Toiminta 2002 - Riista
Toiminta 2002 - Riista
Toiminta 2002 - Riista
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Riista</strong>- ja kalatalouden tutkimuslaitos<br />
<strong>Toiminta</strong>kertomus 2003<br />
RIISTAN- JA KALANTUTKIMUS
<strong>Riista</strong>- ja kalatalouden tutkimuslaitos<br />
TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT<br />
Sisältö<br />
3 YLIJOHTAJAN KATSAUS<br />
4 ORGANISAATIO<br />
Yhteistyö- ja kohderyhmiä<br />
Toimipaikkaverkosto<br />
Tulosyksiköt<br />
Julkaisutoiminta<br />
Hallinnointi<br />
7 TOIMINTAKATSAUS<br />
<strong>Toiminta</strong>ympäristön muutokset<br />
Tutkimuslaitoksen strategia<br />
Rahoitus ja investoinnit<br />
Henkilöstö<br />
Yhteistyö<br />
Kotimaiset ja kansainväliset asiantuntijatehtävät<br />
12 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS<br />
Tutkimuslaitos<br />
Tulostavoitteet<br />
Toiminnan keskeiset tunnusluvut<br />
Tulosanalyysi<br />
15 Kalantutkimus<br />
Kalavarojen arvioinnin tuloksia<br />
Tutkimustuloksia<br />
Toiminnan keskeiset tunnusluvut<br />
Tulosanalyysi<br />
21 Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus<br />
Tutkimustuloksia<br />
Tilastot<br />
Toiminnan keskeiset tunnusluvut<br />
Tulosanalyysi<br />
26 <strong>Riista</strong>n- ja porontutkimus<br />
<strong>Riista</strong>ntutkimus<br />
Porontutkimus<br />
Toiminnan keskeiset tunnusluvut<br />
Tulosanalyysi<br />
30 Vesiviljely<br />
Tulokset<br />
Toiminnan keskeiset tunnusluvut<br />
Tulosanalyysi<br />
34 Palvelut<br />
Tulokset<br />
Toiminnan keskeiset tunnusluvut<br />
Tulosanalyysi<br />
38 Maksullinen toiminta<br />
Tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteet<br />
Vesiviljelysuoritteet<br />
40 Tulevaisuuden haasteita<br />
41 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT, LIITETIEDOT JA TARKASTELU<br />
Tilinpäätöslaskelmat<br />
Tuotto- ja kululaskelma<br />
Tase<br />
Talousarvion toteumalaskelma<br />
Tilinpäätöksen liitteet<br />
Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu<br />
Talousarvion toteumalaskelma, toimintakertomus<br />
52 SISÄINEN VALVONTA<br />
52 ALLEKIRJOITUKSET<br />
53 TIETEELLISET ENNAKKOTARKASTETUT ARTIKKELIT SCI- JA SSCI-LEHDISSÄ<br />
Kuvaajat: Ilpo Kojola, Jukka Mikkola, Mauri Nieminen, Taija Pöntinen, Seppo Ronkainen, Ari Saura, Olavi Stenman, RKTL<br />
2
YLIJOHTAJAN KATSAUS<br />
Valmiina vastaisiin<br />
ja myötäisiin tuuliin<br />
Ylijohtaja Kare Turtiainen<br />
Itämeren luonnonlohikannat ovat elpyneet yli odotusten.<br />
Ensimmäisen kerran vuosikymmeniin luonnonlohisaaliit ovat<br />
ylittäneet istutuksista peräisin olevan saaliin. Poronhoidossa<br />
oli jälleen suotuisat olosuhteet ja lihatuotanto oli hyvällä<br />
tasolla, mutta poronlihan hintataso laski. <strong>Riista</strong>eläinten<br />
elinolosuhteiden paraneminen vaikuttaa myönteisesti kantojen<br />
runsauteen. Hirvikantaa supistettiin poikkeuksellisen runsaalla<br />
verotuksella. Muidenkin hirvieläinten saaliit olivat verraten<br />
runsaat.<br />
Vuosi 2003 jää tutkimuslaitoksemme historiaan toivottavasti<br />
pahimpana kalatautivuotena. Kainuun viljelylaitoksen kalasto<br />
jouduttiin hävittämään vesistöön tuodun ja viljelylaitokseen<br />
levinneen vaarallisen BKD -kalataudin vuoksi. Viljelylaitoksen<br />
desinfiointi kesti useita kuukausia. Monet muutkin kalataudit<br />
jatkoivat leviämistään ja vahvistivat intensiivisyyttään.<br />
Emokalastoissa sairastavuus ja kuolleisuus vaivasivat suurinta<br />
osaa viljelylaitoksia. Mädin kuolleisuus oli korkea ja kaikkia<br />
sovittuja toimituksia ei pystytty tekemään. Yksityisiä viljelyyrityksiä<br />
vaivasivat samat ongelmat. Sopimuskasvatustoiminta<br />
jäi alle tavoitetason.<br />
Itämeren lohi-istutusten tulokset ovat olleet heikkoja.<br />
Suurin osa istukkaista kuolee pian mereen tulon jälkeen.<br />
Tämä vaikutti luonnonlohikantojen osuuden voimakkaaseen<br />
kasvuun. Tutkimuslaitos on käynnistämässä laajaa tutkimusohjelmaa,<br />
jonka tavoitteena on istutusten tuloksellisuuden<br />
parantaminen.<br />
Ministeriön tutkimuslaitokselle asettamat tulostavoitteet<br />
saavutettiin. Ammatinharjoittajille ja toimialojemme harrastajille<br />
suunnattujen oppaiden valmistumisen jälkeen tutkijoilla<br />
on ollut paremmat mahdollisuudet tieteellisiin julkaisuihin<br />
johtavaan tutkimukseen. Tämä näkyy kertomusvuoden<br />
korkeana julkaisumääränä ja julkaisujen tieteellisen tason<br />
nousuna.<br />
Vuosittaiset vaihtelut toiminnan rahoituksessa ovat kasvaneet.<br />
EU-rahoituksen ja asiakasrahoituksen määrä jatkoi laskuaan.<br />
Sen sijaan yhteistyörahoituksen määrä kehittyi myönteisesti.<br />
Vesiviljelyn tautiongelmien ja kalankasvatuksen ylikapasiteetin<br />
vuoksi myynnin kannattavuus aleni voimakkaasti. Taloudellisuus<br />
ja tuottavuus heikkenivät. Tuotteiden myyntitoiminnan<br />
jatkaminen edellyttää olennaista kannattavuuden<br />
parantamista.<br />
Tutkimuslaitoksessa on tehty paljon työtä toiminnan<br />
kehittämiseksi vastaamaan tulevaisuuden haasteita<br />
- erityisesti asiakkaiden nimeämiä tarpeita. Uudistukset<br />
toimeenpannaan vuonna 2004. Kansainvälinen yhteistyö<br />
sekä vientitoiminta ovat kasvussa. Uusin aluevaltaus on<br />
osaamisemme vienti Kaukoitään, joka tehdään yhteistyössä<br />
suomalaisten yritysten ja Kalatietokeskuksen kanssa. Alussa<br />
ovat painottuneet kylmän veden viljelyosaaminen ja jalostetun<br />
kirjolohimateriaalin vienti. Myös lähialueyhteistyö on kehittynyt<br />
myönteisesti. Kalatautioppaamme kääntäminen venäjäksi<br />
lisää kalatautiosaamista lähialuevesillämme.<br />
<strong>Riista</strong>ntutkimuksessa ja riistavarojen arvioinnissa yhteistyö<br />
naapurimaiden kanssa on saanut yhä hyödyllisempiä<br />
muotoja. Vuorovaikutus ja yhteistyö on kehittynyt suotuisasti.<br />
Uusien EU-maiden mukaantulo yhteiseen päätöksentekoon<br />
tulee lisäämään riista-asioiden tietopohjaa ja siirtämään EU:n<br />
näkemyksiä riistataloudesta, varsinkin petopolitiikasta nykyistä<br />
enemmän suomalaisten näkemyksiä huomioivaan suuntaan.<br />
Vuonna 2003 erittäin vaativissa olosuhteissa tehty työ<br />
saa minut vakuuttuneeksi siitä, että menestymme<br />
tulevaisuudessakin.<br />
3
ORGANISAATIO<br />
<strong>Riista</strong>- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) tuottaa tieteellistä ja laadukasta tietoa kalasta, riistasta ja porosta<br />
luonnonvarojen kestävän käytön hyväksi sekä ylläpitää luonnon monimuotoisuutta tutkimuksen ja vesiviljelyn avulla.<br />
Kokonaisrahoitus on 23 milj. euroa ja henkilöstön määrä 333 (htv).<br />
Yhteistyö- ja kohderyhmiä<br />
<strong>Toiminta</strong>mme perustuu asiakkaiden ja yhteiskunnan<br />
tarpeisiin. Tärkeitä yhteistyö- ja kohderyhmiämme ovat<br />
• maa- ja metsätalousministeriö, muut ministeriöt<br />
ja valtionhallinnon muut elimet<br />
• kala-, riista- ja poroelinkeinojen harjoittajat<br />
• yliopistot, korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja muu<br />
kotimainen ja kansainvälinen tiedeyhteisö<br />
• kotimaiset ja kansainväliset kala-, riista- ja<br />
poroalan järjestöt sekä ympäristöjärjestöt<br />
• joukkoviestimet<br />
• alan harrastajat ja eläinluonnonvaroista<br />
kiinnostunut yleisö.<br />
4<br />
Maa- ja metsätalousministeriö<br />
Johtokunta<br />
Ylijohtaja<br />
Kare Turtiainen<br />
Palvelut<br />
Johtaja<br />
Lena<br />
Söderholm-<br />
Tana<br />
Johtoryhmä<br />
<strong>Riista</strong>n- ja<br />
porontutkimus<br />
Johtaja<br />
Eero Helle<br />
Vesiviljely<br />
Johtaja<br />
Unto Eskelinen<br />
Kalantutkimus<br />
Johtaja<br />
Petri Suuronen<br />
Elinkeinojayhteiskunta-<br />
tutkimus<br />
Johtaja<br />
Juhani Kettunen<br />
Tilastot<br />
Maanlaajuinen toimipaikkaverkosto
Tulosyksiköt<br />
Kalantutkimus<br />
tutkii kala- ja rapukantoja, kalavesien<br />
hoitomenetelmiä ja elinympäristön<br />
muutosten vaikutusta kantoihin.<br />
Elinkeino- ja<br />
yhteiskuntatutkimus<br />
tutkii vesiviljelyä, tekee kala-, riistaja<br />
porotalouden sosioekonomista<br />
tutkimusta ja tuottaa viralliset<br />
kala- ja metsästystilastot.<br />
<strong>Riista</strong>n- ja porontutkimus<br />
tutkii riista- ja porokantoja ja niiden<br />
elinympäristöjä sekä poronhoitoa.<br />
Vesiviljely<br />
ylläpitää viljelyn ja asiantuntemuksen<br />
avulla alkuperäisiä kalakantoja ja<br />
niiden monimuotoisuutta, parantaa<br />
kalastusmahdollisuuksia ja edistää<br />
kalanviljelyelinkeinoa.<br />
Palvelut<br />
tuottaa tulosyksiköille toimitila-,<br />
virasto-, tietojärjestelmä-, talous- ja<br />
henkilöstö- sekä tieto-, viestintä- ja<br />
julkaisupalveluja.<br />
Toimipaikkaverkosto<br />
<strong>Riista</strong>- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen<br />
toimipaikkojen verkosto<br />
kattaa koko Suomen. Toimipaikkaverkosto<br />
tukee tutkijayhteisöjen<br />
muodostumista yliopistojen ja<br />
muiden tutkimuslaitosten kanssa.<br />
Toimipaikat sijoittuvat lähelle<br />
asiakkaita ja tutkimuskohteita.<br />
Useissa toimipaikoissa on sekä<br />
tutkimusta että vesiviljelyä.<br />
Toimipaikkojemme ja -pisteidemme<br />
yhteystiedot ovat saatavissa<br />
verkkosivuiltamme (www.rktl.fi).<br />
Merenkurkku<br />
Turku<br />
Muonio<br />
Evo<br />
Helsinki<br />
Oulu<br />
Laukaa<br />
Inari<br />
Kainuu<br />
Tervo<br />
Porontutkimus<br />
Taivalkoski<br />
Saimaa<br />
Joensuu<br />
5
Julkaisutoiminta<br />
Julkaisemme tärkeimmät tieteelliset tutkimustulokset alan kansainvälisissä<br />
ja kotimaisissa tieteellisissä lehdissä. Tuloksiamme<br />
julkaistaan myös Boreal Environment Research -kausijulkaisussa<br />
sekä Suomen <strong>Riista</strong> -vuosikirjassa, joiden kustantamiseen myös<br />
osallistumme.<br />
Meillä on kolme omaa julkaisusarjaa:<br />
• Kalatutkimuksia<br />
• Kala- ja riistaraportteja<br />
• <strong>Riista</strong>ntutkimuksen tiedote.<br />
Tuotamme tilastojulkaisuja ja teemme opas- ja muita kirjoja.<br />
Useimmat julkaisumme ovat saatavissa verkkosivuiltamme<br />
(www.rktl.fi).<br />
Lisäksi julkaisemme asiakaslehti Apajaa, jossa esittelemme uusia<br />
tutkimustuloksia sekä yhteistyö- ja kohderyhmiämme kiinnostavia<br />
riista-, kala- ja poroaiheita.<br />
Hallinnointi<br />
Tutkimuslaitoksemme kuuluu maa- ja metsätalousministeriön<br />
hallinnonalaan. Kala-, riista- ja porotalousasiat valmistellaan ministeriön<br />
kala- ja riistaosastossa.<br />
<strong>Riista</strong>- ja kalatalouden tutkimuslaitos on perustettu vuonna<br />
1971 yhdistämällä Maataloushallituksen kalataloudellinen<br />
tutkimustoimisto ja Valtion riistantutkimuslaitos.<br />
Johtokunta<br />
Johtokunta on tutkimuslaitoksen toiminnan ohjauksessa ja<br />
valvonnassa strategisiin päätöksiin keskittyvä ylin päättävä elin.<br />
6<br />
Tutkimuslaitoksemme johtokuntaan kuuluvat<br />
• ylijohtaja Kare Turtiainen, RKTL (puheenjohtaja)<br />
• toiminnanjohtaja Per-Edvin Persson,<br />
Tiedekeskus Heureka (varapuheenjohtaja)<br />
• toiminnanjohtaja Jouni Filppa<br />
• johtaja Laura Sinisalo-Ojala, Turun yliopisto<br />
• tuotantopäällikkö Seppo Mustonen, RKTL,<br />
(henkilöstön edustaja)<br />
• toimitusjohtaja Kaisa Rossi,<br />
Suomen Kalankasvattajaliitto<br />
Ylijohtaja<br />
Ylijohtaja johtaa tutkimuslaitoksen toimintaa maa- ja metsätalousministeriön<br />
asettamien toiminta- ja tulostavoitteiden<br />
mukaisesti. Ylijohtajana on toiminut vuodesta 1992 alkaen<br />
Kare Turtiainen.<br />
Johtoryhmä<br />
Ylijohtajan päätöksenteon tukena toimii johtoryhmä. Johtoryhmässä<br />
käsitellään ja välitetään tietoa tutkimuslaitoksen ja<br />
tulosyksiköiden keskeisistä ja ajankohtaisista asioista.<br />
Johtoryhmään kuuluvat<br />
• ylijohtaja, TTM Kare Turtiainen (puheenjohtaja)<br />
• tutkimusjohtaja, FT Petri Suuronen, kalantutkimus<br />
• tutkimusjohtaja, TkT Juhani Kettunen,<br />
elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus<br />
• tutkimusjohtaja, FT Eero Helle, riistan- ja porontutkimus<br />
• vesiviljelyjohtaja, FT Kai Westman, vesiviljely,<br />
31.7.2003 saakka<br />
• vesiviljelyjohtaja, FM Unto Eskelinen, vesiviljely,<br />
1.8.2003 alkaen<br />
• palvelujohtaja, FM Lena Söderholm-Tana, palvelut.
<strong>Toiminta</strong>ympäristön muutokset<br />
Suomen kala- ja riistakannat ovat kehittyneet pääosin suotuisasti.<br />
Itämeren tila on suuren ravinne- ja vierasainekuormituksen<br />
vuoksi huolestuttava, eikä nopeaa parannusta ole odotettavissa.<br />
Tilanne aiheuttaa kalataloudelle monenlaisia ongelmia. Rannikkovesien<br />
rehevöityminen haittaa edelleen kalastusta ja muuttaa<br />
myös kalayhteisöjä. EU:n laajeneminen Itämeren ympärille<br />
mahdollistaa päästöjen vähentämisen ja tilan vähittäisen paranemisen.<br />
Kalastuksen säätelyn tehostuminen merialueella on lisännyt<br />
1990-luvun puolivälin jälkeen lohen luontaista lisääntymistä<br />
Simo- ja Tornionjoessa ja vähentänyt lohi-istutusten tarvetta<br />
luonnonkantojen tukemiseksi. Sen sijaan muissa Perämeren<br />
lohen kotiutusohjelman (SAP) kohteissa, Kuiva-, Kiiminki- ja<br />
Pyhäjoessa, ei lohikantojen elpyminen ole käynnistynyt toivotulla<br />
tavalla. Kaiken kaikkiaan sekä lohella että meritaimenella<br />
istutustulokset pysyivät alhaisella tasolla sekä Pohjanlahdella<br />
että Suomenlahdella.<br />
Silakkakantojen tilassa ja silakan kysynnässä voi tapahtua suuria<br />
muutoksia. Silakan kalastuksen turvaaminen edellyttää vaihtoehtoisten<br />
hyödyntämisstrategioiden kehittämistä.<br />
Sisävesien kalataloudellinen laatu paranee, kun ravinne- ja vierasainekuormitus<br />
edelleen vähenee ja kalavesiä kunnostetaan.<br />
Hyljevahingot olivat edelleen laajasti esillä sekä julkisessa keskustelussa<br />
että tutkimustoiminnassa. Hyljevahinkoja on jo onnistuttu<br />
vähentämään pyydysteknisillä ratkaisuilla ja tällä sektorilla<br />
kehitys tulee jatkumaan ripeänä. Ammattimainen kalastus<br />
ja kalanviljely olivat vaikeuksissa paitsi hyljevahinkojen<br />
myös alhaisten tuottajahintojen ja kannattavuusongelmien<br />
vuoksi.<br />
<strong>Riista</strong>taloudessa ajankohtaisimmat asiat koskivat edellä mainittujen<br />
merihylkeiden lisäksi suurpetoja ja hirviä. Etenkin suden<br />
esiintyminen Kainuussa osin poronhoitoalueella, ja lajin<br />
levittäytyminen pesiviksi pareiksi Länsi ja Sisä-Suomeen herättivät<br />
laajaa keskustelua julkisuudessa. Jo edellisenä vuonna metsästetty<br />
ennätyssuuri hirvisaalis käänsi kannan kehityksen laskuun<br />
suuressa osassa maata, kun hirvikanta kasvoi edelleen<br />
Pohjois-Suomessa. Vuoden 2003 niinikään voimakkaassa metsästyksessä<br />
kantaa kokonaisuudessaan pyrittiin edelleen pienentämään.<br />
TOIMINTAKATSAUS<br />
Euroopan Unionin säädösten mukaan elintarvikkeeksi tarkoitetun<br />
kalan dioksiinipitoisuus saa olla korkeintaan 4 pg/tuorepainogramma.<br />
Itämeren lohien ja vanhojen, vähintään viisivuotiaiden<br />
silakoiden dioksiinipitoisuudet ylittävät EU:n rajaarvon.<br />
Nämä havainnot voivat osaltaan nopeuttaa kalastuksessa<br />
meneillään olevaa rakennemuutosta.<br />
Sisävesien kalastuksessa ei tapahtunut suuria muutoksia. Muikkukannat<br />
olivat edelleen suhteellisen vahvat, ja kalastajat ovatkin<br />
paikoin joutuneet rajoittamaan pyyntiä menekkivaikeuksien<br />
vuoksi. Toisaalta esimerkiksi Päijänteen muikkukannat ovat heikentyneet<br />
vuosikymmenen alun tilanteeseen verrattuna. Inarijärven<br />
kalakannat säilyivät vahvoina. Järvitaimenen istutustulokset<br />
ovat Suomessa edelleen huonoja erityisesti siksi, että<br />
kalat pyydystetään liian pienikokoisina muun kalastuksen<br />
oheissaaliina.<br />
Kalaterveystilanteen hallinta on vaikeutunut koko maassa. EUaikana<br />
elävän kalan tuontimahdollisuudet ovat lisääntyneet<br />
ja tautitorjunnan kansalliset keinot vähentyneet. Myös sairauksien<br />
hoitoon on tullut lisää ongelmia, kun lääkeaineita on kielletty<br />
ja niiden tuotantoa lopetettu. Viljelylaitokset ovat avoin<br />
osa ympäröivää vesiluontoa, joten tautien vaikutukset ja torjuntatoimet<br />
ovat laaja-alaisia ja hankalia. Tällaisessa toimintaympäristössä<br />
alan toimijoiden omat ratkaisut eivät voi taata<br />
kokonaisuuden hallintaa. Kalaterveystyöhön tarvitaan kansallisen<br />
tason tavoitteet.<br />
Vuonna 2003 Suomessa oli edellisen kesän tavoin poikkeukselliset<br />
sääolosuhteet. Vuoden 2003 kasvukausi oli erittäin lämmin<br />
ja kasvukautta edeltävä syksy ja talvi suuressa osassa maata<br />
erittäin vähäsateisia. Tällainen yhdistelmä lisäsi kalankasvatustuotannon<br />
vaikeuksia ja tappioita, kun veden liiallisen lämpenemisen<br />
haittoja ei voitu ehkäistä virtaamia lisäämällä. Kalankasvatuksen<br />
tuotantomäärät putosivat ja alan yrittäjien määrä<br />
väheni.<br />
Lohen minimihintajärjestelmä poistui, mikä kiihdytti lohentuontia<br />
Norjasta. Myös kirjolohen tuonti Norjasta lähes kaksinkertaistui.<br />
EU:n kirjolohen tuonnille asetetun polkumyyntitullin<br />
tultua voimaan syyskuussa tuonti lähes tyrehtyi.<br />
Ammattikalastajien määrä väheni. Silakka- ja kilohailisaalis pienenivät<br />
edellisestä vuodesta. Saaliiden pienenemiseen vaikuttivat<br />
mm. edellistä vuotta pienemmät saaliskiintiöt sekä kova<br />
talvi. Ahven- ja kuhasaaliit kasvoivat samaan aikaan edellisvuodesta.<br />
7
Tutkimuslaitoksen strategia<br />
Vastatakseen toimintaympäristön ja asiakkaiden muutoksiin<br />
tutkimuslaitos on uudistanut strategiaansa aktiivisesti viime<br />
vuosina. Keskeisenä päämääränä on kehittää toimintaa asiakaslähtöisemmäksi,<br />
lisätä yhteistyötä ja verkostomaista toimintaa<br />
sekä monipuolistaa ja uudistaa henkilöstö- ja osaamisrakennetta.<br />
Strategian toimeenpanossa ja myöhemmissä kehityssuunnitelmissa<br />
on nähty tärkeäksi varmistaa, että toiminta<br />
tyydyttää konkreettisesti yhteiskunnan tietotarpeita ja parantaa<br />
elinkeinojen kehittämisedellytyksiä.<br />
Visio<br />
<strong>Riista</strong>- ja kalatalouden tutkimuslaitos on<br />
kansainvälisesti tunnustettu suunnannäyttäjä.<br />
• <strong>Toiminta</strong>mme ansiosta Suomi on hyödynnettävien<br />
eläinluonnonvarojen kestävän käytön edelläkävijä.<br />
• Olemme sidosryhmiemme halutuin yhteistyökumppani<br />
ja palvelemme asiakkaitamme laadukkaasti<br />
ja tehokkaasti.<br />
• Toiminnallamme on keskeinen rooli ja mitattava vaikutus<br />
toimialan elinkeinojen kilpailukyvyn edistäjänä.<br />
• Olemme toimialamme paras osaaja pohjoisten<br />
alueiden olosuhteista.<br />
• Kehitymme ja menestymme yhdessä ja teemme<br />
tutkimuslaitoksesta innovatiivisen ja kannustavan<br />
työpaikan.<br />
<strong>Toiminta</strong>-ajatus<br />
<strong>Riista</strong>- ja kalataloudentutkimuslaitos tuottaa tietoa eläinvarojen<br />
kestävää käyttöä, ylläpitoa ja elinympäristön hoitoa<br />
varten sekä edistää toimialansa elinkeino- ja harrastustoimintaa.<br />
8<br />
Strategiset päämäärät<br />
• Toimimme asiakkaidemme ja sidosryhmiemme kanssa<br />
yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.<br />
• Olemme oman erikoisalamme tieteen edistäjä<br />
ja tuotamme lisäarvoa kansainvälisessä verkostossa.<br />
• Tuotamme luotettavia ja ajantasaisia ennusteita, tilastoja<br />
ja seurantatietoja viranomaisten päätöksenteon tueksi.<br />
• Olemme luova ja ennakoiva tiedon ja erikoistuotteiden<br />
tuottaja, joka luo kehittymisedellytyksiä yritysten<br />
omaehtoiseen menestymiseen.<br />
• Meillä on palveluiden kysynnän ja toiminnan<br />
kehittämisen tarpeisiin oikein mitoitetut ja<br />
kohdennetut resurssit.<br />
• Arvioimme järjestelmällisesti toimintamme<br />
vaikuttavuutta, tehokkuutta ja kokonaislaatua.<br />
• Toimimme avoimessa, innovatiivisessa ja haasteellisessa<br />
työyhteisössä, joka luo mahdollisuuksia urakehitykseen.<br />
Strategia ja kehittämisnäkymät<br />
Tutkimuslaitos on tehnyt useita kartoituksia asiakkaiden ja henkilöstön<br />
piirissä toiminnan tuloksellisuudesta ja kehittämistarpeista.<br />
Myös uusia toimintamalleja kokeillaan. Valmistavien<br />
toimien pohjalta on käynnistetty koko tutkimuslaitosta koskeva<br />
kehittämistyö. Rakenteellisten uudistusten valmistelu ajoittuu<br />
pääosin vuodelle 2004.<br />
Kartoitusten perusteella asiakkaat ovat pääosin tyytyväisiä toimintaamme.<br />
Strategian ydinkohtia ei ole tarvetta merkittävästi<br />
muuttaa. Sen sijaan toimeenpanoa vahvistettaneen rakenteellisilla<br />
ja toiminnallisilla uudistuksilla. Tehdyissä analyyseissa ilmennyt<br />
suurin muutostarve, asiakaslähtöisyyden lisääminen,<br />
aiheuttaa suurimpia muutoksia. <strong>Toiminta</strong>tapoja ja rakenteita<br />
kehitettäessä hyödynnetään prosessiajattelua. Asiakasrahoitteiseen<br />
toimintaan haetaan yhteistyökumppaneita ja tehdään<br />
tarvittaessa myös organisatorisia uudistuksia.<br />
Pitkän aikavälin tutkimustavoitteet painottavat uudelleen tutkimusalueita<br />
ja voimavarojen käyttöä. Sekä oman osaamisen<br />
kehittämisellä että verkostoitumalla monipuolistetaan ja syvennetään<br />
tutkimusta paremmin kysyntää vastaavaksi.
