Elinkeinot ihmisen ja eläimen suhteen muokkaajana
Elinkeinot ihmisen ja eläimen suhteen muokkaajana - Riista
Elinkeinot ihmisen ja eläimen suhteen muokkaajana - Riista
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Elinkeinot</strong> <strong>ihmisen</strong> <strong>ja</strong> <strong>eläimen</strong><br />
<strong>suhteen</strong> muokkaa<strong>ja</strong>na<br />
FT Juha Ylimaunu<br />
Tutkimuspäivät, Riista- <strong>ja</strong> kalatalouden<br />
tutkimuslaitos, Jyväskylä 18.-19.11.2008<br />
Juha Ylimaunu
Ihmisen <strong>ja</strong> eläinten välisen<br />
<strong>suhteen</strong> muutosvoimat<br />
• Ihmisen <strong>ja</strong> <strong>eläimen</strong> suhteeseen vaikuttavat<br />
kulttuuri, elinkeinot, teknologia <strong>ja</strong> aatteet<br />
• Miten elinkeinorakenteen muutokset ovat tätä<br />
suhdetta muuttaneet eri aikoina?<br />
– varhainen pyyntitalous<br />
– maanviljely-kar<strong>ja</strong>nhoitokulttuuri<br />
– kristillinen a<strong>ja</strong>ttelu<br />
– uusi aika <strong>ja</strong> taloudellisen hyötya<strong>ja</strong>ttelu<br />
– teollistuminen <strong>ja</strong> kaupungistuminen<br />
• Luonto<strong>suhteen</strong> megatrendit 2010-2050?<br />
Juha Ylimaunu
Varhainen pyyntitalous<br />
• Esikristillisen / pyyntitalouden<br />
a<strong>ja</strong>n luontosuhdetta on kuvattu<br />
sielu-uskoksi (animismi):<br />
– luontokeskeistä <strong>ja</strong> vastavuoroista<br />
– ihmiset <strong>ja</strong> eläimet ”tasa-arvoisia”,<br />
– ”antautuivat metsästettäviksi”,<br />
saivat vastineena tunnustetun<br />
kohtelun<br />
– ihmisten <strong>ja</strong> eläinten sielut<br />
ainaisessa liikkeessä =><br />
periaatteessa mahdotonta tappaa<br />
eläinlajia sukupuuttoon<br />
Juha Ylimaunu
Varhainen pyyntitalous<br />
– luonto, henget, eläimet <strong>ja</strong><br />
ihminen samantasoisia toimijoita<br />
(esim. inuitit 1900-luvulle<br />
saakka)<br />
– <strong>ja</strong>tkuva sielujen kierto (esim.<br />
vastasyntynyt = kuolleen<br />
sukulaisen uudelleensyntymä)<br />
– tärkeää:<br />
• saaliseläinten sielut pääsivät<br />
syntymään uudelleen<br />
• saaliseläimet suopeita pyytäjille<br />
• kaikki henkiolennot tyytyväisiä<br />
Juha Ylimaunu
Varhainen pyyntitalous<br />
• Suomalaiset & saamelaiset (1900-luvulle):<br />
– vastavuoroisuus => uhrit:<br />
• kalaisännät, karsikot, keropäät, seidat<br />
– tasavertaisuus:<br />
• eläin ymmärsi puheen =><br />
sanatabu saalistettaessa<br />
(karhu, hylkeenpyynnissä ns.<br />
jääkieli )<br />
– sielujen maailma:<br />
• halti<strong>ja</strong>t, etiäiset, maahiset jne.<br />
Juha Ylimaunu
Varhainen pyyntitalous<br />
• Nomadit eläinresurssit <strong>ja</strong><br />
elintavat:<br />
– ihmisten, kasvissyöjä- <strong>ja</strong><br />
merinisäkkäiden elinpiiri vaihteli<br />
sato<strong>ja</strong> kilometrejä. Tässä<br />
ympäristössä sielu-usko lienee<br />
ollut hyvä maailmanselitys<br />
– ihmiset tappoivat sukupuuttoon<br />
saalislaje<strong>ja</strong>an, esim. mammutti,<br />
grönlanninhylje Itämerellä (?)<br />
Juha Ylimaunu
Varhainen pyyntitalous<br />
• Paikalliset eläinkannat <strong>ja</strong><br />
paikallinen elintapa:<br />
– sielu-usko ei ollut riittävä<br />
selitys paikallisten eläinlajien<br />
