toistokatetrointi - Astra Tech
toistokatetrointi - Astra Tech
toistokatetrointi - Astra Tech
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>toistokatetrointi</strong> sivu 1<br />
Nro 14<br />
Tammikuu 2008<br />
<strong>Astra</strong> <strong>Tech</strong> Oy:n asiakaslehti<br />
<strong>toistokatetrointi</strong><br />
Irti ennakkoluuloista<br />
Toistokatetrointi<br />
voi kuntouttaa<br />
Suomelle<br />
kuudes sija<br />
pyörätuolirugbyn<br />
EM-kilpailuissa
Hyvä lukija!<br />
PÄÄKIRJOITUS <strong>Astra</strong> <strong>Tech</strong> sai merkittävää<br />
tunnustusta LoFric-katetreista viime vuonna,<br />
jolloin yhtiölle luovutettiin kansainvälisen<br />
konsultaatioyrityksen Frost ja Sullivanin toimesta<br />
”Vuoden 2006 Teknologian innovaatio<br />
ja edelläkävijä” -palkinto.<br />
Palkinnon antamisen perusteluissa todettiin,<br />
että maailmanlaajuisena edelläkävijänä kasvavalla<br />
terapia-alueella eli toistokatetroinnissa<br />
<strong>Astra</strong> <strong>Tech</strong> on ollut mukana parantamassa hoitokäytäntöjä.<br />
Tekemällä itsekatetrointi turvalliseksi<br />
ja helppotoimiseksi yhtiö on LoFric-katetrien<br />
avulla parantanut potilaiden elämänlaatua<br />
ja vähentänyt oleellisesti komplikaatioita, joita<br />
tähän hoitomuotoon aiemmin liittyi runsaasti.<br />
Tunnustusta on hienoa saada, ja on mukavaa<br />
jakaa se lukijoiden kanssa.<br />
LoFric Hydro-Kit II on syytä nostaa esille<br />
laajasta LoFric-valikoimasta, koska se tarjoaa<br />
katetrointimahdollisuuden vaikeissa ja vaativissakin<br />
olosuhteissa liikuttaessa kodin ulkopuolella.<br />
Oikea apuväline oikeassa paikassa<br />
mahdollistaa aktiivisen ja liikkuvan elämän –<br />
muita rajoituksiahan arkipäivässä riittää usein<br />
liiaksikin asti. Tämä seikka olisi syytä huomioida<br />
harkittaessa hoitotarvikejakelun piiriin kunnissa<br />
kuuluvia hoitotarvikkeita. Aktiivisen liikkumisen<br />
mahdollisuus voi parhaimmillaan johtaa<br />
menestykseen ja maajoukkuetason urheiluun,<br />
josta tässä numerossa valotetaan suosiotaan<br />
kasvattavaa pyörätuolirugbya.<br />
Kesäkuun alusta voimaan tulleen uuden Hankintalain<br />
tarkoituksena on ollut selkeyttää monia<br />
tarjouskierroksia, joiden myötä tehdyt päätökset<br />
vaikuttavat useimpien katetroijien elämään.<br />
Valitettavasti lain tulkinta ja vaikutukset<br />
käytäntöön saattavat myös lisätä tiettyjä epävarmuustekijöitä<br />
liittyen turvallisuuden painoarvoon<br />
hintaan verrattuna. Laaja joukko talouspuolen<br />
vaikuttajia ja toimijoita on tullut osin<br />
tietämättäänkin mukaan muokkaamaan katetroijan<br />
arkipäivää. Lain tulkintaan liittyvät karikot<br />
voidaan välttää lisäämällä kaikkien asianosaisten<br />
välistä vuoropuhelua. Hinta on vuosien<br />
varrella osoittautunut huonoimmaksi mahdolliseksi<br />
valintakriteeriksi vesivaippakatetrien<br />
osalta ja laatuerot eri katetrimerkkien välillä on<br />
lukuisia kertoja tullut perustelluksi kokeilujen ja<br />
pitkienkin käyttökokemusten perusteella asiantuntijatyöryhmien<br />
lausunnoissa.<br />
On valitettavaa, että tuotteen saamaa CEmerkkiä<br />
on totuttu pitämään eräänlaisena laatusertifi<br />
kaattina, mitä se ei missään tapauksessa<br />
ole, eikä se kerro tuotteen toimivuudesta eri<br />
käyttötilanteissa. Merkki kertoo tuotteen täyttävän<br />
materiaalien osalta tietyt minimivaatimukset:<br />
CE-merkki on kestokatetreissa ja liukastamattomissa<br />
muovikatetreissa, mutta haittavaikutukset<br />
ovat pitkäaikaiskäytössä yleisesti tunnetut<br />
ja tunnustetut.<br />
LoFricin käyttäjät ovat saaneet apuvälineekseen<br />
tutkitusti turvallisen ja asiantuntijoiden yksimielisesti<br />
hyväksymän vesivaippakatetrin. Nähtäväksi<br />
jää, millainen hintalappu toistokatetroijien<br />
turvallisuusriskeille tulevissa hankintapäätöksissä<br />
kulloinkin laitetaan. Oman kantasi voit antaa<br />
kuulua myös tämän lehden kautta.<br />
Aktiivisin katetrointiterveisin<br />
Ilkka Rekola<br />
Tuotepäällikkö<br />
<strong>Astra</strong> <strong>Tech</strong> Oy<br />
<strong>toistokatetrointi</strong><br />
Nro 14<br />
Tammikuu 2008<br />
<strong>Astra</strong> <strong>Tech</strong> Oy:n asiakaslehti<br />
SISÄLLYS<br />
PÄÄKIRJOITUS 2<br />
SUOMELLE KUUDES SIJA PYÖRÄTUOLI-<br />
RUGBYN EM-KILPAILUISSA 3<br />
SUOMEN INVALIDIEN URHEILULIITTO<br />
KANNUSTAA LIIKUNTAVAMMAISIA<br />
HENKILÖITÄ HAKEUTUMAAN MUKAAN<br />
LIIKUNTATOIMINTAAN 4<br />
IRTI ENNAKKOLUULOISTA<br />
TOISTOKATETROINTI<br />
VOI KUNTOUTTAA 6<br />
SEINÄJOELLA SAATIIN VINKKEJÄ<br />
IKÄÄNTYVIEN VIRTSAAMISVAIVOJEN<br />
HOITOON SEKÄ<br />
ENNALTAEHKÄISYYN 8<br />
UROLOGISEN HOIDON<br />
ORGANISOINTIIN ON PANOSTETTU<br />
VIRTSAAMISVAIVOISTA KÄRSIVÄN<br />
ON HYVÄ ASUA SEINÄJOELLA 10<br />
POIMINTOJA JA MIETTEITÄ<br />
APUVÄLINEMESSUILTA 12<br />
HOITOTARVIKKEIDEN SAATAVUUS JA<br />
MAKSUTTOMUUS 13<br />
KURKISTUS KULISSEIHIN<br />
LOFRIC-TEHTAALLA 14<br />
TOIMITUSTIEDOT<br />
Toistokatetrointi, <strong>Astra</strong> <strong>Tech</strong> Oy:n asiakaslehti.<br />
Julkaisija: <strong>Astra</strong> <strong>Tech</strong> Oy.<br />
Toimitus ja taitto: Promice Communication Oy.<br />
Painopaikka: Painoprisma<br />
VUODEN TOISTOKATETROIJAKSI<br />
VALITTIIN UROTERAPEUTTI<br />
SEIJA SALOMAA 15
<strong>toistokatetrointi</strong> sivu 3<br />
Pyörätuolirugbyn Euroopan mestaruuskilpailut<br />
kokosivat kesällä 2007 Espooseen<br />
11 joukkuetta kilpailemaan Euroopan<br />
mestaruudesta sekä kahdesta paikasta<br />
Pekingin paraolympialaisiin. Mestaruuden<br />
voittaneen Iso-Britannian lisäksi Pekingiin<br />
lähtee toiseksi sijoittunut Saksa. Pronssiset<br />
mitalit matkasivat Ruotsiin. Suomen<br />
joukkueen ponnistelut riittivät tällä kertaa<br />
kuudenteen sijaan, mikä on paras arvokisasaavutus<br />
maajoukkueen historiassa.<br />
Kuvat Markku Linkosalo<br />
Joukkueen kapteeni Erkki Lämsä ei kuitenkaan<br />
ollut aivan tyytyväinen, sillä kolmas<br />
sijakin olisi ollut mahdollinen.<br />
Suomelle kuudes sija<br />
pyörätuolirugbyn<br />
EM-kilpailuissa<br />
REPORTAASI Pyörätuolirugby sai alkunsa<br />
Pohjois-Amerikassa 1970-luvun lopulla,<br />
ja kymmenen vuotta myöhemmin<br />
se rantautui Euroopan mantereelle. Laji on<br />
saanut vaikutteita amerikkalaisesta jalkapallosta,<br />
rugbysta, koripallosta ja jääkiekosta.<br />
Tällä hetkellä maailman huippujoukkueita<br />
ovat Yhdysvallat, Kanada ja Uusi Seelanti,<br />
eivätkä eurooppalaisetkaan joukkueet ole<br />
kaukana maailman kärjestä, sillä tuore EMvoittaja<br />
Iso-Britannia oli edellisissä maailmanmestaruuskilpailuissa<br />
neljäs.<br />
”Suomessa on ollut maajoukkue 90-luvun<br />
puolivälistä lähtien. Vähitellen pelaamisen<br />
taso on noussut ja olemme Euroopan tasolla<br />
jo varsin hyviä, minkä osoittaa mm. se,<br />
että johdimme Iso-Britanniaa vastaan viisi<br />
minuuttia ennen pelin loppua, vaikka<br />
peli lopulta kääntyikin Suomen tappioksi<br />
16–18. Keväällä reissasimme paljon pelaamassa,<br />
mikä näkyy pelin parantumisena”,<br />
kertoo Suomen joukkueen valmentaja<br />
Marko Aaltonen, joka on ollut lajin parissa<br />
jo vuodesta 1996.<br />
Päävalmentaja Tommi Ojanen tutustui lajiin<br />
erityisliikunnan kurssilla opiskellessaan Jyväskylässä.<br />
Tietoisuus lajista oli kuitenkin<br />
melko vähäistä ennen Ojasen maaliskuussa<br />
2006 alkanutta päävalmentajan pestiä. Ojanen<br />
halusi ottaa haasteen vastaan ja tuoda<br />
toimintaan jotain uutta lajin ulkopuolelta,<br />
jotta Suomen joukkueen taso nousisi.<br />
Pelaajien ja valmentajien lisäksi EM-kilpailuissa<br />
olivat mukana myös mekaanikko Tomi<br />
Nikula, tilastoija Henri Lehto sekä avustajia.<br />
Joukkueen johtajana toimi Anna Pasanen,<br />
joka itsekin pelaa pyörätuolirugbya.<br />
Turnausten ulkopuolella eri paikkakunnilla<br />
asuvat maajoukkuepelaajat pyritään<br />
kokoamaan yhteisille viikonloppuleireille<br />
noin kerran kuukaudessa. Lisäksi jokainen<br />
harjoittelee itsekseen ja oman joukkueensa<br />
kanssa. Varsinaisen lajiharjoittelun lisäksi<br />
ohjelmaan kuuluu kelaustreeniä ja voimaharjoittelua<br />
päävalmentajan laatiman ohjelman<br />
mukaan.<br />
Uusia innokkaita<br />
pelaajia tarvitaan<br />
Pyörätuolirugbyn pelaamisen edellytyksenä<br />
on se, että on pyörätuolin käyttäjä, jolla<br />
on toimintakyvyn rajoituksia myös käsissä.<br />
Pelaajien taustat vaihtelevat. Osa on käyttänyt<br />
pyörätuolia lapsesta lähtien, osa puolestaan<br />
vammauduttuaan aikuisiällä. Harvalla<br />
pelaajalla on varsinaista urheilijataustaa,<br />
vaikka aktiivisia ihmisiä ovatkin.<br />
jatkuu
Suomessa pyörätuolirugbya pelataan niin<br />
SM-liigassa kuin divaritasolla. Lisää innokkaita<br />
pelaajia tarvitaan jatkuvasti. Maajoukkueen<br />
valmentajat kannustavat kaikkia<br />
kiinnostuneita kokeilemaan lajia, sillä<br />
kyseessä on vauhdikas laji, jonka joukkueissa<br />
vallitsee erinomainen yhteishenki.<br />
Tosin lajin harrastamiseen tarvitaan tukea,<br />
sillä mittojen mukaan tehty pelituoli on kallis.<br />
