WeAll Research Newsletter November 2016

WeAll Research Newsletter November 2016 

WeAll – MeKaikki tutkimuksen uutiskirje marraskuu 2016 

ViAlla forskningsnyhetsbrev november 2016 

Pressure as 

a catalyst 

for change? 

EMPLOYMENT, 

DIVERSITY 

AND IMMIGRATION 

IN THE 2010s 

Paineessa syntyy 

tasa-arvoa? 

TYÖELÄMÄ, MONINAISUUS JA 

MAAHANMUUTTO 2010-LUVLLA 

Tryck – en katalysator 

för förändring? 

SYSSELSÄTTNING, MÅNGFALD OCH 

INVANDRING PÅ 2010-TALET

WeAll Research Newsletter 

November 2016 

This newsletter provides food for thought concerning 

immigrants and the Finnish labour market in the 2010s. 

It reflects ongoing research on the intersections of ethnicity, 

gender, locality and age in working life within the WeAll 

Consortium. The newsletter offers portraits of practices, 

glimpses from the field, indications of the results of ongoing 

research, and policy recommendations with respect to the 

results from some sub-projects. 

Hanken & SSE Executive 

Education Business 

Lead 2016 

The WeAll project examines a programme 

organised for educated asylum seekers 

at Hanken & SSE in the year 2016. The 

programme seeks to introduce asylum 

seekers to the Finnish working life. The 

programme consisted of training, mentorship 

and an internship. Forty asylum seekers were 

chosen to participate in the programme. 

The programme is unique in Finland, and 

the WeAll project explores its impact on 

educated asylum seekers’ employment. The 

aim of the research project is to increase 

understanding of how to enhance the 

recruitment of migrants to the Finnish 

working life. 

MORE INFORMATION 

SARI SALOJÄRVI 

sari.salojarvi@hankensse.fi 

Immigrant Labour 

in Rural Businesses 


timo.m.suutari@helsinki.fi 

merja.lahdesmaki@helsinki.fi 

anna-maija.lamsa@jyu.fi 

Working Life-Related 

Know-How of Women with 

a Refugee Background is 

Too Often Silenced 


tytti.steel@helsinki.fi 

annamari.tuori@hanken.fi 

Immigrant Women in the 

Labour Market in Finland 

– Hurdles, Options and 

Empowerments 



marjut.jyrkinen@helsinki.fi 

In order to maintain the liveliness and 

viability of rural areas, it is important that 

local labour markets work well and are able 

to meet the challenges brought on by the 

decreasing number of working-age persons 

in many rural communities. In fact, for many 

rural businesses an immigrant work force 

is essential for the continuity of business 

operations. However, the great majority of 

immigrants in Finland live and work in large 

cities. Therefore, there is a need for the rural 

businesses and municipalities to actively 

attract immigrants to these areas. Since the 

personal backgrounds of immigrants vary, 

it is important to identify those particular 

immigrants who have the willingness to live 

and work in the countryside. 

While the successful recruiting of immigrant 

workers is naturally based on the real 

needs of employees, several other elements 

affect the process as well. The values 

of entrepreneurs and their businesses 

greatly influence recruitment decisions and 

processes. Furthermore, while businesses 

often face various bureaucratic challenges 

in recruiting immigrant workers, they are 

still required to take an active role in the 

recruiting process. 

Based on these challenges, 

we want to highlight the 

following two development ideas: 

There is a need to further develop 

the existing services and processes 

supporting the employment of immigrant 

workers so that they better meet the 

needs of businesses. In particular, the 

roles and responsibilities of different 

actors should be crystallised and 

developed. The models for collaboration 

between entrepreneurs, reception 

centres and municipalities, more 

effective collaboration between the 

Employment and Economic Development 

Offices and entrepreneurs as well as a 

concrete information package aimed at 

those particular businesses interested in 

recruiting immigrant workers would thus 

be important. 

The rural approach should be better 

included in the development of different 

political instruments regarding the 

employment of immigrants. 

