Uutta tekniikkaa Kolmiosairaalassa 10-11 Netti terveydenhuollossa ...
Uutta tekniikkaa Kolmiosairaalassa 10-11 Netti terveydenhuollossa ...
Uutta tekniikkaa Kolmiosairaalassa 10-11 Netti terveydenhuollossa ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Terveysalan ammattilehti 2/20<strong>10</strong><br />
<strong>Uutta</strong> <strong>tekniikkaa</strong><br />
<strong>Kolmiosairaalassa</strong><br />
<strong>10</strong>-<strong>11</strong><br />
<strong>Netti</strong> <strong>terveydenhuollossa</strong><br />
16-23<br />
Vihertäviä hankintoja<br />
38-40
KYSY PÄIVITYSTARJOUSTAMME<br />
Hyvitämme vanhasta analogisesta tai digitaalisesta sanelujärjestelmästä päivittäessäsi<br />
sen SpeechMagic Solution Builder -järjestelmään. Saat Yhdessä järjestelmässä sekä koko<br />
sairaalan puheentunnistuksen että digisanelun, myös Citrix yhteensopivana.<br />
Lisätietoja: puh. 020 703 2989 tai myynti@konttorityo.fi<br />
SpeechMagic Solution Builder 2.0 mahdollistaa:<br />
- Puheella kutsuttavien vakiotekstien käytön proosallisen lausumisen<br />
sijaan, lääkäri lausuu tarvittaessa vain muuttuvat tiedot<br />
- Ennalta määrättyjen lausuntorakenteiden käytön<br />
- Helpon ja nopean navigoinnin puheohjauksen avulla<br />
- Aiempaan puheentunnistukseen verrattuna jopa 20 prosenttia<br />
nopeamman saneluprosessin<br />
- Huippuskaalautuvuuden – jopa 1500 samanaikaista käyttäjää<br />
- Itsenäisen puheentunnistusjärjestelmän tai potilaskertomusjärjestelmiin<br />
integroitumisen<br />
KONTTORITYO.FI<br />
Sairaaloihin, Kuvantamiseen ja Terveyskeskuksiin<br />
Saatavilla mm. seuraaville terveydenhuollon erikoisaloille:<br />
Anestesia, Fysiatria, Gynekologia, Hammas-Suu-Leuka,<br />
Ihotaudit, Keuhkotaudit, Kirurgia, Korvataudit, Kuntoutus,<br />
Lastentaudit, Neurologia, Onkologia, Patologia, Radiologia,<br />
Silmätaudit, Sisätaudit...
Innovaatiot saavat jatkoa...<br />
Tehosta tuottavuutta ja alenna merkittävästi kustannuksia radiologisen ja muun<br />
kuvatiedon sekä dokumenttien keskitetyllä hallinnalla.<br />
CARESTREAM Architecture<br />
SuperPACS RIS/PACS<br />
Potilaan tiedon keskitetty hallinta yhdeltä työasemalta ja työlistalta.<br />
Muiden järjestelmien haltuunotto – jo tehtyjen Pacs, multimedia, yms. investointien<br />
hyödyntäminen ja palveluiden keskittäminen.<br />
Riippumaton Pacs-järjestelmien ominaisuuksista ja rajoituksista.<br />
Uusimpien teknologioiden todellinen hyödyntäminen.<br />
Tehokkuuden parantaminen.<br />
Päällekkäisten toimintojen ja palveluiden vähentäminen.<br />
Todellinen malli kustannuksien säästämiseen.<br />
Esimerkkeinä Carestream Health innovaatioiden hyödyntämisestä ovat mm. Varsinais-suomen shp,<br />
Satakunnan shp, Päijät-Hämeen shp, Etelä-Pohjanmaan shp, Keski-Pohjanmaan shp, Länsi-Pohjan shp,<br />
Mehiläinen lääkärikeskus konserni sekä ulkomailla Mercy Medical Center Iowa (150TB/v), Ramsay Health<br />
Care UK (32 sairaalaa), Skotlannin valtakunnallinen RIS/PACS ( 5,3 milj. asukasta), Herlev & Slagelse<br />
RIS/Pacs, Stavanger RIS/PACS, Karolinska RIS, Uppsala RIS/PACS, Clalit Health Israel RIS/PACS (>1400<br />
yksikköä) ja monet muut, joista saat lisätietoa meiltä tai sivulta www.carestreamhealth.com.<br />
Carestream Health Finland Oy, Teknobulevardi 3-5, 01530 VANTAA, puh. 09-7599 17<strong>10</strong> www.carestreamhealth.com
Work with InterSystems.<br />
Not separate systems.<br />
Software for connected healthcare.<br />
Provide better care at lower costs by creating a<br />
connected healthcare environment. The fastest way<br />
is to work with our innovative software products.<br />
InterSystems Ensemble ® software makes it easier<br />
for individual hospitals to connect applications,<br />
processes, and healthcare professionals. This rapid<br />
integration platform includes InterSystems Caché ® ,<br />
the world’s fastest object database. Caché’s lightning<br />
speed, massive scalability, and rapid development<br />
environment give Ensemble unmatched capabilities.<br />
See product demonstrations at InterSystems.fi/Connect<strong>10</strong>a<br />
Or, if you need to securely share patient<br />
information across multiple medical facilities, work<br />
with InterSystems HealthShare. This is the first<br />
comprehensive platform for connecting separate<br />
systems to create an Electronic Health Record that<br />
can span a district, or even a nation.<br />
For over 30 years, we’ve been a creative<br />
technology partner for leading hospitals around<br />
the world that rely on the high performance of our<br />
products, and our people.<br />
© 20<strong>10</strong> InterSystems Corporation. All rights reserved. InterSystems Ensemble and InterSystems Caché are registered trademarks of InterSystems Corporation. InterSystems HealthShare is a trademark of InterSystems Corporation. AD767
ILMOITUS<br />
Ympäristöönsä sopivat<br />
ratkaisut ja järjestelmät<br />
Yllin kyllin tietoa ja<br />
tietoliikennettä.<br />
Kysymys onkin, miten<br />
sitä käytetään, onko se<br />
saatavilla silloin kuin<br />
sitä tarvitaan ja<br />
soveltuuko se<br />
käyttöympäristöönsä?<br />
Tricons Oy on paininut eri<br />
tietojärjestelmien kanssa yli 20<br />
vuotta. Pienenä yrityksenä se<br />
on pysynyt suurten tekijöiden<br />
puristuksesta huolimatta alalla,<br />
sillä se voi tarjota toimivia ratkaisuja<br />
erityisesti julkisen sektorin<br />
tarpeisiin.<br />
Julkisella puolella pienet<br />
yrittäjät nähdään perinteisesti<br />
uhkana, ja heidän sijastaan valitaan<br />
usein jokin suuri ja ehkäpä<br />
kansainvälinen järjestelmätoimittaja.<br />
Tuolloin tilaaja saa<br />
usein sitä samaa mitä on aina<br />
saanut.<br />
– Kaikki järjestelmät varastoivat<br />
paljon tietoa. Se ei ole<br />
olennaista. On olennaista,<br />
kuinka saamme tiedon järjestelmästä<br />
ulos. Vaikka suurilla<br />
toimittajilla on suuret resurssit,<br />
ei heillä välttämättä ole näkemystä<br />
siitä miten muut tietojärjestelmät<br />
toimivat. Me<br />
olemme kaivaneet toisten järjestelmiä<br />
alusta saakka, ja<br />
omien sovellustemme lisäksi<br />
tunnemme ne läpikotaisin.<br />
Kolmannen osapuolen ratkaisuvaihtoehtojenymmärtäminen<br />
onkin tällä alalla yksi<br />
olennainen tekijä, taustoittaa<br />
Tricons Oy:n toimitusjohtaja<br />
Jari Uotila.<br />
Ajateltavaa julkisiin<br />
hankintoihin<br />
Erityisesti julkisen puolen<br />
tietojärjestelmien hyödyntämisestä<br />
puhutaan paljon. Uotilan<br />
mukaan julkisen puolen projektit<br />
ovat kuitenkin tupanneet<br />
pitkittymään, ja rahaa on<br />
haaskattu tuloksia saamatta. Ja<br />
jos projektit ovat lopulta menneet<br />
vikaan, ovat pienet innovatiiviset<br />
yritykset pelastaneet<br />
sen mitä pelastettavissa on ollut.<br />
– Kilpailutuksiin on asetettu<br />
ehtoja, joilla pienet yritykset<br />
pudotetaan pois. Tilaajan pitäisikin<br />
huomata, ettei IT-puolella<br />
ole yhtä ja ainoaa ratkaisutapaa,<br />
vaan jokainen tehdään<br />
toimittajan lähtökohdista<br />
käsin. Usein haetaan näennäi-<br />
Tricons Oy:n toimitusjohtaja Jari Uotila.<br />
sesti helppoja pakettiratkaisuja,<br />
ja kokonaisvastuu ulkoistetaan<br />
toimittajalle. Asiakas ei<br />
tiedä, osaako toimittaja soveltaa<br />
järjestelmää tilaajan käyttöympäristöön.<br />
Tässä mielessä<br />
pienet yritykset voivatkin toimia<br />
paljon tehokkaammin, sillä<br />
heillä on intressejä muuttaa<br />
omia palveluitaan asiakkaansa<br />
tarpeita vastaaviksi. He sitoutuvat<br />
asiakkaaseensa voimakkaasti.<br />
Toisaalta suurissa yhtiössä<br />
räätälöityjä muutostöitä<br />
ei ehkä ole mahdollistakaan<br />
tehdä, sillä heidän kannaltaan<br />
on järkevämpää säilyttää yksi<br />
yleinen versio ja muuttaa<br />
asiakkaan toiminta sen mukaiseksi,<br />
kertoo Uotila.<br />
Tricons Oy:n oma toiminta<br />
on lähtenyt liikkeelle räätälöidyistä<br />
teollisuusprojekteista,<br />
joista se on laajentanut julkiselle<br />
puolelle. Se on aina pyrkinyt<br />
olemaan toimiala-, ohjelmisto-<br />
ja laitteistoriippumaton<br />
ja sovittamaan ratkaisut asiakkaan<br />
toimintaan.<br />
– Työmme on siirrettävissä<br />
ympäristöstä toiseen, ja se on<br />
näin käyttäjälle turvallinen,<br />
painottaa Uotila.<br />
Uotilan mukaan investointi<br />
järjestelmään tai ratkaisuun on<br />
huomattavasti turvallisempi<br />
vaihtoehto, kuin yhden tietyn<br />
ohjelmistopaketin käyttäminen,<br />
joka on aina sidottu yhteen<br />
tiettyyn alustaan kiinni.<br />
Tricons Oy<br />
Maapallonkuja 1 A<br />
022<strong>10</strong> ESPOO<br />
Puh. 0207 418 480<br />
tricons@tricons.fi<br />
www.tricons.fi<br />
Tricons on asiantuntijalähtöinen ohjelmistotalo,<br />
joka tarjoaa sinulle suoran kontaktin työn<br />
suorittavaan asiantuntijaan. Otamme ongelmasi<br />
nopeasti ratkaistavaksi, emme organisaatioomme<br />
palloteltavaksi.<br />
Taitomme tuottaa asiakkaan tarpeita vastaavia<br />
ratkaisuja perustuu vankkaan järjestelmä- ja<br />
raportointiratkaisujen osaamiseen. Innovatiiviset<br />
ratkaisumme eivät ole sidottuja nimettyihin<br />
ohjelmistoihin tai laitteisiin.<br />
Parasta osaamisaluettamme on asiakaskohtaisten<br />
järjestelmä- ja raportointiratkaisujen tuottaminen<br />
terveydenhuollon muuttuviin tarpeisiin.<br />
Esimerkkejä osaamisalueistamme:<br />
• Tietovarastot ja raportointiratkaisut, mm.<br />
hoitotyön laadun ja toiminnan mittaamiseen<br />
• Kliininen kemia, mikrobiologia ja patologia<br />
• Sairaalan resurssi- ja ajanvaraukset<br />
• Laskutus ja kuntalaskutus<br />
• Materiaalitoiminnot<br />
• Lääkehuolto<br />
• Henkilöstöhallinto ja palkanlaskenta<br />
• Järjestelmäintegraatio<br />
Asiakkaanamme saat monipuolisesti<br />
taitavan tekijän kumppaniksesi.<br />
Tricons Oy<br />
Maapallonkuja 1 A<br />
022<strong>10</strong> Espoo<br />
Puh. 0207 418 480<br />
Fax 0207 418 499<br />
www.tricons.fi
Renbase-tietokanta Terveysportissa<br />
– Lääkkeiden käyttö munuaisten vajaatoimintaa<br />
sairastavilla<br />
Renbase on tietokanta, joka mahdollistaa nopean<br />
tiedon saatavuuden lääkkeiden osuvasta ja<br />
turvallisesta käytöstä munuaisten vajaatoimintaa<br />
sairastavilla potilailla. Tietokanta kattaa Suomessa<br />
myyntiluvalliset lääkkeet, vitamiinit sekä useita<br />
yleisesti käytettyjä erityislupavalmisteita. Tieto on<br />
kerätty monipuolisesti lääketieteellisestä kirjallisuudesta<br />
sekä valmistajan eri puolilla maailmaa<br />
antamasta informaatiosta.<br />
www.terveysportti.fi<br />
terveysportti@duodecim.fi
TERVEYS JA TALOUS 2/20<strong>10</strong><br />
2/20<strong>10</strong><br />
Pääkirjoitus: Pasi Parkkila<br />
Palvelukeskukset ovat mahdollisuus 9<br />
Pekka Turunen, Sirpa Sarén<br />
Modernia viestintää <strong>Kolmiosairaalassa</strong> <strong>10</strong><br />
Minna Mäkiniemi<br />
Etäterveydenhuoltoa periferiassa 12<br />
Sirpa Sarén<br />
Varhaista puuttumista nettiterapialla 16<br />
Sirpa Sarén<br />
Potilas avainpelaajana 18<br />
Sirpa Sarén<br />
Terveydenhoitajat<br />
vastaavat verkossa nuorille 22<br />
Jari Hakala<br />
Tietojärjestelmistä<br />
tukea rakennemuutokseen 24<br />
Jari Hakala<br />
Lapin pakkasista eväitä energiansäästöön 26<br />
Johanna Summanen<br />
Raportoinnilla tehoa toimintaan 28<br />
Jari Hakala<br />
Sairaaloiden peruskorjaukset haasteena 30<br />
Sirpa Sarén<br />
Kiinnostus kuntien palvelukeskuksiin<br />
yllätti Sitran 32<br />
Krista Reimaa<br />
Langattomasti Itä-Savossa 35<br />
Anneli Kiljunen<br />
Rakenteista sisältöihin 37<br />
Alli Kaski<br />
Terveydenhuollon hankinnat vihertämään 38<br />
Hannele Häkkinen<br />
Euroopalle uusi visio 42<br />
SET-pakina<br />
Ulkoistuksen historia ja tulevaisuus 43<br />
Mika Pohjonen<br />
Hankintalain uudistukset sisältävät<br />
keppiä ja porkkanaa 44<br />
Veikko Löytty<br />
Mielenterveyttä ja päihteettömyyttä 46<br />
Tervein mielin Länsi-Pohjassa 48<br />
Irma Kärkkäinen, Jari Korhonen<br />
Luomu suosiossa 50<br />
Sirpa Sarén<br />
Lapin lumo kiehtoo Pekka Kylmästä 56<br />
Tuoteuutuuksia<br />
58<br />
I detta nummer:<br />
Servicecentren är en möjlighet 62<br />
7
Terveysalan ammattilehti<br />
73. vuosikerta<br />
Toimitus<br />
Sirpa Sarén<br />
PL <strong>10</strong> 00671 Helsinki<br />
040-594 6404<br />
sirpa.saren@terveysjatalous.fi<br />
Päätoimittaja:<br />
Tuomo Meriläinen<br />
Toimitusneuvosto<br />
Tuomo Meriläinen<br />
Merja Huisman<br />
Pasi Parkkila<br />
Alpo Rajaniemi<br />
Sirpa Sarén<br />
Ilmoitusmarkkinointi<br />
Je-Mark Ky<br />
Jukka Eriksson<br />
Pelimannintie 15 K<br />
00420 Helsinki<br />
09-5489 3630, 5489 3631<br />
fax: 09-547 4430<br />
050-339 6137<br />
je-mark.oy@netlife.fi<br />
Ilmoitusaineisto<br />
Forssan Kirjapaino Oy<br />
Esko Aaltosen katu 2,<br />
PL 38 30<strong>10</strong>0 Forssa<br />
03-4155 636<br />
fkp@forssankp.fi<br />
Tilaukset ja osoitteenmuutokset<br />
Forssan Kirjapaino Oy<br />
Maija Mastovaara<br />
03-415 5674<br />
fax: 03-415 5730<br />
maija.mastovaara@forssankp.fi<br />
Jäsenasiat<br />
Outi Kalske<br />
www.terveysjatalous.fi<br />
kohdasta ”jäsenhakemus”<br />
Julkaisija ja kustantaja<br />
Terveys ja talous ry<br />
fax: (09) 854 4001<br />
Ulkoasun suunnittelu<br />
Julle Oy<br />
Taitto<br />
Forssan Kirjapaino Oy<br />
Pirjo Tähtinen<br />
Aikakauslehtien<br />
Liiton jäsen<br />
Paino<br />
Forssan Kirjapaino Oy<br />
ISSN 1797-8475<br />
Lehden artikkeleiden kopiointi<br />
ilman kustantajan lupaa on<br />
kielletty<br />
2/20<strong>10</strong> TERVEYS JA TALOUS<br />
Palvelukeskukset<br />
ovat mahdollisuus<br />
Julkinen palvelujärjestelmä, etenkin kuntasektori on parhaillaan<br />
suurten rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten<br />
kohteena. Kuntien määrä vähenee PARAS-uudistuksen<br />
seurauksena ja mm. sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
palvelurakenteet muovautuvat uusiksi uuden terveydenhuoltolain<br />
ja sitä seuraavan SOTE-lain myötä. Muutokset<br />
ovat osa välttämätöntä varautumista ja toimintatapojen uudistamista,<br />
jossa huomioidaan mm. suurten ikäluokkien<br />
poistuminen työmarkkinoilta ja työikäisen väestön määrän<br />
merkittävä väheneminen. Osin tämän seurauksena on se,<br />
että yhteiskunnan taloudellinen kantokyky ylläpitää nykyisiä<br />
rakenteita edellyttää uusia ratkaisuja kaikkien toimintojen<br />
osalta.<br />
Palvelukeskuksilla tavoitellaan osaltaan kustannusten kasvun hillintää, toiminnan<br />
parempaa hallittavuutta ja ennustettavuutta. Luomalla uusia optimoituja palveluprosesseja<br />
voidaan selvitä jatkossa myös vähemmällä työvoimalla. Tuottavuuden<br />
kasvattamisessa korostuu osaamisen ja volyymien keskittäminen sekä<br />
prosessien automatisointi. Toiminnan hallittavuus ja ennustettavuus perustuu<br />
mm. yhdenmukaiseen kustannuslaskentaan, yhteisiin tietojärjestelmiin sekä johtamista<br />
ja päätöksentekoa tukevaan vertailukelpoiseen tietoon.<br />
Palvelukeskushankkeita on tällä hetkellä meneillään useita eri puolilla maata.<br />
Sitran mukaan kuntasektorilla voitaisiin saavuttaa jopa usean miljardin vuosittaiset<br />
säästöt virtaviivaistamalla prosesseja ja sirpaleisia järjestelmiä. Jos kuntien<br />
käyttämät sovellukset ja niihin liittyvät prosessit saataisiin järjestettyä optimaalisesti,<br />
resursseja voitaisiin ohjata hallinnosta hoivatyöhön ja muihin kunnan ydintoimintoihin.<br />
Sitran vetämän Kuntien palvelukeskus -hankkeen tavoitteena on kehittää kuntien<br />
ja kuntayhtymien tietohallintoa sekä talous- ja henkilöstöhallintoa näitä palveluita<br />
tuottavien uusien valtakunnallisten palvelukeskusten avulla. ICT-palvelukeskuksen<br />
avulla tuetaan tietohallinnon prosessien ja tietojärjestelmien uudistamista<br />
ja uusien palvelujen kehittämistä erityisesti sähköisen asioinnin edistämisen<br />
näkökulmasta. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen tavoitteena on<br />
varmistaa osallistuvien kuntien tehokkaiden talous- ja henkilöstöprosessien toiminta,<br />
yhtenäisen ja laadukkaan tiedon tuottaminen kuntien menoista ja tuloista<br />
kuntien suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi.<br />
Palvelukeskusidea on kannatettava ja niiden toteutuminen on nähtävä yhtenä<br />
mahdollisuutena turvata kuntalaisten tarvitsemat välttämättömät palvelut. Valtakunnallisia<br />
keskuksia realistisempi lähtökohta voisivat kuitenkin olla alueelliset<br />
keskukset. Samalla tulee huolehtia siitä, että keskusten toiminta ja toteuttaminen<br />
suunnitellaan avoimesti ja palveluista nyt vastaavien yksiköiden henkilökunta<br />
pääsee aidosti osallistumaan hankkeisiin. Tällä voidaan välttää virheitä, turhia epäluuloja,<br />
ristiriitoja ja vastustusta, jotka voivat pahimmillaan jopa kaataa tai huomattavasti<br />
viivästyttää hankkeiden toteutumista. Avoimuudella voidaan tässäkin<br />
voittaa paljon ja hyöty on lopulta kaikkien yhteinen. ■<br />
PASI PARKKILA<br />
Kehitysjohtaja<br />
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri<br />
9
Modernia viestintää<br />
<strong>Kolmiosairaalassa</strong><br />
Teksti: PEKKA TURUNEN JA SIRPA SARÉN<br />
Kuva: JARMO NUMMENPÄÄ<br />
HYKS:in medisiinisellä tulosyksiköllä puhaltavat uudet<br />
tuulet loppuvuodesta kun uusi, korkeatasoinen<br />
Kolmiosairaala valmistuu. Sairaalan kärkihankkeisiin<br />
kuuluvat mm. uudet hoitajakutsu- ja<br />
viestintäjärjestelmät. Kolmiosairaala on ensimmäinen<br />
suomalainen sairaala, jossa otetaan käyttöön uutta<br />
<strong>tekniikkaa</strong> edustavat monipalvelupäätteet.<br />
<strong>10</strong><br />
Kolmiosairaalan rakennustyöt alkoivat<br />
elokuussa 2008. Rakennus pitäisi olla<br />
valmis tänä syksynä.<br />
TERVEYS JA TALOUS 2/20<strong>10</strong>
Suunnitelmien mukaan uusi<br />
Kolmiosairaala otetaan käyttöön<br />
loppuvuodesta 20<strong>10</strong>. Rakennustyöt<br />
alkoivat loppukesällä<br />
2008 ja rakennus on valmis tänä syksynä.<br />
Kolmiosairaalaan tulee sisätautien<br />
erikoisalojen vuodeosasto-, poliklinikka-,<br />
dialyysi- ja päiväsairaalatoimintaa<br />
sekä näitä toimintoja palvelevia<br />
toimisto- ja opetustiloja.<br />
HUS-Tietotekniikan liikelaitos on<br />
toteuttamassa hoitajakutsu- ja viestintäjärjestelmän<br />
kokonaisratkaisua,<br />
joka tullaan ensi vaiheessa ottamaan<br />
käyttöön rakenteilla olevassa Meilahden<br />
<strong>Kolmiosairaalassa</strong>.<br />
- Kokonaisratkaisua käytetään ensisijaisesti<br />
Kolmiosairaalaan sijoittuvissa<br />
erikoissairaanhoidon vuodeosastoissa<br />
sekä poliklinikoilla, mutta<br />
järjestelmä tullaan ottamaan käyttöön<br />
tarpeellisilta osin myös sairaalan<br />
muissa tiloissa ja toiminnoissa.<br />
Kokonaisratkaisun käyttöä voidaan<br />
mahdollisesti laajentaa tulevaisuudessa<br />
myös HUS:n muihin sairaalarakennuksiin,<br />
kertoo Kolmiosairaalan<br />
tietoteknisistä ratkaisuista vastaava<br />
tietojärjestelmäpäällikkö Pekka<br />
Turunen.<br />
Hoitajakutsu- ja viestintäjärjestelmään<br />
liittyvät asennustyöt <strong>Kolmiosairaalassa</strong><br />
on aloitettu syksyllä 2009<br />
ja järjestelmä on kaikilta osin toimittajan<br />
testaamana luovutettavissa tilaajalle<br />
Kolmiosairaalan valmistuessa<br />
31.8.20<strong>10</strong>.<br />
Tavoitellaan<br />
tavoitettavuutta<br />
Uudella ratkaisulla tavoitellaan potilasturvallisuuden<br />
parantamista ja<br />
henkilökunnan tavoitettavuuden<br />
parantamista ja samalla toiminnan<br />
tehokkuuden lisäämistä. Ratkaisulla<br />
luodaan perusta nykyaikaisten tieto-<br />
ja viestintäpalveluiden toteuttamiselle.<br />
- Ratkaisu tukee niitä tavoitteita,<br />
joita tiloille ja toiminnoille on asetettu,<br />
kuten potilaiden hoitoon liittyvien<br />
toimintaprosessien kehittämistä ja tukemista,<br />
tilojen optimaalista hyödyntämistä<br />
sekä teknistä muuntojoustavuutta,<br />
mikä tarkoittaa, että järjestelmien<br />
ja laitteiden muutokset ovat<br />
nyt kevyempiä, jos tilan käyttöfunktio<br />
muuttuu, selvittää Turunen.<br />
Hoitajakutsujärjestelmällä mahdollistetaan<br />
potilaan ja hoitajan väliset<br />
puheluyhteydet sekä potilaan hälytysten<br />
ja kutsujen välitys hoitohenkilöstölle.<br />
- Hoitajakutsujärjestelmä on täysin<br />
IP-pohjainen ja sisältää kutsukojeiden<br />
ja painikkeiden lisäksi potilaspuhelimet<br />
sekä hoitajien langattomat<br />
päätelaitteet.<br />
Pääte potilaan vieressä<br />
Monipalvelupäätteellä tarkoitetaan<br />
potilaspaikalle sijoitettavaa kosketusnäytöllistä<br />
päätelaitetta. Järjestelmä<br />
otetaan aluksi käyttöön vain yhden<br />
hengen huoneissa. Yhden hengen<br />
potilashuoneisiin (alkuvaiheessa<br />
75 kpl) sijoitettavien monipalvelupäätteiden<br />
ja niiden kautta käytettävien<br />
palveluiden avulla parannetaan<br />
potilaan tiedonsaantia ja viihtyvyyttä<br />
sekä tuetaan potilaan kuntoutumista.<br />
Laite koostuu 15 tuuman kokoisesta<br />
kosketusnäytöstä, kiinnitysmekanismista,<br />
näppäimistöstä, kaiuttimista,<br />
kuulokeliitynnästä, mikrofonista<br />
ja web-kamerasta. Laitteessa<br />
on myös toimikortinlukija ja USB-liityntämahdollisuus.<br />
Tämä on nyt aivan<br />
uutta <strong>tekniikkaa</strong> ja teknisiä mahdollisuuksia<br />
on paljon. Pekka Turunen<br />
toteaa kuitenkin, että asiassa edetään<br />
harkiten.<br />
- Potilaalle tulee mahdollisuus<br />
kuunnella omaa musiikkia USB-liitynnän<br />
kautta ja ratkaisukokonaisuus<br />
(VoD) tukee mahdollisuutta<br />
katsoa mm. elokuvia, toteaa Turunen<br />
uuden tekniikan suomista mahdollisuuksista.<br />
Monipalvelupäätteeseen tullaan<br />
liittämään yhteydenpitoa tukevat<br />
palvelut, kuten puhelin, TV, radio<br />
ja Internet. Potilaalle tulee jatkossa<br />
mahdollisuus käyttää monipalvelupäätteen<br />
kautta HUS:n tai kolmannen<br />
osapuolen tarjoamia sähköisen<br />
asioinnin palveluita, potilasohjeita<br />
ja muita sisältöpalveluita. Päätteiden<br />
avulla toteutetaan myös hoitohenkilökunnan<br />
käyttöön tarvittavat HUS:n<br />
potilashoidon sovellusten käyttöyhteydet.<br />
Potilaat voivat siis tulevaisuudessa<br />
surffailla netissä ja tarkastella<br />
omia sähköpostejaan. Hoitohenkilökunnalla<br />
puolestaan on mahdollisuus<br />
päästä päätteen kautta tarkastelemaan<br />
potilastietoja. Tämä on tulevaisuuden<br />
näkymä. ■<br />
2/20<strong>10</strong> TERVEYS JA TALOUS <strong>11</strong>
Skotlannissa on otettu käyttöön videovälitteinen teledialyysi.<br />
Etäterveydenhuoltoa<br />
periferiassa<br />
MINNA MÄKINIEMI<br />
Projektikoordinaattori<br />
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri<br />
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella<br />
pilotoidaan etäteknologian ratkaisuja. Pilotoitavat<br />
sovellukset on valittu kartoituksen pohjalta ja<br />
testattavaksi on pyritty löytämään parhaita<br />
etäteknologian käytäntöjä.<br />
12<br />
TERVEYS JA TALOUS 2/20<strong>10</strong>
Euroopan pohjoisreunalla sijaitsevia<br />
alueita kutsutaan Pohjoiseksi<br />
periferiaksi, joka on<br />
kauttaaltaan harvaan asutettua ja jossa<br />
välimatkat ovat pitkiä. Tämä asettaa<br />
omat haasteensa terveyspalveluiden<br />
saatavuudelle, varsinkin kun<br />
vanhenevan väestön osuus kasvaa<br />
ja sairaanhoitopalvelujen tarve on lisääntynyt<br />
ja tulee lisääntymään myös<br />
tulevaisuudessa.<br />
Työvoiman saatavuudessa on ongelmia<br />
samalla kun talouden liikkumavara<br />
on pieni. Ratkaisuja näihin<br />
yhteisiin haasteisiin haetaan EU-<br />
hankkeessa ”Competitive Health Services”,<br />
jonka tavoitteena on kehittää<br />
etäterveydenhuollon sovelluksia ja<br />
levittää parhaita käytäntöjä pohjoisen<br />
periferian alueella kansainvälisen<br />
yhteistyön avulla. Hanketta hallinnoi<br />
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri<br />
ja Suomen lisäksi hankkeessa on<br />
mukana partnereita Ruotsista, Norjasta,<br />
Skotlannista ja Irlannista.<br />
Parhaat palat<br />
Hankkeessa lähdettiin liikkeelle laajalla<br />
kartoituksella, jossa selvitettiin<br />
mitä etäteknologiaa hyödyntäviä sovelluksia<br />
ja hyviä käytäntöjä on terveydenhuollon<br />
käytössä (eHealth sovelluksia)<br />
Suomessa, Ruotsissa, Norjassa<br />
ja Skotlannissa. Erityisesti huomiota<br />
kiinnitettiin palveluihin, jotka<br />
2/20<strong>10</strong> TERVEYS JA TALOUS<br />
oli kohdistettu perusterveydenhuoltoon<br />
sekä kroonisten sairauksien hoitoon<br />
ja etäpalveluihin.<br />
Tulokset kirjattiin ylös tietokantaan<br />
ja lupaavimmat sovellukset analysoitiin<br />
vielä tarkemmin kyselylomakkeilla<br />
ja haastatteluilla. Parhaat<br />
eHealth sovellukset valittiin sitten<br />
testattavaksi ja pilotoitavaksi. Pohjois-Pohjanmaansairaanhoitopiirissä<br />