Apua voi kuitenkin saada esimerkiksi<br />
vakuutusyhtiöltä tai kaupungilta. Aluksi<br />
voi toki kokeilla jonkun vanhalla pelituolilla,<br />
tuntuuko laji omalta.<br />
Myös maajoukkueen kapteeni Erkki Lämsä<br />
kannustaa uusia harrastajia lajin pariin.<br />
Hänen mukaansa laji sopii sellaisille, jotka<br />
ovat urheilullisia, joilla on pallosilmää<br />
ja halu harrastaa. Lämsä muistuttaa, että<br />
vaaditaan todella paljon työtä ennen kuin<br />
vammautumisen jälkeen ollaan siinä tilanteessa,<br />
että pystytään esimerkiksi pelaamaan<br />
maajoukkuetasolla.<br />
Helsingin Roostersissa pelaava Lämsä päätyi<br />
lajin pariin 1995 ja naurahtaa, ettei tiedä,<br />
miksi on jatkanut näin pitkään, mutta<br />
aikoo jatkaa pelaamista myös tulevaisuudessa.<br />
EM-kilpailujen 5. ja 6. sijan ratkaisevan<br />
pelin Suomi hävisi Sveitsille niukasti<br />
23–25. Pelin jälkeen Lämsä oli ymmärrettävästi<br />
pettynyt: ”Ei ole kaksinen fiilis. Joukkueemme<br />
ranking nousi, mutta mitalipeleihinkin<br />
olisi ollut mahdollisuus. Siinä ei<br />
vaan onnistuttu”. Turnaus oli kuitenkin<br />
onnistunut välietappi matkalla kohti Lontoon<br />
2012 paraolympialaisia, joita silmällä<br />
pitäen on asetettu Suomen joukkueen pitkäntähtäimen<br />
tavoitteet.<br />
Suomen Invalidien<br />
Urheiluliitto kannustaa<br />
liikuntavammaisia henkilöitä<br />
hakeutumaan mukaan<br />
liikuntatoimintaan<br />
Suomen Invalidien Urheiluliitto (SIU) on valtakunnallinen liikunta- ja<br />
urheilujärjestö liikuntavammaisille. Sen toimintaan kuuluu niin kilpa- kuin<br />
harrasteliikuntatoiminnan järjestämistä niille, joilla tuki- ja liikuntaelinvamma<br />
tai sairaus vaikuttaa liikkumiseen. Lisäksi SIU järjestää koulutustoimintaa.<br />
Useiden lajien harrastaminen on monilla paikkakunnilla vaikeaa<br />
vähäisten harrastajamäärien tai -ryhmien puuttumisen vuoksi.<br />
Tämän vuoksi SIU kannustaa liikuntavammaisia hakeutumaan mahdollisuuksien<br />
mukaan paikallisten lajiseurojen pariin.<br />
Suomen Invalidien Urheiluliitto<br />
ry eli SIU on valtakunnallinen liikkumisvammaisten<br />
henkilöiden liikunta- ja urheilujärjestö.<br />
SIU:n jäsenseuroja ovat kaikki<br />
155 invalidiyhdistystä ja 10 diagnoosipohjaista,<br />
valtakunnallista yhdistystä sekä osa<br />
CP-yhdistyksistä ja muutama muu vammaisliikuntaa<br />
edistävä urheiluseura. Inva-<br />
lidiyhdistyksillä on kaksoisjäsenyys, sillä<br />
samalla ne kuuluvat myös Invalidiliittoon.<br />
Kaikkiaan SIU:n paikallisseuroissa on noin<br />
40 000 henkilöjäsentä.<br />
SIU järjestää harraste- ja kilpailutason toimintaa<br />
yli 20 lajissa ja lisäksi kunto- ja koulutustapahtumia<br />
useassa muussa sellaises-<br />
Lisätietoja pyörätuolirugbysta:<br />
Erkki Lämsä 0400 765 211,<br />
eki.lamsa@kotiportti.fi<br />
www.siu.fi<br />
www.pyoratuolirugby.com<br />
Pyörätuolirugby – mitä se on?<br />
Säännöt lyhyesti<br />
* Pyörätuolirugbya pelataan koripallokentällä,<br />
jonka päädyissä on 8 x 1,75 metrin kokoiset maalialueet.<br />
* Peliaika on 4 x 8 minuuttia.<br />
* Tavoitteena on viedä pallo kelaamalla vastustajan maaliviivan yli.<br />
* Maalialueella saa olla kerralla 3 puolustajaa,<br />
ja hyökkääjä saa viipyä maalialueella kymmenen sekuntia.<br />
* Pelaaja saa kuljettaa palloa sylissään korkeintaan<br />
kymmenen sekuntia, minkä jälkeen palloa on pompautettava<br />
tai syötettävä toiselle.<br />
* Virheistä ja rikkeistä seuraa pallon menetys vastustajalle tai jäähy.<br />
Joukkue<br />
* Joukkueeseen voi kuulua 12 pelaajaa,<br />
joista kentällä on kerralla 4.<br />
* Pelaajan tulee olla pyörätuolin käyttäjä,<br />
jolla on toimintakyvyn rajoituksia myös käsissä.<br />
* Pelaajat luokitellaan toimintakyvyn mukaan<br />
0,5–3,5 pisteen pelaajaksi.<br />
* Kentällä olevien pelaajien pistemäärä<br />
ei saa ylittää 8 pistettä.
<strong>toistokatetrointi</strong> sivu 5<br />
sa liikuntamuodossa, joissa tarvitaan soveltamista,<br />
erityisapuvälineitä tai -järjestelyjä.<br />
Nuoriso-ohjelmissa (Futuuri- ja Sporttiklubi)<br />
järjestetään lajitutustumisia, leirejä,<br />
kisoja, paikalliskerhotoimintaa ja tapahtumapäiviä.<br />
”Vastaanotto tavallisissa urheiluseuroissa<br />
on ollut hyvä. Kynnyskysymys on se, ettei<br />
seuroilla välttämättä ole tietoa liikuntavammaisten<br />
opastamisesta lajin pariin. Tämä aiheuttaa<br />
hieman hankaluuksia erityisesti lajia<br />
aloittelevien kohdalla. Riippuu myös lajista,<br />
miten helppoa tai vaikeaa harrastaminen<br />
tavallisessa urheiluseurassa on. Liikuntavammaisia<br />
uimareita on paljon uimaseurojen<br />
valmennusryhmissä samoin joitakin<br />
yleisurheilijoita. Uinnin kohdalla integroiminen<br />
vammattomien valmennusryhmiin<br />
käy paljon mutkattomammin kuin esimerkiksi<br />
pyörätuolitenniksen. Osalle lajeista<br />
tarvitaan aivan omia harrasteryhmiä. Tällainen<br />
laji on esimerkiksi pyörätuolirugby”,<br />
Aho toteaa ja jatkaa:<br />
Yhdistysten paikallistasolla sekä SIU:n valtakunnan<br />
tason kilpaurheilutoiminnassa<br />
voivat olla mukana henkilöt, joilla on jokin<br />
fyysinen vamma tai sairaus. Tällaisia<br />
vammaryhmiä ovat mm. selkäydinvamma<br />
tai muu liikuntavamma (polio, amputaatio),<br />
cp-vamma tai muu pitkäaikaissairaus<br />
(MS, reuma, lihassairaus tms.). SIU:n<br />
harraste- ja nuorisoliikunnassa on mukana<br />
myös muita soveltavaa liikuntaa tarvitsevia<br />
henkilöitä.<br />
Kaikille avoimeen toimintaan<br />
osallistuminen laajentaa harrastusmahdollisuuksia<br />
Suvi Aho SIU:sta kertoo, että helpoiten yhteyden<br />
luominen liikuntavammaisiin henkilöihin<br />
onnistuu kuntoutuksen kautta. Muun<br />
muassa Käpylän kuntoutuskeskuksessa Synapsiassa<br />
heille on mahdollisuus esitellä eri<br />
lajeja ja erilaista harrastetoimintaa. Sen jälkeen<br />
harrastustoimintaan tutustuminen vaatii<br />
rutkasti omaa aktiivisuutta. Aho kannustaa<br />
kaikkia osallistumaan lajiesittelyihin ja<br />
kartoittamaan omia harrastusmahdollisuuksia<br />
niin SIU:n järjestämän toiminnan puitteissa<br />
kuin oman paikkakunnan invalidiyhdistyksissä<br />
ja urheiluseuroissa.<br />
Liikuntavammaisten urheiluharrastuksissa<br />
on se ongelma, että harrastajamäärät ovat<br />
niin pieniä, ettei oman asuinpaikan läheltä<br />
välttämättä löydy pelkästään liikuntavammaisille<br />
henkilöille tarkoitettuja harrasteryhmiä.<br />
Moni liikuntavammainen urheilija<br />
onkin paikallisen urheiluseuran jäsen, ja<br />
näin ollen hän saa jäsenyyden myötä seuralta<br />
valmennusapuja.<br />
”Vammaishuippu-urheilussa toimintaa on<br />
yhdistetty lajiliittojen kuten Suomen Uimaliiton<br />
ja Ampumaurheiluliiton kanssa.<br />
Samaan suuntaan ollaan menossa monessa<br />
muussakin vammaisurheilulajissa. Tällä<br />
hetkellä integrointi koskee lähinnä vammaishuippu-urheilua.<br />
Toivottavaa on, että<br />
tulevaisuudessa vammaisia henkilöitä olisi<br />
mukana mahdollisimman monissa urheiluseuroissa<br />
ja mahdollisimman monipuolisissa<br />
rooleissa”.<br />
Vammaisurheilussa omat pulmansa,<br />
mutta asenne on kohdallaan<br />
Kuten muussakin urheilussa myös vammaisurheilussa<br />
on omat pulmansa. Niin<br />
kunto- kuin kilpaurheilupuolellakin ongelmaksi<br />
voi nousta se, että harrastaminen<br />
tulee kalliiksi. Jo harjoituksiin pääseminen<br />
voi olla haaste, sillä vammaisille henkilöille<br />
tarjotut vapaa-ajan matkat eivät riitä harrastuksiin<br />
kulkemiseen. Usein myös avustajan<br />
saaminen harrastuksiin on monen mutkan<br />
takana.<br />
Vammaisurheilu on usein välineurheilua<br />
jo pelkästään harrastetasolla. Investointeja<br />
vaativat myös osassa lajeista tarvittavat<br />
välineet esimerkiksi erikoispyörätuoli. Aho<br />
muistuttaa, ettei harrastushaaveista kannata<br />
kuitenkaan tarvittavien välineiden takia<br />
luopua, sillä osaa välineistä saa vuokrattua<br />
edulliseen hintaan soveltavan liikunnan<br />
apuvälinetoiminnalta SOLIA:lta (www.<br />
solia.info).<br />
Ahoa vammaisurheilussa viehättää urheilijat<br />
ja heidän asenteensa. Vaikka kilpailu on<br />
kovaa ja monelle ammattimaista, urheilemisessa<br />
on uskomattoman positiivinen meininki.<br />
Vammaisurheilu on myös saanut aiempaa<br />
enemmän näkyvyyttä viime vuosina.<br />
”Olen positiivisesti yllättynyt siitä, miten<br />
paljon viime kesän pyörätuolirugbyn<br />
EM-kilpailut saivat julkisuutta. Kisat olivat<br />
esille mm. Aamu-TV:ssä, Helsingin Sanomissa<br />
ja Urheiluruudussa. Toivottavasti<br />
myös jatkossa mediakiinnostus kasvaa entisestään”,<br />
Aho iloitsee.<br />
APUA<br />
matkustaville<br />
katetroijille!<br />
<strong>Astra</strong> <strong>Tech</strong> Oy<br />
on tehnyt katetrien<br />
tulli- ja turvatarkastustodistuksen.<br />
Todistus helpottaa katetrien<br />
kanssa matkustavia tullissa ja<br />
turvatarkastuksissa, sillä siinä<br />
on viidellä eri kielellä kerrottu,<br />
mitä katetrit ovat ja miksi niitä on<br />
kuljetettava mukana riittävä määrä.<br />
Voit tilata oman todistuksesi<br />
sähköpostilla info.fi@astratech.com<br />
tai puhelimitse (09) 8676 1668.