Based on a working paper by Suutari, 

Timo, Lämsä, Anna-Maija, Lähdesmäki, 

Merja & Mattila Markku (2016): 

Maahanmuuttajat työvoimana maaseudun 

yrityksissä - Yrityksen yhteiskuntavastuun 

näkökulma. Raportteja 161, Helsingin 

yliopisto Ruralia-instituutti. ISBN 978- 

951-51-0436-6. This report discusses the 

labour market situation of immigrant 

employees and their employment 

opportunities in rural areas 

based on previous 

studies and two 

case examples. 

In this forthcoming WeAll research article, 

the focus is on the identity construction 

process of women living in Finland with a 

refugee background. The material consists 

of five interviews conducted in 2006-2007 

and the stories based on these interviews, 

which have been published on the internet 

as teaching material. 

The following themes were emphasised 

in the material: 

Silenced work experience and 

know-how; 

Linguistic and cultural know-how can, 

on the one hand, create possibilities, while 

on the other they can narrow a person’s 

working life prospects; 

Silenced experiences of racism and 

discrimination. 

In the interviews, the interviewees were strongly 

represented via their immigrant status, 

which some of the immigrant women 

questioned. The research project asks how 

immigrants are represented and what aspects 

of their experience and know-how are 

silenced. 

On the basis of our analysis, we consider 

the following issues to be important: 

1 

The voluntary work involving 

translating and interpreting that is 

done by immigrants should be seen 

as work, not as a self-evident duty. 

Retraining and upgrading of 

2 

qualifications as well as 

competence-based qualifications 

create possibilities to enter 

working life. 

3 

More attention is needed to ensure 

that full-time mothers are not 

isolated at home and thus left 

without language skills and workrelated 

networks. Women with an 

immigration background should be 

taken into account and integrated 

more fully into the system when 

planning working life and family 

policies. 

Results are based on an article by Tytti 

Steel & Annamari Tuori: ”Olenko minä 

niin eksoottinen?”: Työelämään liittyvä 

identiteettityö Suomeen muuttaneiden 

naisten haastattelupuheessa [’Am I so 

exotic? Working life identity work in the 

interviews of women who have moved to 

Finland] (Article in peer review). 

This research project is a qualitative 

study of the impact of gender, age and 

ethnic background on women’s access 

to working life and their experiences in 

Finland. The focus is on the hurdles faced 

by highly educated women trying to 

enter the changing job market and how 

the official environment as well as NGO 

actors respond to these women’s needs 

for support and advice. Based on this 

data analysis and ongoing research on 

women with an immigrant background, 

we propose that policy-makers should 

consider taking into account the 

following courses of action: 

Employment services should improve 

their abilities to recognise higher education 

degrees from foreign education systems. 

Gendered Agencies and Discourses 

on Care and Work in Refugee Centres in Finland 

This research project addresses how gendered 

structures and the processes of working 

life and society are reflected, (re)constructed 

or challenged in the work done in reception 

centres in Finland. Using qualitative interview 

data from workers and volunteers in reception 

centres, we explore how agency and motives 

for help and care work are constructed. 

Finland, among other countries, experienced 

a significant increase in the number of asylum 

seekers in 2015 and beyond. In spite of 

some critical and xenophobic undertones in 

society, many Finns wanted to help refugees 

caught up in this difficult situation. 

Our preliminary analysis indicates, for 

instance, that 

the stated motives for doing volunteer 

and care work differ on the basis of gender 

and age; 

paid work and volunteer activities often 

function in synergy with one another, but 

also tensions exist at the borders between 

work and ‘non-work’, different professional 

statuses and positions, and thereby between 

an understanding of the role and core 

functioning of refugee centres; 

The digital system used by the official 

employment offices needs to be developed 

further so that it is easier to use and more 

responsive to a person’s background. 

There is a need to develop the 

capabilities of employment office personnel 

at being able to meet the needs of 

immigrant job seekers. It is also crucial 

that they know how to identify, for example, 

stress, symptoms of burnout and other 

situations that might negatively impact the 

ability of personnel to serve customers. 

Based on a qualitative study on women 

with an immigrant background and their 

access to working life. Article by Tytti Steel 

& Marjut Jyrkinen: Combined Capabilities 

and the Future Working Life of Immigrant 

Women in Finland (in review process). 



maria.vakiparta@helsinki.fi 

gendered, aged and racialised structures 

of the society are reflected in the discourses 

on work, help and care in the centres. 

