Toimia yhdistää 42-44 Siriuksen satoa 10-12 Hyvinvointipolulla 24-26
Toimia yhdistää 42-44 Siriuksen satoa 10-12 Hyvinvointipolulla 24-26
Toimia yhdistää 42-44 Siriuksen satoa 10-12 Hyvinvointipolulla 24-26
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Terveysalan ammattilehti 2/2011<br />
<strong>Siriuksen</strong> <strong>satoa</strong><br />
<strong>10</strong>-<strong>12</strong><br />
<strong>Hyvinvointipolulla</strong><br />
<strong>24</strong>-<strong>26</strong><br />
<strong>Toimia</strong><br />
<strong>yhdistää</strong><br />
<strong>42</strong>-<strong>44</strong>
Hyvän hoidon tukena<br />
Yhtenäinen ja asiantuntemuksella luotu terveydenhuollon<br />
toiminnanohjausjärjestelmä tukee potilaan<br />
hyvää hoitoa. Järjestelmä tarjoaa selkeät työkalut<br />
hoitoon osallistuvalle henkilökunnalle ja potilaalle<br />
sekä johdolle.<br />
Tieto tarjoaa kattavat työkalut niin perusterveydenhuollon,<br />
erikoissairaanhoidon, erityishuoltopiirien<br />
ja työterveyshuollon prosesseihin kuin yksityisen<br />
terveydenhuollon palveluntuottajille. Järjestelmästä<br />
saatava raportointitieto ohjaa terveydenhuollon<br />
resursseja ja toimintaa sinne missä niitä todella<br />
tarvitaan.<br />
Tieto on mukana Terveydenhuollon<br />
ATK-päivillä <strong>24</strong>.-25.5.2011<br />
Sessiossa 5, tiistaina <strong>24</strong>.5. klo 14.00 esittelemme<br />
Effican eResepti ratkaisua. Tervetuloa myös osastollemme<br />
nro 6 tutustumaan uusimpiin ratkaisuihimme.<br />
www.tieto.fi/healthcare<br />
info.terveystoimi@tieto.com<br />
Knowledge. Passion. Results.
ILMOITUS<br />
Voiko IT-projektia<br />
terveydenhuollossa<br />
toteuttaa aikataulussa ja<br />
budjetissa pysyen?<br />
Kyllä voi, esimerkkinä Pohjois-Karjalan<br />
Sairaanhoito ja<br />
sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä<br />
toteutettu sairaalaapteekin<br />
sovelluksen uudistaminen<br />
20<strong>10</strong>.<br />
Siirtyminen<br />
joustavaa<br />
Apteekkisovellus toimi 90luvulta<br />
lähtien merkkipohjaisessa<br />
ympäristössä vanhoilla<br />
Alpha VMS -palvelimilla.<br />
– Syksyllä 2009 apteekkijärjestelmä<br />
päätettiin nykyaikaistaa<br />
ja laiteongelma ratkaista<br />
uudella ohjelmistoversiolla.<br />
Tricons Oy siirsi apteekkisovelluksen<br />
Windows-palvelimille<br />
tietokannan päälle ja samalla<br />
sovelluksesta tehtiin kokonaan<br />
selainkäyttöinen.<br />
Uuteen ympäristöön siirtyminen<br />
mahdollisti apteekkisovelluksen<br />
yhdistämisen suoraan<br />
IBM Cognos -raportointiohjelmistoon,<br />
jonka myötä raportointiin<br />
saatiin käyttöä helpottavaa<br />
visuaalisuutta, käyttäjäystävällisyyttä<br />
ja grafiikkaa.<br />
Käytännössä käyttäjä voi oikeuksiensa<br />
mukaan saumattomasti<br />
liikkua sovellus- ja raportointiportaalien<br />
välillä, mikä<br />
mahdollistaa joustavan tiedon<br />
hyödyntämisen tarpeen mukaisesti.<br />
Ratkaisu<br />
Sairaala-apteekin apteekkisovelluksessa<br />
oli käytetty jo<br />
aiemminkin IBM Cognos Power<br />
House ADT -työkaluja.<br />
Nyt sovelluksen uudistamisen<br />
myötä otettiin käyttöön uudet<br />
IBM Cognos-tuotteet: mm. raportointi<br />
toteutettiin IBM<br />
Cognos Business Intelligence<br />
-työkaluilla. Sovelluslogiikka<br />
voitiin siirtää yli 85 prosenttisesti<br />
koodaamatta sitä uudestaan<br />
käytettyjen työkalujen ansiosta,<br />
mikä mahdollisti alalla<br />
harvinaisen aikataulujen ja<br />
kustannusarvioiden pitämisen<br />
alun perin sovitussa.<br />
Tricons Oy:n toimitusjohtaja Jari Uotila.<br />
Hyödyt<br />
Cognos-työkaluilla tehty<br />
Tc-Pharma -apteekkijärjestelmä<br />
palvelee nyt tarvittaessa<br />
alueen 14 kunnan terveyskeskuksen<br />
lääketarpeita. Palvelun<br />
taso nousee, ja sairaala-apteekin<br />
ohjattavuus paranee parantuneiden<br />
raporttien myötä,<br />
kun koko raportointi käyttää<br />
Business Intelligence -työkaluja.<br />
Käytännössä raportointiohjelmisto<br />
mahdollistaa mm. paremman<br />
lääkekustannuksien ja<br />
lääkkeiden kulutustietojen seurannan<br />
- nyt helppotajuisesti,<br />
visuaalisesti ja oikea-aikaisesti.<br />
Lisätietoja<br />
Tricons Oy<br />
jari.uotila@tricons.fi<br />
Tricons Oy<br />
Maapallonkuja 1 A<br />
022<strong>10</strong> ESPOO<br />
Puh. 0207 418 480<br />
tricons@tricons.fi<br />
www.tricons.fi<br />
Tricons on asiantuntijalähtöinen ohjelmistotalo,<br />
joka tarjoaa sinulle suoran kontaktin työn<br />
suorittavaan asiantuntijaan. Otamme ongelmasi<br />
nopeasti ratkaistavaksi, emme organisaatioomme<br />
palloteltavaksi.<br />
Taitomme tuottaa asiakkaan tarpeita vastaavia<br />
ratkaisuja perustuu vankkaan järjestelmä- ja<br />
raportointiratkaisujen osaamiseen. Innovatiiviset<br />
ratkaisumme eivät ole sidottuja nimettyihin<br />
ohjelmistoihin tai laitteisiin.<br />
Parasta osaamisaluettamme on asiakaskohtaisten<br />
järjestelmä- ja raportointiratkaisujen tuottaminen<br />
terveydenhuollon muuttuviin tarpeisiin.<br />
Esimerkkejä osaamisalueistamme:<br />
• Tietovarastot ja raportointiratkaisut, mm.<br />
hoitotyön laadun ja toiminnan mittaamiseen<br />
• Kliininen kemia, mikrobiologia ja patologia<br />
• Sairaalan resurssi- ja ajanvaraukset<br />
• Laskutus ja kuntalaskutus<br />
• Materiaalitoiminnot<br />
• Lääkehuolto<br />
• Henkilöstöhallinto ja palkanlaskenta<br />
• Järjestelmäintegraatio<br />
Asiakkaanamme saat monipuolisesti<br />
taitavan tekijän kumppaniksesi.<br />
Tricons Oy<br />
Maapallonkuja 1 A<br />
022<strong>10</strong> Espoo<br />
Puh. 0207 418 480<br />
Fax 0207 418 499<br />
www.tricons.fi
Terveydenhuollon tietojärjestelmä-<br />
palvelut pilvestä ruohonjuurille<br />
Oletko valmis hyppäämään pilven<br />
harjalle tehostamaan toimintaa ja<br />
säästämään kuluissa?<br />
www.mylab.fi - puheenvuoroja, uutisia<br />
Mylab Oy | Hatanpään valtatie <strong>26</strong> | 33<strong>10</strong>0 TAMPERE<br />
Helsingin toimisto | Höyläämötie 3 A | 00380 HELSINKI<br />
p. 03 316 5165 | f. 03 316 5166 | www.mylab.fi | info@mylab.fi
Tervetuloa osastollemme<br />
Terveydenhuollon ATK-päivillä<br />
Lahdessa <strong>24</strong>.-25.5.2011<br />
Uuden sukupolven Carestream teknologia useiden eri organisaatioiden<br />
välillä tapahtuvaan monipuoliseen tiedonhallintaan.<br />
Carestream SuperPACS-teknologia on Web-pohjainen järjestelmä, joka hallinnoi<br />
päivittäistä lausuntatyötä ja tekee työnkulusta virtaviivaista eri organisaatioiden kesken. Tutkimuksen tietoja –<br />
kuvia, dokumentteja, Ekg-, holter-, spirometriatietoja, lausuntoja, jne. – voidaan tarkastella ja hyödyntää<br />
diagnosointiin riippumatta siitä missä tiedot on tuotettu tai tallennettu. SuperPACS mahdollistaa yhteisen<br />
työlistan, nopean ja tietoturvallisen toiminnallisuuden – nykyaikaisesti ja avointa teknologiaa hyödyntäen.<br />
ONE Chair. ONE Workstation. ONE Solution. Anywhere.
PITKÄAIKAISSAIRAUDET<br />
Pitkäaikaissairaudet-tietokanta sisältää seuraavat<br />
teokset: Alkoholiriippuvuus, Allergia ja astma,<br />
Diabetes, Keliakia, Masennus, Reuma ja Sydänsairaudet.<br />
Ajanmukaiset ja monipuoliset tiedot<br />
hoidon tavoitteista ja keinoista luovat perustan<br />
pitkäaikaissairauksien hyvälle hoidolle.<br />
www.terveysportti.fi<br />
terveysportti@duodecim.fi
<strong>Siriuksen</strong> <strong>satoa</strong><br />
JARI RENKO<br />
Tietohallintojohtaja<br />
HUS<br />
Yliopistolliset keskussairaalat ja Sitra teettivät selvityksen<br />
kansainvälisten johtavien potilastietojärjestelmien<br />
soveltuvuudesta Suomen terveydenhuoltoon. Selvityksessä<br />
haettiin potilastietojärjestelmiä, jotka mahdollistavat<br />
tiedon saumattoman jakamisen eri toimijoiden välillä<br />
perustuen yhteen tietojärjestelmään. HUS:n<br />
tietohallintojohtaja Jari Renko ottaa tässä kirjoituksessaan<br />
kantaa siihen, onko tällainen yhden järjestelmän malli<br />
ylipäätään tavoiteltava asia.<br />
<strong>10</strong><br />
Nopeasti ja tehokkaasti<br />
saman katon alta<br />
Teksti: SIRPA SARÉN<br />
Kuvat: ARKKITEHTITOIMISTO HARRIS-KJISIK/ VENHOEVEN CS.<br />
TERVEYS JA TALOUS 2/2011<br />
Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen<br />
sitiivinen asia, toteaa Ermo Haavisto.<br />
kuntayhtymä eli CAREA ja Kotkan kaupunki<br />
Hyvinvointipuisto-hankkeessa pyritäänkin<br />
luomaan olosuhteet sellai-<br />
suunnittelevat Kotkaan hyvinvointipuistoa. Kyse on siksi, että ne luovat potilaita hoita-<br />
mittavasta kaksivaiheisesta hankkeesta, jonka<br />
ville ammattilaisille mahdollisuuden<br />
ensivaiheen kustannusarvio on 160 miljoonaa euroa. tiiviiseen yhteistyöhön. Sen myötä<br />
potilaiden hoitoprosessit yksinkertaistuvat<br />
ja nopeutuvat.<br />
- Haluamme päästä eroon nykyi-<br />
otkassa on uuden Terveyden- Prosessi nopeaksi ja<br />
sestä, kankeasta hoitomallista.<br />
huoltolain hengessä suunni-<br />
Perinteinen, tyypillinen pitkä kaa-<br />
Kteltu<br />
uudenlaista toimintaa, yksinkertaiseksi<br />
vahan etenee likipitäen näin: potilas<br />
joka edistäisi erikoissairaanhoidon ja<br />
soittaa terveysasemalle, hänelle an-<br />
perusterveydenhuollon integraatio- CAREA:n eli Kymenlaakson sairaannetaan aika, hän käy hoitajan tai lääta.<br />
Suunnittelua ovat vauhdittaneet hoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhkärin vastaanotolla, tutkitaan, teh-<br />
vanhan Kymenlaakson keskussairaatymän johtajaylilääkäri Ermo Haadään suunnitelma, lähetetään labolan<br />
sekä Kotkan kaupungin terveysvisto uskoo, että uuden toimintamalratorioon ehkä röntgeniin ja taas taasemien<br />
saneeraustarpeet. Ajatukselin myötä asiakkaiden tarvitsee liikkaisin lääkäriin arvioitavaksi, jonka<br />
na on <strong>yhdistää</strong> erikoissairaanhoidon kua entistä vähemmän.<br />
jälkeen laitetaan jonoon odottamaan<br />
ja sosiaali- ja perusterveydenhuollon - Keskittämisellä on huono kaiku, kutsua ja lähetettä erikoissairaanhoi-<br />
avohoidon tilat samaan rakennus- mutta itse asiassa sellaisten palvelutoon jne.<br />
kompleksiin. Mikä tärkeintä, ydinjen keskittäminen, jolla saadaan hyö- - Uuden toimintamallin mukaan<br />
ajatuksena on hoitaa potilaat nopetyjä potilaan hoidolle ammattilaisten toimimalla meillä ei olisi nykyisenammin<br />
ja tehokkaammin.<br />
toimiessa tiiviissä yhteistyössä on polaista jono-ongelmaa, vaan potilaiden<br />
ongelmat ja asiat hoidettaisiin yhdellä<br />
kertaamahdollisimman pitkälle.<br />
Tavoitteena on luoda sellaiset olosuhteet,<br />
joissa erikoislääkäri ja yleislääkäri<br />
voivat toimia hyvin tiiviissä<br />
yhteistyössä aina, kun se hyödyttää<br />
potilaan hoitoa, selvittää Ermo Haavisto.<br />
Uudisrakennus ensin<br />
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon<br />
palvelujen saaminen saman<br />
katon alta asettaa aivan uudenlaisia<br />
haasteita arkkitehtisuunnittelulle.<br />
Kotkan keskussairaalan tilat<br />
eivät enää vastaa nykyisiin haastei-<br />
Kymenlaakson keskussairaalan alue<br />
on tarkoitus muuttaa uudenaikaiseksi<br />
terveydenhuollon palvelukeskukseksi.<br />
siin. Tilat ovat alimitoitetut, vaikeasressa ja Länsi-Kotkassa. Suunnitelvat myös otetuksi huomioon tämän<br />
ti muunneltavissa ja niissä on liian ma merkitsee, että nämä vanhoissa suunnittelun myötä. CAREA on mu-<br />
matala kerroskorkeus. Tilojen mo- rakennuksissa sijaitsevat terveysasekana neljän sairaanhoitopiirin yhteidernisointi<br />
nykyisiin erikoissairaanmat lakkautetaan ja toiminnat siirresessä sähköisen asioinnin kehittähoidon<br />
tarpeisiin ei olisi järkevää, jotään Hyvinvointipuistoon eli vanhan miseen liittyvässä ns. KEKSI-hankten<br />
on päädytty uuden päivystävän keskussairaalan saneerattuihin tiloikeessa. Tarkoitus on antaa asiakkaal-<br />
ydinsairaalan rakentamisvaihtoehhin.le mahdollisuus käyttää hyväksi nytoon.<br />
Arvioitu investointi on 52,6 mil- - Karhulan ja Kotkansaaren rakenkytekniikkaa ja sitä kautta hoitaa heljoonaa<br />
euroa.<br />
nukset ovat erittäin vanhoja ja Karpommin omia asioitaan ja olla aktiihulassa<br />
on ollut kosteus- ja homeonvisesti mukana oman sairautensa<br />
Joustavat uudet tilat<br />
gelmiakin. Tilat eivät palvele nykyai- hoidossa.<br />
kaista toimintaa muutenkaan, kertoo<br />
Sen sijaan vanha sairaala sopii muun- Ermo Haavisto.<br />
Tilat kartoitettu<br />
nettavaksi joustavakäyttöisiksi avo- Kaikkia palveluja ei kuitenkaan<br />
hoitotiloiksi. Hankesuunnitelmassa keskitetä keskussairaalaan vaan jo- Hyvinvointipuiston hankesuunnitel-<br />
on päädytty Hollannissa kehitellyn tain jää vielä lähialueillekin.<br />
ma julkaistiin tammikuussa. Siinä on<br />
mallin mukaisesti standardisoituihin - Esimerkiksi terveyskioski-tyyppi- kartoitettu nykyiset keskussairaalan<br />
vastaanotto- ja tutkimushuoneisiin. set ratkaisut ovat olleet vahvasti esil- tilat ja saneeraustarpeet sekä toimin-<br />
Ne eivät ole kenenkään ”omia huoneilä. Näihin matalankynnyksen palvenallisen suunnitelman pohjalta tilata”.<br />
Potilaan tutkiminen ja hoitaminen lupisteisiin voi mennä esimerkiksi tarpeet.<br />
tapahtuu vastaanottohuoneessa. mittauttamaan verenpaineensa, uu- - Suunnitelma on ollut Kotkan kau-<br />
Standardisoidussa vastaanottohuosimaan reseptinsä ja sieltä saa erilaipungin sosiaali- ja terveyslautakunneessa<br />
voidaan tulevaisuudessa suosia neuvontapalveluja. Yksi vaihtonan ja kaupunginhallituksen käsitterittaa<br />
monenlaisia tutkimuksia ja toiehto on mobiiliratkaisu, jolloin piklyssä siten, että konkreettinen suunmenpiteitä.<br />
Tämä merkitsee, ettei pokubussi kiertää eri alueilla tuomassa nittelutyö voisi käynnistyä. Sairaantilaan<br />
tarvitse liikkua ympäri sairaa- näitä palveluja lähemmäs asiakkaita. hoitopiirin hallituksen esitys mennee<br />
laa<br />
Muu potilaan hoitoon liittyvä työ<br />
esim. potilaan tietoihin perehtyminen<br />
ja tietojen dokumentointi ym.<br />
Uudet tietotekniset ratkaisut tule- yhtymäkokouksen käsittelyyn toukotapahtuu<br />
ns. Tietokeskuksessa. Tämä<br />
Tietokeskus onkin tiedonvälityksen<br />
ydinpaikka. Tietokeskus sijaitsee Etuja ja haittoja kartoitettu<br />
vastaanottotilojen välittömässä lähei-<br />
yvinvointipuiston vaikutuksia asukkaisiin on kartoitettu viime<br />
syydessä. Tiedonkulun ja konsultoin- Hvuoden loppupuolella tehdyssä selvityksessä. Hyvinvointipuistolnin<br />
helpottamiseksi sinne sijoitetaan<br />
la on sekä hyviä että huonoja vaikutuksia alueen asukkaille. Hyvänä pi-<br />
lääkäreiden ja muiden ammattilaisdetään<br />
palvelujen keskittymistä, jolloin ne saadaan kaikki samasta paiten<br />
toimistotilat, työskentelypisteet,<br />
kasta ja käyntimäärien uskotaan tätä kautta vähenevän. Uuden raken-<br />
neuvottelutilat, lääketieteellinen kirnuksen<br />
myötä saadaan viihtyisämpi ympäristö ja myös kohtaamispaikjasto<br />
ja taukotilat. Näin luodaan eri<br />
ka esimerkiksi vanhuksille – ajanviettopaikka mm. edistämään sosiaali-<br />
alojen toimijoille kontakti- ja keskussia<br />
kontakteja.<br />
telumahdollisuudet.<br />
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajat madaltuvat kun<br />
Vuodeosastoista on tulossa erikois-<br />
kaikki toimivat samoissa tiloissa. Konsultaatiomahdollisuudet paranevat.<br />
alattomia standardiratkaisuja. Sai-<br />
On todettu, että konsultaatiokäytäntöjen uudistaminen vähentää lähetteiraansijamäärän<br />
on tarkoitus vähenden<br />
käyttöä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä – lätyä<br />
noin sadalla. Vuodeosastoille tuhetteiden<br />
sijaan käytettäisiin aina ensisijaisesti konsultaatioita.<br />
lee pääasiassa yhden hengen huonei-<br />
Keskeistä asiakkaan kannalta on matkojen pidentyminen kun palvelut<br />
ta. Erilaiset hoitajien suorittamat hoi-<br />
siirtyvät aluekeskuksista Hyvinvointipuistoon. On arvioitu, että tällä hettotoimenpiteet,<br />
jotka eivät vaadi vuokellä<br />
asiakkaista noin puolet kulkevat matkat kävellen tai pyörällä. Jatdeosastohoitoa,<br />
keskitetään hoitokeskossa<br />
kun matka pitenee, tarvitaan autoa tai bussia. Tämä asettaa haaskukseen.<br />
Yksikkö toimii päiväaikaan.<br />
teita joukkoliikenteelle. Tarvitaan matalalattiabusseja, pysäkkikatoksia,<br />
Hoitokeskuksessa on myös hoitaja-<br />
informaatiota aikatauluista – myös odotustiloihin jne. Taksin käytön arvastaanottoja<br />
esimerkiksi jalkahoitavioidaan<br />
tulevaisuudessa jonkin verran lisääntyvän.<br />
ja ja haavahoitaja.<br />
Uudet, modernit tilat saattavat aiheuttaa myös hämmennystä. Vieraat<br />
paikat ja ihmiset voivat aiheuttaa joillekin asiakkaille turvattomuuden<br />
Lähipalvelut uudella<br />
tunnetta. Hankkeen vaikutuksia on arvioitu väestöryhmittäin ja esimer-<br />
tavalla<br />
kiksi mielenterveyspotilaiden osalta uhkana on, että kasvottomat palve-<br />
Kotkassa on tällä hetkellä kolme terveysasemaa<br />
Karhulassa, Kotkansaalut<br />
koetaan etäisiksi ja käyntejä jätetään tekemättä.<br />
14 TERVEYS JA TALOUS 2/2011<br />
2/2011 TERVEYS JA TALOUS<br />
15<br />
SA1<strong>10</strong>2_14-18.indd 14-15 13.4.2011 7:21:18<br />
Y<br />
liopistollisten sairaanhoitopiimien käytön tavoitteena on työn tesun skaalautuvuutta erikokoisiin orrien<br />
ja SITRA:n yhdessä teethostaminen, potilasturvallisuuden ganisaatioihin ja perusterveydentämän<br />
SIRIUS- selvityksen parantaminen ja potilaan liikkuvuuhuollon sekä erikoissairaanhoidon<br />
tiimoilta on viime kuukausina käyden helpottaminen tietojen jakamisen tarpeisiin, kykyä lokalisoida ratkaity<br />
vilkasta keskustelua. Tämä ei tul- avulla. On arvioitu, että esimerkiksi su sekä sitä, onko toimittajalla toilut<br />
yllätyksenä selvityksen teettäjille lääkäriltä kuluu keskimäärin puolet mituksia ulkomailla. Lisäksi tarkas-<br />
- onhan aihepiiri yksi polttavimmista ajanvarauspotilaalle käytettävästä teltiin toimittajien kokoa ja toimitus-<br />
Suomen terveydenhuollon IT:n ajan- ajasta tietojärjestelmän käyttöön rekykyä.Toiminnallisuusnäkökulmaskohtaisista kysymyksistä.<br />
septin laatimisessa, esitietojen ja tutta useampi toimittaja täytti asetetut<br />
Kysymyksen asettelu oli seuraava: kimustulosten katselussa, tutkimus- kriteerit. Kun tarkasteltiin muita esi-<br />
onko kansainvälisillä markkinoilla määräysten teossa, ja käyntiyhteenkarsintakriteereitä, jäi jäljelle 3 toimit-<br />
saatavilla potilastietojärjestelmiä, jotvedon kirjaamisessa. Näin ollen on tajaa, joiden kanssa käytiin tarkempia<br />
ka palvelisivat Suomen oloissa käyt- erityisen huolestuttavaa, että järjes- keskusteluita. Näistä parhaiten asetetäjien<br />
tarpeita, siten että perustertelmien käytettävyyttä ja toimivuuttut kriteerit täyttivät Epic ja Cerner.<br />
veydenhuolto, sairaalat ja erikoissaita kritisoidaan usein voimakkaasti. Esikarsintavaiheen jälkeen mukana<br />
raanhoito pystyisivät toimimaan te- Suomen Lääkärilehden numerossa oli myös GE, jolla on parhaillaan kehokkaasti<br />
samalla järjestelmällä. Sa- 50-52/20<strong>10</strong> julkaistu lääkärikäyttäjihitteillä uusi tuote. GE:n kehitettämalla<br />
kartoitettiin järjestelmien toien arvioihin perustuva katsaus anvä tuote ja nykyinen tuote eivät kata<br />
mittajien kykyä ja halukkuutta tultoi johdonmukaisesti erittäin kriitti- kuitenkaan Epicin ja Cernerin tasolla<br />
la Suomen markkinoille ja muokata sen arvion Suomessa käytössä olevis- perusterveydenhuollon tarpeita.<br />
tuotteensa paikalliseen käyttöön sota potilastietojärjestelmistä. Yleisim- Toiminnallinen ja tekninen tarkasveltuvaksi.pinä<br />
ongelmina olivat tiedon heikko telu perustui Accenturen ns. ”pla-<br />
saatavuus ja kulku organisaatioiden cemat” arviointikriteeristöön joka<br />
välillä, tiedon käsittelyn hitaus sekä muodostettiin pohjautuen projektis-<br />
Yksi kaikille<br />
yhteenvetonäkymän (”kuumekursa mallinnettuun perusterveyden-<br />
Selvityksessä haettiin järjestelmiä, van”) puutteellisuus. Erityisesti saihuollon ja erikoissairaanhoidon pro-<br />
jotka mahdollistavat tiedon jakamiraalassa toimivat lääkärit olivat tyysessiarkkitehtuuriin. Arvioinnin yhsen<br />
saumattomasti eri toimijoiden tymättömiä nykyjärjestelmiin; joka teydessä eri toiminnallisia tarpeita ja<br />
välillä perustuen yhteen tietojärjes- neljäs sairaalassa toimiva lääkäri an- järjestelmien kypsyystasoa verrattiin<br />
telmään, joka tukee ja ohjaa lääkäreitoi käyttämälleen järjestelmälle kou- tutkimusyhtiö Gartnerin käyttämään<br />
tä, hoitajia ja muuta henkilökuntaa. luarvosanaksi viisi tai vähemmän. Jo- viisiportaiseen potilastietojärjestel-<br />
Tavoitteen mukaisen järjestelmän tuka kolmas lääkäri arvioi potilaskertomien kypsyysmalliin sekä HIMSS<br />
lee joustaa ja sopeutua organisaatioimusjärjestelmän puutteiden vaaran- Analyticsin kehittämään EMR Matuden<br />
vaatimuksiin ja olla muokattataneen potilasturvallisuuden. rity Model viitekehykseen.<br />
vissa kansallisen terveydenhuollon Tätä taustaa vasten Sirius- selvityk- Järjestelmien kypsyysarvionti viit-<br />
erityistarpeisiin. Eräs keskeinen yhselle voidaan nähdä toinenkin ulottutasi siihen, että arvioidut kansainväden<br />
järjestelmän etu olisi se, että usevuus. Yhden kansallisen järjestelmän liset järjestelmät ovat merkittävästi<br />
an päällekkäisen järjestelmän opette- mahdollisuuksien selvittämisen li- Suomessa käytössä olevia järjestelmiä<br />
lemisen sijaan lääkäreille, hoitajille ja säksi luotiin edellytyksiä toiminnalli- edellä. Tämä havainto tulee kuitenkin<br />
muulle henkilökunnalle riittäisi kanselle vertailulle kansainvälisten ja ko- nähdä alustavana ja sen tulkinta on<br />
sallisesti vain yhden potilastietojärtimaassa tällä hetkellä käytössä ole- riippuvainen yksityiskohtaisemmasjestelmän<br />
hallinta ja käyttö.<br />
vien järjestelmien välille. Nykyisille ta tarkastelusta, jossa tarkennetaan ja<br />
Selvityksessä toiminnallisen, tek- Suomen potilastietojärjestelmille et- painotetaan käytettyjä kypsyysarvionisen<br />
ja kaupallisen tarkastelun jälsittiin toiminnoiltaan kehittyneempiä kriteerejä sen mukaan mikä niiden toikeen<br />
oli tunnistettavissa useita järjes- vaihtoehtoja, jotta saataisiin käyttöön minnallinen hyöty on Suomen terveytelmiä,<br />
jotka olisivat mahdollisia kan- ne potilastietojärjestelmien uusimdenhuoltojärjestelmän oloissa.<br />
didaatteja yhdeksi kansalliseksi potimat ominaisuudet ja kehittynyt käy- Selvityksen mukaan maailman johlastietojärjestelmäksi.<br />
Selvitys ei sen tettävyys, jota huipputuotteet maatavatpotilastietojärjestelmätoimitta- sijaan ottanut kantaa siihen, olisiko ilmalla tarjoavat. Näin voitaisiin pajat Epic ja Cerner ovat viime vuosi-<br />
yhden järjestelmän malli Suomessa rantaa mm. potilastietojärjestelmien na käyttäneet 200-250 miljoonaa USD<br />
kokonaisuutena arvioiden potilaan, tuomaa automaatiota ja ohjaavuutta vuodessa sisäiseen, asiakkaasta riip-<br />
terveydenhuoltojärjestelmän tai ko- työlle sekä vähentää käytettävyys sepumattomaan tuotekehitykseen. Tälkonaiskustannusten<br />
kannalta kankä integroitavuusongelmia.<br />
lä panostuksella arvioitu kehitysainattava<br />
tai ylipäätään tavoiteltava.<br />
ka yhden järjestelmän toiminnallisen<br />
kypsyystason kasvattamiseen Gartne-<br />
Järjestelmien arvioinnista<br />
rin mittaristolla vaatii noin 4 vuotta.<br />
Työn oleellinen osa<br />
Projektissa tutkittiin 13 toimitta- Vastaavasti kahden tai kolmen kyp-<br />
Potilastietojärjestelmien käytöstä on jaa, joiden osalta selvitettiin toimitsyystason hyppy tällä investointita-<br />
tullut terveydenhuollon ammattitajien kiinnostusta Suomen potilassolla vaatisi 8-<strong>12</strong> vuoden kehitysajan.<br />
laisten työn keskeinen osa. Järjesteltietojärjestelmämarkkinoille,ratkai- Näiden kansainvälisten toimijoi-<br />
2/2011 TERVEYS JA TALOUS<br />
11<br />
SA1<strong>10</strong>2_<strong>10</strong>-<strong>12</strong> renko.indd <strong>10</strong>-11 <strong>12</strong>.4.2011 14:<strong>44</strong>:23<br />
Hyvinvointipolulta<br />
sähköiseen<br />
terveystarkastukseen<br />
Teksti: TUULA KOPONEN<br />
Kuvat: PENTTI VÄISTÖ JA KANERVA-KASTE-HANKE<br />
Itä- ja Keski-Suomen<br />
jouluun mennessä yli 20 000 kertaa. terveydentilaa, sillä siinä käytetään jo<br />
Portaalin sisältöä kehitetään edel- pitkään käytössä olleita ja näyttöön<br />
terveysportaaliin<br />
leen ja se on saanut lisää ns. älykkäitä perustuvia ”mittareita”. Luonnolli-<br />
rakennetaan ”älykkäitä” ominaisuuksia. Yksi niistä on Duodesesti se edellyttää vastaajalta rehel-<br />
ominaisuuksia.<br />
cimin sähköinen terveystarkastus ja lisyyttä itsensä suhteen, Anu Mutka<br />
siihen liittyvä terveysvalmennus, joi- muistuttaa.<br />
ta on ehditty hieman testatakin. Uu- Anu Mutka arvioi, että sähköisessä<br />
tä- ja Keski-Suomen sairaanhoituutta on kokeillut esimerkiksi asian- terveystarkastuksessa moni – hän ittopiirienKanerva-KASTE-hanktuntijahoitaja<br />
Anu Mutka Keski-Suose mukaan lukien – on kiinnostunut<br />
Ikeessa<br />
kehittämä ja viime keväämen sairaanhoitopiiristä.<br />
numeraalisista loppupäätelmistä eli<br />
nä avaama www.hyvinvointipolku. - Sähköinen terveystarkastus kar- eliniän ennusteesta sekä prosentuaa-<br />
fi-terveysportaali on saanut hyvän toittaa mukavasti monesta näkökullisesta riskistä sairastua.<br />
vastaanoton. Sivuilla on käyty viime masta ihmisen kokonaistilannetta ja - Vastauksia muuttamalla voi jo<br />
valmiiksi testata, miten esimerkikkiaan vajaat 200.<br />
si elämäntapojen muutokset vaikutTerveystietotutavat näihin tuloksiin. Mielestäni se pia ja itsehoitopis-<br />
kannustaa ja motivoi erittäin hyvin, teitä on toiminnassa<br />
hän korostaa.<br />
paitsi terveysasemil-<br />
Tervetulleena lisäominaisuutena la myös esimerkik-<br />
Anu Mutka pitää tarkastukseen liitsi kirjastoissa ja jopa<br />
tyvää lisäosiota: terveysvalmennus- kauppojen yhteyta.<br />
Siinä voi itse valita ne osa-alueet, dessä, jotta ihmisillä<br />
joihin on juuri sillä hetkellä motivoi- olisi niihin mahdoltunut.lisimman<br />
helppo<br />
- Ei siis tule pakkoneuvontaa tai pääsy. Useimmissa<br />
pakkovalmennusta, jos itse ei halua. niistä on paitsi ter-<br />
Itse kokeilin valmennusta kahdelta veyteen liittyvää<br />
osa-alueelta. Viestejä on tullut noin materiaalia myös<br />
kerran viikossa eivätkä ne kuormita tietokone, vaaka,<br />
liikaa. Viestit eivät ole kovin henkilö- mittanauha vyökohtaisia<br />
mutta kuitenkin melko yktärönympäryksilöllisiä. Viestien sisältö on kuitenkin sen mittaamista<br />
selkeästi yhdistettävissä merkittyihin varten sekä ve-<br />
tietoihon. Lisäksi ne ovat kannustarenpainemittari.via ja ohjaavat toimintaan, Anu Mut- Lähimmät tuka<br />
kuvaa kokemustaan.<br />
vat löytää myös<br />
Sähköistä terveystarkastusta varten www.hyvin-<br />
kunkin siihen osallistuvan tulee mitavointipolku.fita painonsa, pituutensa ja vyötärön- -sivustolta terympärysmittansa.<br />
Alkuselvityksessä veystietotupaluettelosta.<br />
kysytään myös esimerkiksi verenpai-<br />
vaan sitä rakennetaan ja päivinetta,<br />
veren kolesteroliarvoja, veren- Tulostettava<br />
tetään jatkuvasti. Esimerkiksi nuorilsokeria<br />
ja tietoja lähisukulaisten mahle<br />
ja heidän vanhemmilleen on oma<br />
dollisista sydänsairauksista ja diabe- terveyskortti<br />
Nuorten kulma –sivusto.<br />
teksesta.<br />
Hyvinvointipolun yksi konkreettinen<br />
työkalu on hyvinvointikansio, jonka Ajanvarauksen linkitys<br />
Työterveyshuollosta<br />
jokainen voi rakentaa ja päivittää itse.<br />
Kanerva-KASTE-hankkeen johtaja harkinnassa<br />
hyvinvointipolulle<br />
Heimo Lajunen kertoo, että sähköi- Heimo Lajunen kuvaa hyvinvointi-<br />
<strong>Hyvinvointipolulla</strong> on tuhdisti tietoa nen terveystarkastus integroidaan polkua luotettavaksi ja ei-kaupalli-<br />
terveyteen liittyvistä asioista. Siel- osaksi hyvinvointipolkua, jolloin sen seksi terveyskanavaksi. Käyttäjälle<br />
lä on myös erilaisia testejä, palvelu- tiedot kirjautuvat suoraan hyvin- se on ilmainen.<br />
hakemisto, ja sen avulla voi ylläpitää vointikansioon. Kansion tärkeimmät Yhteistyötä sillä on esimerkik-<br />
myös henkilökohtaista hyvinvointi- tiedot saa tulostettua A4:n kokoiseksi Duodecim Terveyskirjaston kanskansiota.<br />
Portaali on saanut hyvän si terveyskortiksi.<br />
sa, minkä ansiosta portaali pystyy<br />
vastaanoton esimerkiksi Joensuun - Terveyskortin voi tulostaa (suo- tarjoamaan lisää ns. älykkäitä omi-<br />
työterveyshuollossa.<br />
meksi tai englanniksi) vastaanotolle naisuuksia. Luvassa on esimerkiksi<br />
- Varsinkin nuorempi sukupol- missä tahansa maailmalla, jos joutuu Duodecimin ”potilaan päätöksentevi<br />
asioi mieluummin sähköisesti. Ja lääkäriin tai sairaalaan. Hyvinvointion tuki” -toimintojen integroiminen<br />
onhan selvää, että jotkut testit - esikansio toimii verkkopankin tunnuk- Hyvinvointipolkuun. Esimakua täsmerkiksi<br />
audit- tai syömistottumussilla ja on yhtä suojattu kuin verkkotä antaa sähköinen terveystarkastus.<br />
testi – tulee täytettyä rehellisemmin pankkikin, Heimo Lajunen sanoo. - Tulevaisuudessa Hyvinvointipol-<br />
yksin tietokoneella kuin työterveys- Lajusen mukaan Hyvinvointipolku ku voi kasvaa monien eri käyttäjähoitajan<br />
vastaanotolla. Suosittelem- on hyödyksi myös terveysalan amryhmien, esimerkiksi eri sairauksista<br />
me polkua kaikille asiakkaillemme, mattilaisille. Polulta löytyy mm. la- kärsivien potilasryhmien ja potilas-<br />
sanoo työterveyshoitaja Satu Myller boratoriotulos- ja lääkeinfo, ja apua järjestöjen tiedosto- ja keskustelufoo-<br />
Penttilänkadun työterveysasemalta ammattilainen saa myös etsiessään rumiksi sosiaalisen median tapaan,<br />
Joensuusta.<br />
asiakkaalleen kansanomaista tietoa Lajunen visioi.<br />
Hyvinvointipolulle pääsee kukin vaikkapa päihdeasioissa motivoi- Suunnitteilla on myös joidenkin<br />
omalta tietokoneeltaan tai vaikkapa dessaan asiakasta elämäntapamuu- sähköisen asioinnin toimintojen ku-<br />
terveystietotuvissa ja itsehoitopisteistoksiin.ten ajanvarauksen linkittäminen hysä<br />
olevilta tietokoneilta. Tupia ja pis- Lajunen muistuttaa, ettei sivinvointipolun kautta.<br />
Joensuulaiset työterveyshoitajat Eila Moilanen ja Satu Myller suosittelevat hyvinvointipolkua kaikille asiakkailleen.<br />
teitä on Keski- ja Itä-Suomessa kaikvusto ole koskaan täysin valmis - Ajatuksena on, että asiakas voi-<br />
<strong>24</strong> TERVEYS JA TALOUS 2/2011<br />
2/2011 TERVEYS JA TALOUS<br />
25<br />
SA1<strong>10</strong>2_<strong>24</strong>-<strong>26</strong>koponen .indd <strong>24</strong>-25 13.4.2011 7:22:18<br />
Sähkönsyötön<br />
varmistusta<br />
Teksti: LAURA CANKAR<br />
Kuvat: TARMO VIREN<br />
Tietojen digitalisointi ja tietotekniikan lisääntyminen<br />
laajentavat sähkönsyötön varmistuksen merkitystä<br />
terveydenhuollossa. Sen tärkeimmän eli<br />
potilasturvallisuuden lisäksi varmistusjärjestelmiä<br />
tarvitaan takaamaan perustoimintojen sujuvuus.<br />
UPS-laitteilla voidaan ehkäistä myös katkoista koituvia<br />
yllättäviäkin kuluja.<br />
Analysaattori, jolla tutkitaan muun muassa verinäytteistä sydäninfarktiin viittaavia<br />
tekijöitä, on kriittinen laite, jolta vaaditaan toimintavalmiutta ympäri vuorokauden.<br />
30<br />
sen lisäksi varmistamaan terveydenhuollon<br />
ammattilaisille keskeytyksetön<br />
työprosessi koko päiväksi.<br />
Häiriötön sähkö on<br />
toiminnan edellytys<br />
Noin 15 sekuntia on aika, joka kuluu<br />
sähkön katkeamisesta siihen, että varavoimageneraattorit<br />
toimivat täysillä.<br />
Useimmissa sairaaloissa on katsot-<br />
ähkönsyötön varmistusta ter- veydenhuollossa on noussut uudeltu, että kriittisille laitteille se on liiveydenhuollossa<br />
ohjaavat Suole tasolle teknologian roolin vahviskaa. Siksi ne on Peijaksessa ja Jorvissa<br />
Smessa<br />
lait ja asetukset. Ensisitumisen ja tietojen digitalisoitumisen turvattu UPSein, vaikka lakisääteistä<br />
jaisena lähtökohtana on aiheellisesti myötä. Lääkintäalan laitteet ovat pää- vaatimusta ei olekaan. Tällaisia ovat<br />
kriittinen potilasturvallisuus: esimersääntöisesti sähkökäyttöisiä ja poti- esimerkiksi potilaiden elintoimintokiksi<br />
leikkaussalien valaistuksen sählaisiin liittyvät tiedot ovat sähköisesja valvovat ja ylläpitävät laitteet leikkönsyöttö<br />
on lakisääteisesti turvattu. sä muodossa. Jatkuvaa sähköä tarvikaussaleissa sekä teho-, synnytys- ja<br />
Laadukkaan sähkön merkitys ter- taan potilasturvallisuuden takaami- sydänvalvontaosastoilla.<br />
- Kriittisten laitteiden UPSien valinnassa<br />
tärkeä kriteeri on, että tarvittaessa<br />
niiden huolto- ja varaosapalvelu<br />
toimii nopeasti ja luotettavasti. Riskejä<br />
ei ole varaa ottaa. On tärkeää, että<br />
UPSien toimittaja pystyy varmasti<br />
tarjoamaan nämä palvelut, kertoo<br />
Peijaksen sairaalan sähkötöiden johtaja<br />
Tarmo Viren.<br />
Katkeamatonta sähkönsyöttöä tarvitaan<br />
entistä enemmän myös vähemmän<br />
dramaattisissa kohteissa.<br />
UPS-laitteilla suojataan esimerkiksi<br />
päivystyslaboratoriossa verikaasuja<br />
kemialliset analysaattorit sekä veriviljelylaitteet.<br />
- Joidenkin valvontamonitorien,<br />
kuten luuydinpankin lämpötilan valvonta<br />
on direktiivissä määritelty. Jos<br />
lämpötilan mittausjärjestelmästä menevät<br />
sähköt poikki, luuydin katsotaan<br />
helposti tuhoutuneeksi, vaikka<br />
itse jääkaappi saisikin sähkön, kertoo<br />
Viren.<br />
TERVEYS JA TALOUS 2/2011<br />
Anestesiatorni on yksi ehdottomasti<br />
suojattava kohde sairaalassa.<br />
Leikkaussaleissa sen avulla potilaan<br />
sydäntä ja elintoimintoja seurataan<br />
herkeämättä ja pidetään potilas<br />
vakaassa tilassa leikkauksen ajan.<br />
Päivystysosaston valvontahuoneessa<br />
tarkkaillaan potilaan tilaa reaaliajassa<br />
erilaisin valvontalaittein.<br />
ovat niille edelleen mimosanherkkiä.<br />
Suoranaisten laiterikkojen lisäksi sähkökatkot<br />
voivat aiheuttaa välillisesti<br />
huomattavat kustannukset.<br />
- Joissain analytiikkalaitteissa voi<br />
Konesalien sähkönsyöttö tys laitoksen IT-infrastruktuurin kes- olla yhtä aikaa käsiteltävänä jopa 200<br />
turvattu<br />
keytymättömälle toiminnalle, mu- henkilön näytteet. Jos analyysi menee<br />
kaan lukien datakeskukset ja tele- pilalle sähkökatkon tai häiriön vuok-<br />
Myös sairaalan konesalien sähkönviestintäverkot, samoin kuin rakensi, uuden teko vie valtavasti aikaa ja<br />
syöttö on turvattu. Tietojärjestelmiltä nuksen infrastruktuuri - lämmitys-, resursseja jo näytteiden uudelleenke-<br />
edellytetään korkeaa käytettävyyttä, tuuletus- ja ilmastointijärjestelmät, räämisen ja hukkaan menneen työ-<br />
kun tietovirrat kulkevat potilaskan- valaistus, hissit ja hätäuloskäynnit, ajan muodossa, kertoo Peijaksen sähsioiden<br />
sijasta bitteinä ja tiedot täy- toteaa Tapio Wälkkilä, sähkönsuojakötöiden johtaja Tarmo Viren.<br />
tyy hakea digitaalisista tietokannoisuksen asiantuntija Eatonilta.<br />
- Tällaiset laitteet kannattaa ilman<br />
ta. Kun potilaisiin liittyvät tiedot ovat<br />
muuta turvata UPS-laitteella, Viren<br />
vain sähköisessä muodossa, käytän- Sähköhäiriöistä yllättäviä sanoo.<br />
nössä hoitotyö pysähtyy nopeasti,<br />
Terveydenhuollon sähkönjakelun<br />
jos pääsy potilastietoihin tai labora- kustannuksia<br />
ykköslähtökohtana on nyt ja tulevaitoriotuloksiin<br />
estyy sähkökatkoksen Monet hienoelektroniset lääkintälaitsuudessa potilaan turvallisuudesta<br />
vuoksi. Myös kiinteistötekniikka halteet ovat viimeisen viiden vuoden ai- huolehtiminen. Laadukas ja katkeavautuu.kana<br />
kehittyneet kestämään sähköhäimaton sähkö on tänä päivänä tervey-<br />
- Lääkintälaitteiden lisäksi sähkönriöitä aiempaa paremmin. Kuitenkin denhuollon kaiken muunkin toiminsuojaus<br />
on nykyään ehdoton edelly- tietyt laboratorioanalytiikkalaitteet nan ehdoton edellytys. ■<br />
2/2011 TERVEYS JA TALOUS 31<br />
SA1<strong>10</strong>2_30-31ups.indd 30-31 13.4.2011 7:<strong>24</strong>:23<br />
2/2011<br />
Pääkirjoitus: Pasi Parkkila<br />
Uudistusten jatkuttava 9<br />
Jari Renko<br />
<strong>Siriuksen</strong> <strong>satoa</strong> <strong>10</strong><br />
Sirpa Sarén<br />
Nopeasti ja tehokkaasti saman katon alta 14<br />
Timo Koivu<br />
Hyvinvoinnin palvelutuotanto uudistuu<br />
-ICT-ratkaisut haasteiden edessä 17<br />
Jari Hakala<br />
Purkaa vai peruskorjata 19<br />
Tellervo Alanärä, Kauko Hartikainen,<br />
Pia Järvinen-Hiekkanen, Juhana Suurnäkki<br />
Kansallisten terveysarkistopalveluiden<br />
käyttöönoton tilannekatsaus 20<br />
Hannakaisa Heikkinen<br />
Halvin sairaus on ehkäisty sairaus 23<br />
Tuula Koponen<br />
Hyvinvointipolulta sähköiseen<br />
terveystarkastukseen <strong>24</strong><br />
Hannele Häkkinen<br />
Innovaatiokumppanuuksia 27<br />
Jouni Mutanen<br />
Päijät-Hämeen kokemukset rohkaisevia 28<br />
Laura Cankar<br />
Sähkönsyötön varmistusta 30<br />
Erika Suominen<br />
Case Juankoski<br />
tutustutti turvalliseen ja toimivaan<br />
työympäristöön 32<br />
Erika Suominen<br />
Turvallinen ja toimiva työympäristö 35<br />
Anu Rantanen<br />
Tuloksellisuuden keinoin kohti parempaa<br />
kokonaisuutta 36<br />
Erkki Vauramo<br />
Näkökulmia sosiaali- ja terveyspalvelujen<br />
suunnitteluun 39<br />
Mariitta Vaara, Susanna Syrjäsuo, Päivi Sainio<br />
Tietokanta toimintakykyä mittaavien<br />
ja arvioivien avuksi <strong>42</strong><br />
SET-pakina<br />
Asiat, joista vaietaan 45<br />
Heikki Punnonen<br />
Sairaanhoitopiirien vuosi 20<strong>10</strong> – hyvin<br />
maltillista kasvua 46<br />
Miika Linna<br />
Benchmarking-indikaattorit terveydenhuollon<br />
suorituskyvyn vertailussa 48<br />
Markku Pekurinen<br />
Monia ehdotuksia<br />
rahoituksen uudistamiseksi 52<br />
Palveluvaaka vertailuun 55<br />
Virpi Pitkänen<br />
Koulutusverkosto tapasi Hämeenlinnassa 60<br />
Puhelinjonot hallintaan 62<br />
Tuoteuutuuksia 66<br />
I detta nummer:<br />
Reformerna måste fortsätta 70<br />
Terveys 2/2011 Terveys ja Talous ja Talous 1/20<strong>10</strong> 7
SpeechMagic Solution Builder by NUANCE and KONTTORITYÖ<br />
KYSY PÄIVITYSTARJOUSTAMME Hyvitämme vanhasta analogisesta tai digitaalisesta sanelujärjestelmästä päivittäessäsi sen<br />
SpeechMagic Solution Builder -järjestelmään. Saat Yhdessä järjestelmässä sekä koko sairaalan puheentunnistuksen että digisanelun,<br />
myös Citrix yhteensopivana. Lisätietoja: puh. 020 703 2989 tai myynti@konttorityo.fi.<br />
www.KONTTORITYO.FI<br />
Puheentunnistuksen seuraava vaihe<br />
on SpeechMagic Solution Builder<br />
SpeechMagic Solution Builder mahdollistaa:<br />
• Puheella kutsuttavien vakiotekstien käytön proosallisen lausumisen sijaan, lääkäri lausuu tarvittaessa vain<br />
muuttuvat tiedot<br />
• Ennalta määrättyjen lausuntorakenteiden käytön<br />
• Helpon ja nopean navigoinnin puheohjauksen avulla<br />
• Aiempaan puheentunnistukseen verrattuna jopa 20 prosenttia nopeamman saneluprosessin<br />
• Huippuskaalautuvuuden – jopa 1500 samanaikaista käyttäjää<br />
• Itsenäisen puheentunnistusjärjestelmän tai potilaskertomusjärjestelmiin integroitumisen<br />
Sairaaloihin, Kuvantamiseen ja Terveyskeskuksiin<br />
Saatavilla mm. seuraaville terveydenhuollon erikoisaloille:<br />
Anestesia, Fysiatria, Gynekologia, Hammas-Suu-Leuka, Ihotaudit, Keuhkotaudit, Kirurgia, Korvataudit,<br />
Kuntoutus,Lastentaudit, Neurologia, Onkologia, Patologia, Radiologia, Silmätaudit, Sisätaudit...
