energiaraportti-2014-8-10-2015
energiaraportti-2014-8-10-2015
energiaraportti-2014-8-10-2015
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna <strong>2014</strong><br />
6.5 GREENING EVENTS<br />
Helsingin ympäristökeskuksen koordinoimassa Greening Events -hankkeessa (2012–<strong>2014</strong>) luotiin<br />
toimintamalli tapahtumien ympäristöasioiden hallinnalle sekä tapahtumanjärjestäjien ja<br />
kaupunkien yhteistyölle. Hankkeessa tapahtumille ja tapahtumapaikoille kehitetty ja pilotoitu<br />
Ekokompassi tapahtuma -ympäristöjärjestelmä rakennettiin viidelletoista pääkaupunkiseudun<br />
tapahtumalle.<br />
Ekokompassi tapahtuma -todistukset jaettiin 16.<strong>10</strong>.2013 sekä 21.11.<strong>2014</strong> Helsingin kaupungintalolla.<br />
Vuonna <strong>2014</strong> Greening Events -hankkeen aloitteesta päivitettiin pääkaupunkiseudun tapahtumien<br />
ympäristökriteerit. Työn puitteissa sovittiin ympäristökriteereistä Helsingin, Espoon ja<br />
Vantaan kaupunkien tapahtumille ja niistä päätettiin kunkin kaupungin ympäristölautakunnassa<br />
syksyllä <strong>2014</strong>.<br />
Hankkeen aikana tuotettiin myös Siisti tapahtuma – ympäristöopas, joka antaa tapahtumanjärjestäjille<br />
selkeitä vinkkejä tapahtumien ympäristöystävällisiksi käytännöiksi.<br />
6.6 FINSOLAR<br />
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun FinSolar -hanke tähtää suomalaisen aurinkoenergian<br />
kasvun vauhdittamiseen. Yhdessä noin 50 yritys- ja organisaatiokumppanin kanssa tämä Tekesin<br />
tukema tutkimushanke pyrkii kiihdyttämään suomalaisen aurinkoenergian kasvua sekä kotimaassa<br />
että kansainvälisesti. Helsingin kaupungilta hankkeessa ovat mukana Kiinteistövirasto,<br />
Ympäristökeskus, Rakennusvirasto ja Helen Oy. Myös HSY-kuntayhtymä (Helsingin seudun<br />
ympäristöpalvelut) on mukana hankkeessa.<br />
FinSolar -hanke on käynnistynyt vuonna <strong>2014</strong> ja siinä luodaan yhteiskehittelynä asiantuntijoiden,<br />
suomalaisyritysten sekä julkisten toimijoiden kesken uusia yhteistyö-, hankinta- ja rahoitusmalleja<br />
konkreettisiin investointikohteisiin. Ideoita haetaan kumppaniverkostoa hyödyntämällä<br />
sekä parhaista kansainvälisistä malleista. Lisäksi projektissa tunnistetaan markkinoiden<br />
kasvua hidastavia hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä esteitä.<br />
Konkreettisia investointikohteita tutkitaan ja ratkotaan kumppaniverkoston kanssa työryhmissä.<br />
Työryhmät on jaoteltu aurinkoenergian ostajasegmenttien mukaan: kunnat, taloyhtiöt,<br />
kaupalliset toimijat sekä kansainvälinen kauppa. Konkreettisten investointikohteiden eteenpäinviemisen<br />
lisäksi kukin työryhmä edistää myös laajemmin ostajasegmenttinsä aurinkoenergiahankintoja.<br />
Käytännössä tämä tarkoittaa usein hankintaohjeiden ja kannattavuuslaskelmien<br />
tuottamista, mutta myös esimerkiksi yhteistyöverkostojen muodostamista.<br />
6.7 FinZEB<br />
Syksyllä 2013 käynnistettiin FinZEB-hanke määrittelemään lähes nollaenergiarakentamisen<br />
käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla. Koska Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi<br />
(EPBD) jättää suuren tulkintavaran kiinteistö- ja rakentamisalalle keskeiseen<br />
kansalliseen lainsäädäntöön, katsottiin tarpeelliseksi koota mahdollisimman laaja-alainen näkemys<br />
tulkinnoista ja määrityksistä. Hankkeessa on tuotettu v. <strong>2014</strong> pohjatietoa tulevalle lähes<br />
nollaenergiarakentamista käsittelevälle säädösvalmistelulle.<br />
Hanketta koordinoivat Rakennusteollisuus RT ry, Talotekniikkateollisuus ry ja Ympäristöministeriö<br />
ja sen päärahoittajina toimivat Rakennustuotteiden Laatu Säätiö, TRT rahasto, Ympäristöministeriö<br />
sekä Granlund Oy omalla työpanoksellaan. Helsingin kaupunki on osallistunut<br />
hankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn.<br />
11.9.<strong>2015</strong> Sivu | 68
Change language