PITKÄAIKAISSAIRAUDET Pitkäaikaissairaudet-tietokanta sisältää seuraavat teokset: Alkoholiriippuvuus, Allergia ja astma, Diabetes, Keliakia, Masennus, Reuma ja Sydänsairaudet. Ajanmukaiset ja monipuoliset tiedot hoidon tavoitteista ja keinoista luovat perustan pitkäaikaissairauksien hyvälle hoidolle. www.terveysportti.fi terveysportti@duodecim.fi
<strong>Siriuksen</strong> <strong>satoa</strong> JARI RENKO Tietohallintojohtaja HUS Yliopistolliset keskussairaalat ja Sitra teettivät selvityksen kansainvälisten johtavien potilastietojärjestelmien soveltuvuudesta Suomen terveydenhuoltoon. Selvityksessä haettiin potilastietojärjestelmiä, jotka mahdollistavat tiedon saumattoman jakamisen eri toimijoiden välillä perustuen yhteen tietojärjestelmään. HUS:n tietohallintojohtaja Jari Renko ottaa tässä kirjoituksessaan kantaa siihen, onko tällainen yhden järjestelmän malli ylipäätään tavoiteltava asia. <strong>10</strong> Nopeasti ja tehokkaasti saman katon alta Teksti: SIRPA SARÉN Kuvat: ARKKITEHTITOIMISTO HARRIS-KJISIK/ VENHOEVEN CS. TERVEYS JA TALOUS 2/2011 Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen sitiivinen asia, toteaa Ermo Haavisto. kuntayhtymä eli CAREA ja Kotkan kaupunki Hyvinvointipuisto-hankkeessa pyritäänkin luomaan olosuhteet sellai- suunnittelevat Kotkaan hyvinvointipuistoa. Kyse on siksi, että ne luovat potilaita hoita- mittavasta kaksivaiheisesta hankkeesta, jonka ville ammattilaisille mahdollisuuden ensivaiheen kustannusarvio on 160 miljoonaa euroa. tiiviiseen yhteistyöhön. Sen myötä potilaiden hoitoprosessit yksinkertaistuvat ja nopeutuvat. - Haluamme päästä eroon nykyi- otkassa on uuden Terveyden- Prosessi nopeaksi ja sestä, kankeasta hoitomallista. huoltolain hengessä suunni- Perinteinen, tyypillinen pitkä kaa- Kteltu uudenlaista toimintaa, yksinkertaiseksi vahan etenee likipitäen näin: potilas joka edistäisi erikoissairaanhoidon ja soittaa terveysasemalle, hänelle an- perusterveydenhuollon integraatio- CAREA:n eli Kymenlaakson sairaannetaan aika, hän käy hoitajan tai lääta. Suunnittelua ovat vauhdittaneet hoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhkärin vastaanotolla, tutkitaan, teh- vanhan Kymenlaakson keskussairaatymän johtajaylilääkäri Ermo Haadään suunnitelma, lähetetään labolan sekä Kotkan kaupungin terveysvisto uskoo, että uuden toimintamalratorioon ehkä röntgeniin ja taas taasemien saneeraustarpeet. Ajatukselin myötä asiakkaiden tarvitsee liikkaisin lääkäriin arvioitavaksi, jonka na on <strong>yhdistää</strong> erikoissairaanhoidon kua entistä vähemmän. jälkeen laitetaan jonoon odottamaan ja sosiaali- ja perusterveydenhuollon - Keskittämisellä on huono kaiku, kutsua ja lähetettä erikoissairaanhoi- avohoidon tilat samaan rakennus- mutta itse asiassa sellaisten palvelutoon jne. kompleksiin. Mikä tärkeintä, ydinjen keskittäminen, jolla saadaan hyö- - Uuden toimintamallin mukaan ajatuksena on hoitaa potilaat nopetyjä potilaan hoidolle ammattilaisten toimimalla meillä ei olisi nykyisenammin ja tehokkaammin. toimiessa tiiviissä yhteistyössä on polaista jono-ongelmaa, vaan potilaiden ongelmat ja asiat hoidettaisiin yhdellä kertaamahdollisimman pitkälle. Tavoitteena on luoda sellaiset olosuhteet, joissa erikoislääkäri ja yleislääkäri voivat toimia hyvin tiiviissä yhteistyössä aina, kun se hyödyttää potilaan hoitoa, selvittää Ermo Haavisto. Uudisrakennus ensin Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen saaminen saman katon alta asettaa aivan uudenlaisia haasteita arkkitehtisuunnittelulle. Kotkan