esiintymisen vaihteluihin<br />
⇒ kokemusperäisiä sääntöjä eli<br />
ns. tapaoikeus<br />
⇒ turvasi eläinmäärän omalle<br />
pyyntialueelle<br />
Juha Ylimaunu
Varhainen pyyntitalous<br />
• Tapaoikeus:<br />
– esim. paikalliset kalastuksen <strong>ja</strong> hylkeenpyynnin<br />
tapaoikeudet Pohjois-Euroopassa<br />
– Ma<strong>ja</strong>van <strong>ja</strong> peuran pyyntisäännöt Kemin lapissa<br />
(1600-luvulle)<br />
• Tapaoikeuden poh<strong>ja</strong>lta<br />
kir<strong>ja</strong>ttiin tiettyjä eläinten<br />
rauhoitussääntöjä mm.<br />
skandinaavisiin ns.<br />
maanlakeihin keskia<strong>ja</strong>lla<br />
Juha Ylimaunu
Varhainen pyyntitalous<br />
• Luontosuhde hei<strong>ja</strong>stui<br />
sosiaalisiin suhteisiin<br />
– pyyntiseurue (suom. seura):<br />
järjestäytyneen<br />
yhteiskunnan perusyksikkö<br />
– sukupuolten työn<strong>ja</strong>ko tarkka<br />
• naiset: koskeminen<br />
pyyntivälineisiin kiellettyä =><br />
pyyntionni, saaliseläinten<br />
sielujen tunteet!<br />
Juha Ylimaunu
Pronssi- <strong>ja</strong> rautakausi:<br />
Kar<strong>ja</strong>nhoito <strong>ja</strong> maanviljelykulttuuri<br />
• Suuri, lähes globaali<br />
kulttuurin mullistus<br />
pronssi- <strong>ja</strong> rautakaudella:<br />
– yleiseurooppalainen uusi käsite<strong>ja</strong><br />
uskomusmaailma: sateen<br />
(ukkosen) <strong>ja</strong> viljelylle tärkeät<br />
jumaluudet korvasivat sielu-uskoa<br />
– hävitti alkuperäistä luontoa, edisti uusien lajien<br />
leviämistä<br />
– alisti pysyvästi useita eläinlaje<strong>ja</strong> hyötykäyttöön <strong>ja</strong><br />
irrotti ne alkuperäpopulaatioistaan<br />
Juha Ylimaunu
Kar<strong>ja</strong>nhoito <strong>ja</strong><br />
maanviljelykulttuuri<br />
– Maanviljelykulttuu<br />
rien eläinsuhdetta<br />
kuvaa<br />
kristinuskon,<br />
juutalaisten <strong>ja</strong><br />
islamin tapa<br />
suhtautua<br />
eläimiin: ns.<br />
tilanhoita<strong>ja</strong>etiikka<br />
– periferiassa<br />
sekoittui<br />
pyyntikulttuuriin <strong>ja</strong><br />
uskomuksiin<br />
Juha Ylimaunu
Kar<strong>ja</strong>nhoito <strong>ja</strong><br />
maanviljelykulttuuri<br />
• Konflikte<strong>ja</strong> pyyntitalouden<br />
kanssa:<br />
– esim. savolaisten ekspansio<br />
1500-luvun lopulta alkaen =><br />
ristiriita 1600-luvulla<br />
metsäsaamelaisten kanssa<br />
Kemin lapissa:<br />
• lapinkylien riistan verotuskierto<br />
tuntematon savolaisille<br />
(kaskeaminen, kar<strong>ja</strong>, kalastus)<br />
• seurauksena ma<strong>ja</strong>va- <strong>ja</strong><br />
villipeurakannan sukupuutto <strong>ja</strong><br />
saamelaisten sulautuminen<br />
suomalaiseen väestöön<br />
Juha Ylimaunu
Uusi aika: hyöty <strong>ja</strong> valistus<br />
• Rationalismin, teknologian <strong>ja</strong> taloudellisen<br />
a<strong>ja</strong>ttelun kehittyminen:<br />
⇒”valistuksen <strong>ja</strong> hyödyn aikakausi”<br />
⇒ luonnonvarojen tehokas hyödyntäminen<br />
• äärimmillään:<br />
• ryöstötalous<br />
• kolonialismi<br />
• imperialismi<br />
Juha Ylimaunu
Uusi aika: hyöty <strong>ja</strong> valistus<br />
Tilanhoita<strong>ja</strong>etiikka voimisti eläinten <strong>ja</strong>kamista<br />
hyviin <strong>ja</strong> pahoihin:<br />