Toimipaikkastrategia<br />
Tutkimuslaitoksen toimipaikkastrategia tarkennettiin vuonna<br />
2000. Strategian toteuttaminen on edennyt suunnitellusti.<br />
Toimipaikkaverkoston kehittämisen perusteena on tutkimuksen<br />
tieteellisen tason ja tuloksellisuuskehityksen tukeminen,<br />
mihin on yhdistetty myös alueellisia näkökohtia. Keskeisin<br />
uudistus on muodostaa laajoihin, vaativiin, myös kansainvälisiin<br />
tutkimushankkeisiin pystyviä tutkijayhteisöjä. Keskittämisen<br />
tavoitteena on omien tutkijayksikköjen vahvistaminen<br />
sekä tehokas yhteistyö ja vuorovaikutus yliopistojen ja muiden<br />
yhteistyötahojen kanssa vaikuttavuuden lisäämiseksi.<br />
Henkilötyövuodet Helsingin, Joensuun, Laukaan,<br />
Oulun ja Turun sekä muissa yksiköissä 1998–2003<br />
(ilman työllisyysvaroin palkattuja)<br />
200<br />
180<br />
160<br />
140<br />
120<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
1998 1999 2000 2001 <strong>2002</strong> 2003<br />
Rahoitus ja investoinnit<br />
Toiminnan rahoituksen jakautuminen budjettirahoitukseen, tulo-<br />
ja yhteistyörahoitukseen jatkui entisenlaisena. Ulkopuolisen<br />
rahoituksen osuus tutkimuslaitoksen kokonaisrahoituksesta<br />
sekä tutkimustoiminnan kokonaisrahoituksesta oli edelleen 30<br />
%, mikä vastaa tiede- ja teknologianeuvoston sektoritutkimuslaitoksille<br />
asettamaa tavoitetta.<br />
Suurimpia yhteistyörahoittajia olivat maa- ja metsätalousministeriö<br />
sekä työvoima ja elinkeinokeskukset.<br />
Fyysisten investointien määrä säilyi edellisen vuoden tasolla<br />
(0,9 milj. euroa). Investoinnit kohdistettiin tuloksellisuuden<br />
kannalta tärkeimpiin kohteisiin. Tutkimusasemien ja vesiviljelylaitoksien<br />
perusparannuksien osalta Tervon laitoksen investointeja<br />
jatkettiin ja lisäksi aloitettiin Rymättylän osaamiskeskuksen<br />
rakentaminen.<br />
Muut yksiköt<br />
Helsinki<br />
Laukaa<br />
Oulu<br />
Turku<br />
Joensuu<br />
9
Henkilöstö<br />
Tutkimuslaitoksen henkilöstö teki vuonna 2003 yhteensä 333<br />
henkilötyövuotta (v. <strong>2002</strong> 328 henkilötyövuotta). Vuoden lopussa<br />
31.12.2003 vakinaisessa palvelussuhteessa oli 245 (81 %)<br />
ja määräaikaisessa 56 (19 %) henkilöä.<br />
Henkilötyövuodet Helsingin, Oulun, Turun ja Joensuun toimipaikoissa<br />
kehittyivät toimipaikkastrategian mukaisesti (kts.<br />
kuva). Helsingissä tehtyjen henkilötyövuosien määrä väheni<br />
83 henkilötyövuoteen (100 henkilötyövuotta vuonna 2000,<br />
93 htv:tä 2001, 85 htv:tä <strong>2002</strong>).<br />
Budjettirahoitteisen henkilöstön osuus laski hieman edellisiin<br />
vuosiin verrattuna. Yhteistyörahoituksella rahoitetut henkilötyövuodet<br />
olivat 29 htv:tta, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna<br />
oli 9 htv:tta. Työllisyysrahoitteisen työvoiman käyttö säilyi<br />
vuosien <strong>2002</strong> ja 2001 tasolla.<br />
Tutkimuslaitoksen henkilöstön keski-ikä on noussut edelleen ja<br />
oli vuonna 2003 47 vuotta. Vakinaisessa palvelussuhteessa olevien<br />
henkilöiden keski-ikä oli 49 vuotta. Henkilöstön ikärakenteessa<br />
suurin ryhmä ovat 45 – 59 vuotiaat. Naisten keskiikä<br />
(48 vuotta) on hieman korkeampi kuin miesten (46 vuotta).<br />
Henkilöstöstä on naisia 33 % ja miehiä 67 %. Johtajista ja<br />
muista esimiehistä (henkilöt, joiden esimiestehtäviin kuluu yli<br />
50 % työajasta) naisia on 21 %.<br />
Vuonna 2003 väitteli 2 henkilöä. Tohtoreiden osuus henkilöstöstä<br />
on 14 % (yhteensä 43 tohtoria). Henkilöstöstä 23 toimii<br />
dosentteina eri yliopistoissa. Henkilöstöstä 41 % on vähintään<br />
korkeakoulututkinnon suorittaneita.<br />
Poissaolot sairauden vuoksi olivat samalla tasolla edelliseen<br />
vuoteen verrattuna. Sairauspäivien osuus kaikista työpäivistä<br />
oli 3,3 % (v. 2001 4,5 % ja v. <strong>2002</strong> 3,3 %).<br />
Työkykyä ylläpitävien hankkeiden toteuttamista jatkettiin. Työterveyshuollon<br />
toimintasuunnitelman 2001-2003 mukaan toteutettiin<br />
työpaikkaselvityksiä sekä tutkimus organisaation hyvinvoinnin<br />
tilasta. Hyvinvointitutkimuksen tulokset valmistuivat<br />
loppuvuonna <strong>2002</strong> ja tulosten pohjalta on suunniteltu<br />
kehittämistoimia.<br />
10<br />
Henkilöstön koulutus 31.12.2003<br />
(ei sisällä työllistämistuella palkattuja)<br />
Tohtorit 14 % Ei tutkintoa 23 %<br />
Lisensiaatit 1 %<br />
Muu korkeakoulututkinto<br />
30 %<br />
Henkilötyövuodet 1999 - 2003<br />
400<br />
350<br />
300<br />
250<br />
200<br />
150<br />
100<br />
50<br />
0<br />
1999 2000 2001 <strong>2002</strong> 2003<br />
Budjettirahoitus<br />
Yhteistyörahoitus<br />
Työllisyysrahoitus<br />
Alin korkea-aste<br />
ja keskiaste 33 %
Yhteistyö<br />
Yhteistyö jatkui yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa<br />
tutkimuksessa ja laboratoriotoiminnassa. Tutkimuslaitoksen<br />
ja Helsingin, Joensuun ja Turun yliopistojen sekä Åbo Akademin<br />
yhteiset työryhmät jatkoivat työtään. Yhteistyötä toteutettiin<br />
Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen, Metsähallituksen<br />
ja Helsingin yliopiston sekä Maa- ja elintarviketalouden<br />
tutkimuskeskuksen kanssa sopimusten mukaan. Yhteistyö Kotkassa<br />
sijaitsevan akvaarion Maretariumin ja Tervossa sijaitsevan<br />
Kalatietokeskuksen kanssa jatkui.<br />
Tutkimuslaitoksen yhteistyöprojekteihin liittyen tutkimuslaitoksen<br />
tiloissa on työskennellyt yhteistyötahojen henkilöstöä ja<br />
opiskelijoita vuonna 2003, yhteensä 129 (v. <strong>2002</strong> 121) kuukautta.<br />
Näistä 70,5 (76) kuukautta Helsingissä ja 58,5 muissa<br />
toimipaikoissa.<br />
Kotimaiset ja kansainväliset<br />
asiantuntijatehtävät<br />
Ministeriön päätöksenteon avustaminen oli edelleen keskeisin<br />
asiantuntijatehtävä.<br />
Osallistuttiin monien kansallisten kala-, riista- ja poroalan asiantuntijaelinten<br />
ja työryhmien sekä toimialan järjestöjen hallintoelinten<br />
toimintaan. Tutkimuslaitos antoi 111 lausuntoa (vuonna<br />
<strong>2002</strong> 86), ja se vastasi useaan muuhun tutkimusalaa ja hallintoa<br />
koskevaan kyselyyn. Yleisöneuvontaa kala-, riista- ja porotalousasioissa<br />
annettiin kaikissa toimipaikoissa.<br />
Dosentti- ja muuta opetusta annettiin Helsingin, Joensuun,<br />
Jyväskylän, Kuopion, Oulun, ja Turun yliopistoissa sekä Teknillisessä<br />
korkeakoulussa (Espoo). Opetukseen kuului myös pro<br />
gradu -töiden ja väitöskirjojen ohjausta. Lisäksi toimittiin väitöskirjatöiden<br />
ennakkotarkastajina ja vastaväittäjinä sekä annettiin<br />
lausuntoja dosentin pätevyyksistä. Tutkijoita toimi kausijulkaisujen<br />
toimitusneuvostoissa.<br />
Keskeisimpiä asiakkaille suunnattuja tapahtumia olivat Kalantutkimuspäivät<br />
Joensuussa, <strong>Riista</strong>päivät Seinäjoella, Poropäivät<br />
Inarissa ja Vesiviljelypäivät Oulussa. Päiviin osallistui yhteensä<br />
n. 720 henkilöä.<br />
Osallistuttiin kansainvälisten asiantuntijaorganisaatioiden työskentelyyn.<br />
Tällaisia ovat esimerkiksi:<br />
• Cost (Intergovernmental framework for European<br />
Co-operation in the field of Scientific and Technical<br />
Research) 626 (European Aquatic Modelling Network))<br />
• European Fisheries and Aquaculture organisation<br />
(EFARO)<br />
• EU:n työryhmät (mm. tiede-, tekniikka- ja<br />
talouskomiteassa STECF)<br />
• Euroopan sisävesikalastuskomissio (EIFAC)<br />
• Eurostatin kalastustilastot-työryhmä<br />
• Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja<br />
maatalousjärjestö (FAO)<br />
• Kansainväliset kalastuskomissiot (IBSFC ja NASCO)<br />
• Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN)<br />
• Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES)<br />
komiteoineen ja työryhmineen<br />
• Kansainvälinen riistabiologiunioni (IUGB)<br />
• Metsästys- ja riistansuojeluneuvosto (CIC)<br />
• Muuttavien eläinten suojelusopimus (Bonnin sopimus)<br />
• Pohjoismaisen ministerineuvoston alaiset<br />
kalataloustutkimusryhmät (NAF)<br />
• Pohjoismaiseen ja Venäjä-yhteistyöhön liittyvät<br />
työryhmät<br />
• Pohjoismainen riistantutkimuskollegio (NKV)<br />
• Pohjoismainen porotutkimuselin (NOR)<br />
Osallistuttiin pohjoismaisen tilastoverkoston toimintaan. Lisäksi<br />
tutkimuslaitos arvioi virallisesti EU:lle osoitettuja tutkimushakemuksia<br />
ja seurasi EU:n edustajana tiettyjen hankkeiden etenemistä.<br />
Tutkijat toimivat väitöskirjatöiden ohjaajina ja esitarkastajina<br />
ulkomaisissa yliopistoissa (mm. Kiel, Uumaja) ja lukuisten kansainvälisten<br />
tieteellisten kausijulkaisujen ennakkotarkastajina.<br />
Tutkimuslaitos järjesti tieteellisen 11th Arctic Ungulate Conference-<br />
kokouksen elokuussa Saariselällä. Kokoukseen osallistui<br />
n. 150 henkilöä kolmestatoista maasta.<br />
Lähialueyhteistyönä jatkettiin maa- ja metsätalousministeriön<br />
hyväksymän ohjelman mukaisesti Leningradin alueen kalataloudellista<br />
kehittämishanketta. Tuotteiden ja asiantuntemuksen<br />
kansainvälisten markkinoiden kartoitusta laajennettiin toimien<br />
osin yhteistyössä Tervon kalatietokeskuksen kanssa. Lisäksi<br />
osallistuttiin EU:n CHARRNET- ja PROGRESS-hankkeisiin sekä<br />
Venäjällä Komin tasavallassa EU:n TACIS-projektiin kalatalouden<br />
kehittämishankkeessa.<br />
11
Tuloksellisuuden kuvauksen lähtökohtana ovat ne tulokset,<br />
joita vastaavat tavoitteet on asetettu tulossopimuksessa. Muutkin<br />
merkittävät tulokset raportoidaan. Asiakasvaikuttavuuden<br />
mittarina käytetään tutkimuslaitoksen palvelujen ja tuotteiden<br />
kysyntää, laatua ja asiakastyytyväisyyttä.<br />
Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) asetti <strong>Riista</strong>- ja kalatalouden<br />
tutkimuslaitokselle tulostavoitteet alustavasti vuoden<br />
2003 talousarvioesityksessä. Ministeriön ja tutkimuslaitoksen<br />
välillä käytyjen tulostavoitekeskustelujen pohjalta ministeriö<br />
täsmensi ja täydensi tulostavoitteet. Tulossopimus allekirjoitettiin<br />
31.1.2003.<br />
12<br />
TULOKSELLISUUDEN KUVAUS<br />
Ensin tarkastellaan tutkimuslaitoksen, sitten tulosyksiköiden<br />
ja lopuksi maksullisen toiminnan tuloksellisuutta tunnuslukuineen.<br />
Seuraavassa luvussa tarkastellaan julkisten varojen käyttöä<br />
tilinpäätöksellä.<br />
Toiminnan rahoitus 1999 - 2003 milj. euroa<br />
(Käyvin hinnoin)<br />
25<br />
20<br />
15<br />
10<br />
5<br />
0<br />
1999 2000 2001 <strong>2002</strong> 2003<br />
Työllisyysrahoitus<br />
Yhteistyörahoitus<br />
Muut tulot<br />
Myyntirahoitus<br />
EU-rahoitus<br />
Budjettirahoitus<br />
Tutkimuslaitos<br />
Tulostavoitteet<br />
Maa- ja metsätalousministeriön kanssa solmitun tulossopimuksen<br />
mukaiset tulostavoitteet saavutettiin. Tulostavoitteiden toteuttamista<br />
kuvataan tarkemmin tulosyksiköittäin.<br />
Tulostavoitteissa korostui tutkimuslaitoksen ydintehtävinä kalaja<br />
riistavarojen arviointi ja ennustaminen sekä arviointimenetelmien<br />
kehittäminen. Näiden mukaan toimintaa suunnattiin<br />
ja kehitettiin kala-, riista- ja porotutkimuksessa. Tutkimusta<br />
on suunnattu yhä enemmän yhteiskunnallisesti merkittäville<br />
alueille, tutkimusten laatua on nostettu ja korkeatasoista julkaisutoimintaa<br />
lisätty. Samoin yhteistyötä yliopistojen ja muiden<br />
tutkimuslaitosten kanssa on lisätty.
<strong>Riista</strong>- ja kalatalouden tutkimuslaitos<br />
Toiminnan keskeiset tunnusluvut<br />
SUORITTEET (kpl) 2001 <strong>2002</strong> 2003 2003<br />
suunnitelma<br />
Valmistellut lausunnot 103 86 111<br />
Tilastot ja kanta-arviot 19 20 17<br />
Tieteelliset julkaisut 1 68 82 83<br />
SCI- ja SSCI-luetteloon kuuluvissa lehdissä 37 47 53<br />
Muut ennakkotarkastetut artikkelit 31 35 30<br />
Muut julkaisut 304 341 289<br />
Omissa julkaisuissa 106 115 124<br />
Muut 198 226 165<br />
Muut tulosjulkistukset 2 258 465 366<br />
Mäti, litraa 6 080 6 615 5 145 5300<br />
Laitospoikaset, 1 000 py à 50 g 3 2 450 1 578 1 451 1 800<br />
Luonnonravintopoikaset, 1 000 py à 5 g 2 417 2 648 1 995 1 700<br />
Emokalat ja ravut, kantoja mädintuotannossa, kpl 70 65 62 67<br />
Maitia maitipankissa, kantoja tallennettu, kpl 37 42 42 44<br />
HENKILÖSTÖ (htv)<br />
Henkilötyövuodet yhteensä 332 329 333 342<br />
budjettirahoitteinen (mom. 21 ja 30.51.22) 280 278 275 283<br />
yhteistyörahoitus 23 20 29 29<br />
työllisyystyövoima 29 31 29 30<br />
Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % -6 -1 1<br />
KUSTANNUKSET (1 000 euroa)<br />
(ilman sopimuskasvatuksen kustannuksia)<br />
Välittömät työkustannukset 7 367 7 796 8 170 7 780<br />
Muut välittömät kustannukset 4 363 4 687 4 934 4 415<br />
Yhteiskustannukset 7 099 7 173 7 539 7 620<br />
Pääomakustannukset 1 234 1 175 1 171 1 051<br />
joista korkojen osuus 206 176 146<br />
Kustannukset yhteensä 20 063 20 831 21 814 20 866<br />
joista työllistämistuella palkattujen työkustannukset 613 704 674<br />
Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista 113 107 107 111<br />
Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % 2 4 5<br />
SOPIMUSKASVATUS (1 000 euroa) 1 254 1 188 997 1 200<br />
RAHOITUS (1 000 euroa)<br />
Budjettirahoitus<br />
<strong>Toiminta</strong>menot 13 633 14 330 14 635 14 290<br />
käyttömenot 13 028 13 693 13 989 13 644<br />
Inarijärven säänn. hoitotoimenpiteet 605 637 646 646<br />
Investoinnit 277 265 293 362<br />
Kalanviljelylaitosten ja tutk.asemien perusparannukset 204 361 266 324<br />
Sopimuskasvatus 1 202 1 124 905 1 100<br />
Tulorahoitus<br />
Maksullinen toiminta; kalatuotteet 1 361 1 217 1 077 1 200<br />
Maksullinen toiminta; muut tuotteet 1 002 870 824 733<br />
EU-rahoitus 729 485 309 317<br />
Yhteistyörahoitus (TA:n ulkopuolinen) 228 524 477 305<br />
Muut tulot 304 352 424 300<br />
Muu rahoitus<br />
Yhteistyörahoitus (TA:n sisäinen) 1 490 2 091 2 882 1 780<br />
Työllisyysrahoitus 620 704 685 520<br />
Rahoitus yhteensä 21 050 22 323 22 777 21 231<br />
Muutos edelliseen vuoteen, % -2 6 2<br />
INVESTOINNIT (1 000 euroa)<br />
Investoinnit, myynti -22 -90 -58<br />
Tulosyksiköiden investoinnit 495 397 422 356<br />
Tutkimuslaitoksen yhteiset investoinnit 277 265 293 362<br />
Tutkimuslaitoksen rakennusinvestoinnit 204 361 266 324<br />
Investoinnit yhteensä 954 933 923 1 042<br />
1 Tieteelliset julkaisut käyvät läpi riippumattoman ennakkotarkastuksen (referoinnin)<br />
2 Sisältää kansainväliset ja kotimaiset esitelmät, posterit, kalvosarjat, raportit ja videot<br />
3 py = poikasyksikkö<br />
13
Tulosanalyysi<br />
Tulostavoitteet saavutettiin ja toimintasuunnitelma toteutui<br />
hyvin. Tieteellisten julkaisujen määrä oli edelleen edellisenä<br />
vuonna saavutetulla hyvällä tasolla. Tutkimuslaitoksen asiantuntemusta<br />
hyödyntävien lausuntojen määrä ylitti reilusti aikaisemman<br />
huippulukeman vuodelta 2001.<br />
Henkilötyövuosien määrä nousi prosentin ja oli suunniteltua<br />
pienempi. Tulosyksiköiden väliset henkilöstösiirrot aiheuttivat<br />
erisuuntaisia henkilötyövuosimuutoksia eri tulosyksiköissä.<br />
Yhteistyörahoituksella rahoitetut henkilötyövuodet nousivat.<br />
Työllisyystyövoiman käyttö pysyi edellisen vuoden melko alhaisella<br />
tasolla.<br />
Tutkimuslaitoksen kokonaiskustannukset ilman sopimuskasvatuksen<br />
kustannuksia nousivat edelleen ja olivat 22 miljoonaa<br />
euroa eli 5 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kustannusten<br />
kasvu poikkesi suunnitellusta ja oli suunniteltua isompi<br />
(4,5 %). Suurimpia kustannuseriä olivat työkustannukset<br />
57 % ja toimitilakustannukset 11 % kokonaiskustannuksista.<br />
Välittömät työkustannukset kasvoivat yleisen kustannustason<br />
nousun lisäksi henkilöstörakenteen muutoksesta johtuen, jolloin<br />
työkustannukset painottuivat entistä enemmän tutkimuksen<br />
henkilöstön kustannuksiin.<br />
14<br />
Talousarviorahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta oli 16,1<br />
miljoonaa euroa. Tulorahoituksen väheneminen jatkui 10 %<br />
ollen 3,1 miljoonaa euroa. Muut tulot (0,4 milj. euroa) koostuivat<br />
vuokratuotoista, käyttökorvauksista ja muista satunnaisista<br />
tuotoista. Muuta rahoitusta tutkimuslaitoksella oli 3,6<br />
miljoonaa euroa. Talousarvion sisäinen yhteistyörahoitus kasvoi<br />
selkeimmin. Ulkopuolisen rahoituksen osuus tutkimuslaitoksen<br />
kokonaisrahoituksesta on 30 %, mikä vastaa tiede- ja<br />
teknologianeuvoston sektoritutkimuslaitokselle asettamaa tavoitetta.<br />
Suurimpia yhteistyörahoittajia olivat maa- ja metsätalousministeriö<br />
(2,1 milj euroa) ja työvoima- ja elinkeinokeskukset<br />
(0,4 milj. euroa). Kokonaisrahoitus oli suunniteltua<br />
suurempi ennakoitua suuremman talousarvion sisäisen yhteistyörahoituksen<br />
vuoksi.<br />
Vesiviljelysuoritteita ja maksullisen toiminnan kehitystä tarkastellaan<br />
erikseen.<br />
<strong>Riista</strong>- ja kalatalouden<br />
tutkimuslaitoksen johtokunta.<br />
Kuvassa ylärivissä vasemmalta<br />
Seppo Mustonen, Per-Edvin<br />
Persson, Jouni Filppa, alarivissä<br />
vasemmalta Kaisa Rossi,<br />
Kare Turtiainen ja<br />
Laura Sinisalo-Ojala
Kalavarojen arvioinnin tuloksia<br />
Kalantutkimus<br />
Kalantutkimusyksikön toiminnassa kalavarojen hyödyntämisen edistäminen on tärkeällä<br />
sijalla. Loheen ja silakkaan liittyvät kysymykset ovat olleet monipuolisen tutkimustoiminnan<br />
kohteina. Lohen luontainen lisääntyminen on tuottanut aiempaa enemmän vaelluspoikasia<br />
Tornionjoessa ja Simojoessa. Lohen ja meritaimenen istutustulokset ovat kuitenkin pysyneet<br />
alhaisella tasolla. Hyljevahinkojen vähentämiseen tähtäävät pyyntitekniset tutkimukset<br />
antoivat lupaavia tuloksia. Sisävesien kalastuksessa ei tapahtunut suuria muutoksia.<br />
Tutkimusjohtaja Petri Suuronen<br />
Silakan lisääntyminen Pohjanlahdella tehokasta<br />
Silakkakannat olivat vuonna 2003 tehtyjen arvioiden mukaan<br />
edelleen heikot Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella. Myös<br />
silakan kalastuskuolevuus oli edelleen korkea lukuun ottamatta<br />
Pohjanlahtea ja Riianlahtea, joissa lisääntyminen on ollut tehokasta<br />
läpi 1990-luvun ja 2000-luvun alun. Perämerellä, jossa<br />
vahvoja vuosiluokkia syntyy harvakseltaan, vuosituhannen vaihteen<br />
molemmin puolin syntyneet vuosiluokat nostanevat saaliita<br />
lähitulevaisuudessa. Ennusteiden mukaan Itämeren pääaltaan<br />
silakkakannat pienenevät edelleen, jos kalastusta jatketaan<br />
viime vuosien teholla. Kutuikäistä kilohailia oli kannan<br />
pienenemisestä huolimatta Itämeressä edelleen runsaasti, mutta<br />
selvästi vähemmän kuin huippuvuosina 1996 ja 1997. Kilohailin<br />
lisääntyminen on onnistunut 2000-luvun alussa hyvin. Turskakannat<br />
olivat Itämeressä edelleen heikot.<br />
Pohjanlahden siikakannoissa ei saalisnäytteenotossa todettu<br />
merkittäviä muutoksia. Ammattikalastuksen siikasaaliin<br />
pieneneminen kuitenkin jatkui, mikä korosti verkkojen silmäkokosäätelyn<br />
tarvetta vaellussiian kalastuksessa.<br />
Muikkukannat edelleen melko vahvat<br />
Muikkukannat olivat edelleen melko vahvoja suuressa osassa<br />
maata. Vahvimmat muikkukannat esiintyivät Oulun läänin<br />
järvissä, kun taas selvää heikentymistä oli tapahtunut Lapissa<br />
ja Itä-Suomessa. Länsi-Suomen muikkukannat olivat keskimääräisellä<br />
tasolla. Aiemmille vuosille tyypillistä kaksivuotisrytmiä<br />
ei muikkukannoissa enää havaittu vuosiluokan <strong>2002</strong> jäätyä<br />
keskimääräistä heikommaksi.<br />
Ahven- ja kuhakannat vahvistuneet<br />
1990-luvun jälkipuoliskolla syntyi vahvoja ahvenen vuosiluokkia,<br />
joten ahvenkantojen arvioidaan pysyvän lähivuosina hyvinä.<br />
Myös kuhakannat ovat vahvistuneet 1990-luvun jälkipuoliskon<br />
suotuisten lisääntymisvuosien ansiosta. Meritaimenen,<br />
vaellussiian ja kuhan tuottoa voitaisiin pitkällä tähtäimellä<br />
lisätä kalastamalla näitä lajeja nykyistä harvemmilla verkoilla.<br />
Saaristomeren kuhan kasvu on kuitenkin niin hidasta, että siirtymävaihe<br />
harvempisilmäisiin verkkoihin olisi alueen ammattikalastajille<br />
taloudellisesti erittäin vaikea.<br />
Ministeriöön toimitettiin kesäkuussa tulostavoitteen mukaisesti<br />
raportti silakka-, kilohaili-, turska-, lohi-, merialueen kuha- ja<br />
Pohjanlahden siikakantojen tilasta vuonna <strong>2002</strong>, sekä ennuste<br />
vuosille 2003 ja 2004. Raporttiin sisältyivät myös tiedot<br />
Simojoen, Tornionjoen, Tenojoen ja Näätämöjoen lohisaaliista<br />
ja lohikantojen tilasta.<br />
Tutkimustuloksia<br />
Simojoella ja Tornionjoella paljon lohenpoikasia<br />
Luonnonlohijokien lohikannat ovat elpyneet 1990-luvun puolivälistä<br />
lähtien. Simo- ja Tornionjoen sähkökalastuksissa havaittiin<br />
viime kesänä ennätyksellisen runsaasti kesänvanhoja poikasia.<br />
Luonnossa syntyneiden vaelluspoikasten määrä pysyi<br />
korkeana molemmissa joissa keväällä 2003. Tornionjoen lohisaaliissa<br />
ei tapahtunut suuria muutoksia vuonna 2003, ja Simojoellakin<br />
saalis näyttäisi alustavan arvion perusteella pysyneen<br />
lähellä edellisvuoden tasoa. Potentiaalisten lohijokien (Pyhä-,<br />
Kiiminki- ja Kuivajoki) elpyminen on sen sijaan ollut hidasta.<br />
Lohen luonnonlisääntymistä on kuitenkin havaittu kaikissa potentiaalisissa<br />
joissa. Lohen kotiuttamista Pyhä-, Kiiminki- ja Kuivajokeen<br />
jatkettiin tulostavoitteen mukaisesti istutuksin, tutkimuksin<br />
ja seurannoin.<br />
Meritaimenkantojen tila hälyttävä<br />
Meritaimenen poikastuotanto romahti lähes kaikissa rannikon<br />
meritaimenjoissa, ja kalastusta tulisikin vähentää kiireellisesti,<br />
jos kantojen tilaa halutaan kohentaa. Isojoen koealoilta<br />
kesänvanhoja poikasia löytyi syksyllä 2003 vain kymmenesosa<br />
edellisvuoteen verrattuna, ja Suomenlahden rannikkojoista<br />
kesänvanhoja taimenia ei löydetty juuri ollenkaan. Ainoastaan<br />
Tornionjoen sivujoissa poikastiheydet kasvoivat. Poikastuotannon<br />
romahdus oli seurausta erittäin kuivasta vuodesta <strong>2002</strong>,<br />
jolloin taimenten nousu jokiin kudulle lähes estyi erittäin pienten<br />
virtaamien takia. Ilmiö toistui vuonna 2003, joka myös oli<br />
erittäin kuiva. Meritaimenista laadittiin tulostavoitteen mukaisesti<br />
ministeriölle raportti ”Meritaimenistutusten tuloksellisuus<br />
ja kantojen tila”.<br />
15
Lohirysien hyljevahinkojen<br />
torjuntamahdollisuuksia<br />
Lohirysien hyljevahinkojen torjuntamahdollisuuksia tutkittaessa<br />
todettiin, että kaksinkertaisella havaksella varustetun vanneperärysän<br />
hyljesuojaus toimii hyvin, ja että pyyntiteho lohen<br />
kalastuksessa on kohtuullisen hyvä. Tilavaan Dyneema-kalapesään<br />
yhdistetyt kohopainot ja vaijerikalteri vähensivät hyljevahinkoja<br />
noin puoleen tavanomaisen rysän vahinkoihin verrattuna.<br />
Tietoa istutusten ohjaamiseksi<br />
Siianpoikasten koon ja kunnon vaikutusta niiden kuolevuuteen<br />
selvitettiin yksilöllistä merkintää käyttäen. Tutkimuksen edistymisestä<br />
raportoitiin tulostavoiteen mukaisesti maa- ja metsätalousministeriölle.<br />
Perämeren vaellussiian velvoiteistutusten<br />
saalistuottoa selvittävää tutkimusta jatkettiin, ja arvio istutustuloksista<br />
toimitettiin ministeriöön. Kesänvanhojen kuhaistukkaiden<br />
koon vaikutusta istutustulokseen selvitettiin, ja aiheesta<br />
raportoitiin ministeriölle. Ministeriölle laadittiin raportti myös<br />
valtion sopimuskasvatustoiminnasta.<br />
Oulujärvellä jatkettiin taimenistukkaiden ja hauen kohtaamista<br />
selvittäviä tutkimuksia. Haukien aiheuttaman predaation havaittiin<br />
olevan erittäin merkittävä taimenistukkaiden eloonjäämiseen<br />
ja istutusten tuloksellisuuteen vaikuttava tekijä. Ravintonäytteiden<br />
perusteella hauet söivät taimenia lähes yksinomaan<br />
istutuspaikan läheisyydessä.<br />
Polttomerkittyjen kuhanpoikasten istutusten tulokset Lohjanjärveltä<br />
ja Lahden Vesijärveltä osoittavat, että riittävän suurikokoisten,<br />
8-9 cm:n mittaisten, kuhanpoikasten istuttaminen<br />
antaa hyviä tuloksia myös järvissä, joissa on kohtalainen lisääntyvä<br />
kuhakanta. Lohjanjärvellä saavutettiin noin 100 kg:n saalis<br />
tuhatta istutettua yhdeksänsenttistä poikasta kohden, kun<br />
samaan aikaan istutetut seitsensenttiset poikaset tuottivat vain<br />
noin 20 kg:aa tuhatta istutuspoikasta kohden.<br />
Kymijokeen on istutuksilla saatu kotiutetuksi lisääntyvä harjuskanta.<br />
Luonnonlisääntymisen jatkumisen ja kannan vahvistumisen<br />
varmistamiseksi harjuksen kalastusta virkistyskalastajien<br />
suosimalla Kymijoella tulee säädellä siten, että joessa säilyy<br />
riittävän suuri kutukanta.<br />
Inarinjärven taimenen, nieriän ja harmaanieriän saalis pysyi<br />
edelleen korkeana. Taimenet ovat Inarinjärvellä poikkeuksellisen<br />
kookkaita hyvän ravintotilanteen ansiosta.<br />
16<br />
Lohisaaliin koostumus geneettisten<br />
ominaisuuksien perusteella<br />
Vuonna 2003 analysoitiin ensimmäisen kerran Suomen lohisaaliiden<br />
kantakoostumus geneettisten ominaisuuksien perusteella.<br />
Pohjanlahden luonnonvaraisten kantojen osuus oli alkukesästä<br />
erittäin suuri (69 %) Ahvenanmaan saaliissa. Selkämeren<br />
ja Perämeren alueella luonnonvaraisten kantojen osuus saaliista<br />
oli noin 40 %. Korkeat luonnonvaraisen lohen osuudet<br />
olivat seurausta paitsi luonnossa elpyneistä kannoista, myös<br />
istutetun kalan poikkeuksellisen huonosta menestymisestä. Suomenlahdella<br />
luonnonvaraisesti lisääntyvien lohikantojen osuus<br />
oli enimmillään 5 %. Tulostavoitteen mukaisesti MMM:lle laadittiin<br />
raportti eri laskentamenetelmien soveltuvuudesta Itämeren<br />
lohisaaliiden analysointiin.<br />
Saimaan järvilohta ja nieriää tutkittiin<br />
Järvilohen elinkierron palauttamistutkimuksia Lieksanjoella ja<br />
Ala-Koitajoella jatkettiin. Lieksanjoella emokalojen nousumahdollisuuksia<br />
ja -halukkuutta selvitettiin vanhan uoman alaosaan<br />
rakennetun maapadon läpi tehdystä kulkuaukosta. Sekä lohien<br />
että taimenien liikkuminen aukon läpi oli vilkasta, mikä antaa<br />
hyvän pohjan jatkon suunnitteluun.<br />
Saimaannieriän monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtääviä<br />
tutkimuksia jatkettiin, ja ministeriölle laadittiin raportti tutkimuksen<br />
edistymisestä. Kuolimon kalastustiedustelujen perusteella<br />
nieriäsaalis näyttää kasvaneen 1990-luvun puolivälin aallonpohjan<br />
jälkeen. Paikalliset kalastussäädökset, rauhoituspiirit<br />
ja toiminnan pitkäjänteisyys nieriäkannan elvyttämiseksi Kuolimolla<br />
ovat näin alkaneet johtaa toivottuihin tuloksiin.<br />
Ravunpoikasia jopa<br />
kuuden metrin syvyydessä<br />
Järvien säännöstelyn mahdollisia vaikutuksia rapukantoihin selvitettiin<br />
mm. kartoittamalla ravun poikastuotantoalueita. Kesän<br />
2003 tulosten perusteella sekä täpläravun että jokiravun<br />
poikasia löytyy jopa kuuden metrin syvyydestä, mikäli sopivia<br />
suojapaikkoja on tarjolla.
