiksi Finnlinesin aluksilla.<br />
”Finntimberillä kiersimme maapallon.<br />
Aikaa meni kymmenisen kuukautta”,<br />
Esa Tammi muistelee.<br />
Vuonna 1982 merenkulun lama ja<br />
ulosliputusuhka saivat Esan hakeutumaan<br />
matkustajalautta Finlandialle,<br />
josta hän sai puolen vuoden vikaeerauksen<br />
jälkeen vakituisen kokin paikan.<br />
Miehen urheilutausta edesauttoi<br />
työnsaantia. Nuorena jääkiekkoa ja<br />
jalkapalloa pelannut Tammi alkoi heti<br />
kiinnostaa m/s Finlandian jalkapallotiimiä,<br />
jota vetivät kari luotola ja<br />
Markku knuutinen.<br />
”Mukana oli monta legendaarista<br />
pelaajaa. Voitimme matkustajalaivojen<br />
Suomen mestaruuden kahdesti”, Esa<br />
kehuu.<br />
Hän muistelee myös Viking Linen<br />
suosineen aikoinaan hyviä jalkapalloilijoita<br />
rekrytoinnissa.<br />
Golfin pariin Esa ajautui toimimalla<br />
ystävien ”caddienä”. Maila istui hyvin<br />
entisen jääkiekkoilijan käteen ja ennen<br />
pitkää laji vei miehen. Oppia hän sai<br />
Harjattula<br />
Golf&Country<br />
Clubin PGA-<br />
Pro Mika<br />
Mäeltä, joka<br />
on kouluttanut<br />
Tammen<br />
ohella satoja<br />
merenkulkijoita<br />
Merimiespalvelutoimiston<br />
järjestämillä<br />
kursseilla.<br />
Laivakin<br />
vaihtui Silvia Reginan ja Silja Serenaden<br />
kautta Silja Europaksi, jonne oli<br />
pesiytynyt ryhmä merimiesgolffareita.<br />
”siljan oMa golfklubi kukoisti 1990-<br />
luvun puolivälin jälkeen. christer<br />
”aba” abrahamsson oli sen voimahahmoja”,<br />
Esa muistelee.<br />
Kerhossa oli parhaimmillaan 80<br />
jäsentä varustamon toimitusjohtajaa<br />
myöten. Siljan laivastoon kuului tuolloin<br />
myös gts Finnjet, jonka golfpromoottorina<br />
toimi konepäällikkö carl<br />
stenius. Silja Golf Club järjesti omia<br />
kisoja, myöhemmin mukaan tulivat Silja<br />
Linen ja Viking Linen yhteiskilpailut.<br />
Takaisin Silja Serenadelle Tammi<br />
siirtyi muutama vuosi sitten.<br />
”Lähdin Silja Europalle konsultoimaan,<br />
kun alus päätyi Rederi AB Sliten<br />
konkurssin jälkeen Siljalle. Komennus<br />
venähti 14 vuoden mittaiseksi”, Esa<br />
naurahtaa.<br />
Hän on viihtynyt varustamon laivoilla,<br />
vaikka omistaja on muutamaan<br />
otteeseen vaihtunut. Vuosien saatossa<br />
on kokin työ muuttunut.<br />
”Välillä sitä ajattelee, että tästä on<br />
tullut hienomekaanikon hommaa.<br />
Vaatimukset, tekniikat ja raaka-aineet<br />
ovat kehittyneet”, Esa Tammi pohtii.<br />
positiiVinen asenne ja liikunnalliset<br />
harrastukset saavat merimiehen jaksamaan.<br />
Golfia pelatessa saa nauttia kauniista<br />
luonnosta ja ulkoilmasta. Kierros<br />
kestää neljä, viisi tuntia ja kävelyä tulee<br />
reilut kymmenen kilometriä. Laivalla<br />
ollessaan Esa viettää päivävapaansa<br />
pyöräillen tai kävellen. Talvella lomat<br />
kuluvat hiihdon ja laskettelun merkeissä.<br />
o<br />
<strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen 13
Arbete och fritidsintressen ı In i golfsvingen<br />
14 <strong>Albatrossi</strong> | | Albatrossen<br />
Golf är sjö-<br />
fararnas gren<br />
Vandringen på greenen, den friska luften och det sociala umgänget är<br />
element som har gjort golf till ett populärt fritidsintresse för hundratals<br />
sjömän och -kvinnor. esa tammi, kocken som seglar på Silja Serenade,<br />
har utövat grenen i nästan två årtionden. text och foto pekka karppanen<br />
den under naMnet e.t. välkända<br />
sjömansgolfaren har såväl fört grenen<br />
framåt som sporrat sina arbetskamrater<br />
att pröva på den. Han har också<br />
haft fina framgångar i sjöfararnas<br />
tävlingar.<br />
”Visst har det också blivit segrar,<br />
särskilt efter att olli noronkoski stannade<br />
på landbacken”, berättar esa<br />
tammi.<br />
Han lägger inte så stor vikt vid sina<br />
tävlingsresultat utan understryker det<br />
fina med golf, grenen som gör utövaren<br />
på gott humör och stärker konditionen.<br />
Den passar för alla. Särskilt för en<br />
medelålders eller litet äldre sjöfarare är<br />
golfen en utmärkt motionsform. Skicklighetens<br />
stegvisa men fortlöpande<br />
utveckling håller intresset uppe.<br />
”Det tog kring tio år för mig att bli<br />
s.k.’singelman’”, konstaterar Esa, som<br />
numera spelar med handikapp 8.2.<br />
Sommartid spelar han i genomsnitt<br />
60–70 rundor. Vintertid blir det golfat<br />
på turistresor till södern.<br />
taMMi, soM är Född i åBo inledde sin<br />
sjömanskarriär 1973 som mässkalle på<br />
m/s Finn-Enso efter att ha utexaminerats<br />
från Raumo sjömansyrkesskola.<br />
Senare gick han kockklassen och avancerade<br />
från andre kock till förste kock.<br />
På Finnlines fartyg lärde han känna<br />
länderna i Nordamerika, Karibien och<br />
vid Persiska viken.<br />
”Med Finntimber seglade vi runt<br />
jorden. Det tog tio månader”, minns<br />
Esa Tammi.<br />
Sjöfartens recession 1982 och hotet<br />
om utflaggning fick Esa att söka sig<br />
till passagerarfärjan Finlandia. På<br />
den fick han efter ett halvårs vikariat<br />
fast anställning som kock. Mannens<br />
idrottsliga bakgrund bidrog till att han<br />
fick jobbet. Tammi, som spelat ishockey<br />
och fotboll som ung, blev genast intresserad<br />
av m/s Finlandias fotbollsteam<br />
som leddes av kari luotola och Markku<br />
