2010 - Maatiainen ry

Maatiainen ry. Siemenluettelo 2010
Syötävät kasvit - sk
Tilaus NIMI – Namn /
nro
Tieteellinen nimi
19-13-3 YRTTI-IISO
Anisisop / Agastache foeniculum
19-13-5 KOREANIISO
Koreansk anisisop / Agastache rugosa
21-6-5-7 ILMASIPULI
Luftlök / Allium Proliferum-ryhmä
21-6-11 PILLISIPULI
Piplök / Allium fistulosum
21-6-31 VALKOSIPULI
Vitlök / Allium sativum
21-6-32 RUOHOSIPULI
Gräslök / Allium schoenoprasum
21-6-32-1 RUIJANRUOHOSIPULI
Jättegräslök / Allium schoenoprasum
subsp. sibiricum
25-6-1 VÄINÖNPUTKI
Kvanne / Angeliga archangelica
29-12-4 PARSA
Sparris / Asparagus officinalis
31-7 TARHAMALTSA
Trädgårdsmålla / Atriplex hortensis
31-14-2 KAURA
Havre / Avena sativa ”Savitaipale”
35-12-6 KASKINAURIS
Rova / Brassica rapa
Ikä
31
Kuvaus
SYÖTÄVÄT KASVIT
Aniksenmakuinen tee- ja mausteyrtti. Etelässä yleensä
monivuotinen. 50-80 cm. Aur.
A. Violettikukkainen. ab
B. *** Valkokukkainen. ab
** Sinikukkainen iiso. ”Hieno lakritsan tuoksu, teekasviyrtti,
… houkuttaa pieniä hyönteisiä.” 90 cm. Aur.
**** Vuoden 2002 maatiaiskasvi!
Pikkusipulit kasvavat varsien (50 cm) päihin. Myös aikaisin
kasvavat sipulinversot syötäviä. Voimakkaan makuinen.
Mv. Aur. Annoksessa 12 pikkusipulia.
** Vuoden 2002 maatiaiskasvi!
Ns. talvisipuli, josta saadaan sipulinvarsia jo aikaisin keväällä.
Varsien päähän (50-60 cm) kasvavat pyöreät, vaa-
A. ***
P-S
B. **
***
P-S
***
E-S
leat kukinnot. ”Kiva kukkapenkissäkin.” Mieto. Mv. Aur.
Voimakkaan makuinen ja monia terveysvaikutuksia
omaava sipuli. Menestyy myös pohjoisessa.
Vanha kainuulainen kanta Ristijärveltä. Istutus varhain
keväällä kynsi kerrallaan. Kylmäkäsitelty.
’Aleksandra’ ns. talvivalkosipuli, joka laitetaan maahan jo
syksyllä. Isot kynnet. Annoksessa on itusilmuja, jotka
voidaan kylvää myös keväällä. Kasvatus sipuleiksi kestää
2-3 vuotta. Versot leivänpäälle. Aur. ”Lajike on peräisin
vuosisadan alun Pietarista, josta sen on tuonut Suomeen,
Pertunmaalle, Alexsandra niminen rouva.”
Tuttu monivuotinen, mieto sipuli. Tiheät lehtimättäät 20-
40 cm korkeita. Aur.
Edellistä kookkaampi alalaji. Lehti jopa 6 mm leveä, päältä
litteähkö. Tumman sinipunainen sipulinkukka. 30-60
cm.
lk Lapin aromikas ja terveellinen luonnonkasvi. Nuoret versot
vihannesten tapaan. ”Kasvaa mieluiten puolivarjossa
ja nostaa vihreät lehtensä lumen alta esiin jo varhain keväällä.
Kasvi on parhaimmillaan keväällä, jolloin sen lehtiä
ja vartta kannattaa ottaa käyttöön. ...myös kukat voi
keittää ja syödä kukkakaalin tapaan.” Houkuttelee hyödyllisiä
petohyönteisiä. ”Parhaita seurattavia kasveja lap-
siperheiden pihalle.” 2 m. Aur- pvar.
Viljelty Suomessa jo 1700-luvulla. Kukkapenkissäkin
kaunis. 80-100cm. Aur.
A. **** ”Teuva” - maatiaiskanta. a
B. * Siemeniä ’Mary Washington’ -lajikkeesta. a
*** Vanhanajan ”pinaatti”. Lehtien maku on parhaimmillaan a
E-S ennen kukintaa. Myös näyttävä koristekasvi. Koko kasvi
on tummanpunainen. Yv, kylväytyy. 100-150 cm.
**** ”Savitaipale”- mustakuorinen, vanha maatiaiskaura. 70-
100 cm. Annos 30 g.
Vuoden 1990 maatiaiskasvi!
Pitää tuhkasta - se auttaa kirppoja ja möhöjuurta vastaan.
K
ab
ab
a
a
a
a
a
a
a
D
a
a
a