keskussairaalan tilat eivät enää vastaa nykyisiin haastei- Kymenlaakson keskussairaalan alue on tarkoitus muuttaa uudenaikaiseksi terveydenhuollon palvelukeskukseksi. siin. Tilat ovat alimitoitetut, vaikeasressa ja Länsi-Kotkassa. Suunnitelvat myös otetuksi huomioon tämän ti muunneltavissa ja niissä on liian ma merkitsee, että nämä vanhoissa suunnittelun myötä. CAREA on mu- matala kerroskorkeus. Tilojen mo- rakennuksissa sijaitsevat terveysasekana neljän sairaanhoitopiirin yhteidernisointi nykyisiin erikoissairaanmat lakkautetaan ja toiminnat siirresessä sähköisen asioinnin kehittähoidon tarpeisiin ei olisi järkevää, jotään Hyvinvointipuistoon eli vanhan miseen liittyvässä ns. KEKSI-hankten on päädytty uuden päivystävän keskussairaalan saneerattuihin tiloikeessa. Tarkoitus on antaa asiakkaal- ydinsairaalan rakentamisvaihtoehhin.le mahdollisuus käyttää hyväksi nytoon. Arvioitu investointi on 52,6 mil- - Karhulan ja Kotkansaaren rakenkytekniikkaa ja sitä kautta hoitaa heljoonaa euroa. nukset ovat erittäin vanhoja ja Karpommin omia asioitaan ja olla aktiihulassa on ollut kosteus- ja homeonvisesti mukana oman sairautensa Joustavat uudet tilat gelmiakin. Tilat eivät palvele nykyai- hoidossa. kaista toimintaa muutenkaan, kertoo Sen sijaan vanha sairaala sopii muun- Ermo Haavisto. Tilat kartoitettu nettavaksi joustavakäyttöisiksi avo- Kaikkia palveluja ei kuitenkaan hoitotiloiksi. Hankesuunnitelmassa keskitetä keskussairaalaan vaan jo- Hyvinvointipuiston hankesuunnitel- on päädytty Hollannissa kehitellyn tain jää vielä lähialueillekin. ma julkaistiin tammikuussa. Siinä on mallin mukaisesti standardisoituihin - Esimerkiksi terveyskioski-tyyppi- kartoitettu nykyiset keskussairaalan vastaanotto- ja tutkimushuoneisiin. set ratkaisut ovat olleet vahvasti esil- tilat ja saneeraustarpeet sekä toimin- Ne eivät ole kenenkään ”omia huoneilä. Näihin matalankynnyksen palvenallisen suunnitelman pohjalta tilata”. Potilaan tutkiminen ja hoitaminen lupisteisiin voi mennä esimerkiksi tarpeet. tapahtuu vastaanottohuoneessa. mittauttamaan verenpaineensa, uu- - Suunnitelma on ollut Kotkan kau- Standardisoidussa vastaanottohuosimaan reseptinsä ja sieltä saa erilaipungin sosiaali- ja terveyslautakunneessa voidaan tulevaisuudessa suosia neuvontapalveluja. Yksi vaihtonan ja kaupunginhallituksen käsitterittaa monenlaisia tutkimuksia ja toiehto on mobiiliratkaisu, jolloin piklyssä siten, että konkreettinen suunmenpiteitä. Tämä merkitsee, ettei pokubussi kiertää eri alueilla tuomassa nittelutyö voisi käynnistyä. Sairaantilaan tarvitse liikkua ympäri sairaa- näitä palveluja lähemmäs asiakkaita. hoitopiirin hallituksen esitys mennee laa Muu potilaan hoitoon liittyvä työ esim. potilaan tietoihin perehtyminen ja tietojen dokumentointi ym. Uudet tietotekniset ratkaisut tule- yhtymäkokouksen käsittelyyn toukotapahtuu ns. Tietokeskuksessa. Tämä Tietokeskus onkin tiedonvälityksen ydinpaikka. Tietokeskus sijaitsee Etuja ja haittoja kartoitettu vastaanottotilojen välittömässä lähei- yvinvointipuiston vaikutuksia asukkaisiin on kartoitettu viime syydessä. Tiedonkulun ja konsultoin- Hvuoden loppupuolella tehdyssä selvityksessä. Hyvinvointipuistolnin helpottamiseksi sinne sijoitetaan la on sekä hyviä että huonoja vaikutuksia alueen asukkaille. Hyvänä pi- lääkäreiden ja muiden ammattilaisdetään palvelujen keskittymistä, jolloin ne saadaan kaikki samasta paiten toimistotilat, työskentelypisteet, kasta ja käyntimäärien uskotaan tätä kautta vähenevän. Uuden raken- neuvottelutilat, lääketieteellinen kirnuksen myötä saadaan viihtyisämpi ympäristö ja myös kohtaamispaikjasto ja taukotilat. Näin luodaan eri ka esimerkiksi vanhuksille – ajanviettopaikka mm. edistämään sosiaali- alojen toimijoille kontakti- ja keskussia kontakteja. telumahdollisuudet. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajat madaltuvat kun Vuodeosastoista on tulossa erikois- kaikki toimivat samoissa tiloissa. Konsultaatiomahdollisuudet paranevat. alattomia standardiratkaisuja. Sai- On todettu, että konsultaatiokäytäntöjen uudistaminen vähentää lähetteiraansijamäärän on tarkoitus vähenden käyttöä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä – lätyä noin sadalla. Vuodeosastoille tuhetteiden sijaan käytettäisiin aina ensisijaisesti konsultaatioita. lee pääasiassa yhden hengen huonei- Keskeistä asiakkaan kannalta on matkojen pidentyminen kun palvelut ta. Erilaiset hoitajien suorittamat hoi- siirtyvät aluekeskuksista Hyvinvointipuistoon. On arvioitu, että tällä hettotoimenpiteet, jotka eivät vaadi vuokellä asiakkaista noin puolet kulkevat matkat kävellen tai pyörällä. Jatdeosastohoitoa, keskitetään hoitokeskossa kun matka pitenee, tarvitaan autoa tai bussia. Tämä asettaa haaskukseen. Yksikkö toimii päiväaikaan. teita joukkoliikenteelle. Tarvitaan matalalattiabusseja, pysäkkikatoksia, Hoitokeskuksessa on myös hoitaja- informaatiota aikatauluista – myös odotustiloihin jne. Taksin käytön arvastaanottoja esimerkiksi jalkahoitavioidaan tulevaisuudessa jonkin verran lisääntyvän. ja ja haavahoitaja. Uudet, modernit tilat saattavat aiheuttaa myös hämmennystä. Vieraat paikat ja ihmiset voivat aiheuttaa joillekin asiakkaille turvattomuuden Lähipalvelut uudella tunnetta. Hankkeen vaikutuksia on arvioitu väestöryhmittäin ja esimer- tavalla kiksi mielenterveyspotilaiden osalta uhkana on, että kasvottomat palve- Kotkassa on tällä hetkellä kolme terveysasemaa Karhulassa, Kotkansaalut koetaan etäisiksi ja käyntejä jätetään tekemättä. 14 TERVEYS JA TALOUS 2/2011 2/2011 TERVEYS JA TALOUS 15 SA1<strong>10</strong>2_14-18.indd 14-15 13.4.2011 7:21:18 Y liopistollisten sairaanhoitopiimien käytön tavoitteena on työn tesun skaalautuvuutta erikokoisiin orrien ja SITRA:n yhdessä teethostaminen, potilasturvallisuuden ganisaatioihin ja perusterveydentämän SIRIUS- selvityksen parantaminen ja potilaan liikkuvuuhuollon sekä erikoissairaanhoidon tiimoilta on viime kuukausina käyden helpottaminen tietojen jakamisen tarpeisiin, kykyä lokalisoida ratkaity vilkasta keskustelua. Tämä ei tul- avulla. On arvioitu, että esimerkiksi su sekä sitä, onko toimittajalla toilut yllätyksenä selvityksen teettäjille lääkäriltä kuluu keskimäärin puolet mituksia ulkomailla. Lisäksi tarkas- - onhan aihepiiri yksi polttavimmista ajanvarauspotilaalle käytettävästä teltiin toimittajien kokoa ja toimitus- Suomen terveydenhuollon IT:n ajan- ajasta tietojärjestelmän käyttöön rekykyä.Toiminnallisuusnäkökulmaskohtaisista kysymyksistä. septin laatimisessa, esitietojen ja tutta useampi toimittaja täytti asetetut Kysymyksen asettelu oli seuraava: kimustulosten katselussa, tutkimus- kriteerit. Kun tarkasteltiin muita esi- onko kansainvälisillä markkinoilla määräysten teossa, ja käyntiyhteenkarsintakriteereitä, jäi jäljelle 3 toimit- saatavilla potilastietojärjestelmiä, jotvedon kirjaamisessa. Näin ollen on tajaa, joiden kanssa käytiin tarkempia ka palvelisivat Suomen oloissa käyt- erityisen huolestuttavaa, että järjes- keskusteluita. Näistä parhaiten asetetäjien tarpeita, siten että perustertelmien