17.11.2014 Views

toistokatetrointi - Astra Tech

toistokatetrointi - Astra Tech

toistokatetrointi - Astra Tech

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

<strong>toistokatetrointi</strong> sivu 1<br />

Nro 14<br />

Tammikuu 2008<br />

<strong>Astra</strong> <strong>Tech</strong> Oy:n asiakaslehti<br />

<strong>toistokatetrointi</strong><br />

Irti ennakkoluuloista<br />

Toistokatetrointi<br />

voi kuntouttaa<br />

Suomelle<br />

kuudes sija<br />

pyörätuolirugbyn<br />

EM-kilpailuissa


Hyvä lukija!<br />

PÄÄKIRJOITUS <strong>Astra</strong> <strong>Tech</strong> sai merkittävää<br />

tunnustusta LoFric-katetreista viime vuonna,<br />

jolloin yhtiölle luovutettiin kansainvälisen<br />

konsultaatioyrityksen Frost ja Sullivanin toimesta<br />

”Vuoden 2006 Teknologian innovaatio<br />

ja edelläkävijä” -palkinto.<br />

Palkinnon antamisen perusteluissa todettiin,<br />

että maailmanlaajuisena edelläkävijänä kasvavalla<br />

terapia-alueella eli toistokatetroinnissa<br />

<strong>Astra</strong> <strong>Tech</strong> on ollut mukana parantamassa hoitokäytäntöjä.<br />

Tekemällä itsekatetrointi turvalliseksi<br />

ja helppotoimiseksi yhtiö on LoFric-katetrien<br />

avulla parantanut potilaiden elämänlaatua<br />

ja vähentänyt oleellisesti komplikaatioita, joita<br />

tähän hoitomuotoon aiemmin liittyi runsaasti.<br />

Tunnustusta on hienoa saada, ja on mukavaa<br />

jakaa se lukijoiden kanssa.<br />

LoFric Hydro-Kit II on syytä nostaa esille<br />

laajasta LoFric-valikoimasta, koska se tarjoaa<br />

katetrointimahdollisuuden vaikeissa ja vaativissakin<br />

olosuhteissa liikuttaessa kodin ulkopuolella.<br />

Oikea apuväline oikeassa paikassa<br />

mahdollistaa aktiivisen ja liikkuvan elämän –<br />

muita rajoituksiahan arkipäivässä riittää usein<br />

liiaksikin asti. Tämä seikka olisi syytä huomioida<br />

harkittaessa hoitotarvikejakelun piiriin kunnissa<br />

kuuluvia hoitotarvikkeita. Aktiivisen liikkumisen<br />

mahdollisuus voi parhaimmillaan johtaa<br />

menestykseen ja maajoukkuetason urheiluun,<br />

josta tässä numerossa valotetaan suosiotaan<br />

kasvattavaa pyörätuolirugbya.<br />

Kesäkuun alusta voimaan tulleen uuden Hankintalain<br />

tarkoituksena on ollut selkeyttää monia<br />

tarjouskierroksia, joiden myötä tehdyt päätökset<br />

vaikuttavat useimpien katetroijien elämään.<br />

Valitettavasti lain tulkinta ja vaikutukset<br />

käytäntöön saattavat myös lisätä tiettyjä epävarmuustekijöitä<br />

liittyen turvallisuuden painoarvoon<br />

hintaan verrattuna. Laaja joukko talouspuolen<br />

vaikuttajia ja toimijoita on tullut osin<br />

tietämättäänkin mukaan muokkaamaan katetroijan<br />

arkipäivää. Lain tulkintaan liittyvät karikot<br />

voidaan välttää lisäämällä kaikkien asianosaisten<br />

välistä vuoropuhelua. Hinta on vuosien<br />

varrella osoittautunut huonoimmaksi mahdolliseksi<br />

valintakriteeriksi vesivaippakatetrien<br />

osalta ja laatuerot eri katetrimerkkien välillä on<br />

lukuisia kertoja tullut perustelluksi kokeilujen ja<br />

pitkienkin käyttökokemusten perusteella asiantuntijatyöryhmien<br />

lausunnoissa.<br />

On valitettavaa, että tuotteen saamaa CEmerkkiä<br />

on totuttu pitämään eräänlaisena laatusertifi<br />

kaattina, mitä se ei missään tapauksessa<br />

ole, eikä se kerro tuotteen toimivuudesta eri<br />

käyttötilanteissa. Merkki kertoo tuotteen täyttävän<br />

materiaalien osalta tietyt minimivaatimukset:<br />

CE-merkki on kestokatetreissa ja liukastamattomissa<br />

muovikatetreissa, mutta haittavaikutukset<br />

ovat pitkäaikaiskäytössä yleisesti tunnetut<br />

ja tunnustetut.<br />

LoFricin käyttäjät ovat saaneet apuvälineekseen<br />

tutkitusti turvallisen ja asiantuntijoiden yksimielisesti<br />

hyväksymän vesivaippakatetrin. Nähtäväksi<br />

jää, millainen hintalappu toistokatetroijien<br />

turvallisuusriskeille tulevissa hankintapäätöksissä<br />

kulloinkin laitetaan. Oman kantasi voit antaa<br />

kuulua myös tämän lehden kautta.<br />

Aktiivisin katetrointiterveisin<br />

Ilkka Rekola<br />

Tuotepäällikkö<br />

<strong>Astra</strong> <strong>Tech</strong> Oy<br />

<strong>toistokatetrointi</strong><br />

Nro 14<br />

Tammikuu 2008<br />

<strong>Astra</strong> <strong>Tech</strong> Oy:n asiakaslehti<br />

SISÄLLYS<br />

PÄÄKIRJOITUS 2<br />

SUOMELLE KUUDES SIJA PYÖRÄTUOLI-<br />

RUGBYN EM-KILPAILUISSA 3<br />

SUOMEN INVALIDIEN URHEILULIITTO<br />

KANNUSTAA LIIKUNTAVAMMAISIA<br />

HENKILÖITÄ HAKEUTUMAAN MUKAAN<br />

LIIKUNTATOIMINTAAN 4<br />

IRTI ENNAKKOLUULOISTA<br />

TOISTOKATETROINTI<br />

VOI KUNTOUTTAA 6<br />

SEINÄJOELLA SAATIIN VINKKEJÄ<br />

IKÄÄNTYVIEN VIRTSAAMISVAIVOJEN<br />

HOITOON SEKÄ<br />

ENNALTAEHKÄISYYN 8<br />

UROLOGISEN HOIDON<br />

ORGANISOINTIIN ON PANOSTETTU<br />

VIRTSAAMISVAIVOISTA KÄRSIVÄN<br />

ON HYVÄ ASUA SEINÄJOELLA 10<br />

POIMINTOJA JA MIETTEITÄ<br />

APUVÄLINEMESSUILTA 12<br />

HOITOTARVIKKEIDEN SAATAVUUS JA<br />

MAKSUTTOMUUS 13<br />

KURKISTUS KULISSEIHIN<br />

LOFRIC-TEHTAALLA 14<br />

TOIMITUSTIEDOT<br />

Toistokatetrointi, <strong>Astra</strong> <strong>Tech</strong> Oy:n asiakaslehti.<br />