pilotointiin valikoitui neljä sovellusta:<br />
videoteknologia haavojen hoidon<br />
ja seurannan tukena, etäpuheterapia,<br />
terveystietojen etäseuranta<br />
laihdutuksen tukena ja kardiologisen<br />
potilaan etäseuranta.<br />
Haavanhoitoa ja<br />
puheterapiaa<br />
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri<br />
pilotoi videoteknologiaa komplisoituneiden<br />
haavojen hoidossa yhteistyössä<br />
Pudasjärven kanssa. Toimintamalli<br />
haavojen etähoitoon saatiin<br />
Norjasta, jossa sitä on menestyksellisesti<br />
kokeiltu aiemmin.<br />
Pudasjärven terveyskeskuksen<br />
haavapotilas voi saada konsultaation<br />
Oulun yliopistollisen sairaalan kirurgian<br />
ja ihotautien haavahoitajilta tai<br />
lääkäreiltä ilman että hänen tarvitsee<br />
matkustaa 90 km Ouluun. Myös kotisairaanhoitaja<br />
voi ottaa tarvittaessa<br />
yhteyden terveyskeskuksen haavahoitajaan<br />
ja pyytää konsultaatiota.<br />
Videokuva on teräväpiirto eli full hdkuvaa,<br />
joka on tarkempi kuin nykyisellään<br />
lähetettävä tv-kuva.<br />
Samaa teknologiaa käytetään myös<br />
etäpuheterapiassa, jossa Pudasjärven<br />
puheterapeutti antaa puheterapiaa<br />
videon välityksellä syrjäkoulun oppilaalle.<br />
Toimintamalli tähän saatiin<br />
Ruotsista, jossa se on jo vakiintunut<br />
palvelumuoto. Syrjäkouluilla käytettävä<br />
laitteisto on liikuteltavissa ja sitä<br />
on nyt kokeiltu sekä Kipinän että<br />
Aittojärven syrjäkoululla. Koska terapia<br />
annetaan koululla, lapsen ei tarvitse<br />
matkustaa terveyskeskukseen<br />
puheterapiaa varten. Tähän mennessä<br />
saadut kokemukset tästä uudesta<br />
toimintamallista ovat olleet hyviä.<br />
Videovälitteistä puheterapiaa tullaan<br />
myös testaamaan Skotlannissa myöhemmin.<br />
Teledialyysi<br />
Oulun yliopistollisen<br />
sairaalan ja Pudasjärven<br />
terveyskeskuksen<br />
välillä testataan haavanhoidon<br />
konsultaatiota<br />
videovälitteisesti.<br />
Videoteknologiaa hyödynnetään<br />
myös Skotlannissa, jossa on otettu<br />
käyttöön videovälitteinen teledialyysi.<br />
Toimintamalli palveluun haettiin<br />
Norjasta. Palvelun avulla dialyysipotilaat<br />
saavat hoitoa pienessä paikallissairaalassa,<br />
jossa hemodialyysi<br />
suoritetaan sairaanhoitajan läsnä ollessa<br />
nefrologin seuratessa dialyysin<br />
etenemistä videovälitteisesti 165 kilometrin<br />
päässä keskussairaalasta.<br />
Etäpalveluna toteutettu hemodia-<br />
➠<br />
13
lyysi vähentää matkustuskuluja, sillä<br />
aiemmin nefrologi joutui matkustamaan<br />
kuukausittain paikallissairaalaan<br />
dialyysihoitoja varten. Se antaa<br />
myös joustavuutta hoidon saantiin,<br />
sillä myös kiireiset konsultaatiot voidaan<br />
nyt tehdä videovälitteisesti.<br />
Biosignaalien etäseuranta<br />
Videoteknologian lisäksi hankkeessa<br />
testataan myös uudentyyppisiä etäseurantamenetelmiä.Pohjois-Pohjanmaan<br />
sairaanhoitopiiri testaa yhteistyössä<br />
Oulun kaupungin kanssa Ruotsissa<br />
kehitettyä ”CheckUp” laukkua,<br />
joka mahdollistaa useiden biosignaalien<br />
etäseurannan.<br />
Ensiksi laukkua on käytetty terveystietojen<br />
etäseurantaan laihdutuksen<br />
tukena. Kaakkurin teknologiaterveyskeskuksen<br />
painonhallintaryhmä<br />
sai käyttöönsä ”Check Up Life” laukun,<br />
jossa oli langattomat verenpaineen,<br />
verensokerin ja uloshengityksen<br />
huippuvirtauksen (PEF) mittauslaitteet<br />
sekä vaaka, joka painon lisäksi<br />
mittaisi rasvaprosentin.<br />
Laukun lisäksi heidän käytössään<br />
oli Bluetooth yhteydellä varustettu<br />
kuntopyörä, jonka kuntotestin avulla<br />
voidaan arvioida fyysistä suorituskykyä<br />
ja kestävyyttä. Kaikki mittaustulokset<br />
siirtyvät Bluetooth yhteydellä<br />
langattomasti laukkuun ja sieltä edelleen<br />
GPSR yhteydellä tietokantaan.<br />
Jokainen painonhallintaryhmän jäsen<br />
saa oman käyttäjätunnuksen ja<br />
voi sitä kautta tarkastella omia mittaustuloksia<br />
ja edistymistä www-sivuilta.<br />
Myös terveydenhoitajalla on pääsy<br />
tietokantaan ja hän voi lähettää palautetta<br />
käyttäjille tai käyttäjä voi lähettää<br />
kysymyksiä terveydenhoitajalle<br />
omiin mittaustuloksiin liittyen.<br />
Kaksi painonhallintaryhmän jäsenistä<br />
sai laukun kotikäyttöön testattavaksi<br />
ja saamamme palaute on ollut erittäin<br />
positiivista. ”CheckUp Life” laukku<br />
on koettu mielenkiintoiseksi, sillä<br />
se mahdollistaa kehittymisen seurannan<br />
ja antaa siten lisämotivaatiota painonhallintaan.<br />
14<br />
KUVA HANNU MARJAMAA<br />
Ruotsissa kehitettyä ”Check up life” –laukkua pilotoidaan nyt myös Suomessa.<br />
Pilottiin osallistuvat painonhallintaryhmän jäsenet voivat lähettää verenpaineen<br />
ja rasvaprosentin mittaustulokset langattomasti tietokantaan etäseurantaa varten.<br />
TERVEYS JA TALOUS 2/20<strong>10</strong>
Räätälöitävä laukku<br />
Terveyden edistämisen lisäksi ”CheckUp” laukkua<br />
voidaan räätälöidä eri tarkoituksiin. Norjassa sitä<br />
käytetään terveyspalveluiden uudelleenjärjestelyn<br />
tukena. Pohjois-Norjassa on ollut vaikeuksia saada<br />
lääkäreitä Senja-saaren syrjäisiin terveyskeskuksiin ja<br />
tämän vuoksi saaren kaikki lääkärit päätettiin keskittää<br />
yhteen isoon terveyskeskukseen. Potilaat voivat<br />
yhä käydä syrjäisissä terveyskeskuksissa, sillä laukun<br />
avulla mittaustulokset siirtyvät langattomasti palvelimelle<br />
ja lääkäri voi tarkastella tuloksia sieltä ilman<br />
että potilaiden tarvitsee matkustaa tutkimuksia varten<br />
vastaanotolle. Oulussa tullaan testaamaan vastaavaa<br />
konseptia kardiologisten potilaiden etäseurannassa<br />
siten, että potilaat saavat laukun kotikäyttöön.<br />
Liikkuva silmätautien tutkimusyksikkö<br />
Ruotsissa tullaan testaamaan Pohjois-Pohjanmaan<br />
sairaanhoitopiirissä kehitettyä liikkuvaa silmätautien<br />
tutkimusyksikköä Silmoa diabeetikkojen retinopatian<br />
seulontaan ja glaukooman seurantaan. Liikkuva<br />
tutkimusyksikkö tuo palvelut potilaan lähelle<br />
ja potilaiden ei tarvitse matkustaa tutkimuksia varten<br />
sairaalaan.<br />
Health palvelujen arviointi<br />
Pilotointijakson lopussa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa<br />
ja Skotlannissa tehdään arvio kunkin palvelun soveltuvuudesta,<br />
käytettävyydestä ja vaikuttavuudesta.<br />
Mikäli kokemukset ovat olleet hyviä, uusi palvelu<br />
voi tulla osaksi normaalia toimintaa.<br />
Tietyt palvelumuodot kuten teledialyysi Skotlannissa<br />
tulevat jo varmuudella jäämään pysyväksi toiminnaksi,<br />
ja tulevat näin hyödyttämään Pohjoisen<br />
periferian asukkaita myös tulevaisuudessa. Hankkeen<br />
tulokset ja kokemukset tullaan julkaisemaan<br />
yhteenvetoraportissa, josta voivat hyötyä kaikki<br />
harvaan asuttujen alueiden asukkaat Euroopassa ja<br />
muuallakin. ■<br />
2/20<strong>10</strong> TERVEYS JA TALOUS 15
HUS-tietotekniikka ja HUS:n psykiatrinen tulosyksikkö vievät yhdessä eteenpäin ns. nettiterapia-hanketta. Kuvassa vas.<br />
projektipäällikkö Juha Syrjäläinen ja kehittämispäällikkö Jan-Henry Stenberg.<br />
Varhaista puuttumista<br />
nettiterapialla<br />
Teksti ja kuva: SIRPA SARÉN<br />
Voisiko verkkoselaimessa<br />
tapahtuva psykoterapia<br />
tuoda joissakin tapauksissa<br />
apua hoidon<br />
saatavuudessa ilmeneviin<br />
ongelmiin? Näin uskotaan<br />
HUS:ssa, jossa nyt<br />
kehitetään meidän<br />
oloissamme aivan uutta<br />
tapaa vastata<br />
psykoterapian kysyntään.<br />
16<br />
Informaatioteknologian hyödyntäminen<br />
kuuluu myös HUS:n<br />
psykiatrian suunnitelmaan. HUStietotekniikka<br />
on ryhtynyt yhdessä<br />
HUS:in psykiatrisen tulosyksikön<br />
kanssa kehittämään netissä toimivia<br />
terapiapalveluja. Puhutaan nettiterapiasta.<br />
Kehittämispäällikkö, psykoterapian<br />
erikoispsykologi Jan-Henry<br />
Stenberg täsmentäisi puhekieleen<br />
vakiintunutta termiä seuraavasti:<br />
- <strong>Netti</strong>terapia viittaa verkkoselaimessa<br />
tapahtuvaan psykoterapiaan.<br />
Uusi palvelu<br />
Jan-Henry Stenberg törmää nettiterapiasta<br />
keskusteltaessa usein kysymykseen,<br />
että ollaanko potilaiden<br />
hoitoa siirtämässä verkkoon.<br />
- Siitä ei ole kyse. <strong>Netti</strong>terapia ei<br />
pääsääntöisesti korvaa olemassa olevia<br />
psykoterapioita, vaan kyse on uusista<br />
palveluista. Monet niistä häiriöistä,<br />
joihin verkkoterapiaa suunnitellaan<br />
ovat sellaisia, joiden hoidon<br />
saatavuus ei tähän mennessä ole ollut<br />
kovin hyvä.<br />
Stenberg haluaa korostaa, että nettiterapialla<br />
pyritään siihen, että tietyt<br />
potilasryhmät eivät jäisi ilman hoitoa.<br />
Tavoitteena on varhainen puuttuminen<br />
ja tätä kautta paremmat hoitotulokset.<br />
On arvioitu, että alle puolet<br />
mielenterveyshäiriöistä kärsivistä<br />
on aktiivisia mielenterveyspalvelujen<br />
käyttäjiä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa<br />
häiriökäyttäytymiseen puu-<br />
TERVEYS JA TALOUS 2/20<strong>10</strong>
tutaan sitä suuremmat terveyshyödyt<br />
on saatavissa.<br />
- Hoitamattomana monet häiriöt<br />
kuten esim. monet ahdistuneisuushäiriöt,<br />
voivat johtaa helposti suurempaan<br />
hoidon tarpeeseen kun ongelmat<br />
pahenevat. Potilaille voi tulla<br />
seurannaishäiriöitä esim. alkoholin<br />
liikakäyttöä tai masentuneisuutta.<br />
<strong>Netti</strong>terapian tavoitteena on, että potilaat<br />
pääsisivät hoidon piiriin aikaisemmin<br />
ja laajemmin.<br />
Toiminnan vaikuttavuudesta on<br />
Jan-Henry Stenbergin mukaan saatu<br />
varsin hyviä tutkimustuloksia ulkomailla.<br />
- Ulkomaisissa vaikuttavuustutkimuksissa<br />
esimerkiksi ahdistuneisuushäiriöissä<br />
verkkopohjainen psykoterapia<br />
on todettu aivan yhtä tehokkaaksi<br />
kuin kasvokkain tapahtuva<br />
kognitiivinen psykoterapia. Hoito<br />
on kuitenkin tehokkaampaa kun samalla<br />
resurssilla voidaan hoitaa useampi<br />
potilas.<br />
Malli ulkomailta<br />
Suomessa on kyllä verkkopohjaisia<br />
hoitoja olemassa, mutta varsinaista<br />
verkkopohjaista strukturoitua psykoterapiajärjestelmää<br />
ei Jan-Henry<br />
Stenbergin tiedon mukaan ole.<br />
- Erilaisia tietokonepohjaisia psykoterapeuttisia<br />
menetelmiä sisältäviä<br />
apuvälineitä meiltä kyllä löytyy.<br />
Jotkut psykologit ja psykoterapeutit<br />
käyttävät niitä paljon apuna. Sen sijaan<br />
ulkomailla on strukturoituja terapiajärjestelmiä<br />
jo paljon.<br />
Nimenomaan tällaista strukturoitua<br />
terapiajärjestelmää nyt HUS:ssa<br />
kehitetään.<br />
Osa laajempaa<br />
suunnitelmaa<br />
Tietokonepohjaisia psykoterapioita<br />
voidaan Jan-Henry Stenbergin<br />
mukaan tehdä monella eri tavalla.<br />
HUS:ssa on ryhdytty kehittämään<br />
kognitiivispohjaisia ja häiriökeskeisiä<br />
järjestelmiä osana psykiatrian pitkäaikaista,<br />
laajempaa kehittämissuunnitelmaa.<br />
Tiettyyn häiriöön, esim. paniikkihäiriöön,<br />
kehitetään strukturoitu<br />
terapiajärjestelmä. Vähitellen näitä<br />
sitten kehitetään erilaisiin häiriöihin.<br />
- Lisähaastetta järjestelmän luomiselle<br />
tulee siitä, että se pitää saada lii-<br />
tettyä myös muihin järjestelmiin, joita<br />
on runsaasti kuten esim. potilastietojärjestelmä<br />
ym. erikoissairaanhoidon<br />
hallintajärjestelmät. Tässä<br />
joudutaan tekemään paljon erilaisten<br />
järjestelmien rajapintatyöskentelyä.<br />
Tämä tekee erikoissairaanhoidossa<br />
käyttöön otettavista verkkojärjestelmistä<br />
paljon haasteellisempia verrattuna<br />
esimerkiksi verkossa kuluttajille<br />
suoraan myytäviin palveluihin,<br />
kertoo Stenberg hankkeen haasteista.<br />
<strong>Netti</strong>terapia edellyttää tietysti tietoteknisesti<br />
suojattua ympäristöä.<br />
Tietosuoja-asiat on yksi tärkeä osa<br />
tätä järjestelmien yhteensovittamista.<br />
Kaikki tämä selvittäminen ja ohjelmien<br />
ja tietokantojen integrointi<br />
vie hankkeessa erittäin paljon aikaa.<br />
- Tietosuojan osalta täytyy hyvin<br />
tarkkaan pohtia mitkä tiedot psykoterapiasta<br />
tallentuvat ja mitkä eivät.<br />
Itseasiassa, kun taustatyö on tehty, ei<br />
tietosuojaongelmia tule yhtään sen<br />
enempää kuin tavallisesta psykoterapiasta,<br />
vakuuttaa Stenberg järjestelmän<br />
käytön turvallisuudesta.<br />
Rajattuihin tapauksiin<br />
Millaisille potilaille tällainen nettiterapia<br />
sitten sopii? Kaikkiin häiriöihin<br />
ei tietokonepohjaista psykoterapiaa<br />
voi kehittää.<br />
- Perusedellytys sen käytölle on, että<br />
potilaan häiriö vastaa siihen kehitettyäpsykoterapiaverkkojärjestelmää.<br />
Tyypillisiä esimerkkejä voisivat<br />
olla erilaiset ahdistuneisuushäiriöt<br />
- paniikkihäiriö, sosiaaliset pelot<br />
– jotkut mielialahäiriöiden muo-<br />
IT-psykiatriaa<br />
dot ja alkoholin liikakäyttö, luettelee<br />
Stenberg.<br />
- Toinen edellytys on, että potilas<br />
ei voi olla monihäiriöinen, hänellä ei<br />
voi olla kovin laaja-alaista mielenterveyden<br />
ongelmaa. Tietysti potilaan<br />
tulee kyetä käyttämään tietokonetta.<br />
Itseasiassa nettiterapia ei käyttäjälle<br />
ole sen vaikeampaa kuin laskujen<br />
maksaminen netin kautta, kiteyttää<br />
Stenberg.<br />
Ulkomailla on kehitetty erilaisia<br />
nettiterapia-ohjelmia, joihin sisältyy<br />
istuntoja psykoterapeutin kanssa,<br />
kotitehtäviä, monivalintatehtäviä<br />
jne. Näissä ohjelmissa hyödynnetään<br />
multimedian mahdollisuuksia,<br />
kuvaa ja ääntä.<br />
Minkälaista tämä HUS:ssa nyt kehitteillä<br />
oleva nettiterapia voisi sitten<br />
käytännössä olla?<br />
- Pyritään strukturoituun ja tietyn<br />
istuntomäärän sisältävään järjestelmään,<br />
joka ohjaa potilasta ja tuo hänelle<br />
häiriöön sopivaa tietoa ja tehtäviä.<br />
Lisäksi terapeutti seuraa potilaan<br />
etenemistä ja kommunikoi potilaan<br />
kanssa hoidon aikana. Järjestelmässä<br />
hyödynnetään monipuolisesti<br />
verkkoympäristön mahdollistamia<br />
puitteita ja potilas voi mm. ladata sopivia<br />
tehtäviä ja materiaalia koneelle,<br />
kertoo Stenberg.<br />
Jan-Henry Stenberg toivoo, että<br />
nettiterapiapalveluja päästäisiin jo tämän<br />
vuoden puolella pilotoimaan. ■<br />
Hyvinkään sairaanhoitoalueella käynnistyneen KelNet-projektin<br />
tuloksena kehitettiin psykiatrisiin häiriöihin liittyvä verkkopohjainen<br />
neuvontajärjestelmä, mielenterveyssivusto, joka toimii osoitteessa<br />
http://mielenterveystalo.hus.fi. Tämä idea on nyt kovasti leviämässä<br />
Hyvinkään sairaanhoitoalueen lisäksi muuallekin. Sitä ollaan<br />
HUS-alueella ottamassa käyttöön mm. Peijaksen ja myöhemmin<br />
myös Jorvin alueella.<br />
2/20<strong>10</strong> TERVEYS JA TALOUS 17
Espoon Leppävaaran terveysaseman asiakkaista<br />
noin 130 pitkäaikaissairautta sairastavaa on<br />
tehnyt sähköisen asioinnin sopimuksen.<br />
Potilas avainpelaajana<br />
18<br />
Espoo on kehittänyt pitkäaikaissairauksien hoitoon<br />
käytäntöjä, jotka tukevat potilaan aktiivista roolia<br />
sairautensa hoidossa. Nyt kaikilla Espoon<br />
terveysasemilla on ollut käytössä myös sähköinen<br />
asiointipalvelu, jonka kautta potilaat voivat seurata<br />
mm. omia terveystietojaan.<br />
TERVEYS JA TALOUS 2/20<strong>10</strong>
Teksti ja kuvat: SIRPA SARÉN<br />
Sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä<br />
omalla toiminnalla on<br />
tärkeä osuus. Espoossa uskotaan,<br />
että potilas on oman terveytensä<br />
paras edistäjä. Terveysasemilla on<br />
otettu käyttöön potilaan omaa toimintaa<br />
tukeva pitkäaikaissairauksien<br />
hoitomalli. Lähtökohtana on ollut parantaa<br />
pitkäaikaissairauksia sairastavien<br />
hoitotasapainoa ja vähentää niiden<br />
liitännäissairauksia.<br />
- Meillä on neljän vuoden kehittämisjakso<br />
takana ja tuona aikana on<br />
toteutettu lukuisia potilaspilotteja.<br />
Tämä kehittämämme malli on tarkoitettu<br />
pitkäaikaispotilaille, joilla<br />
on pysyvä hoitosuhde terveyskeskukseen,<br />
kertoo projektipäällikkönä<br />
toiminut, terveydenhoitaja Anna-<br />
Mari Leppäkoski.<br />
Kelan tilastojen mukaan Espoossa<br />
on noin 40 000 pitkäaikaissairasta, tosin<br />
heistä osan hoitovastuu on työterveyshuollossa<br />
tai erikoissairaanhoidossa,<br />
eivätkä he välttämättä asioi<br />
lainkaan terveyskeskuksessa.<br />
Omahoitoa<br />
- Potilas on nykyisessä terveydenhuoltojärjestelmässämme<br />
vielä käyttämätön<br />
voimavara. Miten saada potilas<br />
osallistumaan oman sairautensa<br />
hoitoon, pohtii Leppäkoski ja uskoo,<br />
että tämä Espoon uusi hoitomalli<br />
edistää tätä tavoitetta.<br />
Espoossa tarjotaan potilaille erilaisia<br />
palveluja. Terveysasemien omahoitopisteissä<br />
kuntalainen on voinut<br />
omatoimisesti esim. mitata verenpaineensa<br />
sekä saada tietoa sairauden ja<br />
terveyden hoitamiseen. Terveysasemilla<br />
on järjestetty kuntalaisille ryhmiä<br />
esimerkiksi painonhallinnasta,<br />
sydänsairauksista ja tupakanpolton<br />
lopettamisesta.<br />
- Meillä on hyvin paljon erilaista,<br />
monipuolista ryhmätoimintaa. Joka<br />
kuukausi käynnistyy uusia ryhmiä,<br />
kertoo Leppäkoski.<br />
Pitkäaikaissairauksissa on terveysasemalla<br />
tehty yhdessä potilaan<br />
kanssa yksilöllinen hoitosuunnitelma<br />
sekä toteutettu säännölliset seurantakäynnit<br />
hoitajan ja lääkärin vastaanotolla.<br />
- Hoidon tulosten kannalta tiimityö<br />
on tärkeää. Potilas on hoitotiimin ta-<br />
Espoon omahoitohankkeen projektipäällikkönä<br />
toimi terveydenhoitaja Anna-mari Leppäkoski.<br />
savertainen jäsen ja yhdessä hänen<br />
kanssaan laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma.<br />
Sähköistä asiointia<br />
Kaikilla Espoon terveysasemilla on<br />
helmikuusta 20<strong>10</strong> lähtien ollut käytössä<br />
sähköinen asiointipalvelu. Nyt<br />
potilaat voivat hoitaa terveyttään<br />
koskevia asioita suoraan kotoaan tietokoneella<br />
internetin kautta. Yhteydenotto<br />
tapahtuu Omahoidon verkkosivuilta<br />
Terveyskansion välityksellä.<br />
Asiointipalvelu on ensisijaisesti<br />
tarkoitettu niille kuntalaisille, joilla<br />
on jokin pitkäaikainen seurantaa vaativa<br />
sairaus.<br />
Sähköisen asioinnin avulla asiakas<br />
voi lähettää kysymyksiä omahoitajalle<br />
ja omalääkärille ja saada niihin<br />
sähköisesti vastauksen. Lisäksi omahoitopalvelun<br />
kautta voidaan välit-<br />
tää sairauksien seurantaan liittyviä<br />
sovittuja tietoja (esimerkiksi verensokeri-<br />
ja verenpainearvot) ja saada hoitoa<br />
koskevia ohjeita. Asiakas saa palvelun<br />
kautta laboratoriotutkimustensa<br />
vastaukset ja niitä koskevat lääkärin<br />
tai hoitajan kommentit. Terveyskansion<br />
kautta voi tarkastella hoitosuunnitelmaansa,<br />
sovittuja seurantakäyntejä<br />
sekä lääkitystä koskevia tietoja.<br />
- Toukokuussa otetaan käyttöön<br />
mahdollisuus uusia resepti netin<br />
kautta. Keväällä viedään terveyskansioon<br />
myös rokotustiedot, jolloin potilaan<br />
on itse helppo seurata mitä rokotuksia<br />
hänellä on voimassa ja milloin<br />
ne pitää uusia.<br />
- Myöhemmin otetaan mahdollisesti<br />
käyttöön myös rajattu ajanvaraus<br />
internetin kautta. Tämä tulee koskemaan<br />
lähinnä vuosittaisia seurantakäyntejä.<br />
Ajanvaraus netin kautta on<br />
2/20<strong>10</strong> TERVEYS JA TALOUS 19
hankalampi toteuttaa, koska kunnallisessa<br />
<strong>terveydenhuollossa</strong> vaaditaan<br />
aina ensin hoidon tarpeen arviointi,<br />
selvittää Leppäkoski.<br />
Toimii<br />
verkkopankkitunnuksilla<br />
Terveyskansio on kullekin asiakkaalle<br />
henkilökohtainen. Tunnistautuminen<br />
tapahtuu verkkopankkitunnisteilla.<br />
Verkkopalvelun kautta välitettävät<br />
viestit on salakirjoitettu eivätkä<br />
ulkopuoliset voi lukea, kopioida tai<br />
muuttaa niitä.<br />
Ennen palvelun aloittamista asiakkaan<br />
tulee allekirjoittaa sähköisen<br />
asioinnin sopimus, joka palautetaan<br />
terveysaseman potilastoimistoon.<br />
- Tähän mennessä sopimuksen on<br />
tehnyt jo noin 130 potilasta pelkästään<br />
yhdellä terveysasemalla, Leppävaarassa.<br />
Palvelulle tavoitellaan tänä<br />
vuonna noin 2000 käyttäjää, kertoo<br />
Leppäkoski.<br />
Asiakas voi purkaa sopimuksen<br />
milloin tahansa ilmoittamalla siitä<br />
kirjallisesti terveyskeskukseen. Sopimus<br />
päättyy automaattisesti, kun<br />
asiakkuus Espoon kaupungin terveyskeskuksessa<br />
päättyy asiakkaan<br />
muuttaessa paikkakunnalta. Mikäli<br />
terveyskeskus havaitsee sähköisen<br />
palvelun käytössä tahallisia väärinkäytöksiä,<br />
asiakkaan oikeudet käyttää<br />
palvelua voidaan evätä.<br />
Asiakas ”omistaa”<br />
potilaskertomuksensa<br />
Palvelu on yhdistetty terveyskeskuksen<br />
asiakastietojärjestelmään,<br />
josta siirtyy potilaan nähtäväksi pysyvät<br />
diagnoosit, lääkitys, laboratoriotulokset,<br />
hoitosuunnitelma ja sovitun<br />
seurantakäynnin ajankohta. Tällaista<br />
sähköistä asiointia on muuallakin<br />
Suomessa, mutta Espoo on sikäli<br />
edelläkävijä, että tiedot siirtyvät automaattisesti<br />
terveyskeskuksen asiakastietojärjestelmästä<br />
potilaan Terveyskansioon.<br />
Sähköistä asiointia on<br />
muuallakin Suomessa, mutta yleensä<br />
ongelmana on ollut, että tiedot ovat<br />
erillisessä järjestelmässä, mikä tarkoittaa<br />
työntekijän näkökulmasta lisätyötä.<br />
- Meillä on käytössä Effica-asiakastietojärjestelmä<br />
ja olemme yhteistyössä<br />
tietojärjestelmän toimittajan, Tieto<br />
20<br />
Espoon terveysasemien omahoitopisteissä<br />
kuntalainen on voinut omatoimisesti<br />
esim. mitata verenpaineensa.<br />
Oyj:n kanssa kehittäneet nämä yhteydet.<br />
Järjestelmä vaatii yhteyksien luomista<br />
asiakastietojärjestelmän ja potilaan<br />
terveyskansion välille, selvittää<br />
Leppäkoski tekniikasta.<br />
Kiireettömästi<br />
Palvelu mahdollistaa potilaalle lyhyen<br />
ja kiireettömän asioinnin. Kiireellisten<br />
asioiden hoitamiseen palvelu<br />
ei sovellu, sillä potilas saa vastauksen<br />
vasta kolmen työpäivän aikana.<br />
<strong>Netti</strong>asiointi helpottaa potilaan yhteydenpitoa<br />
terveysasemalle ja vähentää<br />
tarvetta soittaa.<br />
- Meille tulee satoja puheluja päivässä<br />
ja tämä helpottaa kiireettömien<br />
asioiden hoitoa. Asiakas ei ole sidottu<br />
tiettyyn puhelinaikaan, vaan voi ottaa<br />
yhteyttä hänelle parhaiten sopivana<br />
ajankohtana. Myöskään työntekijä<br />
ei ole sidottu tiettyyn aikaan,<br />
vaan hän voi vastata potilaan kysymykseen<br />
sopivana hetkenä.<br />
Kaikille tämä palvelu ei sovi, sen<br />
myöntää projektipäällikkökin, mutta<br />
hyvä lisäpalvelu niille, jotka sitä<br />
haluavat käyttää. Leppäkoski korostaa,<br />
että palvelun käyttö ei ole iästä<br />
kiinni.<br />
- Meilläkin on vanhin nettikäyttäjä<br />
88-vuotias ja kaikki on sujunut aivan<br />
ongelmitta.<br />
<strong>Netti</strong>palvelu hyödyttää myös lääkäriä<br />
ja hoitajaa. Se on koettu henkilöstönkin<br />
taholla helppokäyttöiseksi<br />
ja joustavaksi työtavaksi. Myönteisiä<br />
tuloksiakin on jo saatu.<br />
- Hoitomallin kehittämisen aikanakin<br />
on ollut jo nähtävissä, että malli<br />
on parantanut sairauksien hoitotasapainoa.<br />
Esimerkiksi diabeetikoiden<br />
HbA <strong>10</strong>-pitoisuudet ovat parantuneet<br />
ja mallin mukainen toiminta on selvästi<br />
aktivoinut potilaita elintapojen<br />
muutoksiin, kertoo Anna-Mari Leppäkoski.<br />
■<br />
TERVEYS JA TALOUS 2/20<strong>10</strong>
Rittal - Das System<br />
Koko IT-infrastruktuuri räkistä<br />
kulunvalvontaan RimatriX5<br />
-kokonaisratkaisuna.<br />
Suunnittelusta<br />
avaimet käteen -toimitukseen.<br />
Nopeammin - paremmin - kaikkialle<br />
Rittal Oy<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
Kylmäkäytävät<br />
Kuumakäytävät<br />
Nestejäähdyttimet<br />
Modulaariset UPSit<br />
Virranjakojärjestelmät<br />
CMC-valvontajärjestelmät<br />
Asennuslattiat<br />
Konesalien kokonaistoimitukset<br />
Valimotie 35, PL 134, 015<strong>10</strong> Vantaa<br />
Puh. (09) 413 44 00, myynti@rittal.fi
Terveydenhoitajat<br />
vastaavat verkossa<br />
nuorille<br />
Teksti: SIRPA SARÉN<br />
<strong>Netti</strong> ja verkkoyhteisöt<br />
ovat nykypäivän nuorien<br />
viestintäkanava.<br />
Verkkoterkkari-hankkeessa<br />
terveydenhoitajat<br />
osallistuvat<br />
moniammatilliseen<br />
verkkotyöhön nuorten<br />
suosimissa Habbo- ja<br />
IRC-Galleriaverkkoympäristöissä.<br />
Verkkoterkkari-hanke on Helsingin<br />
terveyskeskuksen yhteistyöhanke<br />
Helsingin nuorisoasiainkeskuksen<br />
koordinoiman<br />
Netari.fi:n kanssa. Verkkoterkkari-hankkeen<br />