käytettävyyttä ja toimivuuttut kriteerit täyttivät Epic ja Cerner. veydenhuolto, sairaalat ja erikoissaita kritisoidaan usein voimakkaasti. Esikarsintavaiheen jälkeen mukana raanhoito pystyisivät toimimaan te- Suomen Lääkärilehden numerossa oli myös GE, jolla on parhaillaan kehokkaasti samalla järjestelmällä. Sa- 50-52/20<strong>10</strong> julkaistu lääkärikäyttäjihitteillä uusi tuote. GE:n kehitettämalla kartoitettiin järjestelmien toien arvioihin perustuva katsaus anvä tuote ja nykyinen tuote eivät kata mittajien kykyä ja halukkuutta tultoi johdonmukaisesti erittäin kriitti- kuitenkaan Epicin ja Cernerin tasolla la Suomen markkinoille ja muokata sen arvion Suomessa käytössä olevis- perusterveydenhuollon tarpeita. tuotteensa paikalliseen käyttöön sota potilastietojärjestelmistä. Yleisim- Toiminnallinen ja tekninen tarkasveltuvaksi.pinä ongelmina olivat tiedon heikko telu perustui Accenturen ns. ”pla- saatavuus ja kulku organisaatioiden cemat” arviointikriteeristöön joka välillä, tiedon käsittelyn hitaus sekä muodostettiin pohjautuen projektis- Yksi kaikille yhteenvetonäkymän (”kuumekursa mallinnettuun perusterveyden- Selvityksessä haettiin järjestelmiä, van”) puutteellisuus. Erityisesti saihuollon ja erikoissairaanhoidon pro- jotka mahdollistavat tiedon jakamiraalassa toimivat lääkärit olivat tyysessiarkkitehtuuriin. Arvioinnin yhsen saumattomasti eri toimijoiden tymättömiä nykyjärjestelmiin; joka teydessä eri toiminnallisia tarpeita ja välillä perustuen yhteen tietojärjes- neljäs sairaalassa toimiva lääkäri an- järjestelmien kypsyystasoa verrattiin telmään, joka tukee ja ohjaa lääkäreitoi käyttämälleen järjestelmälle kou- tutkimusyhtiö Gartnerin käyttämään tä, hoitajia ja muuta henkilökuntaa. luarvosanaksi viisi tai vähemmän. Jo- viisiportaiseen potilastietojärjestel- Tavoitteen mukaisen järjestelmän tuka kolmas lääkäri arvioi potilaskertomien kypsyysmalliin sekä HIMSS lee joustaa ja sopeutua organisaatioimusjärjestelmän puutteiden vaaran- Analyticsin kehittämään EMR Matuden vaatimuksiin ja olla muokattataneen potilasturvallisuuden. rity Model viitekehykseen. vissa kansallisen terveydenhuollon Tätä taustaa vasten Sirius- selvityk- Järjestelmien kypsyysarvionti viit- erityistarpeisiin. Eräs keskeinen yhselle voidaan nähdä toinenkin ulottutasi siihen, että arvioidut kansainväden järjestelmän etu olisi se, että usevuus. Yhden kansallisen järjestelmän liset järjestelmät ovat merkittävästi an päällekkäisen järjestelmän opette- mahdollisuuksien selvittämisen li- Suomessa käytössä olevia järjestelmiä lemisen sijaan lääkäreille, hoitajille ja säksi luotiin edellytyksiä toiminnalli- edellä. Tämä havainto tulee kuitenkin muulle henkilökunnalle riittäisi kanselle vertailulle kansainvälisten ja ko- nähdä alustavana ja sen tulkinta on sallisesti vain yhden potilastietojärtimaassa tällä hetkellä käytössä ole- riippuvainen yksityiskohtaisemmasjestelmän hallinta ja käyttö. vien järjestelmien välille. Nykyisille ta tarkastelusta, jossa tarkennetaan ja Selvityksessä toiminnallisen, tek- Suomen potilastietojärjestelmille et- painotetaan käytettyjä kypsyysarvionisen ja kaupallisen tarkastelun jälsittiin toiminnoiltaan kehittyneempiä kriteerejä sen mukaan mikä niiden toikeen oli tunnistettavissa useita järjes- vaihtoehtoja, jotta saataisiin käyttöön minnallinen hyöty on Suomen terveytelmiä, jotka olisivat mahdollisia kan- ne potilastietojärjestelmien uusimdenhuoltojärjestelmän oloissa. didaatteja yhdeksi kansalliseksi potimat ominaisuudet ja kehittynyt