ASIA LUVAN HAKIJA
ASIA LUVAN HAKIJA
ASIA LUVAN HAKIJA
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
LUPAPÄÄTÖS<br />
Nro 52/2013/1<br />
Dnro PSAVI/12/04.08/2013<br />
Annettu julkipanon jälkeen<br />
31.5.2013<br />
<strong>ASIA</strong> Talvivaaran kaivoksen ympäristöluvan muuttaminen koskien jätevesien<br />
varastointia, puhdistamista ja johtamista Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin,<br />
Kajaani ja Sotkamo<br />
<strong>LUVAN</strong> <strong>HAKIJA</strong><br />
Talvivaara Sotkamo Oy<br />
Talvivaarantie 66<br />
88120 TUHKAKYLÄ<br />
1
SISÄLLYSLUETTELO<br />
HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO .................................................................................................... 4<br />
<strong>LUVAN</strong> HAKEMISEN PERUSTE ......................................................................................................... 4<br />
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA .................................................................................................. 4<br />
TOIMINTAA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET ............................................................................................... 4<br />
Ympäristö- ja vesitalouslupa ................................................................................................................ 4<br />
HAKEMUKSEN TAUSTAA .................................................................................................................. 8<br />
Ympäristö- ja vesitalousluvan tarkistamista koskeva hakemus............................................................. 8<br />
Ilmoitukset Kainuun ELY-keskukselle 19.12.2012 ja 22.1.2013.......................................................... 11<br />
Avolouhosvesien siirtäminen louhoksen eteläosaan ja veden neutralointi .......................................... 11<br />
Kaivosalueelle varastoitujen vesien käsittely ja johtaminen luontoon ................................................. 12<br />
Käsiteltyjen vesien johtaminen luontoon ................................................................................... 13<br />
Käsiteltävien vesien laatu ......................................................................................................... 13<br />
Käsittelymenetelmät .................................................................................................................. 14<br />
Avolouhoksen vesien käsittely .................................................................................................. 15<br />
Jälkikäsittelyalueiden vesien käsittely ....................................................................................... 16<br />
Puhdistetun veden laatu ........................................................................................................... 16<br />
Vesistöön johdettava sulfaatti- ja metallikuormitus ja sen jakautuminen .................................... 17<br />
Arvio päästöjen vesistövaikutuksista ......................................................................................... 18<br />
Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu .......................................................................................... 20<br />
Ilmoituksia koskevat päätökset........................................................................................................... 21<br />
Kainuun ELY-keskuksen päätös 12.2.2013 ............................................................................... 21<br />
Vaasan hallinto-oikeuden välipäätökset 2.4.2013 ja 19.4.2013 ................................................. 24<br />
HAKEMUS ......................................................................................................................................... 24<br />
Muutokset ympäristö- ja vesitalouslupaan ja niiden perustelut ........................................................... 24<br />
Täytäntöönpanoa koskeva hakemus .................................................................................................. 25<br />
Hakemuksen pääasialliset perustelut ................................................................................................. 25<br />
HAKEMUKSEN TÄYDENNYKSET .................................................................................................... 26<br />
Täydennys 26.2.2013 ........................................................................................................................ 26<br />
Täydennys 4.3.2013 .......................................................................................................................... 37<br />
Sulfaattikuormitus ..................................................................................................................... 38<br />
Veden laatu .............................................................................................................................. 38<br />
Sulfaatin haitallisuus ................................................................................................................. 41<br />
Virtaamat ja metallien kulkeutuminen ........................................................................................ 42<br />
Arvio lisäjuoksutusten vaikutuksesta vesistön ekologisen tilaan ................................................ 44<br />
Kasviplankton ........................................................................................................................... 44<br />
Jokien piilevät ........................................................................................................................... 46<br />
Pohjaeläimet ............................................................................................................................. 47<br />
Kalasto ja kalatalous ................................................................................................................. 50<br />
Arvio lisäjuoksutusten vaikutuksista vesistön käyttöön .............................................................. 51<br />
Täydennys 12.3.2013 (Puhdistettujen prosessivesien johtaminen kipsisakka-altaan ohi)................... 52<br />
Täydennys 17.5.2013 ........................................................................................................................ 55<br />
Täydennys 23.5.2013 ........................................................................................................................ 57<br />
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY .................................................................................................... 57<br />
Lupahakemuksen täydennykset ......................................................................................................... 57<br />
Lupahakemuksesta tiedottaminen ...................................................................................................... 57<br />
Lausunnot .......................................................................................................................................... 58<br />
Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet ............................................................................................. 71<br />
Hakijan kuuleminen ja vastine .......................................................................................................... 147<br />
Lisäkirjelmät ..................................................................................................................................... 154<br />
Neuvottelu........................................................................................................................................ 154<br />
MERKINNÄT .................................................................................................................................... 155<br />
A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U ............................................................... 158<br />
KÄSITTELYRATKAISUT .................................................................................................................. 158<br />
KÄSITTELYRATKAISUJEN PERUSTELUT ..................................................................................... 159<br />
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ......................................................................................................... 160<br />
POIKKEAMINEN YMPÄRISTÖNLAATUNORMISTA SEKOITTUMISVYÖHYKKEELLÄ .................. 160<br />
2
LUPAMÄÄRÄYKSET ....................................................................................................................... 161<br />
Uudet yleiset määräykset ........................................................................................................ 161<br />
Päästöt vesiin (korvaavat lupamääräykset 5–9 ja 12) ............................................................. 163<br />
Uudet määräykset päästöjen, riskien ja pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi ...... 166<br />
Tarkkailu- ja raportointimääräykset ......................................................................................... 168<br />
TOIMINNANALOITTAMISLUPA JA SITÄ KOSKEVA VAKUUS ....................................................... 170<br />
RATKAISUN PERUSTELUT ............................................................................................................ 170<br />
Ympäristölupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset ............................................ 170<br />
Poikkeaminen ympäristönlaatunormista sekoittumisvyöhykkeellä .................................................... 176<br />
Lupamääräysten perustelut .............................................................................................................. 178<br />
Toiminnanaloittamisluvan ja siihen liittyvän vakuuden perustelut ..................................................... 186<br />
LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA............................................................................. 188<br />
<strong>LUVAN</strong> VOIMASSAOLO .................................................................................................................. 188<br />
Päätöksen voimassaolo ................................................................................................................... 188<br />
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ................................................................................ 189<br />
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ................................................................................................ 189<br />
Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus .................................................................................. 189<br />
Ympäristöluvan mukaisen toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta .............................. 189<br />
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ........................................................................................................ 189<br />
KÄSITTELYMAKSU ......................................................................................................................... 189<br />
Ratkaisu ........................................................................................................................................... 189<br />
Perustelut ........................................................................................................................................ 189<br />
Oikeusohje ....................................................................................................................................... 189<br />
MUUTOKSENHAKU ........................................................................................................................ 190<br />
3
HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO<br />
<strong>LUVAN</strong> HAKEMISEN PERUSTE<br />
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA<br />
TOIMINTAA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET<br />
Ympäristö- ja vesitalouslupa<br />
Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oli 12.2.2013 aluehallintovirastoon<br />
saapuneessa kirjeessä saattanut aluehallintoviraston käsiteltäväksi<br />
Talvivaara Sotkamo Oy:n 22.1.2013 tekemän ilmoituksen siltä osin<br />
kuin se ei ole sallinut kaivosalueella varastoitujen ylimääräisten vesien johtamista<br />
luontoon yhtiön ilmoituksen mukaisesti. Talvivaara Sotkamo Oy on<br />
26.2.2013 aluehallintovirastoon saapuneessa kirjelmässään vahvistanut<br />
hakevansa muutosta Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan<br />
vesien johtamista koskeviin lupamääräyksiin. Lisäksi hakija on pyytänyt<br />
ympäristönsuojelulain 101 §:n nojalla päätöksen täytäntöönpanoa muutoksenhausta<br />
huolimatta.<br />
Ympäristönsuojelulain 28 §:n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan<br />
päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan<br />
muuttamiseen on oltava lupa.<br />
Ympäristönsuojelulain 32 §:n mukaisesti toiminnan muuttamista koskevan<br />
lupa-asian ratkaisee viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu ratkaista vastaavaa<br />
uutta toimintaa koskeva hakemus.<br />
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 7) kohdan ja sen alakohtien<br />
a) ja b) mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee kaivostoimintaa ja malmin<br />
rikastamoa koskevan ympäristölupa-asian.<br />
Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 29.3.2007 antamallaan päätöksellä<br />
nro 33/07/1 myöntänyt Talvivaara Projekti Oy:lle (nykyisin Talvivaara<br />
Sotkamo Oy) Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan. Vaasan<br />
hallinto-oikeus on 15.2.2008 antamallaan päätöksellä nro 08/0039/1<br />
osittain muuttanut ympäristölupaviraston päätöstä. Muutokset koskevat<br />
mm. jätevesien johtamista koskevaa lupamääräystä 8 ja lupamääräyksessä<br />
60 tarkoitettua selvitystä. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään<br />
24.11.2008 (taltionumero 2953) hylännyt Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä<br />
tehdyt valitukset.<br />
Ympäristö- ja vesitalouslupaa on sittemmin täydennetty ja muutettu mm.<br />
polttonesteiden jakeluasemia, ilmakaasutehdasta, kattilalaitoksia, vakuuksia,<br />
Jormasjärven pohjapatoselvitystä ja vesivoiman korvaamista koskevilla<br />
päätöksillä. Ne eivät suoraan liity kyseessä olevaan jätevesien käsittelyä ja<br />
johtamista koskevaan asiaan.<br />
Ympäristö- ja vesitalousluvassa, sellaisena kuin se siihen myöhemmin tehtyine<br />
muutoksineen, on annettu muun muassa seuraavat raakaveden ottoa,<br />
jätevesien vesien johtamista ja tehostamista sekä vahinkojen estämistä<br />
ja haittojen korvaamista koskevat lupamääräykset:<br />
4
Päästöt vesiin<br />
Lupamääräys 5<br />
Luvan saajan on ennen jokaisen kohteen rakentamistoiminnan aloittamista<br />
rakennettava valmiiksi kyseisen rakentamiskohteen alapuolinen<br />
vesien käsittely-yksikkö (mm. Kärsälampi, Kortelampi, Kaivoslampi, Hongikonpuro,<br />
Rahvaansuo).<br />
Kaikissa muissakin paikoissa, joissa muita kuin prosessivesiä johdetaan<br />
maastoon, on johtaminen toteutettava mahdollisuuksien mukaan pintavalutuskentän<br />
tai vähintään valuma-alueen koon mukaan mitoitetun selkeytysaltaan<br />
kautta. Suunnitelmat näiden vesien johtamisjärjestelyistä on toimitettava<br />
kolme kuukautta ennen niiden rakentamista Kainuun ympäristökeskukseen.<br />
Rakentamisvaiheessa yli 10 ha:n suuruisten yhtenäisten rakentamisalueiden<br />
valumavedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan veden<br />
kiintoainepitoisuus on alle 30 mg/l. Mikäli nämä vedet eivät tarkkailun<br />
perusteella käsittelyn jälkeen täytä laatuvaatimuksia, on käsittelyä tehostettava<br />
asetetulle tasolle tai johdettava vedet prosessivesiksi tai rakennusaikana<br />
varastoitava kipsisakka-altaalle.<br />
Lupamääräys 6<br />
Louhitun malmin, rikkipitoisen sivukiven tai läjitetyn jätteen kanssa kosketuksiin<br />
joutuvat sade- ja valumavedet, avolouhosten kuivatusvedet sekä<br />
avolouhoksen pintamaan poistoalueilta muodostuvat kuivatusvedet on palautettava<br />
kaivoksen liuosvesikiertoon tai varastoitava rakennusaikana kipsisakka-altaalle.<br />
Lupamääräys 7<br />
Metallitehtaan prosessivedet on palautettava liuoskiertoon tai johdettava<br />
loppusaostuksen mukana kipsisakka-altaalle. Altaasta poistettava vesi on<br />
johdettava Kortelammen ja Kärsälammen jätevesien jälkikäsittelyyksiköihin<br />
siten, että yhdelle käsittely-yksikölle johdettavan veden määrän<br />
on oltava vähintään 40 % johdettavasta kokonaisjätevesi-määrästä. Jälkikäsittely-yksiköt<br />
on tehtävä hakemuksen liitteen 5 kuvien 14 ja 15 osoittamalla<br />
tavalla.<br />
Pintavalutuskentillä ja kosteikoilla olevat ojat on tukittava ennen vesiensuojelurakenteiden<br />
käyttöönottoa Kainuun ympäristökeskuksen kanssa sovitulla<br />
tavalla. Tarkkailussa havaitut mahdolliset oikovirtaukset on estettävä<br />
padotuksin tai muilla toimenpiteillä ja penkereiden vuodot on tukittava.<br />
Lupamääräys 8<br />
(hallinto-oikeuden päätöksellä nro 08/0039/1, 15.2.2008 muutettuna)<br />
Kipsisakka-altaan ylivuotovedet on käsiteltävä siten, että jälkikäsittelyyksiköihin<br />
johdettavan jäteveden pH-arvo on 6 - 9,5 ja nikkelipitoisuus alle<br />
0,5 mg/l, kuparipitoisuus alle 0,5 mg/l ja sinkkipitoisuus alle 1,5 mg/l ja kiintoainepitoisuus<br />
alle 10 mg/l laskettuna 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena<br />
liukuvana keskiarvona. Kiintoaineen raja-arvo on tavoitteellinen<br />
jälkikäsittely-yksiköihin johdettavalle jätevedelle. Jälkikäsittelyyksiköistä<br />
vesistöön johdettavan kiintoaineen hehkutusjäännöksen pitoisuuden<br />
on oltava alle 10 mg/l johtamisvuorokausien neljännesvuosikeskiarvona<br />
laskettuna.<br />
5
Yksittäisen näytteen nikkeli- tai kuparipitoisuus ei saa olla yli 1,0 mg/l eikä<br />
sinkkipitoisuus yli 2,0 mg/l.<br />
Lupamääräys 9<br />
Kuhunkin purkusuuntaan johdettavan jäteveden virtaama saa olla enintään<br />
7 % Kalliojoen alaosan sen hetkisestä virtaamasta. Vuodessa kipsisakkaaltaalta<br />
vesistöön johdettavan veden kokonaismäärä saa olla enintään<br />
1,3 Mm 3 .<br />
Virtaaman luotettavan seuraamisen mahdollistamiseksi luvan saajan on<br />
määritettävä Kalliojoen purkautumiskäyrä ja rakennettava jokeen, Korentojoen<br />
yhtymäkohdasta alavirtaan, virtaaman määrittämiseksi tarpeellinen<br />
vedenkorkeuden mittauspiste tarpeellisine laiteasennuksineen.<br />
Lupamääräys 12<br />
Muodostuvat talousjätevedet on käsiteltävä laitosmaisesti siten, että puhdistamolla<br />
saavutettava poistoreduktio tulokuormituksesta on vuosikeskiarvona<br />
BHK7:n osalta 90 % ja kokonaisfosforin osalta 85 %.<br />
Käsitelty vesi on johdettava edelleen prosessin kiertovedeksi, kipsisakkaaltaalle<br />
tai suoraan jätevesien jälkikäsittely-yksikköön.<br />
Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista,<br />
sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja<br />
Lupamääräys 60<br />
(hallinto-oikeuden päätöksellä nro 08/0039/1, 15.2.2008 muutettuna)<br />
Luvan saajan on laadittava teknis-taloudellinen selvitys mahdollisuuksista<br />
tehostaa jätevesien käsittelyä etenkin kiintoaineen, metallien, sulfaatin ja<br />
typpiyhdisteiden osalta laitosmaisella käsittely-yksiköllä siten, että suurin<br />
osa jätevedestä voitaisiin palauttaa takaisin prosessivedeksi tai että jätevedestä<br />
aiheutuva kuormitus alapuoliseen vesistöön olisi mahdollisimman<br />
pieni. Lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävään hakemukseen luvan saajan<br />
on tehtävä esitys jätevesien kokonaiskuormituksen päästörajoiksi (kiloina<br />
aikayksikössä).<br />
Lisäksi luvan saajan on laadittava vesitaselaskelma alueen vesistä. Vesitaselaskelmassa<br />
tulee selvittää niin tarkasti kuin mahdollista alueelle tulevat<br />
vedet (sadanta, vedenotto ja kemikaalien sisältämä vesimäärä ym.) ja<br />
alueelta lähtevät vedet (haihdunta, poistuva luonnonvesi ja muut alueelta<br />
lähtevät valumavedet, poistettava jätevesi sekä tuotteissa poistuva vesi<br />
ym.).<br />
Luvan saajan on vesitaselaskelman, vesistöön johdettavan kuormituksen,<br />
purkuvesien vastaanottokyvyn sekä tarkkailuohjelmasta saatavan tiedon<br />
pohjalta tehtävä tarkistettu esitys lupamääräykseen 7 liittyen jätevesien<br />
johtamisen jakautumisesta jatkossa eri vesistöjen suuntaan. Selvitykset<br />
esityksineen on liitettävä lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävään hakemukseen.<br />
6
Veden johtaminen ja pohjaveden pumppaaminen<br />
Lupamääräys 88<br />
Luvan saaja saa johtaa Kolmisopesta ja Nuasjärvestä kaivokselle toiminnassa<br />
tarvittavaa käyttövettä yhteensä enintään 4 000 m 3 tunnissa<br />
(n. 1,1 m 3 /s). Otettavan veden määrä on pidettävä mahdollisimman pienenä<br />
prosessiveden tehokkaalla kierrätyksellä. Vedenottolaitteet tulee rakentaa<br />
siten, että toiminnasta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesistölle<br />
ja sen käytölle. Imuputki on varustettava kalojen kulun estävällä välppärakenteella<br />
tai vastaavalla.<br />
Vedenottoputken paikan on oltava merkitty rannalle asetettavalla taululla,<br />
jossa on merkintä putken pään etäisyydestä taulusta. Talvisin putken pään<br />
kohta on merkittävä heikon jään aiheuttaman vaaran välttämiseksi.<br />
Vahinkoa estävät toimenpidevelvoitteet ja kalatalousmaksu<br />
Lupamääräys 97<br />
Luvan saajan on maksettava Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle<br />
rakentamistöiden aloittamisvuodesta lähtien 5 000 euron suuruinen vuotuinen<br />
kalatalousmaksu. Kalatalousmaksu on käytettävä kalastolle ja kalastukselle<br />
sekä rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi hankkeen<br />
vaikutusalueella. Vuotuisesta maksusta on käytettävä Oulujoen vesistöalueella<br />
3 400 € ja Vuoksen vesistöalueella 1 600 €. Maksu on suoritettava<br />
kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä ja sen käytöstä on<br />
kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia ja Metsähallitusta.<br />
Rakentamistöiden aloittamisvuonna maksu on suoritettava kuukauden<br />
kuluessa töiden aloittamisesta.<br />
Lupamääräys 98<br />
Luvan saajan on ennen Tuhkajoen virtaamiin tai vedenlaatuun vaikuttavien<br />
töiden aloittamista selvitettävä Tuhkajoen taimenkannan alkuperä Kainuun<br />
työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Jos kanta ei ole istutuksista<br />
peräisin, on sen säilyminen turvattava työvoima- ja elinkeinokeskuksen<br />
hyväksymällä tavalla emokala- ja poikaskasvatuksella. Emokalaparvi<br />
on tarvittaessa uusittava.<br />
Korvattavat vahingot, lunastuskorvaukset ja käyttöoikeuskorvaukset<br />
Lupamääräys 100<br />
Luvan saajan on maksettava päätöksen liitteenä 3 olevan korvausluettelon<br />
mukaiset kertakaikkiset korvaukset myönnetyistä oikeuksista sekä<br />
rakentamisesta, säännöstelystä ja päästöistä sekä muista vesistöön<br />
kohdistuvista toimista aiheutuvista vahingoista, haitoista ja edunmenetyksistä.<br />
Mikäli puuston määrä on metsänhakkuun tai muun syyn vuoksi vähentynyt<br />
korvauslaskelman perusteena olevasta määrästä, korvausta saadaan vähentää<br />
puuston määrän vähennystä vastaavasti.<br />
Jos kiinteistö, jonka omistajille lunastushinta tai korvaus on määrätty maksettavaksi,<br />