Katetrointi on sana, joka herättää tunteita. Usein nämä tunteet eivät<br />
ole positiivisia. Toimenpiteenä esimerkiksi <strong>toistokatetrointi</strong> on kuitenkin<br />
helppo. Se myös kuntouttaa rakon toimintaa ja tukee elämänlaatua,<br />
kun arjen menot eivät enää ohjaudu lähimmän vessan mukaan.<br />
Irti ennakkoluuloista<br />
Toistokatetrointi<br />
voi kuntouttaa<br />
Ilmainen apuväline<br />
Katetri on sairauden hoitoon<br />
kuuluva apuväline, joka tulee<br />
saada terveyskeskuksesta ilmaiseksi.<br />
Todistettavasti hyvälaatuiseksi<br />
osoitettu katetri on hoidon<br />
ehdoton edellytys, koska<br />
näin voidaan turvata, ettei katetroinnista<br />
aiheudu vaurioita<br />
virtsaputkeen vuosienkaan<br />
katetroinnin jälkeen.<br />
EEVA-MAIJA SAARANTO<br />
Uroterapeutti<br />
Maskun Neurologinen Kuntoutuskeskus<br />
REPORTAASI Katetrointi liitetään usein<br />
sairaalaan, kuten johonkin operaatioon tai<br />
ongelmalliseen synnytykseen, jonka jälkeen<br />
virtsaaminen ei onnistunut. Neurologisissa<br />
sairauksissa se yhdistyy usein käsityksiin<br />
pitkälle edenneestä sairaudesta.<br />
Erilaiset negatiiviset mielikuvat estävät katetroinnin<br />
näkemisen yhtenä varteenotettavana,<br />
jopa kuntouttavana hoitomuotona.<br />
Hoitopäätösten tueksi tarvitaan myös<br />
enemmän tietoa kolmesta eri katetrointitavasta.<br />
Niistä <strong>toistokatetrointi</strong> on tavallisin<br />
neurologisten sairauksien yhteydessä.<br />
Kestokatetri yleensä<br />
toimenpiteen jälkeen<br />
Sairaalamaailmassa turvaudutaan usein<br />
kestokatetriin. Tuolloin virtsaputkea pitkin<br />
rakkoon työnnetty katetri turvaa rakon<br />
tyhjenemisen usean päivän ajan. Tämä vieras<br />
esine, pitkä letku, yhdistetään säiliönä<br />
toimivaan pussiin. Jos katetria joudutaan<br />
pitämään pitkään, se altistaa virtsatietulehduksille<br />
ja voi ärsyttää virtsaputken limakalvoja.<br />
Kestokatetrin vaihtoehtona käytetäänkin nykyisin<br />
usein suprapubista katetria eli<br />
ns. ”cystofixia”. Katetri laitetaan vatsanpeitteiden<br />
päältä, häpyluun yläpuolelta suoraan<br />
virtsarakkoon. Ensimmäisellä kerralla<br />
laiton suorittaa aina lääkäri. Katetria voidaan<br />
joskus joutua pitämään pitkiäkin aikoja, ja<br />
tällä katetrointitavalla vältetään virtsaputken<br />
vaurioituminen.<br />
Hoitotoimenpiteenä katetrointi on tärkeä. Sen<br />
avulla pystytään seuraamaan nesteiden kulkua<br />
ja turvaamaan rakon tyhjeneminen, jotta<br />
rakko ei pääse laajenemaan normaalista<br />
poikkeavaksi. Jos kestokatetria joudutaan pitämään<br />
pitkään, infektiot ja rakkokivet yleistyvät.<br />
Kestokatetri aiheuttaa mekaanista ärsytystä<br />
ja voi aikaa myöden aiheuttaa rakon<br />
seinämään muutoksia.<br />
Toistokatetri osa<br />
oireen hoitoa<br />
Toistokatetrointia käytetään<br />
hoitovaihtoehtona,<br />
kun rakko ei jaksa<br />
tyhjentyä ollenkaan<br />
tai tyhjeneminen<br />
on heikkoa, jolloin<br />
virtsaa jää<br />
liikaa rakkoon.<br />
Se on yleinen<br />
hoitomuoto, jos<br />
oireen oletetaan<br />
olevan pitkäaikainen.<br />
Tuolloin ongelman<br />
aiheuttaja on yleensä esimerkiksi hermoston<br />
toimintaa häiritsevä perussairaus,<br />
kuten MS-tauti, syringomyelia tai selkäydinvamma.<br />
Se voi olla myös virtaamiseste kuten<br />
suurentunut eturauhanen.<br />
Toistokatetrointi tarkoittaa nimensä mukaisesti<br />
toistuvaa rakon tyhjentämistä ohuen<br />
liukkaan katetrin avulla. Katetri on vain<br />
sen hetken elimistössä, että rakko tyhjenee.<br />
Tämän jälkeen se poistetaan ja heitetään roskiin<br />
eli se ei tee minkäänlaisia peruuttamattomia<br />
muutoksia elimistöön.<br />
Jos rakko tyhjenee spontaanisti kohtuullisen<br />
hyvin, ennen nukkumaan menoa riittää ehkä<br />
yksi katetrointi. Yleinen käsitys on, että<br />
desilitra jäännösvirtsaa on jo liikaa, ja sen<br />
poistamisesta edes kerran vuorokaudessa<br />
katetrin avulla on hyötyä.<br />
Mikäli henkilön spontaani<br />
virtsaus on työlästä, aikaa<br />
vievää ja jäännösvirtsaa<br />
jää runsaasti,<br />
voidaan katetrointi<br />
tehdä kuusikin kertaa<br />
päivässä. Tavoitteena<br />
on, että henkilö<br />
itse oppii suorittamaan<br />
katetroinnin. Katetrointi<br />
voi tapahtua wc:ssä joko
<strong>toistokatetrointi</strong> sivu 7<br />
Mistä tietoa, mistä saa?<br />
Toistokatetrointiin liittyvistä asioista<br />
voi kysyä:<br />
- oman terveyskeskuksen terveydenhoitajalta<br />
ja kotisairaanhoidolta.<br />
- keskussairaaloiden asiantuntijahoitajilta,<br />
uroterapeuteilta.<br />
- katetrifirmojen toimittamista lehdistä,<br />
nettisivuilta ja tietoiskuilloista.<br />
Katetrit haetaan yleensä oman<br />
terveyskeskuksen hoitotarvikejakelusta.<br />
Katetrifirmoilla on myös kotiinkuljetuspalvelua<br />
erillisellä sopimuksella.<br />
pytyllä istuen tai seisoma-asennossa, miehiltä<br />
se onnistuu pyörätuolissa istuenkin.<br />
Normaali käsienpesu sekä alapesu vähintään<br />
aamuin illoin riittää. Kodin ulkopuolella<br />
tapahtuvassa katetroinnissa voidaan<br />
käyttää esim. käsihuuhdetta käsienpesun<br />
sijaan ja ns. matkakatetria. Toistokatetroinnin<br />
tavoitteena onkin helpottaa kodin ulkopuolelle<br />
lähtemistä.<br />
Rakkoa pystyy kuntouttamaan<br />
Toistokatetroinnin hyötyjä on useita. Usein<br />
säännöllinen katetrointi tehostaa rakon spontaania<br />
supistumista. Kun jäännösvirtsakin<br />
saadaan tyhjennettyä, rakon seinämälihas<br />
pääsee supistumaan ja se voi harjaantua<br />
toimimaan paremmin. Mikäli jäännösvirtsamäärät<br />
pienenevät, katetroinnin tarve<br />
vähenee tai joissakin tilanteissa loppuu ehkä<br />
kokonaan. Voidaankin ajatella, että katetroinnin<br />
avulla pystyy kuntouttamaan<br />
rakkoa.<br />
Katetrointi turvaa myös virtsan vaihtumista<br />
rakossa, jotta sinne ei pääse pesiytymään tulehduksia.<br />
Rakossa ”seisova” väkevä virtsa<br />
altistaa tulehduksille sekä esimerkiksi virtsakivien<br />
muodostumiselle. Iso jäännösvirtsa<br />
voi heijastua myös epämääräisenä huonona<br />
olona tai se voi lisätä alaraajojen spastisuutta.<br />
Jopa sydämen syke nousee, ellei rakko<br />
pääse tyhjenemään.<br />
Katetrointia ei pidä siis vältellä kommenteilla:<br />
”en ole vielä niin huonossa kunnossa, että<br />
suostuisin katetroimaan”. Pikemmin kannattaa<br />
oppia ajattelemaan, että näin pystyn<br />
auttamaan omaa elimistöäni ja kuntouttamaan<br />
rakkoani.<br />
Vuosia jatkuneissa seurantatutkimuksissa<br />
tämä hoitomuoto on todettu hyväksi ja<br />
turvalliseksi keinoksi monenlaisissa rakontoimintahäiriöissä.<br />
Tähän hoitomuotoon<br />
ei myöskään liity sivuvaikutuksia kuten<br />
lääkkeisiin.<br />
Ei kompromisseja.