käy- Selvityksen mukaan maailman johlastietojärjestelmäksi. Selvitys ei sen tettävyys, jota huipputuotteet maatavatpotilastietojärjestelmätoimitta- sijaan ottanut kantaa siihen, olisiko ilmalla tarjoavat. Näin voitaisiin pajat Epic ja Cerner ovat viime vuosi- yhden järjestelmän malli Suomessa rantaa mm. potilastietojärjestelmien na käyttäneet 200-250 miljoonaa USD kokonaisuutena arvioiden potilaan, tuomaa automaatiota ja ohjaavuutta vuodessa sisäiseen, asiakkaasta riip- terveydenhuoltojärjestelmän tai ko- työlle sekä vähentää käytettävyys sepumattomaan tuotekehitykseen. Tälkonaiskustannusten kannalta kankä integroitavuusongelmia. lä panostuksella arvioitu kehitysainattava tai ylipäätään tavoiteltava. ka yhden järjestelmän toiminnallisen kypsyystason kasvattamiseen Gartne- Järjestelmien arvioinnista rin mittaristolla vaatii noin 4 vuotta. Työn oleellinen osa Projektissa tutkittiin 13 toimitta- Vastaavasti kahden tai kolmen kyp- Potilastietojärjestelmien käytöstä on jaa, joiden osalta selvitettiin toimitsyystason hyppy tällä investointita- tullut terveydenhuollon ammattitajien kiinnostusta Suomen potilassolla vaatisi 8-<strong>12</strong> vuoden kehitysajan. laisten työn keskeinen osa. Järjesteltietojärjestelmämarkkinoille,ratkai- Näiden kansainvälisten toimijoi- 2/2011 TERVEYS JA TALOUS 11 SA1<strong>10</strong>2_<strong>10</strong>-<strong>12</strong> renko.indd <strong>10</strong>-11 <strong>12</strong>.4.2011 14:<strong>44</strong>:23 Hyvinvointipolulta sähköiseen terveystarkastukseen Teksti: TUULA KOPONEN Kuvat: PENTTI VÄISTÖ JA KANERVA-KASTE-HANKE Itä- ja Keski-Suomen jouluun mennessä yli 20 000 kertaa. terveydentilaa, sillä siinä käytetään jo Portaalin sisältöä kehitetään edel- pitkään käytössä olleita ja näyttöön terveysportaaliin leen ja se on saanut lisää ns. älykkäitä perustuvia ”mittareita”. Luonnolli- rakennetaan ”älykkäitä” ominaisuuksia. Yksi niistä on Duodesesti se edellyttää vastaajalta rehel- ominaisuuksia. cimin sähköinen terveystarkastus ja lisyyttä itsensä suhteen, Anu Mutka siihen liittyvä terveysvalmennus, joi- muistuttaa. ta on ehditty hieman testatakin. Uu- Anu Mutka arvioi, että sähköisessä tä- ja Keski-Suomen sairaanhoituutta on kokeillut esimerkiksi asian- terveystarkastuksessa moni – hän ittopiirienKanerva-KASTE-hanktuntijahoitaja Anu Mutka Keski-Suose mukaan lukien – on kiinnostunut Ikeessa kehittämä ja viime keväämen sairaanhoitopiiristä. numeraalisista loppupäätelmistä eli nä avaama www.hyvinvointipolku. - Sähköinen terveystarkastus kar- eliniän ennusteesta sekä prosentuaa- fi-terveysportaali on saanut hyvän toittaa mukavasti monesta näkökullisesta riskistä sairastua. vastaanoton. Sivuilla on käyty viime masta ihmisen kokonaistilannetta ja - Vastauksia muuttamalla voi jo valmiiksi testata, miten esimerkikkiaan vajaat 200. si elämäntapojen muutokset vaikutTerveystietotutavat näihin tuloksiin. Mielestäni se pia ja itsehoitopis- kannustaa ja motivoi erittäin hyvin, teitä on toiminnassa hän korostaa. paitsi terveysasemil- Tervetulleena lisäominaisuutena la myös esimerkik- Anu Mutka pitää tarkastukseen liitsi kirjastoissa ja jopa tyvää lisäosiota: terveysvalmennus- kauppojen yhteyta. Siinä voi itse valita ne osa-alueet, dessä, jotta ihmisillä joihin on juuri sillä hetkellä motivoi- olisi niihin mahdoltunut.lisimman helppo - Ei siis tule pakkoneuvontaa tai pääsy. Useimmissa pakkovalmennusta, jos itse ei halua. niistä on paitsi ter- Itse kokeilin valmennusta kahdelta veyteen liittyvää osa-alueelta. Viestejä on tullut