ASIA LUVAN HAKIJA

Recommendations

Info

Sulfaattikuormitus Kaivoksen jätevesien johtaminen jälkikäsittely-yksiköille alkoi vuoden 2009 lopussa ja tuolloin kuormitus jäi vähäiseksi. Suurimmillaan jälkikäsittelyyksiköille johdettu kuormitus on ollut vuonna 2010, noin 20 000 tonnia. Kuormitus on jakautunut likimain tasan Oulujoen ja Vuoksen suuntiin. Kipsisakka-altaan vuoto aiheutti Talvivaaran arvion mukaan Oulujoen suuntaan noin 500 tonnin ja Vuoksen suuntaan noin 2 700 tonnin sulfaattikuormituksen ( Veden laatu Taulukko), kun vesiä jouduttiin johtamaan Oulujoen suuntaan noin 20 000 m 3 ja Vuoksen suuntaan noin 216 000 m 3 (Talvivaara, lupahakemuksen täydennys 15.2.2013). Kipsialtaan ulkopuolelle vuotanut allasvesi oli hapanta (pH noin 3) ja veden sulfaatti- ja metallipitoisuudet olivat normaaleihin purkuvesien pitoisuuksiin nähden korkeita. Esitetty arvio ylijäämävesien (3,8 milj.m 3 ) juoksutuksen aiheuttamasta sulfaattikuormituksesta perustuu kaivokselta mallinnusta varten saatuihin lähtötietoihin. Vuoksen suunnalle lisäjuoksutusten aikana (n. 65 d) päätyvä sulfaattikuormitus on noin 9 000 tonnia, mikä on hieman pienempi kuin kyseiseen suuntaan arviolta koko vuoden 2010 aikana päätynyt sulfaattikuormitus. Oulujoen suuntaan päätyvä sulfaattikuormitus on noin 9 400 kg 100 päivän aikana, eli samaa tasoa kuin Oulujoen suuntaan vuonna 2010 päätynyt kuormitus. Taulukko. Talvivaaran kaivoksen sulfaattikuormitus. Sulfaattikuormitus t/a t/jakso t/d 2010 20 385 56 2011 17 034 47 2012 5 584 15 Arvio, kipsisakka-altaan vuoto Kipsiallasvuoto, Oulujoen suunta 4.11.-12.11.-12 500 56 Kipsiallasvuoto, Vuoksen suunta 4.11.-12.11.-12 2 700 300 Arvio, maalis-kesäkuu 2013 Oulujoen suunta Lone* maalis-kesäkuu -13 (n. 100 d) 3 600 36 Ylijäämävedet, Salminen-Kalliojärvi (28 d) 400 14 Ylijäämävedet, avolouhos, Kolmisoppi (94 d) 5 400 57 Yhteensä Oulujoen suunta (n. 100 d) 9 400 94 Vuoksen suunta (65 d) 9 000 138 * Lone = loppuneutraloinnen ylitevesi Talvivaaran päästöjen vaikutuksesta lähijärvet, Salminen ja Kalliojärvi Oulujoen suunnalla ja Kivijärvi Vuoksen suunnalla, ovat voimakkaasti kerrostuneet suolaisuuden suhteen, mikä on nähtävissä korkeina alusveden sulfaattipitoisuuksina ja sähkönjohtavuuksina sekä hapettomuutena. Järvissä ei ole tapahtunut normaalia kevät- ja syystäyskiertoja kaivostoiminnan aloittamisen jälkeen. Ylä-Lumijärvi on matala järvi heti eteläisen jälkikäsittely-yksikön alapuolella, joten vedenlaadun vaihtelu järvessä on ollut voimakasta. Järvien pintakerroksessa pitoisuudet lähtivät laskuun vuonna 2011. Alempana Oulujoen suunnalla Kolmisopessa ja Jormasjärvessä ja Vuoksen suunnalla Laakajärvessä kerrostumisilmiötä ei ole havaittu, mutta kohenneita sulfaattipitoisuuksia vesissä on todettu. 38
Ylijäämävedet käsitellään kalkilla (Ca(OH2) ennen vesistöön johtamista. Käsittelyn tarkoituksena on mahdollistaa vedessä olevien metallien saostuminen, joten merkittävää suoraa metallikuormitusta kaivosalueen alapuolisiin vesiin ei arvioida aiheutuvan. Ylijäämäveden mangaanipitoisuus voi tosin olla koholla, mikäli pH-taso ei kalkituksessa nouse tarpeeksi emäksiselle tasolle. Optimaalinen pH mangaanin saostamiselle hydroksidina on ≥ 10. Purettaessa vesistöön vedet ovat näin selvästi emäksisiä. Lupaehtojen mukaisesti purkuvesien pH ei saa kuitenkaan nousta yli 11. Ylijäämävesien emäksisyydestä johtuen vesien