Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo. Selvittäjä Tarja Cronbergin ...
Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo. Selvittäjä Tarja Cronbergin ...
Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo. Selvittäjä Tarja Cronbergin ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Apurahan a<strong>ja</strong>llinen kohdentaminen on vaikeaa. Uusien ohjeiden mukaan apurahatyöskentely<br />
alkaa siitä hetkestä, kun taiteili<strong>ja</strong> itse ilmoittaa aloittavansa työn tekemisen apurahalla,<br />
jos apurahapäätöksessä ei ole määrätty apurahan kestoa kuukausina.<br />
Taiteilijuus työnä <strong>ja</strong> ammattina haastaa työttömyysturvan käsitteen. Työttömyysturvan<br />
tavoitteena on turvata työttömyysaikainen <strong>toimeentulo</strong>. Työttömyyden määritelmän mukaan<br />
työttömällä ei ole työsuhdetta tai hän ei toimi yrittäjänä. Työttömän on lisäksi oltava työmarkkinoiden<br />
käytössä <strong>ja</strong> osoitettava, että hän pystyy ottamaan vastaan kokopäiväistä työtä.<br />
Taiteili<strong>ja</strong> ei kuitenkaan ole koskaan työtön. Taiteili<strong>ja</strong> on aina töissä, vaikka joinakin<br />
väliaikoina hänellä ei ole tulo<strong>ja</strong>. Ei ole yhteiskunnan kannalta järkevää, että työllisyysmääräraho<strong>ja</strong><br />
käytetään toiseen työhön kouluttamiseen tai että taiteili<strong>ja</strong>lle yritetään etsiä uutta<br />
ammattia. Taiteili<strong>ja</strong>n tulisi voida tehdä taidetta myös töiden välillä. Tätä tulee tukea: ei<br />
leimata taiteili<strong>ja</strong>a työttömäksi vaan nimenomaan kannustaa häntä taiteen tekemiseen. Ei<br />
ole mitään järkeä, että taiteili<strong>ja</strong> ollessaan töiden välillä joutuu joka päivä kirjoittamaan<br />
”työtön, työtön, työtön…”<br />
Seuraavassa esitän kolme vaihtoehtoa siitä, miten taiteili<strong>ja</strong>t voisivat tehdä töitä myös<br />
töiden välillä. Ensimmäinen on se, että ammattitaiteili<strong>ja</strong>t voivat tehdä työtä ollessaan työttömyysturvalla.<br />
Toinen on se, että työllisyysmäärärahoissa määritellään erityinen taiteilijoiden<br />
tuki. Tässä selvityksessä tukea kutsutaan työllisyysapurahaksi. Kolmas malli on taiteili<strong>ja</strong>palkka<br />
tai taiteili<strong>ja</strong>n perustulo.<br />
Vaihtoehto 1: Työtön taiteili<strong>ja</strong> voi tehdä työtä työttömyysturvalla. Taiteili<strong>ja</strong> voi uusien<br />
apurahansaajien työttömyysturvaohjeiden mukaan jo ylläpitää ammattitaitoaan. Askel<br />
tästä siihen, että taiteili<strong>ja</strong> voi tehdä taidetta ollessaan töiden välillä, ei käytännössä ole<br />
pitkä. Monet taiteili<strong>ja</strong>t tekevät jo nyt työttömyysturvalla töitä. Virallisestikin työntekijä<br />
voi tehdä työttömyysturvalla nk. palkkatuettua työtä. Tämä koskee kuitenkin vain erityisryhmiä<br />
(vammaisia, pitkäaikaistyöttömiä, nuoria), joiden työllistymismahdollisuuksia<br />
palkkatuetun työn katsotaan parantavan. Taiteili<strong>ja</strong>t voitaisiin periaatteessa lukea tähän<br />
ryhmään. Taiteilijoiden työllistymismahdollisuudet paranevat parhaiten, jos he voivat<br />
tehdä työttömyyskaudellaan taidettaan.<br />
Vaihtoehto 2: Valtion budjetin työllisyysmäärärahojen momentilta, jonka suuruus on<br />
noin 500 miljoonaa euroa vuodessa, erotetaan erityinen määräraha, joka kohdennetaan taiteilijoille.<br />
Tätä voidaan kutsua taiteilijoiden työllisyysapurahaksi. Lähtökohta on, että taiteen<br />
tekeminen töiden välillä parantaa taiteili<strong>ja</strong>n mahdollisuutta työllistyä <strong>ja</strong> ansaita itse<br />
myös tuleva <strong>toimeentulo</strong>nsa. Työ- <strong>ja</strong> elinkeinotoimistot voisivat <strong>ja</strong>kaa tämän työllisyysapurahan<br />
starttirahan tapaan erillisten hakemusten perusteella. Jos työttömiä taiteilijoita on<br />
keskimäärin noin 4 000 vuodessa <strong>ja</strong> kustannus työmarkkinatuen suuruinen, olisi kyseessä<br />
noin 30 miljoonan euron kokonaiskustannus. Vaihtoehtoisia hallintoratkaisu<strong>ja</strong> voidaan selvittää.<br />
Jako voisi tapahtua myös alueellisten taidetoimikuntien kautta.<br />
Vaihtoehto 3: Taiteili<strong>ja</strong>palkka. Yhteiskunta korvaa taiteili<strong>ja</strong>lle sen, että hän töiden välillä<br />
<strong>ja</strong> ollessaan ilman <strong>toimeentulo</strong>a asettaa taitonsa yhteiskunnan palvelukseen tekemällä taidetta.<br />
Kyseessä ei ole sosiaalipoliittinen vaan kulttuuripoliittinen tuki, joka edistää luovaa<br />
taloutta <strong>ja</strong> yhteiskunnan luovaa ilmapiiriä. Taiteili<strong>ja</strong>palkka olisi perustulo, joka voitaisiin<br />
maksaa ainakin alussa työmarkkinatuen suuruisena. Hallinnosta voisivat vastata alueelliset<br />
kulttuurista vastaavat viranomaiset.<br />
Kaikki vaihtoehdot ovat periaatteessa kustannusneutraale<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> voidaan määritellä niin,<br />
että ne vastaavat jo nyt voimassa olevan taiteilijoiden työttömyysturvan suuruutta. Kaikissa<br />
voidaan ottaa huomioon taiteilijoiden tulojen vaikutukset niin, että tulot vähentävät tukia.<br />
Yhteiskunnan <strong>ja</strong> taiteili<strong>ja</strong>n kannalta vaihtoehdot ovat hyvin erilaisia. Vaihtoehdossa 1<br />
taiteili<strong>ja</strong> määritellään edelleen työttömäksi, mutta hänelle annetaan mahdollisuus tehdä<br />
33
Change language