terveydenhoitajat ovat<br />
osallistuneet verkkotyöhön vuoden<br />
2009 alusta alkaen. Toiminnan tavoitteena<br />
on lisätä nuorten mahdollisuuksia<br />
kommentoida ja keskustella<br />
terveydenhoitajan kanssa sekä kysyä<br />
terveyteen liittyvistä asioista verkossa.<br />
Matala kynnys avun<br />
hakemiseen<br />
Haasteita nuorten arkeen tuo opiskelun,<br />
harrastusten ja työelämän yhteensovittaminen.<br />
Tukemalla ajoissa<br />
nuoria ja ohjaamalla heitä tarvittaessa<br />
palvelujen piiriin ehkäistään vaikeuksien<br />
syntymistä tai niiden syvenemistä.<br />
- Tämä on hyvä lisäpalvelu. Tarkoituksena<br />
ei ole korvata mitään olemassa<br />
olevia palveluja kuten esimerkiksi<br />
kouluterveydenhuoltoa. Pikemminkin<br />
voisi sanoa, että päinvastoin.<br />
22<br />
Kolme verkkoterkkaria vastaa nuorten terveyteen liittyviin kysymyksiin.<br />
Monasti ohjaamme nuoria kääntymään<br />
suoraan kouluterveydenhoitajan<br />
tai jonkun tutun, luotettavan henkilön<br />
esim. nuoriso-ohjaajan puoleen<br />
kasvokkain puhumaan, toteaa projektikoordinaattori<br />
Inga Klen.<br />
- Kriisitilanteiltakaan ei ole vältytty.<br />
Joskus on tosin jouduttu etsimään<br />
kontaktiväylä välittömästi, myöntää<br />
Inga Klen.<br />
IRC-Gallerian Netari- yhteisössä<br />
kohdatut nuoret ovat olleet keskiiältään<br />
16-vuotiaita. Habbon Netarinuorisotilassa<br />
kohdatut nuoret ovat<br />
olleet hieman nuorempia, keski-iältään<br />
13,6 vuotiaita.<br />
-- IRC-Galleriassa keskusteluaiheita<br />
ovat olleet mm. ihmissuhteet, ehkäisy,<br />
mielialat ja koulunkäynti. Hab-<br />
bossa kysymykset ovat usein liittyneet<br />
omaan kasvuun ja kehitykseen<br />
sekä mielialoihin. Yleistä keskustelua<br />
käytiin paljon sikainfluenssasta.<br />
Kommentteja vaihdettiin ahkerasti,<br />
kertoo Inga Klen aiheista.<br />
- Yleisten chat-keskustelujen lisäksi<br />
IRC-Galleriassa voi terveydenhoitajan<br />
kanssa käydä myös kahdenkeskistä<br />
keskustelua. Tämä voi aiheesta<br />
riippuen kestää jopa tunnin. Yleensä<br />
kahdenkeskisissä keskusteluissa aiheet<br />
ovat arkaluonteisempia ja niinpä<br />
nuori voi näissä esiintyä täysin<br />
anonyymisti.<br />
Toistaiseksi aikaa kaikille keskusteluille<br />
on riittänyt ja Inga Klenin mukaan<br />
nuoret eivät ole ilmoittaneet etteivätkö<br />
olisi saaneet yhteyttä.<br />
TERVEYS JA TALOUS 2/20<strong>10</strong>
Tiettyyn aikaan<br />
reaaliaikaisesti<br />
IRC-Gallerian Netari-yhteisössä terveydenhoitaja<br />
on tavattavissa maanantaina<br />
ja torstaina kello 18.00-<br />
21.00 ja perjantaina ja lauantaina kello<br />
19.00-22.00. Habbon Netari -nuorisotilassa<br />
terveydenhoitaja on tavattavissa<br />
joka toinen maanantai omalla<br />
hahmollaan.<br />
- Hienoa tässä on, että palvelu toimii<br />
näinä aikoina täysin reaaliaikaisesti.<br />
Nuori saa heti vastauksen terveydenhoitajalta.<br />
Tästä olemme saaneet<br />
nuorilta positiivista palautetta.<br />
Jos emme pysty nuoren kysymykseen<br />
vastaamaan, voimme yhdessä<br />
hakea tietoa hänen ongelmaansa liittyvästä<br />
aiheesta. Ohjaamme nuoria<br />
luotettaville, virallisille nettisivuille<br />
tiedon haussa. Yleensä kysymykset<br />
eivät ole monimutkaisia. Tähän mennessä<br />
vastaukset ovat löytyneet, kertoo<br />
Inga Klen.<br />
Yhteyttä terveydenhoitajiin voi ottaa<br />
myös sähköpostilla verkkoterkkari@hel.fi.<br />
tai jättämällä kommentin<br />
/ kysymyksen IRC-Gallerian Verkkoterkkarit-<br />
yhteisöön.<br />
Innovaatiorahaa<br />
Hanke on saanut rahoituksensa Helsingin<br />
kaupunginhallituksen inno-<br />
2/20<strong>10</strong> TERVEYS JA TALOUS<br />
vaatiorahoista. Hankkeeseen on palkattu<br />
kokopäivätoiminen projektikoordinaattori<br />
ja kaksi terveydenhoitajaa,<br />
jotka ovat Helsingin kaupungin<br />
terveyskeskuksen työntekijöitä. Hankerahoitus<br />
päättyy tämän vuoden lopulla.<br />
- Palvelu on todettu tärkeäksi ja sitä<br />
on tavalla tai toisella tarkoitus jatkaa.<br />
Rahoitus on vielä avoin. Onko rahoittaja<br />
Helsingin kaupungin terveyskeskus<br />
tai saako uusi työmuoto jotain<br />
muuta rahoitusta, selviää keväällä.<br />
Hankkeen tavoitteena on laajentaa<br />
tätä toimintamallia muuallekin.<br />
- Verkkonuorisotyön ammattilaiset<br />
ovat todenneet tarvitsevansa yhteistyökumppanikseenterveydenhuollon<br />
asiantuntijaa. Netari.fi – hankeen<br />
verkkonuorisotyössä on mukana<br />
24 kuntaa. Olisi hienoa, jos saisimme<br />
terveydenhuollon asiantuntijoita<br />
mukaan tähän toimintaan isommissa<br />
kunnissa, ainakin niissä, joissa on jo<br />
vahva nuorisotyön ja terveydenhuollon<br />
yhteistyö.<br />
- Tämän toiminnan kautta voisi<br />
saada nuorisotyön ja terveydenhuollon<br />
moniammatillista, alueellistakin<br />
yhteistyötä kehitettyä. Palvelulle on<br />
selvästi kysyntää, uskoo Inga Klen. ■<br />
Uusi kirja auttaa<br />
vanhempia selviämään<br />
lastensa murrosiästä<br />
Mitä tapahtuu, kun pienestä kullannupusta<br />
kehkeytyy kapinoiva, salaileva ja<br />
suustaan räävitön murrosikäinen? Lastenpsykiatri<br />
Jari Sinkkosen uusi kirja,<br />
Nuoruusikä (WSOY) tarjoaa tuhdin annoksen<br />
hätkähdyttävääkin tietoa varhaisnuorten<br />
maailmasta.<br />
- Nuoren paras ystävä on verraten<br />
konservatiivinen aikuinen, sanoo lastenpsykiatri<br />
Jari Sinkkonen ja kehottaa<br />
vanhempia ”relaamaan”. Tärkeintä on<br />
olla aito. Nuoruusikä kuohuineen kuuluu<br />
lapsen luonnollisiin kehitysvaiheisiin<br />
siinä missä leikki-ikäisen uhma.<br />
Sinkkonen tarkastelee teoksessaan<br />
nuoruusiän vaiheita lasten ja nuorten<br />
parissa tehdyn kliinisen työn pohjalta<br />
sekä laajan tausta-aineiston kautta.<br />
Käsitellyiksi tulevat sekä tavanomaiset<br />
kuohut että vaikea oireilu käytöshäiriöineen.<br />
Nuorten vahva ryhmäytymisen tarve<br />
saa oman huomionsa, surullisena kääntöpuolenaan<br />
koulukiusaaminen. Hormonien<br />
vaikutuksista puberteetti-iässä<br />
on saatu viime vuosina paljon uutta,<br />
huolestuttavaakin tietoa. Tämän pohjalta<br />
kirjassa nostetaan erityiseen tarkasteluun<br />
riippuvuuksien syntyminen.<br />
Keskusteluyhteyden säilyminen vaatii<br />
avoimuutta ja rohkeutta myös aikuiselta,<br />
ja mitä enemmän arkiselle yhdessäololle<br />
varataan aikaa, sitä varmemmin<br />
saadaan tilanteita ratkaistua,<br />
ja monta hyödyllistä keskustelua käytyä.<br />
Aikaisempien teostensa tapaan Jari<br />
Sinkkonen tukee vanhempia vaativassa<br />
tehtävässään jämäkällä mutta lempeän<br />
humoristisella otteella. ”Nuoruus<br />
on sitä varten, että sen yli päästään.”<br />
Jari Sinkkonen, Nuoruusikä. Miten lapsesta<br />
tulee nuori aikuinen, 294 sivua, ovh.<br />
41 € ■<br />
23
Tietojärjestelmistä tukea<br />
rakennemuutokseen<br />
Teksti: JARI HAKALA<br />
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tietohallintojohtaja<br />
Sari Vesiluoma näkee useita haasteita terveydenhuollon<br />
tietojärjestelmien kehityksessä toimialan<br />
rakennemuutoksen jatkuessa tulevina vuosina.<br />
Vesiluoma nostaa muuttuvina asioina esiin<br />
kustannusten kasvun, toimenpiteiden lyhentymisen,<br />
avokäyntien määrän kasvun vuodepaikkojen määrän<br />
laskiessa, ja käytettävissä olevien resurssien määrän<br />
laskun suhteessa kysynnän määrään.<br />
– Tietojärjestelmien tulee näissä muuttuvissa<br />
oloissa olla toimintaa tukevia,<br />
korostaa Vesiluoma. Vesiluoma painottaa<br />
mallia, jossa toiminnan kehittäminen<br />
määrää myös tietojärjestelmän kehittymisen.<br />
– Tietojärjestelmän tulee aina olla<br />
renki eikä isäntä. Haasteena on se, ettei<br />
kaikille terveydenhuollon toimijoille<br />
voi tehdä erikseen räätälöityjä järjestelmiä.<br />
On siis harkittava toiminnan<br />
kehittämistä yhdessä, jotta saadaan tehokkaasti<br />
toimintaa tukevia tietojärjestelmiä,<br />
muistuttaa Vesiluoma.<br />
Toimijat ytimessä<br />
Vesiluoma toteaa monen näkevän tietojärjestelmän<br />
vain tietokoneella olevana<br />
järjestelmänä.<br />
– Minun mielestäni käsite tietojärjestelmä<br />
on paljon laajempi kokonaisuus.<br />
Se koostuu tietokoneella olevien<br />
asioiden lisäksi ihmisistä ja organisaation<br />
toimintamalleista sekä niiden yhteensovittamisesta,<br />
toteaa Vesiluoma.<br />
Tietohallintojohtaja ei näe nykyisiä<br />
terveydenhuollon tietojärjestelmiä<br />
välttämättä suoraan toimintaa tukevina<br />
järjestelminä.<br />
– Nyt on toimittu niin, että aiemmin<br />
paperilla olleet kaavakkeet ja lomakkeet<br />
on muutettu sähköiseen muotoon.<br />
Todellista toiminnan kehittämistä<br />
on vielä vähemmän ja se edellyttäisi<br />
ihan uusien tietotekniikan tukemien<br />
toimintamallien miettimistä.<br />
24<br />
Eli sen miettimistä, miten tietojärjestelmillä<br />
oikeasti tuetaan kokonaisvaltaisesti<br />
hoitoprosessia ja silloin toimijoiden<br />
on oltava siellä ytimessä.<br />
Vaiheittainen<br />
kehittäminen<br />
Vesiluoma haluaisi hieman jarruttaa<br />
nykyistä isojen uusien asioiden kerralla<br />
tietojärjestelmiin tuomista ja vaiheistaa<br />
kehitystä.<br />
– Meidän pitäisi pohtia miten isot<br />
ohjelmakokonaisuudet saataisiin lähemmäs<br />
käytännön hoitotyötä ja hoitotyössä<br />
oleville henkilöille aikaa tärkeälle<br />
tekemiselle eli asiakkaan kohtaamiselle.<br />
Kokonaisvaltaisen hoidon<br />
ydin on: ihmisen kohtaaminen, kuuleminen<br />
ja auttaminen.<br />
Vesiluomalla on myös ajatus miten<br />
terveydenhuollon toimialan rakennemuutosta<br />
pystyttäisiin tukemaan tietojärjestelmien<br />
avulla.<br />
– Tietojärjestelmissä on taustalla aina<br />
oletusmalli siitä, miten ihmisten<br />
kuvitellaan toimivan. Tämän mallin<br />
sovittaminen käytäntöön on iso asia.<br />
Kun valmis ohjelma viedään reaalielämään,<br />
kaksi maailmaa kohtaa. Vaihtoehto<br />
nykyisille isoille kokonaisuuksille<br />
voisi olla ”ketterä malli”. Malli, jossa<br />
pieniä valmiita osioita otetaan käyttöön.<br />
Myös nykyistä modulaarisempi<br />
tietojärjestelmärakenne avoimine rajapintoineen<br />
voisi tukea toimintaa paremmin,<br />
Vesiluoma pohtii.<br />
Terveydenhuollon<br />
sujuvuus<br />
Vesiluoma kysyy unohtuuko meneillään<br />
olevassa rakenteiden uudistuksessa:<br />
terveydenhuollon sujuvuus,<br />
käytännön työn kehittäminen sekä<br />
osaamisen ja voimavarojen saaminen<br />
tehokkaasti potilaiden hyväksi.<br />
– Kustannushaasteista huolimatta<br />
hoidon ja toiminnan taso on kyettävä<br />
pitämään korkealla.<br />
Tässä on haaste myös tietojärjestelmille,<br />
sillä Vesiluoma toteaa samanaikaisesti<br />
tarvittavan toisaalta paremmin<br />
tietoteknisesti käsiteltävissä<br />
olevia tietoja ja toisaalta tukea varsinaiselle<br />
potilastyölle. Kun tiedot saadaan<br />
helpommin käsiteltävään muotoon<br />
tarkoittaa se usein sitä, että käytännön<br />
kirjaamistavat muuttuvat ja<br />
saattavat monimutkaistua. Osalle<br />
tietojärjestelmien käyttäjistä voi tulla<br />
tunne, että tietojärjestelmät tukevat<br />
enemmän hallinnollista työtä kuin<br />
potilastyötä.<br />
– Potilastiedon hallintaa pitää pystyä<br />
tukemaan sähköisesti, jossa tiedon<br />
laadun varmistus on tärkeällä<br />
sijalla. Ajatuksia potilastietojärjestelmien<br />
tulevaisuuden kehityskohteiksi<br />
voisivat olla esimerkiksi sähköinen<br />
tuki asiantuntijaverkostojen toiminnalle<br />
ja etäkonsultoinnille, Vesiluoma<br />
miettii. ■<br />
TERVEYS JA TALOUS 2/20<strong>10</strong>
Tuottavuus, tehokkuus ja<br />
terveyshyöty <strong>terveydenhuollossa</strong><br />
Otsikkoaihe on teemana Terveys- ja<br />
talouspäivillä 9. – <strong>10</strong>.9.20<strong>10</strong> Tampereella<br />
Päiväohjelmat ja näyttely ovat toimivassa ja<br />
kauniissa Tampere-talossa, joka sijaitsee lähes<br />
ydinkeskustassa<br />
Ohjelma, hintatiedot, ilmoittautumismenettely,<br />
yhteystiedot ym. julkaistaan yhdistyksen sivuilla<br />
www.terveysjatalous.fi sekä Terveys ja talous –<br />
lehdessä (17.6.)<br />
Lupaamme<br />
– tasokkaan ja ajankohtaisen ohjelman<br />
– iloisen ohjelmallisen iltajuhlan<br />
Musiikkiteatteri Palatsissa, Tampereen<br />
keskustassa<br />
– monipuoliset majoitusvaihtoehdot<br />
Tervetuloa mukaan!<br />
DMN – Dometic Monitoring Network<br />
Helppokäyttöinen järjestelmä<br />
kylmälaitteiden lämpötila-<br />
ja muiden tietojen seurantaan,<br />
arkistointiin ja analysointiin.<br />
Lyömättömät edut:<br />
• Keskitetty tietokanta kaikille järjestelmään kytketyille<br />
laitteille (myös muiden valmistajien laitteille)<br />
• Etäkäyttömahdollisuus, eli valvontaa voidaan<br />
tehdä jopa eri paikkakunnalta<br />
• Parantaa ja helpottaa huomattavasti kylmälaitteiden<br />
valvontaa verrattuna esimerkiksi piirtureiden käyttöön<br />
Lisätietoja:<br />
Dometic Finland Oy<br />
Mestarintie 4<br />
01370 VANTAA<br />
puh 0207 413 220<br />
2/20<strong>10</strong> TERVEYS JA TALOUS 25
Lapin pakkasista<br />
eväitä energiansäästöön<br />
Teksti: JARI HAKALA<br />
Kuvat: JARI HAKALA JA REGIS DECORME<br />
Sairaaloiden energiansäästöön<br />
pureutuvan viiden Euroopan<br />
maan HosPilot-projektin osallistujat<br />
kokoontuivat hankkeen kolmanteen<br />
projektikokoukseen Leville<br />
talvisissa merkeissä. Kolmivuotisessa<br />
hankkeessa ovat mukana Suomi,<br />
Espanja, Hollanti, Ranska ja Monaco.<br />
– Kyseessä on Euroopan Unionin<br />
laajuinen hanke ja täällä Levillä<br />
näimme konkreettisesti käytännössä<br />
sen, että samat ratkaisut eivät toimi<br />
Espanjassa ja Suomessa, viittaa projektin<br />
tiedotuksesta vastaava ranskalainen<br />
Regis Decorme ulkona yli 20<br />
asteen voimalla paukkuneeseen pakkaskeliin.<br />
Vuosi sitten käynnistyneessä projektissa<br />
on mukana <strong>11</strong> eri yhteistyötahoa.<br />
Hankkeen projektipäällikkönä<br />
toimii Hollannissa Philips Lightningilla<br />
työskentelevä Nejbosa Fisenkovic.<br />
Hankkeen kokonaiskustannukset<br />
ovat viisi miljoonaa euroa,<br />
josta puolet tulee EU:lta. Keinoja<br />
energiansäästöön pyritään löytämään<br />
sekä valaistuksessa että lämmityksessä.<br />
Mukana on tutkimuslaitoksia<br />
eri maista ja pilottikohteena<br />
toimii kolme sairaalaa. Suomen<br />
organisaatiota vetää VTT:n erikoistutkija<br />
Esa Nykänen.<br />
– Hankkeessa löydetyt ratkaisut<br />
ovat hyödynnettävissä sairaaloiden<br />
lisäksi eri tyyppisissä terveydenhuollon<br />
rakennuksissa sekä muussa julkisessa<br />
rakentamisessa, korostaa Nykänen.<br />
Seinäjoella kaksi<br />
pilottikohdetta<br />
Suomessa hankkeen pilottikohteena<br />
toimivan Seinäjoen keskussairaalan<br />
ja VTT:n lisäksi Suomen organisaatiossa<br />
on mukana suunnittelutoimisto<br />
Granlund Oy. Seinäjoen keskus-<br />
26<br />
Hollantilaisen Groningenin yliopistosairaalan tekninen johtaja Henk Timmermann<br />
viihtyi Lapin ilmapiirissä.<br />
sairaalassa sähkö- ja lämmityskulut<br />
ovat vuodessa yhteensä 2,5 miljoonan<br />
euron luokkaa.<br />
– Lähdimme mukaan, sillä energiansäästö<br />
kiinnostaa ja se on ajankohtainen<br />
aihe, kiteyttää Etelä-Pohjanmaan<br />
sairaanhoitopiirin johtaja<br />
Jaakko Pihlajamäki.<br />
Sairaalan käyttäjiä ei ole hankkeessa<br />
unohdettu.<br />
– Käyttäjälähtöisyys ja käyttömukavuus<br />
ovat myös hankkeessa mer-<br />
HosPilot hankkeen<br />
tiedotuksesta vastaava<br />
ranskalainen<br />
Regis Decorme jatkoi<br />
kokouksen jälkeenlomatunnelmissakoiravaljakkoajelulla.<br />
kittävässä roolissa, painottaa Etelä-<br />
Pohjanmaan sairaanhoitopiirin suunnittelija<br />
Tiina Yli-Karhu.<br />
Seinäjoen keskussairaalassa on<br />
kaksi pilottikohdetta. Sähköenergian<br />
säästöratkaisuja testataan vuodeosastolla,<br />
jossa osasto on jaettu kahteen<br />
samankokoiseen alueeseen. Saneerauskohteen<br />
toinen vaihe varustetaan<br />
soveltuvin osin led-tekniikalla<br />
sekä ICT-teknologiaan perustuvilla<br />
valaistuksen ohjausjärjestelmil-<br />
TERVEYS JA TALOUS 2/20<strong>10</strong>
HosPilot -energiansäästöprojektin osallistujat viidestä eri Euroopan maasta kokoontuivat Levillä. Artikkelin kirjoittaja Jari<br />
Hakala on viides vasemmalta, valkotakkisen projektipäällikkö Nejbosa ”Bob” Fisenkovicin vieressä vasemmalla takarivissä.<br />
lä. Vuoden kestävät vertailumittaukset<br />
käynnistyvät tämän vuoden elokuussa.<br />
Lämmitysenergian säästöratkaisuja<br />
Seinäjoella haetaan reaaliaikaisella<br />
energianseuranta- ja ohjausjärjestelmällä.<br />
Hollannissa testataan<br />
valaistusta<br />
Kolmesta pilottisairaalasta on Seinäjoen<br />
lisäksi hollantilainen Groningenin<br />
yliopistosairaala valinnut testattavan<br />
järjestelmän. Hollannissa testataan<br />
Seinäjoen tapaan valaistusratkaisuja<br />
samankokoisella noin tuhannen<br />
neliömetrin suuruisella vuodeosastolla.<br />
Rakennus nimeltään 25 on<br />
suuren sairaala-alueen vanhimpia rakennuksia,<br />
joka nimensä mukaisesti<br />
on myös rakennettu 25 vuotta sitten.<br />
– Viisikerroksisen rakennuksen<br />
osastot K1 ja K2 saneerataan tulevana<br />
kesänä. Tulemme saavuttamaan<br />
kolme merkittävää asiaa. Energiansäästön<br />
lisäksi käyttömukavuus paranee<br />
ja pystymme korvaamaan vanhan<br />
valaistustekniikan ratkaisut uuden<br />
tekniikan järjestelmillä, toteaa<br />
Groningenin sairaalan sähköosaston<br />
projektipäällikkö Andre Hundt. ■<br />
Karvahatut tekivät kauppansa<br />
Lapin kylmyys ei pelottanut HosPilot-projektin eurooppalaisia kumppaneita,<br />
vaan kävi päinvastoin. Espanjalaiset, ranskalaiset ja hollantilaiset<br />
kokousvieraat kehuivat Levin komeita ja puhtaita maisemia.<br />
– Tässä ilmapiirissä on ollut hienoa työskennellä. Se on tärkeää tällaisessa<br />
työssä. Olemme saavuttaneet hyvin kokoukselle asetetut tavoitteet,<br />
painottaa hollantilaisen Groningenin yliopistosairaalan tekninen johtaja<br />
Henk Timmermann.<br />
Myös hankkeen projektipäällikkö hollantilainen Nejbosa ”Bob” Fisenkovic<br />
kehui kokousjärjestelyjä.<br />
– Olen tyytyväinen, että valitsimme tämän ajankohdan, vaikka lunta ja<br />
pakkasta olikin paljon. Suomen organisaatio on hoitanut järjestelyt erittäin<br />
hienosti, Fisenkovic kiitteli.<br />
Osa kokousväestä jäi viettämään viikonloppua Leville. Niin myös kolmikko<br />
Timmermann, Fisenkovic ja hankkeen tiedotuksesta vastaava ranskalainen<br />
Regis Decorme.<br />
– Karvahattuja olemme ostaneet, niin ei palele. Koiravaljakko- ja poroajelua<br />
on ohjelmassa viikonloppuna, Timmermann ja Decorme innostuivat.<br />
Timmermann on suunnitellut tulevansa uudelleen Lappiin.<br />
– Olen ajatellut tulla tänne lomalle myös perheen kanssa. Talvella täällä<br />
voi tehdä paljon muutakin kuin hiihtää. Vaimo ei ole niin innostunut hiihtämisestä,<br />
naurahtaa ensimmäistä kertaa Lapissa vieraillut Timmermann.<br />
Laskettelua harrastava Fisenkovic saatetaan myös nähdä uudelleen Levin<br />
rinteillä.<br />
– Pidän paikasta. Hiihtoloma voi hyvinkin tulla kyseeseen täällä, Fisenkovic<br />
jatkoi.<br />
2/20<strong>10</strong> TERVEYS JA TALOUS 27
Palvelujen ja prosessien kehittäminen nojautuu yhä vahvemmin monipuoliseen raportointitietoon, jonka pohjalta voimme<br />
hyödyntää niukkoja resursseja paremmin, toteaa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan iho- ja sukupuolitautien ylilääkäri<br />
Minna Mörtenhumer.<br />
Raportoinnilla<br />
tehoa toimintaan<br />
Teksti: JOHANNA SUMMANEN<br />
Kuva: AKI PAAVOLA<br />
Potilastietojärjestelmiin tallennetaan<br />
päivittäin arvokasta<br />
tietoa potilaista, heidän hoidoistaan<br />
sekä organisaation prosesseista.<br />
Tämän tiedon aktiivinen hyödyntäminen<br />
on keskeinen osa terveydenhuollon<br />
strategista johtamista.<br />
Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä<br />
ylilääkärinä työskentelevä Minna<br />
Mörtenhumer korostaa, että luotettavan<br />
raportoinnin avulla terveydenhuollon<br />
niukat resurssit voidaan oh-<br />
28<br />
jata sinne missä niitä todella tarvitaan.<br />
- Toimintojen kehittäminen on olemassa<br />
olevan tehostamista. Monipuoliseen<br />
raportointitietoon nojaten<br />
voimme järjestää hoidot ja palvelut<br />
samoilla resursseilla yhä paremmin.<br />
Turhien käyntien eliminoiminen<br />
ja hoitojen porrastaminen pohjautuvat<br />
jatkossa oikeaan tietoon, ei vain<br />
mutu-tuntumaan, Kokkolan keskussairaalan<br />
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri<br />
Mörtenhumer kuvailee.<br />
Työkalu kliinikoiden<br />
tarpeisiin<br />
Keski-Pohjanmaan keskussairaala<br />
on yhdessä Tiedon kanssa kehittänyt<br />
aktiivisesti uuden sukupolven raportointityökalua.<br />
Effica Raportoinnin<br />
kokonaispalvelu tuottaa potilastietojärjestelmästä<br />
monipuolista tietoa<br />
terveydenhuollon sisältöjen ja prosessien<br />
tueksi. Työkalu mahdollistaa<br />
kontaktien, lähetteiden, diagnoosien,<br />
TERVEYS JA TALOUS 2/20<strong>10</strong>
toimenpiteiden ja laskutuksen ristiinraportoinnin.<br />
Tiedon asiantuntijalääkäri Jukka Liedeksen mukaan<br />
asioita ja prosesseja voidaan tarkastella suhteessa<br />
toisiinsa valitulla aikajaksolla, jolloin tehtyjen<br />
toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan arvioida.<br />
- Esimerkiksi luotettavat lähetetiedot kertovat mitä<br />
talossa tehdään: ketkä tilaavat töitä, minkä tyyppisiä<br />
töitä ja kuinka kiireellisiä pyynnöt ovat. Lähetteiden<br />
analysointi vaikuttaa keskeisesti toiminnan<br />
kehittämiseen ja resurssien kohdentamiseen, sairaanhoitopiirin<br />
suunnittelupäällikkö Hannu Pikkarainen<br />
toteaa.<br />
Mörtenhumer kuvailee uutta raportointityökalua<br />
helppokäyttöiseksi. Halutut tilastotiedot tulevat<br />
säännöllisesti ja automaattisesti sähköpostiin.<br />
Myös tiedonhaku itsenäisesti on mahdollista.<br />
- Raportit tuottavat joka ikiselle lääkärille mielenkiintoista<br />
ja tärkeää tietoa oman erikoisalan volyymeista.<br />
Työkalua on kehitetty kliinikoiden tarpeista,<br />
Mörtenhumer muistuttaa.<br />
Perustana yhtenäiset käytännöt<br />
Luotettavan raportoinnin ja suunnittelun edellytyksenä<br />
on yhdenmukainen kirjaaminen. Tiedon tarjoaman<br />
konsultoinnin tuella Kokkolassa käytössä olevat<br />
lähete-, diagnoosi-, toimenpide- ja laskutusprosessit<br />
sekä kirjaamistavat laadittiin yhtenäisiksi sekä<br />
henkilökuntaa opastettiin yhtenäisten käytäntöjen<br />
käyttöönotossa. Liedeksen mukaan menettelytapojen<br />
kehittämisen ja yhtenäistämisen yhteydessä<br />
varmistetaan, että tietojärjestelmä tukee mahdollisimman<br />
tehokkaasti organisaation toimintaa ja työprosesseja.<br />
Kokemus siitä, että kirjattuja potilastietoja oikeasti<br />
hyödynnetään hoidon ja resurssien suunnittelussa,<br />
kannustaa myös hoitohenkilökuntaa kirjaamaan<br />
tiedot täsmällisesti.<br />
- Kaikkien potilaan hoitoprosessissa mukana olevien<br />
on tiedettävä miten ja mihin tietoja tulee kirjata.<br />
Käsitteiden yhtenäistäminen läpi organisaation<br />
on olennainen osa luotettavan raportoinnin kehittämistyötä.<br />
Niin varsinainen hoitotyö kuin toimintojen<br />
kehittäminenkin ovat tiivistä tiimityötä, Mörtenhumer<br />
kuvailee. ■<br />
Kuinka voin hoitaa<br />
potilaitani parhaalla<br />
mahdollisella tavalla<br />
ja silti säästää<br />
kustannuksissa ?<br />
Autamme teitä terveydenhuollon<br />
haasteissa.<br />
Pienemmät kustannukset, varmemmat<br />
diagnoosit ja parempi työvirta ja tutkimusten<br />
laatu – onko tämä mahdollista ? Tarjoamme<br />
kattavan valikoiman kuvantamisjärjestelmiä,<br />
terveydenhuollon IT-järjestelmiä, ultraäänilaitteita<br />
sekä ammattitaitoisen ylläpidon ja<br />
teknisen tuen.<br />
Pyrkimyksemme on aina lähteä asiakkaamme<br />
tarpeista ja toiveista. Yhdessä terveydenhuollon<br />
kanssa luomme toimintaan sopeutettuja ja<br />
kustannustehokkaita ratkaisuja, jotka parantavat<br />
potilashoitoa.<br />
Answers for life.<br />
2/20<strong>10</strong> TERVEYS JA TALOUS 29
Oulun kaupunginteatteri<br />
tarjosi hyvät luento- ja näyttelytilat<br />
sairaalatekniikan päivien<br />
pitopaikkana.<br />
Sairaaloiden<br />
peruskorjaukset haasteena<br />
Kuva: Heimo Berger<br />
Suomen sairaalatekniikan yhdistyksen järjestämät<br />
vuotuiset Sairaalatekniikan päivät ovat vakiinnuttaneet<br />
paikkansa niin sairaaloiden teknisen henkilökunnan<br />
kuin myös yhteistyökumppaneiden keskuudessa.<br />
Teksti ja kuvat: JARI HAKALA<br />
Tänä vuonna sairaalatekniikan<br />
päivät järjestettiin Oulussa.<br />
Järjestäjänä toiminut Pohjois-Pohjanmaan<br />
sairaanhoitopiiri oli<br />
valinnut tapahtumapaikaksi Oulun<br />
kaupunginteatterin, josta löytyi toimivat<br />
luento- ja näyttelytilat.<br />
– Palaute päivistä on ollut hyvä.<br />