juoksuttamisen ei myöskään arvioida aiheuttavan metallien liukenemisriskiä kipsisakka-altaan vuodon yhteydessä kaivosalueen alapuolisiin vesiin laskeutuneesta sakasta. Vuodon jälkeen alapuolisten vesien suvantoihin, syvänteisiin, yms. laskeutunut kipsi-/metallihydroksidisakka voi tosin lähteä liikkeelle tulvavesien ja myös ylijäämävesien juoksuttamisen aiheuttaman hydraulisen kuorman kasvun seurauksena. Kalkitsemisen johdosta ylijäämävesi on kokonaiskovuudeltaan myös erittäin kovaa. Oulujoen suunta Salmisen sulfaattipitoisuus on ollut vuosina 2010–12 päällysvedessä keskimäärin 500–2 260 mg/l (maks 5 800 mg/l) ja alusvedessä 4 700–9 170 mg/l (maks 11 000 mg/l) ja Kalliojärven päällysvedessä 900 – 1 230 mg/l (maks 2 200 mg/l) ja alusvedessä 1 430–4 200 mg/l (maks 4 900 mg/). Kalliojoessa sulfaattia on ollut enimmillään 500 mg/l. Kolmisopessa kerrostuminen on selvästi vähäisempää ja sulfaattipitoisuus on ollut koko vesimassassa keskimäärin tasoa 40–200 mg/l, enimmillään pohjan lähellä 270 mg/l ja Tuhkajoessa 66–152 mg/l (maks 180 mg/l), korkeimmillaan vuonna 2011. Jormasjärven Talvilahdella (Jor5) sulfaattia on ollut vuosina 2010– 2012 pintakerroksessa keskimäärin 13–49 mg/l ja alusvedessä 13–73 mg/l (maks 120 mg/l v. 2012). Jormasjärven keskiosalla sulfaattipitoisuudet ovat olleet samaa tasoa kuin Talvilahdella, paitsi pohjan lähellä noin 10–15 mg/l pienempiä. Ylijäämävesien juoksutusten aikana Salmiseen tulevien vesien sulfaattipitoisuudet ovat suuruusluokkaa 3 000–4 000 mg/l (laaditun vesistömalliennusteen mukaan). Mallitarkastelun perusteella juoksutusten aikana Salmisen päällysveden pitoisuudet nousevat arviolta tasolle 2 000 mg/l eli vuosien 2010–11 keskimääräiselle tasolle. Mikäli kerrostuneisuus purkautuisi jääkannen sulettua ja alusvesi sekoittuisi koko vesimassaan, tarkoittaisi tämä noin 5 000–6 000 mg/l laskennallista pitoisuutta. Kalliojärvessä juoksutusten aikana ylijäämävesien ja Lone-ylitteen yhteisvaikutus nostaa Kalliojärven sulfaattipitoisuuden hetkellisesti yli 4 000 mg/l eli lähes nelinkertaiseksi päällysvedessä ja alusvedessä viime vuosien tasolle. Mahdollista on myös, että erot sulfaattipitoisuuksissa pinnan ja pohjan välillä tasaantuvat. Mikäli Salmisen kerrostuneisuus purkautuu, tulovedet voivat olla tasoa 5 000–6 000 mg/l, jollaisia pitoisuuksia myös Kalliojärvessä päällysvedessä voidaan mitata. On todennäköistä, että sekoittumisen jälkeen järvet kerrostuvat uudelleen sulfaattipitoisten vesien konsentroituessa pohjalle ja puhtaampien sivuvesien virratessa alusveden päällä. Kolmisoppijärvi ei ole kerrostunut vastaavalla tavalla kaivostoiminnan aikana, vaikka alkuvaiheessa sulfaattipitoisuudet poistovesissä olivat erittäin korkeita. On ilmeistä, että kerrostuminen ei muodostu järvessä kovin voimakkaaksi, vaan kesällä vesi sekoittunee kohtuullisen hyvin. Kolmisopen laskennalliset pitoisuudet voivat näin nousta juoksutusten aikana hetkellisesti lähelle Kalliojärven purkautumiskohdan pitoisuuksia yli 1000 mg/l:n, kesäisten pitoisuuksien asettuessa tasolle 300–500 mg/l eli korkeammiksi kuin mitä järvessä on tähänastisen kuormitushistorian aikana mitattu (maks 200–270 mg/l). Sulfaattikuorman kasvaessa merkittävästi myös Kolmisopen suolakerrostuminen on mahdollista ainakin hetkellisesti. 39
Page 1 and 2: LUPAPÄÄTÖS Nro 52/2013/1 Dnro PS
Page 3 and 4: LUPAMÄÄRÄYKSET .................