Preliminary viewpoints based on an ongoing 

qualitative study of gender, care 

and work in refugee centres by Maria Väkiparta 

and Marjut Jyrkinen.

WeAll – MeKaikki tutkimuksen 

uutiskirje marraskuu 2016 

Tämä uutiskirje kertoo WeAll-tutkimuskonsortiossa tehtävästä 

tutkimuksesta, joka liittyy maahanmuuttoon, työllistymiseen ja 

työelämään 2010-luvun Suomessa. Tutkimushankkeemme nostaa esiin 

yhteiskunnallisen aseman ja erilaisten kategorioiden sekä niihin liittyvien 

risteävien erojen merkityksiä työelämän kysymyksissä. Risteävillä eroilla 

tarkoitamme esimerkiksi etnisyyden, sukupuolen, alueellisuuden ja iän 

yhteisvaikutusta. Uutiskirjeemme kertoo hankkeessamme meneillään 

olevista tähän aihepiiriin liittyvistä osatutkimuksista sekä alustavista 

tuloksista ja tuo esiin ehdotuksia poliittisen päätöksenteon tueksi. 




WeAll-hanke tutkii Hanken & SSE:llä 2016 

järjestettyä korkeasti koulutetuille turvapaikanhakijoille 

suunnattua koulutusohjelmaa, 

joka pyrkii helpottamaan turvapaikanhaki- 

joiden pääsyä suomalaisille työmarkkinoille. 

Ohjelma koostui valmennuksesta, mentoroinnista 

sekä harjoittelusta. Ohjelmaan valittiin 

40 turvapaikanhakijaa. 

Ohjelma on ainutlaatuinen Suomessa ja 

tutkimus selvittää ohjelman vaikutusta 

korkeasti koulutettujen turvapaikanhakijoiden 

työllistymiseen. Tutkimus lisää 

ymmärrystä korkeasti koulutettujen 

turvapaikanhakijoiden pääsystä 

suomalaisille työmarkkinoille. 

LISÄTIETOJA OHJELMASTA 



Maahanmuuttajat 

työvoimana maaseudun 

yrityksissä 

LISÄTIETOJA 




Pakolaistaustaisten naisten 

työelämäosaaminen jää 

liian usein piiloon 

LISÄTIETOJA 



Ulkomaalaistaustaiset naiset 

Suomen työmarkkinoilla – 

esteitä, mahdollisuuksia ja 

voimaantumista 

LISÄTIETOJA 



Maaseudun yritysten toimintamahdollisuuksien 

kannalta on tärkeää, että paikalliset 

työmarkkinat ovat toimivia ja että työikäisen 

väestön vähenemiseen kyetään vastaamaan. 

Monelle maaseudulla toimivalle yritykselle 

maahanmuuttajien tarjoama työvoimapotentiaali 

on elintärkeää yritystoiminnan jatkuvuuden 

kannalta. Suurin osa Suomen maahanmuuttajataustaisesta 

työvoimasta kuitenkin 

asuu ja työskentelee suurissa kaupungeissa. 

Maaseudun työmarkkinoita tarkasteltaessa 

voidaankin todeta, että kaupunkeihin ja 

etenkin pääkaupunkiseudulle keskittyvät 

maahanmuuttajat eivät pysty turvaamaan 

maaseudun työvoiman saatavuutta, elleivät 

maaseudulla toimivat yritykset ja maaseutukunnat 

itse kykene houkuttelemaan ja kiinnittämään 

maahanmuuttajia osaksi maaseudun 

paikallisyhteisöjä. Lisäksi maahanmuuttajien 

joukosta tulisi entistä paremmin kyetä tunnistamaan 

ne ihmiset, joilla lähtömaan olosuhteiden 

sekä oman henkilökohtaisen taustan 

perusteella on kiinnostusta asua ja työskennellä 

maaseudulla. 

Maahanmuuttajien palkkaaminen maaseudun 

yritykseen perustuu aitoon työvoiman 

tarpeeseen, mutta taustalla vaikuttaa myös 

muita tekijöitä. Yrityksen ja yrittäjän arvoilla 

on keskeinen rooli maahanmuuttajien 

rekrytointipäätöksissä. Maahanmuuttajien 

työllistyminen maaseudun yrityksiin vaatii 

yrityksiltä aktiivisuutta ja motivaatiota rekrytointiprosessin 

läpiviemiseen. Työperäisten 

maahanmuuttajien rekrytointiin tai esimerkiksi 

turvapaikanhakijan työharjoittelupaikan 

järjestämiseen liittyy monia byrokraattisia 

haasteita. 