Toiminta-aluejohtaja, ylilääkäri Mikael Leppilahti puhui koulutuksessa<br />
eturauhasvaivojen ennaltaehkäisystä ja hoidosta.<br />
Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Etelä-Pohjanmaan<br />
sairaanhoitopiiri järjestivät hoitohenkilökunnalle<br />
suunnatun ikäihmisen urologiaa ja urogynekologiaa<br />
käsittelevän koulutuksen, jossa saatiin<br />
hoitovinkkien lisäksi myös tietoa vaivojen ennaltaehkäisystä.<br />
Jokainen voikin olla omalta osaltaan<br />
vaikuttamassa tulevaisuuteensa. Erityisesti eturauhassyövän<br />
kehittymisessä elintavoilla on erittäin<br />
suuri merkitys, kuten toiminta-aluejohtaja, ylilääkäri<br />
Mikael Leppilahden esityksestä kävi ilmi.<br />
Seinäjoella saatiin vinkkejä<br />
ikääntyvien virtsaamisvaivojen<br />
hoitoon sekä ennaltaehkäisyyn<br />
REPORTAASI Seinäjoen keskussairaalan<br />
geriatrian ylilääkäri Maria Nuotio aloitti<br />
koulutuksen kertomalla yleisesti vanhusten<br />
virtsaamisvaivoista. Hän painotti sitä, että<br />
vanhusten virtsaamisvaivat ovat monimuotoinen<br />
terveysongelma, joka on tavattoman<br />
yleinen. Taustalla vaikuttavat ikääntymiseen<br />
liittyvät muutokset alavirtsateissä ja virtsan<br />
erityksen säätelyssä. Myös muilla sairauksilla<br />
ja lääkityksellä on vaikutusta oireisiin<br />
ja virtsan eritykseen, mikä on syytä huomioida<br />
hoidossa. Usein virtsaamisvaivat jäävät<br />
vanhusten hoidossa vähemmälle huomiolle,<br />
vaikka ne ovatkin merkittävä elämänlaatuun<br />
vaikuttava tekijä, ja elämänlaadun kohentamisen<br />
tulisi olla hoidon keskiössä.<br />
Ikäihmisten virtsaamisvaivat voidaan luokitella<br />
kerääntymisoireisiin ja tyhjenemisoireisiin.<br />
Kerääntymisoireita ovat yliaktiivinen<br />
rakko-oireyhtymä, yöllinen virtsaamisen tarve<br />
ja ponnistusinkontinenssi. Tyhjenemisoireista<br />
virtsasuihkun muutokset liittyvät<br />
usein eturauhasen liikakasvuun. Muita oireita<br />
voivat olla virtsaamisen jälkitiputtelu<br />
ja ylivuotoinkontinenssi.<br />
Alavirtsateissä ikääntymisen myötä ilmenevät<br />
muutokset ovat erilaisia naisilla ja miehillä.<br />
Miehillä merkittävin rakenteellinen<br />
muutos on eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu.<br />
Vaiva voi olla oireeton, aiheuttaa<br />
kerääntymis- ja/tai tyhjenemisoireita ja pahimmillaan<br />
alavirtsatietukoksen. 40–80 %:lla<br />
miehistä, joilla on eturauhasen liikakasvua,<br />
esiintyy virtsarakon yliaktiivisuutta. Naisilla<br />
lantionpohjan lihaksisto ja muut tukirakenteet<br />
löystyvät, virtsaputki lyhenee ja tulee<br />
liikkuvammaksi, lisäksi estrogeenin puutos<br />
aiheuttaa limakalvomuutoksia.<br />
Sekä miehillä että naisilla virtsarakon toiminnallinen<br />
tilavuus pienenee, rakkolihaksen<br />
yliaktiivisuus lisääntyy, rakkolihaksen supistumiskyky<br />
heikkenee ja esiintyy taipumusta<br />
suurentuneisiin jäännösvirtsamääriin.<br />
Ikääntyvien ihmisten virtsaamisvaivat ovat<br />
erittäin yleisiä. Esimerkiksi inkontinenssista<br />
kärsii 15–40 % kotona asuvista yli 65-vuotiaista<br />
ja yli puolet laitoshoidossa olevista.<br />
Nuotio painottaa, että vaivoihin on syytä<br />
puuttua, vaikka niistä puhumiseen liittyykin<br />
häveliäisyyttä. Virtsaamisvaivat vaikuttavat<br />
elämänlaadun fyysisiin, psyykkisiin<br />
ja sosiaalisiin ulottuvuuksiin. Niistä seuraa<br />
helposti sosiaalista eristäytymistä sekä unija<br />
emotionaalisia häiriöitä niin vanhukselle<br />
itselleen kuin omaishoitajallekin.<br />
Toistokatetrointi on yksi keino<br />
parantaa elämänlaatua<br />
Yksi mahdollisuus parantaa vanhuksen<br />
elämänlaatua virtsaamisvaivoista huolimatta<br />
on <strong>toistokatetrointi</strong>, josta Seinäjoen<br />
koulutuksessa oli puhumassa uroterapeutti<br />
Kirsti Toivonen. Toistokatetrointi voi olla<br />
tilapäinen tai pysyvä ratkaisu, silloin jos<br />
rakko tyhjenee huonosti tai rakon tyhjenemiseen<br />
liittyy komplikaatioita. Toistokatetrointi<br />
voi olla elämänlaatua kohentava<br />
tekijä niin kotona asuvalle kuin laitoshoidossa<br />
olevalle.
<strong>toistokatetrointi</strong> sivu 9<br />
“Lykopeeni ja omega-3-rasvahapot suojaavat eturauhassyövältä.”<br />
Toistokatetroinnin myötä infektioalttius ja<br />
virtsankarkailu vähenevät, rakon ylivenyminen<br />
estyy, takaisinvirtauskomplikaatiot<br />
vähenevät sekä päästään eroon kestokatetreista<br />
ja vaipoista ja siten myös hajuhaitoista.<br />
Toistokatetroinnin myötä iho pysyy siistinä<br />
ja terveenä, yöunen laatu paranee ja kaiken<br />
kaikkiaan elämänlaatu paranee.<br />
Toistokatetroinnin edellytyksenä on normaali<br />
virtsaputki ja muu anatomia, se, että<br />
rakon tilavuus on yli 100 ml, sekä potilaan<br />
oma motivaatio ja kyky ymmärtää katetroinnin<br />
tarkoitus ja tekniikka. Jos vanhus<br />
katetroi itse, on edellytyksenä myös käsien<br />
motorinen valmius.<br />
Ennen leikkaushoitoa on syytä<br />
kokeilla fysioterapiaa<br />
Virtsankarkailua voidaan joutua hoitamaan<br />
leikkauksella. Osastonlääkäri Seppo Harjula<br />
kertoi inkontinenssin leikkaushoitomahdollisuuksista.<br />
TVT-leikkaus tuli Seinäjoen<br />
keskussairaalassa käyttöön vuonna 1998 ja<br />
on sen jälkeen syrjäyttänyt muut operaatiotekniikat.<br />
TVT-leikkauksen etuja on se, että<br />
kyseessä on nopea, pieni leikkaus, jonka<br />
vuoksi potilas joutuu olemaan sairaalassa<br />
alle 24 tuntia. Syntyvät kudosvauriot ovat<br />
pieniä ja normaalit aktiviteetit ovat mahdollisia<br />
heti leikkauksen jälkeen.<br />
90–95 % naisista on tyytyväisiä vuoden kuluttua<br />
leikkauksesta ja tyytyväisyysluvut<br />
ovat lähes samat seitsemän vuotta myöhemmin.<br />
TVT-leikkaus on myös kustannuksiltaan<br />
edullisempi, hinta on noin 30 % avoleikkauksen<br />
hinnasta. Harjula kertoi omia<br />
kokemuksiaan TVT-leikkauksista, joita on<br />
tehty Seinäjoella yhteensä noin 1000. Vakavilta<br />
komplikaatioilta on vältytty ja potilaat<br />
ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä.<br />
Vanhuksilla leikkaushoidon tulokset ovat<br />
jonkin verran huonompia kuin nuoremmilla.<br />
Harjulan mukaan iäkkäiden ihmisten<br />
kohdalla leikkaushoito kannattaa, jos<br />
kyseessä on tahaton virtsankarkailu ruumiillisen<br />
ponnistuksen yhteydessä. Ennen<br />
leikkaushoitoa on kuitenkin syytä kiinnittää<br />
huomiota altistaviin tekijöihin, kuten<br />
estrogeenin puutteeseen, ylipainoon, tiettyihin<br />
lääkkeisiin, krooniseen yskään ja<br />
työergonomiaan sekä kokeilla konservatiiviset<br />
keinot eli lääkehoito, lihasharjoittelu,<br />
elektrostimulaatio, vaginakuulat ja inkontinenssi-renkaat.<br />
Olennainen merkitys hoidossa on myös fysioterapialla.<br />
Fysioterapeutti Sari Hepouro<br />
kertoi virtsa- ja ulosteinkontinenssin fysioterapeuttisesta<br />
hoidosta, jonka aluksi tehdään<br />
haastattelu ja tutkimus ongelmien<br />
kartoittamiseksi. Alkukartoituksen jälkeen<br />
tehdään hoitosuunnitelma, ja terapia aloitetaan<br />
eniten haittaavista oireista. Terapiakertoja<br />
kertyy 4–10 ja näiden aikana potilasta<br />
opastetaan kotiharjoittelussa.<br />
Bakteerikasvusto virtsassa<br />
yleistyy iän myötä<br />
Virtsatieinfektiot ovat keskeinen infektioongelma<br />
vanhusten hoidossa. Vanhusten<br />
virtsatieinfektioihin liittyy erityispiirteitä,<br />
niinpä hoitosuosituksissa käsitelläänkin<br />
vanhuksia erikseen. Infektiolääkäri Jukka<br />
Saikun mukaan iäkkäistä naisista 30–50 %:<br />
lla ja miehistä 15–30 %:lla on oireetonta<br />
bakteerikasvua virtsassa. Bakteerikasvua<br />
edistää vanhuksilla mm. estrogeenin puute<br />
ja prostataeritteiden väheneminen. Diabeteksen<br />
kaltaiset perussairaudet vaikuttavat<br />
myös asiaan, ja bakteerikasvu lisääntyy<br />
yleiskunnon heikkenemisen myötä.<br />
Tällaisessa tapauksessa hoidosta ei ole hyötyä,<br />
sillä oireeton bakteerikasvu virtsassa ei<br />
vaurioita munuaisia, pahenna inkontinenssia,<br />
vaikuta kokonaisennusteeseen, eikä hoito<br />
estä uusiutumista. Saikku korostaakin,<br />
että bakteerikasvu virtsassa ei oikeuta virtsatieinfektiodiagnoosiin.<br />
Virtsatieinfektiossa<br />
potilaan virtsaaminen on kivuliasta tai muuten<br />
vaikeutunutta, potilaalla on kuumetta ja<br />
mahdollisesti lisääntynyt virtsaamispakko,<br />
alavatsakipuja, munuaisseudun arkuutta tai<br />
uutena oireena virtsainkontinenssi.<br />
Infektiotilanteessa lääke valitaan aina virtsan<br />
bakteeriviljelyn herkkyysmäärityksen<br />
mukaan. Harkitsemattomalla antibioottien<br />
käytöllä altistetaan sivuvaikutuksille<br />
ja lisätään resistenttien kantojen muodostumista.<br />
Esimerkiksi laitoshoidossa antibiootit<br />
vaikuttavat koko yksikön bakteereihin.<br />
Vanhusten virtsatieinfektioiden estoon on<br />
melko vähän keinoja. Saikun mukaan estolääkitys<br />