Terveysalan ammattilehti<br />
74. vuosikerta<br />
Toimitus<br />
sirpa sarén<br />
PL <strong>10</strong> 00671 Helsinki<br />
040-594 6404<br />
sirpa.saren@terveysjatalous.fi<br />
Päätoimittaja:<br />
Tuomo Meriläinen<br />
Toimitusneuvosto<br />
Tuomo Meriläinen<br />
Merja Huisman<br />
Pasi Parkkila<br />
Alpo Rajaniemi<br />
Sirpa Sarén<br />
Ilmoitusmarkkinointi<br />
Je-Mark ky<br />
Jukka Eriksson<br />
Pelimannintie 15 K<br />
00<strong>42</strong>0 Helsinki<br />
09-5489 3630, 5489 3631<br />
fax: 09-547 <strong>44</strong>30<br />
050-339 6137<br />
je-mark.oy@netlife.fi<br />
Ilmoitusaineisto<br />
Forssa Print<br />
Esko Aaltosen katu 2,<br />
PL 38 30<strong>10</strong>1 Forssa<br />
03-4155 634<br />
fkp@forssaprint.fi<br />
Tilaukset ja osoitteenmuutokset<br />
Forssa Print<br />
Maija Mastovaara<br />
03-415 5674<br />
fax: 03-415 5730<br />
maija.mastovaara@forssaprint.fi<br />
Jäsenasiat<br />
Outi Kalske<br />
www.terveysjatalous.fi<br />
kohdasta ”jäsenhakemus”<br />
Julkaisija ja kustantaja<br />
Terveys ja talous ry<br />
fax: (09) 854 4001<br />
Ulkoasun suunnittelu<br />
Julle Oy<br />
Taitto<br />
Forssa Print<br />
Pirjo Tähtinen<br />
Paino<br />
Aikakauslehtien<br />
Liiton jäsen<br />
ISSN 1797-8475<br />
Lehden artikkeleiden kopiointi<br />
ilman kustantajan lupaa on<br />
kielletty<br />
2/2011 Terveys ja Talous<br />
Uudistusten<br />
jatkuttava<br />
Uusi terveydenhuoltolaki astuu voimaan 1.5.2011. Hyvä näin. Lain valmistuminen<br />
ja hyväksyminen kesti kuitenkin valitettavan pitkään, mikä johti turhaan<br />
epävarmuuteen eri toimijoiden ja alueiden palvelujen suunnittelussa.<br />
Lainsäädäntöön jää edelleenkin paljon täsmentämistä ja kehittämistä vaativia kohtia,<br />
näistä ehkä konkreettisimpana rahoitusjärjestelmään liittyvät asiakokonaisuudet.<br />
Ongelmiin ollaan hakemassa ratkaisuja uuden ns. sote-järjestämislain kautta.<br />
Päätöstenteon aika on nyt.<br />
Sote-järjestämislakia valmistelleen työryhmän esittämät rakennelinjaukset ovat<br />
kaikki erittäin tärkeitä ja kannatettavia. Julkinen sektori kokonaisuutena ja erityisesti<br />
sen kuntarakenteet ja palvelut ovat voimakkaan ja nopeutuvan muutoksen kohteena.<br />
Muutoksia on jouduttu jo aivan liian kauan pakosta suunnittelemaan ja toteuttamaan<br />
epävarmassa tilanteessa. Rakennelinjauksista on syytä nostaa esille kaksi<br />
kohtaa: 1) Järjestämis- ja rahoitusvastuu on oltava samassa organisaatiossa, 2) tuottamisessa<br />
on otettava huomioon alueelliset erityispiirteet.<br />
Rahoitusvaihtoehtojen osalta julkisuudessa on esitetty (THL) ainakin viisi erilaista<br />
ratkaisumallia. Merkille pantavaa on se, että ne kaikki ovat monilta keskeisiltä osin<br />
parempia ja selkeämpiä kuin nyt käytössä oleva malli. Yhteistä on mm. riittävän rahoituspohjan<br />
turvaaminen, palvelujen rahoituksen ja järjestämisen yhdistäminen sekä<br />
kuntien ja valtion roolin säilyminen perusrahoittajana.<br />
Palvelujen tuottamisessa ajatus yhdestä kaikille yhteisestä järjestämismallista on<br />
kestämätön. Suomi on niin suuri, ja alue- ja väestörakenteeltaan heterogeeninen maa,<br />
että alueellisten erityispiirteiden huomioiminen tulee olla tärkeänä lähtökohtana.<br />
Terveydenhuoltolakiin sisällytetty hieno periaate potilaan valinnanvapaudesta tulee<br />
osaltaan vaikuttamaan palvelurakenteeseen. Kansalaisten yhdenvertaisuuden takaaminen<br />
tulee olemaan jatkossa entistäkin haasteellisempaa syrjäisillä ja harvaan<br />
asutetuilla alueilla.<br />
Vaalien jälkeisen hallituksen on syytä toimia ripeästi ja määrätietoisesti nyt keskeneräisen<br />
lainsäädännön loppuun saattamisessa. Suomi on vuosien saatossa omaksunut<br />
paljon muualla hyväksi<br />
havaittuja käytäntöjä. Nyt<br />
olisi korkea aika tehdä sama<br />
keskeisten hyvinvointipalvelujen<br />
järjestämiseen ja rahoitukseen<br />
liittyvissä ratkaisuissa.Länsinaapurimme<br />
malli voisi olla meillekin<br />
peruslinjaltaan sopiva. Muitakin<br />
varmasti löytyy, omat<br />
kansalliset ja alueelliset erityiskysymykset<br />
huomioon<br />
ottaen. Päätöksentekijöiltä<br />
vaaditaan jälleen kerran<br />
rohkeutta, avarakatseisuutta<br />
ja ripeyttä. Se ei voi olla<br />
liikaa vaadittu.<br />
Pasi Parkkila<br />
Kehitysjohtaja<br />
Pohjois-Pohjanmaan<br />
sairaanhoitopiiri<br />
9
<strong>Siriuksen</strong> <strong>satoa</strong><br />
Jari renko<br />
Tietohallintojohtaja<br />
HUS<br />
Yliopistolliset keskussairaalat ja Sitra teettivät selvityksen<br />
kansainvälisten johtavien potilastietojärjestelmien<br />
soveltuvuudesta Suomen terveydenhuoltoon. Selvityksessä<br />
haettiin potilastietojärjestelmiä, jotka mahdollistavat<br />
tiedon saumattoman jakamisen eri toimijoiden välillä<br />
perustuen yhteen tietojärjestelmään. HUS:n<br />
tietohallintojohtaja Jari Renko ottaa tässä kirjoituksessaan<br />
kantaa siihen, onko tällainen yhden järjestelmän malli<br />
ylipäätään tavoiteltava asia.<br />
<strong>10</strong><br />
Terveys ja Talous 2/2011
Yliopistollisten sairaanhoitopiirien<br />
ja SITRA:n yhdessä teettämän<br />
SIRIUS- selvityksen<br />
tiimoilta on viime kuukausina käyty<br />
vilkasta keskustelua. Tämä ei tullut<br />
yllätyksenä selvityksen teettäjille<br />
- onhan aihepiiri yksi polttavimmista<br />
Suomen terveydenhuollon IT:n ajankohtaisista<br />
kysymyksistä.<br />
Kysymyksen asettelu oli seuraava:<br />
onko kansainvälisillä markkinoilla<br />
saatavilla potilastietojärjestelmiä, jotka<br />
palvelisivat Suomen oloissa käyttäjien<br />
tarpeita, siten että perusterveydenhuolto,<br />
sairaalat ja erikoissairaanhoito<br />
pystyisivät toimimaan tehokkaasti<br />
samalla järjestelmällä. Samalla<br />
kartoitettiin järjestelmien toimittajien<br />
kykyä ja halukkuutta tulla<br />
Suomen markkinoille ja muokata<br />
tuotteensa paikalliseen käyttöön soveltuvaksi.<br />
Yksi kaikille<br />
Selvityksessä haettiin järjestelmiä,<br />
jotka mahdollistavat tiedon jakamisen<br />
saumattomasti eri toimijoiden<br />
välillä perustuen yhteen tietojärjestelmään,<br />
joka tukee ja ohjaa lääkäreitä,<br />
hoitajia ja muuta henkilökuntaa.<br />
Tavoitteen mukaisen järjestelmän tulee<br />
joustaa ja sopeutua organisaatioiden<br />
vaatimuksiin ja olla muokattavissa<br />
kansallisen terveydenhuollon<br />
erityistarpeisiin. Eräs keskeinen yhden<br />
järjestelmän etu olisi se, että usean<br />
päällekkäisen järjestelmän opettelemisen<br />
sijaan lääkäreille, hoitajille ja<br />
muulle henkilökunnalle riittäisi kansallisesti<br />
vain yhden potilastietojärjestelmän<br />
hallinta ja käyttö.<br />
Selvityksessä toiminnallisen, teknisen<br />
ja kaupallisen tarkastelun jälkeen<br />
oli tunnistettavissa useita järjestelmiä,<br />
jotka olisivat mahdollisia kandidaatteja<br />
yhdeksi kansalliseksi potilastietojärjestelmäksi.<br />
Selvitys ei sen<br />
sijaan ottanut kantaa siihen, olisiko<br />
yhden järjestelmän malli Suomessa<br />
kokonaisuutena arvioiden potilaan,<br />
terveydenhuoltojärjestelmän tai kokonaiskustannusten<br />
kannalta kannattava<br />
tai ylipäätään tavoiteltava.<br />
Työn oleellinen osa<br />
Potilastietojärjestelmien käytöstä on<br />
tullut terveydenhuollon ammattilaisten<br />
työn keskeinen osa. Järjestel-<br />
2/2011 Terveys ja Talous<br />
mien käytön tavoitteena on työn tehostaminen,<br />
potilasturvallisuuden<br />
parantaminen ja potilaan liikkuvuuden<br />
helpottaminen tietojen jakamisen<br />
avulla. On arvioitu, että esimerkiksi<br />
lääkäriltä kuluu keskimäärin puolet<br />
ajanvarauspotilaalle käytettävästä<br />
ajasta tietojärjestelmän käyttöön reseptin<br />
laatimisessa, esitietojen ja tutkimustulosten<br />
katselussa, tutkimusmääräysten<br />
teossa, ja käyntiyhteenvedon<br />
kirjaamisessa. Näin ollen on<br />
erityisen huolestuttavaa, että järjestelmien<br />
käytettävyyttä ja toimivuutta<br />
kritisoidaan usein voimakkaasti.<br />
Suomen Lääkärilehden numerossa<br />
50-52/20<strong>10</strong> julkaistu lääkärikäyttäjien<br />
arvioihin perustuva katsaus antoi<br />
johdonmukaisesti erittäin kriittisen<br />
arvion Suomessa käytössä olevista<br />
potilastietojärjestelmistä. Yleisimpinä<br />
ongelmina olivat tiedon heikko<br />
saatavuus ja kulku organisaatioiden<br />
välillä, tiedon käsittelyn hitaus sekä<br />
yhteenvetonäkymän (”kuumekurvan”)<br />
puutteellisuus. Erityisesti sairaalassa<br />
toimivat lääkärit olivat tyytymättömiä<br />
nykyjärjestelmiin; joka<br />
neljäs sairaalassa toimiva lääkäri antoi<br />
käyttämälleen järjestelmälle kouluarvosanaksi<br />
viisi tai vähemmän. Joka<br />
kolmas lääkäri arvioi potilaskertomusjärjestelmän<br />
puutteiden vaarantaneen<br />
potilasturvallisuuden.<br />
Tätä taustaa vasten Sirius- selvitykselle<br />
voidaan nähdä toinenkin ulottuvuus.<br />
Yhden kansallisen järjestelmän<br />
mahdollisuuksien selvittämisen lisäksi<br />
luotiin edellytyksiä toiminnalliselle<br />
vertailulle kansainvälisten ja kotimaassa<br />
tällä hetkellä käytössä olevien<br />
järjestelmien välille. Nykyisille<br />
Suomen potilastietojärjestelmille etsittiin<br />
toiminnoiltaan kehittyneempiä<br />
vaihtoehtoja, jotta saataisiin käyttöön<br />
ne potilastietojärjestelmien uusimmat<br />
ominaisuudet ja kehittynyt käytettävyys,<br />
jota huipputuotteet maailmalla<br />
tarjoavat. Näin voitaisiin parantaa<br />
mm. potilastietojärjestelmien<br />
tuomaa automaatiota ja ohjaavuutta<br />
työlle sekä vähentää käytettävyys sekä<br />
integroitavuusongelmia.<br />
Järjestelmien arvioinnista<br />
Projektissa tutkittiin 13 toimittajaa,<br />
joiden osalta selvitettiin toimittajien<br />
kiinnostusta Suomen potilastietojärjestelmämarkkinoille,ratkai-<br />
sun skaalautuvuutta erikokoisiin organisaatioihin<br />
ja perusterveydenhuollon<br />
sekä erikoissairaanhoidon<br />
tarpeisiin, kykyä lokalisoida ratkaisu<br />
sekä sitä, onko toimittajalla toimituksia<br />
ulkomailla. Lisäksi tarkasteltiin<br />
toimittajien kokoa ja toimituskykyä.Toiminnallisuusnäkökulmasta<br />
useampi toimittaja täytti asetetut<br />
kriteerit. Kun tarkasteltiin muita esikarsintakriteereitä,<br />
jäi jäljelle 3 toimittajaa,<br />
joiden kanssa käytiin tarkempia<br />
keskusteluita. Näistä parhaiten asetetut<br />
kriteerit täyttivät Epic ja Cerner.<br />
Esikarsintavaiheen jälkeen mukana<br />
oli myös GE, jolla on parhaillaan kehitteillä<br />
uusi tuote. GE:n kehitettävä<br />
tuote ja nykyinen tuote eivät kata<br />
kuitenkaan Epicin ja Cernerin tasolla<br />
perusterveydenhuollon tarpeita.<br />
Toiminnallinen ja tekninen tarkastelu<br />
perustui Accenturen ns. ”placemat”<br />
arviointikriteeristöön joka<br />
muodostettiin pohjautuen projektissa<br />
mallinnettuun perusterveydenhuollon<br />
ja erikoissairaanhoidon prosessiarkkitehtuuriin.<br />
Arvioinnin yhteydessä<br />
eri toiminnallisia tarpeita ja<br />
järjestelmien kypsyystasoa verrattiin<br />
tutkimusyhtiö Gartnerin käyttämään<br />
viisiportaiseen potilastietojärjestelmien<br />
kypsyysmalliin sekä HIMSS<br />
Analyticsin kehittämään EMR Maturity<br />
Model viitekehykseen.<br />
Järjestelmien kypsyysarvionti viittasi<br />
siihen, että arvioidut kansainväliset<br />
järjestelmät ovat merkittävästi<br />
Suomessa käytössä olevia järjestelmiä<br />
edellä. Tämä havainto tulee kuitenkin<br />
nähdä alustavana ja sen tulkinta on<br />
riippuvainen yksityiskohtaisemmasta<br />
tarkastelusta, jossa tarkennetaan ja<br />
painotetaan käytettyjä kypsyysarviokriteerejä<br />
sen mukaan mikä niiden toiminnallinen<br />
hyöty on Suomen terveydenhuoltojärjestelmän<br />
oloissa.<br />
Selvityksen mukaan maailman johtavatpotilastietojärjestelmätoimittajat<br />
Epic ja Cerner ovat viime vuosina<br />
käyttäneet 200-250 miljoonaa USD<br />
vuodessa sisäiseen, asiakkaasta riippumattomaan<br />
tuotekehitykseen. Tällä<br />
panostuksella arvioitu kehitysaika<br />
yhden järjestelmän toiminnallisen<br />
kypsyystason kasvattamiseen Gartnerin<br />
mittaristolla vaatii noin 4 vuotta.<br />
Vastaavasti kahden tai kolmen kypsyystason<br />
hyppy tällä investointitasolla<br />
vaatisi 8-<strong>12</strong> vuoden kehitysajan.<br />
Näiden kansainvälisten toimijoi-<br />
11
den tuotekehitysinvestointi on moninkertainen kotimaisten<br />
potilastietojärjestelmien kehitykseen verrattuna. Tulevaisuuden<br />
kannalta keskeinen kysymys onkin se miten<br />
kotimaiset järjestelmätoimittajat vastaavat tähän haasteeseen<br />
ja pystyvät kehittämään omista tuotteistaan kypsyystasoltaan<br />
kilpailukykyisiä kansainvälisten tuotteiden<br />
kanssa.<br />
Kustannuksista<br />
SIRIUS- selvityksessä arvioitujen potilastietojärjestelmien<br />
käyttöönoton kustannus arvioitiin olevan yhteensä 1,2-<br />
1,8 miljardia euroa kahdeksan vuoden ajalle. Tähän arvioon<br />
sisältyy 500 miljoonaa euroa terveydenhuollon organisaatioiden<br />
sisäistä lääkärien, hoitajien ja tietojärjestelmäammattilaisten<br />
työpanosta. Kustannus on suuruusluokaltaan<br />
n. 1 % terveydenhuollon kokonaiskuluista. Vastaavasti<br />
hankintakustannus HUS:in alueen 1,5 miljoonan<br />
asukkaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon<br />
tarpeisiin olisi 325-549 miljoonaa euroa. On selvää että<br />
tämänlaatuisen hankinnan investointihyödyn arvioinnin<br />
tulee keskittyä ensisijaisesti niihin uusiin toimintamalleihin<br />
joita järjestelmä saattaisi mahdollistaa terveydenhuollon<br />
ydintoiminnalle. Keskeisiä tarkastelunäkökulmia tässä<br />
ovat mm. palvelutuotannon teho, hoitoprosessien läpimenoajan<br />
parantuminen, potilasturvallisuuden parantaminen<br />
ja ennaltaehkäisevä riskiprofiileihin perustuva hoito.<br />
Näiden mahdollisuuksien arviointi vaatii Sirius- hank-<br />
<strong>12</strong><br />
Tehokas<br />
kämmentietokone!<br />
keelta laajempaa keskustelua ja tarkkaa moniammatillista<br />
arviointia sairaanhoidon ydintoiminnan asiantuntijoiden<br />
ja linjajohdon toimesta.<br />
Tuotti tulosta<br />
Kartoitus siitä millaisia tuotteita, toimittajia ja kustannuksia<br />
liittyisi potilastietojärjestelmän hankintaan kansainvälisiltä<br />
markkinoilta tuotti konkreettisen ja positiivisen<br />
tuloksen. Näyttää siltä, että asianmukaisia<br />
tuotteita on saatavilla, toimittajat ovat halukkaita panostamaan<br />
Suomen markkinoille tulemiseen ja hintakin<br />
on karkeasti arvioitavissa.<br />
Markkinoilla on tuotteita, jotka palvelevat samanaikaisesti<br />
perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon<br />
käyttötarpeita. Lisäksi selvityksessä kävi ilmi että<br />
kansainvälisten järjestelmätoimittajien kiinnostus ulottuu<br />
tänään Suomessa kansallista tasoa pienempäänkin<br />
hankkeeseen - 1,5 miljoonan asukkaan väestöpohja<br />
on riittävä.<br />
Laajempi kysymys siitä tulisiko tätä mahdollisuutta<br />
sitten käyttää yhden järjestelmän hankintaan kerralla<br />
koko Suomeen ja miten tämä olisi mahdollista organisoida,<br />
on kuitenkin pelkkää teknistä tarkastelua laajempi<br />
asia. Yhteisen IT- järjestelmän käyttö terveydenhuollon<br />
prosessien yhdenmukaistamiseksi on tehoton<br />
ja kallis keino. Oikea järjestys tässä on hakea ensin riittävässä<br />
määrin yhteiset prosessit eri terveydenhuollon<br />
yksiköiden välillä ja muokata IT- järjestelmä tukemaan<br />
niitä. Sama pätee myös yksittäisen terveydenhuollon<br />
yksikön sisällä. Koiran tulee heiluttaa häntää<br />
- ei päinvastoin.<br />
Näin ollen kysymys yhteisestä IT- järjestelmästä on<br />
kiinteästi yhteydessä tuleviin päätöksiin terveydenhuollon<br />
järjestämismallista ja rahoituksesta. Samalla<br />
määritellään se miten muodostuvat organisaatiot<br />
joiden on mielekästä neuvotella keskenään yhteisiin<br />
toimintamalleihin sitoutumisesta ja määritellä niiden<br />
pohjalta mahdollisesti yhteisesti hankittavan ja käytettävän<br />
järjestelmän sisältö.<br />
Toteutuakseen yhteinen potilastietojärjestelmähanke<br />
tarvitsee vahvan ja sitoutuneen omistajan, joka johtaa<br />
hankintaa ja siihen liittyviä sidosryhmä- ja sitouttamistoimia.<br />
Tässä tunnistettujen kehittyneen potilastietojärjestelmän<br />
ominaisuuksien hyödyntäminen toiminnan<br />
tehostamisessa on kiinteästi sidoksissa siihen miten<br />
terveydenhuollon toimintayksiköiden strategia ja<br />
toimintatavat suunnitellaan ja miten niiden tehostamisessa<br />
hyödynnetään hankittavan IT-järjestelmän mahdollisuuksia.<br />
Ydintoiminnan johtaminen tulee siis olla<br />
kiinteästi kytketty myös potilastietojärjestelmän hankinnassa<br />
tehtäviin ratkaisuihin. Lähitulevaisuus siis<br />
näyttää millaisia kansallisen tai alueellisen tason ohjausratkaisuja<br />
Suomeen syntyy. ■<br />
Kirjoittaja on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin<br />
tietohallintojohtaja, yksi SIRIUS- selvityksen ideoijista ja<br />
projektin ohjausryhmän jäsen.<br />
Terveys ja Talous 2/2011
Pohjanmaan terveys- ja talousyhdistys r.y.<br />
”Komiasti mutta järjellä”<br />
Terveys – ja talouspäivät<br />
9-<strong>10</strong>.6.2011 Vaasan yliopistolla<br />
Torstai 9.9.2011<br />
8.30 Ilmoittautuminen ja tulokahvi<br />
9.30 Aurinkoista asennetta elämään: Olli Linjala,<br />
työyhteisöjen asennekouluttaja<br />
9.45 Päivien avaus:Terveys- ja talous ry:n<br />
puheenjohtaja Rauno Ihalainen<br />
Vaasan kaupungin tervehdys<br />
<strong>10</strong>.00 Valtiovallan tervehdys<br />
<strong>10</strong>.30 Näyttelyn avaus<br />
11.00 Pohjalaiskooste ”Komiasti mutta järjellä”<br />
VSHP, EPSHP, KPSHP<br />
<strong>12</strong>.00 Lounas ja mahdollisuus tutustua näyttelyyn<br />
13.00 Terveydenhuollon logistiikasta:<br />
professori Paul Lillrank<br />
13.45 Lean - tuottavuutta hyödyntämällä hukattu<br />
aika ja kapasiteetti:<br />
Kouluttaja Antti Piirainen ,<br />
Quality Knowhow Karjalainen Oy.<br />
14.30 Kahvi<br />
14.45 Sama teema jatkuu: Lean - tuottavuutta<br />
hyödyntämällä hukattu aika ja kapasiteetti<br />
15.30 Vaasan kaupungin cocktail<br />
näyttelypaviljongissa.<br />
17.00 Näyttely sulkeutuu<br />
Oheisluennot:<br />
Torstai 9.6.2011<br />
13.45-14.30. KTT, professori Riitta Viitala:Yhteisöllisen osaamisen kehittäminen<br />
13.45-14.30. Professori Antti Aro: Rasvan laadun yhteydet terveyteen.<br />
13.45 - Tekniikka<br />
18.00 Kuljetus hotelleista iltajuhlaan<br />
19.00 Kenraali Adlercreutzin iltajuhla<br />
Pohjanmaan Rykmentin kanssa.<br />
Varaudu mukavalla ja lämpimällä vaatetuksella.<br />
22.30 Kuljetus takaisin hotelleihin<br />
Perjantai <strong>10</strong>.6.2011<br />
8.30 Näyttely avautuu.<br />
9.00 Uusi terveydenhuoltolaki: lääkintöneuvos<br />
Timo Keistinen<br />
<strong>10</strong>.00 Uusi terveydenhuoltolaki: emeritusprofessori<br />
Martti Kekomäki<br />
11.00 Kahvi<br />
11.15 Isäntä vai renki – onko sosiaalisesta<br />
mediasta ihan hyötyäkin?<br />
Kasvatustieteiden maisteri Peter Ahlroos.<br />
<strong>12</strong>.15 Terveys- ja talouspäivien päättäminen.<br />
Terveys- ja talouspäivien 20<strong>12</strong> järjestäjien<br />
esittäytyminen<br />
<strong>12</strong>.30 Päätöslounas<br />
13.00 Näyttely sulkeutuu<br />
Perjantai <strong>10</strong>.6.2011<br />
11.15-<strong>12</strong>.15 Materiaaliryhmä<br />
11.15-<strong>12</strong>-15 Turvallisuus ja laatu<br />
2/2011 Terveys ja Talous 13
Nopeasti ja tehokkaasti<br />
saman katon alta<br />
Teksti: Sirpa Sarén<br />
Kuvat: arkkitehtitoimiSto harriS-kjiSik/ VenhoeVen CS.<br />
Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen<br />
kuntayhtymä eli CAREA ja Kotkan kaupunki<br />
suunnittelevat Kotkaan hyvinvointipuistoa. Kyse on<br />
mittavasta kaksivaiheisesta hankkeesta, jonka<br />
ensivaiheen kustannusarvio on 160 miljoonaa euroa.<br />
Kotkassa on uuden Terveydenhuoltolain<br />
hengessä suunniteltu<br />
uudenlaista toimintaa,<br />
joka edistäisi erikoissairaanhoidon ja<br />
perusterveydenhuollon integraatiota.<br />
Suunnittelua ovat vauhdittaneet<br />
vanhan Kymenlaakson keskussairaalan<br />
sekä Kotkan kaupungin terveysasemien<br />
saneeraustarpeet. Ajatuksena<br />
on <strong>yhdistää</strong> erikoissairaanhoidon<br />
ja sosiaali- ja perusterveydenhuollon<br />
avohoidon tilat samaan rakennuskompleksiin.<br />
Mikä tärkeintä, ydinajatuksena<br />
on hoitaa potilaat nopeammin<br />
ja tehokkaammin.<br />
Prosessi nopeaksi ja<br />
yksinkertaiseksi<br />
CAREA:n eli Kymenlaakson sairaanhoito-<br />
ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän<br />
johtajaylilääkäri Ermo Haavisto<br />
uskoo, että uuden toimintamallin<br />
myötä asiakkaiden tarvitsee liikkua<br />
entistä vähemmän.<br />
- Keskittämisellä on huono kaiku,<br />
mutta itse asiassa sellaisten palvelujen<br />
keskittäminen, jolla saadaan hyötyjä<br />
potilaan hoidolle ammattilaisten<br />
toimiessa tiiviissä yhteistyössä on po-<br />
sitiivinen asia, toteaa Ermo Haavisto.<br />
Hyvinvointipuisto-hankkeessa pyritäänkin<br />
luomaan olosuhteet sellaisiksi,<br />
että ne luovat potilaita hoitaville<br />
ammattilaisille mahdollisuuden<br />
tiiviiseen yhteistyöhön. Sen myötä<br />
potilaiden hoitoprosessit yksinkertaistuvat<br />
ja nopeutuvat.<br />
- Haluamme päästä eroon nykyisestä,<br />
kankeasta hoitomallista.<br />
Perinteinen, tyypillinen pitkä kaavahan<br />
etenee likipitäen näin: potilas<br />
soittaa terveysasemalle, hänelle annetaan<br />
aika, hän käy hoitajan tai lääkärin<br />
vastaanotolla, tutkitaan, tehdään<br />
suunnitelma, lähetetään laboratorioon<br />
ehkä röntgeniin ja taas takaisin<br />
lääkäriin arvioitavaksi, jonka<br />
jälkeen laitetaan jonoon odottamaan<br />
kutsua ja lähetettä erikoissairaanhoitoon<br />
jne.<br />
- Uuden toimintamallin mukaan<br />
toimimalla meillä ei olisi nykyisenlaista<br />
jono-ongelmaa, vaan potilaiden<br />
ongelmat ja asiat hoidettaisiin yhdellä<br />
kertaamahdollisimman pitkälle.<br />
Tavoitteena on luoda sellaiset olosuhteet,<br />
joissa erikoislääkäri ja yleislääkäri<br />
voivat toimia hyvin tiiviissä<br />
yhteistyössä aina, kun se hyödyttää<br />
potilaan hoitoa, selvittää Ermo Haavisto.<br />
Uudisrakennus ensin<br />
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon<br />
palvelujen saaminen saman<br />
katon alta asettaa aivan uudenlaisia<br />
haasteita arkkitehtisuunnittelulle.<br />
Kotkan keskussairaalan tilat<br />
eivät enää vastaa nykyisiin haastei-<br />
Kymenlaakson keskussairaalan alue<br />
on tarkoitus muuttaa uudenaikaiseksi<br />
terveydenhuollon palvelukeskukseksi.<br />
14 Terveys ja Talous 2/2011
siin. Tilat ovat alimitoitetut, vaikeasti<br />
muunneltavissa ja niissä on liian<br />
matala kerroskorkeus. Tilojen modernisointi<br />
nykyisiin erikoissairaanhoidon<br />
tarpeisiin ei olisi järkevää, joten<br />
on päädytty uuden päivystävän<br />
ydinsairaalan rakentamisvaihtoehtoon.<br />
Arvioitu investointi on 52,6 miljoonaa<br />
euroa.<br />
Joustavat uudet tilat<br />
Sen sijaan vanha sairaala sopii muunnettavaksi<br />
joustavakäyttöisiksi avohoitotiloiksi.<br />
Hankesuunnitelmassa<br />
on päädytty Hollannissa kehitellyn<br />
mallin mukaisesti standardisoituihin<br />
vastaanotto- ja tutkimushuoneisiin.<br />
Ne eivät ole kenenkään ”omia huoneita”.<br />
Potilaan tutkiminen ja hoitaminen<br />
tapahtuu vastaanottohuoneessa.<br />
Standardisoidussa vastaanottohuoneessa<br />
voidaan tulevaisuudessa suorittaa<br />
monenlaisia tutkimuksia ja toimenpiteitä.<br />
Tämä merkitsee, ettei potilaan<br />
tarvitse liikkua ympäri sairaalaa<br />
Muu potilaan hoitoon liittyvä työ<br />
esim. potilaan tietoihin perehtyminen<br />
ja tietojen dokumentointi ym.<br />
tapahtuu ns. Tietokeskuksessa. Tämä<br />
Tietokeskus onkin tiedonvälityksen<br />
ydinpaikka. Tietokeskus sijaitsee<br />
vastaanottotilojen välittömässä läheisyydessä.<br />
Tiedonkulun ja konsultoinnin<br />
helpottamiseksi sinne sijoitetaan<br />
lääkäreiden ja muiden ammattilaisten<br />
toimistotilat, työskentelypisteet,<br />
neuvottelutilat, lääketieteellinen kirjasto<br />
ja taukotilat. Näin luodaan eri<br />
alojen toimijoille kontakti- ja keskustelumahdollisuudet.<br />
Vuodeosastoista on tulossa erikoisalattomia<br />
standardiratkaisuja. Sairaansijamäärän<br />
on tarkoitus vähentyä<br />
noin sadalla. Vuodeosastoille tulee<br />
pääasiassa yhden hengen huoneita.<br />
Erilaiset hoitajien suorittamat hoitotoimenpiteet,<br />
jotka eivät vaadi vuodeosastohoitoa,<br />
keskitetään hoitokeskukseen.<br />
Yksikkö toimii päiväaikaan.<br />
Hoitokeskuksessa on myös hoitajavastaanottoja<br />
esimerkiksi jalkahoitaja<br />
ja haavahoitaja.<br />
Lähipalvelut uudella<br />
tavalla<br />
Kotkassa on tällä hetkellä kolme terveysasemaa<br />
Karhulassa, Kotkansaa-<br />
2/2011 Terveys ja Talous<br />
ressa ja Länsi-Kotkassa. Suunnitelma<br />
merkitsee, että nämä vanhoissa<br />
rakennuksissa sijaitsevat terveysasemat<br />
lakkautetaan ja toiminnat siirretään<br />
Hyvinvointipuistoon eli vanhan<br />
keskussairaalan saneerattuihin tiloihin.<br />
- Karhulan ja Kotkansaaren rakennukset<br />
ovat erittäin vanhoja ja Karhulassa<br />
on ollut kosteus- ja homeongelmiakin.<br />
Tilat eivät palvele nykyaikaista<br />
toimintaa muutenkaan, kertoo<br />
Ermo Haavisto.<br />
Kaikkia palveluja ei kuitenkaan<br />
keskitetä keskussairaalaan vaan jotain<br />
jää vielä lähialueillekin.<br />
- Esimerkiksi terveyskioski-tyyppiset<br />
ratkaisut ovat olleet vahvasti esillä.<br />
Näihin matalankynnyksen palvelupisteisiin<br />
voi mennä esimerkiksi<br />
mittauttamaan verenpaineensa, uusimaan<br />
reseptinsä ja sieltä saa erilaisia<br />
neuvontapalveluja. Yksi vaihtoehto<br />
on mobiiliratkaisu, jolloin pikkubussi<br />
kiertää eri alueilla tuomassa<br />
näitä palveluja lähemmäs asiakkaita.<br />
Uudet tietotekniset ratkaisut tule-<br />
vat myös otetuksi huomioon tämän<br />
suunnittelun myötä. CAREA on mukana<br />
neljän sairaanhoitopiirin yhteisessä<br />
sähköisen asioinnin kehittämiseen<br />
liittyvässä ns. KEKSI-hankkeessa.<br />
Tarkoitus on antaa asiakkaalle<br />
mahdollisuus käyttää hyväksi nykytekniikkaa<br />
ja sitä kautta hoitaa helpommin<br />
omia asioitaan ja olla aktiivisesti<br />
mukana oman sairautensa<br />
hoidossa.<br />
Tilat kartoitettu<br />
Hyvinvointipuiston hankesuunnitelma<br />
julkaistiin tammikuussa. Siinä on<br />
kartoitettu nykyiset keskussairaalan<br />
tilat ja saneeraustarpeet sekä toiminnallisen<br />
suunnitelman pohjalta tilatarpeet.<br />
- Suunnitelma on ollut Kotkan kaupungin<br />
sosiaali- ja terveyslautakunnan<br />
ja kaupunginhallituksen käsittelyssä<br />
siten, että konkreettinen suunnittelutyö<br />
voisi käynnistyä. Sairaanhoitopiirin<br />
hallituksen esitys mennee<br />
yhtymäkokouksen käsittelyyn touko-<br />
Etuja ja haittoja kartoitettu<br />
H yvinvointipuiston vaikutuksia asukkaisiin on kartoitettu viime<br />
vuoden loppupuolella tehdyssä selvityksessä. Hyvinvointipuistolla<br />
on sekä hyviä että huonoja vaikutuksia alueen asukkaille. Hyvänä pidetään<br />
palvelujen keskittymistä, jolloin ne saadaan kaikki samasta paikasta<br />
ja käyntimäärien uskotaan tätä kautta vähenevän. Uuden rakennuksen<br />
myötä saadaan viihtyisämpi ympäristö ja myös kohtaamispaikka<br />
esimerkiksi vanhuksille – ajanviettopaikka mm. edistämään sosiaalisia<br />
kontakteja.<br />
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajat madaltuvat kun<br />
kaikki toimivat samoissa tiloissa. Konsultaatiomahdollisuudet paranevat.<br />
On todettu, että konsultaatiokäytäntöjen uudistaminen vähentää lähetteiden<br />
käyttöä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä – lähetteiden<br />
sijaan käytettäisiin aina ensisijaisesti konsultaatioita.<br />
Keskeistä asiakkaan kannalta on matkojen pidentyminen kun palvelut<br />
siirtyvät aluekeskuksista Hyvinvointipuistoon. On arvioitu, että tällä hetkellä<br />
asiakkaista noin puolet kulkevat matkat kävellen tai pyörällä. Jatkossa<br />
kun matka pitenee, tarvitaan autoa tai bussia. Tämä asettaa haasteita<br />
joukkoliikenteelle. Tarvitaan matalalattiabusseja, pysäkkikatoksia,<br />
informaatiota aikatauluista – myös odotustiloihin jne. Taksin käytön arvioidaan<br />
tulevaisuudessa jonkin verran lisääntyvän.<br />
Uudet, modernit tilat saattavat aiheuttaa myös hämmennystä. Vieraat<br />
paikat ja ihmiset voivat aiheuttaa joillekin asiakkaille turvattomuuden<br />
tunnetta. Hankkeen vaikutuksia on arvioitu väestöryhmittäin ja esimerkiksi<br />
mielenterveyspotilaiden osalta uhkana on, että kasvottomat palvelut<br />
koetaan etäisiksi ja käyntejä jätetään tekemättä.<br />
15
kuun lopulla, kertoo Ermo Haavisto<br />
aikataulusta.<br />
Heti kun päätökset on tehty, voisi<br />
konkreettinen suunnittelu alkaa eli jo<br />
kesän jälkeen.<br />
- Kilpailutus ja suunnittelu käynnistyisi<br />
tämän vuoden puolella. Tämä<br />
merkitsisi, että rakentaminen<br />
voisi nopeimman aikataulun mukaan<br />
käynnistyä jo vuoden 20<strong>12</strong> loppupuolella.<br />
Suunnitelmassa esitetään, että Kymenlaakson<br />
keskussairaalan ja Kotkan<br />
kaupungin keskeiset sosiaali- ja<br />
terveydenhuollon avohuollon palvelut<br />
kootaan yhteen. Suunnitelmassa<br />
on ehdotukset ydinsairaalan uudisrakentamisesta,yhteispäivystyksestä<br />
ja vanhan osan peruskorjauksesta.<br />
Uudisrakennuksen pinta-ala<br />
on 15.600 m2 ja peruskorjattavat tilat<br />
38.500 m2. Lisäksi toteutetaan 550<br />
uutta pysäköintipaikkaa, joista osa<br />
on katettuja. Lisäksi on tarkoitus parantaa<br />
liikennöintiä alueelle. Suunnitelma<br />
on tarkoitus toteuttaa vuosina<br />
2011 – 2015.<br />
16<br />
Puisto luo puitteet<br />
Kotkan Hyvinvointipuiston tehtävänä<br />
on tuottaa perusterveydenhuollon,<br />
erikoissairaanhoidon ja sosiaalityön<br />
palveluja Kotkan ja koko Kymenlaakson<br />
alueelle. Kyse on mittavasta<br />
hankkeesta. Hankkeen ensimmäinen<br />
vaihe käsittää ydinsairaalan<br />
uudisrakennuksen yhteispäivystystiloineen<br />
sekä vanhan sairaalan tilojen<br />
saneerauksen kaupungin sosiaali- ja<br />
perusterveydenhuollon avohoidolle.<br />
Toinen vaihe koskee ympäristöä ja<br />
monipuolisten hyvinvointipalvelujen<br />
rakentamista alueelle: palveluasuntoja<br />
vanhuksille, erilaisia yksityisiä hyvinvointipalveluja<br />
tarjoavia yrityksiä,<br />
uimahalli, potilashotelli ym. Tämä<br />
pitemmän ajan suunnitelma valmistuisi<br />
joskus vuoden 2020 jälkeen.<br />
■<br />
Lähde:<br />
Kotkan hyvinvointipuiston hankesuunnitelma<br />
Kotkan hyvinvointipuiston arkkitehtisuunnitelma<br />
Terveys ja Talous 2/2011
Hyvinvoinnin<br />
palvelutuotanto uudistuu<br />
ICT-ratkaisut haasteiden edessä<br />
Teksti: timo koiVu<br />
toimitusjohtaja<br />
Medi-IT Oy<br />
ICT-toimijoilla on tällä<br />
hetkellä hyvin vähän<br />
yhteistyötä. Tätä kaivataan,<br />
jotta tulevaisuuden<br />
haasteista selvitään.<br />
Organisaatiokohtaiset<br />
ratkaisut ovat tulleet<br />
tiensä päähän.<br />
Sosiaali- ja terveysalan palveluntuotannon<br />
haasteisiin haetaan<br />
kiivaasti uudenlaisia ratkaisuja.<br />
Viimeaikoina on todettu, että tilanteesta<br />
selviydytään vain laajalla rakenteiden<br />
ja prosessien muutoksella. Muutosten<br />
edellytyksenä on myös tilojen<br />
uudistaminen. Sen seurauksena Suomessa<br />
on käynnistetty erilaisia Hyvinvointipuistojen,<br />
-kampusten sekä terveyskioskien<br />
suunnittelu. Olennaista<br />
uudenlaisille ratkaisuille ovat toimivat<br />
innovatiiviset informaatioteknologian<br />
hyödyntämisratkaisut, mutta onko nykyisistä<br />
ratkaisuista vastaamaan tähän<br />
odotukseen?<br />
Odotukset<br />
Informaatioteknologialle<br />
Lähtökohtana on, että informaatioteknologista<br />
ympäristöä kehitetään<br />
innovatiivisesti.<br />
Kehittyvän informaatioteknologian<br />
hyödyntäminen tulee tarjoamaan<br />
useita ratkaisuja toimintamallien parantamiseen,<br />
prosessien tehostamiseen,<br />
itsepalvelun ja ennaltaehkäisyn<br />
lisäämiseen; rutiinit automatisoidaan,<br />
tiedon kulku on sujuvaa ja<br />
reaaliaikaista eri ammattiryhmien ja<br />
eri organisaatioiden kesken.<br />
Asiakas on aktiivinen toimija sähköisessä<br />
vuorovaikutuksessa organisaation<br />
kanssa ja osa palveluista<br />
siirretään itsepalvelumalliin. Uudet<br />
ratkaisut helpottavat potilaan/asiakkaan<br />
asiointia, tiedon saantia ja<br />
hoidon seurantaa sekä mahdollistavat<br />
omaisten osallistumisen hoitoon.<br />
Nykytilanne kaukana<br />
odotuksista<br />
Tämän hetkinen Hyvinvointisektorin<br />
järjestelmäkokonaisuus ja IT – arkkitehtuuri<br />
ovat vielä hyvin kaukana<br />
edellä mainituista odotuksista. Kuntien<br />
ja kuntayhtymien IT – arkkitehtuuri<br />
ovat perinteisesti organisaatiokohtaisia<br />
ja pääsääntöisesti ratkaisut ovat<br />
erittäin siilomaisia. Lisäksi kun huomioidaan<br />
toimintaympäristössä kokonaisuuteen<br />
saumattomasti integroituvat<br />
apteekit, työterveys, yksityinen ja<br />
kolmas sektori sekä asiakkaalle tällä<br />
hetkellä tarjolla olevat omaehtoiset<br />
palvelut ymmärretään millaisen haasteen<br />
edessä ollaan kun samalla campuksella<br />
tahdotaan toimia saumattomasti<br />
yhteisen reaaliaikaisen tiedon<br />
varassa. Tietojärjestelmäkentän hajanaisuudesta<br />
on tehty lukuisia selvityksiä<br />
ja niissä on vedottu mm. lakien<br />
vaatimuksiin, valtion ohjauksen puutteeseen<br />
jne.<br />
Lisäksi ICT-toimijoiden varsin vähäinen<br />
yhteistyö ja yhdessä palveluiden<br />
järjestäminen ja kehittäminen<br />
tuhlaa muutenkin rajallisia osaamis-<br />
ja raharesursseja.<br />
Viimeiksi SITRAn Kuntien Palvelukeskus<br />
ohjelman ja Kuntien Tiera<br />
Oy:n perustamisen yhteydessä laskelmat<br />
osoittavat vuosittain hukattavan<br />
kymmeniä miljoonia euroja yhteen<br />
sopimattomien järjestelmien ja<br />
yhteistyön puutteen takia.<br />
Onneksi käynnistyneet lakimuutokset,<br />
palvelutuottajien uudelleen organisointi<br />
( em Tiera Oy) ja tuottajien vapaaehtoinen<br />
yhteistyö tarjoaa uudenlaisen<br />
mahdollisuuden tukea Hyvinvoinnin<br />
palvelutuottajien uudenlaista<br />
yhteistyötä.<br />
Kansalliset<br />
ohjelmistokehittäjät<br />
Nykyisten tietojärjestelmien kehittäjät<br />
ovat osaltaan historiansa vankeja.<br />
Vuosia jatkunut organisaatiokohtainen<br />
erillisjärjestelmien kehittäminen<br />
ja niiden rajapintojen sulkeminen<br />
povaavat suuria vaikeuksia vastata<br />
muuttuviin haasteisiin. Toimintakentän<br />
jatkuva muutos on tullut pysyväksi<br />
olotilaksi ja laajuudellaan sekä<br />
nopeudellaan yllättänyt suuret järjestelmätoimittajat.<br />
Jotta nykyisillä järjestelmillä<br />
on merkittävä rooli Hyvinvointipuistojen<br />
tulevassa järjestelmäkokonaisuudessa<br />
tulee niiden osalta<br />
löytää keinot yhteistyössä avata ja integroida<br />
niihin tarpeelliset uudet ratkaisut,<br />
jotka tulevat markkinoille väistämättä.<br />
Ne toimittajat, jotka pystyvät mukautumaan<br />
uuteen tilanteeseen ja<br />
ovat osaltaan myötävaikuttamassa<br />
Hyvinvoinnin ICT-maailman kehitystä,<br />
omaavat parhaat mahdollisuudet<br />
olla mukana uudessa toimintamaail-<br />
2/2011 Terveys ja Talous 17
massa. On selvää, että kehitys johtaa<br />
merkittäviin muutoksiin ja alueellisiin<br />
tietojärjestelmiin tai tietojärjestelmien<br />
integrointiin.<br />
IT-kustannusten<br />
merkittävä kasvu ja niiden<br />
vaikutus<br />
Monimutkaiset ja laajat ratkaisut johtavat<br />
korkeisiin kustannuksiin. Räätälöityjä<br />
ratkaisuja ei käytännössä ole<br />
enää varaa teettää organisaatiokohtaisesti.<br />
Teknologiaympäristö monimutkaistuu<br />
edelleen tulevaisuudessa<br />
ja sen tarvitsemaa osaamista ei helposti<br />
pystytä palkkaamaan yksittäiseen<br />
organisaatioon, jotta kaikki tarvittava<br />
osaaminen voitaisiin varmistaa.<br />
Ylipäätään verkostoitumisvaatimukset<br />
kasvavat. Vain laajemmassa<br />
yksikössä voi olla keskeisimpiin<br />
ratkaisuihin riittävää erityisosaamis-<br />
18<br />
Intrum Justitia -konserni<br />
on Euroopan johtava<br />
asiakashallintapalveluiden<br />
asiantuntija, joka parantaa<br />
palveluillaan toimeksiantajiensa<br />
rahankiertoa ja<br />
pitkän aikavälin kannattavuutta.<br />
Sen palveluksessa<br />
on 3 <strong>10</strong>0 henkilöä 22<br />
maassa, ja sen liikevaihto<br />
on 394,7 miljoonaa euroa.<br />
Suomessa Intrum Justitia<br />
-konserniin kuuluu yli 400<br />
työntekijää. www.intrum.fi<br />
ta. Tarvitaan yhteistyössä moniosaamista<br />
ja kokonaisuuksien hallintaa ja<br />
ymmärtämistä, aivan kuten Hyvinvoinnin<br />
palvelutuottajienkin kesken.<br />
Näitä syntyviä lisäkustannuksia<br />
voi helposti vähentää vain suuremmalla<br />
yksiköllä, yhteisellä kehittämisellä<br />
ja jakamalla kustannuksia useamman<br />
SoTe-toimijan kesken.<br />
Tulevaisuus<br />
Vanhojen laitosten ja vanhojen toimintamallien<br />
tullessa elinkaaren päähän,<br />
kunnat suunnittelevat uudenaikaisten<br />
ratkaisujen ja rakenteiden rakentamista,<br />
jotka vastaavat paremmin<br />
nykypäivän haasteisiin.<br />
ICT-ratkaisujen tulee jatkossa vastata<br />
erityisesti Sote-sektorin palveluiden<br />
järjestämisen ja tuottamisen sähköiseen<br />
tukemiseen, ohjaamiseen sekä<br />
sähköisen asioinnin ratkaisujen<br />
kehittämiseen. Tämä vaatii lisää uudenlaista<br />
osaamista ja suhteellises-<br />
ti katsottuna merkittäviä ICT-investointeja<br />
(jotka saadaan hyvin toteutettuina<br />
takaisin siis substanssitoiminnan<br />
hyötyinä) ja ICT-ratkaisujen<br />
käytettävyyden ja saatavuuden vaatimusten<br />
kasvuna. Tässä yhteistyö tuo<br />