Näihin haasteisin liittyen nostamme esiin 

erityisesti seuraavat kehittämiskohteet: 

Maahanmuuttajien työllistymistä 

tukevien palvelujärjestelmien ja 

-rakenteiden toimivuutta sekä 

työperäisen maahanmuuton että 

humanitaarisista syistä maahan tulevien 

osalta tulee parantaa vastaamaan 

entistä paremmin yritysten tarpeita. 

Erityisesti eri toimijoiden väliset 

roolit ja toimintamallit vaativat yhä 

kehittämistä. Yhteistyömallit esimerkiksi 

alueen yrittäjien, vastaanottokeskuksen 

ja kunnan välillä, entistä toimivampi 

yhteistyö yrittäjien ja TE-toimistojen 

kesken sekä pk-yritykselle suunnattu 

konkreettinen tietopaketti käytännön 

kysymyksistä auttavat asiaa. 

Maaseudun näkökulma maahanmuuttajien 

työllistymisen haasteissa tulee 

huomioida paremmin erilaisten politiikkainstrumenttien 

kehittämisessä. 

Perustuu raporttiin Suutari 

Timo, Lämsä Anna- 

Maija, Lähdesmäki Merja 

& Mattila Markku (2016): 

Maahanmuuttajat työvoimana 

maaseudun yrityksissä - 

Yrityksen yhteiskuntavastuun 

näkökulma. Raportteja 161, 

Helsingin yliopisto Ruraliainstituutti. 

ISBN 978-951-51-0436- 

6. Raportissa on tarkasteltu 

maahanmuuttajien 

työmarkkina-asemaa 

sekä työllistymistä 

maaseudulla toimiviin 

yrityksiin aiemman 

tutkimustiedon sekä 

kahden tapausesimerkin 

valossa. 

Tulevassa WeAll-tutkimusartikkelissa 

käsitellään pakolaistaustaisten Suomeen 

muuttaneiden naisten identiteettien 

rakentumista työelämäpuheessa. 

Aineisto koostuu viidestä vuonna 

2006–2007 tehdystä haastattelusta sekä 

niiden pohjalta kirjoitetuista, internetissä 

oppimateriaalina julkaistuista tarinoista. 

Analyysissä korostuivat 

seuraavat teemat: 

piiloon jäävä työkokemus ja osaaminen 

kielellinen ja kulttuurinen osaaminen 

yhtäältä mahdollisuuksien avaajana ja 

toisaalta työelämän näkymiä kaventavana 

tekijänä 

vaietut kokemukset rasismista ja 

syrjinnästä. 

Haastatteluissa haastateltavat esitettiin 

vahvasti maahanmuuttajuuden kautta, 

mitä haastateltavat itse pyrkivät osittain 

vastustamaan. Tutkimus kysyy, millä 

tavoin maahanmuuttajat esitetään ja 

minkälaisista puolista vaietaan. 

Analyysimme perusteella 

pidämme tärkeänä kiinnittää 

huomiota esimerkiksi 

seuraaviin asioihin: 

1 

2 

maahanmuuttajien tekemään 

vapaaehtoiseen tulkkaus- ja 

käännöstyöhön, joka tulisi 

nähdä työnä, eikä 

itsestäänselvänä 

velvollisuutena 

muunto- ja näyttötutkintojen 

merkitykseen maahanmuuttajien 

työllistymiselle 

3 

kotona yksin lapsia hoitavien 

äitien eristyneisyyteen ja siitä 

usein seuraavaan puutteelliseen 

kielitaitoon ja työelämäverkostoihin. 

Pakolaistaustaiset naiset tulisi 

huomioida integroidusti sekä 

työelämään liittyvissä että 

perhepoliittisissa toimenpiteissä. 