knuutinen.<br />
”Det fanns många legendariska spelare<br />
med i gänget. Vi vann två gånger<br />
Finlands mästerskap för passagerarbåtar”,<br />
skryter Esa.<br />
Han påminner sig också att Viking<br />
Line i tiden gynnade goda fotbollsspelare<br />
vid rekryteringen.<br />
golFspelandet Började i tiden för<br />
Esa genom att fungera som caddie för<br />
goda vänner. Klubban satt bra i den<br />
tidigare ishockeyspelarens hand och<br />
det dröjde inte länge förrän han var<br />
såld. Mera lärdom fick han av Harjattula<br />
Golf&Country Clubs PGA-Pro<br />
Mika Mäki, som utöver Tammi lärt
hundratals sjöfarare spela golf på av<br />
Sjömansservicebyrån arrangerade<br />
kurser.<br />
Via Silvia Regina och Silja Serenade<br />
byttes fartyget till Silja Europa<br />
där en stor grupp sjömansgolfare<br />
rotat sig.<br />
”Siljas egen golfklubb blomstrade<br />
under senare hälften av 1990-talet.<br />
christer ”aba” abrahamsson var en<br />
av klubbens kraftgestalter”, minns<br />
Esa.<br />
Klubben hade som bäst 80 medlemmar<br />
rederiets vd medräknad. I<br />
Siljas flotta ingick den tiden också gts<br />
Finnjet. Som klubbens golfpromotor<br />
fungerade maskinmästaren carl<br />
stenius. Silja Golf Club ordnade egna<br />
tävlingar som senare blev gemensamma<br />
för Silja Line och Viking Line.<br />
tillBaka till silja serenade flyttade<br />
Tammi för några år sedan.<br />
”Jag flyttade till Silja Europa för<br />
att egentligen fungera som konsult<br />
när fartyget efter Rederi AB Slites<br />
konkurs övergick i Siljas ägo. Kommenderingen<br />
blev 14 år lång”, skrattar<br />
Esa.<br />
”Emellanåt verkar<br />
det nog som om det<br />
här skulle ha blivit<br />
ett finmekanikerjobb.”<br />
Han har trivts ombord på rederiets<br />
fartyg trots det har bytt ägare i några<br />
repriser. Under årens lopp har kockens<br />
arbete förändrats.<br />
”Emellanåt verkar det nog som<br />
om det här skulle ha blivit ett finmekanikerjobb.<br />
Kraven, tekniken och<br />
råvarorna har utvecklats”, filosoferar<br />
Esa Tammi.<br />
En positiv inställning och motionsdominerade<br />
fritidsintressen får<br />
sjömannen att orka. Under spelets<br />
gång får golfspelaren njuta av vacker<br />
natur och frisk luft. En runda tar<br />
fyra, fem timmar och vandringssträckan<br />
blir drygt tio kilometer.<br />
Ombord på fartyget tillbringar Esa<br />
sin fritid cyklande eller promenerande.<br />
Vintertid tillbringas semestrarna i<br />
tecknet av skidåkning och slalom. o<br />
kysymys: poistuuko<br />
varhennettu vanhuuseläke<br />
kokonaan työeläkelaeista?<br />
Vastaus: Kyllä, varhennettu vanhuuseläke<br />
eläkemuotona lakkautetaan kokonaan<br />
vuonna 1952 ja sen jälkeen syntyneille.<br />
Ennen vuotta 1952 syntyneet voivat vielä<br />
siirtyä varhennetulle vanhuuseläkkeelle. o<br />
kysymys: olen kuullut, että osaaikaeläkkeen<br />
ikäraja nousee ensi<br />
vuonna. pitääkö tämä paikkansa?<br />
Vastaus: Kyllä, vuonna 2013 osaaikaeläkkeen<br />
ikäraja nousee vuonna 1954 ja<br />
sen jälkeen syntyneillä. Osaaikaeläkkeen<br />
alaikäraja nousee yhdellä vuodella eli 61<br />
vuoteen 1954 ja sen jälkeen syntyneillä.<br />
Näin ollen 1953 syntyneet ovat viimeinen<br />
ikäluokka, joka voi jäädä osaaikaeläkkeelle<br />
60vuotiaana. o<br />
kysymys: Miten osa-aikaeläkkeeni<br />
käy, jos sairastun?<br />
Vastaus: Osaaikaeläkkeesi jatkuu<br />
sairausp äivärahan rinnalla. Sairauspäivärahakauden<br />
aikana sinulle maksetaan<br />
osaaikatyön palkan mukaan laskettua<br />
sairauspäivärahaa ja osaaikaeläke jatkuu<br />
entisen suuruisena. Sairauspäivärahakausi<br />
kestää noin vuoden. Osaaikaeläkeläinen<br />
voi hakea työkyvyttömyyseläkettä sairauden<br />
perusteella. o<br />
kysymys: olen jäämässä ensi<br />
vuonna vuorotteluvapaalle.<br />
pienentääkö se eläkettäni?<br />
Vastaus: Eläkettä karttuu myös vuorotteluvapaan<br />
ajalta, mutta jonkin verran vähemmän<br />
kuin työskentelystä. Vuorotteluvapaan<br />
ajalta eläke lasketaan ansiosta, joka<br />
on 75 % vuorottelukorvauksen perusteena<br />
olevasta ansiosta. Karttumisprosentti tästä<br />
on 1,5 % vuodessa. Työnteosta sen sijaan<br />
eläkettä karttuu iän mukaisten prosenttien<br />
perusteella vuosiansioista. Vuorotteluvapaallaolo<br />
korottaa eläkeikää koska 1.1.2007<br />
alkaen MEL palvelukuukaudet lasketaan<br />
pääasiassa niiden päivien perusteella, joilta<br />
palkkaa on maksettu. o<br />
Michaela vastaa ı Michaela svarar<br />
Eläketiedottaja Michaela Björklund vastaa tällä palstalla kysymyksiisi, kun lähetät ne osoitteeseen<br />
<strong>Merimieseläkekassa</strong>, PL 327, 00121 HELSINKI (kuoreen tunnus ”<strong>Albatrossi</strong>, kysymyspalsta”) tai sähköpostitse<br />
osoitteeseen elake@merimieselakekassa.fi. | Pensionsinformatören Michaela Björklund svarar i den här<br />
spalten på dina frågor om du skickar dem till adressen Sjömanspensionskassan, PB 327, 00121 HELSINGFOrS<br />
(märk kuvertet ”Albatrossen, frågespalten”), eller per epost till adressen pension@sjomanspensionskassan.fi.<br />
Fråga: slopas den förtida<br />
ålderspensionen helt ur<br />
arbetspensionslagarna?<br />
svar: Ja, den förtida ålderspensionen som<br />
arbetspensionsslag slopas helt för personer<br />
