Nukkumaan nyt jo?

Nukkumaan,nyt jo?Aamulla väsyttää, aamiainen tökkii. Illalla sängyn kutsua saaodottaa liki puoleen yöhön. Kuulostaako tutulta? Asuuko teilläkinvähäuninen koululainen?10 Hyvä Hengitys 4/2005

Tosiasiassa koululainen ei ole senvähäunisempi kuin esikoululainenkaan.Kumpikin tarvitseekahdeksasta kymmeneen tuntiaunta yössä. Esikoululainen malttaa tuonmäärän nukkuakin, koululainen ei aina. Iltamenee harrastuksissa ja television ja tietokoneenääressä, ja kun aamulla herätyskellokomentaa kouluun, väsyttää niin vietävästi.Pelkkää televisiota ei kuitenkaan kannatasyyttää nuoren vähistä unista. Nuorta eiihan oikeasti nukuta illalla.– Murrosiässä unirytmi muuttuu. Sukupuolihormonientoiminta vilkastuu, mikämuuttaa uni-valverytmiä tahdistavan melatoniinineritystä. Nuorella melatoniininpitoisuus on korkeimmillaan alkuyöstä,joten nukahtamishetki siirtyy eteenpäin.Toisaalta ihmisen unentarve on yksilöllinen,lapsenakin. Toinen pärjää vähemmillä unillakuin toinen. Koululainen on nukkunutriittävästi, jos aamulla kouluunlähtö sujuu,aamiainen maistuu ja päivällä jaksaa tehdämuutakin kuin kaatua koulun jälkeensohvalle, lastenneurologi Outi Saarenpää-Heikkilä TAYS:sta kertoo.Nuoren unirytmin kannalta luontevaaolisi, jos hän voisi mennä unten maille alaasteikäistätunnin myöhemmin ja nukkuaaamulla vähän pidempään. Ikävä kyllä kouluaamuinatämä ei onnistu. Kun päivälläväsyttää, nuori nappaa torkut. Päivätorkuttaas haittaavat nukahtamista illalla – kierreon valmis.– Vanhempien tehtävänä on ohjata lapsiajoissa vuoteeseen – vaikka lapsi olisi yläasteikäinenja vanhempiaan päätä pidempi!Television katseluun ja tietokoneen käyttöönpitää asettaa rajat ja kännykkä suljetaanajoissa. Oikeastaan televisio ei edes kuululapsen tai nuoren huoneeseen, sillä tällöinvanhempien on vaikea valvoa, mitä ja kuinkakauan lapsi sieltä katsoo.Unta voi houkutellaUni ei tule odottamalla, mutta sitä voihoukutella. Rankat liikuntaharrastuksetkannattaa – jos mahdollista – sijoittaaalkuiltaan ja tehdä läksyt alta pois hetikoulupäivän päälle.Unen laatu kärsii, kun lapsi joutuu siirtymäänvuoteeseen suoraan päivän puuhista.Jos uni on laadultaan huonoa, seei virkistä – ei vaikka nukkuisi kuinka.Tyhjällä vatsalla uni ei tule, muttei toisaaltatäpötäydelläkään. Illalla kannattaa välttääkahvia, teetä ja kolajuomia ja syödä hiilihydraattipitoineniltapala.– Jos uni ei sängyssä tule, sieltä kannattaanousta pois. Väkinäiset nukahtamisyrityksetja kellon tuijottelu vain vahvistavat unettomuutta.Ellei uni tule vartissa sänkyynmenosta, noustaan puuhaamaan hetkeksijotakin muuta rauhallista, ja palataan vuoteeseenvartin kuluttua uudelleen.Isokin koululainen saattaa valvoa murheidensavuoksi. Hyvä olisi, jos perheelläolisi yhteinen iltapala- tms. hetki, jonkaaikana nuorella olisi tilaisuus kertoa huolistaan.Nukahtamisvaikeuksista kärsivän ei kannatanautiskella viikonloppuisin kovin pitkistäunista. Puoleen päivään sunnuntainanukkuvan voi olla vaikea nukahtaa illalla,joten maanantaiaamuna väsyttää. Mikälimaanantaiaamut ovat viikon kamalimpiaaamuja, pitäisi nousta sunnuntaisin sängystäviimeistään yhdeksän maissa ylös. Säännöllinenpäivärytmi – myös viikonloppuisin– jouduttaa unen tuloa.– Joskus univaikeudet ovat korjattavissakiinnittämällä huomiota unihygieniaan:hyvä patja ja tyyny ja raitis huoneilmahelpottavat nukahtamista. Yliväsynyttäei nukuta: vartin torkut koulun jälkeensaattavat auttaa, mutta niiden ei saa antaavenyä tätä pidemmiksi.KoulumenestystänukkumallaKoululainen tarvitsee riittävästi unta, jottakasvaisi ja kehittyisi kuten pitääkin. Laadultaanhyvä ja tarpeeksi pitkä yöuni varmistaahyvät oppimistulokset. Asioiden mieleenpainaminentehostuu unen aikana ja väsyneenäuuden oppiminen vaikeutuu. Pitkäaikainenlievä unenpuute saattaa muuttaa autonomisenhermoston toimintaa ja hormonitasapainoaja altistaa sitä kautta verenpaineen ja sokeriaineenvaihdunnanhäiriöille.Unen puute voi tehdä lapsesta ärtyisänja ylivilkkaan ja vaikeuttaa keskittymistä.Pieni koululainen ei välttämättä osaa yhdistäätuntemuksiaan liian vähään uneen. Syykoululaisen päänsärkyyn ja huimaukseensaattaa olla huonoissa unissa. Väsyneen lapsenriski joutua onnettomuuksiin kasvaa.– Nukahtamisvaikeuksista kärsivä koululainenon usein itse huolissaan unettomuudestaan.Hänelle pitäisi vakuuttaa, etteiOnkotuttua?”En malta mennä illalla milläännukkumaan. Vanhemmattulevat aika myöhään töistä jaillalla olisi kiva jutella. Maanantai-illanelokuvissa on useinsellaisia, jotka haluaisin katsoa.Kaikki muut puhuvat niistäkoulussa ja jos en ole katsonutleff aa, olen ihan pihalla.””Talvella koulu saisi alkaaaamulla myöhemmin. Jossakinpäin Suomea kuulemmaniin tehdäänkin. On älytöntämennä kouluun ja tulla kotiinpimeässä. Varmasti väsyttää!Suomalaisille koululaisille saisikustantaa marraskuussa etelänloman.””Jääkiekkotreenit loppuvatyhdeksältä eikä sen jälkeen hetinukuta. Aamulla nukuttaisi.””Tunnen itseni inhottavaksivanhemmaksi, kun saan ainapatistaa tenavia nukkumaan.Miten ihmeessä lapsilla on ainajoku jolle tekstata iltamyöhääntai jutella tietokoneen välityksellä– vaikka kello lähentelisiarkisin yhtätoista?”muutaman yön valvominen ole vaarallistaja hänen unettomuutensa menee ohi.– Lapsen uniongelmat korjaantuvatyleensä pienillä elämäntapamuutoksilla. Elleinäin käy, apua kannattaa hakea kouluterveydenhuollosta.Säännöllinen lapsuudessahankittu unirytmi helpottaa elämää aikuisena,Outi Saarenpää-Heikkilä kehottaa.TEKSTI: VIRVE JÄRVINENKUVA: KUVAPÖRSSIHyvä Hengitys 4/200511