on saamisen tai toistuvan raha- tai tavaratulon kantamisoikeuden<br />
panttina, on lunastushinta tai korvaus viipymättä tämän päätöksen tultua<br />
lainvoimaiseksi talletettava Oulun lääninhallitukselle ja jaettava niin<br />
kuin ulosmitatun omaisuuden myyntihinnasta on säädetty. Tallettamista ei<br />
7
HAKEMUKSEN TAUSTAA<br />
kuitenkaan tarvitse toimittaa, jos panttioikeuden haltija antaa suostumuksensa<br />
korvauksen tallettamatta jättämiseen taikka korvaus on kolmeatuhatta<br />
euroa pienempi<br />
Ympäristö- ja vesitalousluvan tarkistamista koskeva hakemu s<br />
Aluehallintovirastossa on vireillä Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan<br />
lupamääräysten tarkistamista sekä uraanin talteenottolaitoksen<br />
ympäristölupaa koskeva hakemus (Dnro PSAVI/58/04.08/2011). Hakija<br />
on sanotussa hakemusasiassa esittänyt jätevesien käsittelyn ja johtamisen<br />
osalta muun ohella seuraavaa:<br />
Toiminnasta aiheutuvat päästöt vesiin ovat raskasmetallien (Ni, Co, Cu ja<br />
Zn) osalta säännöllisesti alittaneet ympäristöluvassa annetut raja-arvot.<br />
Sen sijaan mangaanin, natriumin ja sulfaatin osalta päästöt vesiin ovat olleet<br />
suuremmat kuin alkuperäisessä ympäristölupahakemuksessa on esitetty.<br />
Vuonna 2011 tehtyjen prosessimuutosten myötä jäteveden sulfaattipitoisuus<br />
on laskenut tasolle 5 000 mg/l ja natriumpitoisuus tasolle<br />
3 000 mg/l. Mangaanipäästöjen osalta on päästy lähelle ympäristölupahakemuksessa<br />
arvioitua tasoa. Prosessijätevesien käsittelyä tehostetaan<br />
käänteisosmoosiin perustuvalla kalvosuodatuslaitoksella, joka otetaan<br />
käyttöön loppuvuodesta 2012.<br />
Hakija on esittänyt vesistöihin johdettavien jätevesien yhteismääräksi edelleen<br />
1,3 Mm 3 vuodessa sekä seuraavia raja-arvoja vesistöihin johdettavien<br />
vesien pitoisuuksille:<br />
Alkup.arvio* tai luvan<br />
raja-arvo<br />
2012–2014 2015-<br />
Ni mg/l 0,5 0,5 0,5<br />
Cu mg/l 0,5 0,5 0,5<br />
Zn mg/l 1,5 1,5 1,5<br />
SO4 mg/l 170* 5 000 1 000<br />
Na mg/l 130* 3 000 500<br />
Mn mg/l 0,7* 4 2<br />
kiintoaine mg/l 10 30 10<br />
pH 6–9,5 6–10,5 (puhdistamolta) 6–10, 5 (puhdistamolta)<br />
6–9,5 (vesistöön) 6–9,5 (vesistöön)<br />
Jätevesien johtamisesta aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta ja kalatalousmaksusta<br />
yhtiö on esittänyt seuraavaa:<br />
Kaivospiirin järvien ja lampien sekä Tuhkajoen kalasto on korvattu alueen<br />
osakaskunnalle täysimääräisenä. Vuoksen vesistön suunnalla on korvattu<br />
alueen osakaskunnalle Ylä-Lumijärven ja Lumijoen kalaston tuotto 20 vuoden<br />
ajanjaksolta. Lisäksi yhtiö maksaa vuosittain 5 000 euroa kalatalousmaksua<br />
kalastolle, kalastukselle sekä rapukannalle aiheutuvien vahinkojen<br />
ehkäisemiseksi.<br />
Kalatalousmaksuun ei esitetä muutosta. Hakemuksen mukaan kaivostoiminnan<br />
päästöistä ei ole aiheutunut sellaisia kalataloudellisia vaikutuksia<br />
tai haittaa muulle vesistösidonnaiselle virkistyskäytölle, että ne voisivat olla<br />
lisäkorvausten perustana.<br />
8
Esitys asetuksen 1022/2006 mukaisesta sekoittumisvyöhykkeestä<br />
Asetuksella 868/2010 muutetaan vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista<br />
aineista annetun asetuksen (1022/2006) tiettyjä pykäliä ja momentteja.<br />
Asetuksen 868/2010 6 b pykälässä todetaan, että ympäristöluvassa voidaan<br />
toiminnanharjoittajan hakemuksesta määrätä sekoittumisvyöhyke, jolla<br />
yhden tai useamman liitteen 1C ja 1D kohdassa tarkoitetun aineen pitoisuus<br />
voi ylittää mainitussa kohdassa esitetyn ympäristönlaatunormin, jos<br />
muu osa pintavesimuodostumasta on kyseisten normien mukainen. Sekoittumisvyöhykkeen<br />
laajuus on rajattava päästölähteen läheisyyteen ja sen<br />
on oltava oikeassa suhteessa pilaavien aineiden pitoisuuteen. Lisäksi tulee<br />
noudattaa ympäristönsuojelulain (86/2000) 4 §:n yleisiä periaatteita eli: ennaltaehkäisyn<br />
ja haittojen minimoinnin periaatetta, varovaisuus- ja huolellisuusperiaatetta,<br />
parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatetta, ympäristön<br />
kannalta parhaan käytännön periaatetta ja aiheuttamisperiaatetta.<br />
Liitteissä 1C ja 1D mainituista aineista Talvivaaran kaivoksen vesipäästössä<br />
on nikkeliä. Nikkelin ympäristölaatunormin raja on 20 μg/l ja luontainen<br />
taustapitoisuus Suomen sisävesissä on 1 μg/l. Suomessa on kuitenkin<br />
kohteita, joissa metallien luontaiset pitoisuudet ovat geologisista syistä<br />
suuria. Tällaisissa kohteissa voidaan käyttää kohdekohtaista taustapitoisuusarvoa.<br />
Talvivaaran kaivosalue sijaitsee osittain mustaliuskealueella,<br />
joka voi aiheuttaa paikallisesti kohonneita luontaisia metallipitoisuuksia pintavesiin.<br />
Loukola-Ruskeeniemi ym. (1998) tutkimuksen mukaan Sotkamon<br />
Talvivaaran alueella purovesinäytteissä nikkelin mediaanipitoisuudet olivat<br />
korkeammat mustaliuskekallioperän kohdalla kuin viereisellä gneissialueella<br />
tai koko Suomessa: Ni: 13/0,8/0,52 μg/l (mustaliuske/gneissi/Suomi).<br />
Perustilaselvityksen (LVT Oy 2005) perusteella Oulujoen vesistöalueella<br />
Salmisen ja Kalliojärven nikkelipitoisuudet olivat melko alhaiset, mutta Kalliojoessa<br />
ja Jormasjärvessä pitoisuudet olivat hieman koholla. Kalliojokeen<br />
laskee Kuusijoki, joka tuo metallipitoista vettä mustaliuskealueelta. Vuoksen<br />
vesistöalueen vesistöissä (Lumijoki, Kivijärvi, Hakonen) nikkelipitoisuudet<br />
olivat luonnostaan koholla perustilaselvityksen perusteella (LVT Oy<br />
2005), joten näiden vesistöjen nikkelin taustapitoisuus on huomattavasti<br />
korkeampi kuin Suomen sisävesissä yleensä. Erityisesti Lumijoen luonnollinen<br />
nikkelipitoisuus oli korkea.<br />
Seuraavassa taulukossa on esitetty Talvivaaran kaivosalueen purkuvesistöjen<br />
nikkelipitoisuuksia perustilaselvityksen aikaan vuonna 2005 ja vuosina<br />
2008–2011. Kivijärvestä ei ole nikkelin mittaustietoja vuodelta 2005,<br />
mutta taulukossa on esitetty vertailutietona Kivijärvestä laskevan Kivijoen<br />
pitoisuus. Kuvassa esitetään Talvivaaran kaivoksen vesien purkureitit. Kaivoksen<br />
toiminnan alettua vuosina 2008–2011 Kalliojoen ja Kolmisopen<br />
vuosikeskiarvot ylittivät liitteen 1C nikkelin ympäristölaatunormin (21 μg/l),<br />
kun taas purkureitin alkuosassa Salmisessa ja Kalliojärvessä normi ei ylity.<br />
Jormasjärvessä normi ylittyi lievästi vuonna 2011. Talvivaaran alueen kohdekohtaisen<br />
taustapitoisuuden (33 μg/l) perusteella normi ylittyi Kalliojoessa<br />
ja Kolmisopessa. Kalliojoen metallipitoisuuksiin on vaikuttanut Kuusijoen<br />
kautta mustaliuskealueelta tulevat kaivoksen rakentamistöiden aikaiset<br />
vedet ja mm. Kuusijärven kuivatusvedet, mutta nämä pitoisuudet ovat<br />
olleet laskussa. Kalliojoessa ja Kolmisopessa vuoden 2011 nikkelipitoisuudet<br />
olivat edellisiä vuosia alemmat, mutta Jormasjärvessä pitoisuus kohosi<br />
tasaisesti vuosien 2008–2011 aikana. Vuoksen vesistöalueella liitteen 1C<br />
nikkelin ympäristölaatunormi ja kohdekohtainen normi ylittyivät kaivoksen<br />
toiminta-aikana Lumijoessa ja Kivijärvessä. Näiden vesistöjen osalta on<br />
kuitenkin huomioitava, että taustapitoisuus saattaa olla esitettyä (13 μg/l)<br />
9
selvästi korkeampi, joten kaivoksen mahdollisesti aiheuttama pitoisuuslisäys<br />
oli näitä pitoisuuksia alempi.<br />
Taulukko. Keskimääräiset nikkelipitoisuudet Talvivaaran kaivosalueen purkuvesistöissä<br />
perustilaselvityksen aikaan vuonna 2005 ja kaivoksen toiminta-aikaan<br />
vuosina 2008–2011.<br />
Vesistö 2005 2008 2009 2010 2011<br />
µg/l µg/l (suod.) µg/l (suod.) µg/l (suod.) µg/l (suod.)<br />
Salminen 6 2 3 5 3<br />
Kalliojärvi 2 2 3 3 3<br />
Kalliojoki 9 114 166 96 39<br />
Kolmisoppi 6 57 57 67 49<br />
Jormasjärvi 11 16 18 20 24<br />
Lumijoki 70 384 30 89 104<br />
Kivijärvi 28 58 28 39 37<br />
Hakonen 10 7 13 18 14<br />
Ympäristölaatunormi on asetettu suodatetulle näytteelle, joten vuoden<br />
2005 tulokset ovat suodattamattomina yliarvioita ympäristölaatunormin<br />
taustapitoisuuden määrittämiseen Talvivaaran alueella. Alueen taustapitoisuutena<br />
voidaankin käyttää Loukola-Ruskeeniemi ym. (1998) tutkimuksen<br />
tulosta mustaliuskealueen vesistöjen nikkelipitoisuudelle eli 13 μg/l. Näin<br />
ollen Talvivaaran alueen nikkelin ympäristölaatunormi olisi 33 μg/l. Kalliojoen<br />
ja Kolmisopen sekä Lumijoen ja Kivijärven nikkelipitoisuudet ylittävät<br />
ympäristölaatunormin. Sekoittumisvyöhykkeen laajuudeksi esitetään nikkelipitoisuuksien<br />
perusteella Oulujoen vesistöalueella Salminen, Kalliojärvi,<br />
Kalliojoki ja Kolmisoppi päättyen Kolmisopen luusuaan sekä Vuoksen vesistöalueella<br />
Ylä-Lumijärvi, Lumijoki ja Kivijärvi päättyen Kivijärven luusuaan.<br />
Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla 4.7.–<br />
24.8.2012.<br />
Hakija on todennut aluehallintovirastoon 25.9.2012 toimittamassaan vastineessa<br />
lausuntoihin, muistutuksiin ja mielipiteisiin, että kiinteästä purkuvesikiintiöstä<br />
voitaisiin tulevassa lupapäätöksessä luopua. Tämä mahdollistaisi<br />
sateisina vuosina nykyistä suuremman vesimäärän johtamisen, kilo/tonnimääräisten<br />
raja-arvojen varmistaessa, ettei kuormitus kohoa ympäristön<br />
kannalta haitallisen suureksi. Samalla hakija on esittänyt, että jälkikäsittely-yksiköille<br />
johdettavan veden luparajat annetaan vuositasolla siten,<br />
että kilo/tonnimäärät on johdettu suoraan hakemuksessa esitetyistä pitoisuusrajoista<br />
sekä alkuperäisen ympäristöluvan koko vuoden purkuvesikiintiöstä<br />
(1,3 Mm 3 ). Hakijan esittämät vuosikuormitusrajat ilman kiinteää purkuvesikiintiötä<br />
olisivat tällöin seuraavat:<br />
2012–2014 2015–<br />
Ni t/v 0,7 0,7<br />
Cu t/v 0,7 0,7<br />
Zn t/v 2,0 2,0<br />
SO4 t/v 6 500 1 300<br />
Na t/v 3 900 650<br />
Mn t/v 5,2 2,6<br />
kiintoaine t/v 39 13<br />
10
Hakijan esitys vesistöön johdettavien jätevesien pitoisuuksia koskeviksi luparajoiksi<br />
on sama kuin edellisessä taulukossa.<br />
Syyskuun lopussa 2012 aluehallintoviraston tietoon tuli, että kaivosalueella<br />
on kesän ja syksyn runsaiden sateiden vuoksi varastoitu vettä erityisesti<br />
kipsisakka-altaaseen ja avolouhokseen. Aluehallintovirasto pyysi<br />
1.10.2012 hakijalta selvitystä veden määrästä ja laadusta sekä varastoitujen<br />
vesien vaikutuksesta kaivoksen toimintaan, vesitaseeseen, veden käsittelyyn<br />
ja jätevesipäästöihin. Samalla pyydettiin täydennystä eräisiin muihin,<br />
mm. haisevien rikkiyhdisteiden katalyyttistä polttoa koskeviin asioihin.<br />
Hakija on toimittanut täydennykset 19.10.2012 ja 22.2.2013. Vesitilanne oli<br />
esillä myös 8.10.2012 ja 11.10.2012 pidetyissä tarkastuskokouksissa.<br />
Marraskuun alussa tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon jälkeen aluehallintovirasto<br />
pyysi 30.11.2012 hakijalta selvitystä ja täydennystä vuodosta<br />
sekä sen syistä ja vaikutuksista ja muuttuneesta vesitilanteesta. Hakija on<br />
toimittanut täydennyksen 15.2.2013. Sen mukaan kaivosalueella on varastoituneena<br />
hapanta sekä paljon metalleja ja sulfaattia sisältävää vettä jälkikäsittely-yksiköihin<br />
noin 2 Mm 3 , kipsisakka-altaaseen noin 3,15 Mm 3 ja<br />
avolouhokseen noin 1,8 Mm 3 eli yhteensä noin 7 Mm 3 . Malmin ja sivukiven<br />
louhinta kaivoksella on keskeytetty.<br />
Aluehallintovirasto on antanut toiminnan ja vesitilanteen muuttumisen johdosta<br />
tehdyt hakemuksen täydennykset (19.10.2012, 15.2.2013 ja<br />
22.2.2013) tiedoksi kuuluttamalla 11.3.–10.4.2013 samanaikaisesti nyt käsiteltävänä<br />
olevan hakemusasian (Dnro PSAVI/12/04.08/2013) kanssa.<br />
Ilmoitukset Kainuun ELY-keskukselle 19.12.2012 ja 22.1.2013<br />
Avolouhosvesien siirtäminen louhoksen eteläosaan ja veden neutr alointi<br />
Talvivaara Sotkamo Oy:n Kainuun ELY-keskukselle 19.12.2012 tekemän<br />
ilmoituksen mukaan Talvivaaran kaivoksen kipsisakka-altaiden ylitevesi<br />
johdetaan normaalitilanteessa bioliuotuskiertoon. Vuoden 2012 poikkeuksellisen<br />
sadannan sekä 4.11.2012 tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon<br />
johdosta kipsisakka-altaiden ylitevesiä on varastoitu avolouhokseen kesän<br />
ja syksyn 2012 aikana. Avolouhoksessa on ilmoituksen jättöhetkellä vettä<br />
noin 1,5 Mm 3 , josta valtaosa on sade- ja kalliopohjavesiä.<br />
Yhtiö on saanut Kainuun ELY-keskukselta 26.11.2012 hyväksynnän (Dnro<br />
KAIELY/5/07.2010) kipsisakka-altaan lohkojen 4-6 ylitevesien tilapäiseen<br />
varastointiin avolouhoksessa tasolla + 195 mmp 1.4.2013 saakka. Louhoksen<br />
(18.12.2012) vedenpinta on tasolla + 194.6 mmp, eli vedenpinta on<br />
hyvin lähellä määriteltyä avolouhoksen varastoinnin ylärajaa. Mikäli vesi<br />
nousee yli tason + 195 mmp, vesi leviää selvästi nykyistä laajemmalle<br />
alueelle louhoksessa.<br />
Avolouhokseen varastoidut vedet estävät malmintuotannon, joten vedet on<br />
tavoitteena käsitellä ja johtaa puhdistettuna luontoon kesään 2013 mennessä.<br />
Vesien käsittelystä ja johtamisesta on käynnissä suunnittelu, asiasta<br />
jätetään erillinen YSL 62 §:n mukainen ilmoitus tammikuun alkupuolella.<br />
Avolouhoksen vesiä tullaan käsittelemään avolouhosalueella louhoksen<br />
eteläpäässä sijaitsevassa altaassa (maanpoistoalue, jonka vedet käsiteltiin<br />
ja siirrettiin puhdistettuina Kuusilampeen) sekä uudessa avolouhosalueella<br />
rakenteilla olevassa altaassa. Tammikuun alkupuolella jätettävässä YSL<br />
62 §:n mukaisessa ilmoituksessa esitetään sekä avolouhosvesien että ete-<br />
11
läisellä jälkikäsittelyalueella olevien vesien käsittely, vesien johtaminen ja<br />
siitä aiheutuva vesistökuormitus.<br />
Avolouhosvesien johtaminen on tavoitteena aloittaa tammikuun 2013 aikana.<br />
Tämän vuoksi avolouhoksen vettä täytyy alkaa siirtämään käsittelyalueelle<br />
ja vettä täytyy alkaa neutraloimaan kalkilla. Vesien johtaminen luontoon<br />
aloitetaan vasta, kun lopullinen suunnitelma vesien käsittelystä on<br />
valmistunut ja asiasta on jätetty YSL 62 §:n mukainen ilmoitus. Veden siirtäminen<br />
avolouhoksesta käsittelyalueelle mahdollistaa myös kipsialtaiden<br />
4-6 pinnantason alentamisen jatkamisen. Mikäli vettä ei aleta siirtämään<br />
käsittelyalueelle saavutetaan + 195 mmp taso ennen vuoden vaihdetta.<br />
Talvivaara Sotkamo Oy pyytää, että Kainuun ELY-keskus tekee yhtiön YSL<br />
62 §:n nojalla tekemän ilmoituksen nojalla YSL 64 §:n mukaisen päätöksen,<br />
jossa Kainuun ELY-keskus antaa yhtiölle luvan siirtää 300 000 m 3<br />
avolouhoksen vettä louhoksen eteläosan käsittelyalueelle tasolle<br />
+ 222 mmp ja aloittaa vesien neutraloinnin kalkkikivellä ja sammutetulla<br />
kalkilla.<br />
Kaivosalueelle varastoitujen vesien käsittely ja johtaminen luontoon<br />
Talvivaara Sotkamo Oy:n Kainuun ELY-keskukselle 22.1.2013 tekemän ilmoituksen<br />
mukaan Talvivaaran kaivoksella tapahtui 4.11.2012 kipsisakkaallasonnettomuus,<br />
jonka seurauksena eteläisellä jälkikäsittelyalueella on<br />
varastoituneena noin 1,8 Mm 3 ja pohjoisella jälkikäsittelyalueella noin<br />
0,2 Mm 3 kipsialtaan vuotovesillä kontaminoitunutta vettä. Osa kertyneestä<br />
vedestä on alueille luontaisesti kertynyttä sade- ja valumavettä, osa kipsisakka-altaasta<br />
peräisin olevaa liuosta. Näiden lisäksi avolouhoksessa on<br />
vettä noin 1,8 Mm 3 , vesi koostuu louhokseen kertyneestä sade- ja kalliopohjavedestä<br />
sekä kipsialtaalta pumpatusta ylitevedestä.<br />
Yhtiön näkemyksen mukaan kaivosalueelle varastoidut vedet tulee käsitellä<br />
ja johtaa käsiteltyinä luontoon ennen kevättulvia, jotta vältytään kevään<br />
valumavesien aiheuttamalta lisäriskiltä ja mahdollistetaan kaivoksen normaali<br />
toiminta kesästä 2013 alkaen.<br />
Perusteluina vesien luontoon johtamiselle yhtiö esittää seuraavaa:<br />
Eteläiselle jälkikäsittelyalueelle on varastoituneena noin 1,8 Mm 3 vettä, josta<br />
merkittävä osa on kipsialtaan vuotovettä, osa alueelle kertynyttä sade- ja<br />
valumavettä. Eteläisellä jälkikäsittelyalueella on jatkettu vesien neutralointia<br />
kalkilla kipsiallasonnettomuuden jälkeen. Alueelta ei ole johdettu vesiä<br />
luontoon. Eteläisen jälkikäsittelyalueen altaissa on tyhjää varastokapasiteettia<br />
tällä hetkellä noin 1 Mm 3 . Alueelle kertyy luonnonvesiä talvella noin<br />
100–200 m 3 /h. Kevättulvan aikana altaiden valuma-alueella muodostuu sulamisvesiä<br />
enimmillään noin 1–1,5 Mm 3 . Altailla ei voida varastoida kaikkia<br />
sulamisvesiä, joten vettä on puhdistettava ja juoksutettava luontoon talven<br />
aikana, jotta sulamisvesille saadaan järjestettyä riittävä allaskapasiteetti.<br />
Jälkikäsittelyaltaat toimivat myös kipsialtaiden varoaltaina, joten altaita ei<br />
voida ottaa täyteen myöskään tulvatilanteessa. Tällä perusteella yhtiön näkemys<br />
on, että altaisiin varastoituneet vedet tulee käsitellä ja johtaa talven<br />
aikana luontoon siten, että juoksutettavan veden laatu täyttää voimassa<br />
olevassa ympäristöluvassa määritellyt lupamääräykset. Eteläiselle jälkikäsittelyalueelle<br />
varastoidut vedet johdetaan puhdistettuina eteläiselle purkuvesireitille<br />
eli Vuoksen vesistöön.<br />
Pohjoisella jälkikäsittelyalueella on varastoituneena vuotovesillä kontaminoitunutta<br />
vettä noin 0,2 Mm 3 . Pohjoinen jälkikäsittelyalue on kaksiosai-<br />
12
nen, vuotovesiä on varastoitu ensimmäiseen altaaseen eli Haukilampeen.<br />
Haukilammen vettä on neutraloitu kalkilla kipsiallasonnettomuuden jälkeen<br />
ja loppuneutraloinnin ylite, eli puhdistettu prosessivesi on ohjattu luontoon<br />
jälkimmäisen altaan eli Kärsälammen kautta. Pohjoisen jälkikäsittelyalueen<br />
normaali toiminta edellyttää molempien altaiden käyttöä, joten Haukilammen<br />
kontaminoituneet vedet tulee käsitellä ja johtaa käsiteltyinä luontoon.<br />
Vedet johdetaan pohjoiselle vesienjohtamisreitille eli Oulunjoen vesistöön.<br />
Louhoksessa on vettä tällä hetkellä noin 1,8 Mm 3 . Louhoksessa olevalle<br />
vedelle ei ole kipsiallasonnettomuuden jälkeen kaivosalueella muuta varastointipaikkaa.<br />
Louhoksessa olevat vedet estävät malmintuotannon niin<br />
kauan kuin louhoksessa on vettä. Malmintuotannon käynnistäminen viimeistään<br />
kesällä 2013 on kaivoksen toiminnan kannalta erittäin tärkeätä<br />
sekä taloudellisen toiminnan turvaamiseksi että myös vesien hallinnan<br />
vuoksi. Tuoreeseen malmiin sitoutuu runsaasti vettä ja tuore bioliuotuskasa<br />
myös haihduttaa vettä tehokkaasti, mikä on eduksi vesitaseen hallinnan<br />
kannalta. Avolouhoksen puhdistetut vedet ohjataan Kuusilammen kautta<br />
pohjoiselle purkuvesien johtamisreitille, eli Oulunjoen vesistöön.<br />
Yhtiö pyytää, että Kainuun ELY-keskus tekee yhtiön YSL 62 §:n nojalla tekemän<br />
ilmoituksen nojalla YSL 64 §:n mukaisen päätöksen, jossa Kainuun<br />
ELY-keskus antaa yhtiölle luvan käsitellä ja johtaa luontoon 30.6.2013<br />
mennessä kaivosalueelle varastoituja vesiä noin 3,8 Mm 3 .<br />
Käsiteltyjen vesien johtaminen luontoon<br />
Tavoitteena on käsitellä ja johtaa käsiteltyä vettä luontoon 3,8 miljoonaa<br />
kuutiota ajanjaksolla 1.2.2012 - 30.6.2013.<br />
Eteläisillä jälkikäsittelyalueilta käsitellään ja poistetaan noin 1,8 miljoonaa<br />
kuutiota vettä (Lumelan, Kortelammen ja Urkin padot). Käsitellyt vedet johdetaan<br />
etelään eli Vuoksen vesistöön.<br />
Pohjoisten jälkikäsittelyalueiden 0,2 miljoonaa kuutiota vettä käsitellään ja<br />
johdetaan pohjoiseen eli Oulujoen vesistöön Kärsälammen kautta. Pohjoisen<br />
suuntaan johdetaan lisäksi avolouhoksen käsitelty vesi Kuusilammen<br />
ja Härkäpuron kautta. Avolouhoksen käsiteltävä vesimäärä on 1,8 miljoonaa<br />
kuutiota.<br />
Avolouhokseen varastoidun ja jälkikäsittelyalueille vuotaneen veden käsittely<br />
aloitetaan heti kun siihen tarvittavat rakenteet valmistuvat. Vesien johtaminen<br />
luontoon aloitetaan heti kun puhdistetun veden laatu täyttää sille<br />
asetetut laatuvaatimukset.<br />
Edellä mainittujen ylimääräisten vesien johtamisen lisäksi loppuneutraloinnin<br />
ylitettä eli puhdistettua prosessivettä johdetaan normaalisti ympäristöluvan<br />
määrittelemissä rajoissa. Ylimääräisten vesien johtamisen aikana<br />
puhdistettu prosessivesi johdetaan pohjoiselle purkureitille, jolla tasataan<br />
vesien aiheuttamaa kuormitusvaikutusta pohjoisen ja etelän välillä.<br />
Käsiteltävien vesien laatu<br />
Vesien koostumus vaihtelee kohteittain. Avolouhoksessa ja pohjoisella jälkikäsittelyalueella<br />
on varastoituna pääasiassa laimeita hulevesiä, joihin on<br />
sekoittunut kipsialtaan vettä. Eteläisellä jälkikäsittelyalueella sekä pohjoisen<br />
jälkikäsittelyalueen ensimmäisellä altaalla (Haukilampi) on varastoituna<br />
pääosin kipsialtaasta vuotanutta vettä.<br />
13
Käsittelymenetelmät<br />
Seuraavassa taulukossa on esitetty käsiteltävien vesien keskimääräinen<br />
koostumus. Esitetyt analyysitulokset perustuvat yhtiön omassa ja ulkopuolisessa<br />
laboratoriossa tehtyihin analyyseihin sekä osittain laskennallisiin pitoisuuksiin.<br />
Taulukko. Käsiteltävänä olevien vesien tyypillinen koostumus.<br />
Kohde Avolouhos Jälkikäsittely<br />
E<br />
Jälkikäsittely<br />
P<br />
Määrä (m 3 )<br />
1 800 000 1 800000 200 000<br />
SO 4- (mg/l) 12 400 25 800 4 300<br />
pH 4 4 4<br />
Al (mg/l) 190 700 195<br />
As (mg/l) 0,2 1 0,4<br />
Ca (mg/l) 400 400 100<br />
Cd (mg/l) 0.2 0.1 0.05<br />
Co (mg/l) 1 0.5 0.1<br />
Cu (mg/l) 0.03 0.01 0.1<br />
Fe (mg/l) 1 100 2 000 300<br />
Mg (mg/l) 1 400 3 000 480<br />
Mn (mg/l) 1 000 2 000 300<br />
Na (mg/l) 685 1 600 196<br />
Ni (mg/l) 50 30 4<br />
Si (mg/l) 15 30 8<br />
U (mg/l) 0.7 8 0.1<br />
Zn (mg/l) 160 3 1<br />
Kyseisten vesien käsittely perustuu valtaosin kalkkikemikaaleilla neutralointiin<br />
ja lietteen laskeutukseen altailla. Kalkkipohjaisia kemikaaleja ovat<br />
kalkkikivi CaCO3, poltettu kalkki CaO ja sammutettu kalkki Ca(OH)2 kuivana<br />
kiintoaineena tai kalkkimaitona. Kalkkikivellä voidaan saostaa alumiini ja<br />
hapetettu rauta hydroksideinaan. Muiden metallien saostus vaatii poltetun/sammutetun<br />
kalkin käyttöä. Kalkkisaostuksessa liuokseen jää natrium<br />
ja kalsiumin liukoinen osuus sekä vastaava määrä sulfaattia. Metallihydroksidien<br />
ohella saostuu kipsiä eli kidevedellistä kalsiumsulfaattia.<br />
Kalkkineutralointia on jatkettu koko kipsisakka-altaan vuodon jälkeisen<br />
ajan kalkkikivellä ja sammutetulla kalkilla, joita on annosteltu suoraan jälkikäsittelyalueille.<br />
Paras kemikaalihyötysuhde saavutetaan reaktoreissa tai<br />
muissa sekoitetuissa astioissa. Uusien reaktorien rakentaminen tai muussa<br />
käytössä olevien laitteiden modifiointi on työn alla.<br />
Laitehankinnat on keskitetty kalkkikemikaalien varastointi-, valmistus- ja<br />
syöttölaitteiden sekä sekoituksen ja selkeytyksen järjestämiseen.<br />
Kuivasammutetun kalkin saatavuus rajoittaa neutralointinopeutta, minkä<br />
vuoksi on hankittu/hankitaan lisäkapasiteettia poltetun kalkin sammutukseen.<br />
14
Muiden teknologioiden käyttöönotto on hidasta ja käyttö talvella epävarmaa,<br />
joten realistisesti arvioiden niitä on mahdollista saada käyttöön aikaisintaan<br />
vasta keväällä tai kesällä 2013.<br />
Saostuksessa muodostuvat lietteet (sakat) tullaan välivarastoimaan käsittelyaikana<br />
maapohjaisiin altaisiin. Lietteiden loppusijoitus päätetään myöhemmässä<br />
vaiheessa. Vaihtoehtoina ovat lietteen loppusijoittaminen kipsisakka-altaalle<br />
tai varastoiminen erilliselle loppusijoitusalueelle. Geotuubien<br />
käyttöä lietteen tiivistämisessä testataan talven aikana.<br />