merkittäviä etuja ja parantaa kehityksen<br />
laatua.<br />
Tarvitaan uuden sukupolven järjestelmiä<br />
ja ratkaisuja.<br />
Tarvitaan tietojärjestelmien integrointia<br />
ja tietojärjestelmien yhdistämistä.<br />
Tarvitaan muutosta entiseen ja tahtoa<br />
hankkia palveluina tarvittavat<br />
kokonaisuudet. ■<br />
Aktiv kApitAl FinlAnd on nyt osA intrum JustitiA konserniA<br />
Aktiv Kapital Finland on nyt osa maailmanlaajuista Intrum Justitia konsernia.<br />
Intrum Justitia on ostanut Aktiv Kapitalin pohjoismaisen toimeksiantoperinnän<br />
liiketoimintayksiköt Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.<br />
Kauppa täydentää Intrum Justitian markkinajohtajuutta Suomessa. Ainutlaatuiset<br />
luottopäätös- ja maksuvalvontapalvelut paranevat entisestään ja palveluvalikoima<br />
laajenee, kun asiakashallinnan perustana on entistäkin laajempi tietopohja.<br />
intrum JustitiA<br />
toimii terveen<br />
tAlouden<br />
m o o t t o r i n A<br />
Lisätietoja: Lassi Pakkanen<br />
Intrum Justitia Finland Oy<br />
puh. 040 727 06<strong>42</strong><br />
lassi.pakkanen@intrum.com<br />
Terveys ja Talous 2/2011
Purkaa vai peruskorjata<br />
Teksti: Jari Hakala<br />
Kuva: Jarmo NummeNpää<br />
Suomen Sairaalatekniikan yhdistyksen<br />
järjestämät Sairaalatekniikan<br />
päivät keräsivät uuden<br />
osallistujaennätyksen. Tampere-talossa<br />
järjestetyssä tapahtumassa oli mukana<br />
yli 400 sairaalatekniikan asiantuntijaa.<br />
Sairaaloiden rakentamiseen liittyen<br />
arkkitehti Susanna Kalkkinen toi<br />
esiin kysymyksen: pitääkö tulevaisuuden<br />
sairaala suunnitella purettavaksi?<br />
Paineita uudisrakentamiselle<br />
saneerauksien sijaan asettavat paitsi<br />
hoitomuotojen nopea kehitys, mutta<br />
lisäksi talotekniikan ja hoitolaitteiden<br />
nopea kehitys. Sairaaloiden eliniäksi<br />
arvioidaan noin 30 vuotta.<br />
Peruskorjausvaihtoehtona on käynnistymässä<br />
Helsingin-Uudenmaan<br />
sairaanhoitopiirin Meilahden sairaalan<br />
15-kerroksisen vuodeosasto-osan<br />
eli potilastornin peruskorjaus. Mittavan<br />
hankkeen on arvioitu kestävän<br />
noin kolme vuotta.<br />
– Rakentamisen ajaksi on suunnitelmissa<br />
rakentaa tilapäiset väistötilat,<br />
jotka puretaan peruskorjauksen valmistuttua.<br />
Se huomioidaan jo väistörakennuksen<br />
suunnitelussa mm. yhteiset<br />
wc- ja suihkutilat on suunniteltu<br />
käytäville, kertoo Kalkkinen.<br />
Energiansäästö sairaalassa<br />
Energiansäästö on uutena elementtinä<br />
nousemassa entistä enemmän esiin<br />
myös sairaaloissa. Sairaanhoitopiirien<br />
tekninen henkilökunta on avainase-<br />
2/2011 Terveys ja Talous<br />
massa mm. tilojen, laitteiden, ohjaus-<br />
ja säätöjärjestelmien sekä energian kulutuksen<br />
osalta. Tampereen kaupunginhallituksen<br />
jäsen Olli-Poika Parviainen<br />
näki säästöpotentiaalia rakennusten<br />
lisäksi monessa toiminnassa.<br />
– Henkilökunta, laitteet, tutkimus,<br />
hoito, tietojärjestelmät, logistiikka ja<br />
hankinnat, listasi Parviainen.<br />
Sisäasiainministeriön yli-insinööri<br />
Kirsi Rajaniemi kertoi uuden pelastuslain<br />
vaikutuksista sairaaloiden<br />
turvallisuussuunnitteluun. Yksi näkyvä<br />
muutos on nykyisen palotarkastusvelvoitteen<br />
korvaaminen yleisellä<br />
valvontavelvoitteella.<br />
– Yksityiskohtaisen sääntelyn tilalle<br />
tulee pelastuslaitoksen laatima valvontasuunnitelma.<br />
Palotarkastukset<br />
ovat edelleen pääasiallisin valvonnan<br />
muoto. Ne ovat myös maakunnittain<br />
totetuneet varsin hyvin, esitteli Rajaniemi<br />
tilastoja.<br />
Sähkönsyötön<br />
varmistaminen<br />
Sairaalan sähköverkon toiminnan<br />
varmistaminen myös sähkökatkostilanteessa<br />
on tärkeä tekijä sairaaloiden<br />
valmistautuessa poikkeustilanteiden<br />
varalle. Sairaaloiden sähkönjakelu on<br />
varmistettu varavoimageneraattoreilla,<br />
mutta itse kytkentäautomatiikan<br />
toiminnan varmistaminen on hankalaa<br />
ilman varsinaisen sähkökatkokeilun<br />
tekemistä. Sähkön katkaiseminen<br />
toimivasta sairaalasta on kuitenkin iso<br />
haaste.<br />
Kuopion Yliopistollisen sairaalan<br />
sairaalainsinööri Timo Säisä kertoi,<br />
että myöskään KYS:ssä ei saatu lupaa<br />
sähkökatkoskokeiluun ennen kuin<br />
tapahtui ”aito” katkos yli kymmenen<br />
vuotta sitten.<br />
– Sairaala pimeni, koska varavoimalaitteiden<br />
vaihtokatkaisijat eivät toimineet.<br />
Kytkentälaitteet saattavat jumittua,<br />
jos niitä ei voida koestaa, painottaa<br />
Säisä.<br />
Onko mitoitus riittävä?<br />
Nykyisin KYS:ssä kokeilu tehdään kerran<br />
vuodessa. Myös Seinäjoen keskussairaala<br />
on aloittanut viime syksynä<br />
vastaavan sähkökatkoskokeilun. Säisä<br />
korosti kokeilun antavan vastaukset<br />
myös siihen onko varavoiman kapasiteetin<br />
mitoitus riittävä ja onko oikeat<br />
kohteet liitetty varavoimaan.<br />
– Ilman ”oikeaa” sähkökatkosta näiden<br />
toteaminen on hankalaa. Kokeilun<br />
alkaessa seurataan varavoimakoneiden<br />
käynnistyminen ja katkaisijoiden<br />
toiminta. Kun varavoima on kytkeytynyt,<br />
hajaudutaan tekemään huolto- ja<br />
tarkastustoimia eri puolille sairaalaa,<br />
kertoo Säisä.<br />
Säisä totesi sähkökatkoskokeilun toimivan<br />
myös hoitohenkilökunnan koulutustilanteena<br />
poikkeustilanteen varalle.<br />
– Tiedotus ja raportointi sekä ennen<br />
kokeilua että jälkeen kokeilun on tärkeää,<br />
muistuttaa Säisä. ■<br />
19
Kansallisten<br />
terveysarkistopalveluiden<br />
käyttöönoton<br />
tilannekatsaus<br />
Tellervo AlAnärä<br />
KAuKo HArTiKAinen<br />
PiA Järvinen-HieKKAnen<br />
JuHAnA SuurnäKKi<br />
Suomen Kuntaliitto<br />
Valtakunnallisten<br />
arkistopalvelujen<br />
kokonaisvaltaista<br />
käyttöönottoa on lykätty<br />
vuoteen 2014. Sähköisen<br />
reseptin käyttöönotto on<br />
käynnissä ja sähköisen<br />
arkiston testaukset ovat<br />
meneillään.<br />
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen<br />
sähköistä käsittelyä<br />
koskevan lain (1.7.2007) mukaisesti<br />
terveydenhuollon valtakunnallisten<br />
arkistopalveluiden piti<br />
olla käytössä 1.4.2011 koko maassa. Tämä<br />
aikataulu osoittautui ylioptimistiseksi<br />
ja käyttöönottoa onkin nyt lykätty<br />
vuoteen 2014. Asian tukemiseksi on<br />
lainsäädäntöä ja ohjeistuksia uudistettu<br />
ja perusteilla on sen käyttöönottoa<br />
tukeva operatiivinen yksikkö.<br />
Lakimuutoksia<br />
Terveydenhuollon valtakunnallisten<br />
tietojärjestelmäpalvelujen, eli KanTapalvelujen<br />
tavoitteena on edistää hoidon<br />
jatkuvuutta ja potilasturvallisuutta<br />
mahdollistamalla kansalaisten ajantasaisten<br />
tutkimus- ja hoitotietojen saatavuus<br />
kaikissa hoitotilanteissa. KanTapalvelujen<br />
rakentaminen ja käyttöönotto<br />
on ollut monivaiheinen ja vaativa<br />
ponnistus. Palvelut tulevat julkisen ja<br />
yksityisen terveydenhuollon, apteekkien<br />
sekä kansalaisten käyttöön vaiheittain.<br />
Sähköisestä lääkemääräyksestä annetun<br />
lain (muutos <strong>12</strong>29/20<strong>10</strong>, voimaan<br />
1.1.2011) mukaan apteekkien<br />
tulee ottaa eResepti käyttöön 1.4.20<strong>12</strong><br />
mennessä, julkisen terveydenhuolloin<br />
1.4.2013 mennessä ja yksityisen terveydenhuollon<br />
1.4.2014 mennessä. Aikaisemman,<br />
jo 1.7.20<strong>10</strong> voimaan tulleen<br />
muutoksen (436/20<strong>10</strong>) yhteydessä<br />
eReseptin mitätöinnin suostumusmenettely<br />
yksinkertaistui ja Reseptikeskuksen<br />
tietojen katseluoikeus laajeni<br />
potilasta hoitaviin sairaanhoitajiin.<br />
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen<br />
sähköisestä käsittelystä annetun<br />
lain (muutos <strong>12</strong>27/20<strong>10</strong>, voimaan<br />
1.1.2011) mukaan julkisen terveydenhuollon<br />
tulee ottaa sähköisen potilastiedon<br />
arkisto (eArkisto) käyttöön<br />
1.9.2014 mennessä ja yksityisen terveydenhuollon<br />
1.9.2015 mennessä. Lain<br />
muutoksella uudistettiin myös potilastietojen<br />
luovutukseen liittyvä suostumusmenettely<br />
sekä muutettiin arkistoitavaa<br />
tietosisältöä koskevia määräyksiä.<br />
Arkistoon tallennettava tietosisältö<br />
ja sen laajuus säädetään STM:n<br />
asetuksella.<br />
Potilastiedon käsittelyyn vaikuttaa<br />
myös 1.5.2011 voimaan tuleva Terveydenhuoltolaki<br />
(13<strong>26</strong>/20<strong>10</strong>), jonka 9 §:n<br />
perusteella sairaanhoitopiirin alueen<br />
kunnallisen terveydenhuollon toimin-<br />
tayksiköiden potilasasiakirjat muodostavat<br />
yhteisen potilastietorekisterin.<br />
Potilaan ei tarvitse kantaa tietoja<br />
hoidostaan yms. mukanaan hoitopaikkaa<br />
vaihtaessaan. Lisäksi saumattoman<br />
palveluketjun kokeilusta annetun<br />
lain voimassaoloa on jatkettu<br />
31.8.2015 saakka sekä kansanterveyslain<br />
(66/1972) ja sosiaalihuoltolain<br />
(7<strong>10</strong>/1982) 2 a lukujen mukaista kotihoidon<br />
kokeilua on jatkettu 31.<strong>12</strong>.2014<br />
saakka. STM on julkaissut ohjeen näiden<br />
potilastietojen käsittelyyn liittyvien<br />
lainsäädännön kohtien soveltamiseen.<br />
Resepteistä alkaa<br />
Ensimmäiset sähköiset reseptit (eReseptit)<br />
kirjoitettiin toukokuussa 20<strong>10</strong><br />
Turussa käynnistyneessä pilotissa. Toisen<br />
apteekkijärjestelmän kehitys- ja testaustyön<br />
jälkeen päästiin myös Kotkassa<br />
eReseptiaikaan huhtikuussa 2011.<br />
Kotkan jälkeen eReseptin käyttö etenee<br />
Länsi-Pohjan ja Itä-Savon alueiden<br />
kautta laajeten muualle Suomeen pääosin<br />
vuoden 20<strong>12</strong> aikana. Julkisen terveydenhuollon<br />
toimijoiden osalta valtakunnallista<br />
levityssuunnitelmaa ylläpitää<br />
Kuntaliiton KunTo-hanketoimisto.<br />
Vastaavan suunnitelman apteekkien levityksestä<br />
on laatinut Suomen Apteekkariliitto.<br />
Suunnitelmat ja ajankohtainen<br />
tilanne löytyvät kanta.fi –palvelusta.<br />
Sähköisen potilastiedon arkiston<br />
(eArkisto) kehittäminen jatkuu. Potilas-<br />
20 Terveys ja Talous 2/2011
tiedon käsittelyyn liittyvän suostumuskäytännön<br />
muuttuminen toi lisämäärittelytarpeita<br />
arkiston toteutukseen.<br />
Asiakirjat viedään eArkistoon vaiheittain:<br />
ensi vaiheessa arkistoon tallennetaan<br />
STM:n asetuksen mukainen perustietosisältö.<br />
Potilasasiakirjojen tallentamista<br />
eArkistoon on jo testattu Kelan ja<br />
yhden järjestelmätoimittajan kanssa. Tavoitteena<br />
on aloittaa eArkiston pilottikäyttö<br />
Kuopion KArkisto2-projektissa<br />
syyskuussa 2011.<br />
Kansalaisten omien resepti- ja potilastietojen<br />
katselu verkossa avautui Turun<br />
eReseptikäyttöönoton yhteydessä.<br />
Omien reseptitietojen katselu internetissä<br />
on mahdollista, kun lääkäri on määrännyt<br />
potilaalle sähköisen reseptin.<br />
Varmennepalvelut<br />
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston<br />
(Valvira) tehtävät terveydenhuollon<br />
varmentajana ja varmennepalvelujen<br />
hoitajana siirtyivät<br />
Väestörekisterikeskukseen (VRK)<br />
1.<strong>12</strong>.20<strong>10</strong>. Siirto aiheutti joitakin<br />
muutoksia varmennepalvelujen käytännön<br />
toteutukseen liittyvissä asioissa.<br />
Väestörekisterikeskus käynnisti<br />
sopimusneuvottelut asiakasorganisaatioidensa<br />
kanssa heti joulukuussa<br />
20<strong>10</strong> ja ensimmäiset varmennekortit<br />
toimitettiin käyttäjille maaliskuussa<br />
2011.<br />
Väestörekisterikeskus, Valvira,<br />
KunTo-hanketoimisto ja Suomen<br />
Apteekkariliitto tekevät yhteistyötä<br />
varmennepalveluiden levittämisen<br />
suunnittelussa ja koordinoinnissa.<br />
Valviran vastuulle jäivät edelleen<br />
terveydenhuollon valtakunnallisissa<br />
tietojärjestelmissä tarvittavat terveydenhuollon<br />
ammattihenkilöiden keskusrekisterin<br />
(Terhikki-rekisteri) tietoihin<br />
perustuvat rooli- ja attribuuttitietopalvelut<br />
sekä niin kutsutut Valvira-koodistot.<br />
Lisäksi Valviran tehtävänä<br />
on antaa Väestörekisterikeskukselle<br />
terveydenhuollon toimintaan<br />
sekä elinkeinon- ja ammatinharjoittamiseen<br />
liittyvää asiantuntemusta.<br />
Testauksen ja<br />
käyttöönoton resursointi<br />
turvattava<br />
Terveydenhuollon siirtyessä sähköisten<br />
palveluiden (eResepti, eArkisto<br />
2/2011 Terveys ja Talous<br />
Toukokuussa voimaan tulevan Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirin<br />
kuntayhtymän alueen kunnallisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon<br />
potilasasiakirjat muodostavat yhteisen potilastietorekisterin. Asiakkaan/potilaan<br />
ei tarvitse kantaa tietoja mukanaan hoitopaikkaa vaihtaessaan.<br />
ja eKatselu) käyttäjäksi on sekä tietojärjestelmiä<br />
rakentavien yritysten<br />
että palveluja käyttöönottavien toimipaikkojen<br />
sitouduttava riittävään<br />
henkilöresursointiin varmistaakseen<br />
järjestelmille asetettujen tavoitteiden<br />
toteutuminen lain asettamassa määräajassa.<br />
Sähköisen lääkemääräyksen (eResepti)<br />
mahdollistavien tietojärjestelmien<br />
kehitystyö on ollut pitkäjänteistä<br />
työtä, vaikkakin yhtenäinen rakenteinen<br />
määritys on ollut kaikkien saatavilla<br />
jo vuosia. Tieto laadituista resepteistä<br />
on oltava käytettävissä kaikissa<br />
prosessiin osallistuvissa järjestelmissä,<br />
jotta lääkkeen toimitus tai<br />
uusiminen on mahdollista reaaliajassa.<br />
Tämän toteuttaminen vaati huomattavasti<br />
suuremman työmäärän<br />
kuin alun perin uskottiin.<br />
eReseptin yhteistestauksella on<br />
varmistettu sähköisen lääkemäärä-<br />
yksen toiminta terveydenhuollon ja<br />
apteekin välillä. Edellä mainittu yhteistestaus<br />
on aloitettu vuonna 2009.<br />
Yhteistestaus päättyi tämän vuoden<br />
alkupuolella ja tällä hetkellä tuon testauksen<br />
on hyväksytysti läpäissyt ainoastaan<br />
neljä järjestelmää.<br />
Potilastietojen sähköisen arkistoinnin<br />
(eArkisto) rakenteinen määrittely<br />
on olemassa. Kehitystyötä on osin<br />
hidastanut potilastiedon käsittelyyn<br />
liittyvän suostumuslain muuttuminen<br />
tämän vuoden alusta. Tietojärjestelmiin<br />
tehtävä muutostyö on mittava<br />
ja sen vuoksi se on vaiheistettu<br />
useampaan eri osaan. Ensimmäisessä<br />
vaiheessa käyttöön otetaan vain potilaiden<br />
ydintietojen tallentaminen<br />
sähköisesti kansalliseen arkistoon.<br />
Kuluvan vuoden aikana Kansaneläkelaitos<br />
yhdessä yhden järjestelmätoimittajan<br />
kanssa on teknisesti<br />
testannut potilasasiakirjojen tallen-<br />
21
tamista Kela sähköiseen potilasasiakirja-arkistoon.<br />
Tämän teknisen testaamisen<br />
lisäksi työhön on osallistunut<br />
joukko terveydenhuollon ammattilaisia<br />
laatimalla esimerkki potilastarinoita,<br />
joiden avulla on tarkoitus<br />
todentaa rakennetun järjestelmän<br />
käyttökelpoisuus varsinaisessa potilastyössä.<br />
Testauksen lisätavoitteeksi<br />
on asetettu luoda yleistettävä yhteinen<br />
testausmalli, jolla tulevina vuosina<br />
pystytään ripeästi todentamaan<br />
käyttöönotettavien sähköisten arkistointipalveluiden<br />
yhtenäinen toimivuus<br />
eri järjestelmissä ja niiden välillä.<br />
eReseptin testauksen läpivienti<br />
on ollut haasteellista. On todettu,<br />
että uuden sähköisen palvelun aloitus<br />
terveydenhuollossa ja apteekissa<br />
vaatii sitoutunutta jatkuvaa yhteistyötä<br />
ja runsasta käyttökoulutusta.<br />
Sähköinen lääkemääräys on vain<br />
pieni osa lain perusteella asetettua<br />
palveluvaatimusta. Vaiheittain laajentuva<br />
sähköinen potilastiedon arkistointipalvelu<br />
tulee vaatimaan jatkuvaa<br />
hyvin laajaa järjestelmien yhdessä<br />
toimivuuden sekä teknistä että<br />
käytettävyystestausta. Tämä vaatii<br />
jatkuvaa käyttäjien kouluttamista<br />
ja sopeutumista uuteen sähköiseen<br />
toimintamalliin terveydenhuollossa.<br />
Jotta terveydenhuolto voisi hyödyntää<br />
uutta palvelukokonaisuutta,<br />
on sekä käyttöönotto, koulutus että<br />
22<br />
Aastran Solidius eCare<br />
-yhteyskeskusratkaisun avulla<br />
saavutetaan palveluihin merkit-<br />
jatkuva tuotannon aikainen tuki turvattava.<br />
Se vaatii sitoutumista kehitystyöhön<br />
ja ennen kaikkea henkilöstön<br />
resursoinnin turvaamista.<br />
THL vastaa operatiivisesta<br />
ohjauksesta<br />
Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen<br />
tietohallinnon operatiivinen ohjaus<br />
on siirtynyt 1.1.2011 alkaen Terveyden<br />
ja hyvinvoinnin laitokselle<br />
(THL). Sen Tieto-osastolle on perustettu<br />
uusi Sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
tietohallinnon operatiivisen<br />
ohjauksen yksikkö, joka vastaa sosiaali-<br />
ja terveydenhuollon tietohallinnon<br />
operatiivisesta ohjauksesta. Ohjauksen<br />
kohteena ovat ensimmäisessä<br />
vaiheessa (2011–2015) Kansallisen<br />
Terveysarkiston (KanTa) tietojärjestelmäpalvelut<br />
ja niihin liittyminen.<br />
Lisäksi se ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
tietohallinnon kansallista<br />
kehitystyötä.<br />
Yksikkö tarjoaa sairaanhoitopiireille,<br />
terveyskeskuksille ja yksityisten<br />
terveydenhuollon palvelujen tuottajille<br />
sekä apteekeille ohjausta tietojärjestelmämuutosten<br />
tekemisessä, jotta<br />
palveluihin liittyminen onnistuu<br />
lakien asettamien aikataulujen puitteissa.<br />
Sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
kansalliseen tietohallintoon kuuluvat<br />
lisäksi Sosiaalialan tietoteknologiahanke<br />
(Tikesos) sekä Sähköisen<br />
Monipuolinen multimedia<br />
yhteyskeskus<br />
Solidus eCare- palvelualustan vahvuus on<br />
all-in-one-teknologia, multimediaviestintätuki<br />
ja skaalattavuus pienistä suuriin<br />
yhteyskeskuksiin.<br />
Solidus eCare -ratkaisu voidaan integroida<br />
tietokantoihin ja sovelluksiin organisaation<br />
tarpeiden mukaisesti.<br />
Solidus eCare-ratkaisun saat Esecom Oy:ltä,<br />
joka toteuttaa vaativia palvelukokonaisuuksia.<br />
asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman<br />
(SADe) palvelukokonaisuudet<br />
Oma terveys sekä Hyvinvointipalvelujen<br />
suunnittelu.<br />
THL:n uuden operatiivisen ohjauksen<br />
yksikön toimintaa vetää Vesa Jormanainen.<br />
Kehittämispäällikön tehtävään<br />
vastuualueenaan toimintojen<br />
sisällöllinen kehittäminen sekä kansallisen<br />
ja alueellisen toiminnan yhteensovittaminen<br />
on valittu Maritta<br />
Korhonen. Sähköisen reseptin, Kansallisen<br />
Terveysarkiston, potilaiden<br />
tiedonhallintapalvelun ja sähköisten<br />
potilaskertomusten kehittämisestä<br />
vastaavat kolme projektipäällikköä<br />
Riitta Konttinen, Jari Porrasmaa<br />
ja Jari Suhonen. Lisäksi tiimiin<br />
kuuluu Heikki Virkkunen, joka vastaa<br />
toiminnan lääketieteellisistä kysymyksistä<br />
ja yhteistyöstä terveydenhuollon<br />
ammattihenkilöiden kanssa.<br />
Rekrytointi jatkuu ja sen kokonaisvahvuus<br />
tulee olemaan lähes 20 henkilöä.<br />
Suomen Kuntaliiton KunTo-hanketoimiston<br />
toimikausi päättyy<br />
31.<strong>12</strong>.2011. KunTon tehtävät siirtyvät<br />
tuolloin operatiivisen ohjausyksikön<br />
vastuulle. Tehtävien siirron suunnittelu<br />
on aloitettu ja se toteutetaan käytännössä<br />
syksyn 2011 aikana. Operatiivisen<br />
ohjauksen yksikön vastuulle<br />
siirtyy asteittain myös yllä mainittu<br />
SADe-palvelukokonaisuus. ■<br />
Potilaskontaktien hallinnan tehostaminen<br />
Kehittyneen viestintätekniikan hyödyntäminen terveydenhuollon palveluiden tuottamisessa<br />
mahdollistaa palvelupyyntöjen käsittelyn hoitotakuun mukaisesti. Jo käytössä<br />
olevien asiointitapojen (puhelu tai vastaanottokäynti) lisäksi uudet mahdollisuudet<br />
(tekstiviestit, sähköposti ja web-pohjaiset sovellukset) monipuolistavat yhteydenottovaihtoehtoja.<br />
Palvelutasoa voidaan seurata ja ohjata helposti reaaliajassa, hyödyntäen joustavasti<br />
puhelinpalveluhenkilöstöä toimipisteestä riippumatta. Ruuhka- ja poikkeustilanteita<br />
pystytään ennakoimaan ja reagoimaan nopeisiin muutoksiin.<br />
täviä etuja ja kustannussäästöjä. Esecom Oy<br />
Vanha Nurmijärventie 62<br />
www.esecom.fi<br />
01670 Vantaa<br />
Puh: +358 9 4130 5311<br />
Esecom Oy tunnetaan kokeneena<br />
kokonaisratkaisujen toimittajana.<br />
Palveluihimme kuuluu viestintäratkaisujen<br />
koko toimitusketju suunnittelusta<br />
toteutukseen ja koulutukseen.<br />
Aastra Finland Oy on keskittynyt yritysviestintäjärjestelmien<br />
kehittämiseen ja<br />
valmistamiseen. Aastran kehittämät<br />
viestintäjärjestelmät ovat käytössä monissa<br />
sairaaloissa ja terveyskeskuksissa eri puolilla<br />
Suomea.<br />
Aastra Finland Oy<br />
Tekniikantie 14<br />
02150 Espoo<br />
Puh: +358 9 525 5<strong>10</strong> www.aastra.fi<br />
Terveys ja Talous 1/2011<br />
Esecom ilmo.indd 1 7.4.2011 <strong>12</strong>:13:52
Eduskunnan kuulumisia<br />
Halvin sairaus<br />
on ehkäisty sairaus<br />
Eduskunnassa käytiin äskettäin<br />
vilkas keskustelu tuloerojen<br />
kasvusta ja verotuksen rakenteesta,<br />
kun hallitus vastasi opposition<br />
esittämään välikysymykseen. Tähän<br />
asti Suomessa on muiden maiden tavoin<br />
laskettu köyhiksi ne, jotka ansaitsevat<br />
mediaanitulosta alle 60 prosenttia.<br />
Tämä tarkoittaa alle 990 eurolla<br />
kuussa eläviä.<br />
EU on lisännyt köyhyyden kriteereihin<br />
yhdeksän uutta tekijää, jotka<br />
mittaavat materiaalisia puutteita.<br />
Näitä köyhyyden merkkejä ovat maksuhäiriöt<br />
ja riittämätön kodin lämmitys.<br />
Lisäksi auton, väritelevision, pesukoneen<br />
ja puhelimen puuttuminen<br />
ja se ettei ole mahdollista syödä lihaa<br />
tai kalaa joka toinen päivä. Myöskään<br />
viikon loma ei ole mahdollista<br />
ja kyky selvitä yllättävistä menoista<br />
on huono. Kun näistä yhdeksästä kriteeristä<br />
neljä täyttyy, kuuluu ihminen<br />
tuon määritelmän mukaan köyhyyden<br />
ja syrjäytymisuhan alla oleviin.<br />
Näiden kriteerien mukaan Suomessa<br />
on yli 200 000 köyhää enemmän kuin<br />
aiemmin on laskettu eli noin 900 000.<br />
Köyhyys on käsitteenä epämääräisempi<br />
kuin pienituloinen. Pienituloisten<br />
joukossa on ihmisiä, jotka<br />
eivät pidä itseään köyhinä. Toisaalta<br />
pienituloisuusrajan yläpuolella on<br />
kotitalouksia, jotka ovat suurissa taloudellisissa<br />
ja sosiaalisissa vaikeuksissa.<br />
Kyky selviytyä yllättävistä kustannuksista<br />
oli näiden EU:n yhdeksän<br />
uuden kriteerin joukosta suurin<br />
köyhyyttä aiheuttava tekijä. EU:ssa<br />
yli kolmasosalla on vaikeuksia selvitä<br />
yllättävistä kustannuksista ja Suomessakin<br />
30 prosentilla.<br />
Eduskunnassa välikysymyskeskustelu<br />
kiehnäytyi pitkälti opposition<br />
ja valtiovarainministerin väliseksi<br />
väittelyksi siitä, mitä veroja saa<br />
tai ei saa nostaa ja koko köyhyyskysymys<br />
nähtiin lähinnä vero- ja tulopoliittisena<br />
asiana. Voi kun asia olisikin<br />
näin yksiulotteinen!<br />
Mielestäni suurin köyhyyttä ja syrjäytymistä<br />
aiheuttava tekijä on terveyden<br />
menetys, ruumiillinen tai mielenterveyden<br />
sairaus. Yllättävät sairaskustannukset<br />
suistavat monen talouden<br />
raiteiltaan. Vanhusten sairaanhoitajana<br />
olen lukemattomia<br />
kertoja saanut kuulla, että kyllä tällä<br />
kansaneläkkeellä pärjäisi, jos vain<br />
saisin olla terve eikä tulisi lääke- ja<br />
terveyskuluja.<br />
Suomalaisten hyvinvointi on kasvanut<br />
ja terveys on monin tavoin parantunut<br />
viime vuosina. Elintavat<br />
ovat muuttuneet terveellisemmiksi<br />
ja monet kansantaudit ovat vähentyneet.<br />
Tästä huolimatta väestöryhmien<br />
väliset hyvinvointi- ja terveyserot<br />
ovat edelleen liian suuria. Köyhyyden<br />
ja tuloerojen kasvun pysäyttäminen<br />
on suuri haaste myös tulevina<br />
vuosina.<br />
Tuloerojen kasvuun on suhtauduttava<br />
vakavasti, mutta pelkästään tulo-<br />
ja veropoliittisin toimenpitein emme<br />
ihmisten arjen köyhyyttä nujerra.<br />
Tilastotiedon rinnalle tarvitaan<br />
kansalaisten arjen tuntemusta. Tältä<br />
pohjalta olisi mietittävä miten muu-<br />
tamme sairauskeskuksia terveyskeskuksiksi<br />
ja samalla periaatteella sosiaalitoimen<br />
ja muita peruspalveluja<br />
niin, että pystymme tukemaan yksilöitä<br />
ja perheitä siinä vaiheessa, kun<br />
terveyttä tai arjen pärjäämistä ei vielä<br />
ole menetetty. Halvin sairaus on ehkäisty<br />
sairaus, niin kansalaisen, kunnan<br />
kuin valtionkin kukkarossa.<br />
Hannakaisa Heikkinen<br />
TtM, kansanedustaja (kesk.)<br />
2 /20<strong>10</strong> Terveys ja Talous 23
Hyvinvointipolulta<br />
sähköiseen<br />
terveystarkastukseen<br />
Teksti: Tuula Koponen<br />
Kuvat: penTTi VäisTö ja KanerVa-KasTe-hanKe<br />
Itä- ja Keski-Suomen<br />
terveysportaaliin<br />
rakennetaan ”älykkäitä”<br />
ominaisuuksia.<br />
Itä- ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirienKanerva-KASTE-hankkeessa<br />
kehittämä ja viime keväänä<br />
avaama www.hyvinvointipolku.<br />
fi-terveysportaali on saanut hyvän<br />
vastaanoton. Sivuilla on käyty viime<br />
jouluun mennessä yli 20 000 kertaa.<br />
Portaalin sisältöä kehitetään edelleen<br />
ja se on saanut lisää ns. älykkäitä<br />
ominaisuuksia. Yksi niistä on Duodecimin<br />
sähköinen terveystarkastus ja<br />
siihen liittyvä terveysvalmennus, joita<br />
on ehditty hieman testatakin. Uutuutta<br />
on kokeillut esimerkiksi asiantuntijahoitaja<br />
Anu Mutka Keski-Suomen<br />
sairaanhoitopiiristä.<br />
- Sähköinen terveystarkastus kartoittaa<br />
mukavasti monesta näkökulmasta<br />
ihmisen kokonaistilannetta ja<br />
terveydentilaa, sillä siinä käytetään jo<br />
pitkään käytössä olleita ja näyttöön<br />
perustuvia ”mittareita”. Luonnollisesti<br />
se edellyttää vastaajalta rehellisyyttä<br />
itsensä suhteen, Anu Mutka<br />
muistuttaa.<br />
Anu Mutka arvioi, että sähköisessä<br />
terveystarkastuksessa moni – hän itse<br />
mukaan lukien – on kiinnostunut<br />
numeraalisista loppupäätelmistä eli<br />
eliniän ennusteesta sekä prosentuaalisesta<br />
riskistä sairastua.<br />
- Vastauksia muuttamalla voi jo<br />
Joensuulaiset työterveyshoitajat Eila Moilanen ja Satu Myller suosittelevat hyvinvointipolkua kaikille asiakkailleen.<br />
<strong>24</strong> Terveys ja Talous 2/2011
valmiiksi testata, miten esimerkiksi<br />
elämäntapojen muutokset vaikuttavat<br />
näihin tuloksiin. Mielestäni se<br />
kannustaa ja motivoi erittäin hyvin,<br />
hän korostaa.<br />
Tervetulleena lisäominaisuutena<br />
Anu Mutka pitää tarkastukseen liittyvää<br />
lisäosiota: terveysvalmennusta.<br />
Siinä voi itse valita ne osa-alueet,<br />
joihin on juuri sillä hetkellä motivoitunut.<br />
- Ei siis tule pakkoneuvontaa tai<br />
pakkovalmennusta, jos itse ei halua.<br />
Itse kokeilin valmennusta kahdelta<br />
osa-alueelta. Viestejä on tullut noin<br />
kerran viikossa eivätkä ne kuormita<br />
liikaa. Viestit eivät ole kovin henkilökohtaisia<br />
mutta kuitenkin melko yksilöllisiä.<br />
Viestien sisältö on kuitenkin<br />
selkeästi yhdistettävissä merkittyihin<br />
tietoihon. Lisäksi ne ovat kannustavia<br />
ja ohjaavat toimintaan, Anu Mutka<br />
kuvaa kokemustaan.<br />
Sähköistä terveystarkastusta varten<br />
kunkin siihen osallistuvan tulee mitata<br />
painonsa, pituutensa ja vyötärönympärysmittansa.<br />
Alkuselvityksessä<br />
kysytään myös esimerkiksi verenpainetta,<br />
veren kolesteroliarvoja, verensokeria<br />
ja tietoja lähisukulaisten mahdollisista<br />
sydänsairauksista ja diabeteksesta.<br />
Työterveyshuollosta<br />
hyvinvointipolulle<br />
<strong>Hyvinvointipolulla</strong> on tuhdisti tietoa<br />
terveyteen liittyvistä asioista. Siellä<br />
on myös erilaisia testejä, palveluhakemisto,<br />
ja sen avulla voi ylläpitää<br />
myös henkilökohtaista hyvinvointikansiota.<br />
Portaali on saanut hyvän<br />
vastaanoton esimerkiksi Joensuun<br />
työterveyshuollossa.<br />
- Varsinkin nuorempi sukupolvi<br />
asioi mieluummin sähköisesti. Ja<br />
onhan selvää, että jotkut testit - esimerkiksi<br />
audit- tai syömistottumustesti<br />
– tulee täytettyä rehellisemmin<br />
yksin tietokoneella kuin työterveyshoitajan<br />
vastaanotolla. Suosittelemme<br />
polkua kaikille asiakkaillemme,<br />
sanoo työterveyshoitaja Satu Myller<br />
Penttilänkadun työterveysasemalta<br />
Joensuusta.<br />
Hyvinvointipolulle pääsee kukin<br />
omalta tietokoneeltaan tai vaikkapa<br />
terveystietotuvissa ja itsehoitopisteissä<br />
olevilta tietokoneilta. Tupia ja pisteitä<br />
on Keski- ja Itä-Suomessa kaik-<br />
2/2011 Terveys ja Talous<br />
kiaan vajaat 200.<br />
Terveystietotupia<br />
ja itsehoitopisteitä<br />
on toiminnassa<br />
paitsi terveysasemilla<br />
myös esimerkiksi<br />
kirjastoissa ja jopa<br />
kauppojen yhteydessä,<br />
jotta ihmisillä<br />
olisi niihin mahdollisimman<br />
helppo<br />
pääsy. Useimmissa<br />
niistä on paitsi terveyteen<br />
liittyvää<br />
materiaalia myös<br />
tietokone, vaaka,<br />
mittanauha vyötärönympäryksen<br />
mittaamista<br />
varten sekä verenpainemittari.<br />
Lähimmät tuvat<br />
löytää myös<br />
www.hyvinvointipolku.fi<br />
-sivustolta terveystietotupaluettelosta.<br />
Tulostettava<br />
terveyskortti<br />
Hyvinvointipolun yksi konkreettinen<br />
työkalu on hyvinvointikansio, jonka<br />
jokainen voi rakentaa ja päivittää itse.<br />
Kanerva-KASTE-hankkeen johtaja<br />
Heimo Lajunen kertoo, että sähköinen<br />
terveystarkastus integroidaan<br />
osaksi hyvinvointipolkua, jolloin sen<br />
tiedot kirjautuvat suoraan hyvinvointikansioon.<br />
Kansion tärkeimmät<br />
tiedot saa tulostettua A4:n kokoiseksi<br />
terveyskortiksi.<br />
- Terveyskortin voi tulostaa (suomeksi<br />
tai englanniksi) vastaanotolle<br />
missä tahansa maailmalla, jos joutuu<br />
lääkäriin tai sairaalaan. Hyvinvointikansio<br />
toimii verkkopankin tunnuksilla<br />
ja on yhtä suojattu kuin verkkopankkikin,<br />
Heimo Lajunen sanoo.<br />
Lajusen mukaan Hyvinvointipolku<br />
on hyödyksi myös terveysalan ammattilaisille.<br />
Polulta löytyy mm. laboratoriotulos-<br />
ja lääkeinfo, ja apua<br />
ammattilainen saa myös etsiessään<br />
asiakkaalleen kansanomaista tietoa<br />
vaikkapa päihdeasioissa motivoidessaan<br />
asiakasta elämäntapamuutoksiin.<br />
Lajunen muistuttaa, ettei sivusto<br />
ole koskaan täysin valmis<br />
vaan sitä rakennetaan ja päivitetään<br />
jatkuvasti. Esimerkiksi nuorille<br />
ja heidän vanhemmilleen on oma<br />
Nuorten kulma –sivusto.<br />
Ajanvarauksen linkitys<br />
harkinnassa<br />
Heimo Lajunen kuvaa hyvinvointipolkua<br />
luotettavaksi ja ei-kaupalliseksi<br />
terveyskanavaksi. Käyttäjälle<br />
se on ilmainen.<br />
Yhteistyötä sillä on esimerkiksi<br />
Duodecim Terveyskirjaston kanssa,<br />
minkä ansiosta portaali pystyy<br />
tarjoamaan lisää ns. älykkäitä ominaisuuksia.<br />
Luvassa on esimerkiksi<br />
Duodecimin ”potilaan päätöksenteon<br />
tuki” -toimintojen integroiminen<br />
Hyvinvointipolkuun. Esimakua tästä<br />
antaa sähköinen terveystarkastus.<br />
- Tulevaisuudessa Hyvinvointipolku<br />
voi kasvaa monien eri käyttäjäryhmien,<br />
esimerkiksi eri sairauksista<br />
kärsivien potilasryhmien ja potilasjärjestöjen<br />
tiedosto- ja keskustelufoorumiksi<br />
sosiaalisen median tapaan,<br />
Lajunen visioi.<br />
Suunnitteilla on myös joidenkin<br />
sähköisen asioinnin toimintojen kuten<br />
ajanvarauksen linkittäminen hyvinvointipolun<br />
kautta.<br />
- Ajatuksena on, että asiakas voi-<br />
25
Kanerva-KASTE –hankkeen johtaja<br />
Heimo Lajunen vyötärönympärysmittauksessa.<br />
si asioinnin kautta muutoinkin päästä<br />
”terveyden poluille” asioidessaan<br />
<strong>Hyvinvointipolulla</strong>, Lajunen sanoo.<br />
Hyvinvointipolun kaltaisia sivustoja<br />
on käytössä Suomessa useampia,<br />
ja linkit niille löytyvät Hyvinvointipolulta.<br />
Äskettäin saarijärveläinen<br />
Terveyspuntari-sivusto yhdistettiin<br />
Hyvinvointipolulle, mikä mahdollistaa<br />
oman terveyden seuraamisen visuaalisestikin.<br />
- Hyville asioille, esimerkiksi terveyden<br />
edistämiselle tarvitsemme moniakin<br />
näyteikkunoita. Siksi yksi portaali<br />
tuskin riittää. Samalla tilanne takaa<br />
sen, että portaaleja todella kehitetään<br />
eivätkä sivustot jymähdä paikalleen,<br />
Heimo Lajunen arvioi.<br />
Kuluvan vuoden lopulla KYS-erva<br />
-alue saa ehdotuksen Hyvinvointipolun<br />
päivityksestä ja jatkohoidosta.<br />
Työrukkasena nyt toimiva Kanerva-KASTE-<br />
hanke päättyy lokakuun<br />
lopussa 20<strong>12</strong>. ■<br />
Hyvinvointipolku lyhyesti<br />
Hyvinvointipolku.fi -terveysportaali on tarkoitettu Itä-<br />
ja Keski-Suomen väestölle. Portaalin on toteuttanut Kanerva-KASTE-hanke,<br />
joka koordinoi elämäntapasairauksien<br />
ennaltaehkäisyä Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon,<br />
Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiireissä.<br />
Portaalin omistaa Kuopion yliopistollisen sairaalan<br />
erityisvastuualue (KYS-erva-alue) ja sen sairaanhoitopiirit.<br />
Hyvinvointipolku avattiin virallisesti 2. toukokuuta<br />
20<strong>10</strong>, ja sen sisältöä rakennetaan ja kehitetään edelleen<br />
yhdessä eri toimijoiden, esimerkiksi Duodecim Terveyskirjaston<br />
kanssa. Portaalissa on kuusi osiota:<br />
Testit-osio tarjoaa erilaisia testejä ja haastatteluja, joiden<br />
avulla saa tietoa elintavoista ja niiden vaikutuksesta<br />
terveyteen sekä tunnistaa, millaisiin muutoksiin kannattaa<br />
pyrkiä. Testejä ovat esimerkiksi elämäntapa- ja seulontatestit,<br />
onnellisuustesti sekä diabetesriskitesti.<br />
Terveystietoa ja tilastoja- osiosta pääsee terveyskirjastoihin,<br />
joista saa ajantasaista tietoa terveydestä ja sairauksista<br />
ja vaikkapa lääkkeistä. Lisäksi osio antaa ajankohtaista<br />
tilastotietoa terveyspäätösten pohjaksi. Kun-<br />
<strong>26</strong><br />
tapäättäjät ja virkamiehet saavat sieltä vertailutietoa<br />
muista kunnista ja koko maasta. Palveluhakemistoosio<br />
tarjoaa listauksen ja hakutoiminnon alueen terveysalan<br />
palveluntarjoajista ja heidän palveluistaan. Mukana<br />
on osin myös liikunta- ja kulttuuripalveluita. Palveluhakemistoon<br />
voidaan tarvittaessa lisätä uusia palveluita.<br />
Palveluja voidaan luokitella ja hakea eri kriteereillä.<br />
Portaalia voidaan jatkossa kehittää niin, että palveluhakemiston<br />
palveluihin liitetään uusia osioita, esimerkiksi<br />
ajanvarauspalvelu.<br />
Hyvinvointikansio-osio tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden<br />
rekisteröityä palvelunkäyttäjäksi ja ylläpitää itse<br />
omia terveystietojaan sekä omaa terveyspäiväkirjaa.<br />
Terveyskortin (yksi A4 -sivu) voi tulostaa suomeksi tai<br />
englanniksi koosteena omista tiedoistaan vaikkapa lääkärin<br />
vastaanotolla tai ulkomailla.<br />
Tartu terveyteen -osiossa on terveystietoa etsivän asiakkaan<br />
hoito- ja palvelupolku sekä eri ikäisille suunnattuja<br />
terveysreseptejä.<br />
Nuorten kulma - youth corner -osio tarjoaa testejä, tietoa<br />
ja palveluja nuorille ja heidän läheisilleen erilaisista<br />
hyvinvointia tukevista asioista.<br />
Terveys ja Talous 2/2011
EU-kuulumisia<br />
Innovaatiokumppanuuksia<br />
Hannele Häkkinen<br />
Suomen Kuntaliitto,<br />
Brysselin toimisto<br />
Innovaatiot ovat EU:n Eurooppa<br />
2020 -kasvustrategian ytimessä.<br />
Innovaatiounioni on tutkimus-<br />
ja innovaatiopolitiikkaa lähivuosiksi<br />
ohjaava strateginen politiikkakokonaisuus,<br />
jolla on tarkoitus vastata<br />
Eurooppa 2020 -strategian kasvu- ja<br />
työllisyyshaasteisiin. Tavoitteena on<br />
parantaa tutkimuksen ja innovoinnin<br />
edellytyksiä ja rahoituksen saantia.<br />
Näin varmistetaan, että innovatiiviset<br />
ideat voidaan nykyistä paremmin<br />
muuttaa tuotteiksi, palveluiksi ja<br />
uusiksi yrityksiksi, jotka luovat Eurooppaan<br />
kasvua ja työpaikkoja.<br />
Komissio julkisti lokakuun alkupuolellaInnovaatiounioni-tiedonannon,<br />
joka on yksi strategian seitsemästä<br />
lippulaivahankkeesta. Innovaatiotoimintaa<br />
kehittämällä pyritään<br />
vastaamaan suuriin yhteiskunnallisiin<br />
haasteisiin, joita ovat muun<br />
muassa ilmastonmuutos, energia- ja<br />
elintarvikehuolto, terveys ja väestön<br />
ikääntyminen.<br />
Komissio ehdottaa, että hallitukset<br />
varaavat erityisbudjetit innovatiivisten<br />
tuotteiden ja palvelujen julkisiin<br />
hankintoihin. Näin voitaisiin luoda<br />
vuosittain vähintään <strong>10</strong> miljardin euron<br />
hankintamarkkinat innovaatioille,<br />
jotka parantavat julkisia palveluja.<br />
Komissio käynnistää vuonna 2011<br />
yhteiskunnalliseen ja julkisen sektorin<br />
innovointiin liittyvän laajan tutkimusohjelman<br />
ja pilotoi Euroopan julkisen<br />
sektorin innovaatiotulostaulun.<br />
2/2011 Terveys ja Talous<br />
EU:lla on vaikeuksia USA:n innovaatioetumatkan<br />
kuromisessa umpeen,<br />
vaikka se jättääkin innovaatiovauhdissa<br />
vielä selvästi taakseen Brasilian,<br />
Venäjän, Intian ja Kiinan nousevat<br />
taloudet. Euroopan investoinnit<br />
tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan<br />
ovat edelleen jäljessä kilpailijamaista.<br />
Investointien vähäisyys<br />
voitaisiin osin korvata niiden tehostamisella.<br />
Tätä varten tutkimusrahoituksen<br />
työkalujen yksinkertaistamiseen<br />
ja nopeuttamiseen haetaan nyt<br />
ratkaisuja. Vuonna 2009 Ruotsi, Suomi,<br />
Saksa, Iso-Britannia ja Tanska olivat<br />