on harvoin tarpeen, eikä sitä tulisi<br />
käyttää potilailla, joilla on kestokatetri. Ehkäisyssä<br />
auttaakin kestokatetreista luopuminen<br />
ja runsas juominen, erityisesti karpalomehulla<br />
uskotaan olevan vaikutusta<br />
virtsatieinfektioiden vähenemiseen.<br />
Eturauhassyöpä<br />
– tärkeä on hoitaa, mutta<br />
ylihoitoa tulee välttää<br />
Iäkkään miehen eturauhassyöpää käsittelevässä<br />
esityksessään toiminta-alueen johtaja<br />
Mikael Leppilahti nosti esille mielenkiintoisia<br />
näkökulmia seulontojen vaikutuksesta<br />
sekä osoitti sen, että suomalainenkin mies<br />
voi vaikuttaa eturauhasvaivoihinsa kiinnittämällä<br />
huomiota ruokavalioonsa.<br />
Leppilahden mukaan ihmisiä pelotellaan<br />
eturauhassyöpätapausten lisääntymistä kuvaavilla<br />
käyrillä. Tapausten määrä on noussut,<br />
mutta kuolleisuus on pysynyt samana<br />
1990-luvulta lähtien. Vuonna 2004 eturauhassyöpiä<br />
todettiin 3,5 kertaa enemmän<br />
kuin miesten uusia keuhkosyöpiä. Samana<br />
vuonna kuitenkin keuhkosyöpään kuoli<br />
2 kertaa niin paljon miehiä kuin eturauhassyöpään,<br />
joka ei siis ole vakavin miesten<br />
syövistä, vaikka yleisin onkin.<br />
Leppilahden mukaan eturauhassyöpädiagnooseja<br />
tehdään myös löydöksistä, joista<br />
diagnoosia ei tarvitsisi tehdä. Seulonnassa<br />
havaitaan paljon nimenomaan matalan<br />
riskin tapauksia, joita on valtaosa yli 70-<br />
vuotiaista, joille tehdään diagnoosi. Heillä<br />
diagnoosi ei yleensä johda syöpäsairauteen.<br />
Matalan riskin potilaita on noin 45 % diagnoosin<br />
saaneista. 40 % on keskisuuren riskin<br />
potilaita ja korkean riskin potilaita on 15 %.<br />
Leppilahden mukaan resursseja pitäisi keskittää<br />
korkean riskin potilasryhmän hoitamiseen,<br />
sillä lääkäreiden ammatillinen velvollisuus<br />
on välttää ylihoitoa.<br />
jatkuu
Lääkärin strategiana tulisikin Leppilahden<br />
mukaan olla matalan riskin potilaiden<br />
tunnistaminen ja heidän kohdallaan<br />
välittömän hoidon välttäminen, sillä<br />
kymmenen vuoden seurannassa ei radikaalihoidosta<br />
ole hyötyä heidän kohdallaan.<br />
Tämä asia olisi Leppilahden<br />
mukaan syytä kertoa potilaalle, joka altistetaan<br />
hoidoille. Viivästetty radikaalihoito<br />
ei myöskään näillä matalan riskin<br />
potilailla heikennä ennustetta, joten heidän<br />
hoidossaan tulisikin panostaa ensisijaisesti<br />
seurantaan.<br />
Tomaatti ja kala apuna<br />
ennaltaehkäisyssä<br />
Hoitojen lisäksi on syytä kiinnittää huomiota<br />
ennaltaehkäisyyn, sillä elintavoilla<br />
on erittäin suuri merkitys eturauhassyövän<br />
kehittymiselle. Skandinaviassa eturauhassyövän<br />
ilmaantuvuus on 10-kertainen<br />
Japaniin verrattuna, ja kuolleisuus<br />
on Skandinaviassa 6-kertainen Japaniin<br />
verrattuna. Myös Välimeren maissa eturauhassyöpäkuolleisuus<br />
on puolet pienempi<br />
kuin Skandinaviassa.<br />
Tutkimusten mukaan 50-vuotiailla yhdysvaltalaisilla<br />
ja japanilaisilla on yhtä<br />
paljon muutoksia, mutta Japanissa muutokset<br />
kehittyvät harvemmin syöväksi.<br />
Kyse on geenien sijaan nimenomaan<br />
elintavoista, sillä Yhdysvaltoihin muuttaneilla<br />
japanilaisilla riski nousee nopeasti<br />
paikalliselle tasolle.<br />
Useissa terveystutkimuksissa on todettu<br />
mm. tomaattien sisältävän lykopeenin<br />
sekä kalan syönnin suojaavan<br />
eturauhassyövältä. Omega-3-rasvahapot<br />
(DHA ja EPA-E) estävät syöpäsolujen<br />
kasvua, mutta useat suomalaiset<br />
eivät saa tarpeeksi näitä rasvahappoja.<br />
Leppilahti muistuttaa, että ravitsemusmuutosten<br />
lisäksi myös liikunta ja painonhallinta<br />
vaikuttavat merkittävästi<br />
eturauhassyövän etenemiseen.<br />
Milloinkaan ei ole myöhäistä aloittaa<br />
terveempiä elämäntapoja. Tietyt edut<br />
tulevat heti ilmi, esimerkiksi tupakoinnin<br />
lopettamisesta on välitöntä hyötyä.<br />
Suurimmat hyödyt saavutetaan kuitenkin<br />
pitkällä aikajänteellä. Leppilahden<br />
mukaan liikunnan, tomaattien ja kalan<br />
syönnin tuomat hyödyt tulevat esille<br />
noin viiden vuoden kuluttua elämäntapamuutoksesta.<br />
Urologisen hoidon<br />
organisointiin on panostettu<br />
Virtsaamisvaivoista<br />
kärsivän on hyvä<br />
asua Seinäjoella<br />
Monilla paikkakunnilla tuskaillaan pitkien hoitojonojen ja hoidon organisoinnin<br />
kanssa. Miten organisoida hoito niin, että se olisi kustannustehokasta<br />
ja potilaan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla toteutettua?<br />
Seinäjoella on onnistuttu löytämään vastauksia näihin kysymyksiin.<br />
Hoitojonot urologian puolella ovat lyhyet ja kokopäiväinen uroterapeutin<br />
vastaanotto madaltaa kynnystä kääntyä hoitohenkilökunnan puoleen kysymyksiä<br />
herättävissä tilanteissa.<br />
REPORTAASI ”Meillä Seinäjoella on<br />
jo 1990-luvun puolivälistä lähtien pyritty<br />
systemaattisesti arvioimaan väestön urologinen<br />
hoitotarve kokonaisuudessaan.<br />
Olemme miettineet, miten paljon erilaisia<br />
toimenpiteitä tarvitaan ja millaisia resursseja<br />
niiden järjestäminen vaatii. Analysoimme<br />
jatkuvasti mm. lähetteiden määrää, poliklinikkakäyntejä,<br />
leikkausten määrää sekä<br />
sitä, paljonko lääkäreitä tarvitaan”, toiminta-aluejohtaja,<br />
ylilääkäri Mikael Leppilahti<br />
kertoo.<br />
”Kysynnän ja tarjonnan tasapaino on jo pitkään<br />
ollut kohtuullinen. Meidän ei tarvitse<br />
toimia palokuntamentaliteetilla niin, että<br />
hoidamme vain päälle kaatuvat tapaukset.<br />
Tasapaino on mahdollistanut sen, että pystymme<br />
pysähtymään miettimään pulmakohtia”,<br />
Leppilahti jatkaa.<br />
Urologien tuki on tärkeää uroterapeuttitoiminnalle<br />
Yksi toiminnan osa-alue, jonka roolia ja organisointia<br />
on mietitty Seinäjoella, on uroterapeutin<br />
vastaanotto. Kirsti Toivosen<br />
hoitamasta kokopäiväisestä uroterapeutin<br />
vastaanotosta on positiivisia kokemuksia.<br />
”Kävin uroterapeuttikoulutuksen vuonna<br />
2002, ja seuraavana vuonna aloitettiin uroterapeuttitoiminta.<br />
Aluksi vastaanotto oli<br />
kahtena päivänä viikossa, ja siitä toiminta<br />
laajeni vähitellen kokopäiväiseksi. Toiminta<br />
oli aluksi urologian osaston alaista, mut-<br />
ta viime vuoden alusta lähtien se on ollut<br />
hallinnollisesti kirurgian poliklinikan alaisuudessa”,<br />
uroterapeutti Kirsti Toivonen<br />
kertoo ja toteaa, että toimintaa oli helppo<br />
lähteä pyörittämään, kun taustalla oli urologien<br />
tuki.<br />
”Pidän uroterapeutin panosta todella tärkeänä,<br />
koska lääkäreillä ei ole resursseja, eikä<br />
myöskään osaamista moniin hyvin tärkeisiin<br />
asioihin. Potilaat tarvitsevat informaatiota,<br />
jonka he ymmärtävät, ja kärsivällistä<br />
neuvontaa. Me lääkärit saatamme olla toisinaan<br />
liian lääke- ja temppukeskeisiä. Onkin<br />
iso riski, että vuorovaikutus potilaan<br />
kanssa jää riittämättömäksi ja keskitymme<br />
liiaksi johonkin elimeen. Uroterapeutti tuo<br />
olennaista inhimillisyyttä tähän toimintaan”,<br />
Leppilahti toteaa.<br />
Vastaanotolla näkyy eturauhassyöpäpotilaiden<br />
lisääntyminen<br />
Toivonen muistelee, että silloin kun uroterapeuttitoimintaa<br />
käynnistettiin, eniten ohjausta<br />
tarvitsivat radikaali prostatektomia<br />
leikkaukseen tulevat potilaat. Potilasmäärät<br />
ovat kasvaneet toiminnan lisääntymisen<br />
myötä ja eturauhassyöpäpotilaat ovat<br />
yhä suurin uroterapeuttia työllistävä potilasryhmä.<br />
”Meillä on sellainen käytäntö, että kun potilas<br />
on saanut tiedon eturauhassyövästä,<br />
lääkärit ohjaavat hänet vastaanotolleni hoidonohjauskäynnille.<br />
Vastaanottotoiminnan
<strong>toistokatetrointi</strong> sivu 11<br />
lisäksi järjestämme eturauhassyöpäpotilaille<br />
ensitietopäiviä vastaavia kuntoutuspäiviä.<br />
Alueellisia ja paikallisia koulutuksia on järjestetty<br />
myös muille potilasryhmille”, Toivonen<br />
kertoo ja muistuttaa kirjallisten töiden<br />
vievän myös oman aikansa. Toiminnan seuraamiseksi<br />
myös uroterapeutin toiminnasta<br />
laaditaan vuosittain toimintakertomus, jossa<br />
on eritelty potilaskäynnit.<br />
Motivointi on katetrointiopetuksen<br />
A ja O<br />
Toiseksi suureksi potilasryhmäksi Toivonen<br />
mainitsee <strong>toistokatetrointi</strong>opetukset, jotka<br />
tapahtuvat hänen vastaanotollaan, jos tiedetään,<br />
että se on potilaan tilanne huomioiden<br />
mahdollista polikliinisella käynnillä.<br />
Jos potilas ikänsä tai sairauksiensa takia<br />
tarvitsee pidemmän harjoittelujakson <strong>toistokatetrointi</strong>a<br />
opetellessa tai hän asuu kaukana<br />
sairaalasta, otetaan potilas osastolle<br />
harjoittelemaan.<br />
”Motivointi on tärkeää toistokatetroinnin<br />
