2010 - Maatiainen ry

MONIVUOTISET KASVIT
111-9-34 KEVÄTESIKKO
Gullviva / Primula veris
111-9-34-
1
VENÄJÄNKEVÄTESIKKO
Stor gullviva
Pimula veris subsp. macrocalyx
112-6-1 ISONIITTYHUMALA
Praktbrunört / Prunella grandiflora
114-7-8 TARHAKYLMÄNKUKKA
Backsippa / Pulsatilla vulgaris
123-1-3 SYYSPÄIVÄNHATTU
Höstrudbeckia / Rudbeckia laciniata
123-1-6 MUSTAPÄIVÄNHATTU
Trollrudbeckia
Rudbeckia occidentalis
123-3-3 ALPPIHIERAKKA
Alpsyra / Rumex alpinus
123-6 TUOKSURUUTA
Vinruta / Ruta graveolens
125-2-11 LEHTOSALVIA
Stäppsalvia / Salvia nemorosa
lk
Vanhojen puutarhojen kevään tuoja. Etelä-Suomessa
luonnonvarainen. Keltaiset kukat. 15-30 cm. V-VI. Pvar.
A. lk Keltainen. C
B. **** Punasävyisiä kukkia. Vanha lajike. C
lk Kevätesikon alalaji, joka kasvaa luonnonvaraisena Kuolan C
niemimaalla. Muistuttaa kevätesikkoa, suuremmat kukat,
kukkii aikaisemmin.
** Kukkiva maanpeittokasvi. ’Rosea’-lajike, jolla ruusunpunaiset
kukkatähkät heinä-elokuussa. 20-30 cm. Aur-pvar.
* Ihastuttava kevätkukkija. Väriseos valkoisia, punaisia ja
violettikukkaisia. 15-25 cm. Läpäisevä maa. Aur.
*** ”Kaunis, korkea, vaatimaton loppukesän kukkija. Lisääntyy
hyvin.” Keltainen. 100-200 cm. Aur.
* Mustat kehräkukat korkeana kekona vihreiden verholehtien
ympäröimänä, laitakukat puuttuvat. Erikoinen! Aur.
**** Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristosta kotoisin oleva kookas
hierakkalaji, jonka lehtiä on syöty pinaatin tapaan. Ra-
vinteinen maa. 100-150 cm. Aur-pvar.
* Pensasmainen kasvutapa ja koristeelliset sinivihreät lehdet.
Vanha lääkekasvi. Läpäisevä maa. 40 cm. Aur. Tal-
vehtiminen epävarmaa.
”Sinivioletit, tähkämäiset kukinnot. Ehytlaitaiset lehdet.
Vaatimaton kasvupaikan suhteen. Kukkii aurinkoisella
125-2-14 NIITTYSALVIA
*
paikalla pitkään. Houkuttelee päiväperhosia.”40 cm. Aur.
Loistavansiniset huulikukat kesä-elokuussa. Kaunis ja A
Ångssalvia / Salvia pratensis
kestävä perenna. 30-70 cm. Aur.
125-2-23 SALVIA
Salvia / Salvia verbenaca
* Salviauutuus kokeilijoille, muistuttaa lehtosalviaa. A
125-9-6 PIKKULUPPIO
** Keski-Euroopassa luonnonvarainen laji, jonka miedonma- C
Pimpinell / Sanguisorba minor
kuisia lehtiä käytetään salaattina. 50-60 cm.
126-4-1 KIVIKKOSUOPAYRTTI ** Runsaskukkainen peittokasvi kalliolle ja läpäisevälle maal- C
Liten såpnejlika /Saponaria ocymoides le. Ruusunpunaisia kukkia kesä-heinäkuussa. 15 cm Aur.
126-4-2 ROHTOSUOPAYRTTI
**** Vuoden 2009 maatiaiskasvi!
B
Såpnejlika / Saponaria officinalis
”Ihana tuoksu suoraan lapsuudesta mummon puutarhasta.
Hän kutsui kasvia ylioppilaaksi…” Vanha, hempeän roosanvärinen
rohto- ja koristekasvi. Juurista on keitetty suopaa
pesuaineeksi. Sekoitus kerrottuja ja yksinkertaisia
kukkia. Siementaimilla on yleensä yksinkertaiset kukat.
50-80 cm. Aur-pvar.
126-9-5 MÄKIMINTTU
lk Kyntelin sukuinen, matalakasvuinen luonnonyrtti pihake- A
Bergmynta / Satureja vulgaris
dolle tai -kalliolle. Kalkinsuosija. Aur-pvar. 20-60 cm.
126-12-3 PATJARIKKO
** Tuttu ainavihreä, sammalmaista kasvustoa tekevä maan- B
Rosenbräcka
Saxifraga Arendsii-ryhmä
peitekasvi. Neulasmaiset lehdet. Punasävyiset kukat touko-kesäkuussa.
Läpäisevä maa. Aur-pvar.
126-12-
15
ISORIKKO
Pyramidbräcka / Saxifraga hostii
** Kauniskukkainen rikko kalliopuutarhaan. Ainavihannat A
lehtiruusukkeet. Valkoisia pieniä kukkia huiskilossa 40-60
cm korkeassa kukkavanassa. (V-VI). Aur.
126-12-
24
LEHTORIKKO
Prickbräcka / Saxifraga rotundifolia
*** Mainio löyhästi mätästävä maanpeitekasvi puolivarjoon. A
Pienet valkoiset kukat kesä-heinäkuussa. 20-40 cm. Pvar.
128-6-2 ”ISOVUOHENNOKKA”
** Pystykasvuinen. Vaalean sinivioletit huulikukat toispuo- A
Stor frossört / Scutellaria altissima leisesti kukkatähkässä. 40-60 cm. Aur-pvar.
127-1-3 KIVIKKOTÖRMÄKUKKA * Viron ja Etelä-Ruotsin kalkkialueilla luonnonvarainen laji. A
Fältvädd / Scabiosa columbaria
Kivikkoistutuksiin. Vaaleansiniset mykerömäiset kukinnot
heinä-elokuussa. 20-60 cm.
128-9-3 SIPERIANMAKSARUOHO *** Vanhojen kivikkopuutarhojen peruskasvi. Näyttävä keltai- A
Gyllenfetblad / Sedum aizoon
nen kukinta heinä-elokuussa. 40-60 cm. Aur.
20
Maatiainen ry. Siemenluettelo 2010
C
B
C
C
C
B
A
A