28.04.2013 Views

Toimia yhdistää 42-44 Siriuksen satoa 10-12 Hyvinvointipolulla 24-26

Toimia yhdistää 42-44 Siriuksen satoa 10-12 Hyvinvointipolulla 24-26

Toimia yhdistää 42-44 Siriuksen satoa 10-12 Hyvinvointipolulla 24-26

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Henkilöstökuluja<br />

ostopalveluiksi<br />

Henkilöstökulut (yht. 3 354 M€) olivat<br />

edellisvuoteen verrattuna 2,1 %<br />

suuremmat – vuosi sitten kasvua oli<br />

3,3 %. Henkilöstökulut olivat 0,3 %<br />

talousarvioita suuremmat - vuosi sitten<br />

0,5 % pienemmät. Kaksi vuotta<br />

sitten kasvuluvut olivat 7,1 % ja 0,8<br />

%.<br />

Henkilöstökulujen kasvu on hidastunut<br />

toimintakulujen yleistä kasvua<br />

pienemmäksi, mitä selittävät osin uudet<br />

organisaatiot, liikelaitostamiset<br />

ja yhtiöittämiset. Näiden muutosten<br />

seurauksena osa henkilöstökuluista<br />

on siirtynyt ostopalvelukuluiksi.<br />

Palvelujen ostot yhteensä (1 133<br />

M€) olivat 11 % suuremmat kuin vuoden<br />

2009 tilinpäätöksissä. Vuosi sitten<br />

ne kasvoivat 5,2 % ja kaksi vuotta<br />

sitten <strong>10</strong>,6 %. Palvelujen ostot ylittivät<br />

talousarviot kaikissa sairaanhoitopiireissä<br />

ja yhteensä 8,0 %:lla - vuosi<br />

sitten ylitykset olivat 8,8 % ja kaksi<br />

vuotta sitten13,3 %.<br />

Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden<br />

toimintakulut (yht. 1 056 M€) olivat<br />

2,5 % edellisvuotta suuremmat.<br />

Talousarviot ylittyivät 3,2 %. Apteekkitarvikkeiden<br />

osuus kasvusta<br />

oli 38,5 %. Apteekkitarvikkeiden menojen<br />

kasvu oli 2,7 % ja hoitotarvikkeiden<br />

kasvu 3,4 %.<br />

Vuoden 20<strong>10</strong> talousarvioiden mukaan<br />

puolessa sairaanhoitopiireistä<br />

palvelujen ostojen piti jäädä pienemmiksi<br />

kuin vuoden 2009 toteutuneet<br />

ostot. Sama tilanne oli yli puolessa<br />

sairaanhoitopiireissä aineiden,<br />

tarvikkeiden ja tavaroiden ostoissa.<br />

Palvelujen ostoissa toteutuneet eivät<br />

jääneet talousarvioita pienemmiksi<br />

yhdessäkään - materiaaliostoissa ne<br />

jäivät kuudessa.<br />

Sairaanhoitopiirien palvelujen ja<br />

materiaalien ostojen alimitoitetut talousarviot<br />

ovat yhteensä ylittyneet<br />

viime vuosina seuraavasti: 20<strong>10</strong>/117<br />

M€, 2009/115 M€, 2008/168 M€ (19<br />

shp), 2007/116 M€ (18 shp), 2006/139<br />

M€, 2005/<strong>12</strong>6 M€, 2004/<strong>12</strong>3 M€,<br />

2003/1<strong>12</strong> M€, 2002/151 M€, 2001/132<br />

M€, 2000/<strong>10</strong>9 M€, 1999/87 M€,<br />

1998/58 M€ ja 1997/60 M€. Tuo kertoo,<br />

että palvelujen ja tavaroiden ostojen<br />

alibudjetointi on kroonisena<br />

vaivannut sairaanhoitopiirien talousarvioita.<br />

2/2011 Terveys ja Talous<br />

Vuosikatteet ja<br />

tilikauden tulokset<br />

Vuosikatteet olivat suuremmat kuin<br />

poistot 11 sairaanhoitopiirissä. Tilikauden<br />

tulos summaarisesti on huonompi<br />

kuin vuosi sitten. Tilinpäätökset<br />

ovat helmi-maaliskuun tiedoin<br />

ylijäämäisiä <strong>12</strong> sairaanhoitopiirissä<br />

ja alijäämäisiä kahdeksassa. Vuosi<br />

sitten tilinpäätöksistä vain kaksi oli<br />

alijäämäisiä – kaksi vuotta sitten neljännes<br />

ja kolme vuotta sitten puolet.<br />

Vertailua vuoden 2011<br />

talousarvioihin<br />

Kun vuoden 20<strong>10</strong> tilinpäätösten ensitietoja<br />

verrataan vuoden 2011 talousarvioihin<br />

(1.1.2011), havaitaan, että<br />

toimintatulot ja myyntitulot jäsenkunnilta<br />

kasvavat hitaammin kuin<br />

toimintamenot. Viidesosassa sairaanhoitopiireistä<br />

toimintatulojen on arvioitu<br />

pienenevän edellisvuodesta. Palvelujen<br />

ostojen pitäisi tänä vuonna<br />

jäädä yli puolessa sairaanhoitopiireistä<br />