opetuksessa ja siitä lähdetäänkin liikkeelle.<br />
Jos potilas epäröi <strong>toistokatetrointi</strong>a, yritän<br />
perustella hyötynäkökohtia ja kertoa,<br />
ettei se ole yhtä hankalaa kuin moni potilas<br />
aluksi ajattelee. Useat epäillen suhtautuneet<br />
ovatkin kokeilun jälkeen sitä mieltä,<br />
ettei katetrointi ole lainkaan paha juttu.<br />
On myös paljon niitä, jotka suhtautuvat<br />
valmiiksi myönteisesti ja tietävätkin jonkin<br />
verran toistokatetroinnista. Tällaisia ovat<br />
usein esimerkiksi MS-potilaat”, Toivonen<br />
kertoo ja jatkaa:<br />
”Osa iäkkäistä ihmisistä saattaa pitää kestokatetria<br />
helpompana, kun sille ei tarvitse<br />
tehdä mitään. Toistokatetrointia on kuitenkin<br />
opetettu 80-vuotiaillekin. Monille katetroinnin<br />
tarjoama vapaus toimii tärkeänä<br />
motivaattorina. Katetrointiopetuksen<br />
jälkeen potilaat voivat soittaa, jos mieleen<br />
tulee kysyttävää. Monet heistä soittavatkin<br />
jäännösvirtsamääristä, katetrointitiheydestä<br />
tms.”.<br />
Toivonen käy opettamassa katetrointia myös<br />
Seinäjoen keskussairaalan osastoilla, erityisesti<br />
kirurgisilla ja sisätautiosastoilla. Pääasiassa<br />
opetettavat ovat aikuisia, mutta myös<br />
muutamia alle 10-vuotiaita on ollut opetettavana.<br />
Lapsipotilaita on kuitenkin vähän,<br />
ja iso osa heistä hoidetaan Tampereen yliopistollisessa<br />
sairaalassa, missä hoidetaan<br />
myös katetrointiopetus.<br />
Potilaan lähdettyä vastaanotolta Toivonen<br />
soittaa aina hoitotarvikejakeluun ja varmistaa,<br />
että potilaalle on saatavilla katetreja.<br />
Toivonen vastaa mielellään myös hoitotarvikejakelusta<br />
ja kotisairaanhoidosta<br />
tuleviin esimerkiksi katetrointia koskeviin<br />
kysymyksiin.<br />
”Niitä tulee kuitenkin hyvin vähän. Ehkä<br />
kynnys soittaa ja kysyä ei ole kovin matala.<br />
Kyse ei ole siitä, etteikö tiedontarvetta olisi.<br />
Kerrankin toistokatetroiva potilas soitti<br />
varmistaakseen, miten asia on, kun hoitaja<br />
oli hänelle sanonut, että samaa katetria voi<br />
käyttää neljäkin kertaa, kun sen pesee katetrointikertojen<br />
välissä”.<br />
Osaamisen keskittämisestä<br />
on hyötyä<br />
Seinäjoen kokemukset kokopäiväisestä uroterapeutin<br />
vastaanotosta ovat positiivisia.<br />
Asiantuntemuksen keskittyminen on hyvä<br />
asia, sillä on niin potilaille kuin hoitohenkilökunnallekin<br />
helpotus, kun on yksi taho,<br />
jonka puoleen voi kääntyä.<br />
Uroterapeutti Kirsi Toivonen<br />
”Organisoinnin kannalta on tärkeää, että toiminnan<br />
taustalla on työnantajan tuki. Toiminnan<br />
käynnistäminen ja kehittäminen<br />
on ollut helppoa, kun tämänkaltainen uroterapeuttitoiminta<br />
on ollut urologeista lähtevää”,<br />
Toivonen kertoo ja kiittelee Seinäjoen<br />
nuorta urologikaartia.<br />
Esimerkiksi toistokatetroinnin opetuksen on<br />
todettu toimivan parhainten paikkakunnilla,<br />
joissa yksi ihminen vastaa siitä. Toivonen on<br />
samaa mieltä siitä, kuinka tärkeää <strong>toistokatetrointi</strong>opetuksen<br />
keskittäminen on.<br />
”Osastolla saattaa olla sijaistyövoimaa, jolle<br />
opetus voi olla ihan uusi tilanne, ja tällöin<br />
monet asiat saattavat jäädä huomioimatta.<br />
Kun olin osastolla töissä, pahimmillaan oli<br />
neljä opetettavaa yhtä aikaa kaiken muun<br />
osastotyön ohessa. Siinä tulee kiireen tuntu,<br />
kun tietää, kuinka paljon muita töitä on<br />
vielä tekemättä. Aikaa ei voinut varata <strong>toistokatetrointi</strong>opetukseen<br />
niin paljon kuin<br />
nyt, ja se näkyi mm. potilaiden motivoinnissa.<br />
Nyt voin tehdä opetuksen kaikessa<br />
rauhassa ja huomioida potilaan yksilönä”,<br />
Toivonen kertoo.<br />
”Minulta kysytään aika paljon apuvälineistä,<br />
esimerkiksi urinaaleista, inkontinenssisuojista<br />
ja katetripusseista. Uroterapeuttikoulutuksen<br />
myötä olen saanut sellaista<br />
tietoa, joka ei ole vielä tavoittanut osastojen<br />
henkilökuntaa”, Toivonen jatkaa.<br />
”Potilailla on turvallisempi olo, kun on tietty<br />
tuttu henkilö, jolta voi kysyä asioita. Tällöin<br />
kynnys ottaa yhteyttä on mahdollisimman<br />
matala. Kokopäiväinen uroterapeutti<br />
tuo vakautta toimintaan. Pyrimme myös<br />
siihen, että hoitava lääkäri pysyisi samana<br />
kontrollikäynnillä, mutta valitettavasti<br />
niin ei ole. Onneksi on kuitenkin tuttu uroterapeutti,<br />
jonka puoleen kääntyä”, Leppilahti<br />
korostaa.
POIMINTOJA JA MIETTEITÄ<br />
APUVÄLINEMESSUILTA<br />
Marraskuun alussa käväisin Apuväline 2007 -messuilla Tampereen<br />
Messu- ja urheilukeskuksessa eli entisessä Pirkkahallissa. Nämä olivat<br />
järjestyksessä 12. apuvälinemessut ja väkeä oli paikalla todella paljon.<br />
Oli rollaattorien, kyynärsauvojen, keppien ja pyörätuolien kanssa<br />
liikkuvia, mutta jotenkin minäkin sähkärilläni mukaan mahduin. Tietämäni<br />
mukaan messuilla kävi kaikkiaan yli 12 500 kävijää ja näytteilleasettajia<br />
oli yli 200.<br />
REPORTAASI Näytteillä oli monenlaisia<br />
vempaimia niin liikkumiseen, kuulemiseen,<br />
näkemiseen kuin kaikenlaisiin arjen<br />
askareisiinkin liittyviä apuvälineitä. Erityisen<br />
paljon oli pyörätuolin käyttäjille sopivia<br />
hienoja kylpyhuoneratkaisuja säädettävine<br />
pesualtaineen ja wc-istuimineen, oli<br />
nousemista helpottavia eri muotoisia tukitankoja,<br />
suihkutuoleja ja jopa pesevä ja<br />
kuivaava wc-istuinkin löytyi pienemmistä<br />
apuvälineistä puhumattakaan. Omalla<br />
näyttelyosastollaan mukana oli tietysti<br />
myös <strong>Astra</strong> <strong>Tech</strong> LoFric-katetreineen. Pyörätuolini<br />
ohella LoFric-katetrit ovat muuten<br />
minun tärkeimmät apuvälineeni, joita<br />
ilman en kerta kaikkiaan tulisi toimeen.<br />
Olen usein vuosien varrella kyllä ihmetellyt,<br />
miksi vammaisille tarkoitetut apuvälineet<br />
ovat yleensä niin rumia, kömpelöitä ja<br />
sosiaalisesti leimaavia. Ei apuvälineen tarvitse<br />
olla stigma, häpeämerkki, vaan sen<br />
tulisi olla osa käyttäjänsä persoonallisuutta.<br />
Nykyisin keppien ja pyörätuolien väreissä<br />
ja muotoilussa on onneksi jo valinnanvaraa,<br />
minkä ilokseni panin näilläkin<br />
messuilla merkille.<br />
Sen sijaan huippumuotoilun ja teknologian<br />
yhdistely, joka näkyy kodin elektroniikassa<br />
ja mobiililaitteissa, ei vielä ulotu moniinkaan<br />
kotiin asennettaviin ja hankittaviin apuvälineisiin.<br />
Toimintakyvyn heiketessä kotiin<br />
yleensä asennetaan metallisia tai valkoiseksi<br />
maalattuja kaiteita ja kahvoja sekä kalsean<br />
näköisiä laitoskalusteita eikä suinkaan kodin<br />
tyyliin ja sisustukseen sopivia ratkaisu-<br />
ja. Puusta veistettyjä ja kauniisti muotoiltuja<br />
kaiteita ei juurikaan näe missään. Ilahduttavaa<br />
oli, että näillä messuilla sentään näin<br />
joitakin iloisen värisiä ja hauskasti muotoiltuja<br />
kahvoja ja kaiteita esimerkiksi kylpyhuoneen<br />
piristykseksi.<br />
Monet näytteillä olleista apuvälineistä olivat<br />
minulle jo ennestään tuttuja, mutta aina joukossa<br />
on jotain uuttakin. En ollut aikaisemmin<br />
nähnyt esimerkiksi portaita, jotka voitiin<br />
napin painalluksella muuttaa hissiksi,<br />
tosi näppärä keksintö. Myös ravistelemalla<br />
itselatautuva taskulamppu, johon ei tarvitse<br />
vaihtaa paristoja, olisi mainio apuväline<br />
ulkona pimeinä syysiltoina ja sisällä esimerkiksi<br />
sähkökatkosten aikaan. Huomionarvoinen<br />
uutuus oli myös kipulääkettä<br />
sisältävä haavanhoitosidos, joka hoitaa kivun<br />
siellä, missä se on.<br />
Näyttelyn lisäksi messuilla oli toki paljon<br />
muutakin ohjelmaa. Oli muotinäytöksiä,<br />
tietoiskuja eri aiheista, seminaareja, liikuntatapahtumia<br />
ja tietoa vammaisliikunnasta<br />
ja siihen liittyvistä apuvälineistä ja erilaisia<br />
liikuntalajeja oli myös mahdollisuus<br />
kokeilla. Televisiosta tuttu Ransu-koira esitteli<br />
messuyleisölle opas- ja avustajakoirien<br />
toimintaa.<br />
Mielestäni messujen ehkä kiinnostavin tapahtuma<br />
oli Apuvälineiden ideakilpailun<br />
tulosten julkistaminen. Nyt ensimmäistä<br />
kertaa järjestetyn kilpailun tarkoituksena oli<br />
kannustaa niin yksityishenkilöitä kuin yrityksiäkin<br />
ideoimaan ja kehittämään apuvälineitä<br />
helpottamaan vammaisten päivittäistä<br />
elämää ja harrastustoimintaa. Noin 70 kekseliästä<br />
suomalaista olikin tarttunut ”pyydykseen”<br />
ja ideoinut erilaisia liikkumisen apuvälineitä<br />
kilpailuun ja monen hyvän idean<br />
taustalla oli melko yksinkertainen oivallus<br />
kuten hyvien keksintöjen kohdalla yleensäkin.<br />
Loppukilpailuun pääsi kymmenen<br />
erittäin tasaväkistä ideaa, joiden joukosta<br />
kilpailuraadin vaikeaksi tehtäväksi jäi valita<br />
voittajat. Palkinnot voittajille jakoi kilpailuraadin<br />