Sairaalatekniikan päivien osallistujamäärät<br />
ovat vuosittain kasvaneet ja<br />
sopivia tiloja omaavia kaupunkeja on<br />
jo haaste löytää. Onnistuneet päivät<br />
lämmittävät mieltä, toteaa Pohjois-<br />
Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tekninen<br />
johtaja Heikki Salumäki.<br />
Vuoden 20<strong>10</strong> päivien teemana oli:<br />
Terveydenhuollon tekniikka ja tilat<br />
rakennemuutoksessa. Yleisessä osiossa<br />
kuultiin palvelurakenteen muutoksen<br />
vaikutuksista tukipalvelujen<br />
ja teknisen toimen organisointiin,<br />
uuden teknologian hyödyntämisestä<br />
muuttuviin hoitoprosesseihin, hankintalain<br />
muutoksista, työturvallisuudesta<br />
sekä aiheesta pandemiat ja<br />
sairaalakiinteistöt. Teknisissä luennoissa<br />
paneuduttiin mm. energian<br />
30<br />
säästöön, sairaalaviestintään, sisäilmastoon<br />
ja käyttäjälähtöiseen sairaalasuunnitteluun.<br />
– Palautteessa kärkeen nousivat aiheina<br />
hankintaesitykset sekä käyttäjälähtöinen<br />
suunnittelu, Salumäki jatkaa.<br />
Aiheet tekniseltä<br />
henkilökunnalta<br />
Suomen sairaalatekniikan yhdistyksen<br />
puheenjohtaja, Turun yliopistollisen<br />
sairaalan tekninen johtaja, Juha<br />
Rantasalo näkee päivien suosion perustuvan<br />
siihen, että aiheet syntyvät<br />
sairaaloiden teknisen henkilökunnan<br />
parissa.<br />
– Luento-ohjelma muodostuu sairaaloiden<br />
teknisissä organisaatioissa<br />
työskentelevien henkilöiden aloitteesta,<br />
eikä ulkopuolisen ohjelmatoimiston<br />
kokoamana luentotapahtumana.<br />
Lisäksi päivien runsas osallistujamäärä<br />
mahdollistaa helpon tavan<br />
verkostoitua kollegoiden ja yhteistyökumppanien<br />
kanssa, painottaa<br />
Rantasalo.<br />
Energiansäästö<br />
ajankohtaista<br />
Lyhyellä aikavälillä Rantasalo näkee<br />
lainsäädännön muuttumisen ja taloudellisen<br />
taantuman vaikutusten seuraukset<br />
yhtenä haasteena myös sairaalatekniikassa.<br />
Hän korostaa lisäksi<br />
energiansäästöön liittyvien asioiden<br />
olevan aina ajankohtaisia sairaaloissa.<br />
– Energian säästöön liittyvien asioiden<br />
osalta uskon keskustelun kohdistuvan<br />
enemmänkin säätöjärjestelmien,<br />
IV-ratkaisujen, valaistuksen yms.<br />
innovaatioiden energiatehokkuuden<br />
parantamiseen kuin siihen voidaanko<br />
bioenergiaa, maalämpöä, aurinkoenergiaa<br />
tai tuulienergiaa hyödyntää<br />
sairaaloissa. Pääsääntöisesti<br />
nämä kysymykset ovat energiayhtiöiden<br />
käsissä, sillä omia lämpökeskuksia<br />
on harvalla sairaalalla, toteaa<br />
Rantasalo.<br />
Pidemmällä aikavälillä Rantasalo<br />
nostaa suureksi haasteeksi 60-luvun<br />
lopulla ja 70-luvulla rakennettujen<br />
sairaaloiden peruskorjaukset.<br />
– Saneeraukset edellyttävät mittavia<br />
investointeja sairaanhoitopiireiltä<br />
ja sitä kautta sairaanhoitopiirit velkaantuvat.<br />
Lisäksi toiminnan järjestämiseen<br />
liittyvät haasteet saneerausten<br />
väistötilojen osalta ovat myös teknisiä<br />
haasteita, korostaa Rantasalo. ■<br />
TERVEYS JA TALOUS 2/20<strong>10</strong>
Potilastietojärjestelmät - vähemmällä enemmän<br />
Terveydenhuoltomme on muutosten edessä. Auttavia käsiä on entistä vähemmän,<br />
apua tarvitsevia entistä enemmän. Käyttäjien kanssa kehitetyt järjestelmät helpottavat<br />
työtä, varmistavat luotettavan tiedon saannin ja sen jakamisen sovittujen tahojen kesken.<br />
Logica yhdistää ihmiset, liiketoiminnan ja teknologian mahdollisuudet. Pegasos-<br />
potilastietojärjestelmä yhdistää nyt potilastiedon ja hoitosuositukset. Päätöksentuki-<br />
palvelun avulla käyttäjä näkee kyseistä potilasta koskevat Käypä Hoito -ohjeet ja<br />
saa lisätietoja yhdellä klikkauksella. Uusi kasvuseulajärjestelmä hyödyntää 2000-luvun<br />
kasvustandardit siirtäen aiemmat yli 50 vuotta vanhaan aineistoon perustuvat kasvukäyrät<br />
neuvolatoiminnan historian sivuille.<br />
Lisätietoja www.logica.fi ja www.logica.com<br />
Terveys_ja_talous2.indd 1 1.4.20<strong>10</strong> <strong>10</strong>:15:<strong>10</strong>
Kiinnostus<br />
kuntien palvelukeskuksiin<br />
yllätti Sitran<br />
Teksti:SIRPA SARÉN<br />
Sitran Kuntien<br />
palvelukeskus -hankkeen<br />
tavoitteena on kehittää<br />
kuntien ja kuntayhtymien<br />
tietohallintoa sekä talous-<br />
ja henkilöstöhallintoa<br />
kuntien sataprosenttisesti<br />
omistamien<br />
valtakunnallisten<br />
palvelukeskusten avulla.<br />
Sitran Kuntaohjelma tarjosi kaikille<br />
Suomen kunnille ja kuntayhtymille<br />
mahdollisuutta lähteä<br />
neuvottelemaan osallistumisesta<br />
vuonna 20<strong>10</strong> perustettaviin kahteen<br />
palvelukeskukseen. ICT-palvelukeskuksen<br />
avulla tuetaan tietohallinnon<br />
prosessien ja tietojärjestelmien uudistamista<br />
ja uusien palvelujen kehittämistä<br />
erityisesti sähköisen asioinnin<br />
edistämisen näkökulmasta. Talous- ja<br />
henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen<br />
tavoitteena on varmistaa osallistuvien<br />
kuntien tehokkaiden talous- ja<br />
henkilöstöprosessien toiminta, yhtenäisen<br />
ja laadukkaan tiedon tuottaminen<br />
kuntien menoista ja tuloista<br />
kuntien suunnittelun ja päätöksenteon<br />
pohjaksi.<br />
Kiinnostus yllätti<br />
Kunta voi liittyä molempiin tai halutessaan<br />
vain toiseen palvelukeskukseen.<br />
Kiinnostus palvelukeskuksiin<br />
yllätti Sitran.<br />
32<br />
– Kunnat ovat selvästi oivaltaneet<br />
ne suuret mahdollisuudet, joita voisi<br />
olla sekä tietotekniikkapalvelujen<br />
että henkilöstö- ja taloushallintopalvelujen<br />
yhtenäisestä kehittämisestä ja<br />
toteuttamisesta, ohjelmajohtaja Antti<br />
Kivelä totesi jo viime vuoden marraskuun<br />
alussa, kun 81 kuntaa ja 17<br />
kuntayhtymää oli ilmoittanut lähtevänsä<br />
mukaan neuvotteluihin palvelukeskusten<br />
perustamisesta.<br />
Tällä hetkellä Sitra on saanut neuvottelusitoumukset<br />
160 kunnalta ja<br />
26 kuntayhtymältä. Mukana on mm.<br />
Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito-<br />
ja peruspalvelukuntayhtymä. Mikä<br />
näissä palvelukeskuksissa kiinnostaa?<br />
– Olemme pyrkineet löytämään uusia,<br />
innovatiivisia ratkaisuja. Olemme<br />
olleet mukana tässä palvelukeskus<br />
selvityksessä, mutta mitään ratkaisuja<br />
ei ole vielä tehty, toteaa talousjohtaja<br />
Marjatta Petäjävuori.<br />
Se miksi ratkaisuja ei ole vielä tehty,<br />
johtuu Petäjävuoren mukaan pitkälti<br />
siitä, että palvelukeskukseen liittyvistä<br />
kustannuksista ei ole vielä riittävästi<br />
tietoa – ei ainakaan ollut vielä<br />
tätä haastattelua tehtäessä.<br />
Neuvottelut käynnissä<br />
Tänä keväänä käynnistyivät neuvottelut<br />
palvelukeskusten määrästä, sijoittamisesta,<br />
henkilökunnasta jne.<br />
Palvelukeskuksessa mukana olevat<br />
kunnat päättävät mitä palveluja palvelukeskukseen<br />
tulee. Keski-Pohjanmaalla<br />
on pohdittu erilaisten ta-<br />
loushallinnon palvelujen kuten palkanlaskennan<br />
ja myös ICT-tekniikan<br />
palvelujen siirtämistä palvelukeskuksiin.<br />
– Tässä on mahdollisuus standardoida<br />
tiettyjä käytäntöjä talous- ja<br />
palkkahallinnon osalta. Yhtenäisten<br />
ohjelmistojen kautta tulisi yhtenäiset<br />
työtavat ja tietysti kilpailutuksen<br />
kauttakin voitaisiin saada säästöjä aikaan,<br />
pohtii Petäjävuori etuja.<br />
Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito<br />
ja peruspalvelukuntayhtymä<br />
myy talous- ja hallintopalveluja<br />
myös Keski-Pohjanmaan liitolle ja<br />
Toholammen kunnalle, yhdelle kiinteistöyhtiölle<br />
ja päiväkodille. Perintäpalvelut<br />
on ulkoistettu.<br />
Osa henkilökunnasta – kuten kirjanpidon,<br />
palkkalaskennan ja maksuliikenteen<br />
henkilökunta - on Petäjävuoren<br />
mukaan jo suhteellisen iäkästä<br />
ja pikkuhiljaa eläköitymässä.<br />
Luonnollisesti tehtävien siirtäminen<br />
palvelukeskukseen merkitsisi uusia<br />
järjestelyjä henkilöstön osalta, mutta<br />
Petäjävuoren mukaan henkilöstön<br />
tarve vähenee myös tulevien uusien<br />
toimintatapojen myötä.<br />
– Meillä on kehitteillä ns. HR-työpöytä,<br />
mikä tarkoittaa esimiehen ja<br />
työntekijän välistä sähköistä työpöytää.<br />
Papereita ei enää tarvita. Lomaanomukset<br />
tehdään esimerkiksi suoraan<br />
päätteelle ja esimies hyväksyy<br />
ne sähköisesti ja tiedot menevät suoraan<br />
palkanlaskentaan, kertoo Petäjävuori<br />
esimerkkinä.<br />
– Me pohdimme juuri parhaillaan<br />
maakunnallisen palvelukeskuksen<br />
TERVEYS JA TALOUS 2/20<strong>10</strong>
vaihtoehtoa, joka henkilökohtaisesti<br />
mielestäni olisi kannatettavampi<br />
vaihtoehto kuin tämä valtakunnallinen<br />
malli, ilmaisee Petäjävuori näkemyksiään.<br />
Toimipisteet<br />
maakunnittain<br />
Palvelukeskusten myötä kuntien<br />
päällekkäinen työ vähenee ja tietotekniikan<br />
järjestäminen kuntasektorilla<br />
helpottuu. Sitran laskelmien mukaan<br />
tuottavuusparannus pienentäisi<br />
mukana olevien kuntien menojen<br />
nousua 4–4,5 miljardia euroa vuosina<br />
20<strong>10</strong>–2015.<br />
– Hanke etenee. Huhtikuun aikana<br />
neuvottelusopimuksen jättäneille<br />
kunnille ja kuntayhtymille toimitetaan<br />
liiketoimintasuunnitelmien versio<br />
2.0 ja aiesopimukset. Tiedustelu-<br />
KPK THH Oy<br />
KPK THH Oy on kuntien sataprosenttisesti<br />
omistama yhtiö, jonka Talous- ja henkilöstöhallintopalvelukeskus<br />
tavoittelee kuntasektorilla<br />
vuoteen 2015 mennessä 25 % markkinaosuutta<br />
väestöpohjalla laskettuna. Sitra arvioi talous- ja<br />
henkilöstötoimintojen säästävän 150 milj. euroa<br />
kaikille kunnille ja kuntayhtymille, jotka ovat<br />
mukana palvelukeskuksessa.<br />
Sitra arvioi, että kokonaisprosessista keskimäärin<br />
65 % on sellaisia toimintoja, joiden tekeminen<br />
palvelukeskuksesta käsin olisi kustannustehokasta<br />
ja suositeltavaa. Osa talous- ja<br />
henkilöstöhallinnon prosesseista jäisi edelleen<br />
asiakkaan itse hoidettavaksi.<br />
Kunnat sijoittaisivat yhtiöön 1 euron/asukas<br />
yhtiön osakepääomaan.<br />
2/20<strong>10</strong> TERVEYS JA TALOUS<br />
ja on tullut vielä muiltakin kunnilta,<br />
jotka eivät tässä ole mukana, kertoo<br />
Antti Kivelä tilanteesta.<br />
Entä rahoitus? Minkälaisella summalla<br />
uskotaan päästävän liikkeelle?<br />
– Arvioimme, että noin 30 miljoonalla<br />
eurolla pääsisimme alkuun.<br />
Mitään massiivista pääkonttoria ei<br />
Kivelän mukaan ole tulossa, vaan toimipisteet<br />
on suunniteltu toteutettaviksi<br />
toiminnoittain eri puolille Suomea.<br />
– Toiminta organisoituu maakuntien<br />
osaamiskeskuksiin. Esimerkiksi<br />
digitaalinen arkistointi voisi olla<br />
Mikkelissä, koska siellä on siihen<br />
liittyvää koulutusta ja osaamista, selvittää<br />
Kivelä.<br />
Sitrassa on arvioitu, että näitä toimipisteitä<br />
voisi olla 25 kpl.<br />
– Yritykset yritetään saada perustetuksi<br />
tämän vuoden juhannukseen<br />
KPK ICT Oy<br />
mennessä. Tarkoituksena olisi saada<br />
toiminta käyntiin vuoden 20<strong>10</strong>–20<strong>11</strong><br />
vaihteessa.<br />
Sitra ei pitkän tähtäimen suunnitelmissaan<br />
rajoitu pelkästään talous- ja<br />
henkilöstöhallintoon ja ICT-<strong>tekniikkaa</strong>n,<br />
vaan toteaa liiketoimintasuunnitelmassaan<br />
seuraavaa:<br />
– Palvelukeskus voi myöhemmässä<br />
vaiheessa myös harkita palvelutarjonnan<br />
laajentamista. Mahdollisia<br />
kartoituksen kohteita jatkossa ovat<br />
esimerkiksi materiaalihallinta, hankintaosaaminen<br />
ja Contact center<br />
-tyyppiset palvelut. ■<br />
KPK ICT Oy on kuntien sataprosenttisesti omistama<br />
yhtiö, jonka ICT-palvelukeskuksen, tavoitteena<br />
on toimia ICT-tekniikan valtakunnallisten<br />
kuntasovellusten ja -palveluiden integroinnin<br />
asiantuntijana.<br />
Palvelukeskuksen odotetaan vahvistavan<br />
merkittävästi kuntasektorin neuvotteluasemaa<br />
suhteessa ICT-alan kaupallisiin toimijoihin.<br />
– Näin syntyy kyky toteuttaa yhtenäinen<br />
avoin kuntasektorin tarpeita palveleva tietotekniikka-arkkitehtuuri,<br />
joka puolestaan mahdollistaa<br />
nykyistä useampien yhtiöiden osallistumisen<br />
ratkaisujen toteuttamiseen, todetaan<br />
Sitran palvelukeskusta koskevassa ohjelmassa.<br />
Sitra arvioi vuosien 20<strong>10</strong>–2015 saavutettavaksi<br />
säästöksi 3,3 miljardia euroa (40 %:n markkinaosuus<br />
väestöpohjalla laskettuna). KPK ICT<br />
Oy:n perustamista varten kunnat sijoittavat yhtiöön<br />
1-2 € /kuntalainen.<br />
33
Medikes kehittää monikanavaista<br />
potilaskontaktijärjestelmää<br />
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tieto- ja viestintätekniikan<br />
liikelaitos MediKes toteuttaa maakunnan<br />
erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon<br />
potilaskontaktoinnin yhteyskeskusalustan. Pilottihankkeessa<br />
testataan Esecom Oy:n toimittamaa Aastran<br />
monikanavaista Solidus eCare-yhteyskeskusratkaisua.<br />
Aastran viestintäjärjestelmiä on käytössä monissa sairaaloissa<br />
ja terveyskeskuksissa eri puolilla Suomea.<br />
Hankkeen tavoitteena on parantaa perusterveydenhuollon<br />
ajanvarauksen tavoitettavuutta. Myös maakunnallisen<br />
keskitetyn päivystystoiminnan puhelinpalvelua ja siinä<br />
tehtävää hoidontarpeenarviointia halutaan tehostaa.<br />
Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia kehittää erikoissairaanhoidon<br />
poliklinikkakohtaista ajanvarausta. Myös uusia<br />
yhteydenottotapoja kuten tekstiviesti, sähköposti, pikaviestimet<br />
ja muut web-pohjaiset sovellukset tullaan testaamaan.<br />
Integroimalla yhteyskeskusalusta potilastietojärjestelmään<br />
tunnistetaan soittaja automaattisesti, millä voidaan<br />
nopeuttaa hoidontarpeenarviointia etenkin päivystystoiminnassa.<br />
- Keskitetyn palvelualustan ja uuden teknologian avul-<br />
34<br />
Yksi tuote, kolme palvelua<br />
• Henkilökortti ja uusi päällekarkausjärjestelmä<br />
• Soveltuu henkilö- ja laiteseurantaan<br />
• Soveltuu dementiavalvontaan<br />
“Lauri”<br />
Yrittäjäntie 4<br />
01800 KLAUKKALA<br />
Puh. 09 849 2166<br />
www.teletalo.fi<br />
la MediKes pyrkii uudistamaan terveydenhuollon<br />
kontaktointitapoja. Näin henkilöstöä voidaan vapauttaa<br />
toimimaan potilastyössä, sanoo MediKesin johtaja<br />
Heikki Ihanainen.<br />
Palvelualustan keskittäminen Aastran Solidus eCareteknologian<br />
avulla voi tuoda merkittäviä kustannussäästöjä.<br />
Vaikka teknologia onkin keskitetty, palvelu<br />
voidaan hajauttaa maantieteellisesti eri toimipisteisiin.<br />
- Hanke on tässä laajuudessaan erittäin mielenkiintoinen<br />
myös Esecomille. Voimme hyödyntää kokemustamme<br />
ja kehittää ratkaisuja yhdessä alan muiden ammattilaisten<br />
kanssa. Tässä hankkeessa pureudutaan<br />
terveydenhuoltoalan ajanvaraus- ja puhelinpalvelun<br />
haasteisiin hyvin kattavasti, toteaa ratkaisun toimittaneen<br />
Esecomin myyntijohtaja Mikael Wirlander. n<br />
Liikelaitos MediKes vastaa kaikista Keski-Suomen<br />
sairaanhoitopiirin ja kasvavassa määrin<br />
myös maakunnan perusterveydenhuollon tieto-<br />
ja viestintätekniikkapalveluista.<br />
Esecom Oy on operaattoreista riippumaton yritysten<br />
puheratkaisujen ja -sovellusten kokonaistoimittaja.<br />
Aastra Technologies Limited (TSX:AAH) savutti<br />
vuonna 2009 lähes 833 miljoonan dollarin<br />
liikevaihdon. Kanadalaisen Aastran toimittamilla<br />
avoimilla IP-järjestelmillä ja perinteisillä tietoliikenneverkoilla<br />
niin pienet kuin suuret yritykset<br />
ja yhteisöt tehostavat viestintäänsä eri puolilla<br />
maailmaa.<br />
TERVEYS JA TALOUS 2/20<strong>10</strong>
Langattomasti Itä-Savossa<br />
Teksti: KRISTA REIMAA<br />
WLAN-verkkojen suorituskykyvaatimuksetsairaalaympäristöissä<br />
kasvavat<br />
koko ajan, sillä yhä useampi järjestelmä<br />
toimii niitä hyödyntäen. Langattomien<br />
verkkojen ja päätelaitteiden<br />
moitteeton toiminta on sairaalatyöskentelyn<br />
ehdoton edellytys. Esimerkiksi<br />
lääkäri tarvitsee potilastiedot<br />
reaaliajassa käyttöönsä seuratessaan<br />
hoidettavan elintoimintoja. Verkon<br />
toiminnan hidastuminen tai keskeytyminen<br />
aiheuttaa nopeasti suuria<br />
toiminnallisia ja myös taloudellisia<br />
menetyksiä. Siksi laadunvalvontaratkaisujen<br />
merkitys lisääntyy huomattavasti.<br />
Langatonta laatua<br />
Laadunvalvontaratkaisu valvoo langattoman<br />
verkon suorituskykyä, palvelu-<br />
ja laatutasoa sekä sitä hyödyntävien<br />
sovellusten toimintaa. Ongelmat<br />
paikallistetaan ja ratkaistaan ennen<br />
kuin käyttäjä huomaa niitä. Ratkaisun<br />
avulla parannetaan langattomien<br />
sairaalaratkaisujen käytettävyyttä<br />
ja ennen kaikkea varmistetaan,<br />
että ne toimivat luotettavasti,<br />
suorituskykyisesti ja tietoturvallisesti.<br />
Samalla parannetaan hoitohenkilökunnan<br />
tuottavuutta sekä vähennetään<br />
operatiivisia kustannuksia.<br />
Itä-Savon sairaanhoitopiiri (IS-<br />
SHP) on tunnistanut WLAN-verkkojen<br />
korkean vaatimustason, sillä se on<br />
kaikkialla kriittinen. Noin 70 eri toimipaikasta<br />
koostuvan ISSHPn käytössä<br />
on useita satoja eri sovelluksia.<br />
Sähköiset potilaskorttijärjestelmät,<br />
muut potilastietosovellukset sekä<br />
koekäytössä olevat paikannus- ja<br />
päällekarkausjärjestelmät toimivat<br />
jatkossa täysin langattomasti. Laitteiden<br />
käytettävyys on oltava potilaskierroksilla<br />
varmaa sekä niiden valvonta<br />
keskitetysti mahdollista.<br />
Ennakointia<br />
- Ennaltaehkäisevällä laadunvalvontaratkaisulla<br />
on<br />
iso merkitys, sillä sen avulla<br />
me pystymme itse takaamaan<br />
langattomien laitteiden moitteettoman<br />
ja tietoturvallisen<br />
toiminnan sekä ennen kaikkea<br />
kykenemme keskitetysti<br />
ja proaktiivisesti reagoimaan<br />
asioihin, kertoo ISSHPn tietohallintopäällikkö<br />
Ari Pätsi.<br />
Hoitoketjuihin vaikuttavat<br />
kokonaisvaltaisesti erilaiset<br />
järjestelmät ja toimenpiteet.<br />
Henkilökunnalle tarjotaan<br />
parempaa palvelua antamalla<br />
heille tarvittavat laitteet ja<br />
sovellukset helpommin ja tehokkaammin<br />
käyttöön. Tiedon on oltava<br />
aina saatavissa sekä ajan tasalla.<br />
Laadunvalvontaratkaisun avulla<br />
vikojen etsintään ja tunnistamiseen<br />
ei kulu turhaa aikaa. Ratkaisu<br />
vapauttaa tietohallinnon aikaa muuhun<br />
työhön. Ennakointi on halpa tapa<br />
ratkaista ongelmia, ennen kuin niitä<br />
edes syntyy.<br />
Tulevaisuuden suunnittelu<br />
- 7signalin viikkoraportit ovat tosi hyvä<br />
juttu, koska yhdellä silmäyksellä<br />
saa käsityksen, missä laadun osalta<br />
mennään. Se on mielestäni erittäin tehokas<br />
tapa parantaa yöunia WLANin<br />
kautta hyödynnettävien sovellusten<br />
osalta, toteaa ISSPHn tietojärjestelmäsuunnittelija<br />
Antti Kaipainen .<br />
Laadunvalvontaratkaisu tukee IS-<br />
SHPn digitaalista terveydenhuoltoympäristöä<br />
myös tulevaisuuden<br />
suunnittelemisessa ja kehittämisessä.<br />
Esimerkiksi hoitohenkilökunnan<br />
työturvallisuus on tärkeä asia, johon<br />
langattomasti toimivaa <strong>tekniikkaa</strong> on<br />
tuotava avuksi. Lisäksi potilaiden tar-<br />
Itä-Savon sairaanhoitopiirin tietohallintopäällikkö<br />
Ari Pätsi on<br />
tyytyväinen langattomien verkkojen<br />
ennaltaehkäisevään laadunvalvontaratkaisuun.<br />
peet muuttuvat, mikä lisää WLANverkon<br />
kapasiteettivaatimuksia esimerkiksi<br />
viihdekäytössä. Uudistuvat<br />
toimintamallit vaativat ammatillista<br />
uskallusta, näkemystä ja luovuutta<br />
haasteiden ratkaisemiseen.<br />
Pyrkimys on kehittää yhdessä sellaisia<br />
ratkaisuja, jotka tuottavat merkittäviä<br />
toiminta- ja kustannushyötyjä,<br />
ja joiden käyttöönotto on vaivatonta.<br />
- Lisäksi kustannustehokkaita ratkaisuja<br />
etsitään entistä kiivaammin.<br />
Vaikka nyt sääntönä on maksimissaan<br />
kolmen vuoden takaisinmaksuaika,<br />
viimeisimmissä hankkeissa on<br />
päästy jopa 3 – 12 kk takaisinmaksuaikaan,<br />
lisää Ari Pätsi.<br />
7signalin laadunvalvontaratkaisun<br />
avulla sairaalat pystyvät varmistamaan<br />
langattomien verkkojen laadun<br />
hallinnan valmistajariippumattomasti,<br />
sillä ratkaisu toimii hyvin<br />
eri laitevalmistajien tuotteiden kanssa.<br />
Ratkaisun avulla sairaaloiden tietohallinto<br />
turvaa verkkoinfrastruktuurin<br />
toimintakyvyn ja kapasiteetin<br />
hallinnan keskitetysti ja kustannustehokkaasti.<br />
■<br />
2/20<strong>10</strong> TERVEYS JA TALOUS 35
Sairtec ilmo 14.4.20<strong>10</strong> 09:43 Sivu 1<br />
36<br />
Pohjoismaista huippuosaamista<br />
Perintäpalveluissa!<br />
Alenna kustannuksia ja tehosta toimintaa.<br />
Taloushallintoon kohdistuvat jatkuvat kustannuspaineet.<br />
Rutiineja tulee nopeuttaa, yksinkertaistaa<br />
ja kehittää palvelutason kärsimättä. Samalla vaatimukset<br />
suunnittelun ja ennustamisen laatuun<br />
kasvavat.<br />
Haluatko viimeisimmän taloushallinnon<br />
tietotekniikan edut – ilman investointipaineita?<br />
Kattavasta palveluvalikoimasta voidaan räätälöidä<br />
juuri sinun organisaatiosi tarpeita vastaava kokonaisuus.<br />
Laskutus-, huomautuslasku-, perintä- ja<br />
Laskut heti rahaksi -palvelu sekä Aktiv Online<br />
mahdollistavat reaaliaikaisen seurannan ja<br />
raportoinnin.<br />
Onnistumisista on jo runsaasti esimerkkejä<br />
sairaanhoitopiireistä ja terveysvirastoista.<br />
Aktiv Kapital Finland Oy<br />
Hämeenkatu 18 C<br />
PL 79, 15<strong>11</strong>1 LAHTI<br />
Suoraan: Lassi Pakkanen<br />
puh. 0207 490 517, fax 0207 490 503<br />
Suurin osa<br />
sairaanhoitopiireistä<br />
on valinnut<br />
tehokkaimman<br />
järjestelmän<br />
käyttöönsä.<br />
Tervetuloa osaajan matkaan...<br />
www.aktivkapital.fi<br />
Avalo tietokonevaunut<br />
Vaunut on mahdollista mallista riippuen varustaa kannettavalla tai all-in one -versiolla.<br />
Sairtec Oy<br />
Myllyojantie 169<br />
16800 MYLLYOJA<br />
Vaunut esillä ATK-päivillä Tampereella 25.–26.5.20<strong>10</strong>.<br />
Puh. (03) 715 5275<br />
Fax (03) 715 7276<br />
info@sairtec.fi www.sairtec.fi<br />
TERVEYS JA TALOUS 2/20<strong>10</strong>
Eduskunnan kuulumisia<br />
Rakenteista<br />
sisältöihin<br />
Terveydenhuoltolaki annetaan<br />
eduskunnalle tänä keväänä ja<br />
sosiaali- ja terveydenhuoltoalueiden<br />
kokeilulaki syksyllä. Äkkiä<br />
katsoen voisi saada kuvan, että sotekentällä<br />
tapahtuu paljon ja toimintaa<br />
kehitetään. Valitettavasti totuus on<br />
toisenlainen.<br />
Koko tämän porvarihallituksen<br />
kautta on leimannut kiivas kokeileminen<br />
ja kehittäminen, ”tulevaisuuden<br />
haasteisiin varautuminen”. Sosiaali-<br />
ja terveydenhuollon kentällä<br />
on eletty hankeviidakossa ja arkityö<br />
on kärsinyt. Nyt hallituspuolueiden<br />
Keskustan ja Kokoomuksen näkemykset<br />
siitä, mihin suuntaan suomalaista<br />
terveydenhuollon kokonaisuutta<br />
tulisi kehittää, tuntuvat olevan<br />
pahasti ristissä. Peruspalveluministeri<br />
Risikon esittelemä ajatus sosiaali-<br />
ja terveydenhuollon aluemallista<br />
sai täystyrmäyksen keskustalaisilta<br />
sosiaali- ja terveys- sekä kuntaministereiltä.<br />
Nyt sosiaali- ja terveysalueita<br />
lähdetään kehittelemään kokeilulain<br />
avulla.<br />
Ei ole monta kuukautta siitä, kun<br />
keskustan keskeiset ministerit esittivät<br />
toiveen järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto<br />
maakuntapohjalta, siis<br />
noin 20 alueelle. Malli on ilmeisesti jo<br />
historiaa, sillä Keskustan suunnalta<br />
on nyt esitetty, että kaikki terveydenhuollon<br />
rahat - niin työterveydestä,<br />
kunnista, erva-alueilta, kuntien yhteistyörakenteista,<br />
asiakkailta kuin<br />
Kelaltakin - ohjattaisiin yhteen n. 15<br />
miljardin euron terveysrahastoon.<br />
Voi tietysti ajatella, että yksikanavainen<br />
rahoitusmalli toteutuisi terveysrahaston<br />
avulla. Eri asia on,<br />
pystyisikö tällainen mammuttirahasto,<br />
jonka ohjaus olisi välillisesti<br />
eduskunnan alainen, ostamaan pal-<br />
2 /20<strong>10</strong> TERVEYS JA TALOUS<br />
veluita kansalaisille yhtään tehokkaammin<br />
tai yhtään tasa-arvoisemmin<br />
kuin mitä nykyjärjestelmässä tapahtuu.<br />
Miten terveyttä edistettäisiin<br />
kokonaisvaltaisesti, miten toimisi sosiaali-<br />
ja terveydenhuollon rajapinta,<br />
miten yhteydet muille terveyden<br />
kannalta tärkeille hallinnonaloille?<br />
Ihmettelen, miksi maamme suurista<br />
kuntapuolueista vain demarit uskovat<br />
kunnissa asuvaan viisauteen<br />
järjestää palvelut kuntalaisten kannalta<br />
parhaalla mahdollisella tavalla.<br />
Me luotamme vahvaan peruskuntaan,<br />
