e Palomies Tommi Sahilalla on Suomessa noin 4 000 kollegaa.

Ammattien arvostus 2004Viimeksi, vähän ennen New Yorkin terrori-iskuja,Suomen Kuvalehden teettämänAmmattien arvostus -tutkimuksen kärki oliyksitoikkoinen kuin Kekkosen ajan presidentinvaali:lääkäri, lääkäri, lääkäri, lääkäri,lääkäri. Kaukana takana tuli palomies sijalla51, samalla kuin geologi ja puheopettaja.Kolme vuotta on nyt kulunut, ja palomieson päässyt ihan uuteen seuraan.Yhtäkkiä seon Suomen viidenneksi arvostetuin ammatti.Ei vielä aivan yhtä hohdokas kuin kirurgintai erikoislääkärin työ, mutta jo melkeinkaikkien muiden edellä.Taakse jää liuta valkotakkejakinsilmälääkäristä neurologiin jahammaslääkäristä psykiatriin.»Ehkä palomiehessä on jotain samaa kuinlääkärissä, vaikka se on ammattina ihan erityyppinen.Molemmat yhdistetään katastrofeihinja auttamiseen ja taitoon», valtiotieteidentohtori Keijo Rahkonen vertaa.Hän johtaa Helsingin yliopistossa yhteiskuntapolitiikanlaitosta.Katastrofeja on, valitettavasti, riittänyt viimevuosina. Ja samalla palomiehillä tilaisuuksianäyttää osaamistaan.Pelkkä kirjaviisaus ei tuo enää Suomessakaanmainetta ja kunniaa, niin kuin vielämuutamia kymmeniä vuosia sitten. Rahkonenon tutkinut työn tulevaisuutta, ja hänlöytää ammattien arvostuksessa tapahtuneistamuutoksista selvän trendin.»Nyt arvostetaan moderneja ammatteja,joissa käsityötaito yhdistyy uusimpaan teknologiaanja joissa tehdään kiistatta hyväätyötä. Sekä lääkäri, palomies että lentokapteeniovat kaikki tavallaan vastuussa ihmishengistä.»Toisten kohdalla arvostus näkyy tilipussissa,toisten kohdalla ei. »Tässäkin tulee hyvinesiin, että ei ole sellaista asiaa kuin oikeudenmukainenpalkka», Rahkonen huomauttaa.Hoitoala kerääsympatiatSK tutkitutti Taloustutkimuksen ammattienarvostusta tänä keväänä jo neljättä kertaa.Aiemmat kolme selvitystä tehtiin viidenvuoden välein 1991, 1996 ja 2001. Nyt tahtiatiivistettiin uusimalla kysely, kun edellisestäoli vasta kolme vuotta.Viimeksi ihmisten mielipiteitä udeltiin aikana,jolloin pitkä nousukausi oli juuri taittunutja talousennusteita korjailtiin kiireestialaspäin. Nyt talous on taas elpymässä, muttait-huuman jälkeiset laihat vuodet ovat vielätuoreessa muistissa. Työttömiä on yhämelkein 300 000, ja työpaikkoja siirtyy koko Keijo Rahkonen Nopeimmat nousijat1. Nuohooja +140 sijaa2. Sosiologi +1363. Perhepäivähoitaja +1254. Mekaanikko +1235. Metsuri +1166. Rakennusmies +1127. Lukkoseppä +1088. Kotiavustaja +1019. Maatalouslomittaja +9710. Kirvesmies +94Pankkitoimihenkilö +94Nopeimmat laskijat1. Sijoitusneuvoja –161 sijaa2. Ohjelmoija –1533. Muusikko –1494. Amanuenssi –148Kuoronjohtaja –1466. Pianisti –1437. Atk-operaattori –119Projektipäällikkö –1199. Näyttelijä –11610. Säveltäjä –115Kärjen nopeimmat nousijat(50:n kärki)1. Sosiaalityöntekijä +89 sijaa2. Lastenhoitaja +683. <strong>Palomies</strong> +464. Lakimies +455. Lastentarhanopettaja +29Kärjen nopeimmat laskijat(50:n kärki)1. Oikeuskansleri –26 sijaa2. Arkkitehti –253. Professori –234. Yliopistonrehtori –175. Psykiatri –14ajan maihin, joissa palkat ovat murto-osa siitämitä Suomessa. Samaan aikaan väestöikääntyy, ja monilla aloilla varaudutaan kovaavauhtia työvoimapulaan.Talousoppineiden viesti on jo pitkään ollut,että hyvinvointivaltio on tiensä päässä, jaSuomi menestyy vain jos yrittämisestä tehdäänkannattavaa. Sanoma ei kuitenkaannäytä menevän perille. Julkisella sektorillayhteiseksi hyväksi tehtävää työtä arvostetaanuuden tutkimuksen mukaan päinvastoin ainavain enemmän.Useimmat hoitoalan tehtävät sijoittuvatnyt ylemmäs kuin aiemmissa tutkimuksissa.Perhepäivähoitaja on noussut runsaassakymmenessä vuodessa 263. sijalta 69:ksi, sosiaalityöntekijä200. sijalta 42:ksi ja lastenhoitaja149. sijalta 21:ksi. Kätilö ja sairaanhoitajamahtuvat jo kymmenen arvostetuimmanammatin listalle.»Suomalaiset haluavat pitää kiinni hyvinvointivaltiosta.Voiolla, että heidän vastauksiinsasisältyy myös terveisiä päättäjille. Ihmisilleon syntynyt kuva, että julkisen sektorinnaisvaltaisilla aloilla tehdään pienellä palkallarankkaa työtä, ja niille tarvittaisiin nopeastilisää resursseja», Rahkonen pohtii.Opettajan työn arvostus laski hieman1990-luvun lopulla mutta on taas kääntynytlievään nousuun. Sen sijaan yliopistoammattiensädekehä himmenee. Professori oli vieläviimeksi kymmenes muttei yllä enää edes30 ensimmäisen joukkoon. Dosentti on pudonnutvielä jyrkemmin, 47. sijalta sadanhuonommalle puolelle.»Ennen professorit olivat pieni näkyväeliitti, kun heitä oli vain Helsingissä ja Turussa.Nyt meillä on yliopistoja ympäri Suomen,ja professoreita on joka puolella. Dosentitovat kokeneet vielä pahemman inflaation.Monille on ehkä jäänyt julkisuudesta mieleenvain päivystävä dosentti»,Rahkonen epäilee.Hallintovirkojenhohto himmeneeMuutkin perinteiset instituutiot ovat menettäneethohtoaan. Sekä valtionhallinnossa,kirkossa että oikeuslaitoksessa tehtävän työnarvostus laskee tasaisesti.Ero on huima, kun rinnalle otetaan vuosi1966, jolloin Urho Rauhala julkaisi laajantutkimuksen Suomalaisen yhteiskunnan sosiaalinenkerrostuneisuus. Tuolloin kymmenenensimmäisen listalta löytyivät piispa,suurlähettiläs ja maaherra. Enää yksikäänniistä ei mahdu edes 50 arvostetuimman ammatinjoukkoon. Maaherran edellä on yli sataammattia.Oikeuslaitoksen arvostus ei ole laskenut20 SUOMEN KUVALEHTI | 18/2004