Puckenbladet 2019-2020

PUCKENBLADET 2019-2020
Barn vill vara med, de vill vara en del av
laget. Alla barn vill bidra till lagets prestation
Lapset haluavat osallistua ja olla osa joukkuetta.
Kaikki lapset haluavat antaa panoksensa
joukkueen suoritukseen
- Christoph Treier -
Foto: Kasper Dalkarl
IF PUCKEN
ungdomar som ännu är bara i början av
sin karriär?
- Det roligaste för mig som coach är att
få höra av idrottarna att de har utvecklats
som människor tack vare den coaching
jag gett dem, säger Treier.
Han säger också att han brukar fråga de
idrottare han jobbat med vad som varit
det bästa under deras karriär. Av de
väldigt många idrottarna han jobbat med
hittills finns det ingen som lyft upp de
ca. 25 OS- eller VM guldmedaljerna.
- Det är inte prestationstopparna och
medaljerna de minns, utan upplevelserna
de haft tillsammans med andra idrottare,
avslutar Treier.
CHRISTOPH TREIER ON MENTAALIVAL-
MENTAJA, KOULUTTAJA JA LUENNOITSI-
JA. HÄNELLÄ ON TUNNETTU AINUTLAA-
TUINEN KYKY SAADA JOKAINEN YKSILÖ
SUORIUTUMAAN OMALLA HUIPPUTASOL-
LAAN. HÄNESTÄ ON TULLUT YKSI EUROO-
PAN KYSYTYIMMISTÄ LUENNOITSIJOISTA
JA PARHAIMMISTA VALMENTAJISTA.
MUTTA HÄNELLÄ ON MYÖS HYVÄ KÄSITYS
ONGELMISTA, JOITA NUORET URHEILI-
JAT KOHTAAVAT TÄNÄÄN. HÄN NÄKEE
16
Puckenbladet 2019-2020
LASTEN JA NUORTEN URHEILUSSA SELKEÄN
MALLIN, JOSSA LIIAN AIKAISESSA VAIHEESSA
TEHDYT SATSAUKSET TUHOAVAT NUORIA
ELÄMIÄ JA TULEVIA URHEILU-URIA.
CHRISTOPH VALITTIIN VUONA 2015 VUODEN
VALMENTAJAKSI. PUCKENBLADETILLE AN-
TAMASSAAN HAASTATTELUSSA HÄN JAKAA
MEILLE MIELIPITEENSÄ MUUN MUASSA SIITÄ,
MIKSI NUORET LOPETTAVAT URHEILUN
ENTISTÄ AIKAISEMMIN.
Näetkö erityisiä eroja Suomen ja muiden
maiden välillä koskien urheilijoita sekä
mahdollisia lasten ja nuorten ongelmia?
- "Minä itse" mentaliteetti on Suomessa
muihin maihin verrattuna yleisempää.
Koulujärjestelmä on ehkä päällimmäinen
syy tähän. Perinteisesti koulu on hyvin
yksilökeskeinen Suomessa, sanoo Christoph
Treier'
Hän lisää, että koulu kylläkin on muuttunut
ja yhteistyökykyä korostetaan entistä
enemmän. Yhä edelleen suomalaiset ovat
pitkälti individualisteja, joiden on vaikea
tehdä yhteistyötä. Tämä ei kuitenkaan aina
ole huono asia esim. tietyissä urheilusuorituksissa
se voi olla hyödyksi, sanoo Treier.
Treier kertoo, että on hyvin tyypillistä
suomalaista, että vanhempi luulee
tietävänsä parhaiten mikä lapselle on
hyväksi. Moni ei halua hakea ulkopuolista
apua henkisen puolen asioissa. Ongelman
ilmetessä se eskaloituu liian pitkälle
ennen asiantuntevan avun pyytämistä.
Suomessa on jopa urheiluliittotasolla
usein omia teorioita ja aivan liian
harvoin uudet tutkimustulokset ovat
perusta, kun tietyn lajin suuntaviivoja
vedetään, kertoo Treier. Usein asenne
on "harjoittelu, harjoittelu, harjoittelu",
sen sijaan, että luotettaisiin ammatilliseen
tutkimukseen Treier lisää.
Kuinka näet kokemuksellasi ja taustallasi,
onko ehdottoman tuomittavaa
tehdä jo nuorena (10-12 vuotiaana)
satsauksia tietäen sen tuomat riskit?
- Oikein kouluteillu valmentajilla, riski
tälle on pieni. Useimmissa seuroissa
kuitenkin "tavallinen" vanhempi toimii
myös valmentajana. sanoo Treier.
Treier jatkaa, että nämä vanhemmat
usein ovat kovin kunnianhimoisia, mikä
sinänsä on hyvä asia. Mutta riittämätön
koulutus valmentajilla saa asiat usein
menemään pieleen.