joka on väestöpohjaltaan riittävän<br />
iso ja joka pystyy verotuloillaan<br />
tuottamaan hyvinvointia asukkailleen.<br />
Ihmisten pitää saada olla osallisia<br />
heitä koskevassa päätöksenteossa.<br />
Siksi kuntademokratian toimivuus<br />
verrattuna välillisiin päätöksentekorakenteisiin<br />
on aivan ylivertainen.<br />
Päätöksenteko on pidettävä<br />
lähellä kansalaisia - silloin valvonta<br />
toimii, rahoituksen ohjaus toimii ja<br />
palvelut toimivat. Silloin kunnilla ja<br />
muilla palvelutuottajilla on intressi<br />
kehittää palveluita myös kansanterveyden<br />
ja yhteisen hyvinvoinnin näkökulmasta.<br />
On sääli, että hallitus hakee ratkaisuja<br />
sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmiin<br />
yhä uusista hallintomalleista.<br />
Tiedämme hyvin, että tuottavuuden<br />
ja tehokkuuden lisääminen niin,<br />
että myös palvelun laatu paranee, on<br />
mahdollista työtapoja ja työn organisointia<br />
kehittämällä. Esim. äskettäin<br />
uutisoitiin, että Oulussa on jonoa<br />
terveyskeskuslääkäreiden virkoihin,<br />
kun työt on pystytty järjestämään<br />
järkevästi hoitaja-lääkäri työparityöskentelyä<br />
kehittämällä.<br />
Paraskaan hallintomalli ei korvaa<br />
palveluiden sisältöä. Siksi jatkossa<br />
tulee keskittyä entistä enemmän sosiaali-<br />
ja terveydenhuollon vaikuttavuuden,<br />
toimintatapojen ja työyhteisöjen<br />
kehittämiseen.<br />
ANNELI KILJUNEN<br />
Kansanedustaja (sdp.)<br />
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen<br />
37
Terveydenhuollon<br />
hankinnat<br />
vihertämään<br />
Teksti ja kuvat: ALLI KASKI<br />
Tulevaisuudessa tuotteiden on kulutettava vähemmän<br />
luonnonvaroja ja aiheutettava vähemmän<br />
ympäristövaikutuksia ja pienempiä ympäristöriskejä<br />
kuin nykyisin. Tämä koskee myös terveydenhuollon<br />
hankintoja.<br />
Tilastokeskuksen mukaan kuntien<br />
ja kuntayhtymien sosiaali-<br />
ja terveystoimet ostivat vuonna<br />
2008 aineita, tarvikkeita ja tavaroita<br />
1,6 miljardilla eurolla, josta lääkkeiden<br />
ja hoitotarvikkeiden osuus<br />
oli kaksi kolmasosaa. Ostot lisääntyvät<br />
vuosittain keskimäärin 6 %, lääkkeitten<br />
ja hoitotarvikkeitten kohdalla<br />
lisäys on 7,5 %.<br />
Kuntien sosiaali- ja terveystoimet<br />
ovat pääsääntöisesti itsenäisiä hankintayksiköitä<br />
oman toimialansa tuotteiden<br />
osalta tiettyihin eurorajoihin saakka.<br />
Muiden tuoteryhmien kohdalla<br />
noudatetaan kunnan laatimia hankintaohjeita.<br />
Kunnat päättävät hankintayhteistyöhön<br />
osallistumisesta tuote-<br />
tai tuoteryhmäkohtaisesti.<br />
Hankintarenkaissa toiminta siirtyy<br />
koulutetun, ei kuitenkaan välttämättä<br />
ympäristötietoisen ammattilaisen<br />
vastuulle. Hankintapäätökset tehdään<br />
yleisimmin virkamiespäätöksinä<br />
jäsenyhteisöissä hankintarenkaan<br />
päätösesityksen perusteella. Hankintarenkaiden<br />
suurostojen edut näkyvät<br />
hinnanalennusten lisäksi myös tarjonnan<br />
lisääntymisenä. Alueelliset hankinnat<br />
koetaan hyödyllisiksi ja edullisiksi.<br />
Kustannussäästöjä saadaan sekä<br />
hinnanalennuksista että työmäärän<br />
vähenemisestä.<br />
38<br />
Porilaisittain<br />
Porin kaupunki sairaaloineen on jo<br />
vuodesta 1992 tähdännyt kestävään<br />
kulutukseen ja arvostaa hankinnoissaan<br />
ympäristötuotteita, ympäristösertifiointeja<br />
ja yritysten omia ympäristötoimia.<br />
Porin hankintatoimen<br />
hoitamaan hankintarenkaaseen kuuluu<br />
parikymmentä toimijaa. Hankinnoissa<br />
edellytetään mm. yhteiskuljetuksia,<br />
pakkausten vähentämistä ja<br />
tuotteiden uusio- tai kierrätyskelpoisuutta.<br />
Pori on myös perustajajäsen ekohankintaverkostossa,<br />
joka toimii julkisten<br />
hankkijoiden yhteistyö- ja keskustelufoorumina.<br />
Tavoitteena on<br />
edistää kaupunkien välistä yhteistyötä<br />
niiden tehdessä ympäristönäkökulmat<br />
huomioon ottavia hankintoja.<br />
http://www.pori.fi/hankinta/<br />
Säädöksiä ja suosituksia<br />
Ympäristönäkökohtien huomioon<br />
ottaminen julkisissa hankinnoissa<br />
edellyttää, että tunnetaan säädösten<br />
tarjoamat mahdollisuudet ja niiden<br />
aiheuttamat rajoitukset. Ympäristönäkökulma<br />
hankinnoissa sai entistä<br />
enemmän näkyvyyttä, kun laki julkisista<br />
hankinnoista (348/2007) tuli<br />
voimaan 1.6.2007. Sen mukaan hankinnoissa<br />
on toimittava tasapuolisesti<br />
ja syrjimättä, kilpailuolosuhteet<br />
hyödyntäen, avoimesti ja läpinäkyvästi<br />
sekä tarkoituksenmukaisiin hankintakokonaisuuksiin<br />
pyrkien.<br />
Näiden jo sinänsä kestävien periaatteiden<br />
lisäksi säädetään, että kestävän<br />
kehityksen periaatteet on mahdollisuuksien<br />
mukaan otettava huomioon.<br />
EU-direktiivit koskevat vain<br />
suurimpia hankintoja. Toisaalta periaatteet<br />
ovat samat kynnysarvon ylittävissä<br />
ja alittavissa hankinnoissa, ja<br />
näiden periaatteiden tulkinnat vaikuttavat<br />
siihen kuinka ympäristönäkökohtia<br />
voi ottaa huomioon – esimerkiksi<br />
kelpaavatko valmistusvaiheen<br />
ympäristövaikutukset sopivaksi tarjousten<br />
vertailuperusteeksi. Tarjouspyynnössä<br />
voidaan vertailukriteereiksi<br />
määritellä yksityiskohtaisesti ympäristöä<br />
säästävän tuotteen ominaisuudet<br />
kuten tietty energiankulutustaso,<br />
ympäristölle ja käyttäjälle vaarattomat<br />
materiaalit tai tietyn ympäristömerkin<br />
vaatimusten täyttyminen.<br />
Valtioneuvosto teki 8.4.2009 periaatepäätöksen,<br />
jossa julkisilta hankkijoilta<br />
edellytetään ympäristön säästämiseen<br />
tähtääviä toimia erityisesti energian,<br />
rakentamisen ja asumisen, liikkumisen,<br />
ruokapalvelujen, energiaa käyttävien<br />
laitteiden sekä palvelujen hankinnoissa.<br />
Päätös on kunnille suositus.<br />
Terveydenhuollonkin energiaa<br />
käyttävien laitteiden hankinnat tulisi<br />
suorittaa energia- ja ympäristömerkkejä<br />
vastaavien kriteerien mukaan<br />
ja palvelujen hankinnassa elinkaaren<br />
aikaisia ympäristövaikutuksia<br />
tulisi vähentää ottamalla huomioon<br />
ympäristömerkin - Joutsenmerkin<br />
tai EU-kukan - palveluille asettamat<br />
kriteerit. Tänä vuonna neljännek-<br />
TERVEYS JA TALOUS 2/20<strong>10</strong>
sen ja vuonna 2015 jo puolen kuntien<br />
hankinnoista tulisi olla kestäviä.<br />
Hankintojen<br />
ympäristönäkökulma<br />
Hankintojen ympäristönäkökohdilla<br />
tarkoitetaan niitä tuote- tai palveluominaisuuksia,<br />
jotka auttavat vähentämään<br />
energiankulutusta, materiaalinkäyttöä<br />
tai pakkausmateriaalin<br />
määrää, pidentämään käyttöikää<br />
sekä lisäämään kierrätystä. Ympäristöä<br />
säästäviä näkökulmia ovat<br />
myös materiaalin laatu ja määrä sekä<br />
jätteen vähentäminen, haitattomampien<br />
kemikaalien käyttö tuotteissa<br />
ja niiden tuotannossa sekä vähäisemmät<br />
päästömäärät vesiin, ilmaan<br />
ja maahan.<br />
Ympäristöä säästävästä tuotteesta<br />
aiheutuvat haitalliset ympäristövaikutukset<br />
ovat pienemmät kuin valtaosalla<br />
muista samaan käyttötarkoitukseen<br />
markkinoilta löytyvistä tuot-<br />
Dialyysihoitaja Essi Helin valmistelee dialyysikonetta<br />
käyttöön Kanta-Hämeen keskussairaalassa<br />
Hämeenlinnassa. Letkujen ja pussin lisäksi myös<br />
vuoteelle puretut pakkaustarvikkeet kuuluvat ympäristömerkintäkriteerien<br />
piiriin.<br />
teista. Terveydenhuollossa hankintatiimit<br />
määrittelevät ostajille hankittavien<br />
tuotteiden ominaisuudet. Kysymys<br />
on siis asiantuntijoiden erikoistarkoitukseen<br />
valitsemista tuotteista,<br />
joissa ympäristönäkökohdat voivat<br />
tulla valintakriteeriksi vasta sitten,<br />
kun kyse on muutoin tasa-arvoisista<br />
tuotteista.<br />
Lapsen kengissä<br />
Kuntaliiton ja työ- ja elinkeinoministeriön<br />
ylläpitämä julkisten hankintojen<br />
neuvontayksikkö teki syyskuussa 2009<br />
hankintayksiköille kyselyn, jossa kartoitettiin<br />
ympäristönäkökohtien huomioon<br />
ottamista julkisissa hankinnoissa.<br />
Valtaosa kunnista ottaa ympäristövaikutukset<br />
huomioon vain joissakin<br />
tuoteryhmissä ja vain pienessä osassa<br />
hankintojaan. Noin puolet vastaajista<br />
arvioi ympäristökysymysten tulevan<br />
huomioiduiksi korkeintaan viidenneksessä<br />
hankinnoista.<br />
Kyselyyn vastanneet tarkastelivat<br />
lähinnä tavarahankintoja kuten atklaitteita,<br />
kopiokoneita, toimistokalusteita,<br />
pesu- ja siivousaineita sekä ajoneuvoja<br />
ja elintarvikkeita. Näille sopivia<br />
kriteereitä tarjouspyynnön teknisiä<br />
eritelmiä varten löytyy helposti<br />
vaikkapa Motivan sivuilta tai Pohjoismaisen<br />
ympäristömerkin kriteeristöstä.<br />
Vastausten mukaan ympäristökysymysten<br />
merkitys tiedostetaan, mutta<br />
se ei kovin usein vaikuta yksittäisessä<br />
hankinnassa. Ympäristösyiden sivuuttaminen<br />
johtuu inhimillisistä tekijöistä<br />
kuten ajan puutteesta. Terveydenhuollossa<br />
vakiintuneet toimintamallit<br />
ja ajattelutavat rajoittavat usein<br />
uusien toimintamallien käyttöönottoa.<br />
Kahdelta kolmasosalta vastanneista<br />
organisaatioista puuttuu lisäksi<br />
ympäristöstrategia tai muu ohjeistus,<br />
jossa määriteltäisiin ympäristöä säästävän<br />
hankinnan periaatteet ja tavoitteet.<br />
Hankintatiimin jäseniltä ja ostajilta<br />
ei löydy kannustinta ympäristön<br />
säästämiseen, eihän ympäristöystävällisyys<br />
tuotteen ominaisuutena ole<br />
hoitotulokselle merkityksellinen. Samanaikaisesti<br />
saatetaan vielä pelätä,<br />
että uuden hankintatekniikan, ympäristökriteereiden,<br />
käyttöönotto kiristää<br />
työtahtia entisestään.<br />
Hankintayksiköiden välillä on kuitenkin<br />
ilmeisiä eroja, koska viitisentoista<br />
prosenttia vastanneista ilmoitti<br />
ottavansa ympäristökysymykset huomioon<br />
yli puolessa hankinnoistaan.<br />
Kaksi kolmesta vastanneesta valittaa,<br />
että tiedon puute tai kriteerien epäselvyys<br />
vaikeuttavat hankintoja.<br />
Yli kolmannes pitää ongelmana oikeudellista<br />
epäselvyyttä ja neljännes<br />
ajattelee, että tarjonta ei ole riittävää.<br />
Vastanneet hankintayksiköt korostivat<br />
ympäristövaikutusten arvioimisen<br />
ja käyttökelpoisten ympäristökriteerien<br />
määrittelyn vaikeutta. Asiantuntemus<br />
ei useinkaan riitä arvioimaan,<br />
millä tuotteiden tai palveluiden ominaisuuksilla<br />
on todellisia ympäristövaikutuksia.<br />
Hankinta-ammattilainen toteaa, että<br />
ympäristöä säästäviin piirteisiin tuotteissa<br />
on helpointa kiinnittää huomiota<br />
niiden tarvikkeiden, laitteiden tai<br />
palvelujen osalta, joissa tuottaja, toimittaja<br />
tai jakelija tuo asian esiin yhtenä<br />
kilpailukeinoistaan.<br />
2 /20<strong>10</strong> TERVEYS JA TALOUS 39<br />
➠
Tiedon lähteille<br />
Ympäristöä säästävään hankintaan<br />
ryhdyttäessä tärkeää on sekä tieto<br />
erilaisten tuotteiden ympäristönäkökohdista<br />
että hankintasäädösten avaamien<br />
mahdollisuuksien tunteminen.<br />
Ympäristöministeriön sivuilta löytyy<br />
Julkisten hankintojen ympäristöopas<br />
(Ari Nissinen, 2004 Ympäristöopas<br />
<strong>11</strong>3, ympäristönsuojelu, 79 s.<br />
Hymonet on netissä toimiva julkisille<br />
hankkijoille tarkoitettu tietolähde,<br />
jonka on kehittänyt Kuntaliiton<br />
kehittämis- ja konsultointiyhtiö<br />
Efektia Oy yhdessä lukuisten asiantuntijatahojen<br />
kanssa. Käytöstä peritään<br />
pieni vuosimaksu, jolla Efektia<br />
kattaa järjestelmän ylläpidon. Hymonetissä<br />
on sekä tuotekohtaista ympäristötietoa<br />
että tarjouspyynnön ympäristökysymysliitteitä<br />
myös sairaalatarvikkeille.<br />
Suomen standardisoimisliitto (SFS)<br />
ylläpitää ‘virallisten’ eli pohjoismaisen<br />
ja EU:n ympäristömerkin tietosivuja<br />
internetissä ja huolehtii muutenkin<br />
merkintöihin liittyvistä asioista<br />
Suomessa. http://www.ymparistomerkki.fi/<br />
Sivuilta löytyvät pdfasiakirjat,<br />
joissa kuvataan tuotekohtaiset<br />
merkkien myöntämisperusteet.<br />
Lisäksi löytyvät luettelot ympäristömerkityistä<br />
tavaroista ja palveluista.<br />
Tätä voi käyttää apuna kartoitettaessa,<br />
kuinka hyvin markkinoilla on saa-<br />
40<br />
Aastran Solidus eCare<br />
–yhteyskeskusratkaisun avulla<br />
saavutetaan palveluihin merkittäviä<br />
etuja ja kustanussäästöjä.<br />
tavilla ympäristömerkin kriteerit täyttäviä<br />
tavaroita ja palveluita.<br />
Alan uranuurtaja, itävaltalainen<br />
vihreiden hankintojen opaskirja Ökokauf<br />
Wien, on kääntynyt englanninkieliseksi<br />
sähköiseksi julkaisuksi<br />
Healthcare Without Harm –nettisivuille<br />
www.hcwh.org/europe. Opas<br />
on erityisesti terveydenhuollolle tarkoitettu<br />
ote alkuperäisestä. Sen ovat<br />
julkaisseet HCWH ja Wienin sairaalayhdistys<br />
tarkoituksenaan auttaa sairaaloita<br />
pienentämään jokapäiväisten<br />
toimiensa ympäristövaikutuksia.<br />
Organisaation omat asiakirjat, hankintasääntö<br />
tai hankintaohje ovat hyviä<br />
välineitä sitouttaa ja ohjeistaa henkilöstöä<br />
ekohankintoihin. Niissä voidaan<br />
tuoda esiin sitoumus ekohankintoihin<br />
ja todeta ympäristönäkökulmien<br />
mahdollisuudet hankinnan eri vaiheissa.<br />
Kaikkien hankintoja tekevien ei ehkä<br />
kannata paneutua yhtä suurella<br />
tarmolla eri lähteisiin, vaan organisaatiossa<br />
voi olla asiantuntija, joka perehtyy<br />
niihin ja osaa ohjata työtovereitaan<br />
kunkin hankinnan kannalta olennaisille<br />
lähteille.<br />
Kehittämishaasteita<br />
Satakunnan kuntapäivillä maaliskuun<br />
alussa puhunut Kuntaliiton<br />
varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen<br />
listasi ympäristökysymykset al-<br />
Monipuolinen multimedia<br />
yhteyskeskus<br />
Solidus eCare- palvelualustan vahvuus on<br />
all-in-one-teknologia, multimediaviestintätuki<br />
ja skaalattavuus pienistä suuriin<br />
yhteyskeskuksiin.<br />
Solidus eCare -ratkaisu voidaan integroida<br />
tietokantoihin ja sovelluksiin organisaation<br />
tarpeiden mukaisesti.<br />
Solidus eCare-ratkaisun saat Esecom Oy:ltä,<br />
joka toteuttaa vaativia palvelukokonaisuuksia.<br />
kaneen kymmenvuotiskauden neljän<br />
tärkeimmän kehittämishaasteen<br />
joukkoon niitä kuitenkin tarkemmin<br />
erittelemättä. Arvelen, että suurimmaksi<br />
esteeksi ympäristöä säästävien<br />
hankintojen kehittämiselle tulevaisuudessa<br />
eivät nouse hankintasäännökset,<br />
jotka tähän mennessä on<br />
koettu todella suureksi kompastuskiveksi,<br />
vaan esteeksi nousevat hankinnoista<br />
vastaavien tahojen edellytykset<br />
ympäristötietoon perehtymiseen<br />
ja tiedon soveltaminen kilpailuttamiseen.<br />
Julkisella sektorilla ja varsinkin<br />
monissa kunnissa sosiaali- ja terveystoimen<br />
menoja on pyritty karsimaan<br />
ja ala kärsii jatkuvasta resurssipulasta.<br />
Hankintatoimessakin on harvemmin<br />
sopivia kehittämisresursseja valmiina<br />
eikä niitä saada koottua edes<br />
silloin, kun potentiaalisia säästöjä<br />
on odotettavissa vasta pitemmällä<br />
aikavälillä. Resurssipulaa paikataan<br />
usein toteuttamalla kehittämishankkeita<br />
joko ulkoisella rahoituksella tai<br />
opiskelijoiden lähes ilmaisina päättö-<br />
ja diplomitöinä. Ongelmaksi näissä<br />
tapauksissa muodostuu kuitenkin<br />
uusien toimintamallien käytön vakiinnuttaminen<br />
hankkeiden jälkeen<br />
osaksi normaaleja hankintarutiineja,<br />
kun resursseja tähän ei edelleenkään<br />
ole tarpeeksi. Kehittämistyön tulokset<br />
jäävät osin tai kokonaan hyödyntämättä.<br />
■<br />
Potilaskontaktien hallinnan tehostaminen<br />
Kehittyneen viestintätekniikan hyödyntäminen terveydenhuollon palveluiden tuottamisessa<br />
mahdollistaa palvelupyyntöjen käsittelyn hoitotakuun mukaisesti. Jo käytössä<br />
olevien asiointitapojen (puhelu tai vastaanottokäynti) lisäksi uudet mahdollisuudet<br />
(tekstiviestit, sähköposti ja web-pohjaiset sovellukset) monipuolistavat yhteydenottovaihtoehtoja.<br />
Palvelutasoa voidaan seurata ja ohjata helposti reaaliajassa, hyödyntäen joustavasti<br />
puhelinpalveluhenkilöstöä toimipisteestä riippumatta. Ruuhka- ja poikkeustilanteita<br />
pystytään ennakoimaan ja reagoimaan nopeisiin muutoksiin.<br />
www.esecom.fi<br />
Esecom Oy<br />
Ratastie 2<br />
01620 Vantaa<br />
Puh: +358 9 4130 53<strong>11</strong><br />
Esecom Oy tunnetaan kokeneena<br />
kokonaisratkaisujen toimittajana.<br />
Palveluihimme kuuluu viestintäratkaisujen<br />
koko toimitusketju suunnittelusta<br />
toteutukseen ja koulutukseen.<br />
Aastra Finland Oy on keskittynyt yritysviestintäjärjestelmien<br />
kehittämiseen ja<br />
valmistamiseen. Aastran kehittämät<br />
viestintäjärjestelmät ovat käytössä monissa<br />
sairaaloissa ja terveyskeskuksissa eri puolilla<br />
Suomea.<br />
Aastra Finland Oy<br />
Tekniikantie 14<br />
02150 Espoo<br />
Puh: +358 9 525 5<strong>10</strong> www.aastra.fi<br />
TERVEYS JA TALOUS 2/20<strong>10</strong>
Kestävää kehitystä<br />
Pirkanmaa vastaa haasteeseen<br />
Pirkanmaan<br />
sairaanhoitopiiri haluaa<br />
olla edelläkävijä<br />
tavoitteissa, joilla<br />
ympäristö säilyy terveenä<br />
ja monimuotoisena.<br />
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri<br />
aikoo vähentää paperinkulutusta<br />
ja biojätettä kolmen seuraavan<br />
vuoden aikana viidenneksellä<br />
vuoden 2008 tasoon nähden. Kasvisruoka<br />
tulee henkilöstöruokailun<br />
päivittäiseksi vaihtoehdoksi ja lihan<br />
osuus aterioissa vähenee osana ilmastomuutoksen<br />
ehkäisemistä.<br />
Tavoitteet ovat osa juuri hyväk-<br />
syttyä kestävän kehityksen politiikkaohjelmaa<br />
vuosille 20<strong>10</strong>-2012.<br />
Se on Suomessa ensimmäinen sairaanhoitopiirin<br />
tasoinen kestävän<br />
kehityksen politiikkaohjelma, jossa<br />
on päätetty myös mitattavista<br />
tavoitteista ja asetettu niille vuosittaisia<br />
raportointivelvoitteita.<br />
Sairaanhoitopiirin tavoitteiden mukaan<br />
veden ominaiskulutus tulee jäädä<br />
ohjelmakaudella alle vuoden 2007<br />
tason. Jätteiden hyötykäyttöasteen<br />
on noustava vuosittain ja kertakäyttömateriaaleja<br />
tulee käyttää vähemmän.<br />
Sairaaloiden kokonaisenergiankäytön<br />
hiilidioksidipäästöt aiotaan<br />
niin ikään saada ohjelmakaudella alle<br />
vuoden 2007 tason, jolloin niitä on<br />
ryhdytty ensimmäisen kerran mittaamaan.<br />
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri vähentää<br />
jätettä ja päästöjä. Ilmastomuutokseen<br />
vastataan myös kasvisruualla.<br />
Kasviksia lihan tilalle<br />
Kestävän kehityksen ympäristömittareihin<br />
on otettu mukaan kasvisruuan<br />
osuuden lisääminen ja lihan<br />
käytön vähentäminen osana ilmastomuutoksen<br />
hillitsemistä. Käytännössä<br />
se tulee näkymään päivittäisenä<br />
kasvisruokavaihtoehtona henkilöstöruokailussa.<br />
Sekä potilaat että<br />
henkilökunta voivat jo tällä hetkellä<br />
saada kasvisruokaa niin halutessaan.<br />
Sairaanhoitopiirin jätemäärien<br />
seurantaa tehostetaan raportoimalla<br />
kaikkien sairaaloiden jätejaemääristä.<br />
Biojätteen odotetaan vähenevän<br />
muun muassa siten, että potilaalle tilataan<br />
oikea annoskoko ja se myös perutaan<br />
tarvittaessa. Ruokaa valmistettaessa<br />
ruuan määrää pyritään optimoimaan,<br />
jottei syntyisi ylijäämää.<br />
Kuva:Kotimaiset kasvikset ry/Teppo Johansson<br />
2 /20<strong>10</strong> TERVEYS JA TALOUS 41
EU-kuulumisia<br />
Euroopalle uusi visio<br />
HANNELE HÄKKINEN<br />
Suomen kuntaliitto<br />
Brysselin toimisto<br />
Brysselissä puhuttaa Eurooppa<br />
2020 ‑strategia. Ei ole tilaisuut‑<br />
ta tai päivää, ettei siitä kuulisi.<br />
Euroopan komission puheenjohtajan<br />
José Manuel Barroson linjapuhe syk‑<br />
syllä 2009 on muotoutumassa Euroo‑<br />
pan unionin uudeksi visioksi vuodel‑<br />
le 2020.<br />
Euroopan komissio julkaisi 3.3. eh‑<br />
dotuksen Eurooppa 2020 ‑strategiak‑<br />
si. Se on jatkoa vuonna 2000 luodul‑<br />
le Lissabonin strategialle, jonka piti<br />
tehdä EU:sta maailman kilpailuky‑<br />
kyisin talous vuoteen 20<strong>10</strong> mennes‑<br />
sä. Tavoitteessa kuitenkin epäonnis‑<br />
tuttiin. Eurooppa 2020 ‑strategialla<br />
halutaan päästä irti kriisistä ja auttaa<br />
EU:n taloutta valmistautumaan alka‑<br />
neeseen vuosikymmeneen.<br />
Komissio määrittelee kolme kes‑<br />
keistä kasvun veturia, jotka toteute‑<br />
taan konkreettisin toimin sekä EU:n<br />
että jäsenvaltioiden tasolla:<br />
1.älykäs kasvu: osaamiseen ja inno‑<br />
vointiin perustuvan talouden kehit‑<br />
täminen<br />
2.kestävä kasvu: resurssitehokkaam‑<br />
man, vihreämmän ja kilpailukykyi‑<br />
semmän talouden edistäminen<br />
3. osallistava kasvu: sosiaalista ja alu‑<br />
eellista yhteenkuuluvuutta lisäävän<br />
korkean työllisyyden talouden edis‑<br />
täminen.<br />
Komissio on määrittänyt EU:lle vii‑<br />
Brysselissä on kevät jo pitkällä.<br />
42<br />
si mitattavaa yleistavoitetta, jotka jä‑<br />
senvaltioiden on määrä muuntaa<br />
kansallisiksi tavoitteiksi ja jotka pitäi‑<br />
si saavuttaa vuoteen 2020 mennessä:<br />
‑ Työllisten osuus 20–64‑vuotiaista<br />
75 prosenttiin<br />
‑ EU:n BKT:sta 3 prosenttia tutki‑<br />
mukseen ja kehitykseen<br />
‑ 20/20/20‑ilmasto/energiatavoit‑<br />
teet saavutettava<br />
‑ Koulunkäynnin keskeyttävien<br />
osuutta pienennetään ja nostetaan<br />
korkea‑asteen tai vastaavan tason<br />
koulutuksen suorittaneiden osuutta<br />
‑ Vähennetään köyhyyttä.<br />
Näiden tavoitteiden saavuttami‑<br />
seksi komissio ehdottaa seitsemää<br />
lippulaivahanketta:<br />
‑ Innovaatiounioni – T&K‑ ja inno‑<br />
vaatiopolitiikan kohdistaminen suu‑<br />
rimpiin haasteisiin sekä tieteen ja<br />
markkinoiden välisen kuilun kuro‑<br />
minen kiinni, jotta keksinnöt voidaan<br />
muuttaa tuotteiksi.<br />
‑ Nuoret liikkeellä – eurooppalai‑<br />
sen korkea‑asteen koulutusjärjestel‑<br />
män tason ja kansainvälisen houkut‑<br />
televuuden parantaminen edistämäl‑<br />
lä opiskelijoiden ja nuorten asiantun‑<br />
tijoiden liikkuvuutta.<br />
‑ Eurooppalainen digitaalistrategia<br />
– kestävien taloudellisten ja sosiaa‑<br />
listen etujen saaminen ultranopeisiin<br />
internetyhteyksiin perustuvilla verk‑<br />
kopalvelujen ja ‑sisältöjen sisämark‑<br />
kinoilla.<br />
‑ Resurssitehokas Eurooppa – re‑<br />
surssitehokkaaseen ja vähähiiliseen<br />
talouteen siirtymisen tukeminen.<br />
Euroopan tulisi pitää kiinni ener‑<br />
giantuotantoa, energiatehokkuutta<br />
ja energian kulutusta koskevista ta‑<br />
voitteistaan, jotka on asetettu vuo‑<br />
deksi 2020.<br />
‑ Vihreän kasvun elinkeinopoli‑<br />
tiikka – EU:n elinkeinoelämän pitä‑<br />
minen kilpailukykyisenä kriisin jäl‑<br />
keen, yrittäjyyden edistäminen ja uu‑<br />
den osaamisen kehittäminen.<br />
‑ Uuden osaamisen ja työllisyyden<br />
ohjelma – edellytysten luominen työ‑<br />
markkinoiden uudistamiselle, jon‑<br />
ka tavoitteena on lisätä työllisyyttä<br />
ja varmistaa sosiaalisten malliemme<br />
kestävyys, kun suuret ikäluokat jää‑<br />
vät eläkkeelle.<br />
‑ Euroopan köyhyydentorjuntafoo‑<br />
rumi – taloudellisesta, sosiaalisesta<br />
ja alueellisesta yhteenkuuluvuudes‑<br />
ta huolehtiminen tukemalla köyhiä<br />
ja sosiaalisesti syrjäytyneitä sekä aut‑<br />
tamalla heitä toimimaan aktiivisesti<br />
yhteiskunnassa.<br />
Maaliskuun Eurooppa‑neuvostos‑<br />
sa hyväksyttiin strategian yleislin‑<br />
jat ja tavoitteet. Yhdennetyt suunta‑<br />
viivat vuoteen 2014 asti ja kansalliset<br />
tavoitteet tulevat kesäkuun 20<strong>10</strong> Eu‑<br />
rooppa‑neuvoston hyväksyttäviksi.<br />
TERVEYS JA TALOUS 2/20<strong>10</strong>
SET<br />
Piirros: PERRY PARTANEN<br />
Ulkoistuksen<br />
historia ja<br />
tulevaisuus<br />
E<br />
nsin oli ihminen, sitten perhe,<br />
suku ja heimo. Tällä porukalla<br />
hoidettiin kaikki asiat; ravinto,<br />
asuminen, turvallisuus ja terveys<br />
– siis perheen, suvun ja heimon.<br />
Sitten heimosta tuli kylä, kylästä kunta,<br />
kunnista kuntayhtymät ja valtio.<br />
Ihmisten tärkeimpien asioiden hoitaminen<br />
ulkoistui kunnille, kuntayhtymille<br />
ja valtiolle eli yhteiskunnalle.<br />
Kaikkea tätä ryhdyttiin kutsumaan<br />
hyvinvoinniksi ja jotta sen pohjoismainen<br />
yhteiskunta ja siinä sivussa<br />
piskuinen Suomikin voisi hoitaa,<br />
täytyi ryhtyä verojen ja/tai vakuutusmaksujen<br />
keruuseen ja samalla<br />
yhteiskunnan valtaapitävien; keisareiden,<br />
kuninkaiden, presidenttien,<br />
pääministereiden ja kunnanjohtajien<br />
sekä heidän byrokratioidensa ylläpitämiseen.<br />
Ulkoistuksen verot ja maksut<br />
maksoivat ihminen, perhe, suku<br />
ja heimo niin ennen kuin myös nyt.<br />
