You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Narvassa Virossa sijaitseva Krenholm oli 1800-luvulla yksi maailman suurimmista<br />
tekstiiliyrityksistä. Vielä nykyäänkin se on maan johtava teollisuus- ja vientiyritys. NIB<br />
ja eräät muut kansainväliset pankit ovat nyt ryhtyneet panostamaan Krenholmin<br />
edelleen kehittämiseen.<br />
Tekstiilituotanto kasvaa Vir<br />
Krenholmin tehdas välttyi sodan<br />
tuhoilta, ja tänä päivänä se toimii<br />
muistomerkkinä ja tiennäyttäjänä<br />
tulevaisuuteen.<br />
VIRON ITSENÄISTYTTYÄ kesällä 1991 Krenholmilta<br />
sulkeutuivat ovet Neuvostoliiton<br />
markkinoille. Muutamaa vuotta myöhemmin<br />
yritys oli romahduksen partaalla: sillä ei ollut<br />
raaka-aineita eikä käyttöpääomaa, eikä mitään<br />
varsinaista markkinointia harjoitettu. Viron<br />
hallitus ei nähnyt muuta ratkaisua kuin yksityistää<br />
yritys, ja vuonna 1995 se onnistuikin<br />
löytämään kiinnostuneen ostajan, ruotsalaisen<br />
Borås Wäfveri AB:n. Lars Mauritzon oli tuolloin<br />
Borås Wäfverin konsernijohtaja, ja hänestä<br />
tuli sen lisäksi Krenholmin hallituksen<br />
puheenjohtaja, jona hän toimii edelleenkin.<br />
– Krenholmin toiminta oli tuohon aikaan<br />
täysin tuotantosuuntautunutta, hän sanoo. Sitä<br />
johdettiin Moskovasta, ja se perustui vuotuisiin<br />
tuotantosuunnitelmiin. Laadulla tai logistiikalla<br />
ei ollut mitään merkitystä.<br />
RUOTSALAISTEN JOHDOLLA Krenholm on<br />
käynyt läpi kiehtovan muutosprosessin. Jättiyritys<br />
jaettiin emoyhtiöön ja aluksi kuuteen<br />
tytäryhtiöön, jotka ovat sekä sisäisesti että<br />
ulkoisesti pakotettu työskentelemään markkinoiden<br />
ehdoilla. Kaikilla tytäryhtiöillä on oma<br />
hallitus. Emoyhtiön pääomistajaksi tuli Borås<br />
Wäfveri, jolla oli 75 prosenttia (ja Viron valtiolla<br />
25 prosenttia) osakepääomasta ja äänivallasta.<br />
Nykyään Borås Wäfveri on ainoa omistaja.<br />
– Viron valtion osallistuminen oli meille tärkeää<br />
poliittisista syistä, koska Krenholm sijaitsee<br />
aivan Venäjän rajalla ja alue oli tuohon<br />
aikaan yksi Euroopan poliittisesti herkistä<br />
alueista, sanoo Lars Mauritzon.<br />
Viron valtion kanssa tekemässään sopimuksessa<br />
yhtiö sitoutui työllistämään vähintään<br />
2 000 henkilöä ja investoimaan vähintään 20<br />
miljoonaa Viron kruunua (noin 1,3 miljoonaa<br />
euroa) kolmen vuoden aikana.<br />
– Nykyään työntekijöitä on noin 4 800 ja tekniset<br />
investoinnit ovat kasvaneet runsaaseen<br />
350 miljoonaan Viron kruunuun, toteaa Mauritzon.<br />
Olemme siis roimasti ylittäneet meihin<br />
kohdistuneet toiveet ja odotukset.<br />
SEN JÄLKEEN KUN Borås Wäfveristä tuli yrityksen<br />
pääomistaja vuoden 1995 alussa, sen liikevaihto<br />
on yli kaksinkertaistunut (535 miljoonasta<br />
1 240 miljoonaan Viron kruunuun), vaikka<br />
samaan aikaan työntekijöiden määrä on pienentynyt<br />
jonkin verran. Keskimääräinen kuukausipalkka<br />
on lähes nelinkertaistunut ja on<br />
nykyään hieman alueen keskiarvon yläpuolella,<br />
joskin tekstiiliteollisuus ei ole Virossakaan parhaiten<br />
palkattu ala. Yritys on yksi harvoista<br />
työehtosopimuksen allekirjoittaneista yrityksistä<br />
Virossa. Mauritzon korostaa myös, että<br />
yhtiön sosiaalinen vastuu työntekijöistään on<br />
lakisääteistä vastuuta suurempi. Siihen kuuluvat<br />
ylimääräiset lomapäivät, terveyskeskus<br />
jokaisessa tehtaassa, terveystarkastus jokaiselle<br />
työntekijälle joka toinen vuosi, sairaskäynnit<br />
työntekijöiden luona, kesäleirit työntekijöiden<br />
lapsille ja työntekijöiden asuntolainojen takaaminen.<br />
Tammikuussa 2000 Maailmanpankki myönsi<br />
yritykselle ifc:n (International Finance Corporation)<br />
kautta 25 miljoonaa euroa nibin ja Pohjoismaiden<br />
Ympäristörahoitusyhtiön nefcon<br />
myötävaikutuksella. Krenholmin saama laina oli<br />
nibin viimeinen Baltian investointiohjelman<br />
(bip) puitteissa myöntämä laina.<br />
– Tekstiiliteollisuus on yksi Viron tärkeimmistä<br />
aloista työllisyyden ja valuuttatulojen kannalta,<br />
toteaa nibin Baltia-vastaava Lauri Johnson.<br />
4 bulletin ● joulukuu 2001
Change language