aiempien vuosien tapaan edelleen<br />
EU:n innovaatiojohtajia.<br />
Pilotiksi aktiivinen ja terve<br />
ikääntyminen<br />
Eurooppalaisilla innovaatiokumppanuuksilla<br />
tehostetaan tutkimus- ja kehitystyötä.<br />
Niillä koordinoidaan Euroopan,<br />
kansallisen ja alueellisen tason<br />
sidosryhmien ja rahoittajien investointeja,<br />
vauhditetaan standardointia<br />
ja luodaan kysyntää aloilla,<br />
joilla pyritään vastaamaan yhteiskunnan<br />
haasteisiin. Komissio myöntää<br />
siemenrahoitusta saadakseen liikkeelle<br />
rahoitusta sidosryhmiltä.<br />
Aktiivinen ja terve ikääntyminen<br />
on vuoden 2011 alussa käynnistetty<br />
innovaatiokumppanuuspilotin aihe.<br />
Seuraavien kumppanuuksien aiheina<br />
ovat energia, älykkäät kaupungit<br />
ja älykäs liikenne, vedenkäytön tehokkuus,<br />
raaka-aineiden käyttö sekä<br />
kestävä ja tuottava maatalous. Näistä<br />
kumppanuuksista keskustellaan<br />
vuoden 2011 loppuun mennessä.<br />
Aktiivisen ja terveen ikääntymisen<br />
innovaatiokumppanuuden tavoitteena<br />
on, että vuoteen 2020 mennessä<br />
terveiden elinvuosien keskimäärää<br />
nostettaisiin kahdella vuodella, jotta<br />
kansalaiset voisivat elää pidempään<br />
itsenäisinä ja terveinä. Näin parannettaisiin<br />
sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmien<br />
kestävyyttä ja tehokkuutta<br />
sekä luotaisiin EU:n ja globaalin<br />
tason markkinat innovatiivisille<br />
tuotteille ja palveluille ja sen myötä<br />
uusia mahdollisuuksia EU:n yrityksille.<br />
Ikääntyvän väestön elämänlaadun<br />
parantaminen toteutetaan ikään liittyviä<br />
sairauksia koskevilla uusilla<br />
innovatiivisilla ratkaisuilla, kliinisillä<br />
testeillä, diagnostiikalla ja hoidoilla,<br />
hyödyntämällä uusia innovatiivisia<br />
tieto- ja viestintätekniikan ratkaisuja<br />
sekä kehittämällä ja ottamalla<br />
käyttöön erityisesti ikääntyneille<br />
soveltuvia uusia tuotteita, laitteita ja<br />
palveluja.<br />
Neuvosto on hyväksynyt päätelmät<br />
aktiivisesta ja terveestä ikääntymisestä<br />
maaliskuussa 2011. Innovaatiokumppanuuden<br />
johtoryhmän tulee<br />
tehdä strateginen toimeenpanosuunnitelma<br />
kesään 2011 mennessä.<br />
■<br />
27
Päijät-Hämeen<br />
kokemukset rohkaisevia<br />
Jouni Mutanen<br />
Kuntayhtymän johtaja<br />
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä<br />
Päijät-Hämeessä uudistettiin sosiaali-<br />
ja terveydenhuollon palvelurakenteita<br />
vuoden 2007<br />
alusta lukien. Muutokset toteutettiin<br />
siis jo ennen ns. Paras-lain voimaantuloa.<br />
Uudistuspäätöksiä edelsi laaja valmistelutyö.<br />
Alkuperäisenä tavoitteena<br />
oli perustaa koko sairaanhoitopiirin<br />
kattava sosiaali- ja terveyspiiri.<br />
Tästä ratkaisusta ei kuitenkaan päästy<br />
yksimielisyyteen. Lahden ja Heinolan<br />
kaupungit pitivät parhaana ratkaisuna<br />
sitä, että ne järjestävät itse perusterveydenhuollon<br />
ja sosiaalipalvelut.<br />
Kahdeksan kuntaa, joiden asukasluku<br />
on noin 50 000 asukasta, siirsi perustason<br />
sosiaali- ja terveyspalveluiden<br />
tuottamisen (päivähoitoa lukuun<br />
ottamatta) Päijät-Hämeen sosiaali- ja<br />
terveysyhtymälle, jonka tehtävänä on<br />
hoitaa myös sairaanhoitopiirin tehtävät.<br />
Lisäksi 11 kuntaa siirsi ympäristöterveydenhuollon<br />
palveluiden tuottamisen<br />
sosiaali- ja terveysyhtymän tehtäväksi.<br />
Hollola ja neljä muuta kuntaa - väestöpohja<br />
on noin 40 000 asukasta –<br />
päättivät järjestää yhteistyössä peruspalvelut.<br />
Palvelut tuottaa Liikelaitos<br />
Oiva, joka toimii vastuukuntana olevan<br />
Hollolan organisaation osana.<br />
Vaikka ratkaisut poikkesivat alkuperäisestä<br />
tavoitteesta, palvelurakenteiden<br />
muutos oli merkittävä. Alueella<br />
siirryttiin 18 sosiaali- ja terveyspalvelujen<br />
tuottajan (sairaanhoitopiiri,<br />
15 kuntaa ja kaksi perusterveydenhuollon<br />
kuntayhtymää) mallista neljän<br />
palvelun tuottajan malliin.<br />
Häiriötön<br />
asiakaspalvelujen saanti<br />
aluksi ykkösasia<br />
Vuoden 2007 alusta toteutetut palvelurakenteiden<br />
muutokset olivat suu-<br />
ria. Lisäksi ne toteutettiin hyvin nopeasti.<br />
Päätökset tehtiin vuonna 2006<br />
ja tarkempaan toiminnan suunnitteluun<br />
oli käytettävissä aikaa vain joitakin<br />
kuukausia.<br />
Sosiaali- ja terveysyhtymään koottiin<br />
toimintoja yli kymmenestä eri organisaatioista.<br />
Näiden muutosten seurauksena<br />
uusien keskusten – peruspalvelukeskuksen<br />
ja ympäristöterveyskeskuksen<br />
– sekä tukipalveluorganisaatioiden<br />
henkilöstö, esimiehet<br />
ja johto olivat kovan haasteen edessä.<br />
Toimintatavat, tietojärjestelmät,<br />
etuuksien perusteet ja toimintakulttuurit<br />
olivat olleet yllättävän erilaisia.<br />
Toiminnan alkuvaiheessa oli pakko<br />
keskittyä sellaisiin käytännön asioihin,<br />
joilla turvattiin asiakkaille häiriötön<br />
palvelujen saanti. Tässä onnistuttiin<br />
hyvin. Potilailta ja muilta asiakkailta<br />
tuli vähän negatiivista palautetta.<br />
Esimiesten työtä vaikeutti ensimmäisinä<br />
vuosina merkittävästi se, että<br />
toiminnan ja talouden sekä henkilöstöhallinnon<br />
tietojärjestelmät eivät tukeneet<br />
seurantaa, raportointia ja johtamista.<br />
Toiminnan ja talouden seuranta<br />
ja johtaminen oli sen vuoksi vaikeaa<br />
vuosina 2007 ja 2008. Kahtena viime<br />
vuonna tilanne on ollut jo paremmin<br />
hallinnassa, mutta edelleenkin on<br />
paljon tehtävää seuranta- ja raportointijärjestelmän<br />
kehittämisessä.<br />
Myös varsinaista asiakaspalvelutoimintaa<br />
koskevien tietojärjestelmien<br />
uudistaminen on ollut iso haaste. Yhtymän<br />
peruspalvelukeskuksen alueel-<br />
la oli käytössä kaksi perusterveydenhuollon<br />
tietojärjestelmää. Yhteen tietojärjestelmään<br />
siirtyminen vaati mittavia<br />
panostuksia sekä henkilöstön<br />
kouluttamiseen että investointeihin.<br />
Kunnianhimoista<br />
kehittämistyötä<br />
Palvelurakenteiden uudistamisen tueksi<br />
suunniteltiin alusta lähtien laajaa<br />
kehittämistoimintaa. Tavoitteena oli<br />
varmistaa se, että rakenteiden muuttamisen<br />
ohella muutetaan käytännön<br />
toimintaa. Tätä kehittämistyötä tehtiin<br />
vuoden 2008 loppuun saakka jatkuneenHeimo-hyvinvointipiirihankkeen<br />
avulla.<br />
Heimo-projektissa oli useita tärkeitä<br />
alahankkeita. Kaikkein keskeisimpiä<br />
hankkeita olivat terveyden ja hyvinvoinnin<br />
edistäminen sekä palveluprosessien<br />
kehittäminen. Kehittämistyöhön<br />
osallistui satoja sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
ammattilaisia. Työtä tehtiin<br />
innokkaasti ja ahkerasti siitä huolimatta,<br />
että kehittämistyö ajoittui kiivaimpaan<br />
muutosvaiheeseen, jolloin<br />
uudet organisaatiot olivat aloittaneet<br />
työnsä.<br />
Kehittämistyöllä on saavutettu selkeitä<br />
tuloksia. Alueella kehitettiin ja<br />
otettiin käyttöön ryhmämuotoinen<br />
elintapaohjauksen malli. Ensimmäiset<br />
tutkimukset osoittivat, että ryhmävalmennuksella<br />
saavutetaan lähes<br />
yhtä hyviä tuloksia kuin huomattavasti<br />
kalliimmalla ja enemmän voimavaroja<br />
vievällä yksilövalistuksella.<br />
Myöhempien tutkimustulosten mukaan<br />
myönteiset elämäntapamuutosten<br />
vaikutukset ovat nähtävissä kolmen<br />
seurantavuoden jälkeenkin.<br />
Prosessihankkeessa kuvattiin ja uudistettiin<br />
noin 60 prosessikokonaisuutta.<br />
Työhön osallistui yli 250 henkilöä.<br />
Vuosina 2009 ja 20<strong>10</strong> panostettiin<br />
28 Terveys ja Talous 2/2011
erityisesti uusien toimintamallien<br />
käyttöön ottoon ja vakiinnuttamiseen.<br />
Ryhmämuotoinen elintapaohjauksen<br />
malli on alkanut vakiintua pysyväksi<br />
perusterveydenhuollon toimintamuodoksi.<br />
Määrätietoisesta ja<br />
sitkeästä työstä huolimatta ryhmien<br />
määrä ei ole kuitenkaan riittävä tarpeeseen<br />
verrattuna.<br />
Uudistettujen prosessien käyttöönotossa<br />
on edetty harkituin askelin.<br />
Vuonna 2009 panostettiin erityisesti<br />
muistiohäiriöpotilaan, vammaisten<br />
henkilöiden ja aivoverenkiertohäiriöpotilaanpalvelukokonaisuuksien<br />
käyttöönottoon ja vuonna 20<strong>10</strong><br />
kakkostyypin diabeteksen potilaiden,<br />
äkillisesti toimintakykynsä menettäneen<br />
vanhuksen ja pitkäaikaistyöttömän<br />
palvelukokonaisuuksien<br />
jalkauttamiseen.<br />
Kahden viime vuoden<br />
tulokset hyviä<br />
Sosiaali- ja terveysyhtymän kolmen<br />
toimialan - erikoissairaanhoidon, sosiaali-<br />
ja perusterveydenhuollon sekä<br />
ympäristöterveydenhuollon - toimin-<br />
2/2011 Terveys ja Talous<br />
nalliset ja taloudelliset tulokset ovat<br />
olleet hyviä vuosina 2009 ja 20<strong>10</strong>.<br />
Erikoissairaanhoidon hoitotakuuvelvoitteet<br />
sekä peruspalvelukeskuksen<br />
ja ympäristöterveyskeskuksen lakisääteiset<br />
palveluvelvoitteet ovat toteutuneet<br />
hyvin.<br />
Menojen ja jäsenkuntien maksuosuudet<br />
ovat kasvaneet maltillisesti.<br />
Jäsenkuntien maksuosuudet kasvoivat<br />
vuonna 20<strong>10</strong> eri toimialoilla seuraavasti:<br />
erikoissairaanhoito + 3,0 %, sosiaali-<br />
ja perusterveydenhuolto 1,2 % ja ympäristöterveydenhuolto<br />
+ 0,2 %.<br />
Kahden viime vuoden perusteella<br />
näyttää siltä, että palvelujen järjestäminen<br />
laajemmalla maantieteellisellä<br />
alueella on luonut mahdollisuuksia<br />
hillitä sosiaali- ja perusterveydenhuollon<br />
sekä ympäristöterveydenhuollon<br />
maksuosuuksien kasvua.<br />
Hyviä toiminta-käytäntöjä<br />
Päijät-Hämeen kokemusten mukaan<br />
perusterveydenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon<br />
palvelujen tuottaminen<br />
aikaisempaa suuremmalla<br />
alueella on tuonut myös monia toi-<br />
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän toiminta-alue<br />
(väestöpohja 2<strong>12</strong>.807 asukasta)<br />
Sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelujen tuottajaorganisaatiot<br />
PADASJOKI<br />
HÄMEEN-<br />
HOLLOLA<br />
KOSKI<br />
KÄRKÖLÄ<br />
SYSMÄ<br />
ASIKKALA<br />
LAHTI<br />
ORIMATTILA<br />
HARTOLA<br />
NASTOLA<br />
PUKKILA MYRSKYLÄ<br />
HEINOLA<br />
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän peruspalvelukeskus Aava, väestöpohja 49.998 asukasta<br />
IITTI<br />
Peruspalvelukeskus Oiva -liikelaitos, väestöpohja 40.963 asukasta<br />
Lahden kaupunki, väestöpohja <strong>10</strong>1.588 asukasta<br />
Heinolan kaupunki, väestöpohja 20.258 asukasta<br />
minnallisia etuja.<br />
Yhtymän peruspalvelukeskus laati<br />
jo kahden ensimmäisen vuoden aikana<br />
radikaalin ja konkreettisen suunnitelman<br />
vanhuspalvelujen rakenteen<br />
ja toimintamallien uudistamiseksi.<br />
Oma arvioni on se, etteivät alueen<br />
kunnat olisi kyenneet omin voimin<br />
valmistelemaan tällaista suunnitelmaa.<br />
Ja mikä tärkeintä: vanhuspalvelujen<br />
uudistamissuunnitelman toteuttaminen<br />
on hyvässä vauhdissa. Tehostettua<br />
palveluasumista lisätään,<br />
laitospaikkoja vähennetään ja kotipalveluja<br />
kehitetään.<br />
Peruspalvelukeskus on lisäksi panostanut<br />
vahvasti mm. lastensuojelun<br />
avohoidon tukitoimien järjestelmälliseen<br />
kasvuun. Näin on saatu<br />
pysäytettyä laitossijoitusten kasvu,<br />
joka oli vielä vuonna 2008 hyvin<br />
vahvaa.<br />
Sosiaali- ja terveysyhtymän kuntoutuskeskus<br />
vastaa sekä perusterveydenhuollon<br />
että erikoissairaanhoidon<br />
palvelujen kehittämisestä ja<br />
tuottamisesta. Myös tästä mallista on<br />
saatu hyviä kokemuksia. Kuntoutusta<br />
tarkastellaan kokonaisuutena, yhteisiä<br />
voimavaroja hyödynnetään tehokkaasti<br />
ja aikaisempaa paremmin<br />
ymmärretään kuntoutuksen merkitys<br />
hyvin toimivan terveydenhuoltojärjestelmän<br />
yhtenä kivijalkana.<br />
Muutokset vaativat aikaa<br />
Neljän toimintavuoden aikana on<br />
kertynyt jo monia onnistumisia. Samalla<br />
on havaittu, että muutokset,<br />
joissa yhdistetään useiden organisaatioiden<br />
toiminnat sekä uudistetaan<br />
toimintamalleja ja -prosesseja,<br />
ovat vaativia ja tarvitsevat riittävästi<br />
aikaa. Hyvä liikkeellelähtö vie aikaa<br />
2-3 vuotta. Toiminnallisia tuloksia ja<br />
kustannussäästöjä voidaan arvioida<br />
luotettavammin 3-5 vuoden toiminnan<br />
perusteella.<br />
Kokemus on myös osoittanut, että<br />
sosiaalipalvelujen ja perusterveydenhuollon<br />
ammattilaisten yhteistyö on<br />
tiivistynyt melko nopeasti, mikä on<br />
luonut edellytyksiä vanhuspalvelujen<br />
uudistamistyöhön. Perusterveydenhuollon<br />
ja erikoissairaanhoidon<br />
yhteistyö näyttää puolestaan vaativan<br />
enemmän aikaa ja hyvin vahvaa<br />
panostusta. ■<br />
29
Sähkönsyötön<br />
varmistusta<br />
Teksti: Laura Cankar<br />
Kuvat: Tarmo Viren<br />
Tietojen digitalisointi ja tietotekniikan lisääntyminen<br />
laajentavat sähkönsyötön varmistuksen merkitystä<br />
terveydenhuollossa. Sen tärkeimmän eli<br />
potilasturvallisuuden lisäksi varmistusjärjestelmiä<br />
tarvitaan takaamaan perustoimintojen sujuvuus.<br />
UPS-laitteilla voidaan ehkäistä myös katkoista koituvia<br />
yllättäviäkin kuluja.<br />
Sähkönsyötön varmistusta terveydenhuollossa<br />
ohjaavat Suomessa<br />
lait ja asetukset. Ensisijaisena<br />
lähtökohtana on aiheellisesti<br />
kriittinen potilasturvallisuus: esimerkiksi<br />
leikkaussalien valaistuksen sähkönsyöttö<br />
on lakisääteisesti turvattu.<br />
Laadukkaan sähkön merkitys ter-<br />
30<br />
veydenhuollossa on noussut uudelle<br />
tasolle teknologian roolin vahvistumisen<br />
ja tietojen digitalisoitumisen<br />
myötä. Lääkintäalan laitteet ovat pääsääntöisesti<br />
sähkökäyttöisiä ja potilaisiin<br />
liittyvät tiedot ovat sähköisessä<br />
muodossa. Jatkuvaa sähköä tarvitaan<br />
potilasturvallisuuden takaami-<br />
Analysaattori, jolla tutkitaan muun muassa verinäytteistä sydäninfarktiin viittaavia<br />
tekijöitä, on kriittinen laite, jolta vaaditaan toimintavalmiutta ympäri vuorokauden. <br />
sen lisäksi varmistamaan terveydenhuollon<br />
ammattilaisille keskeytyksetön<br />
työprosessi koko päiväksi.<br />
Häiriötön sähkö on<br />
toiminnan edellytys<br />
Noin 15 sekuntia on aika, joka kuluu<br />
sähkön katkeamisesta siihen, että varavoimageneraattorit<br />
toimivat täysillä.<br />
Useimmissa sairaaloissa on katsottu,<br />
että kriittisille laitteille se on liikaa.<br />
Siksi ne on Peijaksessa ja Jorvissa<br />
turvattu UPSein, vaikka lakisääteistä<br />
vaatimusta ei olekaan. Tällaisia ovat<br />
esimerkiksi potilaiden elintoimintoja<br />
valvovat ja ylläpitävät laitteet leikkaussaleissa<br />
sekä teho-, synnytys- ja<br />
sydänvalvontaosastoilla.<br />
- Kriittisten laitteiden UPSien valinnassa<br />
tärkeä kriteeri on, että tarvittaessa<br />
niiden huolto- ja varaosapalvelu<br />
toimii nopeasti ja luotettavasti. Riskejä<br />
ei ole varaa ottaa. On tärkeää, että<br />
UPSien toimittaja pystyy varmasti<br />
tarjoamaan nämä palvelut, kertoo<br />
Peijaksen sairaalan sähkötöiden johtaja<br />
Tarmo Viren.<br />
Katkeamatonta sähkönsyöttöä tarvitaan<br />
entistä enemmän myös vähemmän<br />
dramaattisissa kohteissa.<br />
UPS-laitteilla suojataan esimerkiksi<br />
päivystyslaboratoriossa verikaasu-<br />
ja kemialliset analysaattorit sekä veriviljelylaitteet.<br />
- Joidenkin valvontamonitorien,<br />
kuten luuydinpankin lämpötilan valvonta<br />
on direktiivissä määritelty. Jos<br />
lämpötilan mittausjärjestelmästä menevät<br />
sähköt poikki, luuydin katsotaan<br />
helposti tuhoutuneeksi, vaikka<br />
itse jääkaappi saisikin sähkön, kertoo<br />
Viren.<br />
Terveys ja Talous 2/2011
Konesalien sähkönsyöttö<br />
turvattu<br />
Myös sairaalan konesalien sähkönsyöttö<br />
on turvattu. Tietojärjestelmiltä<br />
edellytetään korkeaa käytettävyyttä,<br />
kun tietovirrat kulkevat potilaskansioiden<br />
sijasta bitteinä ja tiedot täytyy<br />
hakea digitaalisista tietokannoista.<br />
Kun potilaisiin liittyvät tiedot ovat<br />
vain sähköisessä muodossa, käytännössä<br />
hoitotyö pysähtyy nopeasti,<br />
jos pääsy potilastietoihin tai laboratoriotuloksiin<br />
estyy sähkökatkoksen<br />
vuoksi. Myös kiinteistötekniikka halvautuu.<br />
- Lääkintälaitteiden lisäksi sähkönsuojaus<br />
on nykyään ehdoton edelly-<br />
tys laitoksen IT-infrastruktuurin keskeytymättömälle<br />
toiminnalle, mukaan<br />
lukien datakeskukset ja televiestintäverkot,<br />
samoin kuin rakennuksen<br />
infrastruktuuri - lämmitys-,<br />
tuuletus- ja ilmastointijärjestelmät,<br />
valaistus, hissit ja hätäuloskäynnit,<br />
toteaa Tapio Wälkkilä, sähkönsuojauksen<br />
asiantuntija Eatonilta.<br />
Sähköhäiriöistä yllättäviä<br />
kustannuksia<br />
Monet hienoelektroniset lääkintälaitteet<br />
ovat viimeisen viiden vuoden aikana<br />
kehittyneet kestämään sähköhäiriöitä<br />
aiempaa paremmin. Kuitenkin<br />
tietyt laboratorioanalytiikkalaitteet<br />
Anestesiatorni on yksi ehdottomasti<br />
suojattava kohde sairaalassa.<br />
Leikkaussaleissa sen avulla potilaan<br />
sydäntä ja elintoimintoja seurataan<br />
herkeämättä ja pidetään potilas<br />
vakaassa tilassa leikkauksen ajan.<br />
Päivystysosaston valvontahuoneessa<br />
tarkkaillaan potilaan tilaa reaaliajassa<br />
erilaisin valvontalaittein.<br />
ovat niille edelleen mimosanherkkiä.<br />
Suoranaisten laiterikkojen lisäksi sähkökatkot<br />
voivat aiheuttaa välillisesti<br />
huomattavat kustannukset.<br />
- Joissain analytiikkalaitteissa voi<br />
olla yhtä aikaa käsiteltävänä jopa 200<br />
henkilön näytteet. Jos analyysi menee<br />
pilalle sähkökatkon tai häiriön vuoksi,<br />
uuden teko vie valtavasti aikaa ja<br />
resursseja jo näytteiden uudelleenkeräämisen<br />
ja hukkaan menneen työajan<br />
muodossa, kertoo Peijaksen sähkötöiden<br />
johtaja Tarmo Viren.<br />
- Tällaiset laitteet kannattaa ilman<br />
muuta turvata UPS-laitteella, Viren<br />
sanoo.<br />
Terveydenhuollon sähkönjakelun<br />
ykköslähtökohtana on nyt ja tulevaisuudessa<br />
potilaan turvallisuudesta<br />
huolehtiminen. Laadukas ja katkeamaton<br />
sähkö on tänä päivänä terveydenhuollon<br />
kaiken muunkin toiminnan<br />
ehdoton edellytys. ■<br />
2/2011 Terveys ja Talous 31
Case Juankoski<br />
tutustutti turvalliseen ja toimivaan työympäristöön<br />
Teksti ja kuvat: Erika SuominEn<br />
Juankosken<br />
terveyskeskuksen<br />
peruskorjaus valmistui.<br />
Peruskorjattu<br />
terveyskeskus ja<br />
uudisrakennus, jossa on<br />
moderni kaupungin<br />
keskuskeittiö otettiin<br />
käyttöön helmikuun<br />
alusta.<br />
Arkkitehti Arja Liukkonen on<br />
ollut suunnittelemassa Juankosken<br />
terveyskeskuksen peruskorjausta<br />
ja siihen liittyvää uudisrakennuksena<br />
toteutettua kaupungin<br />
keskuskeittiötä.<br />
- Työ on ollut haasteellista ja se on<br />
ollut pitkäjänteistä ja tilanne on elänyt<br />
koko ajan. Kun pääsee suunnittelemaan<br />
uutta rakennusta, niin on tärkeää<br />
miettiä rakennuspaikkaa, sijaintia,<br />
sitä miten se liittyy muihin rakennuksiin<br />
ja rakennuksen liikennöintiä.<br />
Arja Liukkonen painottaa, että aika<br />
on tärkeä asia suunniteltaessa ja<br />
rakennettaessa.<br />
- Yleensä aina on kiire. Toiminnallisen<br />
suunnittelun pitää olla selkeästi<br />
profiloitu ennen kuin tila- ja tekninen<br />
suunnittelu voi alkaa.<br />
Pitää olla valittuna myös tuotantotapa<br />
ja laskettuna sen elinkaari. Tilasuunnittelulla<br />
toteutetaan toiminnallisen<br />
suunnittelun pohjalta luotuja ergonomisia,<br />
hygienisiä, selkeitä, tiloiltaan<br />
riittäviä työ- ja toimintayksiköitä.<br />
Arja Liukkosen mukaan tuotantokeittiön<br />
tilasuunnittelu on pääasiassa<br />
prosessisuunnittelua.<br />
Juankosken tuotantokeittiössä on<br />
mietitty myös paljon meluun liittyviä<br />
asioita sekä sitä minkälaiset pin-<br />
nat ovat parhaita eri työpisteisiin.<br />
Väreillä ja valaistuksella on myös<br />
tärkeä merkitys. Esteettömyys, selkeys,<br />
puhdistettavuus ja turvallisuus<br />
ovat hyvän työympäristön tunnussanoja.<br />
Uutta tuotantokeittiötä suunniteltaessa<br />
on tärkeää miettiä miten eri<br />
toiminnot pitää sijoittaa, jotta sisäinen<br />
liikenne toimii mahdollisimman<br />
hyvin. Juankoskella tuotteet tulevat<br />
tiettyyn paikkaan ja ne saadaan suoraan<br />
säilytystiloihin. Näihin tiloihin<br />
päästään tuotteita hakemaan toisesta<br />
ovesta eli ne ovat läpikulkutiloja.<br />
Ruokaa lähtee kolmeen suuntaan ja<br />
sieltä palaa takaisin likaisia astioita ja<br />
vaunuja. Kaikkien reitit on suunniteltu<br />
tarkkaan, jotta ristikkäisiä kulkemisia<br />
ei tule.<br />
Aikaa riittävästi<br />
Arja Liukkosen mukaan onnistunut<br />
lopputulos saadaan sillä, että hankkeen<br />
valmisteluun, suunnitteluun<br />
ja toteutukseen on riittävästi aikaa.<br />
On hyvä, että kaikilla osapuolilla on<br />
myös riittävä kokemus. Erityisen tärkeää<br />
on eri tahojen välinen yhteistyö.<br />
Suunnittelija kertoo, että 600 neliötä<br />
on maaginen raja rakentamisessa,<br />
Ruokapalveluesimies Kaisa Jonninen esittelee vaunujen pesupaikkaa. Hän muistuttaa,<br />
että vaunujen peseminen on aikaavievää työtä, mutta tässä se käy helposti.<br />
32 Terveys ja Talous 2/2011
Suunnittelijat arkkitehti Arja Liukkonen ja LVI-insinööri Eero Korhonen ehtivät istahtaa puheterapian odotushuoneeseen.<br />
Kumpikin sai tehtäväkseen haasteellisen hankkeen ja he selvisivät siitä todella hyvin.<br />
koska jos se ylittyy niin pitää rakentaa<br />
väestönsuoja.<br />
- Niinpä pohjakerroksen laajennusosa<br />
on 599 neliötä ja kokonaisbruttoala<br />
876,5 neliötä. Ilmastointikonehuone<br />
vie 145 neliötä tilaa ja tuotantotilojen<br />
huoneala on 375 neliötä.<br />
Tilan ulkokehällä on likaista aluetta<br />
ja keskellä puhdas tuotantoalue.<br />
Hankkeen hinta on noin 3 miljoonaa<br />
euroa.<br />
Lämpöä talteen<br />
LVI-insinööri Eero Korhonen kertoi<br />
ainutlaatuisesta jäävesijärjestelmästä,<br />
2/2011 Terveys ja Talous<br />
jossa lauhdelämpöä otetaan talteen.<br />
Tuotantokeittiö on oma yksikkö. Tuotantoprosessien<br />
lämpö otetaan talteen<br />
jätevesiä lukuun ottamatta.<br />
- Jäävesitankkijärjestelmällä jäähdytetään<br />
padat. Lauhde-energia käytetään<br />
lämmitysprosessissa mm. lattialämmityksessä.<br />
Patojen veden kierto<br />
on suljettu eli sieltä ei tule jätevettä.<br />
Lämmityksessä tarvitaan vain<br />
huippupakkasilla ulkopuolista lämmitystä<br />
tilojen lämmittämiseen. Tuotantokeittiön<br />
ilmastoinnin lauhdelämpö<br />
otetaan talteen retermia- järjestelmässä.<br />
Palvelujohtaja Jari Korhonen to-<br />
tesi, että lämpöenergiatehokkuus on<br />
tammikuun kokemuksen perusteella<br />
niin hyvä, että vaikka lämmitettävää<br />
tilaa on yli 870 neliötä, enemmän<br />
kuin vanhassa keittiössä, niin lämpöenergian<br />
kulutus pysyy samassa suuruusluokassa<br />
kuin vanhassa. - Energiatehokkuus<br />
on aivan omaa luokkaansa<br />
koko kiinteistössä. Uudessa<br />
keittiössä ruuanvalmistusprosessi on<br />
selkeää eikä ruoka joudu seisomaan.<br />
Myös tarjottavan ruuan laatu ja sen<br />
ravintoarvot ovat hyviä. Lähtökohtaisesti<br />
lämminruoka tarjotaan tunnin<br />
kuluessa lopullisesta kuumentamisesta<br />
tai kypsentämisestä.<br />
33
Juankosken tuotantokeittiön kattilat<br />
on nimetty Armiksi ja Dannyksi ja toiset<br />
Hilmaksi ja Onniksi.<br />
Cook and Chill-tavalla<br />
Palvelukonseptissa ruokalajit valmistetaan<br />
Cook – and Chill –prosessilla.<br />
Juankosken tuotantokeittiö on nimenomaan<br />
suunniteltu Cook- and Chill –<br />
tuotantotavalle. Tarjottavien ruokalajien<br />
valmistus ja jäähdytys tehdään<br />
parhaalla mahdollisella tavalla.<br />
Jari Korhonen kertoo, että tuotantokeittiön<br />
tekniset ratkaisut mahdollistavat<br />
ruokalajien jäähdyttämisen välittömästi<br />
noin 90 minuutissa + 3 asteeseen.<br />
- Ruuan nopea jäähdytys ja kuljetus<br />
kylmänä palvelupisteisiin, parantaa<br />
tuoteturvallisuutta ja tarjottavan ruuan<br />
laatua. Tuotteiden mikrobiologista<br />
laatua valvotaan omavalvontasuunnitelman<br />
mukaisesti. Tuotteille tehdään<br />
myös laboratoriotutkimuksia.<br />
Kypsennetään juuri ennen<br />
tarjoilua<br />
Palvelukeittiössä tarjottavat energialisäkkeet<br />
mm. peruna, pasta ja riisi<br />
sekä lämpimät kasvislisäkkeet kypsennetään<br />
juuri ennen tarjoilua.<br />
- Aterialla tarjottavat salaatit ja pääosa<br />
jälkiruoista valmistetaan tuotantokeittiössä<br />
päivittäin ja tarjotaan saman<br />
päivän lounaalla ja päivällisellä.<br />
Jari Korhonen selvittää, että näin<br />
varmistetaan aterian herkimpien ravintoaineiden<br />
säilyminen. - Tarkoituksenamme<br />
on tuottaa maukkaita,<br />
ravitsemuksellisesti laadukkaita ja<br />
kustannustehokkaita ateriapalveluja<br />
ympäristöystävällisesti. Nautittu monipuolinen<br />
ateria niin koulussa kuin<br />
kotona ovat parasta ennaltaehkäise-<br />
vää terveydenhoitoa. Se on myös osa<br />
kuntatalouden hallintaa.<br />
Palvelupäällikkö myöntää, että<br />
Cook and Chill on herättänyt myös<br />
hämmennystä asiakkaissa, kuten aina<br />
muutokset. Keskuskeittiössä on<br />
testattu ja kokeiltu uusia reseptejä,<br />
sillä reseptiikka menee uusiksi tässä<br />
järjestelmässä. Prosessit on vähitellen<br />
saatu kuntoon ja monenlaiset<br />
asiakkaat saavat hyvää ruokaa päivittäin.<br />
Monet Tedyn koulutukseen tulleet<br />
esimiehet ja johto halusivat tutustua<br />
juuri tähän Juankosken kohteeseen.<br />
Useat asiat siellä ovat uusia Suomessa<br />
ja jopa ulkomaillakin. Esimerkiksi<br />
Eero Korhonen on päässyt kertomaan<br />
keskuskeittiön lämmitys- ja<br />
LVI-järjestelmistä myös sellaisiin kohteisiin,<br />
joita hän itse ei ole ollut suunnittelemassa.<br />
Vaikka uudet tilat ovat olleet vasta<br />
vähän aikaa käytössä, niin niissä<br />
työskentelevät ovat huomanneet tilojen<br />
olevan käytännölliset ja helpottavan<br />
ruuan valmistusta ja valmistamisen<br />
aikataulutusta.<br />
Tuotantokeittiön yhteydessä toimii<br />
myös ravintola Sinikello, josta saa arkisin<br />
ruokaa ja kahvia niin terveyskeskuksessa<br />
vierailevat kuin alueella<br />
työskentelevätkin. ■<br />
34 Terveys ja Talous 2/2011
Koulutuspäivässä Tahkolla esillä:<br />
Turvallinen ja toimiva työympäristö<br />
Teksti ja kuva:<br />
Erika SuominEn<br />
Tedy ry järjesti helmikuussa<br />
Nilsiän Tahkovuorella ruokapalvelun<br />
esimiesten ja johdon<br />
koulutuspäivät teemalla ”Turvallinen<br />
ja toimiva työympäristö”. Päivillä puhuttiin<br />
työhyvinvoinnista johtamisen<br />
ja hoitoketjun välineenä. Kaksipäiväisen<br />
tapahtuman ohjelma oli monipuolinen:<br />
kuultiin tasokkaita luentoja,<br />
keskusteltiin ja tutustuttiin toimivaan<br />
tuotantokeittiöön.<br />
Johtava ylihoitaja Birgit Vuorio Valkeakosken<br />
sairaalasta kertoi ravitsemushoidosta<br />
osana hyvinvoinnin johtamista.<br />
Hän kertoi miten ateria-aikojen<br />
muuttaminen heillä vaikutti ja<br />
miten prosessi eteni. Vuorio piti tärkeänä,<br />
että eri työntekijäryhmät ovat<br />
mukana muutoksia tehtäessä. - Uudet<br />
ateria-ajat vaikuttivat myös henkilöstön<br />
työaikoihin. Iltapäiväkahvi<br />
siirrettiin tarjottavaksi klo 14 eli tuntia<br />
myöhemmäksi. Samaten päivällisaikaa<br />
siirrettiin tunnilla kuudestatoista<br />
seitsemääntoista. Iltapala tarjoiltiin<br />
aikaisemmin 18.30 ja nyt klo 20.<br />
Koko henkilöstölle tiedotettiin asiasta<br />
ja ravitsemussuunnittelija piti<br />
yleisiä infotilaisuuksia ravitsemushoitosuosituksista<br />
ja uusista ateriaajoista.<br />
Asiaa käsiteltiin erilaisissa kokouksissa<br />
ja sairaalan omassa viikkotiedotteessa.<br />
Birgit Vuorio totesi, että potilaat<br />
ovat olleet tyytyväisiä.<br />
- Osastolla uusi ateriarytmi tukee<br />
paremmin päivittäisen hoitotyön toteutumista<br />
käytännössä. Sairaalahuollon<br />
työaikamuutos paransi työjärjestystä<br />
ja lisäsi työtyytyväisyyttä.<br />
Ravintokeskuksessa muutos sujui<br />
joustavasti.<br />
Hän muistutti, että potilaan hyvä<br />
ravitsemushoito on tärkeä osa laadukasta<br />
hoitoa. Hän korosti myös moniammatillista,<br />
sujuvaa yhteistyötä.<br />
Potilaan kannalta ja saadun palautteen<br />
mukaan, muutokset edistävät<br />
terveyttä ja potilaan hyvinvointia ja<br />
hyvää oloa. Ruokailu oli myös sosiaalinen<br />
vuorovaikutustilanne ja es-<br />
2/2011 Terveys ja Talous<br />
Koulutuspäivien osanottajat kuuntelivat suurella mielenkiinnolla Juankosken<br />
tuotantokeittiön suunnitteluun ja toimintaan liittyviä esityksiä Juankoskella.<br />
teettisyys ja makunautinto tuottivat<br />
mielihyvää. Prosessit tukevat potilaan<br />
kokonaishoitoa. On hyvä muistaa, että<br />
prosessiin liittyy kolme tasoa: suunnittelu,<br />
toteutus ja arviointi. Ravitsemukseen<br />
liittyvä ohjaus ja neuvonta korostuvat<br />
hoitotyössä.<br />
Birgit Vuorio painotti, että ravitsemushoito<br />
on keskeinen osa jokaisen<br />
potilaan yksilöllistä hoitoa.<br />
- On myös huomioitava potilaiden<br />
toiveet. Ravitsemushoidossa on korostettava<br />
terveyden edistämisen näkökulmaa.<br />
Tänä päivänä puhutaan<br />
paljon siitä, että esimerkiksi vanhukset<br />
eivät saa tarpeeksi ravintoa. Vajaaravitsemusriskitesti<br />
on juurrutettava<br />
osaksi arkipäivää. Tämä on jatkuva<br />
prosessi ja sitä pitää koko ajan seurata<br />
ja taata sen jatkuvuus.<br />
Tahkon koulutuspäivässä mielenkiintoisen<br />
luennon piti myös Jyväskylän<br />
yliopiston solubiologian dosentti<br />
Vuokko Kovanen, joka on tutkinut<br />
solujen maailmaa hyvin monipuolisesti.<br />
Hän perusteli kuulijoille ajatusta, että<br />
hyvinvointi alkaa soluista.<br />
Työelämänkehittäjä KM Riitta<br />
Syrén-Laine Psykologian TietoTaito<br />
Oy:stä pohdiskeli miten työhyvinvointistrategia<br />
muutetaan operatiiviseksi<br />
toiminnaksi. Tänä päivänä vaaditaan<br />
muutosherkkyyttä, joustavuutta<br />
ja jatkuvaa uuden oppimista. Tilanteet<br />
on osattava ennakoida ja tarvitaan<br />
tilanteiden ennakointia ja ennen<br />
muuta toimivaa esimiehen ja alaisen<br />
suhdetta. Kun tavoitteet ja toimintatavat<br />
työssä ovat kirkkaina selvillä ja<br />
työt mitoitettu tekijän voimavarojen<br />
mukaan, töissä on hyvä olla ja tulosta<br />
syntyy.<br />
Koulutuspäivien aikana tutustuttiin<br />
myös Savon Koulutuskuntayhtymän<br />
Ekocentrian kautta toteutettavaan kestävät<br />
julkiset elintarvikehankinnat eli<br />
KETJU-hankkeeseen. Siinä on mukana<br />
uusittu Portaat Luomuun -ohjelma.<br />
KestITÄ on vuosille 2009-2011 ajoittuva<br />
ESR-koulutushanke. Hankkeessa<br />
järjestetään syventäviä kestävän kehityksen<br />
koulutuksia ja seminaareja julkisella<br />
sektorilla toimiville kohderyhmille.<br />
Hankkeen avulla lisätään kohderyhmien<br />
kestävän kehityksen osaamista.<br />
Kestäviä valintoja tekemällä julkiset<br />
ruokapalvelut ja niihin läheisesti liittyvät<br />
henkilöt toimivat edelläkävijöinä<br />
ja esimerkkinä omassa työyhteisössään<br />
kuluttajille ja yksityisen sektorin<br />
toimijoille. Ruokapalveluilla on merkittävä<br />
rooli laatu- ja ympäristöasioiden<br />
välittäjänä.<br />
Tedyn puheenjohtaja Jari Korhonen<br />
oli tyytyväinen koulutuspäiviin ja kertoi<br />
myös palautteen olleen hyvää.<br />
- Aiheet olivat ajankohtaisia. Esimerkiksi<br />
palvelukeittiöiden palveluprosesseja<br />
mietitään ja kehitetään<br />
koko ajan. Ammattikeittiöt ovat tänä<br />
päivänä entistä tärkeämmässä asemassa<br />
ihmisten kokonaishyvinvoinnin<br />
kannalta. ■<br />
35
Tuloksellisuuden keinoin<br />
kohti parempaa<br />
kokonaisuutta<br />
Anu RAntAnen<br />
ruokapalvelupäällikkö, restonomi<br />
Tuloksellisuus on toiminnan kehittämistä jo olemassa<br />
olevilla resursseilla kohti parempaa kokonaisuutta.<br />
Kehittämisen onnistuminen ei ole organisaation<br />
koosta tai palvelunluonteesta kiinni, eikä se vaadi<br />
suuria rahallisia panostuksia.<br />
Tuloksellisuus on noussut keskeiseksi<br />
käsitteeksi kuntasektorilla.<br />
Tuloksellisuuden kehittämisen<br />
päämääränä on kunnallisten<br />
palveluiden parantaminen niin, että<br />
ne vastaavat paremmin palvelujen<br />
käyttäjien ja kuntalaisten tarpeita. Tuloksellisuustyö<br />
on pitkäjänteistä työelämän<br />
laadun ja toiminnan kehittämistä.<br />
Tavoitteena on tuottaa jo olemassa<br />
olevilla resursseilla tarkoituksenmukaisempia<br />
ja laadullisesti parempia<br />
palveluita.<br />
Tie organisaation menestykseen piilee motivoituneessa ja hyvinvoivassa henkilöstössä. Tämä tuo suurimman haasteen esimiehille.<br />
36 Terveys ja Talous 2/2011
Tuloksellisuus ei ole yhtä<br />
kuin tuottavuus<br />
Tuloksellisuustyöstä puhuttaessa kiteytyvät<br />
ajatukset usein tuottavuuteen.<br />
Tämä antaa tuloksellisuuden käsitteelle<br />
virheellisen ja harhaanjohtavan<br />
merkityksen. Tuloksellisuudessa<br />
yhtenä osana on luonnollisesti tuottavuus,<br />
mutta tässäkin tapauksessa<br />
puhutaan suuremmasta kokonaisuudesta<br />
kun perinteisestä tuotosten<br />
ja panosten suhteesta.<br />
Tuloksellisuudessa pyritään ottamaan<br />
huomioon kaikki ne tekijät,<br />
jotka takaavat organisaatiolle hyvän<br />
tuloksen. Tasapainotettu mittaristo<br />
toimii hyvin tuloksellisuuden<br />
kehittämisen välineenä<br />
ja antaa hyvät lähtökohdat näkökulmien<br />
tasapainoiselle tarkastelulle<br />
ja arvioinnille.<br />
Halu kehittyä<br />
Tuloksellisuuden parantaminen<br />
ei ole organisaation<br />
koosta kiinni. Myöskään<br />
palvelunluonne ei ole<br />
esteenä tuloksellisuuden lisäämiselle.<br />
Tuloksellisuus ei myöskään vaadi<br />
toteutuakseen resurssien lisäämistä,<br />
ei henkilöstön muodossa, ei koneiden<br />
ja laitteiden muodossa tai materiaalien<br />
muodossa. Ennen kaikkea se vaatii<br />
organisaation sitoutumista ja halua<br />
kehittyä.<br />
Tuloksellisuuden toteutumisen perusedellytys<br />
on toiminnan kokonaisuuden<br />
hahmottaminen ja ydintehtävän<br />
kirkastaminen. On ymmärrettävä<br />
oma tehtävä kokonaisuuden osana ja<br />
sitouduttava siihen.<br />
Tuloksellisuus<br />
ruokapalveluissa<br />
Omassa tutkimustyössäni sovelsin tuloksellisuuden<br />
käsitettä julkiseen ruokapalveluun.<br />
Kehitettävä organisaatio<br />
oli osana keskisuuren kunnan organisaatiota.<br />
Ruokapalvelussa perusasioita<br />
oli kehitetty viimeisen kahden vuoden<br />
aikana jokseenkin paljon; paneuduttu<br />
ydintehtävän kirkastamiseen,<br />
tilausten ja toimitusten oikeellisuuteen<br />
ja henkilöstön jaksamiseen.<br />
Ruokapalvelu oli saatettu kokonaisuutena<br />
hyvin toimivaksi yksiköksi,<br />
ongelmia oli kuitenkin mm. henkilös-<br />
2/2011 Terveys ja Talous<br />
LIITE 3.<br />
TULOSKORTTI/RUOKAPALVELU<br />
NÄKÖKULMA KRIITTINEN<br />
MENESTYSTEKIJÄ<br />
TALOUS<br />
taloudellinen suorituskyky<br />
ASIAKAS/<br />
VAIKUTTAVUUS<br />
asiakastyytyväisyys/vaikuttavuus<br />
SISÄINEN<br />
TEHOKKUUS<br />
prosessit<br />
HENKILÖSTÖ<br />
motivoitunut ja koulutettu<br />
henkilöstö<br />
tön sitouttamisessa, prosessiajattelussa<br />
ja kokonaisuuden hallinnassa ja<br />
seurannassa. Tuloksellisuuden todentamisen<br />
välineeksi otettiin Määttä &<br />
Ojalan (1999) kehittämä tasapainoisen<br />
onnistumisen strategia.<br />
Kehittämistyö aloitettiin vision,<br />
strategian ja toiminta-ajatuksen luomisesta.<br />
Näiden pohjalta valittiin tuloskorttiin<br />
näkökulmat. Näkökulmiksi<br />
muodostuivat talous, asiakas/vaikuttavuus,<br />
sisäinen tehokkuus ja henkilöstö.<br />
Näkökulmat avattiin tuloskorttiajatuksen<br />
mukaisesti kriittisiksi<br />
menestystekijöiksi. Tämän lisäksi<br />
kriittisille menestystekijöille valittiin<br />
arviointikriteerit.<br />
Tuloskortin näkökulmat, kriittiset<br />
menestystekijät ja arviointikriteerit<br />
tasapainotettiin niin, että jokaisella<br />
tekijällä on vähintään välillinen myötävaikutus<br />
strategian lunastamiseen.<br />
Tasapainottamisessa testattiin valittuja<br />
näkökulmia myös syy-seuraussuhteiden<br />
kautta. Tärkeää on löytää sellaiset<br />
näkökulmat, joiden välillä vallitsee<br />
selkeät riippuvuussuhteet. Syyseuraussuhteiden<br />
konkretisointia varten<br />
kuvattiin ruokapalvelun toiminta-<br />
taloudellisuus<br />
talousarvion mukainen tulos<br />
kustannusrakenne<br />
palvelun käyttöaste<br />
ravitsemussuositusten<br />
täyttyminen<br />
palvelukyky<br />
resurssien kohdentaminen<br />
keittiötilojen tuottavuus<br />
toimintamallien toimivuus<br />
- työntekijöiden sitouttaminen<br />
yhteiseen päämäärään<br />
- koulutettu henkilöstö<br />
- hyvinvoiva henkilöstö<br />
- työtyytyväisyys<br />
ARVIOINTI<br />
suorite / euro<br />
suorite / henkilötyövuosi<br />
nolla tilinpäätös<br />
prosenttia kustannuksista<br />
(henkilöstö, elintarvikkeet,<br />
kuljetukset,)<br />
käyttöaste asiakkaat /<br />
kuntalaiset<br />
suositusten toteutuminen<br />
ruokalistassa<br />
asiakastyytyväisyys<br />
prosessien mukainen<br />
työskentely<br />
suoritteita/keittiöneliö<br />
kehityskeskusteluissa arvio<br />
toiminnan sujuvuudesta<br />
strategian toteutuminen<br />
koulutustilaisuudet / vuosi<br />
sairaus poissaolot / vuosi<br />
henkilöstön virkistys<br />
tapahtumat / vuosi<br />
kehittämisideat/vuosi<br />
prosessit kokonaisuuksina. Kokonaisuuksien<br />
kuvaaminen auttoi työntekijöitä<br />
hahmottamaan toiminnan riippuvuussuhteita,<br />
miten minun toimintani<br />
vaikuttaa muiden työhön.<br />
Tämän tapaista ajattelua voidaan<br />