Alustavat tulokset perustuvat Tytti Steelin 

ja Annamari Tuorin artikkeliin ”Olenko 

minä niin eksoottinen?”: Työelämään 

liittyvä identiteettityö Suomeen 

muuttaneiden naisten haastattelupuheessa 

(vertaisarvioinnissa). 

Tämä WeAll-tutkimuksen osa on 

laadullinen tutkimus, jossa tarkastellaan 

sukupuolen, iän ja etnisen taustan 

vaikutusta naisten työllistymiseen. Tutkimus 

keskittyy korkeasti koulutettujen naisten 

kohtaamiin esteisiin heidän pyrkiessään 

työmarkkinoille. Keskiössä ovat TEtoimistojen 

sekä niin kutsutun kolmannen 

sektorin maahanmuuttajanaisille tarjoamat 

palvelut. 

Tähän analyysiin ja meneillään olevaan 

tutkimukseen perustuen ehdotamme, 

että seuraavat toimenpide-ehdotukset 

otetaan huomioon: 

Työvoimapalveluiden tulisi 

parantaa osaamista ulkomaisten 

korkeakoulututkintojen sisältöjen ja laadun 

tunnistamisessa. 

Hoivan ja auttamisen sukupuolittuneet 

diskurssit ja toimijuudet turvapaikanhakijoiden 

vastaanottokeskuksissa Suomessa 

Tutkimus tarkastelee, kuinka työelämän ja 

yhteiskunnan sukupuolittuneet käytännöt ja 

prosessit heijastuvat pakolaisten vastaanottokeskusten 

työssä – kuinka ne uusintavat 

sukupuoleen liittyviä käsityksiä ja toimintatapoja 

ja/tai kuinka vastaanottokeskuksissa 

tehtävä työ voi myös haastaa vallitsevia 

käytäntöjä ja sukupuolittuneita käsityksiä 

hoivasta ja auttamisesta. Tämä laadullinen 

tutkimus perustuu vastaanottokeskusten työntekijöiden 

ja niissä toimivien vapaaehtoisen 

haastatteluihin, joiden kautta analysoimme 

auttamistyön toimijuutta, motivaatioita sekä 

käsityksiä hoivasta. 

2015 lähtien turvaa hakevien määrä 

lisääntyi huomattavasti niin Suomessa kuin 

monessa muussakin maassa. Huolimatta kriittisistä 

näkökulmista ja ennakkoluuloista yhteiskunnassa, 

monet suomalaiset halusivat auttaa 

tässä vaikeassa tilanteessa. Aineistomme 

alustava analyysin perusteella: 

Sukupuoli ja ikä vaikuttavat siihen, millaisia 

motiiveja vapaaehtoistyölle ja siihen 

liittyvälle hoivalle ja auttamiselle annetaan 

ja kuinka niistä puhutaan. 

Palkkatyö ja vapaaehtoistyö tukevat usein 

toinen toisiaan vastaanottokeskuksissa, mutta 

näiden rajapinnoissa on myös jännitteitä 

TE-toimistojen sähköisiä järjestelmiä 

on kehitettävä helppokäyttöisemmiksi ja 

yksilölliset tarpeet paremmin huomioiviksi. 

TE-toimistojen henkilökunnan osaamista 

tulisi parantaa niin, että virkailijat osaisivat 

paremmin kohdata maahanmuuttajat 

asiakkaina. Olisi myös tärkeää, että 

TE-toimistoissa osattaisiin tunnistaa 

työntekijöiden ylikuormitus, uupumus 

ja vastaavat tilanteet, jotka saattavat 

vaikuttaa negatiivisesti asiakkaiden 

saamaan palveluun. 

Perustuu vertaisarvioinnissa olevaan artikkeliin 

Combined Capabilities and the 

Future Working Life of Immigrant Women in 

Finland, jonka ovat kirjoittaneet Tytti Steel 

ja Marjut Jyrkinen. 

LISÄTIETOJA 



liittyen ammatillisen asemaan ja positioihin, 

käsityksiin vastaanottokeskusten keskeisestä 

tehtäväkentästä ja rooleista. 

Yhteiskunnassa vallitsevat sukupuolittuneet, 

ikään liittyvät ja rodullistetut rakenteet 

ja keskustelut heijastuvat diskursseihin työstä, 

hoivasta ja auttamisesta vastaanottokeskuksissa. 