Julkaisija: <strong>Astra</strong> <strong>Tech</strong> Oy.<br />

Toimitus ja taitto: Promice Communication Oy.<br />

Painopaikka: Painoprisma<br />

VUODEN TOISTOKATETROIJAKSI<br />

VALITTIIN UROTERAPEUTTI<br />

SEIJA SALOMAA 15


<strong>toistokatetrointi</strong> sivu 3<br />

Pyörätuolirugbyn Euroopan mestaruuskilpailut<br />

kokosivat kesällä 2007 Espooseen<br />

11 joukkuetta kilpailemaan Euroopan<br />

mestaruudesta sekä kahdesta paikasta<br />

Pekingin paraolympialaisiin. Mestaruuden<br />

voittaneen Iso-Britannian lisäksi Pekingiin<br />

lähtee toiseksi sijoittunut Saksa. Pronssiset<br />

mitalit matkasivat Ruotsiin. Suomen<br />

joukkueen ponnistelut riittivät tällä kertaa<br />

kuudenteen sijaan, mikä on paras arvokisasaavutus<br />

maajoukkueen historiassa.<br />

Kuvat Markku Linkosalo<br />

Joukkueen kapteeni Erkki Lämsä ei kuitenkaan<br />

ollut aivan tyytyväinen, sillä kolmas<br />

sijakin olisi ollut mahdollinen.<br />

Suomelle kuudes sija<br />

pyörätuolirugbyn<br />

EM-kilpailuissa<br />

REPORTAASI Pyörätuolirugby sai alkunsa<br />

Pohjois-Amerikassa 1970-luvun lopulla,<br />

ja kymmenen vuotta myöhemmin<br />

se rantautui Euroopan mantereelle. Laji on<br />

saanut vaikutteita amerikkalaisesta jalkapallosta,<br />

rugbysta, koripallosta ja jääkiekosta.<br />

Tällä hetkellä maailman huippujoukkueita<br />

ovat Yhdysvallat, Kanada ja Uusi Seelanti,<br />

eivätkä eurooppalaisetkaan joukkueet ole<br />

kaukana maailman kärjestä, sillä tuore EMvoittaja<br />

Iso-Britannia oli edellisissä maailmanmestaruuskilpailuissa<br />

neljäs.<br />

”Suomessa on ollut maajoukkue 90-luvun<br />

puolivälistä lähtien. Vähitellen pelaamisen<br />

taso on noussut ja olemme Euroopan tasolla<br />

jo varsin hyviä, minkä osoittaa mm. se,<br />

että johdimme Iso-Britanniaa vastaan viisi<br />

minuuttia ennen pelin loppua, vaikka<br />

peli lopulta kääntyikin Suomen tappioksi<br />

16–18. Keväällä reissasimme paljon pelaamassa,<br />

mikä näkyy pelin parantumisena”,<br />

kertoo Suomen joukkueen valmentaja<br />

Marko Aaltonen, joka on ollut lajin parissa<br />

jo vuodesta 1996.<br />

Päävalmentaja Tommi Ojanen tutustui lajiin<br />

erityisliikunnan kurssilla opiskellessaan Jyväskylässä.<br />

Tietoisuus lajista oli kuitenkin<br />

melko vähäistä ennen Ojasen maaliskuussa<br />

2006 alkanutta päävalmentajan pestiä. Ojanen<br />

halusi ottaa haasteen vastaan ja tuoda<br />

toimintaan jotain uutta lajin ulkopuolelta,<br />

jotta Suomen joukkueen taso nousisi.<br />

Pelaajien ja valmentajien lisäksi EM-kilpailuissa<br />

olivat mukana myös mekaanikko Tomi<br />

Nikula, tilastoija Henri Lehto sekä avustajia.<br />

Joukkueen johtajana toimi Anna Pasanen,<br />

joka itsekin pelaa pyörätuolirugbya.<br />

Turnausten ulkopuolella eri paikkakunnilla<br />

asuvat maajoukkuepelaajat pyritään<br />

kokoamaan yhteisille viikonloppuleireille<br />

noin kerran kuukaudessa. Lisäksi jokainen<br />

harjoittelee itsekseen ja oman joukkueensa<br />

kanssa. Varsinaisen lajiharjoittelun lisäksi<br />

ohjelmaan kuuluu kelaustreeniä ja voimaharjoittelua<br />

päävalmentajan laatiman ohjelman<br />

mukaan.<br />

Uusia innokkaita<br />

pelaajia tarvitaan<br />

Pyörätuolirugbyn pelaamisen edellytyksenä<br />

on se, että on pyörätuolin käyttäjä, jolla<br />

on toimintakyvyn rajoituksia myös käsissä.<br />

Pelaajien taustat vaihtelevat. Osa on käyttänyt<br />

pyörätuolia lapsesta lähtien, osa puolestaan<br />

vammauduttuaan aikuisiällä. Harvalla<br />

pelaajalla on varsinaista urheilijataustaa,<br />

vaikka aktiivisia ihmisiä ovatkin.<br />

jatkuu


Suomessa pyörätuolirugbya pelataan niin<br />

SM-liigassa kuin divaritasolla. Lisää innokkaita<br />

pelaajia tarvitaan jatkuvasti. Maajoukkueen<br />

valmentajat kannustavat kaikkia<br />

kiinnostuneita kokeilemaan lajia, sillä<br />

kyseessä on vauhdikas laji, jonka joukkueissa<br />

vallitsee erinomainen yhteishenki.<br />

Tosin lajin harrastamiseen tarvitaan tukea,<br />

sillä mittojen mukaan tehty pelituoli on kallis.<br />

Apua voi kuitenkin saada esimerkiksi<br />

vakuutusyhtiöltä tai kaupungilta. Aluksi<br />

voi toki kokeilla jonkun vanhalla pelituolilla,<br />

tuntuuko laji omalta.<br />

Myös maajoukkueen kapteeni Erkki Lämsä<br />

kannustaa uusia harrastajia lajin pariin.<br />

Hänen mukaansa laji sopii sellaisille, jotka<br />

ovat urheilullisia, joilla on pallosilmää<br />

ja halu harrastaa. Lämsä muistuttaa, että<br />

vaaditaan todella paljon työtä ennen kuin<br />

vammautumisen jälkeen ollaan siinä tilanteessa,<br />

että pystytään esimerkiksi pelaamaan<br />

maajoukkuetasolla.<br />

Helsingin Roostersissa pelaava Lämsä päätyi<br />

lajin pariin 1995 ja naurahtaa, ettei tiedä,<br />

miksi on jatkanut näin pitkään, mutta<br />

aikoo jatkaa pelaamista myös tulevaisuudessa.<br />

EM-kilpailujen 5. ja 6. sijan ratkaisevan<br />

pelin Suomi hävisi Sveitsille niukasti<br />

23–25. Pelin jälkeen Lämsä oli ymmärrettävästi<br />

pettynyt: ”Ei ole kaksinen fiilis. Joukkueemme<br />

ranking nousi, mutta mitalipeleihinkin<br />

olisi ollut mahdollisuus. Siinä ei<br />

vaan onnistuttu”. Turnaus oli kuitenkin<br />

onnistunut välietappi matkalla kohti Lontoon<br />

2012 paraolympialaisia, joita silmällä<br />

pitäen on asetettu Suomen joukkueen pitkäntähtäimen<br />

tavoitteet.<br />

Suomen Invalidien<br />

Urheiluliitto kannustaa<br />

liikuntavammaisia henkilöitä<br />

hakeutumaan mukaan<br />

liikuntatoimintaan<br />

Suomen Invalidien Urheiluliitto (SIU) on valtakunnallinen liikunta- ja<br />

urheilujärjestö liikuntavammaisille. Sen toimintaan kuuluu niin kilpa- kuin<br />

harrasteliikuntatoiminnan järjestämistä niille, joilla tuki- ja liikuntaelinvamma<br />

tai sairaus vaikuttaa liikkumiseen. Lisäksi SIU järjestää koulutustoimintaa.<br />

Useiden lajien harrastaminen on monilla paikkakunnilla vaikeaa<br />

vähäisten harrastajamäärien tai -ryhmien puuttumisen vuoksi.<br />

Tämän vuoksi SIU kannustaa liikuntavammaisia hakeutumaan mahdollisuuksien<br />

mukaan paikallisten lajiseurojen pariin.<br />

Suomen Invalidien Urheiluliitto<br />

ry eli SIU on valtakunnallinen liikkumisvammaisten<br />

henkilöiden liikunta- ja urheilujärjestö.<br />

SIU:n jäsenseuroja ovat kaikki<br />

155 invalidiyhdistystä ja 10 diagnoosipohjaista,<br />

valtakunnallista yhdistystä sekä osa<br />

CP-yhdistyksistä ja muutama muu vammaisliikuntaa<br />

edistävä urheiluseura. Inva-<br />

lidiyhdistyksillä on kaksoisjäsenyys, sillä<br />

samalla ne kuuluvat myös Invalidiliittoon.<br />

Kaikkiaan SIU:n paikallisseuroissa on noin<br />

40 000 henkilöjäsentä.<br />

SIU järjestää harraste- ja kilpailutason toimintaa<br />

yli 20 lajissa ja lisäksi kunto- ja koulutustapahtumia<br />

useassa muussa sellaises-<br />

Lisätietoja pyörätuolirugbysta:<br />

Erkki Lämsä 0400 765 211,<br />

eki.lamsa@kotiportti.fi<br />

www.siu.fi<br />

www.pyoratuolirugby.com<br />

Pyörätuolirugby – mitä se on?<br />

Säännöt lyhyesti<br />

* Pyörätuolirugbya pelataan koripallokentällä,<br />

jonka päädyissä on 8 x 1,75 metrin kokoiset maalialueet.<br />

* Peliaika on 4 x 8 minuuttia.<br />

* Tavoitteena on viedä pallo kelaamalla vastustajan maaliviivan yli.<br />

* Maalialueella saa olla kerralla 3 puolustajaa,<br />

ja hyökkääjä saa viipyä maalialueella kymmenen sekuntia.<br />

* Pelaaja saa kuljettaa palloa sylissään korkeintaan<br />

kymmenen sekuntia, minkä jälkeen palloa on pompautettava<br />

tai syötettävä toiselle.<br />

* Virheistä ja rikkeistä seuraa pallon menetys vastustajalle tai jäähy.<br />

Joukkue<br />

* Joukkueeseen voi kuulua 12 pelaajaa,<br />

joista kentällä on kerralla 4.<br />

* Pelaajan tulee olla pyörätuolin käyttäjä,<br />

jolla on toimintakyvyn rajoituksia myös käsissä.<br />

* Pelaajat luokitellaan toimintakyvyn mukaan<br />

0,5–3,5 pisteen pelaajaksi.<br />

* Kentällä olevien pelaajien pistemäärä<br />

ei saa ylittää 8 pistettä.