födda år 1952 och senare. På personern<br />
som är födda före 1952 tillämpas ännu<br />
reglerna för förtida ålderspension kan fortfarande<br />
övergå i förtida ålderspension. o<br />
Fråga: jag har hört att deltidspensionens<br />
åldersgräns höjs<br />
nästa år. stämmer detta?<br />
svar: Ja, deltidspensionens åldersgräns<br />
stiger med ett år 2013 för 1954 och senare<br />
födda. Åldersgränsen för deltidspension<br />
höjs med ett år d.v.s. till 61 år för 1954 och<br />
senare födda. År 1953 födda är således<br />
den sista åldersgruppen som kan övergå i<br />
deltidspension vid 60 års ålder. o<br />
Fråga: hur går det med deltidspensionen<br />
om jag insjuknar?<br />
svar: Din deltidspension fortsätter att<br />
löpa vid sidan av sjukdagpenningen. Under<br />
sjukdagpenningsperioden får du sjukdagpenning<br />
som beräknas enligt deltidslönen<br />
medan deltidspensionen betalas ut till<br />
samma belopp som tidigare. Sjukdagpenning<br />
betalas i ca ett år. En deltidspensionär<br />
kan på grundvalen av sjukdomen söka<br />
invalidpension. o<br />
Fråga: jag kommer nästa år att<br />
ha alterneringsledighet.<br />
Minskar den pensionen?<br />
svar: Pension intjänas också under alterneringsledighetstiden,<br />
men något mindre<br />
än av arbete. För tiden med alterneringsledighet<br />
beräknas pension på en inkomst,<br />
som uppgår till 75 % av den inkomst som<br />
tjänas som grund för alterneringsersättningen.<br />
Intjäningsprocenten på denna är<br />
1,5 % per år. För arbete intjänas pension<br />
däremot enligt åldersrelaterade procentsatser<br />
av årsinkomsten. Alterneringsledigheten<br />
höjer pensionsåldern, för fr.o.m. 1.1.2007<br />
beräknas SjPLs tjänstemånader i huvudsak<br />
utgående från de dagar för vilka lön har<br />
betalats. o<br />
<strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen 15
Merenkulun tervaskannot ı Vireitä eläkepäiviä<br />
16 <strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen<br />
Merikapteeni Pekka Partanen eläkkeelle<br />
Laivapäällystön<br />
johtajan pesti<br />
vaihtui remonttihaalareihin<br />
Paimiossa asuva lahtelainen merikapteeni pekka partanen jätti Suomen<br />
Laivapäällystöliiton toiminnanjohtajan pestin siirtyessään eläkkeelle<br />
marraskuun alussa <strong>2012</strong>. Ennen siirtymistään maatöihin omaan<br />
ammattiliittoon hän ehti seilata yli 30 vuotta monella merellä ja useissa<br />
laivoissa. Läksiäishaastattelussa hän muistelee omaa meriuraansa ja haluaa<br />
luoda suomalaiselle merenkululle ja merenkulkijalle uskoa tulevaisuuteen.<br />
teksti text Marina paulaharju | kuvat Foto pekka partasen kotialbumi, pekka partanens album<br />
kausalan lapsuuden maisemissa<br />
asui salaperäinen merikapteeni, joka ei<br />
ollut koskaan kotona. ”Leikin hänen<br />
lastensa kanssa, ja siitä varmaan sain<br />
ensikipinän meriuralle”, Pekka muistelee.<br />
Monenlainen merikirjallisuus<br />
faktasta romaaneihin kiinnosti myös<br />
nuorta miestä. Elettiin vuotta 1971<br />
kun Pekka lähti Lahdesta Raumalle<br />
merimiesammattikouluun. Päästyään<br />
koulusta keväällä 1972 Pekka lähti ensi<br />
kerran merille jungmannin pestiin. Sen<br />
jälkeen tuli armeija. Varusmiespalvelun<br />
toisen puoliskon Pekka oli Kaartin<br />
pataljoonan kunniakomppaniassa.<br />
Seisoessaan Presidentinlinnan edessä<br />
vartiossa, hän haikeana katsoi merelle<br />
päin, kun laivat lähtivät satamasta<br />
valtamerille. Hän päätti, että sinne oli<br />
päästävä takaisin.<br />
Armeijasta päästyään Pekka meni<br />
tapaamaan merimieskaveriaan Katajanokalla<br />
olleeseen laivaan. Laivan<br />
perämies pyysi häntä töihin, ja niin<br />
Pekka pääsi takaisin merille.<br />
”Finnsailor, Finnmade,<br />
Finnarrow, Finnclipper,<br />
Finnpartner, Finn-<br />
trade… onhan niitä<br />
monia ollut.”<br />
Haaveena oli kuitenkin pääsy pidemmille<br />
reissuille. Tankkilaiva Nanna<br />
tarjosikin hänelle vuoden yhtämittaisen<br />
pestin ja maailman meret tuli<br />
kierreltyä näin aika tavalla.<br />
ruMpujen soittaMinen ja musiikki<br />
ovat myös Pekalle tärkeitä asioita.<br />
Oman bändin kaverit saivatkin<br />
70-luvun puolivälissä Pekan jäämään<br />
hetkeksi maihin, mutta armeijan kertausharjoitusten<br />
jälkeen hän päätti<br />
lähteä uudelleen merille. Päätös<br />
meriuran jatkamisesta vei Pekan<br />
uudelleen Raumalle. Kaksivuotinen<br />
perämiesluokka, seilaukset välissä ja<br />
sen jälkeen kaksivuotinen kippariluokka<br />
antoivat Pekalle merikapteenin<br />
pätevyyden vuonna 1982.<br />
Merikapteenin pätevyyden turvin<br />
oli hyvä lähteä hakemaan töitä. Eteen<br />
on tullut niin rahti- kuin ropaxlaivoja<br />
pääosin Finnlinesilla. ”Finnsailor,<br />
Finnmade, Finnarrow, Finnclipper,<br />
Finnpartner, Finntrade”, Pekka muistelee<br />
ja jatkaa, että ”onhan niitä monia
<strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen Albatrossen 17<br />
17
Merenkulun tervaskannot ı Vireitä eläkepäiviä<br />
ollut”. Muutamia hän on seurannut<br />
rakennusvaiheesta lähtien tai ainakin<br />
lipunvaihdon Suomen lippuun.<br />
Ensimmäisen päällikön jobin hän teki<br />
Finnsailorissa.<br />
eteläMantereelle suuntautunut<br />
seitsemän kuukautta kestänyt pesti<br />
Finnpolariksella vuonna 1986 on<br />