viime vuotta pienemmiksi ja materiaaliostojen<br />

kolmasosassa. Kaikkiaan<br />

vuoden 2011 talousarvioissa on -<br />

rakennemuutokset muistaen - varattu<br />

vuoden 20<strong>10</strong> toteutuneita menoja vähemmän<br />

rahaa palvelujen ja tavaroiden<br />

ostoihin. Tavoitteen toteutumisennuste<br />

ei ole taaskaan hyvä.<br />

Terveydenhuoltomme<br />

kohtuulliset menot<br />

OECD Health Data 20<strong>10</strong>, Version: June<br />

<strong>10</strong> –raportin mukaan maamme<br />

terveydenhuollon menojen osuus<br />

bkt:sta oli 8,4 % vuonna 2008. OECDmaista<br />

Chile, Israel, Japani, Korea,<br />

Luxemburg, Meksiko, Puola, Slovakian<br />

tasavalta, Slovenia, Tsekin tasavalta,<br />

Turkki, Unkari ja Viro käyttivät<br />

vuonna 2008 terveydenhuollon kokonaismenoihin<br />

kansantuotteestaan vähemmän<br />

kuin Suomi. Tiedot paljastavat<br />

jälleen, että terveydenhuoltomme<br />

ei muihin maihin verrattuna ole ollut<br />

viime vuosikymmenen eikä vuoden<br />

2008 aikana se usein moitittu tuhlari.<br />

Suomalainen terveydenhuolto ei<br />

kansainvälisesti vertaillen ole koskaan<br />

ollut eikä ole se monasti manattu<br />

"menojen musta aukko". Itse asiassa<br />

terveydenhuoltomme on ollut suhteellisesti<br />

voimakkaimman menojen<br />

suitsimisen kohteena OECD-maista,<br />

kun lähtökohtana on vuosi 1990. Jos<br />

vertailuna on vuosi 1995, Suomen terveydenhuollon<br />

menojen osuus bkt:stä<br />

oli vuoteen 2008 kasvanut 0,5 %. Tuota<br />

hitaammin osuus oli kasvanut Saksassa,<br />

Israelissa, Tsekin tasavallassa ja<br />

Unkarissa. Vähäinen kasvu ei selity<br />

pelkästään bkt:n kasvun kautta.<br />

Jos maamme terveydenhuolto olisi<br />

käyttänyt vuonna 2008 yhtä suuren<br />

siivun kansantuotteestamme kuin<br />

muut pohjoismaat omistaan, sen menot<br />

olisivat olleet verrattuna Tanskaan<br />

2,4, Ruotsiin 1,9, Islantiin 1,3 ja<br />

rikkaaseen Norjaan 0,2 mrd. euroa toteutunutta<br />

suuremmat.<br />

Bkt kasvuun<br />

Tilastokeskus julkaisi 1.3.2011 katsauksen,<br />

jonka tarkistettujen ennakkotietojen<br />

mukaan maamme bruttokansantuote<br />

kasvoi 3,1 % vuonna 20<strong>10</strong>.<br />

Tavaroiden ja palveluiden tuotannossa<br />

aikaansaatu arvonlisäys eli bruttokansantuote<br />

oli 180 mrd. euroa, mikä<br />

oli suurin piirtein saman verran kuin<br />

vuonna 2006. Viennin volyymi kasvoi<br />

5,1 % ja tuonnin volyymi 2,6 %. Yksityinen<br />

kulutus kasvoi 2,6 % ja julkinen<br />

kulutus 0,4 %. Investoinnit kasvoivat<br />

0,8 %. Kotitalouksien reaalitulot<br />

kasvoivat keskimäärin 2,9 %.<br />

Vuosi 2009 oli maamme taloudelle<br />

ankara. Viennin volyymi pieneni 20<br />

% ja investoinnit lähes 15 %. OECD:n<br />

katsauksen (Economic Outlook, Volume<br />

20<strong>10</strong>/1) mukaan bruttokansantuote<br />

supistui koko OECD:ssä 3.3<br />

% ja euromaissa 4,1 %. Suomen pudotus<br />

oli kaikkein suurin. Maamme<br />

bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos<br />

oli -8,2 % vuonna 2009, 0,9<br />

% vuonna 2008, 5,3 % vuonna 2007<br />

ja 4,4 % vuonna 2006. Bruttokansantuotteemme<br />

poikkeuksellisen suuri<br />

supistuminen kasvattanee terveydenhuollon<br />

bkt-osuutta vuonna 2009<br />

reilulla puolella prosentilla.<br />

Valtiovarainministeriö nosti maaliskuun<br />

puolivälissä bkt:n tämän<br />

vuoden kasvuennusteensa 3,5 %:iin<br />

eli kokonaistuotanto kasvaa odotettua<br />

nopeammin. Enemmän työtä, parempi<br />

työllisyys ja lisää tuloja kasvattavat<br />

myös verotuloja ja parantavat<br />

julkista taloutta, jotka ovat terveydenhuoltomme<br />

rahoituksen perusta.<br />

■<br />

47

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!