<strong>toistokatetrointi</strong> sivu 5<br />

sa liikuntamuodossa, joissa tarvitaan soveltamista,<br />

erityisapuvälineitä tai -järjestelyjä.<br />

Nuoriso-ohjelmissa (Futuuri- ja Sporttiklubi)<br />

järjestetään lajitutustumisia, leirejä,<br />

kisoja, paikalliskerhotoimintaa ja tapahtumapäiviä.<br />

”Vastaanotto tavallisissa urheiluseuroissa<br />

on ollut hyvä. Kynnyskysymys on se, ettei<br />

seuroilla välttämättä ole tietoa liikuntavammaisten<br />

opastamisesta lajin pariin. Tämä aiheuttaa<br />

hieman hankaluuksia erityisesti lajia<br />

aloittelevien kohdalla. Riippuu myös lajista,<br />

miten helppoa tai vaikeaa harrastaminen<br />

tavallisessa urheiluseurassa on. Liikuntavammaisia<br />

uimareita on paljon uimaseurojen<br />

valmennusryhmissä samoin joitakin<br />

yleisurheilijoita. Uinnin kohdalla integroiminen<br />

vammattomien valmennusryhmiin<br />

käy paljon mutkattomammin kuin esimerkiksi<br />

pyörätuolitenniksen. Osalle lajeista<br />

tarvitaan aivan omia harrasteryhmiä. Tällainen<br />

laji on esimerkiksi pyörätuolirugby”,<br />

Aho toteaa ja jatkaa:<br />

Yhdistysten paikallistasolla sekä SIU:n valtakunnan<br />

tason kilpaurheilutoiminnassa<br />

voivat olla mukana henkilöt, joilla on jokin<br />

fyysinen vamma tai sairaus. Tällaisia<br />

vammaryhmiä ovat mm. selkäydinvamma<br />

tai muu liikuntavamma (polio, amputaatio),<br />

cp-vamma tai muu pitkäaikaissairaus<br />

(MS, reuma, lihassairaus tms.). SIU:n<br />

harraste- ja nuorisoliikunnassa on mukana<br />

myös muita soveltavaa liikuntaa tarvitsevia<br />

henkilöitä.<br />

Kaikille avoimeen toimintaan<br />

osallistuminen laajentaa harrastusmahdollisuuksia<br />

Suvi Aho SIU:sta kertoo, että helpoiten yhteyden<br />

luominen liikuntavammaisiin henkilöihin<br />

onnistuu kuntoutuksen kautta. Muun<br />

muassa Käpylän kuntoutuskeskuksessa Synapsiassa<br />

heille on mahdollisuus esitellä eri<br />

lajeja ja erilaista harrastetoimintaa. Sen jälkeen<br />

harrastustoimintaan tutustuminen vaatii<br />

rutkasti omaa aktiivisuutta. Aho kannustaa<br />

kaikkia osallistumaan lajiesittelyihin ja<br />

kartoittamaan omia harrastusmahdollisuuksia<br />

niin SIU:n järjestämän toiminnan puitteissa<br />

kuin oman paikkakunnan invalidiyhdistyksissä<br />

ja urheiluseuroissa.<br />

Liikuntavammaisten urheiluharrastuksissa<br />

on se ongelma, että harrastajamäärät ovat<br />

niin pieniä, ettei oman asuinpaikan läheltä<br />

välttämättä löydy pelkästään liikuntavammaisille<br />

henkilöille tarkoitettuja harrasteryhmiä.<br />

Moni liikuntavammainen urheilija<br />

onkin paikallisen urheiluseuran jäsen, ja<br />

näin ollen hän saa jäsenyyden myötä seuralta<br />

valmennusapuja.<br />

”Vammaishuippu-urheilussa toimintaa on<br />

yhdistetty lajiliittojen kuten Suomen Uimaliiton<br />

ja Ampumaurheiluliiton kanssa.<br />

Samaan suuntaan ollaan menossa monessa<br />

muussakin vammaisurheilulajissa. Tällä<br />

hetkellä integrointi koskee lähinnä vammaishuippu-urheilua.<br />

Toivottavaa on, että<br />

tulevaisuudessa vammaisia henkilöitä olisi<br />

mukana mahdollisimman monissa urheiluseuroissa<br />

ja mahdollisimman monipuolisissa<br />

rooleissa”.<br />

Vammaisurheilussa omat pulmansa,<br />

mutta asenne on kohdallaan<br />

Kuten muussakin urheilussa myös vammaisurheilussa<br />

on omat pulmansa. Niin<br />

kunto- kuin kilpaurheilupuolellakin ongelmaksi<br />

voi nousta se, että harrastaminen<br />

tulee kalliiksi. Jo harjoituksiin pääseminen<br />

voi olla haaste, sillä vammaisille henkilöille<br />

tarjotut vapaa-ajan matkat eivät riitä harrastuksiin<br />

kulkemiseen. Usein myös avustajan<br />

saaminen harrastuksiin on monen mutkan<br />

takana.<br />

Vammaisurheilu on usein välineurheilua<br />

jo pelkästään harrastetasolla. Investointeja<br />

vaativat myös osassa lajeista tarvittavat<br />

välineet esimerkiksi erikoispyörätuoli. Aho<br />

muistuttaa, ettei harrastushaaveista kannata<br />

kuitenkaan tarvittavien välineiden takia<br />

luopua, sillä osaa välineistä saa vuokrattua<br />

edulliseen hintaan soveltavan liikunnan<br />

apuvälinetoiminnalta SOLIA:lta (www.<br />

solia.info).<br />

Ahoa vammaisurheilussa viehättää urheilijat<br />

ja heidän asenteensa. Vaikka kilpailu on<br />

kovaa ja monelle ammattimaista, urheilemisessa<br />

on uskomattoman positiivinen meininki.<br />

Vammaisurheilu on myös saanut aiempaa<br />

enemmän näkyvyyttä viime vuosina.<br />

”Olen positiivisesti yllättynyt siitä, miten<br />

paljon viime kesän pyörätuolirugbyn<br />

EM-kilpailut saivat julkisuutta. Kisat olivat<br />

esille mm. Aamu-TV:ssä, Helsingin Sanomissa<br />

ja Urheiluruudussa. Toivottavasti<br />

myös jatkossa mediakiinnostus kasvaa entisestään”,<br />

Aho iloitsee.<br />

APUA<br />

matkustaville<br />

katetroijille!<br />

<strong>Astra</strong> <strong>Tech</strong> Oy<br />

on tehnyt katetrien<br />

tulli- ja turvatarkastustodistuksen.<br />

Todistus helpottaa katetrien<br />

kanssa matkustavia tullissa ja<br />

turvatarkastuksissa, sillä siinä<br />

on viidellä eri kielellä kerrottu,<br />

mitä katetrit ovat ja miksi niitä on<br />

kuljetettava mukana riittävä määrä.<br />

Voit tilata oman todistuksesi<br />

sähköpostilla info.fi@astratech.com<br />

tai puhelimitse (09) 8676 1668.


Katetrointi on sana, joka herättää tunteita. Usein nämä tunteet eivät<br />

ole positiivisia. Toimenpiteenä esimerkiksi <strong>toistokatetrointi</strong> on kuitenkin<br />

helppo. Se myös kuntouttaa rakon toimintaa ja tukee elämänlaatua,<br />

kun arjen menot eivät enää ohjaudu lähimmän vessan mukaan.<br />

Irti ennakkoluuloista<br />

Toistokatetrointi<br />

voi kuntouttaa<br />

Ilmainen apuväline<br />

Katetri on sairauden hoitoon<br />

kuuluva apuväline, joka tulee<br />

saada terveyskeskuksesta ilmaiseksi.<br />

Todistettavasti hyvälaatuiseksi<br />

osoitettu katetri on hoidon<br />

ehdoton edellytys, koska<br />

näin voidaan turvata, ettei katetroinnista<br />

aiheudu vaurioita<br />

virtsaputkeen vuosienkaan<br />

katetroinnin jälkeen.<br />

EEVA-MAIJA SAARANTO<br />

Uroterapeutti<br />

Maskun Neurologinen Kuntoutuskeskus<br />

REPORTAASI Katetrointi liitetään usein<br />

sairaalaan, kuten johonkin operaatioon tai<br />

ongelmalliseen synnytykseen, jonka jälkeen<br />

virtsaaminen ei onnistunut. Neurologisissa<br />

sairauksissa se yhdistyy usein käsityksiin<br />

pitkälle edenneestä sairaudesta.<br />

Erilaiset negatiiviset mielikuvat estävät katetroinnin<br />

näkemisen yhtenä varteenotettavana,<br />

jopa kuntouttavana hoitomuotona.<br />

Hoitopäätösten tueksi tarvitaan myös<br />

enemmän tietoa kolmesta eri katetrointitavasta.<br />

Niistä <strong>toistokatetrointi</strong> on tavallisin<br />

neurologisten sairauksien yhteydessä.<br />

Kestokatetri yleensä<br />

toimenpiteen jälkeen<br />

Sairaalamaailmassa turvaudutaan usein<br />

kestokatetriin. Tuolloin virtsaputkea pitkin<br />

rakkoon työnnetty katetri turvaa rakon<br />

tyhjenemisen usean päivän ajan. Tämä vieras<br />

esine, pitkä letku, yhdistetään säiliönä<br />

toimivaan pussiin. Jos katetria joudutaan<br />

pitämään pitkään, se altistaa virtsatietulehduksille<br />

ja voi ärsyttää virtsaputken limakalvoja.<br />

Kestokatetrin vaihtoehtona käytetäänkin nykyisin<br />

usein suprapubista katetria eli<br />

ns. ”cystofixia”. Katetri laitetaan vatsanpeitteiden<br />

päältä, häpyluun yläpuolelta suoraan<br />

virtsarakkoon. Ensimmäisellä kerralla<br />

laiton suorittaa aina lääkäri. Katetria voidaan<br />

joskus joutua pitämään pitkiäkin aikoja, ja<br />

tällä katetrointitavalla vältetään virtsaputken<br />

vaurioituminen.<br />

Hoitotoimenpiteenä katetrointi on tärkeä. Sen<br />

avulla pystytään seuraamaan nesteiden kulkua<br />

ja turvaamaan rakon tyhjeneminen, jotta<br />

rakko ei pääse laajenemaan normaalista<br />

poikkeavaksi. Jos kestokatetria joudutaan pitämään<br />

pitkään, infektiot ja rakkokivet yleistyvät.<br />

Kestokatetri aiheuttaa mekaanista ärsytystä<br />

ja voi aikaa myöden aiheuttaa rakon<br />

seinämään muutoksia.<br />

Toistokatetri osa<br />

oireen hoitoa<br />

Toistokatetrointia käytetään<br />

hoitovaihtoehtona,<br />

kun rakko ei jaksa<br />

tyhjentyä ollenkaan<br />

tai tyhjeneminen<br />

on heikkoa, jolloin<br />

virtsaa jää<br />

liikaa rakkoon.<br />

Se on yleinen<br />

hoitomuoto, jos<br />

oireen oletetaan<br />

olevan pitkäaikainen.<br />

Tuolloin ongelman<br />

aiheuttaja on yleensä esimerkiksi hermoston<br />

toimintaa häiritsevä perussairaus,<br />

kuten MS-tauti, syringomyelia tai selkäydinvamma.<br />

Se voi olla myös virtaamiseste kuten<br />

suurentunut eturauhanen.<br />

Toistokatetrointi tarkoittaa nimensä mukaisesti<br />

toistuvaa rakon tyhjentämistä ohuen<br />

liukkaan katetrin avulla. Katetri on vain<br />

sen hetken elimistössä, että rakko tyhjenee.<br />

Tämän jälkeen se poistetaan ja heitetään roskiin<br />

eli se ei tee minkäänlaisia peruuttamattomia<br />

muutoksia elimistöön.<br />

Jos rakko tyhjenee spontaanisti kohtuullisen<br />

hyvin, ennen nukkumaan menoa riittää ehkä<br />

yksi katetrointi. Yleinen käsitys on, että<br />

desilitra jäännösvirtsaa on jo liikaa, ja sen<br />

poistamisesta edes kerran vuorokaudessa<br />

katetrin avulla on hyötyä.<br />

Mikäli henkilön spontaani<br />

virtsaus on työlästä, aikaa<br />

vievää ja jäännösvirtsaa<br />

jää runsaasti,<br />

voidaan katetrointi<br />

tehdä kuusikin kertaa<br />

päivässä. Tavoitteena<br />

on, että henkilö<br />

itse oppii suorittamaan<br />

katetroinnin. Katetrointi<br />

voi tapahtua wc:ssä joko


<strong>toistokatetrointi</strong> sivu 7<br />

Mistä tietoa, mistä saa?<br />

Toistokatetrointiin liittyvistä asioista<br />

voi kysyä:<br />

- oman terveyskeskuksen terveydenhoitajalta<br />

ja kotisairaanhoidolta.<br />

- keskussairaaloiden asiantuntijahoitajilta,<br />

uroterapeuteilta.<br />

- katetrifirmojen toimittamista lehdistä,<br />

nettisivuilta ja tietoiskuilloista.<br />

Katetrit haetaan yleensä oman<br />

terveyskeskuksen hoitotarvikejakelusta.<br />

Katetrifirmoilla on myös kotiinkuljetuspalvelua<br />

erillisellä sopimuksella.<br />

pytyllä istuen tai seisoma-asennossa, miehiltä<br />

se onnistuu pyörätuolissa istuenkin.<br />

Normaali käsienpesu sekä alapesu vähintään<br />

aamuin illoin riittää. Kodin ulkopuolella<br />

tapahtuvassa katetroinnissa voidaan<br />

käyttää esim. käsihuuhdetta käsienpesun<br />

sijaan ja ns. matkakatetria. Toistokatetroinnin<br />

tavoitteena onkin helpottaa kodin ulkopuolelle<br />

lähtemistä.<br />

Rakkoa pystyy kuntouttamaan<br />

Toistokatetroinnin hyötyjä on useita. Usein<br />

säännöllinen katetrointi tehostaa rakon spontaania<br />

supistumista. Kun jäännösvirtsakin<br />

saadaan tyhjennettyä, rakon seinämälihas<br />

pääsee supistumaan ja se voi harjaantua<br />

toimimaan paremmin. Mikäli jäännösvirtsamäärät<br />

pienenevät, katetroinnin tarve<br />

vähenee tai joissakin tilanteissa loppuu ehkä<br />

kokonaan. Voidaankin ajatella, että katetroinnin<br />

avulla pystyy kuntouttamaan<br />

rakkoa.<br />

Katetrointi turvaa myös virtsan vaihtumista<br />

rakossa, jotta sinne ei pääse pesiytymään tulehduksia.<br />

Rakossa ”seisova” väkevä virtsa<br />

altistaa tulehduksille sekä esimerkiksi virtsakivien<br />

muodostumiselle. Iso jäännösvirtsa<br />

voi heijastua myös epämääräisenä huonona<br />

olona tai se voi lisätä alaraajojen spastisuutta.<br />

Jopa sydämen syke nousee, ellei rakko<br />

pääse tyhjenemään.<br />

Katetrointia ei pidä siis vältellä kommenteilla:<br />

”en ole vielä niin huonossa kunnossa, että<br />

suostuisin katetroimaan”. Pikemmin kannattaa<br />

oppia ajattelemaan, että näin pystyn<br />

auttamaan omaa elimistöäni ja kuntouttamaan<br />

rakkoani.<br />

Vuosia jatkuneissa seurantatutkimuksissa<br />

tämä hoitomuoto on todettu hyväksi ja<br />

turvalliseksi keinoksi monenlaisissa rakontoimintahäiriöissä.<br />

Tähän hoitomuotoon<br />

ei myöskään liity sivuvaikutuksia kuten<br />

lääkkeisiin.<br />

Ei kompromisseja.