jäänyt syvästi Pekan mieleen. Matkaan<br />
lähdettiin Turusta. Ensimmäinen<br />
kohdemaa oli Italia, jossa lastattiin<br />
matkalle mukaan tulevan italialaisen<br />
retkikunnan välineistöä. Matka jatkui<br />
Jeddan kautta Uuteen Seelantiin, jossa<br />
lastattiin rakennustarvikkeita ja -koneita,<br />
italialainen retkikunta, rakennusporukkaa<br />
sekä uusseelantilainen<br />
helikopteri sekä lentäjiä.<br />
Mennyttä aikaa muistellessaan<br />
Pekka toteaa, että tänä päivänä muun<br />
muassa yhteydenpito läheisiin on<br />
paljon helpompaa ja nopeampaa kuin<br />
ennen. Lisäksi vuorottelujärjestelmä<br />
tuo merenkulkijan useammin kotiin.<br />
Valmistuneet nuoret merenkulkijat<br />
18 <strong>Albatrossi</strong> | | Albatrossen<br />
edellyttävät tänä päivänä pestin ottaessaan,<br />
että laivassa on nykyaikainen<br />
välineistö ja mahdollisuus yhteydenpitoon<br />
myös merellä. Toista oli ennen,<br />
Pekka muistelee.<br />
”Uhkakuvia on<br />
jatkuvasti mutta<br />
usko Suomen lippuun<br />
täytyy säilyttää<br />
jatkossakin.”<br />
Vaihtaessaan Merityön maapuolen<br />
hommiin Pekka mietti hetken. Palloteltuaan<br />
eri näkökulmia hän totesi, että<br />
jos haluaa kokeilla työskentelyä maissa<br />
tämä mahdollisuus voisi olla viimeinen.<br />
Pekka oli toiminut liiton luottamustehtävissä<br />
tätä ennen. Viimeisin<br />
tehtävä oli liiton hallituksen puheenjohtajana.<br />
Hän tiesi kyllä, mihin ympä -<br />
ristöön tulee töihin mutta ei sitä, mitä<br />
se tarkoittaa elämälle. ”Vaimoni totesikin<br />
tästä ”pestistä”, että lähde Pekka<br />
takaisin merelle töihin. Olisit enemmän<br />
kotona.”<br />
Eläkepäiville Pekalla riittää hommia,<br />
sillä tekemätöntä työtä on paljon. ”Ei<br />
tarvitse kuin katsoa ympärilleen niin<br />
sisällä kuin ulkona, tietää millä päivänsä<br />
täyttää. Musiikki ja lukeminen<br />
tulevat myös olemaan päivieni ohjelmassa.<br />
Minulla on edelleen rummut<br />
ja soittotaito on tallella. Ken tietää, jos<br />
vanha bändi vielä lähtisi uudelle reunion-keikalle,<br />
kuten tapahtui 2011.<br />
Soitimme 40 vuoden jälkeen yhdessä<br />
Lahden Roots & Blues -tapahtumassa<br />
eikä se niin huonosti mennyt”, hän<br />
kertoo.<br />
pekan suunnitelMista kalastaa, veneillä<br />
ja tehdä erilaisia kunnostustöitä<br />
mm. Paraisilla sijaitsevalla karjalaismaatilalla<br />
huomaa, että vapaa-aika on<br />
viime vuosina ollut kortilla. Merille<br />
hän ei ainakaan nyt halaja ja pätevyyskirjakin<br />
on vanhentunut, mutta hänen<br />
KUVA | FOTO: MArINA PAULAHArJU
sanoin – eihän sitä koskaan tiedä kun<br />
aikaa kuluu. Siihen asti hän nauttii<br />
ajasta eläkeläisenä. ”Varmaan joudun<br />
nyt myös hevoskuljettajaksi – nuorimmat<br />
tyttäreni harrastavat kilparatsastusta”,<br />
hän toteaa.<br />
Työ laivapäällystön etuja valvoen on<br />
Pekan mukaan ollut mielenkiintoista,<br />
joskin varsin työllistävää. Merityö on<br />
historiaperspektiivissä muutamassa<br />
vuodessa muuttunut entistä kiivastahtisemmaksi<br />
– se näkyy myös laivapäällystön<br />
kuormittumisena. Helpotusta<br />
tähän ei ole luvassa. Siitä pitävät<br />
huolen kansainväliset merenkulun<br />
säädökset ja määräykset.<br />
tuleVaisuuteen Pekka suhtautuu<br />
kuitenkin varovaisen myönteisesti.<br />
Rahtimarkkinat ovat tällä hetkellä huonot<br />
ja maailmantalouden tila myös. Se<br />
heijastuu väistämättä myös suomalaisiin<br />
varustamoihin.<br />
Uhkakuvia on jatkuvasti, mutta<br />
usko Suomen lippuun täytyy säilyttää<br />
jatkossakin. Sekamiehityssopimukset<br />
ovat yksi tervetullut ruiske, jolla on<br />
saatu elvytettyä suomalaista kauppalaivastoa.<br />
Hän ymmärtää hyvin, ettei<br />
se miellytä kaikkia osapuolia, mutta<br />
muistuttaa, että ilman sitä suomalaisen<br />
tonniston määrä voisi olla aivan<br />
toinen ja sen myötä myös suomalaiset<br />
merityöpaikat.<br />
On myös entistä tärkeämpää, että<br />
tälle tonnistolle on tarjolla päteviä suomalaisia<br />
merenkulkijoita.<br />
lopuksi eläkeläismerikapteenimme<br />
Pekka Partanen toivoo, että ihmiset<br />
ja erityisesti merenkulkijat jaksaisivat<br />
joskus vaikeidenkin aikojen yli. Hän<br />
valaa uskoa tulevaan. ”Uskoa pitää olla,<br />
ei näistä ajoista muuten selvitä.” o<br />
Pigga pensionärsdagar ı Sjöfartens krutgubbar<br />
Sjökapten Pekka Partanen gick i pension<br />
Hyran som chef för<br />
Skeppsbefälet byttes<br />
till arbetskläder<br />
Lahtisbördige sjökapten pekka partanen, som bor i Pemar,<br />
lämnade hyran som verksamhetsledare för Finlands Skeppsbefälsförbund<br />
då han pensionerades i början av november<br />
<strong>2012</strong>. Före han övergick till arbetet på landbacken i sitt eget<br />
fackförbund hann han segla över 30 år på många hav och<br />
med många fartyg. I sin avskedsintervju berättar han om<br />
sin egen sjömanskarriär och önskar skapa framtidstro för<br />
den finländska sjöfarten och sjöfararen.<br />
i BarndoMens landskap i Kausala<br />
bodde en mystisk sjökapten som aldrig<br />
var hemma. ”Jag lekte med hans barn<br />
och fick säkert då den första gnistan<br />
till sjömanskarriären”, berättar Pekka.<br />
Marinlitteratur av många slag från fakta<br />
till romaner intresserade den unga mannen.<br />
År 1971 reste Pekka från Lahtis till<br />
