Ihminen ja joki - vuorovaikutusta aikojen saatossa / Outi Tuomi-Nikula
Ihminen ja joki - vuorovaikutusta aikojen saatossa / Outi Tuomi-Nikula
Ihminen ja joki - vuorovaikutusta aikojen saatossa / Outi Tuomi-Nikula
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Outi</strong> <strong>Tuomi</strong> - <strong>Nikula</strong><br />
Kulttuuriperinnön tutkimuksen professori<br />
Turun yliopisto/Porin yliopistokeskus<br />
outi.tuomi-nikula@utu.fi
• Asutuksen syntyminen<br />
<strong>joki</strong>rantojen vil<strong>ja</strong>ville rannoille –<br />
<strong>joki</strong>laaksojen kulttuurit<br />
• Joki tärkeimpänä kulkutienä<br />
sulan <strong>ja</strong> jään aikana<br />
• Vedenkäytön moninaisuus:<br />
kar<strong>ja</strong>, pesuvesi, uiminen,<br />
vesimyllyt, rantapadot<br />
• Jokikalastus ( <strong>ja</strong> joskus<br />
ravustus) ammattina <strong>ja</strong><br />
talonpo<strong>ja</strong>n toimeentulon<br />
lisäresurssina<br />
• Joki kalasta<strong>ja</strong>n vuoden<br />
rytmittäjänä <strong>ja</strong><br />
toimeentulonlähteenä: lohi,<br />
meritaimen, vaellussiika,<br />
nahkiainen <strong>ja</strong> suomukalat<br />
• Kevättulvat tiedostettuna osana<br />
vuodenkiertoa
lo=lohi, me=meritaimen, vs=vaellusiika, n=nahkiainen, r=rapu<br />
"#<br />
<br />
!<br />
<br />
<br />
Lapväärtinj.<br />
lo,me,vs,n,r<br />
lo,me,vs,n<br />
lo,me,vs,n<br />
lo,me,vs,n<br />
Kyrön<strong>joki</strong><br />
lo,me,vs,n,r<br />
vs,n,r<br />
lo,me,vs,n,r<br />
Lapuan<strong>joki</strong><br />
lo,me,vs,n,r<br />
vs,n<br />
vs,n<br />
vs,n,r<br />
1926 lähtien 2,6 km<br />
mereltä Uuden-<br />
aarlepyyn<br />
patoon asti<br />
Ähtävän<strong>joki</strong><br />
lo,me,vs,n,r<br />
r<br />
r<br />
Perhon<strong>joki</strong><br />
lo,me,vs,n,r<br />
lo,me,vs,n,r<br />
n<br />
me,vs,n,r<br />
Lesti<strong>joki</strong><br />
lo,me,vsn,r<br />
lo,me,vs,n,r<br />
me,vs,n<br />
me,vs,n,r<br />
Siipon<strong>joki</strong><br />
lo,mevs,n,<br />
vs,n<br />
n<br />
n,r<br />
Kala<strong>joki</strong><br />
lo,me,vs,n,r<br />
me,vs,n,r<br />
me,vs,n<br />
vs,n<br />
Pyhä<strong>joki</strong><br />
lo,me,vs,n,r<br />
vs,n<br />
vs,n<br />
vs,n.r<br />
Siika<strong>joki</strong><br />
lo,me,vs,n,<br />
lo,me,vs,n,r<br />
vs,n<br />
lo,me,vs,n
# $!
• Metsän käytön muutos 1800-luvulla<br />
• Sahateollisuuden vapautuminen 1861 <strong>ja</strong> sen arvottaminen<br />
kalastusta tärkeämmäksi elinkeinoksi<br />
• 1. uittosääntö 1879 --- laki kuninkaanväylästä himmenee<br />
• koskiperkaukset, pengerrykset, ruoppaukset, väyläsyvennykset<br />
• 1880 – 1960 tukinuitto intensiivisintä<br />
• Kemiallinen puun<strong>ja</strong>lostusteollisuus – <strong>joki</strong> jäteviemärinä<br />
Haitat kalastukselle:<br />