Toiminta-aluejohtaja, ylilääkäri Mikael Leppilahti puhui koulutuksessa<br />

eturauhasvaivojen ennaltaehkäisystä ja hoidosta.<br />

Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Etelä-Pohjanmaan<br />

sairaanhoitopiiri järjestivät hoitohenkilökunnalle<br />

suunnatun ikäihmisen urologiaa ja urogynekologiaa<br />

käsittelevän koulutuksen, jossa saatiin<br />

hoitovinkkien lisäksi myös tietoa vaivojen ennaltaehkäisystä.<br />

Jokainen voikin olla omalta osaltaan<br />

vaikuttamassa tulevaisuuteensa. Erityisesti eturauhassyövän<br />

kehittymisessä elintavoilla on erittäin<br />

suuri merkitys, kuten toiminta-aluejohtaja, ylilääkäri<br />

Mikael Leppilahden esityksestä kävi ilmi.<br />

Seinäjoella saatiin vinkkejä<br />

ikääntyvien virtsaamisvaivojen<br />

hoitoon sekä ennaltaehkäisyyn<br />

REPORTAASI Seinäjoen keskussairaalan<br />

geriatrian ylilääkäri Maria Nuotio aloitti<br />

koulutuksen kertomalla yleisesti vanhusten<br />

virtsaamisvaivoista. Hän painotti sitä, että<br />

vanhusten virtsaamisvaivat ovat monimuotoinen<br />

terveysongelma, joka on tavattoman<br />

yleinen. Taustalla vaikuttavat ikääntymiseen<br />

liittyvät muutokset alavirtsateissä ja virtsan<br />

erityksen säätelyssä. Myös muilla sairauksilla<br />

ja lääkityksellä on vaikutusta oireisiin<br />

ja virtsan eritykseen, mikä on syytä huomioida<br />

hoidossa. Usein virtsaamisvaivat jäävät<br />

vanhusten hoidossa vähemmälle huomiolle,<br />

vaikka ne ovatkin merkittävä elämänlaatuun<br />

vaikuttava tekijä, ja elämänlaadun kohentamisen<br />

tulisi olla hoidon keskiössä.<br />

Ikäihmisten virtsaamisvaivat voidaan luokitella<br />

kerääntymisoireisiin ja tyhjenemisoireisiin.<br />

Kerääntymisoireita ovat yliaktiivinen<br />

rakko-oireyhtymä, yöllinen virtsaamisen tarve<br />

ja ponnistusinkontinenssi. Tyhjenemisoireista<br />

virtsasuihkun muutokset liittyvät<br />

usein eturauhasen liikakasvuun. Muita oireita<br />

voivat olla virtsaamisen jälkitiputtelu<br />

ja ylivuotoinkontinenssi.<br />

Alavirtsateissä ikääntymisen myötä ilmenevät<br />

muutokset ovat erilaisia naisilla ja miehillä.<br />

Miehillä merkittävin rakenteellinen<br />

muutos on eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu.<br />

Vaiva voi olla oireeton, aiheuttaa<br />

kerääntymis- ja/tai tyhjenemisoireita ja pahimmillaan<br />

alavirtsatietukoksen. 40–80 %:lla<br />

miehistä, joilla on eturauhasen liikakasvua,<br />

esiintyy virtsarakon yliaktiivisuutta. Naisilla<br />

lantionpohjan lihaksisto ja muut tukirakenteet<br />

löystyvät, virtsaputki lyhenee ja tulee<br />

liikkuvammaksi, lisäksi estrogeenin puutos<br />

aiheuttaa limakalvomuutoksia.<br />

Sekä miehillä että naisilla virtsarakon toiminnallinen<br />

tilavuus pienenee, rakkolihaksen<br />

yliaktiivisuus lisääntyy, rakkolihaksen supistumiskyky<br />

heikkenee ja esiintyy taipumusta<br />

suurentuneisiin jäännösvirtsamääriin.<br />

Ikääntyvien ihmisten virtsaamisvaivat ovat<br />

erittäin yleisiä. Esimerkiksi inkontinenssista<br />

kärsii 15–40 % kotona asuvista yli 65-vuotiaista<br />

ja yli puolet laitoshoidossa olevista.<br />

Nuotio painottaa, että vaivoihin on syytä<br />

puuttua, vaikka niistä puhumiseen liittyykin<br />

häveliäisyyttä. Virtsaamisvaivat vaikuttavat<br />

elämänlaadun fyysisiin, psyykkisiin<br />

ja sosiaalisiin ulottuvuuksiin. Niistä seuraa<br />

helposti sosiaalista eristäytymistä sekä unija<br />

emotionaalisia häiriöitä niin vanhukselle<br />

itselleen kuin omaishoitajallekin.<br />

Toistokatetrointi on yksi keino<br />

parantaa elämänlaatua<br />

Yksi mahdollisuus parantaa vanhuksen<br />

elämänlaatua virtsaamisvaivoista huolimatta<br />

on <strong>toistokatetrointi</strong>, josta Seinäjoen<br />

koulutuksessa oli puhumassa uroterapeutti<br />

Kirsti Toivonen. Toistokatetrointi voi olla<br />

tilapäinen tai pysyvä ratkaisu, silloin jos<br />

rakko tyhjenee huonosti tai rakon tyhjenemiseen<br />

liittyy komplikaatioita. Toistokatetrointi<br />

voi olla elämänlaatua kohentava<br />

tekijä niin kotona asuvalle kuin laitoshoidossa<br />

olevalle.