Avolouhoksen vesien käsittely<br />
Avolouhoksen vedet käsitellään kalkkikivellä ja kalsiumhydroksidilla avolouhoksen<br />
eteläpäässä sekä louhoksen viereen rakennettavassa altaassa.<br />
Kalkkimateriaalin kulutus on yhteensä noin 11 000 tn (poltettuna kalkkina<br />
laskettuna). Lisäksi saostumista tehostetaan polymeerillä, mikäli sillä todetaan<br />
olevan merkittävä vaikutus saostumiseen. Polymeerinä käytetään<br />
vastaavaa tuotetta, kuin prosessivesien puhdistuksessa normaalitilanteessa.<br />
Käsittely tehdään aluksi panostoimisesti ja toisessa vaiheessa lisäksi jatkuvatoimisesti,<br />
molemmissa tapauksissa puhdistettu vesi johdetaan Kuusilampeen,<br />
josta se johdetaan pohjoiseen vesistöön Härkälammen kautta.<br />
Ensimmäisessä vaiheessa avolouhoksesta pumpataan louhoksen eteläpäähän<br />
(ns. maauimala) n. 270 000 m 3 vesimäärä (taso + 222,0), joka<br />
neutraloidaan panosluonteisesti aloittaen pH:n nosto jo pumppausvaiheessa.<br />
Kun tavoiteliuosmäärä on saavutettu, liuosta kierrätetään altaassa<br />
pumppausten avulla ja samalla jatketaan neutralointia, kunnes liuoksesta<br />
on saatu metallit saostettua vaadittavalle tasolle. Kiintoaineen laskeutuksen<br />
jälkeen neste pumpataan Kuusilampeen, josta se ohjataan pohjoiseen<br />
vesistöön. Tässä vaiheessa tavoitteena on johtaa vettä noin 300 m 3 /h virtaamalla.<br />
Toisessa vaiheessa liuos neutraloidaan avolouhoksen vieressä olevassa<br />
Tammalampeen rakennettavassa neutralointialtaassa (tilavuus 70 000 m 3 ).<br />
Liuos pumpataan ensin neutralointialtaassa sijaitsevaan 50 m 3 betoniseen<br />
sekoitettuun reaktoriin. Neutralointiaine syötetään liuoksen joukkoon ennen<br />
reaktoria. Metallit saostuvat reaktorissa hydroksideina. Prosessia ohjataan<br />
pH:n säädön avulla nostaen liuoksen pH reaktorissa vähintään 9,5:een.<br />
Reaktorista liete johdetaan ylivuotona sakeutusaltaaseen, johon neutraloinnissa<br />
syntyvä metallihydroksidi/kipsisakka laskeutuu. Kirkas liuos pumpataan<br />
altaan pohjoispäästä Kuusilampeen. Tässä vaiheessa vesienkäsittelyn<br />
virtaama nostetaan tasolle 500 m 3 /h–800 m 3 /h riippuen siitä, käytetäänkö<br />
neutralointiin pelkästään Tammalammen neutralointialtaita vai lisäksi<br />
louhoksen eteläosan vedenkäsittelyaluetta.<br />
Sakeutusaltaassa liuosta kierrätetään 10–20% kokonaisvirtaamasta mahdollisimman<br />
tasaisen prosessin varmistamiseksi. Sakkaa poistetaan neutralointialtaasta<br />
lietepumpulla neutralointialtaan viereen rakennettavaan lietealtaaseen<br />
(tilavuus 10 000 m 3 ). Lietealtaaseen kertyvä kirkas liuos palautetaan<br />
neutralointialtaaseen. Lietealtaasta sakkaa poistetaan välivarastointiin<br />
louhoksen eteläpään altaaseen. Sakka loppusijoitetaan myöhemmässä<br />
vaiheessa joko kipsisakka-altaalle tai erilliselle loppusijoitusalueelle.<br />
15
Jälkikäsittelyalueiden vesien käsittely<br />
Eteläisen jälkikäsittelyalueen vesi neutraloidaan kalkkikivilietteen, kuivasammutetun<br />
kalkin ja kalkkimaidon avulla aluksi patoaltaissa ja käsitellään<br />
lopuksi Kortelammen patoaltaan viereen rakennettavissa neutralointialtaissa<br />
(2 x 50 000 m 3 ) ja selkeytysaltaissa / kirkasvesialtaissa (2 x<br />
10 000 m 3 ). Kalkkimateriaalin kulutus on yhteensä noin 26 000 tn (poltettuna<br />
kalkkina laskettuna). Lisäksi saostumista tehostetaan polymeerillä, mikäli<br />
sillä todetaan olevan merkittävä vaikutus saostumiseen. Polymeerinä<br />
käytetään vastaavaa tuotetta, kuin prosessivesien puhdistuksessa normaalitilanteessa.<br />
Eteläiseltä käsittelyalueelta johdettavan puhdistetun veden<br />
virtaamatavoite on helmikuun 2013 alusta alkaen noin 750 m 3 ja maaliskuun<br />
2013 alusta alkaen noin 1500 m 3 .<br />
Loppukäsittelyssä Kortelammen patoaltaan vettä pumpataan ensin kummassakin<br />
neutralointialtaassa sijaitsevaan 50 m 3 :n betoniseen sekoitettuun<br />
reaktoriin. Neutralointiaine syötetään liuoksen joukkoon ennen reaktoria.<br />
Metallit saostuvat reaktorissa hydroksideina. Prosessia ohjataan pH:n säädön<br />
avulla nostaen liuoksen pH reaktorissa tasolle 9,5. Reaktorista liete<br />
johdetaan ylivuotona neutralointialtaaseen, johon neutraloinnissa syntyvä<br />
metallihydroksidi/kipsisakka laskeutuu. Neutralointialtaasta lähes kirkas<br />
liuos johdetaan ylivuotona selkeytysaltaaseen.<br />
Selkeytysaltaassa / kirkasvesialtaassa loput kiintoaineesta laskeutuu altaan<br />
pohjalle ja kirkas liuos pumpataan Kortelammen padon yli puhdasvesiojaan.<br />
Sakeutusaltaassa liuosta kierrätetään 10–20 % kokonaisvirtaamasta<br />
mahdollisimman tasaisen prosessin varmistamiseksi. Sakkaa poistetaan<br />
neutralointialtaasta lietepumpulla neutralointialtaan viereen rakennettavaan<br />
lietealtaaseen (V = 10 000 m 3 ). Lietealtaaseen kertyvä kirkas<br />
liuos palautetaan neutralointialtaaseen Lietealtaasta sakkaa poistetaan välivarastoitavaksi<br />
Urkin ja Lumelan patoaltaisiin. Lietteet loppusijoitetaan<br />
myöhemmässä vaiheessa joko kipsisakka-altaalle tai erikseen rakennettavalle<br />
loppusijoitusalueelle.<br />
Pohjoisen jälkikäsittelyalueen (Haukilammen) vedet neutraloidaan paikalla<br />
panostoimisesti annostelemalla kalkkimaitoa altaaseen ja kierrättämällä<br />
liuosta patoaltaassa. Neutralointi tehdään lammessa olemassa olevilla rakenteilla.<br />
Puhdistettu ja laskeutettu vesi johdetaan pohjoiselle purkureitille.<br />
Puhdistetun veden laatu<br />
Raskasmetallien (nikkeli, sinkki, kupari) pitoisuuksien raja-arvoiksi esitetään<br />
nykyisen ympäristöluvan raja-arvoja, pH:lle raja-arvoksi esitetään pH<br />
6–11. Sulfaatille ei esitetä raja-arvoa. Sulfaattipitoisuus pois johdettavissa<br />
vesissä on saostuskokeiden ja vesien ominaisuuksien perusteella arvioiden<br />
2000–5000 mg/l. Käytännössä poistovedessä voi esiintyä ajoittain<br />
myös korkeampia sulfaattipitoisuuksia, koska puhdistettavan veden laatu<br />
vaihtelee ja myös saostuksen tehokkuudessa voi esiintyä vaihtelua.<br />
Seuraavassa taulukossa on esitetty koostumusarvio kalkkineutraloinnilla<br />
saavutettavista liuoskoostumuksista altaittain. Arvio perustuu saostuskokeiden<br />
tuloksiin sekä osittain laskennallisiin loppupitoisuuksiin.<br />
Taulukko. Kalkkikemikaaleilla neutraloidun veden koostumusarvio vesien<br />
nykyisen koostumuksen ja saostuskokeiden perusteella<br />
16
Kohde Avolouhos Jälkikäsittely<br />
E<br />
Jälkikäsittely<br />
P<br />
Määrä (m 3<br />
) 1 800 000 1 800000 200 000<br />
SO4- (mg/l) 3 000 4 800 2 000<br />
pH 9 9 9<br />
Al (mg/l) 0.2 0.2 0.2<br />
As (mg/l) 0.01 0.01 0.01<br />
Ca (mg/l) 600 600 600<br />
Cd<br />
0.01 0.01 0.01<br />
(mg/l) Co (mg/l) 0.01 0.01 0.01<br />
Cu (mg/l) 0.01 0.01 0.01<br />
Fe (mg/l) 0.1 0.1 0.1<br />
Mg (mg/l) 4 4 4<br />
Mn (mg/l) 4 4 4<br />
Na (mg/l) 685 1 600 196<br />
Ni (mg/l) 0.1 0.1 0.1<br />
Si (mg/l) 0.01 0.01 0.01<br />
U (mg/l) 0.01 0.01 0.01<br />
Zn (mg/l) 0.1 0.1 0.1<br />
Taulukossa esitetty arvio vesien käsittelystä perustuu pienessä mittakaavassa<br />
tehtyihin laboratoriokokeisiin. Seuraavassa on listattu mahdollisia<br />
riskejä vesien käsittelyn onnistumiselle arvioidun mukaisesti<br />
Vesistöön johdettava sulfaatti- ja metallikuormitus ja sen jakautuminen<br />
Vedet johdetaan pohjoisen ja etelän suuntaan siten, että metalli- ja sulfaattikuormitus<br />
on kutakuinkin samansuuruinen molempiin vesistöihin, kun<br />
näiden kohteiden lisäksi huomioidaan kuormituksessa metallien talteenoton<br />
loppuneutraloinnin ylitevesi, joka johdetaan ylimääräisten vesien purkuaikana<br />
pelkästään pohjoisen vesistöön.<br />
Seuraavassa taulukossa on esitetty kalkkineutraloinnilla saavutettavia<br />
liuospitoisuuksia vastaavat kuormitusmäärät. Esitetty kuormitus perustuu<br />
neutralointikokeisiin ja niiden perusteella tehtyyn arvioon.<br />
Taulukko. Arvioi vesistöihin johdettavasta sulfaatti ja metallikuormituksesta.<br />
Kohde Avolouhos Jälkikäsittely E Jälkikäsittely P<br />
Määrä (m 3 ) 1 800 000 1 800 000 200 000<br />
Kuormitus/ Kuormitus/ kg Kuormitus/ kg<br />
SO4- 5 400 kg 000 8 640 000 400 000<br />
pH 9 9 9<br />
Al 360 360 40<br />
As 18 18 2<br />
Ca 1 080 000 1 080 000 120 000<br />
17
Cd 18 18 2<br />
Co 18 18 2<br />
Cu 18 18 2<br />
Fe 180 180 20<br />
Mg 7 200 7 200 800<br />
Mn 7 200 7 200 800<br />
Na 1 233 000 2 880 000 39 200<br />
Ni 180 180 20<br />
Si 18 18 2<br />
U 18 18 2<br />
Zn 180 180 20<br />
Arvio päästöjen vesistövaikutuksista<br />
Ilmoituksen liitteenä on esitetty konsultin laatima karkea laskelma vesistöön<br />
johdettavien käsiteltyjen vesien aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä (sulfaatti,<br />
mangaani, nikkeli) alapuolisissa vesistöissä. Laimennusaskelmat perustuvat<br />
yhtiöltä saatuihin tietoihin vesimääristä ja kuormituksista. Laskennat<br />
on toteutettu arvioidussa keskivirtaama (MQ) ja keskialivirtaama (MNQ)<br />
tilanteessa. Juoksutukset on tarkoitus toteuttaa kevättalvella 2013 helmi-<br />
huhtikuussa, jolloin vesistöjen virtaamatilanne on yleensä lähellä MNQ<br />
-tilannetta. Virtaamia ei ole mitattu, vaan esimerkiksi MNQ-tilanne on arvioitu<br />
vesistömallin havaintojen perusteella kertomalla MQ-virtaama 0,3:lla.<br />
Järvien kohdalla laimennuslaskelma suoritettiin vertailun vuoksi myös siten,<br />
että koko ainemäärä ja juoksutettava vesimäärä lisättiin järven keskitilavuuteen<br />
huomioimatta ulos juoksutusta.<br />
Laimennuslaskelmien lähtökohta on, että ko. ainemäärä lisätään suoraan<br />
tarkastelupisteeseen ja sen oletetaan sekoittuvan täydellisesti virtaamaan.<br />
Laskelma ei siis huomioi jo olemassa olevia ainemääriä, kerrostumista tai<br />
viipymiä. Tulokset on esitetty taulukoissa.<br />
Ilmoituksen käsittelyn aikana Kainuun ELY-keskuksessa yhtiö on toimittanut<br />
(7.2.2013) vesistömalliennusteen ylimääräisten vesien juoksutusten<br />
vaikutuksesta purkuvesistöjen sulfaattipitoisuuksiin. Seuraavassa on esitetty<br />
malliselvityksen tiivistelmä:<br />
Talvivaara Oy on jättänyt Kainuun ELY-keskukselle suunnitelman<br />
kaivosalueen ylimääräisten vesien käsittelystä ja johtamisesta vesistöön.<br />
Suunnitelman mukaan jälkikäsittelyalueiden vesiä juoksutetaan<br />
Vuoksen suuntaan 1,8 milj. m 3 ja Oulujoen suuntaan<br />
0,2 milj. m 3 . Pohjoisen suuntaan johdetaan myös avolouhoksen käsitelty<br />
vesi, 1,8 milj. m 3 . Yhteensä vesiä on suunniteltu johdettavaksi<br />
noin 3,8 milj. m 3 suunnilleen kolmen kuukauden aikana. Näiden<br />
ylimääräisten vesien johtamisen lisäksi loppuneutraloinnin (LONE)<br />
ylite johdetaan kokonaisuudessaan pohjoiselle purkureitille. Juoksutusten<br />
mukana poistuu sulfaattia Vuoksen suuntaan yhteensä<br />
9 000 tonnia ja Oulujoen suuntaan yhteensä 5 800 tonnia. LONEylitteen<br />
sulfaattikuormitus on 36 t/d eli noin 100 vuorokautta kestävän<br />
ylimääräisten juoksutusten aikana luokkaa 3 600 t.<br />
Virtauksia sekä ylimäärävesien ja LONE-ylitteen sisältämän sulfaatinkulkeutumista<br />
alapuolisissa vesistöissä arvioitiin 3D-vesistömallin<br />
EFDC (Environmental Fluid Dynamincs Code) avulla. Reuna-<br />
18
ehtoina käytettiin merkittävimpien sivujokien vuorokausivirtaamia<br />
vuosilta 2010 ja 2011, jotka poimittiin vesistömallinnusjärjestelmästä<br />
(Vemala). Tuulitiedoiksi valittiin Kajaanin lentoaseman havainnot<br />
vuosilta 2010–2011. Vesistömalli on pelkistetty matemaattinen kuvaus<br />
vesien liikkeistä ja aineiden kulkeutumisesta ja se antaa hyvän<br />
pohjan arvioida sulfaattipitoisuuksien muutoksia. On kuitenkin<br />
muistettava, että vesiluonnossa tapahtumat ovat paljon monimutkaisempia,<br />
ilmiöt ovat kiinni tulevista hydrologisista ja meteorologisista<br />
oloista, joten mallinnukseen sisältyy useita epävarmuustekijöitä.<br />
Vaikka käytetty malli on ns. 3D-malli, jossa huomioidaan lämpötilasta<br />
johtuva kerrostuminen, on osa vesistöstä niin poikkeuksellisen<br />
vahvasti tiheyserojen vuoksi kerrostunut, että mallia ei kyetty<br />
käytettävissä olevan ajan puitteissa tältä osin riittävästi kalibroimaan.<br />
Mallinnustulokset on esitetty vesipatsaan syvyysintegroituina<br />
keskiarvoina.<br />
Ylijäämävesien juoksutusten aikana Salmiseen tulevien vesien sulfaattipitoisuudet<br />
ovat suuruusluokkaa 3 000–4 000 mg/l. Vesien ollessa<br />
myös alusvettä kylmempiä on todennäköistä, että ne jääpeiteaikana,<br />
suurista pitoisuuksista huolimatta, kevyempinä edelleen<br />
virtaavat Salmisen pintakerroksissa eli alusveden päällä, jolloin<br />
juoksutusten aikana Salmisen päällysveden pitoisuudet nousevat<br />
arviolta tasolle 2 000 mg/l. Ilmiö kuitenkin heikentää keväistä kerrostuneisuutta,<br />
joten on mahdollista, että keväällä sulamisvesien<br />
aikaan jääkannen sulettua kerrostuneisuus purkautuu, jolloin pitoisuudet<br />
voivat nousta tasolle 5 000–6 000 mg/l. Kalliojärvessä juoksutusten<br />
aikana ylijäämävesien ja LONE-ylitteen yhteisvaikutus<br />
nostaa Kalliojärven pitoisuutta hetkellisesti yli 4 000 mg/l. Kalliojärven<br />
tiheysgradientti ja sitä myötä vesikerrosten stabiilisuus on vähäisempi<br />
kuin Salmisessa, joten on mahdollista, että virtaamien<br />
kasvaessa ja sulfaattipitoisuuksien noustessa päällysvedessä järvi<br />
sekoittuu tasalaatuisemmaksi. Mikäli Salmisen kerrostuneisuus<br />
purkautuu, tulovedet voivat olla tasoa 5 000–6 000 mg/l, jollaisia pitoisuuksia<br />
myös Kalliojärvessä päällysvedessä voidaan tällöin mitata.<br />
On todennäköistä, että sekoittumisen jälkeen järvet kerrostuvat<br />
uudelleen sulfaattipitoisten vesien konsentroituessa pohjalle ja puhtaampien<br />
sivuvesien virratessa alusveden päällä. Kolmisoppijärvi ei<br />
ole kerrostunut vastaavalla tavalla kaivostoiminnan aikana, vaikka<br />
alkuvaiheessa sulfaattipitoisuudet poistovesissä olivat erittäin korkeita.<br />
On ilmeistä, että kerrostuminen ei muodostu järvessä kovin<br />
voimakkaaksi, vaan kesällä vesi sekoittunee kohtuullisen hyvin.<br />
Kolmisopen laskennalliset pitoisuudet voivat nousta juoksutusten<br />
aikana hetkellisesti lähellä Kalliojärven purkautumiskohtaa yli 1 000<br />
mg/l:n, kesäisten pitoisuuksien asettuessa tasolle 300–500 mg/l eli<br />
selvästi korkeammiksi kuin mitä järvessä on tähänastisen kuormitushistorian<br />
aikana mitattu. Pois ei kuitenkaan voida sulkea sitä<br />
mahdollisuutta, että sulfaattikuormituksen kasvaessa voimakkaasti<br />
Kolmisoppikin ainakin osittain suolakerrostuu, jolloin alusvedessä<br />
mitataan selvästi nykyisiä korkeampia pitoisuuksia. Jormasjärven<br />
nykyiset sulfaattitasot ovat suuruusluokkaa 40–60 mg/l. Pitoisuuden<br />
laskennallinen nousu kesäaikana 20–50 mg/l tarkoittaa pitoisuustasoa<br />
60–100 mg/l, sillä ylimääräinen pulssi sekoittuu osittain vanhan<br />
kuormituksen päälle. Jormasjärven syvänteissä mitataan korkeampiakin<br />
pitoisuuksia. Keväällä Tuhkajoen suualueella pitoisuudet<br />
ovat selvästi suurempia, yli 250 mg/l. Jormasjärvestä purkautuvan<br />
veden pitoisuus liikkunee laskelmien mukaan tasolla 50–70<br />
mg/l. Tuhkajoen pitoisuudet noudattelevat Kolmisopen pitoisuutta ja<br />
19
sen vaihtelua, joskin maksimipitoisuus Tuhkajoessa jäisi selvästi<br />
pienemmäksi, arviolta suuruusluokkaa 500–600 mg/l.<br />
Ylä-Lumijärven sulfaattipitoisuudet ovat vaihdelleet suuresti kuormitustilanteesta<br />
riippuen. Viimeisten mittausten mukaan pitoisuus oli<br />
suuruusluokkaa 4 000 mg/l. Patomurtuman aikana alusvedessä mitattiin<br />
pitoisuuksia 10 000–18 000 mg/l, mutta pitoisuudet ovat jo<br />
tästä laskeneet. Nopeasta vesien vaihtuvuudesta johtuen pitoisuudet<br />
noudattelevat laskennallisia pitoisuuksia eli pysynevät juoksutusten<br />
aikana noin 4 000 mg/l:n tasolla. Kivijärvessä tilanne on<br />
mutkikkaampi. Havaintopaikalla Kivijärvi 7 syvänteen kohdalla päällysveden<br />
pitoisuudet ovat olleet suhteellisen pieniä ja alusvedessä<br />
erittäin korkeita. Tämä johtunee sulfaattipitoisten vesien virtaamisesta<br />
pohjanläheisesti ja sivuvesien virratessa tämän kerroksen<br />
ylitse. Tulovesien pitoisuudet eivät merkittävästi muutu, joskin niiden<br />
määrä kasvaa, mikä voi murtaa osaltaan kerrostuneisuutta<br />
päällys- ja alusvesien välillä. Osa vesistä kiertää Kivijärven pohjukkaan,<br />
missä kerrostuneisuus jatkunee ja päällysveden pitoisuudet<br />
kasvanevat selvästi, arviolta tasolle 2 000–3 000 mg/l. Myös syvänteen<br />
kohdalla päällysveden pitoisuudet voivat nousta tasolle<br />
3 000–4 000 mg/l; alusvedessä mitataan todennäköisesti suurempia<br />
pitoisuuksia. Kivijärvestä purkautunee Laakajärveen juoksutusten<br />
aikana vesiä, joiden sulfaattipitoisuus voi olla useita tuhansia<br />
mg/l. Laakajärven nykyinen sulfaattitaso päällysvedessä on ollut<br />
mittausten mukaan suuruusluokkaa 50–80 mg/l. Kevättalven juoksutusten<br />
aikana pitoisuudet voivat hetkellisesti nousta järven pohjoisosassa<br />
jääpeiteaikana tasolle 1 000–1 500 mg/l. Näin suuret pitoisuudet<br />
kasvattavat veden tiheyttä, joten ainakin jääpeiteaikana<br />
vedet hakeutuvat suuremman tiheytensä vuoksi Laakajärven alusveteen.<br />
Päällysvedessä mitattaneen selvästi pienempiä pitoisuuksia.<br />
Vesien sekoittuessa jääkannen hävittyä pitoisuudet noudattelevat<br />
mallin laskemia pitoisuustasoja eli kesällä pitoisuudet liikkunevat<br />
tasolla 50–80 mg/l. Osittain sulfaattia varastoituu alusveteen, joten<br />
puhdistuminen on alusveden osalta voi olla hitaampaa kuin mitä<br />
mallilaskelmissa on arvioitu. Suolaisten vesien määrän lisääntyminen<br />
jatkaa ja voi osittain voimistaa kerrostumisilmiöitä.<br />
Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu<br />
Ylimääräisten vesien käsittelyä ja johdettavan veden laatua seurataan<br />
säännöllisesti. Purkuvesien vaikutusta vesistöissä seurataan tehostetun<br />
tarkkailuohjelman mukaisesti.<br />
Käyttötarkkailu<br />
Puhdistusprosessin toimivuutta tarkkaillaan säännöllisellä näytteenotolla.<br />
Selkeytysaltaista otetaan vesinäytteitä 3 krt/vrk, joista analysoidaan pH sekä<br />
metallit Talvivaaran kaivoksen omassa laboratoriossa. Selkeytysaltaista<br />
siirretään vettä puhtaan veden tasausaltaisiin (Avolouhoksessa Kuusilampi,<br />
eteläisellä jälkikäsittelyalueella erilliset altaat) mikäli vedenlaatu täyttää<br />
sille asetetut laatuvaatimukset. Mikäli veden laatu ei täytä vaadittuja ehtoja,<br />
voidaan veden johtaminen tarvittaessa pysäyttää ja jatkaa veden neutraloimista<br />
panostoimisesti neutralointialtaassa.<br />
20
Päästötarkkailu<br />
Vesistöön johdettavan veden laatua seurataan Talvivaaran kaivoksen<br />
oman laboratorion näytteenotolla kerran vuorokaudessa (Kortelammelta<br />
juoksutettavan veden laatua seurataan 3 krt vuorokaudessa ensimmäisen<br />
viikon aikana). Näytteistä analysoidaan pH ja metallit. Lisäksi luontoon johdettavasta<br />
vedestä otetaan kerran viikossa ulkopuolisen laboratorion näytteet<br />
ja vedestä tehdään vastaavat analyysit kuin normaalissa velvoitetarkkailussa<br />
jälkikäsittely-yksiköltä lähtevän veden tarkkailussa. Analyysivalikoima<br />
sisältää kaikki potentiaaliset haitta-aineet uraani mukaan lukien.<br />
Laboratorioanalyysien lisäksi Kuusilammesta ja Kortelammesta lähtevän<br />
veden tarkkailua varten rakennetaan jatkuvatoiminen pH:n ja sähkönjohtavuuden<br />
mittaus sekä automaattinen virtaamamittaus. Automaattiset<br />
mittaukset valmistuvat arviolta helmi–maaliskuussa.<br />
Vaikutustarkkailu<br />
Ilmoituksia koskevat päätökset<br />
Vesistöjä tarkkaillaan tällä hetkellä sekä Oulujoen että Vuoksen vesistössä<br />
tehostetusti. Tehostettu tarkkailu liittyy marraskuussa 2012 tapahtuneeseen<br />
kipsisakka-allasonnettomuuteen. Lisäksi Vuoksen suunnassa Ylä-<br />
Lumijärven ja Lumijoen tarkkailua on tehostettu siten, että Talvivaaran kaivoksen<br />
omien päivittäisten analyysien lisäksi tehdään ulkopuolisen laboratorion<br />
analyysit kerran viikossa. Tehostettua tarkkailua jatketaan ylimääräisten<br />
vesien johtamisen ajan.<br />
Tarkkailutulosten raportointi<br />
Talvivaaran kaivoksen oman laboratorion tarkkailutulokset toimitetaan Kainuun<br />
ja Pohjois-Savon ELY-keskuksille sekä alueen kunnille ja terveysviranomaisille<br />
viikoittain. Konsultti toimittaa ulkopuolisen laboratorion tarkkailutulokset<br />
vastaaville tahoille niiden valmistuttua.<br />
Kainuun ELY-keskuksen päätös 12.2.2013<br />
Kainuun ELY-keskus on päätöksellään 12.2.2013 (KAIELY/5/07.00/2010)<br />
ratkaissut Talvivaara Sotkamo Oy:n 19.12.2012 ja 22.1.2013 tekemät ilmoitukset<br />
seuraavasti:<br />
Asia 1 (Ilmoitus 19.12.2012)<br />
Kainuun ELY-keskus hyväksyy avolouhosveden tilapäisen siirtämisen louhoksen<br />
eteläosaan ja veden neutraloinnin seuraavin ehdoin:<br />
1. Louhoksen eteläisellä käsittelyalueella vedenpinta tulee pitää kaikissa<br />
tilanteissa tason + 223 mmp alapuolella.<br />
2. Louhoksen eteläisen käsittelyalueen sakkojen ja vesien kemiallista tilaa<br />
tulee tarkkailla ja pH taso ylläpitää niin ylhäällä, että saostetut metallit<br />
eivät haponmuodostuksen seurauksena pääse liukenemaan uudelleen.<br />
Em. tarkkailua koskeva yksityiskohtainen suunnitelma tulee toimittaa<br />
Kainuun ELY -keskuksen hyväksyttäväksi viimeistään 28.2.2013<br />
mennessä.<br />
21
3. Eteläiselle käsittelyalueelle kerrostuvat sakat tulee käsitellä Pohjois-<br />
Suomen aluehallintoviraston hyväksymällä tavalla. Sakkojen käsittelyssä<br />
tulee noudattaa Säteilyturvakeskuksen määräyksiä.<br />
4. Toiminnanharjoittajan tulee viipymättä hakea ilmoituksen mukaiseen<br />
toimintaan tarvittavat muut viranomaisluvat.<br />
5. Päätöksen voimassaolo lakkaa 30.6.2013 tai sitä aikaisemmin kun<br />
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ratkaisee asian täytäntöönpanokelpoisella<br />
päätöksellä.<br />
6. Päätös määrätään täytäntöönpantavaksi muutoksenhausta huolimatta.<br />
Asia 2 (Ilmoitus 22.1.2013)<br />
Kainuun ELY-keskus hyväksyy kaivosalueelle varastoitujen vesien tilapäisen<br />
käsittelyn ja johtamisen luontoon seuraavin ehdoin:<br />
1. Ympäristöön johdettavat jätevedet on käsiteltävä hakemuksessa esitetyllä<br />
tavalla niin, että ympäristöön johdettavan veden nikkelipitoisuus on<br />
alle 0,5 mg/l, kuparipitoisuus alle 0,5 mg/l, sinkkipitoisuus alle 1,5 mg/l<br />
ja pH 6-10 johtamisajan virtaamapainotteisena kuukausikeskiarvona.<br />
Toiminta tulee järjestää niin, että pH ei ympäristöön johdettavassa vedessä<br />
ylitä arvoa 11. Yksittäisen näytteen nikkeli- tai kuparipitoisuus ei<br />
saa olla yli 1.0 mg/l eikä sinkkipitoisuus yli 2.0 mg/l.<br />
2. Tämä päätös sallii jätevesien johtamisen hakemuksessa esitetyllä tavalla<br />
Vuoksen ja Oulujoen vesistöalueiden suuntaan siten, että varastoista<br />
johdettavien käsiteltyjen jätevesien määrä on kummankin enintään<br />
vesistöalueen suuntaan 900 000 m 3 . Tätä määrää valvontaviranomainen<br />
voi toteutuneen jäteveden koostumuksen ja mallintamisen perusteella<br />
tarkastella tarvittaessa uudelleen ja antaa poikkeamisen edellytysten<br />
täyttyessä uuden päätöksen asiaan toiminnanharjoittajan hakemuksesta,<br />
mikäli Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ei ole luparajan<br />
lähestymiseen mennessä antanut täytäntöönpanokelpoista päätöstä<br />
hakemuksessa esitettyjen jätevesien johtamista koskevassa asiassa.<br />
3. Toiminnanharjoittajan tulee laatia ja muuttuvan tilanteen myötä tarpeellisilta<br />
osin päivittää suunnitelma vesien johtamisesta pohjoiselta jälkikäsittely-yksiköltä<br />
ja vesien varastointiin käytettävästä Kuusilammesta<br />
niin, että kuormitusmaksimia Kolmisopesta lähtevässä vedessä sulfaatin<br />
