Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo. Selvittäjä Tarja Cronbergin ...
Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo. Selvittäjä Tarja Cronbergin ...
Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo. Selvittäjä Tarja Cronbergin ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
14<br />
2 Taiteilijoiden työmarkkina-asema<br />
”<strong>Luova</strong> työ eroaa luonteeltaan <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>ksotukseltaan perinteisestä palkkatyöstä. Sitä tehdään nyt<br />
<strong>ja</strong> tulevaisuudessa yhä enemmän samanaikaisesti työsopimussuhteessa, ammatinharjoitta<strong>ja</strong>na sekä<br />
yrittäjänä. <strong>Luova</strong>a työtä koskeva sääntely edellyttää sen erityisluonteen ymmärtämistä.” 11<br />
Suomen työmarkkinoiden <strong>ja</strong> työlainsäädännön toimivuus kyseenalaistuu taiteilijoiden<br />
työn kohdalla. Työelämä ei pysty vastaamaan taiteentekijöiden työnteon moninaisuuden haasteisiin.<br />
Samaiset haasteet kuitenkin koskettavat tulevaisuudessa myös muita työntekijäryhmiä.<br />
Tässä luvussa tarkastelen taiteilijoiden työmarkkina-asemaa, heidän työsuhteitaan <strong>ja</strong><br />
koulutustaan sekä miesten <strong>ja</strong> naisten välistä tasa-arvoa.<br />
Taiteilijoiden määrä<br />
Suomessa kulttuurialan työvoiman määräksi on arvioitu noin 80 000. Sen osuus koko työvoimasta<br />
on 3,3 prosenttia. 12 Naisia kulttuurityövoimasta on 53 prosenttia. Kulttuurialalla<br />
työskentelevät ovat selvästi korkeammin koulutettu<strong>ja</strong> kuin työvoima yleensä. Taiteilijoita<br />
Suomessa on arviolta 20 000. Tarkkaa tietoa ei ole saatavilla. Taiteili<strong>ja</strong>t rekisteröidään mm.<br />
työvoimatilastoissa esimerkiksi opettajiksi. Myöskään taiteili<strong>ja</strong>järjestöiltä ei saada tarkko<strong>ja</strong><br />
luku<strong>ja</strong> jäsentietojen päällekkäisyyksien vuoksi.<br />
Taideammateissa työskentelevien määrä on lisääntynyt, mutta selvästi hitaammin kuin<br />
koko työllinen työvoima. Viihteen <strong>ja</strong> estraditaiteen ammateissa tapahtuu voimakasta <strong>kasvu</strong>a.<br />
Tilastojen mukaan perinteisten vapaan taiteen ammattien, mm. kir<strong>ja</strong>ilijoiden <strong>ja</strong> kuvataiteilijoiden,<br />
määrä on vähentynyt. Kir<strong>ja</strong>ilijoista hupeni kolmasosa <strong>ja</strong> kuvataiteilijoista neljäsosa<br />
vuosien 1995 <strong>ja</strong> 2000 väestölaskentojen välillä. 13<br />
Taiteilijoiden määrän arviointi ei ole helppoa. Taiteili<strong>ja</strong> määritellään niin taiteili<strong>ja</strong>järjestöjen<br />
jäsenyydessä kuin verotuksessakin. Kriteerinä ovat ammatillinen koulutus, ammatissa<br />
toimiminen <strong>ja</strong> jäsenyys ammattijärjestössä. Verotta<strong>ja</strong> tarkastelee taiteili<strong>ja</strong>n ammattimaisuutta,<br />
sitä onko teoksia julkaistu, myyty tai pidetty näyttelyjä. Jos nämä kriteerit eivät täyty,<br />
katsotaan koulutusta alan oppilaitoksessa <strong>ja</strong> taiteili<strong>ja</strong>järjestön jäsenyyttä. Ra<strong>ja</strong> ammattitaiteili<strong>ja</strong>n<br />
<strong>ja</strong> harrasteli<strong>ja</strong>n välillä on joskus hämärä. Tämä tuottaa ongelmia erityisesti silloin, kun<br />
taiteili<strong>ja</strong> on sivutoiminen. Suurin osa taiteilijoista saa <strong>toimeentulo</strong>nsa mitä erilaisimmista<br />
töistä <strong>ja</strong> työsuhteista.<br />
11 Kulttuuri – tulevaisuuden voima, s. 21.<br />
12 Tilastokeskus, kulttuuritilasto 2007.<br />
13 Taiteili<strong>ja</strong> Suomessa, s. 22. (Arpo)
Change language