Tämän jälkeen kunta, kuntayhtymä<br />
ja valtio ryhtyivät ulkoistamaan<br />
jo kertaalleen ulkoistetun hyvinvoinnin.<br />
Ensin ulkoistettiin sähkö, vesi ja<br />
energia, sitten siivous, kiinteistö- ja<br />
ravintohuolto ja pikkuhiljaa kaikki<br />
2 /20<strong>10</strong> TERVEYS JA TALOUS<br />
muutkin vähempiarvoiset tukipalvelut.<br />
Nyttemmin ulkoistetaan kovaa<br />
vauhtia terveydenhuollon päivystykset<br />
ja vastaanottopalvelut, lasten<br />
ja nuorten palvelut aina päiväkodeista<br />
terapiaistuntoihin, vanhustenhuolto,<br />
vankien hoito ja yliopistot. Labrojen,<br />
kuvantamisten, lääkehuollon ja<br />
kuntoutusten ulkoistukset ovat jo pitkään<br />
olleet valmista kauraa, ja kirurgia<br />
-centereiden pää on avattu.<br />
Seuraava makrokehityksen aste on<br />
näkyvissä. Ulkoistukseen mennevät,<br />
elleivät jo siellä ole, rauta- ja maantiet,<br />
lumenluonti, PARAS –kuntien<br />
perusterveydenhuollot ja siihen kiinteästi<br />
liittyvät sosiaalitoimet. Samaan<br />
sarjaan pääsevät pikkuhiljaa koulut,<br />
teatterit, kirjastot ja yleisradio. – Ensin<br />
julkisliikelaitoksille, sitten markkinoille.<br />
Sitten on vielä tämä ihmisten oma<br />
elämä. Se on ulkoistettu tosi –TV:lle<br />
ja netille. Ihmisten, sukujen, heimojen<br />
ja kylien omat vapaa-aikojen seurat<br />
ja seurojentalot ovat ulkoistuneet ulkoistettujen<br />
mainosten väliin sijoitettuihin<br />
ulkoistettujen sisällöntuottaji-<br />
en ruoka- ja lihavuus-, tanssi-, puutarha-<br />
ja kuorolauluohjelmiin. Talonkorjaus,<br />
pintaremontit, sisustus, vaatetus<br />
ja kaikki muukin asiaan liittyvä<br />
turhanmarkkina on tietenkin puhdasta<br />
kauppatavaraa. Parinhaku, naimakaupat,<br />
synnytykset, syntymät,<br />
synttärit ja hautajaiset ovat myös hyvin<br />
menestyneet myyntilistoilla. Ja<br />
kaikissa ulkoistusformaateissa kysytään<br />
miltä tuntuu!<br />
Tulevasta ulkoistuksesta on maamme<br />
ihmisistä, suvuista, heimoista ja<br />
muista vapaamatkustajista ulkoistettu<br />
hallitus laatinut jo skenaarionsa.<br />
Niiden mukaan puolustus on menossa<br />
joko Natolle tai palkka-armeija –<br />
yhtiölle, Itämeri Putin Oy:lle, opetus,<br />
tutkimus, kulttuuri ja urheiluhysteria<br />
uusille Sitran innovoimille yritysklustereille.<br />
Yhteiskunnalle jää hoenta<br />
talouden kyltymättömästä kasvusta,<br />
eläkkeelle pääsyn esto ja maahanmuutolta<br />
varjelu. – Hienoa, että jotain<br />
sentään jää ulkoistamatta!<br />
Omalta osaltani harkitsen vielä pidemmälle<br />
meneviä ulkoistamistoimia;<br />
ulkoistaisinko kotimaani, heimoni<br />
ja sukuni? ■<br />
43
Hankintalain uudistukset sisältävät<br />
keppiä ja porkkanaa<br />
MIKA POHJONEN<br />
asianajaja, varatuomari, ekonomi<br />
Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy<br />
Hankintalain kynnysarvot<br />
ja muutoksenhakumenettelyt<br />
uudistuvat.<br />
Uudistusten arvioidaan<br />
tulevan voimaan<br />
1.5.20<strong>10</strong>.<br />
Hankintalain soveltamisrajat<br />
eli kansalliset kynnysarvot<br />
nousevat. Kynnysarvo<br />
nousee tavara- ja palveluhankinnoissa<br />
30.000 euroon, terveydenhoito-<br />
ja sosiaalipalveluissa<br />
<strong>10</strong>0.000 euroon ja rakennusurakoissa<br />
150.000 euroon. Hankintalakia ei<br />
jatkossa sovelleta edellä mainittujen<br />
arvojen alle jääviin hankintoihin.<br />
Hankinnat nopeutuvat<br />
Hankintapäätöksen tiedoksianto<br />
muuttuu nyt joustavammaksi ja<br />
hankintayksikkö pääsee nopeammin<br />
toteuttamaan hankinnan. Hankintapäätös<br />
voidaan jatkossa antaa<br />
tiedoksi sähköisesti eli esimerkiksi<br />
sähköpostilla tai telefaxilla.<br />
Tarjoajan tulee tarjouksessaan ilmoittaa<br />
sähköiset yhteystietonsa<br />
hankintapäätöksen tiedoksiantoa<br />
varten. Lähtökohtaisesti tarjoajan<br />
katsotaan saavan hankintapäätöksen<br />
tiedoksi sinä päivänä, jona hankintayksikkö<br />
on lähettänyt päätöksen<br />
tiedoksi sähköisesti. Sähköiseen<br />
tiedoksiantoon ei sovelleta seitsemän<br />
päivän laskusääntöä päätöksen<br />
tiedoksisaannista. Tämän vuoksi<br />
14 päivän valitusaika markkinaoikeuteen<br />
alkaa kulua heti päätöksen<br />
tiedoksiantoa seuraavasta päivästä.<br />
44<br />
Hankintaoikaisu uutta<br />
Julkisissa hankinnoissa otetaan käyttöön<br />
uusi muutoksenhakukeino hankintaoikaisu.<br />
Tarjoaja voi tehdä hankintaoikaisun<br />
hankintayksikölle 14<br />
päivän kuluessa hankintapäätöksen<br />
tiedoksisaannista. Myös hankintayksikkö<br />
voi itse ottaa tekemänsä päätöksen<br />
uudelleen käsiteltäväksi hankintaoikaisuna<br />
60 päivän aikana hankintapäätöksen<br />
tekemisestä.<br />
Hankintaoikaisulla voidaan korjata<br />
hankintamenettelyssä tapahtunut<br />
virhe. Hankintaoikaisun käyttökelpoisuutta<br />
parantaa se, että virheen<br />
korjaaminen ei edellytä muiden asianosaisten,<br />
kuten tarjouskilpailun<br />
voittajan, suostumusta. Hankintayksikkö<br />
voi yksin päättää virheen korjaamisesta.<br />
Kirjallisen hankintasopimuksen tekemisen<br />
jälkeen hankintamenettelyssä<br />
tapahtunutta virhettä ei voida<br />
enää korjata hankintaoikaisulla. Hankintaoikaisun<br />
kautta hankintayksikön<br />
on mahdollista korjata hankintamenettelyssä<br />
sattunut virhe nopeasti<br />
ja joustavasti. Hankintaoikaisun rinnalla<br />
säilyy kuitenkin mahdollisuus<br />
valittaa hankintamenettelystä myös<br />
markkinaoikeuteen. Hankintaoikaisu<br />
on mahdollista tehdä myös hankintalain<br />
ulkopuolelle jäävistä pienhankinnoista,<br />
vaikka hankintalakia ei<br />
muutoin sovelleta pienhankintoihin.<br />
Ankarampaa<br />
Hankintalain uusilla seuraamuksilla<br />
tullaan puuttumaan aikaisempaa huomattavasti<br />
ankarammin ilman tarjouskilpailua<br />
tehtyihin suorahankintoihin<br />
sekä hankintoihin, joissa hankintayksikkö<br />
on jättänyt noudattamatta hankintapäätöksen<br />
jälkeistä odotusaikaa.<br />
Jos hankintayksikkö on tehnyt EU-<br />
kynnysarvon ylittävän hankinnan hankintalain<br />
vastaisesti ilman tarjouskilpailua<br />
tai jos hankintayksikkö on jättänyt<br />
noudattamatta hankintapäätöksen<br />
täytäntöönpanoa koskevaa 21 päivän<br />
odotusaikaa, markkinaoikeus voi<br />
määrätä hankintasopimuksen tehottomaksi.<br />
Käytännössä tehottomuus tarkoittaa<br />
sitä, että markkinaoikeus määrää<br />
hankintasopimuksen purettavaksi<br />
siltä osin kuin hankintaa ei ole vielä ehditty<br />
toteuttaa.<br />
Tehottomuusseuraamusta ei voida<br />
määrätä niin sanotuissa toissijaisissa<br />
palveluhankinnoissa, kuten terveydenhoito-<br />
ja sosiaalipalveluissa. Tehottomuusseuraamus<br />
voidaan kuitenkin<br />
määrätä tavarahankinnoissa, kuten terveydenhoidon<br />
tarvikkeiden ja laitteiden<br />
hankinnoissa.<br />
Markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön<br />
maksamaan valtiolle<br />
myös seuraamusmaksun, jos hankintayksikkö<br />
on tehnyt EU-kynnysarvon<br />
ylittävän hankinnan hankintalain vastaisesti<br />
ilman tarjouskilpailua tai jos<br />
hankintayksikkö ei ole noudattanut<br />
hankintapäätöksen täytäntöönpanoa<br />
koskevaa 21 päivän odotusaikaa. Seuraamusmaksu<br />
voi olla enintään <strong>10</strong> prosenttia<br />
hankinnan arvosta.<br />
Kansankielellä voidaan sanoa, että<br />
seuraamusmaksu on ”sakko” hankintalain<br />
vastaisesta menettelystä. Seuraamusmaksu<br />
voidaan määrätä kaikissa<br />
EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa<br />
mukaan lukien terveydenhoito-<br />
ja sosiaalipalvelujen hankinnoissa. Tehottomuusseuraamuksen<br />
ja seuraamusmaksun<br />
lisäksi markkinaoikeus<br />
voi määrätä hankinnan sopimuskauden<br />
päättymään aikaisemmin kuin<br />
hankintasopimuksessa on sovittu.<br />
Markkinaoikeus voi määrätä tehottomuusseuraamuksen,seuraamusmaksun<br />
ja sopimuskauden lyhentämisen<br />
ainoastaan silloin, jos hankintayk-<br />
TERVEYS JA TALOUS 2/20<strong>10</strong>
sikkö on tehnyt hankinnan hankintalain<br />
vastaisesti ilman tarjouskilpailua<br />
tai jättänyt noudattamatta hankintapäätöksen<br />
jälkeistä odotusaikaa taikka<br />
tehnyt hankintasopimuksen ilman<br />
markkinaoikeuden lupaa sinä aikana,<br />
kun valitus on markkinaoikeuden käsiteltävänä.<br />
Nämä seuraamukset koskevat<br />
ainoastaan EU-kynnysarvot ylittäviä<br />
hankintoja. Muissa hankintalain<br />
rikkeissä sovelletaan jo aikaisemminkin<br />
käytössä olleita seuraamuksia, ku-<br />
ten hankintapäätöksen kumoaminen,<br />
virheellisen menettelyn korjaaminen ja<br />
hyvitysmaksu.<br />
Ilmoitus suorahankinnasta<br />
Hankintayksikön on mahdollista saavuttaa<br />
ilman tarjouskilpailua tekemälleen<br />
suorahankinnalle lainvoimaisuus<br />
julkaisemalla siitä ilmoitus.<br />
Hankintayksikkö voi julkaista ilmoituksen<br />
hankintapäätöksen jälkeen en-<br />
Hankintalaki koskee julkisen<br />
sektorin hankintoja. Lakiin on<br />
tehty lukuisia uudistuksia,<br />
joista viimeisimpien pitäisi tulla<br />
voimaan toukokuun alusta.<br />
nen kuin hankintayksikkö tekee varsinaisen<br />
hankintasopimuksen. Ilmoituksen<br />
julkaisemisen jälkeen alkaa kulua<br />
14 päivän valitusaika, jona aikana<br />
hankinnasta kiinnostunut toimittaja<br />
voi valittaa suorahankinnasta markkinaoikeuteen.<br />
Jos kukaan toimittaja<br />
ei määräajassa valita suorahankinnasta<br />
markkinaoikeuteen, hankinta tulee<br />
lainvoimaiseksi eikä sen oikeellisuutta<br />
voida enää myöhemmin ottaa tutkittavaksi.<br />
Ilmoituksen julkaiseminen ei ole<br />
hankintayksikölle pakollista. Ilmoituksen<br />
julkaiseminen on kuitenkin<br />
erittäin suositeltavaa, koska ilmoituksella<br />
hankintayksikkö voi saada hankintansa<br />
nopeasti lainvoimaiseksi.<br />
Hankintalain uudistukset sisältävät<br />
sekä keppiä että porkkanaa. Ilman<br />
tarjouskilpailua tehtyihin hankintalain<br />
vastaisiin suorahankintoihin tullaan<br />
puuttumaan huomattavasti aikaisempaa<br />
ankarammin. Hankintalain<br />
soveltamisraja puolestaan nousee<br />
ja hankintapäätöksen tiedoksianto tulee<br />
helpommaksi ja nopeammaksi. n<br />
2/20<strong>10</strong> TERVEYS JA TALOUS 45
Mielenterveyttä ja<br />
päihteettömyyttä<br />
Haastattelu: VEIKKO LÖYTTY<br />
Kuvat: MATTI VÄÄNÄNEN<br />
Tervein Mielin on pohjoissuomalainen<br />
hanke, jossa<br />
kehitetään alueen<br />
mielenterveys- ja<br />
päihdepalveluja.<br />
Pohjois-Suomen yhteisessä Tervein<br />
mielin -hankkeessa ovat<br />
mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä<br />
sekä Keski-Pohjanmaan,<br />
Lapin, Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaansairaanhoitopiirit.<br />
Hankkeen johtajana on ylilääkäri<br />
Matti Kaivosoja Kokkolasta.<br />
Hankkeen tavoitteena on edistää<br />
pohjoissuomalaisten hyvinvointia<br />
mielenterveyttä ja päihteettömyyttä<br />
edistämällä sekä kehittää mielenterveys-<br />
ja päihdepalvelujen toimivuutta<br />
ja vaikuttavuutta. Avoimuutta lisäämällä<br />
on tarkoitus saada kentän<br />
eli asiakkaiden ääni kuuluville palveluja<br />
kehitettäessä.<br />
Yhteisesti sovitut painoalueet Pohjois-Suomessa<br />
ovat mielenterveys-<br />
ja päihdestrategioiden laatiminen ja<br />
toteuttaminen yhteistoiminta-alueilla<br />
sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen<br />
kehittäminen. Pohjois-Suomen<br />
hankkeen vetäjällä Matti<br />
Kaivosojalla on kokemusta vuonna<br />
2009 päättyneestä Pohjanmaa-hankkeesta<br />
(mukana Keski-Pohjanmaan,<br />
Etelä-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirit),<br />
josta saatuja kokemuksia<br />
on mahdollista hyödyntää viime syksynä<br />
käyntiin polkaistuissa Väli-Suomen<br />
ja Pohjois-Suomen hankkeissa.<br />
Kaivosoja korostaa yhteisiin linjauksiin<br />
sisällytettyä tavoitetta vahvistaa<br />
asiakkaan asemaa ja palveluiden<br />
tuomista entistä paremmin näiden<br />
ulottuville.<br />
46<br />
Tervein mielin Länsi-Pohjassa hankkeen projektityöntekijät vasemmalta lukien:<br />
Riitta Hakala, Varpu Wiens, Marianne Karttunen ja Timo Haaraniemi.<br />
- Eli mielenterveys- ja päihdeongelmaiset<br />
ovat yhdenvertaisia palveluiden<br />
piiriin pääsyssä ja heidän ongelmiin<br />
paneudutaan samalla vakavuudella<br />
kuin muihinkin terveysongelmiin.<br />
Lisäksi tulevaisuudessa nämä<br />
palvelut ovat saatavissa yhdeltä luukulta,<br />
toteaa Kaivosoja.<br />
Kritiikkiäkin ilmassa<br />
Tervein mielin –hanke toimii yhteistyössä<br />
kansallisen Mieli 2009 mielenterveys-<br />
ja päihdeohjelman kanssa ja<br />
on samalla osa Kaste-ohjelmaa. Mielenterveys-<br />
ja päihdesuunnitelmaan<br />
kohdistuu myös arvostelua. Kansalli-<br />
sessa suunnitelmassa tavoitteeksi on<br />
asetettu yhdistetyt mielenterveyshäiriöiden<br />
ja päihdehoidon avohoitoyksiköt.<br />
Siis helposti tavoitettavat,<br />
joustavat palvelut yhden oven periaatteella.<br />
Yli kolmen vuosikymmenen ajan<br />
lappilaiseen päihdehuoltoon Rovaniemen<br />
A-klinikan työntekijänä ja<br />
Lapin Huoltolan (nykyisin päihdeklinikka)<br />
johtajana perehtynyt Matti<br />
J Virtanen väittää kansallisen mielenterveys-<br />
ja päihdesuunnitelman<br />
väheksyvän sosiaalityön ja sosiaalihuollon<br />
merkitystä päihdeongelmaisten<br />
ja mielenterveysongelmaisten<br />
palveluissa.<br />
TERVEYS JA TALOUS 2/20<strong>10</strong>
- Lääketieteellisin kriteerein tehtävät<br />
palvelu- ja hoitoratkaisut eivät<br />
takaa päihdeongelmaisille kokonaisvaltaista<br />
hoitoa ja kuntoutusta. Kansallinen<br />
suunnitelma on laadittu mielenterveystyön<br />
ja psykiatrian ehdoilla<br />
ja ”kielellä”. Vaarana on päihdeongelman<br />
psykiatrisoiminen ja laajempikin<br />
medikalisointi. Suunnitelma<br />
määrittelee kohtuullisen suoraviivaisesti<br />
ja näkemykseni mukaan virheellisesti<br />
päihdeongelman ”päihdesairaudeksi”,<br />
Virtanen sanoo.<br />
Virtasen mukaan nykyisessä järjestelmässä<br />
sairauden hoito on lähes<br />
aina kalliimpaa kuin sosiaalityön ja<br />
sosiaalihuollon välinein toteutettava<br />
kuntoutus. Koko maan tilannetta<br />
ajatellen Virtanen uskoo päihdepalveluiden<br />
matalan kynnyksen voivan<br />
uudistuksen myötä nousta, koska<br />
päihdehuollon avohoitopalvelut<br />
Yhteystiedot hukassa?<br />
Tilaa Sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
hakemisto 20<strong>10</strong> avuksesi<br />
Helppokäyttöinen ja kätevä julkaisu auttaa löytämään tarvittavat yhteystiedot.<br />
TILAA NYT!<br />
Tilaushinta: 33,00 euroa<br />
Hakemistossa julkaistaan mm. kuntien,<br />
kuntien sosiaalitoimen, kuntayhtymien<br />
ja kuntien muodostamien terveyskeskus-<br />
liikelaitosten johtavien viranhaltioiden<br />
ajantasaiset yhteystiedot.<br />
Mukana myös: aluehallintovirastojen<br />
yhteystiedot, kunnalliset/yksityiset sairaalat,<br />
lääkäriasemat, vanhainkodit ja paljon muuta<br />
käypää tietoa eri käyttötarkoituksiin.<br />
Julkaisu ilmestyy vuosittain.<br />
(sis. alv. 8%) +postikulut 5,00 euroa/lähetys<br />
tilaukset@ymparistojaterveys.fi puh. (02) 630 4900 fax (02) 630 4939<br />
www.ymparistojaterveys.fi/tuotteet<br />
Julkaisija: Kunnallinen ympäristö- ja terveydenhoitoyhdistys ry.<br />
Kustantaja: Suomen Ympäristö- ja Terveysalan Kustannus Oy<br />
kytkettäisiin lähetekäytäntöön.<br />
- Kehitystä voitaisiinkin ohjata<br />
suuntaan, jossa perinteisesti päihdehoidossa<br />
tavoiteltu matala hoitoon<br />
pääsykynnys olisi myös mielenterveyshoitoon<br />
sovellettava malli.<br />
Yhden oven periaatteen Matti J<br />
Virtanen hyväksyy tavoitteeksi tietyin<br />
varauksin.<br />
- ”Oven takana” pitää kuitenkin<br />
löytyä moniammatillinen tiimi, jossa<br />
on hoitotyön ja sosiaalityön asiantuntijoita.<br />
Virtasen mielestä kahden oven<br />
malli turvaisikin nämä palvelut paremmin.<br />
Sensijaan kansallisessa mielenterveys-<br />
ja päihdesuunnitelmassa tavoitteeksi<br />
asetettu tasavertainen hoitoon<br />
pääsy muiden sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
asiakkaiden kanssa on<br />
oikein ja tavoiteltavaa.<br />
- Silti sosiaalityö ja päihdeongel-<br />
man sosiaalinen ja ehkäpä ”hengellinenkin”<br />
ulottuvuus jää suunnitelmassa<br />
lähes huomiotta. Päihdehuollon<br />
erityisyys ja sosiaalityön traditio<br />
on suunnitelmassa sivuutettu, Virtanen<br />
ruotii.<br />
Työtehtävissään Matti J Virtanen<br />
on perehtynyt vuosikymmenien ajan<br />
käytännön yhteistyöhön terveydenhuollon<br />
edustajien kanssa, sillä Lapin<br />
päihdeklinikka sijaitsee Muurolan<br />
psykiatrisen sairaalan naapurina.<br />
Lapin mielisairaanhuoltopiiri perusti<br />
laitoksen 1980-luvun alussa. Alun perin<br />
40-paikkaisen laitoksen paikkaluku<br />
on nykyisin 16. Tukipalvelut ja erityistason<br />
lääketieteelliset konsultaatiot<br />
päihdeklinikka saa Lapin keskussairaalasta<br />
ja Muurolassa sijaitsevasta<br />
psykiatrian klinikasta.<br />
➠<br />
2/20<strong>10</strong> TERVEYS JA TALOUS 47
48<br />
Tervein mielin Länsi-Pohjassa<br />
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin<br />
hankkeessa paneudutaan erityisesti<br />
lasten ja nuorten asioihin<br />
sekä perheiden hyvinvointiin.<br />
Alueen kunnissa lasten huostaanotot<br />
ovat lisääntyneet viime vuosina. Tärkeänä<br />
tavoitteena on katkaista sukupolvelta<br />
toiselle siirtyvä ongelmakierre.<br />
Länsi-Pohjassa painoalueita on kolme.<br />
Ne ovat strategiat eli palveluiden<br />
pitkäjännitteinen kehittämistyö, ennaltaehkäisy<br />
ja terveyden edistäminen<br />
sekä kuntoutus, jolta osin hanke<br />
toteutetaan omin voimin. Kahteen<br />
muuhun ”koriin” osallistuvat neljä<br />
projektityöntekijää käyttävät puolet<br />
työajastaan hankkeeseen ja siihen<br />
saadaan sosiaali- ja terveysministeriön<br />
myöntämää Kaste-rahoitusta.<br />
Länsi-Pohjan hankkeesta vastaava<br />
psykiatrian tuloalueen ylilääkäri Birgitta<br />
Alakare suhtautuu luottavaisena<br />
Länsi-Pohjan Tervein Mielin hankkeen<br />
onnistumiseen.<br />
- Täällä on kynnystä mielenterveyspalveluihin<br />
pääsemisessä kyet-<br />
ty madaltamaan jo vuosien ajan. Esimerkiksi<br />
mielenterveystoimistoihin<br />
ei ole lähetepakkoa ja myös Keroputaan<br />
sairaalaan pääsy sujuu joustavasti.<br />
Pystymme tarvittaessa vastaamaan<br />
avuntarpeeseen nopeasti.<br />
Myös nuoriso- ja lastenpsykiatrisen<br />
hoidon järjestelyssä paikallinen hoitokäytäntö<br />
poikkeaa muualla toteutetuista<br />
käytännöistä, sillä omia sairaansijoja<br />
ei ole, vaan tarvittaessa sairaalapalvelut<br />
ostetaan Oulun yliopistosairaalalta.<br />
Hoitopäiviä kertyy alle<br />
sata päivää vuosittain, ylilääkäri Alakare<br />
kertoo.<br />
Suotuisaan tilanteeseen on osaltaan<br />
vaikuttanut Keroputaan malliksi<br />
nimetty perhekeskeinen hoitokäytäntö.<br />
Tilastojen valossa myönteistä<br />
kehitystä on tapahtunut myös siinä<br />
mielessä, että psykoosiin sairastuneiden<br />
määrässä ja masennuslääkkeiden<br />
käytössä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri<br />
on vakiinnuttanut paikkansa<br />
keskiryhmässä maan kaikista sairaanhoitopiireistä.<br />
- Pienessä alle 65 000 asukkaan<br />
Satu Piippo ja Katriina Virta kehittävät mielenterveys- ja päihdekuntoutusta Länsi-Pohjassa.<br />
sairaanhoitopiirissä on helppo tehdä<br />
yhteistyötä ja täällä on tehty monia<br />
yhteisiä projekteja, joissa kertynyttä<br />
pohjatietoa on mahdollista hyödyntää<br />
Tervein Mielin –hankkeessa, ylilääkäri<br />
Alakare sanoo.<br />
Toteutuneissa yhteistyöhankkeissa<br />
on paneuduttu muun muassa perusterveydenhuollon<br />
ja erikoissairaanhoidon<br />
yhteistyöhön (Peres) sekä sosiaali-<br />
ja terveyspiirin perustamiseen<br />
alueelle, mikä hanke tosin kariutui<br />
viime metreillä.<br />
Yhteistyössä Mielenterveyden<br />
keskusliiton kanssa on toteutettu<br />
”Kuntoutuja oman elämänsä<br />
asiantuntijaksi”-hanke, joka poiki<br />
alueellisen kuntoutuksen ”Väylämallin”.<br />
Myös Tervein Mielin-hankkeen<br />
yhtenä tavoitteena on kouluttaa<br />
alueelle kokemusasiantuntijoita,<br />
jotka voivat osallistua palveluiden ja<br />
yksiköiden kehittämiseen ja arviointiin.<br />
Hajanainen hallinto<br />
mietityttää<br />
Hallinnollisesti mielenterveys- ja<br />
päihdepalvelujen kenttä on alueella<br />
pilkkoutunut moneen osaan, joten<br />
yhteistyötä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa.<br />
Alun perin mielenterveystoimistot<br />
olivat osa sairaanhoitopiiriä, mutta<br />
nykyisin vain Tornion mielenterveystoimisto<br />
on sairaanhoitopiirin yksikkö.<br />
Muissa jäsenkunnissa avohoidon<br />
mielenterveyspalvelut on kunnallistettu.<br />
Päihdehuolto on peruskuntien sosiaalitoimen<br />
vastuulla. Esimerkiksi<br />
Kemissä ja Torniossa toimii A-klinikka.<br />
Päihdehuollossa katkaisuhoitoa<br />
ja kuntoutusta järjestävät Kemissä<br />
kaupungin ylläpitämä Törmi-koti<br />
sekä Torniossa Tornionlaakson Suojapirtti.<br />
Jonkin verran kunnat käyttävät<br />
myös Rovaniemellä sijaitsevan Lapin<br />
päihdeklinikan (entinen Lapin huoltola)<br />
palveluita etenkin syrjäytyneiden<br />
ja moniongelmaisten asiakkaiden<br />
hoidossa. Useassa kunnassa on<br />
TERVEYS JA TALOUS 2/20<strong>10</strong>
lisäksi päihdeasiakkaille suunnattuja<br />
asumispalveluja.<br />
- Hallinnon pirstaloituminen on<br />
kieltämättä meille haaste ja jopa ongelma,<br />
joka saattaa vaikuttaa yhteistyökuvioihin.<br />
Kuntien tiukka talous<br />
Varaa paikkasi<br />
Sairaaloiden<br />
ykkösmediasta.<br />
info@je-mark.fi<br />
050 339 6137<br />
heijastuu myös näihin kysymyksiin,<br />
ylilääkäri Alakare toteaa.<br />
Vuoden kuluttua valmistuvassa<br />
kuntajakoselvityksessä on mukana<br />
viisi sairaanhoitopiirin jäsenkuntaa<br />
kuudesta. Selvitys saattaa muut-<br />
Länsi-Pohjan osahankkeesta vastaava<br />
psykiatrian tulosalueen ylilääkäri Birgitta<br />
Alakare.<br />
taa hallinnon nykyisiä rakenteita, joskin<br />
kuntien yhdistyminen voisi toisaalta<br />
edistää palvelualueiden keskinäistä<br />
yhteistyötä.<br />
Kuullaan ihmisiä<br />
Yksi Tervein Mielin-hankkeen keskeisiä<br />
tavoitteita on lisätä kuntalaisten ja<br />
palveluiden käyttäjien osallistumista<br />
päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen.<br />
Kevään aikana Länsi-Pohjassa<br />
on tarkoitus käynnistää kuntalaisten<br />
kuulemiskierros. Erillisten tapaamisten<br />
ohella asukkaat voivat antaa<br />
palautetta päihde- ja mielenterveysasioista<br />
sähköisesti. Esimerkiksi<br />
Pohjanmaa-hankkeessa netti koettiin<br />
käyttökelpoiseksi välineeksi asiakaspalautteen<br />
saamisessa. ■<br />
TERVEYS JA TALOUS<br />
i n t e r n e t<br />
osoitteisto<br />
Puhelin (015) 341 <strong>11</strong><br />
Telefax (015) 341 1560<br />
Franke Finland Oy<br />
76850 Naarajärvi<br />
www.franke.fi<br />
Rahoitus- ja perintäkonserni<br />
puh. 0207 490 517<br />
www.aktivkapital.fi<br />
www.forssankp.fi<br />
2/20<strong>10</strong> TERVEYS JA TALOUS 49
Luomu suosiossa<br />
IRMA KÄRKKÄINEN<br />
Ekocentria<br />
JARI KORHONEN<br />
palvelujohtaja<br />
Juankosken kaupunki<br />
Kuvat: Ekocentria<br />
Ryhmä itäsuomalaisia Tedyn jäseniä tutustui julkisten<br />
catering-palveluiden nykytilaan Saksassa EkoCentrian<br />
KestItä –hankkeen järjestämällä opintomatkalla.<br />
Ammattikeittiöiden lisäksi tutustuttiin luomualan<br />
maailman merkittävimpään tapahtumaan, BioFach –<br />
messuihin.<br />
Ryhmä itäsuomalaisia ruokapalvelualan<br />
ammattilaisia tutustui<br />
ammattikeittiöiden kestävien<br />
valintojen edistämiseen Nürnbergissä,<br />
jossa on hiljattain tehty strateginen<br />
linjaus luomutuotteiden käytön<br />
lisäämiseen. Koulujen ja päiväkotien<br />
catering-palveluiden tuottajien<br />
yhtenä valintakriteerinä kaupungissa<br />
on luomutuotteiden käyttöaste.<br />
Opintomatkan aikana Oldenburg`n<br />
Stutetenwerk`n hankintajohtaja Doris<br />
Senf esitteli julkisten hankintojen<br />
toteuttamista luomuraaka-aineilla<br />
6000 opiskelijan ruokapalveluketjussa.<br />
- Luomulihan lihassolun soluneste<br />
pysyy ruoanvalmistusprosessissa lihassolussa<br />
ja näin tuote on mureaa,<br />
mehukasta ja tuotteen kypsennyshävikki<br />
on pieni, vakuutti Doris Senf<br />
kuulijoille ja jatkoi:<br />
- Luomumaidon ja -jogurttien rasvapitoisuus<br />
on 3,5 %. Rasvanpitoisuuden<br />
alentamiselle ei ole tarvetta.<br />
Nürnbergin messujen ravintolatoimen<br />
johtaja keittiöpäällikkö herr Fischer<br />
esitteli luomutuotteiden käyttöä<br />
suuren messukeskuksen ravintolatoiminnassa.<br />
Molemmissa em. yrityksissä<br />
elintarvikehankintojen todettiin<br />
edistävän yrityksen liiketoiminnan<br />
kasvua ja ympäristön hyvinvointia.<br />
Hankinnat ovat osa strategiaa<br />
ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.<br />
Alueellisten hankintojen strategi-<br />
50<br />
en tehtävä on vähentää kansallisesti<br />
liikenteen ympäristökuormitusta.<br />
Vierailukohteissa luomun käytön<br />
perusteena ovat ympäristöystävällisyys,<br />
tuotteiden laatu ja kokonaistaloudellinen<br />
etu. Yleisimmät argumentit<br />
luomun valinnalle olivat ekologiset<br />
edut, tuotteiden vähäinen<br />
prosessointi, torjunta-aineiden, antibioottien<br />
ja hormonien välttäminen<br />
sekä jäljitettävyyden turvaaminen.<br />
Vähän tarjontaa<br />
Suomessa luomutarjonta on vielä<br />
niin suppeaa, ettemme suurena hankintayksikkönä<br />
voi lähteä toteuttamaan<br />
luomuostoja samalla volyymillä,<br />
totesi matkan annista ravintopalvelupäällikkö<br />
Hannele Heikkinen-<br />
Ritala Pohjois-Karjalan sairaanhoidon<br />
ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä<br />
PKSSK:stä.<br />
- Suomessa päättäjät eivät ehkä<br />
muista katsoa elintarvikehankintojen<br />
kokonaisvaikutuksia laajasti. Elintarvikkeet<br />
ovat iso kuluerä, ja niistä on<br />
ollut helppo leikata. Nämä leikkaukset<br />
näkyvät suoraan asiakkaan lautasella.<br />
Jos meille annettaisiin mahdollisuus<br />
itse hinnoitella ateriat, voisimme<br />
tarjota potilaille erilaisia ruokavaihtoehtoja,<br />
myös luomuannoksia.<br />
- Me olemme viime kesästä lähtien<br />
tehneet yhteistyötä luotettavan juurespakkaajan<br />
kanssa. Kyseinen yrit-<br />
täjä paloittelee tuoretuotteet haluamaamme<br />
muotoon. Tällainen lähi-<br />
ja luomuruokaan sijoittaminen sekä<br />
julkisen sektorin asiakkaan ja lähitoimittajan<br />
välinen yhteistyö on varmasti<br />
tuottava sijoitus pitkässä juoksussa<br />
kunnalle tai kaupungille. Tämä<br />
on konkreettinen toimenpide kestävien<br />
elintarvikevalintojen edistämiseksi,<br />
uskoo Hannele Heikkinen-Ritala.<br />
- Luomu on Saksassa arkipäivää ja<br />
toimii hyvin ammattikeittiöissä. Sen<br />
sijaan ympäristövastuullisen puhtaanapidon<br />
puolella meillä suomalaisilla<br />
olisi kyllä heille annettavaa. Tässä<br />
asiassa olemme selvästi edelläkävijöitä,<br />
muistuttaa Hannele Heikkinen-Ritala.<br />
Ideoita suunnitteluun<br />
- sOpintomatkat herättävät aina monenlaisia<br />
ajatuksia. Meillä on KYS:ssä<br />
parhaillaan suunnitteilla uusi yhteiskeittiö<br />
ja tältä matkalta sain monia<br />
ideoita sen suunnittelutyöhön ja<br />
ruokalistoihimme. Esimerkiksi luomujogurtin<br />
voisimme ottaa käyttöön<br />
heti, jos Suomessa joku pakkaisi sitä<br />
meille ammattikeittiöasiakkaille sopivan<br />
kokoiseen astiaan, esimerkiksi<br />
5 kg:n sankoon, totesi matkakokemuksistaan<br />
ravitsemispäällikkö Anja<br />
Hankala Kuopion yliopistollisesta<br />
sairaalasta.<br />
- Huomasin myös ilokseni, että ammattikeittiöt<br />
käyttävät paljon tuoretta<br />
luomukalaa sekä villiä kalaa. Me<br />
voisimme KYS:ssä käyttää huomattavasti<br />
enemmän tuoretta järvikalaa,<br />
mikäli peratun kalan sopimustoimittajia<br />
olisi olemassa. Meillä käytetään<br />
isoja määriä kalaa kerrallaan. Esimerkiksi<br />
potilas- ja henkilöstöruokailua<br />
varten ostamme muikkua kerallaan<br />
noin <strong>10</strong>0-150 kg. Tällä hetkellä kalatukut<br />
eivät pysty toimittamaan näin<br />
TERVEYS JA TALOUS 2/20<strong>10</strong>
Palvelujohtaja Jari Korhonen ja ravintopalvelupäällikkö Hannele Heikkinen-Ritala tutustuvat kontaktikypsennyskeskukseen<br />
herra Michael Fisherin opastamana.<br />
suuria eriä meille tuoreena joten joudumme<br />
tyytymään pakastekalaan. lisää<br />
Anja Hankala.<br />
- Lähi- ja luomutuotteiden hankintojen<br />
esteenä on ollut logistiikka ja<br />
hankintojamme sitovat sopimukset.<br />
Haluaisin kuitenkin ottaa enemmän<br />
käyttöön tuoretta lihaa sekä tuoreita<br />
kasviksia ja juureksia. Uskon, että hyvä<br />
ruoka on tulevaisuudessa yksinkertaista<br />
ja selkeää. Esimerkiksi lisäkkeenä<br />
tarjotaan yksinään punajuurilohkoja,<br />
porkkanatikkuja tai lanttukuutioita,<br />
eikä eksoottisia pakastekasvissekoituksia.<br />
Olen kiinnostunut<br />
edistämään kestäviä elintarvikevalintoja<br />
ja yksi konkreettinen toimenpide<br />
olisi pakasteiden käytön vähentäminen.<br />
Lähi- ja luomuruoka on mahdollista<br />
meillä KYS:ssä. Voimme samalla<br />
toimia esimerkkinä muille suurille<br />
julkisen sektorin ruokapalveluille.<br />
Tällä matkalla minulle kirkastui asemani<br />
kestävän kehityksen edistäjänä.<br />
Minä voin ottaa ensimmäisen aske-<br />
leen, tiivisti ravitsemispäällikkö Anja<br />
Hankala tuntemuksiaan.<br />
BioFach esittelee<br />
maailman luomutrendit<br />
Opintomatkalla piipahdettiin myös<br />
BioFach –messuilla, jotka seminaareineen<br />
ovat itseoikeutetusti maailman<br />
suurin luomualan ammattitapahtuma.<br />
Tapahtuma kerää vuosittain<br />
kymmeniätuhansia alan ammattilaisia<br />
eri puolilta maailmaa ja esillä<br />
ovat luomualan ja –kaupan kuumimmat<br />
trendit sekä kehitysnäkymät<br />
maailmalla.<br />
KestItä –ryhmä pääsi seuraamaan<br />
myös, kun Suomen ammattikeittiöosaamista<br />
Pohjoismaisen yhteisosaston<br />
näytöskeittiössä. Käytännön<br />
kokkaamisesta vastasi Ny Nordisk<br />
mad –ohjelman ruokalähettiläs Kim<br />
Palhus Hanasaaren kulttuurikeskuksesta<br />
sekä Anu Arolaakso EkoCentriasta<br />
ja Petra Savolainen Savon am-<br />
matti- ja aikuisopistosta. He valmistivat<br />
suomalaisista luomuraaka-aineista<br />
luomuherkkuja messuyleisön nautittavaksi.<br />
Vuoden 20<strong>10</strong> näytteilleasettajia oli<br />
yli 2500 ja tapahtuman kansainvälisyyttä<br />
kuvaa se, että kaksi kolmasosaa<br />
näytteilleasettajista ja yli 37 %<br />
vierailijoista tulee Saksan ulkopuolelta.<br />
BioFachin järjestäjä on Nürnberg<br />
Messe ja se järjestetään vuosittain<br />
Nürnbergissä, Saksassa. Ensi<br />
vuonna BioFach järjestetään 16.-<br />
19.2.20<strong>11</strong>. ■<br />
2/20<strong>10</strong> TERVEYS JA TALOUS 51
52<br />
LAIKKARIN ALAJAOSTO<br />
Koulutusta laitos- ja<br />
sairaalahuollon esimiehille<br />
Aiheena asiakaslähtöinen<br />
palvelutuotanto<br />
Terveys ja talous ry:n ammattialajaosto Laikkarit on järjestämässä<br />
koulutusta jäsenilleen. Koulutus on tarkoitettu <strong>terveydenhuollossa</strong><br />
toimiville laitos- ja sairaalahuollon esimiehille, päälliköille ja<br />
johtajille.<br />
Aika: 6.5.20<strong>10</strong> klo 9.30–16.30<br />
Paikka: Tampereen yliopistollinen sairaala, FM2 Syke koulutustila 7.<br />
kerros Biokatu 8, 33520 Tampere<br />
Ohjelma<br />
Klo 9.30–<strong>10</strong>.00 Ilmoittautuminen ja kahvi<br />
Klo <strong>10</strong>.00–<strong>10</strong>.15 Päivän avaus,<br />
Laikkari-alajaoston puheenjohtaja<br />
sairaalahuoltopäällikkö Sirpa Pekkala,<br />
PPSHP<br />
Klo <strong>10</strong>.15–12.00 Palvelujen sisäinen myynti<br />
myynkö henkilöitä vai palveluja?<br />
KTM, kouluttaja, johtaminen ja yrittäjyys,<br />
Tuija Pohjansaari-Kirmo<br />
Tampereen aikuiskoulutuskeskus, TAKK<br />
Klo 12.00–12.45 Lounas<br />
Klo 12.45–13.30 Laikkareiden vuosikokous<br />
Klo 13.30–15.00 Miten vaikutan asiakastyytyväisyyteen?<br />
oma esimiestyöskentely<br />
miten johdan henkilöstöni hyvään<br />
asiakaspalveluun<br />
Asiakaspalvelun kehittämispäällikkö<br />
Marika Järvinen, PSHP<br />
Klo 15.00–15.30 Sisäisen palvelun ostajana<br />
<strong>terveydenhuollossa</strong>,<br />
Hoitotyön johtaja Tuula Rantala,<br />
tekonivelsairaala Coxa oy<br />
Klo 15.30–16.15 Asiakaslähtöinen palvelutuotanto,<br />
Case Tays<br />
Työnjohtaja Hanna Virtanen,<br />
Tays, sairaalahuolto<br />
Klo 16.15–16.30 Loppukeskustelu ja päivän päätös<br />
Ilmoittautuminen<br />
Ilmoittautuminen ja lisätiedot:30.4.20<strong>10</strong> mennessä Anne Atesoglulle<br />
p. 050 598 0367 tai sähköpostilla:<br />
atesoglu_01@hotmail.com<br />
Osallistumismaksu on 150 € + alv. Osallistumismaksu sisältää ohjelmaan merkityt<br />
luennot ja tarjoilut.<br />
Osallistumismaksu maksettava 30.4.20<strong>10</strong> mennessä tilille: 870007-<strong>10</strong>212263.<br />
Viitenumero <strong>10</strong>12 on ilmoitettava maksaessa.<br />
Kansalaisilta<br />
palautetta<br />
terveydestä ja<br />
hyvinvoinnista<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin<br />
laitos (THL) alkaa selvittää<br />
kuntien kanssa yhteistyössä<br />
väestön alueellista terveyttä<br />
ja hyvinvointia. Valtakunnan<br />
tasolla tutkimus käynnistyy<br />
vuonna 2012, mutta Pohjois-Suomi<br />
toimii edelläkävijänä.<br />
Ensimmäinen Alueellinen<br />
terveys- ja hyvinvointitutkimus<br />
(ATH) toteutetaan Kainuussa,<br />
Oulun seudulla ja Oulun<br />
Eteläisen yhteistoimintaalueella<br />
jo tänä keväänä. Etelä-<br />
Suomesta mukana on Turku.<br />
Kansalaisilla on mahdollisuus<br />
vaikuttaa tuleviin palveluihin<br />
kyselyyn vastaamalla.<br />
Tutkimuksen kyselylomake<br />
jaettiin postilaatikoihin Pohjois-Suomessa<br />
satunnaisesti<br />
valituille kansalaisille maaliskuussa.<br />
Kainuussa kyselyjä lähetettiin<br />
9.000, Oulun seudulla<br />
ja Oulun Eteläisen alueella molemmissa<br />
3.000.<br />
Kunnilla on lakisääteinen<br />
velvoite seurata väestönsä terveyttä.<br />
Risto Kaikkosen mukaan<br />
kunnat eivät tällä hetkellä<br />
selviä tästä velvoitteesta. Terveystietoa<br />
toki kerätään ja sitä<br />
on saatavissa. Kuntien käyttöön<br />
se on kuitenkin liian yleistä<br />
ja perustuu julkisiin rekistereihin,<br />
ei kansalaisilta suoraan<br />
saatuihin tietoihin.<br />
- Alueellista ja paikallista<br />
palveluiden suunnittelua varten<br />
tarvitaan tietoa, joka koskee<br />
omaa väestöä. Juuri sitä<br />
ATH alkaa tuottaa. Tällainen<br />
tieto on paljon läheisempää ja<br />
vaikuttavampaa kuin yleinen,<br />
valtakunnallinen tieto, hän korostaa.<br />
n<br />
TERVEYS JA TALOUS 2/20<strong>10</strong>
Terveyspolitiikkaa<br />
Perinteinen Terveys ja talousyhdistyksen järjestämä<br />
terveyspolitiikkaseminaari käsitteli tällä kertaa perusterveydenhuollon<br />
selviytymismalleja. Seminaarissa<br />
esiteltiin mm. Etelä-Karjalan tilannetta, Hämeenlinnan<br />
ratkaisuja ja Kainuun mallia. Toimitusjohtaja Mikko<br />
Wiren puolestaan kertoi Pihlajalinnan kuntatoiminnasta.<br />
Mm. Tampere Omapihlaja vastaa noin <strong>11</strong> 000 tamperelaisen<br />
terveyskeskuspalveluista. Toimitusjohtaja Mikko Wiren,<br />
39 on voittanut viime vuonna Suomen Nuorkauppakamarit<br />
ry:n järjestämän Vuoden nuori johtaja 2009 –kilpailun.<br />
n<br />
Kuvat: Marika Tiilikainen<br />
Lääketiedot aina mukana<br />
Vaasassa on kehitetty lääkekortti, johon kirjataan<br />
ajan tasalla olevat tiedot lääkityksestä, mahdollisista<br />
lääkeaineallergioista ja perussairaudesta.<br />
Lääketietokeskus Oy ja Vaasan keskussairaala<br />
ovat yhdessä toteuttaneet sähköisen työkalun osoitteessa<br />
www.laakekortti.fi. Lääkekortti.fi-palvelun<br />
avulla omat tai omaisen lääke- ja rokotustiedot, lääkeaineallergiat<br />
sekä perussairaudet voi kirjata tietokoneella<br />
päivitettävään korttiin. Sähköisesti täytettävä<br />
kortti tallennetaan omalle koneelle, ja tulostetaan<br />
mukaan esimerkiksi lompakkoon.<br />
Lääkekortti.fi-sivusto on kaikille avoin palvelu<br />
verkossa, eikä vaadi erillistä kirjautumista tai käyttäjätilin<br />
muodostamista. Sähköisen palvelun rinnalle<br />
on tehty myös paperinen lääkekortti, jota voi kysyä<br />
sairaaloista, terveyskeskuksista, apteekeista ja<br />
muista terveydenhuollon toimipisteistä. n<br />
Hei, kuule Suomi -hyväntekeväisyyskonsertit<br />
Suomen Lääkäriliitto kerää koko<br />
juhlavuoden ajan varoja lasten<br />
ja nuorten päihde- ja mielenterveystyölle.<br />
Se järjestää syksyllä<br />
Hei, kuule Suomi -hyväntekeväisyyskonsertit<br />
Turussa, Helsingissä,<br />
Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa.<br />
Musiikkina on Ultra Bran hittejä<br />
sovitettuna sinfoniaorkesterille<br />
ja kuorolle. Solisteina ovat Paula<br />
Vesala ja Mira Luoti (PMMP)<br />
sekä flyygelissä Kerkko Koskinen.<br />
Mukana ovat myös Suomen Pa-<br />
Tiimi toimii Oulussa<br />
O ulun kaupungin kaikilla terveysasemilla siirryttiin<br />
tammikuussa 2009 työpari-tiimityömalliin,<br />
jossa sairaanhoitajat ja lääkärit hoitavat potilaita työpareina.<br />
Työpari-tiimityömalli antaa mahdollisuuden<br />
kehittää hoitajien ja lääkärien tehtävänkuvia ja vastuunjakoa.<br />
Tavoitteena on, että hoitaja toimisi eräänlaisena<br />
monisairaiden ”case managerina” eli palveluohjaajana.<br />
Tieto kulkee kuitenkin jatkuvasti työparin osapuolten<br />
välillä, ja hoitaja voi aina neuvotella potilaan<br />
hoidosta työparilääkärinsä kanssa.<br />
Kun kaikkia potilaita ei enää ohjata lääkärin vastaanotolle,<br />
on hoitajien työnkuva laajentunut. Vuoden 2009<br />
aikana hoitajien tekemien käyntien osuus terveysasemilla<br />
nousi 40 prosentista noin 46 prosenttiin. Samaan<br />
aikaan lääkärikäynnit Oulun terveysasemilla vähenivät<br />
noin <strong>10</strong> prosentilla. Ennen muutosta Oulun terveysasemien<br />
hoitajat ovat käyneet mittavat täydennyskoulutukset<br />
mm. vastaanotto- ja päivystystyöstä. n<br />
ras Kuoro 2009 -tittelillä palkittu<br />
Kuopion Nuorisokuoro<br />
ja noin 40 hengen Sinfoniaorkesteri<br />
Tahdistin. Kapellimestarina<br />
on Harri Hyppölä.<br />
Hyväntekeväisyyskohteita on<br />
kolme: Omaiset mielenterveystyön<br />
tukena keskusliitto ry, Sairaalaklovnit<br />
ry ja Suomen MielenterveysseuranMonimuotoinen<br />
perheterapia käytös- ja<br />
päihdeongelmaisille nuorille<br />
-hanke. n<br />
2/20<strong>10</strong> TERVEYS JA TALOUS 53
RAVITSEMUSHOIDON<br />
II STRATEGIASEMINAARI<br />
20.8.20<strong>10</strong> klo 8:00 – 16:00 HUS / PEIJAKSEN SAIRAALA Sairaalakatu 1, Vantaa<br />
8:00 – 8:30 Ilmoittautuminen<br />
Aamupäivän puheenjohtaja Sisko Moilanen, KRA ry:n puheenjohtaja<br />
8:30 – 8:35 Hyvää huomenta ja asiaan<br />
Jari T Korhonen, Tedy ry:n puheenjohtaja<br />
8:35- 8:45 (<strong>10</strong> min) Päivien avaus<br />
Markku S. Nieminen, professori, tulosyksikön johtaja, HYKS Medisiininen tulosyksikkö, HUS<br />
8:45 – 9:15 (30 min) Ravitsemushoidon kansalliset mahdollisuudet sosiaali- ja <strong>terveydenhuollossa</strong>,<br />
Maija Perho, ohjelmajohtaja, STM<br />
9:15 – 9:45 (30 min) Ravitsemushoito kuntatalouden haasteena<br />
Tuomo Meriläinen, sosiaali - ja terveysjohtaja, Kuopion kaupunki<br />
9:45 – <strong>10</strong>:00 (15 min) kahvi<br />
<strong>10</strong>:00 – <strong>10</strong>:30 (30 min) Ravitsemushoidon kehittäminen moniammatillisena yhteistyönä<br />
Helena Orell – Kotikangas, ravitsemusterapeutti, HUS Ravioli<br />
<strong>10</strong>:30 – <strong>11</strong>:00 (30 min) Ravitsemushoito kirurgisen potilaan hoidossa<br />
Juha Saarnio, dosentti, gastrokirurgian osastonylilääkäri, kirurgian klinikka, OYS<br />
<strong>11</strong>:00 – <strong>11</strong>:30 (30 min) Ravitsemushoito hoitotyön kehittämisen painopisteessä<br />
Raija Hassinen, ylihoitaja, KYS<br />
<strong>11</strong>:30 - 12:30 Lounas<br />
Iltapäivän puheenjohtaja Pirjo Hakala- Lahtinen, toimitusjohtaja, Hus Ravioli<br />
12:30 – 13:00 (30 min) Suusta se kaikki alkaa – case Nielemishäiriöiden arviointi ja hoitokäytänteet<br />
Peppi Haapala, puheterapeutti, Helsingin kaupunki<br />
13:00 – 13:45 (45 min) Ravinnosta niitä saa - bioaktiivisia yhdisteitä ja positiivisia terveysvaikutuksia<br />
Raimo Hiltunen, Farmakognosian professori, Helsingin yliopisto<br />
13:45 - 14:<strong>10</strong> Päiväkahvi<br />
14:<strong>10</strong> – 15:50 Paneelikeskustelu aiheesta ravitsemushoito ja ruokailusuosituksen strateginen<br />
jalkautuminen operatiiviseen toimintaan<br />
Panelin puheenjohtajat<br />
Rauno Ihalainen, sairaanhoitopiirin johtaja, PSHP<br />
Ulla Palomäki, hoitotyön esimies, Järvenpään kaupunki<br />
Ravitsemushoitosuosituksen esittely (<strong>10</strong> min)<br />
Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, neuvotteleva virkamies, FT, dosentti, Sosiaali- ja terveysministeriö<br />
Paneeliin osallistujat<br />
Helena Orell- Kotikangas, Jaana Levo, Juha Saarnio, Maija Perho, Markku S. Nieminen,<br />
Peppi Haapala, Raija Hassinen, Raimo Hiltunen, Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, Sisko Moilanen,<br />
Tuomo Meriläinen<br />
15:50 – 16:00 (<strong>10</strong> min) Yhteenveto ja päivänpäätös<br />
16:00 Tilaisuus loppuu<br />
Seminaarin aaton ohjelma Torstai 19.8.20<strong>10</strong><br />
Iltaohjelma klo 18:00 alk. Lisätietoja www.tedy.fi<br />
Seminaarissa pidetyt esitykset löytyvät seminaarin jälkeen osoitteesta www.tedy.fi.<br />
Seminaarin ilmoittautuminen 6.8.20<strong>10</strong> mennessä www.tedy.fi Ilmoittautumismaksun 70 €<br />
laskuttaa Tedy ry. Ilm. maks. sisältää seminaaripäivän ruoka- ja kahvitarjoilut ja järjestämiskulut.<br />
Seminaarin osallistujat varaavat ja maksavat majoituksen itse. Seminaaritarjoukset löytyvät osoitteesta<br />
www.tedy.fi<br />
Tervetuloa Vantaalle Suomen toiseen ravitsemushoidon strategiaseminaariin!<br />
Pirjo Hakala-Lahtinen Jari T Korhonen Sisko Moilanen<br />
toimitusjohtaja puheenjohtaja puheenjohtaja<br />
HUS Ravioli TEDY RY KRA RY<br />
Tarjolla on eväitä<br />
ravitsemushoidon<br />
strategiseen<br />
kehittämiseen<br />
2/20<strong>10</strong> TERVEYS JA TALOUS 55
Lapin lumo kiehtoo<br />
Pekka Kylmästä<br />
Teksti: SIRPA SARÉN<br />
Lapin sairaanhoitopiirin talousjohtajalla<br />
on pitkä virkaura takana.<br />
Pekka Kylmänen aloitti<br />
sairaalamaailman uransa Kokkolan<br />
keskussairaalan suunnittelusihteerinä.<br />
Siitä tehtävästä Pekka siirtyi<br />
Kokkolan seudun kansanterveystyön<br />
kuntainliiton palvelukseen nykyisen<br />
terveyskeskuksen rakennusvaiheen<br />
ja käyttöönoton ajaksi.<br />
- Kokkolassa sitten vierähtikin<br />
lähes <strong>10</strong> vuotta, jonka jälkeen tuli<br />
muutto Rovaniemelle vuonna 1982,<br />
huokailee Pekka ajan kulua ja toteaa<br />
olevansa jo lappilainen.<br />
Pekka oli tuolloin vielä nuori mies<br />
ja valmis ottamaan vastaan uusia<br />
haasteita. Lapin mielisairaanhuoltopiirin<br />
talousjohtajan paikka oli ensimmäinen<br />
kosketus Lapin terveydenhuollon<br />
palveluksessa. Muuttopäätös<br />
Rovaniemelle oli Pekan mukaan<br />
aikanaan helppo tehdä, kun vaimollekin<br />
oli samaan aikaan työpaikka<br />
Rovaniemellä tarjolla. Lapin lumo<br />
oli myös muuton taustalla.<br />
- Olimme ns. lapin hulluja jo ennen<br />
muuttoa. Kävimme vähintään<br />
kerran vuodessa hiihtolomalla Lapissa<br />
ja usein mietin miltä tuntuisi asua<br />
Lapissa, kuvailee Pekka.<br />
Hoitokulttuuri muuttunut<br />
Lapin mielisairaanhuoltopiirissä oli<br />
tuohon aikaan myös Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin<br />
kunnat mukana.<br />
- Kuusi kuntaa jäi 1980-luvun lopulla<br />
pois Lapin mielisairaanhuoltopiiristä<br />
kun Länsi-Pohja perusti oman sairaanhoitopiirinsä.<br />
Lapin mielisairaanhuoltopiiriin<br />
jäi 16 kuntaa. Tuohon aikaan<br />
oli yli 500 sairaansijaa psykiatriassa.<br />
Tilanne on radikaalisti muuttunut<br />
noista ajoista. Tällä hetkellä on<br />
enää 80 sairaansijaa, kertoo Pekka hoitokulttuurin<br />
muutoksesta.<br />
- Hoitoajat ovat lyhentyneet. Keskimääräinen<br />
hoitoaika psykiatriassa on<br />
tällä hetkellä noin kolmasosa siitä mi-<br />
56<br />
Pekka Kylmäsen harrastuksiin kuuluu liikunta ja mökkeily. Luontoa rakastava<br />
Pekka harrastaa hyötyliikuntaa kesäisin ja syksyisin marjastaen ja sienestäen<br />
kauniissa Lapin maisemissa.<br />
tä se oli vuonna 1982, jolloin se oli noin<br />
<strong>10</strong>0 päivää.<br />
Suuri muutos tuli sitten vuonna<br />
1992 erikoissairaanhoitolain myötä,<br />
kun sairaalat liitettiin samaan organisaatioon.<br />
Tuolloin Pekka siirtyi Lapin<br />
sairaanhoitopiirin talousjohtajaksi.<br />
Tuon ajan jälkeen on tapahtunut<br />
paljon.<br />
- Mm. Kemijärven sairaala on siirtynyt<br />
Kemijärven kaupungille ja Ounasrinteen<br />
sairaala lakkautettiin. Somaattisella<br />
puolellakin sairaansijamäärät<br />
ovat radikaalisti vähentyneet 1980-luvulta.<br />
Nyt on Lapin sairaanhoitopiirissäkin<br />
60 sairaansijaa vähemmän kun<br />
sairaanhoitopiiriä perustettaessa.<br />
Väki vähenee<br />
Lienee turhaa sanoa, mitkä ovat talousjohtajan<br />
haasteet tänä päivänä. Sen<br />
tietänevät kaikki.<br />
- Talous on jatkuva haaste täällä Lapissa,<br />
jossa väestö vähenee kaiken aikaa.<br />
Asukkaiden vaatimukset palveluista<br />
lisääntyvät. Hoidot ja tekniikka<br />
kehittyvät, mikä asettaa paineita<br />
talouteen. Olemme sairaanhoitopiirissä<br />
suoriutuneet kuitenkin palveluissamme<br />
kohtuullisen hyvin.<br />
Omavaraisuus on parantunut vuosi<br />
vuodelta. Sairaanhoitopiirin ostopalvelut<br />
esimerkiksi Oulun yliopistollisesta<br />
sairaalasta ovat pienentyneet.<br />
TERVEYS JA TALOUS 2/20<strong>10</strong>
Syynä tähän on pitkälti se, että lääkärivirkojen<br />
täyttöaste on ollut hyvä,<br />
poikkeuksena psykiatria ja silmätaudit,<br />
kertoo Pekka sairaanhoitopiirin<br />
tilanteesta.<br />
Viimeinen lama ei tosin ole Pekan<br />
mielestä koskettanut Lappia kovin<br />
voimakkaasti.<br />
- Se on kohdistunut lähinnä vientiteollisuuteen,<br />
Lapissa elinkeinorakenne<br />
on hieman toinen, pääpaino<br />
Lapin alueella on kaupan ja palveluiden<br />
alueella.<br />
Hiihtolomat ohi<br />
Talouden taantuma on kuitenkin jonkin<br />
verran vaikuttanut Lapin matkailupalvelujen<br />
kysyntään. Matkailu Lappiin<br />
on tosin tänä talvena muutenkin<br />
ollut vähäisempää johtuen ehkä siitä,<br />
että lunta on saatu runsaasti nyt etelässäkin.<br />
- Kevätsesongin aikana ja pääsiäisen<br />
tienoilla Lapin väestö jopa kaksinkertaistuu.<br />
Se vaikuttaa terveyspalvelujen<br />
kysyntäänkin. Takavuosina meillä oli<br />
kokeilu ja Leville perustettiin erillinen<br />
palveluyksikkö, joka oli hoitovastuussa<br />
alueella tapahtuneista erikoissai-<br />
23.–27.8.20<strong>10</strong><br />
MA: Vaala-Kiuruvesi<br />
TI: Kiuruvesi-Karttula<br />
KE: Suonenjoki-Juva<br />
TO: Mikkeli-Heinola<br />
PE: Järvenpää-Helsinki<br />
Lisätietoja:<br />
Irma Kärkkäinen<br />
Lähiruokaviestin päällikkö<br />
044 785 4012<br />
irma.karkkainen@sakky.<br />
www.ekocentria.<br />
raanhoitoa vaativista onnettomuuksista.<br />
Tästä on sittemmin luovuttu.<br />
Jossakin vaiheessa Lapin sairaanhoitopiirissä<br />
oli vaikeuksia saada rahoja<br />
esim. Venäjältä tulleiden potilaiden<br />
hoidoista. Nykyään tilanne on<br />
parantunut.<br />
- EU-alueen osalta Kela hoitaa valtioiden<br />
välisen rahaliikenteen. Kelalta<br />
korvaukset tulevat suhteellisen nopeasti.<br />
Venäjän osalta meillä on laskutus<br />
hoidettu välittäjän kautta, joka tuntee<br />
paikallisen paperibyrokratian koukerot<br />
ja on yhteyksissä Venäjän vakuutusyhtiöön.<br />
Tämä on vaikuttanut siihen,<br />
että saamme sieltäkin nyt rahat<br />
suhteellisen nopeasti.<br />
Ulkomaisten määrä Lapissa on lisääntynyt<br />
selkeästi. Niin myös hoitopäivät<br />
sairaalassa.<br />
- Vuodesta 2008 vuoteen 2009 on<br />
sairaalassa hoidettujen ulkomaisten<br />
potilaiden määrä kaksinkertaistunut.<br />
Viime vuonna oli ulkomaisten potilaiden<br />
poliklinikkakäyntejä sairaalassa<br />
253 ja vuodeosastolla oli hoidettavana<br />
143 eri kansalaisuuksista tullutta<br />
ulkomaista potilasta, kertoo Pekka<br />
määristä.<br />
Kielien kirjo on suuri.<br />
TIEDOTE 17.3.20<strong>10</strong><br />
Nauti tuoreesta Lähiruokaviestillä!<br />
Neljännen kerran järjestettävä valtakunnallinen Lähiruokaviesti polkaistaan liikkeelle Vaalasta maanantaina<br />
23.8.20<strong>10</strong>. Viesti kulkee Järvi-Suomen halki päätyen tasavallan presidentin linnaan 27.8., jossa joukkueiden<br />
kapteenit luovuttavat viestinsä Lähiruokaviestin suojelijana toimivalle tasavallan presidentti Tarja Haloselle.<br />
Lähiruokaviesti on tuoreen ruoan ystävien, ruokakulttuurin kehittäjien, päättäjien ja toimittajien rento haastepyöräily.<br />
Teemana vuonna 20<strong>10</strong> on ”Nauti tuoreesta”. Lähiruokaviesti kannustaa julkisten ruokapalveluiden<br />
tuottajia kestäviin elintarvikehankintoihin valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti: ”Ruokapalvelujen<br />
elintarvikehankinnoissa lisätään luonnonmukaista, kasvispohjaista tai sesonginmukaista ruokaa vähintään<br />
kerran viikossa vuoteen 20<strong>10</strong> mennessä ja vähintään 2 krt/vk vuoteen 2015 mennessä”. (VN 4/2009)<br />
- Joissakin harvinaisemmissa kielissä<br />
saattaa tulkin saaminenkin olla vaikeaa,<br />
kertoo Pekka tilanteesta.<br />
Pekka Kylmänen on Lapin Sairaalatalousyhdistys<br />