noin materiaalia myös kerran viikossa eivätkä ne kuormita tietokone, vaaka, liikaa. Viestit eivät ole kovin henkilö- mittanauha vyökohtaisia mutta kuitenkin melko yktärönympäryksilöllisiä. Viestien sisältö on kuitenkin sen mittaamista selkeästi yhdistettävissä merkittyihin varten sekä ve- tietoihon. Lisäksi ne ovat kannustarenpainemittari.via ja ohjaavat toimintaan, Anu Mut- Lähimmät tuka kuvaa kokemustaan. vat löytää myös Sähköistä terveystarkastusta varten www.hyvin- kunkin siihen osallistuvan tulee mitavointipolku.fita painonsa, pituutensa ja vyötärön- -sivustolta terympärysmittansa. Alkuselvityksessä veystietotupaluettelosta. kysytään myös esimerkiksi verenpai- vaan sitä rakennetaan ja päivinetta, veren kolesteroliarvoja, veren- Tulostettava tetään jatkuvasti. Esimerkiksi nuorilsokeria ja tietoja lähisukulaisten mahle ja heidän vanhemmilleen on oma dollisista sydänsairauksista ja diabe- terveyskortti Nuorten kulma –sivusto. teksesta. Hyvinvointipolun yksi konkreettinen työkalu on hyvinvointikansio, jonka Ajanvarauksen linkitys Työterveyshuollosta jokainen voi rakentaa ja päivittää itse. Kanerva-KASTE-hankkeen johtaja harkinnassa hyvinvointipolulle Heimo Lajunen kertoo, että sähköi- Heimo Lajunen kuvaa hyvinvointi- <strong>Hyvinvointipolulla</strong> on tuhdisti tietoa nen terveystarkastus integroidaan polkua luotettavaksi ja ei-kaupalli- terveyteen liittyvistä asioista. Siel- osaksi hyvinvointipolkua, jolloin sen seksi terveyskanavaksi. Käyttäjälle lä on myös erilaisia testejä, palvelu- tiedot kirjautuvat suoraan hyvin- se on ilmainen. hakemisto, ja sen avulla voi ylläpitää vointikansioon. Kansion tärkeimmät Yhteistyötä sillä on esimerkik- myös henkilökohtaista hyvinvointi- tiedot saa tulostettua A4:n kokoiseksi Duodecim Terveyskirjaston kanskansiota. Portaali on saanut hyvän si terveyskortiksi. sa, minkä ansiosta portaali pystyy vastaanoton esimerkiksi Joensuun - Terveyskortin voi tulostaa (suo- tarjoamaan lisää ns. älykkäitä omi- työterveyshuollossa. meksi tai englanniksi) vastaanotolle naisuuksia. Luvassa on esimerkiksi - Varsinkin nuorempi sukupol- missä tahansa maailmalla, jos joutuu Duodecimin ”potilaan päätöksentevi asioi mieluummin sähköisesti. Ja lääkäriin tai sairaalaan. Hyvinvointion tuki” -toimintojen integroiminen onhan selvää, että jotkut testit - esikansio toimii verkkopankin tunnuk- Hyvinvointipolkuun. Esimakua täsmerkiksi audit- tai syömistottumussilla ja on yhtä suojattu kuin verkkotä antaa sähköinen terveystarkastus. testi – tulee täytettyä rehellisemmin pankkikin, Heimo Lajunen sanoo. - Tulevaisuudessa Hyvinvointipol- yksin tietokoneella kuin työterveys- Lajusen mukaan Hyvinvointipolku ku voi kasvaa monien eri käyttäjähoitajan vastaanotolla. Suosittelem- on hyödyksi myös terveysalan amryhmien, esimerkiksi eri sairauksista me polkua kaikille asiakkaillemme, mattilaisille. Polulta löytyy mm. la- kärsivien potilasryhmien ja potilas- sanoo työterveyshoitaja Satu Myller boratoriotulos- ja lääkeinfo, ja apua järjestöjen tiedosto- ja keskustelufoo- Penttilänkadun työterveysasemalta ammattilainen saa myös etsiessään rumiksi sosiaalisen median tapaan, Joensuusta. asiakkaalleen kansanomaista tietoa Lajunen visioi. Hyvinvointipolulle pääsee kukin vaikkapa päihdeasioissa motivoi- Suunnitteilla on myös joidenkin omalta tietokoneeltaan tai vaikkapa dessaan asiakasta elämäntapamuu- sähköisen asioinnin toimintojen ku- terveystietotuvissa ja itsehoitopisteistoksiin.ten ajanvarauksen linkittäminen hysä olevilta tietokoneilta. Tupia