Lehtori, LitT Tarja Javanainen-Levonen, Satakunnan ... - Nuori Suomi

terveydenhoitajat kokivat asiakkaan yksilöllisen tuntemisen vahvuudekseen. Tärkeänä pidettiin
myös terveydenhoitajan työskentelyä asuinpaikkakunnallaan, mikä mahdollistaa paikallisten
asukkaiden aktiivisuuden seuraamisen vapaa-aikana ja lisää paikkakunnan palvelutarjonnan
tuntemista. Terveydenhoitajat korostivat liikunnan järjestäjätahojen yhteistyön tärkeyttä ja
liikuntapalveluista tiedottamisen merkitystä. Eniten liikunnanedistämistyötä rajoittavista tekijöistä
painottuivat terveydenhoitajan ominaisuudet: terveydenhoitajien tiedon puute ja heidän kokemansa
epävarmuus neuvonnan vaikuttavuudesta. Tiedon puute koski erityisesti liikuntatietoutta,
erityisryhmien liikuntaa ja liikuntatarjontaa. Aika- ja materiaaliresurssit koettiin myös rajoittaviksi
tekijöiksi.
Terveydenhoitajien esittämät kehittämisehdotukset kohdistuivat pääosin tekijöihin, jotka ovat
yhteydessä lapsen ja perheen liikunnan aktivointiin ja tukemiseen. Voimakkaimmin esitettiin tarve
kehittää liikuntapalvelutarjonnan koordinointia ja palveluista tiedottamista.
Mut oisko sit hyvä ja et jollaki tavall meiä organisaatios ois joku semmone, joka ois
jollaki tavall perehtyny näihin liikunta-asioihin. Samalla lailla, ko on johonki muuhunki –
on astmaa ja diabeteksee – ja joku tämmönen, joka pitäs tietonsa ajan tasalla. (Th17,
keskusta)
Tutkimustuloksia tulkittaessa voidaan sanoa, että kokeneella, lastenneuvolapaikkakunnalla
asuvalla, itsekin liikuntaan positiivisesti suhtautuvalla maaseudun lastenneuvolassa toimivalla
terveydenhoitajalla näyttäisi olevan parhaat mahdollisuudet lapsi- ja perhekeskeisen
liikunnanedistämistyön toteuttamiseen.
Mut muutenha terveydenhoitajall on siis kaikki mahdollisuudet… Ja niin paljon ko
terveydenhoitajal itellä riittää tietoo ja taitoo, ni voi tota tehä ja kertoo. (Th 5,
maaseutu2)
Tämä tutkimus antoi kuvan terveydenhoitajien roolista liikunnanedistämistyössä osana
lapsiperheiden terveydenhuoltoa. Lisätutkimusta tarvittaisiin arvioimaan miten nykyaikainen
koulutus vastaa siihen, että tulevaisuuden ammattilaiset pystyisivät entistä paremmin vastaamaan
lisääntyneeseen tarpeeseen lasten ja perheiden liikunnan edistämiseksi. Tähän tutkimukseen
osallistuneet henkilöt (N=24) olivat kokeneita terveydenhoitajia, joista suurimmalla osalla oli ollut
terveysalan koulutuksessa liikunnan näkökulmaa. Vallitsevan tiedon mukaan juuri
terveydenhoitajien nykymuotoinen koulutus uudistusten jälkeen vaatii tässä suhteessa
kehittämistä.
Lähteet saatavissa:
Javanainen-Levonen, T. 2009. Terveydenhoitajat liikunnanedistäjinä lastenneuvolatyössä. Studies
in Sport, Physical Education and Health 138. Saatavissa sähköisessä muodossa Jyväskylän
yliopiston julkaisuarkistosta: https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/21305