Kokemuksia ja h ... Tiina KojonenKyllonen.pdf - Helda
Kokemuksia ja h ... Tiina KojonenKyllonen.pdf - Helda
Kokemuksia ja h ... Tiina KojonenKyllonen.pdf - Helda
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Aloittaessani tämän tutkimuksen tekemisen sen työnimenä oli jo alun perin<br />
24<br />
”<strong>Kokemuksia</strong> <strong>ja</strong> havainto<strong>ja</strong> herkkyydestä”. Ihminen voi kuvailla omia kokemuksiaan,<br />
jos hän pystyy tekemään havainto<strong>ja</strong> omista tunteistaan <strong>ja</strong> käyttäytymisestään <strong>ja</strong><br />
välittämään niitä toisille puhumalla tai kirjoittamalla. Latomaa (2011, 77) kirjoittaa<br />
ymmärtävästä psykologiasta seuraavasti:<br />
Ymmärtävän psykologian tutkimuskohde, mieli, on symbolisesti rakentunutta merkitys-<br />
todellisuutta, jota emme aistein havaitse. Se tavoitetaan vain ymmärtämisen avulla.<br />
Ymmärtäminen tapahtuu tutki<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> tutkittavan välisenä dialogina. Psykologinen tutkimus<br />
on tutkittavan introspektion varassa. Ilman tutkittavan halua <strong>ja</strong> kykyä introspektioon <strong>ja</strong><br />
itsensä ilmaisemiseen psykologinen tutkimus ei ole mahdollista. Psykologinen ymmärtä-<br />
minen edellyttää toiseen ihmiseen tutustumista. Kun tutustumme toiseen ihmiseen, alamme<br />
vähitellen ymmärtää häntä: hänen kokemusmaailmaansa, mielikuviaan, a<strong>ja</strong>tuksiaan,<br />
tunteitaan, arvostuksiaan. Tutki<strong>ja</strong>n mieli on tutkimusväline, jonka kehittyneisyydestä <strong>ja</strong><br />
käyttökelpoisuudesta psykologisen tutkimuksen onnistuminen yksin riippuu. Ymmärtä-<br />
miselle ei ole muuta välinettä.<br />
Koska tutkimukseni aineisto koostuu kirjoituksista, en ole ollut henkilökohtaisessa<br />
dialogissa tutkimushenkilöiden kanssa vaan heidän omista kokemuksistaan kirjoitta-<br />
miensa tekstien kanssa. Tutki<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> kirjoitta<strong>ja</strong>n välinen dialogi <strong>ja</strong> kirjoitta<strong>ja</strong>an tutus-<br />
tuminen on syntynyt sitä kautta, että olen lukenut kirjoituksen yhä uudelleen <strong>ja</strong><br />
uudelleen, jotta ymmärtäisin mahdollisimman tarkasti, mitä kirjoitta<strong>ja</strong> sanomisillaan<br />
tarkoittaa <strong>ja</strong> mikä hänen kokemuksensa asiasta on. Latomaa asettaa edellä kovat<br />
laatuvaatimukset tutkimusvälineenä toimivalle tutki<strong>ja</strong>n mielelle, jonka käytettävyyttä<br />
mielestäni parantaa sopiva tutkimusmenetelmä.<br />
3.3 Tulkitseva fenomenologinen analyysi tutkimusmenetelmänä<br />
Tutkimusmenetelmänä käytin tulkitsevaa fenomenologista analyysia, johon viittaan<br />
<strong>ja</strong>tkossa lyhenteellä IPA (engl. Interpretative Phenomenological Analysis). Smithin &<br />
Osbornin (2008, 53) mukaan IPA on fenomenologinen lähestymistapa, koska sitä<br />
sovellettaessa tarkastellaan tutkimushenkilön henkilökohtaista kokemusta eletystä<br />
elämästä yksityiskohtaisesti <strong>ja</strong> kiinnitetään huomiota siihen, millainen tutkimus-<br />
henkilön oma havainto tietystä kohteesta tai tapahtumasta on tai miten hän tekee siitä<br />
selkoa eikä yritetä määritellä itse kohdetta tai tapahtumaa objektiivisesti.
Change language