Vesistökuormituksen<br />
vaikutuksista uutta tietoa<br />
Vesistökuormituksen kalataloudellisia vaikutuksia ja haitallisten<br />
vaikutusten vähentämistä koskevissa tutkimuksissa valmistuivat<br />
raportit happamoittavan laskeuman vähenemisen aiheuttamasta<br />
kalakantojen toipumisesta Etelä-Suomen karuissa<br />
pienvesissä sekä Evon metsäjärvien haukien elohopeapitoisuudesta.<br />
Rakennettuihin virtavesiin liittyvissä tutkimuksissa<br />
valmistui tutkimus patoaltaiden kalayhteisörakenteesta sekä<br />
kirjallisuusselvitys virtavesikalojen talviekologiasta. Ekotoksikologisissa<br />
tutkimuksissa ministeriölle valmistui tulostavoitteen<br />
mukaisesti vuoden 2003 seurantaraportti Itämeren lohen lisääntymishäiriön<br />
(M74) vaikutuksista sekä loppuraportti yhteistutkimuksesta<br />
”Kotimaisen järvi- ja merikalan dioksiinien,<br />
furaanien, dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden ja polybromattujen<br />
difenyylieettereiden pitoisuudet”. Itämeren ympäristöongelmien<br />
tutkimusta laajennettiin mm. Suomen Akatemian<br />
käynnistämän tutkimusohjelman (BIREME) puitteissa,<br />
mutta myös tutkimuslaitoksen omana työnä, erityisesti rannikon<br />
kalojen poikastuotantoalueiden tutkimuksiin.<br />
Kalat selviytyivät yllättävän hyvin<br />
happikatojärvissä<br />
Talven <strong>2002</strong>-2003 huono happitilanne rehevissä eteläsuomalaisissa<br />
järvissä aiheutti kalakuolemia, joiden vaikutusten tutkimus<br />
aloitettiin. Happikadot koettelivat pahiten kuhakantoja.<br />
Yleisimmät kalalajit - ahven, särki, lahna ja hauki - näyttivät<br />
selviävän happikadosta paremmin. Kevättalvisista kalojen massakuolemista<br />
huolimatta todettiin lähes kaikkien kalalajien säilyneen<br />
useimmissa viidestä tutkimusjärvestä. Loppukesällä havaittiin<br />
runsaasti kalanpoikasia. Muutamissa pienimmissä, matalimmissa<br />
ja rehevimmissä järvissä talven yli olivat selvinneet<br />
vain parhaiten hapettomuutta sietävät kalat, eli ruutanat ja<br />
suutarit.<br />
17
Taimen ylittää sittenkin Kiutakönkään<br />
Kuusamossa Oulangan kansallispuistossa sijaitsevalla Oulankajoella<br />
saatiin selville, että kutuvaelluksella olevat järvitaimenet<br />
kykenevät nousemaan omatoimisesti vaellusesteenä pidetyn<br />
Kiutakönkään yli. Radiolähettimillä merkittyjen taimenten seuranta<br />
osoitti, että kaikki könkään alapuolelle vapautetut merkityt<br />
kalat ponnistelivat könkään läpi. Kiutakönkään yläosan noin<br />
5 metriä korkea jyrkkä köngäs ei estä joillakin vedenkorkeuksilla<br />
taimenen nousua putouksen yläpuolisille lisääntymisalueille.<br />
Rannikon kalojen poikastuotantoalueiden<br />
tila askarruttaa<br />
Tutkimukset rannikon kalojen poikastuotantoalueiden kartoittamiseksi<br />
ja niiden tilan arvioimiseksi käynnistettiin. Perinteisten<br />
menetelmien ohella kokeiltiin poikasten pyydystämistä<br />
räjäytystekniikalla ja paikantamista videotekniikan avulla. Lisäksi<br />
tutkittiin kaukokartoitusmenetelmien sopivuutta poikastuotantoalueiden<br />
määrittämiseen.<br />
Tietoa kaloihin kertyvistä haitallisista<br />
aineista ekotoksikologisin tutkimuksin<br />
Taloudellisesti tärkeimpien kotimaisten kalojen dioksiinipitoisuusselvityksen<br />
raportti toimitettiin tulostavoitteen mukaisesti<br />
maa- ja metsätalousministeriölle. Tutkimuslaitos hankki näytteet<br />
Kansanterveyslaitoksen analysoitavaksi Elintarvikeviraston<br />
koordinoimassa hankkeessa. Raportin johtopäätöksissä todettiin,<br />
että dioksiineja ja PCB-yhdisteitä kertyy eri kalalajeihin<br />
erilaisia määriä. Itämeren lohessa ja suurikokoisissa, vanhoissa<br />
silakoissa EU:n asettama dioksiinien enimmäispitoisuusraja<br />
(4 pg/g tuorepainossa) ylittyi. Paria näytettä lukuun ottamatta<br />
muut kotimaiset kalalajit sekä kasvatettu kala alittivat dioksiineille<br />
asetetun pitoisuusrajan.<br />
18<br />
Vuonna 2003 käynnistettiin kansainvälinen yhteistyöhanke<br />
DIOXMODE, jossa tutkitaan kokeellisesti ja mallintamalla organohalogeeniyhdisteiden<br />
kertymistä Itämeressä silakan ja kilohailin<br />
kautta loheen sekä niiden vaikutuksia lohen elintoimintoihin.<br />
Dioksiinien kertymisen mekanismeista saatu tieto auttaa<br />
suunnittelemaan keinoja kalojen dioksiinipitoisuuksien vähentämiseksi,<br />
jotta ihmisille koituvaa riskiä voitaisiin pienentää<br />
ja samalla turvata kalastuksen jatkuminen.<br />
Itämeren lohen M74-oireiden ja kuolleisuuden havainnointia<br />
jatkettiin Simojoen, Tornionjoen ja Kymijoen lohista. Ruskuaispussipoikasten<br />
kuolleisuus oli vuonna 2003 ensimmäistä kertaa<br />
sitten 1980- ja 1990-lukujen vaihteen alle 10 % kaikissa<br />
kolmessa joessa, eli kuolleisuus oli samaa suuruusluokkaa kuin<br />
1980-luvulla. Havainnot viittaavat M74-tilanteen paranemiseen,<br />
mutta vuosien välinen vaihtelu on ollut aikaisemminkin<br />
hyvin suurta.<br />
Voiko vesien ekologista tilaa<br />
luokitella kalatiedon perusteella?<br />
EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpanoon liittyvää<br />
tutkimus- ja kehitystyötä jatkettiin. Vuonna 2003 valmistui<br />
tutkimus, jossa kokeiltiin Karjalan Pyhäjärven kahdeksan<br />
osa-alueen ekologisen tilan luokittelua verkkokoekalastusaineiston<br />
perusteella. Koekalastukset tehtiin NORDIC-yleiskatsausverkoilla<br />
ja ekologisen tilan mittarina sovellettiin ruotsalaista<br />
FIX-indeksiä. Kokeilun perusteella näyttää siltä, että monimuuttujaindeksiin<br />
perustuvalla kalapohjaisella menetelmällä<br />
voidaan saavuttaa hyvä tarkkuus järven ekologisen tilan luokittelussa.
Kalantutkimuksen tulosyksikkö<br />
Toiminnan keskeiset tunnusluvut<br />
SUORITTEET (kpl) 2001 <strong>2002</strong> 2003 2003<br />
suunnitelma<br />
Valmistellut lausunnot 27 24 30<br />
Kanta-arviot ja tilastot 6 6 6<br />
Tieteelliset julkaisut 1 30 42 37<br />
Muut julkaisut 2 123 185 127<br />
Muut tulosjulkistukset 3 141 199 159<br />
HENKILÖSTÖ (htv)<br />
Henkilötyövuodet (ilman työllistettyjä) 97 100 112 105<br />
Työllistettyjen henkilötyövuodet 12 15 16 13<br />
Henkilötyövuodet yhteensä 109 115 128 118<br />
Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % -4 6 11<br />
KUSTANNUKSET (1 000 euroa)<br />
Välittömät työkustannukset 3 040 3 388 3 746 3 300<br />
Muut välittömät kustannukset 1 038 1 218 1 381 1 000<br />
Osuus yhteiskustannuksista 2 619 2 852 3 146 3 000<br />
Osuus pääomakustannuksista 398 387 391 360<br />
Kustannukset yhteensä 7 095 7 845 8 664 7 660<br />
Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista 99 96 94 102<br />
Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % 5 11 10<br />
RAHOITUS (1 000 euroa)<br />
Budjettirahoitus toimintamenoihin 4 3 472 3 749 4 077 3 800<br />
Sopimuskasvatus 0 0 0 0<br />
Maksullinen toiminta 298 292 264 240<br />
EU-rahoitus 402 116 78 100<br />
Yhteistyörahoitus (TA:n ulkopuolinen) 85 304 287 150<br />
Muut tulot 12 0 0 10<br />
Yhteistyörahoitus (TA:n sisäinen) 741 939 1 293 1 000<br />
Työllisyysrahoitus 287 350 390 250<br />
Rahoitus yhteensä 5 297 5 750 6 389 5 550<br />
Muutos edelliseen vuoteen, % 6 9 11<br />
MAKSULLINEN TOIMINTA (1 000 euroa)<br />
Tulot 298 292 264 240<br />
Välittömät työkustannukset 67 64 61 60<br />
Muut välittömät kustannukset 113 104 91 105<br />
Osuus yhteiskustannuksista 59 55 51 45<br />
Osuus pääomakustannuksista 10 6 5 5<br />
Kustannukset yhteensä 249 229 208 215<br />
Yli-/alijäämä, % 16 22 21 10<br />
INVESTOINNIT (1 000 euroa)<br />
Tulosyksiköiden investoinnit 199 53 79 60<br />
1 Tieteelliset julkaisut käyvät läpi riippumattoman ennakkotarkastuksen (referoinnin)<br />
2 Sisältää <strong>Riista</strong>- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen omat ja muut referoimattomat julkaisusarjat<br />
3 Arvio sisältää kansainväliset ja kotimaiset esitelmät, posterit, kalvosarjat, raportit ja videot<br />
4 Sisältää Inarijärven säännöstelyn hoitotoimenpiteiden rahoituksen<br />
19
Tulosanalyysi<br />
Tulosyksikön tuotantoprofiili pysyi toimintasuunnitelman mukaisesti<br />
jokseenkin ennallaan. Laajan EU-tiedonkeruuohjelman<br />
kustannukset nostivat kantojen arvioinnin osuuden kokonaiskustannuksista<br />
31 %:sta 33 %:in. Tutkimusprojektien (59 %),<br />
asiantuntijatehtävien (6 %) ja maksullisen toiminnan (2 %)<br />
kustannusosuudet olivat suunnilleen samat kuin vuosina 2001-<br />
<strong>2002</strong>.<br />
Eri julkistustyyppien osuudet tulosyksikön koko julkaisutuotannosta<br />
olivat toimintasuunnitelman mukaisesti samalla tasolla<br />
kuin vuosina 2001-<strong>2002</strong> eli julkistamisprofiilissa ei tapahtunut<br />
merkittäviä muutoksia edellisvuosiin verrattuna. Tulosyksikön<br />
tieteellisistä julkaisuista 65 % julkaistiin SCI-indeksoiduissa<br />
julkaisusarjoissa.<br />
Tulosyksikölle osoitetut maa- ja metsätalousministeriön asettamat<br />
ja muut kalavarojen arvioinnin ja tutkimustoiminnan keskeiset<br />
tulostavoitteet toteutettiin aikataulultaan ja sisällöltään<br />
toimintasuunnitelman mukaisesti.<br />
Ennakkotarkastuksen läpi käyneiden tieteellisten artikkelien<br />
määrä (37 kpl) oli hyvällä tasolla. Tulosyksikölle osoitettiin aiempaa<br />
enemmän lausuntojen valmistelutehtäviä (2003: 30<br />
kpl; <strong>2002</strong>: 24 kpl), ja tulosyksikön henkilökunta sai hoitaakseen<br />
lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä asiantuntijatehtäviä.<br />
20<br />
Tulosyksikön tuotteilla oli runsaasti kysyntää ja tulosyksikön<br />
julkaisemia tutkimustuloksia, yksikön valmistelemia lausuntoja<br />
sekä yksikön asiantuntemusta käytettiin laajalti kansallisessa<br />
ja kansainvälisessä päätöksenteossa, kalakantojen hoidon<br />
suunnittelussa ja ympäristömuutosten kalataloudellisia vaikutuksia<br />
arvioitaessa.<br />
Vuosina <strong>2002</strong>-2003 julkaistut suomen- ja ruotsinkieliset kalavesien<br />
hoito-oppaat, Kalavarat 2003 -julkaisu sekä tutkimustulosten<br />
pohjalta laaditut artikkelit, tiedotteet ja esitelmät saivat<br />
asiakkailta myönteisen vastaanoton.<br />
Tulosyksikön toiminnan rahoitus kasvoi vuodesta <strong>2002</strong> noin<br />
11 %:lla, mikä näkyi vastaavana kasvuna henkilötyövuosissa<br />
ja kokonaiskustannuksissa. Pääosa kasvusta johtui laajan EUtiedonkeruuohjelman<br />
kustannuksista ja vakinaisen henkilökunnan<br />
koon kasvusta.<br />
Tulotavoitteet ja maksullisen toiminnan ylijäämätavoite ylitettiin<br />
selvästi.
Tutkimustuloksia<br />
Vapaa-ajankalastus virkistää,<br />
tuottaa ja työllistää<br />
Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus<br />
Keskeistä Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimuksen tulosyksikölle oli useiden suurten<br />
tutkimuskokonaisuuksien ja EU-hankkeiden valmistuminen ja valmistautuminen<br />
uuteen toimintastrategiaan. Sen mukaisesti uusien hankkeiden painopistealueita<br />
ovat elintarvikkeiden tuotantoketjut, elämykset luonnossa ja vapaa-aika sekä<br />
luonnonvarojen kestävä käyttö ja hyödyntäminen.<br />
Tutkimusjohtaja Juhani Kettunen<br />
Suomalainen vapaa-ajankalastus on muuttunut selkeästi aiemmasta<br />
kotitarvekalastuksesta virkistyskalastuksen suuntaan.<br />
Myös saaliin merkitys kalastajien taloudessa on aiempaa vähäisempi.<br />
Vaikka kaupungistumisen on yleisesti oletettu<br />
vieraannuttavan varsinkin nuoria kalastusharrastuksen piiristä,<br />
ei selvää muutosta ainakaan vielä näy. Eräs syy tähän lienee<br />
suomalainen kesämökkikulttuuri, jota ilman kalastusharrastus<br />
olisi harvinaisempaa. Tutkimustulokset raportoitiin<br />
vuosien 1997–2003 välisenä aikana tulostavoitteina olleista<br />
vapaa-ajan kalastusta tutkivista hankkeista. Niissä analysoitiin<br />
vapaa-ajankalastuksen ja -kalastajien roolia, tulevaisuutta sekä<br />
taloudellista arvoa Suomessa ja muissa pohjoismaissa.<br />
Suomalaiset vapaa-ajankalastajat maksavat vuosittain yli 200<br />
miljoonaa euroa pelkkiä muuttuvia kuluja. Tämän lisäksi he<br />
olisivat valmiita kuluttamaan harrastukseensa lähes 100 miljoonaa<br />
euroa enemmän, jos tarjontaa olisi. Kun toisaalta heidän<br />
kalasaaliinsa arvo on noin 50 miljoonaa euroa, voidaan<br />
elämysten arvoksi laskea 150 miljoonaa euroa. Vaikka vapaaajankalastuksen<br />
osuus bruttokansantuotteesta on vain promillen<br />
luokkaa, on sillä merkitystä maaseudun elinkeinotoimintana.<br />
Tulosten mukaan vapaa-ajankalastus työllistää<br />
lähes 2 500 ihmistä, eikä tällöin ole laskettu mukaan esimerkiksi<br />
välineteollisuutta tai -kauppaa.<br />
Suomi kalastaa 2001 -tutkimuksella selvitettiin mm., miten<br />
kalastuspaine jakautui kalavesille. Tutkimuksen tuloksia käytettiin<br />
hyväksi kalataloushallinnossa, kun kalastuslupamaksuja<br />
palautettiin kalastusalueille kalavesien hoitoa varten.<br />
Kalavesien omistusyksiköt ovat monin paikoin liian pieniä mielekkään<br />
hallinnan kannalta, joten näitä tulisi yhtenäistää. Vapaa-ajanasukkaat<br />
ja virkistyskalastajat ovat tulleet yhä merkittävämmiksi<br />
ryhmiksi paitsi kalavesien käyttäjinä myös kalaveden<br />
omistajina. Käyttäjä- ja muiden intressiryhmien välistä<br />
vuoropuhelua ja osallistumista tulee kehittää muun muassa<br />
kalastusaluetoiminnan avulla. Suomessa on yli puoli miljoonaa<br />
kalaveden osakasomistajaa, mutta osakaskunta- ja kalastusaluetoiminta<br />
on vaarassa hiipua aktiivisten päätöksentekijöiden<br />
ikääntyessä ja toimintarahojen vähentyessä. Tästä tulee<br />
ongelma, johon tulisi puuttua ajoissa.<br />
Taloudellinen usko tulevaan<br />
puntaroitiin neljättä kertaa<br />
Kalanviljely-yritykset kokivat keväällä 2003 taloudellisen tilanteensa<br />
heikentyneen edellisvuoteen verrattuna. Muiden kalatalousyritysten<br />
taloudellinen tilanne oli säilynyt vakaana tai hieman<br />
parantunut edellisen 12 kuukauden aikana. Kuitenkin kaikkien<br />
kalatalouselinkeinon edustajien, myös kalanviljelijöiden, tulevaisuuden<br />
odotukset ovat kohentuneet vuotta aiemmasta<br />
mittauksesta. Sen sijaan kuluttajien näkemykset kalasta ja kalataloudesta<br />
ovat olleet samansuuntaisia jo neljä vuotta. Kalaa<br />
pidetään edelleen terveellisenä ja edullisena ruokana ja sen<br />
kotimaisuutta arvostetaan. Kalatarjonnan odotetaan laajenevan<br />
luomu- sekä terveysvaikutteisten tuotteiden suuntaan, mutta<br />
geenimuunneltuihin kalatuotteisiin suhtaudutaan epäilevästi.<br />
Uusilla kotimaisilla kasvatetuilla lajeilla näyttäisi olevan kysyntää.<br />
Barometri-tutkimuksessa haastateltiin kalatalousyrityksien<br />
edustajia, -yrittäjiä sekä kuluttajia. Tutkimuksesta saatiin tietoa<br />
heidän näkemyksistään tulevaisuudesta.<br />
21
Lohituotannon kasvu vaikuttaa<br />
Euroopan kalamarkkinoihin<br />
Kalakaupan vapautuminen ja norjalaisen lohen tuonti ovat<br />
muuttaneet suomalaisen kalatalouden rakenteita siten, että<br />
kalan jalostus, tukkukauppa ja kasvatustuotanto ovat keskittyneet<br />
nopeasti. Samalla yhteistyö toimijoiden välillä on tiivistynyt.<br />
Kansanvälisesti kalakaupan vapautuminen on johtanut<br />
eri maiden väliseen työn jakoon. Suomessa kalan tukkukauppa<br />
ja jalostusteollisuus hyötyvät eniten kaupan vapautumisesta,<br />
kun taas alkutuotanto joutuu sopeutumaan kansainväliseen<br />
kilpailuun. Norjalainen lohi on vienyt markkinoita niin suomalaiselta<br />
kirjolohelta kuin silakaltakin. Kirjolohen kanssa lohi kilpailee<br />
erityisesti tuorekalamarkkinoilla, mikä on johtanut syrjäytetyn<br />
kirjolohen entistä laajempaan käyttöön jalostuksen<br />
raaka-aineena. Tulokset perustuvat kolmevuotiseen, EU:n osittain<br />
rahoittamaan, SALMAR-tutkimukseen. Hankkeessa kehitettyjen<br />
menetelmien avulla voidaan tulevaisuudessa tutkia<br />
myös muiden tuotteiden kilpailua ja ennustaa tuotteen käyttäytymistä<br />
markkinoilla. Tutkimukseen osallistui suomalaisten<br />
lisäksi tutkijoita Ranskasta, Iso-Britanniasta, Norjasta ja Portugalista.<br />
Kestävä kehitys vaatii parempaa<br />
yhteistyötä paikallisen yhteisön kanssa<br />
Kalankasvatuksen ja pienimuotoisen rannikkokalastuksen ongelmat<br />
ja ristiriidat kytkeytyvät käytännössä taloudellisiin ja<br />
sosiaalisiin yhteyksiin. Kalankasvattajat ja kalastajat arvostavat<br />
omaa ympäristöään ja työnsä itsenäisyyttä siinä määrin,<br />
että halua vaihtaa paikkakuntaa tai ammattia ei juurikaan ole<br />
alan heikentyneistä tulevaisuudennäkymistä huolimatta. Saaristolaiseen<br />
elämäntapaan perinteisesti kuuluu elannon hakeminen<br />
monesta lähteestä. Tutkimus suosittaakin, toimivan yhteistyön<br />
lisäksi, tuotteiden ja tuotantotapojen monipuolistamista<br />
sekä uusien kalaelinkeinoja tukevien tulolähteiden käyttöönottoa<br />
osana saariston perinteistä monitoimisuutta.<br />
Tulostavoitteeksi asetetussa, EU:n osittain rahoittamassa,<br />
AQCESS-tutkimuksessa tutkittiin kalanviljelyn, rannikkokalastuksen<br />
ja muiden rannikkoelinkeinojen ekologista, sosiaalista<br />
ja taloudellista kestävyyttä. Hanke toteutettiin yhteistyössä<br />
kreikkalaisten, irlantilaisten, portugalilaisten ja skotlantilaisten<br />
tutkijoiden kanssa.<br />
Poron taloustutkimus käynnistyi<br />
Porotalouden taloustutkimusohjelma 2003-2007 valmistui<br />
työkaluksi tutkijoille ja tutkimuksen rahoittajille. Ohjelman tarkoitus<br />
on suunnata ja vahvistaa poron hyödyntämiseen liittyvää<br />
taloudellista ja yhteiskunnallista tutkimusta. Päätavoitteena<br />
on tuottaa tietoa poroelinkeinojen edistämiseksi. Ohjelma<br />
22<br />
priorisoi seuraavia aihekokonaisuuksia: porotalouden asema<br />
ja merkitys, porotalouden tulevaisuus, porotalouden toimintaympäristö,<br />
porotalouden tietohuolto, porotuotteet ja -markkinat<br />
sekä poronhoito ja muu maakäyttö. Toteutus aloitettiin<br />
käynnistämällä porotalouden tulevaisuutta koskeva hanke ja<br />
julkaisemalla tutkimus porojen liikennekuolemista.<br />
Siianviljely monipuolistaa<br />
suomalaista kalanviljelyelinkeinoa<br />
Siianviljelystä pyritään luomaan kalankasvattajille uusi tulolähde<br />
kirjolohen viljelyn rinnalle. Tarkoituksena on siirtää aiempina<br />
vuosina tuotetut siiankasvatusta koskevat tieteelliset tutkimustulokset<br />
käytännön viljelytoimintaan. Elinkeinon kanssa tehtävää<br />
yhteistyötä on jatkettu konsultoimalla viljelymenetelmiä<br />
ja seuraamalla viljelyolosuhteita ja tuotantotulosta.<br />
Muiden EU-hankkeiden tuloksia<br />
Kirjolohen kasvun periytyvyyden arvio ei ensimmäisen kasvukauden<br />
tulosten perusteella näyttäisi riippuvan ravinnon valkuaisainepitoisuudesta.<br />
Rehun koostumus saattaa sen sijaan<br />
vaikuttaa ravinnonkulutuksen periytyvyyden arvioon.<br />
Progress-tutkimuksen tavoitteena on kehittää menetelmiä kalojen<br />
valkuaisainekasvun ja valkuaisen käyttötehokkuuden parantamiseksi<br />
valintajalostuksen keinoin. Tutkimus toteutetaan yhdessä<br />
suomalasten, skotlantilaisten ja norjalaisten tutkijoiden<br />
kanssa. Arvokkaiden genotyyppien mahdollisimman varhaisen<br />
tunnistamisen avulla voidaan kehittää tehokkaampia kalojen<br />
valintaohjelmia. Tutkimus valmistuu vuoden 2004 loppuun<br />
mennessä.<br />
Kasviöljyt nopeuttavat kalaöljyä enemmän ruokasulan etenemistä<br />
kirjolohen ruuansulatuksessa, todettiin Gutintegrity-tutkimuksessa,<br />
jossa ruotsalaisten, norjalaisten ja ranskalaisten tutkijoiden<br />
kanssa selvitettiin rehun rasvan määrän ja laadun vaikutuksia<br />
kirjolohen ja lohen ruuansulatuskanavan toimintaan.<br />
Tutkituista ruokahalun säätelypeptideistä gastriinia vapauttavalla<br />
peptidillä oli voimakas ruokahalua vähentävä ja ruuansulatuksen<br />
alkamista nopeuttava vaikutus. Kolekystokiniini ja<br />
ghreliini eivät tässä tutkimuksessa vaikuttaneet kirjolohen ruokahaluun.<br />
Tutkimus valmistuu kevään 2004 aikana.<br />
Saimaan norpan suojelun ja kalastuksen välistä ongelmakenttää<br />
selvittävässä IMEW -hankkeessa havaittiin, että ristiriitojen<br />
taustalla vaikuttava suojelumyönteisyyden painotus hallinnossa<br />
ja yleisessä mielipiteessä koettiin paikallisella tasolla uhkaksi<br />
alueen ja kalastuksen sosiaaliselle ja kulttuuriselle pääomalle.<br />
Tutkimushanke, johon tutkimuslaitoksen lisäksi osallistuvat<br />
Joensuun yliopisto, Metsähallitus ja tutkijoita Romaniasta,<br />
Liettuasta, Kreikasta ja Iso-Britanniasta, päättyy kesällä 2004.