puheenjohtaja, toimittaja Pirjo<br />
Kauppinen, joka on itsekin vammainen<br />
pyörätuolin käyttäjä.<br />
Korkeatasoisen kilpailun ensimmäisen palkinnon<br />
3000 euroa saivat Lahden Muotoiluinstituutissa<br />
opiskelevat Sara Ikävalko ja<br />
Pancho Nikander kilpailutyöllään Kilpi. Se<br />
on kevyestä teollisuushuovasta valmistettu<br />
lasten tuki-istuin. Istuimen monipuoliset<br />
säädöt mahdollistavat lapsen yksilöllisen tuennan<br />
sekä turvallisen kiinnityksen harrastusvälineeseen.<br />
Istuin soveltuu mm. melontaan,<br />
ponikärryyn tai pulkkaan liitettäväksi<br />
tai vaikkapa keinuksi. Myös kierrätysmateriaalin<br />
käyttö apuvälineessä oli kilpailuraadin<br />
mielestä uusi, ekologinen oivallus.<br />
Kilpailun toinen palkinto 1000 euroa ojennettiin<br />
keksijä Glenn Sundbergille Sipoosta.<br />
Hänen kehittelemänsä laituriteline helpottaa<br />
liikuntaesteisten melontaharrastusta.<br />
Laituriin kiinnitettävä teline auttaa melojaa<br />
keinuvaan kajakkiin siirtymisessä ja sieltä<br />
poistuttaessa. Teline on ollut Sipoon kanoottiklubin<br />
käytössä, ja se on helposti hyödynnettävissä<br />
muuallakin ponttonilaitureissa ja<br />
myös uimahalleissa ja kylpylöissä.<br />
Kolmannelle sijalle ja 1000 euron voittoon<br />
ylsi lahtelainen yrittäjä Ari Pellinen kekseliäällä<br />
kyynärsauvojen x-pidikkeellään. Lähes<br />
jokaiselle kyynärsauvojen käyttäjälle<br />
on tuttu tilanne, kun pitäisi kaupassa maksaa<br />
ostoksensa tai pankkiautomaatilla nostaa<br />
rahaa, niin ei tiedä, mihin kepit pistäisi,<br />
etteivät ne taas kolisten kaatuisi pitkin lattioita.<br />
Nyt tähän pulmaan on Pellinen keksi-
<strong>toistokatetrointi</strong> sivu 13<br />
nyt oivan konstin. Muovista valmistettu<br />
x-pidike sitoo kyynärsauvat yhteen niin,<br />
etteivät ne pääse kaatumaan.<br />
Kunniamaininta myönnettiin iisalmelaiselle<br />
Antero Rusiselle hänen keksimästään<br />
Sienisiepparista. Keksintö on hyvin<br />
yksinkertainen ja sen voi tehdä itsekin.<br />
Sauvakävelyssä käytettyyn sauvaan kiinnitetään<br />
vain muovilautanen, johon sahataan<br />
lovi, jonka avulla sieni leikataan juurestaan<br />
irti. Se on helposti muunneltavissa<br />
myös muihin tarkoituksiin mm. pudonneiden<br />
tavaroiden nostamiseen. Soveltuu<br />
varsinkin nivel-, polvi- ja selkävaivoista<br />
kärsiville.<br />
Paljon on siis tarjolla monipuolisia apuvälineitä,<br />
jotka helpottavat vammaisten selviytymistä<br />
ja voivat auttaa heitä hyvään<br />
omaehtoiseen elämään. Valitettavast apuvälineiden<br />
saannissa on kuitenkin suuria<br />
puutteita. Saannin esteenä ei aina ole raha,<br />
vaan asenteet ja tietämättömyys.<br />
Apuvälineet ovat yksilöllisiä, samanlainen<br />
apuväline ei aina sovi toiselle samantapaisesta<br />
vammasta kärsivälle, mutta tätä<br />
eivät päättäjät tiedosta eivätkä ymmärrä.<br />
Eräänä pullonkaulana on hankintalainsäädäntö,<br />
joka velvoittaa kunnat kilpailuttamaan<br />
apuvälinehankintansa säästöjen aikaansaamiseksi.<br />
Kilpailutuksen jälkeen<br />
apuvälineet yleensä hankitaan vain yhdeltä<br />
toimittajalta ja näin ollen jokaiselle<br />
käyttäjälle ei löydy juuri hänelle sopivinta<br />
ja parasta apuvälinettä, joka voisi<br />
löytyä ehkä joltain toiselta valmistajalta,<br />
mutta kilpailutuksen vuoksi sitä ei voida<br />
hankkia. Olisi siis vaikutettava päättäjiin<br />
niin, että vaikeavammaisilla olisi nykyistä<br />
paremmat mahdollisuudet saada tarvitsemiaan<br />
ja juuri heille parhaiten sopivia<br />
apuvälineitä. Näistä asioista puhuivat<br />
messujen tiedotustilaisuudessa mm. Invalidiliiton<br />
toimitusjohtaja Raimo Lindberg<br />
sekä Näkövammaisten Keskusliiton toimitusjohtaja<br />
Mauno Lehtinen.<br />
Jane Tuovinen<br />
HOITOTARVIKKEIDEN<br />
SAATAVUUS JA<br />
MAKSUTTOMUUS<br />
Koti- ja itsehoidossa käytettävistä hoitotarvikkeista ja -välineistä, jäljempänä<br />
hoitotarvikkeet, on viimeksi käyty laajaa keskustelua 1990-luvun<br />
lopulla, jolloin ajettiin voimakkaasti lakiuudistusta, joka olisi taannut subjektiivisen<br />
oikeuden tietyille henkilöille kyseisiin tarvikkeisiin. Toisin sanoen<br />
kotikunnan terveydenhuollolle olisi syntynyt erityinen järjestämisvelvollisuus<br />
hoitotarvikkeiden järjestämiseen niitä tarvitseville vammaisille tai<br />
sairaille kuntalaisille.<br />
REPORTAASI Kuten useimmat tämän<br />
lehden lukijoista tietävät, hoitotarvikkeet,<br />
kuten esimerkiksi katetrit, avannepussit,<br />
kondomiurinaalit jne. ovat niitä tarvitseville<br />
täysin välttämättömiä terveyden, päivittäisten<br />
toimintojen ja ylipäätään arkipäivän<br />
sujumisen kannalta.<br />
Hoitotarvikkeet eivät kuitenkaan ole kotikunnan<br />
näkökulmasta samalla tavalla erityisen<br />
järjestämisvelvollisuuden piirissä kuin<br />
esimerkiksi vammaispalvelulain mukaiset<br />
kuljetuspalvelut, palveluasuminen ja asunnon<br />
muutostyöt. Hoitotarvikkeisiin ei siis<br />
ole subjektiivista oikeutta. Hoitotarvikkeiden<br />
maksuttomuutta ja yksilöllisen tarpeen<br />
huomioimista perusteltassa normipohjana<br />
on kansanterveyslain 14 §. Tässä yhteydessä<br />
on mainittava myös potilaslaki ja perustuslain<br />
19 §. Lisäksi hoitotarvikkeiden jakelua<br />
ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön<br />
15.1.1999 päivätty terveyskeskuksille lähetetty<br />
tiedote, jonka mukaan maksutonta ja<br />
yksilölliseen tarpeeseen perustuvaa hoitotarvikejakelua<br />
on pidettävä yllä.<br />
STM:n tiedotteessa mainittuja, selkäydinvammaistenkin<br />
tarvitsemia, hoitotarvikkeita<br />
ovat esimerkiksi heikentyneeseen virtsan<br />
ja ulosteen pidätyskykyyn liittyvät vaipat,<br />
pussit, virtsankerääjät ja katetrit. Lisäksi kysymykseen<br />
tulevat painehaavojen hoitoon<br />
tarvittavat hoitotarvikkeet, avannepussit<br />
ja tarpeen mukaiset oheishoitovälineet sekä<br />
trakeostomian yhteydessä tarvittavat<br />
hoitovälineet.<br />
Muutoksenhaku eli valittaminen hoitotarvikepäätöksistä<br />
kyseisestä normipohjasta joh-<br />
tuen on mahdotonta, koska nimenomaan<br />
kansanterveyslaissa ei ole säännöksiä muutoksenhakumenettelystä.<br />
Kunnat ovatkin<br />
kustannussyistä, huolimatta ohjeista, rajoittaneet<br />
hoitotarvikkeiden jakelua. Esimerkiksi<br />
vaipat, vuoteensuojat, narupussit ja käsineet<br />
jäävät monessa kunnassa kokonaan<br />
myöntämättä tai niiden määrää on rajoitettu.<br />
Eräs muoto ohjeidenvastaisesta asiakasmaksusta<br />
on, että korkeat kotiinkuljetusten<br />
kustannukset jäävät kuntalaisen maksettaviksi.<br />
Tiedossani ei kuitenkaan ole tapauksia,<br />
että elintärkeiden hoitotarvikkeiden jakelusta<br />
olisi kokonaan yksittäisen henkilön<br />
kohdalla luovuttu.<br />
Hoitotarvikkeista määräyksen antaa hoitava<br />
lääkäri ja jakelun aloittamisesta päättää<br />
terveyskeskuksen lääkäri. Hoitavan lääkärin<br />
vastaanotolla on mainittava kaikki yksilöllisen<br />
tarpeen mukaiset hoitotarvikkeet.<br />
Jotakin on kuitenkin tehtävissä, jos hoitava<br />
lääkäri ei määrää hoitotarvikkeita esim. selkäydinvammaisen<br />
yksilöllisen tarpeen mukaisesti<br />
tai terveyskeskuksen lääkäri ei tee<br />
päätöstä jakelun aloittamisesta. Näissä tapauksissa<br />
päätöksestä tulee tehdä potilaslain<br />
mukainen muistutus. Muistutus tehdään<br />
terveydenhuollon toimintayksikön vastaavalle<br />
johtajalle. Asiasta voi tehdä myös hallintokantelun<br />
Lääninhallitukselle tai Terveydenhuollon<br />
oikeusturvakeskukselle. Tässä<br />
on hyvä muistaa, että Lääninhallitus ei ole<br />
varsinainen valituselin eikä voi muuttaa yksilöpäätöksiä.<br />
Lääninhallitus valvoo ja ohjaa<br />
yleisesti kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
palveluja.<br />
jatkuu
Sen sijaan kunnan terveyslautakunnan<br />
päätöksestä supistaa hoitotarvikkeiden<br />
jakelua tai periä<br />
niistä käyttäjämaksuja voidaan<br />
tehdä oikaisuvaatimus 14 vuorokauden<br />
kuluessa samaiselle terveyslautakunnalle.<br />
Tähän päätökseen<br />
tyytymätön voi tehdä<br />
kunnallisvalituksen hallinto-oikeuteen.<br />
Eri asia on, seurataanko<br />
terveyslautakunnan päätöksiä<br />
kovinkaan tarkasti<br />
Kurkistus<br />
kulisseihin<br />
LoFric-tehtaalla<br />
Uutena asiana hoitotarvikekeskustelussa<br />
on, että lakisääteisiä<br />
liikenne- ja tapaturmavakuutuksia<br />
hoitavat vakuutusyhtiöt ovat<br />
evänneet parin viime vuoden aikana<br />
hoitotarvikkeiden korvaukset<br />
ennen vuotta 2005 liikenteessä<br />
ja tapaturmissa vammautuneilta<br />
selkäydinvammaisilta. Vakuutusyhtiöiden<br />
tulkinnan mukaan hoitotarvikekustannukset<br />
ovat julkiselle<br />
terveydenhuollolle kuuluvia<br />
kustannuksia ja näin ollen vakuutusyhtiöiden<br />
korvauskäytännön<br />