• kilpailijoista tehtiin<br />
”ihmistä ahdistavia,<br />
luonnottomia<br />
peto<strong>ja</strong>”<br />
• petoviha oli<br />
ryöstötalouden <strong>ja</strong><br />
kolonialismin<br />
ilmentymä,<br />
huipentui<br />
tapporahakausiin<br />
Juha Ylimaunu
Uusi aika: hyöty <strong>ja</strong> valistus<br />
• Imperialismi Ruotsi-<br />
Suomessa: saamelaisten<br />
pakkokäännytykset,<br />
”taikauskon kitkeminen”<br />
(ml. kar<strong>ja</strong>nhoidon /<br />
maanviljelyn<br />
uskomukset)<br />
• väestö eli <strong>ja</strong>tkuvasti<br />
kantokyvyn rajoilla:<br />
– Viljelyalan <strong>ja</strong> -menetelmien<br />
kehittäminen, iso<strong>ja</strong>ko,<br />
järvenlaskut ym. =><br />
väestönkasvu<br />
Juha Ylimaunu<br />
Petun syönnin alue 1800-luvun alussa
Uusi aika: hyöty <strong>ja</strong> valistus<br />
• Ilmeni kalastuksessa mm.<br />
– verotuottovaatimuksia (mm. lohipatokalastuksen<br />
kehittäminen) => erimielisyydet => valtion väliintulo<br />
Juha Ylimaunu
Uusi aika: hyöty <strong>ja</strong> valistus<br />
• Rannikon talonpo<strong>ja</strong>t pakotettiin kruunun<br />
vuokramiehiksi omilla kalastuspaikoillaan =><br />
Suomessa lohi valtion eläimeksi 1880-1910<br />
– juridisesti päätökset perustuivat osin väärennöksiin<br />
– Ruotsissa lohen<br />
pyyntipaikat edelleen<br />
yksityisomaisuutta<br />
– Taustana yhä<br />
Poh<strong>ja</strong>nlahden <strong>ja</strong><br />
Tornionjoen<br />
lohenkalastuskiistoille<br />
Juha Ylimaunu
Kolonialismin loppu Euroopassa<br />
• Suomi: siirtoväen <strong>ja</strong><br />
rintamamiesten asutuspolitiikka<br />
1945-1975 (pääomien puutteen<br />
takia)<br />
• Suomen asutustilat <strong>ja</strong> –alueet<br />
Juha Ylimaunu
Teollistuminen <strong>ja</strong><br />
kaupungistuminen<br />
• Muutti radikaalisti luonto-orientaatiota<br />
– Ihmisen suora riippuvuussuhde alkutuotannosta <strong>ja</strong><br />
eläimistä hävisi<br />
• Ekosysteemi- <strong>ja</strong> populaatioa<strong>ja</strong>ttelu:<br />
– Rationaalinen perusta luonnon tutkimukselle,<br />
luonnonsuojelulle<br />
– Suurpetojen paluu<br />
Juha Ylimaunu
Teollistuminen <strong>ja</strong><br />
kaupungistuminen<br />
• Mahdollistaa individualistiset<br />
”luontosuhteet”:<br />
– luonnoksi koetaan mm.<br />
lemmikkieläimet<br />
– eläimet <strong>ja</strong> luonto: samat<br />
lainalaisuudet, oikeudet <strong>ja</strong><br />
velvollisuudet kuin<br />
ihmisyhteisöissäkin<br />
– kasvissyönti, vegaanit, ”maan<br />
halaa<strong>ja</strong>t”<br />
Juha Ylimaunu
Kaupunki – periferia -ristiriita<br />
• Luontosuhde eriytyy<br />
miljoonakaupungeissa vs.<br />
maaseudulla<br />
• Yhteiskunnan säännöt<br />
kirjoitetaan valtakeskuksissa <strong>ja</strong><br />
niiden aatteilla<br />
• Ristiriita periferiaan, maaseudulle<br />
<strong>ja</strong> alkuperäiseen luontoon<br />
kärjistyy:<br />
– Äärimmillään kulttuuri-imperialismia<br />
– Mm. eläinsuojeluaktivismi<br />
aiheuttanut vahinko<strong>ja</strong><br />
pyyntikulttuurissa eläville<br />
alkuperäiskansoille<br />
Juha Ylimaunu
Pohjoismainen eläinsuhde<br />
ongelmallinen EU:ssa<br />
• Suomen maaseudun eläinsuhde erilainen<br />
kuin Keski-Euroopassa<br />