Tilastot<br />
Suomen viralliset tilastot<br />
kalastuksesta ja metsästyksestä<br />
Vuotta <strong>2002</strong> koskevat vuositilastot ammattikalastuksesta merialueella,<br />
kalastajahinnoista, vesiviljelystä, kalan ulkomaankaupasta<br />
ja riistasaaliista, sekä vuotta 2001 koskeva tilasto kalanistutuksista,<br />
julkaistiin suunnitelman mukaan.<br />
Poimintoja tilastoista<br />
- Suomalaisten ammattikalastajien kalansaalis Itämerestä vuonna<br />
<strong>2002</strong> oli 98 miljoonaa kiloa, mikä oli noin viisi miljoonaa<br />
kiloa vähemmän kuin edellisvuonna. Saaliista miltei 80 % oli<br />
silakkaa. Edellisvuoteen verrattuna silakka-, turska- ja siikasaaliit<br />
laskivat, ahven- ja kuhasaaliit kasvoivat ja lohisaalis pysyi ennallaan<br />
alhaisena.<br />
- Siiasta on tullut ammattikalastuksen hinnaltaan arvokkain<br />
saaliskala. Vuonna <strong>2002</strong> siiasta maksettiin merialueen kalastajille<br />
keskimäärin 3,56 euroa kilolta. Siian kilohinta nousi edellisvuodesta<br />
0,24 senttiä.<br />
- Suomessa kasvatettiin ruokakalaa yhteensä noin 15,1 miljoonaa<br />
kiloa vuonna <strong>2002</strong>. Kokonaistuotanto laski noin 0,6<br />
miljoonaa kiloa edellisvuodesta. Ruokakala on edelleen<br />
lähes yksinomaan kirjolohta. Poikastuotanto on<br />
edellisen vuoden tasolla, mutta laitosmäärät<br />
ovat laskussa.<br />
- Kalaa ja kalatuotteita tuotiin ihmisravinnoksi Suomeen vuonna<br />
<strong>2002</strong> ennätykselliset 42,7 miljoonaa kiloa tuotepainona<br />
mitattuna. Henkeä kohti tuonti oli 8,2 kiloa. Tuonnin arvo oli<br />
129 miljoonaa euroa. Kalan tuontimäärä ihmisravinnoksi on<br />
kahdessakymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut. Norjan<br />
lohta tuontiin henkeä kohti 1,6 kiloa ja tonnikalaa 1,4 kiloa.<br />
Rehukäyttöön päätyvän kalajauhon tuonti on vähentynyt.<br />
- Kalaa ja kalatuotteita vietiin arvoltaan eniten Japaniin (6 miljoonaa<br />
euroa), jonne vietiin erityisesti kirjolohta ja mätiä. Venäjälle<br />
(3 miljoonaa euroa) vietiin pääasiassa silakkaa ja Ruotsiin<br />
(2 miljoonaa euroa) mm. mätiä, kalavalmisteita ja kirjolohta.<br />
Kalaviennin määrä oli vain noin 15 % vastaavasta tuontimäärästä<br />
ja vientiarvo 10 % tuonnin arvosta<br />
- Vuoden <strong>2002</strong> riistasaaliin lihamäärä oli 13 miljoonaa kiloa,<br />
josta hirven osuus oli 11,1 miljoonaa kiloa. Hirvieläinten saalismäärät<br />
olivat kaikkien aikojen suurimmat.<br />
23
Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimuksen tulosyksikkö<br />
Toiminnan keskeiset tunnusluvut<br />
24<br />
SUORITTEET (kpl) 2001 <strong>2002</strong> 2003 2003<br />
suunnitelma<br />
Tutkimus<br />
Valmistellut lausunnot 8 9 2<br />
Tieteelliset julkaisut 1 18 15 13<br />
Muut julkaisut 2 52 41 53<br />
Muut tulosjulkistukset 3 31 69 62<br />
Tilasto<br />
Valmistellut lausunnot 1 1 0<br />
Tilastot 7 9 6<br />
Tieteelliset julkaisut 1 1 1 0<br />
Muut julkaisut 2 34 18 19<br />
Muut tulosjulkistukset 3 4 5 2<br />
HENKILÖSTÖ (htv)<br />
Tutkimus<br />
Henkilötyövuodet (ilman työllistettyjä) 40 36 33 38<br />
Työllistettyjen henkilötyövuodet 0 0 1 0<br />
Henkilötyövuodet yhteensä 40 36 34 38<br />
Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % -9 -10 -6<br />
Tilasto<br />
Henkilötyövuodet (ilman työllistettyjä) 8 5 6 7<br />
Työllistettyjen henkilötyövuodet 0 0 0 0<br />
Henkilötyövuodet yhteensä 8 5 6 7<br />
Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % 14 -38 20<br />
KUSTANNUKSET (1 000 euroa)<br />
Tutkimus<br />
Välittömät työkustannukset 1 146 1 059 1 117 1 030<br />
Muut välittömät kustannukset 452 462 515 490<br />
Osuus yhteiskustannuksista 1 195 1 088 1 032 1 170<br />
Osuus pääomakustannuksista 189 172 168 160<br />
Kustannukset yhteensä 2 982 2 781 2 832 2 850<br />
Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista 121 119 107 129<br />
Kustannusten muutos edelliseen vuoteen verrattuna % -5 -7 2<br />
Tilasto<br />
Välittömät työkustannukset 210 195 183 220<br />
Muut välittömät kustannukset 46 42 66 50<br />
Osuus yhteiskustannuksista 219 219 175 250<br />
Osuus pääomakustannuksista 22 14 13 15<br />
Kustannukset yhteensä 497 470 437 535<br />
Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista 115 119 103 120<br />
Kustannusten muutos edelliseen vuoteen verrattuna % 21 -5 -7<br />
Koko yksikkö<br />
Kustannukset yhteensä 3 479 3 251 3 269 3 385<br />
Yhteis- ja pääomakutannukset % työkustannuksista 120 119 107 128<br />
Kustannusten muutos edelliseen vuoteen verrattuna % -8 -7 1<br />
RAHOITUS (1 000 euroa)<br />
<strong>Toiminta</strong>menot 1 557 1 250 1 450 1 770<br />
Maksullinen toiminta 314 203 176 90<br />
EU-rahoitus 327 357 228 210<br />
Yhteistyörahoitus (TA:n ulkopuolinen) 19 79 41 20<br />
Muut tulot 3 0 0 0<br />
Yhteistyörahoitus (TA:n sisäinen) 239 446 552 200<br />
Työllisyysrahoitus 3 0 6 0<br />
Rahoitus yhteensä 2 462 2 335 2 453 2 290<br />
Muutos edelliseen vuoteen, % -4 -5 5<br />
MAKSULLINEN TOIMINTA (1 000 euroa)<br />
Tulot 314 203 176 90<br />
Välittömät työkustannukset 89 60 53 40<br />
Muut välittömät kustannukset 19 24 38 10<br />
Osuus yhteiskustannuksista 94 69 56 38<br />
Osuus pääomakustannuksista 23 20 13 2<br />
Kustannukset yhteensä 225 173 160 90<br />
Yli-/alijäämä, % 28 15 9<br />
INVESTOINNIT (1 000 euroa)<br />
Tulosyksikön investoinnit 33 74 143 65<br />
1 Tieteelliset julkaisut käyvät läpi riippumattoman ennakkotarkastuksen (referoinnin)<br />
2 Sisältää <strong>Riista</strong>- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen omat ja muut referoimattomat julkaisusarjat<br />
3 Arvio sisältää kansainväliset ja kotimaiset esitelmät, posterit, kalvosarjat, raportit ja videot
Tulosanalyysi<br />
Tulosyksikölle osoitetut maa- ja metsätalousministeriön asettamat<br />
ja muut tutkimus- ja tilastotoiminnan keskeiset tulostavoitteet<br />
toteutettiin toimintasuunnitelman mukaisesti.<br />
Tuotantoprofiili oli tulosyksikön tavoitteiden mukainen. Tutkimustoiminnan<br />
osuus yksikön kokonaiskustannuksista oli 81%,<br />
tilastoinnin 13% ja asiantuntijatoiminnan 6%. Tilastoinnin osuus<br />
yksikön kustannuksista on pysynyt samana kolme vuotta.<br />
Yhteistyörahoitus kasvoi, mutta sekä maksullinen toiminta että<br />
EU-rahoitus pienenivät, kun osa käynnissä olleista EU-hankkeista<br />
saatiin päätökseen eikä uusia aloitettu.<br />
Maksullinen palvelutoiminta oli kannattavaa.<br />
Tieteellisiä kirjoituksia julkaistiin ennakoitu määrä. Julkaisujen<br />
ja tulosjulkistusten kokonaismäärä oli suunnitelman mukainen.<br />
Elinkeinolle suunnattujen suomenkielisten julkaisujen<br />
määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Tieteellisiä kirjoituksia<br />
julkaistiin niin luonnontieteellisissä kuin taloutta ja yhteiskuntaa<br />
painottavissa julkaisuissa.<br />
Laatujärjestelmä on osa yksikön toimintaa. Käytössä on ISO<br />
9001 mukainen sertifiointikelpoinen järjestelmä, jonka tarkoituksena<br />
on varmistaa tutkimustoiminnan ja tilastonteon korkea<br />
ja tasainen laatu.<br />
EU-hankkeiden osuus yksikön toiminnassa oli yhä merkittävä.<br />
Tulosyksikön tuottamia kalastus- ja metsästystilastoja käytettiin<br />
laajasti kansallisessa ja eurooppalaisessa päätöksenteossa.<br />
Vapaa-ajankalastuksen arvottamisen tuloksina saatuja maksuhalukkuusestimaatteja<br />
on käytetty kustannus-hyötylaskelmissa<br />
kaikissa Pohjoismaissa hyvinkin erilaisissa kohteissa.<br />
Suomi kalastaa-2001 tutkimuksella luotiin tiedollinen perusta<br />
valtion kalastusmaksukertymien, kalastuksenhoitomaksun ja<br />
viehekalastusmaksun palauttamiseksi vesialueiden omistajille.<br />
Siian ja ravun viljelyn tutkimus on edesauttanut molempien<br />
lajien kaupallisen tuotannon käynnistymistä. Rymättylään<br />
rakennettava kalan tuotelaadun tutkimuskeskuksen odotetaan<br />
parantavan suomalaisen kalan laatua jo lähitulevaisuudessa.<br />
Kalanviljelyn ympäristövaikutuksia koskevat tutkimustulokset<br />
ovat käytäntöön siirrettyinä alentaneet ravinnekuormitusta<br />
merkittävästi. Mm. kehittyneempien, ympäristöystävällisempien<br />
kalanrehujen ansiosta vuodelle 2005 asetetut tavoitteet<br />
on saavutettu vuosia etuajassa.<br />
Kokonaiskustannukset olivat edellisvuoden tasoa ja pysyivät<br />
suunnitellun mukaisina. Tilaston osayksikön osuus kokonaiskustannuksista<br />
oli hieman suunniteltua pienempi. Pääomaja<br />
yhteiskustannusten osuus työkustannuksista väheni. Tämä<br />
johtui osaksi siitä että vuonna 2001 aloitettu yksikön strategian<br />
päivitys saatiin valmiiksi vuoden alkupuolella.<br />
25
<strong>Riista</strong>ntutkimus<br />
Kanta-arviot ja niiden kehittäminen<br />
26<br />
<strong>Riista</strong>n- ja porontutkimus<br />
<strong>Riista</strong>ntutkimuksen toimikentässä hirvi, suurpedot ja merihylkeet herättivät eniten kiinnostusta<br />
ja tiedon tarvetta. Haasteet kohdistuivat varsinkin riistavarojen tilan arviointiin, mutta<br />
myös muuhun tutkimukseen. Hirviseurantaa on tarkennettu. Susitihentymiä on seurattu<br />
laumojen tarkkuudella eräillä alueilla Itä-Suomessa jopa ympärivuotisesti. Lisäksi on tutkittu<br />
nopeasti runsastunutta harmaahyljettä. Porontutkimuksessa jatkettiin laidunten tilan<br />
seurantaa.<br />
Tutkimusjohtaja Eero Helle<br />
Vuoden aikana tuotettiin tulostavoitteiden mukaisesti runsausja<br />
lisääntymisarviot metsäkanalinnuista, vesilinnuista, hirvieläimistä<br />
ja suurpedoista sekä runsausarviot merihylkeistä ja<br />
muista riistanisäkkäistä. <strong>Riista</strong>seurantatulokset julkistettiin <strong>Riista</strong>ntutkimuksen<br />
tiedote -vihkosina sekä www-sivuilla.<br />
Metsäkanalintukannat olivat keskimääräiset, mutta teeren,<br />
riekon ja pyyn tiheydet alenivat hieman edellisestä vuodesta.<br />
Vesilintukannat pysyivät edellisvuoden tasolla. Vuoden <strong>2002</strong><br />
ennätyssuuren hirvisaaliin vaikutus korosti jo aiemmin havaittua<br />
eroa Etelä- ja Pohjois-Suomen hirvikantojen kehityksessä.<br />
Etelässä, erityisesti rannikkoalueella, hirvikanta pieneni, mutta<br />
pohjoisessa hirvikanta jatkoi vielä kasvuaan.<br />
Suurpedoista susi, ahma ja ilves runsastuivat ja karhukanta<br />
kokonaisuutena pysyi vakaana tai hienokseltaan väheni. Merihylkeistä<br />
harmaahylkeen eli hallin runsastuminen jatkui, ja<br />
yhä suurempi osa Itämeren hallikannasta elää kesäaikana Suomen<br />
alueella. Norppaseurannassa osallistuttiin Itämeren tärkeimmät<br />
norppa-alueet kattaneeseen laskentaan. Norppa ei<br />
näytä runsastuneen yhtä nopeasti kuin halli.<br />
Hirvikannan seurantamenetelmien kehittämisessä merkittävin<br />
hanke oli Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon riistanhoitopiirien<br />
alueella tehty laaja helikopterilaskenta.<br />
<strong>Riista</strong>n monimuotoisuuden tutkimus<br />
Ministeriön tulostavoitteena oleva riistan monimuotoisuustutkimus<br />
perustuu runsausseurantatuloksiin. Hankkeessa on<br />
kehitetty tunnuslukuja riistan monimuotoisuudelle ja jatkettu<br />
menetelmäkehittelyä metsästyksen ekologisen kestävyyden<br />
arvioimiseksi.<br />
Petotutkimus<br />
Karhun ja suden populaatiorakennetta, liikkuvuutta, perimää<br />
ja suhdetta ihmistoimintoihin käsittelevä tutkimuskokonaisuus<br />
käynnistettiin tulostavoitteen mukaisesti. Metsästyssaaliin ikäja<br />
sukupuolirakenteen perusteella valtaosa Suomesta osoittautuu<br />
eräänlaiseksi karhukannan reuna-alueeksi, missä urosten ja<br />
nuorten karhujen osuus nousee siirryttäessä itärajalta kohti länt-<br />
tä. Karhun liikkuvuutta ja elinpiirejä tutkittiin radio- ja satelliittipaikanteisilla<br />
lähettimillä merkittyjen yksilöiden avulla.<br />
Susien liikkuvuus- ja elinpiiritutkimuksessa siirryttiin käyttämään<br />
GPS-GSM -lähettimiä, joita asennettiin 15 yksilölle vuonna<br />
2003. Pesivien susien määrä on kasvanut, ja ne ovat levittäytyneet<br />
aiempaa lännemmäksi. Sudet karttavat selvästi tiheää<br />
asutusta ja vilkkaasti liikennöityjä teitä.<br />
Pienpetotutkimuksissa jatkettiin hanketta ketun, supikoiran,<br />
mäyrän ja kotikissan elinpiirien käytöstä, käyttäytymisestä ja<br />
keskinäisistä suhteista. Tuloksia käytetään raivotaudin leviämisja<br />
torjuntamallien selvittämiseksi suomalaisissa oloissa.<br />
Hyljetutkimus<br />
Hyljetutkimuksessa keskityttiin halliin, joka aiheuttaa suurimman<br />
osan kalastukseen ja kalankasvatukseen kohdistuvista<br />
hyljevahingoista. Kertomusvuonna käynnistetyssä hylkeidensuojelualueiden<br />
vaikutuksia koskevassa tulostavoitehankkeessa<br />
selvitettiin hallin ravinnonkoostumusta ja käyttäytymistä<br />
makailuluodoilla. Hankkeen muut työt toteutettiin muissa tutkimusyksiköissä.<br />
Metsäkanalintuja tutkitaan yhteistyössä<br />
Metsäkanalintukantojen kehityksen ja metsästysverotuksen<br />
suhteesta laadittiin tulostavoitteen loppuraportti. Keskimääräiset<br />
vuotuiset kanalintusaaliit vuodesta 1989 lähtien näyttävät<br />
olleen suurempia kuin 30-40 vuotta sitten, mutta vuodesta<br />
1989 lähtien saalismäärät ovat pienentyneet. Metsästyspainetta<br />
on onnistuttu sopeuttamaan kantojen tilaan metsästysajan<br />
lyhennyksin ja rajoituksin ainakin Lapissa.<br />
Metsäkanalintututkimuksessa käynnistettiin mittava yhteistyöhanke<br />
metsäkanalintujen elinympäristö- ja tilatarpeista metsätalousmaisemassa.<br />
Siinä selvitetään eri tyyppisten metsämaisemien<br />
kestävät edellytykset elinkelpoisten kanalintukantojen<br />
ylläpitämiseksi ja tuotetaan malleja metsikkö-, maisema- ja<br />
valtakuntatason metsäsuunnitteluun näiden edellytysten säilyttämiseksi<br />
tai luomiseksi.