<strong>joki</strong>kalastuksen vaikeutuminen<br />
rantapatojen rikkoontuminen<br />
pyydysten likaantuminen<br />
vaelluskalojen vaurioituminen<br />
joen roskaantuminen <strong>ja</strong> saastuminen<br />
poikastuotannon heikentyminen
% <br />
& ' <br />
$<br />
( <br />
<br />
<br />
$
%
)*)<br />
• Isohaaran voimalaitos<br />
( 1948) <strong>ja</strong> monet muut!<br />
• Kuva: Pohjolan Voiman arkisto
!<br />
Vesistötyöt<br />
Aika<br />
Rakenteet<br />
Kala- <strong>ja</strong> rapu-<br />
Arvokalat<br />
kuolemat<br />
Koskien perkaus<br />
uittoa varten<br />
1900-luvun<br />
alku<br />
lo,me,vs,n,r<br />
Koskiperkauksia,<br />
pengerryksiä<br />
1955-1972<br />
säännöstelypato<br />
rapu 1962<br />
vaellussiika 1962<br />
me,vs,n<br />
Juurikkajärven<br />
säännöstely<br />
1958-1971<br />
säännöstelypato<br />
me, vs,n<br />
Korpisenjärven<br />
säännöstely<br />
1959-1971<br />
säännöstelypato<br />
me, vs, n<br />
Reis-<strong>ja</strong> Vuohtoj:n<br />
säännöstely<br />
1971-1972<br />
säännöstelypato<br />
me, vs. n<br />
Kalajoen keskiosan<br />
järjestely<br />
1967-1979<br />
2 voimalaitosta<br />
8 pumpp.asemaa<br />
vs,n<br />
5 salao<strong>ja</strong>pumpp.<br />
Kuonan- <strong>ja</strong> Settijärven<br />
säännöstely<br />
1967-1970<br />
2 säänn.lypatoa<br />
vs, n<br />
Kalajoen vesistötaloussuunnitelma-tekoallas<br />
<strong>ja</strong><br />
porrastus<br />
1971-1979<br />
2 voimalaitosta<br />
3 säänn.lypatoa<br />
3 siltaa<br />
Kaikkia kalalaje<strong>ja</strong><br />
koskevia<br />
kalakuolemia<br />
vs, n
#
• Kokemäen<strong>joki</strong> Satakunnan historian keskeisin vaikutta<strong>ja</strong><br />
• ” <br />
(Topelius 1945):merkittävä lohi-, taimen-, vaellussiika- <strong>ja</strong> nahkiais<strong>joki</strong> –<br />
ammattimainen pyynti, suuret lohipadot - <strong>ja</strong> nahkiaistokeet<br />
• Uittoväylänä 1860- ,koskien perkaus : kalastusta hyljeksivä uittosääntö 1879<br />
• vuosina 1886-1895 1,7 milj. tukkia/vuosi, kalakuolemat<br />
• Jäteviemärinä – <strong>joki</strong>rannan lukuisat teollisuuslaitokset – 1920-1950 luvulla<br />
kalakuolemat ” <br />
SK 1950)<br />
• 1959 saastunein Suomen <strong>joki</strong>, virkistyskäytön <strong>ja</strong> kalastuksen loppuminen – <strong>joki</strong><br />
haisi!<br />
• Sähköntuotta<strong>ja</strong>na – 1910 pieniä voimalaitoksia, 1921 Äetsän, 1939 Lammaisten,<br />
1940-l.:lla Kolsin, 1950 Tyrvään voimalaitos –<br />
• Täysin porrastettu <strong>joki</strong>: vuorokausisäännöstelyt, säännöstelyaltaat<br />
• Porin kaupungin keskuspuhdistamo 1977…. 1990-luvun lopulla veden laadun<br />
parantuminen – suomukalat, uimaranta, virkistyskäytön lisääntyminen
"
Change language