2010 - Maatiainen ry

MONIVUOTISET KASVIT
39-11-25 KURJENKELLO
Stor blåklocka / Campanula persicifolia
lk Etelä-Suomessa yleinen luonnonkasvi ja myös perinteinen
puutarhakasvi. ”Kurjenkellon saa kukkimaan pakkasiin
asti poistamalla siemenkodat heti kukkien lakastuttua. Samaan
kohtaan tulee uusia kukkia joutuisaan…eikä perennapenkissä
tule kylväytymisongelmaa.” 50-100 cm. Aurpvar.
A. lk Sinikukkainen. A
B. lk Sini- ja valkokukkaisia. A
39-11-30 PISAMAKELLO
Aasialainen kello. Suuret pitkänomaiset kukat kesä- A
Prickklocka / Campanula punctata elokuussa 30-60 cm. Aur-pvar. ”Kaunis kellokukka, leviää
kyllä aika lailla.”
A. *** Punertava kukka. A
B. *-** Seos punertava- ja valkokukkaisia. ”Niin kaunis!” A
39-11-32 VUOHENKELLO
**** ”Pidän tästä nuokkuvine kelloineen. Ei mielestäni leviä A
Knöllklocka
Campanula rapunculoides
niin runsaasti kuin yleensä väitetään.” Alun perin hyötykasvina
viljelty koristekasvi. Violetit kukat pitkässä tertussa
(VII-IX). Leviää. 40-90 cm. Aur-pvar.
39-11-33 KAURIINKELLO
* Edellisen tapaan kasvatettu alkuaan syötävien juurimuku- A
Rapunkelklocka
Campanula rapunculus
loiden vuoksi. Liilansiniset kukat heinä-elokuussa. Kv.
50-80 cm. Aur-pvar.
39-11-35 KISSANKELLO
lk Tuttu luonnonkasvi kuivalle ja läpäisevälle maalle sekä A
Blåkloca / Campanula rotundifolia
kallionkoloihin. Siniset kellokukat (VII-IX). 25 cm. Aurpvar.
39-11-43 VARSANKELLO
Lehdet muistuttavat nokkosta. Vanhoja viljelykantoja, to- A
Nässelklocka / Campanula trachelium dennäköisesti ap. luonnonkantoja. ”Kasvi ilmestyy milloin
minnekin. Ei hevillä häviä vaikka sitä rajoitan." Sinivioletit
kellot (VII-VIII). 40-100 cm. Aur-pvar.
A. **** Sinikukkainen. A
B. *** Valkokukkainen. A
42-6-8 AHDEKAUNOKKI
Rödklint / Centaurea jacea
lk Luonnonvarainen niittylaji. Karmiininpunaiset kukat (VII-
VIII).”Kaunis kukkija. Leviää aika hyvin.” 50-80 cm. Aur.
A
42-6-9 KELTAKAUNOKKI
Gulklint / Centaurea macrocephala
** Komea puutarhakasvi. Sutimaiset, keltaiset kukat heinäelokuussa.
70-100 cm. Aur.
A
42-6-10 VUORIKAUNOKKI
Perinteinen, kiitollinen ja kauniskukkainen koristekasvi. A
Bergklint / Centaurea montana
Siniset kukat (VI-VII). ”Nätti laajana alueena, mutta pyrkii
vaeltelemaan.” 30-60 cm. Aur.
A. *** Vanhahko kanta. A
B. ** ’Grandiflora’-lajikkeen siemeniä. A
42-6-11 MUSTAKAUNOKKI
** Tumman violetinpunaiset mykerökukinnot (VI-VII). A
Svartklint / Centaurea nigra
”Omiaan kuivalla, luonnonläheisellä paikalla.” 50-80 cm.
Aur.
42-6-12 NURMIKAUNOKKI
Yleinen niittykasvi. Sinipunainen kukinto. ”Kaikkein kes- A
Ängsklint / Centaurea phrygia
tävimpiä tai ehkä kestävin kaunokkilaji”. VII-IX. 50-100
cm. Aur.
A. lk Pohjois-Suomessa jo 20 vuotta kasvanut kanta. A
B. lk Luonnonkanta Etelä-Suomesta. A
42-6-15 KETOKAUNOKKI
lk Etelä-Suomessa harvinainen niittykasvi. Isot liilanpunai- A
Väddklint / Centaurea scabiosa
set kukat heinä-syyskuussa. 80-100 cm. Aur. Tämä kanta
on ap. Saarenmaalta (Virosta) peräisin.
42-11-2 KAUKASIANKIRAHVINKUKKA *** ”Kurottelee kukkiaan muiden takaa eikä jää muiden jal- C
Jättevädd / Cephalaria gigantea
koihin. Erikoinen, omalla tavallaan kaunis.” Kasvierikoisuus.
Korkea ja hoikka kuin kirahvinkaula. Vaaleankeltainen
kukinto (VII-VIII). 2-2,5 m. Aur.
44-2 KELTAMO
Skelört / Chelidonium majus
lk Keltakukkainen vanha lääkekasvi, kaunislehtinen koristekasvi.
40-50 cm. Pvar. †
D
A. lk Luonnonkanta. D
B. lk Osa kukista puolikerrottuja. D
45-4-1 POHJANSINIVALVATTI
Torta, älgkål / Cicerbita alpina
lk
P-S
Komea ja harvinainen Lapin kasvi. Sinivioletit kukkamykeröt
varren päässä (VI-VII). 100-150 cm. Aur-pvar.
C
10
Maatiainen ry. Siemenluettelo 2010
A