Toimia yhdistää 42-44 Siriuksen satoa 10-12 Hyvinvointipolulla 24-26
Toimia yhdistää 42-44 Siriuksen satoa 10-12 Hyvinvointipolulla 24-26
Toimia yhdistää 42-44 Siriuksen satoa 10-12 Hyvinvointipolulla 24-26
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Ehdotuksen myötä toteutuu sosiaali-<br />
ja terveydenhuollon yksikanavainen<br />
rahoitus.<br />
Yhtäläisyyksiä ja eroja<br />
Ehdotetut rahoitusmallit tarjoavat<br />
vaihtoehtoisia lähtökohtia pohtia sosiaali-<br />
ja terveydenhuollon rahoituksen<br />
turvaamista tulevaisuudessa. Ehdotukset<br />
ovat paljolti samansuuntaisia.<br />
Ne pyrkivät yhdistämään palvelujen<br />
järjestämisen ja rahoituksen sekä<br />
laajentamaan olennaisesti palvelujen<br />
järjestämisen väestöpohjaa. Ehdotuksille<br />
yhteistä on myös tilaajan ja<br />
tuottajan roolien selkeyttäminen, asiakkaiden<br />
valinnanmahdollisuuksien<br />
lisääminen sekä julkisten ja yksityisten<br />
palvelujen tuottajien asettaminen<br />
samalle viivalle.<br />
Kunnilta poistuu palvelujen järjestämisvastuu<br />
kaikissa vaihtoehdoissa.<br />
Järjestämisvastuu siirtyy kuntia<br />
suuremmalle alueelliselle tai valtakunnalliselle<br />
toimijalle. Kunnat osallistuvat<br />
edelleen palvelujen rahoittamiseen<br />
kapitaatioperiaatteen mukaan.<br />
Valtio osallistuu kaikissa malleissa<br />
palvelujen rahoitukseen, mutta<br />
valtionosuuden saajataho vaihtelee ja<br />
ohjautuu palvelujen järjestäjälle joko<br />
suoraan tai kuntien kautta.<br />
Kaikissa malleissa ehdotetaan tuottajien<br />
rahoitukselle valtakunnallisesti<br />
yhtenäisiä periaatteita, perusterveydenhuoltoon<br />
kapitaatio- tai suoriteperiaatetta<br />
ja erikoissairaanhoitoon<br />
suoriteperiaatetta. Yksityiskohdiltaan<br />
tuottajien korvausperiaatteet<br />
vaihtelevat, mutta päälinjoiltaan ehdotukset<br />
ovat samansuuntaisia. Asiakasmaksujen<br />
rooli terveydenhuollon<br />
rahoituksessa saattaisi muuttua olennaisesti<br />
ja niitä käytettäisiin nykyistä<br />
aktiivisemmin palvelujen käytön ohjaamiseen<br />
kaikissa malleissa.<br />
Monikanavaisuus<br />
vaihtelevaa malleissa<br />
Monikanavaiseen julkiseen rahoitukseen<br />
ehdotukset suhtautuvat vaihtelevasti.<br />
Valtion ja kuntien roolia rahoituksessa<br />
käsitellään pääpiirteissään<br />
yhdenmukaisesti. Sairausvakuutuksen<br />
kautta terveydenhuoltoon<br />
kanavoituva raha integroidaan malleissa<br />
kokonaisrahoitukseen eri tavoin.<br />
Terveyspiiri ja alueellinen jär-<br />
jestäjä-rahoittaja purkaisivat monikanavaisen<br />
rahoituksen, muissa ehdotuksissa<br />
monikanavaisen rahoituksen<br />
kohtalo jää epäselväksi.<br />
Mallien toteuttaminen muuttaisi<br />
olennaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
toimijoiden kannusteita sekä<br />
vaikuttaisi perusterveydenhuollon<br />
ja erikoissairaanhoidon palvelujen<br />
käyttöön ja keskinäiseen painotukseen,<br />
mahdollisesti perusterveydenhuollon<br />
roolia vahvistaen. Se<br />
miten perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon<br />
suhde ajan mittaan<br />
kehittyisi, riippuu palvelujen<br />
järjestäjän terveyspoliittisista painotuksista<br />
ja eri toimijoille rakennettavista<br />
taloudellisista kannusteista.<br />
Kaikki tarkastellut mallit vahvistavat<br />
merkittävästi palvelujen järjestäjän<br />
asemaa suhteessa tuottajiin.<br />
Integraatio ei keskeistä<br />
Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation<br />