<strong>toistokatetrointi</strong> sivu 9<br />

“Lykopeeni ja omega-3-rasvahapot suojaavat eturauhassyövältä.”<br />

Toistokatetroinnin myötä infektioalttius ja<br />

virtsankarkailu vähenevät, rakon ylivenyminen<br />

estyy, takaisinvirtauskomplikaatiot<br />

vähenevät sekä päästään eroon kestokatetreista<br />

ja vaipoista ja siten myös hajuhaitoista.<br />

Toistokatetroinnin myötä iho pysyy siistinä<br />

ja terveenä, yöunen laatu paranee ja kaiken<br />

kaikkiaan elämänlaatu paranee.<br />

Toistokatetroinnin edellytyksenä on normaali<br />

virtsaputki ja muu anatomia, se, että<br />

rakon tilavuus on yli 100 ml, sekä potilaan<br />

oma motivaatio ja kyky ymmärtää katetroinnin<br />

tarkoitus ja tekniikka. Jos vanhus<br />

katetroi itse, on edellytyksenä myös käsien<br />

motorinen valmius.<br />

Ennen leikkaushoitoa on syytä<br />

kokeilla fysioterapiaa<br />

Virtsankarkailua voidaan joutua hoitamaan<br />

leikkauksella. Osastonlääkäri Seppo Harjula<br />

kertoi inkontinenssin leikkaushoitomahdollisuuksista.<br />

TVT-leikkaus tuli Seinäjoen<br />

keskussairaalassa käyttöön vuonna 1998 ja<br />

on sen jälkeen syrjäyttänyt muut operaatiotekniikat.<br />

TVT-leikkauksen etuja on se, että<br />

kyseessä on nopea, pieni leikkaus, jonka<br />

vuoksi potilas joutuu olemaan sairaalassa<br />

alle 24 tuntia. Syntyvät kudosvauriot ovat<br />

pieniä ja normaalit aktiviteetit ovat mahdollisia<br />

heti leikkauksen jälkeen.<br />

90–95 % naisista on tyytyväisiä vuoden kuluttua<br />

leikkauksesta ja tyytyväisyysluvut<br />

ovat lähes samat seitsemän vuotta myöhemmin.<br />

TVT-leikkaus on myös kustannuksiltaan<br />

edullisempi, hinta on noin 30 % avoleikkauksen<br />

hinnasta. Harjula kertoi omia<br />

kokemuksiaan TVT-leikkauksista, joita on<br />

tehty Seinäjoella yhteensä noin 1000. Vakavilta<br />

komplikaatioilta on vältytty ja potilaat<br />

ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä.<br />

Vanhuksilla leikkaushoidon tulokset ovat<br />

jonkin verran huonompia kuin nuoremmilla.<br />

Harjulan mukaan iäkkäiden ihmisten<br />

kohdalla leikkaushoito kannattaa, jos<br />

kyseessä on tahaton virtsankarkailu ruumiillisen<br />

ponnistuksen yhteydessä. Ennen<br />

leikkaushoitoa on kuitenkin syytä kiinnittää<br />

huomiota altistaviin tekijöihin, kuten<br />

estrogeenin puutteeseen, ylipainoon, tiettyihin<br />

lääkkeisiin, krooniseen yskään ja<br />

työergonomiaan sekä kokeilla konservatiiviset<br />

keinot eli lääkehoito, lihasharjoittelu,<br />

elektrostimulaatio, vaginakuulat ja inkontinenssi-renkaat.<br />

Olennainen merkitys hoidossa on myös fysioterapialla.<br />

Fysioterapeutti Sari Hepouro<br />

kertoi virtsa- ja ulosteinkontinenssin fysioterapeuttisesta<br />

hoidosta, jonka aluksi tehdään<br />

haastattelu ja tutkimus ongelmien<br />

kartoittamiseksi. Alkukartoituksen jälkeen<br />

tehdään hoitosuunnitelma, ja terapia aloitetaan<br />

eniten haittaavista oireista. Terapiakertoja<br />

kertyy 4–10 ja näiden aikana potilasta<br />

opastetaan kotiharjoittelussa.<br />

Bakteerikasvusto virtsassa<br />

yleistyy iän myötä<br />

Virtsatieinfektiot ovat keskeinen infektioongelma<br />

vanhusten hoidossa. Vanhusten<br />

virtsatieinfektioihin liittyy erityispiirteitä,<br />

niinpä hoitosuosituksissa käsitelläänkin<br />

vanhuksia erikseen. Infektiolääkäri Jukka<br />

Saikun mukaan iäkkäistä naisista 30–50 %:<br />

lla ja miehistä 15–30 %:lla on oireetonta<br />

bakteerikasvua virtsassa. Bakteerikasvua<br />

edistää vanhuksilla mm. estrogeenin puute<br />

ja prostataeritteiden väheneminen. Diabeteksen<br />

kaltaiset perussairaudet vaikuttavat<br />

myös asiaan, ja bakteerikasvu lisääntyy<br />

yleiskunnon heikkenemisen myötä.<br />

Tällaisessa tapauksessa hoidosta ei ole hyötyä,<br />

sillä oireeton bakteerikasvu virtsassa ei<br />

vaurioita munuaisia, pahenna inkontinenssia,<br />

vaikuta kokonaisennusteeseen, eikä hoito<br />

estä uusiutumista. Saikku korostaakin,<br />

että bakteerikasvu virtsassa ei oikeuta virtsatieinfektiodiagnoosiin.<br />

Virtsatieinfektiossa<br />

potilaan virtsaaminen on kivuliasta tai muuten<br />

vaikeutunutta, potilaalla on kuumetta ja<br />

mahdollisesti lisääntynyt virtsaamispakko,<br />

alavatsakipuja, munuaisseudun arkuutta tai<br />

uutena oireena virtsainkontinenssi.<br />

Infektiotilanteessa lääke valitaan aina virtsan<br />

bakteeriviljelyn herkkyysmäärityksen<br />

mukaan. Harkitsemattomalla antibioottien<br />

käytöllä altistetaan sivuvaikutuksille<br />

ja lisätään resistenttien kantojen muodostumista.<br />

Esimerkiksi laitoshoidossa antibiootit<br />

vaikuttavat koko yksikön bakteereihin.<br />

Vanhusten virtsatieinfektioiden estoon on<br />

melko vähän keinoja. Saikun mukaan estolääkitys<br />

on harvoin tarpeen, eikä sitä tulisi<br />

käyttää potilailla, joilla on kestokatetri. Ehkäisyssä<br />

auttaakin kestokatetreista luopuminen<br />

ja runsas juominen, erityisesti karpalomehulla<br />

uskotaan olevan vaikutusta<br />

virtsatieinfektioiden vähenemiseen.<br />

Eturauhassyöpä<br />

– tärkeä on hoitaa, mutta<br />

ylihoitoa tulee välttää<br />

Iäkkään miehen eturauhassyöpää käsittelevässä<br />

esityksessään toiminta-alueen johtaja<br />

Mikael Leppilahti nosti esille mielenkiintoisia<br />

näkökulmia seulontojen vaikutuksesta<br />

sekä osoitti sen, että suomalainenkin mies<br />

voi vaikuttaa eturauhasvaivoihinsa kiinnittämällä<br />

huomiota ruokavalioonsa.<br />

Leppilahden mukaan ihmisiä pelotellaan<br />

eturauhassyöpätapausten lisääntymistä kuvaavilla<br />

käyrillä. Tapausten määrä on noussut,<br />

mutta kuolleisuus on pysynyt samana<br />

1990-luvulta lähtien. Vuonna 2004 eturauhassyöpiä<br />

todettiin 3,5 kertaa enemmän<br />

kuin miesten uusia keuhkosyöpiä. Samana<br />

vuonna kuitenkin keuhkosyöpään kuoli<br />

2 kertaa niin paljon miehiä kuin eturauhassyöpään,<br />

joka ei siis ole vakavin miesten<br />

syövistä, vaikka yleisin onkin.<br />

Leppilahden mukaan eturauhassyöpädiagnooseja<br />

tehdään myös löydöksistä, joista<br />

diagnoosia ei tarvitsisi tehdä. Seulonnassa<br />

havaitaan paljon nimenomaan matalan<br />

riskin tapauksia, joita on valtaosa yli 70-<br />

vuotiaista, joille tehdään diagnoosi. Heillä<br />

diagnoosi ei yleensä johda syöpäsairauteen.<br />

Matalan riskin potilaita on noin 45 % diagnoosin<br />

saaneista. 40 % on keskisuuren riskin<br />

potilaita ja korkean riskin potilaita on 15 %.<br />

Leppilahden mukaan resursseja pitäisi keskittää<br />

korkean riskin potilasryhmän hoitamiseen,<br />

sillä lääkäreiden ammatillinen velvollisuus<br />

on välttää ylihoitoa.<br />

jatkuu


Lääkärin strategiana tulisikin Leppilahden<br />

mukaan olla matalan riskin potilaiden<br />

tunnistaminen ja heidän kohdallaan<br />

välittömän hoidon välttäminen, sillä<br />

kymmenen vuoden seurannassa ei radikaalihoidosta<br />

ole hyötyä heidän kohdallaan.<br />

Tämä asia olisi Leppilahden<br />

mukaan syytä kertoa potilaalle, joka altistetaan<br />

hoidoille. Viivästetty radikaalihoito<br />

ei myöskään näillä matalan riskin<br />

potilailla heikennä ennustetta, joten heidän<br />

hoidossaan tulisikin panostaa ensisijaisesti<br />

seurantaan.<br />

Tomaatti ja kala apuna<br />

ennaltaehkäisyssä<br />

Hoitojen lisäksi on syytä kiinnittää huomiota<br />

ennaltaehkäisyyn, sillä elintavoilla<br />

on erittäin suuri merkitys eturauhassyövän<br />

kehittymiselle. Skandinaviassa eturauhassyövän<br />

ilmaantuvuus on 10-kertainen<br />

Japaniin verrattuna, ja kuolleisuus<br />

on Skandinaviassa 6-kertainen Japaniin<br />

verrattuna. Myös Välimeren maissa eturauhassyöpäkuolleisuus<br />

on puolet pienempi<br />

kuin Skandinaviassa.<br />

Tutkimusten mukaan 50-vuotiailla yhdysvaltalaisilla<br />

ja japanilaisilla on yhtä<br />

paljon muutoksia, mutta Japanissa muutokset<br />

kehittyvät harvemmin syöväksi.<br />

Kyse on geenien sijaan nimenomaan<br />

elintavoista, sillä Yhdysvaltoihin muuttaneilla<br />

japanilaisilla riski nousee nopeasti<br />

paikalliselle tasolle.<br />

Useissa terveystutkimuksissa on todettu<br />

mm. tomaattien sisältävän lykopeenin<br />

sekä kalan syönnin suojaavan<br />

eturauhassyövältä. Omega-3-rasvahapot<br />

(DHA ja EPA-E) estävät syöpäsolujen<br />

kasvua, mutta useat suomalaiset<br />

eivät saa tarpeeksi näitä rasvahappoja.<br />

Leppilahti muistuttaa, että ravitsemusmuutosten<br />

lisäksi myös liikunta ja painonhallinta<br />

vaikuttavat merkittävästi<br />

eturauhassyövän etenemiseen.<br />

Milloinkaan ei ole myöhäistä aloittaa<br />

terveempiä elämäntapoja. Tietyt edut<br />

tulevat heti ilmi, esimerkiksi tupakoinnin<br />

lopettamisesta on välitöntä hyötyä.<br />

Suurimmat hyödyt saavutetaan kuitenkin<br />

pitkällä aikajänteellä. Leppilahden<br />

mukaan liikunnan, tomaattien ja kalan<br />

syönnin tuomat hyödyt tulevat esille<br />

noin viiden vuoden kuluttua elämäntapamuutoksesta.<br />

Urologisen hoidon<br />

organisointiin on panostettu<br />

Virtsaamisvaivoista<br />

kärsivän on hyvä<br />

asua Seinäjoella<br />

Monilla paikkakunnilla tuskaillaan pitkien hoitojonojen ja hoidon organisoinnin<br />

kanssa. Miten organisoida hoito niin, että se olisi kustannustehokasta<br />

ja potilaan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla toteutettua?<br />

Seinäjoella on onnistuttu löytämään vastauksia näihin kysymyksiin.<br />

Hoitojonot urologian puolella ovat lyhyet ja kokopäiväinen uroterapeutin<br />

vastaanotto madaltaa kynnystä kääntyä hoitohenkilökunnan puoleen kysymyksiä<br />