osalta voidaan tarvittaessa vähentää. Suunnitelman pohjana tulee<br />
käyttää käytännössä toteutuvia johdettavien jätevesien sulfaattipitoisuuksia.<br />
Yksityiskohtainen suunnitelma tulee toimittaa Kainuun ELYkeskukselle<br />
ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle 15.3.2013 mennessä.<br />
Kainuun ELY-keskus ja/tai Pohjois-Suomen aluehallintovirasto<br />
voivat esitetyn suunnitelman perusteella antaa lisämääräyksiä vesien<br />
johtamisen ja varastoinnin osalta mikäli ne esitettävän suunnitelman<br />
perusteella ovat tarpeellisia.<br />
22
4. Jätevesien johtaminen Vuoksen vesistöalueen suuntaan tulee mahdollisuuksien<br />
mukaan järjestää niin, että vedet johdetaan Ylä-Lumijärven<br />
ohi niin, että järven pohjaan kerrostuneet metalliyhdisteet eivät vesien<br />
johtamisen vaikutuksesta kulkeudu alapuolisiin vesistöihin.<br />
5. Toiminnanharjoittajan tulee kaikin mahdollisin tavoin pyrkiä minimoimaan<br />
johdettavan jäteveden määrä järjestämällä sulamis- ja valumavesien<br />
käsittely erillisenä mahdollisimman laajalla osalla varastoaltaiden<br />
valuma-alueesta niin, että kaivospiirin ulkopuolelle päätyvä kuormitus<br />
pystytään minimoimaan. Selvitys toteutetuista ja toteutettavista toimenpiteistä<br />
tulee toimittaa Kainuun ELY-keskukselle viimeistään<br />
28.2.2013 mennessä. Järjestelyistä ja niiden toteuttamisesta tulee tarpeellisilta<br />
osin tehdä YSL 62 §:n mukainen ilmoitus.<br />
6. Toiminnanharjoittajan tulee selvittää myös muiden kuin hakemukseen<br />
sisältyvien varastoitujen, johdettaviksi aiottuja vesiä korvaavien vesien<br />
käsittelymahdollisuudet niin, että kaivospiirin alueelta ulos johdettavan<br />
veden laatu erityisesti sulfaatin osalta saadaan mahdollisimman alhaiseksi.<br />
Selvitys tulee toimittaa Kainuun ELY-keskukselle viimeistään<br />
15.3.2013 mennessä.<br />
7. Toiminnan tarkkailu tulee järjestää hakemuksessa esitetyllä tavalla.<br />
Tarkkailua tulee tarvittaessa täydentää Kainuun ELY-keskuksen määräämällä<br />
tavalla. Tarkkailutulokset on toimitettava heti niiden valmistuttua<br />
Kainuun ja Pohjois-Savon ELY-keskuksille, Sotkamon kunnalle,<br />
Kajaanin kaupungille, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän<br />
ympäristöterveydenhuollolle, Ylä-Savon SOTE:lle sekä Säteilyturvakeskukselle.<br />
8. Mikäli tarkkailussa tai muulla perusteella ilmenee, että vesistöön johdettavan<br />
veden laatu ei täytä tämän päätöksen ehdon 1 (asia 2) rajaarvoja,<br />
on vesistöön johtaminen lopetettava välittömästi ja asiasta on<br />
ilmoitettava Kainuun ELY-keskukselle.<br />
9. Toiminnanharjoittajan tulee viipymättä hakea Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta<br />
lupa jätevesien puhdistamisesta syntyvien sakkojen käsittelylle<br />
ja sijoittamiselle.<br />
10. Toiminnanharjoittajan tulee viipymättä hakea ilmoituksen mukaiseen<br />
toimintaan tarvittavat muut viranomaisluvat.<br />
11. Päätöksen voimassaolo lakkaa 30.6.2013 tai sitä aikaisemmin kun<br />
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ratkaisee asian täytäntöönpanokelpoisella<br />
päätöksellä.<br />
12. Päätös määrätään täytäntöönpantavaksi muutoksenhausta huolimatta.<br />
ELY-keskus siirsi aluehallintoviraston ratkaistavaksi ylimääräisten vesien<br />
johtamista ja käsittelyä koskevan asian (asia 2) siltä osin kuin se ei katsonut<br />
olevansa toimivaltainen päättämään asiasta YSL 62 §:n mukaisessa<br />
ilmoitusmenettelyssä. Tämän perusteella nyt käsiteltävänä oleva asia tuli<br />
vireille aluehallintovirastossa edellä kohdassa ”Hakemus ja sen vireilletulo”<br />
ilmenevästi.<br />
Päätöksestä on valitettu.<br />
23
HAKEMUS<br />
Vaasan hallinto-oikeuden välipäätökset 2.4.2013 ja 19.4.2013<br />
Hallinto-oikeus on välipäätöksellään 2.4.2013 kieltänyt ja keskeyttänyt Kainuun<br />
ELY-keskuksen 12.2.2013 antaman päätöksen täytäntöönpanon valitusten<br />
hallinto-oikeuskäsittelyn ajaksi asian 2 osalta siten, että ilmoituksen<br />
mukaisten jätevesien johtaminen Vuoksen vesistön suuntaan on toteutettava<br />
siten, että kyseisten jätevesien määrä voi olla enintään 7 % Kalliojoen<br />
sen hetkisestä virtaamasta. Jätevesien juoksutus on toteutettava siten, että<br />
vedet johdetaan Ylä-Lumijärven ohi. Mahdollisesti jo aloitettu edellä mainitun<br />
virtaamamäärän ylittävä jätevesien johtaminen Vuoksen vesistöalueelle<br />
tai kyseisten jätevesien johtaminen Ylä-Lumijärveen ilman järven ohittamista<br />
on heti keskeytettävä. Hallinto-oikeus ei muilta osin ole kieltänyt eikä<br />
keskeyttänyt ELY-keskuksen antaman päätöksen täytäntöönpanoa asiassa<br />
1 ja 2. Määräys on voimassa siihen saakka, kunnes pääasiaa koskevat<br />
valitukset on ratkaistu tai kunnes asiasta toisin määrätään.<br />
Hallinto-oikeus on 19.4.2013 antamallaan välipäätöksellä nro 13/0101/1<br />
hylännyt Talvivaara Sotkamo Oy:n vaatimukset välipäätöksensä 2.4.2013<br />
nro 13/0081/1 muuttamisesta ja yhtiön pyynnön katselmuksen järjestämisestä.<br />
Hallinto-oikeus on pysyttänyt voimassa välipäätöksen 2.4.2013.<br />
Muutokset ympäristö- ja vesitalouslupaan ja niiden perustelut<br />
Hakemuskirjelmässään 26.2.2013 Talvivaara Sotkamo Oy on tarkentanut<br />
hakemustaan seuraavasti:<br />
Yhtiöllä on jo nykyisellään ympäristöluvan lupaehtojen täydennystä koskeva<br />
hakemus AVI:n käsiteltävänä (vireillä aluehallintovirastossa diaarinumerolla<br />
PSAVI/58/04.08/2011). Koska ylimääräisten vesien käsittelyssä ja<br />
poisjohtamisessa ELY‐keskuksen tekemästä ratkaisusta huolimatta edelleen<br />
kyse poikkeuksellisesta tilanteesta, joka vaatii kiireellisen ratkaisun,<br />
hakija hakee YSL 28 § 3 momentin mukaista rajattua muutosta ympäristö‐<br />
ja vesitalouslupansa vesien johtamista koskeviin lupaehtoihin. Muilta osin<br />
ympäristö- ja vesitalouslupaa ei tässä yhteydessä esitetä muutettavaksi,<br />
vaan näiltä osin kokonaisvaltainen tarkistaminen tulee tapahtumaan aluehallintovirastossa<br />
jo vireillä olevan lupaehtojen tarkistamishakemuksen yhteydessä.<br />
Voimassa olevaan ympäristö‐ ja vesitalouslupaan haetaan muutosta seuraavilta<br />
osin:<br />
Ensisijaisesti voimassa olevan ympäristöluvan vuosittainen vesipäästökiintiö<br />
(enintään 1,3 Mm 3 ) tulee vähintäänkin väliaikaisesti poistaa. Hakija hakee<br />
ensisijaisesti lupamääräyksen muutosta voimassa olevan ympäristöluvan<br />
lupamääräykseen 9, jossa käsiteltyjen vesien vuosittaiseksi vesikiintiöksi<br />
on määritelty 1,3 Mm 3 ja sallittu purkuveden virtaama on suhteutettu<br />
Kalliojoen virtaamaan (purkuveden määrä enintään 7 % Kalliojoen virtaamasta).<br />
Yhtiö hakee muutosta siten, että kyseisiä lupamääräyksiä ei<br />
sovelleta, kunnes uusi lupapäätös on annettu.<br />
Perusteluina 1,3 Mm 3 vesikiintiön poistamiselle hakija esittää, että kipsiallasonnettomuudesta<br />
johtuen kaivokselle on muodostunut poikkeustilanne,<br />
joka edellyttää ylimääräisten vesivarastojen purkamista riskitason pienentämiseksi.<br />
Lisäksi purkuvesien johtamisen osalta toiminta on muuttunut<br />
oleellisesti verrattuna alkuperäisessä lupapäätöksessä määriteltyyn tilan-<br />
24
Täytäntöönpanoa koskeva hakemus<br />
Hakemuksen pääasialliset perustelut<br />
teeseen. Alkuperäisessä luvassa Vaasan hallinto-oikeus määritteli purkuvesien<br />
määrän ja laadun seurantapisteeksi loppuneutraloinnin (LONE)<br />
purkuputken tehdasalueella. Eli purkuvesikiintiö 1,3 Mm 3 on mitattu LONEputkesta,<br />
ei jälkikäsittely-yksiköiltä lähtevästä vedestä. Kipsiallasonnettomuuden<br />
jälkeen tilanne on muuttunut siten, että Vuoksen vesistöön johdettavan<br />
veden osalta virtaaman seuranta on siirtynyt eteläiseltä jälkikäsittelyalueelta<br />
lähtevän veden purkupisteelle, eli Kortelammen padolle. Kortelammen<br />
padolla vedet käsitellään vastaamaan LONE-ylitteen laatua, jolloin<br />
sekä veden laadun että määrän seuraaminen siirtyy luonnollisesti sellaiseen<br />
kohtaan, jonka jälkeen käsittelyä ei enää tapahdu ja vedet johdetaan<br />
luontoon. Tämä tarkoittaa sitä, että kiintiöön laskettava vesimäärä on lisääntynyt<br />
saman verran, kuin Kortelammen padon valuma-alueelle muodostuu<br />
vuoden aikana sade- ja valumavesiä. Kyseiseltä alueelta kerätyt<br />
sade- ja valumavedet joudutaan käsittelemään, mikä tarkoittaa arviolta<br />
noin 0,8 Mm 3 vesiylimäärää pelkästään kevään aikana voimassa olevan<br />
luvan mukaiseen tilanteeseen verrattuna. Vuositasolla Kortelammen padolle<br />
kertyy valumavesiä noin 1,4 Mm 3 .<br />
Toissijaisesti päästökiintiötä koskevaa määräystä tulee muuttaa siten, että<br />
mahdollistetaan kaivosalueelle varastoidun ylimääräisen käsittelytarpeessa<br />
olevan veden (3,8 Mm 3 ) johtaminen kaivosalueelta vuosittaisen kiintiön lisäksi<br />
(huomioiden sen määrän, mitä luvanantamishetkeen mennessä on<br />
YSL 62 §:n nojalla johdettu pois Kainuun ELY‐keskuksen (KAIELY)<br />
12.2.2013 antaman päätöksen mukaisesti).<br />
Mikäli vuosittaista LONE-kiintiötä ei vähintäänkin väliaikaisesti poisteta, yhtiö<br />
hakee oikeutta käyttää kiintiötä puhdistettujen avolouhos- ja valumavesien<br />
johtamiseen. (ks. myös jäljempänä kohta 8). LONEa käytetään jatkossa<br />
ensisijaisesti suljetun vesikierron aikaansaamiseksi rakennetun<br />
käänteisosmoosilaitoksen syöttövetenä. Tämän jälkeen osa kiintiön mukaisesta<br />
vesimäärästä (1,3 Mm 3 /a) johdetaan luontoon avolouhosveden käsittelyprosessin<br />
tai jälkikäsittelyalueilla olevien puhdistusprosessien kautta.<br />
Yhtiön näkemyksen mukaan ylimääräisiä vesiä ei voida turvallisesti varastoida<br />
kaivosalueella, vaan ne tulee mahdollisimman nopeasti johtaa puhdistettuna<br />
ja hallitusti ympäristöön. Tälle toimenpiteelle on nyt haettu ympäristönsuojelulain<br />
28 §:n 3 momentin mukaan ympäristölupaa. Muilta osin<br />
yhtiön lupaa ei tässä yhteydessä esitetä muutettavaksi<br />
Yhtiö hakee asiassa ympäristönsuojelulain 101 §:n nojalla päätöksen täytäntöönpanoa<br />
muutoksenhausta huolimatta. Perusteluina yhtiö käyttää sitä,<br />
että haettu ylimääräisten vesien johtamislupa perustuu pakottavaan<br />
tarpeeseen ja on välttämätöntä riskien hallinnan kannalta. Yhtiö esittää vakuudeksi<br />
50 000 euroa, ja hyväksyttäväksi vakuusmuodoksi pankkitakausta,<br />
takausvakuutusta tai käteistalletusta. Yhtiön näkemys vakuuden suuruudesta<br />
perustuu siihen, että ylimääräisten vesien laatu vastaa hakijan<br />
toiminnan normaalin poisjohdettavan prosessiveden laatua. Johdettavan<br />
veden laatua seurataan säännöllisesti, ja johtaminen voidaan keskeyttää,<br />
mikäli veden laatu poikkeaa asetetuista lupamääräyksistä.<br />
Jotta Talvivaaran kaivoksen vesitase saadaan hallintaan myös pidemmällä<br />
aikajänteellä, on ensiarvoisen tärkeää, että ylimääräiset vedet saadaan<br />
johdettua pois kaivosalueelta ja kaivoksen toiminta normalisoitua. Ylimääräisille<br />
vesille riittävän varastointikapasiteetin rakentamisella ei pystytä riit-<br />
25
HAKEMUKSEN TÄYDENNYKSET<br />
Täydennys 26.2.2013<br />
tävän nopeasti alentamaan ylimääräisen veden aiheuttamaa kohonnutta<br />
riskitasoa eikä varastotilavuuden merkittävä lisääminen ole myöskään oikea<br />
ratkaisu pitkällä tähtäimellä. Toiminnan palauttaminen normaalitilanteeseen<br />
edellyttää myös louhoksen tyhjentämistä, koska prosessiin tarvitaan<br />
tuoretta malmia myös vesienhallinnan varmistamiseksi.<br />
Yhtiö esittää, että nyt vireillä oleva asia ratkaistaisiin ympäristönsuojelulain<br />
28 §:n 3 momentin mukaisena asiana siten, että lupaharkinta suoritettaisiin<br />
vain veden johtamista koskevien määräysten osalta. Korkeimman hallintooikeuden<br />
oikeuskäytännön perusteella ympäristönsuojelulain 28 §:n 3<br />
momentin perusteella haettava lupa voidaan käsitellä siten, että voidaan<br />
antaa tarpeelliset määräykset vain haettua muutosta koskien eli antamatta<br />
uudelleen kaikkia toimintaa koskevia lupamääräyksiä (KHO 26.8.2005 t.<br />
2140 ja KHO 17.1.2012 t. 213). Yhtiö esittää, että veden juoksutusta koskeva<br />
asia toiminnan riskitason hallitsemiseksi käsiteltäisiin kiireellisenä siten,<br />
että annetaan vain veden juoksuttamista koskevat määräykset. Voimassa<br />
oleva ympäristölupa kokonaisuudessaan tulee tarkistettavaksi<br />
yhtiön aikaisemmin jättämän tarkistamishakemuksen mukaisesti myöhemmin<br />
vuonna 2013.<br />
Asiassa on syytä kiinnittää huomiota myös siihen, että muilla kaivoksilla<br />
Suomessa ei tyypillisesti ole määräystä suurimmasta sallitusta vuosittaisesta<br />
vesipäästöstä. Kaivosten ympäristöluvissa on yleensä määrätty suurimmasta<br />
sallitusta virtaamasta, suurimmista haitta-ainepitoisuuksista sekä<br />
mahdollisesti suurimmasta sallitusta vuosittaisesta haitta-ainekuormasta.<br />
Tällaiset määräykset ovat luonteeltaan riittävän joustavia ottaen huomioon<br />
toiminnan luonteen ja sen, ettei toiminnanharjoittajalla ole mahdollisuutta<br />
kaikilta osin vaikuttaa alueelle kertyvän veden määrään. Määräykset ovat<br />
kuitenkin olleet riittäviä turvaamaan ympäristönsuojelun tavoitteet. Näin ollen<br />
myös Talvivaaran lupaa tulisi muuttaa siten, että siinä ei määrätä suurimmasta<br />
sallitusta vuosittaisesta vesipäästömäärästä vaan annetaan<br />
määräykset suurimmasta sallitusta haitta-ainekuormituksesta.<br />
Ympäristölupaprosessi on oikeusharkintainen menettely, joka pohjautuu<br />
käsillä olevaan hakemukseen. Koska nyt on haettu lupaa johtaa ylimääräiset<br />
vedet pois kaivosalueelta, hakemuksen käsittelyssä olisi hakijan näkemyksen<br />
mukaan lähdettävä siitä, että siihen sisällytetään mahdollisesti tarpeellisena<br />
pidettävät lupamääräykset tämän mahdollistamiseksi.<br />
Hakija on 20.2.2013 aluehallintoviraston pyynnöstä täydentänyt hakemustaan.<br />
Seuraavassa esitetään selvyyden vuoksi sekä aluehallintoviraston<br />
pyytämät tiedot että yhtiön vastaukset:<br />
Pyydetyt tiedot 1<br />
Ilmoituksen ja siitä annetun KAIELY:n päätöksen mukaan kaivosalueella<br />
on eri kohteisiin varastoituna vettä noin 7 Mm 3 (kipsisakka-altaissa noin<br />
3,15 Mm 3 , avolouhoksessa noin 1,8 Mm 3 , eteläisellä jk-yksiköllä 1,8 Mm 3<br />
ja pohjoisella jk-yksiköllä Haukilammessa 0,2 Mm 3 ). Selkeä ja yksiselitteinen<br />
kooste kaivosalueella eri kohteissa olevien vesien määrästä ja laadusta<br />
(eriteltynä myös mistä eri jakeista ja niiden osuuksista varastoitu vesi<br />
muodostuu) sekä tällä hetkellä olevasta todellisesta varoallastilavuuden<br />
tarpeesta.<br />
26
Kipsialtaan<br />
lohkot<br />
Talvivaaran vastaus:<br />
Kaivosalueella on tällä hetkellä noin 3,8 Mm 3 ylimääräisiä vesiä, jotka<br />
yhtiön näkemyksen mukaan tulee käsitellä ja johtaa käsiteltyinä luontoon,<br />
jotta vältytään vesien aiheuttamilta lisäriskeiltä ja mahdollistetaan kaivoksen<br />
normaali toiminta. Vedestä noin 1 Mm 3 on kipsialtaan vuotovesiä ja loput<br />
kipsialtaan vesillä kontaminoitunutta vettä. Kipsisakka-altaille edelleen<br />
varastoituneena olevat vedet (noin 3,15 Mm 3 ) eivät sisälly 3,8 Mm 3 vesimäärään,<br />
jolle on haettu Kainuun ELY-keskukselta YSL 62 §:n mukaisella<br />
ilmoituksella käsittely- ja johtamislupaa. Kipsisakka-altailla olevan vesivaraston<br />
purkaminen on tarkoitus toteuttaa pidemmällä aikavälillä<br />
(ks. kohta 3). Kaivosalueella olevien vesien tilavuus- ja laatutiedot on esitetty<br />
liitteessä.<br />
Eteläinen jälkikäsittelyalue toimii kipsialtaiden varoaltaina. Eteläisellä jälkikäsittelyalueella<br />
tulee olla kaikissa tilanteissa varotilavuutta vähintään sama<br />
määrä, kuin kullakin kipsialtaan lohkolla on potentiaalista vuototilavuutta<br />
eli varastoitua liuosta. Lohkoilla 1–4 tarvittava varotilavuus vastaa kunkin<br />
altaan liuostilavuutta. Lohkot 5–6 ovat yhdistettyjä altaita, ja lohkot on erotettu<br />
toisistaan reunoja matalammalla välipenkereellä. Lohkojen 5-6 potentiaalinen<br />
vuototilavuus muodostuu seuraavasti: esim. lohkon 5 potentiaalinen<br />
vuototilavuus on koko 5–6 lohkon välipenkereen yläpuolinen liuostilavuus<br />
+ lohkolla 5 olevan liuosmäärän tilavuus välipenkereen alapuolella.<br />
Tällä hetkellä eteläisellä jälkikäsittelyalueella on noin 1,2 Mm 3 varotilavuutta,<br />
jos Kortelammen padossa vedenpinta nostetaan padon ylivuotokynnyksen<br />
tasolle. Kunkin kipsiallaslohkon potentiaalinen vuototilavuus helmikuussa<br />
2013 on esitetty alla olevassa taulukossa:<br />
Potentiaalinen vuototilavuus<br />
m 3<br />
Varotilavuus m 3 (Kortelammen<br />
pato ylivuotokyn-<br />
nyksen tasolla)<br />
Lohko 1 Ei liuosta 1 200 000 1 900 000<br />
Lohko 2 647 401 1 200 000 1 900 000<br />
Lohko 3 586 258 1 200 000 1 900 000<br />
Lohko 4 78 470 1 200 000 1 900 000<br />
Lohko 5 1 300 267 1 200 000 1 900 000<br />
Lohko 6 1 457 467 1 200 000 1 900 000<br />
Varotilavuus m 3 (Kortelammen<br />
pato hätä-HWtasolla)<br />
Taulukosta on havaittavissa, että mikäli kipsialtaiden lohkoilla 2–4 tapahtuisi<br />
vuoto, eteläisen jälkikäsittelyalueen varotilavuus olisi tällä hetkellä riittävä.<br />
Mikäli vuoto tapahtuisi lohkolla 5 tai 6, varotilavuutta olisi liian vähän,<br />
kun Kortelammen varotilavuus lasketaan padon ylivuotokynnyksen korkeuden<br />
mukaan. Vuototilanteessa Kortelammen padon vedenpinta voitaisiin<br />
nostaa tilapäisesti hätä-HW -tasolle, jolloin varotilavuutta olisi käytettävissä<br />
noin 1,9 M m 3 . Kortelammen vedenpinnan nostaminen hätä-HW -<br />
tasolle sisältää riskejä padon tiiveyden ja rakenteen kannalta, joten yhtiön<br />
näkemyksen mukaan vettä ei tule nostaa hätä-HW -tasolle kuin äärimmäisessä<br />
hätätilanteessa.<br />
Edellä esitetyssä laskelmassa ei ole huomioitu kevään sulamisvesiä, joita<br />
arvioidaan tulevan Kortelammen padolle noin 0,5–1 M m 3 . Suurin riski aiheutuisi,<br />
mikäli kevättuvat jouduttaisiin säilömään jälkikäsittelyaltaisiin ja<br />
keväällä tapahtuisi vuoto kipsialtaan lohkoilla 5 tai 6. Tällöin olisi erittäin<br />
suuri riski, että vettä päätyisi puhdistamattomana luontoon. Hakijan näkemyksen<br />
mukaan ainoa keino pienentää riskiä on Kortelammen vesien käsittely<br />
sekä hallittu vesien johtaminen Kortelammen padolta etelään.<br />
27
Bioliuotuksessa varotilavuuksilla tarkoitetaan sellaista allastilavuutta, johon<br />
esimerkiksi sähkökatkon sattuessa voidaan varastoida liuotuskasoilta painovoimaisesti<br />
vapautuva PLS-liuos. Kasteluliuosta vapautuu pumppaamojen<br />
pysähtymisen jälkeenkin vielä useita päiviä, joten niin kutsutuilla alaaltailla<br />
ja ala-altaiden varoaltailla tulee olla tälle liuokselle varotilavuutta.<br />
Mitoitusperusteena primääriliuotuksessa on ollut kasteluliuosvirtaama<br />
5 dm 3 /m 2 /h, mikä vastaa koko primäärin alueella noin 8000 m 3 /h PLSvirtaamaa.<br />
PLS-virtaama kerätään PLS-altaille, joita on kullakin neljästä<br />
lohkosta oma, noin 42 000 m 3 allas. Normaalitilanteessa PLS-altaiden täyttöaste<br />
on noin 50 %, jolloin sähkökatkon sattuessa varotilavuutta olisi noin<br />
12 h sähkökatkon ajalle. Lisäksi PLS-altaille on rakennettu varoallas, niin<br />
kutsuttu EM-allas, jonka tilavuus 200 000 m 3 vastaa 24 h sähkökatkon ajalle<br />
varautumista. Tällä hetkellä PLS-altaat ovat käytännössä täynnä ja EMaltaan<br />
varotilavuutta on jäljellä noin 29 000 m 3 .<br />
Mitoitusperusteena sekundääriliuotuksessa on ollut kasteluliuosvirtaama<br />
2 dm 3 /m 2 /h. Tyypillinen toteutunut kasteluliuosvirtaama sekundäärin<br />
1-lohkolla on ollut noin 2500 m 3 /h ja sekundäärin 2-lohkolla noin<br />
2 200 m 3 /h. Sähkökatkon sattuessa 1-lohkon ala-altaita ovat DP1, SLS1 ja<br />
SEM1 ja 2-lohkon ala-altaita ovat SLS2 ja SEM3. 12 h sähkökatko vaatisi<br />
noin 30 000 m 3 vapaata tilavuutta ala-altailla kummallakin lohkolla. Tällä<br />
hetkellä varotilavuutta on molemmille lohkoille yhteensä 29 000 m 3 .<br />
Avolouhos ei kuulu varsinaisesti kaivoksen varotilavuuteen. Kuitenkin äärimmäisissä<br />
poikkeustilanteissa louhokseen voidaan johtaa raffinaatin (tehtaan<br />
paluuliuoksen) kautta liuoksia, mikäli bioliuotuskierrossa on ylimäärin<br />
liuosta eikä varoaltaissa ole riittävästi tilavuutta. Avolouhosta ei kuitenkaan<br />
voida käyttää jatkuvasti varastona liuoksille tai ylimääräisille vesille, mutta<br />
poikkeustilanteessa lyhytaikainen varastointimahdollisuus on mahdollista.<br />
Sekä vanhan kaivoslain (503/1965) 47 §:ssä että uuden kaivoslain<br />
(621/2011) 18 §:ssä asetetaan toiminnanharjoittajalle velvollisuus huolehtia<br />
siitä, ettei kaivoksen ja esiintymän tulevaa käyttöä ja louhimistyötä vaaranneta.<br />
Myös velvoitteet veden pitkäaikaiselle varastoimiselle avolouhokseen<br />
louhintaa ja kaivostoimintaa haittaavalla tavalla on louhimistyön vaarantamiskiellon<br />
vastaista, eikä varastointia kaivoslain mukaisten keskeisten<br />
oikeusperiaatteiden ja nimenomaisten sääntöjen vastaisesti näin ollen voida<br />
edellyttää ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä.<br />
Pyydetyt tiedot 2<br />
PSAVI:lle 19.10.2012 toimitetun täydennyksen mukaan kaivosalueelle oli<br />
syyskuun loppuun mennessä kertynyt poikkeuksellisista sateista 1,7 Mm 3 :n<br />
vesiylimäärä. Kipsisakka-altaille oli kertynyt vuoden 2012 aikana vettä noin<br />
0,8 Mm 3 . Avolouhokseen oli varastoituneena noin 1,4 Mm 3 vettä, joka on<br />
sinne normaalisti kertyvää kalliopohjavettä ja sadevettä sekä kipsisakkaaltaalta<br />
pumpattua altaan ylitevettä. Lisäksi louhoksen eteläosasta oli<br />
pumpattu kuivatusvesiä Kuusilampeen, jossa oli varastoituneena vettä<br />
noin 0,35 Mm 3 . Vettä oli tuolloin myös jälkikäsittely-yksiköissä, joissa olevien<br />
vesien määrää ei täydennyksessä mainittu.<br />
Edellä mainittuun ja kohtaan 1 viitaten yksityiskohtainen selvitys vesitaseen<br />
muutoksista sekä toimintaa haittaavan ja päästöjä aiheuttavan ylimääräisen<br />
veden määrän kasvusta ottaen huomioon PSAVI:lle 19.10.2012<br />
toimitetussa täydennyksessä esitetyt tiedot lokakuun alun vesitilanteesta<br />
sekä kipsisakka-altaan vuodon yhteydessä (arviolta 0,22 Mm 3 ) sekä<br />
28
Kuusilammen tyhjennyksen yhteydessä noin 0,35 Mm 3 poistuneen veden<br />
määrä.<br />
Talvivaaran vastaus:<br />
Talvivaaran 19.10.2012 toimittamassa lupahakemuksen täydennyksessä<br />
on kerrottu vuoden 2012 poikkeuksellisesta sadannasta ja ilmoitettu poikkeuksellisesta<br />
sadannasta johtuva, vuoden 2012 tammikuun ja lokakuun<br />
välisenä aikana kaivosalueelle kertyneiden ylimääräisten vesien määrä<br />
(noin 2,5 Mm 3 ). Tuossa vaiheessa ylimääräistä vettä oli kertynyt vuoden<br />
2012 aikana 0,8 Mm 3 kipsialtaille, 1,4 Mm 3 louhokseen ja 0,35 Mm 3 Kuusilampeen.<br />
Ilmoitetussa 2,5 Mm 3 vesimäärässä ei ole mukana kipsialtaille<br />
aikaisempina vuosina varastoituneen veden määrää eikä myöskään jälkikäsittelyalueilla<br />
olevia vesiä, koska siellä tilanne oli lokakuussa normaali,<br />
eli vettä juoksutettiin niiden läpi eikä veden varastoinnille ollut tarvetta.<br />
Vuoden 2012 lokakuusta tilanne kehittyi vuoden 2013 alkupuolelle tultaessa<br />
siten, että kaivosalueelle oli kertyneenä noin 3,8 Mm 3 ylimääräisiä ja<br />
kontaminoituneita vesiä (0,2 M m 3 pohjoisella jälkikäsittelyalueella,<br />
1,8 Mm 3 eteläisellä jälkikäsittelyalueella ja 1,8 Mm 3 avolouhosalueella).<br />
Merkittävin ero ylimääräisten vesien lisääntymisessä lokakuusta 2012 helmikuuhun<br />
2013 on, että jälkikäsittelyalueilla on lokakuun tilanteeseen verrattuna<br />
varastoituneena huomattava määrä kipsiallasvesillä kontaminoituneita<br />
vesiä. Eteläisellä jälkikäsittelyalueella 1,8 Mm 3 vesitilavuudesta noin<br />
1 Mm 3 on varsinaista kipsialtaan vuotovettä ja 0,8 Mm 3 valumavesiä, jotka<br />