Alustavat näkökulmat perustuvat Maria 

Väkiparran ja Marjut Jyrkisen meneillään 

olevaan kvalitatiiviseen tutkimukseen sukupuolesta, 

hoivasta ja auttamisesta ja työstä 

pakolaisten vastaanottokeskuksissa.

WeAll – ViAlla forskningsnyhetsbrev 

november 2016 

Detta nyhetsbrev ger oss en inblick i den forskning som 

WeAll konsortium bedriver och som fokuserar på invandrare, 

sysselsättning och arbetsmarknad på 2010-talets Finland. 

Nyhetsbrevet speglar den fortgående forskningen inom WeAllkonsortium 

och skärningspunkterna mellan etnicitet, kön, plats 

och ålder i arbetslivsrelaterade frågor. Nyhetsbrevet innehåller 

beskrivningar av olika forskningsdelar inom projektet, samt 

preliminära resultat från pågående forskning och lyfter fram förslag 

till stöd för politiska beslut i dessa frågor. 




WeAll-projektet undersöker effekterna 

av Business Lead 2016 programmet som 

riktar sig till högutbildade asylsökande 

och organiseras av Hanken & SSE under 

2016. Programmet, som består av träning, 

handledning och praktik, strävar efter att 

stöda asylsökandes tillträde till den finska 

arbetsmarknaden. Fyrtio asylsökande 

antogs till programmet. Programmet är 

unikt i Finland och forskningen undersöker 

sysselsättningseffekterna av programmet 

hos de högutbildade asylsökandena 

samt syftar till att ökar förståelsen för hur 

högutbildade asylsökande tar sig in på den 

finska arbetsmarknaden. 

MER INFORMATION 



Invandrare som 

arbetskraft i företag på 

landsbygden 





Arbetslivserfarenhet 

hos kvinnor med 

flyktingbakgrund förblir 

ofta dold 




Invandrarkvinnor på 

arbetsmarknaden i Finland 

– hinder, möjligheter och 

egenmakt 




Med tanke på verksamhetsmöjligheter för 

företag på landsbygden är det viktigt att 

de lokala arbetsmarknaderna fungerar 

och att man kan möta utmaningarna då 

den arbetsföra befolkningen minskar. 

För många företag som verkar på 

landsbygden är den arbetskraftspotential 

som invandrare erbjuder livsviktig för 

fortsatt företagsverksamhet. Största 

delen av den finländska arbetskraften 

med invandrarbakgrund bor och arbetar 

dock i större städer. När man granskar 

landsbygden som arbetsmarknad kan 

man också konstatera att de invandrare 

som bosätter sig i städer och framförallt 

i huvudstadsregionen inte kan bidra 

till att trygga tillgången på arbetskraft 

på landsbygden, om inte företagen 

som verkar på landsbygden och 

landsbygdskommunerna själva lyckas locka 

till sig och få invandrare att bli en del 

av lokalsamhället. Dessutom borde man 

bättre kunna identifiera de invandrare som 

har ett intresse av att bo och arbeta på 

landsbygden. 

Att anställa invandrare på ett företag på 

landsbygden har sin grund i ett verkligt 

behov av arbetskraft, men det finns också 

andra faktorer i bakgrunden. Företagets 

och företagarens värderingar har en central 

roll i beslutet att anställa invandrare. För 

att skapa sysselsättning för invandrare 

på företag på landsbygden krävs det 

engagemang och motivation av företagen 

att genomföra en rekryteringsprocess. 

Det förekommer många byråkratiska 

utmaningar i samband med rekryteringen av 

arbetskraftsinvandrare eller organiserandet 

av en praktikantplats åt en asylsökande. 

Med tanke på dessa utmaningar 

vill vi speciellt lyfta fram följande 

utvecklingspunkter: 

Det finns ett behov att vidareutveckla 

existerande tjänster och processer 

riktade till företag som stöder anställning 

av både arbetskraftinvandring samt 

personer som kommer till landet av 

humanitära skäl. Speciellt de olika 

aktörernas roller och förfarande kräver 

en fortsatt utveckling. Samarbetsmodeller 

mellan till exempel ortens företagare, 

mottagningscentralen och kommunen, 

ett mera fungerande samarbete 

mellan företagare och arbets- och 

näringsbyråerna samt ett konkret 

informationspaket kring praktiska frågor 

som riktar sig till SMF-företag skulle vara 

viktiga insatser. 

