Lehtori, LitT Tarja Javanainen-Levonen, Satakunnan ... - Nuori Suomi
Lehtori, LitT Tarja Javanainen-Levonen, Satakunnan ... - Nuori Suomi
Lehtori, LitT Tarja Javanainen-Levonen, Satakunnan ... - Nuori Suomi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Lehtori</strong>, <strong>LitT</strong> <strong>Tarja</strong> <strong>Javanainen</strong>-<strong>Levonen</strong>, <strong>Satakunnan</strong> ammattikorkeakoulu<br />
Terveydenhoitajien toteuttama liikunnanedistämistyö väitöstutkimuksen pohjalta<br />
Terveydenhuollon ammattilaisten oletetaan edistävän asiakkaiden liikuntaa päivittäisessä työssään<br />
osana nykyaikaista terveydenedistämistä ja ennaltaehkäisevää työtä – ikään kuin<br />
itsestäänselvyytenä. Heidän mahdollisuuksiaan tähän työhön ei ole liiemmin pohdittu. Vaikuttaisi<br />
realistiselta odottaa äitiys- tai lastenneuvolan, koulu-, opiskelija- tai työterveyshuollon työntekijöiltä<br />
erityyppistä liikunnanedistämistyötä työn luonteen tarjoamien mahdollisuuksien perusteella.<br />
Ikäkausittain vaihteleva liikunnan erityismerkitys pitää heijastua liikunnan edistämisen sisältöihin ja<br />
menetelmiin. Tämä artikkeli perustuu kirjoittajan liikuntapedagogiikan väitöstutkimukseen, joka<br />
pyrki kuvaamaan terveydenhoitajien roolia liikunnanedistämistyössä siinä elämänvaiheessa, jolloin<br />
lapsen terveille elintavoille ja asenteille luodaan pohjaa. Lastenneuvolatyötä ei ole aiemmin tutkittu<br />
liikunnan näkökulmasta, vaikka suomalainen lastenneuvolajärjestelmä on kansainvälisesti<br />
ainutlaatuinen ja Suomea pidetään liikunnan edistämisen mallimaana.<br />
Tutkimuksen ryhmäkeskusteluissa terveydenhoitajat tarkastelivat alle kouluikäisen lapsen liikuntaa<br />
monipuolisesti ympäristön, perheen, luonnollisuuden sekä terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmista.<br />
Siitä huolimatta ei liikunnan edistäminen kuitenkaan todellisuudessa toteudu terveydenhoitajien<br />
mukaan kaikkien lasten kohdalla. Tutkimuksen vakuuttavuustarkastelun perusteella ilmeni, että<br />
terveydenhoitajat arvioivat jokaisen lapsen motorista kehitystä ja motorisia perustaitoja osana<br />
määräaikaistarkastuksia. Fyysisen aktiivisuuden arviointi ei vaikuttanut toteutuvan yhtä<br />
systemaattisesti kuin liikuntavalmiuksien arviointi. Muutamat terveydenhoitajat korostivat, että<br />
liikuntaharrastuksista puhutaan ainoastaan, jos vanhemmat tuovat asian esille.<br />
Aktivointi ja tukeminen vaikutti olevan luonteeltaan valikoivaa ja sitä toteutettiin lähinnä silloin, kun<br />
lapsella oli ylipainoa tai jotain muuta lievää tuen tarvetta (unettomuus, levottomuus,<br />
ruokahaluttomuus ym.). Tutkimustulosten perusteella perheen liikunta oli vain harvoin<br />
liikunnanedistämistyön kohteena, huolimatta perheen liikunnan merkityksen korostumisesta<br />
lastenneuvolatyön ohjeissa. Terveydenhoitajat pitivät perehtyneisyyttään riittämättömänä<br />
”liikuntareseptin” antamiseen. Mielestään he pystyvät ainoastaan avaamaan keskustelun asiasta.<br />
Erityistarpeita omaavien lasten kohdalla terveydenhoitajat totesivat olevansa “kädet levällään”,<br />
lähinnä vammaisten tai pitkäaikaissairaiden lasten perheitä on “kuunneltu ja kannustettu”.<br />
Terveydenhoitajat kokivat, että heillä ei ole riittävästi tietoa erityisryhmien aktivoimiseksi, kuten<br />
eräs terveydenhoitaja (Th2, maaseutu I-ryhmä) totesi: “Eli se on kyllä semmonen puute. Ei<br />
koulutuksen kautta. Eli kyllä se siinä työssä sitten mitä saa niinko irti siitä. Mutt ei niitä<br />
mahdollisuuksia kaikkia tiedä ei ollenkaan.”<br />
Th6 (maaseutu II-ryhmä): Tuntuu, että nää erityislapsen liikunta-asiat on niin semmosta<br />
kuitenkin, että ittellä ei o ehkä semmosseen valmiutta sitte. Ja niill on nää<br />