on jouduttu varastoimaan kipsiallasonnettomuuden jälkeen. Patojen valuma-alueella<br />
olevien lähteiden ja alueen valumaolosuhteiden johdosta veden<br />
määrä padoissa kasvaa päivittäin 5000–7000 m 3 . Avolouhoksessa varastoidun<br />
veden määrä on kasvanut lokakuusta 2012 helmikuuhun 2013<br />
noin 0,4 Mm 3 . Ylimääräisistä vesivarastoista on poistunut liuosta lokakuun<br />
2012 jälkeen seuraavasti: Kuusilammesta on tyhjennetty noin 0,35 Mm 3<br />
vettä sekä kipsiallasvuodon aikana luontoon on päässyt 0,236 Mm 3 vuotovesiä<br />
(etelän suuntaan 0,216 M m 3 ja pohjoisen suuntaan 0,02 Mm 3 ).<br />
Avolouhoksen vedestä merkittävä osa on louhokseen kertynyttä sade- ja<br />
valumavettä, jota ei ole voitu ottaa normaaliin tapaan prosessiin kevään<br />
2012 jälkeen. Avolouhoksessa olevan veden tilavuudesta arvioidaan olevan<br />
noin puolet kipsialtaalta pumpattua ylitettä. Liitteessä on esitetty kaivosalueella<br />
olevien vesien tilavuus- ja laatutiedot helmikuussa 2013.<br />
Pyydetyt tiedot 3<br />
Kipsisakka-altaita ja niiden patoja ei ole tarkoitettu veden varastointiin.<br />
Kipsisakka-altaissa on hakemuksen mukaan vielä noin 3,15 Mm 3 vettä,<br />
jonka pH on alhainen sekä metalli- ja sulfaattipitoisuudet ovat korkeat. Kipsisakka-altaan<br />
vuoto lohkolta 1 purkautui Vuoksen vesistön suuntaan osittain<br />
uuden osa lohkojen 4, 5 ja 6 alta. Kipsisakka-altaiden alla ainakin lohkojen<br />
1, 4, 5 ja 6 alla on ilmeisesti tässä tilanteessa riskin muodostava hyvin<br />
vettä johtava kerros. Esitys toimenpideaikatauluineen kipsisakkaaltaiden<br />
palauttamisesta pysyvästi lainvoimaisen luvan mukaiseen käyttötilanteeseen<br />
(ei vesivarastoallas) samalla vuotoriskiä merkittävästi pienentäen<br />
kohtuullisen nopeasti johtamalla vedet pois riskialttiista altaista vaihtoehtoiseen<br />
varastointipaikkaan. Vaihtoehtoinen tarkastelu mahdollisuuksista<br />
muuttaa kipsisakka-allas tai osia siitä rakenteellisesti vesivarastoallaskäyttöön<br />
soveltuvaksi tekemällä allasalueen ympärille sellaiset uudet<br />
rakenteet, jotka täyttävät vesistöpadon vaatimukset erityisesti vettä pidättävän<br />
rakenteen osalta (korjaaminen teräsponteilla, injektoinneilla ym. tai<br />
uusilla patorakenteilla esim. nykyisten patojen ulkopuolelle).<br />
29
Talvivaaran vastaus:<br />
Vuototilanteessa vettä virtasi myös kipsialtaan 2 alitse kohti etelää. Tämän<br />
vuoksi Kainuun ELY-keskus on antanut 21.11.2012 metallitehtaan käynnistämistä<br />
koskevassa lausunnossaan määräyksen, että veden varastointia<br />
altailla tulee vähentää. Määräykseen ei ole sisältynyt turvallisen vedenpinnan<br />
tason määrittelyä. Kipsialtaan lohkojen 5–6 vedenpintaa on alennettu<br />
vuototilanteen jälkeen. Vedenpinnan tasoa tullaan laskemaan edelleen,<br />
vesivaraston purkamisnopeus on riippuvainen siitä, kuinka paljon vesiä<br />
voidaan hyödyntää prosessissa ja kuinka paljon vettä voidaan juoksuttaa<br />
luontoon vuosien 2013 ja 2014 aikana. Koska loppuneutraloinnin ja raudansaostuksen<br />
alitteet ovat vesipitoisia sakkoja, altailla tulee olemaan jatkossakin<br />
vettä. Tavoitteena kuitenkin on, että vesimäärä on mahdollisimman<br />
vähäinen. Kipsialtailla varastoitavaa vesimäärää rajoitetaan jatkossa<br />
vähintään sille tasolle, ettei kipsialtaan lohkoilla ole suurempaa vesimäärää,<br />
kuin etelän jälkikäsittelyaltailla/turvapadoilla on varotilavuutta. Altaiden<br />
vedenlaatua seurataan jatkossa säännöllisesti otettavilla näytteillä. Altaiden<br />
pH pyritään pitämään turvallisella tasolla siten, ettei kipsialtaalle johdeta<br />
muita vesiä kuin raudansaostuksen ja loppuneutraloinnin alitteita.<br />
Yhtiö on aiemmin muuttanut oma-aloitteisesti ilman asiaa koskevaa lupa-<br />
tai viranomaismääräystä kipsisakka-allaslohkojen 2-6 altaiden rakennetta<br />
siten, että lohko 2:n luiskiin sekä lohkojen 3-6 luiskiin ja pohjalle on lisätty<br />
HDPE-kalvon alle bentoniittimatto ylimääräiseksi tiivistekerrokseksi. Lohkot<br />
2-6 ovatkin toimineet moitteettomasti, ja tapahtuneet vuodot ovat kaikki olleet<br />
lohkolla 1. Yhtiön näkemyksen mukaan lohkojen 2-6 rakenteiden johdosta<br />
vesien lyhytaikainen varastointi altaissa on perusteltua edellyttäen,<br />
että kipsialtaiden liuosmääriä vähennetään jatkuvasti ja kipsisakka/liuossuhdetta<br />
parannetaan ja että eteläiselle jälkikäsittelyalueelle järjestetään<br />
viivytyksettä kipsialtaiden liuosmääriä vastaava varastointikapasiteetti. Hakijan<br />
näkemyksen mukaan olemassa olevilla kipsisakka-altailla ei voida<br />
järkevästi toteuttaa sellaisia rakenteellisia lisämuutoksia, joilla niitä muutettaisiin<br />
paremmin ja riskittömämmin vedenvarastointiin soveltuvaksi. Lisäksi<br />
on huomattava, että puheena olevia rakenteellisia lisämuutoksia ei missään<br />
olosuhteissa ehdittäisi tehdä vuoden 2013 aikana, vaan ne saataisiin<br />
päätökseen aikaisintaan vuoden 2014 kesällä, johon mennessä yhtiön<br />
akuutti vesitilanne on jo täytynyt ratkaista. Yhtiön näkemys on näin ollen,<br />
että veden varastointikapasiteetin lisäys nykyisiä kipsialtaita muuttamalla ei<br />
ole kestävä ja järkevä tapa hoitaa nykyiseen vesitaseeseen liittyvät haasteet.<br />
Kipsialtaita voidaan käyttää jatkossa turvallisesti ainoastaan altailla<br />
olevan veden määrää rajoittamalla.<br />
Yhtiö toteaa myös, että voimassaolevan luvan mukaan kipsisakka-altaissa<br />
varastoidaan lupaehdon 45 mukaisesti vesipitoisia sakkoja, minkä lisäksi<br />
lupaehdon 6 nojalla altaita käytetään kaivoksen rakentamisvaiheessa<br />
myös vesien varastoimiseen.<br />
Pyydetyt tiedot 4<br />
Perusteltu selvitys vesien varastotilavuuden/turva-allastilavuuden rakentamismahdollisuuksista<br />
siten, että tarkastellaan vähintään seuraavia vaihtoehtoisia<br />
mahdollisuuksia:<br />
a) Kaikki alueella vielä varastoitu vesi varastoidaan kaivosalueella<br />
turvallisesti ja hyödynnetään liuotuksen prosessivetenä.<br />
30
) Alueelle varastoitujen vesien johtaminen vesistöön toteutetaan<br />
olennaisesti pidempänä kuin esitettynä, kesäkuun 2013<br />
lopussa 2013 päättyvänä, ajanjaksona.<br />
c) Kipsisakka-altaan vedet siirretään muuhun vähempiriskiseen<br />
varastoaltaaseen esimerkiksi johtamalla avolouhokseen.<br />
d) Louhos toimii edelleen vesivarastoaltaana ja samalla mahdollistaa<br />
mm. lisäaltaiden tekemisen kesäaikana ja vesien johtamisen<br />
pidemmän jaksottamisen. Tässä yhteydessä karttaesitys<br />
avolouhoksen nykyisestä tilanteesta ja mahdollisista<br />
uusista louhinta-alueista avolouhoksen sisällä.<br />
Selvityksessä tulee tarkastella veden varastotilavuuden lisäämismahdollisuuksia<br />
kaivospiirin sisällä tai sen lähialueella patorakenteiden avulla ja/tai<br />
hyödyntämällä alueella olevia jo voimakkaasti muuntuneita vesistöjä. Selvityksessä<br />
tulee esittää myös aikataulu, missä varastotilavuuden lisäys on<br />
mahdollista<br />
Talvivaaran vastaus:<br />
Hakijan käsitys on, että vesien varastoinnin lisääminen ei ole pitkäjänteinen<br />
ja turvallinen ratkaisu. Se johtaa kierteeseen, jossa varastoinnin aikana<br />
sadevesien ja luonnon valumavesien takia kontaminoitunut vesimäärä<br />
entisestään kasvaa. Nyt haettu lupa ylimääräisten vesien johtamisesta vastaa<br />
vesimäärää, joka normaalivuonna vastaa alueen sadantaa ja tulee siten<br />
johtaa pois kaivosalueelta vesitaseen saattamiseksi kestävälle pohjalle.<br />
Hakijan YSL 62 §:n mukaisessa ilmoituksessa määriteltyjä vesiä ei voida<br />
varastoida ja hyödyntää kaivosalueella. Vesien hyödyntäminen prosessissa<br />
on tällä hetkellä mahdotonta, koska sekä primääri- että sekundäärikierrot<br />
ovat täynnä, joten sinne ei vesiä voida johtaa ennen kaivostoiminnan<br />
aloittamista. Saataessa uutta malmia prosessiin se sitoo itseensä vettä ja<br />
nostaa kiertojen lämpötiloja, joka nostaa edelleen erityisesti kesäaikana<br />
haihduntamäärää prosessista. Kaivosalueen vesien käsittely ja poisjohtaminen<br />
mahdollisimman nopeasti on erityisen tärkeää tästä syystä, sillä jatkettaessa<br />
vesien varastointia tekemättä varsinaista muutosta alueella säilöttäviin<br />
vesimääriin ja saamatta kaivosaluetta sen alkuperäiseen käyttöön,<br />
kasvatetaan sekä yleistä riskitasoa että seuraavien vuosien päästömääriä.<br />
Mikäli avolouhos voidaan tyhjentää tämän kevään aikana ja palauttaa sen<br />
toiminta ennalleen, voidaan avolouhokseen tulevat laimeat sulamisvedet<br />
käsitellä erikseen ja näin pienentää laitoksen kokonaispäästöjä seuraavina<br />
vuosina. Tämän vastauksen päivämääränä avolouhoksen vedenpinnan taso<br />
on jo Kainuun ELY-keskuksen poikkeusluvassaan määräämällä ylärajalla<br />
(+195 mmp).<br />
Kaivosalueella ei ole tällä hetkellä olemassa olevaa ylimääräistä varastotilavuutta.<br />
Myöskään uusia altaita ei voida rakentaa riittävän nopeasti. Mikäli<br />
kaivosalueen ylimääräisille vesille rakennettaisiin uusi allas kaivamalla, riittävän<br />
suuren altaan käyttöönotto siirtyisi vuodelle 2014, jolloin yhtiön<br />
akuutti vesitilanne on jo täytynyt ratkaista. Kaivosalueella ei ole käytettävissä<br />
enää maaston muotoja, joihin voitaisiin rakentaa patoamalla riittävän<br />
suuria altaita. Kaivoksen pohjoispuolelle on rakenteilla Latosuon pato, mutta<br />
se on tarkoitettu turvapadoksi mahdollisia sekundäärialueen liuosvuotoja<br />
silmällä pitäen. Mikäli Latosuon patoallas otettaisiin neutraloitujen vesien<br />
varastokäyttöön, jäisi sekundäärialueen suunniteltu varotilavuus saavuttamatta.<br />
Latosuon padon valuma-alue on edelleen hyvin suuri, joten siihen<br />
31
kertyy merkittävä määrä kevään sulamisvesiä. Näin ollen se ei sovellu veden<br />
pitempiaikaiseen varastointiin.<br />
Kaivosalueella ei ole myöskään luonnonvesialtaita tai -lampia, joita voitaisiin<br />
hyödyntää varastoimiseen. Kortelammen eteläpuolella sijaitsevassa<br />
Ylä-Lumijärvessä ei ole mahdollista saavuttaa riittävää varastotilavuutta<br />
maaston muotojen vuoksi. Myöskään louhoksen pohjoispuolella Härkäpuron<br />
reitillä ei ole soveltuvia luonnonvesiä, joita voitaisiin hyödyntää varastoimiseen.<br />
Sen sijaan louhoksen länsipuolella olevan Kuusilammen varastotilavuutta<br />
yhtiö aikoo käyttää vesien väliaikaiseen varastoimiseen siinä<br />
vaiheessa, kun vesienjohtamiskiintiö Oulujoen vesistön suuntaan on käytetty.<br />
Ainoa periaatteessa mahdollinen luonnonvesistöstä muodostuva vesivarasto<br />
kaivospiirin sisällä olisi Kolmisoppi, jossa olisi periaatteessa mahdollista<br />
pidättää pohjoiseen juoksutettavaa puhdistettua vettä. Tällöin voisi<br />
ongelmaksi muodostua kevättulvien hallinta sekä myöhemmin kesällä riittävän<br />
virtaaman säilyttäminen Tuhkajoessa.<br />
Veden siirtämisessä uusille alueille tulee myös huomioida, että veden siirtäminen<br />
uuteen varastopaikkaan edellyttää altaiden tai patojen lisäksi<br />
myös putkilinjojen rakentamista. Myös veden pumppaaminen uudelle<br />
alueelle kestää kuukausia. Yhtiö pitää ympäristöllisesti huonona vaihtoehtona<br />
neutraloimattomien vesien varastoimista uusilla alueilla, koska alueet<br />
joudutaan tällöin puhdistamaan vesien varastoinnin jälkeen. Lisäksi on<br />
huomattava, että varastoinnin aikana vesien määrä lisääntyy valuma- ja<br />
sadevesien johdosta.<br />
Yhtiö ei näe mahdollisena pidentää oleellisesti vesien juoksutusaikaa. YSL<br />
62 §:n mukaiseen ilmoitukseen sisältynyt 3,8 Mm 3 vesimäärä tulee yhtiön<br />
näkemyksen mukaan puhdistaa ja johtaa puhdistettuna luontoon mahdollisimman<br />
nopeasti. Eteläisellä jälkikäsittelyalueella olevien vesien osalta yhtiö<br />
esittää perusteluiksi, että eteläisen jälkikäsittelyalueen altaat toimivat<br />
varoaltaina kipsisakka-altaille sekä hätätilanteessa myös primääriliuoskierron<br />
altaille. Kipsialtailla ja primääriliuoskierron varoaltaissa on edelleen<br />
runsaasti vettä ja hakijan näkemyksen mukaan eteläisellä jälkikäsittelyalueella<br />
tulee säilyttää myös tulvatilanteessa riittävä varotilavuus.<br />
Louhoksen tyhjentämisen osalta on otettava huomioon louhinnan aloittamisen<br />
positiivinen vaikutus vesitaseeseen. Riskienhallinnan kannalta kriittisin<br />
tilanne on tällä hetkellä bioliuotuskierrossa. Kasojen haihduntavaikutus<br />
ei ole vielä palautunut normaaliksi sateisen vuoden 2012 jälkeen, eli bioliuotuskierrossa<br />
on liikaa vettä. Tilannetta helpottaa oleellisesti louhinnan<br />
käynnistäminen, koska haihdunta on tehokkainta uusissa kasoissa ja samalla<br />
myös tuoreeseen malmiin sitoutuu runsaasti vettä. Tuoreeseen malmiin<br />
arvioidaan sitoutuvan vettä noin 10 % kasatun malmin määrästä. Louhinnan<br />
aloittaminen viimeistään kesällä 2013 on siten ensiarvoisen tärkeää<br />
vesitaseen hallinnan kannalta.<br />
Louhoksen pohjalla oleva vesi sijaitsee yhtiön tuotantosuunnitelman mukaisesti<br />
välittömästi hyödynnettävällä malmialueella Kuusilammen avolouhoksessa.<br />
Louhintaa ei ole mahdollista tehdä riittävän suuressa mittakaavassa<br />
muualla kuin nykyisellä louhinta-alueella. Louhintaa voitaisiin<br />
tehdä lyhytaikaisesti louhoksen pohjois- tai eteläpäässä, mutta näidenkin<br />
alueiden hyödyntäminen edellyttää louhoksen vedenpinnan laskua nykyiseltä<br />
tasolta useilla metreillä. Yhtiö harkitsee kyseisten alueiden hyödyntämistä,<br />
mikäli vesienjohtamisessa ilmenee ennalta odottamattomia haasteita.<br />
Siinä vaiheessa kun louhinta ja murskaus käynnistetään, toiminnan<br />
32
tulee olla jatkuvaa, eikä mainituilla pienemmillä malmialueilla pystytä turvaamaan<br />
malmintuotannon jatkuvuutta ja muun muassa bioliuotuksen toimintaa<br />
tulevaa talvea silmällä pitäen.<br />
Talvivaaralla on Kuusilammen esiintymän lisäksi myös toinen esiintymä<br />
Kolmisopessa. Alueella on tehty koelouhintaa, mutta louhinnan aloittamisen<br />
vaatimaa infrastruktuuria ei alueelle ole rakennettu. Kolmisopen hyödyntämisestä<br />
ei myöskään ole vielä tehty yksityiskohtaista tuotantosuunnitelmaa,<br />
eikä yhtiön nykyisessä ympäristöluvassa ole lainkaan yksityiskohtaisia<br />
määräyksiä Kolmisopen louhintaa koskien. Louhinnan aloittaminen<br />
edellyttäisi lisäksi muun muassa pintamaiden läjitysalueiden, teiden ja pintavesien<br />
keruu- ja käsittelyjärjestelmien rakentamista sekä suunnitelmia ja<br />
toimenpiteitä mahdollisten uusien melu- ja pölyvaikutusten minimoimiseksi,<br />
joten yhtiö pitää ainoana lyhyen ja keskipitkän aikavälin vaihtoehtona louhinnan<br />
jatkamista Kuusilammen avolouhoksessa.<br />
Yhtiö haluaa tuoda perusteluissaan esille myös yrityksen taloudellisten<br />
toimintaedellytysten merkityksen yhtiön ympäristönsuojelusuunnitelmien ja<br />
-toimenpiteiden mahdollistajana. Talvivaaran toiminnan perusta on kannattava<br />
metallintuotanto, joka erityisesti metallien hintasyklien pohjalla edellyttää<br />
riittävän kustannustehokasta ja suurta malmintuotantoa. Kun lisäksi<br />
otetaan huomioon se, että malmintuotanto on ollut ympäristönsuojelutoimien<br />
vuoksi keskeytyksissä jo syyskuusta 2012 lähtien ja että kaivoksen<br />
vesienhallinnan kehittäminen ja saattaminen kestävälle ja riskittömälle tasolle<br />
edellyttää vuosina 2013–2014 vielä merkittäviä lisäinvestointeja ja<br />
ylimääräisiä käyttökuluja, Kuusilammen avolouhoksen tyhjentämistä ja ottamista<br />
takaisin suuren mittakaavan malmintuotantoon ei tälläkään perusteella<br />
tulisi enää lykätä.<br />
Pyydetyt tiedot 5<br />
Hakijan arvio nykyisellä ja tulevaisuuden vesitaseella siitä, kuinka suuri vesivarastoallas<br />
tai kuinka paljon altaita kaivosalueella on oltava käytössä<br />
prosessin ja vesitaseen hallinnan kannalta ja esitys, minne ja millä aikataululla<br />
allastilavuutta voidaan rakentaa. Arvioinnissa on pidettävä lähtökohtana,<br />
että kipsisakka‐altaat ovat edelleen kaatopaikkatoiminnassa eivätkä voi<br />
toimia vesivarastoaltaina.<br />
Talvivaaran vastaus:<br />
Kaivoksen pitkän ajan vesienhallintasuunnittelu on käynnissä ja suunnitelmien<br />
arvioidaan valmistuvan toukokuun 2013 aikana. Pitkän tähtäimen vesienhallintasuunnitelman<br />
lähtökohta on, että metallien talteenottolaitos ja<br />
bioliuotuskierto toimivat suljetussa kierrossa, josta ei johdeta normaalitilanteessa<br />
puhdistettua vettä luontoon. Tämä tarkoittaa myös järvestä otettavan<br />
prosessiveden käytön lopettamista tai olennaista rajoittamista, minkä<br />
jälkeen metallitehtaan tarvitsema käyttövesi valmistetaan nykyisen loppuneutraloinnin<br />
sekä käänteisosmoosin avulla. Koko kaivoksen toimintoja<br />
ei ole mahdollista saada suljetun vesikierron piiriin, vaan vettä joudutaan<br />
johtamaan puhdistettuna myös luontoon. Kunakin vuonna juoksutettavan<br />
veden määrä riippuu vuosittaisesta sadannasta.<br />
Luontoon johdettavat vedet koostuvat avolouhoksen kuivatusvesistä sekä<br />
muista keräilyvesistä, jotka joudutaan keräämään kaivostoiminnan piiriin<br />
kuuluvilta alueilta. Kyseisten vesien metalli‐ ja sulfaattipitoisuudet ovat suhteellisen<br />
alhaisia, joten puhdistustekniikkana voidaan käyttää saostusmenetelmiä<br />
yhdistettynä esim. nanokalvotekniikkaan tai vastaaviin menetelmiin.<br />
Merkittävä osa vesienhallinnan kehittämistä on puhtaiden vesien pi-<br />
33
täminen erillään kaivostoimintaan kuuluvista alueista, jolla voidaan vähentää<br />
puhdistettavien vesien määrää.<br />
Keväällä 2013 valmistuvassa pitkän ajan vesienhallintasuunnitelmassa arvioidaan<br />
myös vesivarastokapasiteetin tarve, mutta yhtiö korostaa jo tässä<br />
vaiheessa, että vesivarastokapasiteetin yksioikoinen kasvattaminen ei ole<br />
pitkällä tähtäimellä järkevä tai ympäristönsuojelun kannalta kestävä vaihtoehto.<br />
Pitkän tähtäimen suunnitelma toimitetaan AVI:lle toukokuun 2013<br />
loppuun mennessä.<br />
Kipsisakka‐altaan vesivarastoinnin osalta hakija viittaa edellä kohdassa 3<br />
lausuttuun.<br />
Pyydetyt tiedot 6<br />
Selvitys liuotuksen ongelmista sekä toimenpiteistä, joilla uusien liuotuskasojen<br />
ja ylipäätään liuotuksen toimivuus ja hyvä haihduntakapasiteetti<br />
varmistetaan kaikissa tilanteissa (mm. sadannan suhteen erilaisina vuosina)<br />
eikä vastaavia ongelmia pääse muodostumaan, vaikka alueella sattuisi<br />
peräkkäin kaksi vesitaseen hallinnan kannalta sääolosuhteiltaan mahdollisimman<br />
epäedullista vuotta.<br />
Talvivaaran vastaus:<br />
Vuoden 2012 aikana kaivoksen vesitase kehittyi vahvasti positiiviseksi (taseeseen<br />
tuli vettä merkittävästi enemmän kuin poistui) voimakkaiden sateiden<br />
ja osittain sateista johtuvan huonon kasahaihdunnan vuoksi. Kasojen<br />
haihdunnan heikkenemiseen vaikutti paitsi suorat sääolosuhteet<br />
(kostealla säällä haihdunta vähäistä), myös kasojen toiminnan heikkeneminen.<br />
Voimakkaista sateista johtuen kasojen lämpötila laski vuoden 2012<br />
aikana tavanomaista alhaisemmalle tasolle, mikä vähensi haihduntaa. Toinen<br />
vesitaseeseen merkittävästi vaikuttanut tekijä oli, että malmintuotanto<br />
jouduttiin keskeyttämään syyskuussa 2012 louhokseen kertyneen veden<br />
vuoksi. Kasausvaiheessa malmiin sitoutuu vettä noin 10 %, millä perusteella<br />
voidaan arvioida, että malmiin olisi sitoutunut syyskuun ja joulukuun<br />
2012 välillä noin 0,6–0,7 Mm 3 vettä, mikäli malmintuotantoa olisi jatkettu<br />
alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.<br />
Keskeisin osa käynnissä olevassa pitkäntähtäimen suunnitelmassa on bioliuotuskierrossa<br />
ja metallien talteenottolaitoksella kiertävien liuosten/vesien<br />
erottaminen muista vesistä. Käytännössä tämä tarkoittaa metallitehtaan<br />
suljettua vesikiertoa ja avolouhosvesien sekä muiden keruuvesien erilliskäsittelyä<br />
siten, että käsittelymäärä on riippuvainen sadannasta. Ehdottomana<br />
tavoitteena on, ettei sateisena vuotena esim. kipsisakka‐altaille kerry<br />
vesiä, vaan vesien erilliskäsittelyn avulla pystytään johtamaan tarvittava<br />
määrä sade‐ ja valumavesiä pois alueelta. Pitkän tähtäimen suunnitelmassa<br />
kasojen haihduttava vaikutus arvioidaan taselaskelmassa huonoimman<br />
mahdollisen tilanteen mukaisesti. Eli ns. normaaliksi tilanteeksi oletetaan<br />
vuoden 2012 kaltainen tilanne, jolloin kasojen haihdutusvaikutus oli tavallista<br />
heikompi. Tällä varmistetaan, että vesitase kestää myös peräkkäisiä<br />
sateisia vuosia.<br />
Oleellinen osa vesitaseen toimintaa on nykyisessä ympäristöluvassa oleva<br />
1,3 Mm 3 vesikiintiön poistaminen. Yhtiö on esittänyt lupamääräysten tarkistamishakemuksen<br />
lausuntoihin jättämässään vastineessa, että vuosittainen<br />
purkuvesikiintiö tulisi poistaa ja luparajat asetettaisiin pelkästään purkuveden<br />
pitoisuuksille ja kilo/tonnimääräiselle vuosikuormitukselle. Kiintiön<br />
poistaminen on ehdoton edellytys sille, että vesitase saadaan toimimaan<br />
34
ilman ympäristöriskejä lisäävää vesien varastointia myös sateisina vuosina.<br />
Pyydetyt tiedot 7<br />
Selvitys sekundaariliotuskasojen toimivuudesta, haihduntakapasiteetista ja<br />
merkityksestä vesitaseen ja vesien hallinnan kannalta.<br />
Talvivaaran vastaus:<br />
Sekundääriliuotuksessa liuotusaika on 2,5 vuotta ja siten prosessista on<br />
saatavilla vasta alustavia tuloksia. Alustavien tuotantolukujen perusteella<br />
liuotus toimii odotetusti. Sekundääriliuotuksen osuus nikkelin liuotusmäärästä<br />
on tällä hetkellä 50 %:n luokkaa, mikä osoittaa toisen vaiheen liuotuksen<br />
toimivuuden. Sekundääriliuotuksen PLS‐liuoksen lämpötila on pysytellyt<br />
lähellä tavoitetasoa myös loppuvuonna 2012 ja alkuvuonna 2013, toisin<br />
kuin primääriliuotuksessa, missä lämpötila on ollut matalampi kuin<br />
aiempina vastaavina tuotantojaksoina. Sekundäärin 1‐lohkon lämpötila on<br />
noin 10 astetta korkeampi kuin primäärin lohkoilla 1‐3 ja on odotettavaa,<br />
että myös sekundääri 2‐lohkon lämpötilat lähtevät liuotuksen edetessä<br />
nousuun. Korkeampi liuotuslämpötila johtaa suurempaan haihduntaan, joten<br />
sekundääriliuotuksella on tätä kautta merkittävä vaikutus liuotuksen<br />
vesitaseelle.<br />
Pyydetyt tiedot 8<br />
Selvitys uuden käänteisosmoosilaitoksen käytöstä vesistöön johdettavien<br />
vesien käsittelyssä.<br />
Talvivaaran vastaus:<br />
Käänteisosmoosilaitoksen kaksi linjaa (puhtaan veden kapasiteetti 2 x<br />
70 m 3 /h) valmistuivat loppuvuodesta 2012. Kolmas linja (myös 70 m 3 /h)<br />
valmistuu kevään 2013 aikana. Käänteisosmoosilaitos on ollut testikäytössä<br />
vuoden 2013 alkupuolella. Yhtiön tavoitteena on saada käänteisosmoosilaitos<br />
tuotantokäyttöön maaliskuussa 2013. Tämä tarkoittaa, että osa<br />
LONE ‐ylitteestä kierrätetään suoraan metallitehtaan käyttövedeksi ja loput<br />
LONE‐vedestä puhdistetaan käänteisosmoosilaitoksella tehtaan käyttövedeksi<br />
vaativimpiin käyttökohteisiin. Tämä järjestely tarkoittaa myös, että<br />
puhdistettua prosessivettä eli LONE‐ylitettä ei johdeta luontoon, vaan kaikki<br />
menee kierrätykseen. Samoin se tarkoittaa myös raakaveden oton lopettamista<br />
tai olennaista vähentämistä Kolmisoppijärvestä. Tällöin LONEn ylitteen<br />
sijaan luontoon johdetaan vesiä Kuusilammen avolouhoksesta kohti<br />
Oulunjoen vesistöä sekä Kortelammen padolta kohti Vuoksen vesistöä.<br />
Yhtiö on esittänyt KAIELYlle jättämässään YSL 62 §:n mukaisessa ilmoituksessa,<br />
että se tulee johtamaan LONE‐ylitettä 300 m 3 /h pohjoiseen ylimääräisten<br />
vesien johtamisen aikana. Koska yhtiö aikoo päästä metallitehtaan<br />
ja LONE‐ylitteen osalta suljettuun kiertoon, yhtiö hakee Pohjois-<br />
Suomen aluehallintovirastolta oikeutta korvata YSL 62 §:n mukaisessa ilmoituksessa<br />