ja pis- Lajunen muistuttaa, ettei sivinvointipolun kautta. Joensuulaiset työterveyshoitajat Eila Moilanen ja Satu Myller suosittelevat hyvinvointipolkua kaikille asiakkailleen. teitä on Keski- ja Itä-Suomessa kaikvusto ole koskaan täysin valmis - Ajatuksena on, että asiakas voi- <strong>24</strong> TERVEYS JA TALOUS 2/2011 2/2011 TERVEYS JA TALOUS 25 SA1<strong>10</strong>2_<strong>24</strong>-<strong>26</strong>koponen .indd <strong>24</strong>-25 13.4.2011 7:22:18 Sähkönsyötön varmistusta Teksti: LAURA CANKAR Kuvat: TARMO VIREN Tietojen digitalisointi ja tietotekniikan lisääntyminen laajentavat sähkönsyötön varmistuksen merkitystä terveydenhuollossa. Sen tärkeimmän eli potilasturvallisuuden lisäksi varmistusjärjestelmiä tarvitaan takaamaan perustoimintojen sujuvuus. UPS-laitteilla voidaan ehkäistä myös katkoista koituvia yllättäviäkin kuluja. Analysaattori, jolla tutkitaan muun muassa verinäytteistä sydäninfarktiin viittaavia tekijöitä, on kriittinen laite, jolta vaaditaan toimintavalmiutta ympäri vuorokauden. 30 sen lisäksi varmistamaan terveydenhuollon ammattilaisille keskeytyksetön työprosessi koko päiväksi. Häiriötön sähkö on toiminnan edellytys Noin 15 sekuntia on aika, joka kuluu sähkön katkeamisesta siihen, että varavoimageneraattorit toimivat täysillä. Useimmissa sairaaloissa on katsot- ähkönsyötön varmistusta ter- veydenhuollossa on noussut uudeltu, että kriittisille laitteille se on liiveydenhuollossa ohjaavat Suole tasolle teknologian roolin vahviskaa. Siksi ne on Peijaksessa ja Jorvissa Smessa lait ja asetukset. Ensisitumisen ja tietojen digitalisoitumisen turvattu UPSein, vaikka lakisääteistä jaisena lähtökohtana on aiheellisesti myötä. Lääkintäalan laitteet ovat pää- vaatimusta ei olekaan. Tällaisia ovat kriittinen potilasturvallisuus: esimersääntöisesti sähkökäyttöisiä ja poti- esimerkiksi potilaiden elintoimintokiksi leikkaussalien valaistuksen sählaisiin liittyvät tiedot ovat sähköisesja valvovat ja ylläpitävät laitteet leikkönsyöttö on lakisääteisesti turvattu. sä muodossa. Jatkuvaa sähköä tarvikaussaleissa sekä teho-, synnytys- ja Laadukkaan sähkön merkitys ter- taan potilasturvallisuuden takaami- sydänvalvontaosastoilla. - Kriittisten laitteiden UPSien valinnassa tärkeä kriteeri on, että tarvittaessa niiden huolto- ja varaosapalvelu toimii nopeasti ja luotettavasti. Riskejä ei ole varaa ottaa. On tärkeää, että UPSien toimittaja pystyy varmasti tarjoamaan nämä palvelut, kertoo Peijaksen sairaalan sähkötöiden johtaja Tarmo Viren. Katkeamatonta sähkönsyöttöä tarvitaan entistä enemmän myös vähemmän dramaattisissa kohteissa. UPS-laitteilla suojataan esimerkiksi päivystyslaboratoriossa verikaasuja kemialliset analysaattorit sekä veriviljelylaitteet. - Joidenkin valvontamonitorien, kuten luuydinpankin lämpötilan valvonta on direktiivissä määritelty. Jos lämpötilan mittausjärjestelmästä menevät sähköt poikki, luuydin katsotaan helposti tuhoutuneeksi, vaikka itse jääkaappi saisikin sähkön, kertoo Viren. TERVEYS JA TALOUS 2/2011 Anestesiatorni on yksi ehdottomasti suojattava kohde sairaalassa. Leikkaussaleissa sen avulla potilaan sydäntä ja elintoimintoja seurataan herkeämättä ja pidetään potilas vakaassa tilassa leikkauksen ajan. Päivystysosaston valvontahuoneessa tarkkaillaan potilaan tilaa reaaliajassa erilaisin valvontalaittein. ovat niille edelleen mimosanherkkiä. Suoranaisten laiterikkojen lisäksi sähkökatkot voivat aiheuttaa välillisesti huomattavat kustannukset. - Joissain analytiikkalaitteissa voi Konesalien