erityistyöntekijöiden vastaanotot sillai et ei o sillai, ei koe tarpeelliseks niinkun niihin<br />
asioihin…<br />
Th5 (maaseutu II-ryhmä): Muutenki tuntuu tosiaan nää erityislapset ni [syvä huokaus],<br />
kyl mun täytyy myöntää, et ne jää niinko vähän kaikki aina näis neuvola-asioissa.<br />
Liikunnanedistämistyötä mahdollistavista tekijöistä terveydenhoitajat painottivat eniten<br />
lastenneuvolatyön luonnetta ja siinä erityisesti väestövastuutyön suomia mahdollisuuksia:<br />
terveydenhoitajat korostivat jokaisessa ryhmässä lapsen, perheen ja suvunkin asiakkuutta<br />
väestövastuutyössä. Tämä edistää perheiden yksilöllistä tuntemista. Erityisesti maaseudun
terveydenhoitajat kokivat asiakkaan yksilöllisen tuntemisen vahvuudekseen. Tärkeänä pidettiin<br />
myös terveydenhoitajan työskentelyä asuinpaikkakunnallaan, mikä mahdollistaa paikallisten<br />
asukkaiden aktiivisuuden seuraamisen vapaa-aikana ja lisää paikkakunnan palvelutarjonnan<br />
tuntemista. Terveydenhoitajat korostivat liikunnan järjestäjätahojen yhteistyön tärkeyttä ja<br />
liikuntapalveluista tiedottamisen merkitystä. Eniten liikunnanedistämistyötä rajoittavista tekijöistä<br />
painottuivat terveydenhoitajan ominaisuudet: terveydenhoitajien tiedon puute ja heidän kokemansa<br />
epävarmuus neuvonnan vaikuttavuudesta. Tiedon puute koski erityisesti liikuntatietoutta,<br />
erityisryhmien liikuntaa ja liikuntatarjontaa. Aika- ja materiaaliresurssit koettiin myös rajoittaviksi<br />
tekijöiksi.<br />
Terveydenhoitajien esittämät kehittämisehdotukset kohdistuivat pääosin tekijöihin, jotka ovat<br />
yhteydessä lapsen ja perheen liikunnan aktivointiin ja tukemiseen. Voimakkaimmin esitettiin tarve<br />
kehittää liikuntapalvelutarjonnan koordinointia ja palveluista tiedottamista.<br />
Mut oisko sit hyvä ja et jollaki tavall meiä organisaatios ois joku semmone, joka ois<br />
jollaki tavall perehtyny näihin liikunta-asioihin. Samalla lailla, ko on johonki muuhunki –<br />
on astmaa ja diabeteksee – ja joku tämmönen, joka pitäs tietonsa ajan tasalla. (Th17,<br />
keskusta)<br />
Tutkimustuloksia tulkittaessa voidaan sanoa, että kokeneella, lastenneuvolapaikkakunnalla<br />
asuvalla, itsekin liikuntaan positiivisesti suhtautuvalla maaseudun lastenneuvolassa toimivalla<br />
terveydenhoitajalla näyttäisi olevan parhaat mahdollisuudet lapsi- ja perhekeskeisen<br />
liikunnanedistämistyön toteuttamiseen.<br />
Mut muutenha terveydenhoitajall on siis kaikki mahdollisuudet… Ja niin paljon ko<br />
terveydenhoitajal itellä riittää tietoo ja taitoo, ni voi tota tehä ja kertoo. (Th 5,<br />
maaseutu2)<br />
Tämä tutkimus antoi kuvan terveydenhoitajien roolista liikunnanedistämistyössä osana<br />
lapsiperheiden terveydenhuoltoa. Lisätutkimusta tarvittaisiin arvioimaan miten nykyaikainen<br />
koulutus vastaa siihen, että tulevaisuuden ammattilaiset pystyisivät entistä paremmin vastaamaan<br />
lisääntyneeseen tarpeeseen lasten ja perheiden liikunnan edistämiseksi. Tähän tutkimukseen<br />
osallistuneet henkilöt (N=24) olivat kokeneita terveydenhoitajia, joista suurimmalla osalla oli ollut<br />
terveysalan koulutuksessa liikunnan näkökulmaa. Vallitsevan tiedon mukaan juuri<br />
terveydenhoitajien nykymuotoinen koulutus uudistusten jälkeen vaatii tässä suhteessa<br />
kehittämistä.<br />
Lähteet saatavissa:<br />
<strong>Javanainen</strong>-<strong>Levonen</strong>, T. 2009. Terveydenhoitajat liikunnanedistäjinä lastenneuvolatyössä. Studies<br />
in Sport, Physical Education and Health 138. Saatavissa sähköisessä muodossa Jyväskylän<br />
yliopiston julkaisuarkistosta: https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/21305
Change language