VARUSTE- EKSTRA - Olympiaravit

More documents

Recommendations

Info

24 � RATSASTUS Hevosurheilu ¢ Perjantai 7.10.2005 Tuhat estettä tunnissa Tamperelainen työryhmä kehittelee hevosrobottia, jonka avulla voi täsmäoppia ratsastamaan. Suunnittelutyö on tehty. Prototyypin rakentaminen aloitetaan keväällä. Kuka tahansa valmentaja, ratsastuksenopettaja ja pitkään alalla ollut ammattilaisratsastaja tietää sen, minkä esteratsastaja ja valmentaja Jari Sneck’kin. Että ratsastamaan oppiminen kestää jokseenkin kauan, että kaikki tekevät käytännöllisesti katsoen tismalleen samat virheet, että oppiminen edellyttää valtavan määrän oikein tehtyjä toistoja, että hevonen jaksaa liikkua ratsastettuna vain tietyn määrän päivässä ja että siitä liikkumisesta vain pieni osa voi olla esimerkiksi estehyppäämisen harjoittelua... Että huippuratsastajaksi on vaikea kehittyä, jos omistaa vain yhden hevosen. Että edistyminen ylipäätään yh- tään on vaikeaa, jos se yksi ja ainoa käytettävissä oleva hevonen toimii jo lähtökohtaisesti väärin. Ei siis ihme, että tässä lajissa kun olet jotakin vihdoin oppinut, alat olla jo liian vanha toteuttamaan sitä… Vastausta dilemmaan on haettu aiemminkin. Ranskan valtion ratsastuskoulu ENE:ssä mekaaninen hevonen, melko yksinkertainen rautainen häkkyrä, rakennettiin joskus 70-80 -luvun taitteessa. Centaure liikkui jalustallaan ja pystyi jollakin lailla imitoimaan laukkaavan hevosen liikeratoja. Centauren avulla opeteltiin esimerkiksi oikeaa istuntaa. Nyt Tampereella halutaan pistää paremmaksi. Työryhmä -projektin päällikkö Mikko Aartio, ratsastusvalmentaja Jari Sneck, joka on myös idean isä, TV-alan pitkän linjan ammattilainen, tuottaja Kimmo Haaramäki sekä teknisinä aivoina diplomi- insiööri Stefan Grabowski- hymähtää aikansa eläneelle ranskalaiskeksinnölle hieman vinosti: "Tätä meidän tuotettamme nyt ei voi samana päivänä verratakaan siihen puupökkelöön", Grabowski korjaa. Kehitteillä on interaktiivinen keinohevonen, joka liikkuu ja reagoi tismalleen kuin elävä hevonen. Jota voi ohjata ja johon voi vaikuttaa pohkeilla ja painoavuilla, ja joka reagoi niihinkin kuin hevonen. Ero elävään hevoseen tulee kah- desta asiasta: hevosrobotti on väsymättömän jaksava ja ehdottoman luotettava: se tekee vain, mitä halutaan. "Tällä laitteella voi korvata ne tuhannet ja tuhannet toistot, jotka tarvitaan, oikein tehtyinä, jotta oppii jonkin ratsastamiseen liittyvän liikeradan", Grabowski summaa. "Kuluttamatta jotakin elävää hevosta siinä sivussa ihan jalattomaksi", Sneck naurahtaa. Vielä kaksikaan vuotta sitten aika ei ollut kypsä tämänkaltaiselle laitteelle "Simulaattoritekniikkaa on kylläkin jo 80-90-luvuilta lähtien käytetty lento- ja taistelukoulutuksessa, vaikka se silloin olikin äärimmäisen kallista ja vaati kansankielellä sanottuna avaruusteknologisia laitteita. Aivan viime aikoina on riittävä graafinen ja numeerinen prosessointiteho saapunut jokamiehen ulottuville, josta seuraa, että sitä on mahdollista hyödyntää vaikkapa esteratsastuksessa", Grabowski kertoo. Simulaattorit sinänsä ovat tänäpäivänä totisinta totta. Grabowski kertoo esimerkiksi MD11-konetyypin lentäjien lentävän ensimmäisen oikean lentonsa asiakaslentona. Kaikki sitä edeltänyt on opittu simulaattoreissa. "Ei ole epäilystäkään, etteikö ratsastamaankin voisi oppia ihan samalla lailla. Tiettyjen asentovirheiden ja hyppäämisessä tapahtuvien virheiden poistamisessa voidaan tehdä tuhansia toistoja kun ei tarvita sitä oikeaa hevosta. " "Jos vaikka ratsastajan ongelma on liian nopea ylävartalo, hänen täytyy oikean hevosen selässä tehdä aina lähestyminen ja hyppy, ja paljon sinänsä turhaa valmistelua, kun simulaattorissa hän voi keskittyä vain asentoon ja sen menemiseen mahdollisimman suoraa tietä lihasmuistiin", Sneck huomauttaa. Jotta simulaattori täyttäisi tehtävänsä käyttäjäänsä nähden, sen on annettava riittävä määrä ärsykkeitä, jotta ihminen kokee sen luoman keinotodellisuuden aidoksi. "Liikkeen on oltava pehmeää, ei jäykkää ja mekaanista. Tässä suhteessa pneumatiikka ja hydrauliikka ovat edistyneet paljon", Grabowski valottaa. "3D-näyttötekniikka on viime vuosina kehittynyt valtavasti. Joitakin ongelmia vielä on, kun yhdistetään liike ja kuva, koska ihmiskeho on hyvin tarkka siitä, jos silmien näkemän kuvan ja kehon tunteman liikkeen välillä on viivettä. Jos se mitä silmät näkevät ei vastaa liikettä, on tuloksena pahoinvointi. Tämä onkin simulaattoriteknologian suurimpia ongelmia vielä tällä hetkellä." "Myös äänimaailman on oltava kohdallaan. Elokuvissa tunnetaan äänitehosteiden käyttö: jos filmillä tuoli kaatuu ilman oikeanlaista äänitehostetta, tilanne ei vaikuta oikealta. Äänen suunta on myös tärkeä, kun ihminen kääntää päätään, ääni muuttuu. 