Raumo för att studera vid sjömansyrkesskolan.<br />
Efter att ha klarat av skolan<br />
våren 1972 gick Pekka för första gången<br />
till sjöss, nu som jungman. Sedan<br />
följde värnplikten. Den senare hälften<br />
av beväringstiden fullgjorde Pekka i<br />
Gardesbataljonens hederskompani. Då<br />
han stod på vakt framför presidentens<br />
slott tittade han vemodigt ut över Södra<br />
hamnen när fartygen stävade ut mot<br />
oceanerna. Då beslöt han att ännu<br />
återvända dit.<br />
Efter att ha avtjänat värnplikten<br />
besökte Pekka ett fartyg som låg vid<br />
Skatuddens kaj för att träffa sina sjömanskamrater.<br />
Fartygets styrman erbjöd<br />
honom arbete och så kunde Pekka gå till<br />
sjöss på nytt. Han närde dock drömmen<br />
om att få komma ut på längre resor.<br />
Hur det nu var så erbjöd tankfartyget<br />
Nanna honom ett års oavbruten hyra<br />
och på den resan fick han rätt så rejält<br />
kryssa på världens hav.<br />
också spelandet på trumma och<br />
musiken är viktiga för Pekka. I medlet av<br />
70-talet fick kamraterna i det egna bandet<br />
Pekka att stanna en tid i land men<br />
efter repetitionsövningar i armén beslöt<br />
han sig för att på nytt bege sig till sjöss.<br />
Beslutet om att fortsätta sjömanskarriären<br />
förde Pekka på nytt till Raumo. Två<br />
år på styrmansklassen, seglande emellan<br />
och därefter två år på skepparklassen gav<br />
Pekka kompetens som sjökapten 1982.<br />
Med stöd av kompetensen som sjökapten<br />
var det tryggt att börja söka arbete.<br />
Jobb har funnits på såväl frakt- som<br />
ropaxfartyg, i huvudsak hos Finnlines.<br />
Pekka radar upp Finnsailor, Finnmade,<br />
Finnarrow, Finnclipper, Finnpartner och<br />
Finntrade och fortsätter med att konstatera<br />
att det nog har varit rätt många. En<br />
del har han följt upp ända från byggnadsskedet<br />
eller åtminstone från bytet<br />
till finsk flagg. På Finnsailor jobbade<br />
han som första befälhavare.<br />
den sju Månader långa hyran på Finnpolaris<br />
1986 med Antarktis som mål har<br />
rotat sig djupt i Pekkaminne. Resan inleddes<br />
i Åbo. Det första målet var Italien.<br />
Där togs en del av den kommande italienska<br />
expedtionens utrustning ombord.<br />
Resan fortsatte via Jedda till Nya Zeeland<br />
<strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen 19
Sjöfartens krutgubbar ı Pigga pensionärsdagar<br />
”Finnsailor, Finnmade,<br />
Finnarrow, Finnclipper,<br />
Finnpartner, Finntrade…<br />
det nog har varit rätt<br />
många.”<br />
där byggnadsmaterial och maskiner, den<br />
italienska expeditionen, byggarbetslaget<br />
samt en nyzeeländsk helikopter inklusive<br />
flygare togs ombord.<br />
När han tänker på gångna tider<br />
konstaterar Pekka, att bl.a. kontakten<br />
med de närmaste idag är mycket lättare<br />
och snabbare än förut. Dessutom<br />
för alterneringssystemet oftare hem<br />
sjöfararen. ”De utexaminerade unga<br />
sjöfararna förutsätter i dag när de tar<br />
hyra att det finns modern utrustning<br />
och möjlighet till kontakt även på<br />
havet ombord. Det var annat tidigare”,<br />
kommer Pekka ihåg.<br />
då han Bytte sjöarbetet till jobbet på<br />
land funderade Pekka nog en stund.<br />
Efter att ha bollat ur olika synvinklar<br />
konstaterade han att om han vill pröva<br />
på att arbeta i land kan den här möjligheten<br />
nog vara den sista. Pekka hade<br />
före det här skött olika förtroendeuppgifter<br />
i förbundet. Den senaste uppgiften<br />
var ordförandeskapet för förbundets<br />
styrelse. Han kände nog till den<br />
miljö inom vilken han skulle arbeta<br />
men inte vad det skulle betyda för livet.<br />
”Min hustru konstaterade nog om den<br />
här ”hyran”, att gå du bara till sjöss<br />
igen Pekka. Då är du mera hemma.”<br />
Under sina pensionärsdagar har<br />
Pekka jobb så det räcker, för det finns<br />
20 <strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen<br />
mycket ogjort. Det behövs bara en<br />
titt runtom såväl inne som ute så är<br />
dagens program klart. ”Musik och läsning<br />
kommer också att ingå i programmet,<br />
jag har fortfarande både trummor<br />
och spelskickligheten i behåll. Vem vet,<br />
kanske det gamla bandet ännu kan<br />
åka ut på en ny ”reunion”-turné som<br />
det gjorde 2011. Vi spelade tillsammans<br />
efter 40 år under Lahden Roots<br />
& Blues-evenemanget och det gick inte<br />
alls så illa”, berättar han.<br />
aV pekkas planer på att fiska, vara<br />
ute med båten och jobba med olika renoveringsarbeten,<br />
bl.a. på den i Pargas<br />
belägna karelska lantgården, framgår<br />
att fritiden under den senaste tiden<br />
har varit på kort. Till sjöss åstundar<br />
han åtminstone inte för närvarande<br />
och dessutom har kompetensbrevets<br />
giltighetstid gått ut, men för att låna<br />
hans egna ord – man kan ju aldrig<br />
veta, tiden går. Till dess njuter han av<br />
tiden som pensionär. ”Säkert blir jag<br />
nu också hästbilsförare – mina yngsta<br />
döttrar tävlingsrider”, konstaterar han.<br />
Bevakningen av skeppsbefälets<br />
intressen har enligt Pekka varit ett intressant<br />
jobb även om det varit rätt så<br />
jobbigt. I historiskt perspektiv har sjöarbetet<br />
inom ett fåtal år förändrats och<br />