Ett landsbygdsperspektiv på sysselsättning 

av invandrare borde uppmärksammas 

i högre grad vid utvecklande av 

olika politiska instrument. 

Baserad på rapporten 

Suutari Timo, Lämsä Anna- 

Maija, Lähdesmäki Merja 

& Mattila Markku (2016): 

Maahanmuuttajat työvoimana 

maaseudun yrityksissä. Yrityksen 

yhteiskuntavastuun näkökulma. 

Raportteja 161, Helsingin yliopisto 

Ruralia-instituutti. ISBN 978-951-51- 

0436-6. Rapporten undersöker 

invandrarnas ställning på 

arbetsmarknaden samt 

sysselsättning i företag 

som är verksamma på 

landsbygden i ljuset av 

tidigare forskningsresultat 

samt två fallstudier. 

I en kommande WeAll-forskningsartikel 

behandlas hur identiteten hos kvinnor, 

med flyktingbakgrund som flyttat till 

Finland, skapas i diskussioner om 

arbetslivet. Materialet består av fem 

intervjuer som gjorts under åren 2006– 

2007 samt berättelser som skrivits på 

basen av dessa och publicerats som ett 

läromaterial på internet. Följande teman 

framkom i analysen: 

dolda arbetserfarenheter och kunnande 

språkligt och kulturellt kunnande kan 

ur ett arbetslivets perspektiv å ena sidan 

öppna upp möjligheter och å andra sidan 

fungera som en begränsande faktor 

tysta erfarenheter av rasism och 

diskriminering. 

De intervjuade lyftes fram i intervjuerna 

som invandrare, vilket de själva delvis ifrågasatte. 

Forskningen ställer därför frågor 

om hur invandrare presenteras och vilka 

delar som tystas eller förblir osynliga. 

På basen av vår analys upplever vi 

det viktigt att uppmärksamma till 

exempel följande frågor: 

1 

det frivilliga tolknings- och 

översättningsarbete som 

invandrare gör, borde ses som 

ett arbete, inte som en självklar 

skyldighet 

2 tilläggs- och fristående 

examinas betydelse för 

sysselsättningen av 

invandrare 

3 

följderna av isoleringen av mammor 

som ensam sköter om barnen 

i hemmet i form av bristande 

språkkunskaper och brist på 

arbetsrelaterade nätverk. Kvinnor 

med flyktingbakgrund borde 

uppmärksammas när det kommer 

till integrering, både vad gäller 

arbetsrelaterade och familjepolitiska 

åtgärder. 

Resultaten baserar sig på artikeln ”Olenko 

minä niin eksoottinen?”: Työelämään 

liittyvä identiteettityö Suomeen 

muuttaneiden naisten haastattelupuheessa 

av Tytti Steel och Annamari Tuori: [”Är 

jag så exotisk?”: Arbetslivsrelaterat 

identitetsarbete i intervjuer med kvinnor 

som flyttat till Finland] (under pågående 

referentgranskning). 

Denna forskning är en kvalitativ studie 

om effekterna av kön, ålder och etnisk 

bakgrund och om kvinnors tillträde till 

arbetslivet och deras erfarenheter i 

Finland. Fokus ligger på de hinder som 

högutbildade kvinnor möter vid försök att 

stiga in på en föränderlig arbetsmarknad, 

samt hur den officiella omgivningen och 

medborgarorganisationer reagerar på 

dessa kvinnors behov av stöd och råd. 

Med utgångspunkt i denna analys 

och pågående forskning om kvinnor 

med invandrarbakgrund, föreslår vi 

att beslutsfattare överväger att ta i 

beaktande följande åtgärdsförslag: 

Arbetskraftsbyråerna borde 

förbättra sin förmåga att ta i beaktande 

högskoleexamina från andra länder 

Könat aktörskap och diskurser om omsorg och arbete 

på flyktingmottagningar i Finland 

Detta forskningsprojekt undersöker hur könsrelaterade 

strukturer och processer i arbetslivet 

och samhället speglas, (åter)skapas eller 

utmanas i arbetet på flyktingmottagningar 

i Finland. Genom kvalitativa data från intervjuer 

med anställda och frivilliga på flyktingmottagningar 

undersöker vi hur diskurser om 

och motiven för hjälp- och omsorgsarbete utformas. 