hyödyntää myös oman työn vastuullistamisen<br />
ja arvostuksen näkökulmista<br />
– miksi minun työpanokseni on<br />
tärkeä tässä kokonaisuudessa ja mistä<br />
työnosuudesta minä olen vastuussa.<br />
Ohjaus tärkeää<br />
Syy-seuraussuhde ketjujen muodostamisessa<br />
ja toimintaprosessien työstämisessä<br />
on tärkeää ohjaus. Työ on<br />
hyvä tehdä ryhmissä ja prosessikuvauksissa<br />
oikean lähestymistavan löytäminen<br />
on ensiarvoisen tärkeää. Tässä<br />
tapauksessa lähdettiin liikkeelle yksittäisten<br />
työvaiheiden kirjaamisesta liimalapuille,<br />
jotka sitten asetettiin taululle<br />
oikeisiin kohtiin työpäivää. Työpäivän<br />
sisällä mietittiin myös toimien<br />
vaikutuksia – jos tämä ei mene näin,<br />
37
38<br />
Tarvitsetko rahoitusta<br />
yrityksen perustamiseen<br />
tai sen toimintaan?<br />
Finnvera voi rahoittaa<br />
aloittavaa tai jo toimivaa<br />
pk-yritystä. Voimme rahoittaa<br />
myös sosiaali- ja terveysalan<br />
yrityksiä useilla laina- ja takaustuotteillamme<br />
yhteistyössä<br />
muiden rahoittajien kanssa.<br />
Lisätietoja www.fi nnvera.fi<br />
ja puhelinpalvelustamme<br />
020 690 782.<br />
Finnveran<br />
rahoituksella<br />
eteenpäin!<br />
niin mitä se aiheuttaa toimintaketjun loppupäähän.<br />
Syy-seuraussuhde ketjujen työstämisessä esimerkin esittäminen<br />
auttaa alkuun, mutta kokonaisuuksien ymmärtäminen<br />
luo omat haasteensa. Syy-seuraussuhteissa pitää<br />
toimintaa ymmärtää laajemmin kuin vain oman työpisteen<br />
näkökulmasta ja usein julkisessa ruokapalvelussa kokonaisuuden<br />
muodostaa useampi toimipiste.<br />
Onnistuneet ketjut auttavat kuitenkin henkilöstön sitouttamisessa,<br />
ymmärretään miten kaikki tekijät ja toimijat<br />
vaikuttavat toisiinsa. Lisäksi monelle vieraat asiat kuten<br />
toiminta-ajatus, visio ja strategia muuttuvat konkreettisiksi<br />
toimiksi.<br />
Tuloskortin kertomaa<br />
Tuloskortti ajattelu antaa toiminnalle suunnitelmallisuutta<br />
ja seurattavuutta. Se auttaa talouden ja toiminnan suunnittelussa<br />
ja pyrkii konkretisoimaan toimintaa. Tuloskortti voi<br />
toimia erinomaisena apuvälineenä tai vastavuoroisesti se voi<br />
olla erittäin raskas ja hyödytön työkalu. Oikein rakennettuna<br />
se toimii organisaation koosta riippumatta suunnittelun<br />
välineenä.<br />
Toisessa ääripäässä se ei kuvaa organisaation toimintaa tai<br />
anna toiminnasta oikeita lukuja. Usein näkee tuloskortteja,<br />
jotka kulkevat läpi koko toimintaympäristön samankaltaisina<br />
ja niiden kyky ilmentää strategiaa jää arvoitukseksi. Ei<br />
myöskään riitä, että tuloskortti laaditaan hyvin, vaan tuloskortti<br />
tulee saattaa myös toiminnan tasolle. Eri näkökulmat<br />
ja niistä johdetut kriittiset menestystekijät on saatava esille<br />
toiminnassa.<br />
Henkilöstöä ja sen merkitystä ei voida korostaa liikaa. Organisaatio<br />
ei voi tehdä tulosta tai menestyä ilman osaavaa ja<br />
motivoitunutta henkilöstöä. Tämä olisi hyvä muistaa myös<br />
tuloskorttia koostettaessa ja ennen kaikkea tuloskorttia vietäessä<br />
toiminnan tasolle. Panostukset henkilöstön jaksamiseen,<br />
motivoimiseen ja kouluttamiseen ovat aina askel kohti<br />
menestyksellistä toimintaa, mitattiinpa se millä mittarilla<br />
tahansa.<br />
Ruokapalvelut murroksessa<br />
Ruokapalvelu on alana murroksessa siinä missä muutkin<br />
julkiset palvelut tänä päivänä. Joka päivä pohditaan toiminnan<br />
säilymistä kunnan omana toimintana ja tätä kautta joudumme<br />
perustelemaan olemassaolomme tärkeyttä ja kehittämään<br />
toimintaamme.<br />
Ruoka on myös koko ajan kirjoitusten kohteena, me kaikki<br />
syömme, sen vuoksi meillä kaikilla on myös mielipide<br />
asiasta. Puhutaan rahasta ja rahan riittävyydestä. Puhutaan<br />
kouluruoasta, kalapuikoista ja ulkolaisista perunoista.<br />
Totuus on kuitenkin se, että julkisissa ruokapalveluissa<br />
kautta Suomen työskennellään meidän jokaisen parhaaksi<br />
tarjoten maukkaita lounaita työpäiväämme ja lastemme<br />
nautittavaksi. Ruokaa valmistavat rautaiset ammattilaiset<br />
suurella sydämellä. Annetaan heille arvostusta hyvästä<br />
työstä. Mutta muistettava on kuka arvostuksen antaa, jos<br />
ajatus ei lähde meistä itsestämme – arvostetaan siis omaa<br />
työtämme ja osaamistamme! ■<br />
Terveys ja Talous 2/2011
Näkökulmia sosiaali- ja<br />
terveyspalvelujen<br />
suunnitteluun<br />
Erkki Vauramo<br />
professori, tutkija<br />
Aalto-yliopisto<br />
Toisen maailmansodan jälkeen<br />
Euroopan ja Suomen sosiaali- ja<br />
terveyspalvelut ovat jatkuvasti<br />
kasvaneet. Näin ei voida enää jatkaa.<br />
EU:n julkinen talous on ollut vuonna<br />
20<strong>10</strong> useissa kriiseissä. Syynä on ollut<br />
julkisen sektorin veropohjaa suurempi<br />
kulutus. Tämä tilanne on myös<br />
Suomessa, jossa vuoden 2011 budjetista<br />
merkittävä osa on lainaa. Erityisen<br />
vaikeaksi tekee tilanteen se, että lainasta<br />
suurin osa käytetään kulutukseen, ei<br />
investointeihin.<br />
Muutokset ovat rajuja, Alankomaissa<br />
vuoden 20<strong>10</strong> marraskuussa määrättiin<br />
kaikki sairaalat leikkaamaan vuo-<br />
den 2011 budjettia 5-6 %. Englannin<br />
hallitus on jäädyttänyt puntamääräisesti<br />
NHS:n budjetin vuoden 20<strong>10</strong> tasolle,<br />
mikä merkitsee vuosittaista 3-4 %<br />
leikkausta toistaiseksi. Suomen kuntasektori<br />
joutuu kulukuurille riippumatta<br />
siitä, mikä puolue voittaa vaaleissa.<br />
Väestö vanhenee –<br />
verotulot laskevat<br />
Tilastokeskuksen väestöennuste<br />
(9/2009) vuosille 20<strong>10</strong> – 2040 on taulukossa<br />
1. Taulukkoon on lisäksi laskettu<br />
yli 75-vuotiaiden kasvukerroin, resurssi<br />
ja resurssi suhteutettuna yli 75-vuotiaiden<br />
määrään. Resurssikäsitteellä tässä<br />
yhteydessä ymmärretään veronmaksukyvyn<br />
muutosta. Se on karkeasti arvioitu<br />
olettamalla, että alle <strong>24</strong>-vuotias opiskeleva<br />
ja yli 65-vuotias eläkkeellä oleva<br />
väestö maksaa vain puolet aikuisväestön<br />
maksamasta verosta. Ennuste olettaa<br />
merkittävää maahanmuuttoa, jonka<br />
toteutuminen on epävarmaa.<br />
Tämän (9/2009) ennusteen mukaan<br />
Taulukko 1. Väestöennuste 20<strong>10</strong> – 2040 koko maa<br />
Taulukko 1. Väestöennuste 20<strong>10</strong> – 2040 koko maa<br />
väestö kasvaa maahanmuuton vuoksi,<br />
ikääntyy ja elää kauemmin. Aikaisemmat<br />
2000-luvun ennusteet poikkesivat<br />
maahanmuuton suhteen alaspäin.<br />
Käytännössä tämä merkitsee verotulojen<br />
pienenemistä, yhtä yli 75-vuotiasta<br />
kohti on tulevaisuudessa käytettävissä<br />
vain puolet nykyisestä resurssista.<br />
Suomi OECD:n<br />
terveystilastossa<br />
Terveydenhuollon palvelujärjestelmän<br />
suunnittelussa on tärkeä tietää, mikä<br />
on lähtötilanne. Taulukkoon 2 on poimittu<br />
OECD:n terveystilastosta (Health<br />
Data 20<strong>10</strong>) muutamia avainlukuja, kuten<br />
sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan<br />
määrä ja toimenpiteet <strong>10</strong>00<br />
asukasta kohti, laitoksissa olevien yli<br />
80-vuotiaiden määrä sekä skitsofreniaa<br />
ja dementiaa sairastavien sairaalakäyttö.<br />
Maat ovat laskevassa järjestykseen<br />
vertailun helpottamiseksi. Luvut<br />
ovat merkityltä vuodelta tai viimeiset<br />
saatavilla olevat.<br />
Taulukko 1. Väestöennuste 20<strong>10</strong> – 2040 koko maa<br />
20<strong>10</strong> 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2040/20<strong>10</strong><br />
20<strong>10</strong> 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2040/20<strong>10</strong><br />
Ikäluokat yhteensä 5 356 566 5 454 771 5 546 772 5 625 8<strong>44</strong> 5 683 182 5 716 692 5 730 <strong>42</strong>4 1,07<br />
Ikäluokat - 14 yhteensä 5 356 883 566 557 5 454 897 771 976 5 546 918 772 497 5 625 920 8<strong>44</strong> 954 5 683 9<strong>10</strong> 182 290 5 716 894 692 976 5 730 886 <strong>42</strong>4 557 1,07 1,00<br />
- 15 14- <strong>24</strong> 883 656 557 232 897 634 976 546 918 598 497 573 920 607 954 450 9<strong>10</strong> 6<strong>26</strong> 290 164 894 632 976 639 886 629 557 789 1,00 0,96<br />
15 25 - <strong>24</strong> <strong>44</strong> 1 656 339 232 401 1 634 333 546 358 1 598 371 573 486 1 607 353 450 035 1 6<strong>26</strong> 320 164 949 1 632 3<strong>10</strong> 639 409 1 629 296 789 215 0,96 0,97<br />
25 45 - <strong>44</strong> 64 1 339 536 401 638 1 333 459 358 354 1 371 382 486 180 1 353 350 035 233 1 320 331 949 419 1 3<strong>10</strong> 330 409 708 1 296 369 215 483 0,97 0,89<br />
45 65 - 64 74 1 536 507 638 325 1 459 649 354 136 1 382 720 180 478 1 350 686 233 060 1 331 677 419 590 1 330 659 708 230 1 369 6<strong>12</strong> 483 475 0,89 1,21<br />
65 75 - 74 507 433 325 413 649 480 136 401 720 555 478 558 686 708 060 1<strong>12</strong> 677 816 590 770 659 888 230 730 6<strong>12</strong> 935 475 905 1,21 2,16<br />
75 75+ - kerroin 433 1,00 413 480 1,11 401 555 1,28 558 708 1,63 1<strong>12</strong> 816 1,88 770 888 2,05 730 935 2,16 905 2,16<br />
75+ Resurssi kerroin 1,001 1,11 1,00 1,28 1,00 1,63 1,01 1,88 1,01 2,05 1,02 2,16 1,02<br />
Resurssi 75 + kohti 1,00 1 1,00 0,90 1,00 0,78 1,01 0,62 1,01 0,54 1,02 0,50 1,02 0,47<br />
Resurssi Tilastokeskus 75 9/2009 + kohti<br />
Tilastokeskus 9/2009<br />
1,00 0,90 0,78 0,62 0,54 0,50 0,47<br />
2/2011 Terveys ja Talous<br />
39
Tarkasteltaessa sosiaali- ja terveyspalveluiden<br />
työntekijöitä Suomi sijoittuu<br />
hyvin. Norja öljyrahoineen,<br />
Tanska ja Islanti ovat kärjessä. Ruotsi<br />
ja Alankomaat hakevat lisää tehokkuutta<br />
uudelleen organisoimalla rakenteita.<br />
Keskeisissä teollisuusmaissa<br />
kuten WHO:n mallimaassa Ranskassa,<br />
Saksassa, Englannissa ja USA:ssa<br />
on oleellisesti vähemmän työntekijöitä<br />
kuin Suomessa.<br />
Suomen ikärakenne on vielä edullinen,<br />
olemme sijalla 11 yli 80-vuotiaiden<br />
määrässä (4,3 %) ja hivenen alle<br />
EU27 keskiarvon (4,4 %). Julkisessa<br />
keskustelussa esillä olleet vaatimukset<br />
lisähenkilöstöstä on syytä unoh-<br />
40<br />
taa, me joudumme tulemaan toimeen<br />
nykyisillä tai vähemmillä resursseilla.<br />
USA:n väestöä leikataan runsaasti,<br />
250 henkeä tuhatta asukasta kohti vuodessa<br />
eli jokainen amerikkalainen joutuu<br />
kerran neljässä vuodessa jonkin<br />
toimenpiteen kohteeksi. Suomessa joudutaan<br />
toimenpiteeseen joka <strong>10</strong>. vuosi.<br />
Alankomaat, Saksa ja Italia tulevat toimeen<br />
vähemmällä. Myös Suomen sairaanhoitopiirit<br />
leikkaavat erilaisilla indikaatioilla.<br />
Ovatkohan leikkausjonot<br />
todellisen tarpeen mukaisia vai liittyvätkö<br />
ne kapasiteettiin ja paikalliseen<br />
hoitokulttuuriin?<br />
Verrattaessa laitoksissa olevien yli 80<br />
vuotiaiden henkilöiden määrää, mer-<br />
Taulukko 2. OECD maiden terveydenhuollon palvelujen käytön indikaattoreita<br />
Sosiaali- ja terveydenhuollonhenkilökunta<br />
<strong>10</strong>00 asukasta<br />
kohti 2006<br />
Toimenpiteitä<br />
<strong>10</strong>00 asukasta<br />
kohti 2006<br />
Vanhusten <strong>24</strong> h<br />
palveluissa % kaikista<br />
yli 80 vuotiaista,<br />
2008<br />
kitsee Suomen <strong>12</strong>,5 % kaikkiaan 238 352<br />
yli 80-vuotiaista yhteensä 29 800 laitospaikkaa.<br />
Maassamme on kaikkiaan<br />
noin 60 000 erinimikkeistä pitkäaikaispaikkaa,<br />
joten puolet paikoista on alle<br />
80-vuotiaiden käytössä.<br />
Sekä skitsofrenian että dementian<br />
hoitoon käytetään poikkeuksellisen<br />
paljon vuodeosastojaksoja. Taustalla<br />
on sairaaloiden ylikapasiteetti.<br />
Kapasiteetin suunnittelua<br />
tarvitaan<br />
Paremman kuvan saamiseksi tarkastellaan<br />
Netti-Hilmoon perustuen dementian<br />
hoitoa sairaanhoitopiirikoh-<br />
Skitsofrenia, jaksoja<br />
<strong>10</strong>00 asukasta<br />
kohti 2008<br />
Dementia<br />
hoitojaksot <strong>10</strong>00<br />
asukasta kohti 2008<br />
Norja <strong>10</strong>1,1 Yhdysvallat 252 Alankomaat 19,4 Suomi 3,48 Suomi 2,31<br />
Tanska 89,6 Luxemburg 196 Belgia 18,8 Itävalta 1,81 Itävalta 1,<strong>10</strong><br />
Islanti 81,0 Tanska 150 Sveitsi 18,1 Australia 1,78 Unkari 0,92<br />
Alankomaat 78,2 Englanti 149 Islanti 16,7 Sveitsi 1,69 Korea 0,92<br />
Ruotsi 77,2 Sveitsi 145 Ruotsi 15,7 Saksa 1,65 Ranska 0,85<br />
Suomi 70,5 Puola 140 Australia 15,0 Slovakia 1,50 Islanti 0,76<br />
Sveitsi 66,4 Itävalta 140 Norja 14,2 Ruotsi 1,39 Luxemburg 0,72<br />
Englanti 59,1 Kanada <strong>12</strong>8 Tanska 13,6 Luxemburg 1,27 Slovakia 0,57<br />
Yhdysvallat 58,3 Belgia 1<strong>10</strong> Suomi <strong>12</strong>,5 Unkari 1,16 Sveitsi 0,37<br />
Kanada 54,7 Suomi <strong>10</strong>3 Slovenia <strong>12</strong>,5 Uusi Seelanti 1,14 Uusi Seelanti 0,36<br />
Australia 52,1 Australia <strong>10</strong>0 Irlanti <strong>12</strong>,1 Islanti 1,07 Ruotsi 0,36<br />
Luxemburg 51,8 Unkari 90 Saksa 11,5 Kanada 0,93 Saksa 0,34<br />
Saksa 51,3 Saksa 84 Uusi Seelanti <strong>10</strong>,1 Italia 0,83 Englanti 0,32<br />
Belgia 50,1 Italia 80 Kanada 9,7 Espanja 0,73 Australia 0,28<br />
Irlanti 47,9 Alankomaat 79 Japani 8,3 Englanti 0,49 Belgia 0,<strong>26</strong><br />
Uusi Seelanti 46,1 Espanja 74 Unkari 6,4 Turkki 0,<strong>42</strong> Kanada 0,<strong>24</strong><br />
Japani <strong>44</strong>,7 Portugali 72 Tšekki 5,6 Tšekki 0,32 Norja 0,<strong>24</strong><br />
Itävalta <strong>42</strong>,0 Israel 67 Israel 4,5 Portugali 0,32 Tanska 0,21<br />
Ranska 38,5 Uusi Seelanti 63 Viro 4,4 Chile 0,30 Tšekki 0,15<br />
Tšekki 32,1 Irlanti 54 Korea 3,9 Ranska 0,19 Japani 0,11<br />
Portugali 31,1 Slovenia 46 Espanja 3,5 Belgia 0,16 Portugali 0,<strong>10</strong><br />
Slovakia 28,7 Meksiko 43 Puola 2,3 Alankomaat 0,13 Espanja 0,<strong>10</strong><br />
Unkari <strong>26</strong>,8 Norja ..... Itävalta ..... Israel 0,<strong>12</strong> Irlanti 0,09<br />
Espanja <strong>26</strong>,8 Islanti ..... Chile ..... Meksiko 0,<strong>10</strong> Slovenia 0,09<br />
Italia <strong>26</strong>,6 Ruotsi ..... Ranska ..... Puola 0,09 Chile 0,08<br />
Puola 22,8 Japani ..... Kreikka ..... Irlanti 0,07 Alankomaat 0,07<br />
Kreikka 20,5 Ranska ..... Italia ..... Norja 0,06 Puola 0,05<br />
Korea 14,2 Tšekki ..... Luxemburg ..... Tanska 0,03 Israel 0,04<br />
Meksiko 11,2 Slovakia ..... Meksiko ..... Slovenia 0,02 Turkki 0,03<br />
Turkki 8,1 Kreikka ..... Portugali ..... Viro ..... Meksiko 0,01<br />
Chile ..... Korea ..... Slovakia ..... Kreikka ..... Viro …<br />
Viro ..... Turkki ..... Turkki ..... Japani ..... Kreikka …<br />
Israel ..... Chile ..... Englanti ..... Korea ..... Italia …<br />
Slovenia ..... Viro ..... Yhdysvallat ..... Yhdysvallat ..... Yhdysvallat …<br />
Terveys ja Talous 1/2011
taisesti. Saatavina oli diagnoosiluokka<br />
(F 0-9), johon dementia kuuluu. Taulukossa<br />
3 ovat hoitojaksot <strong>10</strong>00 asukasta<br />
kohti, hoitopäivät jakson alusta sekä<br />
vuoden aikana tuotetut hoitopäivät molemmat<br />
myös <strong>10</strong>00 asukasta kohti vuodelta<br />
2008.<br />
Dementian hoidossa jaksojen määrät<br />
<strong>10</strong>00 asukasta kohti vaihtelevat väillä<br />
1,7- 6 eli kertoimella 3,5. Hoitopäiviä<br />
<strong>10</strong>00 asukasta kohti jakson alusta on kertynyt<br />
välille 111 -480 eli kerroin on 4,3 ja<br />
hoitopäiviä vuoden aikana vastaavasti<br />
<strong>10</strong>4 – 608 eli kerroin on 6.<br />
Hoidon kustannukset ovat vuositasolla<br />
ehkä noin 300 miljoonaa euroa arvioituna<br />
terveyskeskuksen hoitopäiväkustannuksilla<br />
180 €/vrk. Pohjois-Pohjanmaan<br />
toimintamallin säästövaikutus<br />
on ehkä noin 80 €/vrk eli <strong>10</strong>0 miljoonaa<br />
euroa.<br />
EU:n palvelurakenteeseen kuuluu 2<br />
hyvin varustettua akuuttisairaansijaa<br />
<strong>10</strong>00 asukasta kohti. Lisäksi tarvitaan<br />
1 sairaansija tuhatta asukasta kohti geriatriseen<br />
kuntoutukseen. Yhteensä tämä<br />
mitoitus merkitsisi Suomessa noin<br />
16 000 sairaansijaa. Sairaanhoitopiireissä<br />
on yhteensä yli 15 000 sairaansijaa ja<br />
terveyskeskussairaaloissa noin 17 000<br />
eli yhteensä noin 32 000 sairaansijaa.<br />
Sairaaloita on puolet liikaa ja siksi dementian<br />
hoitaminen vuodelevolla on<br />
suosittua. Järjestelmä tarvitsee dementiapotilaita.<br />
Suunitteluvastuu<br />
sairaanhoitopiirille<br />
Suomalainen terveydenhuollon nykyinen<br />
suunnittelu poikkeaa kansainvälisestä<br />
suunnittelusta. Ohjelmat<br />
kasvavat yksiköiden sisältä ja<br />
koskevat yksikköjä. Ne perustuvat<br />
päällekkäiseen jatkuvaan kasvuun;<br />
uusi toiminta – uusi henkilökunta.<br />
Tulokset ovat usein huonetilavaatimusluetteloja.<br />
Kustannuksia ja suoritteita<br />
ei ole kytketty tilankäyttöön.<br />
Nyt tarvitaan maakunnallinen kaikki<br />
kunnat kattava kokonaisnäkemys<br />
palveluista alkaen erikoissairaanhoidosta<br />
päättyen vanhuspalveluihin.<br />
Alueellinen terveydenhuollon yleissuunitelman<br />
käyttöönotto noin 15 –<br />
25 vuoden tähtäimellä on välttämätöntä<br />
ennen kuin saadaan palvelujärjestelmä<br />
sovitettua vanhenevan väestön<br />
tarpeisiin ja alueen tulevaan maksukykyyn.<br />
Pitkä jänneväli on perusteltu<br />
siksi, että rakennusprojektit yleensä<br />
venyvät 7 – 15-vuotiaiksi, jolloin<br />
Taulukko 3. Dementian hoito eri sairaanhoitopiireissä vuonna 2008<br />
Hoitojaksot / <strong>10</strong>00 as.<br />
arvoina<br />
2008<br />
Hoitopäivät jakson<br />
alusta / <strong>10</strong>00 as.<br />
arvoina<br />
2008<br />
vuoteen 2025 on aikaa tavallaan kaksi<br />
suunnitteluyksikköä.<br />
Maakunnallinen toimintamalli voisi<br />
olla sairaalan ja avohoidon palveluverkko.<br />
Suomalainen sairaanhoitopiiri,<br />
noin <strong>12</strong>0 000 – 250 000 asukasta,<br />
vastaa keskikokoista eurooppalaista<br />
kaupunkia, jossa on tavallisesti 300-<br />
500 sairaansijainen sairaala ja hajautettu<br />
lähipalvelujärjestelmä. Tästä voisi<br />
ottaa mallia. Toiminnan keskus on<br />
ydinsairaala, joka käsittää päivystyksen,<br />
tehohoidon, leikkaussalit, avohoitokeskuksen,<br />
ennalta suunnitellun hoidon<br />
ja itsenäisiä osaamiskeskuksia kuten<br />
silmätaudit. Geriatrinen kuntoutussairaalaverkko<br />
on helposti luotavissa<br />
aluesairaaloista ja suurimmista terveyskeskuksista.<br />
Seudun terveydenhuollon suunnittelu<br />
pitäisi olla yhtä luontainen asia kuin<br />
seutukaavoitus. Vastuu alueen kokonaissuunnittelusta<br />
kuuluu mutkattomasti<br />
sairaanhoitopiirille. Tätä velvollisuutta<br />
ei ole suoraan vielä yksikäsitteisesti<br />
määritelty, mutta lainsäädännössä<br />
on monia ohjaukseen tai konsultaatioon<br />
velvoittavia pykäliä. Varmuuden<br />
vuoksi se pitäisi saada lakisääteiseksi<br />
sairaanhoitopiirien velvoitteeksi. ■<br />
Hoitopäivät vuoden alusta<br />
/ <strong>10</strong>00 as.<br />
arvoina<br />
Pirkanmaan shp 5,96 Etelä-Karjalan shp 480 Päijät-Hämeen shp 608<br />
Etelä-Pohjanmaan shp 5,62 Vaasan shp 478 Pohjois-Karjalan shp 554<br />
Pohjois-Karjalan shp 5,58 Pohjois-Karjalan shp <strong>44</strong>5 Pohjois-Savon shp 522<br />
Pohjois-Savon shp 5,20 Länsi-Pohjan shp 439 Vaasan shp 454<br />
Vaasan shp 5,<strong>12</strong> Itä-Savon shp 438 Lapin shp <strong>42</strong>0<br />
Lapin shp 5,01 Etelä-Pohjanmaan shp 373 Etelä-Pohjanmaan shp 396<br />
Länsi-Pohjan shp 4,68 Pohjois-Savon shp 355 Länsi-Pohjan shp 389<br />
Päijät-Hämeen shp 4,34 Päijät-Hämeen shp 338 Etelä-Karjalan shp 367<br />
Keski-Suomen shp 3,62 Varsinais-Suomen shp 337 Pirkanmaan shp 343<br />
Kainuun shp 3,40 Pirkanmaan shp 308 Itä-Savon shp 303<br />
Etelä-Savon shp 3,32 Keski-Suomen shp 275 Varsinais-Suomen shp 284<br />
Varsinais-Suomen shp 3,28 Kanta-Hämeen shp <strong>26</strong>4 HUS <strong>26</strong>6<br />
Kanta-Hämeen shp 3,14 HUS 259 Kymenlaakson shp 255<br />
Etelä-Karjalan shp 2,99 Lapin shp 257 Kainuun shp 252<br />
HUS 2,97 Kymenlaakson shp 253 Etelä-Savon shp <strong>24</strong>3<br />
Satakunnan shp 2,86 Etelä-Savon shp 221 Keski-Suomen shp 238<br />
Itä-Savon shp 2,81 Kainuun shp 174 Satakunnan shp 221<br />
Kymenlaakson shp 2,19 Keski-Pohjanmaan shp 166 Kanta-Hämeen shp 207<br />
Pohjois-Pohjanmaan shp 1,85 Satakunnan shp 151 Keski-Pohjanmaan shp 134<br />
Keski-Pohjanmaan shp 1,70 Pohjois-Pohjanmaan shp 111 Pohjois-Pohjanmaan shp <strong>10</strong>4<br />
Koko maa 3,65 Koko maa 286 Koko maa 307<br />
1/2011 Terveys ja Talous 41<br />
2008
Uusi tietokanta<br />
avuksi<br />
Mariitta Vaara<br />
tutkija<br />
Toimintakyvyn<br />
asiantuntijat ovat laatineet<br />
suosituksia toimintakyvyn<br />
mittaamisesta ja<br />
arvioinnista erilaisissa<br />
käyttötilanteissa ja<br />
arvioineet siihen<br />
soveltuvia, olemassa<br />
olevia mittareita. Uusi<br />
tietokanta on tarkoitettu<br />
apuvälineeksi sosiaali- ja<br />
terveydenhuollon<br />
ammattilaisille.<br />
Toimintakyvyn mittaamisessa<br />
ja arvioinnissa tarvitaan kansallisesti<br />
sovittuja hyviä käytäntöjä<br />
ja mittareita. Toimintakyvyn<br />
luotettava arviointi parantaa kansalaisten<br />
yhdenvertaisuutta esimerkiksi<br />
toimintakykyperustaisia etuuksia<br />
jaettaessa. Yhdenmukaiset menettelytavat<br />
ja yhtenäinen kirjaaminen<br />
ovat myös edellytys toimintakykyä<br />
koskevan tiedon välittymiselle ja tiedon<br />
käytölle sähköisissä asiakastietojärjestelmissä.<br />
Yhdenmukaistamisen<br />
välttämättömyys<br />
SuSanna SyrjäSuo<br />
suunnittelija<br />
Työ- ja toimintakykyä arvioidaan jatkuvasti<br />
yksilö- ja väestötasolla monissa<br />
eri tilanteissa ja eri syistä, mut-<br />
PäiVi Sainio<br />
projektipäällikkö<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos<br />
<strong>42</strong> Terveys ja Talous 2/2011
ta arviointikäytännöt ja mittarit ovat<br />
hyvin erilaisia. Menetelmien kirjo on<br />
laaja, niiden soveltaminen vaihtelee,<br />
eivätkä käyttöön valitut mittarit aina<br />
perustu näyttöön niiden pätevyydestä.<br />
Mittaus- ja arviointikäytäntöjen<br />
yhdenmukaistamisen tarve on<br />
suuri hoito-, palvelu- ja kuntoutuspolkujen<br />
sekä tulosten vertailukelpoisuuden<br />
parantamiseksi.<br />
TOIMIA-tietokanta on uusi väline<br />
helpottamaan sosiaali- ja terveysalan<br />
ammattilaisten työtä. Se sisältää monipuoliset<br />
tiedot keskeisistä toimintakyvyn<br />
mittaus- ja arviointimenetelmistä.<br />
Tammikuussa 2011 avattu<br />
tietokanta on tarkoitettu kaikkien<br />
toimintakyvyn mittaamisen parissa<br />
työskentelevien työkaluksi, niin kliiniseen<br />
käyttöön kuin tutkimukseen<br />
ja opetukseenkin. Tietokantaan pääsee<br />
osoitteesta www.toimia.fi.<br />
Tällä hetkellä tietokanta sisältää<br />
noin 60 toimintakykymittaria kuvauksineen.<br />
Tietokannasta voi ladata<br />
mittareihin liittyvät kysely- ja mittauslomakkeet<br />
sekä suoritusohjeet<br />
käyttöönsä. Jos mittari ei ole vapaasti<br />
saatavilla, ilmoitetaan taho, josta<br />
sen saa hankittua käyttöönsä.<br />
TOIMIA:n moniammatilliset asiantuntijaryhmät<br />
ovat laatineet arviot<br />
mittareiden soveltuvuudesta eri<br />
käyttötarkoituksiin. Arviointi perustuu<br />
tietoihin mittarin pätevyydestä,<br />
toistettavuudesta sekä käyttökelpoisuudesta.<br />
Näistä mittarin ominaisuuksista<br />
tulee olla riittävästi näyttöä,<br />
jotta mittaria voidaan suositella<br />
käytettäväksi. Arvioinnin tulos esitetään<br />
sekä sanallisesti että liikennevalojen<br />
avulla. Näin käyttäjälle välittyy<br />
helposti tieto siitä, soveltuuko mittari<br />
käytettäväksi juuri kyseessä olevaan<br />
käyttötarkoitukseen (kuva 1).<br />
Suosituksia eri<br />
käyttötarkoituksiin<br />
Tietokanta sisältää mittareiden lisäksi<br />
myös kansallisten asiantuntijaryhmien<br />
laatimia suosituksia ja menettelytapaohjeita<br />
toimintakyvyn mittaamisesta<br />
eri käyttötilanteissa. Suosituksissa<br />
on syvennytty keskeisiin ja<br />
2/2011 Terveys ja Talous<br />
ajankohtaisiin aiheisiin.<br />
Työurien pidentäminen on yhteiskunnallisesti<br />
keskeinen tavoite, johon<br />
pääsemiseksi etsitään kuumeisesti<br />
keinoja. Yksi merkittävä keino on<br />
pyrkiä vaikuttamaan työssä jaksamisen<br />
ongelmiin mahdollisimman varhaisessa<br />
vaiheessa. Työterveyshuollolla<br />
on ratkaiseva rooli tulkita oikein<br />
erilaiset merkit työkykyä uhkaavasta<br />
tilanteesta. TOIMIAssa on valmisteltu<br />
suositus siitä, millaisilla menetelmillä<br />
työkyvyn aleneminen voidaan<br />
tunnistaa ajoissa. Lisäksi on tulossa<br />
menettelytapasuositus toimintakyvyn<br />
arviointiin työttömien työhönpaluun,<br />
työllistymisen ja työmarkkinakykyisyyden<br />
arvioimiseen ja edistämiseen.<br />
TOIMIA-tietokanta sisältää toimintakyvyn mittareita ja niiden soveltuvuusarvioita.<br />
➠<br />
43
Huoli palvelujen<br />
riittävyydestä<br />
Kun väestö ikääntyy lähivuosikymmeninä<br />
voimakkaasti, on huoli iäkkäiden<br />
henkilöiden palveluiden riittävyydestä<br />
todellinen. Yhtenäinen<br />
käytäntö toimintakyvyn mittaamiseksi<br />
palveluiden tarvetta arvioitaessa<br />
on tärkeää kansalaisten yhdenvertaisuuden<br />
kannalta. TOIMIAn asiantuntijoiden<br />
laatima suositus tarjoaa<br />
ohjeita ja mittareita palvelutarvet-<br />
<strong>44</strong><br />
Asiantuntijaverkosto<br />
tietokannan takana<br />
ta arvioivien käyttöön ja palvelujen<br />
myöntämisestä päättäville tahoille<br />
sosiaali- ja terveydenhuollossa. Suosituksen<br />
keskeinen sanoma on, että<br />
arviointitilanteen keskiössä on iäkkään<br />
henkilön koko elämäntilanne ja<br />
että hänen itsenäisyytensä, toimijuutensa<br />
ja tarpeensa otetaan huomioon<br />
laaja-alaisesti.<br />
Tietokannasta löytyy myös mittareita<br />
vammaisten henkilöiden toimintakyvyn<br />
ja toimenpiteiden tarpeen<br />
arviointiin ja vaikutusten seu-<br />
Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehittäminen edellyttää<br />
moniammatillista ja laaja-alaista asiantuntemusta. Asiantuntemus<br />
on koottu kansalliseksi TOIMIA-verkostoksi, jonka toimintaa koordinoi<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkoston osapuolina ovat mm.<br />
sosiaali- ja terveysministeriö, Kela, Kuntaliitto, Työterveyslaitos ja monet<br />
muut toimijat tutkimusta ja kliinistä työtä tekevistä organisaatioista.<br />
TOIMIA-verkoston työtä tehdään viidessä asiantuntijaryhmässä, jotka<br />
ratkovat mittaamisen ja arvioinnin haasteita erilaisista näkökulmista:<br />
* Iäkkäiden toimintakyky -ryhmä kartoittaa toimintakyvyn mittausmenetelmiä<br />
iäkkäiden henkilöiden tarpeita silmällä pitäen.<br />
* Työikäisten toimintakyky -ryhmä tarkastelee toimintakyvyn arviointia<br />
työkyvyn ja työikäisten, sekä työssä olevien että työtä vailla<br />
olevien, näkökulmasta.<br />
* Vaikeavammaisten toimintakyky -ryhmä keskittyy aikuisiän merkittäviä<br />
toimintarajoitteita aiheuttaviin neurologisiin sairauksiin: mitä<br />
mittareita kannattaa käyttää esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöitä,<br />
MS-tautia sairastavien, selkäydinvammaisten tai aivovammapotilaiden<br />
toimintakykyä arvioitaessa.<br />
* Toimintakyky väestötutkimuksessa -ryhmän tavoitteena on hakea<br />
luotettavat menetelmät, joilla voidaan selvittää väestön fyysisen,<br />
psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn tasoa ja jakaumaa, niiden ajallisia<br />
muutoksia sekä ennakoida tulevia muutoksia. Pätevät tiedot väestöstä<br />
ovat sosiaali- ja terveyspolitiikan tärkeä lähtökohta ja arviointiväline.<br />
* Toimintakyvyn käsitteet ja termit -ryhmä harmonisoi toimintakykyyn<br />
liittyvää terminologiaa sekä kartoittaa mittaus- ja arviointimenetelmien<br />
yhteyksiä kansainväliseen toimintakykyluokitukseen<br />
(ICF) terminologisen yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi. Mahdollisimman<br />
yksiselitteinen toimintakyvyn mittaamisen termistö helpottaa<br />
niin eri ammattikuntien välistä yhteistyötä kuin sähköisten tietojärjestelmien<br />
kehittämistä.<br />
rantaan. Suosituksissa on otettu huomioon<br />
myös kansainväliset suositukset,<br />
jotta vertailukelpoisuus ja käytännöt<br />
olisivat yhdenmukaisia eri<br />
maissa.<br />
Sosiaalisen toimintakyvyn arviointi<br />
ja mittaaminen on merkityksellinen<br />
mutta vähän tunnettu aihepiiri. Tässä<br />
vaiheessa TOIMIAn asiantuntijat<br />
ovat tarkastelleet ilmiötä väestötutkimuksen<br />
näkökulmasta ja kartoittaneet<br />
sitä, millaisilla menetelmillä parhaiten<br />
tutkitaan kykyä olla vuorovaikutuksessa,<br />
kykyä suoriutua sosiaalisista<br />
tilanteista ja kykyä toimia yhteisön<br />
ja yhteiskunnan jäsenenä.<br />
Verkoston työ etenee<br />
TOIMIAn työ on päässyt hyvään<br />
vauhtiin. Kaikille avoin, luotettavaa<br />
tietoa toimintakyvyn mittaamisesta<br />
tarjoava TOIMIA-tietokanta on merkittävä<br />
askel kohti yhtenäisempiä<br />
käytäntöjä Suomessa. Tietokannan<br />
ensimmäinen versio avattiin tammikuun<br />
lopussa ja sen sisältö tulee täydentymään<br />
uusilla mittareilla ja suosituksilla.<br />
Käyttäjien antama palaute<br />
tietokannan kehittämiseksi on tervetullutta.<br />
TOIMIA-verkoston työ laajenee<br />
kattamaan uusia toimintakyvyn alueita.<br />
Lapset ja nuoret ovat kohderyhmä,<br />
jonka toimintakyvyn arvioinnin<br />
kehittämiseen ja yhdenmukaistamiseen<br />
tullaan panostamaan. Kuntoutuksessa<br />
tarvitaan herkkiä mittareita,<br />
joilla sen vaikutuksista saadaan luotettavaa<br />
tietoa.<br />
TOIMIAssa tullaan kartoittamaan<br />
parhaiten soveltuvia mittareita kuntoutukseen<br />
erilaisten sairausryhmien<br />
osalta. TOIMIAn voimavaroja suunnataan<br />
myös pätevien mittareiden<br />
haarukoimiseen elämänlaadun arvioimiseksi,<br />
sillä toimintakyky on keskeinen<br />
osa ihmisten kokemasta elämänlaadusta.<br />
Myös sosiaalisen toimintakyvyn<br />
mittaaminen tulee olemaan<br />
yksi kehittämiskohde. ■<br />
Lue lisää TOIMIAsta ja tutustu tietokantaan<br />
osoitteessa www.toimia.fi.<br />
Terveys ja Talous 1/2011
SET<br />
Asiat, joista vaietaan<br />
N<br />
ykyään saa kaikkea kirjoittaa,<br />
puhua ja netti-ilmiantaa.<br />
Joitakin asioita kuitenkin on,<br />
joista ei rohjeta kuulutella yhtään mitään.<br />
Niistä vaietaan.<br />
Lähdetäänpä liikkeelle kansasta<br />
– suomalaisista. Mikä vain puolue<br />
on kusi sukassa, jos pitäisi Suomen<br />
kansaa arvostella. Päinvastoin kaikki<br />
ylistävät kansan mielipiteitä, valintoja<br />
ja nurkumisia. Kansa on aina oikeassa!<br />
Vaiettu tosiasia kuitenkin on, että<br />
kansa on enimmäkseen junttia, valistumatonta,<br />
tyhmää, konservatiivista<br />
ja pääasiassa kehityksen jarru.<br />
Mitään innovaatioita, uutta kulttuuria,<br />
yhteiskuntapolitiikan linjauksia,<br />
rakennemuutoksia eikä tapakäyttäytymisen<br />
parannusta ei kansan halusta<br />
tapahdu. Päinvastoin kansa haluaa<br />
rintamamiestaloja, taistelevia metsoja,<br />
karaokea, perjantaipullon, Tallinnan<br />
risteilyjä, tosi -tv:tä ja suomalaisia<br />
perunoita. Ulkomaalaisista, ruotsinkielestä,<br />
Euroopan keskuspankista<br />
ja oopperoista kansa ei tykkää.<br />
- Vastustan kansaa!<br />
Tarkastellaanpa sitten kuluttajia.<br />
Hehän ovat myös aina oikeassa. Heidän<br />
suojakseen on oma lainsäädäntönsä<br />
ja virkamiehensä. Kuluttajille<br />
tavaroita, aineksia ja palveluja tuottaville<br />
taas on tiukka valvonta ja kovat<br />
lait, mutta suojasta ei tietoakaan.<br />
Kuluttajat ovat sankareita, tuottajat<br />
roistoja. Jos jotain myyt, ostaja saa perua<br />
kaupan, vaatia hinnanalennusta<br />
tai viedä jutun raastupaan, ja aina kuluttaja<br />
arvioidaan petetyksi ja myyjä<br />
petturiksi.<br />
Mutta kuka tästä rohkenee puhua?<br />
Ei kukaan, ei Kauppalehtikään.<br />
2/2011 Terveys ja Talous<br />
–Vastustan kuluttajia!<br />
Entä sitten potilaat, nuo kansallisen<br />
ja kuntavetoisen terveydenhuollon<br />
kärsimystaistelijat? Hehän vasta<br />
suuria uhreja ovat! Lääketiede heidät<br />
väärin-diagnosoi, hoitajat laiminlyövät<br />
ja yhteiskunta rahastaa. Omaisten<br />
neuvoista ei oteta vaarin eikä kunnollisia<br />
lääkkeitä määrätä.<br />
Jos mistä, niin tästä ei ainakaan julkisesti<br />
puhuta. Kukaan ei kommentoi,<br />
vaikka päivystyspoliklinikan asiakkaista<br />
puolet tai siitä yli ovat dokuja,<br />
puukko selässä tai itsensä sataviisikymmentäkiloisiksi<br />
syöneitä. Potilas<br />
on aina raukka ja parka ja terveyskeskuksen/sairaalan<br />
arvojen keskiössä<br />
ja hänen eteensä tehdään kaikki,<br />
Piirros: PERRY PARTANEN<br />
jonot puretaan ja yksityissektori hätiin<br />
kutsutaan.<br />
- Vastustan potilaita!<br />
Ihminen, eläinlajeista polveutunut<br />
olio, on luomakunnan kunkku! Kukaan<br />
ei rohkene kyseenalaistaa häntä<br />
eikä hänen saavutuksiaan, vaan häntä<br />
ylistetään edellä kaiken muun olevaisen.<br />
Ihminen kapuaa Himalajalle,<br />
törmäyttää Higgsin hiukkaset, hiihtää<br />
pertsaa ja tatuoi itsensä.<br />
Tosiasia on kuitenkin, että ihminen<br />
on julma peto niin kuin ovat muutkin<br />
eläimet ja yrittää parhaansa mukaan<br />
hävittää toisensa ja siinä sivussa<br />
maailmansa.<br />
- Vastustan ihmistä!<br />
■<br />
45
Sairaanhoitopiirien vuosi 20<strong>10</strong><br />
– hyvin maltillista kasvua<br />
HEIKKI PUNNONEN<br />
kehityspäällikkö<br />
Suomen Kuntaliitto<br />
Sairaalat vastasivat viime vuonna kasvaneeseen<br />
kysyntään ja hoitotakuuseen tuottamalla enemmän<br />
palveluja. Sairaanhoitopiirien toimintatuottojen ja<br />
-kulujen kasvu oli maltillista vuonna 20<strong>10</strong>. Palvelujen<br />
ja materiaalien ostojen talousarviot olivat<br />
alimitoitettuja, mikä oli tiedossa jo etukäteen.<br />
Vuosikatteet olivat poistoja pienemmät lähes puolessa<br />
sairaanhoitopiireistä. - Terveydenhuoltoa ja kunnallista<br />
erikoissairaanhoitoa on vastuutonta pelotella menojen<br />
mustaksi aukoksi, toteaa artikkelin kirjoittaja.<br />
Alustavien tilinpäätöstietojen<br />
mukaan sairaanhoitopiirien<br />
toimintatuotot yhteensä<br />
(5 973 M€) kasvoivat viime vuonna<br />
hitaimmin koko vuosikymmenellä.<br />
Toimintatuotot olivat 3,5 % suuremmat<br />
kuin vuoden 2009 tilinpäätökset<br />
ja 3,0 % suuremmat kuin alkuperäiset<br />
talousarviot. Vuosi sitten vastaavat<br />
kasvuluvut olivat 4,1 ja 2,0 % -<br />
kaksi vuotta sitten 8,4 ja 3,6 %.<br />
Myyntituotot jäsenkunnilta (yht.<br />
4 672 M€) kasvoivat edellisvuodesta<br />
2,8 % ja talousarvioista 3,0 %. Vuonna<br />
2009 vastaavat kasvut olivat 3,9 ja 2,0<br />
% – kaksi vuotta sitten 8,8 ja 4,0 %. Jäsenkunnilta<br />
saadut myyntituotot jäivät<br />
kolmessa sairaanhoitopiirissä pienemmiksi<br />
kuin vuonna 2009. Viidessä<br />
sairaanhoitopiirissä ne jäivät talousarviota<br />
pienemmiksi. Myyntituotot<br />
jäsenkunnilta olivat 78,2 % toimintatuotoista.<br />
Myyntituotot ulkokunnilta<br />
kasvoivat 8,0 % - vuosi sitten 7,2 %.<br />
Maksutuotot oli kuudessa sairaanhoitopiirissä<br />
arvioitu yläkanttiin. Yhteensä<br />
ne olivat 3,1 % talousarvioita suuremmat<br />
ja 5,7 % suuremmat kuin edellisvuoden<br />
tilinpäätösten maksutuotot.<br />
46<br />
Toimintakulujen kasvuvauhti oli<br />
toiseksi hitainta koko vuosikymmenellä.<br />
Toimintakulut yhteensä kasvoivat<br />
vuoden 2009 tilinpäätöksistä 4,1<br />
% ja alkuperäisistä talousarvioista 2,3<br />
%. Vuosi sitten vastaavat kasvuluvut<br />
olivat 3,8 ja 1,9 % - kaksi vuotta sitten<br />
7,7 ja 3,9 %. Nopeimman kasvun<br />
(8 %) vuosi oli 2002.<br />
Osana monitoimiala-<br />
kuntayhtymää<br />
:Sairaanhoitopiiri on osa Kainuun<br />
maakuntahallintoa, Etelä-Karjalan<br />
sosiaali- ja terveyspiiriä ja Päijät-Hämeen<br />
sosiaali- ja terveysyhtymää. Kehitysvammahuollon<br />
palvelut on organisoitu<br />
osaan sairaanhoitopiireistä<br />
– samoin perusterveydenhuollon palveluja.<br />
Erikoissairaanhoidon toimintakulujen<br />
osuudet olivat alustavien<br />
tilinpäätöstietojen mukaan vuonna<br />
20<strong>10</strong> monitoimialaisten kuntayhtymien<br />
toimintakuluista yhteensä seuraavat:<br />
Kainuun 27,9, Etelä-Karjalan<br />
38,4, Itä-Savon 52,1, Keski-Pohjanmaan<br />
68,3, Päijät-Hämeen 69,6, Kymenlaakson<br />
89,8, Pirkanmaan 92,2,<br />
Pohjois-Karjalan 92,7, Satakunnan<br />
92,7 ja Pohjois-Pohjanmaan 94,2 %.<br />
HUSin suuruus<br />
HUSin toimintatuotot ja -kulut olivat<br />
reilu neljännes sairaanhoitopiirien<br />
tuotoista ja kuluista yhteensä. HU-<br />
Sin toimintakulut olivat suuremmat<br />
kuin 11 pienimmän sairaanhoitopiirin<br />
toimintakulut yhteensä.<br />
HUSia on vuosien mittaan usein<br />
kurmootettu jäsenkunnista tulleilla<br />
väitteillä, että sen kustannukset nousevat<br />
joka vuosi enemmän kuin muualla.<br />
Kun HUSin toimintatuottoja ja<br />
-kuluja verrataan edellisen vuoden tilinpäätökseen<br />
ja kun nämä kasvuluvut<br />
laitetaan sairaanhoitopiirien yhteensä<br />
lukujen rinnalle, tilanne näyttää<br />
alustavien tilinpäätöstietojen mukaan<br />
oheisen taulukon mukaisilta.<br />
myyntitulot<br />
jäsenkunnilta toimintakulut<br />
shp:t yht. HUS shp:t yht. HUS<br />
20<strong>10</strong> 2,8 1,7 4,1 2,3<br />
2009 3,9 4,4 3,8 3,3<br />
2008 8,8 6,8 7,7 6,5<br />
2007 4,9 3,9 4,9 4,6<br />
2006 4,7 3,3 5,7 4,6<br />
2005 7,2 7,1 7,8 7,1<br />
2004 7,3 6,3 6,6 4,8<br />
Noiden tietojen perusteella HUSia on<br />
roimittu osin aiheettomasti. Totta kai<br />
tuohon mahtuu vuosia, jolloin yksittäisten<br />
sairaanhoitopiirien tuottojen<br />
ja kulujen kasvu on ollut pienempää<br />