herättävissä tilanteissa.<br />

REPORTAASI ”Meillä Seinäjoella on<br />

jo 1990-luvun puolivälistä lähtien pyritty<br />

systemaattisesti arvioimaan väestön urologinen<br />

hoitotarve kokonaisuudessaan.<br />

Olemme miettineet, miten paljon erilaisia<br />

toimenpiteitä tarvitaan ja millaisia resursseja<br />

niiden järjestäminen vaatii. Analysoimme<br />

jatkuvasti mm. lähetteiden määrää, poliklinikkakäyntejä,<br />

leikkausten määrää sekä<br />

sitä, paljonko lääkäreitä tarvitaan”, toiminta-aluejohtaja,<br />

ylilääkäri Mikael Leppilahti<br />

kertoo.<br />

”Kysynnän ja tarjonnan tasapaino on jo pitkään<br />

ollut kohtuullinen. Meidän ei tarvitse<br />

toimia palokuntamentaliteetilla niin, että<br />

hoidamme vain päälle kaatuvat tapaukset.<br />

Tasapaino on mahdollistanut sen, että pystymme<br />

pysähtymään miettimään pulmakohtia”,<br />

Leppilahti jatkaa.<br />

Urologien tuki on tärkeää uroterapeuttitoiminnalle<br />

Yksi toiminnan osa-alue, jonka roolia ja organisointia<br />

on mietitty Seinäjoella, on uroterapeutin<br />

vastaanotto. Kirsti Toivosen<br />

hoitamasta kokopäiväisestä uroterapeutin<br />

vastaanotosta on positiivisia kokemuksia.<br />

”Kävin uroterapeuttikoulutuksen vuonna<br />

2002, ja seuraavana vuonna aloitettiin uroterapeuttitoiminta.<br />

Aluksi vastaanotto oli<br />

kahtena päivänä viikossa, ja siitä toiminta<br />

laajeni vähitellen kokopäiväiseksi. Toiminta<br />

oli aluksi urologian osaston alaista, mut-<br />

ta viime vuoden alusta lähtien se on ollut<br />

hallinnollisesti kirurgian poliklinikan alaisuudessa”,<br />

uroterapeutti Kirsti Toivonen<br />

kertoo ja toteaa, että toimintaa oli helppo<br />

lähteä pyörittämään, kun taustalla oli urologien<br />

tuki.<br />

”Pidän uroterapeutin panosta todella tärkeänä,<br />

koska lääkäreillä ei ole resursseja, eikä<br />

myöskään osaamista moniin hyvin tärkeisiin<br />

asioihin. Potilaat tarvitsevat informaatiota,<br />

jonka he ymmärtävät, ja kärsivällistä<br />

neuvontaa. Me lääkärit saatamme olla toisinaan<br />

liian lääke- ja temppukeskeisiä. Onkin<br />

iso riski, että vuorovaikutus potilaan<br />

kanssa jää riittämättömäksi ja keskitymme<br />

liiaksi johonkin elimeen. Uroterapeutti tuo<br />

olennaista inhimillisyyttä tähän toimintaan”,<br />

Leppilahti toteaa.<br />

Vastaanotolla näkyy eturauhassyöpäpotilaiden<br />

lisääntyminen<br />

Toivonen muistelee, että silloin kun uroterapeuttitoimintaa<br />

käynnistettiin, eniten ohjausta<br />

tarvitsivat radikaali prostatektomia<br />

leikkaukseen tulevat potilaat. Potilasmäärät<br />

ovat kasvaneet toiminnan lisääntymisen<br />

myötä ja eturauhassyöpäpotilaat ovat<br />

yhä suurin uroterapeuttia työllistävä potilasryhmä.<br />

”Meillä on sellainen käytäntö, että kun potilas<br />

on saanut tiedon eturauhassyövästä,<br />

lääkärit ohjaavat hänet vastaanotolleni hoidonohjauskäynnille.<br />

Vastaanottotoiminnan


<strong>toistokatetrointi</strong> sivu 11<br />

lisäksi järjestämme eturauhassyöpäpotilaille<br />

ensitietopäiviä vastaavia kuntoutuspäiviä.<br />

Alueellisia ja paikallisia koulutuksia on järjestetty<br />

myös muille potilasryhmille”, Toivonen<br />

kertoo ja muistuttaa kirjallisten töiden<br />

vievän myös oman aikansa. Toiminnan seuraamiseksi<br />

myös uroterapeutin toiminnasta<br />

laaditaan vuosittain toimintakertomus, jossa<br />

on eritelty potilaskäynnit.<br />

Motivointi on katetrointiopetuksen<br />

A ja O<br />

Toiseksi suureksi potilasryhmäksi Toivonen<br />

mainitsee <strong>toistokatetrointi</strong>opetukset, jotka<br />

tapahtuvat hänen vastaanotollaan, jos tiedetään,<br />

että se on potilaan tilanne huomioiden<br />

mahdollista polikliinisella käynnillä.<br />

Jos potilas ikänsä tai sairauksiensa takia<br />

tarvitsee pidemmän harjoittelujakson <strong>toistokatetrointi</strong>a<br />

opetellessa tai hän asuu kaukana<br />

sairaalasta, otetaan potilas osastolle<br />

harjoittelemaan.<br />

”Motivointi on tärkeää toistokatetroinnin<br />

opetuksessa ja siitä lähdetäänkin liikkeelle.<br />

Jos potilas epäröi <strong>toistokatetrointi</strong>a, yritän<br />

perustella hyötynäkökohtia ja kertoa,<br />

ettei se ole yhtä hankalaa kuin moni potilas<br />

aluksi ajattelee. Useat epäillen suhtautuneet<br />

ovatkin kokeilun jälkeen sitä mieltä,<br />

ettei katetrointi ole lainkaan paha juttu.<br />

On myös paljon niitä, jotka suhtautuvat<br />

valmiiksi myönteisesti ja tietävätkin jonkin<br />

verran toistokatetroinnista. Tällaisia ovat<br />

usein esimerkiksi MS-potilaat”, Toivonen<br />

kertoo ja jatkaa:<br />

”Osa iäkkäistä ihmisistä saattaa pitää kestokatetria<br />

helpompana, kun sille ei tarvitse<br />

tehdä mitään. Toistokatetrointia on kuitenkin<br />

opetettu 80-vuotiaillekin. Monille katetroinnin<br />

tarjoama vapaus toimii tärkeänä<br />

motivaattorina. Katetrointiopetuksen<br />

jälkeen potilaat voivat soittaa, jos mieleen<br />

tulee kysyttävää. Monet heistä soittavatkin<br />

jäännösvirtsamääristä, katetrointitiheydestä<br />

tms.”.<br />

Toivonen käy opettamassa katetrointia myös<br />

Seinäjoen keskussairaalan osastoilla, erityisesti<br />

kirurgisilla ja sisätautiosastoilla. Pääasiassa<br />

opetettavat ovat aikuisia, mutta myös<br />

muutamia alle 10-vuotiaita on ollut opetettavana.<br />

Lapsipotilaita on kuitenkin vähän,<br />

ja iso osa heistä hoidetaan Tampereen yliopistollisessa<br />

sairaalassa, missä hoidetaan<br />

myös katetrointiopetus.<br />

Potilaan lähdettyä vastaanotolta Toivonen<br />

soittaa aina hoitotarvikejakeluun ja varmistaa,<br />

että potilaalle on saatavilla katetreja.<br />

Toivonen vastaa mielellään myös hoitotarvikejakelusta<br />

ja kotisairaanhoidosta<br />

tuleviin esimerkiksi katetrointia koskeviin<br />

kysymyksiin.<br />

”Niitä tulee kuitenkin hyvin vähän. Ehkä<br />

kynnys soittaa ja kysyä ei ole kovin matala.<br />

Kyse ei ole siitä, etteikö tiedontarvetta olisi.<br />

Kerrankin toistokatetroiva potilas soitti<br />

varmistaakseen, miten asia on, kun hoitaja<br />

oli hänelle sanonut, että samaa katetria voi<br />

käyttää neljäkin kertaa, kun sen pesee katetrointikertojen<br />

välissä”.<br />

Osaamisen keskittämisestä<br />

on hyötyä<br />

Seinäjoen kokemukset kokopäiväisestä uroterapeutin<br />

vastaanotosta ovat positiivisia.<br />

Asiantuntemuksen keskittyminen on hyvä<br />

asia, sillä on niin potilaille kuin hoitohenkilökunnallekin<br />

helpotus, kun on yksi taho,<br />

jonka puoleen voi kääntyä.<br />

Uroterapeutti Kirsi Toivonen<br />

”Organisoinnin kannalta on tärkeää, että toiminnan<br />

taustalla on työnantajan tuki. Toiminnan<br />

käynnistäminen ja kehittäminen<br />

on ollut helppoa, kun tämänkaltainen uroterapeuttitoiminta<br />

on ollut urologeista lähtevää”,<br />

Toivonen kertoo ja kiittelee Seinäjoen<br />

nuorta urologikaartia.<br />

Esimerkiksi toistokatetroinnin opetuksen on<br />

todettu toimivan parhainten paikkakunnilla,<br />

joissa yksi ihminen vastaa siitä. Toivonen on<br />

samaa mieltä siitä, kuinka tärkeää <strong>toistokatetrointi</strong>opetuksen<br />

keskittäminen on.<br />

”Osastolla saattaa olla sijaistyövoimaa, jolle<br />

opetus voi olla ihan uusi tilanne, ja tällöin<br />

monet asiat saattavat jäädä huomioimatta.<br />

Kun olin osastolla töissä, pahimmillaan oli<br />

neljä opetettavaa yhtä aikaa kaiken muun<br />

osastotyön ohessa. Siinä tulee kiireen tuntu,<br />

kun tietää, kuinka paljon muita töitä on<br />

vielä tekemättä. Aikaa ei voinut varata <strong>toistokatetrointi</strong>opetukseen<br />

niin paljon kuin<br />

nyt, ja se näkyi mm. potilaiden motivoinnissa.<br />

Nyt voin tehdä opetuksen kaikessa<br />

rauhassa ja huomioida potilaan yksilönä”,<br />

Toivonen kertoo.<br />

”Minulta kysytään aika paljon apuvälineistä,<br />

esimerkiksi urinaaleista, inkontinenssisuojista<br />

ja katetripusseista. Uroterapeuttikoulutuksen<br />

myötä olen saanut sellaista<br />

tietoa, joka ei ole vielä tavoittanut osastojen<br />

henkilökuntaa”, Toivonen jatkaa.<br />

”Potilailla on turvallisempi olo, kun on tietty<br />

tuttu henkilö, jolta voi kysyä asioita. Tällöin<br />

kynnys ottaa yhteyttä on mahdollisimman<br />

matala. Kokopäiväinen uroterapeutti<br />

tuo vakautta toimintaan. Pyrimme myös<br />

siihen, että hoitava lääkäri pysyisi samana<br />

kontrollikäynnillä, mutta valitettavasti<br />

niin ei ole. Onneksi on kuitenkin tuttu uroterapeutti,<br />

jonka puoleen kääntyä”, Leppilahti<br />

korostaa.


POIMINTOJA JA MIETTEITÄ<br />

APUVÄLINEMESSUILTA<br />

Marraskuun alussa käväisin Apuväline 2007 -messuilla Tampereen<br />

Messu- ja urheilukeskuksessa eli entisessä Pirkkahallissa. Nämä olivat<br />

järjestyksessä 12. apuvälinemessut ja väkeä oli paikalla todella paljon.<br />

Oli rollaattorien, kyynärsauvojen, keppien ja pyörätuolien kanssa<br />

liikkuvia, mutta jotenkin minäkin sähkärilläni mukaan mahduin. Tietämäni<br />

mukaan messuilla kävi kaikkiaan yli 12 500 kävijää ja näytteilleasettajia<br />

oli yli 200.<br />

REPORTAASI Näytteillä oli monenlaisia<br />

vempaimia niin liikkumiseen, kuulemiseen,<br />

näkemiseen kuin kaikenlaisiin arjen<br />

askareisiinkin liittyviä apuvälineitä. Erityisen<br />

paljon oli pyörätuolin käyttäjille sopivia<br />

hienoja kylpyhuoneratkaisuja säädettävine<br />

pesualtaineen ja wc-istuimineen, oli<br />

nousemista helpottavia eri muotoisia tukitankoja,<br />

suihkutuoleja ja jopa pesevä ja<br />

kuivaava wc-istuinkin löytyi pienemmistä<br />

apuvälineistä puhumattakaan. Omalla<br />

näyttelyosastollaan mukana oli tietysti<br />

myös <strong>Astra</strong> <strong>Tech</strong> LoFric-katetreineen. Pyörätuolini<br />