ulkopuolella. Asiassa on kummallista<br />
se, että koskaan aiemmin ko.<br />
korvauksia ei ole kyseenalaistettu<br />
vaan hoitotarvikkeet on korvattu<br />
ikään kuin itsestään selvyytenä.<br />
Yhtiöt ovat luvanneet korvata<br />
omavastuuosuudet mutta toisaalta<br />
terveydenhuolto ei voi ohjeitten<br />
vastaisesti eikä yhdenvertaisuuteen<br />
perustuen niitä periä. Eräästä<br />
vakuutusyhtiön päätöksestä on<br />
valitettu Tapaturmalautakuntaan,<br />
mutta lautakunta piti vakuutusyhtiön<br />
päätöksen voimassa. Vakuutusoikeuden<br />
päätöksiä ei tässä<br />
asiassa ole tiedossani.<br />
Vuoden 2005 alusta tuli voimaan<br />
täyskorvaus-lakiuudistus, joka<br />
mukaan liikenneonnettomuuksissa<br />
ja työtapaturmissa vammautuneiden<br />
sairaanhoitokulut - myös<br />
hoitotarvikkeista aiheutuneet -<br />
ovat vakuutusyhtiön korvattavia<br />
kuluja.<br />
Turvallisuus on ensisijaisen tärkeää.<br />
Sofia tarkastaa, että tuotannossa<br />
ei ole tapahtunut mitään virheitä.<br />
Moni luulee, että LoFric-katetrien valmistaminen<br />
on yksinkertaista. Käsitys on<br />
kuitenkin totaalisen väärä. Tulkaa lehden<br />
mukana tehdasvierailulle niin saatte vastauksen,<br />
miten <strong>Astra</strong> <strong>Tech</strong> on onnistunut<br />
yhdistämään tutkimustulokset moderniin<br />
valmistusteknologiaan.<br />
Ensisilmäyksellä katetri näyttää tavalliselta,<br />
ohuelta muoviputkelta, jota tuskin yhdistää<br />
pitkälle vietyyn tuotantotekniikkaan. Ensivaikutelma<br />
ei kuitenkaan vastaa todellisuutta.<br />
<strong>Astra</strong> <strong>Tech</strong>in tietotaito materiaaleista ja<br />
niiden käsittelystä mullisti käsityksen katetreista<br />
jo vuonna 1983, kun LoFric tuotiin<br />
markkinoille. Patentoitu katetrin pintarakenne,<br />
joka minimoi katetroitaessa syntyvän kitkan<br />
on parantanut miljoonien ihmisten elämänlaatua<br />
kaikkialla maailmassa.<br />
Nils Tjäder, joka on toiminut <strong>Astra</strong> <strong>Tech</strong>in<br />
tuotantopäällikkönä viimeiset neljä vuotta,<br />
vastaa katetrien valmistusprosessista ja niiden<br />
korkeasta laatuvaatimuksesta – siis siitä,<br />
että käyttäjä saa aina markkinoiden parhaan<br />
tuotteen. Toistokatetrointilehden lukijat pääsevät<br />
hänen mukanaan harvinaiselle vierailulle<br />
LoFricin tehtaalle Mölndaliin, pari kilometriä<br />
Göteborgin eteläpuolelle.<br />
Kuten useissa muissakin sairaalatarvikkeita<br />
valmistavissa yrityksissä turvallisuus ja<br />
hygienia ovat erityisen huomion kohteena<br />
Mölndalin tehtaalla. Kukaan, joka työskentelee<br />
tai vierailee tuotantotiloissa, ei pääse<br />
sisään ilman suojavaatteita, jotka puetaan<br />
sulkutilassa. Sen jälkeen huolellinen käsien<br />
pesu on pakollinen toimenpide.<br />
”Koska valmistamme rakon tyhjentämiseen<br />
käytettäviä katetreja, on lopputuloksen<br />
kannalta aivan ratkaisevaa, että valmistus<br />
tapahtuu erittäin puhtaassa ympäristössä.<br />
Se on ehdoton edellytys, jotta varmistetaan<br />
Valmistuksen ensimmäinen<br />
vaihe on katetrien<br />
asettaminen kuljettimiin,<br />
joissa katetrit matkaavat<br />
suuren osan valmistusprosessia.<br />
Rachelle tekee<br />
sen kokemuksen tuomalla<br />
nopeudella.<br />
Matti Koikkalainen<br />
matti.koikkalainen@pp2.inet.fi
<strong>toistokatetrointi</strong> sivu 15<br />
lopputuotteen steriiliys”,<br />
toteaa Nils Tjäder.<br />
Katetrin runko on<br />
valmistettu muovista,<br />
kuumereaktioita<br />
aiheuttamattomasta<br />
lääketieteelliseen käyttöön<br />
tarkoitetusta PVC:<br />
stä, jonka alihankkijat toimittavat<br />
tehtaalle. Ensimmäinen<br />
vaihe varsinaisessa valmistuksessa<br />
on katetrien asettaminen kuljetusalustalle ennen kuin ne<br />
lähtevät automatisoituun valmistusprosessiin, jossa on lukuisia<br />
tarkkaan määriteltyjä vaiheita. Kuljettimet ohjaavat katetrit<br />
lopulta viimeistelyvaiheeseen ja pakkaamoon.<br />
Työtoverit ehdottivat Vuoden toistokatetroijaksi Päijät-Hämeen<br />
keskussairaalan urologian poliklinikalla toimivaa uroterapeutti<br />
Seija Salomaata. Seija on kouluttautunut uroterapeutiksi 90-<br />
luvulla ja on hoitanut urologisia potilaita vuodesta 1992 lähtien<br />
Päijät-Hämeen keskussairaalassa urodynaamisessa yksikössä.<br />
Seijan erityinen kiinnostuksen kohde uroterapeutin työssä<br />
on <strong>toistokatetrointi</strong>. Valitsijaraati katsoi Seijan työskennelleen<br />
ansiokkaasti <strong>toistokatetrointi</strong>-hoitomuodon edistämiseksi ja<br />
myönsi hänelle Vuoden toistokatetroija -arvonimen.<br />
”Valmistuksen sydän on laite, jota me kutsumme K2:ksi. Se<br />
huolehtii hydrofiilisen eli vesivaipan muodostaman pintarakenteen<br />
aikaansaamisesta katetriin. Meillä on ainoana maailmassa<br />
käytössä tämä laite, joka pystyy käsittelemään sekä<br />
PVC:tä että PVP:tä, joka sitoo veden katetrin pintaan”, toteaa<br />
Nils Tjäder.<br />
K2 on käytössä suurimman osan vuorokaudesta ja tehdas toimii<br />
kolmessa vuorossa eli katetreja valmistetaan yötä päivää.<br />
”Kolmivuorotyö on välttämätöntä, jotta kapasiteetti saadaan<br />
täydellisesti hyödynnettyä ja pystytään kattamaan valmistuksen<br />
vaatimat suunnattomat laiteinvestoinnit. Tämäntyyppisen<br />
tehtaan rakentaminen maksaa valtavia rahasummia” vakuuttaa<br />
Nils Tjäder.<br />
Katetreja on monia eri kokoja ja malleja, jotta LoFric vastaisi<br />
kaikkien käyttäjien toiveita ja vaatimuksia eri puolilla maailmaa.<br />
Jokainen pakkaus tarkastetaan sekä koneellisesti että<br />
manuaalisesti, jotta voidaan olla varmoja, että valmistusprosessin<br />
aikana ei ole tapahtunut virheitä. Viimeisessä vaiheessa<br />
katetripakkaukset steriloidaan joko elektronisesti tai etyleenioksidin<br />
avulla.<br />
Viimein katetrit ovat valmiit lähetettäväksi asiakkaille noin kolmeenkymmeneen<br />
maahan eri puolille maailmaa omalta osaltaan<br />
parantamaan toistokatetroijien elämänlaatua.<br />
Vuoden toistokatetroijaksi<br />
valittiin uroterapeutti<br />
Seija Salomaa<br />
Vuoden toistokatetroija -arvonimi on moniammatillinen arvostuksen<br />
osoitus henkilölle, joka on omalla toiminnallaan edesauttanut<br />
tämän hyväksi havaitun hoitomuodon onnistumista Suomessa.<br />
Vuoden toistokatetroijan valitsi työryhmä, johon kuuluu<br />
urologi sekä Urhon ja <strong>Astra</strong> <strong>Tech</strong> Oy:n edustaja. Seija Salomaa<br />
palkittiin kultaisella LoFric-kiertopalkinnolla ja 1000 euron stipendillä.<br />
Seija on ansioitunut erityisesti <strong>toistokatetrointi</strong>in liittyvissä koulutustehtävissä<br />
niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla.<br />
Päijät-Hämeen keskussairaalan henkilökunta saa säännöllisesti<br />
<strong>toistokatetrointi</strong>in liittyvää oppia Seijalta, joka on myös<br />
kiertänyt kouluttamassa sairaanhoitopiirin terveyskeskusten<br />
ja avoterveydenhuollon henkilökuntaa yhteistyössä urologien<br />
kanssa. Koulutukset ovat käsitelleet niin <strong>toistokatetrointi</strong>a kuin<br />
yleensäkin potilaan katetrointiin liittyvää ohjausta.<br />
Uroterapeutin työssään Seija on onnistunut kehittämään potilaan<br />
hoitoa erinomaisella tavalla saaden tunnustusta eri tahoilta.<br />
Seijan henkilökohtaiset ominaisuudet ja kiinnostus uusia asioita<br />
kohtaan ovat olleet hyödyksi hoitotyöntekijöille sekä parantaneet<br />
potilaiden hoitotyön laatua mm. selkiyttämällä hoitopolkua.<br />
Seija on vuosien varrella ylläpitänyt ammattitaitoaan hakeutumalla<br />
erilaisiin koulutuksiin ja jatkaa nyt opintojaan Kuopion<br />
yliopistossa hoitotieteen laitoksella. Helmikuussa 2007 hän<br />
sai valmiiksi katetrointia käsittelevän kandidaattitutkielmansa.<br />
Nyt käynnissä ovat maisteriopinnot, eikä pro gradu -tutkielman<br />
suunniteltua aihetta liene vaikea arvata.
TILAA LEHTI & ANNA VINKKEJÄ<br />
Kysy, anna vinkkejä, tilaa lehti.<br />
Kehitä lehteä kanssamme.<br />
Pyrimme vastaamaan lehdessä <strong>toistokatetrointi</strong>a koskeviin kysymyksiin<br />
uroterapeutin palstalla. Palsta ilmestyy lehdessä kahdesti vuosittain.<br />
Lähetä kysymyksiä uroterapeutillemme Jaakko Mölsälle tai vinkkejä<br />
toisille katetroijille sähköpostitse info.fi@astratech.com tai<br />
postitse osoitteella <strong>Astra</strong><strong>Tech</strong> Oy, PL 96, 02231 Espoo.<br />
Toistokatetrointitietoa<br />
nyt<br />
suomeksi osoitteessa<br />
www.astratech.fi<br />
Ainoa katetri, jossa on<br />
Urotonic Pintarakenne<br />
Urotonic Pintarakenne tekee katetroinnin<br />
miellyttävämmäksi käyttäjälle -<br />
koko katetroinnin ajaksi.<br />
Tutkitusti yli 20 vuoden kokemuksella.<br />
<strong>Astra</strong> <strong>Tech</strong> Oy, Piispansilta 9A, 02230 Espoo. Puh. (09) 867 6160. Fax (09) 804 4128. www.astratech.fi
Change language