kuin HUSissa. HUSin jäsenkuntien<br />
väestö on kasvanut koko tarkastelujakson<br />
ajan.<br />
Terveys ja Talous 2/2011
Henkilöstökuluja<br />
ostopalveluiksi<br />
Henkilöstökulut (yht. 3 354 M€) olivat<br />
edellisvuoteen verrattuna 2,1 %<br />
suuremmat – vuosi sitten kasvua oli<br />
3,3 %. Henkilöstökulut olivat 0,3 %<br />
talousarvioita suuremmat - vuosi sitten<br />
0,5 % pienemmät. Kaksi vuotta<br />
sitten kasvuluvut olivat 7,1 % ja 0,8<br />
%.<br />
Henkilöstökulujen kasvu on hidastunut<br />
toimintakulujen yleistä kasvua<br />
pienemmäksi, mitä selittävät osin uudet<br />
organisaatiot, liikelaitostamiset<br />
ja yhtiöittämiset. Näiden muutosten<br />
seurauksena osa henkilöstökuluista<br />
on siirtynyt ostopalvelukuluiksi.<br />
Palvelujen ostot yhteensä (1 133<br />
M€) olivat 11 % suuremmat kuin vuoden<br />
2009 tilinpäätöksissä. Vuosi sitten<br />
ne kasvoivat 5,2 % ja kaksi vuotta<br />
sitten <strong>10</strong>,6 %. Palvelujen ostot ylittivät<br />
talousarviot kaikissa sairaanhoitopiireissä<br />
ja yhteensä 8,0 %:lla - vuosi<br />
sitten ylitykset olivat 8,8 % ja kaksi<br />
vuotta sitten13,3 %.<br />
Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden<br />
toimintakulut (yht. 1 056 M€) olivat<br />
2,5 % edellisvuotta suuremmat.<br />
Talousarviot ylittyivät 3,2 %. Apteekkitarvikkeiden<br />
osuus kasvusta<br />
oli 38,5 %. Apteekkitarvikkeiden menojen<br />
kasvu oli 2,7 % ja hoitotarvikkeiden<br />
kasvu 3,4 %.<br />
Vuoden 20<strong>10</strong> talousarvioiden mukaan<br />
puolessa sairaanhoitopiireistä<br />
palvelujen ostojen piti jäädä pienemmiksi<br />
kuin vuoden 2009 toteutuneet<br />
ostot. Sama tilanne oli yli puolessa<br />
sairaanhoitopiireissä aineiden,<br />
tarvikkeiden ja tavaroiden ostoissa.<br />
Palvelujen ostoissa toteutuneet eivät<br />
jääneet talousarvioita pienemmiksi<br />
yhdessäkään - materiaaliostoissa ne<br />
jäivät kuudessa.<br />
Sairaanhoitopiirien palvelujen ja<br />
materiaalien ostojen alimitoitetut talousarviot<br />
ovat yhteensä ylittyneet<br />
viime vuosina seuraavasti: 20<strong>10</strong>/117<br />
M€, 2009/115 M€, 2008/168 M€ (19<br />
shp), 2007/116 M€ (18 shp), 2006/139<br />
M€, 2005/<strong>12</strong>6 M€, 2004/<strong>12</strong>3 M€,<br />
2003/1<strong>12</strong> M€, 2002/151 M€, 2001/132<br />
M€, 2000/<strong>10</strong>9 M€, 1999/87 M€,<br />
1998/58 M€ ja 1997/60 M€. Tuo kertoo,<br />
että palvelujen ja tavaroiden ostojen<br />
alibudjetointi on kroonisena<br />
vaivannut sairaanhoitopiirien talousarvioita.<br />
2/2011 Terveys ja Talous<br />
Vuosikatteet ja<br />
tilikauden tulokset<br />
Vuosikatteet olivat suuremmat kuin<br />
poistot 11 sairaanhoitopiirissä. Tilikauden<br />
tulos summaarisesti on huonompi<br />
kuin vuosi sitten. Tilinpäätökset<br />
ovat helmi-maaliskuun tiedoin<br />
ylijäämäisiä <strong>12</strong> sairaanhoitopiirissä<br />
ja alijäämäisiä kahdeksassa. Vuosi<br />
sitten tilinpäätöksistä vain kaksi oli<br />
alijäämäisiä – kaksi vuotta sitten neljännes<br />
ja kolme vuotta sitten puolet.<br />
Vertailua vuoden 2011<br />
talousarvioihin<br />
Kun vuoden 20<strong>10</strong> tilinpäätösten ensitietoja<br />
verrataan vuoden 2011 talousarvioihin<br />
(1.1.2011), havaitaan, että<br />
toimintatulot ja myyntitulot jäsenkunnilta<br />
kasvavat hitaammin kuin<br />
toimintamenot. Viidesosassa sairaanhoitopiireistä<br />
toimintatulojen on arvioitu<br />
pienenevän edellisvuodesta. Palvelujen<br />
ostojen pitäisi tänä vuonna<br />
jäädä yli puolessa sairaanhoitopiireistä<br />
viime vuotta pienemmiksi ja materiaaliostojen<br />
kolmasosassa. Kaikkiaan<br />
vuoden 2011 talousarvioissa on -<br />
rakennemuutokset muistaen - varattu<br />
vuoden 20<strong>10</strong> toteutuneita menoja vähemmän<br />
rahaa palvelujen ja tavaroiden<br />
ostoihin. Tavoitteen toteutumisennuste<br />
ei ole taaskaan hyvä.<br />
Terveydenhuoltomme<br />
kohtuulliset menot<br />
OECD Health Data 20<strong>10</strong>, Version: June<br />
<strong>10</strong> –raportin mukaan maamme<br />
terveydenhuollon menojen osuus<br />
bkt:sta oli 8,4 % vuonna 2008. OECDmaista<br />
Chile, Israel, Japani, Korea,<br />
Luxemburg, Meksiko, Puola, Slovakian<br />
tasavalta, Slovenia, Tsekin tasavalta,<br />
Turkki, Unkari ja Viro käyttivät<br />
vuonna 2008 terveydenhuollon kokonaismenoihin<br />
kansantuotteestaan vähemmän<br />
kuin Suomi. Tiedot paljastavat<br />
jälleen, että terveydenhuoltomme<br />
ei muihin maihin verrattuna ole ollut<br />
viime vuosikymmenen eikä vuoden<br />
2008 aikana se usein moitittu tuhlari.<br />
Suomalainen terveydenhuolto ei<br />
kansainvälisesti vertaillen ole koskaan<br />
ollut eikä ole se monasti manattu<br />
"menojen musta aukko". Itse asiassa<br />
terveydenhuoltomme on ollut suhteellisesti<br />
voimakkaimman menojen<br />
suitsimisen kohteena OECD-maista,<br />
kun lähtökohtana on vuosi 1990. Jos<br />
vertailuna on vuosi 1995, Suomen terveydenhuollon<br />
menojen osuus bkt:stä<br />
oli vuoteen 2008 kasvanut 0,5 %. Tuota<br />
hitaammin osuus oli kasvanut Saksassa,<br />
Israelissa, Tsekin tasavallassa ja<br />
Unkarissa. Vähäinen kasvu ei selity<br />
pelkästään bkt:n kasvun kautta.<br />
Jos maamme terveydenhuolto olisi<br />
käyttänyt vuonna 2008 yhtä suuren<br />
siivun kansantuotteestamme kuin<br />
muut pohjoismaat omistaan, sen menot<br />
olisivat olleet verrattuna Tanskaan<br />
2,4, Ruotsiin 1,9, Islantiin 1,3 ja<br />
rikkaaseen Norjaan 0,2 mrd. euroa toteutunutta<br />
suuremmat.<br />
Bkt kasvuun<br />
Tilastokeskus julkaisi 1.3.2011 katsauksen,<br />
jonka tarkistettujen ennakkotietojen<br />
mukaan maamme bruttokansantuote<br />
kasvoi 3,1 % vuonna 20<strong>10</strong>.<br />
Tavaroiden ja palveluiden tuotannossa<br />
aikaansaatu arvonlisäys eli bruttokansantuote<br />
oli 180 mrd. euroa, mikä<br />
oli suurin piirtein saman verran kuin<br />
vuonna 2006. Viennin volyymi kasvoi<br />
5,1 % ja tuonnin volyymi 2,6 %. Yksityinen<br />
kulutus kasvoi 2,6 % ja julkinen<br />
kulutus 0,4 %. Investoinnit kasvoivat<br />
0,8 %. Kotitalouksien reaalitulot<br />
kasvoivat keskimäärin 2,9 %.<br />
Vuosi 2009 oli maamme taloudelle<br />
ankara. Viennin volyymi pieneni 20<br />
% ja investoinnit lähes 15 %. OECD:n<br />
katsauksen (Economic Outlook, Volume<br />
20<strong>10</strong>/1) mukaan bruttokansantuote<br />
supistui koko OECD:ssä 3.3<br />
% ja euromaissa 4,1 %. Suomen pudotus<br />
oli kaikkein suurin. Maamme<br />
bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos<br />
oli -8,2 % vuonna 2009, 0,9<br />
% vuonna 2008, 5,3 % vuonna 2007<br />
ja 4,4 % vuonna 2006. Bruttokansantuotteemme<br />
poikkeuksellisen suuri<br />
supistuminen kasvattanee terveydenhuollon<br />
bkt-osuutta vuonna 2009<br />
reilulla puolella prosentilla.<br />
Valtiovarainministeriö nosti maaliskuun<br />
puolivälissä bkt:n tämän<br />
vuoden kasvuennusteensa 3,5 %:iin<br />
eli kokonaistuotanto kasvaa odotettua<br />
nopeammin. Enemmän työtä, parempi<br />
työllisyys ja lisää tuloja kasvattavat<br />
myös verotuloja ja parantavat<br />
julkista taloutta, jotka ovat terveydenhuoltomme<br />
rahoituksen perusta.<br />
■<br />
47
Benchmarking-indikaattorit<br />
terveydenhuollon<br />
suorituskyvyn vertailuissa<br />
Miika Linna<br />
tutkimuspäällikkö<br />
THL/CHESS<br />
Tässä artikkelissa tarkastellaan eräiden<br />
terveydenhuollon suorituskyvyn vertailuun<br />
tarkoitettujen tiedonkeruiden ja hankkeiden taustoja ja<br />
niiden tarjoamia esimerkkejä sekä esitellään käytössä<br />
olevia suorituskyvyn indikaattoreita kotimaassa ja<br />
muualla. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan käsitellä<br />
benchmarking -toimintaa sen varsinaisessa<br />
merkityksessä - eli parhailta opittujen käytäntöjen<br />
soveltamista omassa toiminnassa.<br />
Tuottavuusvertailujen sekä<br />
muun terveydenhuollon suorituskykyä<br />
kuvaavan tiedon<br />
kysyntä lisääntyi huomattavasti, kun<br />
1990-luvun alun taloudellinen lama<br />
ja valtiontalouden velkaantuminen<br />
synnyttivät painetta julkisen sektorin<br />
menojen leikkaamiseen ja tehokkuuden<br />
parantamiseen. Tuolloin kansalliset<br />
rekisteritiedot olivat jo käytössä<br />
(poistoilmoitusrekisteri/HILMO)<br />
mutta toiminnan rutiinitilastointia lukuun<br />
ottamatta ei juurikaan harjoitettu<br />
systemaattista vertailutietojen kokoamista<br />
- suorituskyvyn mittaaminen<br />
oli siis hyvin vähäistä eikä talous-<br />
Hanke Toimija(t) Indikaattorit Saatavuus Tiedot<br />
INDI-avainindikaattorit THL Palvelut, suorituskyky Kehitteillä<br />
PERFECT, Hilmo,<br />
Sotka<br />
Rekisterit,<br />
HILMO,KELA,<br />
ESH:n potilasryhmien hoitoketjujen Avoin,<br />
Kuolinsyyrekisteri<br />
PERFECT THL CHESS/SHPt kustannus ja vaikuttavuus internet,valmis ym<br />
ESH:n palveluiden käyttö ja Suljettu, internet, HILMO, BENCH,<br />
ESH Benchmarking THL/SHPt<br />
tuottavuus<br />
valmis<br />
Kustannustiedot<br />
Saatavuus, laatu, tuottavuus, Avoin, internet, HILMO(Sampo)<br />
Palveluvaaka THL/STM<br />
kustannusvaikuttavuus<br />
Hoidon jatkuvuus, hoitoketjut ja<br />
kehitteillä<br />
Sotka<br />
ESH laatumittarit SHPt/Kuntaliitto laatu Kehitteillä SHP omat<br />
Datawell, NHG, Erityisalueet esim. verenkäyttö,<br />
Toimijoiden omat<br />
Yritysten tarjoamat Intensium ym. hoitolinjojen optimointi, tehohoito Suljettu<br />
aineistot<br />
Toimijoiden omat<br />
HAIPRO VTT Vaaratapahtumien raportointu Suljettu, valmis ilmoitukset<br />
Osa suljettu, osa Toimijoiden omat<br />
Erikoisalojen omat<br />
Ohjelmakohtaiset<br />
Erikoisalayhdistykset Laatu, vaikuttavuus<br />
avoin<br />
aineistot<br />
(KASTE, Terveys<br />
Valtakunnalliset<br />
2015, ym) STM, THL Laatu, vaikuttavuus, tehokkuus Avoin, kehitteillä aineistot<br />
Taulukko 1. Eräitä kotimaisia suorituskyvyn mittaamiseen tähtääviä hankkeita.<br />
48 Terveys ja Talous 2/2011
tietojen ja toimintatietojen yhdistelemistä<br />
vielä harrastettu.<br />
Terveydenhuollon palveluiden kokonaismäärän<br />
mittaaminen oli aiemmin<br />
perustunut hoitopäivä- tai käyntitietoihin,<br />
mutta erilaiset HCFA:n<br />
DRG:hen perustuvat potilasryhmittelijät<br />
mahdollistivat nyt uudenlaisen<br />
tavan mitata palvelutuotosta.<br />
DRG-ryhmittelijän soveltaminen sairaaloiden<br />
laskutuksessa lisäsi monissa<br />
maissa kiinnostusta tuotannollisen<br />
tehokkuuden ja DRG-hintojen vertailuun<br />
ja synnytti jo 90-luvun lopulla<br />
erilaisia internet-pohjaisia benchmarking<br />
-järjestelmiä. Tietotekniset työkalut<br />
mahdollistivat myös erilaisten intressiryhmien<br />
omien benchmarking<br />
-tietojen vertailualustojen syntymisen<br />
sekä kaupalliset sovellukset.<br />
1990-luvulla terveydenhuollon arvioinneissa<br />
korostuivat allokatiivisen tehokkuuden<br />
kysymykset, jakaumanäkökohdat,<br />
tuottavuus ja vaikuttavuus,<br />
sekä jonotusajat (Kekomäki ja muut<br />
1995). 1990-luvun lopulla liiketaloustieteen<br />
johtamisopeista rantautui terveydenhuoltoonkin<br />
tasapainoisten<br />
mittaristojen soveltaminen johdon<br />
strategisten tavoitteiden seurannassa<br />
(Balanced scorecard, BSC ) sekä benchmarking-toiminta<br />
eri muodoissaan.<br />
2000-luvulle saavuttaessa BSC-tyyppisiä<br />
mittaristoja alettiin soveltaa koko<br />
terveydenhuoltojärjestelmän arvioinneissa<br />
ja pian merkittävät kansainväliset<br />
organisaatiot, WHO, OECD ja<br />
maailmanpankki etujoukoissa olivat<br />
kehittäneet omat suorituskyvyn mittaamisen<br />
(performance indicators, PI)<br />
kehikkonsa maakohtaisiin arviointeihin<br />
(Smith ja muut, 2009). Nykyään<br />
suorituskyvyn vertailun mittaristoja<br />
esiintyykin vaihtelevin painotuksin<br />
terveydenhuollon eri tasoilla ja PI<br />
-kehikot sisältävät mittareita tyypillisesti<br />
vaikuttavuuden (terveys), tuottavuuden/tehokkuuden,jakaumanäkökohtien<br />
sekä asiakkaan kokeman laadun<br />
näkökulmista.<br />
Laadun vertailua<br />
Laadun vertailuja ja kliinisen laadun<br />
mittaamista oli kehitelty jo ter-<br />
2/2011 Terveys ja Talous<br />
veydenhuollossa pitkään, mutta erillään<br />
johdon suorituskyvyn mittaristojen<br />
kehittelyistä. Koko laadun parantamisen<br />
ja laatujohtamisen kirjallisuus<br />
on niin laaja ja historia pitkä,<br />
että sitä on vaikea tiivistää benchmarking-toiminnan<br />
käsittelyyn. PI -kehikoissa<br />
on kuitenkin piirteitä ja ulottuvuuksia,<br />
jotka ovat hyvin lähellä laadun<br />
parantamisen tavoitteita. Hoidon<br />
laadun vertailun indikaattorit sisältävät<br />
usein erilaisia hoidon lopputulosta<br />
tai hoitoprosessin onnistumista<br />
kuvaavia tekijöitä ja suorituskyvyn<br />
mittaamisen kehikoissa esiintyvä vaikuttavuus<br />
on käsitteenä hyvin lähellä<br />
hoidon lopputuloksen käsitettä.<br />
Mitä käytössä nyt<br />
Stakesin ja sairaanhoitopiirien yhteistyönä<br />
käynnistetty sairaaloiden benchmarking-hanke<br />
oli ensimmäisiä<br />
laajasti sovellettuja kansallisen tason<br />
(suorituskyvyn) vertailutietojen raportointijärjestelmiä<br />
(Linna ja Tolppanen<br />
1998). Vuosittain jatkuvana<br />
toimiva sairaaloiden hoitotoiminnan<br />
tuottavuus –projekti (nykyään THL:n<br />
Benchmarking –hanke) pyrkii hoitoketjujen<br />
mittaamisen avulla tarkastelemaan<br />
toimintojen tuottavuutta sairaala-<br />
ja erikoisalavertailujen lisäksi<br />
potilasryhmäkohtaisesti (DRGt/Episodit).<br />
Yli sairaanhoitopiirirajojen ylittyvien<br />
alueellisten episodien laskeminen<br />
mahdollistaa myös kunta- ja sairaanhoitopiiritason<br />
alueellisen tuottavuusvertailun<br />
(Linna ja Häkkinen<br />
2000).<br />
Sairaaloiden benchmarking-hankkeen<br />
alkuperäinen tavoite oli rajattu<br />
indikaattoreiden tuottamiseen sekä<br />
kehittämiskohteiden tunnistamiseen,<br />
siinä ei siis tähdätty varsinaiseen benchmarking<br />
-toimintaan. Jo benchmarking<br />
-hankkeen alkuvaiheessa selvisi<br />
toiminta- ja taloustietojen laadun<br />
merkitys, erityisesti perusjärjestelmistä<br />
kerättyjen tietojen osalta (Rauhala<br />
ja Linna 2005). Lisäksi sairaaloiden<br />
vertailutiedoista puuttuva laatu/<br />
vaikuttavuus - ulottuvuus koettiin ongelmalliseksi.<br />
Stakes käynnistikin yhdessä yliopis-<br />
tosairaanhoitopiirien kanssa nk. PER-<br />
FECT-hankkeen, jossa pyrittiin rekisteritietoja<br />
yhdistelemällä tuomaan<br />
vertailuihin rekisteritietoihin perustuvia<br />
vaikuttavuustietoja (vakioitu<br />
kuolleisuus, uusintatapahtumat, pitkäaikaishoidon<br />
välttäminen). Alueellista<br />
näkökulmaa laajennettiin tautiryhmittäiseen<br />
tarkasteluun, jolloin oli<br />
mahdollista tarkastella hoidon vaikuttavuutta<br />
väestölähtöisesti (Rissanen ja<br />
muut. 2003, Rautava ja muut 20<strong>10</strong>).<br />
Taulukossa 1 on esitetty tuottavuuden<br />
benchmarking-hankkeen ja PER-<br />
FECT -hankkeen ohella muitakin viimeaikaisia<br />
tai jatkuvassa toiminnassa<br />
olevia benchmarking-tiedon keruun<br />
järjestelmiä. Osa benchmarking-järjestelmistä<br />
on viranomaisten ylläpitämiä<br />
mutta yhä suurempi tarjonta tulee<br />
yksityisiltä toimijoilta.<br />
Taulukon 1 esimerkeistä useimpien<br />
sairaanhoitopiirien käytössä ovat<br />
erikoisalojen laadun seurannan välineet,<br />
yksityisten tarjoamat erityisalueiden<br />
benchmarking-järjestelmät sekä<br />
HAIPRO. Useimmilla sairaanhoitopiireillä<br />
on käytössään omia seurantamittareita,<br />
joissa tarkastellaan mm.<br />
tuottavuutta/kustannuksia ja näitä<br />
järjestelmiä tukevat jossain määrin<br />
THL:n benchmarking ja PERFECT-<br />
tiedot. THL:n INDI -avainindikaattorihanke<br />
pyrkii kokoamaan jo olemassa<br />
olevista ja testatuista järjestelmistä<br />
joukon keskeisimpiä hyvinvoinnin,<br />
terveyden, palveluiden ja suorituskyvyn<br />
indikaattoreita.<br />
Avoimuutta<br />
Järjestelmien avoimuus on lisääntynyt<br />
erityisesti kehitysvaiheessa olevissa<br />
julkisissa vertailujärjestelmissä.<br />
Eräät vertailujärjestelmät ovat selvästi<br />
suunnattu asiakkaille ja rahoittajille<br />
kuten esim. Palveluvaaka ja KAS-<br />
TE-ohjelman indikaattorit.<br />
Yksityisten yritysten tarjoamia laajasti<br />
käytettyjä benchmarking- palveluja<br />
edustavat Datawellin verenkäytön<br />
benchmarking, NHG:n kirurgian<br />
ja kardiologian benchmarking-<br />
➠<br />
49
%<br />
TYKS<br />
OYS<br />
KYS<br />
TAYS<br />
HYKS<br />
MIKKELIN KESKUSSAIRAALA<br />
PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA<br />
KAINUUN KESKUSSAIRAALA<br />
SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA<br />
LÄNSI-POHJAN KESKUSSAIRAALA<br />
SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA<br />
SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALA<br />
KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALA<br />
ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA<br />
KESKI-POHJANMAAN KESKUSSAIRAALA<br />
VAASAN KESKUSSAIRAALA<br />
LAPIN KESKUSSAIRAALA<br />
KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA<br />
POHJOIS-KARJALAN KESKUSSAIRAALA<br />
35<br />
30<br />
25<br />
20<br />
15<br />
<strong>10</strong><br />
5<br />
0<br />
KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA<br />
hankkeet sekä Intensiumin tehohoidon<br />
vertailutiedon keruujärjestelmät.<br />
Erikoisalojen omia vakiintuneita vertailujärjestelmiä<br />
edustavat esimerkiksi<br />
Vermont-Oxford network, syöpätautien<br />
omat benchmarking-järjestelmät,<br />
NOPHO, syöpärekisteri, munuaistautirekisteri<br />
sekä THL:n ylläpitämä<br />
infektoiden SIRO-raportointi<br />
0 <strong>10</strong>0 200 300 400 500 600 700 800 900<br />
Kuva 1. DRG-pisteen hinta (euroa), yliopisto- ja keskussairaalat, naistentaudit ja<br />
synnytykset, 2009. Lähde: THL:n sairaaloiden benchmarking-tiedot.<br />
A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W Y<br />
Sairaanhoitopiiri/SH-alue<br />
Kuva 2. Stroke -potilaiden 1 vuoden kuolleisuus prosentteina vuonna 2008. Lähde:<br />
THL PERFECT-aineisto.<br />
Laatua pohdittu usein<br />
Erikoissairaanhoidon laadun mittaamisen<br />
kysymyksiä ja kansallista<br />
raportointia on pohdittu useaankin<br />
otteeseen, viimeksi Kuntaliiton<br />
ja sairaanhoitopiirien yhteisessä<br />
hankkeessa. Kansainvälisiä esikuvia<br />
ovat Ruotsin sydänrekisteri (RIKS-<br />
HIA, SCAAR), OECD:n Health Ca-<br />
re Quality Indicators Project (HCQI),<br />
WHO:n PATH, Euphoric -projekti<br />
sekä AHRQ:n laatuindikaattorit.<br />
Yksityisiä toimijoita edustavat esim.<br />
NHS:n vakioitujen sairaalakuolleisuuden<br />
indikaattoreiden (HSMR) raportointi,<br />
jota ylläpitää Dr. Foster sekä<br />
julkisia puolestaan Kanadan CIHI<br />
(Canadian Institute of Health Information).<br />
Esimerkiksi AHRQ:n (Agency for<br />
Health Care Reseach and Quality)<br />
laatuindikaattoreiden soveltuvuutta<br />
Suomen oloihin on myös pohdittu ja<br />
niitä käytetään yleisesti pohjana indikaattoreiden<br />
luomisessa muuallakin<br />
Yhdysvaltain ulkopuolella. (www.<br />
qualityindicators.ahrq.gov)<br />
Esimerkkejä tietojen<br />
vertailuista<br />
Kuvan 1 vertailu esittää THL:n benchmarking-tiedoista<br />
laskettua DRG-pisteen<br />
hintaa (DRG-tuottavuus) keskussairaaloiden<br />
naistentautien ja synnytysten<br />
erikoisalalla. DRG-pisteen hinta<br />
keskussairaaloissa vaihteli 570 ja<br />
770 euron välillä vuonna 2009. DRGpisteen<br />
hintaa seurataan myös sairaanhoitopiirien<br />
johdon omissa järjestelmissä,<br />
ja mm. HUS on jo pitkään<br />
käyttänyt tätä vertailuindikaattoria<br />
oman toiminnan seurannassa.<br />
Kuvan 2 esimerkki on puolestaan<br />
vaikuttavuuden vertailuista PER-<br />
FECT-aineistoista, jossa stroke potilaan<br />
eloonjäämistä ensimmäisen stroke<br />
-tapahtuman jälkeen on seurattu<br />
1 vuoden ajan. Vertailu osoitti, että<br />
vuonna 2008 kuolleisuusprosentti<br />
vaihteli sairaaloittain <strong>12</strong> % ja 32 %<br />
välillä.<br />
Kuvan 2 mukaisia kuolleisuuden<br />
vertailuja tuotetaan sydäninfarkteista,<br />
lonkkamurtumista ja pikkukeskosten<br />
hoidoista alue- ja sairaalatasoilla.<br />
Lisäksi lonkan tekonivelleikkauksissa<br />
seurataan leikkauksen uusiutumisen<br />
riskiä.<br />
Benchmarking -tietojen<br />
kehittelyä jatkossa<br />
Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon<br />
palvelujärjestelmän tutkimuksen<br />
painopiste on lähitulevaisuudessa laadussa,<br />
tehokkuudessa ja vaikuttavuudessa.<br />
Haasteena on kehittää edelleen<br />
rekisteritietoihin perustuvia tervey-<br />
50 Terveys ja Talous 2/2011
denhuollon kustannusvaikuttavuuden mittaamisen ja arvioinnin<br />
menetelmiä yhteistyössä eri erikoisalojen kliinisten<br />
asiantuntijoiden kanssa. Sairaaloiden tuottavuustutkimuksessa<br />
selvitetään sairaaloiden tuottavuuteen vaikuttavia<br />
tekijöitä kansallisten rekisteritietojen pohjalta.<br />
Viime aikoina on virinnyt myös kiinnostus eri maiden<br />
välisiin terveydenhuollon kustannusten vertailuihin sekä<br />
muihin tuotantoa kuvaavien suorituskyvyn mittareihin,<br />
joihin tuottavuus liittyy olennaisesti. Pohjoismaisten sairaaloiden<br />
(DRG) tuottavuutta on vertailtu jo vuosien ajan<br />
(kuitenkin melko epäsystemaattisesti) pohjoismaisen tutkijaryhmän<br />
parissa (Linna ja muut 20<strong>10</strong>). EuroDRG-hankkeessa<br />
tutkitaan DRG-järjestelmän soveltamista sekä kustannusten<br />
eroja selittäviä tekijöitä eräissä potilasryhmissä.<br />
EuroHOPE-hanke jatkaa PERFECT-hankkeessa määriteltyjen<br />
rekisteripohjaisten kustannusvaikuttavuuden tietojen<br />
potilasryhmäkohtaisia vertailuja useissa EU-maissa.<br />
EuroHOPE-hankkeessa tutkitaan ja testataan myös yleisiä<br />
koko sairaalan tai erikoisalatason laatumittareiden soveltuvuutta,<br />
esimerkkinä vakioitu sairaalakuolleisuus sekä<br />
uusintatapahtumat (Linna 20<strong>10</strong>).<br />
Suuria haasteita on vielä perusjärjestelmistä tuotetun tiedon<br />
laadun parantamisessa ja edelleen puutteellisten (riski)vakiointien<br />
kehittämisessä. Tiedon käytettävyyttä parantaisi<br />
myös ajantasaisuus, mutta osassa vertailutiedoista<br />
indikaattorien laskenta edellyttää vähintään vuoden seurantaa,<br />
jolloin vertailuindikaattorit voidaan saada käyttöön<br />
vasta jälkikäteen. Suomessa erikoissairaanhoidon potilasmäärät<br />
ovat monissa sairaanhoitopiireissä melko vähäisiä,<br />
mikä aiheuttaa melko suurta vaihtelua erityisesti kuolleisuusluvuissa<br />
ja siten epävarmuutta tiedon käyttöön.<br />
Vertailutietoja käytetään jo laajasti ulkoisessa raportoinnissa.<br />
DRG-laskutus ja NHS:n ’payment by results’<br />
ovat tunnettuja esimerkkejä. Laadun/vaikutuksen mittaaminen<br />
ja kytkentä taloudelliseen kompensaatioon on<br />
kasvavan kiinnostuksen aihe USA:n terveydenhuollossa.<br />
Sairaalahoidon laadun julkisesta raportoinnista siirrytään<br />
laadun huomioimiseen laskutusperusteena, aloitteena<br />
Hospital Value-Based Purchasing program (http://<br />
www.hospitalcompare.hhs.gov).<br />
Pelkän vertailutiedon lisäksi tarvittaisiin jatkossa myös<br />
koottua tietoa ja esimerkkejä siitä, miten vertailutiedon<br />
järjestelmiä on hyödynnetty käytännön johtamisessa ja<br />
toiminnan kehittämisessä. ■<br />
Artikkelin lähdeviitteet saa lehden toimituksesta.<br />
2/2011 Terveys ja Talous<br />
Ohjelmistot tehokkaaseen ja<br />
luotettavaan tutkimukseen<br />
EndNote X4 on valintasi<br />
lähdetietojen nopeaan ja<br />
helppoon muokkaukseen.<br />
Ohjelmiston avulla säästät<br />
valtavasti lähdetietojen hallintaan<br />
kuluvaa aikaa. Jo yli miljoona tutkijaa, informaatikkoa,<br />
opettajaa, lääkäriä ja opiskelijaa ympäri<br />
maailman on valinnut EndNoten avukseen.<br />
EndNote X4:n uusia ominaisuuksia:<br />
• Lähdeviitteet suoraan PDF-asuisista tiedostoista<br />
• Muokkaa viitteitä suoraan pääikkunassa<br />
• Viittaukset suoraan online-tietokantojen artikkeleihin.<br />
SigmaPlot <strong>12</strong>:lla analysoit<br />
suuriakin datamääriä ja laadit<br />
tuloksista näyttäviä kuvaajia.<br />
Data-aineiston käsittelyyn on runsas valikoima ominaisuuksia.<br />
Kuvaajat koostat yhdistämällä eri tyypeistä<br />
ja muokkaat niitä monipuolisesti. Ohjelmiston<br />
grafi ikkaominaisuudet riittävät korkeatasoiseen<br />
tutkimustulosten esittämiseen.<br />
Uutta SigmaPlot <strong>12</strong>:ssa:<br />
• Microsoft Offi ce -tyylinen käyttöliittymä<br />
• Enzyme Kinetics -laajennus sisältyy hintaan<br />
• Parannetut ominaisuudet 3D-kuvaajien laadintaan<br />
ja käyränsovitukseen<br />
• MS Excelin toiminnallisuudet ovat käytössä<br />
myös SigmaPlotissa.<br />
Lisätietoa ja edulliset lisenssihinnat saat<br />
kotimaiselta ohjelmistoasiantuntijaltasi:<br />
sales@moonsoft. • www.moonsoft.<br />
Puh. 0207 439 500<br />
51
Monia ehdotuksia<br />
rahoituksen uudistamiseksi<br />
Markku Pekurinen<br />
osastojohtaja<br />
THL<br />
Kuva: kYS/valokuvauS<br />
Terveydenhuollon<br />
rahoitusjärjestelmän<br />
uudistamiseksi on esitetty<br />
useita eri vaihtoehtoja.<br />
Yhteistä kaikille esitetyille<br />
malleille on, että kunnilta<br />
poistuisi palvelujen<br />
järjestämisvastuu, joka<br />
siirtyisi kuntia<br />
suuremmalle alueelliselle<br />
tai valtakunnalliselle<br />
toimijalle.<br />
Vuonna 1993 voimaan tulleen<br />
valtionosuusuudistuksen jälkeen<br />
on tehty monia ehdotuksia<br />
terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän<br />
uudistamiseksi. Viimeisimmissä<br />
ehdotuksissa näkökulma<br />
on laajentunut kattamaan koko sosiaali-<br />
ja terveydenhuollon. Ehdotukset<br />
liittyvät laajempiin aloitteisiin terveydenhuollon<br />
uudistamiseksi. Kaikissa<br />
ehdotuksissa tavoitellaan palvelujen<br />
järjestämisen ja rahoituksen<br />
yhdistämistä sekä riittävän rahoituspohjan<br />
synnyttämistä ja asiakkaiden<br />
valinnanvapauden lisäämistä.<br />
Erilaisia malleja<br />
Varhaisimmassa tutkijoiden Unelma<br />
-mallissa perusterveydenhuollon<br />
palvelujen tuottajana ja erikoissairaanhoidon<br />
tilaajana toimisi noin<br />
20 000 asukkaan palvelujen järjestämisestä<br />
vastaava terveyspiiri (Häk-<br />
kinen ym. 1995). Myöhemmissä ehdotuksissa<br />
palvelujen järjestäjän ja tilaajan<br />
väestöpohja on ollut huomattavasti<br />
suurempi ja toimijat ovat selvästi<br />
itsenäisempiä.<br />
Terveydenhuollon alueellisen rahoittajan<br />
mallissa (ns. Lääkäriliiton<br />
malli) palvelujen tilaajana toimii<br />
kuntien muodostama alueellinen terveydenhuollon<br />
rahoituksen hoitaja<br />
ja tuottajina kilpailumahdollisuuksiltaan<br />
yhdenvertaiset julkiset ja yksityiset<br />
palvelujen tuottajat (Suomen<br />
Lääkäriliitto 2001).<br />
Kansallisessa terveysrahastomallissa<br />
(ns. Kela -malli) palvelujen tilaajana<br />
toimii valtakunnallinen terveysvakuutuslaitos<br />
ja tuottajina ja tasaveroisina<br />
kilpailijoina kunnalliset yksiköt<br />
ja yksityiset palvelujen tuottajat<br />
(Forss ja Klaukka 2003). Kansallinen<br />
tilaaja-rahoittaja -malli (ns. Sitran<br />
malli) on päälinjoiltaan samansuuntainen<br />
kuin terveysrahastomalli<br />
(Aronkytö ym. 20<strong>10</strong>).<br />
Alueellisessa järjestäjä-rahoittaja –<br />
mallissa (ns. THL:n malli) kaikkien<br />
julkisesti rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen<br />
järjestämis- ja rahoitusvastuu<br />
on noin tusinalla vähintään<br />
200 000 asukkaan alueella (Pekurinen<br />
ym. 2011).<br />
Terveyspiiri – tutkijoiden<br />
UNELMA-malli<br />
Rahoitus säilyy pääosin verorahoitteisena.<br />
Kaikki terveydenhuollon<br />
järjestämiseen tarkoitetut julkiset<br />
varat ohjataan piirille, joka vastaa<br />
palvelujen julkisesta rahoittami-<br />
sesta, mukaan lukien yksityislääkäripalvelut,<br />
lääkekulut ja vanhusten<br />
palvelut. Kunnat maksavat rahoitusosuutensa<br />
terveyspiirille kapitaatioperiaatteen<br />
mukaan. Kuntien valtionosuus<br />
maksetaan kunnille. Piiri<br />
päättää asiakasmaksuista valtakunnallisten<br />
enimmäismäärien rajoissa.<br />
Tuottajalle maksetaan perusterveydenhuollossa<br />
kapitaatioperiaatteen<br />
(tarvekorjattu) mukaan ja erikoissairaanhoidossa<br />
suoritteiden (riskikorjattu)<br />
mukaan. Yksityisen hoidon tukeminen<br />
julkisen sairausvakuutuksen<br />
kautta loppuu.<br />
Terveyspiiri kattaa terveyden- ja<br />
vanhustenhuollon palvelut sekä<br />
päihde- ja mielenterveyspalvelut eli<br />
valtaosan sosiaali- ja terveydenhuollosta.<br />
Käytännössä piiri voi vastata<br />
kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen<br />
järjestämisestä. Terveyspiirimallin<br />
toteuttaminen purkaa terveydenhuollon<br />
monikanavaisen rahoituksen.<br />
Terveydenhuollon<br />
alueellinen rahoittaja –<br />
Lääkäriliiton malli<br />
Kunnat vastaavat pääosasta terveydenhuollon<br />
rahoituksesta, mutta<br />
muodostavat riittävän väestöpohjan<br />
saavuttamiseksi yhteisen julkisen rahoituksen<br />
hoitajan, joka vastaa perusterveydenhuollon<br />
ja erikoissairaanhoidon<br />
palvelujen järjestämisestä.<br />
Ehdotus kokoaa kuntien ja valtion<br />
rahoituksen yhteen alueelliselle toimijalle.<br />
Kuntien rahoitusosuus koo-<br />
52 Terveys ja Talous 2/2011
taan rahoituksen hoitajalle kapitaatioperiaatteella.<br />
Kuntien valtionosuus maksetaan suoraan alueelliselle<br />
rahoittajalle. Sairausvakuutus jatkaa nykyisellään<br />
ja sen rahoituspohja säilyy ennallaan. Julkinen verorahoitus<br />
kulkee potilaan mukana tuottajalle palvelusetelinä<br />
tai maksusitoumuksena. Alueellinen rahoittaja<br />
määrittelee palvelukohtaisesti asiakasmaksun. Potilas<br />
voi vähentää korkeat henkilökohtaiset sairauskulut<br />
verotuksessa. Tuottajalle maksetaan suoritteiden<br />
mukaan.<br />
Terveydenhuollon alueellinen rahoittaja kattaa kunnalliset<br />
terveyspalvelut. Mallin toteuttaminen lisää rahoituskanavien<br />
määrää. Rahoitustavasta johtuva potilaiden<br />
hoidon kustannusvastuun pallottelu jatkuisi,<br />
koska sairausvakuutus hoitaisi edelleen yksityisen<br />
sektorin ja lääkkeiden julkisen rahoituksen.<br />
Kansallinen terveysrahasto – Kelan<br />
malli<br />
Kunnat ottavat asukkailleen terveysvakuutuksen valtakunnalliselta<br />
terveysrahastolta. Vakuutuksella rahoitetaan<br />
kunnallinen terveydenhuolto ja niiden järjestämisvastuu<br />
siirtyy kunnilta kansalliselle terveysrahastolle.<br />
Kunnat maksavat terveysrahastolle vakuutusmaksua<br />
kapitaatioperiaatteen mukaan, ottaen<br />
huomioon palvelujen tarve, käyttö ja kunnan kantokyky.<br />
Kuntien valtionosuutta vastaava summa ohjataan<br />
suoraan terveysrahastolle. Potilaan omavastuuosuus<br />
vaihtelee palveluittain. Kansaneläkelaitoksen<br />
hallinnoima sairausvakuutus ja kuntoutus sulautetaan<br />
terveysrahastoon. Tuottajalle maksetaan suoritteiden<br />
mukaan.<br />
Kansallinen terveysrahasto kattaa kunnalliset ja yksityiset<br />
terveyspalvelut. Terveysrahaston myötä terveydenhuollon<br />
monikanavainen rahoitus purkautuu,<br />
jos rahastoa hallinnoi yksi kansallinen toimija. Jos nykyinen<br />
sairausvakuutusjärjestelmä jää terveysrahastolle<br />
rinnakkaiseksi, monikanavainen rahoitus säilyy.<br />
Kansallinen tilaaja-rahoittaja – Sitran<br />
malli<br />
Valtion ja kuntien rahoitus terveyden- ja vanhustenhuoltoon<br />
kootaan yhdelle kansalliselle taholle, jolle<br />
ohjataan myös työterveyspalvelujen tuottajille maksettu<br />
rahoitus. Mallissa nykyisen kunnallisen terveyden-<br />
ja vanhustenhuollon järjestämisvastuu siirtyy<br />
kunnilta kansalliselle toimijalle. Kunnat maksavat<br />
asukkaidensa palvelujen järjestämisestä maksun tilaaja-rahoittajalle<br />
kapitaatioperiaatteen mukaan, ottaen<br />
huomioon palvelujen tarve ja kunnan kantokyky.<br />
Kuntien valtionosuutta vastaava summa ohjataan<br />
suoraan tai kuntien kautta tilaaja-rahoittajalle. Potilaan<br />
omavastuuosuus riippuu potilaan maksukyvystä.<br />
Sairausvakuutuksen asemaa ja roolia ei ole mallissa<br />
tarkemmin määritelty. Tuottajalle maksetaan perusterveydenhuollossa<br />
kapitaatioperiaatteen (tarvekorjattu)<br />
mukaan ja erikoissairaanhoidossa ja vanhustenhuollossa<br />
suoritteiden (riskikorjattu) mukaan.<br />
Kansallinen tilaaja-rahoittaja kattaa kunnalliset terveyden-<br />
ja vanhustenhuollon palvelut sekä osan työterveyshuollosta.<br />
Mallissa ei oteta suoraan kantaa sairausvakuutukseen,<br />
joten sen rooli ja rahoituskanavien määrä ehdotuksessa<br />
jää epäselväksi.<br />
Alueellinen palvelujen järjestäjärahoittaja<br />
– THL:n malli<br />
Rahoitus kootaan noin tusinalle alueelliselle toimijalle, jotka<br />
vastaavat kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä<br />
ja rahoittamisesta alueensa asukkaille. Palvelujen<br />
järjestäjän ja rahoittajan väestöpohja on vähintäänkin<br />
200 000 asukasta. Kaikki palvelujen järjestämiseen tarkoitettu<br />
julkinen rahoitus kootaan yhteen alueelliselle toimijalle.<br />
Valtionosuudet maksetaan suoraan alueille ja kunnat<br />
maksavat niille palvelujen järjestämisestä asukaskohtaisen<br />
korvauksen. Sairausvakuutuskorvauksia vastaava rahamäärä<br />
siirretään alueelliselle rahoittajalle.<br />
Raha seuraa asiakkaan mukana alueelliselta järjestäjältä<br />
ja rahoittajalta palvelujen tuottajalle, joka voi olla julkinen<br />
tai yksityinen. Julkinen rahoitus kanavoituu hoitopaikalle,<br />
jonka asiakas valitsee palvelujen tuottajaksi. Tuottajalle<br />
maksetaan perusterveydenhuollossa kapitaatioperiaatteen<br />
(tarvekorjattu) mukaan ja erikoissairaanhoidossa<br />
ja vanhustenhuollossa suoritteiden (riskikorjattu) mukaan.<br />
➠<br />
2/2011 Terveys ja Talous 53
Ehdotuksen myötä toteutuu sosiaali-<br />
ja terveydenhuollon yksikanavainen<br />
rahoitus.<br />
Yhtäläisyyksiä ja eroja<br />
Ehdotetut rahoitusmallit tarjoavat<br />
vaihtoehtoisia lähtökohtia pohtia sosiaali-<br />
ja terveydenhuollon rahoituksen<br />
turvaamista tulevaisuudessa. Ehdotukset<br />
ovat paljolti samansuuntaisia.<br />
Ne pyrkivät yhdistämään palvelujen<br />
järjestämisen ja rahoituksen sekä<br />
laajentamaan olennaisesti palvelujen<br />
järjestämisen väestöpohjaa. Ehdotuksille<br />
yhteistä on myös tilaajan ja<br />
tuottajan roolien selkeyttäminen, asiakkaiden<br />
valinnanmahdollisuuksien<br />
lisääminen sekä julkisten ja yksityisten<br />
palvelujen tuottajien asettaminen<br />
samalle viivalle.<br />
Kunnilta poistuu palvelujen järjestämisvastuu<br />
kaikissa vaihtoehdoissa.<br />
Järjestämisvastuu siirtyy kuntia<br />
suuremmalle alueelliselle tai valtakunnalliselle<br />
toimijalle. Kunnat osallistuvat<br />
edelleen palvelujen rahoittamiseen<br />
kapitaatioperiaatteen mukaan.<br />
Valtio osallistuu kaikissa malleissa<br />
palvelujen rahoitukseen, mutta<br />
valtionosuuden saajataho vaihtelee ja<br />
ohjautuu palvelujen järjestäjälle joko<br />
suoraan tai kuntien kautta.<br />
Kaikissa malleissa ehdotetaan tuottajien<br />
rahoitukselle valtakunnallisesti<br />
yhtenäisiä periaatteita, perusterveydenhuoltoon<br />
kapitaatio- tai suoriteperiaatetta<br />
ja erikoissairaanhoitoon<br />
suoriteperiaatetta. Yksityiskohdiltaan<br />
tuottajien korvausperiaatteet<br />
vaihtelevat, mutta päälinjoiltaan ehdotukset<br />
ovat samansuuntaisia. Asiakasmaksujen<br />
rooli terveydenhuollon<br />
rahoituksessa saattaisi muuttua olennaisesti<br />
ja niitä käytettäisiin nykyistä<br />
aktiivisemmin palvelujen käytön ohjaamiseen<br />
kaikissa malleissa.<br />
Monikanavaisuus<br />
vaihtelevaa malleissa<br />
Monikanavaiseen julkiseen rahoitukseen<br />
ehdotukset suhtautuvat vaihtelevasti.<br />
Valtion ja kuntien roolia rahoituksessa<br />
käsitellään pääpiirteissään<br />
yhdenmukaisesti. Sairausvakuutuksen<br />
kautta terveydenhuoltoon<br />
kanavoituva raha integroidaan malleissa<br />
kokonaisrahoitukseen eri tavoin.<br />
Terveyspiiri ja alueellinen jär-<br />
jestäjä-rahoittaja purkaisivat monikanavaisen<br />
rahoituksen, muissa ehdotuksissa<br />
monikanavaisen rahoituksen<br />
kohtalo jää epäselväksi.<br />
Mallien toteuttaminen muuttaisi<br />
olennaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
toimijoiden kannusteita sekä<br />
vaikuttaisi perusterveydenhuollon<br />
ja erikoissairaanhoidon palvelujen<br />
käyttöön ja keskinäiseen painotukseen,<br />
mahdollisesti perusterveydenhuollon<br />
roolia vahvistaen. Se<br />
miten perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon<br />
suhde ajan mittaan<br />
kehittyisi, riippuu palvelujen<br />
järjestäjän terveyspoliittisista painotuksista<br />
ja eri toimijoille rakennettavista<br />
taloudellisista kannusteista.<br />
Kaikki tarkastellut mallit vahvistavat<br />
merkittävästi palvelujen järjestäjän<br />
asemaa suhteessa tuottajiin.<br />
Integraatio ei keskeistä<br />
Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation<br />
edistäminen ei ole ollut rahoitusmallien<br />
pohdinnan keskiössä,<br />
lukuun ottamatta THL:n ehdotusta.<br />
Mallit keskittyvät pääasiassa terveydenhuollon<br />
rahoituksen tarkasteluun.<br />
Periaatteessa kaikkia malleja<br />
voidaan jatkojalostaa kattamaan koko<br />
sosiaali- ja terveydenhuolto.<br />
Terveyspiiri, alueellinen rahoittaja<br />
ja alueellinen järjestäjä-rahoittaja<br />
edustavat jatkumoa nykyisestä kuntavetoisesta<br />
toimintamallista kohti<br />
laajempaa alueellisesti integroitua<br />
sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus-<br />
ja järjestämisvastuuta. Ne voidaan<br />
myös nähdä välivaiheena tiellä<br />