Elinympäristötutkimus<br />
<strong>Riista</strong>n elinympäristötutkimuksissa selvitettiin maatalousympäristön<br />
biologista monimuotoisuutta, sen muutoksia ja siihen<br />
vaikuttavia tekijöitä sekä sen merkitystä kulttuuriympäristön<br />
riistan kannalta. Hirven talvielinympäristön valinnasta käynnistettiin<br />
yhteistyöhanke, jossa tarkastellaan lentolaskentatietoja<br />
hirvien talviaikaisesta sijoittumisesta suhteessa alueen<br />
ympäristömuuttujiin, kuten metsän ikään ja rakenteeseen,<br />
maaston topografiaan ja lumiolosuhteisiin.<br />
Porontutkimus<br />
Jäkäliköiden kunto vaihtelee<br />
Porolaidunten tilan seurantaa jatkettiin ministeriön asettamana<br />
tulostavoitteena 13 pohjoisimmassa paliskunnassa. Jäkäliköt<br />
olivat elpyneet muutamassa paliskunnassa, mutta useimmissa<br />
jäkälikköjen kunto oli edelleen heikentynyt. Luppolaidunten<br />
määrä oli vähentynyt kaikissa metsätalouden piirissä<br />
olevissa paliskunnissa.<br />
Metsätalouden sekä sää- ja lumiolosuhteiden vaikutuksia selvittävässä<br />
hankkeessa todettiin poronhoidolle koituvan eniten<br />
haittaa alueilla, missä jäkälälaiduntaa oli vähän ja lumi-<br />
olosuhteet olivat vaikeat. Kesälaidunnusta koskevassa tutkimuksessa<br />
havaittiin, että pitkäaikainen kesälaidunnus vähentää<br />
porojen saatavilla olevan koivunlehtibiomassan ja poronjäkälien<br />
määrää. Porojen syyskunto selittyi tutkituista muuttujista<br />
parhaiten kesälaitumien porotiheyksillä.<br />
Vasojen syntypaino vaikuttaa selviytymiseen<br />
Maa- ja metsätalousministeriön tulostavoitteena selvitettiin<br />
vasojen syntyvyyttä, vasahävikkiä, emän kunnon vaikutusta<br />
näihin sekä vasojen kuolinsyitä. Etenkin korkealla syntymäpainolla<br />
havaittiin olevan myönteinen vaikutus vasojen selviytymiseen.<br />
Myös hirvaiden suhteellisen lukumäärän, kunnon<br />
ja iän vaikutuksia vasatuottoon tutkittiin, samoin kuin<br />
loisten esiintymistä porossa sekä loisten elinkiertoja ja vaikutuksia<br />
porotalouteen.<br />
27
<strong>Riista</strong>n- ja porontutkimus<br />
Toiminnan keskeiset tunnusluvut<br />
28<br />
SUORITTEET (kpl) 2001 <strong>2002</strong> 2003 2003<br />
suunnitelma<br />
<strong>Riista</strong>ntutkimus<br />
Valmistellut lausunnot 55 44 67<br />
Kanta-arviot 1 5 5 5<br />
Tieteelliset julkaisut 2 24 21 27<br />
Muut julkaisut 3 72 90 70<br />
Muut tulosjulkistukset 4 50 118 91<br />
Porontutkimus<br />
Valmistellut lausunnot 5 3 5<br />
Kanta-arviot 0 0 0<br />
Tieteelliset julkaisut 2 6 5 4<br />
Muut julkaisut 3 15 15 22<br />
Muut tulosjulkistukset 4 20 52 33<br />
HENKILÖSTÖ (htv)<br />
<strong>Riista</strong>ntutkimus<br />
Henkilötyövuodet (ilman työllistettyjä) 34 36 35 38<br />
Työllistettyjen henkilötyövuodet 3 1 1 1<br />
Henkilötyövuodet yhteensä 37 37 36 39<br />
Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % -5 0 -3<br />
Porontutkimus<br />
Henkilötyövuodet (ilman työllistettyjä) 7 6 8 7<br />
Työllistettyjen henkilötyövuodet 2 1 1 2<br />
Henkilötyövuodet yhteensä 9 7 9 9<br />
Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % -18 -22 29<br />
KUSTANNUKSET (1 000 euroa)<br />
<strong>Riista</strong>ntutkimus<br />
Välittömät työkustannukset 1 002 1 080 1 146 1 145<br />
Muut välittömät kustannukset 365 426 582 425<br />
Osuus yhteiskustannuksista 1 034 1 053 1 147 1 179<br />
Osuus pääomakustannuksista 111 113 138 126<br />
Kustannukset yhteensä 2 512 2 672 3 013 2 875<br />
Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista 114 108 112 114<br />
Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % 2 6 13<br />
Porontutkimus<br />
Välittömät työkustannukset 240 253 260 230<br />
Muut välittömät kustannukset 115 106 143 120<br />
Osuus yhteiskustannuksista 259 263 269 251<br />
Osuus pääomakustannuksista 37 34 30 35<br />
Kustannukset yhteensä 651 656 702 636<br />
Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista 123 117 115 124<br />
Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % -10 1 7<br />
Koko yksikkö<br />
Kustannukset yhteensä 3 163 3 328 3 715 3 511<br />
Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista 116 110 113 116<br />
Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % -1 5 12<br />
RAHOITUS (1 000 euroa)<br />
<strong>Toiminta</strong>menot 1 593 1 795 1 744 1 770<br />
Maksullinen toiminta 1 0 11 1<br />
Yhteistyörahoitus (TA:n ulkopuolinen) 104 118 139 135<br />
Muut tulot 9 3 1 1<br />
Yhteistyörahoitus (TA:n sisäinen) 460 635 954 500<br />
Työllisyysrahoitus 110 68 65 60<br />
Rahoitus yhteensä 2 277 2 619 2 914 2 467<br />
Muutos edelliseen vuoteen, % -4 15 11<br />
MAKSULLINEN TOIMINTA 5<br />
Tulot 11 1<br />
Välittömät työkustannukset 6<br />
Muut välittömät kustannukset 1<br />
Osuus yhteiskustannuksista 4<br />
Osuus pääomakustannuksista<br />
Kustannukset yhteensä 11 1<br />
Yli-/alijäämä % 0 0<br />
INVESTOINNIT (1 000 euroa)<br />
Tulosyksikön investoinnit 28 186 139 31<br />
1 <strong>Riista</strong>ntutkimuksen tiedotteissa julkaistut kanta-arviot<br />
2 Tieteelliset julkaisut käyvät läpi riippumattoman ennakkotarkastuksen (referoinnin)<br />
3 Sisältää <strong>Riista</strong>- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen omat ja muut referoimattomat julkaisusarjat<br />
4 Arvio sisältää kansainväliset ja kotimaiset esitelmät, posterit, kalvosarjat, raportit ja videot<br />
5 Erillistä kannattavuuslaskelmaa ei esitetä maksullisen toiminnan vähäisyyden vuoksi
Tulosanalyysi<br />
Tulosyksikölle osoitetut maa- ja metsätalousministeriön asettamat<br />
ja muut tutkimustoiminnan keskeiset tulostavoitteet toteutettiin<br />
toimintasuunnitelman mukaisesti.<br />
Tulosyksikön toimintaprofiilissa tapahtui muutosta edelliseen<br />
vuoteen verrattuna. <strong>Riista</strong>ntutkimuksessa pysyvien kanta-arvioiden<br />
osuus oli 22 % kokonaiskustannuksista ja kasvua oli<br />
kahdeksan prosenttiyksikköä. Muutos johtui useiden suurten<br />
kannanarviointitehtävien ajoittumisesta samalle vuodelle. Tutkimustoiminnan<br />
osuus kokonaiskustannuksista laskettuna oli<br />
62 % ja vähenemää edelliseen vuoteen verrattuna oli kuusi<br />
prosenttiyksikköä. Asiantuntijatehtävien osuus laski kahdella<br />
prosenttiyksiköllä 11 %:iin.<br />
Porontutkimuksessa asiantuntijatehtävien osuus oli 24 % kokonaiskustannuksista<br />
ja edelliseen vuoteen verrattuna lisäystä<br />
oli kaksitoista prosenttiyksikköä. Tämä johtui pääasiassa kansainvälisen<br />
11 th Arctic Ungulate Conference (arktisten alueiden<br />
kavioeläin -konferenssi) -tapahtuman järjestelyvastuusta.<br />
Tutkimustoiminnan osuus kokonaiskustannuksista laski viisitoista<br />
prosenttiyksikköä 68 %:iin ja pysyvien kanta-arvioiden<br />
osuus oli 7 %. Neljän prosenttiyksikön nousu johtui etupäässä<br />
varautumisesta noin joka viides vuosi tehtävään laajempaan<br />
laiduninventointiin.<br />
Tulosyksikön julkistamisprofiilissa ei tapahtunut huomattavia<br />
muutoksia. Tieteellisten julkaisujen, muiden julkaisujen ja muiden<br />
tulosjulkistusten määrä on pysynyt suunnitellulla tasolla,<br />
jota voidaan pitää hyvänä. <strong>Riista</strong>ntutkimuksessa tieteellisten<br />
julkaisujen määrä kasvoi jonkin verran edellisestä vuodesta, ja<br />
muiden kirjoitusten määrä puolestaan väheni. Porontutkimuksessa<br />
tieteellisten julkaisujen määrä laski lievästi ja muiden kirjoitusten<br />
määrä lisääntyi.<br />
Tulosyksikölle osoitettujen lausuntojen määrä kasvoi huomattavasti.<br />
Tieteellisen julkaisutoiminnan laatua voidaan pitää hyvänä.<br />
Tulosyksikön tieteellisistä julkaisuista 68 % julkaistiin SCI-indeksoiduissa<br />
julkaisusarjoissa. Kanta-arviointeja ja niiden julkistamista<br />
on kehitetty. Tutkimus- ja asiantuntijatoiminta on<br />
saanut pääosin myönteisen vastaanoton ja erityisesti asiantuntijatoiminta<br />
on ollut kysyttyä.<br />
Tieteellistä vaikuttavuutta voidaan aiempien vuosien tapaan<br />
pitää hyvänä julkaisujen määrän ja julkaisufoorumien perusteella<br />
arvioituna.<br />
<strong>Riista</strong>kantojen seurantaan perustuvia tuloksia käyttävät maaja<br />
metsätalousministeriö ja metsästysorganisaatio tehdessään<br />
päätöksiä riistakantojen hoidosta ja metsästyksestä. Yksikön<br />
valmistelemia lausuntoja käytettiin hyväksi päätöksenteossa.<br />
Yhteiskunnallista vaikuttavuutta lisäsivät vielä lukuisat yleistajuiset<br />
kirjoitukset, esitelmät, muut julkiset esiintymiset sekä<br />
erittäin vilkas sidosryhmäyhteistyö.<br />
Tulosyksikkö onnistui hyvin ulkopuolisen tutkimusrahoituksen<br />
hankinnassa. Sen seurauksena kokonaiskustannukset nousivat<br />
12 % edellisestä vuodesta. <strong>Riista</strong>ntutkimuksen osalta kokonaiskustannusten<br />
nousu oli 13 % ja porontutkimuksen 7 %.<br />
Henkilötyövuosia käytettiin riistantutkimuksessa suunniteltua<br />
vähemmän ja porontutkimuksessa suunnitelmien mukaisesti.<br />
<strong>Riista</strong>ntutkimuksessa kokonaiskustannusten nousu johtui tutkimustoiminnan<br />
mutta etenkin riistaseurantojen, kuten hirven,<br />
metsäpeuran ja norpan lentolaskentojen, vahvistumisesta. Porontutkimuksessa<br />
kokonaiskustannusten nousu johtui ensi sijassa<br />
kansainvälisen kongressin järjestämisestä.<br />
Suoritetuotannon määrä, laatu ja vaikuttavuus huomioon ottaen<br />
voidaan tulosyksikön tuottavuutta ja tuloksellisuutta pitää<br />
hyvänä.<br />
29
Tulokset<br />
Emokalastot, maitipankki ja istutukset<br />
turvaavat kalakantojen säilymistä<br />
Alkuperäisten kalakantojen, ja niiden monimuotoisuuden säilyttäminen,<br />
on vesiviljelyn tulosyksikön ydintehtäviä. Työn tukipilarina<br />
ovat geenipankit, eli tutkimuslaitoksen viljelylaitoksissa<br />
ylläpidettävät emokalastot, sekä pakastamalla säilötty maiti.<br />
Emokalaviljely jatkui entisessä laajuudessa, mutta maidin pakastukseen<br />
perustuvaa geenipankkia laajennettiin. Riskien minimoimiseksi<br />
maitipankki toimii kahdessa eri viljelylaitoksessa<br />
siten, että kummassakin on identtiset maitierät.<br />
Istutuksilla elvytetään ja vahvistetaan arvokalakantoja luonnossa.<br />
MMM:n tulossopimuksen mukaisesti vahvistettiin Perämereen<br />
laskevien vapaiden jokien lohi- ja meritaimenkantoja sekä<br />
Tornionjoen vaellussiikakantoja ja ylläpidettiin järvilohta ja<br />
nieriäkantoja. Osana lohen kotiutusohjelmaa (SAP) Simo-, Pyhä-,<br />
Kiiminki- ja Kuivajokeen istutettiin yhteensä 393 000 jokipoikasta<br />
ja 235 000 vaelluspoikasta. Tulossopimuksen mukaisesti<br />
jatkettiin järvilohen istutuksia Vuoksen vesistössä ja Saimaan<br />
nieriän kotiutusistutuksia.<br />
Inarijärven kalatalousvelvoitteen hoito perustuu ministeriön<br />
hyväksymiin suunnitelmiin. Velvoiteviljely ja istutukset, sekä<br />
niihin liittyvät kalamerkinnät, toteutettiin suunnitelman mukaisesti.<br />
Kasvukausi jälleen poikkeuksellinen<br />
Kesä 2003 oli edellisen kesän tavoin poikkeuksellisen lämmin,<br />
mikä vaikeutti viljelyä monin tavoin. Veden liiallinen lämpeneminen<br />
on sinänsä kaloille haitallista ja lisäksi yleiskunnon heikkeneminen<br />
altistaa kaloja loisille ja taudeille. Kuumuuden ja<br />
kalatäi-infektion vuoksi Sarmijärvellä menetettiin tuottavat nieriäemoparvet<br />
sekä suuri osa harmaanieriän emokaloista. On<br />
myös viitteitä siitä, että kasvukausien lämpeneminen on vaikuttanut<br />
heikentävästi joidenkin lajien mädin laatuun.<br />
Tautitorjunnan haasteet ovat lisääntymässä<br />
Kainuun viljelylaitoksessa todettiin kesäkuussa lohikalojen bakteeriperäinen<br />
munuaistauti BKD, jonka seurauksena viljelylaitoksessa<br />
oleva kalasto jouduttiin hävittämään ja viljelytilat desinfioimaan.<br />
Saneerauksen heijastusvaikutukset tuotantoon ja<br />
30<br />
Vesiviljely<br />
Vesiviljelyn tulosyksikössä oli ratkaistavana sekä myönteisiä että kielteisiä haasteita.<br />
Ruokakalanviljelyn monipuolistamista tukeva siian jalostusohjelma saatiin käynnistysvalmiiksi.<br />
Käytössä olevan laatujärjestelmän rinnalle saatiin myös sertifioitu ympäristöjärjestelmä.<br />
Emokalaviljelyn ja mädinhaudonnan kehittämiseen jouduttiin panostamaan<br />
heikentyneen mätisaannon vuoksi. Kasvukauden vaikeat sääolot ja yhden<br />
viljelylaitoksen virustautisaneeraus teettivät paljon työtä käytännön viljelyssä.<br />
Vesiviljelyjohtaja Unto Eskelinen<br />
tuloihin kestävät useita vuosia. Toinen merkittäviä panoksia<br />
vaatinut terveysongelma oli vesihome, joka aiheuttaa sekä<br />
emokalojen että mädin kuolleisuutta. Tehokasta homeen<br />
ennaltaehkäisyä ei malakiittivihreän käyttökiellon jälkeen ole<br />
vielä löydetty. Kainuun toimipaikan tapaus heijastaa kalaterveystilanteen<br />
hallinnan yleistä vaikeutumista.<br />
Tautitorjunnalla oli vaikutusta myös emokalastojen uudistamiseen.<br />
VHS-virustaudin leviämisriskien ja rajoitusalueiden vuoksi<br />
mädinhankintapyynti on ollut keskeytyksissä eteläisillä merialueilla.<br />
Kalojen valintajalostuksella<br />
tuetaan elinkeinon edellytyksiä<br />
Vesiviljelyn tulosyksikön merkittävin tuotekehityshanke on ollut<br />
kirjolohen valintajalostus, jolla parannetaan lajin ominaisuuksia<br />
ruokakalatuotantoon. Kirjolohesta jalostettiin kahta<br />
linjaa, nopeakasvuista linjaa mätiä hyödyntävään tuotantoon<br />
sekä myöhään sukukypsyvää linjaa filekalamarkkinoita varten.<br />
Molemmilla linjoilla on jalostuksen kohteena myös kalojen<br />
ulkonäkö, sillä se vaikuttaa kalojen markkina-arvoon. Jalostus<br />
edistyi tavoitteiden mukaisesti. Jalostustyön rinnalla on yhdessä<br />
tutkimuksen kanssa kehitetty nopeita menetelmiä lihanlaadun<br />
mittaukseen, jotta laatutekijöitä voidaan tarvittaessa<br />
ottaa jalostuksen kohteeksi.<br />
Lohikalojen markkinaongelmien vuoksi on tullut yhä ajankohtaisemmaksi<br />
kehittää uusia lajeja tuotannon valtalajina olevan<br />
kirjolohen rinnalle. Tämän vuoksi tulostavoitteena laadittiin<br />
suunnitelma siian jalostuksesta paremmin ruokakalatuotantoon<br />
soveltuvaksi. Jalostustyö käynnistettiin syksyllä<br />
2003. Tutkimuksen tekemien selvitysten perusteella jalostuksen<br />
lähtöpopulaatioksi valittiin Kokemäenjoen vaellussiika.<br />
Työn ja tuotteiden laadunhallinta tehostuu<br />
Vesiviljelyn tulosyksikön käytössä ollutta ISO-9001 laatujärjestelmää<br />
uusittiin ja laajennettiin standardimuutoksen yhteydessä.<br />
Kokonaisuuteen sisällytettiin ISO-9001:2000 toimintajärjestelmän<br />
lisäksi myös ympäristöjärjestelmä ISO-14001:<br />
1996. Uusille järjestelmille saatiin sertifikaatti vuoden 2003<br />
lopulla. <strong>Toiminta</strong>järjestelmä ohjaa ongelmien systemaattiseen<br />
havainnointiin ja poistamiseen sekä toiminnan jatkuvaan parantamiseen.
Mukana kansainvälisissä asiantuntijahankkeissa<br />
Tutkimuslaitoksen strategisten linjausten mukaisesti vesiviljelyn<br />
tulosyksikön voimavaroja suunnattiin kansainvälisiin, vesiviljelyn<br />
asiantuntemusta hyödyntäviin kehityshankkeisiin. Uusien<br />
markkinoiden kartoituksessa tehtiin yhteistyötä mm. Kalatietokeskuksen<br />
kanssa.<br />
Lähialueyhteistyönä jatkettiin Leningradin alueen kalataloudellista<br />
kehittämishanketta. Kauppakalan laadun ja kalaterveyshuollon<br />
parantamiseen tähtäävässä hankkeessa järjestettiin<br />
eläinlääkäreille kalaterveyskoulutusta, tuettiin kalatautilaboratorion<br />
varustamista ja käännettiin venäjäksi tutkimuslaitoksen<br />
aikaisemmin tuottama ”Terve Kala” -kirja.<br />
Vietnamissa oli käynnissä toteutettavuusselvitys lohikalaviljelyn<br />
mahdollisuuksista vuoristoalueilla. Lisäksi valmisteltiin turkkilaisten<br />
kalanviljelijöiden koulutushanketta Suomessa ja osallistuttiin<br />
Venäjällä Komin tasavallassa EU:n TACIS-projektin kalatalouden<br />
kehittämishankkeeseen.<br />
Kalatietokeskuksen tilauksesta vesiviljelyn tulosyksikkö ryhtyi<br />
laatimaan esiselvitystä ja alustavaa hankesuunnitelmaa kirjolohen<br />
viljelytekniikan ja valintajalostusohjelman viennistä Kiinaan.<br />
Maksullinen toiminta<br />
Vesiviljelyn tulosyksikön maksullisen toiminnan tulot kertyivät<br />
pääosin viljelytuotteiden, ja jossakin määrin myös niihin liittyvien<br />
oheispalvelujen, myynnistä sekä asiantuntijapalveluista.<br />
Mädin myyntituotot olivat 45 % ja laitospoikasten 39 %, eli<br />
yhteensä 84 % kaikista tuloista. Luonnonravintopoikasten<br />
myynnistä kertyi vain noin 4 % tuloista. Pieni osa mätimyynnistä<br />
oli vientiä Saksaan, Itävaltaan ja Venäjälle.<br />
Mädin ja laitospoikasten kaupassa sekä myyntimäärät että -<br />
tulot laskivat hieman edellisvuodesta ja kannattavuus heikkeni<br />
jonkin verran. Luonnonravintopoikasten myynti aleni edellisvuodesta<br />
voimakkaasti (-48 %) lammikkokapasiteetin ja<br />
tuotannon vähenemisen myötä, mutta kannattavuus pysyi<br />
samalla tasolla kuin edellisenä vuonna.<br />
31
Vesiviljelyn tulosyksikkö<br />
Toiminnan keskeiset tunnusluvut<br />
32<br />
SUORITTEET (kpl) 2001 <strong>2002</strong> 2003 2003<br />
suunnitelma<br />
Mäti, litraa<br />
Laitospoikaset,1.000 py<br />
6 080 6615 5 145 5 300<br />
1 à 50 g 2 450 1 578 1 451 1 800<br />
Luonnonravintopoikaset, 1.000 py à 5 g<br />
Emokalat ja ravut,<br />
kantoja säilytyksessä/mädintuotannossa, kpl<br />
2 417<br />
66<br />
2648<br />
65<br />
1 995<br />
62<br />
1 700<br />
67<br />
Maitia maitipankissa, kantoja tallennettu, kpl 37 42 44<br />
Valmistellut lausunnot<br />
Tieteelliset julkaisut<br />
0 1 0<br />
2 Muut julkaisut<br />
1<br />
12<br />
10<br />
17<br />
6<br />
26<br />
Muut tulosjulkistukset 3 12 22 19<br />
HENKILÖSTÖ (htv)<br />
Henkilötyövuodet (ilman työllistettyjä)<br />
Työllistettyjen henkilötyövuodet<br />
68<br />
8<br />
66<br />
11<br />
65<br />
8<br />
70<br />
12<br />
Henkilötyövuodet yhteensä<br />
Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, %<br />
KUSTANNUKSET (1 000 euroa)<br />
(ilman sopimuskasvatuksen kustannuksia)<br />
76<br />
-7<br />
77<br />
1<br />
73<br />
-5<br />
82<br />
Välittömät työkustannukset<br />
Muut välittömät kustannukset<br />
Osuus yhteiskustannuksista<br />
1 523<br />
2 273<br />
1 676<br />
1 629<br />
2 340<br />
1 605<br />
1 509<br />
2 186<br />
1 673<br />
1 650<br />
2 260<br />
1 670<br />
Osuus pääomakustannuksista<br />
Kustannukset yhteensä<br />
Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista<br />
459<br />
5 931<br />
140<br />
442<br />
6 016<br />
126<br />
418<br />
5 786<br />
139<br />
340<br />
5 920<br />
122<br />
Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % 5 1 -4<br />
SOPIMUSKASVATUS 1 254 1 188 997 1 200<br />
RAHOITUS (1 000 euroa)<br />
Budjettirahoitus toimintamenoihin4 Sopimuskasvatus<br />
1 920<br />
1 202<br />
2 064<br />
1 124<br />
1 983<br />
905<br />
1 800<br />
1 100<br />
Maksullinen toiminta; kalatuotteet<br />
Maksullinen toiminta; muut tuotteet<br />
EU-rahoitus<br />
1 361<br />
119<br />
1 217<br />
122<br />
12<br />
1 077<br />
131<br />
3<br />
1 200<br />
122<br />
7<br />
Yhteistyörahoitus (TA:n ulkopuolinen)<br />
Muut tulot<br />
Yhteistyörahoitus (TA:n sisäinen)<br />
3<br />
6<br />
28<br />
4<br />
99<br />
45<br />
10<br />
266<br />
48<br />
0<br />
9<br />
80<br />
Työllisyysrahoitus<br />
Rahoitus yhteensä<br />
Muutos edelliseen vuoteen, %<br />
MAKSULLINEN TOIMINTA (1 000 euroa)<br />
174<br />
4 813<br />
2<br />
273<br />
4 960<br />
3<br />
222<br />
4 645<br />
-6<br />
200<br />
4 518<br />
Muut tuotteet<br />
Tulot<br />
Välittömät työkustannukset<br />
119<br />
31<br />
122<br />
39<br />
131<br />
42<br />
122<br />
37<br />
Muut välittömät kustannukset<br />
Osuus yhteiskustannuksista<br />
Osuus pääomakustannuksista<br />
44<br />
35<br />
7<br />
35<br />
36<br />
6<br />
24<br />
47<br />
6<br />
33<br />
43<br />
9<br />
Kustannukset yhteensä<br />
Yli-/alijäämä, %<br />
Viljelytuotteet<br />
117<br />
2<br />
116<br />
5<br />
119<br />
9<br />
122<br />
0<br />
5<br />
Tulot<br />
Välittömät työkustannukset<br />
Muut välittömät kustannukset<br />
1 353<br />
456<br />
630<br />
1 217<br />
365<br />
507<br />
1 077<br />
408<br />
554<br />
1 200<br />
400<br />
550<br />
Osuus yhteiskustannuksista<br />
Osuus pääomakustannuksista<br />
Kustannukset yhteensä<br />
505<br />
149<br />
1 740<br />
385<br />
102<br />
1 359<br />
462<br />
124<br />
1 548<br />
420<br />
100<br />
1 470<br />
Subventio<br />
Yli-/alijäämä, %<br />
50<br />
-24<br />
50<br />
-7<br />
50<br />
-37<br />
50<br />
-18<br />
INVESTOINNIT (1 000 euroa)<br />
Tulosyksikön investoinnit 65 32 32 50<br />
1 py = poikasyksikköä<br />
2 Tieteelliset julkaisut käyvät läpi riippumattoman ennakkotarkastuksen (referoinnin)<br />
3 Sisältää kansainväliset ja kotimaiset esitelmät, posterit, kalvosarjat, raportit ja videot<br />
4 Sisältää Inarijärven säännöstelyn hoitotoimenpiteiden rahoituksen<br />
5 Vuoden 2003 maksullisen toiminnan kustannuksista on jätetty huomioimatta 1.7.-31.12. välisen ajan<br />
kustannukset Kainuun laitoksen osalta BKD-taudin takia<br />
TYÖN TUOTTAVUUS<br />
2001 <strong>2002</strong> 2003 2003<br />
suunnitelma<br />
1<br />
Mädintuotanto, litraa/htv<br />
Laitospoikastuotanto, py/htv<br />
Lrl-poikastuotanto, py/htv<br />
YKSIKKÖKUSTANNUKSET<br />
417<br />
150 424<br />
937 209<br />
477<br />
98 718<br />
888 678<br />
386<br />
114 862<br />
1 106 939<br />
380<br />
95 000<br />
450 000<br />
1<br />
Yksikkökustannukset (euroa/mätilitra tai euroa/poikasyksikkö)<br />
Mäti (litraa)<br />
Laitospoikaset (py 50 g, kpl)<br />
243<br />
0,92<br />
221<br />
1,27<br />
270<br />
1,12<br />
245<br />
1,02<br />
Luonnonravintopoikaset (py 5 g, kpl) 0,11 0,11 0,11 0,14<br />
1 Kustannuksista on jätetty pois varaston muutoksen ja omaan käyttöön valmistuksen kustannusvaikutus ja lisäksi<br />
vuonna 2003 on kustannuksista jätetty huomioimatta 1.7.-31.12 välisen ajan kustannukset Kainuun laitoksen osalta BKD-taudin takia
Tulosanalyysi<br />
Vesiviljelyn tulosyksiköllä on kaksi päätoimintalinjaa, viljelytuotteet<br />
ja -palvelut sekä asiantuntija- ja kehitystoiminnot.<br />
Viljelytuotteiden, elävän mädin ja kalan tuotannossa mm. sääolot,<br />
terveystilanne ja muut olosuhdetekijät aiheuttavat suurta<br />
vuosittaista vaihtelua. Tästä syystä tulosanalyysissä on tarpeen<br />
tarkastella vuosimuutosten rinnalla myös pidemmän aikavälin<br />
kehitystä ja sen strategianmukaisuutta. Vuonna 2003 poikkeukselliset<br />
hankaluudet - kuumuus, vähävetisyys ja kalatautitapauksen<br />
aiheuttama saneeraus heijastuvat tuloksissa.<br />
Tulosyksikölle osoitetut maa- ja metsätalousministeriön asettamat<br />
sekä muut tulostavoitteet toteutettiin aikataulultaan ja<br />
sisällöltään suunnitelmien mukaisesti lukuun ottamatta joitakin<br />
istutustavoitteita, joihin jäi aiempana kuvattujen tuotanto-ongelmien<br />
vuoksi lievää vajausta.<br />
Toiminnan painotuksissa ei tapahtunut olennaisia muutoksia. Strategisten<br />
linjausten mukaisesti lisättiin voimavaroja uusien asiantuntija-<br />
ja kehityshankkeiden, mm. kansainvälisten projektien ja<br />
eläinjalostusohjelmien valmistelutyöhön. Nämä panostukset eivät<br />
kuitenkaan vielä näkyneet kokonaiskustannusten tasolla.<br />
Mädin ja laitoksissa kasvatettujen poikasten tuotantomäärät<br />
jäivät jonkin verran, 3 % ja 17 % suunniteltua pienemmiksi.<br />
Myös arvokalojen sopimustuotanto jäi 6 % alle suunnitellun<br />
määrän. Tärkein syy vajauksiin oli olosuhteiltaan lohikaloille<br />
epäedullinen kasvukausi. Luonnonravintoviljelyssä taas tuotanto<br />
oli lähes viidenneksen suunniteltua suurempi, koska<br />
etenkin kuhanviljely hyötyy lämpimistä kesistä.<br />
Kehitys myyntivolyymeissa oli samansuuntainen kuin kokonaistuotannossa.<br />
Kaikkien viljelytuoteryhmien myyntimäärät<br />
olivat edeltävien vuosien keskitasoa alempia, mädillä ja laitoskaloilla<br />
vain hieman. Viimeisten 5 - 6 vuoden aikana viljelytuotteiden<br />
myyntimäärien kehitys on vastannut melko tarkoin<br />
arvioitua kokonaismarkkinoiden kehitystä, joten markkinaosuudessa<br />
ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.<br />
Tulot alenivat vuonna 2003 edellisvuodesta noin 11 %, yhteensä<br />
142 000 euroa. Tämä johtui pääosin myyntimäärien vähentymisestä,<br />
mutta osan selittää hintataso. Aiempina vuosina myynnin<br />
vähenemä on pystytty kompensoimaan hinnantarkistuksilla.<br />
Vuonna 2003 päätuotteiden, mädin ja laitoskalojen keskihinnoissa<br />
tapahtui lievää laskua, jonka yhtenä taustatekijänä ovat<br />
alan yritysten talousvaikeudet ja kireänä jatkunut kilpailu.<br />
Yksikkökustannusten nousu ja myyntihintojen lasku heikensivät<br />
kannattavuutta niin, että mädin myynnissä oli poikkeuksellisen<br />
suuri alijäämäisyys. Luonnonravintopoikasten myynti<br />
oli edelleen ylijäämäistä.<br />
Käytännönläheiset viljelyn kehittämistä palvelevat julkaisut sekä<br />
alustukset omissa ja muiden tahojen tilaisuuksissa olivat<br />
tärkein toiminnan tavoitteiden ja tulosten julkaisuväylä. Yksikön<br />
henkilöstöä oli myös mukana tieteellisten artikkeleiden<br />
teossa. Julkaisujen ja muiden tulosjulkistusten kokonaismäärä<br />
oli edellisvuoden tasolla. Tulosyksikkö osallistui tiiviisti omaa<br />
osaamisaluettaan koskevien lausuntojen valmisteluun.<br />
Tulosyksikkö uudisti käytössään olleen sertifioidun ISO-9001<br />
laatujärjestelmän uuden standardiversion mukaiseksi ja otti<br />
samalla käyttöön ISO-14001 ympäristöjärjestelmän. Molemmille<br />
järjestelmille saatiin sertifikaatti.<br />
Tehdyn asiakaskyselyn perusteella tutkimuslaitoksen vesiviljelyn<br />
tulosyksikön toiminnallista kokonaislaatua on pidetty hieman<br />
kilpailijoita parempana. Vuonna 2003 kaikista toimituksista<br />
oli reklamoituja 0,4 % (6/1598), joten merkittäviä laatu- tai<br />
palveluvirheitä ei ollut.<br />
Asiakasvaikuttavuuden tärkeimmät mittarit ovat kysynnän ja<br />
sitoumusten tyydyttämiskyky sekä tuotteiden ja palvelun laatu.<br />
Useimpien lajien ja kantojen osalta mädin kysyntä pystyttiin<br />
tyydyttämään. Poikkeuksellisten lämpöolojen vaikutukset<br />
herkkien lajien emokalastoihin aiheuttivat merkittäviäkin toimitusvaikeuksia.<br />
Tuotannon hajautuksella haettu toimitusvarmuuden<br />
paraneminen osoitti tehonsa, sillä valtaosa Kainuun<br />
viljelylaitoksen sitoumuksista pystyttiin tautisaneerauksesta<br />
huolimatta toimittamaan muilta viljelylaitoksilta. Käytännönläheiset<br />
viljelyn kehittämistä palvelevat julkaisut ja muut<br />
tulosjulkistukset lisäsivät asiakasvaikuttavuutta.<br />
Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta keskeisintä tulosyksikön<br />
toimintaa on uhanalaisten kalakantojen ja niiden monimuotoisuuden<br />
säilyttäminen. Kaikki taloudellisesti tärkeimmät<br />
alkuperäiset kannat on otettu viljelysäilytykseen ja varmistettu<br />
maitipankkitoiminnalla. Laatujärjestelmään ja viljelykantarekisteriin<br />
kirjattujen toimintatapojen ansiosta säilyttämistehtävä<br />
voitiin hoitaa tavoitteen mukaisesti. Useimpien säilytyksessä<br />
olevien emokalastojen perinnöllinen tausta ja monimuotoisuuden<br />
nykyinen taso on selvitetty. Viljelysäilytyksessä<br />
elävinä geenipankkeina oli kuten edellisenäkin vuonna 12 suomalaista<br />
alkuperäistä kalalajia tai -muotoa ja näistä 55 kantaa.<br />
Maitipankissa oli yhdeksästä kotimaisesta ja neljästä vierasperäisestä<br />
lajista yhteensä 42 kannan maitia.<br />
Tulosyksikön keskeinen taloudellisuustavoite on kokonaiskustannusten<br />
hyvä hallinta. Tässä tavoitteessa onnistuttiin. Kokonaiskustannukset<br />
kääntyivät laskuun ja olivat 4 % alemmat<br />
kuin edeltävänä vuonna. Kustannusten lasku kohdistui ennen<br />
kaikkea välittömiin kustannuksiin.<br />
Viljelytuotannon kustannuksista suuri osa on kiinteitä, joten<br />
kustannustasoa ei kaikilta osin voida nopealla aikataululla sopeuttaa<br />
tuotannon vaihteluihin. Poikasten tuotannossa kustannuksia<br />
pystyttiin alentamaan tuotantoa vastaavasti, joten<br />
tuotteiden omakustannusarvot pysyivät aiempien vuosien tasolla.<br />
Sen sijaan mädintuotannossa yksikkökustannukset nousivat<br />
noin 15 % edellisten kolmen vuoden keskitasosta.<br />
33
Tulokset<br />
34<br />
Palvelut<br />
Tulosjohtaminen, suunnittelu ja raportointi<br />
Palvelut valmisti yhteistyössä muiden tulosyksiköiden kanssa<br />
tutkimuslaitoksen tulosjohtamis-, suunnittelu- ja raportointiasiakirjat.<br />
Tulosyksikkö vastasi myös hallintoon liittyvien<br />
MMM:n hallinnonalan tulostavoitteiden toteuttamisesta ja<br />
raportoinnista.<br />
Tutkimuslaitoksen Palvelujen tulosyksikölle asettamat tulostavoitteet<br />
toteutettiin pääosin tulossopimuksen mukaan. Palvelujen<br />
henkilöstöresurssitilanteesta johtuen valmistelu ei kaikin<br />
puolin edennyt suunnitelmien mukaan.<br />
Henkilöstöstrategian toteuttaminen<br />
Palkkausjärjestelmän kehittämistä jatkettiin. Valittiin uusi palkkausjärjestelmä<br />
ja tehtiin ensimmäiset vaativuus- ja suoritusarvioinnit.<br />
Sopimusneuvottelut aloitetaan aikataulun mukaan<br />
alkuvuonna 2004.<br />
Vuonna <strong>2002</strong> valmistuneen työsuojelun riskikartoitukseen liittyviä<br />
toimenpideohjeita valmisteltiin ja annettiin. Tyky-toimintaa<br />
jatkettiin isommissa toimipaikoissa. Turvallisuussuunnitelmiin<br />
liittyvää ensiapukoulutusta järjestettiin Helsingin toimipaikassa.<br />
Lisäksi valmisteltiin toimintaohje henkisen väkivallan,<br />
työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi. Päihderyhmä<br />
jatkoi toimintaansa.<br />
Työterveyspalvelut hankittiin kaikkiin toimipaikkoihin ja -pisteisiin<br />
ostopalveluna Medivire Työterveyspalvelut Oy:ltä. Työterveyshuollon<br />
toimintasuunnitelman mukaisesti suoritettiin<br />
henkilöstölle suunnattu Terve organisaatio -tutkimus, joka<br />
valmistui joulukuussa <strong>2002</strong>. Kehittämistoimista sovittiin tulosyksiköittäin<br />
vuoden 2003 aikana. <strong>Toiminta</strong>suunnitelman mukaiset<br />
työpaikkaselvitykset tehtiin <strong>2002</strong> ja 2003. Kalustohankinnat<br />
suunnattiin Palvelun määrärahojen puitteissa työterveyshuollon<br />
työpaikkaselvitysten suositusten mukaan.<br />
Palvelujen tulosyksikön tavoitteena on tuottaa tutkimuslaitokselle ja tulosyksiköille<br />
toimintaedellytyksiä ja lisää laatua tuloksiin asiakaslähtöisesti ja tuloksekkaasti.<br />
Sisäisen laskutuksen periaatteet arvioitiin uudelleen ja niistä muotoiltiin uusi malli.<br />
Palvelun henkilöstön tehtävät käytiin läpi ja tarkennettiin tuotteiden mukaan.<br />
Muiden tulosyksiköiden kanssa tehtiin ensimmäiset palvelusopimukset.<br />
Palvelujohtaja Lena Söderholm-Tana<br />
Muuta<br />
Palvelu valmisteli kuusi lausuntoa ja vastasi useaan muuhun<br />
hallintoa koskevaan kyselyyn. Palvelut osallistui tutkimuslaitoksen<br />
strategian tarkistamisen valmisteluun ja siihen liittyvään<br />
tiedottamiseen.<br />
Toimitilojen peruskorjauksissa tavoitteena on ollut kohdentaa<br />
korjaushankkeet entistä paremmin palvelemaan pitkän aikavälin<br />
toiminnallisia tarpeita. Tätä varten otettiin suurimman<br />
vuokranantajan, Senaatti-kiinteistöjen, kanssa käyttöön toimintamalli,<br />
jossa sekä omistaja- että käyttäjälähtöisiä investointeja<br />
toteutetaan kaikkia toimipaikkoja koskevan ohjelman<br />
mukaisesti.<br />
Tutkimuslaitoksen puhelinvaihdepalvelu keskitettiin Helsingin<br />
toimipaikkaan ja siihen liittyvät päivystykset on hankittu ostopalveluna.<br />
Taloussääntö päivitettiin uusien ohjeiden mukaan. Sähköiseen<br />
osto- ja matkalaskujen kierrätykseen siirryttiin 5.5.2003 käyttöönottamalla<br />
Rondo-järjestelmä. Sen käyttöä on tarkoitus<br />
laajentaa vuonna 2004 kattamaan myös muistiotositteet ja<br />
asiakirjat. Hankintaohjeluonnos on laadittu, ja se otetaan tarkistusten<br />
jälkeen käyttöön vuonna 2004.<br />
Tutkimuslaitoksen verkkopalvelu uusittiin ja uudet sivut otettiin<br />
käyttöön kesällä. Ruotsin- ja englanninkielinen verkkopalvelu<br />
avattiin loppuvuonna. Hoidettiin messu- ja tutkimuslaitoksen<br />
järjestämien päivien järjestelyjä. Raportit, kalatutkimukset,<br />
kirjat ja oppaat tuotettiin yhteistyönä tutkimuksen<br />
kanssa. Tietopalvelun pääpaino oli sähköisten palvelujen kehittämisessä.