määritelty LONE‐virtaama vastaavalla määrällä metallipitoisuuksien<br />
osalta vastaavan laatuista avolouhoksen tai jälkikäsittelyalueiden<br />
vettä. Ensisijaisesti yhtiö kuitenkin hakee muutosta voimassa olevaan lupaa<br />
siten, että 1,3 Mm 3 vuosittaista purkuvesikiintiötä ei sovelleta niin<br />
kauan kuin nykyinen ympäristölupa on voimassa.<br />
35
Pyydetyt tiedot 9<br />
Selvitys ja siihen liittyvä karttaesitys, kuinka paljon puhtaita tai lähes puhtaita<br />
(alhaiset metalli‐ ja sulfaattipitoisuudet) sulamisvesiä voidaan johtaa<br />
suoraan vesistöön varasto‐ ja käsittelyaltaiden ohi ja kuinka paljon sulamisvesiä<br />
kertyy varmuudella varastoaltaaseen ja avolouhokseen. Lisäksi<br />
selvitys toimenpiteistä sulamisvesien juoksuttamiseksi ohi käytössä olevien<br />
varastoaltaiden.<br />
Talvivaaran vastaus:<br />
Puhtaiden vesien ohjaamiseksi on käynnistetty useita erillisiä toimenpiteitä.<br />
Erityisesti eteläisen jälkikäsittelyalueen ja Kortelammen padon valuma‐alueen<br />
pienentämiseksi on tehty useita järjestelyjä, joilla on saatu pienennettyä<br />
valuma‐aluetta talven aikana 8,3:sta noin 3,8 neliökilometriin.<br />
Valuma-alueen pienentämisestä huolimatta Kortelammen padolle arvioidaan<br />
tulevan keväällä noin 0,5–1 Mm 3 valumavesiä.<br />
Avolouhoksen ympärillä on puhtaiden vesien erotteluojat, joten sen osalta<br />
valuma‐aluetta ei voida enää supistaa. Avolouhosalueelle kertyy vesiä noin<br />
200 ha laajuiselta alueelta, joka tarkoittaa keväällä noin 0,5 Mm 3 sulamisvesiä.<br />
Puhtaiden vesien erottamiseksi suunnitellut/tehdyt rakenteet sekä Kortelammen<br />
padon valuma‐alueen pienentäminen on esitetty kartoilla liitteessä<br />
2.<br />
Pyydetyt tiedot 10<br />
Missä laajuudessa louhintaa voidaan jatkaa ilman avolouhoksen tyhjentämistä<br />
ylimääräisistä vesistä<br />
Talvivaaran vastaus:<br />
Kysymykseen on vastattu edellä kohdassa 4.<br />
Pyydetyt tiedot 11<br />
Esitys miltä osin ja miten voimassa olevaa ympäristö‐ ja vesitalouslupaa<br />
haetaan muutettavaksi ko. ylimääräisten vesien käsittelemiseksi ja vesistöön<br />
johtamiseksi<br />
Talvivaaran vastaus:<br />
Ympäristö‐ ja vesitalousluvan muutostarpeet on yksilöity edellä kohdassa<br />
”Haetetut muutokset voimassa olevaan ympäristö- ja vesitalouslupaan ja<br />
niiden perustelut”<br />
Pyydetyt tiedot 12<br />
Esitys vesistöön johdettavaksi esitettyjen vesien määrän, laadun ja vaikutusten<br />
tarkkailemiseksi.<br />
Talvivaaran vastaus:<br />
Yhtiön esitys purkuveden ja vesistöjen tarkkailemiseksi on esitetty KAI-<br />
ELYlle jätetyn YSL 62 §:n mukaisen ilmoituksen liitteessä. KAIELY on YSL<br />
64 §:n mukaisessa päätöksessään hyväksynyt hakijan esityksen purku-<br />
36
Täydennys 4.3.2013<br />
vesien tarkkailemiseksi sekä asettanut luparajat puhdistetun veden laadulle.<br />
Hakijalla ei ole huomautettavaa ELY:n asettamiin luparajoihin<br />
Pyydetyt tiedot 13<br />
Esitettyyn malliselvitykseen pohjautuva tarkentava arvio vesien johtamisesta<br />
aiheutuvien veden laadun muutosten vaikutuksista kohdevesistöjen ekologiaan,<br />
kalatalouteen ja vesistön muuhun käyttöön.<br />
Talvivaaran vastaus:<br />
Arvio purkuvesien vaikutuksista kohdevesistöjen ekologiaan, kalastalouteen<br />
ja virkistyskäyttöön on toimitettu aluehallintovirastoon erillisenä<br />
4.3.2013. Ks. jäljempänä kohta ”Täydennys 4.3.2013”.<br />
Pyydetyt tiedot 14<br />
Esitys miten yhtiön on tarkoitus edetä ylimääräisten vesien johtamisesta<br />
aiheutuvien vesistö- ja kalataloushaittojen lieventämiseksi ja kompensoimiseksi<br />
(kohdevesistöjen kunnostukset, korvaukset, kalatalousmaksut).<br />
Talvivaaran vastaus:<br />
Purkureitillä olevissa vesistöissä tullaan tekemään plankton‐, pohjaeläin‐ ja<br />
kalastotutkimuksia kesällä 2013. Yhtiön näkemyksen mukaan biologisia<br />
vaikutuksia voidaan arvioida luotettavasti vasta syksyllä 2013. Myös vesistöjen<br />
mahdollista kunnostustarvetta voidaan arvioida aikaisintaan kesällä<br />
2013.<br />
Yhtiön näkemys on, että ylimääräisten vesien johtamiseen liittyvät korvausasiat<br />
käsitellään samassa yhteydessä kuin päälupaan liittyvät korvausasiat.<br />
Pyydetyt tiedot 15<br />
Selvitys vesien käsittelyssä muodostuvan lietteen määrästä, laadusta ja<br />
käsittelystä.<br />
Talvivaaran vastaus:<br />
Ylimääräisten vesien käsittelyssä syntyvien sakkojen käsittely ja välivarastointi<br />
on kuvattu KAIELYlle jätetyn YSL 62 §:n mukaisen ilmoituksen liitteenä<br />
toimitetussa vesienkäsittelysuunnitelmassa. Sakkojen käsittelyä tullaan<br />
todennäköisesti tehostamaan geotuubeilla.<br />
Jälkikäsittelyalueilla ja louhoksen eteläpäässä olevien sakkojen määrää ja<br />
laatua tutkitaan talven 2013 aikana ja kesäkuun 2013 loppuun mennessä<br />
laaditaan erillinen suunnitelma niiden käsittelystä ja loppusijoittamisesta.<br />
Sakkojen loppusijoittaminen luvitetaan erikseen.<br />
Hakija on toimittanut 4.3.2013 aluehallintovirastoon hakemuksen täydennyksenä<br />
selvityksen ”Esitettyyn malliselvitykseen pohjautuva tarkentava<br />
arvio vesien johtamisesta aiheutuvien veden laadun muutosten vaikutuksista<br />
kohdevesistöjen ekologiaan, kalatalouteen ja vesistön muuhun käyttöön”.<br />
Seuraavassa esitetään selvityksen keskeisimmät osat:<br />
37
Sulfaattikuormitus<br />
Kaivoksen jätevesien johtaminen jälkikäsittely-yksiköille alkoi vuoden 2009<br />
lopussa ja tuolloin kuormitus jäi vähäiseksi. Suurimmillaan jälkikäsittelyyksiköille<br />
johdettu kuormitus on ollut vuonna 2010, noin 20 000 tonnia.<br />
Kuormitus on jakautunut likimain tasan Oulujoen ja Vuoksen suuntiin.<br />
Kipsisakka-altaan vuoto aiheutti Talvivaaran arvion mukaan Oulujoen suuntaan noin 500<br />
tonnin ja Vuoksen suuntaan noin 2 700 tonnin sulfaattikuormituksen (<br />
Veden laatu<br />
Taulukko), kun vesiä jouduttiin johtamaan Oulujoen suuntaan noin 20 000<br />
m 3 ja Vuoksen suuntaan noin 216 000 m 3 (Talvivaara, lupahakemuksen<br />
täydennys 15.2.2013). Kipsialtaan ulkopuolelle vuotanut allasvesi oli<br />
hapanta (pH noin 3) ja veden sulfaatti- ja metallipitoisuudet olivat<br />
normaaleihin purkuvesien pitoisuuksiin nähden korkeita.<br />
Esitetty arvio ylijäämävesien (3,8 milj.m 3 ) juoksutuksen aiheuttamasta sulfaattikuormituksesta<br />
perustuu kaivokselta mallinnusta varten saatuihin lähtötietoihin.<br />
Vuoksen suunnalle lisäjuoksutusten aikana (n. 65 d) päätyvä<br />
sulfaattikuormitus on noin 9 000 tonnia, mikä on hieman pienempi kuin kyseiseen<br />
suuntaan arviolta koko vuoden 2010 aikana päätynyt sulfaattikuormitus.<br />
Oulujoen suuntaan päätyvä sulfaattikuormitus on noin 9 400 kg<br />
100 päivän aikana, eli samaa tasoa kuin Oulujoen suuntaan vuonna 2010<br />
päätynyt kuormitus.<br />
Taulukko. Talvivaaran kaivoksen sulfaattikuormitus.<br />
Sulfaattikuormitus t/a<br />
t/jakso t/d<br />
2010 20 385 56<br />
2011 17 034 47<br />
2012 5 584 15<br />
Arvio, kipsisakka-altaan vuoto<br />
Kipsiallasvuoto, Oulujoen suunta 4.11.-12.11.-12 500 56<br />
Kipsiallasvuoto, Vuoksen suunta 4.11.-12.11.-12 2 700 300<br />
Arvio, maalis-kesäkuu 2013<br />
Oulujoen suunta<br />
Lone* maalis-kesäkuu -13 (n. 100 d) 3 600 36<br />
Ylijäämävedet, Salminen-Kalliojärvi (28 d) 400 14<br />
Ylijäämävedet, avolouhos, Kolmisoppi (94 d) 5 400 57<br />
Yhteensä Oulujoen suunta (n. 100 d) 9 400 94<br />
Vuoksen suunta (65 d) 9 000 138<br />
* Lone = loppuneutraloinnen ylitevesi<br />
Talvivaaran päästöjen vaikutuksesta lähijärvet, Salminen ja Kalliojärvi<br />
Oulujoen suunnalla ja Kivijärvi Vuoksen suunnalla, ovat voimakkaasti<br />
kerrostuneet suolaisuuden suhteen, mikä on nähtävissä korkeina<br />
alusveden sulfaattipitoisuuksina ja sähkönjohtavuuksina sekä<br />
hapettomuutena. Järvissä ei ole tapahtunut normaalia kevät- ja<br />
syystäyskiertoja kaivostoiminnan aloittamisen jälkeen. Ylä-Lumijärvi on<br />
matala järvi heti eteläisen jälkikäsittely-yksikön alapuolella, joten<br />
vedenlaadun vaihtelu järvessä on ollut voimakasta. Järvien<br />
pintakerroksessa pitoisuudet lähtivät laskuun vuonna 2011. Alempana<br />
Oulujoen suunnalla Kolmisopessa ja Jormasjärvessä ja Vuoksen suunnalla<br />
Laakajärvessä kerrostumisilmiötä ei ole havaittu, mutta kohenneita<br />
sulfaattipitoisuuksia vesissä on todettu.<br />
38
Ylijäämävedet käsitellään kalkilla (Ca(OH2) ennen vesistöön johtamista.<br />
Käsittelyn tarkoituksena on mahdollistaa vedessä olevien metallien saostuminen,<br />
joten merkittävää suoraa metallikuormitusta kaivosalueen alapuolisiin<br />
vesiin ei arvioida aiheutuvan. Ylijäämäveden mangaanipitoisuus voi<br />
tosin olla koholla, mikäli pH-taso ei kalkituksessa nouse tarpeeksi emäksiselle<br />
tasolle. Optimaalinen pH mangaanin saostamiselle hydroksidina on<br />
≥ 10. Purettaessa vesistöön vedet ovat näin selvästi emäksisiä. Lupaehtojen<br />
mukaisesti purkuvesien pH ei saa kuitenkaan nousta yli 11. Ylijäämävesien<br />
emäksisyydestä johtuen vesien juoksuttamisen ei myöskään arvioida<br />
aiheuttavan metallien liukenemisriskiä kipsisakka-altaan vuodon yhteydessä<br />
kaivosalueen alapuolisiin vesiin laskeutuneesta sakasta. Vuodon<br />
jälkeen alapuolisten vesien suvantoihin, syvänteisiin, yms. laskeutunut kipsi-/metallihydroksidisakka<br />
voi tosin lähteä liikkeelle tulvavesien ja myös ylijäämävesien<br />
juoksuttamisen aiheuttaman hydraulisen kuorman kasvun<br />
seurauksena. Kalkitsemisen johdosta ylijäämävesi on kokonaiskovuudeltaan<br />
myös erittäin kovaa.<br />
Oulujoen suunta<br />
Salmisen sulfaattipitoisuus on ollut vuosina 2010–12 päällysvedessä keskimäärin<br />
500–2 260 mg/l (maks 5 800 mg/l) ja alusvedessä 4 700–9 170<br />
mg/l (maks 11 000 mg/l) ja Kalliojärven päällysvedessä 900 – 1 230 mg/l<br />
(maks 2 200 mg/l) ja alusvedessä 1 430–4 200 mg/l (maks 4 900 mg/).<br />
Kalliojoessa sulfaattia on ollut enimmillään 500 mg/l. Kolmisopessa kerrostuminen<br />
on selvästi vähäisempää ja sulfaattipitoisuus on ollut koko vesimassassa<br />
keskimäärin tasoa 40–200 mg/l, enimmillään pohjan lähellä 270<br />
mg/l ja Tuhkajoessa 66–152 mg/l (maks 180 mg/l), korkeimmillaan vuonna<br />
2011. Jormasjärven Talvilahdella (Jor5) sulfaattia on ollut vuosina 2010–<br />
2012 pintakerroksessa keskimäärin 13–49 mg/l ja alusvedessä<br />
13–73 mg/l (maks 120 mg/l v. 2012). Jormasjärven keskiosalla sulfaattipitoisuudet<br />
ovat olleet samaa tasoa kuin Talvilahdella, paitsi pohjan lähellä<br />
noin 10–15 mg/l pienempiä.<br />
Ylijäämävesien juoksutusten aikana Salmiseen tulevien vesien sulfaattipitoisuudet<br />
ovat suuruusluokkaa 3 000–4 000 mg/l (laaditun vesistömalliennusteen<br />
mukaan). Mallitarkastelun perusteella juoksutusten aikana Salmisen<br />
päällysveden pitoisuudet nousevat arviolta tasolle 2 000 mg/l eli vuosien<br />
2010–11 keskimääräiselle tasolle. Mikäli kerrostuneisuus purkautuisi<br />
jääkannen sulettua ja alusvesi sekoittuisi koko vesimassaan, tarkoittaisi<br />
tämä noin 5 000–6 000 mg/l laskennallista pitoisuutta.<br />
Kalliojärvessä juoksutusten aikana ylijäämävesien ja Lone-ylitteen yhteisvaikutus<br />
nostaa Kalliojärven sulfaattipitoisuuden hetkellisesti yli 4 000 mg/l<br />
eli lähes nelinkertaiseksi päällysvedessä ja alusvedessä viime vuosien tasolle.<br />
Mahdollista on myös, että erot sulfaattipitoisuuksissa pinnan ja pohjan<br />
välillä tasaantuvat. Mikäli Salmisen kerrostuneisuus purkautuu, tulovedet<br />
voivat olla tasoa 5 000–6 000 mg/l, jollaisia pitoisuuksia myös Kalliojärvessä<br />
päällysvedessä voidaan mitata. On todennäköistä, että sekoittumisen<br />
jälkeen järvet kerrostuvat uudelleen sulfaattipitoisten vesien konsentroituessa<br />
pohjalle ja puhtaampien sivuvesien virratessa alusveden päällä.<br />
Kolmisoppijärvi ei ole kerrostunut vastaavalla tavalla kaivostoiminnan aikana,<br />
vaikka alkuvaiheessa sulfaattipitoisuudet poistovesissä olivat erittäin<br />
korkeita. On ilmeistä, että kerrostuminen ei muodostu järvessä kovin voimakkaaksi,<br />
vaan kesällä vesi sekoittunee kohtuullisen hyvin. Kolmisopen<br />
laskennalliset pitoisuudet voivat näin nousta juoksutusten aikana hetkellisesti<br />
lähelle Kalliojärven purkautumiskohdan pitoisuuksia yli 1000 mg/l:n,<br />
kesäisten pitoisuuksien asettuessa tasolle 300–500 mg/l eli korkeammiksi<br />
kuin mitä järvessä on tähänastisen kuormitushistorian aikana mitattu (maks<br />
200–270 mg/l). Sulfaattikuorman kasvaessa merkittävästi myös Kolmisopen<br />
suolakerrostuminen on mahdollista ainakin hetkellisesti.<br />
39
Tuhkajoen sulfaattipitoisuudet noudattelevat Kolmisopen pitoisuutta ja sen<br />
vaihtelua, joskin maksimipitoisuus Tuhkajoessa jäänee selvästi pienemmäksi,<br />
arviolta tasolle 500–600 mg/l, kun taso on ollut viime vuosina noin<br />
70–180 mg/l.<br />
Jormasjärvessä sulfaattipitoisuuden arvioidaan nousevan ylijäämävesien<br />
juoksutuksen seurauksena kesällä tasolle 60–100 mg/l. Jormasjärven syvänteissä<br />
sulfaattipitoisuus nousee korkeammaksi, arviolta tasolle 120–<br />
170 mg/l. Keväällä Tuhkajoen suualueella pitoisuudet ovat arviolta korkeampia,<br />
yli 250 mg/l. Jormasjärvestä purkautuvan veden sulfaattipitoisuus<br />
liikkunee laskelmien mukaan tasolla 50–70 mg/l. Jormasjärveen ei arvioida<br />
syntyvän pysyvää kerrostuneisuutta eikä siten esimerkiksi voimakasta<br />
happitilanteen heikkenemistä nykyisestä tai metallien vapautumista sedimentistä.<br />
Jormasjärvestä lähtevässä vedessä ylimääräisten vesien aiheuttama<br />
laskennallinen sulfaattipitoisuuden nousu tulee olemaan kesästä<br />
2013 kevääseen 2014 tasoa 15–20 mg/l.<br />
Vuoksen suunta<br />
Ylä-Lumijärven veden laadun vaihtelu on ollut suurta johtuen sen sijainnista<br />
lähellä kuormituslähdettä sekä järven mataluudesta ja pienestä vesitilavuudesta.<br />
Ylä-Lumijärven sulfaattipitoisuus on ollut vuosina 2010–12 keskimäärin<br />
tasoa 1 100 – 3 900 mg/l ja suurimmillaan noin 5 400–12 000<br />
mg/l ja pohjan lähellä suurimmillaan patoturman jälkeen 18 000 mg/l. Lumijoessa<br />
sulfaattia on ollut keskimäärin 870 – 3 200 mg/l ja enimmillään<br />
3 700–8 500 mg/l. Kivijärven pitoisuuksissa on ollut suurta vaihtelua näytteenottopaikasta<br />
ja sen syvyydestä riippuen. Suurimmat sulfaattipitoisuudet<br />
on todettu usein järven pohjoisosan syvänteessä, vaikka piste ei sijaitse<br />
Lumijoesta tulevien vesien välittömällä purkureitillä. Kivijärven päällysvedessä<br />
sulfaattipitoisuudet ovat olleet vuosina 2010–12 tasoa 270–<br />
970 mg/l, suurimmillaan 1 200 mg/1 ja pohjoisosan alusvedessä tasoa<br />
600–3000 mg/l ja Kivijärven keskiosan alusvedessä allasvuodon jälkeen<br />
vuonna 2012 yli 6 000 mg/l.<br />
Laakajärveen tultaessa pitoisuudet laskevat selvästi ja pohjoisosalla sulfaattipitoisuudet<br />
ovat olleet vuosina 2010–12 pintakerroksessa keskimäärin<br />
tasoa 50–130 mg/l (maks 150 mg/l) ja alusvedessä tasoa 130–190 mg/l<br />
(maks 530 mg/l). Laakajärven keskiosalla sulfaattipitoisuus on ollut keskimäärin<br />
35–70 mg/l ja alusvedessä < 100 mg/l (maks 210 mg/l).<br />
Ylä-Lumijärven nopeasta vesien vaihtumisesta johtuen pitoisuudet noudattelevat<br />
laskennallisia pitoisuuksia eli pysynevät juoksutusten aikana noin<br />
4 000 mg/l:n tasolla (laaditun vesistömalliennusteen mukaan). Ylijäämävedet<br />
tullaan ohjaamaan Ylä-Lumijärven ohi, joten Lumijoessa sulfaattipitoisuuksien<br />
arvioidaan olevan tasoa 4 000–5 000 mg/l. Kivijärvessä tilanne<br />
on mutkikkaampi. Kivijärven luusuan läheisyydessä havaintopaikalla Kiv7<br />
päällysveden pitoisuudet ovat olleet suhteellisen pieniä ja alusvedessä erittäin<br />
korkeita. Tämä johtunee sulfaattipitoisten vesien virtaamisesta pohjanläheisesti<br />
ja sivuvesien virratessa tämän kerroksen ylitse. Tulovesien pitoisuudet<br />
eivät merkittävästi muutu, joskin niiden määrä kasvaa, mikä voi<br />
murtaa osaltaan kerrostuneisuutta päällys- ja alusvesien välillä. Osa vesistä<br />
kiertää Kivijärven pohjukkaan, missä kerrostuneisuus jatkunee ja päällysveden<br />
pitoisuudet kasvanevat selvästi, arviolta tasolle 2 000–3 000<br />
mg/l. Myös syvänteen kohdalla päällysveden pitoisuudet voivat nousta tasolle<br />
3 000–4 000 mg/l ja alusvedessä tätäkin korkeammalle tasolle.<br />
Kivijärvestä purkautunee Laakajärveen juoksutusten aikana vesiä, joiden<br />
sulfaattipitoisuus voi olla useita tuhansia mg/l. Kivijoessa sulfaattia on todettu<br />
kipsiallasvuodon jälkeen enimmillään marraskuussa 240 mg/l. Kivijärven<br />
palautuminen lisävesien juoksutuksesta kestää läpivirtausluonteesta<br />
40
johtuen seuraavan vuoden puolelle. Kesäiset pitoisuuden nousut ovat Kivijärvessä<br />
luokkaa 20 mg/l.<br />
Laakajärvessä kevättalven juoksutusten aikana pitoisuudet voivat hetkellisesti<br />
nousta järven pohjoisosassa jääpeiteaikana tasolle 1 000–1 500 mg/l.<br />
Näin suuret pitoisuudet kasvattavat veden tiheyttä, joten ainakin jääpeiteaikana<br />
vedet hakeutuvat suuremman tiheytensä vuoksi Laakajärven alusveteen.<br />
Päällysvedessä mitattaneen selvästi pienempiä pitoisuuksia. Hetkellisen<br />
kerrostuneisuuden arvioidaan kuitenkin purkautuvan kevättäyskierron<br />
yhteydessä jääkannen hävittyä, jonka jälkeen pitoisuudet noudattelevat<br />
mallin laskemia pitoisuustasoja eli kesällä pitoisuudet liikkunevat tasolla<br />
50–80 mg/l. Pitkästä viipymästä johtuen suolapulssin aiheuttama nousu on<br />
vuonna 2014 tasoa 5–10 mg/l ja vuonna 2015 muutamia mg/l. Osittain sulfaattia<br />
varastoituu alusveteen, joten vesien laimeneminen alusveden osalta<br />
voi olla hitaampaa kuin mitä mallilaskelmissa on arvioitu. Suolaisten vesien<br />
määrän lisääntyminen jatkaa ja voi osittain voimistaa kerrostumisilmiöitä.<br />
Laakajärvestä lähtevässä vedessä ylimääräisten vesien aiheuttama laskennallinen<br />
sulfaattipitoisuuden nousu tulee olemaan kesästä 2013 kevääseen<br />
2014 tasoa 20–45 mg/l ja vielä keväällä 2015 tasoa 5 mg/l.<br />
Sulfaatin haitallisuus<br />
Sulfaatin suorista vesistöhaitoista merkittävin on vesien suolaantuminen ja<br />
sen aiheuttama vesien mahdollinen kerrostuminen. Sulfaatti ei ole sellaisenaan<br />
toksinen yhdiste, vaikkakin eräät vesikasvit ja eliöt ovat sille herkkiä.<br />
Suurissa pitoisuuksissa (useita tuhansia mg/l) sulfaatista on todettu<br />
olevan haittaa myös kaloille (Singleton 2000). Raja-arvoja tulkittaessa on<br />
kuitenkin hyvä muistaa, että ne ovat sulfaatin suhteen laskennallisia ja<br />
voimakkaasti riippuvaisia altistuskokeissa käytetyn suolan (Na2SO4, Cu-<br />
SO4, yms.) kationiosasta ja esimerkiksi kupari on itsessään myrkyllinen<br />
suurissa pitoisuuksissa ja sitä on käytetty veden varastoaltaissa levien torjuntaan.<br />
Suorien fysikaalisten vaikutusten (veden kerrostuminen) ohella sulfaatin<br />
epäsuorat vesistövaikutukset tulevat esiin sen pelkistyessä hapettomissa<br />
oloissa mikrobiologisesti sulfideiksi. Sulfaatti toimii mikro-organismien anaerobisessa<br />
hengityksessä elektroniakseptorina eli elektronin vastaanottajana,<br />
pelkistyen sulfidiksi (H2S ja HS-). Sulfaatin pelkistyminen kytkeytyy<br />
myös hiilen kiertoon, sillä se on mahdollista vain, jos ympäristössä on sulfaatin<br />
pelkistykseen kykeneviä mikrobeja, hapettomat pelkistävät olosuhteet<br />
ja riittävä määrä käytettävissä olevaa hiiltä. Sulfaatin pelkistyessä sulfidiksi<br />
orgaanisesta aineksesta (elektronin luovuttaja) muodostuu vettä ja<br />
hiilidioksidia. Reaktiossa muodostuva rikkivety (H2S) on eliöille myrkyllinen<br />
jo erittäin pieninä pitoisuuksina ja sitä kerääntyy pohjanläheisiin vesikerroksiin.<br />
Edellä kuvattu sulfaatin dissimilatorinen pelkistyminen on kuitenkin<br />
riippuvainen alusveden lämpötilasta, eli pelkistyminen on hitaampaa alhaisissa<br />
lämpötiloissa. Ennen sulfaatin pelkistymistä suuri osa ferriraudasta<br />
(Fe 3+ ) pelkistyy ferroraudaksi (Fe 2+ ), joka reagoi liuenneiden sulfidien<br />
kanssa hapettomissa olosuhteissa ferrosulfidiksi (FeS, FeS2).<br />
Sulfaatin pelkistyminen voi näin aiheuttaa myös pohjasedimentin raudan<br />
kierron tyrehtymisen, mikä kytkee sulfaattikuormituksen vesien fosforipitoisuuteen<br />
ja rehevöitymiseen. Normaalissa raudan kierrossa pohjasedimenttiin<br />
kertynyt ferrirauta pelkistyy hapettomissa pelkistävissä olosuhteissa ferroraudaksi,<br />
joka liukenee alusveteen. Pelkistymisen yhteydessä sedimentistä<br />
vapautuu myös ferrirautaan sitoutunutta fosfaattifosforia. Normaaliolosuhteissa<br />
liuennut ferrorauta hapettuu takaisin kolmenarvoiseksi ferriraudaksi<br />
päätyessään ylempiin hapellisiin vesikerroksiin sitoen samalla<br />
liuenneen fosfaatin takaisin liukenemattomaan muotoon. Sulfaatin pelkistyessä<br />
tämä kierto kuitenkin häiriintyy ferroraudan sitoutuessa sulfidin<br />
41
kanssa hapettomissa olosuhteissa veteen liukenemattomaksi ferrosulfidiksi.<br />
Tällöin vedessä ei ole enää tarpeeksi rautaa, joka voi sitoa liuenneen<br />
fosfaattifosforin takaisin liukenemattomaan muotoon ja fosforin sisäinen<br />
kuormitus kasvaa.<br />
On kuitenkin otettava huomioon, että korkea alusveden sulfaattipitoisuus ei<br />
suoraan johda sisäisen fosforikuormituksen kasvuun. Sisäisen kuormituksen<br />
kasvu on riippuvainen myös sedimentin muista metalleista. Mikäli sedimentin<br />
fosfori on pääosin sitoutunut alumiinin oksideihin, ei ferrosulfidin<br />
muodostuminen aiheuta merkittävää rehevöitymisriskin kasvua.<br />
Kerrostuneiden lähijärvien alusveden happitilanteen paraneminen ja hapetus-pelkistys-olosuhteiden<br />
muuttuminen hapettaviin olosuhteisiin voi<br />
aiheuttaa sedimenttiin sitoutuneen ferrosulfidin hapettumisen. Tällöin sulfidi<br />
hapettuu rikin oksidien kautta lopulta rikkihapoksi, aiheuttaen alusveden<br />
pH:n alenemisen. Vastaavasti ferrorauta hapettuu ferriraudaksi, joka hydrolysoituessaan<br />
eli reagoidessaan veden kanssa happamoittaa myös alusvettä.<br />
Hapan vesi liuottaa myös metalleja sedimentistä, lisäten niiden pitoisuuksia<br />
alusvedessä.<br />
Sulfaatin epäsuorista vaikutuksissa on kuitenkin muistettava, että ne tulevat<br />
näkyviin kaivosalueen alapuolisissa vesissä aina viiveellä. Lisäksi on<br />
huomioitava, että lisävesien johtamisella ei niinkään ole vaikutusta jo kerrostuneissa<br />
lähijärvissä tapahtuviin sulfaatin pelkistysreaktioihin, vaan johtamisen<br />
vaikutuksesta mahdollisesti kerrostuvissa vesissä tapahtuviin<br />
reaktioihin, kuten Kolmisopessa pohjoisessa ja Laakajärven pohjoisosassa<br />
etelässä. Pysyvästi kerrostuneissa lähijärvissä edellä kuvatut reaktiot ovat<br />
mahdollisia ilman lisävesien johtamistakin.<br />
Virtaamat ja metallien kulkeutuminen<br />
Kaivosalueelle on varastoitu vesiä hakijan ilmoitukseen mukaan noin<br />
3,8 milj. m 3 . Kainuun ELY-keskus on antanut luvan juoksuttaa ylimääräisiä<br />
vesiä molempiin purkusuuntiin 900 000 m 3 kesäkuun loppuun mennessä.<br />
”Varastoon” jää tällöin vielä 2 milj. m 3 vesiä, jonka juoksuttamiselle Talvivaara<br />
on hakenut lupaa AVI:lta. Hakemuksen mukaan juoksutus jakautuu<br />
suurin piirtein tasan purkusuuntien kesken, joten molempiin purkusuuntiin<br />
juoksutetaan vesiä noin 1 milj. m 3 . Mikäli Talvivaaralle myönnetään lupa lisävesien<br />
juoksuttamiseen, tarkoittaa se mallilaskelman pohjana olevan vesimäärän<br />
juoksuttamista, mutta juoksutusten ajoittumisen siirtymistä<br />
eteenpäin. Juoksutusteho riippuu osittain myös vesien käsittelyn tehokkuudesta<br />
ja käsittelykapasiteettista.<br />
Talvivaaran mukaan kipsisakka-altaan vuodon yhteydessä pohjoiseen<br />
suuntaan kulkeutuneen vuodon virtaama oli alkuvaiheessa noin<br />
1 000 m 3 /h, ja vuotovirtausta saatiin hillittyä takaisinpumppauksella. Pohjoisen<br />