kunnallisesta palvelujärjestelmästä<br />
kohti kansallista palvelujärjestelmää.<br />
Terveysrahaston ja kansallisen tilaaja-rahoittajan<br />
myötä palvelujen<br />
järjestämisvastuu siirtyisi kunnilta<br />
suoraan ilman välivaiheita kansalliselle<br />
toimijalle ja kuntavetoisesta terveydenhuollosta<br />
siirryttäisiin kansalliseen<br />
terveydenhuoltoon. Terveysrahaston<br />
myötä vaihdettaisiin terveydenhuollon<br />
rahoituskonsepti kunnallisesti<br />
verorahoitteisesta järjestelmästä<br />
pakollista julkista sairausvakuutusta<br />
muistuttavaan kansalliseen<br />
järjestelmään. Näin ilmeisesti kävisi<br />
myös siirryttäessä kansalliseen tilaaja-rahoittaja<br />
-malliin.<br />
Rahoituksen uudelleen järjestämiseksi<br />
esitetään kaikissa malleissa ny-<br />
kyiseen verrattuna suuria muutoksia.<br />
Julkisen rahoituksen kokoaminen väestöltään<br />
nykyistä mediaanikuntaa<br />
olennaisesti suuremmalle alueelliselle<br />
tai kansalliselle toimijalle on kaikissa<br />
ehdotuksissa sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
tulevan rahoituksen ja<br />
järjestämisen lähtökohta.<br />
Tarkastellut rahoitusmallit eivät<br />
ole sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen<br />
ja järjestämisen kannalta<br />
sinänsä hyviä tai huonoja tai toteuttamiskelpoisia<br />
tai -kelvottomia. Mallit<br />
sisältävät yleisellä tasolla hyvin samansuuntaisia<br />
ehdotuksia. Rahoitusmallien<br />
jatkotyöstäminen edellyttää<br />
selkeää kansallista linjausta siitä, mikä<br />
taho vastaa tulevaisuudessa sosiaali-<br />
ja terveydenhuollon palvelujen<br />
järjestämisestä ja rahoittamisesta.<br />
Vastuutahon määrittely helpottaa<br />
olennaisesti myös alan rahoitusjärjestelyjä<br />
koskevaa pohdintaa. ■<br />
Lähteet<br />
Häkkinen U, Keskimäki I, Linnakko E,<br />
Pekurinen M. Terveydenhuollon UNEL-<br />
MA-malli. Teoksessa: Rissanen P, Valtonen<br />
H (toim.). Terveystaloustiede 1995.<br />
STA KES, Aiheita 4/1995, 8-<strong>10</strong>. Helsinki<br />
1995.<br />
Suomen Lääkäriliitto. Terveydenhuollon<br />
rahoitus, alueellisen rahoittajan malli.<br />
Muistio 4.5.2001.<br />
Forss M, Klaukka T. Yleinen terveysvakuutus<br />
- idea terveydenhuollon uudeksi<br />
rahoitusmalliksi. Suomen lääkärilehti<br />
2003, 16-17, 1939-1940.<br />
Aronkytö T, Hallipelto A, Kangasharju<br />
A. Uusi terveydenhoidon rahoitus- ja<br />
ohjausjärjestelmä. Sitran selvityksiä <strong>24</strong>.<br />
Helsinki 20<strong>10</strong>.<br />
Pekurinen M, Erhola M, Häkkinen U,<br />
Jonsson PM, Keskimäki I, Kokko S,<br />
Kärkkäinen J, Widström E, Vuorenkoski<br />
L. Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen<br />
rahoituksen edut, haitat ja kehittämistarpeet.<br />
THL:n Raportti 4/2011.<br />
Helsinki 2011.<br />
54 Terveys ja Talous 2/2011
Palveluvaaka vertailuun<br />
THL julkaisi maaliskuun alussa uuden verkkopalvelun<br />
osoitteessa www.palveluvaaka.fi. Verkkopalvelun sisältö on<br />
toistaiseksi vielä niukkaa, mutta se täydentyy vähitellen.<br />
THL toivoo palautetta palvelusta.<br />
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen<br />
vertailuun kehitetty verkkopalvelu<br />
auttaa vertailemaan sosiaalija<br />
terveydenhuollon palveluja. Pilottiversiona<br />
avattu palvelu sisältää vertailukelpoista<br />
tietoa esimerkiksi hoitoon<br />
pääsystä sairaanhoitopiireistä ja<br />
terveyskeskuksista. Asiakas-/potilastyytyväisyyttä<br />
koskevaa tietoa on saatavissa<br />
neljästä sairaanhoitopiiristä ja<br />
13 kaupungin terveysasemalta. Ikäihmisten<br />
palveluja koskevaa tietoa on<br />
noin 150 toimipaikasta.<br />
Jatkossa Palveluvaaka.fi:tä täydennetään<br />
sitä mukaa kun vertailukelpoista<br />
tietoa on saatavilla. Kyseessä<br />
on uudenlainen palvelu Suomessa.<br />
Verkkopalvelua ylläpitää ja kehittää<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos<br />
(THL). Palvelun toimivuudesta ja sisällöstä<br />
toivotaan palautetta.<br />
Tavoitteena avoimuuden<br />
ja vertailukelpoisen tiedon<br />
lisääminen<br />
- Sosiaali- ja terveydenhuollon kehityksen<br />
kannalta on tärkeää, että potilaat<br />
ja omaiset saavat vertailukelpoista<br />
tietoa tarjolla olevista palveluista.<br />
Palvelujärjestelmää koskeva tieto<br />
kuuluu asiantuntijoiden ja päätöksentekijöiden<br />
lisäksi myös palveluiden<br />
käyttäjille. Tiedon avointa saatavuutta<br />
ja palvelujärjestelmän läpinäkyvyyttä<br />
voidaan pitää kansanvaltaisessa<br />
yhteiskunnassa itseisarvona. Tähän<br />
pyritään Palveluvaaka.fi:n avulla,<br />
kehittämispäällikkö Pia Maria Jonsson<br />
korostaa. Uusi terveydenhuoltolaki<br />
vahvistaa potilaiden mahdollisuuksia<br />
valita hoitopaikkansa erityisesti<br />
vuodesta 2014 alkaen.<br />
Palveluvaaka.fi:n nykysisältö on<br />
vielä melko niukkaa ja siinä näkyy ongelma<br />
vertailukelpoisen tiedon saatavuudessa.<br />
Verkkopalvelussa näkyvät<br />
tiedot kootaan olemassa olevista tilastoista<br />
ja rekistereistä, mutta niiden sisältö<br />
on osoittautunut vertailukäytössä<br />
suppeaksi. Tietoa kerätään organi-<br />
2/2011 Terveys ja Talous<br />
saatioissa toki runsaasti, mutta menetelmät<br />
ja mittarit ovat niin erilaisia, että<br />
tuloksia ei voida esittää Palveluvaaka.fi:ssä<br />
luotettavasti.<br />
- Meiltä puuttuu esimerkiksi kansallinen<br />
potilastyytyväisyyskysely. Vaikka<br />
monet terveydenhuollon yksiköt<br />
mittaavat säännöllisesti potilastyytyväisyyttä,<br />
niiden tuloksista ei välttämättä<br />
saada vertailukelpoista tietoa<br />
potilaan päätöksenteon tueksi, kertoo<br />
Jonsson.<br />
Tietoa ikääntyvien<br />
hoivapalveluista<br />
Ikääntyvien palveluja koskeva aineisto<br />
on koottu iäkkäiden hoidon laadun<br />
ja kustannusten arviointi- ja seurantajärjestelmää<br />
(RAI-järjestelmä) käyttävistä<br />
palvelutaloista ja laitoksista heidän<br />
luvallaan.<br />
Ikääntyvien palveluita koskeva<br />
osuus on tarkoitettu henkilölle, joka<br />
suunnittelee palvelutaloon tai vanhainkotiin<br />
muuttamista. Se auttaa<br />
myös omaista arvioimaan, mitä vaihtoehtoja<br />
on tarjolla tai vaikuttaako tarjottu<br />
paikka hänen läheiselleen soveltuvalta.<br />
Löytyykö sieltä juttuseuraa,<br />
ovatko muutkin jalkeilla, eletäänkö<br />
aktiivista elämää vai maataanko vuoteessa<br />
ja onko mahdollisuus päästä<br />
ulos. Toisaalta halutaan ehkä tietää,<br />
onko paikassa kokemusta dementiaa<br />
sairastavista, osataanko saattohoito tai<br />
millainen suhtautuminen henkilöstöllä<br />
on kuntouttavaan hoitoon.<br />
Palveluvaaka.fi:ihin kerätyt tiedot<br />
auttavat henkilöä muodostamaan käsityksen<br />
siitä, miten soveltuva kyseinen<br />
paikka on juuri hänen tarpeilleen.<br />
Laitoksia ei kuitenkaan näiden tietojen<br />
nojalla voi asettaa paremmuusjärjestykseen.<br />
Geriatrian dosentti Harriet Finne-Soverin<br />
mukaan Palveluvaaka.fi on ikäihmisten<br />
kannalta suuri kulttuurimuutos,<br />
joka enteilee mahdollisuutta siirtää<br />
päätäntävalta asiakkaalle. Esimerkiksi<br />
palveluseteleiden käyttö mahdollistaa<br />
käytännössä hoivapalvelujen käännekohdan:<br />
asiakas valitsee, ei kunta. Palveluvaaka.fi:n<br />
tietopohjaa kehittämällä<br />
ja asiakkaiden ääntä kuulemalla päästään<br />
käytännössä askarruttavien kysymysten<br />
äärelle.<br />
Palautetta palveluista<br />
Verkkopalvelun kautta on helppo antaa<br />
palautetta sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
organisaatioille. Asiakas voi<br />
arvioida viisinumeroisella asteikolla<br />
esimerkiksi hoitoon pääsyä, odotusaikaa<br />
vastaanottotilanteessa, tiloja ja<br />
sitä, oliko henkilökunnalla tarpeeksi<br />
aikaa muun muassa asiakkaan ohjaukseen.<br />
Vastaukset esitetään verkkopalvelussa,<br />
josta organisaatiot saavat<br />
ne käyttöönsä.<br />
Lisää näkyvyyttä<br />
- Toukokuun alusta 2011 alkaen asiakkaat<br />
voivat valita terveysasemansa<br />
oman kunnan tai yhteistoimintaalueen<br />
sisällä. Vuonna 2014 valinnanvapaus<br />
laajenee koko maahan. Silloin<br />
potilailla on kiinnostusta vertailla terveyskeskuksien<br />
välisiä eroja. Palveluvaaka-verkkopalvelullavaraudutaan<br />
terveydenhuoltolain mahdollistamaan<br />
valinnanvapauteen, kertoo<br />
peruspalveluministeri Paula Risikko.<br />
Palveluvaaka.fi on kaikille avoin<br />
verkkopalvelu. Se lisää palvelujen läpinäkyvyyttä<br />
ja vertailtavuutta, sillä<br />
verkkopalvelun avulla asiakkaat<br />
voivat vertailla sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
palveluja.<br />
Ministeri toivoo, että Palveluvaaka.<br />
fi -palvelua voidaan kehittää yhdessä<br />
sen käyttäjien kanssa.<br />
- Vaikka Palveluvaaka.fi sisältää jo<br />
kiinnostavaa tietoa, siinä on vielä kehitettävää.<br />
Palvelu on kuitenkin haluttu<br />
jo avata, jotta kehittämistyötä voidaan<br />
tehdä yhdessä kuntalaisten kanssa.<br />
Toivon, että saamme palautetta palvelusta,<br />
jotta voimme kehittää palvelua<br />
niin, että se palvelee mahdollisimman<br />
hyvin erilaisia tiedontarpeita, ministeri<br />
kiteytti. ■<br />
55
Apuvälineiden ideakilpailu 2011 käynnistyi<br />
Apuvälineiden ideakilpailussa<br />
haetaan tänä<br />
vuonna ylellisyyttä arkeen.<br />
Tavoitteena on löytää arkeen<br />
mukavuutta ja ripauksen<br />
ylellisyyttä tuovia kodin<br />
apuvälineitä. Uusi, innovatiivinen<br />
apuväline on kaunis<br />
ja kotoisa ja helpottaa mahdollisimman<br />
laajan käyttäjäjoukon<br />
arkea.<br />
– Kilpailun tarkoituksena<br />
on etsiä uusia innovaatioita<br />
apuvälinealalle. Ehdotuksia<br />
arvioitaessa kiinnitetään<br />
huomiota tuotteen toimivuuteen<br />
ja käytännöllisyyteen,<br />
turvallisuuteen, esteettisyyteen<br />
sekä elämän laatua<br />
kohottavaan ylellisyyteen ja houkuttelevuuteen.<br />
Tavoitteena on, että ehdotus<br />
voidaan viedä teolliseen tuotantoon,<br />
kertoo kilpailuraadin puheenjohtaja,<br />
esteettömyysasiamies<br />
Harri Leivo Invalidiliitosta.<br />
Kilpailuun voivat osallistua kaikki<br />
Suomessa toimivat henkilöt tai<br />
työryhmät. Kilpailuun voi osallistua<br />
tuotteella, jota ei ole julkistettu<br />
ennen 1.9.2011. Kilpailuaika on 15.3.<br />
– 31.8.2011. Kilpailuehdotusten parhaimmistoa<br />
on esillä Tampereen<br />
Messu- ja Urheilukeskuksessa <strong>10</strong>.–<br />
<strong>12</strong>.11.2011 järjestettävillä Apuväline,<br />
Hyvinvointi & Koti 2011-messuilla.<br />
Ehdotusten on oltava perillä<br />
31.8.2011 mennessä. Ehdotukset toimitetaan<br />
osoitteeseen: Expomark<br />
Oy, PL 21, 00521 Helsinki. Kuoreen<br />
merkintä Apuväline 11-messut/Ideakilpailu.<br />
Kilpailusäännöt voi tulostaa osoitteesta:<br />
www.apuvaline.info<br />
Kilpailuun liittyviä kysymyksiä voi<br />
lähettää osoitteeseen ideakilpailu ■<br />
Apuvälineiden ideakilpailun tulokset esitellään <strong>10</strong>.–<strong>12</strong>.11. 2011 Apuväline,<br />
Hyvinvointi & Koti 2011 -messuilla Tampereella. Kilpailun järjestää Expomark<br />
Oy ja 5000 euron kilpailusumman lahjoittaa Suomen Messusäätiö. Edellisellä<br />
kerralla vuonna 2009 ideakilpailulla etsittiin toimivaa ja kaunista vaatetusta<br />
pyörätuolin käyttäjälle.<br />
Astma ja diabetes yhä harvemmin<br />
syynä Kelan kuntoutukseen<br />
Kelan astma- ja diabeteskuntoutus<br />
on pienentynyt merkittävästi parissa<br />
vuosikymmenessä.<br />
Vuonna 1990 Kelan astmakuntoutujia<br />
oli 3 500. Kaksikymmentä vuotta<br />
myöhemmin heitä oli enää 700 eli<br />
viidennes parin vuosikymmenen takaisesta.<br />
Samana aikana diabeteskuntoutujien<br />
määrä puolittui 2 400:sta 1 000:een.<br />
Viime vuosikymmeninä on kehitetty<br />
parempia lääkkeitä ja ennaltaehkäisevää<br />
terveydenhuoltoa, mikä se-<br />
Uusia jäseniä<br />
littää kansantautien kuntoutusmäärien<br />
vähenemistä.<br />
Astman ja diabeteksen kuntoutuskustannukset<br />
ovat samalla pienentyneet.<br />
Vuonna 1990 Kelassa käytettiin kyseisten<br />
sairauksien kuntoutukseen<br />
nykyrahassa 14 miljoonaa euroa.<br />
Vuonna 20<strong>10</strong> summa oli 4,6 miljoonaa<br />
euroa.<br />
Vuonna 20<strong>10</strong> Kelan kuntoutusmenot<br />
olivat yhteensä 3<strong>10</strong> miljoonaa euroa.<br />
Kaipainen-Vilppula, Marjo, rekrytointikoordinaattori,<br />
Päijät-Hämeen sote ky, Lahti<br />
Räsänen Jaakko, henkilöstösuunnittelija, Päijät-Hämeen sote ky, Lahti<br />
Jääskeläinen Juha, henkilöstöjohtaja, PPSHP, Oulu<br />
Hannola Mikko, taloussuunnittelija, PSHP, Tampere<br />
Hjerppe Elina, hankintasihteeri, VSSHP, Turku<br />
Ullakonoja Kirsi, hankintasihteeri, VSSHP, Turku<br />
Suontakanen Irmeli, toimistopäällikkö, PSHP, Ylöjärvi<br />
56 Terveys ja Talous 2/2011
Myönteisiä terveysvaikutuksia verotuksella<br />
Uuden tutkimuksen mukaan terveysperusteinenelintarvikeverotus<br />
vähentäisi tuntuvasti sokeripitoisten<br />
tuotteiden kysyntää ja lisäisi<br />
kasvisten, hedelmien ja kalan kulutusta.<br />
Lisäksi sokeriverotus vähentäisi<br />
merkittävästi ylipainoisuuden, tyypin<br />
2 diabeteksen sekä sepelvaltimotautien<br />
esiintyvyyttä.<br />
Tampereen yliopiston, Terveyden<br />
ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä<br />
Palkansaajien tutkimuslaitoksen<br />
poikkitieteellisestä tutkimuksesta käy<br />
ilmi, että sokerivero laskisi tuntuvasti<br />
makeisten, virvoitusjuomien ja jäätelön<br />
kysyntää ja kohentaisi kansanterveyttä.<br />
Sokeriveron vaikutuksia voidaan<br />
pitää merkittävinä myös siksi,<br />
että sen aikaansaama sairaskulujen<br />
vähentäminen tuo säästöjä. Lisäksi tulokset antavat ainakin<br />
osittaista tukea sille, että sokeriveron vaikutukset<br />
voisivat olla keskimääräistä suurempia pienituloisilla,<br />
koska sen avulla voidaan todennäköisesti vähentää terveyseroja.<br />
Vuoden 2011 alusta voimaan tulleen makeis-,<br />
virvoitusjuoma- ja jäätelöveron vaikutukset jäävät noin<br />
puoleen verrattuna sokeriveroon.<br />
Kasvisten, hedelmien ja kalan kysyntä kasvaa niiden<br />
verotuksen alentuessa, jolloin näistä elintarvikkeista saatavien<br />
suotuisten ravintoaineiden saannin kasvu vähentää<br />
sepelvaltimotaudin ilmaantuvuutta. Arvonlisäveroalennusten<br />
mahdollinen haittapuoli on se, ettei kokonaisenergian<br />
saanti välttämättä alene, jos kuluttajat eivät<br />
riittävässä määrin kevennä muuta ruokavaliota esimerkiksi<br />
kalan syönnin lisääntyessä.<br />
Tulosten perusteella kannattaa joko tuntuvasti nostaa<br />
ja laajentaa nykyistä makeisveroa tai siirtyä tuotteiden<br />
sokeripitoisuuteen perustuvaan verotukseen. Hedelmi-<br />
Terveydenhuollon<br />
dieteetikkoyhdistys ry:n<br />
vuosikokous on<br />
to 9.6.2011 klo 15:00<br />
Vaasan yliopistolla<br />
Terveys ja talouspäivien<br />
2011 yhteydessä<br />
Kokousasioina<br />
vuosikokousasiat ja yhdistyksen<br />
sääntömuutos.<br />
Johtokunta <strong>24</strong>.3.2011<br />
en, kasvisten ja tuoreen kalan ALV-alennusten vaikutukset<br />
näyttävät myös myönteisiltä. ■<br />
Lähde:<br />
Kaisa Kotakorpi, Tommi Härkänen, Pirjo Pietinen, Heli Reinivuo,<br />
Ilpo Suoniemi ja Jukka Pirttilä: Terveysperusteisen elintarvikeverotuksen<br />
vaikutukset kansalaisten terveydentilaan ja terveyseroihin.<br />
THL:n Rapotti 7/2011.<br />
eHEALTH JA HOITOTYÖ -SEMINAARI:<br />
Sähköinen yksityisyys.<br />
Onko sitä terveydenhuollossa?<br />
22.9.2011 Tampereella<br />
Poimintoja ohjelmasta:<br />
• Hyvinvointiteknologia arjen tueksi Tampereella.<br />
Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen, Tampereen kaupunki<br />
• Miten sosiaalinen media voisi olla hoitotyön tukena?<br />
Tutkimusjohtaja Jarmo Viteli, Tampereen yliopisto /SIS/TRIM<br />
• Kansalainen toimijana, tekniikka apuna - terveyskäyttäytymismuutosten<br />
voima ja vaikeus. Ilkka Korhonen, dosentti, Tampereen teknillinen<br />
yliopisto<br />
• Sairaala Facebookissa. Tiedottaja Tiina Tanni, PSHP<br />
• Arvot ja etiikka potilaan hoidossa sähköisten viestimien aikakaudella<br />
Terveydenhuoltoneuvos Eila Häihälä<br />
Seminaari sähköisistä terveydenhuollon palveluista ja siitä, miten säilytetään<br />
luottamuksellinen ja inhimillinen kohtaaminen potilaan ja hoitohenkilöstön<br />
välillä. Missä mennään terveydenhuollon tietohallinnossa, hoitoteknologiassa<br />
ja miten tekniikka muuttaa perinteistä käsitystä hoitotyöstä?<br />
Seminaaripaikka: Tampereen yliopiston Arvo-rakennus<br />
Hinta: 140 €, sis. kahvit ja lounaan<br />
Ilmoittautumiset: 9.9.20<strong>10</strong> mennessä osoitteessa www.ehealth.fi<br />
Esimiesvalmennus alk. 15.9.2011 (5 koulutuspäivää), 400 €<br />
Teemana mm. johtajuus ja esimiehen roolit, johtaminen ja työhyvinvointi,<br />
osaamisen johtaminen, neuvottelutaito, esimiestyö ongelmatilanteissa.<br />
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: www.tampereenkesayliopisto.fi<br />
www.tampereenkesayliopisto.fi<br />
puh. (03) 223 8433, toimisto@tampereenkesayliopisto.fi<br />
2/2011 Terveys ja Talous 57
Vajaaravitsemus uhkaa joka neljännen kotihoidon<br />
asukkaan terveyttä<br />
Kotihoidon asiakkaiden keskuudessa<br />
toteutetusta NutriAction 2011<br />
-tutkimuksesta käy ilmi, että<br />
vajaaravitsemus on vakava uhka joka<br />
neljännen asiakkaan terveydelle. Joka<br />
kymmenes kotihoidon asiakas on<br />
vakavasti vajaaravittu.<br />
NutriAction 2011 -tutkimus selvitti vuoden 20<strong>10</strong> loppupuolella<br />
630 kotihoidon asiakkaan ravitsemustilaa<br />
Nokialla, Muuramessa, Laukaassa ja perusturvakuntayhtymä<br />
Karviaisessa. Tutkimuksen toteutti ravitsemushoitoon<br />
erikoistunut yritys Ravitsemuskuntoutus Nutricia<br />
Medicalin toimeksiannosta.<br />
– Iäkkäistä kotihoidon asiakkaista vakavasti vajaaravittuja<br />
oli joka kymmenes ja vakavassa vajaaravitsemusriskissä<br />
joka neljäs. Paikkakuntien välillä ei tuloksissa syntynyt<br />
merkittäviä eroja,kertoo tutkija Merja Suominen Ravitsemuskuntoutuksesta.<br />
Tutkimuksessa havaittiin, että vajaaravitsemusriskiä lisäsivät<br />
muistisairaudet, heikentynyt yleiskunto, vähäinen syöminen,<br />
nielemisvaikeudet ja sosemaisen ruoan syöminen.<br />
UUTTA FAGERHULTILLA –<br />
TRILUXIN LED-TUTKIMUS- JA<br />
TOIMENPIDEVALAISIMET<br />
Trilux Aurinio® tarjoaa joustavuutta ja ergonomiaa kaikkiin<br />
tilanteisiin, missä tarvitaan helposti liikuteltavaa ja tehokasta<br />
tutkimusvalaisinta. Asenna kattoon, seinälle tai pyörillä varustetulle<br />
jalustalle. Suuri valoteho ja alhainen pintalämpötila<br />
lisäävät käyttömukavuutta. Trilux Aurinio® ja ledit tuovat<br />
tulevaisuuden valaisturatkaisut myös erilaisiin tutkimus- ja<br />
toimenpidehuoneisiin.<br />
58<br />
Lisätietoja: kari.hovinmaa@fagerhult.fi<br />
Vajaa puolet syö riittävästi<br />
Tutkimuksen aikanahoitohenkilökuntaseurasi<br />
myös syödyn<br />
ruoan määrää.<br />
– Vain vajaa<br />
puolet tutkituista<br />
söi ruokaa<br />
riittävästi.<br />
Lähes kolmannes<br />
sai syödyn<br />
ruuan määrästä<br />
vain puolet tai<br />
vähemmän päivittäisestä ravinnontarpeestaan, Suominen<br />
selvittää.<br />
Täydennysravintovalmisteiden käyttö oli alhaisella tasolla:<br />
hoidossa vain viidellä prosentilla asiakkaista hyödynnettiin<br />
täydennysravintovalmisteita.<br />
– Kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että täydennysravintovalmisteiden<br />
avulla voitaisiin parantaa ikäihmisten<br />
ravintoaineiden saantia. Ne myös kohottavat immuunivastetta<br />
sekä fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä,<br />
joiden ansiosta kotona voitaisiin asua nykyistä pidempään,<br />
Suominen sanoo.<br />
Uhka myös ylipainoisille<br />
Johtava ravitsemussuunnittelija Ulla Siljamäki-Ojansuu<br />
Tampereen yliopistollisesta sairaalasta tyrmää yleisen harhaluulon,<br />
että korkea painoindeksi kertoo hyvästä ravitsemustilasta.<br />
– Iäkkäiden ylipainoistenkin potilaiden ravinnonsaanti<br />
saattaa jäädä varsin alhaiseksi. Tätä ei kuitenkaan välttämättä<br />
huomata, sillä paino ei monestikaan heillä laske,<br />
koska myös kulutus on pientä. Tästä syystä syödyn<br />
ruoan määrää tulisi säännöllisesti seurata, hän korostaa.<br />
Siljamäki-Ojansuu ja Suominen antavat kiitosta kotihoidon<br />
henkilökunnalle säännöllisistä punnituksista.<br />
– Asiakkaiden punnitseminen on selvästi yleistynyt, ja<br />
vain 11 prosentin painoa ei säännöllisesti seurattu. Vähintään<br />
kerran kuukaudessa seurattava asiakkaan paino<br />
on toinen tärkeä seurattava asia syödyn ruuan määrän<br />
lisäksi, Suominen korostaa.<br />
– Suomessa ei ole tutkittu vajaaravitsemuksen yhteiskunnalle<br />
aiheuttamia kustannuksia, mutta Iso-Britanniassa<br />
tehdyn tutkimuksen mukaan ne edustavat jopa<br />
<strong>10</strong> prosenttia julkisista terveydenhuoltokustannuksista.<br />
Vajaaravitsemus aikaistaa laitoshoidon tarvetta, pidentää<br />
sairaalassaolojaksoja, lisää lääkekustannuksia ja aiheuttaa<br />
esimerkiksi kaatumisia, Siljamäki-Ojansuu luettelee.<br />
■<br />
Terveys ja Talous 2/2011
UKK Terveyspalvelut tuottaa UKK-instituutin yhteydessä terveysliikuntaja<br />
hyvinvointipalveluita. Edistämme asiakkaittemme tavoitteita terveystai<br />
kuntokartoituksilla, terveysliikunnan valmennuspalveluilla ja tapahtumilla<br />
sekä muilla henkilöstön työhyvinvoinnin tukipalveluilla.<br />
Yritysten henkilöstölle suunnattuja palveluitamme ovat:<br />
– yksilölliset terveys- ja kuntokartoitukset<br />
– henkilöstön terveysprofiilit ja yksilölliset toimintasuositukset<br />
– henkilöstön terveysliikunnan aktivoimiseen tarkoitetut starttipäivät<br />
– yrityksen työhyvinvointipäivät ja -ohjelmat<br />
– työterveyden käyttöön tarkoitetut terveysliikuntapalvelut<br />
– avokuntoutukseen perustuvat kuntoremontit<br />
Ota yhteyttä, jos olet yrityksen henkilöstöjohtaja, työpaikkasi hyvinvointivastaava<br />
tai työterveyshoitaja. Katsomme millaiset palvelut parhaiten<br />
tukevat sinun tavoitteitasi.<br />
UKK Terveyspalvelut Oy<br />
Kaupinpuistonkatu 1, PL 30<br />
33501 TAMPERE<br />
(03) 282 9111<br />
www.ukkterveyspalvelut.fi<br />
asiakaspalvelu@ukkterveyspalvelut.fi<br />
Tilitoimisto Euromite<br />
Arentipolku 3, LT 2<br />
004<strong>10</strong> Helsinki<br />
0400-900655<br />
www.euromite.fi<br />
2/2011 Terveys ja Talous 59
Henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja koulutuksesta vastaavaa iloista väkeä valtakunnallisessa koulutusverkoston<br />
tapaamisessa Hämeenlinnassa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin vieraana.<br />
Koulutusverkosto tapasi<br />
Hämeenlinnassa<br />
Virpi pitkänen<br />
koulutuspäällikkö (sij.)<br />
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä<br />
Terveys ja Talous ry:n Terveys-<br />
ja sosiaalialan osaamisen kehittäjien,<br />
Terkon, alajaoston<br />
vuositapaaminen toteutui heti alkuvuodesta<br />
tammikuussa - tällä kertaa<br />
Hämeenlinnassa Kanta-Hämeen<br />
sairaanhoitopiirissä. Paikalle saapui<br />
18 Suomen sairaanhoitopiirien henkilöstön<br />
osaamisen kehittämisestä ja<br />
koulutuksesta vastaavaa henkilöä.<br />
Osallistujia Hämeeseen tuli ympäri<br />
Suomen aina Rovaniemeltä asti. Ko-<br />
koontumisperinne on elänyt vahvasti<br />
jo pitkään, sillä verkosto on tärkeä<br />
tuki työssä ja kokemusten jakamisessa<br />
muuten hyvin yksinäisessä työssä.<br />
Asiantuntijoilta intoa ja<br />
oppia<br />
Vuoden 2011 tapaamisen avasi sairaanhoitopiirin<br />
hallintoylihoitaja<br />
Kirsi Leino, joka painotti osaamisen<br />
kehittämisen ja täydennyskoulutuk-<br />
sen tärkeyttä henkilöstön ammattitaidon<br />
ylläpitämisessä. Asiantuntijaluennon<br />
verkostolle piti Ammattikasvatuksen<br />
tutkimus- ja kehittämiskeskuksen<br />
erikoistutkija, professori Kari<br />
Korpelainen Tampereen yliopistosta.<br />
Hänen esityksensä käsitteli jatkuvaa<br />
ammatillista kasvua, jossa korostuu<br />
innovatiivinen, tutkimalla oppiminen<br />
sekä sisäinen motivaatio. Tähän<br />
tarvitaan hänen mukaansa työyhteisön<br />
kasvua tukevaa kulttuuria<br />
60 Terveys ja Talous 2/2011
valmennuksen, palautteen sekä reflektion<br />
avulla.<br />
- Ylimmän johdon tulisi tukea mm.<br />
työntekijöiden yrittäjyyttä ja aloitteellisuutta,<br />
koska kilpailukyky syntyy<br />
kasvumahdollisuuksista, totesi<br />
Korpelainen.<br />
Hämeen ammattikorkeakoulun<br />
ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin<br />
yhteinen yliopettaja Paula Vikberg-Aaltonen<br />
oli mukana päivässä<br />
kertomassa ammattikorkeakoulun<br />
ja työelämän tiivistyvästä yhteistyöstä<br />
ja kumppanuuden kehittämisestä<br />
Kanta-Hämeessä. Hänen esityksensä<br />
konkretisoi kahden eri organisaation<br />
yhteistyön tekemistä arjessa<br />
ja molemminpuolisen win-win -ajattelun<br />
tavoittelua pitkäjänteisellä sekä<br />
sitkeällä työllä.<br />
Verkoston voimaa<br />
Asiantuntijoiden lisäksi päivien parasta<br />
antia ovat olleet yhteiset keskustelut<br />
– niin tälläkin kertaa. Usein<br />
mieltä askarruttavat ja ajankohtaiset<br />
asiat ovat kaikille yhteisiä, joten niistä<br />
yhdessä keskusteleminen auttaa<br />
löytämään hyviä käytänteitä ja ideoita<br />
sekä oppimaan toisilta, jotta pyörää<br />
ei tarvitsisi keksiä uudestaan. Tämä<br />
on myös hyvä keino valtakunnallisten<br />
käytäntöjen yhtenäistämiseksi.<br />
Eräänä puheenaiheena oli verk-<br />
2/2011 Terveys ja Talous<br />
ko-opiskelu ja verkossa suoritettavat<br />
kurssit. Monissa sairaanhoitopiireissä<br />
kehitellään tällä hetkellä verkkokursseja<br />
omaan käyttöön sekä valtakunnalliseen<br />
myyntiin. Monin paikoin<br />
lääkehoidon verkkokoulutus<br />
oli antanut sysäyksen myös muiden<br />
kurssien käyttöönottoon verkossa.<br />
Tämä tulevaisuuden opiskelumuoto<br />
lisääntyy varmasti, ja verkostossa<br />
seurataan vilkkaasti toisten aikaansaannoksia<br />
tällä saralla.<br />
Toisena puheenaiheena oli videointien<br />
käyttö koulutuksessa, mikä<br />
etenkin pohjoisemmassa Suomessa<br />
on arkipäivää kaikissa koulutuksissa.<br />
Tämän koulutusmuodon käytön<br />
todettiin vaativan harjaannusta sekä<br />
tiettyjä pelisääntöjä, jotta osallistujat<br />
saavat koulutuksesta täyden annin.<br />
Myös verkkoon tallennettujen videoluentojen<br />
todettiin olevan erittäin<br />
käteviä, mutta vielä harvinaisia.<br />
Aktiivisena keskustelunaiheena oli<br />
myös organisaatioiden omat esimies-<br />
ja johtamiskoulutukset sekä niihin<br />
liittyvät käytännöt, joissa todettiin<br />
olevan vielä paljon kirjavuutta. Toisin<br />
paikoin käytössä tai käyttöönoton<br />
harkinnassa olivat myös esimiehille<br />
tarkoitetut osaamiskartoitukset.<br />
Näistä ja monista muista aiheista jatkamme<br />
taas verkon välityksellä pitkin<br />
vuotta.<br />
Terveys- ja sosiaalialan<br />
osaamisen kehittäjät, TERKO<br />
Terveys- ja talous ry:n alajaoksena<br />
toimiva Terko perustettiin vuonna<br />
2007. Alajaos toimii koko valtakunnan<br />
alueella ja pyrkii tavoittamaan<br />
kaikki terveys- ja sosiaalialalla<br />
osaamisen- ja henkilöstön kehittämisen<br />
ja koulutuksen alueella<br />
toimivat asiantuntijat jäsenikseen.<br />
Alajaoksen jäseninä voivat olla<br />
kaikki Terveys ja Talous ry:n jäseniksi<br />
kuuluvat osaamisen kehittämistehtävissä<br />
työskentelevät henkilö.<br />
Alajaoksen tavoitteena on toimia<br />
osaamisen kehittämisen alalla työskentelevien<br />
henkilöiden yhteistyöfoorumina.<br />
Alajaos tukee osaamisen<br />
kehittäjien yhteistyötä, edistää<br />
toiminnan kehittämistä ja tulevaisuuden<br />
ennakointia sosiaali- ja terveysalalla.<br />
Alajaos noudattaa toiminnassaan<br />
Terveys- ja Talousyhdistys<br />
r.y. sääntöjä ja toimii pääyhdistyksen<br />
toiminta-ajatuksen mukaisesti.<br />
Katse tulevaisuuteen<br />
Päivän yhteydessä pidettiin myös<br />
Terkon vuosikokous ja valittiin yhdistykselle<br />
uusi hallitus. Uuden hallituksen<br />
voimin ollaan mukana Terkon<br />
päätapahtumassa kesäkuussa<br />
Terveys ja talouspäivillä, jotka ovat<br />
tänä vuonna Vaasassa. Kehittämisen<br />
ja koulutuksen verkosto suunnittelee<br />
ja toteuttaa oman alan koulutusluentoja<br />
päivien yhteyteen sekä tietenkin<br />
yhteistä tapaamista. Tämän lisäksi<br />
suunniteltiin seuraavaa vuosittaista<br />
verkostopäivää, joka tulee olemaan<br />
vuoden päästä Kuopiossa.<br />
”Ihanaa, että on verkosto ja siellä<br />
tuttuja ihmisiä, joilta voi aina kysyä!”<br />
■<br />
Johtokunta<br />
2011-2013<br />
Puheenjohtaja:<br />
Sirpa Saarni<br />
Koulutussuunnittelija<br />
Varsinais-Suomen<br />
sairaanhoitopiiri, TYKS<br />
PL 52<br />
20521 Turku<br />
sirpa.saarni@tyks.fi<br />
Jäsenet:<br />
Aino Tarhala<br />
Kehittämispäällikkö<br />
Päijät-Hämeen sosiaali- ja<br />
terveydenhuollon ky.<br />
Keskussairaalankatu 7<br />
15850 Lahti<br />
aino.tarhala@phsotey.fi<br />
Leena Timonen<br />
erikoissuunnittelija<br />
Helsingin ja Uudenmaan<br />
sairaanhoitopiiri, HYKS<br />
leena.timonen@hus.fi<br />
Sihteeri<br />
Eeva-Maria Ruuskanen<br />
Koulutussuunnittelija<br />
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri,<br />
KYS<br />
PL 1777<br />
70211 Kuopio<br />
eeva-maria.ruuskanen@kuh.fi<br />
61
Puhelinjonot<br />
hallintaan<br />
Kuntalaisten edellyttämän palvelutason<br />
ja hoitotakuun<br />
täyttäminen edellyttää ajanvaraustoiminnan<br />
monipuolista tehostamista<br />
ja kehittämistä. Hoitotakuulain<br />
mukaisesti terveyskeskukseen<br />
on saatava välitön yhteys puhelimitse<br />
arkisin terveyskeskuksen au-<br />
kioloaikana tai sinne on voitava mennä<br />
käymään.<br />
Liikelaitos MediKesin ja Jyväskylän<br />
sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyön<br />
tuloksena syntyi tähän tarpeeseen<br />
uusi terveydenhuoltosektorille kehitetty<br />
Aastran asiakaspalveluratkaisu, jonka<br />
on toimittanut Esecom Oy.<br />
Uusi ratkaisu muuttaa nopeasti<br />
ajanvarauksen käytäntöjä niin terveyskeskuksessa<br />
kuin sairaalassakin.<br />
Uuden yhteyskeskusratkaisun idea<br />
on vähentää asiakkaiden puhelimessa<br />
jonottamista ja ensisijaisesti parantaa<br />
palvelun saatavuutta, resurssien<br />
tehokkaammalla hyödyntämi-<br />
Yhteys terveyskeskukseen viidessä minuutissa<br />
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on lähettänyt kunnille<br />
ohjeen siitä, mitä kansalaisten välitön yhteydensaanti<br />
terveyskeskukseen tarkoittaa ja miten se voidaan<br />
toteuttaa. Tarkoitus on huolehtia siitä, että potilaat<br />
saavat asuinpaikastaan<br />
riippumatta välittömästi yhteyden<br />
terveyskeskukseensa.<br />
STM katsoo, että odotusajan<br />
puhelinyhteyden saamiseksi<br />
ei tule ylittää viittä minuuttia,<br />
ja tavoitteena pitäisi<br />
olla selkeästi lyhyempi jonotusaika.<br />
Jos yhteydensaanti<br />
ei ruuhkahuippujen aikana<br />
toteudu viidessä minuutissa,<br />
terveyskeskus voi tarjota<br />
* mahdollisuuden jättää<br />
soittopyyntö, jolloin potilaalle<br />
soitetaan takaisin saman päivän<br />
aikana terveyskeskuksen<br />
aukioloaikana,<br />
* mahdollisuuden jäädä<br />
odottamaan seuraavaa vapautuvaa<br />
puhelimeen vastaajaa<br />
tai<br />
* soittoaikaa myöhemmin samana päivänä, jolloin<br />
ruuhkaa on vähemmän.<br />
Terveyskeskuksen toimipaikoissa ja verkkosivuilla<br />
on syytä olla selkeät ohjeet siitä, miten terveyskeskuk-<br />
seen saa yhteyden. Yhteystietojen lisäksi ohjeessa kerrotaan<br />
puhelinpalvelun vastausaikatavoitteesta sekä<br />
esimerkiksi takaisinsoitosta, jos sellainen on käytössä.<br />
- Välitön yhteydensaanti on yksi toimivan terveyskeskuksen<br />
laatutekijöistä, ja tällä hetkellä sen toteutumisessa<br />
on suuria eroja terveyskeskusten välillä. Ohjeella<br />
parannetaan potilaiden yhdenvertaisuutta, peruspalveluministeri<br />
Paula Risikko toteaa.<br />
Kansanterveyslain mukaista yhteydensaantia terveyskeskukseen<br />
täsmennettiin Valtioneuvoston asetuksella<br />
hoitoon pääsyn toteuttamisesta vuonna 2004.<br />
Asetuksen voimaantulon jälkeen terveyskeskukset<br />
ovat kehittäneet välitöntä yhteydensaantia ottamalla<br />
käyttöön uusia toimintatapoja, kuten takaisinsoittomahdollisuuden.<br />
Tarpeenmukaisten palvelujen saatavuuden parantaminen<br />
on yksi Toimiva terveyskeskus -ohjelman tavoitteista.<br />
Terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kiireettömässä<br />
hoidon tarpeessa pääsi syksyllä 20<strong>10</strong> hieman<br />
paremmin kuin edellisenä keväänä. Myös keskimääräiset<br />
odotusajat lääkärin vastaanotolle kiireettömässä<br />
hoidon tarpeessa ovat lyhentyneet viime keväästä.<br />
Kuitenkaan välittömän yhteyden saaminen<br />
terveyskeskukseen ei ole helpottunut.<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) seuraa tilannetta<br />
terveyskeskusten toimittamien tietojen perusteella.<br />
Aluehallintovirastot sekä Sosiaali- ja terveysalan<br />
lupa- ja valvontavirasto (Valvira) valvovat lain<br />
toteutumista.<br />
62 Terveys ja Talous 2/2011
sellä. Reaaliaikaisen seurannan,<br />
sekä järjestelmästä<br />
saatavan raportoinnin<br />
perusteella voidaan henkilöresursseja<br />
kohdentaa<br />
oikea-aikaisesti puhelinpalvelun<br />
ja hoitotyön välillä.<br />
Soittopyynnön jättäminen<br />
jonottamisen sijaan<br />
on mahdollista ilman, että<br />
asiakas menettää jonotusvuoronsa.Ruuhkatilanteiden<br />
vähentämiseksi,<br />
tullaan käyttöönottamaan<br />
palvelu, joka mahdollistaa<br />
soittopyynnön jättämisen<br />
Internetin kautta.<br />
- Kun asiakkaan ensikontakti<br />
sujuu jouhevasti,<br />
vaikuttaa se myönteisesti<br />
koko palvelutapahtumaan.<br />
Muutoksen ansiosta jonottavien henkilöiden<br />
määrä vähenee, mikä säästää asiakkaan ja henkilöstön<br />
hermojen lisäksi myös puhelinjärjestelmäresursseja.<br />
Tällä hetkellä kaikista Jyväskylän terveysasemille<br />
tulevista puhelinsoitoista 15–25 prosenttia<br />
hoituu takaisinsoitolla. Aamupäivät ovat terveysasemilla<br />
tunnetusti hektistä aikaa, kun asiakkaat<br />
ottavat suurissa määrin yhteyttä ajanvaraukseen,<br />
MediKesin teknologia-asiantuntija Veli-Pekka Leppänen<br />
kertoo.<br />
- Jyväskylässä on käytössä monikanavainen potilaspalvelujärjestelmä,<br />
jolla yhteydenpito onnistuu<br />
tulevaisuudessa soittamisen ja luukulla käymisen<br />
lisäksi myös tekstiviestin, sähköpostin ja internetin<br />
yhteydenpitopalveluiden (chat) avulla. Uusien<br />
viestintäpalveluiden ja monikanavaisuuden edut<br />
ovat merkittävät, kun esimerkiksi kuulovammapotilas<br />
saa yhteyden ajanvaraukseen sähköpostilla tai<br />
SMS-viestillä ja saa palvelua aivan kuten muutkin<br />
asiakasryhmät, Leppänen jatkaa.<br />
Asiakastyytyväisyyden takaajaksi<br />
Uuden asiakaspalvelu/yhteyskeskusratkaisun tuomat<br />
säästöt ovat välillisiä mutta tuntuvia. Uusi ratkaisu<br />
tarjoaa kustannussäästöjä. Tämän lisäksi tietoturva<br />
säilyy, järjestelmät ovat yhtenäisiä ja liitäntämahdollisuudet<br />
monipuolisia.<br />
Kuntaliiton tekemä tutkimus antaa osaltaan viitteitä<br />
miten uudella yhteyskeskusratkaisulla ja sen<br />
raporttien avulla on voitu kehittää ajanvaraustoimintaa.<br />
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tarjoama<br />
palvelukokemus oli asiakkaiden mielestä parantunut<br />
verrattuna aikaisempaan.<br />
Liikelaitos MediKes tuottaa tieto- ja viestintätek-<br />
2/2011 Terveys ja Talous<br />
niikan palveluita Keski-Suomessa.<br />
MediKesin asiakkaita<br />
ovat terveyden- ja sosiaalihuollon<br />
organisaatiot, suurimpana<br />
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri.<br />
Esecom Oy on operaattoreista<br />
riippumaton yritysten puheratkaisujen<br />
ja -sovellusten kokonaistoimittaja.<br />
Aastra Technologies Limited<br />
on keskittynyt yritysviestintäjärjestelmien<br />
kehittämiseen ja<br />
valmistamiseen. Aastran kehittämät<br />
viestintäjärjestelmät ovat<br />
käytössä monissa sairaaloissa<br />
ja terveyskeskuksissa eri puolilla<br />
Suomea. ■<br />
63
Terveys ja talous -lehti<br />
tarjoaa ajankohtaista tietoa<br />
terveydenhuoltoalan ammattilaisille.<br />
TERVEYS JA TALOUS -LEhdEn TiLAUS/OSOiTTEEnmUUTOS<br />
Yritys<br />
nimi<br />
Osoite<br />
Tilaan Terveys ja talous-lehden hintaan 40 €/vuosi = 6 numeroa<br />
Tilaus laskutetaan vuosittain ellei sitä erikseen peruuteta<br />
Osoitteeni on muuttunut<br />
Postinumero Postitoimipaikka<br />
Allekirjoitus<br />
Terveysalan ammattilehti 4-5/20<strong>10</strong><br />
Terveys- ja talouspäivät<br />
Tampere-talo<br />
9.9.–<strong>10</strong>.9.20<strong>10</strong><br />
Apulaispormestarin<br />
mietteitä<br />
18-20<br />
Puhelinruuhkan purkua<br />
48-49<br />
Terveysalan ammattilehti 6/20<strong>10</strong><br />
Tilaukset puhelimitse 03-4155 674/maija mastovaara tai telefaxilla 03-4155 730<br />
tai sähköpostilla maija.mastovaara@forssaprint.fi<br />
8.4.2011 9:<strong>26</strong>:18<br />
Terveysalan ammattilehti 7/20<strong>10</strong><br />
Uutta sairaalarakentamista<br />
<strong>10</strong>-35<br />
Kestosukat viemäreissä<br />
<strong>42</strong>-43<br />
MediTech suunnitteilla<br />
52-55<br />
SA<strong>10</strong>07_01 kannet .indd 3 8.4.2011 9:23:20<br />
Terveysalan ammattilehti 1/2011<br />
Yhden hengen<br />
huoneista<br />
8-11<br />
Verkkokoulutusta<br />
28-31<br />
Käsihygieniaa<br />
32-35<br />
SA1<strong>10</strong>1_IV ja I-kannet.indd 3 8.4.2011 9:28:58<br />
Terveys ja talous-lehti ilmestyy<br />
6 kertaa vuodessa.<br />
Lehti käsittelee terveyskeskusten<br />
ja sairaaloiden toimintaa, hallintoa,<br />
taloutta, tekniikkaa, ravinto- ym.<br />
tukipalveluja ja alan uutisia.