ohella LoFric-katetrit ovat muuten<br />

minun tärkeimmät apuvälineeni, joita<br />

ilman en kerta kaikkiaan tulisi toimeen.<br />

Olen usein vuosien varrella kyllä ihmetellyt,<br />

miksi vammaisille tarkoitetut apuvälineet<br />

ovat yleensä niin rumia, kömpelöitä ja<br />

sosiaalisesti leimaavia. Ei apuvälineen tarvitse<br />

olla stigma, häpeämerkki, vaan sen<br />

tulisi olla osa käyttäjänsä persoonallisuutta.<br />

Nykyisin keppien ja pyörätuolien väreissä<br />

ja muotoilussa on onneksi jo valinnanvaraa,<br />

minkä ilokseni panin näilläkin<br />

messuilla merkille.<br />

Sen sijaan huippumuotoilun ja teknologian<br />

yhdistely, joka näkyy kodin elektroniikassa<br />

ja mobiililaitteissa, ei vielä ulotu moniinkaan<br />

kotiin asennettaviin ja hankittaviin apuvälineisiin.<br />

Toimintakyvyn heiketessä kotiin<br />

yleensä asennetaan metallisia tai valkoiseksi<br />

maalattuja kaiteita ja kahvoja sekä kalsean<br />

näköisiä laitoskalusteita eikä suinkaan kodin<br />

tyyliin ja sisustukseen sopivia ratkaisu-<br />

ja. Puusta veistettyjä ja kauniisti muotoiltuja<br />

kaiteita ei juurikaan näe missään. Ilahduttavaa<br />

oli, että näillä messuilla sentään näin<br />

joitakin iloisen värisiä ja hauskasti muotoiltuja<br />

kahvoja ja kaiteita esimerkiksi kylpyhuoneen<br />

piristykseksi.<br />

Monet näytteillä olleista apuvälineistä olivat<br />

minulle jo ennestään tuttuja, mutta aina joukossa<br />

on jotain uuttakin. En ollut aikaisemmin<br />

nähnyt esimerkiksi portaita, jotka voitiin<br />

napin painalluksella muuttaa hissiksi,<br />

tosi näppärä keksintö. Myös ravistelemalla<br />

itselatautuva taskulamppu, johon ei tarvitse<br />

vaihtaa paristoja, olisi mainio apuväline<br />

ulkona pimeinä syysiltoina ja sisällä esimerkiksi<br />

sähkökatkosten aikaan. Huomionarvoinen<br />

uutuus oli myös kipulääkettä<br />

sisältävä haavanhoitosidos, joka hoitaa kivun<br />

siellä, missä se on.<br />

Näyttelyn lisäksi messuilla oli toki paljon<br />

muutakin ohjelmaa. Oli muotinäytöksiä,<br />

tietoiskuja eri aiheista, seminaareja, liikuntatapahtumia<br />

ja tietoa vammaisliikunnasta<br />

ja siihen liittyvistä apuvälineistä ja erilaisia<br />

liikuntalajeja oli myös mahdollisuus<br />

kokeilla. Televisiosta tuttu Ransu-koira esitteli<br />

messuyleisölle opas- ja avustajakoirien<br />

toimintaa.<br />

Mielestäni messujen ehkä kiinnostavin tapahtuma<br />

oli Apuvälineiden ideakilpailun<br />

tulosten julkistaminen. Nyt ensimmäistä<br />

kertaa järjestetyn kilpailun tarkoituksena oli<br />

kannustaa niin yksityishenkilöitä kuin yrityksiäkin<br />

ideoimaan ja kehittämään apuvälineitä<br />

helpottamaan vammaisten päivittäistä<br />

elämää ja harrastustoimintaa. Noin 70 kekseliästä<br />

suomalaista olikin tarttunut ”pyydykseen”<br />

ja ideoinut erilaisia liikkumisen apuvälineitä<br />

kilpailuun ja monen hyvän idean<br />

taustalla oli melko yksinkertainen oivallus<br />

kuten hyvien keksintöjen kohdalla yleensäkin.<br />

Loppukilpailuun pääsi kymmenen<br />

erittäin tasaväkistä ideaa, joiden joukosta<br />

kilpailuraadin vaikeaksi tehtäväksi jäi valita<br />

voittajat. Palkinnot voittajille jakoi kilpailuraadin<br />

puheenjohtaja, toimittaja Pirjo<br />

Kauppinen, joka on itsekin vammainen<br />

pyörätuolin käyttäjä.<br />

Korkeatasoisen kilpailun ensimmäisen palkinnon<br />

3000 euroa saivat Lahden Muotoiluinstituutissa<br />

opiskelevat Sara Ikävalko ja<br />

Pancho Nikander kilpailutyöllään Kilpi. Se<br />

on kevyestä teollisuushuovasta valmistettu<br />

lasten tuki-istuin. Istuimen monipuoliset<br />

säädöt mahdollistavat lapsen yksilöllisen tuennan<br />

sekä turvallisen kiinnityksen harrastusvälineeseen.<br />

Istuin soveltuu mm. melontaan,<br />

ponikärryyn tai pulkkaan liitettäväksi<br />

tai vaikkapa keinuksi. Myös kierrätysmateriaalin<br />

käyttö apuvälineessä oli kilpailuraadin<br />

mielestä uusi, ekologinen oivallus.<br />

Kilpailun toinen palkinto 1000 euroa ojennettiin<br />

keksijä Glenn Sundbergille Sipoosta.<br />

Hänen kehittelemänsä laituriteline helpottaa<br />

liikuntaesteisten melontaharrastusta.<br />

Laituriin kiinnitettävä teline auttaa melojaa<br />

keinuvaan kajakkiin siirtymisessä ja sieltä<br />

poistuttaessa. Teline on ollut Sipoon kanoottiklubin<br />

käytössä, ja se on helposti hyödynnettävissä<br />

muuallakin ponttonilaitureissa ja<br />

myös uimahalleissa ja kylpylöissä.<br />

Kolmannelle sijalle ja 1000 euron voittoon<br />

ylsi lahtelainen yrittäjä Ari Pellinen kekseliäällä<br />

kyynärsauvojen x-pidikkeellään. Lähes<br />

jokaiselle kyynärsauvojen käyttäjälle<br />

on tuttu tilanne, kun pitäisi kaupassa maksaa<br />

ostoksensa tai pankkiautomaatilla nostaa<br />

rahaa, niin ei tiedä, mihin kepit pistäisi,<br />

etteivät ne taas kolisten kaatuisi pitkin lattioita.<br />

Nyt tähän pulmaan on Pellinen keksi-


<strong>toistokatetrointi</strong> sivu 13<br />

nyt oivan konstin. Muovista valmistettu<br />

x-pidike sitoo kyynärsauvat yhteen niin,<br />

etteivät ne pääse kaatumaan.<br />

Kunniamaininta myönnettiin iisalmelaiselle<br />

Antero Rusiselle hänen keksimästään<br />

Sienisiepparista. Keksintö on hyvin<br />

yksinkertainen ja sen voi tehdä itsekin.<br />

Sauvakävelyssä käytettyyn sauvaan kiinnitetään<br />

vain muovilautanen, johon sahataan<br />

lovi, jonka avulla sieni leikataan juurestaan<br />

irti. Se on helposti muunneltavissa<br />

myös muihin tarkoituksiin mm. pudonneiden<br />

tavaroiden nostamiseen. Soveltuu<br />

varsinkin nivel-, polvi- ja selkävaivoista<br />

kärsiville.<br />

Paljon on siis tarjolla monipuolisia apuvälineitä,<br />

jotka helpottavat vammaisten selviytymistä<br />

ja voivat auttaa heitä hyvään<br />

omaehtoiseen elämään. Valitettavast apuvälineiden<br />

saannissa on kuitenkin suuria<br />

puutteita. Saannin esteenä ei aina ole raha,<br />

vaan asenteet ja tietämättömyys.<br />

Apuvälineet ovat yksilöllisiä, samanlainen<br />

apuväline ei aina sovi toiselle samantapaisesta<br />

vammasta kärsivälle, mutta tätä<br />

eivät päättäjät tiedosta eivätkä ymmärrä.<br />

Eräänä pullonkaulana on hankintalainsäädäntö,<br />

joka velvoittaa kunnat kilpailuttamaan<br />

apuvälinehankintansa säästöjen aikaansaamiseksi.<br />

Kilpailutuksen jälkeen<br />

apuvälineet yleensä hankitaan vain yhdeltä<br />

toimittajalta ja näin ollen jokaiselle<br />

käyttäjälle ei löydy juuri hänelle sopivinta<br />

ja parasta apuvälinettä, joka voisi<br />

löytyä ehkä joltain toiselta valmistajalta,<br />

mutta kilpailutuksen vuoksi sitä ei voida<br />

hankkia. Olisi siis vaikutettava päättäjiin<br />

niin, että vaikeavammaisilla olisi nykyistä<br />

paremmat mahdollisuudet saada tarvitsemiaan<br />

ja juuri heille parhaiten sopivia<br />

apuvälineitä. Näistä asioista puhuivat<br />

messujen tiedotustilaisuudessa mm. Invalidiliiton<br />

toimitusjohtaja Raimo Lindberg<br />

sekä Näkövammaisten Keskusliiton toimitusjohtaja<br />

Mauno Lehtinen.<br />

Jane Tuovinen<br />

HOITOTARVIKKEIDEN<br />

SAATAVUUS JA<br />

MAKSUTTOMUUS<br />

Koti- ja itsehoidossa käytettävistä hoitotarvikkeista ja -välineistä, jäljempänä<br />

hoitotarvikkeet, on viimeksi käyty laajaa keskustelua 1990-luvun<br />

lopulla, jolloin ajettiin voimakkaasti lakiuudistusta, joka olisi taannut subjektiivisen<br />

oikeuden tietyille henkilöille kyseisiin tarvikkeisiin. Toisin sanoen<br />

kotikunnan terveydenhuollolle olisi syntynyt erityinen järjestämisvelvollisuus<br />