suuntaan virrannut vuoto kulkeutui noin vuorokauden ajan kipsisakka-altaan<br />
vieressä kulkevan rautatien länsipuolta pitkin Viitapuroon, josta<br />
edelleen Salmisen pohjoispäähän ja siitä edelleen Oulujoen vesistöreittiä<br />
eteenpäin. Vuotovesimäärä pohjoiseen oli arviolta noin yhteensä noin<br />
20 000 m 3 . Etelän suuntaan kulkeutuneen vuodon virtaama vaihteli alkuvaiheessa<br />
välillä 5 000–10 000 m 3 /h. Myöhemmässä vaiheessa, kun vuodon<br />
tukkiminen alkoi vaikuttaa, virtaama vaihteli huomattavasti siten, että<br />
välillä virtaama lähes tyrehtyi, kunnes alkoi jälleen uudelleen virtaamalla<br />
3 000 m 3 /h–10 000 m 3 /h. Etelän suunnassa valtaosa vuodosta saatiin varastoitua<br />
jälkikäsittelyalueelle, mutta noin 216 500 m 3 jouduttiin juoksuttamaan<br />
vesistöön 4.11.–12.11.2012. välisenä aikana ennen Kortelammen<br />
padon valmistumista.<br />
42
Vuodon aikana kaivosalueen turva-altaisiin ja kaivosalueen alapuolisiin vesiin<br />
kulkeutui näin ollen suuri määrä happamia metallipitoisia valumavesiä.<br />
Vesien happamuuden neutraloimiseksi ja metallien saostamiseksi jälkikäsittely-yksiköihin<br />
ja alapuolisiin vesiin syötettiin kalkkia. Kaivosalueen<br />
vesien neutraloinnissa käytettiin myös lipeää. Lipeän tai kalkkipohjaisten<br />
tuotteiden käyttö valumavesien neutraloinnissa mahdollistaa metallien saostumisen<br />
hydroksidina.<br />
Eri metallit saostuvat eri pH-alueella. Esimerkiksi alumiini saostuu hydroksidina<br />
osin jo lievästi happamissa olosuhteissa ja vastaavasti mangaani<br />
vasta voimakkaan emäksisissä olosuhteissa (pH ≥ 10). Korkean sulfaattipitoisuuden<br />
vesiä kalkittaessa saostuu myös kipsiä (CaSO4 ∙ 2H2O). Kipsin<br />
saostuminen on riippuvainen kipsin vesiliukoisuudesta kyseisissä olosuhteissa.<br />
Lipeän käytön seurauksesta nousseen natriumpitoisuuden on havaittu<br />
myös heikentävän kipsin muodostusta. Kaivosalueen alapuolisissa<br />
vesissä vuotovesien metallit ovat kuitenkin saostuneet todennäköisimmin<br />
hydroksidina neutraloinnissa muodostuneen kipsisakan mukana.<br />
Kyseisen sakan ominaispaino on alhainen, mikä mahdollistaa saostuman<br />
mahdollisen resuspendoitumisen hydraulisen kuorman kasvaessa alhaisissakin<br />
virtausnopeuksissa. Vuodon aikana sakkaa onkin kulkeutunut kaivosalueen<br />
alapuoliseen vesistöön, missä se talven pienten virtaamien aikaan<br />
on todennäköisimmin laskeutunut suvantojen, lampien ja järvien pohjaan.<br />
Humuspitoisissa joki- ja järvivesissä osa metalleista, kuten alumiini ja<br />
ferrirauta (Fe 3+ ) ovat voineet saostua myös liukoisen ja partikkelimaisen<br />
orgaanisen aineen mukana. Helmikuussa 2012 purkuvesistä otetuissa<br />
pohjasedimenttinäytteissä Salmisen ja Kalliojärven syvänteissä ei havaittu<br />
merkittäviä viitteitä kipsisakkakerrostumista. Alustavien tietojen mukaan<br />
sedimentin pinnassa todettiin noin 2 cm kerros vaaleanruskeaa vetistä sedimenttiä<br />
ja sen alapuolella tummaa, ruskeaa sedimenttiä. Ylä-<br />
Lumijärvessä harmaanvihertävää löyhää sedimenttiä esiintyi enimmillään<br />
noin 20 cm järven yläosalla Mourunpuron edustalla. Lumijoen alaosan suvantopaikalla<br />
vesisyvyys oli 3 metriä ja pohjalla oli pääasiassa puiden lehtiä<br />
ja vähäisessä määrin sedimenttiä eli ei merkittäviä viitteitä kipsisakasta.<br />
Kivijärven eteläosalla sedimentin pinnassa oli hyvin ohut kerros (n. 1 mm)<br />
vaaleampaa löyhää sedimenttiä ja sen alla tummanruskeaa sedimenttiä.<br />
Lisäjuoksutukset on tarkoitus toteuttaa etelän suuntaan niin, että Kortelammelta<br />
juoksutettavat vedet johdetaan joko Ylä-Lumijärven eteläpäähän,<br />
jonne uoma on kaivettu tai sen ohi Lumijokeen siten että ohitusuoma liittyy<br />
Lumijokeen ensimmäisessä virtapaikassa. Joka tapauksessa vedet saadaan<br />
vietyä lähelle Lumijoen lähtöuomaa. Ylä-Lumijärven eteläpäähän,<br />
Lumijoen lähtöuomaan rakennetaan maaliskuun aikana myös pohjapato tai<br />
ponttiseinä, jolla varmistetaan, että järvestä lähtevä vesi poistuu pintavirtauksena.<br />
Myös lumen ja jään sulamisvedet ja muut luontaiset valumavedet<br />
pyritään jatkossa ohjaamaan Ylä-Lumijärven ohi siten, ettei Ylä-Lumijärveen<br />
pääse syntymään merkittävää läpivirtausta.<br />
Kevättalvella ennen tulvia vesistön luontaiset virtaamat ovat hyvin pieniä,<br />
luokaa 30–40 l/s. Kevättulvan aikaiset huippuvirtaamat olivat laskennassa<br />
luokkaa 3,5 m 3 /s. Samaan aikaan luonnonvirtaamien kanssa vesiä purkautuu<br />
ELY:n myöntämän luvan nojalla maksimissaan teholla 1 500 m 3 /h eli<br />
noin 0,42 m 3 /s. Tämä merkitsee sitä, että kevättalven alivirtaamatilanteessa<br />
virtaamat kasvavat tasolta 30–40 l/s tasolle 450 l/s eli ne yli kymmenkertaistuvat.<br />
Ylijäämävesien juoksutusten vuoksi tulvatilanteessa virtaamat<br />
kasvat tasolta 3,5 m 3 /s tasolle 3,9 m 3 /s. Vastaava virtaaman kasvu tapahtuu<br />
alempana vesistössä, mutta sen suhteellinen osuus pienenee virtaamien<br />
kasvaessa.<br />
43
Ylä-Lumijärven ohittaminen estää järven pohjaan sedimentoituneen metalleja<br />
sisältävän sakan kulkeutumisen alapuoliseen vesistöön. Saostumia on<br />
voinut kertyä myös Lumijoen suvantokohtiin, mutta määrät ovat arvion mukaan<br />
alhaisia Ylä-Lumijärveen verrattuna eikä niitä juurikaan todettu Lumijoen<br />
alaosalta helmikuussa otetussa sedimenttinäytteessä. Myös Kivijärven<br />
näytteissä sedimentti vaikutti normaalilta tummanruskealta sedimentiltä.<br />
On ilmeistä, että kevättulvien aikana pohjalle laskeutunut sakka kulkeutuu<br />
osittain alavirtaan, mutta määrät jäänevät vähäisiksi Ylä-Lumijärven ohittamisesta<br />
johtuen. Kun alavirtaan siirryttäessä pH laskee normaalitasolle,<br />
on ilmeistä että ainakin osa sakan sisältämistä metalleista liukenee myös<br />
uudelleen vesifaasiin. Mahdollisen Talvivaaran hakeman ”lisäjuoksutusluvan”<br />
mukaisilla juoksutuksilla ei kuitenkaan arvioida olevan olennaista vaikutusta<br />
metallien leviämiseen, koska virtausnopeuksien maksimit eivät<br />
muutu jo luvan saaneeseen juoksutustilanteeseen nähden, vaan luonnonvirtaamien<br />
päälle tulee vastaava vesimäärä, enintään 1500 m 3 /h.<br />
Arvio lisäjuoksutusten vaikutuksesta vesistön ekolog isen tilaan<br />
Kasviplankton<br />
Kasviplanktonyhteisön nykytila<br />
Talvivaaran alapuolisten järvien kasviplanktonyhteisöjä on tutkittu vuosina<br />
2008, 2010 ja 2012 (Pöyry Environment Oy 2009, Pöyry Finland Oy 2011<br />
ja 2012). Vuosien 2010 ja 2012 kasviplanktontutkimusten aikaan Kalliojärven,<br />
Kolmisopen ja Kivijärven kasviplanktonlajisto oli huomattavan erilainen<br />
verrattuna vuoteen 2008, jolloin kaivosvesien vaikutus oli vielä melko<br />
vähäinen. Kesällä 2012 Kivijärven biomassamäärät olivat huomattavasti<br />
pienempiä kuin vuosina 2008 ja 2010 eli kasviplanktonin kasvu oli vähentynyt<br />
selvästi. Kalliojärvessä ja Kolmisopessa biomassan määrä oli jo<br />
vuonna 2010 selkeästi pienempi kuin vuonna 2008, ja kesällä 2012 tilanne<br />
jatkui vuoden 2010 kaltaisena. Jormasjärven kasviplanktonlajistossa ei ollut<br />
tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosien 2008, 2010 ja 2012 välillä.<br />
Kasviplanktontutkimusten tulosten perusteella Talvivaaran kaivoksen<br />
kuormituksella oli vuosien 2010 ja 2012 aikana merkittävä huonontava vaikutus<br />
Kalliojärven, Kolmisopen ja Kivijärven tilaan. Kalliojärven tila ei ollut<br />
kesällä 2012 oleellisesti parantunut vuoden 2010 tilanteeseen verrattuna.<br />
Kolmisopen tila oli vuosina 2010 ja 2012 selkeästi vuoden 2008 luonnontilasta<br />
poikkeava. Kivijärvi oli kesällä 2012 mahdollisesti paremmassa tilassa<br />
kuin vuonna 2010. Kesällä 2012 kaivosvesillä ei ollut merkittävää vaikutusta<br />
Jormasjärven ja Laakajärven kasviplanktonyhteisöjen tilaan.<br />
Arvio tilan kehityksestä<br />
Seuraavassa esitetty arvio kasviplanktonyhteisöjen tilan kehityksestä perustuu<br />
vuosina 2008, 2010 ja 2012 tehdyissä tutkimuksissa saatuihin tietoihin<br />
Talvivaaran alapuolisissa järvissä tapahtuneesta kehityksestä. Lisäksi<br />
arviossa on käytetty hyväksi edellä esitettyjä vedenlaatu- ja kuormitustietoja<br />
ja arviota ylimääräisten vesien kulkeutumisen vaikutuksista veden<br />
fysikaalis-kemialliseen laatuun. Arviota koostettaessa on lisäksi käytetty<br />
hyväksi tutkimusartikkeleista ja kokoomaraporteista (Silva & Davies<br />
1999, Silva ym. 2000, Singleton 2000, Bernhard & Palmer 2011, Cañedo-<br />
Argüelles ym. 2013) saatuja tietoja sulfaattikuormituksen vaikutuksesta<br />
eliöyhteisöihin.<br />
44
Vuonna 2008 Kalliojärvi, Kolmisoppi, Jormasjärvi ja Kivijärvi olivat kasviplanktontutkimuksen<br />
perusteella tyypillisiä humusjärviä, joissa esiintyi<br />
tummavetisille, lievästi happamille ja vähäsuolaisille suomalaisille vesille<br />
tyypillinen kasviplanktonyhteisö. Talvivaaran kaivoksen kuormitus vesistöihin<br />
alkoi vesistötarkkailutietojen mukaan näkyä kohonneina sulfaatti- ja<br />
mangaanipitoisuuksina vuoden 2010 alussa. Lisäksi järvien pH-taso oli<br />
aiempaa alhaisempi ja vesistöihin kohdistui metallikuormitusta. Kaivoksen<br />
kuormituksen vaikutus kasviplanktonyhteisöjen tilaan oli nopea, sillä jo kesällä<br />
2010 otetuissa näytteissä Kalliojärven, Kolmisopen ja Kivijärven yhteisöjen<br />
biomassamäärä oli vähentynyt selvästi ja lajisto oli yksipuolistunut.<br />
Vuonna 2012 tilanne edellä mainituissa kolmessa järvessä oli lähes sama<br />
kuin vuonna 2010. Jormasjärvessä kuormituksen vaikutuksia ei vuosina<br />
2010 ja 2012 ollut havaittavissa. Laakajärven kasviplanktonia tutkittiin ensimmäisen<br />
kerran kesällä 2012, eikä merkittäviä kuormitusvaikutuksia ollut<br />
havaittavissa yhden vuoden tutkimusaineistossa.<br />
Tutkimustiedon perusteella sulfaattikuormitus aiheuttaa leville samankaltaisia<br />
vaikutuksia kuin metallikuormitus. Suolapitoisuuden äkillinen ja huomattavan<br />
suuri muutos vaurioittaa leväsolun sisäisen suolatasapainon ja<br />
ioninvaihdon säätelyä ja voi aiheuttaa solun vaurioitumisen tai kuoleman.<br />
Yhteisötasolla sulfaattikuormitus vähentää lajiston diversiteettiä, kun suolapitoisuuden<br />
muutoksia huonosti sietävät lajit karsiutuvat yhteisöstä. Tällöin<br />
muutosta paremmin sietävät lajit saavat usein kilpailuedun, ja näiden<br />
lajien suhteellinen osuus lisääntyy. Diversiteetin vähentyminen voi periaatteessa<br />
altistaa yhteisön myös vieraslajien lisääntymiselle, mikäli niitä kulkeutuu<br />
kyseiseen vesistöön. Diversiteetin vähentyminen heikentää eliöyhteisöjen<br />
ekologista joustokykyä, ja kasviplanktonyhteisön muutos altistaa<br />
myös ravintoverkon seuraavat tasot (eläinplankton, pohjaeläimet, kalat)<br />
muutokselle, jos esimerkiksi ravintona käytetyt kasviplanktonlajit vähentyvät<br />
nopeasti. Yhteisöjen tasolla kuormituksen vaikutukset ovat kuitenkin<br />
hyvin monimutkaisia ja vaikeasti ennustettavia. Muutosten toteaminen<br />
edellyttää usean vuoden seurantaa.<br />
Sulfaattikuormituksen akuutista toksisuudesta leville ei ole kovin paljon tietoa<br />
saatavilla. Lisäksi toksisuuteen vaikuttavat monet vesistön fysikaaliset<br />
ja kemialliset ominaisuudet, ja jokaisella levälajilla toksisuuden sietokyky<br />
vaihtelee. Vaikutus riippuu osaltaan myös siitä, esiintyvätkö sulfaattipitoisuudet<br />
levien kasvukaudella touko-lokakuussa vai sen ulkopuolella. On<br />
esitetty, että 1 000–2 000 mg/l suolapitoisuus on monille leville sietokyvyn<br />
raja (Brock 1985). Laboratoriotutkimuksissa esimerkiksi Selenastrum capricornatum<br />
-viherlevän sulfaattikuormituksen LOEC-pitoisuus (pienin havaittavan<br />
vaikutuksen aiheuttava pitoisuus) on vaihdellut 1 111 milligrammasta<br />
litrassa 3 650 milligrammaan litrassa (jälkimmäisen arvon osalta sulfaatti<br />
lisätty natriumsulfaattina Na2SO4). Sulfaattikuormituksen IC50pitoisuudet<br />
(pitoisuus, joka estää 50 prosenttisesti annetun parametrin)<br />
kasvun osalta olivat samoissa tutkimuksissa 1 868 milligrammasta litrassa<br />
3 359 milligrammaan litrassa.<br />
Keväällä 2013 laskettavien ylimääräisten vesien vaikutus tulee todennäköisesti<br />
esiin jo seuraavan kesänä lähimmissä järvissä. Juoksutettavat vedet<br />
sisältävät arvion mukaan runsaasti sulfaattia, mutta metallipitoisuuksien<br />
ei pitäisi nousta merkittävästi. On todennäköistä, että juoksutusten<br />
vaikutukset Talvivaaran alapuolisissa järvissä tulevat olemaan samankaltaisia<br />
kuin vaikutukset, joita havaittiin vuosina 2010 ja 2012 Kalliojärvessä,<br />
Kolmisopessa ja Kivijärvessä. Aiempien tarkkailutulosten perusteella on<br />
odotettavissa ainakin kasviplanktonin biomassamäärien pienentymistä, lajiston<br />
diversiteetin vähentymistä ja vaurioituneiden leväsolujen esiintymistä.<br />
Koska myös Laakajärven pohjoisosaan ja Jormasjärven eteläosaan tulee<br />
arvion mukaan kohdistumaan enemmän sulfaattikuormitusta kuin aikai-<br />
45
Jokien piilevät<br />
semmin, on todennäköistä, että myös näissä järvissä tullaan havaitsemaan<br />
edellä kuvattuja vaikutuksia.<br />
Kipsisakka-altaan vuodon takia kaivoksen alapuolisissa vesissä on kipsi- ja<br />
hydroksidisakkaa. Koska sakka on löyhää ja sen ominaispaino on lähellä<br />
veden ominaispainoa, se todennäköisesti kulkeutuu ainakin osittain kevättulvan<br />
aikana alapuolisiin vesistöihin. Ylä-Lumijärven ohittaminen pienentää<br />
kuitenkin merkittävästi riskiä metallipitoisen sakan huuhtoutumiselle.<br />
Kun pH-taso alavirtaan siirryttäessä laskee normaalitasolle, ainakin osa<br />
sakan metalleista vapautuu uudelleen vesifaasiin. Tästä johtuen Talvivaaran<br />
alapuolisten vesien kasviplanktonyhteisöt voivat kesällä 2013 tai myöhemmin<br />
kärsiä myös metallikuormituksesta, jonka esiintyminen ei riipu ylimääräisten<br />
vesien johtamisesta vesistöihin vaan ensisijaisesti aikaisemmasta<br />
kuormituksesta. Metallien vaikutukset saattavat aiheuttaa samankaltaisia<br />
muutoksia yhteisöissä kuin vuosina 2010 ja 2012 on jo havaittu.<br />
Piileväyhteisöjen nykytila<br />
Talvivaaran alapuolisten Kalliojoen, Tuhkajoen ja Lumijoen piileväyhteisöjen<br />
tilaa on tutkittu vuosina 2008 ja 2010 (Pöyry Environment Oy 2009 ja<br />
Pöyry Finland 2011). Vuosina 2008 ja 2010 Kalliojoen piileväyhteisöissä ei<br />
ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia. Tuhkajoen rehevyys oli vuonna<br />
2010 hieman korkeampi kuin vuonna 2008, mutta muita merkittäviä muutoksia<br />
ei ollut havaittavissa. Lumijoessa piileväyhteisön lajisto oli vuonna<br />
2010 hyvin erilainen kuin vuonna 2008. Vuonna 2010 yhteisössä esiintyi<br />
runsaasti korkeita sulfaattipitoisuuksia suosivaa Diatoma moniliformis -<br />
levää, jonka esiintyminen viittaa suolapitoisuuksien ja siten sähkönjohtavuusarvojen<br />
nousuun. Lumijoessa vuonna 2008 runsaina esiintyneiden,<br />
happamille humusvesille tyypillisten Eunotia-suvun levien esiintyminen oli<br />
huomattavasti vähäisempää vuonna 2010 kuin edellisen tutkimuksen aikaan.<br />
Arvio tilan kehityksestä<br />
Seuraavassa esitetty arvio piileväyhteisöjen tilan kehityksestä perustuu<br />
vuosina 2008 ja 2010 tehdyissä tutkimuksissa saatuihin tietoihin Talvivaaran<br />
alapuolisissa joissa tapahtuneesta kehityksestä. Lisäksi arviossa on<br />
käytetty kappaleissa 2–4 esitettyjä vedenlaatu- ja kuormitustietoja sekä arviota<br />
ylimääräisten vesien kulkeutumisen vaikutuksista veden fysikaaliskemialliseen<br />
laatuun. Arviota koostettaessa on lisäksi käytetty hyväksi tutkimusartikkeleista<br />
ja kokoomaraporteista (Silva & Davies 1999, Silva ym.<br />
2000, Singleton 2000, Bernhard & Palmer 2011, Cañedo-Argüelles ym.<br />
2013) saatuja tietoja sulfaattikuormituksen vaikutuksesta eliöyhteisöihin.<br />
Pohjoisessa Oulujoen vesistöalueella Kalliojoen ja Tuhkajoen tila oli vuonna<br />
2010 pitkälti samankaltainen kuin vuonna 2008. Etelässä Lumijoen tila<br />
oli sen sijaan muuttunut merkittävästi vuonna 2010 vuoden 2008 tilaan<br />
nähden. Lumijoen tilasta voidaan saada epäsuorasti tietoa Kivijärven vuoden<br />
2012 kasviplanktontutkimuksen kautta. Kivijärvessä esiintyi yhdellä<br />
näytteenottokerralla melko runsaasti Diatoma moniliformis -levää, jota oli<br />
tavattu jo vuonna 2010 Lumijoessa. Koska kaivoksen vedet kulkevat Lumijoen<br />
kautta Kivijärveen, on todennäköistä, että D. moniliformis -levää esiintyi<br />
joessa myös kesällä 2012.<br />
Marraskuussa 2012 sattuneen kipsisakka-altaan vuodon vaikutukset Kalliojoen,<br />
Tuhkajoen ja Lumijoen tilaan eivät ole vielä tiedossa. Suomen ympäristökeskuksen<br />
19.11.2012 julkaiseman tiedotteen ja siihen liittyvän kartan<br />
mukaan Lumijoki oli vuodon aikana runsaasti kuormittunutta aluetta,<br />
46
Pohjaeläimet<br />
jossa haitat olivat suuria. Kalliojoki oli kuormittunut alue, jossa haitat olivat<br />
mahdollisia. Tuhkajoki ei ollut kuormittunut, eikä siihen kohdistunut haittoja<br />
tiedotteen julkaisemisen aikaan. Suomen ympäristökeskus oli lisäksi jo<br />
13.11.2012 tiedottanut, että Lumijoessa metallipitoisuudet olivat eliöille haitallisella<br />
tasolla. Lumijoen ja mahdollisesti myös Kalliojoen piileväyhteisöt<br />
ovat siten todennäköisesti kärsineet vaurioita kipsisakka-altaan vuodon yhteydessä.<br />
Haitan laajuutta tai kestoa ei tässä vaiheessa ole mahdollista<br />
vielä arvioida.<br />
Talvivaaran kaivokselta keväällä 2013 juoksutettavat ylimääräiset vedet sisältävät<br />
arvion mukaan runsaasti sulfaattia, mutta metallipitoisuuksien ei<br />
pitäisi nousta merkittävästi. Sulfaattikuormituksen aiheuttamia vaikutuksia<br />
leväyhteisöille on käyty läpi kasviplanktonyhteisöjä käsittelevässä luvussa<br />
ja samantyyppiset vaikutukset koskevat myös piileviä. Epiliittisillä levillä on<br />
todettu myös fotosynteesin häiriintyvän sulfaattikuormituksen seurauksena,<br />
mikä vaikuttaa levien biomassan määrään. On myös havaintoja siitä, että<br />
lievä suolapitoisuuden lisääntyminen vaikuttaa suotuisasti levien kasvuun<br />
(Silva & Davies 1999). Suuret suolamäärät kuitenkin vähentävät kasvua ja<br />
yhteisön diversiteettiä, ja luonnostaankin suolapitoisissa virtavesissä<br />
eliöyhteisöt ovat yleensä köyhiä.<br />
Ylimääräisten vesien juoksutukset tulevat todennäköisesti vaikuttamaan<br />
ainakin Lumijoen, Kalliojoen ja Tuhkajoen piileväyhteisöihin. Vaikutukset<br />
ovat todennäköisesti samankaltaisia kuin ne muutokset, joita on Lumijoessa<br />
jo havaittu. Korkeita sulfaatti- ja suolapitoisuuksia suosivat levät (esim.<br />
Diatoma-suku) saattavat lisääntyä huomattavasti, ja lajisto muuttuu yksipuolisemmaksi.<br />
Lisäksi on mahdollista, että vastaavia vaikutuksia tulee<br />
esiintymään myös esimerkiksi Kivijoessa. Kivijoki ei ole kuulunut tarkkailun<br />
piiriin vuosina 2008 ja 2010.<br />
Järvet<br />
Talvivaaran kaivoksen vaikutusalueen järvien syvänteiden pohjaeläinyhteisöjä<br />
on tutkittu vuosina 2008 (Pöyry Environment Oy 2009), 2010 (Pöyry<br />
Finland Oy 2011) sekä 2012 (Pöyry Finland Oy 2012). Selvityksissä järvien<br />
ekologisessa tilaluokittelussa käytettiin syvänteiden surviaissääskitoukkien<br />
esiintymiseen perustuvan pohjanlaatuindeksin (BQI, Benthic Quality Index;<br />
Wiederholm 1980) ekologisia laatusuhdearvoja (ELS, Vuori ym. 2010).<br />
Ennen kaivotoiminnan varsinaista aloittamista ja jätevesien johtamista vesistöön<br />
vuonna 2008 Kalliojärvi oli BQI ELS -arvon perusteella erinomaisessa<br />
ekologisessa tilassa, kun vuosina 2010 ja 2012 Kalliojärvi luokittui<br />
BQI ELS -arvojen perusteella huonoon ekologiseen tilaluokkaan. Kalliojärven<br />
syvänteiden pohjaeläinyhteisö on kärsinyt kuormituksesta, sillä järven<br />
vesikemiassa ja pohjaeläinlajistossa on tapahtunut viime vuosina muutoksia.<br />
Esimerkiksi vuonna 2010 mangaanipitoisuudet ylittivät Kalliojärvessä<br />
vesieliöstölle haitallisena pidettävän tason. Vuoden 2012 kesällä Kalliojärven<br />
vedessä oli runsaasti happea kuluttavaa ainesta. Pohjanläheinen vesikerros<br />
oli hapeton ja vedessä oli runsaasti kiintoainesta ja ravinteita. Lisäksi<br />
pohjanläheisessä vesikerroksessa oli runsaasti sulfaattia. Kalliojärven<br />
rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat korkeita, ja myös natriumia esiintyi<br />
runsaasti. Vuonna 2012 havaitut rauta- ja mangaanipitoisuudet ylittivät selvästi<br />
vesieliöstölle haitallisena pidettävät tasot. Kalliojärven syvänteiden<br />
pohjaeläintiheys on laskenut selvästi vuodesta 2008. Vuonna 2012 Kalliojärven<br />
syvännenäytteenottoalueelta havaittiin enää yhden pohjaeläinlajin<br />
yksilöitä.<br />
BQI ELS -arvolla mitattuna Kolmisopen ekologinen tila on huonontunut<br />
hieman vuosien 2008 ja 2010 erinomaisesta tilaluokasta hyvään tilaluok-<br />
47
kaan vuonna 2012. Kolmisopen vuoden 2012 BQI ELS -arvo oli kuitenkin<br />
hyvin lähellä erinomaisen tilaluokan rajaa. BQ -indeksiin perustuvien ekologisten<br />
laatusuhteiden perusteella Jormasjärven kahden vakiotutkimusalueen<br />
ekologinen tila oli parantunut. Myös Jormasjärven vuoden 2012 uusi<br />
tutkimusalue luokittuu BQI ELS -arvon perusteella vuonna 2012 erinomaiseen<br />
ekologiseen tilaluokkaan. Sekä Kolmisopen että Jormasjärven<br />
vakiotutkimusalueilta havaitut keskimääräiset pohjaeläinyhteisöjen yksilötiheydet<br />
olivat kuitenkin vuonna 2012 selvästi pienempiä kuin esimerkiksi<br />
vuonna 2008, jolloin kaivoksen toiminta ei ollut vielä täysin käynnistynyt.<br />
Kivijärven vakiotutkimusalueen ekologinen tilaluokka oli ennen kaivotoiminnan<br />
jätevesien johtamista vesistöön vuonna 2008 BQI ELS -arvon perusteella<br />
erinomainen, kun vuonna 2010 alue luokittui samalla mittarilla<br />
huonoon ekologiseen tilaluokkaan. Vuoden 2012 Kivijärven tutkimusalueen<br />
matalan näytteenottosyvyyden takia regressiomalli antaa BQI:n vertailuarvoksi<br />
negatiivisen arvon. Kivijärvi kuuluu matalat humuspitoiset järvet -<br />
tyyppiin (Mhr) keskisyvyyden ollessa noin 2,2 metriä. Keskisyvyydeltään alle<br />
kolmen metrin järviä ei tulisi enää luokitella syvänteiden pohjaeläimistön<br />
perusteella. Vaikka BQI -tuloksia ei välttämättä ole mielekästä käyttää Kivijärven<br />
mataluuden takia ekologisessa tila-arvioinnissa, järven syvänteiden<br />
pohjaeläinyhteisö on kärsinyt kuormituksesta, sillä Kivijärven vesikemiassa<br />
ja pohjaeläinkoostumuksessa ja -lajistossa on tapahtunut viime vuosina<br />
muutoksia. Kivijärven pohjanläheinen vesikerros oli kesällä 2012 hapeton.<br />
Kivijärven vakiosyvännetutkimusalueelta havaittiinkin vuonna 2012 runsaasti<br />
niukkoihin happiolosuhteisiin sopeutunutta Chironomus anthracinus<br />
-surviaissääskilajia. Vuonna 2012 Kivijärven hapettomassa vesikerroksessa<br />
ravinne- ja kiintoainepitoisuudet olivat normaaliarvoja korkeampia. Pohjanläheinen<br />
vesikerros sisälsi myös runsaasti sulfaattia. Kivijärven rauta-,<br />
mangaani- ja natriumpitoisuudet olivat korkeita ja myös nikkeli- ja sinkkipitoisuudet<br />
olivat normaaliarvoja korkeampia. Vuonna 2012 Kivijärven pohjanläheisen<br />
vesikerroksen rauta-, nikkeli- ja mangaanipitoisuudet ylittivät<br />
selvästi vesieliöstölle haitallisena pidettävän tason. Vuosina 2010 ja 2012<br />
Kivijärven vakiotutkimusalueelta havaittiinkin vähemmän pohjaeläinlajeja<br />
kuin vuonna 2008, jolloin kaivoksen toiminta ei ollut vielä täysin käynnistynyt.<br />
Vuoden 2012 pohjaeläimistöselvityksessä syvänteiden pohjaeläinnäytteitä<br />
otettiin Laakajärven kolmelta uudelta tutkimusalueelta. Kahdelta Laakajärven<br />
tutkimusalueelta ei havaittu yhtään indikaattorilajia, joten indikaattorilajien<br />
