Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo. Selvittäjä Tarja Cronbergin ...
Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo. Selvittäjä Tarja Cronbergin ...
Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo. Selvittäjä Tarja Cronbergin ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
tötuotannoksi. Kulttuuriteollisuudella tarkoitetaan symbolisiin hyödykkeisiin keskittyvää<br />
toimintaa, jonka arvo perustuu ensisi<strong>ja</strong>isesti sen kulttuurisiin arvoihin. Opetus- <strong>ja</strong> kulttuuriministeriön<br />
kulttuuriteollisuustyöryhmän määritelmän mukaan kulttuuriteollisuus on<br />
merkityssisältöihin perustuvaa tuotantoa. 3<br />
Käännökset kielestä toiseen eivät aina onnistu. Englanninkielinen käsite ”creative<br />
industries” kuvaa luovan talouden toiminto<strong>ja</strong>. Käsite on käännetty eri lailla eri kielissä. Suomeksi<br />
puhutaan kulttuuriteollisuudesta. Ruotsiksi termi on kulturnäringar eli kulttuurielinkeinot.<br />
Suomessa kulttuuriteollisuus-käsite on saanut paljon kritiikkiä. Se luo mielikuvan<br />
joko historiaan <strong>ja</strong> perinteeseen liittyvistä toiminnoista tai massateollisuudesta. <strong>Luova</strong>lle taloudelle<br />
ei toistaiseksi ole onnistuttu hahmottamaan sisältöjä, jotka käynnistäisivät uudentyyppisiä<br />
rakenteita.<br />
Siirtymistä luovaan talouteen mitataan niin kuin aikanaan mitattiin siirtymistä maatalousyhteiskunnasta<br />
teollisuusyhteiskuntaan eli työntekijöiden määrällä. <strong>Luova</strong>n talouden työntekijöiden<br />
määrän tulisi ylittää edellisen yhteiskuntamuodon, tässä tapauksessa teollisuusyhteiskunnan,<br />
työntekijöiden määrä. Euroopassa luovilla aloilla toimii jo enemmän ihmisiä kuin<br />
autoteollisuudessa. <strong>Luova</strong>lle taloudelle tulisi kuitenkin luoda mittareita, jotka paremmin<br />
hei<strong>ja</strong>stavat luovuuden henkeä.<br />
10<br />
Taiteilijoiden omia näkemyksiä luovasta taloudesta<br />
”Niinkö vääjäämätöntä tämä elämä on, että vain talouden <strong>kasvu</strong> pitää meidät hengissä? Vai<br />
olemmeko tulleet <strong>kasvu</strong>n päähän, nyt me suomalaiset tarvitsisimme neljä maapalloa? Eikö nykytaiteili<strong>ja</strong><br />
voisi sovinnolla kuulua luokkaan, joka on talouden <strong>kasvu</strong>sta riippumaton <strong>ja</strong> itsenäinen<br />
<strong>ja</strong> jolla on siten mahdollisuus luoda omaperäistä, rohkeaa <strong>ja</strong> uusia uria aukovaa taidetta <strong>ja</strong> avata<br />
niiden silmät, jotka yhä <strong>ja</strong>ksavat uskoa talouden <strong>kasvu</strong>n kautta tuotettuun hyvinvointiin?” 4<br />
Taiteili<strong>ja</strong>t kokevat itsensä kyseenalaistajiksi. He haluavat mahdollisuuden luoda uusia<br />
a<strong>ja</strong>tuksia herättävää <strong>ja</strong> ihmisten silmät avaavaa taidetta. Taiteen merkitys luovalle taloudelle<br />
onkin ylittää rajo<strong>ja</strong>, nähdä kauemmaksi <strong>ja</strong> sitä kautta tuoda tulevaisuus lähemmäksi. <strong>Luova</strong>n<br />
talouden näkökulmasta talous kasvaa, kun tulevia kehityssuuntia pystytään ennakoimaan.<br />
”Itse koen kuvataiteili<strong>ja</strong>na, että taiteen on pystyttävä olemaan vastavoimana kaupallisuudelle<br />
<strong>ja</strong> markkinavoimille, taiteella on myös yhteiskunnallisia <strong>ja</strong> yhteisöllisiä merkityksiä. Se,<br />
mikä myy, ei saa määrittää sitä, mitä taiteili<strong>ja</strong> tekee. Taiteen tulisi säilyttää vapautensa <strong>ja</strong> riippumattomuutensa,<br />
se on myös luovuuden elinehto.” 5<br />
Taiteili<strong>ja</strong>n työtä ei saa määrittää se, mikä myy <strong>ja</strong> mikä ei myy. Tämä nousee vahvasti<br />
esille keskusteluissa <strong>ja</strong> haastatteluissa. Vastakkain ovat taide itseisarvona <strong>ja</strong> nk. hyötytaide.<br />
Taidetta ei tule arvioida hinnan tai sen mukaan, kuinka monta ihmistä sen kokee. Sitä tulee<br />
arvioida taiteen tekemisenä. Taiteili<strong>ja</strong>n haasteena on tehdä koko a<strong>ja</strong>n parempaa taidetta.<br />
Taiteili<strong>ja</strong> itse on usein oman tuotantonsa tärkein kulutta<strong>ja</strong>, se jonka kanssa kilvoitellaan,<br />
kun pyritään löytämään aina uusia polku<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> parempia ratkaisu<strong>ja</strong>. Luovuutta ei saa kahlita,<br />
se tarvitsee vapautta <strong>ja</strong> vapaata tilaa.<br />
”Talouden vetureiksi nimetään tällä hetkellä luovuus <strong>ja</strong> innovaatiot. Jotta luovuutta syntyisi,<br />
tarvitaan ns. vapaita tilo<strong>ja</strong>. Tämä koskee myös taiteilijoita. Luovuus kukoistaa vapaudessa. Iso<br />
kysymys tänä päivänä on, mikä on näiden ns. vapaiden tilojen suhde luovuuden hyödyntämi-<br />
3 <strong>Luova</strong>an talouteen, s. 94. (Wilenius)<br />
4 Taidemaalari, Pohjois-Kar<strong>ja</strong>la.<br />
5 Kuvataiteili<strong>ja</strong>, Pohjois-Kar<strong>ja</strong>la.
Change language