– ja peruskartta
Nimi on paikan muisti
Nimi on paikan muisti
- No tags were found...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Enontekiöllä puhutaan suomea <strong>ja</strong>pohjoissaamea. Kuva on Hetasta.Kuusikkomaan vai Kuusikonmaanautiotupa Muoniossa, Juuvanrovan<strong>ja</strong> Särkitunturin välimaastossa?doilla. Erityisesti nimien kirjoitusasuunliittyviä tutkimuskeskuksen suosituksiaMaanmittauslaitos noudattaa aina.Nimistöntarkista<strong>ja</strong>n tehtävistä vaativimmatliittyvät nimien kirjoitusasuun.Murteellisessa muodossa kerätty nimion normaalistettava eli yleiskielistettävä:mäkpellosta tulee Mäkipelto, soijjinsuostaSoidinsuo. Paikallista murreväriä pyritäänkuitenkin säilyttämään mahdollisuuksienmukaan, koska on tärkeää, että seudunasukkaat tuntevat nimet omikseen vieläyleiskielistämisen jälkeenkin. Hyväksyttyjänimimuoto<strong>ja</strong> ovat esimerkiksiPihlasluoto, Varesniemi, Mattilanniittu<strong>ja</strong> Mustalammi. Lisäksi nimistöntarkistuksessakor<strong>ja</strong>taan tarvittaessa nimen oikeinkirjoitus:kirjoitetaan Iso-Valkeinen,mutta Iso Valkealampi, Ala-Pirttimäki,mutta Alimmainen Käärmejärvi. Myösmaarekisteriin virheellisessä muodossakir<strong>ja</strong>tut kylän- <strong>ja</strong> talonnimet kor<strong>ja</strong>taan:maanmittarin kir<strong>ja</strong>ama “Ylämäkelä” saaperuskartassa muodon Ylä-Mäkelä.Kartoissa esiintyvien nimien si<strong>ja</strong>intia,kirjoitusasua tai muuta oikeellisuuttakoskevat huomautukset voi osoittaa omanalueen maanmittaustoimistolle. Maanmittaustoimistotpyytävät ennen mahdollisiakor<strong>ja</strong>uksia lausunnot Kotimaisten kieltentutkimuskeskuksesta. Epämieluisaa nimeäei kuitenkaan saa vaihdetuksi. Vain ymmärtämystäoli tarjota sille kesämökin rakenta<strong>ja</strong>lle,joka tiedusteli, voisiko hänenmökkisaarensa nimeä mitenkään muuttaa.Kesämökki uhkasi jäädä keskeneräiseksi,kun kysyjän puoliso, saatuaan tietää saarennimen, ilmoitti, että meidän mökkihänei Ruumissaareen tule! Nimi ei kuitenkaanpaikkaa pahenna, <strong>ja</strong> pariskunta olisikinmurehtimisen si<strong>ja</strong>an kannattanut oh<strong>ja</strong>taselvittämään saarensa nimen historiaaosana suomalaista rikasta paikannimiperintöä.Ruumissaaria on peruskartoillakaikkiaan 52.NimistörekisteriperustuumaastotietokannanpaikannimistöönMaanmittaushallituksen yli-insinööriVeikko Nurmi kirjoittimatkakertomuksessaan YK:nensimmäisestä paikannimienstandardointikonferenssistaGenevessä 1967 muun muassaseuraavaa: ”Tietoteknologianalalla automaattinen tietojenkäsittelykehittyy nykyisin varsinripeästi, <strong>ja</strong> teknisiä apuneuvo<strong>ja</strong>olisi sovellettava myös nimistönkäsittelyyn, esimerkiksi paikannimenluetteloimiseen, jottaolisi käytettävissä a<strong>ja</strong>n tasallaoleva hyväksyttyjen nimien rekisteri<strong>–</strong> <strong>–</strong> <strong>–</strong>. Tästä syystä olisitoivottavaa, että tietokoneiden<strong>ja</strong> niiden systeemien suunnittelussaotetaan huomioon myöspaikannimen käsittely.”Maanmittauslaitoksennimistörekisteriä alettiin kehittää30 vuotta myöhemmin.Tavoitteen mukaisesti laitoksen26MAANKÄYTTÖ 2/2004
Change language