1981 - 4 - Siirtolaisuusinstituutti
1981 - 4 - Siirtolaisuusinstituutti
1981 - 4 - Siirtolaisuusinstituutti
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
L-<br />
rinen alue, josta saatavalla tiedolla ei viiltti'<br />
merte tarvitse olla kovin suurta yieistysarvoa.<br />
"Suhdanneteoriaa" tiihdentevaa kesitystii<br />
taas tukee Alajdrven piirin nimismaehen<br />
vuoden 1907 kertomuksessa ollut maininta,<br />
etta siirtyminen Pohjois-Amerikkaan on ol'<br />
lut laimeaa siellii vallitsevien huonoien tydansioiden<br />
takia.18 Toisaalta, jos aiatellaan<br />
esimerkiksi Alajerven, Kortesjerven, Lappaiiirven<br />
ia Evijarven siirtolaismderia, voidaan<br />
kysyb. eikci vaestdllinen suonenisku kyseiseen<br />
vuoteen tultaessa jo ollut sellainen, etta<br />
ilmi6 alkoi tukahtua luontoperiiisesti, etti<br />
sellainen aines, jolla oli halu ja ennen kaikkea<br />
kyky muuttaa valtameren taakse oli jo<br />
sinne mennyt tai siella kiiynyt. Kasitys ied<br />
todentamatta, mutta jos oletetaan, kuten<br />
on aihetta, etta siirtolaisuuden tausta, sen<br />
perusta oli suurten kuolovuosien jdlkeinen<br />
valtava syntyneisyys ja veestrjnkasvu.l9 saat'<br />
toivat puhtaasti vaestdlliset tekiiat sinell6ankin<br />
olla taustana myos siirtolaisuuden laimenemiselle.<br />
Akuutit tekijat tietystikin olivat<br />
mekanismi, joka toi asian esille.<br />
Sen seikan selvitteminen, millainen oli siartolaisiksi<br />
lahteneiden tausta, antanee lisetietoa<br />
my6s siite, miksi yleensa lehdettian. Jerviseudun<br />
siirtolaisuus varsinkin alkuvaiheessaan<br />
oli erittdin miesvaltaista. sille vasta 1882<br />
1]skaltautuivat €nsimmAiset kolme piikaa<br />
matkalle. Vuoteen 1894 saakka naisten<br />
osuus pysyi selv;sti pienempena kutn mtesten.<br />
Talloin naisia lehti Amerikkaan enemmdn<br />
kuin miehia. llmid oli kuitenkin tila'<br />
piinen, sillii io seuraavana vuonna suhde oli<br />
peinvastainen.<br />
Jarviseudun siirtolaisien sukupuoli2o<br />
Siirto- Naisia<br />
laisia<br />
yht. Lm %<br />
Miehie<br />
18121894 2 341 498 21.2 1 849 1A.a<br />
Sukupuollen valistA tasoittumista tapahtui<br />
jakson loppuvaiheessa, sillai 189294 lahtenerstd<br />
ja norn kolmdsosa {31.3 "") oli naisia.<br />
Jdrviseudun siirtolaisuus oli alkuvaiheessaankin<br />
miesvaltaisempaa kuin koko Suomessa.<br />
Keron mukaan naisten osuus koko maan<br />
siirtolaisista oli 1875-79 28.4 ya, 1880-1884<br />
23.9 %, 1885-1889 23.7 v. ja 1890-1894<br />
32.6 7o. Ainoastaan viimeiselti jaksolta olevat<br />
luvut ja Jdrviseudun luvut - tosin vain<br />
kolmelta vuodelta 1892-94, ovat l;hella toisiaan.<br />
Jarviseudun vastaavat luvut olivat<br />
1880-84 4.6 %. 1885-1889 16.3 % ja 1890-<br />
1894 28.3 %. Kero on myds huomauttanut,<br />
ett; Oulun ja Vaasan laeneistd naisia lehti<br />
siirtolaisiksi jo alkuaikoina suhteellisesti<br />
enemman kuin muista Suomen li6neistii.2l<br />
Nain ollen Jiirviseudun alue poikkeaisi siir.<br />
tolaisuutensa alkuvaiheessa melkoisesti muus'<br />
ta Pohjanmaasta. jos siirtolaisten sukupuolta<br />
kaytetdan mittana. Erohan tosin pieneni Jerviseudullakin<br />
mydhemmin, Kero on laskenut,<br />
etta koko maassa 1869-1914 siirtolai-<br />
SlkSl lantenelSta J5.l 70 Oll nalSla.__ lama<br />
luku, ehke hieman pienempi -vastannee jerviseutulaistenkin<br />
naisten osuutta. Yli kolmasosa<br />
alueen siirtolaisista oli naisia, sille<br />
suhteet muuttuivat tdlle vuosisadalle tultaessa.<br />
Suomen virallisen tilaston mukaan, joka<br />
tosin ei teydellisesti kerro sita, miten paljon<br />
jostakin pitiij;iste oli siirtolaisia mennyt<br />
Amerikkaan, oli vuonna 1910 Jdrviseudun<br />
kuntien Pohjois-Amerikassa olleista kansalaisista<br />
miehiii ja naisia seke naimattomia<br />
henkilditii seuraavat mddriit.23<br />
Tilanne ei tista paljonkaan muuttunut.<br />
sille esim. kymment; vuotta mydlremmin<br />
(1920) oli Amerikassa 1381 Alaiarven seurakunnassa<br />
kiinni pysynytta jesenta, joista<br />
622 eli noin 45 % oli naisia, Samana aikana<br />
oli seurakunnallisen yhteytense Kortesjarveen<br />
sAilyteneeste 956 siirtolaisesta pereti<br />
47 yo naisia. Aulis Hautamaen mukaan Jerviseudun<br />
1872'19'|7 Amerikkaan menneistii<br />
siirtolaisista 34.6 % oli naisia.24<br />
Siihen, ettb tydhdn ja elintason parantamiseen<br />
liittyvet seikat olivat perustekii6ite,<br />
kun siirtolaiseksi aikova teki lopullisen lahtemispeetdksen,<br />
viittaa se, ettii valtaosa lehtij6isti<br />
oli tydkykyisia ja tydikaisia henkil6ite.<br />
Suurin osa lehtijdista oli nuoria, j'oilla tuntui<br />
tc
Change language