– Suomi-Ruotsi: säädelty <strong>ja</strong> itsenäinen<br />
talonpoikaiskulttuuri: tapaoikeus eli pitkään,<br />
”<strong>ja</strong>kosäännöt” myös riistan <strong>ja</strong> kalan <strong>suhteen</strong><br />
– Keski-Euroopassa feodaalinen järjestelmä =><br />
metsästys yläluokan, nyt harvojen ”veristä<br />
urheilua”<br />
• Pohjoisen periferian luonto<strong>suhteen</strong> poh<strong>ja</strong>lta vaikea<br />
keskustella EU:ssa <strong>ja</strong> Pariisissa hylkeenpyynnistä,<br />
karhunkaadosta, jne.<br />
Juha Ylimaunu
Esimerkki <strong>ihmisen</strong> eläinsuhteesta<br />
<strong>ja</strong> eri aikakausista: hylje<br />
1. Elintärkeä resurssina, tasavertainen <strong>ihmisen</strong> kanssa (esihistoriasta<br />
keskia<strong>ja</strong>n loppuun) - hylkeenpyytäjä oli osa luonnon dynamiikkaa<br />
2. Tärkeä rannikkoväestön toimeentulon takaa<strong>ja</strong>na, saaliskohde <strong>ja</strong> peto<br />
(uuden a<strong>ja</strong>n alusta 1520-luvulta n. vuoteen 1850) - hylkeenpyytäjä oli<br />
elintason turvaa<strong>ja</strong><br />
3. Hävitettävä peto, tärkeä pyyntikohde vain osalle rannikkoväestöä (v.<br />
1850-1920) - hylkeenpyytäjä oli sankari <strong>ja</strong> yhteiskunnan hyväntekijä<br />
4. Kalastusta haittaava riistaeläin, taloudellista merkitystä vain pulaaikoina<br />
(1920-1970) - hylkeenpyytäjä oli tapporahoin kannustettu<br />
eläinkannan kontrolloi<strong>ja</strong><br />
5. Uhanalaiseksi harvinaistunut <strong>ja</strong> suojeltava eläin (1970-1996) -<br />
hylkeenpyytäjä oli eläinten uhka <strong>ja</strong> tappa<strong>ja</strong><br />
6. Uhanalaisuuden sivuuttanut, kalastukselle haitallinen (1997-) -<br />
lisensoitu hylkeenmetsästäjä on kiistelty luonnonhoita<strong>ja</strong><br />
Juha Ylimaunu
Luonto<strong>suhteen</strong> megatrendit v.<br />
2010-2050?<br />
• Globaali väestön kasvu <strong>ja</strong> kaupungistuminen <strong>ja</strong>tkuvat =><br />
luonnonvarojen <strong>ja</strong> energian kulutuksen kasvu kiihtyy / <strong>ja</strong>tkuu<br />
– globaali talous <strong>ja</strong> logistiikka<br />
– ristiriita kehittyvän <strong>ja</strong> jo kehittyneen teollisuusmaailman välillä kasvaa<br />
• Luonto- <strong>ja</strong> luonnonvarapolitiikassa:<br />
– ympäristöaatteet => maapallon pelastusideologiat lisääntyvät, ”eläimiin<br />
ei saa koskea”?<br />
– valtakeskusten kulttuuri-imperialismi => alkuperäluonnosta elävien<br />
marginalisoituminen?<br />
– kalastus: vain teollinen tuotanto kannattaa?<br />
– metsästys: ei kiinnostavaa => vasta yhteiskunnallinen kantokyky<br />
(social carrying capacity) korostuu (riista)eläinkantojen säätelyssä?<br />
Juha Ylimaunu
Kiitos<br />
Lähteitä sisälukutaitoiselle esim.:<br />
Massa, I. 1994: Pohjoinen luonnonvalloitus. Gaudeamus.<br />
Pennanen, J & Näkkäläjärvi, K 2000: Siiddastallan. Saamelaismuseon julkaisu<strong>ja</strong><br />
2.<br />
Ylimaunu, J. 2000: Itämeren hylkeenpyyntikulttuurit <strong>ja</strong> ihminen- hylje suhde.<br />
Suomalaisen Kir<strong>ja</strong>llisuuden Seuran Toimituksia 773.<br />
Ylimaunu J. 2001: Ihmisen suhde luontoon <strong>ja</strong> luonnonvaroihin pohjoisessa.<br />
Tornionlaakson vuosikir<strong>ja</strong> 2001:179-201.<br />
Juha Ylimaunu
Change language