hoitotarvikkeiden järjestämiseen niitä tarvitseville vammaisille tai<br />

sairaille kuntalaisille.<br />

REPORTAASI Kuten useimmat tämän<br />

lehden lukijoista tietävät, hoitotarvikkeet,<br />

kuten esimerkiksi katetrit, avannepussit,<br />

kondomiurinaalit jne. ovat niitä tarvitseville<br />

täysin välttämättömiä terveyden, päivittäisten<br />

toimintojen ja ylipäätään arkipäivän<br />

sujumisen kannalta.<br />

Hoitotarvikkeet eivät kuitenkaan ole kotikunnan<br />

näkökulmasta samalla tavalla erityisen<br />

järjestämisvelvollisuuden piirissä kuin<br />

esimerkiksi vammaispalvelulain mukaiset<br />

kuljetuspalvelut, palveluasuminen ja asunnon<br />

muutostyöt. Hoitotarvikkeisiin ei siis<br />

ole subjektiivista oikeutta. Hoitotarvikkeiden<br />

maksuttomuutta ja yksilöllisen tarpeen<br />

huomioimista perusteltassa normipohjana<br />

on kansanterveyslain 14 §. Tässä yhteydessä<br />

on mainittava myös potilaslaki ja perustuslain<br />

19 §. Lisäksi hoitotarvikkeiden jakelua<br />

ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön<br />

15.1.1999 päivätty terveyskeskuksille lähetetty<br />

tiedote, jonka mukaan maksutonta ja<br />

yksilölliseen tarpeeseen perustuvaa hoitotarvikejakelua<br />

on pidettävä yllä.<br />

STM:n tiedotteessa mainittuja, selkäydinvammaistenkin<br />

tarvitsemia, hoitotarvikkeita<br />

ovat esimerkiksi heikentyneeseen virtsan<br />

ja ulosteen pidätyskykyyn liittyvät vaipat,<br />

pussit, virtsankerääjät ja katetrit. Lisäksi kysymykseen<br />

tulevat painehaavojen hoitoon<br />

tarvittavat hoitotarvikkeet, avannepussit<br />

ja tarpeen mukaiset oheishoitovälineet sekä<br />

trakeostomian yhteydessä tarvittavat<br />

hoitovälineet.<br />

Muutoksenhaku eli valittaminen hoitotarvikepäätöksistä<br />

kyseisestä normipohjasta joh-<br />

tuen on mahdotonta, koska nimenomaan<br />

kansanterveyslaissa ei ole säännöksiä muutoksenhakumenettelystä.<br />

Kunnat ovatkin<br />

kustannussyistä, huolimatta ohjeista, rajoittaneet<br />

hoitotarvikkeiden jakelua. Esimerkiksi<br />

vaipat, vuoteensuojat, narupussit ja käsineet<br />

jäävät monessa kunnassa kokonaan<br />

myöntämättä tai niiden määrää on rajoitettu.<br />

Eräs muoto ohjeidenvastaisesta asiakasmaksusta<br />

on, että korkeat kotiinkuljetusten<br />

kustannukset jäävät kuntalaisen maksettaviksi.<br />

Tiedossani ei kuitenkaan ole tapauksia,<br />

että elintärkeiden hoitotarvikkeiden jakelusta<br />

olisi kokonaan yksittäisen henkilön<br />

kohdalla luovuttu.<br />

Hoitotarvikkeista määräyksen antaa hoitava<br />

lääkäri ja jakelun aloittamisesta päättää<br />

terveyskeskuksen lääkäri. Hoitavan lääkärin<br />

vastaanotolla on mainittava kaikki yksilöllisen<br />

tarpeen mukaiset hoitotarvikkeet.<br />

Jotakin on kuitenkin tehtävissä, jos hoitava<br />

lääkäri ei määrää hoitotarvikkeita esim. selkäydinvammaisen<br />

yksilöllisen tarpeen mukaisesti<br />

tai terveyskeskuksen lääkäri ei tee<br />

päätöstä jakelun aloittamisesta. Näissä tapauksissa<br />

päätöksestä tulee tehdä potilaslain<br />

mukainen muistutus. Muistutus tehdään<br />

terveydenhuollon toimintayksikön vastaavalle<br />

johtajalle. Asiasta voi tehdä myös hallintokantelun<br />

Lääninhallitukselle tai Terveydenhuollon<br />

oikeusturvakeskukselle. Tässä<br />

on hyvä muistaa, että Lääninhallitus ei ole<br />

varsinainen valituselin eikä voi muuttaa yksilöpäätöksiä.<br />

Lääninhallitus valvoo ja ohjaa<br />

yleisesti kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon<br />

palveluja.<br />

jatkuu


Sen sijaan kunnan terveyslautakunnan<br />

päätöksestä supistaa hoitotarvikkeiden<br />

jakelua tai periä<br />

niistä käyttäjämaksuja voidaan<br />

tehdä oikaisuvaatimus 14 vuorokauden<br />

kuluessa samaiselle terveyslautakunnalle.<br />

Tähän päätökseen<br />

tyytymätön voi tehdä<br />

kunnallisvalituksen hallinto-oikeuteen.<br />

Eri asia on, seurataanko<br />

terveyslautakunnan päätöksiä<br />

kovinkaan tarkasti<br />

Kurkistus<br />

kulisseihin<br />

LoFric-tehtaalla<br />

Uutena asiana hoitotarvikekeskustelussa<br />

on, että lakisääteisiä<br />

liikenne- ja tapaturmavakuutuksia<br />

hoitavat vakuutusyhtiöt ovat<br />

evänneet parin viime vuoden aikana<br />

hoitotarvikkeiden korvaukset<br />

ennen vuotta 2005 liikenteessä<br />

ja tapaturmissa vammautuneilta<br />

selkäydinvammaisilta. Vakuutusyhtiöiden<br />

tulkinnan mukaan hoitotarvikekustannukset<br />

ovat julkiselle<br />

terveydenhuollolle kuuluvia<br />

kustannuksia ja näin ollen vakuutusyhtiöiden<br />

korvauskäytännön<br />

ulkopuolella. Asiassa on kummallista<br />

se, että koskaan aiemmin ko.<br />

korvauksia ei ole kyseenalaistettu<br />

vaan hoitotarvikkeet on korvattu<br />

ikään kuin itsestään selvyytenä.<br />

Yhtiöt ovat luvanneet korvata<br />

omavastuuosuudet mutta toisaalta<br />

terveydenhuolto ei voi ohjeitten<br />

vastaisesti eikä yhdenvertaisuuteen<br />

perustuen niitä periä. Eräästä<br />

vakuutusyhtiön päätöksestä on<br />

valitettu Tapaturmalautakuntaan,<br />

mutta lautakunta piti vakuutusyhtiön<br />

päätöksen voimassa. Vakuutusoikeuden<br />

päätöksiä ei tässä<br />

asiassa ole tiedossani.<br />

Vuoden 2005 alusta tuli voimaan<br />

täyskorvaus-lakiuudistus, joka<br />

mukaan liikenneonnettomuuksissa<br />

ja työtapaturmissa vammautuneiden<br />

sairaanhoitokulut - myös<br />

hoitotarvikkeista aiheutuneet -<br />

ovat vakuutusyhtiön korvattavia<br />

kuluja.<br />

Turvallisuus on ensisijaisen tärkeää.<br />

Sofia tarkastaa, että tuotannossa<br />

ei ole tapahtunut mitään virheitä.<br />

Moni luulee, että LoFric-katetrien valmistaminen<br />

on yksinkertaista. Käsitys on<br />

kuitenkin totaalisen väärä. Tulkaa lehden<br />

mukana tehdasvierailulle niin saatte vastauksen,<br />

miten <strong>Astra</strong> <strong>Tech</strong> on onnistunut<br />

yhdistämään tutkimustulokset moderniin<br />

valmistusteknologiaan.<br />

Ensisilmäyksellä katetri näyttää tavalliselta,<br />

ohuelta muoviputkelta, jota tuskin yhdistää<br />

pitkälle vietyyn tuotantotekniikkaan. Ensivaikutelma<br />

ei kuitenkaan vastaa todellisuutta.<br />

<strong>Astra</strong> <strong>Tech</strong>in tietotaito materiaaleista ja<br />

niiden käsittelystä mullisti käsityksen katetreista<br />

jo vuonna 1983, kun LoFric tuotiin<br />

markkinoille. Patentoitu katetrin pintarakenne,<br />

joka minimoi katetroitaessa syntyvän kitkan<br />

on parantanut miljoonien ihmisten elämänlaatua<br />

kaikkialla maailmassa.<br />

Nils Tjäder, joka on toiminut <strong>Astra</strong> <strong>Tech</strong>in<br />

tuotantopäällikkönä viimeiset neljä vuotta,<br />

vastaa katetrien valmistusprosessista ja niiden<br />

korkeasta laatuvaatimuksesta – siis siitä,<br />

että käyttäjä saa aina markkinoiden parhaan<br />

tuotteen. Toistokatetrointilehden lukijat pääsevät<br />

hänen mukanaan harvinaiselle vierailulle<br />

LoFricin tehtaalle Mölndaliin, pari kilometriä<br />

Göteborgin eteläpuolelle.<br />

Kuten useissa muissakin sairaalatarvikkeita<br />

valmistavissa yrityksissä turvallisuus ja<br />

hygienia ovat erityisen huomion kohteena<br />

Mölndalin tehtaalla. Kukaan, joka työskentelee<br />

tai vierailee tuotantotiloissa, ei pääse<br />

sisään ilman suojavaatteita, jotka puetaan<br />

sulkutilassa. Sen jälkeen huolellinen käsien<br />

pesu on pakollinen toimenpide.<br />

”Koska valmistamme rakon tyhjentämiseen<br />

käytettäviä katetreja, on lopputuloksen<br />

kannalta aivan ratkaisevaa, että valmistus<br />

tapahtuu erittäin puhtaassa ympäristössä.<br />

Se on ehdoton edellytys, jotta varmistetaan<br />

Valmistuksen ensimmäinen<br />

vaihe on katetrien<br />

asettaminen kuljettimiin,<br />

joissa katetrit matkaavat<br />

suuren osan valmistusprosessia.<br />

Rachelle tekee<br />

sen kokemuksen tuomalla<br />

nopeudella.<br />

Matti Koikkalainen<br />

matti.koikkalainen@pp2.inet.fi


<strong>toistokatetrointi</strong> sivu 15<br />

lopputuotteen steriiliys”,<br />

toteaa Nils Tjäder.<br />

Katetrin runko on<br />

valmistettu muovista,<br />

kuumereaktioita<br />

aiheuttamattomasta<br />

lääketieteelliseen käyttöön<br />

tarkoitetusta PVC:<br />

stä, jonka alihankkijat toimittavat<br />

tehtaalle. Ensimmäinen<br />

vaihe varsinaisessa valmistuksessa<br />

on katetrien asettaminen kuljetusalustalle ennen kuin ne<br />

lähtevät automatisoituun valmistusprosessiin, jossa on lukuisia<br />

tarkkaan määriteltyjä vaiheita. Kuljettimet ohjaavat katetrit<br />

lopulta viimeistelyvaiheeseen ja pakkaamoon.<br />

Työtoverit ehdottivat Vuoden toistokatetroijaksi Päijät-Hämeen<br />

keskussairaalan urologian poliklinikalla toimivaa uroterapeutti<br />

Seija Salomaata. Seija on kouluttautunut uroterapeutiksi 90-<br />

luvulla ja on hoitanut urologisia potilaita vuodesta 1992 lähtien<br />

Päijät-Hämeen keskussairaalassa urodynaamisessa yksikössä.<br />

Seijan erityinen kiinnostuksen kohde uroterapeutin työssä<br />

on <strong>toistokatetrointi</strong>. Valitsijaraati katsoi Seijan työskennelleen<br />

ansiokkaasti <strong>toistokatetrointi</strong>-hoitomuodon edistämiseksi ja<br />

myönsi hänelle Vuoden toistokatetroija -arvonimen.<br />

”Valmistuksen sydän on laite, jota me kutsumme K2:ksi. Se<br />

huolehtii hydrofiilisen eli vesivaipan muodostaman pintarakenteen<br />

aikaansaamisesta katetriin. Meillä on ainoana maailmassa<br />

käytössä tämä laite, joka pystyy käsittelemään sekä<br />

PVC:tä että PVP:tä, joka sitoo veden katetrin pintaan”, toteaa<br />

Nils Tjäder.<br />

K2 on käytössä suurimman osan vuorokaudesta ja tehdas toimii<br />

kolmessa vuorossa eli katetreja valmistetaan yötä päivää.<br />

”Kolmivuorotyö on välttämätöntä, jotta kapasiteetti saadaan<br />

täydellisesti hyödynnettyä ja pystytään kattamaan valmistuksen<br />

vaatimat suunnattomat laiteinvestoinnit. Tämäntyyppisen<br />

tehtaan rakentaminen maksaa valtavia rahasummia” vakuuttaa<br />

Nils Tjäder.<br />

Katetreja on monia eri kokoja ja malleja, jotta LoFric vastaisi<br />

kaikkien käyttäjien toiveita ja vaatimuksia eri puolilla maailmaa.<br />

Jokainen pakkaus tarkastetaan sekä koneellisesti että<br />

manuaalisesti, jotta voidaan olla varmoja, että valmistusprosessin<br />

aikana ei ole tapahtunut virheitä. Viimeisessä vaiheessa<br />

katetripakkaukset steriloidaan joko elektronisesti tai etyleenioksidin<br />

avulla.<br />

Viimein katetrit ovat valmiit lähetettäväksi asiakkaille noin kolmeenkymmeneen<br />

maahan eri puolille maailmaa omalta osaltaan<br />

parantamaan toistokatetroijien elämänlaatua.<br />

Vuoden toistokatetroijaksi<br />

valittiin uroterapeutti<br />

Seija Salomaa<br />

Vuoden toistokatetroija -arvonimi on moniammatillinen arvostuksen<br />

osoitus henkilölle, joka on omalla toiminnallaan edesauttanut<br />

tämän hyväksi havaitun hoitomuodon onnistumista Suomessa.<br />

Vuoden toistokatetroijan valitsi työryhmä, johon kuuluu<br />

urologi sekä Urhon ja <strong>Astra</strong> <strong>Tech</strong> Oy:n edustaja. Seija Salomaa<br />

palkittiin kultaisella LoFric-kiertopalkinnolla ja 1000 euron stipendillä.<br />

Seija on ansioitunut erityisesti <strong>toistokatetrointi</strong>in liittyvissä koulutustehtävissä<br />

niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla.<br />

Päijät-Hämeen keskussairaalan henkilökunta saa säännöllisesti<br />

<strong>toistokatetrointi</strong>in liittyvää oppia Seijalta, joka on myös<br />

kiertänyt kouluttamassa sairaanhoitopiirin terveyskeskusten<br />

ja avoterveydenhuollon henkilökuntaa yhteistyössä urologien<br />

kanssa. Koulutukset ovat käsitelleet niin <strong>toistokatetrointi</strong>a kuin<br />

yleensäkin potilaan katetrointiin liittyvää ohjausta.<br />

Uroterapeutin työssään Seija on onnistunut kehittämään potilaan<br />

hoitoa erinomaisella tavalla saaden tunnustusta eri tahoilta.<br />

Seijan henkilökohtaiset ominaisuudet ja kiinnostus uusia asioita<br />

kohtaan ovat olleet hyödyksi hoitotyöntekijöille sekä parantaneet<br />

potilaiden hoitotyön laatua mm. selkiyttämällä hoitopolkua.<br />

Seija on vuosien varrella ylläpitänyt ammattitaitoaan hakeutumalla<br />

erilaisiin koulutuksiin ja jatkaa nyt opintojaan Kuopion<br />

yliopistossa hoitotieteen laitoksella. Helmikuussa 2007 hän<br />

sai valmiiksi katetrointia käsittelevän kandidaattitutkielmansa.<br />

Nyt käynnissä ovat maisteriopinnot, eikä pro gradu -tutkielman<br />

suunniteltua aihetta liene vaikea arvata.


TILAA LEHTI & ANNA VINKKEJÄ<br />

Kysy, anna vinkkejä, tilaa lehti.<br />

Kehitä lehteä kanssamme.<br />

Pyrimme vastaamaan lehdessä <strong>toistokatetrointi</strong>a koskeviin kysymyksiin<br />

uroterapeutin palstalla. Palsta ilmestyy lehdessä kahdesti vuosittain.<br />

Lähetä kysymyksiä uroterapeutillemme Jaakko Mölsälle tai vinkkejä<br />

toisille katetroijille sähköpostitse info.fi@astratech.com tai<br />

postitse osoitteella <strong>Astra</strong><strong>Tech</strong> Oy, PL 96, 02231 Espoo.<br />

Toistokatetrointitietoa<br />

nyt<br />

suomeksi osoitteessa<br />

www.astratech.fi<br />

Ainoa katetri, jossa on<br />

Urotonic Pintarakenne<br />

Urotonic Pintarakenne tekee katetroinnin<br />

miellyttävämmäksi käyttäjälle -<br />

koko katetroinnin ajaksi.<br />

Tutkitusti yli 20 vuoden kokemuksella.<br />

<strong>Astra</strong> <strong>Tech</strong> Oy, Piispansilta 9A, 02230 Espoo. Puh. (09) 867 6160. Fax (09) 804 4128. www.astratech.fi

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!