blivit allt intensivare – det yttrar sig<br />
också som belastning för fartygsbefälet.<br />
Lättnader är inte att vänta för dettas<br />
del. För det sörjer de internationella<br />
författningarna och bestämmelserna<br />
om sjöfarten.<br />
till FraMtiden förhåller han sig dock<br />
försiktigt positivt. För närvarande är<br />
fraktmarknaden svag, så även världsekonomins<br />
tillstånd. Det reflekteras<br />
oundvikligen även på de finländska<br />
rederierna. Hotbilder finns det fortlöpande<br />
men tron på den finska flaggen<br />
bör bevaras även i fortsättningen.<br />
Blandbemanningsavtalet är en välkommen<br />
spruta som har fått liv i den<br />
finländska handelsflottan. Han förstår<br />
också bra att det inte tilltalar alla<br />
parter men påpekar att utan det kunde<br />
det finländska tonnagets omfattning<br />
vara ett helt annat och därmed också<br />
de finländska sjöarbetsplatserna. Det är<br />
också viktigare än tidigare att det finns<br />
ett utbud av kompetenta sjöfarare för<br />
det här tonnaget.<br />
till slut önskar vår pensionerade<br />
sjökapten Pekka Partanen att människorna<br />
och särskilt sjöfararna ska orka<br />
över ibland t.o.m. rätt svåra tider. Han<br />
gjuter tro på framtiden. ”Tilltro måste<br />
det finnas, annars går det inte att klara<br />
sig över dessa tider.” o
Sijoitukset ı Investering<br />
Johtaja henrik liliuksen vastuualueina <strong>Merimieseläkekassa</strong>ssa ovat talous ja sijoittaminen |<br />
Direktör henrik lilius ansvarsområden på Sjömanspensionskassan är ekonomi och placering<br />
<strong>Merimieseläkekassa</strong>n sijoitusperiaatteet<br />
Principerna för Sjömanspensionskassans placeringar<br />
MeriMieseläkekassa on pitkäaikainen sijoittaja, jonka varoilla<br />
on tarkoitus maksaa eläkkeistä syntyvät vastuut. Näistä vastuista<br />
noin 80 prosenttia maksetaan 10 vuoden kuluttua tai sitä myöhemmin.<br />
Tälle pohjalle eläkekassa on määritellyt sijoituskäsityksensä<br />
eli perusperiaatteet sijoittamiselle.<br />
tärkein periaate on se, että saadakseen riskitöntä sijoitusta<br />
parempaa tuottoa, on otettava riskiä. Eläkekassa pyrkii saamaan<br />
lisätuottoa ottamalla lähinnä kahdenlaista riskiä. Merkittävin on<br />
yritystoimintaan liittyvä riski osakesijoitusten ja yritysten joukkolainojen<br />
muodossa. Toinen riskiluokka, johon eläkekassa sijoittaa<br />
on epälikvidit varat. Tällaisia ovat esimerkiksi kiinteistöt, joita on<br />
vaikeampi myydä kuin vaikkapa joukkolainoja tai osakkeita.<br />
toinen eläkekassan sijoitusperiaate on se, että pitkän aikavälin<br />
sijoittaminen tarjoaa etuja. Kassa voi sijoittaa kiinteistöihin,<br />
koska sillä ei ole kiire myydä niitä. Pitkä sijoitusaika myös tasoittaa<br />
suhdanteista johtuvan kurssiheilunnan vaikutusta ja mahdollistaa<br />
tuottotavoitteisiin pääsemisen. Pitkäaikainen sijoittaja voi<br />
myös pyrkiä ostamaan silloin, kun kurssit ovat pudonneet.<br />
kolMantena sijoituskäsityksenä on, että sijoitusten hajauttaminen<br />
vähentää koko sijoitussalkun riskiä. Yleensä eri sijoituslajit<br />
menestyvät eri tavoin eri suhdannevaiheissa. Eläkekassa<br />
on jakanut sijoituksensa kolmeen pääluokkaan: osake, reaali ja<br />
korkosijoituksiin. Näissä luokissa tuoton lähteet ovat erilaiset.<br />
Osakkeissa tuottoa syntyy yritysten maksamien osinkojen ja<br />
odotuksia kuvastavien kurssimuutosten kautta. Asuinkiinteistöissä<br />
tuottoa saadaan vuokrina, jotka yleensä ovat elinkustannusindeksin<br />
muutoksiin sidottuja. Valtioiden liikkeelle laskemissa joukkolainoissa<br />
saadaan ennalta määrättyä korkotuottoa yleensä varmoilta<br />
maksajilta.<br />
sijoitussalkun rakennetta koskeva päätös on eläkekassan<br />
riskien ja siten myös sijoitustuottojen kannalta tärkein. Kuinka<br />
paljon sijoitetaan osakkeisiin, joukkolainoihin, kiinteistöihin ja<br />
muihin varoihin ratkaisee <strong>Merimieseläkekassa</strong>n sijoitustoiminnan<br />
menestyksen. Tämän päätöksen taustalla ovat eläkekassan<br />
sijoituskäsitykset. o<br />
sjöManspensionskassan är en långsiktsplacerare. Syftet med<br />
de influtna medlen är att betala förpliktelser som uppstår genom<br />
pensionerna. Av dessa förpliktelser betalas ca 80 % efter 10 år eller<br />
senare. Utifrån den här grunden har pensionskassan fastställt sin<br />
uppfattning om placeringarna, dvs grundprinciperna för placeringsverksamheten.<br />
den Viktigaste principen är: för att få bättre avkastning än<br />
av en riskfri placering bör det tas risker. Pensionskassan strävar<br />
till att erhålla tilläggsintäkter närmast genom att ta risker av två<br />
slag. Den mest betydande risken anknyter till företagsverksamhet<br />
i form av placeringar i aktier och i företagens masslån. Den andra<br />
riskklassen i vilken pensionskassan placerar är inkuranta tillgångar.<br />
Dylika är t.ex. fastigheter som är svårare att sälja än t.ex. masslån<br />
eller aktier.<br />
den andra av pensionskassans placeringsprinciper är: placering<br />
på lång sikt erbjuder fördelar. Kassan kan placera i fastigheter<br />
för det är inte bråttom med att sälja dem. En lång placeringstid<br />
jämnar även ut verkningarna av den kursvolatilitet konjunkturerna<br />
förorsakar och möjliggör uppnående av målen för avkastningen.<br />