Palvelujen tulosyksikkö<br />
Toiminnan keskeiset tunnusluvut<br />
36<br />
SUORITTEET (kpl) 2001 <strong>2002</strong> 2003 2003<br />
suunnitelma<br />
Valmistellut lausunnot 6 4 6<br />
Kalatutkimuksia 1 11 5 6<br />
Kala- ja riistaraportteja 1 30 25 30<br />
Perustilastot 1 7 10 8<br />
<strong>Riista</strong>ntutkimuksen tiedote 2 7 7 8<br />
Tilasto ja kalakantavuosikirjat 1 1 0 1<br />
Kirjat ja oppaat 1 2 1 1<br />
HENKILÖSTÖ (htv)<br />
Henkilötyövuodet ilman työllistettyjä 49 48 45 47<br />
Työllistettyjen henkilötyövuodet 4 3 2 2<br />
Henkilötyövuodet yhteensä 53 51 47 49<br />
Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % -4 -4 -8<br />
KUSTANNUKSET (1 000 euroa)<br />
Välittömät työkustannukset 206 192 209 205<br />
Muut välittömät kustannukset 73 93 61 70<br />
Osuus yhteisistä palvelun kustannuksista 97 93 97 100<br />
Osuus yhteisistä pääomakustannuksista 18 13 13 15<br />
Kustannukset yhteensä 394 391 380 390<br />
Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % -10 -1 -3<br />
Tulosyksiköiden loppusuoritteille<br />
kohdistuvat yhteiskustannukset 3<br />
Tutkimuslaitoksen yhteiset kustannukset 287 343 403 300<br />
Palvelun kustannukset 3 034 3 182 3 163 3 050<br />
Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % 0 6 1<br />
RAHOITUS (1 000 euroa)<br />
Budjettirahoitus<br />
<strong>Toiminta</strong>menot 5 091 5 472 5 381 5 150<br />
Maksullinen toiminta 269 253 242 280<br />
Yhteistyörahoitus (TA:n ulkopuolinen) 17 19 0 0<br />
Muut tulot 274 250 157 280<br />
Yhteistyörahoitus (TA:n sisäinen) 21 26 35 0<br />
Työllisyysrahoitus 46 13 4 10<br />
Rahoitus yhteensä 5 718 6 033 5 819 5 720<br />
Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % -3 6 -4<br />
MAKSULLINEN TOIMINTA (1 000 euroa)<br />
Tulot 269 253 242 255<br />
Välittömät työkustannukset 131 116 125 132<br />
Muut välittömät kustannukset 15 28 17 11<br />
Osuus yhteisistä yhteiskustannuksista 65 58 59 65<br />
Osuus yhteisistä pääomakustannuksista 10 8 9 10<br />
Kustannukset yhteensä 221 210 210 218<br />
Yli-/alijäämä, % 18 17 13 15<br />
INVESTOINNIT (1 000 euroa)<br />
Tulosyksikön investoinnit 171 52 29 150<br />
1 Julkaisusuunnittelu ja kustannussopimukset, julkaisujen taitto- ja painatuspalvelut, jakelu ja myynti<br />
2 <strong>Riista</strong>n tutkimuksen tuote vuodesta 2000<br />
3 Sisältää palvelun loppusuoritteiden ja sopimuskasvatuksen osuuden palvelun kustannuksista
Tulosanalyysi<br />
Palvelu tulosyksikön toiminnan keskeiset tunnusluvut sisältävät<br />
kaikkien toimipaikkojen palvelun, vaikka määrärahojen<br />
myöntäjänä olisi toinen tulosyksikkö.<br />
Tutkimuslaitoksen tulosyksikölle osoittamat tulostavoitteet toteutettiin<br />
sisällöltään suunnitelmien mukaisesti. Palvelun yhä<br />
kiristyvästä henkilöstöresurssitilanteesta johtuen valmistelu ei<br />
kaikin puolin edennyt aikataulusuunnitelmien mukaan.<br />
Tulosyksikkö tuotti pääasiassa tutkimuslaitoksen sisäisiä palveluja.<br />
Toimitila-, kirjasto- ja tieto-, julkaisu- sekä viestintäpalvelu<br />
tuottivat palveluja myös ulkoisille asiakkaille.<br />
Maa- ja metsätalousministeriölle tuotettiin sovitut suunnitelmat<br />
ja raportit yhteistyössä muiden tulosyksiköiden kanssa.<br />
Yhteistyössä tuotettiin myös tutkimuslaitoksen sisäiset suunnitelmat<br />
ja raportit.<br />
Tulosyksikkö käsitteli vuoden aikana noin 20 000 taloustositetta<br />
ja maksoi palkkaa 612 palkansaajalle.<br />
Viestintä vastasi luotettavasta ja ajankohtaisesta asiantuntijatiedon<br />
välittämisestä valtakunnallisesti ja alueellisesti eri medioille<br />
tutkimuslaitoksen järjestämillä päivillä, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille<br />
yhteistyössä tutkimuksen ja vesiviljelyn<br />
kanssa. Tutkimuslaitoksen omissa sarjoissa julkaistiin tavanomainen<br />
määrä niteitä.<br />
Maksullisen toiminnan osuus pieneni edelleen.<br />
Palvelujen tulosyksikön tuotteiden laatutasot ei toistaiseksi ole<br />
määritetty. Vuoden aikana parannettiin kuitenkin palvelun laatua<br />
tuotteita ja prosesseja sekä tietoverkkoja kehittämällä.<br />
Henkilöstöstrategian toteuttaminen ja käytäntöjen yhtenäistäminen<br />
eri toimipaikoissa turvaa henkilöstön samanarvoisuuden.<br />
Henkilöstöpalvelun prosessien määrittäminen tarkensi toimintaa<br />
ja voitiin paremmin hyödyntää palkka- ja henkilöstöjärjestelmää<br />
tuottamalla johdon tarvitsemat raportit ja henkilöstötilinpäätöksessä<br />
kuvattavat tiedot.<br />
Kustannuslaskenta ja raportointi tukee tutkimuslaitoksen toimintaa.<br />
EU-rahoitukseen liittyvää raportointia ja seurantaa kehitettiin<br />
edelleen paremmin vastaamaan EU-projektien tarpeita.<br />
Koko tutkimuslaitoksen kattavat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat<br />
pääsyn sekä sisäisiin että ulkoisiin verkkopalveluihin<br />
toimipaikan sijainnista riippumatta. Lisääntynyt vapaus infrastruktuurin<br />
rajoituksista mahdollistaa toimintojen suunnittelun<br />
ja ohjauksen entistä paremmin niiden omista lähtökohdista<br />
ja tavoitteista.<br />
Kirjojen ja oppaiden tuotanto, jossa Palvelujen tulosyksikkö<br />
on toiminut kustantajana, on nostanut tutkimuslaitoksen vaikuttavuutta<br />
ja niistä saatu palaute on ollut myönteistä.<br />
Valtion matkakustannusten alentamissopimukset 2003 ja sopimus<br />
Suomen Matkatoimiston kanssa säästi matkajärjestelyjä<br />
keskittämällä ja edullisten vaihtoehtojen käytöllä jokaisen tulosyksikön<br />
matkustamiseen liittyviä menoja.<br />
Sähkön kilpailutus on tuonut tutkimuslaitokselle säästöjä.<br />
Henkilötyömäärä laski 8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Palvelujen<br />
tulosyksikön kustannukset olivat 17 % tutkimuslaitoksen<br />
kokonaiskustannuksista. Tutkimuslaitoksen ja sisäisen palvelun<br />
kustannukset on vyörytetty välittömien työkustannusten<br />
suhteessa tulosalueille.<br />
Maksullisen toiminnan kannattavuus säilyi. Kiinteistöpalvelun<br />
kustannusvastaavuus vaihteli toimipaikoittain ja sen kannattavuus<br />
kokonaisuutena parani.<br />
Käyttöön otettu ostolaskujen sähköinen kierrätys lisää vähitellen<br />
toiminnan tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä.<br />
37
Maksullinen toiminta<br />
Tutkimuslaitoksen maksullinen toiminta on liiketaloudellisin perustein hinnoiteltua maksuperustelain ja tulosohjaavan ministeriön<br />
tekemän maksupäätöksen mukaista toimintaa. Maksullinen toiminta on jaettu tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteisiin sekä<br />
vesiviljelysuoritteisiin.<br />
Tutkimuslaitoksen maksullisen toiminnan kannattavuus heikentyi edelliseen vuoteen verrattuna. Kannattavuus heikentyi erityisesti<br />
vesiviljelysuoritteiden osalta. Niiden tulot jäivät edellisvuotta alhaisimmiksi.<br />
Maksullisen toiminnan kannattavuus 2001 <strong>2002</strong> 2003 2003<br />
suunnit.<br />
Käyttöjäämä, % tuloista 32 36 25 28<br />
Ylijäämä, % tuloista ilman hintatukea -8 0 -19 11<br />
Ylijäämä, % tuloista -6 2 -16 -8<br />
Tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteet<br />
Tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteita ovat asiakkaan tilauksesta tehtävät tutkimukset ja tilastot sekä tilauksesta tehtävät palvelut<br />
kuten Senaattikiinteistöjen tilaama kiinteistöjen hoito, tutkimuslaitoksen omien julkaisujen myynti ja viljelypalveluihin liittyvät<br />
oheissuoritteet. Näiden suoritteiden kustannusvastaavuus lasketaan toimintokohtaisesti myyntitoimintoihin perustuvilla toimintonumeroilla.<br />
Tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteet 2001 <strong>2002</strong> 2003 2003<br />
suunnit.<br />
TUOTOT 1 000 euroa<br />
Maksullisen toiminnan myyntituotot 986 863 819<br />
Maksullisen toiminnan muut tuotot 15 7 5<br />
TUOTOT YHTEENSÄ 1 001 870 824 708<br />
KUSTANNUKSET 1 000 euroa<br />
Maksullisen toiminnan erilliskustannukset<br />
- aineet, tarvikkeet ja tavarat 68 76 56<br />
- henkilöstökustannukset 318 280 287<br />
- vuokrat 2 2 2<br />
- palvelujen ostot 95 83 74<br />
- muut erilliskustannukset 26 30 39<br />
Erilliskustannukset yhteensä 509 471 458 428<br />
KÄYTTÖJÄÄMÄ 492 399 366 280<br />
Osuus yhteiskustannuksista<br />
- tulosyksikön yhteiskustannukset 100 79 86<br />
- tukitoimintojen kustannukset 154 135 131<br />
- poistot 42 39 31<br />
- korot 8 6 2<br />
Yhteiskustannukset yhteensä 304 259 250 217<br />
KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 813 730 708 645<br />
Ylijäämä 188 140 116 63<br />
Kustannusvastaavuus % 123 119 116 110<br />
Tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteiden maksullinen toiminta on ylijäämäistä. Maksullisen toiminnan kannattavuus on hieman<br />
laskenut edellisestä vuodesta, mutta on ollut kuitenkin suunniteltua parempi.<br />
38
Vesiviljelysuoritteet<br />
Vesiviljelysuoritteet 2001 <strong>2002</strong> 2003 2003<br />
suunnit.<br />
TUOTOT, 1 000 euroa<br />
Maksullisen toiminnan myyntituotot 1 308 1 131 1026<br />
Maksullisen toiminnan muut tuotot 45 86 51<br />
TUOTOT YHTEENSÄ 1 353 1 217 1 077 1 200<br />
KUSTANNUKSET, 1 000 euroa<br />
Maksullisen toiminnan erilliskustannukset<br />
- aineet, tarvikkeet ja tavarat 284 220 218<br />
- henkilöstökustannukset 457 365 408<br />
- vuokrat 349 273 276<br />
- palvelujen ostot 10 15 14<br />
- muut erilliskustannukset* -13 -1 46<br />
Erilliskustannukset yhteensä 1 087 872 962 950<br />
KÄYTTÖJÄÄMÄ 266 345 115 250<br />
Osuus yhteiskustannuksista<br />
- tulosyksikön yhteiskustannukset 276 196 263<br />
- tukitoimintojen kustannukset 228 174 199<br />
- poistot 124 102 119<br />
- korot 25 15 5<br />
Yhteiskustannukset yhteensä 653 487 586 520<br />
KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 1 740 1 359 1 548 1 470<br />
Alijäämä -387 -142 -471 -270<br />
Kustannusvastaavuus, % 78 90 70 82<br />
Suoritteiden hintatuki (käytetty) 50 50 50 50<br />
Kustannusvastaavuus % hintatuen jälkeen 80 93 72 85<br />
*Sisältää valmistevaraston muutoksen (tili 4600) ja valmistuksen omaan käyttöön (tili 4700).<br />
Mädin ja laitospoikasten myyntitoiminta oli alijäämäistä. Myyntimäärät vähenivät sekä sääolojen (kuumuus ja vähävetisyys) että<br />
kalantautitapauksen johdosta. Lisäksi kannattavuutta heikensivät yksikkökustannuksien nousu ja myyntihintojen lasku, jotka<br />
vaikuttivat erityisesti mädin myyntiin. Tuottojen vähentymistä ei pystytty aikaisempien vuosien tapaan kompensoimaan hinnan<br />
tarkistuksilla. Maksullisen toiminnan kustannuksista on jätetty huomioimatta 1.7.-31.12.2003 välisen ajan kustannukset Kainuun<br />
laitoksen osalta kalantautitapauksen vuoksi.<br />
39
Tulevaisuuden haasteita<br />
Tutkimuslaitoksen toimintaympäristössä on meneillään syviä<br />
muutoksia, jotka heijastuvat myös toimintaamme. Väestö keskittyy<br />
ja kaupungistuu. Ihmisten luontosuhde muuttuu. Ympäristön<br />
ja eläinten suojelun arvot korostuvat. Verkostoituminen<br />
ja globalisoituminen muuttavat talouden rakenteita; nopeudesta<br />
ja joustavuudesta tulee entistä tärkeämpiä kilpailutekijöitä.<br />
Tietotekninen kehitys tuo tietoa uudella tavalla kaikkien ulottuville<br />
ja muuttaa tiedonhankintatapoja. Kalataloudessa alkutuotanto<br />
keskittyy, ja vapaa-aikapalvelujen tarjonta kasvaa. Suojeluarvojen<br />
korostuminen muuttaa myös metsästyskulttuuria<br />
ja poronhoitoa.<br />
Hallinnollisen ja lainsäädännöllisen ohjauksen luonne on muuttunut<br />
monella tapaa Suomen liityttyä EU:n jäseneksi. Säädökset<br />
pohjautuvat yleiseurooppalaisiin intresseihin, jotka ovat<br />
joissakin tapauksissa ristiriidassa kotimaisten intressien kanssa.<br />
Uusien säädösten kansalliset vaikutukset voivat olla nopeita<br />
ja suuria. Sekä uusien säädösten valmistelutyö, että kansallisten<br />
soveltamiskäytäntöjen perusteleminen, vaativat tutkimuslaitokselta<br />
uudenlaista asiantuntijuutta ja lähestymistapaa.<br />
Nopea kansainvälinen integraatio, etenkin EU:n tiivistyminen,<br />
on johtanut siihen, että joissakin asioissa tutkimuslaitos on jo<br />
nyt EU-tasoinen toimija. Integraatiokehitys jatkuu ja tuo<br />
RKTL:lle sekä mahdollisuuksia että tarpeita laajentaa kansainvälistä<br />
toimintaansa tutkimuksen ohella myös asiantuntijatyöhön.<br />
Yhä suurempi osa kehitys- ja tutkimushankkeista toteutetaan<br />
kansainvälisenä yhteistyönä. Ulkomainen kilpailu lisääntyy<br />
myös kotimaassa ja pakottaa kotimaiset yksiköt toimimaan<br />
kansainvälisesti. Tämä kehitys koskee sekä yksityisiä että julkisia<br />
hankkeita.<br />
40<br />
Luonnonympäristön yleisessä tilassa ei lähitulevaisuudessa<br />
tapahdu suuria muutoksia. Kuitenkin yksittäisiä, vaikeasti ennakoitavia<br />
ongelmia liittyy mm. Itämeren tilan kehitykseen, eläinsairauksien<br />
leviämiseen sekä vahinkoja aiheuttavien lajien runsastumiseen.<br />
Muuttuvassa ulkoisessa toimintaympäristössä omia toimintamalleja<br />
kehitetään reagointiherkemmiksi. <strong>Toiminta</strong>a muutetaan<br />
entistä aidommin asiakasohjautuviksi, jolloin asiakkaiden<br />
tarpeet ohjaavat tehtävien sisältöä ja aikatauluja. Asiakaspalautteen<br />
systemaattista hankintaa ja tehokasta käyttöä kehitetään.<br />
Myös sisäisiä prosesseja kehitetään entistä sujuvimmiksi<br />
riippumatta yksiköiden rajoista ja rooleista. Näin organisointi<br />
tukee joustavaa ja kitkatonta yhteistyötä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden<br />
kanssa.<br />
Asiakasohjautuva työkulttuuri asettaa uusia vaatimuksia työskentelytavoille<br />
ja -edellytyksille. Kehitämme työnteon yleisiä<br />
edellytyksiä, työn muotoilua ja työn tulosten mittausta. Myös<br />
henkilöstön ja osaamisen kehittäminen koulutuksen, työssäoppimisen<br />
ja henkilöstöhankinnan avulla on keskeisen tärkeää.<br />
Substanssia koskevan asiantuntemuksen lisäksi tarvitsemme<br />
johtamisen sekä asiakaspalvelu-, markkinointi-, talous- ja vuorovaikutustaitojen<br />
kehittämistä.<br />
Verkostoyhteistyön joustavuutta ja tehokkuutta myös parannetaan.<br />
Asiakkaittemme ongelmat ovat usein monialaisia, joten<br />
tutkimuslaitoksemme asiantuntemuksella ne ovat ratkaistavissa<br />
vain osin. Jatkossa osaamistamme on myös syytä markkinoida<br />
aktiivisemmin.