ry:n puheenjohtaja. Alueyhdistys<br />
on toiminut vuodesta 1996 ja sen<br />
tarkoituksena on järjestää jäsenistölleen<br />
koulutus- ja luentotilaisuuksia ja kursseja<br />
ja opintomatkoja sekä myös virkistystoimintaa<br />
työssä jaksamisen tueksi.<br />
- Tavoitteena on järjestää ainakin kaksi<br />
koulutustilaisuutta vuodessa. Parhaillaan<br />
valmistelemme toukokuussa järjestettävää<br />
koulutustilaisuutta, joka on<br />
suunnattu lähinnä tukipalvelujen esimiehille.<br />
Aiheina ovat tukipalveluiden<br />
tuottavuuden ja tehokkuuden parantaminen,<br />
työkyvyn ylläpitäminen ja energiatehokkuus.<br />
Ravintopalveluista vastaaville<br />
on omaa ammattikohtaista koulutusta<br />
mm. logistiikasta ja ruoanjakelujärjestelmistä.<br />
Lisäksi käymme myös läpi<br />
terveydenhuollon tämänhetkistä lainsäädäntötilannetta,<br />
kertoo Pekka koulutuksen<br />
sisällöstä.<br />
Terveys ja talous –päivät kuuluvat<br />
luonnollisesti paikallisen yhdistyksen<br />
ohjelmaan ja niinpä näemme lappilaisia<br />
varmaan syksyllä Tampereella. n<br />
Lähiruokaviesti sopii kaikenkuntoisille ja –ikäisille ruokaihmisille. Viestiosuuksien pituudet vaihtelevat <strong>10</strong>–40<br />
kilometrin välillä ja viestiä poljetaan yhdessä letkassa. Joukkueet päättävät keskuudessaan osuuksiensa jaosta ja<br />
vastaavat keskenään vaihtojen sujuvuudesta. Turvallisuutta on varmistamassa edellä ja takana turva-autoilla liikkuva<br />
huoltoryhmä. Vaihtopaikoilla vietetään iloisia hetkiä hyvän ruoan ystävien seurassa!<br />
Lähiruokaviestin toteutuksesta vastaa EkoCentria MMM:n Laatuketjuhankkeen ja Eduskunnan lisämäärärahan tuella.<br />
Pääyhteistyökumppanina vuoden 20<strong>10</strong> viestillä on MMM:n Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma (Sre).<br />
Sitovat ilmoittautumiset voi tehdä suoraan oman joukkueen kapteenille, joiden yhteystiedot löytyvät huhtikuun alussa<br />
Lähiruokaviestin kotisivuilta osoitteesta www.ekocentria..<br />
Tervetuloa Lähiruokaviestille!<br />
REITTI:<br />
MA: Vaala–Pelso–Kestilä–Pyhäntä–Tihilä<br />
TI: Kiuruvesi–Vaaraslahti–Pielavesi–Tervo–Karttula<br />
KE: Suonenjoki–Haapakoski–Pieksämäki–Virtasalmi–Juva<br />
TO: Mikkeli–Ristiina–Mäntyharju–Nurmaa–Lusin koulu<br />
PE: Järvenpää–Helsinki<br />
JOUKKUEET:<br />
VIP (päättäjät ja toimittajat)<br />
Kuntaruokailun asiantuntijat (KRA ry) ja terveydenhuollon dieteetikkoyhdistys (Tedy ry)<br />
RUOTO ruokatoimittajat ry ja KtaO kotitalousopettajat ry<br />
Maataloustuottajat ja maaseutunuoret<br />
Maa- ja kotitalousnaiset<br />
Keittiömestarit<br />
PS. Muista myös Lähiruokaseminaari<br />
eduskunnassa lokakuussa 20<strong>10</strong>.<br />
2/20<strong>10</strong> TERVEYS JA TALOUS 57
Tuoteuutuuksia<br />
Laboratorioon ja kunnossapitoon<br />
Enersoft Oy kehittää ja toimittaa laboratorioiden<br />
tuotannonohjaukseen ja verikeskustoimintaan<br />
liittyviä ohjelmistoja<br />
sekä sairaaloiden kunnossapitojärjestelmiä.<br />
Laboratoriotoimintaan liittyviä<br />
atk-järjestelmiä Enersoft Oy on kehittänyt<br />
noin 15 vuoden ajan yhteistyössä<br />
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Laboratoriokeskuksen<br />
kanssa. Järjestelmät<br />
käsittävät muun muassa analysaattoriliitännät,<br />
potilastulosten ja kontrollien<br />
käsittelyn sekä lähetteiden ja tulosten<br />
välityksen.<br />
Verlabon-verikeskusjärjestelmällä<br />
ylläpidetään ja arkistoidaan potilaiden<br />
veritietoja. Verlabon on kehitetty huomioiden<br />
yliopistosairaaloiden tarpeet.<br />
Se sisältää tarvittavat osiot esimerkik-<br />
Kylmälaitteen seurantaa<br />
Lääkekylmälaitetoimittaja Dometicilta<br />
on nyt saatavissa myös laitteiden valvontaan<br />
tarkoitettu lähiverkossa toimiva<br />
valvontajärjestelmä.<br />
DMN – Dometic Monitoring Network<br />
on helppokäyttöinen työkalu kylmälaitteiden<br />
valvontaan ja lämpötilatietojen<br />
keräämiseen ja analysointiin. Sen<br />
avulla voidaan kerätä, tallentaa, analysoida<br />
ja jälkikäteen todentaa kylmäsäilytyslaitteiden<br />
oikea toiminta.<br />
DMN-järjestelmän etuja ovat mm.<br />
- valvoo ja samalla arkistoi kylmälaitteiden<br />
toimintaan liittyvää tietoa<br />
- samalla ruudulla näkyvät useiden<br />
kylmälaitteiden tärkeimmät tiedot eli<br />
kertasilmäyksellä näkee eri laitteiden<br />
Puheentunnistuksen nykyaikaa<br />
Puheentunnistuksen seuraava vaihe<br />
on SpeechMagic Solution Builder 2.0.<br />
Puheentunnistus pystytään nyt saumattomasti<br />
sisällyttämään lääkäreiden<br />
päivittäisiin rutiineihin. Sairaaladokumenttien<br />
luominen on järjestelmällä entistä<br />
helpompaa ja lopputuloksena ovat<br />
aiempaa tarkemmat lääkärilausunnot<br />
ilman hidasta sanelu- ja puhtaaksikirjoitusprosessia.<br />
SpeechMagic Solution Builder 2.0<br />
mahdollistaa:<br />
- vakioitujen automaattisten tekstien<br />
58<br />
si luuydinsiirtopotilaiden veritietojen<br />
käsittelyyn. Järjestelmän avulla hoidetaan<br />
myös veritilaukset ja toimitukset<br />
eteenpäin sairaaloiden osastoille sekä<br />
jatkojalostetaan tilaustiedot laskutusta<br />
varten.<br />
Järjestelmätoimitusten lisäksi Enersoft<br />
tarjoaa järjestelmien välisten integraatioiden<br />
suunnittelu- ja toteutuspalvelua.<br />
Erikoisalaamme ovat muun muassa<br />
HL7 pohjaiset integraatioprojektit.<br />
Sairaaloiden kunnossapitojärjestelmiä<br />
Enersoft on toimittanut vuodesta<br />
1995 lähtien. Aluksi järjestelmät olivat<br />
pieniä, mutta nykyisin ne kattavat koko<br />
sairaalatekniikan kunnossapidon. Järjestelmässä<br />
on omat osionsa sairaanhoitoon<br />
liittyville laitteille, tiloille ja pu-<br />
lämpötilat<br />
- laitekohtainen lämpötilavalvonta on<br />
graafisella lämpötilakäyränäytöllä<br />
- näyttää käyrällä sekä näyttö- että säätöanturin<br />
lämpötilan<br />
- salasanasuojattu<br />
- täydellinen tapahtumaloki, josta käy ilmi<br />
säätöarvot ja niihin tehdyt muutokset<br />
- laitteen käyttöhistoria on mahdollisuus<br />
jäljittää, kuten oven avaukset ja<br />
sulkemiset<br />
- kylmälaitteen eri osien toiminnan valvonta<br />
(sisäpuhaltimet, kompressorin<br />
käynti-%)<br />
- toimii lähiverkossa (voidaan hyödyntää<br />
olemassaolevia LAN, WLAN ja<br />
käytön proosallisen lausumisen sijaan,<br />
lääkäri lisää tarvittaessa vain muuttuvat<br />
tiedot<br />
- ennalta määrättyjen lausuntorakenteiden<br />
käytön<br />
- helpon ja nopean navigoinnin puheohjauksen<br />
avulla<br />
- aiempaan puheentunnistukseen<br />
verrattuna jopa 20 prosenttia nopeamman<br />
saneluprosessin<br />
- huippuskaalautuvuuden – jopa<br />
1500 samanaikaista käyttäjää<br />
- jaetun työnkulun useamman lääkä-<br />
helinliittymille.<br />
Tietojärjestelmän toimintoja ovat perustietojen<br />
ylläpito, kunnossapitotöiden<br />
käsittely ja laskutus sekä raportointi.<br />
Kunnossapitotöiden käsittely alkaa<br />
siitä kun asiakas sähköisesti tilaa kunnossapitotyön<br />
laitteelle, tilalle tai puhelinliittymälle<br />
ja päätyy siihen kun valmiista<br />
kunnossapitotyöstä ilmoitetaan<br />
asiakkaalle sähköisesti. Kunnossapitotöitä<br />
voi sairaalassa olla vuosittain useita<br />
kymmeniä tuhansia. ■<br />
WAN-verkkoja)<br />
- voidaan kytkeä myös ulkoisia lämpötila-antureita,<br />
jotka voidaan sijoittaa muiden<br />
valmistajien kaappeihin<br />
- mahdollistaa erilaiset hälytysviestit<br />
mahdollisissa kylmälaitteiden vikatilanteissa<br />
(sähköposti, SMS, DECT)<br />
- tekee tarpeettomaksi lämpötilan valvontapiirturit<br />
ja niiden ylläpidon<br />
- yksi keskitetty tietokanta kaikille järjestelmään<br />
kytketyille kylmälaitteille<br />
- tietokantaan voidaan kohdistaa kyselyitä<br />
/ hakuja eri lähteistä ja eri paikkakunnilta<br />
käsin, mikä mahdollistaa kylmälaitteiden<br />
etävalvonnan<br />
- suomenkielinen käyttöliittymä ■<br />
rin välillä<br />
- itsenäisen puheentunnistusjärjestelmän<br />
tai potilaskertomusjärjestelmiin<br />
integroitumisen<br />
- Järjestelmää testanneista sairaaloista<br />
on saatu erinomaista palautetta. Tunnistustarkkuus<br />
on erittäin hyvä, ja positiivista<br />
huomiota on saanut mahdollisuus<br />
käyttää sähköisten potilaskertomusten<br />
rakennetta editoriin saneltaessa.<br />
Lähitulevaisuudessa puheentunnistuksen<br />
käyttö kasvaa merkittävästi, kertoo<br />
Antti Mikkola Oy Konttorityöstä.<br />
TERVEYS JA TALOUS 2/20<strong>10</strong>
Liikkuva hoitotyö vaatii tietokoneilta erityisominaisuuksia<br />
Tehokas työskentely vaatii työkaluja,<br />
joihin voi luottaa, joita voidaan helposti<br />
kuljettaa mukana ja jotka käyttöominaisuuksiltaan<br />
toimivat juuri<br />
halutuissa tehtävissä. Työtä on pystyttävä<br />
tekemään katkotta siellä missä<br />
työt ovat, välittämättä ympäristöolosuhteista<br />
– sateessa, kylmässä, ulkona,<br />
pölyssä tai ajoneuvoissa.<br />
Panasonicin Toughbook tietokoneiden<br />
mallissa on useita erilaisia malleja,<br />
joiden kaikkien suunnittelussa on<br />
huomioitu kohderyhmän käyttäjien<br />
haasteet. Terveydenhoitoalan työntekijöiden<br />
liikkuvassa työssä on omat<br />
erityispiirteet tietotekniikan suhteen.<br />
Sairaalaympäristössä on laitteet kyettävä<br />
puhdistamaan desinfiointiaineilla,<br />
ensihoidossa laitteiden on kuljettava<br />
mukana potilaan luokse hankaliinkin<br />
paikkoihin ja kotihoidon käytössä<br />
laitteiden akkujen on kestettävä<br />
pitkään ja laitteiden on oltava kevyitä.<br />
Kaikissa näissä toiminnoissa tarvitaan<br />
myös toimivia langattomia yhteyksiä<br />
ja ennen kaikkea luotettavuutta, jotta<br />
tietotekniikasta odotettava hyöty saataisiin<br />
käyttöön.<br />
Hopeaa mikrokuidussa<br />
Vileda Professional on lanseerannut<br />
maaliskuun lopussa NanoTech micro<br />
– mikrokuitupyyhkeen. Tämä on suuri<br />
askel eteenpäin taistelussa bakteereita<br />
vastaan siivouskohteissa, joissa<br />
yleiseen hygieniatasoon kiinnitetään<br />
erityistä huomiota, esimerkiksi<br />
sairaaloissa, hoitokodeissa, hotelleissa,<br />
ravintoloissa ja yleisissä paikoissa<br />
kuten kouluissa ja päiväkodeissa.<br />
NanoTech micro on valmistettu<br />
päättymättömästä ultrahienosta mikrokuidusta.<br />
Patentoidussa valmistusmenetelmässä<br />
kuituihin sulautetaan<br />
nanokokoisia hopeahiukkasia. Hopealla<br />
on vahva antibakteerinen vaikutus,<br />
jonka ansiosta pyyhe voidaan<br />
säilyttää ennen siivousta kosteana<br />
jopa 24 tuntia ilman bakteerikasvua.<br />
Koska antibakteerinen vaikutus es-<br />
Liikkuvan kotisairaanhoidon tarpeisiin<br />
on Panasonicilla tarjota Toughbook<br />
CF-T8 malli. Erittäin pienikokoinen<br />
tietokone painaa vain n. 1.5 kg,<br />
mutta kestää jopa pöydältä putoamisen<br />
vahvan runkonsa ja kuorirakenteensa<br />
ansiosta. Näppärä hihna koneen<br />
alla mahdollistaa koneen käytön<br />
turvallisesti kämmenellä ja näppäimistötaso<br />
on suojeltu roiskevedeltä<br />
kaatuneiden nesteiden varalta. Isolta<br />
12.1- tuumaiselta kosketusnäytöltä<br />
ovat potilastiedot selkeästi luettavissa<br />
ja sovellusten käyttö voidaan teh-<br />
tää bakteereita lisääntymästä, se ehkäisee<br />
myös epämiellyttävän hajun<br />
muodostumista likaisessa pyyhkeessä.<br />
Antibakteerinen vaikutus kestää<br />
vähintään 200 pesua.<br />
Ultrahienon mikrokuidun ansiosta<br />
puhtaalla pyyhkeellä on myös erinomainen<br />
kyky poistaa bakteerilikaa<br />
pinnoilta. Nämä ominaisuudet on<br />
sertifioitu Hohenstein Instituutissa<br />
Saksassa. ■<br />
dä sormella näyttöruutua painellen.<br />
Yhteensopivuus toimistojärjestelmien<br />
kanssa helpottaa nykyisten sovellusten<br />
käyttöönottoa myös liikkuvaan<br />
käyttöön. Tehokkuutta lisää pitkä akkujen<br />
toiminta-aika, jopa 8 tuntia yhdellä<br />
latauksessa ja akku on tarvittaessa<br />
helposti ja nopeasti käyttäjän vaihdettavissa.<br />
Laitteen sisäinen langaton<br />
3G modeemi on antenneineen suunniteltu<br />
siten, että langaton käyttö olisi<br />
mahdollista myös huonoimmillakin<br />
kuuluvuusalueilla. ■<br />
Oikaisu<br />
Lehdessämme numero 1/20<strong>10</strong><br />
oli artikkelin ”Palkitun synnytystuen<br />
idea löytyi ergonomiasta”<br />
yhteydessä julkaistuihin kuviin<br />
tullut vahingossa kuvateksteihin<br />
väärän henkilön nimi. Sivujen<br />
33 ja 35 kuvissa on Relaxbirth-synnytystuen<br />
kehittäjä Eija<br />
Pessinen eikä kätilö Merja Rautava.<br />
Pahoittelemme tapahtunutta<br />
virhettä.<br />
2 /20<strong>10</strong> TERVEYS JA TALOUS 59
Tuoteuutuuksia<br />
Käsihygieniaa Lotus Professional-tuotemerkki täydentää<br />
koskettamatta toimivaa käsihygienia-tuotevalikoimaansauudella<br />
käsidesi- ja saippua-annostelijalla.<br />
Antibakteerinen enMotion-vaahtosaippua<br />
ja enMotion-käsidesinfiointivaahto<br />
ovat koostumukseltaan<br />
erittäin tehokkaita. Tuotteet toimivat<br />
monia bakteereja, viruksia ja sieniä<br />
vastaan, kuten H1N1 (sikainfluenssavirusta),<br />
norovirusta, kolibakteeria,<br />
MRSA:a ja hepatiittia.<br />
Vaikka tuotteet ovat tehokkaita<br />
useita viruksia ja bakteereja vastaan<br />
ne ovat myös hellävaraisia iholle.<br />
Antibakteerinen enMotion-saippua<br />
sisältää Aloe Veraa sekä glyceriniä,<br />
minkä ansiosta kädet ovat pesun<br />
jälkeen pehmeät, sileät ja hyvin-<br />
Jäätelöelämyksiä<br />
Tänä vuonna Mövenpick hemmottelee<br />
kulinaristeja entistä kiehtovammilla<br />
jäätelöillä. Kokonaan uutena<br />
sarjana lanseerataan Mövenpick<br />
Création, jonka makumaailma on<br />
yhdistelmä eksoottisia raaka-aineita<br />
ympäri maailmaa. Raaka-aineet ovat<br />
tarkoin valittuja ja makuyhdistelmät<br />
jäätelöaltaan yllättävimpiä.<br />
60<br />
JohnsonDiversey on nyt Diversey<br />
1.3. 20<strong>10</strong> alkaen JohnsonDiversey,<br />
Inc. muuttui nimeksi Diversey, Inc.<br />
ja JohnsonDiversey Holdings, Inc.<br />
nimeksi Diversey Holdings, Inc.<br />
Suomessa JohnsonDiversey UK Ltd<br />
Suomen sivuliike muuttuu Diversey<br />
Ltd Suomen sivuliikkeeksi. Ni-<br />
Création makuja lanseerataan kolme<br />
ja ne löytyvät jäätelöaltaasta 500<br />
ml:n pakkauksissa. Sumatra Coconut<br />
& Toasted Sesame yhdistää Sumatran<br />
kookoksen ja karamellinmakuiset<br />
seesaminsiemenet pikantiksi<br />
makuelämykseksi. Cognac VSOP<br />
& Apple on ranskalaisen alkoholiklassikon<br />
ja omenan hienostunut liitto.<br />
Salted Butter Caramel & “Fleur<br />
menmuutos tuli käyttöön 1.4.20<strong>10</strong><br />
alkaen. Samanaikaisesti nimenmuutoksen<br />
kanssa yritys omaksuu<br />
uuden yritysidentiteetin, yritystunnuksen<br />
sekä tunnuslauseen “for a<br />
cleaner, healthier future.”■<br />
Uusia jäseniä<br />
Sari Koskinen-Kivilahti, erikoissuunnittelija, Helsinki<br />
Armi Lampi, sairaalahoidon osastohoidon päällikkö, Tampere<br />
Janne Maksimainen, ravitsemispäällikkö, Pielavesi<br />
Minna Onkalo, suunnittelusihteeri, Kemi<br />
Milla Palkimo, toimistosihteeri, Luvia<br />
Päivi Rekinen, osastonhoitaja, Ii<br />
Jari Saarinen, talouspäällikkö, Kokkola<br />
Markku Tervahauta, toimialajohtaja, Lahden kaupunki<br />
Mari Vatanen, laskentasuunnittelija, Palokka<br />
voivat. enMotion-saippua ja käsiendesinfiointiaine<br />
annostuvat vaahtona,<br />
joka levittyy tasaisesti käsiin eikä<br />
valu. Miellyttävät ja helppokäyttöiset<br />
tuotteet kannustavat puhdistamaan<br />
kädet entistä useammin. ■<br />
de Sel” from<br />
Guérand on<br />
Bretagnen<br />
jälkiruokaperinteestäinspiroituintensiivinenkaramellinautinto,jota<br />
elävöittää<br />
häivähdys suolaa.<br />
Création-tuotepakkauksissa on<br />
mukana reseptikirjanen, joka kertoo,<br />
miten jäätelösarjan makumaailmaa<br />
voi jalostaa erilaisten jälkiruokareseptien<br />
kautta. ■<br />
Varsinais-Suomen<br />
Sairaalatalousyhdistys<br />
ry.<br />
tiedottaa<br />
Varsinais-Suomen alueyhdistyksen<br />
jäsenistön opintomatka Barcelonaan<br />
järjestetään 23.-29.9.20<strong>10</strong>.<br />
Lento Turusta! Jäsenkirje ja ilmoittautumisohjeet<br />
postitetaan toukokuun<br />
aikana.<br />
TERVEYS JA TALOUS 2/20<strong>10</strong>
Terveys ja talous r.y.<br />
hallituksen jäsenet 2009 – 20<strong>11</strong><br />
RAUNO IHALAINEN MERJA HUISMAN HANNU JÄRVI OUTI KALSKE<br />
Puheenjohtaja<br />
sairaanhoitopiirin johtaja<br />
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri<br />
050-68048<br />
rauno.ihalainen@pshp.fi<br />
palvelujohtaja<br />
Juankosken kaupunki<br />
040-594 5688<br />
jari.korhonen@muuruvesi.fi<br />
PIRKKO TALOLA ULLA TAPOLA ANITA HIMMANEN<br />
keskusvaraston hoitaja<br />
Lapuan kaupunki<br />
044-438 4902<br />
pirkko.talola@lapua.fi<br />
2 /20<strong>10</strong> TERVEYS JA TALOUS<br />
ruokapalvelupäällikkö<br />
Keski-Suomen<br />
sairaanhoitopiiri<br />
040-835 <strong>10</strong>22<br />
merja.huisman@ksshp.fi<br />
sosiaali- ja terveysjohtaja<br />
Kuopion kaupunki<br />
044-7183 001<br />
tuomo.merilainen@kuopio.fi<br />
talouspäällikkö<br />
HUS/HYKS naisten- ja<br />
lastentaudit<br />
09-4717 4980<br />
ulla.tapola@hus.fi<br />
kiinteistöinsinööri<br />
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri<br />
050-518 4617<br />
hannu.jarvi@pshp.fi<br />
JARI KORHONEN TUOMO MERILÄINEN PASI PARKKILA MARJATTA PETÄJÄVUORI<br />
kehitysjohtaja<br />
Pohjois-Pohjanmaan<br />
sairaanhoitopiiri<br />
040-544 8955<br />
pasi.parkkila@ppshp.fi<br />
yhdistyksen rahastonhoitaja<br />
talouspäällikkö<br />
HUS/Syöpätautien klinikka<br />
09-4717 5380<br />
anita.himmanen@hus.fi<br />
Liity jäseneksi<br />
yhdistyksen sihteeri<br />
materiaalipäällikkö<br />
Varsinais-Suomen<br />
sairaanhoitopiiri<br />
040-541 5125<br />
outi.kalske@tyks.fi<br />
talousjohtaja<br />
Keski-Pohjanmaan<br />
erikoissairaanhoito- ja<br />
peruspalvelukuntayhtymä<br />
044-723 2330<br />
marjatta.petajavuori@kpshp.fi<br />
Terveys ja talous ry:n tarkoituksena on toimia sairaaloiden, terveyskeskusten ja muun terveydenhuollon hallinnon ja talouden<br />
sekä toimintaan liittyvien tukipalvelujen alalla työskentelevien ja näistä asioista kiinnostuneiden henkilöiden yhteistyöelimenä.<br />
Tavoitteena on kehittää alan toimintoja ja toimintaedellytyksiä.<br />
Liity Terveys- ja talousyhdistyksen jäseneksi.<br />
Saat jäsenetuna Terveys ja talous-lehden ja kontakteja alasi ihmisiin.<br />
Voit liittyä jäseneksi kätevästi netin kautta www.terveysjatalous.fi kohdasta<br />
jäsenhakemus tai sähköpostilla yhdistyksen sihteerille outi.kalske@tyks.fi.<br />
Jäsenmaksu on 25 euroa /vuosi.<br />
61
I detta nummer<br />
Servicecentren är<br />
en möjlighet<br />
Det offentliga servicesystemet,<br />
framför allt kommunsektorn,<br />
genomgår för närvarande<br />
stora strukturella och funktionella<br />
förändringar. Antalet kommuner<br />
minskar till följd av strukturreformen<br />
och bland annat servicestrukturerna<br />
inom social-, hälso-<br />
och sjukvården omformas i och med<br />
den nya hälso- och sjukvårdslagen<br />
och den därpå följande lagen om arrangerande<br />
av social- och hälsovården<br />
(den s.k. SOTE-lagen). Förändringarna<br />
är en del av de nödvändiga<br />
förberedelserna och omläggningen<br />
av verksamhetsformerna i vilka beaktas<br />
bland annat de stora åldersklassernas<br />
avgång från arbetsmarknaden<br />
och en betydande minskning av den<br />
arbetsföra befolkningen. Delvis till<br />
följd av detta krävs nya lösningar för<br />
alla verksamheters del så att samhället<br />
har ekonomisk bärkraft att upprätthålla<br />
de nuvarande strukturerna.<br />
Genom servicecentren vill man<br />
minska kostnadsökningen och styra<br />
och förutse verksamheten bättre.<br />
Och genom att skapa nya optimala<br />
serviceprocesser kan vi i fortsättningen<br />
också klara oss med mindre<br />
arbetskraft. I produktivitetsökningen<br />
betonas koncentrationen av kompetens<br />
och volym och automatiserngen<br />
av processer. Verksamhetens styrning<br />
och förutsägbarhet baserar sig bland<br />
annt på enhetlig kostnadsberäkning,<br />
gemensamma datasystem och en<br />
jämförbar information som stöder<br />
ledningen och beslutsfattandet.<br />
För närvarande pågår flera servicecenterprojekt<br />
på olika håll i Finland.<br />
Enligt Sitra kunde kommunsektorn<br />
årligen spara till och med flera<br />
miljarder genom att strömlinjeforma<br />
processer och fragmenterade system.<br />
Om de tillämpningar och därtill<br />
anslutna processer som kommunerna<br />
använder kunde organiseras optimalt,<br />
skulle resurser kunna styras<br />
från administrationen till vårdarbetet<br />
och de andra kärnfunktionerna i<br />
kommunen.<br />
Syftet med projektet Kommunernas<br />
servicecenter, som leds av Sitra,<br />
är att utveckla dataadministrationen<br />
och ekonomi- och personaladministrationen<br />
i kommunerna<br />
och samkommunerna med hjälp<br />
av nya riksomfattande servicecenter<br />
som producerar dessa tjänster.<br />
IKT-servicecentret stöder omläggningen<br />
av dataadministrationsprocesserna<br />
och datasystemen och utvecklingen<br />
av nya tjänster särskilt för<br />
elektronisk kommunikation. Avsikten<br />
med servicecentret för ekonomi-<br />
“ Terveydenhuollon<br />
tietotekniikan<br />
kokonaisratkaisut ”<br />
www.enersoft. Hermiankatu 6 33270 Tampere<br />
och personaladministration är att säkerställa<br />
effektiva ekonomi- och personalprocesser<br />
i de deltagande kommunerna<br />
och att producera enhetlig<br />
och högkvalitativ information om<br />
kommunernas utgifter och inkomster<br />
som underlag för planeringen och beslutsfattandet.<br />
Idén med servicecenter bör understödas<br />
och inrättandet av dem ses<br />
som en möjlighet att trygga de tjänster<br />
som är nödvändiga för kommuninvånarna.<br />
En mer realistisk utgångspunkt<br />
än riksomfattande center kan<br />
ändå vara regionala center. Samtidigt<br />
bör man se till att planeringen av centrens<br />
verksamhet och genomförandet<br />
av dem sker öppet och att personalen<br />
vid de enheter som i detta nu ansvarar<br />
för servicen verkligen får delta i<br />
projekten. På så sätt går det att undvika<br />
fel, onödiga misstankar, konflikter<br />
och motstånd, som i värsta fall rentav<br />
kan hindra eller fördröja projekten<br />
betydligt. Genom öppenhet kan man<br />
också i detta fall vinna mycket, vilket<br />
i slutändan gagnar alla. ■<br />
PASI PARKKILA<br />
Utvecklingsdirektör<br />
Norra Österbottens sjukvårdsdistrikt<br />
Enersoft Oy<br />
- analysaattoriliitännät<br />
- verikeskukset<br />
- HL7 integraatiot<br />
- kunnossapitotekniikka<br />
62 TERVEYS JA TALOUS 2/20<strong>10</strong>
Paras ratkaisu<br />
intiimiterveydenhoidon tarpeisiin<br />
Coloplastin korkealaatuiset intiimiterveydenhoidon tuotteet<br />
auttavat tuhansia suomalaisia elämään aktiivisesti ja laadukkaasti.<br />
Valikoimaamme kuuluvat urologiset tuotteet sekä avanne-,<br />
kontinenssi-, haavanhoito- ja ihonhoitotuotteet.<br />
Avanne<br />
Urologia ja kontinenssi<br />
Haavan- ja ihonhoito<br />
Coloplast kehittää tuotteita ja palveluja intiimiterveydenhoitoon alueella, jolla toimiminen vaatii käyttäjien tarpeiden ja toiveiden syvällistä tuntemista.<br />
Valmistamme, kehitämme ja markkinoimme avanne-, kontinenssi-, haavan- ja ihonhoitotuotteita sekä urologisia tuotteita.<br />
Toimintamme on maailmanlaajuista ja työllistämme noin 7000 henkilöä.<br />
Coloplast-logo on Coloplast A/S:n rekisteröimä tuotemerkki. © 20<strong>10</strong>-03. Kaikki oikeudet pidätetään Coloplast A/S, FI-01640 Vantaa.<br />
Coloplast A/S<br />
Rajatorpantie 41 C<br />
01640 Vantaa<br />
Puh. (09) 894 6750<br />
www.coloplast.fi
Hyvän hoidon tukena<br />
Yhtenäinen ja asiantuntemuksella luotu terveydenhuollon<br />
toiminnanohjausjärjestelmä tukee potilaan hyvää hoitoa.<br />
Järjestelmä tarjoaa selkeät työkalut hoitoon osallistuvalle<br />
henkilökunnalle ja potilaalle sekä johdolle.<br />
Tieto tarjoaa kattavat työkalut niin perusterveydenhuollon,<br />
erikoissairaanhoidon, erityishuoltopiirien ja työterveyshuollon<br />
prosesseihin kuin yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajille.<br />
Järjestelmästä saatava raportointitieto ohjaa<br />
terveydenhuollon resursseja ja toimintaa sinne missä niitä<br />
todella tarvitaan.<br />
TIETO ON MUKANA TERVEYDENHUOLLON<br />
ATK-PÄIVILLÄ 25.-26.5.20<strong>10</strong><br />
Sessiossa 7, tiistaina 25.5. klo 14.00, kerromme<br />
yhtenäisestä raportointiratkaisusta sosiaali-<br />
ja terveydenhuollon Efficaan. Tervetuloa myös<br />
osastollemme nro 26 tutustumaan uusimpiin<br />
ratkaisuihimme.<br />
www.tieto.fi/healthcare<br />
info.terveystoimi@tieto.com<br />
Knowledge. Passion. Results.
Change language