Toimia yhdistää 42-44 Siriuksen satoa 10-12 Hyvinvointipolulla 24-26

More documents

Recommendations

Info

Siriuksen satoa Jari renko Tietohallintojohtaja HUS Yliopistolliset keskussairaalat ja Sitra teettivät selvityksen kansainvälisten johtavien potilastietojärjestelmien soveltuvuudesta Suomen terveydenhuoltoon. Selvityksessä haettiin potilastietojärjestelmiä, jotka mahdollistavat tiedon saumattoman jakamisen eri toimijoiden välillä perustuen yhteen tietojärjestelmään. HUS:n tietohallintojohtaja Jari Renko ottaa tässä kirjoituksessaan kantaa siihen, onko tällainen yhden järjestelmän malli ylipäätään tavoiteltava asia. 10 Terveys ja Talous 2/2011
Yliopistollisten sairaanhoitopiirien ja SITRA:n yhdessä teettämän SIRIUS- selvityksen tiimoilta on viime kuukausina käyty vilkasta keskustelua. Tämä ei tullut yllätyksenä selvityksen teettäjille - onhan aihepiiri yksi polttavimmista Suomen terveydenhuollon IT:n ajankohtaisista kysymyksistä. Kysymyksen asettelu oli seuraava: onko kansainvälisillä markkinoilla saatavilla potilastietojärjestelmiä, jotka palvelisivat Suomen oloissa käyttäjien tarpeita, siten että perusterveydenhuolto, sairaalat ja erikoissairaanhoito pystyisivät toimimaan tehokkaasti samalla järjestelmällä. Samalla kartoitettiin järjestelmien toimittajien kykyä ja halukkuutta tulla Suomen markkinoille ja muokata tuotteensa paikalliseen käyttöön soveltuvaksi. Yksi kaikille Selvityksessä haettiin järjestelmiä, jotka mahdollistavat tiedon jakamisen saumattomasti eri toimijoiden välillä perustuen yhteen tietojärjestelmään, joka tukee ja ohjaa lääkäreitä, hoitajia ja muuta henkilökuntaa. Tavoitteen mukaisen järjestelmän tulee joustaa ja sopeutua organisaatioiden vaatimuksiin ja olla muokattavissa kansallisen terveydenhuollon erityistarpeisiin. Eräs keskeinen yhden järjestelmän etu olisi se, että usean päällekkäisen järjestelmän opettelemisen sijaan lääkäreille, hoitajille ja muulle henkilökunnalle riittäisi kansallisesti vain yhden potilastietojärjestelmän hallinta ja käyttö. Selvityksessä toiminnallisen, teknisen ja kaupallisen tarkastelun jälkeen oli tunnistettavissa useita järjestelmiä, jotka olisivat mahdollisia kandidaatteja yhdeksi kansalliseksi potilastietojärjestelmäksi. Selvitys ei sen sijaan ottanut kantaa siihen, olisiko yhden järjestelmän malli Suomessa kokonaisuutena arvioiden potilaan, terveydenhuoltojärjestelmän tai kokonaiskustannusten kannalta kannattava tai ylipäätään tavoiteltava. Työn oleellinen osa Potilastietojärjestelmien käytöstä on tullut terveydenhuollon ammattilaisten työn keskeinen osa. Järjestel- 2/2011 Terveys ja Talous mien käytön tavoitteena on työn tehostaminen, potilasturvallisuuden parantaminen ja potilaan liikkuvuuden helpottaminen tietojen jakamisen avulla. On arvioitu, että esimerkiksi lääkäriltä kuluu keskimäärin puolet ajanvarauspotilaalle käytettävästä ajasta tietojärjestelmän käyttöön reseptin laatimisessa, esitietojen ja tutkimustulosten katselussa, tutkimusmääräysten teossa, ja käyntiyhteenvedon kirjaamisessa. Näin ollen on erityisen huolestuttavaa, että järjestelmien käytettävyyttä ja toimivuutta kritisoidaan usein voimakkaasti. Suomen Lääkärilehden numerossa 50-52/2010 julkaistu lääkärikäyttäjien arvioihin perustuva katsaus antoi johdonmukaisesti erittäin kriittisen arvion Suomessa käytössä olevista potilastietojärjestelmistä. Yleisimpinä ongelmina olivat tiedon heikko saatavuus ja kulku organisaatioiden välillä, tiedon käsittelyn hitaus sekä yhteenvetonäkymän (”kuumekurvan”) puutteellisuus. Erityisesti sairaalassa toimivat lääkärit olivat tyytymättömiä nykyjärjestelmiin; joka neljäs sairaalassa toimiva lääkäri antoi käyttämälleen järjestelmälle kouluarvosanaksi viisi tai vähemmän. Joka kolmas lääkäri arvioi potilaskertomusjärjestelmän puutteiden vaarantaneen potilasturvallisuuden. Tätä taustaa vasten Sirius- selvitykselle voidaan nähdä toinenkin ulottuvuus. Yhden kansallisen järjestelmän mahdollisuuksien selvittämisen lisäksi luotiin edellytyksiä toiminnalliselle vertailulle kansainvälisten ja kotimaassa tällä hetkellä käytössä olevien järjestelmien välille. Nykyisille Suomen potilastietojärjestelmille etsittiin toiminnoiltaan kehittyneempiä vaihtoehtoja, jotta saataisiin käyttöön ne potilastietojärjestelmien uusimmat ominaisuudet ja kehittynyt käytettävyys, jota huipputuotteet maailmalla tarjoavat. Näin voitaisiin parantaa