Tilinpäätöslaskelmat<br />
Tuotto- ja kululaskelma<br />
TILINPÄÄTÖSLASKELMAT,<br />
LIITETIEDOT JA TARKASTELU<br />
1.1.2003 - 31.12.2003 1.1.<strong>2002</strong> - 31.12.<strong>2002</strong><br />
Toiminnan tuotot<br />
Maksullisen toiminnan tuotot 1 844 843,41 1 993 274,75<br />
Vuokrat ja käyttökorvaukset 164 721,06 158 305,49<br />
Muut toiminnan tuotot 2 654 871,56 4 664 436,03 2 389 125,09 4 540 705,33<br />
Toiminnan kulut<br />
Ostot tilikauden aikana 2 411 732,18 2 667 892,34<br />
Henkilöstökulut 12 893 926,15 11 945 205,04<br />
Vuokrat 2 579 217,54 2 699 671,50<br />
Palvelujen ostot 2 914 676,09 2 731 609,45<br />
Muut kulut 1 074 483,06 1 076 263,79<br />
Valmisvaraston lisäys (-) tai väh. (+) 455 771,00 47 761,11<br />
Valmistus omaan käyttöön -519 675,66 -510 260,90<br />
Poistot 1 034 686,20 1 007 166,77<br />
Sisäiset kulut 428 739,88 -23 273 556,44 310 517,40 -21 975 826,50<br />
** JÄÄMÄ I -18 609 120,41 -17 435 121,17<br />
Rahoitustuotot ja -kulut<br />
Rahoitustuotot 914,44 2 668,01<br />
Rahoituskulut -1 330,22 -415,78 -124,23 2 543,78<br />
Satunnaiset tuotot ja kulut<br />
Satunnaiset tuotot 260 265,25 63 079,33<br />
Satunnaiset kulut -24 297,83 235 967,42 -3 620,45 59 458,88<br />
** JÄÄMÄ II -18 373 568,77 -17 373 118,51<br />
** JÄÄMÄ III -18 373 568,77 -17 373 118,51<br />
Tuotot veroista ja pakollisista maksuista<br />
Perityt arvonlisäverot 574 049,88 576 189,93<br />
Suoritetut arvonlisäverot -1 698 508,74 -1 124 458,86 -1 824 803,06 -1 248 613,13<br />
** TILIKAUDEN KULUJÄÄMÄ -19 498 027,63 -18 621 731,64<br />
41
Tase<br />
42<br />
31.12.2003 31.12.<strong>2002</strong><br />
VASTAAVAA<br />
KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT<br />
PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET<br />
Aineettomat hyödykkeet<br />
Perustamis- ja järjestelymenot 14 141,02 32 223,36<br />
Tutkimus- ja kehittämismenot 317 755,55 280 204,75<br />
Aineettomat oikeudet 151 754,16 234 218,45<br />
Muut pitkävaikutteiset menot<br />
Aineelliset hyödykkeet<br />
4 750,99 488 401,72 7 229, 82 533 876,38<br />
Rakennelmat 82 767,83 35 402,91<br />
Rakenteet 1 608 142,50 1 230 423,73<br />
Koneet ja laitteet 1 909 888,68 1 843 543,20<br />
Kalusteet 50 653,18 83 887,96<br />
Muut aineelliset hyödykkeet 94 658,35 98 247,95<br />
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankin. 87 130,02 3 833 240,56 426 884,74 3 718 390,49<br />
Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset yhteensä 4 321 642,28 4 272 266,87<br />
VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS<br />
Vaihto-omaisuus<br />
Valmiit tuotteet/Tavarat 1 666 335,00 1 666 335,00 2 122 106,00 2 122 106,00<br />
Lyhytaikaiset saamiset<br />
Myyntisaamiset 732 459,10 181 585,14<br />
Siirtosaamiset 1 091 826,98 610 598,34<br />
Muut lyhytaikaiset saamiset 347 291,50 754 169,14<br />
Ennakkomaksut 41,50 2 171 619,08 2 238,59 1 548 591,21<br />
Rahat, pankkisaamiset<br />
ja muut rahoitusvarat<br />
Kassatilit 0,00 0,00 3 648,35 3 648,35<br />
VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 3 674 345,56 3 837 954,08<br />
VASTAAVAA YHTEENSÄ 8 159 596,36 7 946 612,43<br />
VASTATTAVAA<br />
31.12.2003 31.12.<strong>2002</strong><br />
OMA PÄÄOMA<br />
Valtion pääoma<br />
Valtion pääoma 1.1.98 2 191 904,11 2 191 904,11<br />
Ed. tilikausien pääoman muutos 2 882 739,86 2 893 063,50<br />
Pääoman siirrot 19 464 170,38 18 611 408,00<br />
Tilikauden tuotto-/kulujäämä -19 498 027,63 5 040 786,72 -18 621 731,64 5 074 643,97<br />
VIERAS PÄÄOMA<br />
Lyhytaikainen<br />
Saadut ennakot 232 474,11 283 096,12<br />
Ostovelat 590 302,89 492 330,21<br />
Tilivirastojen väliset tilitykset 273 840,84 269 242,06<br />
Edelleen tilitettävät erät 221 160,21 209 287,55<br />
Siirtovelat 1 793 944,07 1 610 925,00<br />
Muut lyhytaikaiset velat 7 087,52 3 118 809,64 7 087,52 2 871 968,46<br />
Vieras pääoma yhteensä 3 118 809,64 2 871 968,46<br />
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 8 159 596,36 7 946 612,43
Talousarvion toteutumalaskelma<br />
TULOARVIOTILI<br />
Tilinpäätös <strong>2002</strong> Talousarvio 2003 Tilinpäätös 2003 Talousarviotilinpäätös<br />
11.04.01Arvonlisävero 484 823,40 461 588,45 461 588,45 0,00<br />
12.39.04 Menorästien ja siirrettyjen määrärah... 211 572,60 211 572,60 0,00<br />
12.39.10 Muut sekalaiset tuloutukset 5 116,56 22 752,64 22 752,64 0,00<br />
TULOARVIOTILIT YHTEENSÄ 489 939,96 695 913,69 695 913,69 0,00<br />
MENOARVIOTILI<br />
24.50.66 Lähialueyhteistyö (S3V) 62 230,00 30 000,00 30 000,00 0,00<br />
28.81.23 Arvonlisäveromenot (A) 1 658 787,99 0,00<br />
28.81.24.2 Lähialueyhteistyö alv (A) 1 071,31 1 287,81 1 287,81 0,00<br />
29.88.50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (S3V) 10 000,00 39 560,00 39 560,00 0,00<br />
30.01.19 MMM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot 1 510 529,96 1 510 529,96 0,00<br />
30.04.27 Yhteistutkimukset (S3V) 323 708,00 444 000,00 444 000,00 0,00<br />
30.41.41 Hirvieläinten aiheuttamien<br />
vahinkojen korvaaminen (A) 199 237,34 199 237,34 0.00<br />
30.41.42 Petoeläinten aiheuttamien<br />
vahinkojen korvaaminen (S2V) 143 570,80 143 570,80 0,00<br />
30.42.21 <strong>Toiminta</strong>menot (S2V) 14 124 000,00 14 358 000,00 14 358 000,00 0,00<br />
30.42.21.1 Muut toimintamenot 14 074 000,00 14 308 000,00 14 308 000,00 0,00<br />
30.42.21.2 Elvytettävien kalakantojen mädin<br />
myynnin hintojen alentaminen 50 000,00 50 000,00 50 000,00 0,00<br />
30.42.24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta (S3V) 1 117 000,00 1 117 000,00 1 117 000,00 0,00<br />
30.42.74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt (S3V) 420 000,00 480 000,00 480 000,00 0,00<br />
30.51.22 Vesivarojen käytön ja hoidon menot (S2V) 637 000,00 646 000,00 646 000,00 0,00<br />
34.01.19 TM:n hallinnonalan arvonlisämenot 3 180,52 3 180,52<br />
34.06.02. Palkkaperusteinen työllistämistuki...(A) 704 462,54 674 279,72 674 279,72 0,00<br />
34.06.02.1 Palkkaukset 676 143,52 646 151,06 646 151,06 0,00<br />
34.06.02.2 Muut menot 28 319,02 28 128,66 28 128,66 0,00<br />
MENOARVIOTILIT YHTEENSÄ 19 058 259,84 19 646 646,15 19 646 646,15 0,00<br />
Tilikauden yli-/alijäämä 18 568 319,88 18 950 732,46 18 950 732,46<br />
43
Tilinpäätöksen liitteet<br />
Liite 1: Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista<br />
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tilivirastossa yhdenmukaisin periaattein kansallis- ja käyttöomaisuushyödykkeiden<br />
taloudellisen pitoajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta vuoden 1998 aikana tai sen jälkeen hankitusta<br />
omaisuudesta. Aiemmin käytössä olleesta jäännösarvopoistomenetelmästä luovuttiin vuoden 1998 alusta, mistä johtuen tätä<br />
aiemmin hankitun omaisuuden poistot on laskettu 31.12.1997 jäljellä olleesta jäännösarvosta.<br />
Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet eivät ole muuttuneet varainhoitovuoden aikana.<br />
Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat:<br />
Aineettomat hyödykkeet Perustamis- ja järjestelymenot 5 vuotta<br />
Tutkimus- ja kehittämismenot 5 vuotta<br />
Aineettomat oikeudet 5 vuotta<br />
Aineelliset hyödykkeet Rakennelmat 5 vuotta<br />
Rakenteet 15, 20 vuotta<br />
Koneet ja laitteet 3 - 15 vuotta<br />
Kalusteet 8 vuotta<br />
Muut aineelliset hyödykkeet 8 vuotta<br />
Liite 2: Henkilöstökulut ja luontoisedut sekä lomapalkkavelat<br />
Henkilöstökulut ja luontoisedut 1.1. - 31.12.2003<br />
- Palkat ja palkkiot 10 309 665,70<br />
- Luontoisedut 0,00<br />
- Eläkekulut 1 833 992,04<br />
- Muut henkilösivukulut 750 268,41<br />
Yhteensä 12 893 926,15<br />
Lomapalkkavelka 1.1.2003 31.12.2003 Muutos euroa<br />
Lomapalkkavelka 1 285 982,85 1 431 563,12 145 553,27<br />
Henkilöstösivukuluvelka 324 942,15 361 720,55 36 778,40<br />
Lomapalkkavelat yhteensä 1 610 925,00 1 793 256,67 182 331,67<br />
Palkat ja palkkiot sisältävät palkkioita 206 457,57 euroa ja tulospalkkioita 0 euroa.<br />
44
Liite 3: Kansallisomaisuuden ja käyttöomaisuuden hankintamenojen<br />
ja muiden pitkävaikutteisten menojen muutokset, euro<br />
Kumulatiivisessa hankintamenossa on huomioitu ennen vuoden 1998 alkua tehdyt poistot.<br />
Kertyneet poistot sisältävät poistot 1.1.1998 lähtien.<br />
Käyttöomaisuus<br />
Aineettomat hyödykkeet Perustamis- ja Tutkimus- ja Aineettomat Muut pitkä- Yhteensä<br />
järjestelymenot kehittämismenot oikeudet vaikutteiset menot<br />
Hankintameno 1.1.2003 489 596,23 466 321,90 445 845,62 12 393,77 1 414 157,52<br />
Lisäykset 120 459,00 6 509,02 126 968,02<br />
Vähennykset<br />
Hankintameno 31.12.2003 489 596,23 586 780,90 452 354,64 12 393,77 1 541 125,54<br />
Kertyneet poistot 1.1.2003 457 372,87 186 117,15 211 627,17 5 163,95 860 281,14<br />
Tilikauden suunnitelman<br />
mukaiset poistot 18 082,34 82 908,20 88 973,31 2 478,83 192 442,68<br />
Tilikauden suunnitelmasta<br />
poikkeavat poistot<br />
Kertyneet poistot 31.12.2003 457 455,21 269 025,35 300 600,48 7 642,78 1 052 723,82<br />
Arvonkorotukset<br />
Kirjanpitoarvo 31.12.2003 14 141,02 317 755,55 151 754,16 4 750,99 488 401,72<br />
Aineelliset hyödykkeet Rakennelmat ja Koneet, laitteet Muut Ennakkomaksut Yhteensä<br />
rakenteet ja kalusteet aineelliset ja keskeneräiset<br />
hyödykkeet hankinnat<br />
Hankintameno 1.1.2003 1 870 604,39 4 436 512,38 421 384,48 426 884,74 7 155 385,99<br />
Lisäykset 549 567,00 732 306,75 55 182,00 87 130,02 1 424 185,77<br />
Vähennykset 40 207,44 426 884,74 467 092,18<br />
Hankintameno 31.12.2003 2 420 171,39 5 128 611,69 476 566,48 87 130.02 8 112 479,58<br />
Kertyneet poistot 1.1.2003 604 777,75 2 509 081,22 323 136,53 3 436 995,50<br />
Tilikauden suunnitelman<br />
mukaiset poistot 124 483,31 621 124,84 58 771,60 804 379,75<br />
Tilikauden suunnitelmasta<br />
poikkeavat poistot 3 293,22 3 293,22<br />
Vähennysten kertyneet poistot 34 570,55 34 570,55<br />
Kertyneet poistot 31.12.2003 729 261,06 3 168 069,83 381 908,13 4 279 239,02<br />
Arvonkorotukset<br />
Kirjanpitoarvo 31.12.2003 1 690 910,33 1 960 541,86 94 658,35 87 130,02 3 833 240,56<br />
45
Liite 4: Arvonkorotukset<br />
Tutkimuslaitoksessa ei ole tehty kansallis- ja käyttöomaisuuteen liittyviä arvonkorotuksia.<br />
Liite 5: Myönnetyt varainhoitovuoden päättyessä voimassa olleet lainat eriteltyinä<br />
Tutkimuslaitoksella ei ole varainhoitovuoden päättyessä ollut myönnettyjä lainoja.<br />
Liite 6: Myönnetyt varainhoitovuoden päättyessä voimassa olleet valtiontakaukset,<br />
valtion takuut ja muut vastuusitoumukset eriteltyinä<br />
Tutkimuslaitoksella ei ole varainhoitovuoden päättyessä ollut myönnettyjä valtiontakauksia ja valtion takuita.<br />
Muut vastuusitoumukset<br />
46<br />
Sitoumus Tulevana tilikautena Myöhemmin Sitoumukset yhteensä<br />
maksettavat maksettavat yhteensä<br />
Leasingvastuut 31.12.2003<br />
- Autot 15 624,48 22 332,94 37 957,42<br />
- Kopiokoneet 23 337,88 43 899,49 67 237,37<br />
Leasingvastuut yhteensä 38 962,36 66 232,43 105 194,79<br />
Liite 7: Peruste, jonka mukaista kurssia on käytetty muunnettaessa<br />
ulkomaanrahan määräiset velat, saamiset ja muut sitoumukset Suomen rahaksi<br />
Euroalueen sisäiset, EMU:un kuulumattomien maiden osalta valuuttamääräiset velat on muutettu<br />
euroiksi kiinteillä euron muuntokertoimilla. Muut valuuttamääräiset liiketapahtumat on muutettu<br />
euroiksi käyttämällä kirjauspäivänä voimassa ollutta valuuttakurssia.<br />
Liite 8: Hallinnassa olevat eri yhtiöiden erilajiset osakkeet ja osuudet<br />
sekä muut osakkeisiin rinnastettavat arvopaperit<br />
Tutkimuslaitoksella ei ole hallinnassaan eri yhtiöiden erilajisia osakkeita ja osuuksia sekä muita osakkeisiin<br />
rinnastettavia arvopapereita.<br />
Liite 9: Hallinnassa oleva kansallisomaisuus, jota ei ole merkitty taseeseen<br />
Tutkimuslaitoksella ei ole hallinnassaan kansallisomaisuutta, jota ei ole merkitty taseeseen.<br />
Liite 10: Selvitys kirjanpidon täydentämisestä tilinpäätöksessä talousarvioasetuksen<br />
42 f §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla<br />
Tutkimuslaitoksen kirjaukset kirjanpitoon on tehty suoriteperusteisesti tilivuonna 2003, joten kirjanpidossa<br />
ei ole tehty kirjaamisperusteesta johtuvia oikaisuja tai täydennyksiä.
Liite 11: Erittely seuraavaan varainhoitovuoteen siirretyistä määrärahoista<br />
Siirrettyjen määrärahojen tilit Alkusaldo Kertymä Loppusaldo<br />
01.01.2003 vuoden alusta 31.12.2003<br />
401.30.04.27 Yhteistutkimukset (S3v) -16 735,22 16 735,22<br />
401.30.42.24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta (S3v) -1 116 125,57 1 116 125,57<br />
401.30.42.74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt (S3v) -159 416,38 159 416,38<br />
401.35.20.63 Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset (S3v) -6 833,01 6 833,01<br />
402.24.50.66 Lähialueyhteistyö (S3v) -30 216,58 -30 216,58<br />
402.30.04.26 Kansainvälinen yhteistyö -10 000,00 -10 000,00<br />
402.29.88.50 Suomen Akatemia (S3v) -1 920,57 -1 920,57<br />
402.30.04.27 Yhteistutkimukset (S3v) -49 497,12 -28 626,71 -20 870,41<br />
402.30.41.42 Petoeläinten ja hylkeiden aiheutt.vah. -260 701,84 260 701,84<br />
402.30.42.21 <strong>Toiminta</strong>menot (S2v) -2 480 708,72 -2 480 708,72<br />
402.30.42.21.1 Muut toimintamenot -2 480 708,72 -2 480 708,72<br />
402.30.42.24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta (S3v) -1 117 000,00 -1 117 000,00<br />
402.30.42.74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt (S3v) -362 528,89 -9 041,56 -353 487,33<br />
403.24.50.66 Lähialueyhteistyö (S3v) 30 000,00 -30 000,00<br />
403.29.88.50 Suomen Akatemia (S3v) -9 281,70 -9 281,70<br />
403.30.42.21 Yhteistutkimukset (S2v) -89 696,87 -89 696,87<br />
403.30.42.21 <strong>Toiminta</strong>menot -2 533 426,08 -2 533 426,08<br />
403.30.42.21.1 Muut toimintamenot -2 533 426,08 -2 533 426,08<br />
403.30.42.24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta (S3v) -1 117 000,00 -1 117 000,00<br />
403.30.42.74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt (S3v) -382 312,10 -382 312,10<br />
Siirretyt määrärahat yhteensä -5 611 683,90 -41 390,59 -5 653 074,49<br />
Liite 12: Talousarviossa myönnetyt valtuudet sekä niiden käyttö ja käytöstä aiheutuvat menot<br />
Tutkimuslaitoksen käytössä ei ole ollut valtuuksia varainhoitovuonna 2003.<br />
Liite 13: Tilinpäätöksen täsmäytyslaskelma<br />
Täsmäytyslaskelma 1.1. - 31.12.2003<br />
1. Kulujäämä -19 498 027,63<br />
2. Kirjaukset, jotka ovat mukana tuotto-/kulujäämässä mutta eivät talousarvion yli-/alijäämässä<br />
2.1 Liikekirjanpidon tuotot ja kulut, joita ei kirjata talousarviokirjanpitoon 1 170 620,95<br />
2.2 Liikekirjanpidon tuotot ja kulut, jotka on kirjattu talousarviokirjanpidon<br />
tililuokassa joko talousarvio- tai siirretyn määrärahan tilille kirjaamista odottavien erien tilille -129 770,87<br />
2.3 Liikekirjanpidon tuotot, kulut ja tekniset kirjaukset, jotka on kirjattu<br />
talousarviokirjanpidon tililuokassa siirrettyjen määrärahojen tillle -86 537,41<br />
2.4 Liikekirjanpidon tuotot, kulut ja tekniset kirjaukset jotka on kirjattu<br />
talousarviokirjanpidon tililuokassa rästien erittelytilille<br />
2.5 Liikekirjanpidon tuotot, kulut jotka on kirjattu<br />
talousarviokirjanpidon tililuokassa ulkopuolisen rahoituksen tilille<br />
3. Kirjaukset, jotka eivät ole mukana tuotto-/kulujäämässä mutta ovat mukana talousarvion yli-/alijäämässä<br />
Liikekirjanpidon tasetilikirjaukset, jotka kirjataan myös talousarviotulona tai -menona -405 597,50<br />
4. Laskelma yhteensä -18 949 312,46<br />
5. Talousarvion alijäämä -18 949 312,46<br />
6. Ero 0<br />
47
Liite 14: Oman pääoman muutokset<br />
OMA PÄÄOMA 2003 <strong>2002</strong><br />
Valtion pääoma 1.1.1998 2 191 904,11 2 191 904,11<br />
Edellisten tilikausien pääoman muutos 1.1. 2 893 063,50 2 380 128,84<br />
Tilinavaussiirto (Tilikauden kulujäämä) -18 621 731,64 -17 754 210,24<br />
Tilinavaussiirto (Pääoman siirrot) 18 611 408,00 18 267 144,90<br />
Edellisten tilikausien pääoman muutos 31.12. 2 882 739,86 2 893 063,50<br />
Pääoman siirrot 1.1. 18 611 408,00 18 267 144,90<br />
Tilinavaussiirto -18 611 408,00 -18 267 144,90<br />
Siirrot valtion yleiseltä postisiirtomenotililtä 24 487 569,83 23 836 864,93<br />
Siirrot valtion yleiselle postisiirtotulotilille -5 023 399,45 -5 255 456,93<br />
Siirrot lähetteiden tililtä 0,00 0,00<br />
Tilivirastojen väliset hallinnan siirrot 0,00 0,00<br />
Pääoman siirrot 31.12. 19 464 170,38 18 611 408,00<br />
Tilikauden kulujäämä 1.1. -18 621 731,64 -17 754 210,24<br />
Tilinavaussiirto 18 621 731,64 17 754 210,24<br />
Tilikauden kulujäämän siirto taseeseen -19 498 027,63 -18 621 731,64<br />
Tilikauden kulujäämä 31.12. -19 498 027,63 -18 621 731,64<br />
Valtion pääoma yhteensä 31.12. 5 040 786,72 5 074 643,97<br />
Tilivirastolla ei ole aloittavan taseen hyväksymisen jälkeen tuloina tai menoina kirjattuja omaisuus- ja velkaeriä.<br />
Liite 15: Tuotto- ja kululaskelmaan kirjattava talousarvion ulkopuolinen rahoitus<br />
Tutkimuslaitoksella ei ole tuotto- ja kululaskelmaan kirjattavaa talousarvion ulkopuolista rahoitusta.<br />
Liite 16: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat<br />
Tutkimuslaitoksella ei ole taseeseen sisältyviä rahastoituja varoja.<br />
Liite 17: Taseeseen sisältymättömät tiliviraston hallinnoimat<br />
rahastoidut varat, säätiöt ja yhdistykset<br />
Tutkimuslaitoksella ei ole tiliviraston hallinnoimia rahastoituja varoja, säätiöitä tai yhdistyksiä.<br />
Liite 18: Arviomäärärahojen ylitykset ja niiden perustelut<br />
Tutkimuslaitoksella ei ole arviomäärärahojen ylityksiä.<br />
Liite 19: Muiden oikeiden ja riittävien tietojen vaatimuksen<br />
edellyttämät mahdolliset liitteet<br />
48<br />
Momentti LKP-ryhmä Euroa<br />
24.50.66 Lähialueyhteistyö 41 Henkilöstökulut 21 206,44<br />
Talousarviossa päätetty momentin käyttötarkoituksen laajennus: 43 Palvelujen ostot 5 191,10<br />
Määrärahaa saa käyttää myös määrärahan mukaisesta toiminnasta 45 Muut kulut 3 819,04<br />
aiheutuvien valtion kulutusmenojen maksamiseen sekä<br />
enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilömäärän<br />
palkkaamiseen määräajaksi. Yhteensä 30 216,58
Momentti LKP-ryhmä Euroa<br />
29.88.50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat 40 Aineet, tarvikkeet, tavarat 59,20<br />
Talousarviossa päätetty momentin käyttötarkoituksen laajennus: 42 Vuokrat 189,96<br />
Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus ja 43 Palvelujen ostot 13 263,77<br />
koulutushankkeiden maksamiseen. 45 Muut kulut 8 156,25<br />
Määrärahaa saa käyttää palkkaus- eläkemaksu- ja muihin 49 Sisäiset kulut 10 000,00<br />
kulutusmenoihin sekä Suomen Akatemian rahoittamiin 93 Suoritetut arvonlisäverot 529,69<br />
tutkimushankkeisiin liittyen laitehankintojen menoihin<br />
ja yleiskustannuksiin. Yhteensä 32 198,87<br />
Momentti LKP-ryhmä Euroa<br />
30.41.41 Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen 12 Aineelliset hyödykkeet 5 042,56<br />
Talousarviossa päätetty momentin käyttötarkoituksen laajennus: 40 Aineet, tarvikkeet, tavarat 880,60<br />
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. 41 Henkilöstökulut 44 473,53<br />
43 Palvelujen ostot 121 619,73<br />
45 Muut kulut 14 109,62<br />
93 Suoritetut arvonlisäverot 13 111,30<br />
Yhteensä 199 237,34<br />
Momentti LKP-ryhmä Euroa<br />
30.41.42 Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen 12 Aineelliset hyödykkeet 103 739,76<br />
Talousarviossa päätetty momentin käyttötarkoituksen laajennus: 40 Aineet, tarvikkeet, tavarat 26 786,53<br />
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. 41 Henkilöstökulut 94 659,47<br />
42 Vuokrat 3 950,82<br />
43 Palvelujen ostot 90 261,38<br />
45 Muut kulut 42 245,47<br />
93 Suoritetut arvonlisäverot 36 629,21<br />
Yhteensä 404 272,64<br />
Momentti LKP-ryhmä Euroa<br />
35.20.63 Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset 40 Aineet, tarvikkeet, tavarat 946,86<br />
Talousarviossa päätetty momentin käyttötarkoituksen laajennus: 41 Henkilöstökulut 4291,08<br />
Määrärahaa saa käyttää myös alueellisten ympäristökeskusten 45 Muut kulut 1 389,74<br />
maksamiin korvauksiin rauhoitettujen harvinaisten eläinten 93 Suoritetut arvonlisäverot 205,33<br />
aiheuttamista vahingoista sekä vahinkojen estämisestä ja Yhteensä 6 833,01<br />
rauhoitettujen harvinaisten eläinten suojelemiseksi tarvittavista<br />
toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa<br />
saa käyttää koron maksamiseen jaksotetulle korvausten<br />
maksuerille. Määrärahaa saa käyttää myös vahingoittuneiden<br />
luonnonvaraisten eläinten sekä EU:n CITES-asetuksen<br />
edellyttämän eläintenhoidon järjestämiseen.<br />
49
Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu<br />
Tuotto- ja kululaskelma<br />
Toiminnan tuotot<br />
Toiminnan tuotoiksi ei valtion kirjanpidossa kirjata tutkimuslaitoksen<br />
valtion talousarviosta tulevaa rahoitusta eikä muiden<br />
valtion virastojen tutkimuslaitokselle momentin käyttöoikeutena<br />
myöntämää rahoitusta. Maksullisen toiminnan tuotot<br />
vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 0,15 milj. euroa.<br />
Vähennys kohdistui vesiviljelysuoritteiden myyntituloihin.<br />
Vuokrakustannukset ja käyttökorvaukset kasvoivat edelliseen<br />
vuoteen verrattuna. Talousarvion sisäisen yhteistyörahoituksen<br />
lisääntyminen kasvatti muiden toiminnan tuottoja edelliseen<br />
vuoteen verrattuna. Muun toiminnan tuottoihin sisältyy<br />
vähentävänä eränä yhteistyöprojektien tilityksistä aiheutuneita<br />
tileistä poistoja 0,018 milj. euroa.<br />
Toiminnan kulut<br />
Toiminnan kulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,3<br />
milj. euroa. Kulut kasvoivat eniten henkilöstökulujen osalta.<br />
Kasvu johtui pääosin tulopoliittisesta sopimuksesta. Myös<br />
lomapalkkavelka kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Sekä<br />
ostot tilikauden aikana että vuokrakustannukset vähenivät<br />
edelliseen vuoteen verrattuna. Palveluiden ostot kasvoivat<br />
edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu johtui asiantuntija- ja<br />
tutkimuspalveluiden käytön lisääntymisestä.<br />
Valmistevaraston lisäys (-) tai vähennys (+)<br />
Tutkimuslaitoksen valmistevarasto koostuu vesiviljelyn mäti-,<br />
laitospoikas- ja luonnonravintopoikasvarastosta. Varasto väheni<br />
edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin osa vähennyksestä<br />
kohdentui Kainuun laitoksen laitospoikasvarastoon<br />
Valmistus omaan käyttöön<br />
Valmistus omaan käyttöön sisältää tutkimuslaitoksen perusparannusinvestointeja<br />
sekä vesiviljelyn emokalastoksi siirretyt<br />
kalaparvet. Valmistus omaan käyttöön pysyi edellisen vuoden<br />
tasolla. Suurimpina erinä olivat Inarin liete- ja vesitysjärjestelmän<br />
investoinnit 95 t euroa, Rymättylän osaamiskeskuksen<br />
rakentamisen aloittaminen 81 t euroa sekä tutkimuslaitoksen<br />
tietojärjestelmien kehittäminen 120 t euroa. Valmistus<br />
omaan käyttöön on aktivoitu tasetileille.<br />
Poistot<br />
Tutkimuslaitoksen poistoperiaatteissa ei tapahtunut merkittäviä<br />
muutoksia edellisvuosiin verrattuna. Tutkimuslaitoksessa on<br />
viime vuosina panostettu esimerkiksi atk-laitteiden hankintaan<br />
ja tutkimuslaitteisiin.<br />
Tilikauden kulujäämä<br />
Negatiivinen jäämä on katettu talousarviorahoituksella, joka<br />
ei sisälly toiminnan tuottoihin.<br />
50<br />
Tase<br />
Taseen loppusumma oli 8,2 milj. euroa, mikä on hieman edellisvuotta<br />
korkeampi.<br />
Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset<br />
Aineettomien hyödykkeiden tasearvo väheni hieman edellisestä<br />
vuodesta. Aineellisten hyödykkeiden tase-arvo hieman<br />
nousi. Suurin muutos tapahtui ennakkomaksujen ja keskeneräisten<br />
hankintojen osalta, kun Tervon perusparannusinvestointi<br />
valmistui. Ennakkomaksuihin ja keskeneräisiin hankintoihin<br />
uutena eränä vuonna 2003 tuli Rymättylän osaamiskeskuksen<br />
rakentaminen.<br />
Vaihto- ja rahoitusomaisuus<br />
Tutkimuslaitoksen vaihto-omaisuusvarasto koostuu vesiviljelyn<br />
mätivarastosta 0,6 milj. euroa, ja laitospoikasvarastosta 1,0<br />
milj. euroa. Luonnonravintopoikasvarastoa ei vuoden vaihteessa<br />
ollut. Laitospoikasvarastojen arvo aleni edelliseen vuoteen<br />
verrattuna 0,4 milj. euroa.<br />
Lyhytaikaisissa saamisissa myyntisaamiset ja siirtosaamiset kasvoivat<br />
edelliseen vuoteen verrattuna. Siirtosaamisista suurin<br />
osa koostuu TE-keskuksien myöntämän rahoituksen maksatushakemuksista.<br />
Lisäksi siirtosaamisiin on kirjattu maa- ja metsätalousministeriöltä<br />
haettu kalatautia koskeva vahingonkorvaus<br />
(0,25 milj. euroa). Myyntisaamisten määrää kasvatti<br />
laskutuksen ajoittuminen loppuvuoteen. Muiden lyhytaikaisten<br />
saamisten määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna.<br />
Lyhytaikainen vieras pääoma<br />
Saadut ennakot olivat edellisen vuoden tasolla. Saadut ennakot<br />
koostuvat pääosin yhteistyörahoitukseen liittyvistä ennakkomaksuista.<br />
Siirtovelkojen kasvun aiheuttaa lomapalkkavelan<br />
kasvu.<br />
Talousarvion toteumalaskelma<br />
Tutkimuslaitoksella on kolme omaa talousarviomomenttia:<br />
30.42.21 <strong>Toiminta</strong>menot, 30.42.24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta<br />
ja 30.42.74 Kalanviljelylaitosten ja tutkimusasemien<br />
perusparannukset. Tutkimuslaitos saa yhteistyörahoitusta<br />
tutkimusprojekteihin usealta eri rahoittajalta.<br />
Käytössä olleen valtion talousarviorahoituksen määrä on hieman<br />
kasvanut edellisestä vuodesta, samoin kuin ulkopuolinen<br />
rahoitus.