Finland tillsammans med andra länder, 

upplevde en betydande ökning i antalet 

asylsökande från och med år 2015. Trots en 

del kritiska och främlingsfientliga undertoner 

i samhället ville många finländare hjälpa i 

denna svåra situation. 

Vår preliminära analys visar 

till exempel att: 

motiven för att utföra frivillig- och 

omsorgsarbete påverkas av kön och ålder 

avlönat arbete och frivilligverksamhet 

stöder ofta varandra, men det förekommer 

också spänningar mellan arbete och 

‘icke-arbete’, olika professionella status 

och positioner samt uppfattningar kring 

flyktingmottagningarnas roll och funktion 

Det digitala systemet som används 

av de arbets-och näringsbyråerna (TEbyråerna) 

måste vidareutvecklas för att bli 

mer användarvänliga och bli bättre på ta i 

beaktande olika personliga behov 

Personalen vid arbets-och 

näringsbyråerna behöver en 

kunskapshöjning så att tjänstemännen 

i högre grad kan möta kunder med 

invandrarbakgrund. Det är också viktigt att 

arbets- och näringsbyråerna kan identifiera 

stress, symptom på utbrändhet och 

motsvarande situationer hos personalen, 

eftersom det kan ha en negativ inverkan på 

personalens förmåga att betjäna kunderna. 

Baserat på artikeln Combined Capabilities 

and the Future Workning Life of Immigrant 

Women in Finland [Gemensamma möjligheter 

och det framtida arbetslivet för invandrarkvinnor 

i Finland] av Tytti Steel & Marjut Jyrkinen 

(under pågående referentgranskning). 




könade, rasifiserade och 

åldersrelaterade strukturer i samhället 

återsspeglas i diskurser om arbete, hjälp 

och omsorg på mottagningarna. 

De preliminära resultaten grundar 

sig på Maria Väkipartas och Marjut 

Jyrkinens pågående kvalitativa studie 

om kön, omsorg och arbete på 

flyktingmottagningar.

Tutkimuksella kohti tasa-arvoista työelämää 

Forskning för ett jämlikt arbetsliv 

(Re)searching for Equality in Working Life 

Aiju Salminen 

LISÄÄ TIETOA HANKKEESTA 



OTA YHTEYTTÄ MEIHIN 

TA KONTAKT MED OSS 

PLEASE CONTACT US 

info@weallfinland.fi 

WeAll-hankkeen tutkimustiimi muodostuu monitieteisestä tutkijaryhmästä. 

Hankkeen konsortiossa ovat mukana Helsingin 

yliopisto, Hanken Svenska handelhögskolan sekä Jyväskylän 

yliopiston kauppakorkeakoulu. 

Projektets konsortium består av Helsingfors universitet, Hanken 

Svenska Handelshögskolan samt Jyväskylä universitet. 

The WeAll Consortium brings together a multidiscipliary research 

team based at the University of Helsinki, Hanken School of 

Economics, and Jyväskylä University School of Business and 

Economics. 

Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen 

tutkimuksen neuvosto (STN). Sen tehtävä on rahoittaa 

pitkäjänteistä ja ohjelmamuotoista tutkimusta, joka tuottaa 

ratkaisuja merkittäviin suomalaisen yhteiskunnan haasteisiin. 

WWW.AKA.FI/STN 

Projektet finansieras av rådet för strategisk forskning (RSF) vid 

Finlands Akademi. RSF har till uppgift att finansiera långsiktig 

forskning i programform vars ändamål är att finna lösningar på 

viktiga utmaningar i det finländska samhället. 

WWW.AKA.FI/SV/RSF 

The Project is funded by the Strategic Research Council (SRC) at 

the Academy of Finland. SRC provides funding for long-term and 

programme-based research aimed at finding solutions to the major 

challenges facing Finnish society. 

WWW.AKA.FI/EN/ABOUT-US/SRC/

WeAll Research Newsletter November 2016

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?