mm. potilastietojärjestelmien tuomaa automaatiota ja ohjaavuutta työlle sekä vähentää käytettävyys sekä integroitavuusongelmia. Järjestelmien arvioinnista Projektissa tutkittiin 13 toimittajaa, joiden osalta selvitettiin toimittajien kiinnostusta Suomen potilastietojärjestelmämarkkinoille,ratkai- sun skaalautuvuutta erikokoisiin organisaatioihin ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon tarpeisiin, kykyä lokalisoida ratkaisu sekä sitä, onko toimittajalla toimituksia ulkomailla. Lisäksi tarkasteltiin toimittajien kokoa ja toimituskykyä.Toiminnallisuusnäkökulmasta useampi toimittaja täytti asetetut kriteerit. Kun tarkasteltiin muita esikarsintakriteereitä, jäi jäljelle 3 toimittajaa, joiden kanssa käytiin tarkempia keskusteluita. Näistä parhaiten asetetut kriteerit täyttivät Epic ja Cerner. Esikarsintavaiheen jälkeen mukana oli myös GE, jolla on parhaillaan kehitteillä uusi tuote. GE:n kehitettävä tuote ja nykyinen tuote eivät kata kuitenkaan Epicin ja Cernerin tasolla perusterveydenhuollon tarpeita. Toiminnallinen ja tekninen tarkastelu perustui Accenturen ns. ”placemat” arviointikriteeristöön joka muodostettiin pohjautuen projektissa mallinnettuun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon prosessiarkkitehtuuriin. Arvioinnin yhteydessä eri toiminnallisia tarpeita ja järjestelmien kypsyystasoa verrattiin tutkimusyhtiö Gartnerin käyttämään viisiportaiseen potilastietojärjestelmien kypsyysmalliin sekä HIMSS Analyticsin kehittämään EMR Maturity Model viitekehykseen. Järjestelmien kypsyysarvionti viittasi siihen, että arvioidut kansainväliset järjestelmät ovat merkittävästi Suomessa käytössä olevia järjestelmiä edellä. Tämä havainto tulee kuitenkin nähdä alustavana ja sen tulkinta on riippuvainen yksityiskohtaisemmasta tarkastelusta, jossa tarkennetaan ja painotetaan käytettyjä kypsyysarviokriteerejä sen mukaan mikä niiden toiminnallinen hyöty on Suomen terveydenhuoltojärjestelmän oloissa. Selvityksen mukaan maailman johtavatpotilastietojärjestelmätoimittajat Epic ja Cerner ovat viime vuosina käyttäneet 200-250 miljoonaa USD vuodessa sisäiseen, asiakkaasta riippumattomaan tuotekehitykseen. Tällä panostuksella arvioitu kehitysaika yhden järjestelmän toiminnallisen kypsyystason kasvattamiseen Gartnerin mittaristolla vaatii noin 4 vuotta. Vastaavasti kahden tai kolmen kypsyystason hyppy tällä investointitasolla vaatisi 8-12 vuoden kehitysajan. Näiden kansainvälisten toimijoi- 11
Page 1 and 2: Terveysalan ammattilehti 2/2011 Sir
Page 3 and 4: ILMOITUS Voiko IT-projektia terveyd
Page 5 and 6: Tervetuloa osastollemme Terveydenhu
Page 7 and 8: Siriuksen satoa JARI RENKO Tietohal
Page 9: Terveysalan ammattilehti 74. vuosik
Page 13 and 14: Pohjanmaan terveys- ja talousyhdist
Page 15 and 16: siin. Tilat ovat alimitoitetut, vai
Page 17 and 18: Hyvinvoinnin palvelutuotanto uudist
Page 19 and 20: Purkaa vai peruskorjata Teksti: Jar
Page 21 and 22: tiedon käsittelyyn liittyvän suos
Page 23 and 24: Eduskunnan kuulumisia Halvin sairau
Page 25 and 26: valmiiksi testata, miten esimerkiks
Page 27 and 28: EU-kuulumisia Innovaatiokumppanuuks
Page 29 and 30: erityisesti uusien toimintamallien
Page 31 and 32: Konesalien sähkönsyöttö turvatt
Page 33 and 34: Suunnittelijat arkkitehti Arja Liuk
Page 35 and 36: Koulutuspäivässä Tahkolla esill
Page 37 and 38: Tuloksellisuus ei ole yhtä kuin tu
Page 39 and 40: Näkökulmia sosiaali- ja terveyspa
Page 41 and 42: taisesti. Saatavina oli diagnoosilu
Page 43 and 44: ta arviointikäytännöt ja mittari
Page 45 and 46: SET Asiat, joista vaietaan N ykyä
Page 47 and 48: Henkilöstökuluja ostopalveluiksi
Page 49 and 50: tietojen ja toimintatietojen yhdist
Page 51 and 52: denhuollon kustannusvaikuttavuuden
Page 53 and 54: taan rahoituksen hoitajalle kapitaa
Page 55 and 56: Palveluvaaka vertailuun THL julkais
Page 57 and 58: Myönteisiä terveysvaikutuksia ver
Page 59 and 60: UKK Terveyspalvelut tuottaa UKK-ins
Page 61 and 62:
valmennuksen, palautteen sekä refl
Page 63 and 64:
sellä. Reaaliaikaisen seurannan, s
Page 65 and 66:
Ei enää paperilappuja ja exceleit
Page 67 and 68:
Digitaalisesti tietoa kardiologiass
Page 69 and 70:
Terveys ja talous r.y. hallituksen
Page 71 and 72:
kytkentäkaapit virranjakelu ilMaSt
show all

Toimia yhdistää 42-44 Siriuksen satoa 10-12 Hyvinvointipolulla 24-26

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?