Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo. Selvittäjä Tarja Cronbergin ...
Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo. Selvittäjä Tarja Cronbergin ...
Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo. Selvittäjä Tarja Cronbergin ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Ainoastaan 18 prosenttia taiteilijoista toimii yrittäjänä. Taiteili<strong>ja</strong>n yrittäjyys ei ole perinteistä<br />
yrittäjyyttä. Tavoitteena ei ole yrityksen <strong>kasvu</strong>, ei riskinotto tai yrittäjyys elämäntapana.<br />
Yrittäjyys on työväline, ei tavoite. Toiminimen perustaminen helpottaa kir<strong>ja</strong>npitoa <strong>ja</strong><br />
laskutusta. Se mahdollistaa muuten pois jäävät vero- <strong>ja</strong> arvonlisäverovähennykset. Työ- <strong>ja</strong><br />
elinkeinoministeriön <strong>Luova</strong>n talouden hankkeessa onkin nostettu esiin uusi, myös taiteilijoille<br />
sopiva yrittäjyyden malli, erityinen kokeileva tai projektiyrittäjyys.<br />
Taiteili<strong>ja</strong> ei useinkaan itse voi valita sitä, katsotaanko hänet yrittäjäksi vai ei. Vuonna<br />
2010 itsensä työllistävä tulee YEL-velvolliseksi 6 775,60 euron vuosituloilla, jos itsensä työllistäminen<br />
<strong>ja</strong>tkuu vähintään neljän kuukauden a<strong>ja</strong>n. Työttömyysturvalain näkökulmasta<br />
itsensä työllistävä henkilö, joka on päätointaan varten velvollinen ottamaan YEL-vakuutuksen,<br />
on yrittäjä.<br />
Osuuskunnat madaltavat taiteilijoidenkin kynnystä ryhtyä yrittäjäksi. Suomessa on<br />
perustettu viimeisen kymmenen vuoden aikana varsin runsaasti osuuskuntia luoville aloille.<br />
Osuuskunta on jäsentensä omistama yhteisyritys. Jäsenet saavat taloudellista hyötyä sen<br />
palvelu<strong>ja</strong> käyttämällä. Osuuskunnan tarkoituksena on jäsentensä talouden tukeminen, ei<br />
yrityksen voitto. 16 Tältä poh<strong>ja</strong>lta osuuskunta sopii taiteili<strong>ja</strong>n yrittämisen muodoksi. Osuuskunnan<br />
ei tarvitse kasvaa eikä se edellytä yrittäjyyttä elämänmuotona. Se tuottaa juuri niitä<br />
palvelu<strong>ja</strong>, joita taiteili<strong>ja</strong> tarvitsee, kuten kir<strong>ja</strong>npitoa <strong>ja</strong> laskutusta.<br />
16<br />
Koulutus<br />
Taidealojen koulutusta on lisätty. On jopa kysytty, onko koulutusta liikaa. Muodollinen<br />
koulutus <strong>ja</strong> taiteen työmarkkinat eivät kulje käsi kädessä. Taiteili<strong>ja</strong>n tulojen kannalta ratkaisevaa<br />
on taiteen laji <strong>ja</strong> työmarkkina-asema, ei niinkään suoritettu tutkinto. Muodollinen<br />
koulutus voi kuitenkin olla merkittävä tekijä työllistyttäessä taiteen lähialoille tai muille<br />
aloille. Koulutetulla taiteili<strong>ja</strong>lla on esimerkiksi taiteenalojen opetta<strong>ja</strong>na usein paremmat<br />
työllistymismahdollisuudet kuin työskennellessä sillä taiteen alalla, johon hänet on koulutettu.<br />
Taiteenalojen oppilaitokset suuntautuvat opetustyössään taiteen kentälle, ei työmarkkinoille<br />
yleensä. Taidealan koulutus on ennen kaikkea väline kutsumuksen toteuttamiseen <strong>ja</strong><br />
sen tavoitteet liittyvät taidemaailmaan. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta taideoppilaitokset<br />
harjoittavat yhteistyötä taiteen kentän, ei liike-elämän kanssa.<br />
Koulutuksessa on kaksi vastakkaista näkökulmaa. Toisen mukaan taiteen laatu syntyy<br />
mahdollisimman laa<strong>ja</strong>sta joukosta koulutettu<strong>ja</strong> taiteilijoita, jotka itse vapaasti luovat itselleen<br />
työskentelymahdollisuuksia. Hyvä esimerkki tästä on Tanskan elokuvaoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>koulutuksen<br />
lisääminen voimakkaasti. Tuloksena on tanskalaisen elokuvan nousu kansainvälisille<br />
markkinoille. Tässä a<strong>ja</strong>ttelumallissa ”määrän lisääntyminen luo väistämättä myös laatua.<br />
Se pakottaa taiteili<strong>ja</strong>t luomaan uusia tapo<strong>ja</strong> toimia <strong>ja</strong> hyödyntää osaamistaan – <strong>ja</strong> samalla<br />
taiteen kentän uusiutumaan”. 17<br />
Toisen näkökulman mukaan koulutuksen määrää tulee vähentää, jolloin taiteili<strong>ja</strong>t työllistyvät<br />
paremmin. Matti Vanhasen I hallitusohjelmassa todettiin, että ”kulttuurialan koulutus<br />
mitoitetaan vastaamaan työelämän tarpeita”. Työelämän tarpeita on kuitenkin vaikea<br />
ennakoida. Taidealan tutkinnon suorittaneet työllistyvätkin usein taiteen lähialalle eli hallintoon,<br />
viestintään tai opetusalalle. Taiteen alojen välillä on tässäkin suhteessa suuria ero<strong>ja</strong>.<br />
16 Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen, s. 40.<br />
17 Taiteili<strong>ja</strong> Suomessa, s. 61. (Arpo)
Change language