En långsiktsplacerare kan även sträva till att köpa då kurserna har<br />
fallit.<br />
den tredje uppfattningen om placeringar är: spridning av placeringarna<br />
minskar riskerna för hela placeringsportföljen. Som regel<br />
avviker de olika placeringsslagens framgångar från varandra i olika<br />
konjunkturskeden. Pensionskassan har indelat sina placeringar i tre<br />
huvudklasser: aktie, real och ränteplaceringar. I dessa klasser är<br />
avkastningens källor olikartade. För aktiernas del uppstår avkastningen<br />
via de av företagen betalade dividenderna och aktiernas<br />
kursförändringar som avspeglar förväntningarna. För bostadsfastigheternas<br />
del erhålls avkastningen i form av hyror, som i regel är<br />
bundna vid förändringar i levnadskostnadsindexet. För de masslån<br />
staten emitterar erhålls en på förhand fastställd ränta av vanligen<br />
säkra betalare.<br />
Beslutet gällande placeringsportföljens struktur är det viktigaste<br />
för pensionskassans riskers del och sålunda även för placeringarnas<br />
avkastnings del. Hur mycket som placeras i aktier, masslån,<br />
fastigheter och andra tillgångar avgör framgången för Sjömanspensionskassans<br />
placeringsverksamhet. I bakgrunden för det här<br />
beslutet finns pensionskassans uppfattningar om placeringar. o<br />
<strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen 21
4/<strong>2012</strong><br />
Työeläkeindeksiluvut<br />
vuodelle 2013<br />
on vahvistettu<br />
22 <strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen<br />
Lyhyesti ı Smånytt Koonnut | Sammanställt Marina Paulaharju<br />
sosiaali- ja terVeysMinisteriö on vahvistanut työeläkeindeksiluvut<br />
ensi vuodelle. Maksussa olevien työeläkkeiden<br />
indeksiluku on 2475. Työeläkkeet nousevat siten<br />
ensi vuoden alusta 2,82 prosenttia. Etuuksien laskennassa<br />
käytettävä palkkakerroin nousee 2,78 prosenttia, ja se<br />
on ensi vuoden alusta 1,237. Työeläkkeiden, jotka vuoden<br />
2005 työeläkeuudistuksen mukaan määräytyvät vanhojen<br />
sääntöjen mukaan, laskennassa käytetään siirtymäajan<br />
indeksilukua 2738. o<br />
MEL-vakuutusmaksuun<br />
pieni korotus<br />
sosiaali- ja terVeysMinisteriö on vahvistanut MELvakuutusmaksun<br />
vuodelle 2013. Vakuutusmaksu nousee<br />
yhteensä 0,2 prosenttiyksikköä vuodelle 2013 ja on näin<br />
ollen sekä työntekijän että työnantajan osalta 11,3 % merimieseläkelain<br />
78 §:n mukaisesti määräytyvästä työansiosta.<br />
Eläkevakuutusmaksun määrän vahvistamista on haettu<br />
ainoastaan vuodelle 2013. o<br />
Elinaikakerroin<br />
vahvistettu vuodelle 2013<br />
sosiaali- ja terVeysMinisteriö on vahvistanut vuoden<br />
2013 elinaikakertoimeksi 0,97914.<br />
Nyt vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1951<br />
syntyneiden vuonna 2013 tai sen jälkeen alkavia vanhuuseläkkeitä<br />
noin kaksi prosenttia. Elinaikakerroin pienentää<br />
myös vuonna 2013 myönnettäviä työkyvyttömyys ja<br />
perheeläkkeitä.<br />
Elinaikakertoimen tarkoituksena on sopeuttaa alkavien<br />
työeläkkeiden tasoa ja eläkemenoa sen mukaan, miten<br />
odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä muuttuu. Jos<br />
keskimääräinen elinikä jatkaa nousuaan, elinaikakerroin<br />
pienentää kuukausieläkkeitä.<br />
Elinaikakertoimen tarkoituksena on, että osa pidentyneestä<br />
eliniästä käytetään työssäoloon. Ajatuksena on, että<br />
samantasoinen eläke kuin ilman elinaikakertoimen vaikutusta<br />
on mahdollista saavuttaa työskentelemällä pidempään.<br />
Elinaikakerroin otettiin käyttöön vuonna 2010. o<br />
ylläs- mökin varaukset<br />
MeriMieseläkekassan Ylläsjärvellä sijaitsevan lomamökin<br />
varaustoiveita tuli jälleen tulevalle talvikaudelle enemmän kuin<br />
vuokrausviikkoja oli mahdollista jakaa. Mökkiviikot jaettiin merenkulkijoille<br />
edelleen periaatteella, että samalle viikolle toiveen<br />
esittäneistä enemmän meripalvelukuukausia omaava merenkulkija,<br />
joka ei ole aiemmin mökkiä vuokrannut, sai vuokrata mökin. Mahdollisia<br />
vapaita tai peruuntuneita viikkoja voi kysellä eläkekassan<br />
toimistosta puh. 010 633 990.<br />
Loppukevään ja kesän vuorot ovat haettavissa keväällä 2013.<br />
Hakuilmoitus julkaistaan <strong>Albatrossi</strong>n numerossa 1/2013. o<br />
albatrossi-lehti vuonna 2013<br />
alBatrossi-lehti ilmestyy myös ensi vuonna nelinumeroisena,<br />
joista yksi numero on kaksoisnumero. Ilmestymisaikataulu<br />
julkaistaan lehdessä nro 1/2013, joka ilmestyy<br />
huhtikuun alussa. Lehden teema vuonna 2013 on työhyvinvointi.<br />
Lehden toimituskunta etsii haastateltavia merenkulkijoita<br />
kertomaan omia uratarinoitaan. o<br />
Mekin joulukorttirahat vesiensuojeluun<br />
MeriMieseläkekassa lahjoittaa tänä vuonna joulukorttirahat<br />
Saaristomeren suojelurahastolle käytettäväksi vesillä liikkumisen<br />
vesistökuormituksen vähentämiseen. Centrum Balticum säätiön<br />
Saaristomeren suojelurahasto kerää varoja konkreettisiin<br />
vesiensuojeluhankkeisiin Saaristomerellä ja sen valumaalueella.<br />
rahaston tavoitteena on vaikuttaa alueen rehevöitymiskehityksen<br />
pysäyttämiseen ja vesien tilan yleiseen kohenemiseen.<br />
Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme<br />
rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2013. o<br />
niklas rönnberg Mepan<br />
toimitusjohtajaksi<br />
laiVanrakennusinsinööri<br />
niklas rönnberg (43)<br />
valittiin uudeksi Merimiespalvelutoimistontoimitusjohtajaksi<br />
1.2.2013 alkaen<br />
nykyisen toimitusjohtajan<br />
Martti Karlssonin siirtyessä<br />
eläkkeelle. rönnberg on<br />
toiminut Merimiespalvelutoimiston<br />
hallituksessa ja siirtyy<br />
uuteen tehtävään Suomen<br />
Varustamot ry: stä. o<br />
niklas rönnberg<br />
vd för ssB<br />
skeppsByggnadsingenjör<br />
niklas rönnberg (43)<br />
valdes till ny verkställande<br />
direktör för Sjömansservicebyrån<br />
från 1.2.2013 då nuvarande<br />
vd Martti Karlsson<br />
går i pension. rönnberg har<br />
varit medlem av styrelsen<br />
för Sjömansservicebyrån och<br />
övergår till den nya uppgiften<br />
från rederierna i Finland<br />
rf. o
eserveringen av ylläs-stugan<br />
det inFlöt återigen fler önskemål om reservering av veckor på<br />
semesterstugan vid Ylläsjärvi under den kommande vintersäsongen<br />
än det var möjligt att fördela. Stugveckorna fördelades fortsättningsvis<br />
enligt principen att av de sjöfarare som önskat samma<br />
vecka fick den som hade mest sjötjänstmånader och inte tidigare<br />
hade hyrt stugan nu göra det. Förfrågningar om eventuellt lediga<br />
eller avbokade veckor kan göras på pensionskassans kontor, tfn<br />
010 633 990.<br />
Ansökan om veckor under slutet av våren och sommaren 2013<br />
kan göras på våren. Annons om ansökan publiceras i Albatrossen<br />
nummer 1/2013. o<br />
tidningen albatrossen 2013<br />
alBatrossen utkommer även nästa år med fyra nummer,<br />
av dem ett dubbelnummer. Tidtabellen för utgivningen<br />
publiceras i nr 1/2013, som utkommer i början av april. Tidningens<br />
tema under 2013 är arbetshälsa.<br />
Tidningens redaktion söker sjöfarare för intervjuer om<br />
deras egna karriärer till sjöss. o<br />
sjömanspensionskassansjulkortsmedel<br />
till vattenskyddet<br />
inneVarande år donerarSjömanspensionskassan<br />
julkortsmedlen till<br />
Skärgårdshavets skyddsfond<br />
för att användas<br />
vid åtgärdandet av den<br />
belastning av vattendraget<br />
som orsakas av sjötrafiken.<br />
Centrum Balticumstiftelsens<br />
skyddsfond för<br />
Skärgårds havet samlar<br />
medel för konkreta vattenskyddsprojekt<br />
inom<br />
Skärgårdshavet och dess<br />
avrinningsområde. Fondens<br />
mål är att påverka stoppandet<br />
av eutrofieringen<br />
i området samt medverka<br />
till en allmän förbättring<br />
av tillståndet i vattnen.<br />
Vi önskar alla våra<br />
kunder och samarbetspartner<br />
en fridfull jul och ett<br />
lyckosamt år 2013. o<br />
Arbetspensions-<br />
indextalen för 2013<br />
har fastställts<br />
social- och hälsoVårdsMinisteriet har fastställt<br />
arbetspensionsindextalen för nästa år. De nu betalade<br />
arbetspensionernas indextal är 2475. Arbetspensionerna<br />
stiger sålunda från början av nästa år med 2,82 %. Den vid<br />
beräkningen av förmåner använda lönekoefficienten stiger<br />
med 2,78 % och är från början av nästa år 1,237. För de<br />
arbetspensioners del, som enligt arbetspensionsrevideringen<br />
2005 fastställs enligt de gamla bestämmelserna används<br />
övergångsperiodens indextal 2738 vid beräkningen. o<br />
En mindre höjning<br />
av SPL-premien<br />
social- och hälsoVårdsMinisteriet har fastställt<br />
SjPLpremien för 2013. Premien stiger sammanlagt med 0,2<br />
procentenheter år 2013 och är sålunda för såväl arbetstagarens<br />
som arbetsgivarens del 11,3 % av den arbetsinkomst<br />
som fastställs enligt sjömanspensionslagens 78 §. Fastställande<br />
av premien har ansökts endast för 2013. o<br />
Livslängdskoefficienten<br />
fastställd för 2013<br />
social- och hälsoVårdsMinisteriet har fastställt<br />
livslängdskoefficienten för 2013 till 0,97914.<br />
Den nu fastställda livslängdskoefficienten sänker ålderpensioner<br />
som börjar 2013 eller senare för 1951 födda med<br />
omkring två procent. Livslängdskoefficienten sänker också<br />
invalid och familjepensioner som beviljas 2013.<br />
Syftet med livslängdskoefficienten är att anpassa nivån<br />
för arbetspensioner som börjar och pensionsutgiften<br />
framöver till hur den förväntade genomsnittliga livslängden<br />
ändras. Om den genomsnittliga livslängden fortsätter<br />
att stiga sänker livslängdskoefficienten de månatliga<br />
pensionerna.<br />
Syftet med livslängdskoefficienten är att få en del av<br />
den förlängda livslängden utnyttjad till en förlängd arbetskarriär.<br />
Tanken är att det ska vara möjligt att uppnå en lika<br />
stor pension som utan livslängdskoefficientens inverkan<br />
genom att arbeta längre. Livslängdskoefficienten togs i<br />
bruk 2010. o<br />
<strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen 23
Glögiä, pikkupurtavaa<br />
ja pipareita<br />
<strong>Merimieseläkekassa</strong>n asiakasaulassa<br />
keskiviikkona 19.12. klo 10–15.<br />
Tervetuloa<br />
Det bjuds glögg, tilltugg<br />
och pepparkakor<br />
i Sjömanspensionskassans kundfoajè<br />
onsdagen 19.12. kl. 10–15.<br />
Välkommen<br />
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2013!<br />
God jul och gott nytt år 2013!
Change language