Talousarvion toteumalaskelma, toimintakertomus<br />
Talousarviotili Määräraha tai tuloarvio Ed.vuosilta Käytettävissä Käytetty tai Siirretty<br />
(sis. siirtomäärärahat) Vuodelta 2003 kertynyt (sisältää vuodelle<br />
Tulomomentit myös peruutukset) 2004<br />
11.04.01 Arvonlisävero 461 558 0 461 558 461 558<br />
12.39.04 Menorästien ja siirrettyjen<br />
määrärahojen peruutukset 211 573 0 211 573 211 573 0<br />
12.39.10 Muut sekalaiset tulot 22 753 0 22 753 22 753 0<br />
Menomomentit<br />
24.50.66 Lähialueyhteistyö 30 000 30 217 60 217 30 217 30 000<br />
28.81.24.2 Lähialueyhteistyö 1 288 0 1 288 1 288 0<br />
28.88.50 Suomen Akatemian<br />
tutkimusmäärärahat 39 560 1 921 41 481 32 199 9 282<br />
30.01.19 Maa- ja metsätalousministeriön<br />
hallinnonalan arvonlisämenot 1 510 530 0 1 510 530 1 510 530 0<br />
30.04.26 Kansainvälinen yhteistyö 0 10 000 10 000 10 000 0<br />
30.04.27 Yhteistutkimukset 444 000 66 232 510 232 399 665 110 567<br />
30.41.41 Hirvieläinten aiheuttamien<br />
vahinkojen korvaaminen 199 237 0 199 237 199 237 0<br />
30.41.42 Petoeläinten aiheuttamien<br />
vahinkojen korvaaminen 143 571 260 702 404 273 404 273 0<br />
30.42.21.1 Muut toimintamenot 14 308 000 2 480 709 16 788 709 14 255 283 2 533 426<br />
30.42.21.2 Elvyttävien kalakantojen mädin<br />
myynnin hintojen alentaminen 50 000 0 50 000 50 000 0<br />
30.42.24 Arvokalojen<br />
sopimuskasvatustoiminta 1 117 000 2 233 126 3 350 126 1 116 126 2 234 000<br />
30.42.74 Kalanviljelylaitoksen ja tutkimusasemien<br />
perusparannukset 480 000 521 945 1 001 945 266 146 735 799<br />
30.51.22 Vesivarojen käytön ja hoidon menot 646 000 0 646 000 646 000 0<br />
34.01.19 Työministeriön hallinnonalan<br />
arvonlisämenot 3 181 0 3 181 3 181 0<br />
34.06.02.1 Palkkaukset 646 151 0 646 151 646 151 0<br />
34.06.02.2 Muut menot 28 129 0 28 129 28 129 0<br />
35.20.63 Eräät luonnonsuojeluun<br />
liittyvät korjaukset 0 6 833 6 833 6 833 0<br />
<strong>Toiminta</strong>menomomentti<br />
(sis. siirtomäärärahat)<br />
Talousarviotili Määräraha tai tuloarvio Ed.vuosilta Käytettävissä Käytetty tai Siirretty<br />
(sis. siirtomäärärahat) Vuodelta 2003 kertynyt vuodelle<br />
2004<br />
30.42.21 <strong>Toiminta</strong>menot<br />
Bruttomenot 17 048 000 17 412 182<br />
Bruttotulot* 2 690 000 3 106 899<br />
Netto* 14 358 000 2 480 709 16 838 709 14 305 283 2 533 426<br />
* Vuoden 2003 käytetty tai kertynyt bruttotulo sisältää tulovähennyksenä 19 734 euroa tileistäpoistoja.<br />
51
Sisäinen valvonta kuuluu kiinteästi tutkimuslaitoksen työ- ja<br />
toimintarutiineihin. Se muodostuu jatkuvasta varojen suunnittelun<br />
ja käytön sekä toiminnan tarkastuksesta. Erityisesti<br />
painotetaan toiminnan suunnittelua. Projektikohtaiset suunnitelmatiedot<br />
hyväksytään ja tallennetaan taloushallintojärjestelmään<br />
toteumatiedon vertailupohjaksi. Kirjanpito- ja palkanlaskenta-aineistoa<br />
tarkastetaan hallinnollisesti ja teknisesti.<br />
Omaisuuserät inventoidaan kerran vuodessa.<br />
Sisäinen tarkastus muodostuu toimipaikkatarkastuksista sekä<br />
toiminnallisista koko organisaation kattavista tarkastuksista.<br />
<strong>Riista</strong>- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen johtokunta on tänään kokouksessaan vahvistanut tutkimuslaitoksen<br />
vuoden 2003 tilinpäätösasiakirjat.<br />
Helsingissä 26.3.2004<br />
Kare Turtiainen Per-Edvin Persson Jouni Filppa<br />
Kaisa Rossi Seppo Mustonen Laura Sinisalo-Ojala<br />
52<br />
SISÄINEN VALVONTA<br />
Vuonna 2003 Palvelujen tulosyksikkö suoritti toimipaikkatarkastukset<br />
Turun riistan- ja kalantutkimuksessa ja Evon toimipaikassa.<br />
Tarkastuksissa ei todettu merkittävää huomautettavaa.<br />
Erityisiä toiminnallisia tarkastuksia ei tehty toimintakertomusvuonna.<br />
Valtiontalouden tarkastusviraston vuositilintarkastuksen huomautusten<br />
pohjalta uudistettiin toimintonumerointia EU-peräisen<br />
rahoituksen seurannan tarkentamiseksi. Lisäksi tutkimuslaitoksen<br />
saamaa EU-rahoitusta tarkastettiin komission toimesta.<br />
Tarkastuksessa ei todettu merkittävää huomautettavaa.
Tieteelliset ennakkotarkastetut artikkelit SCI- ja SSCI-lehdissä<br />
Airaksinen, S., Jokilehto, T., Råbergh, Heat- and cold-inducible regulation of the HSP70 expression in zebrafish ZF4 cells.<br />
C. M. I., Nikinmaa, M. 2003. Comparative Biochemistry and Physiology. Part B. Biochemistry and Molecular Biology<br />
136(2):275-282.<br />
Airaksinen, S., Råbergh, C. M. I., Lahti, A., Stressor-dependent regulation of the heat shock response in zebrafish, Danio rerio.<br />
Kaatrasalo, A., Sistonen, L., Nikinmaa, M. 2003. Comparative Biochemistry and Physiology. Part A. Molecular & Integrative Physiology<br />
134(4):839-846.<br />
Bangyeekhun, E., Pylkkö, P., Vennerström, P., Prevalence of a single fish-pathogenic Saprolegnia sp. clone in Finland and Sweden.<br />
Kuronen, H., Cerenius, L. 2003. Diseases of Aquatic Organisms 53(1):47-53.<br />
Björklund, M., Hirvonen, H., Seppä, T., Phenotypic variation in growth trajectories in the Arctic charr Salvelinus alpinus.<br />
Peuhkuri, N., Piironen, J. 2003. Journal of Evolutionary Biology 16(4):543-550.<br />
Byholm, P., Saurola, P., Lindén, H.,<br />
Wikman, M. 2003.<br />
Causes of dispersal in northern goshawks (Accipiter gentilis) in Finland. Auk 120(3):706-716.<br />
Caizergues, A., Rätti, O., Helle, P., Rotelli, Population genetic structure of male black grouse (Tetrao tetrix L.) in fragmented vs. continuous<br />
L., Ellison, L., Rasplus, J.-Y. 2003. landscapes. Molecular Ecology 12(9):2297-2305.<br />
Colpaert, A., Kumpula, J., Nieminen, M. 2003. Reindeer pasture biomass assessment using satellite remote sensing. Arctic 56(2):147-158.<br />
Elmberg, J., Nummi, P., Pöysä, H., Breeding success of sympatric dabbling ducks in relation to population density and food resources.<br />
Sjöberg, K. 2003. Oikos 100(2):333-341.<br />
Flagstad, Ø., Walker, C. W., Vila, C., Two centuries of the Scandinavian wolf population: patterns of genetic variability and<br />
Sundqvist, A.-K., Fernholm, B., Hufthammer,<br />
A. K., Wiig, Ø., Kojola, I., Ellegren, H. 2003.<br />
migration during an era of dramatic decline. Molecular Ecology 12(4):869-880.<br />
Hakala, T., Viitasalo, M., Rita, H., Aro, Temporal and spatial variation in the growth rates of Baltic herring<br />
E., Flinkman, J., Vuorinen, I. 2003. (Clupea harengus membras L.) larvae during summer. Marine Biology 142(1):25-33.<br />
Hirvelä-Koski, V., Haukisalmi, V., Kilpela, S.-S.,<br />
Nylund, M., Koski, P. 2003.<br />
Echinococcus granulosus in Finland. Veterinary Parasitology 111(2-3):175-192.<br />
Holand, Ø., Røed, K. H., Mysterud, A., Kumpula, The effect of sex ratio and male age structure on reindeer calving.<br />
J., Nieminen, M., Smith, M. E. 2003. Journal of Wildlife Management 67(1):25-33.<br />
Hyvönen, T., Ketoja, E., Salonen, J., Weed species diversity and community composition in organic and conventional cropping of<br />
Jalli, H., Tiainen, J. 2003. spring cereals. Agriculture, Ecosystems and Environment 97(1-3):131-149.<br />
Jokikokko, E., Mäntyniemi, S. 2003. The survival of stocked Atlantic salmon smolts during sea run and the timing of migration<br />
in the river Simojoki, northern Finland. Aquaculture 219(1-4):431-444.<br />
Jokinen, E. I., Vielma, J., Aaltonen, T. M., The effect of dietary phosphorus deficiency on the immune responses of European whitefish<br />
Koskela, J. 2003. (Coregonus lavaretus L.). Fish & Shellfish Immunology 15(2):159-168.<br />
Jones, M., Laurila, A., Peuhkuri, N., Timing an ontogenetic niche shift: responses of emerging salmon alevins to chemical<br />
Piironen, J., Seppä, T. 2003. cues from predators and competitors. Oikos 102(1):155-163.<br />
Kause, A., Ritola, O., Paananen, T., Big and beautiful? Quantitative genetic parameters for appearance of large rainbow trout.<br />
Eskelinen, U., Mäntysaari, E. 2003. Journal of Fish Biology 62(3):610-622.<br />
Kause, A., Ritola, O., Paananen, T., Selection against early maturity in large rainbow trout Oncorhynchus mykiss: the quantitative<br />
Mäntysaari, E., Eskelinen, U. 2003. genetics of sexual dimorphism and genotype-by-environment interactions.<br />
Aquaculture 228 (1-4):53-68.<br />
Keinänen, M., Tigerstedt, C., Kålax, P., Fertilization and embryonic development of whitefish (Coregonus lavaretus lavaretus)<br />
Vuorinen, P. J. 2003. in acidic low-ionic-strength water with aluminum.<br />
Ecotoxicology and Environmental Safety 55(3):314-329.<br />
Kiiskinen, P., Huuskonen, H., Hyvärinen, Effects of daylength and winter fasting on growth and smolting of one-year-old Saimaa<br />
H., Piironen, J. 2003. landlocked salmon (Salmo salar m. sebago Girard) under fish farm conditions.<br />
Annales Zoologici Fennici 40(5):441-458.<br />
Kiviranta, H., Vartiainen, T., Parmanne, R.,<br />
Hallikainen, A., Koistinen, J. 2003.<br />
PCDD/Fs and PCBs in Baltic herring during the 1990s. Chemosphere 50(9):1201-1216.<br />
Kjellman, J., Lappalainen, J., Early determination of perch and pikeperch recruitment in the northern Baltic Sea.<br />
Urho, L., Hudd, R. 2003. Hydrobiologia 495(1-3):181-191.<br />
Kumpula, J., Colpaert, A. 2003. Effects of weather and snow conditions on reproduction and survival of semi-domesticated<br />
reindeer (R. t. tarandus). Polar Research 22(2):225-233.<br />
Li, H., Boon, J. P., Lewis, W. E., van den Berg, M., Hepatic microsomal cytochrome P450 enzyme activity in relation to in vitro metabolism/<br />
Nyman, M., Letcher, R. J. 2003. inhibition of polychlorinated biphenyls and testosterone in Baltic grey seal (Halichoerus grypus).<br />
Environmental Toxicology and Chemistry 22(3):636-644.<br />
Lilja, J., Romakkaniemi, A. 2003. Early-season river entry of adult Atlantic salmon: its dependency on environmental factors.<br />
Journal of Fish Biology 62(1):41-50.<br />
Mysterud, A., Høland, Ø., Røed, K. H., Effects of age, density and sex ratio on reproductive effort in male reindeer (Rangifer tarandus).<br />
Gjøstein, H., Kumpula, J., Nieminen, M. 2003. Journal of Zoology 261(4):341-344.<br />
Nykänen, M., Huusko, A. 2003. Size-related changes in habitat selection by larval grayling (Thymallus thymallus L.).<br />
Ecology of Freshwater Fish 12(2):127-133.<br />
Nyman, M., Bergknut, M., Fant, M. L., Raunio, H., Contaminent, exposure and effects in Baltic ringed and grey seals as assessed by biomarkers.<br />
Jestoi, M., Bengs, C., Murk, A., Koistinen, J.,<br />
Bäckman, C., Pelkonen, O., Tysklind, M.,<br />
Hirvi, T., Helle, E. 2003.<br />
Marine Environmental Research 55(1):73-99.<br />
Paavola, R., Muotka, T., Virtanen, R., Are biological classifications of headwater streams concordant across multiple<br />
Heino, J., Kreivi, P. 2003. taxonomic groups? Freshwater Biology 48(10):1912-1923.<br />
53
Parmanne, R., Lindström, K. 2003. Annual variation in gobiid larval density in the northern Baltic Sea.<br />
Journal of Fish Biology 62(2):413-426.<br />
Peuranen, S., Keinänen, M., Tigerstedt, C., Effects of temperature on the recovery of juvenile grayling (Thymallus thymallus) from<br />
Vuorinen, P. J. 2003. exposure to Al + Fe. Aquatic Toxicology 65(1):73-84.<br />
Piha, M., Pakkala, T., Tiainen, J. 2003. Habitat preferences of the skylark Alauda arvensis in southern Finland.<br />
Ornis Fennica 80(3):97-110.<br />
Pirhonen, J., Valkeajärvi, P., Thorpe, J. E., Effect of stocking time on yield and location of recapture in two forms of brown trout<br />
Soivio, A. 2003. (Salmo trutta) when stocked in respect to migration activity. Aquaculture 222(1-4):189-201.<br />
Primmer, C. R., Landry, P.-A., Ranta, E., Prediction of offspring fitness based on parental genetic diversity in endangered<br />
Merilä, J., Piironen, J., Tiira, K., Peuhkuri, N.,<br />
Pakkasmaa, S., Eskelinen, P. 2003.<br />
salmonid populations. Journal of Fish Biology 63(4):909-927.<br />
Pöysä, H. 2003. Parasitic common goldeneye (Bucephala clangula) females lay preferentially in safe<br />
neighbourhoods. Behavioral Ecology and Sociobiology 54(1):30-35.<br />
Pöysä, H., Pesonen, M. 2003. Density dependence, regulation and open-closed populations: insights from the wigeon,<br />
Anas penelope. Oikos 102(2):358-366.<br />
Pöysä, H. 2003. Low host recognition tendency revealed by experimentally induced parasitic egg laying in the<br />
common goldeneye (Bucephala clangula). Canadian Journal of Zoology 81(9):1561-1565.<br />
Rahikainen, M., Kuikka, S., Parmanne, R. 2003. Modelling the effect of ecosystem change on spawning per recruit of Baltic herring.<br />
ICES Journal of Marine Science 60(1):94-109.<br />
Ranta, E., Byholm, P., Kaitala, V., Spatial dynamics in breeding performance of a predator: the connection to prey availability.<br />
Saurola, P., Lindén, H. 2003. Oikos 102(2):391-396.<br />
Rask, M., Olin, M., Keskitalo, J., Responses of plankton and fish communities to mass removal of fish in a two-basin lake in<br />
Lehtovaara, A., Ruuhijärvi, J., Vesala, S. 2003. southern Finland. Hydrobiologia 506-509:451-457.<br />
Rintala, J., Tiainen, J., Pakkala, T. 2003. Population trends of the Finnish starling Sturnus vulgaris, 1952-1998, as inferred from annual<br />
ringing totals. Annales Zoologici Fennici 40(4):365-385.<br />
Romakkaniemi, A., Perä, I., Karlsson, L., Development of wild Atlantic salmon stocks in the rivers of the northern Baltic Sea<br />
Jutila, E., Carlsson, U., Pakarinen, T. 2003. in response to management measures. ICES Journal of Marine Science 60(2):329-342.<br />
Ruohonen, K., Koskela, J., Vielma, J., Optimal diet composition for European whitefish (Coregonus lavaretus): analysis of growth<br />
Kettunen, J. 2003. and nutrient utilisation in mixture model trials. Aquaculture 225(1-4):27-39.<br />
Suominen, O., Niemelä, J., Martikainen, P., Impact of reindeer grazing on ground-dwelling Carabidae and Curculionidae assemblages<br />
Niemelä, P., Kojola, I. 2003. in Lapland. Ecography 26(4):503-513.<br />
Tammi, J., Appelberg, M., Beier, U., Fish status survey of Nordic lakes: Effects of acidification, eutrophication and stocking activity<br />
Hesthagen, T., Lappalainen, A., Rask, M. 2003. on present fish species composition. Ambio 32(2):98-105.<br />
Tiira, K., Laurila, A., Peuhkuri, N., Piironen, J., Aggressiveness is associated with genetic diversity in landlocked salmon (Salmo salar).<br />
Ranta, E., Primmer, C. R. 2003. Molecular Ecology 12(9):2399-2407.<br />
Vehanen, T. 2003. Adaptive flexibility in the behaviour of juvenile Atlantic salmon: short-term responses to food<br />
availability and threat from predation. Journal of Fish Biology 63(4):1034-1045.<br />
Vehanen, T., Huusko, A., Yrjänä, T., Lahti, M., Habitat preference by grayling (Thymallus thymallus) in an artificially modified,<br />
Mäki-Petäys, A. 2003. hydropeaking riverbed: a contribution to understand the effectiveness of habitat<br />
en hancement measures. Journal of Applied Ichthyology 19(1):15-20.<br />
Vehanen, T., Lahti, M. 2003. Movements and habitat use by pikeperch (Stizostedion lucioperca (L.))<br />
in a hydropeaking reservoir. Ecology of Freshwater Fish 12(3):203-215.<br />
Vielma, J., Koskela, J., Ruohonen, K., Optimal diet composition for European whitefish (Coregonus lavaretus):<br />
Jokinen, I., Kettunen, J. 2003. carbohydrate stress and immune parameter responses. Aquaculture 225(1-4):3-16.<br />
Vilà, C., Sundqvist, A. K., Flagstad, Ø., Seddon, J., Rescue of a severely bottlenecked wolf (Canis lupus) population by a single immigrant.<br />
Björnerfeldt, S., Kojola, I., Casulli, A., Sand, H.,<br />
Wabakken, P., Ellegren, H. 2003.<br />
Proceedings of the Royal Society of London. Series B. Biological Sciences 270(1510):91-97.<br />
Vilà, C., Walker, C., Sundqvist, A.-K., Flagstad, Ø., Combined use of maternal, paternal and bi-parental genetic markers for the identification<br />
Andersone, Z., Casulli, A., Kojola, I.,<br />
Valdmann, H., Halverson, J., Ellegren, H. 2003.<br />
of wolf-dog hybrids. Heredity 90(1):17-24.<br />
Vuorinen, P. J., Keinänen, M., Peuranen, S., Reproduction, blood and plasma parameters and gill histology of vendace (Coregonus albula L.)<br />
Tigerstedt, C. 2003. in long-term exposure to acidity and aluminum.<br />
Ecotoxicology and Environmental Safety 54(3):255-276.<br />
Muut tieteelliset ennakkotarkastetut artikkelit<br />
Airaksinen, S. 2003. Environmental factors regulating gene expression in fish - heat shock response.<br />
Annales Universitatis Turkuensis. Ser. A II. Biologica, Geographica, Geologica 164:1-78.<br />
Desholm, M., Christensen, T. K., Scheiffarth, G., Status of the Baltic/Wadden Sea population of the common eider Somateria m. mollissima.<br />
Hario, M., Andersson, Å., Ens, B., Wildfowl 53:167-203.<br />
Camphuysen, C. J., Nilsson, L., Waltho, C. M.,<br />
Lorentsen, S.-H., Kuresoo, A., Kats, R. K. H.,<br />
Fleet, D. M., Fox, A. D. <strong>2002</strong>.<br />
Erkinaro, H., Erkinaro, J. 2003. Distribution and nymphal age of Dinocras cephalotes (Curtis) (Plecoptera : Perlidae)<br />
in northern Finland. Entomologica Fennica 14(2):125-128.<br />
Ermala, A. 2003. A survey of large predators in Finland during the 19th-20 th centuries.<br />
Acta Zoologica Lituanica 13(1):15-20.<br />
Heinimaa, S. 2003. Juvenile years of Atlantic salmon in the wild and in the hatchery: ecophysiological differences.<br />
Acta Universitatis Ouluensis. Series A. Scientiae Rerum Naturalium 407:1-36.<br />
54
Heinimaa, S. 2003. Liver glycogen content of Atlantic salmon (Salmo salar L.) parr decreased despite the<br />
unchanging carbohydrate content of feed in the hatchery in winter.<br />
Aquaculture Research 34(15):1413-1415.<br />
Helle, P., Belkin, V., Bljudnik, L.,<br />
Danilov, P. I., Jakimov, A. 2003.<br />
Metsäkanalintukannat Suomessa ja Venäjän Karjalassa. Suomen <strong>Riista</strong> 49:32-43.<br />
Huuskonen, H., Penttinen, O.-P., Effects of temperature and parental background on the embryonic survival and metabolic rate of<br />
Piironen, J. 2003. newly hatched Arctic charr. In: Browman, H. I., Skiftesvik, A. B. (eds). The Big Fish Bang:<br />
Proceedings of the 26th Annual Larval Fish Conference. Bergen, Norway:<br />
Institute of Marine Research. p. 35-44.<br />
Hyvärinen, P., Vehanen, T. 2003. Length at release affects movement and recapture of lake-stocked brown trout.<br />
North American Journal of Fisheries Management 23(4):1126-1135.<br />
Isosaari, P., Kiviranta, H., Hallikainen, A., Dioxin levels in fish caught from the Baltic Sea in 2001-<strong>2002</strong>.<br />
Parmanne, R., Vuorinen, P. J., Vartiainen, T. 2003. Organohalogen Compounds 62:41-44.<br />
Jonzén, N., Ranta, E., Lundberg, P.,<br />
Kaitala, V., Lindén, H. 2003.<br />
Harvesting-induced population fluctuations? Wildlife Biology 9(1):59-65.<br />
Jutila, E., Jokikokko, E., Kallio-Nyberg, I., Differences in sea migration between wild and reared Atlantic salmon (Salmo salar L.)<br />
Saloniemi, I., Pasanen, P. 2003. in the Baltic Sea. Fisheries Research 60(2-3):333-343.<br />
Jutila, E., Jokikokko, E., Julkunen, M. 2003. Management of Atlantic salmon in the Simojoki river, northern Gulf of Bothnia:<br />
effects of stocking and fishing regulation. Fisheries Research 64(1):5-17.<br />
Kauhala, K. 2003. Rabies ja kettujen ekologia Euroopassa: vertailua alustaviin tuloksiin Suomen pienpetoyhteisöstä.<br />
Suomen <strong>Riista</strong> 49:70-84.<br />
Kilpeläinen, J., Ruusila, V., Lindén, H., Lumipeitteen vaikutus hirven lumijälki-indekseihin ja lumijälkien keskittymiseen.<br />
Niemelä, P. 2003. Suomen <strong>Riista</strong> 49:85-92.<br />
Kojola, I., Danilov, P. I., Laitala, H.-M., Brown bear population structure in core and periphery: analysis of hunting statistics<br />
Belkin, V., Yakimov, A. 2003. from Russian Karelia and Finland. Ursus 14(1):17-20.<br />
Kojola, I., Nygrén, T., Pesonen, M.,<br />
Ruusila, V. 2003.<br />
Mitä hirvenmetsästäjien havainnot kertovat karhujen esiintymisestä? Suomen <strong>Riista</strong> 49:93-101.<br />
Koponen, K., Huuskonen, S., Ritola, O., Muscle chemical content and hepatic biotransformation in bream (Abramis brama)<br />
Venäläinen, R., Tarhanen, J., and asp (Aspius aspius) in a PCB-contaminated lake.<br />
Lindström-Seppä, P. 2003. Boreal Environmental Research 8(3):203-213.<br />
Köster, F. W., Hinrichsen, H.-H., Schnack, D., Recruitment of Baltic cod and sprat stocks: identification of critical life stages and incorporation<br />
St. John, M. A., Mackenzie, B. R., Tomkiewicz, J., of environmental variability into stock-recruitment relationships.<br />
Möllmann, C., Kraus, G., Plikshs, M.,<br />
Makarchouk, A., Aro, E. 2003.<br />
Scientia Marina 67(Suppl. 1):129-154.<br />
Lilja, J., Keskinen, T., Marjomäki, T. J., Upstream migration activity of cyprinids and percids in a channel, monitored by a horizontal<br />
Valkeajärvi, P., Karjalainen, J. 2003. split-beam echosounder. Aquatic Living Resources 16(3):185-190.<br />
Linnell, J. D. C., Solberg, E. J., Brainerd, S., Is the fear of wolves justified? A Fennoscandian perspective.<br />
Liberg, O., Sand, H., Wabakken, P.,<br />
Kojola, I. 2003.<br />
Acta Zoologica Lituanica 13(1):34-40.<br />
Palo, J. U., Hyvärinen, H., Helle, E., Postglacial loss of microsatellite variation in the landlocked Lake Saimaa ringed seal.<br />
Mäkinen, H. S., Vainölä, R. 2003. Conservation Genetics 4(2):117-128.<br />
Saarni, K., Setälä, J., Honkanen, A., An overview of salmon trout aquaculture in Finland.<br />
Virtanen, J. 2003. Aquacultuture Economics & Management 7(5-6):335-343.<br />
Savolainen, R., Ruohonen, K., Tulonen, J. 2003. Effects of bottom substrate and presence of shelter in experimental tanks on growth and survival<br />
of signal crayfish, Pacifastacus leniusculus (Dana) juveniles. Aquaculture Research 34(4):289-297.<br />
Suuronen, P., Lowry, N. 2003. Time and area closures: “Magic Bullet” for sustainable fisheries management. In: Phillips, B.,<br />
Megrey, B. A., Zhou, Y. (eds). Proceedings of the Third World Fisheries Congress: Feeding the<br />
World with Fish in the Next Millennium - The Balance between Production and Environment.<br />
American Fisheries Society Symposium 38:605-612.<br />
Säisä, M., Koljonen, M.-L., Tähtinen, J. 2003. Genetic changes in Atlantic salmon stocks since historical times and the effective population size<br />
of a long-term captive breeding programme. Conservation Genetics 4(5):613-627.<br />
Tammi, J., Lappalainen, A., Bergman, T. 2003. Water quality and fish populations of acid sensitive waters in the Vätsäri area, north-eastern<br />
Finland: responses to reduced sulphur emissions from the Kola Peninsula, Russia, in the 1990s.<br />
Boreal Environment Research 8(1):1-7.<br />
Toivonen, A.-L. <strong>2002</strong>. A Survey of the economic value of Nordic recreational fisheries. In: Pitcher, T. J., Hollingworth, C.<br />
(eds). Recreational Fisheries: Ecological, Economic and Social Evaluation. Blackwell Science.<br />
Fish and Aquatic Resources Series 8:137-143.<br />
Valdemarsen, J. W., Suuronen, P. 2003. Modifying fishing gear to achieve ecosystem objectives. In: Sinclair, M., Valdimarsson, G. (eds).<br />
Responsible Fisheries in the Marine Ecosystem.<br />
Rome: Food and Agriculture Organisation of the United Nations. p. 321-341.<br />
Varjopuro, R., Salmi, P. 2003. Co-management and recreational fishing. In: Wilson, D. C., Nielsen J. R., Degnbol, P. (eds).<br />
The Fisheries Co-management Experience: Accomplishments, Challenges and Prospects.<br />
Kluwer Academic Publishers. Fish and Fisheries Series 26:231-245.
<strong>Riista</strong>- ja kalatalouden tutkimuslaitos<br />
Pukinmäenaukio 4, PL 6, 00721 Helsinki<br />
Puh. 0205 7511, faksi 0205 751 201<br />
www.rktl.fi
Change language