edistäminen ei ole ollut rahoitusmallien<br />
pohdinnan keskiössä,<br />
lukuun ottamatta THL:n ehdotusta.<br />
Mallit keskittyvät pääasiassa terveydenhuollon<br />
rahoituksen tarkasteluun.<br />
Periaatteessa kaikkia malleja<br />
voidaan jatkojalostaa kattamaan koko<br />
sosiaali- ja terveydenhuolto.<br />
Terveyspiiri, alueellinen rahoittaja<br />
ja alueellinen järjestäjä-rahoittaja<br />
edustavat jatkumoa nykyisestä kuntavetoisesta<br />
toimintamallista kohti<br />
laajempaa alueellisesti integroitua<br />
sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus-<br />
ja järjestämisvastuuta. Ne voidaan<br />
myös nähdä välivaiheena tiellä<br />
kunnallisesta palvelujärjestelmästä<br />
kohti kansallista palvelujärjestelmää.<br />
Terveysrahaston ja kansallisen tilaaja-rahoittajan<br />
myötä palvelujen<br />
järjestämisvastuu siirtyisi kunnilta<br />
suoraan ilman välivaiheita kansalliselle<br />
toimijalle ja kuntavetoisesta terveydenhuollosta<br />
siirryttäisiin kansalliseen<br />
terveydenhuoltoon. Terveysrahaston<br />
myötä vaihdettaisiin terveydenhuollon<br />
rahoituskonsepti kunnallisesti<br />
verorahoitteisesta järjestelmästä<br />
pakollista julkista sairausvakuutusta<br />
muistuttavaan kansalliseen<br />
järjestelmään. Näin ilmeisesti kävisi<br />
myös siirryttäessä kansalliseen tilaaja-rahoittaja<br />
-malliin.<br />
Rahoituksen uudelleen järjestämiseksi<br />
esitetään kaikissa malleissa ny-<br />
kyiseen verrattuna suuria muutoksia.<br />
Julkisen rahoituksen kokoaminen väestöltään<br />
nykyistä mediaanikuntaa<br />
olennaisesti suuremmalle alueelliselle<br />
tai kansalliselle toimijalle on kaikissa<br />
ehdotuksissa sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
tulevan rahoituksen ja<br />
järjestämisen lähtökohta.<br />
Tarkastellut rahoitusmallit eivät<br />
ole sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen<br />
ja järjestämisen kannalta<br />
sinänsä hyviä tai huonoja tai toteuttamiskelpoisia<br />
tai -kelvottomia. Mallit<br />
sisältävät yleisellä tasolla hyvin samansuuntaisia<br />
ehdotuksia. Rahoitusmallien<br />
jatkotyöstäminen edellyttää<br />
selkeää kansallista linjausta siitä, mikä<br />
taho vastaa tulevaisuudessa sosiaali-<br />
ja terveydenhuollon palvelujen<br />
järjestämisestä ja rahoittamisesta.<br />
Vastuutahon määrittely helpottaa<br />
olennaisesti myös alan rahoitusjärjestelyjä<br />
koskevaa pohdintaa. ■<br />
Lähteet<br />
Häkkinen U, Keskimäki I, Linnakko E,<br />
Pekurinen M. Terveydenhuollon UNEL-<br />
MA-malli. Teoksessa: Rissanen P, Valtonen<br />
H (toim.). Terveystaloustiede 1995.<br />
STA KES, Aiheita 4/1995, 8-<strong>10</strong>. Helsinki<br />
1995.<br />
Suomen Lääkäriliitto. Terveydenhuollon<br />
rahoitus, alueellisen rahoittajan malli.<br />
Muistio 4.5.2001.<br />
Forss M, Klaukka T. Yleinen terveysvakuutus<br />
- idea terveydenhuollon uudeksi<br />
rahoitusmalliksi. Suomen lääkärilehti<br />
2003, 16-17, 1939-1940.<br />
Aronkytö T, Hallipelto A, Kangasharju<br />
A. Uusi terveydenhoidon rahoitus- ja<br />
ohjausjärjestelmä. Sitran selvityksiä <strong>24</strong>.<br />
Helsinki 20<strong>10</strong>.<br />
Pekurinen M, Erhola M, Häkkinen U,<br />
Jonsson PM, Keskimäki I, Kokko S,<br />
Kärkkäinen J, Widström E, Vuorenkoski<br />
L. Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen<br />
rahoituksen edut, haitat ja kehittämistarpeet.<br />
THL:n Raportti 4/2011.<br />
Helsinki 2011.<br />
54 Terveys ja Talous 2/2011
Change language