ASIA LUVAN HAKIJA
ASIA LUVAN HAKIJA
ASIA LUVAN HAKIJA
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Jokien piilevät<br />
semmin, on todennäköistä, että myös näissä järvissä tullaan havaitsemaan<br />
edellä kuvattuja vaikutuksia.<br />
Kipsisakka-altaan vuodon takia kaivoksen alapuolisissa vesissä on kipsi- ja<br />
hydroksidisakkaa. Koska sakka on löyhää ja sen ominaispaino on lähellä<br />
veden ominaispainoa, se todennäköisesti kulkeutuu ainakin osittain kevättulvan<br />
aikana alapuolisiin vesistöihin. Ylä-Lumijärven ohittaminen pienentää<br />
kuitenkin merkittävästi riskiä metallipitoisen sakan huuhtoutumiselle.<br />
Kun pH-taso alavirtaan siirryttäessä laskee normaalitasolle, ainakin osa<br />
sakan metalleista vapautuu uudelleen vesifaasiin. Tästä johtuen Talvivaaran<br />
alapuolisten vesien kasviplanktonyhteisöt voivat kesällä 2013 tai myöhemmin<br />
kärsiä myös metallikuormituksesta, jonka esiintyminen ei riipu ylimääräisten<br />
vesien johtamisesta vesistöihin vaan ensisijaisesti aikaisemmasta<br />
kuormituksesta. Metallien vaikutukset saattavat aiheuttaa samankaltaisia<br />
muutoksia yhteisöissä kuin vuosina 2010 ja 2012 on jo havaittu.<br />
Piileväyhteisöjen nykytila<br />
Talvivaaran alapuolisten Kalliojoen, Tuhkajoen ja Lumijoen piileväyhteisöjen<br />
tilaa on tutkittu vuosina 2008 ja 2010 (Pöyry Environment Oy 2009 ja<br />
Pöyry Finland 2011). Vuosina 2008 ja 2010 Kalliojoen piileväyhteisöissä ei<br />
ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia. Tuhkajoen rehevyys oli vuonna<br />
2010 hieman korkeampi kuin vuonna 2008, mutta muita merkittäviä muutoksia<br />
ei ollut havaittavissa. Lumijoessa piileväyhteisön lajisto oli vuonna<br />
2010 hyvin erilainen kuin vuonna 2008. Vuonna 2010 yhteisössä esiintyi<br />
runsaasti korkeita sulfaattipitoisuuksia suosivaa Diatoma moniliformis -<br />
levää, jonka esiintyminen viittaa suolapitoisuuksien ja siten sähkönjohtavuusarvojen<br />
nousuun. Lumijoessa vuonna 2008 runsaina esiintyneiden,<br />
happamille humusvesille tyypillisten Eunotia-suvun levien esiintyminen oli<br />
huomattavasti vähäisempää vuonna 2010 kuin edellisen tutkimuksen aikaan.<br />
Arvio tilan kehityksestä<br />
Seuraavassa esitetty arvio piileväyhteisöjen tilan kehityksestä perustuu<br />
vuosina 2008 ja 2010 tehdyissä tutkimuksissa saatuihin tietoihin Talvivaaran<br />
alapuolisissa joissa tapahtuneesta kehityksestä. Lisäksi arviossa on<br />
käytetty kappaleissa 2–4 esitettyjä vedenlaatu- ja kuormitustietoja sekä arviota<br />
ylimääräisten vesien kulkeutumisen vaikutuksista veden fysikaaliskemialliseen<br />
laatuun. Arviota koostettaessa on lisäksi käytetty hyväksi tutkimusartikkeleista<br />
ja kokoomaraporteista (Silva & Davies 1999, Silva ym.<br />
2000, Singleton 2000, Bernhard & Palmer 2011, Cañedo-Argüelles ym.<br />
2013) saatuja tietoja sulfaattikuormituksen vaikutuksesta eliöyhteisöihin.<br />
Pohjoisessa Oulujoen vesistöalueella Kalliojoen ja Tuhkajoen tila oli vuonna<br />
2010 pitkälti samankaltainen kuin vuonna 2008. Etelässä Lumijoen tila<br />
oli sen sijaan muuttunut merkittävästi vuonna 2010 vuoden 2008 tilaan<br />
nähden. Lumijoen tilasta voidaan saada epäsuorasti tietoa Kivijärven vuoden<br />
2012 kasviplanktontutkimuksen kautta. Kivijärvessä esiintyi yhdellä<br />
näytteenottokerralla melko runsaasti Diatoma moniliformis -levää, jota oli<br />
tavattu jo vuonna 2010 Lumijoessa. Koska kaivoksen vedet kulkevat Lumijoen<br />
kautta Kivijärveen, on todennäköistä, että D. moniliformis -levää esiintyi<br />
joessa myös kesällä 2012.<br />
Marraskuussa 2012 sattuneen kipsisakka-altaan vuodon vaikutukset Kalliojoen,<br />
Tuhkajoen ja Lumijoen tilaan eivät ole vielä tiedossa. Suomen ympäristökeskuksen<br />
19.11.2012 julkaiseman tiedotteen ja siihen liittyvän kartan<br />
mukaan Lumijoki oli vuodon aikana runsaasti kuormittunutta aluetta,<br />
46
Change language