sähkönsyöttö tys laitoksen IT-infrastruktuurin kes- olla yhtä aikaa käsiteltävänä jopa 200 turvattu keytymättömälle toiminnalle, mu- henkilön näytteet. Jos analyysi menee kaan lukien datakeskukset ja tele- pilalle sähkökatkon tai häiriön vuok- Myös sairaalan konesalien sähkönviestintäverkot, samoin kuin rakensi, uuden teko vie valtavasti aikaa ja syöttö on turvattu. Tietojärjestelmiltä nuksen infrastruktuuri - lämmitys-, resursseja jo näytteiden uudelleenke- edellytetään korkeaa käytettävyyttä, tuuletus- ja ilmastointijärjestelmät, räämisen ja hukkaan menneen työ- kun tietovirrat kulkevat potilaskan- valaistus, hissit ja hätäuloskäynnit, ajan muodossa, kertoo Peijaksen sähsioiden sijasta bitteinä ja tiedot täy- toteaa Tapio Wälkkilä, sähkönsuojakötöiden johtaja Tarmo Viren. tyy hakea digitaalisista tietokannoisuksen asiantuntija Eatonilta. - Tällaiset laitteet kannattaa ilman ta. Kun potilaisiin liittyvät tiedot ovat muuta turvata UPS-laitteella, Viren vain sähköisessä muodossa, käytän- Sähköhäiriöistä yllättäviä sanoo. nössä hoitotyö pysähtyy nopeasti, Terveydenhuollon sähkönjakelun jos pääsy potilastietoihin tai labora- kustannuksia ykköslähtökohtana on nyt ja tulevaitoriotuloksiin estyy sähkökatkoksen Monet hienoelektroniset lääkintälaitsuudessa potilaan turvallisuudesta vuoksi. Myös kiinteistötekniikka halteet ovat viimeisen viiden vuoden ai- huolehtiminen. Laadukas ja katkeavautuu.kana kehittyneet kestämään sähköhäimaton sähkö on tänä päivänä tervey- - Lääkintälaitteiden lisäksi sähkönriöitä aiempaa paremmin. Kuitenkin denhuollon kaiken muunkin toiminsuojaus on nykyään ehdoton edelly- tietyt laboratorioanalytiikkalaitteet nan ehdoton edellytys. ■ 2/2011 TERVEYS JA TALOUS 31 SA1<strong>10</strong>2_30-31ups.indd 30-31 13.4.2011 7:<strong>24</strong>:23 2/2011 Pääkirjoitus: Pasi Parkkila Uudistusten jatkuttava 9 Jari Renko <strong>Siriuksen</strong> <strong>satoa</strong> <strong>10</strong> Sirpa Sarén Nopeasti ja tehokkaasti saman katon alta 14 Timo Koivu Hyvinvoinnin palvelutuotanto uudistuu -ICT-ratkaisut haasteiden edessä 17 Jari Hakala Purkaa vai peruskorjata 19 Tellervo Alanärä, Kauko Hartikainen, Pia Järvinen-Hiekkanen, Juhana Suurnäkki Kansallisten terveysarkistopalveluiden käyttöönoton tilannekatsaus 20 Hannakaisa Heikkinen Halvin sairaus on ehkäisty sairaus 23 Tuula Koponen Hyvinvointipolulta sähköiseen terveystarkastukseen <strong>24</strong> Hannele Häkkinen Innovaatiokumppanuuksia 27 Jouni Mutanen Päijät-Hämeen kokemukset rohkaisevia 28 Laura Cankar Sähkönsyötön varmistusta 30 Erika Suominen Case Juankoski tutustutti turvalliseen ja toimivaan työympäristöön 32 Erika Suominen Turvallinen ja toimiva työympäristö 35 Anu Rantanen Tuloksellisuuden keinoin kohti parempaa kokonaisuutta 36 Erkki Vauramo Näkökulmia sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnitteluun 39 Mariitta Vaara, Susanna Syrjäsuo, Päivi Sainio Tietokanta toimintakykyä mittaavien ja arvioivien avuksi <strong>42</strong> SET-pakina Asiat, joista vaietaan 45 Heikki Punnonen Sairaanhoitopiirien vuosi 20<strong>10</strong> – hyvin maltillista kasvua 46 Miika Linna Benchmarking-indikaattorit terveydenhuollon suorituskyvyn vertailussa 48 Markku Pekurinen Monia ehdotuksia rahoituksen uudistamiseksi 52 Palveluvaaka vertailuun 55 Virpi Pitkänen Koulutusverkosto tapasi Hämeenlinnassa 60 Puhelinjonot hallintaan 62 Tuoteuutuuksia 66 I detta nummer: Reformerna måste fortsätta 70 Terveys 2/2011 Terveys ja Talous ja Talous 1/20<strong>10</strong> 7
Change language