Ei enää paperilappuja ja exceleitä, tuumittiin Kalliolan Kannatusyhdistyksessä<br />
viime keväänä. Työajanseurannasta oli tullut aivan liian hankalaa yhdistyksessä,<br />
jonka parisataa vakituista työntekijää toimivat monissa eri tehtävissä opetuksesta<br />
sosiaalityöhön ja monin eri työehtosopimuksin.<br />
– Tarvitsimme todella systeemiä, jolla saisimme kerättyä sähköisesti kaikkien<br />
työntekijöiden tiedot yhteen paikkaan, talouspäällikkö Tuija Lankinen kertoo.<br />
Nyt Tuntinetin työajanseurantajärjestelmää käyttää 50 työntekijää ja työvuorosuunnittelu-sovellus<br />
on koekäytössä.<br />
– Kun siirrytään manuaalisesta järjestelmästä sähköiseen, työntekijöiden<br />
antamien tietojen pitää olla täsmälleen oikein. Paperilappuselitykset eivät enää<br />
käy, Lankinen kuvaa muutosta, jossa käytäntöjen yhdenmukaistaminen on ollut<br />
keskeistä.<br />
Vaikka prosessien luominen onkin vienyt aikaa, on se ollut vaivan arvoista.<br />
Se, mitä lähdettiin hakemaan, on saavutettu.<br />
– Olemme hyvin tyytyväisiä. Tuntinetti helpottaa palkanlaskentaa, koska tieto<br />
tulee sen avulla selkeästi kirjattuna. Ei tarvitse enää lukea lääkärinkäsialoja,<br />
Lankinen naurahtaa.<br />
Työelämän tarpeet lähtökohtana<br />
PosiVire Oy:ssa uudistuksiin päädyttiin vuosi sitten. Helsingin kaupungin omistama<br />
sosiaalinen yritys aloitti silloin vaikeavammaisten avustajapalvelun, jonka<br />
työntekijöiden työajat ja -suhteet vaihtelevat huomattavasti.<br />
Toimitusjohtaja Sirpa Eklundin mukaan ideana oli yhtenäistää kerralla<br />
koko 50 työntekijän yrityksen järjestelmät työajanseurannasta ja työvuorosuunnittelusta<br />
palkkojen laskemiseen ja laskutukseen. Tavoite on toteutunut ja<br />
yhteistyö Tuntinetin kanssa sujunut hyvin:<br />
– Olemme saaneet tarvittaessa apua, ja kuuntelualttius on ollut kiitettävää.<br />
Toivomamme parannukset on tehty nopeasti.<br />
Eklundin mielestä ohjelmisto on myös helppo käyttää, joskin välillä hidas,<br />
ja selvästikin rakennettu käytännön tarpeista käsin – turhia toimintoja ei ole ja<br />
tietoja ei tarvitse syöttää moneen kertaan.<br />
Ketterää kehitystä<br />
Tuntinetin toimitusjohtaja Martin Makundi kertoo järjestelmän työvuorosuunnittelu-sovelluksen<br />
uudistuneen tänä keväänä ja kehitystyön yhä jatkuvan.<br />
– Panostamme erityisesti asiakkaidemme esille nostamiin kehityskohteisiin,<br />
kuten nopeuteen ja helppokäyttöisyyteen. Asiakkaiden tyytyväisyys on meille<br />
todella tärkeää.<br />
”Tuntinetti on näppärintä,<br />
mitä olen nähnyt.”<br />
ILMOITUS<br />
Teksti: Terhi Kivikoski-Hannula / Sanainen arkku<br />
Kuva: iStockphoto<br />
Hyvästi liput ja laput,<br />
tervetuloa tehokas työajanseuranta!<br />
Tuntinetti virtaviivaistaa talous- ja henkilöstöhallinnon – myös hoitoalalla,<br />
jossa työajanseurantajärjestelmän täytyy taipua moneen tarpeeseen.<br />
Uudistusten myötä asiakkaissa on koko ajan enemmän hoitoalalla toimivia.<br />
Jo noin 500 sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijää käyttää Tuntinettiä.<br />
– Tuntinetti soveltuu niin osasto- ja huonekohtaiseen työvuorosuunnitteluun<br />
kuin kentällä hajallaan tehtävien vuorojen suunnittelemiseen.<br />
Yksi Tuntinetin asiakkaista on henkilöstöpalveluyritys StaffCom Oy, joka<br />
tarjoaa myös palkanlaskentapalveluja. Niistä vastaava Kari Heikkilä kiittää<br />
Tuntinetiltä perustamisvaiheessa saamaansa tukea hyväksi ja toteaa järjestelmän<br />
sovelluskehityksen olleen ripeää.<br />
– Olemme kokeneet, että me olemme olleet asiakkaana merkittävässä roolissa<br />
tässä kehitystyössä.<br />
StaffCom käyttää Tuntinetin ohjelmistoa niin omien kuin asiakkaittensa<br />
palkkojen laskemiseen. Heikkilän mukaan järjestelmän vahvuuksia ovat joustavuus<br />
ja yhdistettävyys muihin ohjelmistoihin.<br />
– Olen ollut kymmenen vuotta tekemisissä toiminnanohjausjärjestelmien<br />
kanssa, ja Tuntinetti on näppärintä, mitä olen nähnyt.<br />
Mikä?<br />
Tuntinetti<br />
• toimii internetissä eikä siksi vaadi erillisiä asennuksia<br />
• seuraa työaikaa, kustannuksia ja laskutettavaa työtä<br />
• soveltuu myös työvuorolistojen laatimiseen, palkanmaksuun ja laskutukseen<br />
sekä työhakemusten käsittelyyn ja työsopimusten laatimiseen<br />
• osaa soveltaa laskentaan eri alojen työehtosopimuksia sekä työntekijäja<br />
työpaikkakohtaisia käytäntöjä<br />
• on maksullinen vain valitun laajuuden ja toteutuneen käytön mukaan.<br />
Lisätietoja: http://www.tuntinetti.fi
Tuoteuutuuksia<br />
Ihmistä arvostava terveydenhuolto<br />
Suomen terveydenhuolto on monien<br />
mittareiden mukaan maailman huippuluokkaa.<br />
Vaikka kaikilla kansalaisilla<br />
on oikeus terveydenhuoltoon,<br />
sen kustannukset ovat kuitenkin valtioiden<br />
välisissä vertailuissa kohtuullisia.<br />
Lääketieteellisen tietämyksen<br />
räjähdysmäisen kasvun myötä<br />
erityisesti erikoissairaanhoidon kustannukset<br />
haastavat kuitenkin nykyisen<br />
tuotantolähtöisen toimintatavan<br />
ja myös sen varaan rakentuvan toiminnan<br />
kehittämisen.<br />
Kohti asiakkuutta -kirja tarjoaa kokonaan<br />
uuden lähtökohdan terveydenhuollon<br />
uudistamiseen. Sen mukaan<br />
paras lähtökohta uusien toimintamallien<br />
miettimiselle on hoidon tarpeessa<br />
oleva ihminen. Yksilön arjessa<br />
pärjääminen on terveydenhuollon<br />
66<br />
uuden mallin kantava voima. Kirjassa<br />
esitellään terveydenhuollon palvelumalli,<br />
jossa palvelujen tuottamisen<br />
ja käyttämisen kustannukset voidaan<br />
pitää mahdollisimman pieninä<br />
saavutettaviin arjen hyötyihin suhteutettuna.<br />
■<br />
Kauko Koivuniemi, Kimmo Simonen:<br />
Kohti asiakkuutta<br />
Matkapuhelin muistuttaa lääkkeiden otosta<br />
EasyMed Reminder on uusi matkapuhelimen<br />
terveyssovellus, joka<br />
muistuttaa käyttäjää säännöllisestä<br />
lääkkeiden otosta.<br />
Helppokäyttöisiä seniorimatkapuhelimia<br />
valmistava Doro ja suomalainen<br />
terveydenhuollon sähköisiin<br />
palveluihin erikoistunut Medixine<br />
tuovat markkinoille uuden matkapuhelimen<br />
terveyssovelluksen, EasyMed<br />
Reminderin. Kyseessä on integroitu<br />
palvelusovellus, jonka avulla<br />
matkapuhelin muistuttaa käyttäjää<br />
ottamaan lääkkeensä säännöllisesti.<br />
Palvelu on aluksi saatavilla Doro<br />
PhoneEasy® 338gsm -malliin. Käyttäjä<br />
lähettää Medixine-palvelimelle<br />
tekstiviestin yhdellä napinpainalluksella,<br />
jolloin palvelin rekisteröi<br />
lääkkeen otetuksi. Palvelin ylläpitää<br />
käyttäjän lääkkeidenottoaikataulua<br />
ja korreloi tekstiviestillä lähetetyn tiedon<br />
aikataulun kanssa. Jos palvelin ei<br />
vastaanota viestiä määrätyn ajan kuluessa,<br />
se lähettää käyttäjän puhelimeen<br />
ennalta ohjelmoidun viestin.<br />
Viesti muistuttaa käyttäjää lääkkeen<br />
ottamisesta.<br />
EasyMed Reminder -palvelu lähettää<br />
tarvittaessa kopiot muistutusviesteistä<br />
myös potilaan perheenjäsenen<br />
puhelimeen. Näin hän voi valvoa<br />
lääkkeiden ottoa matkankin takaa.<br />
Palvelu kokoaa tiedot myös pidemmän<br />
ajan raportiksi.<br />
- Medixine etsii jatkuvasti tapoja<br />
madaltaa kansalaisten kynnystä<br />
käyttää sähköisiä terveyspalveluita.<br />
Doron puhelimet tarjoavat erinomaisen<br />
alustan ja keinon, jolla ikääntyneet<br />
pääsevät hyötymään EasyMed<br />
Reminderin kaltaisista palveluista,<br />
kertoo Medixinen toimitusjohtaja Tapio<br />
Jokinen.<br />
Palvelu tulee Suomessa markkinoille<br />
ensi kesänä. ■<br />
Kotimaisia<br />
painehaava- ja<br />
istuintyynyjä<br />
Fysicon patjamallisto on suunniteltu<br />
vaativaan käyttöön. Materiaalit<br />
ovat kestäviä ja helposti huollettavia.<br />
Nyt mallisto on saanut lisäystä<br />
Fysicon painehaava- ja istuintyynyistä.<br />
Fysicon FX65S painehaavatyyny<br />
on istuintyyny matalan- ja keskiriskin<br />
potilaille. Tyynyn pehmuste<br />
on FX65S (65kg/m 3 ), viskoelastinen<br />
pehmuste, joka muotoutuu kehon<br />
lämmön vaikutuksesta ja tasaa<br />
pintapainetta estäen puutumista ja<br />
painehaavojen muodostumista.<br />
Päällinen on neljään suuntaan<br />
joustava sininen hygieniakangas<br />
45/55 % polyuretaani / polyamidi,<br />
jossa on normaalin home- ja sienikäsittelyn<br />
lisäksi MRSA- bakteerin<br />
vastainen käsittely.<br />
Päällisessä on vetoketju kahdella<br />
sivulla varustettuna yksipuoleisella<br />
tippaläpällä. Päällinen on näin<br />
helppo poistaa esim. pesua varten.<br />
Päällisen hyvän kitkaominaisuuden<br />
johdosta tyyny pysyy hyvin<br />
paikallaan istuimessa.<br />
Patjan painosuositus <strong>12</strong>0 kg. Tyynyjen<br />
syttyvyysluokka on SL1.<br />
(Liekki- ja savuketesti IMO<br />
FTPC Part 9.) Tyynyjen vakiokoot:<br />
40x40x6, 45x45x6 ja 48x48x6 cm.<br />
Myös muita kokoja on saatavilla.<br />
Käyttökohteita ovat sairaalat ja<br />
vanhainkodit, asuntolat, leirikeskukset,<br />
päiväkodit ja laivat. ■<br />
Terveys ja Talous 2/2011
Digitaalisesti tietoa kardiologiassa<br />
Kardiologisen tiedon kokonaisvaltainen<br />
hallinta on haaste sairaaloissa ja<br />
organisaatioiden kesken.<br />
Hyvä toiminnallisuus, kustannusten<br />
hallinta sekä asiantuntijoiden<br />
pääsy kaikkeen kardiologiseen tietoon<br />
tulee olla kattavaa niin vanhojen<br />
kuin uusien tietojen osalta.<br />
Carestream Cardiology PACS on<br />
integroitu kardiologisen tiedon hallintajärjestelmä<br />
Ekg-, holter- ja rasitustutkimuksillle,<br />
dokumenteille, kuville<br />
ja raporteille riippumatta millä<br />
kardiologisella laitteella ne on tuotettu.<br />
Potilaan tietojen hallinta keskitetystä<br />
järjestelmästä internet-selaimella<br />
on ratkaisu haasteeseen. Järjestelmä<br />
ei ole pelkästään katseluun, vaan<br />
sen ohjelmilla voidaan diagnosoida<br />
eri sydänsairaudet nopeasti ja keskitetysti.<br />
Carestream Cardiology PACS –järjestelmä<br />
on käytössä mm. Hollannissa<br />
Groene Hart sairaalassa, joka käsittää<br />
neljä eri toimipistettä 450 000<br />
Bong – hienostuneessa maussa mukana<br />
Bong tuo keittiöihin korkeatasoiset<br />
pohjat, neutraalinmakuisen Bong<br />
Moussepohjan, vahvan makuisen<br />
Bong Demi Glace -kastikkeen sekä<br />
lisäaineettomat Bong liemiainekset.<br />
Bong Moussepohja -aineksista valmistuvat<br />
niin suolaiset kuin makeat<br />
mousset sekä täytteet. Mousse valmistuu<br />
vaahdottamalla kylmään<br />
maitoon. Joukkoon voi maidon lisäksi<br />
laittaa kermaa, smetanaa tai crème<br />
fraîchea – riippuen valmistetaanko<br />
suolaista vai makeaa moussea.<br />
Vaahdotettuun Bong Moussepohjaan<br />
sekoitetaan halutut maut. Suolaiseen<br />
mousseen voi lisätä esimerkiksi<br />
lihaa, kalaa, lintua tai kasviksia,<br />
makeaan suklaata, marjoja tai hedelmiä.<br />
Valmis mousse laitetaan kylmään<br />
vähintään <strong>12</strong> tunnin ajaksi.<br />
Bong Moussepohjasta saat laktoosittoman<br />
moussen valmistamalla<br />
sen laktoosittomaan maitoon. Ai-<br />
asukkaan väestöalueella. Kardiologia-osasto<br />
on hyödyntänyt digitalisoimisen<br />
tuomat edut ja kustannussäästöt.<br />
Ennen tutkimukset ja sanelut<br />
tallennettiin nauhoina tai paperina<br />
potilaskansioihin. Uuden järjestelmän<br />
myötä kaikki tieto on nyt keskitetysti<br />
digitaalisessa muodossa ja<br />
se on saatavilla sekä analysoitavissa<br />
kaikkialla.<br />
Parantunut työnkulku on vähentänyt<br />
erityisesti eri osastoiden hallin-<br />
nekset eivät sisällä myöskään<br />
soijaa tai kananmunaa.<br />
Yhdestä pakkauksesta<br />
valmistuu 2 x <strong>10</strong> litraa<br />
moussea.<br />
Vahvan makuinen tumma<br />
Bong Demi Glace valmistuu<br />
sekoittamalla kylmään<br />
veteen. Tärkkelyksen<br />
annetaan turvota hetken,<br />
jonka jälkeen kastike<br />
kuumennetaan.<br />
Kylmään veteen sekoitetun Bong<br />
Demi Glace -kastikkeen voi lisätä<br />
esimerkiksi freesattujen sipulien, yrttien,<br />
kasvisten sekä viinin joukkoon<br />
ja kuumentaa.<br />
Bong Demi Glace -kastike on maidoton,<br />
laktoositon ja soijaton eikä se<br />
sisällä kananmunaa. Yhdestä pakkauksesta<br />
valmistuu 2 x 5 litraa valmista<br />
kastiketta.<br />
Bong liemiainekset Kana, Kala, Li-<br />
nollista työtä sekä tuonut tarkkuutta<br />
ja nopeutta potilaan hoitoon. Ennen<br />
27 eri vaihetta vaatinut työnkulku<br />
on kaventunut 8 vaiheeseen.<br />
Luonnollisesti vähenemistä on mahdoton<br />
kääntää suoraan ajan- ja rahansäästöksi,<br />
mutta korrelaatio on selvä.<br />
Keskitetty tieto hallitusti yhteen järjestelmään<br />
takaa tiedon nopea saatavuuden<br />
ja näin aikaa jää tärkeimmälle<br />
eli nopeaan diagnosointiin ja potilaan<br />
hoitoon. ■<br />
ha ja Kasvis ovat lisäaineettomia, ja<br />
niiden maut syntyvät parhaista raaka-aineista.<br />
Uutuudet taipuvat tyylikkäästi<br />
sekä kastikkeisiin, keittoihin<br />
että pataruokiin – niin ravintolan<br />
lounaalla kuin à la cartessakin.<br />
Liemissä on suolaa maltillisesti 0,5<br />
%. Tuotteet ovat laktoosittomia, soijattomia,<br />
kananmunattomia ja maidottomia.<br />
Kätevät 1,5 kg:n pakkaukset<br />
ovat helppoja käsitellä pienissäkin<br />
tiloissa. ■<br />
2 /2011 Terveys ja Talous 67
Tuoteuutuuksia<br />
Oikeita valintoja terveysohjelmalla<br />
Terveys on monestakin syystä tärkeä<br />
asia. Terveydentila määräytyy pääasiassa<br />
geeniperimän ja elintapojen<br />
yhteisvaikutuksesta. Tuuriakin tarvitaan<br />
ja ympäristölläkin on osuutensa.<br />
Perimään ei voida jälkikäteen vaikuttaa,<br />
tuuriin ei kannata luottaa ja oikea<br />
ympäristökin on vaikea valita. Elintapojen<br />
osalta on kuitenkin paljon tehtävissä,<br />
vaikkakin oikeiden valintojen<br />
tekeminen päivittäisessä elämässä<br />
voi olla vaikeaa. Oikeisiin valintoihin<br />
ja niiden toteuttamiseen on kehitetty<br />
yksilöllinen palvelu. Terveysohjelman<br />
avulla asiantuntijat auttavat<br />
sinua saavuttamaan niin terveyteesi<br />
kuin fyysiseen kuntoosikin liittyvät<br />
tavoitteet.<br />
Tutkimusten pohjalta kehitelty terveysohjelma<br />
tarjoaa osallistujalleen<br />
henkilökohtaisen ratkaisun oman terveydentilansa<br />
kehittämiseksi. Ohjelman<br />
osa-alueet muovataan osallistujan<br />
oman terveystilanteen ja tavoittei-<br />
68<br />
Apurahojen hakeminen<br />
Terveys- ja talous ry:n stipendirahastosta on tarkoituksena<br />
myöntää yhdistyksen jäsenille apurahoja terveydenhuollon<br />
hallintoa, taloutta ja toimintaa – myös tukipalvelutoimintoja<br />
koskevaan tutkimustyöhön, opintomatkaan<br />
tai muuhun itsensä kehittämiseen, joka on<br />
sopusoinnussa yhdistyksen tarkoituksen ja päämäärien<br />
kanssa. Apuraha maksetaan kulukorvauksen muodossa.<br />
Apurahan suuruus voi olla enintään 5 000 euroa.<br />
Apurahan saamisen ehtona on kirjoitus Terveys ja talous<br />
–lehteen apurahan kohteesta tai siihen liittyvästä<br />
aihepiiristä.<br />
Kysymykseen tulevia avustettavia kohteita ovat esimerkiksi:<br />
- ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus<br />
- tieteellinen jatkokoulutus<br />
- erillisselvitysten laatiminen<br />
- vertailevien tutkimusten laatiminen<br />
den pohjalta. Palvelu on yksilölle<br />
henkilökohtainen tukipalvelu<br />
elintapamuutoksille<br />
ja yritykselle henkilöstön työhyvinvointiohjelmantoimenpiteitä<br />
ohjaava ja tuloksia keräävä<br />
järjestelmä. Terveysohjelman<br />
aikana autetaan osallistujaa<br />
toteuttamaan oman terveytensä<br />
kannalta oikeita asioita.<br />
Tavoitteet muuttuvat tuloksia<br />
tuottavaksi toiminnaksi. Osallistuja<br />
saa tarkan käsityksen onnistumisestaan<br />
ja siitä miten paljon terveydentila<br />
parani terveysohjelman aikana.<br />
Terveysohjelmaa toteutetaan terveysverkossa,<br />
joka on internetissä<br />
asiakkaat, valmentajat ja asiantuntijat<br />
yhdistävä valmennuspalvelu. Terveysohjelma<br />
sisältää kartoituksia ja<br />
mittauksia, tuloksia ja johtopäätöksiä,<br />
tavoitteiden asettamisen, toimintaohjelman,<br />
seurantaa ja palautet-<br />
- työvaihto (esim. HOPE-ohjelma)<br />
- muu innovatiivinen hanke<br />
Apurahan käytön aikataulu on esitettävä hakemuksen<br />
yhteydessä.<br />
Apurahaa hakevan jäsenen tulee olla ollut Terveys ja<br />
talousyhdistyksen jäsen vähintään kaksi vuotta hakuajan<br />
päättymiseen mennessä. Jäsenyysaika lasketaan siitä<br />
päivämäärästä, jolloin hallitus on hyväksynyt apurahan<br />
hakijan yhdistyksen jäseneksi.<br />
Vapaamuotoiset hakemukset ja mahdolliset tiedustelut<br />
osoitetaan yhdistyksen hallitukselle ja ne toimitetaan<br />
yhdistyksen sihteerille sähköpostitse:<br />
outi.kalske@terveysjatalous.fi<br />
Terveys- ja talous ry.<br />
Hallitus<br />
ta. Ohjelma sisältää terveysprofiilin,<br />
jonka avulla kartoitus-, mittaus, kyselytulokset<br />
ja riskianalyysit yhdistetään<br />
ja poimitaan käyttöön osallistujan<br />
terveyden kannalta oleellisimmat<br />
muuttujat yksilöllisen elintapamuutoksen<br />
ohjaamisessa.<br />
Lisätietoa terveysohjelmasta osoitteessa<br />
ukkterveyspalvelut.fi tai soittamalla<br />
UKK-instituutissa toimivaan<br />
UKK Terveyspalveluihin 03 282 9111.<br />
■<br />
Terveys ja Talous 2/2011
Terveys ja talous r.y.<br />
hallituksen jäsenet 2009 – 2011<br />
RAUNO IHALAINEN MERJA HUISMAN HANNU JÄRVI OUTI KALSKE<br />
Puheenjohtaja<br />
sairaanhoitopiirin johtaja<br />
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri<br />
050-68048<br />
rauno.ihalainen@pshp.fi<br />
palvelujohtaja<br />
Juankosken kaupunki<br />
040-594 5688<br />
jari.korhonen@muuruvesi.fi<br />
PIRKKO TALOLA ULLA TAPOLA ANITA HIMMANEN<br />
keskusvaraston hoitaja<br />
Lapuan kaupunki<br />
0<strong>44</strong>-438 4902<br />
pirkko.talola@lapua.fi<br />
2/2011 Terveys ja Talous<br />
ruokapalvelupäällikkö<br />
Keski-Suomen<br />
sairaanhoitopiiri<br />
040-835 <strong>10</strong>22<br />
merja.huisman@ksshp.fi<br />
hallintojohtaja<br />
Itä-Suomen yliopisto<br />
040-355 2299<br />
tuomo.merilainen@uef.fi<br />
talouspäällikkö<br />
HUS/HYKS naisten- ja<br />
lastentaudit<br />
09-4717 4980<br />
ulla.tapola@hus.fi<br />
kiinteistöpäällikkö<br />
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri<br />
050-518 4617<br />
hannu.jarvi@pshp.fi<br />
JARI KORHONEN TUOMO MERILÄINEN PASI PARKKILA MARJATTA PETÄJÄVUORI<br />
kehitysjohtaja<br />
Pohjois-Pohjanmaan<br />
sairaanhoitopiiri<br />
040-5<strong>44</strong> 8955<br />
pasi.parkkila@ppshp.fi<br />
yhdistyksen rahastonhoitaja<br />
0400-490 588<br />
anita.himmanen@terveysjatalous.fi<br />
Liity jäseneksi<br />
yhdistyksen sihteeri<br />
materiaalipäällikkö<br />
Varsinais-Suomen<br />
sairaanhoitopiiri<br />
040-541 5<strong>12</strong>5<br />
outi.kalske@terveysjatalous.fi<br />
talousjohtaja<br />
Keski-Pohjanmaan<br />
erikoissairaanhoito- ja<br />
peruspalvelukuntayhtymä<br />
0<strong>44</strong>-723 2330<br />
marjatta.petajavuori@kpshp.fi<br />
Terveys ja talous ry:n tarkoituksena on toimia sairaaloiden, terveyskeskusten ja muun terveydenhuollon hallinnon ja talouden<br />
sekä toimintaan liittyvien tukipalvelujen alalla työskentelevien ja näistä asioista kiinnostuneiden henkilöiden yhteistyöelimenä.<br />
Tavoitteena on kehittää alan toimintoja ja toimintaedellytyksiä.<br />
Liity Terveys- ja talousyhdistyksen jäseneksi.<br />
Saat jäsenetuna Terveys ja talous-lehden ja kontakteja alasi ihmisiin.<br />
Voit liittyä jäseneksi kätevästi netin kautta www.terveysjatalous.fi kohdasta<br />
jäsenhakemus tai sähköpostilla yhdistyksen sihteerille outi.kalske@terveysjatalous.fi<br />
Jäsenmaksu on 25 euroa /vuosi.<br />
69
I detta nummer<br />
Reformerna måste fortsätta<br />
Den nya hälso- och sjukvårdslagen<br />
träder i kraft 1.5.2011.<br />
Och det är gott och väl. Men<br />
det tog tyvärr lång tid att färdigställa<br />
och godkänna lagen, vilket ledde<br />
till onödig osäkerhet i planeringen av<br />
servicen för olika aktörer och i olika<br />
regioner. Fortfarande kräver många<br />
punkter i lagstiftningen preciseringar<br />
och förbättringar. De mest konkreta är<br />
kanske de som gäller finansieringssystemet.<br />
Man försöker lösa problemen<br />
med hjälp av den nya s.k. lagen om<br />
ordnande av social- och hälsovård.<br />
Nu är det dags att fatta beslut.<br />
De strukturella riktlinjer som den<br />
arbetsgrupp som berett lagen om ordnande<br />
av social- och hälsovård föreslår<br />
är alla mycket viktiga och värda<br />
att understöda. Hela den offentliga<br />
sektorn och särskilt kommunstrukturerna<br />
kommer att genomgå kraftiga<br />
och allt snabbare förändringar. Förändringarna<br />
har alltför länge av tvång<br />
planerats och genomförts i en osäker<br />
situation.<br />
Det finns skäl att lyfta fram två<br />
NTERNET SA1<strong>10</strong>1 punkter <strong>10</strong>.2.2011 i de strukturella 09:31 Sivu riktlinjerna: 2<br />
Varaa paikkasi<br />
Sairaaloiden<br />
ykkösmediasta.<br />
info@je-mark.fi<br />
050 339 6137<br />
1) En och samma organisation ska ansvara<br />
för tillhandahållandet och finansieringen<br />
av servicen och 2) de regionala<br />
särdragen bör beaktas i produktionen.<br />
För finansieringens del har man i offentligheten<br />
föreslagit (THL) åtminstone<br />
fem olika lösningsmodeller. Observera<br />
att de alla till många centrala<br />
delar är bättre och tydligare än den<br />
nuvarande modellen. Gemensamt för<br />
dem är bland annat att ett tillräckligt<br />
finansieringsunderlag tryggas, att finansieringen<br />
och tillhandahållandet<br />
av servicen hör ihop och att kommunernas<br />
och statens roll som de grundläggande<br />
finansiärerna kvarstår.<br />
I serviceproduktionen är tanken på<br />
att en för alla gemensam modell för<br />
tillhandahållandet av servicen ohållbar.<br />
Finland är ett så pass stort och till<br />
sin region- och befolkningsstruktur<br />
heterogent land att beaktandet av de<br />
regionala särdragen ska vara en viktig<br />
utgångspunkt.<br />
Den utmärkta princip som skrivits<br />
in i hälso- och sjukvårdslagen om patientens<br />
valfrihet påverkar för sin del<br />
servicestrukturen. Att garantera medborgarna<br />
jämlikhet kommer i fortsättningen<br />
att bli allt mer krävande i avlägsna<br />
och glest bebodda regioner.<br />
Den regering som väljs efter valet<br />
bör handla snabbt och målmedvetet<br />
för att färdigställa den halvfärdiga<br />
lagstiftningen. Finland har under<br />
årens lopp tillägnat sig förfaranden<br />
som visat sig vara bra på andra håll.<br />
Nu är det hög tid att göra det samma<br />
när det gäller lösningarna för tillhandahållandet<br />
och finansieringen av servicen.<br />
Vår granne i väst har en modell<br />
som till sina grundläggande riktlinjer<br />
också kunde passa oss. Det finns säkert<br />
också andra lämpliga modeller,<br />
med beaktande av våra egna nationella<br />
och regionala specialfrågor. Av beslutsfattarna<br />
krävs än en gång mod,<br />
vidsynthet och snabbhet. Det kan inte<br />
vara för mycket krävt. ■<br />
Pasi Parkkila<br />
Utvecklingsdirektör<br />
Norra Birkalands sjukvårdsdistrikt<br />
TERVEYS JA TALOUS<br />
i n t e r n e t<br />
osoitteisto<br />
Puhelin (015) 341 11<br />
Telefax (015) 341 1560<br />
Franke Finland Oy<br />
76850 Naarajärvi<br />
www.franke.fi<br />
Asiakashallinnan asiantuntija<br />
Intrum Justitia Oy, PL 47, 00811 Helsinki<br />
puh. (09) 2291 1600, faksi (09) 2291 1650<br />
info.nland@intrum.com www.intrum.<br />
www.forssaprint.fi
kytkentäkaapit virranjakelu ilMaStOintilaitteet it-inFraStruktuuri SOFtWare & palvelut<br />
energiatehokas<br />
DataCenter<br />
nopeasti ja vaivattomasti<br />
Mini tai mega datacenter<br />
Laitetila voi olla yhden palvelinkaapin<br />
tai leikkaussalin kokoinen.<br />
Koolla ei ole väliä, mutta turvallisuudella,<br />
modulaarisuudella ja tehokkuudella on.<br />
Meiltä saat koko laitetilaan liittyvän<br />
infrastruktuurin saman katon alta:<br />
räkit, turvakaapit ja -huoneet,<br />
jäähdytys, virranjakelu, asennuslattiat<br />
suunnittelupalvelu, etähallinta ja<br />
huolto.<br />
Soita ja kysy lisää puh. 09 413 <strong>44</strong>4 69.<br />
Rittal Oy<br />
Valimotie 35<br />
015<strong>10</strong> Vantaa<br />
puh. 09 413 <strong>44</strong> 469<br />
myynti@rittal.fi<br />
www.rittal.fi
Panasonicin ratkaisut<br />
terveyden huollon haasteisiin<br />
Esitystekniikka Leikkaussalitekniikka<br />
Infonäytöiksi ja tarkkailukäyttöön<br />
sopivat <strong>42</strong>”- 152”<br />
kokoiset DICOM - standardin<br />
mukaisella harmaasävytoistolla<br />
varustetut ammattinäytöt.<br />
1920x<strong>12</strong>00 resoluution <strong>24</strong>/7 - käyttöön<br />
suunnitellut projektorit.<br />
DICOM - standardin mukainen<br />
harmaasävyn toisto ja täsmällinen<br />
sekä kalibroitava ¬värisävyntoisto<br />
mahdollistavat mm. radiologiakuvien<br />
ja solunäytteiden esittämisen isolla<br />
kuvakoolla.<br />
Yhteystiedot<br />
www.kaukomarkkinat.com<br />
Panasonic Toughbook<br />
CF-C1 soveltuu keveytensä<br />
ja kestävyytensä ansiosta<br />
erinomaisesti terveydenhuollon<br />
liikkuvan ammattilaisen<br />
käyttöön, vaikkapa kotisairaanhoitoon.<br />
Kahden akun <strong>10</strong> tunnin<br />
toiminta-aika riittää työpäivän<br />
käyttöön ja uusi<br />
3G modeemi<br />
varmistaa<br />
datayhteydet<br />
kentällä.<br />
Esitystekniikka ja leikkaussalitekniikka:<br />
Tuotepäällikkö Mika Saurèn Puh. (09) 521 5508<br />
Panasonic Toughbook:<br />
Avainasiakaspäällikkö Ari Holopainen Puh. (09) 521 5332<br />
Medical LCD FullHD monitorit <strong>26</strong>”, 32 ja 37”<br />
koossa. Suunniteltu ja sertifioitu leikkaussalikäyttöön.<br />
Mahdollisuus jakaa näyttö kolmeen<br />
kuvaan missä samanaikaisesti<br />
toistettavissa sekä HD - signaalia että<br />
PACS dataa erillisellä gammasäädöllä<br />
jokaiselle kuvalle.<br />
Leikkaussalin FullHD tallennusjärjestelmä.<br />
Voidaan hyödyntää<br />
monissa kirurgisissa toimenpiteissä.<br />
Soveltuu myös etäopetukseen. Tarkka<br />
ja selkeä kuva <strong>12</strong> x optisella zoomilla.<br />
Täyttää lääketieteeseen tarkoitettujen<br />
laitteiden standardit.<br />
Panasonic Toughbook<br />
CF-H1 MCA tablet-pc täyttää<br />
EN60601-1 lääkintälaitestandardin<br />
vaatimukset. Se on<br />
desinfioitavissa ja on suojattu<br />
kosteudelta IP65 standardin<br />
mukaan. Se on helppo kuljettaa<br />
mukana ja mahdollistaa mm.<br />
potilastietojen<br />
päivittämisen<br />
sähköisiin<br />
järjestelmiin<br />
nopeasti.<br />
Tapaat meidät myös Terveydenhuollon<br />
Atk-päivillä Lahdessa <strong>24</strong>–25.5.2011
Change language