3D-äänitekniikalla avulla pystytään simuloimaan kuulokkeiden avulla tilanne, jossa ampiainen pyörii pään ympärillä." Simulaattorikontrollin on oltava aito: istunta-asento, painonsiirrot, ohjasavut, pohkeet… Simulaattorin on reagoitava apuihin kuten hevonen, samalla viiveellä ja pehmeydellä. Miltä laite sitten näyttää? "Siinä olisi satulantyyppinen istuin ja ohjat, jotka tulevat käteen. Emme ole päätttäneet, onko siinä esimerkiksi hevosen keho vai ei. Ja mitä siitä näkyy, on myös auki, eli onko mukana jonkinlainen virtuaalikypärä vai heijastetaanko edessä oleva näkymä laajakankaalle, on vielä auki." Ja kun siirrytään virhemarginaalialueelle, hevonen tuottaa kiellon, tai liian ison hypyn jos ratsastaja ratsastaa väärin: tuo hevosen väärin esteelle, esimerkiksi. Voiko laite reagoida niin rajusti, että ratsastaja esimerkiksi tipahtaa penkiltä? "Kyllä, silloin kun laite on tilassa, että vaikeusaste on sitä luokkaa. Sehän tämän teknologian hieno puoli kuitenkin on, että vaikeusastetta pystyy säätämään portaattomasti, eli
Perjantai 7.10.2005 ¢ Hevosurheilu RATSASTUS �� voidaan pysyä vaikeusasteella, joka on siedettävä." Hevosen liikkeen tuottaminen on ongelma: "Kukaan ei ole selvittänyt minkälaisia fysikaalisia voimia hevonen kohdistaa ratsastajaan. Tämä on ainoa asia, jonka joudumme mittaamaan ja mallittamaan itse, ja tallentamaan käyrästön liikesykleistä. Sitten kopioimme tiedot liikealustaan, joka pystyy tämän jälkeen tuottamaan vaikkapa laukka-askelta." Laite pystyy tuottamaan tuntemuksia esimerkiksi vaikeasti hallittavasta, kädelle vahvasta hevosesta, tai päinvastoin kuumasta, yliherkästä hevosesta. Tietysti myös siitä miljoonan euron supertykistä. Mitä tällaisen prototyypin tekeminen maksaa? "Puhutaan tässä vaiheessa muutamista sadoista tuhansista euroista, josta valtaosa menee eri suunnittelupalveluiden ostoon." Entä mitä se aikanaan maksaa asiakkaalle? "Hintaa on tässä vaiheessa mahdoton arvioida kovin tarkasti. Varsinainen myyntituote on istuntapenkki. Simulaattori on lähtökohtaisesti liian kallis myytäväksi muuten kuin ihan eksklusiivisena tuotteena joillekin hyvin varakkaille henkilöille, joita heitäkin ratsastavasta maailmasta tosin varmaankin löytyy." Mitä tarkoitat istuntapenkillä ilman simulaattoria? ”Istuntapenkin näytöillä näkyvän maiseman fotorealistisuus on epäoleellinen asia jossain esteen lähestymisharjoituksessa. Riittää, kun näkyy este ja sen verran ympäristöä, että laukan pituuden ja etäisyyden arviointi on mahdollista. Mutta simulaattorissa ympäröivän maiseman pitäisi olla täydellisesti mallinnettua ja projisoitu niin hyvillä laitteilla ja korkeatasoisella grafiikalla, että suunnilleen tuntuu kuinka viima ottaa kasvoihin”, Grabowski valottaa. Milloin tuote on kaupassa? ”Ensin on rakennettava prototyyppi. Sen tekeminen alkaa keväällä, jos vain saamme rahoituksen kuntoon. Siitä pitää laskea vielä vuosi siihen, että prototyyppi on käsissä.” ”Ja kun joku rohkea on koeratsastanut prototyypin, päätetään mitkä ominaisuudet tuotteistetaan”, Grabowski naurahtaa. LEENA ALERINI Hööks – Tunnemme hevoset – Claridge House ® Erinomainen muotoilu ja istuvuus! CLARIDGE HOUSE ® 56,-/PARI Laaja valikoima, kohtuulliset hinnat ja asiantunteva henkilökunta 40,-/PARI Vantaa · Hagelstamintie 31 (Bauhausia vastapäätä) · 09 231 340 10 Avoinna: ark. 10-19, la 10-16 www.hooks.fi 60 päivän avokauppa! Ilmoita meillä, Hevosurheilu on alan ykkösmedia. � 25
Page 1 and 2: Perjantai 7.10. 2005 N:o 80 81. vuo
Page 3 and 4: Perjantai 7.10. 2005 N:o 80 81. vuo
Page 5 and 6: Perjantai 7.10.2005 ¢ Hevosurheilu
Page 25: Perjantai 7.10.2005 ¢ Hevosurheilu
Page 35 and 36: EKIN KARAUS J Jylhä 12 28,7ake 7.9
Page 41: Perjantai 7.10.2005 ¢ Hevosurheilu

VARUSTE- EKSTRA - Olympiaravit

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?