Page 5 and 6: Päästöt vesiin Lupamääräys 5
Page 7 and 8: Veden johtaminen ja pohjaveden pump
Page 9 and 10: Esitys asetuksen 1022/2006 mukaises
Page 11 and 12: Hakijan esitys vesistöön johdetta
Page 13 and 14: nen, vuotovesiä on varastoitu ensi
Page 15 and 16: Muiden teknologioiden käyttöönot
Page 17 and 18: Kohde Avolouhos Jälkikäsittely E
Page 19 and 20: ehtoina käytettiin merkittävimpie
Page 21 and 22: Päästötarkkailu Vesistöön johd
Page 23 and 24: 4. Jätevesien johtaminen Vuoksen v
Page 25 and 26: Täytäntöönpanoa koskeva hakemus
Page 27 and 28: Kipsialtaan lohkot Talvivaaran vast
Page 29 and 30: Kuusilammen tyhjennyksen yhteydess
Page 31 and 32: ) Alueelle varastoitujen vesien joh
Page 33 and 34: tulee olla jatkuvaa, eikä mainitui
Page 35 and 36: ilman ympäristöriskejä lisääv
Page 37: Täydennys 4.3.2013 vesien tarkkail
Page 41 and 42: johtuen seuraavan vuoden puolelle.
Page 43 and 44: Vuodon aikana kaivosalueen turva-al
Page 45 and 46: Vuonna 2008 Kalliojärvi, Kolmisopp
Page 47 and 48: Pohjaeläimet jossa haitat olivat s
Page 49 and 50: tä pohjaeläinaineistoa vuodelta 2
Page 51 and 52: vaikutuksia. Kirjolohella tehtyjen
Page 53 and 54: sen poikkeuksellisesta tilanteesta,
Page 55 and 56: Täydennys 17.5.2013 Johdanto Talvi
Page 57 and 58: Täydennys 23.5.2013 LUPAHAKEMUKSEN
Page 59 and 60: Vireillä on ympäristönsuojelulai
Page 61 and 62: jälkeen, niin erot ovat joidenkin
Page 63 and 64: Pohjois-Savon ELY-keskus kuitenkin
Page 65 and 66: kään myöntää toissijaisesti ha
Page 67 and 68: 8. Kajaanin kaupunki Kaupunginhalli
Page 69 and 70: 10. Sonkajärven kunta Kunnanhallit
Page 71 and 72: Muistutukset, vaatimukset ja mielip
Page 73 and 74: käsittelyyn, vaikutuksiin, tarkkai
Page 75 and 76: Veden uudelleen varastoiminen louho
Page 77 and 78: kertyneiden ylimääräisten vesien
Page 79 and 80: johtamisesta tulisi pidättäytyä,
Page 81 and 82: pysyä jätevesikiintiön 1,3 Mm 3
Page 83 and 84: 22. XX, Kultaranta 49:29 toja voida
Page 85 and 86: Jossain vaiheessa kesän/syksyn 201
Page 87 and 88: Edellä olevaan perustuen vaadimme:
Page 89 and 90:
ha ja reilun 20 vuoden aikana tehty
Page 91 and 92:
32. XX, 765-402-49-1 tulee edelleen
Page 93 and 94:
myöntää haetun mukaisina. Jätev
Page 95 and 96:
ovat historian aikana ylittäneet r
Page 97 and 98:
arvioimaan. Päästöjen seurauksen
Page 99 and 100:
49. XX ja XX, Maarianranta 3:24 Ves
Page 101 and 102:
101 omaisten ja valvontaviranomaist
Page 103 and 104:
59. XX, 765-402-18-14 103 Bioliuotu
Page 105 and 106:
105 8.4. kipsisakka-altaan vuodon a
Page 107 and 108:
Yksilöidyt vaatimukset 107 Jormasj
Page 109 and 110:
109 vostoiminnan vaikutukset näkyv
Page 111 and 112:
111 6. Ennen puhdistamon valmistumi
Page 113 and 114:
113 1. Talvivaaran kaivosyhtiön tu
Page 115 and 116:
KORHOLANMÄKI 67. XX, Soikonlahti 7
Page 117 and 118:
KAJAANI 72. XX, 205-405-59-1 117 ku
Page 119 and 120:
119 Tosin Talvivaara projekti Oy:n
Page 121 and 122:
121 (Yhtiöstä on siis tullut vuod
Page 123 and 124:
77. XX ja XX, 205-405-18-11 78. XX,
Page 125 and 126:
SONKAJÄRVI 125 Kajaanin seurakunta
Page 127 and 128:
127 Tilalla on etenkin lehtipuiden
Page 129 and 130:
129 Juoksutuskiintiöstä voitaisii
Page 131 and 132:
131 Täytäntöönpano tekee muutok
Page 133 and 134:
133 seen nesteeseen. Tieto tähän
Page 135 and 136:
135 kä velvoitetarkkailuilla että
Page 137 and 138:
137 suus tulisi olemaan yli 200 mg/
Page 139 and 140:
139 nä vuoden 2013 aikana. Talviva
Page 141 and 142:
116. Ylä-Savon Vihreät ry 141 mon
Page 143 and 144:
125. XX 143 suomalaisessa ympärist
Page 145 and 146:
130. XX 145 tävällä tavalla. Puh
Page 147 and 148:
135. XX Hakijan kuuleminen ja vasti
Page 149 and 150:
149 Hakija haluaa edelleen painotta
Page 151 and 152:
12. Kuopion kaupunki 151 Hakijan k
Page 153 and 154:
153 Hakijan käsityksen mukaan mahd
Page 155 and 156:
MERKINNÄT Säteilyturvakeskuksen p
Page 157 and 158:
157 2. Jäteveden käsittely tulee
Page 159 and 160:
KÄSITTELYRATKAISUJEN PERUSTELUT 15
Page 161 and 162:
LUPAMÄÄRÄYKSET 161 Kalliojoen ja
Page 163 and 164:
163 menttien osalta sekä luvan saa
Page 165 and 166:
165 Luvan saajan on esitettävä Ka
Page 167 and 168:
167 keva toimenpide- ja aikataulues
Page 169 and 170:
169 valla. Yksityiskohtainen tarkka
Page 171 and 172:
171 Talvivaaran kaivoksen vesitase
Page 173 and 174:
173 tymisestä ja kunnostustoimenpi
Page 175 and 176:
175 selvästi kohonneina sulfaattip
Page 177 and 178:
177 beanplots, N. Gustavsson, K. Lo
Page 179 and 180:
179 toksella on mahdollisesti pää
Page 181 and 182:
181 Määrätyn sekoittumisvyöhykk
Page 183 and 184:
183 teuttamistavat ovat vielä avoi
Page 185 and 186:
185 eille. Kalatalousmaksu on jaett
Page 187 and 188:
187 happamia vesiä sekä raudansao
Page 189 and 190:
Lupaa ankaramman asetuksen noudatta
Page 191:
Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviran
show all

ASIA LUVAN HAKIJA

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?