puuttuminen johtaa BQ -indeksin arvoon nolla ilmentäen pahoin heikentynyttä<br />
syvänteen tilaa. Indeksilajien puuttuminen voi kuitenkin johtua<br />
myös sattumasta. Tämän vuoksi indeksilajittomien syvänteiden tilaa ei ole<br />
syytä arvioida BQI:n perusteella (ks. Aroviita ym. 2012). Kolmas Laakajärven<br />
tutkimusalue oli vuonna 2012 havaitun BQI ELS -arvon perusteella<br />
välttävässä ekologisessa tilaluokassa. Laakajärveltä ei ole saatavissa aiempia<br />
syvänteiden pohjaeläinaineistoja (esim. POHJE -rekisteri 2012), joten<br />
Laakajärven pohjaeläinyhteisöjen mahdollisia muutoksia tai itse järven<br />
ekologisen tilan kehityskulkua ei ole tässä yhteydessä mahdollista arvioida.<br />
Laakajärven ekologista tilaa ei ole määritetty ympäristöhallinnon toimesta,<br />
mutta vedenlaatuaineistoon perustuvan ympäristöhallinnon asiantuntijaarvion<br />
mukaan Laakajärvi on hyvässä ekologisessa tilassa (OIVA -<br />
tietojärjestelmä 2012). Siten vuoden 2012 pohjaeläinanalyysien tulokset<br />
ovat ristiriidassa Laakajärven nykyisen ekologisen tilaluokitteluarvion kanssa.<br />
Virtavedet<br />
Talvivaaran kaivoksen lähivaikutusalueen virtavesien pohjaeläinyhteisöjä<br />
on tutkittu Lumi-, Kallio- ja Tuhkajoen vakioseuranta-alueilla vuosina 2008<br />
ja 2010. Samoilta tutkimusalueilta on olemassa myös vielä käsittelemätön-<br />
48
tä pohjaeläinaineistoa vuodelta 2012 (SYKE, julkaisematon aineisto). Vuoden<br />
2012 virtavesien pohjaeläinaineisto on kerätty ennen vuoden 2012<br />
kipsisakka-allasvuotoa. Virtavesien tutkimuskohteiden vuosien 2008 ja<br />
2010 ekologista tilaa arvioitiin kolmella (TT, T-EPT & PMA) eri pohjaeläinmittarin<br />
ekologisella laatusuhdearvolla (ELS).<br />
Lumijoen ekologinen tilaluokka oli vuosina 2008 ja 2010 tyyppilajeihin (TT)<br />
ja tyyppikohtaisiin EPT-heimomääriin (T-EPT) perustuvien ELS-arvojen perusteella<br />
hyvä. Lumijoelta vuonna 2008 havaittu EPT-heimomääriin perustutuva<br />
ELS-arvo oli kuitenkin lähellä hyvän ja tyydyttävän luokan rajaa.<br />
Sen sijaan PMA:n ELS-arvojen perusteella Lumijoen pohjaeläinyhteisöjen<br />
koostumuksessa on tapahtunut muutoksia. PMA:n ELS-arvojen perusteella<br />
Lumijoen ekologinen tilaluokka on laskenut erinomaisesta välttäväksi. Kalliojoen<br />
ekologinen tilaluokka on muuttunut huonommaksi kaikkien pohjaeläinmittarien<br />
ELS-arvojen perusteella. Vuonna 2008 tyyppilajeihin ja tyyppikohtaisiin<br />
EPT-heimomääriin perustuvien mittarien perusteella Kalliojoen<br />
ekologinen tilaluokka oli hyvä, kun vuonna 2010 samoilla muuttujilla mitattuna<br />
ekologinen tila oli joko tyydyttävä tai välttävä. Myös PMA:n ELSarvojen<br />
perusteella Kalliojoen pohjaeläinyhteisökoostumuksessa on tapahtunut<br />
muutoksia. PMA:n ELS -arvojen perusteella Kalliojoen ekologinen tilaluokka<br />
on laskenut tyydyttävästä välttäväksi. Kaikkien pohjaeläinmittarien<br />
ELS-arvojen perusteella Tuhkajoen ekologinen tilaluokka oli pysynyt samana<br />
vuosina 2008 ja 2010. Tyyppilajeihin ja PMA:n perustuvien ELSarvojen<br />
perusteella Tuhkajoen ekologinen tilaluokka on erinomainen, kun<br />
tyyppikohtaisen EPT-heimomäärän perusteella Tuhkajoki on hyvässä ekologisessa<br />
tilaluokassa.<br />
Lumi- ja Tuhkajoen pohjaeläinten kokonaislaji- ja EPT-lajimäärät ovat pysyneet<br />
vuosina 2008 ja 2010 joko samana tai lähes samana. Suurin muutos<br />
pohjaeläinten kokonaislaji- ja EPT-lajimäärissä havaittiin Kalliojoella,<br />
jossa pohjaeläinten laji- ja EPT-lajimäärät ovat laskeneet selvästi. EPTlajeja<br />
pidetään yleisesti herkkinä erilaisille ympäristön muutoksille (mm.<br />
Rosenberg & Resh 1993 ja Wallace ym. 1996).<br />
Ylijäämävesien juoksutusten arvioidut vaikutukset<br />
Suunnitellut lisäjuoksutukset lisäävät vesistöjen kuormitusta entisestään,<br />
mikä vaikuttaisi kaivoksen jo aiemmista päästöistä kärsineisiin pohjaeläinyhteisöihin<br />
negatiivisesti. Vuoden 2012 kipsisakka-allasvuoto kuormitti<br />
lähialueen vesiä huomattavasti entisestään. Kipsisakka-allasvuodon vaikutuksia<br />
pohjaeläimistöön ei voida arvioida, sillä alueilta ei ole otettu pohjaeläinnäytteitä<br />
allasvuodon jälkeen. Vuoksen ja Oulujoen suunnalle lisäjuoksutusten<br />
(3,8 milj.m 3 ) aikana päätyvä sulfaattikuormituksen on arvioitu<br />
vastaavan suunnilleen molempien vesistöalueiden vastaanottamia koko<br />
vuoden 2010 aikaisia sulfaattikuormitusmääriä.<br />
Paikoin lähivesistöjen suolapitoisuus ylittää jo tällä hetkellä pohjaeläimistölle<br />
akuuttina pidetyt toksisuuden rajat (ks. Bendow & Merrit 2005, Allan &<br />
Castillo 2007). Pöyry Finland Oy:n (2013) laatiman sulfaattimallinnuksen<br />
perusteella myös suunnitellut ylimääräiset juoksutusvedet ylittäisivät joissain<br />
tapauksissa pohjaeläimistön kannalta toksisen sulfaattipitoisuuden rajat.<br />
Korkean veden suola- ja sulfaattipitoisuuden on todettu vaikuttavan<br />
pohjaeläinyhteisöihin negatiivisesti (Silva & Davies 199, Kefford ym. 2011).<br />
Talvivaaran päästöjen vaikutuksesta lähijärvien syvänteet ovat voimakkaasti<br />
kerrostuneita suolaisuuden suhteen. Tästä johtuen järvissä ei ole<br />
tapahtunut normaalia kevät- ja syystäyskiertoja kaivostoiminnan aloittamisen<br />
jälkeen, mikä näkyy järvien alusvesien hapettomuutena ja pohjaeläimistön<br />
köyhtymisenä. Järvien suolakerrostumisen ohella sulfaatin epäsuorat<br />
vesistövaikutukset tulevat esiin sulfaatin pelkistyessä hapettomissa<br />
49
oloissa. Reaktiossa muodostuva rikkivety on eliöille myrkyllinen jo erittäin<br />
pieninä pitoisuuksina.<br />
Osassa Talvivaaran lähialueen vesistöistä mm. rauta-, nikkeli- ja mangaanipitoisuudet<br />
ovat aiemmin ylittäneet selvästi vesieliöstölle haitallisena<br />
pidettävät tasot. Lisäksi lähivesistöjen pohjaeläinyhteisöt ovat kärsineet<br />
ennestään nopeista pH:n vaihteluista. Lisäjuoksutusvedet tulisivat olemaan<br />
selvästi emäksisiä. Suunnitellut lisäjuoksutukset lisäisivät entisestään jo<br />
erilaisille ympäristökuormituksille altistuneita pohjaeläinyhteisöjen stressitekijöitä.<br />
Oulujoen suunnalla Kolmisopessa ja Jormasjärvessä sekä Vuoksen suunnalla<br />
Laakajärvessä suolaisuudesta johtuvaa varsinaista veden kerrostumisilmiötä<br />
ei ole vielä havaittu, mutta alueilla on havaittu kohenneita sulfaattipitoisuuksia.<br />
Pöyry Finland Oy:n laatiman sulfaattimallinnuksen perusteella<br />
lisäjuoksutusten takia kuormitus voi levitä uusille ja laajemmille alueille,<br />
mikä vaikuttaisi myös näiden alueiden pohjaeläinyhteisöihin haitallisesti.<br />
Kalasto ja kalatalous<br />
Kalliojärven ja Kolmisopen kalasto on lajistollisesti ja myös määrältään hyvin<br />
niukka koostuen lähinnä hauesta, ahvenesta ja särjestä. Kolmisopessa<br />
on jonkin verran myös madetta. Jormasjärven kalasto koostuu pääasiassa<br />
ahvenesta, kuhasta ja hauesta. Näiden lisäksi kalastoon kuuluvat mm. siika,<br />
muikku, made, lahna ja särki. Kivi- ja Laakajärven kalasto on pääasiassa<br />
ahventa, haukea ja särkeä. Laakajärvessä on merkittävästi myös kuhaa,<br />
ja molemmissa järvissä esiintyy vähän myös muikkua ja ainakin Laakajärvessä<br />
myös siikaa. Tuhkajoen koskialueiden kalasto on pääasiassa<br />
taimenta, joka lisääntyy joessa luontaisesti. Napapiirin eteläpuoliset taimenkannat<br />
on luokiteltu uusimmassa uhanalaisuusarvioinnissa erittäin<br />
uhanalaisiksi (EN). Kallio- ja Lumijoen koskikalasto on niukka koostuen<br />
pienin tiheyksin lähinnä ahvenesta ja särjestä.<br />
Vuosien 2008–2012 tarkkailutulosten perusteella kaivoksen jätevesillä ei<br />
ole ollut havaittavaa vaikutusta Tuhkajoen, Jormasjärven tai Kivijärven kalastoon.<br />
Kalliojärvellä on ilmeisesti tapahtunut kalojen karkottumista jätevesien<br />
vuoksi, ja kalastus Kolmisopella on lähes loppunut ranta-asutuksen<br />
häviämisen vuoksi. Kaivostoiminnan vaikutusta ei ole ollut havaittavissa<br />
lähijärvien kalojen metallipitoisuuksissa. Jätevesien vaikutuksesta Salmisen,<br />
Kalliojärven ja Kivijärven vedet ovat kerrostuneet ja alusvedet ovat olleet<br />
hapettomia, mikä on heikentänyt kalojen elinolosuhteista näissä järvissä.<br />
Marraskuussa 2012 sattuneen kipsisakka-altaan vuodon jälkeen Talvivaaran<br />
lähivesistä pyydetyissä kaloissa havaittiin Eviran lausunnon<br />
(30.1.2013) mukaan vain vähäisiä kudosmuutoksia kiduksissa. Akuutin kudostuhon<br />
merkkejä, jotka kertovat mm. happaman veden tai raskasmetallien<br />
aiheuttamista vaurioista, ei tällöin todettu. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen<br />
tekemissä kalastoselvityksissä löydettiin allasvuodon vaikutusalueelta<br />
yhteensä noin 100 kuollutta kalaa, jotka olivat ilmeisesti kuolleet<br />
nopeaan pH:n nousuun jätevesien kalkituksen.<br />
Ylijäämävedet käsitellään sammutetulla kalkilla (Ca(OH)2), eikä niistä<br />
arvioida aiheutuvan kalastolle haitallista tasoa olevaa metallikuormitusta.<br />
Juoksutusten aikana Kallio- ja Kivijärven pintaveden sulfaattipitoisuus voi<br />
nousta tasolle 3 000–4 000 mg/l ja alusvedessä pitoisuudet ovat todennäköisesti<br />
tätä korkeampia. Jos järvien kerrostuneisuus purkautuu, pitoisuudet<br />
pintavedessäkin voisivat olla vielä suurempia eli tasoa 5 000–6 000<br />
mg/l. Nämä laskennalliset pitoisuustasot ovat korkeita ja niitä esiintynee<br />
useiden kuukausien ajan, joten niillä voi olla kalaston kannalta toksisia<br />
50
vaikutuksia. Kirjolohella tehtyjen altistuskokeiden mukaan neljän vuorokauden<br />
LC50-arvo (pitoisuus, jossa puolet koeyksilöistä menehtyy) sulfaatille<br />
oli veden kovuudesta riippuen 5 000–9 900 mg/l (Singleton 2000).<br />
Alempi arvo todettiin pehmeässä vedessä (25 mg CaCO3) ja korkein arvo<br />
kovassa vedessä (250 mg/l CaCO3). Ylijäämävedet ovat kalkituksen jälkeen<br />
kovia, mutta kovuus laskee johdettujen vesien sekoittuessa vastaanottavan<br />
vesistön vesimassaan. Singletonin (2000) mukaan hopealohien<br />
mätimunien kuolleisuus kasvoi vesissä, joissa sulfaattipitoisuus oli 280–1<br />
100 mg/l.<br />
Kolmisopessa ja Laakajärven pohjoisosassa sulfaattipitoisuudet voivat<br />
hetkellisesti nousta jääpeiteaikana ainakin alusvedessä tasolle 1 000–<br />
1 500 mg/l. Kesäaikana pitoisuudet ovat Kolmisopessa tasoa 300–500<br />
mg/l ja Laakajärvessä tasoa 50–80 mg/l. Kyseisten järvien kalasto sietää<br />
kohtuullisen hyvin veden suolapitoisuuden kasvamista, ja samat kalalajit<br />
ovat sopeutuneet elämään myös murtovesien suolapitoisuustasoissa.<br />
Kolmisopella ja Laakajärvellä sulfaattipitoisuuksilla ei arvioida olevan merkittäviä<br />
haitallisia vaikutuksia olemassa olevaan kalastoon. Korkeimmat<br />
sulfaattipitoisuudet esiintyvät keväällä jääpeitteisenä aikana pohjanläheisissä<br />
vesikerroksissa, joten on mahdollista, että ainakin tietyillä alueilla mateen<br />
sekä muikun ja siian mädin kehittyminen häiriintyy. Tällöin näiden kalalajien<br />
vuoden 2013 vuosiluokasta voi tulla tavallista heikompi.<br />
Tuhkajoessa sulfaattipitoisuudet noudattelevat Kolmisopen pitoisuuksia ja<br />
sen vaihtelua maksimipitoisuuden ollessa tasolla 500–600 mg/l. Maksimipitoisuudet<br />
esiintyvät Tuhkajoessa noin kolmen kuukauden viiveellä juoksutusten<br />
aloittamisesta eli arviolta toukokuun lopulla. Tuolloin taimenen poikaset<br />
ovat jo kuoriutuneet, mutta ovat kuitenkin vielä hyvin pieniä ollen<br />
isompia kaloja herkempiä vedenlaadun muutoksille. On mahdollista, että<br />
taimenen vuoden 2013 vuosiluokasta tulee keskimääräistä heikompi tai että<br />
pahimmassa tapauksessa se menetetään. Yli 1-vuotiaiden taimenyksilöiden<br />
kantaa ylijäämävesien sulfaattikuormituksen ei arvioida heikentävän<br />
merkittävästi. Jormasjärvessä ylijäämävedet laimenevat isoon vesimassaan<br />
eikä niillä arvioida olevan siellä merkittävää haitallista vaikutusta kalastoon.<br />
Ylijäämävesistä huolimatta Kalliojärvi ja Kivijärvi pysyvät pääosin kerrostuneina,<br />
mikä aiheuttaa alusveden hapettomuutta ja siten heikentää kalojen<br />
elinolosuhteita. Ylijäämävedet voivat aiheuttaa alusveden happitilanteen<br />
heikkenemistä Kolmisopessa ja paikoin Laakajärvessä.<br />
Tietoisuus ylijäämävesien johtamisesta vesistöön voi vähentää kalastushalukkuutta<br />
lähialueen järvissä ja vaikeuttaa esimerkiksi Jormasjärvestä ja<br />
Laakajärvestä pyydetyn kalan menekkiä, vaikka kalojen käyttökelpoisuus<br />
ei sinällään olisi heikentynytkään.<br />
Arvio lisäjuoksutusten vaikutuksista vesistön käy ttöön<br />
Kaivospiirin alueella olevista kiinteistöistä valtaosa on kaivosyhtiön hallinnassa.<br />
Salmisen rannalla ei ole asutusta ja Kalliojärven rannalla on kaksi<br />
kesämökkiä. Kolmisopen ranta-asutus on hävinnyt kaivostoiminnan seurauksena.<br />
Kolmisoppea säännöstellään lisäksi kaivoksen tarpeisiin. Jormasjärvellä<br />
on ranta- ja mökkiasutusta. Ylä-Lumijärven rannalla ei ole asutusta.<br />
Kivijärven rannalla on pari kesämökkiä. Laakajärvellä asutus painottuu<br />
järven keski- ja eteläosalle.<br />
Vesistöjä käytetään kalastukseen, veneilyyn, uimiseen ja saunomiseen.<br />
Käyttö painottuu Oulujoen suunnalla Jormasjärveen ja Vuoksen suunnalla<br />
Kivijärveen ja Laakajärveen.<br />
51
Kainuun maakunta -kuntayhtymän (1.1.2013 alkaen Kainuun liitto) ympäristöterveydenhuolto<br />
on antanut suosituksia Kivi- ja Kalliojärven vedenkäyttöön<br />
liittyen 12.5.2011 ja 14.8.2012. Tutkimustulosten mukaan järvivettä ei<br />
tule käyttää juomavetenä eikä ruoan valmistukseen. Pintaveden käyttö sellaisenaan<br />
näihin tarkoituksiin ei yleensäkään ole suotavaa. Järvivettä voi<br />
käyttää uimavetenä. Veden käyttöä pesu- tai löylyvetenä ei suositella erityisesti<br />
sen korkeiden mangaanipitoisuuksien vuoksi.<br />
Kainuun maakunta -kuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto ja Kainuun<br />
ELY-keskus ovat antaneet käyttösuosituksia Talvivaaran kaivoksen läheisille<br />
vesialueille kipsialtaan vuodon jälkeen (Kainuun ELY:n tiedote<br />
12.11.2012, tarkennettu 29.11.2012).<br />
Oulujoen vesistön suunnassa Salmisenpuron, Salmisen, Kalliojärven ja<br />
Kolmisopen (etäisyys Talvivaarasta linnuntietä noin 4 km) sekä Vuoksen<br />
vesistön suunnassa Lumijoen, Ylä-Lumijärven ja Kivijärven (etäisyys Talvivaarasta<br />
linnuntietä noin 7 km) alueiden asukkaita, kotitalouksia ja tuotantoyksiköitä<br />
suositellaan pidättäytymään vesistöjen talousvesi- ja virkistyskäytöstä<br />
(mm. uinti ja veden käyttö löylyvetenä). Riista- ja kalatalouden<br />
tutkimuslaitos RKTL on ottanut päästön vaikutusalueen vesistöistä kalanäytteitä,<br />
joiden tutkimukset ovat kesken. Varovaisuussyistä em. vesistöistä<br />
pyydettyä kalaa ei tule syödä.<br />
Tämän Kainuun maakunta -kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon ja<br />
Kainuun ELY-keskuksen antaman suosituksen tarkoituksena on varotoimena<br />
ehkäistä mahdollisten terveyshaittojen syntymistä. Vesien laadun<br />
tarkempien analyysitulosten ja arvioitujen muutosten pohjalta ympäristö- ja<br />
terveydensuojeluviranomaiset tulevat myöhemmin antamaan mahdollisia<br />
käyttösuosituksia siinä laajuudessa kuin niihin katsotaan olevan tarvetta.<br />
Lisävesien juoksutuksella ei arvioida olevan sellaisia vaikutuksia, että edellä<br />
mainittua suositusta olisi tarpeen muuttaa.<br />
Täydennys 12.3.2013 (Puhdistettujen prosessivesien johtaminen kipsisakka -<br />
altaan ohi)<br />
Hakija on jättänyt 21.5.2012 aluehallintovirastolle kirjeen, jossa on pyydetty<br />
käsittelemään kipsialtaan ohitus pääluvan lupamääräysten tarkistamisen<br />
yhteydessä (asia PSAVI/58/04.08/2011). Koska tilanne on hakijan näkemyksen<br />
mukaan muuttunut oleellisesti kevään 2012 jälkeen, hakija esittää,<br />
että Pohjois-Suomen aluehallintovirasto käsittelee kipsisakka-altaan ohittamisen<br />
mahdollisimman nopeasti, eli ylimääräisten vesien käsittelystä antamansa<br />
päätöksen yhteydessä (asia PSVI/12/04.08/ 2013). Perusteluina<br />
hakija on esittänyt seuraavaa:<br />
Talvivaaran alkuperäisessä ympäristöluvassa on määritelty purkuvesien<br />
johtaminen siten, että puhdistetut prosessivedet johdetaan luontoon kipsisakka-altaan<br />
kautta. Kaivoksen toiminnan käynnistyttyä on todettu, että<br />
purkuvedet saadaan johdettua jälkikäsittely-yksiköille ja luontoon puhtaampana,<br />
kun niitä ei kierrätetä kipsisakka-altaan kautta. Talvivaara on<br />
jättänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksen puhdistettujen<br />
prosessivesien johtamisesta kipsisakka-altaan ohi, johon aluehallintovirasto<br />
myönsi luvan 31.3.2011 antamallaan päätöksellä Nro 19/11/1. Päätöksestä<br />
valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus kumosi<br />
30.3.2012 antamallaan päätöksellä (Nro 12/0097/1) aluehallintoviraston<br />
päätöksen. Vaasan hallinto-oikeuden päätös ei perustunut ympäristönäkökohtiin,<br />
vaan prosessuaalisiin muotoseikkoihin.<br />
AVI:n päätöksen kumoamisen jälkeen Talvivaara jätti 3.5.2012 Kainuun<br />
ELY-keskukselle ympäristönsuojelulain (”YSL”) 62 §:n mukaisen ilmoituk-<br />
52
sen poikkeuksellisesta tilanteesta, jonka vuoksi se ei ollut voinut tilapäisesti<br />
noudattaa sen ympäristöluvan lupamääräyksiä. Talvivaara pyysi ilmoituksessaan,<br />
että Kainuun ELY-keskus antaisi Talvivaaralle luvan johtaa puhdistetut<br />
prosessivedet kipsisakka-altaan ohi siihen saakka, kunnes AVI on<br />
antanut päätöksen Talvivaaran lupamääräysten tarkistamiseen liittyvästä<br />
lupahakemuksesta, joka on tällä hetkellä vireillä AVI:ssa ja on keskeisiltä<br />
osin samansisältöinen kuin 9.7.2010 tehty hakemus. Lisäksi Talvivaara<br />
haki lupaa varastoida kipsisakka-altaan ylitevesiä tilapäisesti Kuusilammen<br />
avolouhoksessa, koska kevään 2012 sulamisvesien ja sateiden seurauksena<br />
liuoskierrossa oli runsaasti vettä, eikä kipsisakka-altaan ylitevesien<br />
ottaminen liuoskiertoon ollut mahdollista. Kainuun ELY-keskus hyväksyi<br />
Talvivaaran ilmoituksen 14.6.2012 tekemällään päätöksellä.<br />
Kainuu ELY-keskuksen päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen<br />
heinäkuussa 2012. Valituksessa vaadittiin muun muassa, että Kainuun<br />
ELY-keskuksen päätös sallia puhdistettujen prosessivesien johtaminen<br />
kipsisakka-altaan ohi kumotaan ja päätöksen täytäntöönpano kielletään tai<br />
keskeytetään välittömästi. Vaatimusta perusteltiin muun muassa sillä, että<br />
asiassa ei ole kyse YSL 62 §:n mukaisesta poikkeuksellisesta tilanteesta.<br />
Lisäksi valittajan mukaan asiassa oli kyse Talvivaaran omasta toiminnasta<br />
johtuvasta pitkäaikaisesta ympäristöluvan vastaisesta toiminnasta, joka<br />
vaatisi ympäristöluvan muuttamisen (jota Talvivaara oli päätöksenanto- ja<br />
valitushetkellä jo hakenut), ei lyhytaikaista luvasta poikkeamista.<br />
Vaasan hallinto-oikeus antoi 4.3.2013 päätöksen, jossa se kumosi Kainuun<br />
ELY-keskuksen päätöksen tehdyn valituksen perusteella siltä osin kuin se<br />
koski puhdistettujen prosessivesien johtamista kipsisakka-altaan ohi. Perusteluna<br />
Vaasan hallinto-oikeus totesi, että koska jätevesien johtaminen<br />
ilmoituksessa esitetyllä tavalla oli jatkunut jo pitkään ennen ilmoituksen tekemistä<br />
ja koska Talvivaara oli hakenut AVI:lta lupaa muuttaa vesienjohtamisjärjestelyä<br />
pysyväksi, tilannetta ei voitu pitää ympäristönsuojelulain<br />
edellyttämällä tavalla tilapäisenä. Siltä osin kuin valituksenalainen Kainuun<br />
ELY-keskuksen päätös koski kipsisakka-altaan ylitevesien tilapäistä varastointia<br />
Kuusilammen avolouhoksessa, Vaasan hallinto-oikeus ei muuttanut<br />
Kainuun ELY-keskuksen päätöstä. Vaasan hallinto-oikeus totesi, että koska<br />
tilanne oli ainakin joiltain osin seurausta poikkeuksellisen suurista sademääristä<br />
alueella ja koska poikkeus oli tarkoitettu tilapäiseksi menettelyksi,<br />
eikä siitä voida ennalta arvioiden katsoa aiheutuvan merkittävää ympäristön<br />
pilaantumista tai sen vaaraa, ELY-keskus on voinut hyväksyä Talvivaaran<br />
tekemän YSL 62 §:n mukaisen ilmoituksen koskien kipsisakkaaltaan<br />
ylitevesien tilapäistä varastointia Kuusilammen avolouhoksessa.<br />
Nykyinen tilanne<br />
Koska kipsisakka-altaan vuodon, poikkeuksellisen sateisen vuoden 2012<br />
sekä haasteellisen ja akuutin vesitasetilanteen johdosta olosuhteet ovat<br />
muuttuneet olennaisesti toukokuussa jätettyyn YSL 62 §:n mukaiseen ilmoitukseen<br />
nähden, myös edellytykset YSL 62 §:n mukaiselle väliaikaiselle<br />
poikkeamiselle ovat Talvivaaran näkemyksen mukaan nyt olemassa.<br />
Talvivaara Sotkamo Oy on jättänyt 7.3.2013 Kainuun ELY-keskukselle YSL<br />
62 §:n mukaisen ilmoituksen, jossa yhtiö on pyytänyt Kainuun ELYkeskusta<br />
tekemän ilmoituksen nojalla YSL 64 §:n mukaisen päätöksen,<br />
jossa Kainuun ELY-keskus antaa yhtiölle luvan johtaa puhdistetut prosessivedet<br />
tilapäisesti kipsisakka-altaan ohi ja sisällyttää päätökseensä tarvittavat<br />
määräykset. Yhtiö on esittänyt, että luvan tulisi olla voimassa siihen<br />
saakka, kunnes Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on antanut päätöksen<br />
Talvivaaran lupamääräysten tarkistamiseen liittyvästä lupahakemuksesta<br />
53
tai asia muulla soveltuvalla ja täytäntöönpanokelpoisella ympäristölupapäätöksellä<br />
on lopullisesti ratkaistu.<br />
Talvivaara on esittänyt Kainuun ELY-keskukselle 7.3.2013 jättämässään<br />
YSL 62 §:n mukaisessa ilmoituksessa seuraavat perusteet kipsisakkaaltaan<br />
ohittamiselle:<br />
Kaivoksen vesitase ja vesienhallinta on oleellisesti muuttunut 3.5.2012 jälkeen,<br />
jolloin Talvivaara jätti Kainuun ELY-keskukselle YSL 62 §:n ilmoituksen<br />
prosessivesien johtamisesta kipsisakka-altaan ohi. Oleellinen muutos<br />
johtuu vuoden 2012 poikkeuksellisesta sadannasta sekä 4.11.2012 tapahtuneesta<br />
kipsiallasonnettomuudesta. Nämä ovat muuttaneet ja lisänneet<br />
ohittamistarvetta entisestään, mikä osaltaan myös luo uuden toiminnasta<br />
riippumattoman ja ennalta arvaamattoman sekä odottamattoman tilanteen,<br />
jonka johdosta lupamääräystä ei voida tilapäisesti noudattaa. Puhdistettujen<br />
prosessivesien ohjaaminen kipsisakka-altaille tarkoittaisi, että kipsialtaille<br />
johdettaisiin noin 100–300 m 3 /h enemmän vettä kuin tällä hetkellä.<br />
Nykyisessä tilanteessa puhdistettu prosessivesi johdetaan suoraan jälkikäsittelyalueille,<br />
koska veden laatu täyttää ympäristöluvan vaatimukset. Vaikka<br />
puhdistettu prosessivesi ohjattaisiin kipsialtaille, sieltä ei voitaisi kuitenkaan<br />
johtaa vettä edelleen jälkikäsittelyyn, koska kipsialtaan vedenlaatu ei<br />
täytä ympäristöluvan poisjohdettavalle vedelle annettuja lupamääräyksiä.<br />
Yhtiön näkemyksen mukaan uuden puhdistusjärjestelmän rakentaminen<br />
kipsisakka-altailta jälkikäsittelyyn johdettavalle vedelle ei ole tarpeellista eikä<br />
järkevää, koska tehdasalueella on jo puhdistuslaitos vesien käsittelyyn.<br />
Mikäli yhtiö kaikesta huolimatta velvoitettaisiin järjestämään vesien johtaminen<br />
kipsialtaan kautta, tarkoittaisi se ao. puhdistusjärjestelmän rakentamista.<br />
Rakentaminen ja käyttöönotto vaatisi useiden kuukausien työpanoksen.<br />
Mikäli prosessivedet jouduttaisiin ohjaamaan järjestelmän käyttöönottoaikana<br />
kipsialtaan kautta, tarkoittaisi se käytännössä, että kipsisakka-altaille<br />
kertyisi useiden kuukausien ajan vettä virtaamalla<br />
100–300 m 3 /h, mikä kohottaisi altaiden aiheuttamaa riskitasoa.<br />
Kipsialtaan mahdollisessa vuototilanteessa vuotovettä virtasi myös kipsialtaan<br />
2 alitse kohti etelää. Tämän vuoksi Kainuun ELY-keskus on antanut<br />
21.11.2012 metallitehtaan käynnistämistä koskevassa lausunnossaan<br />
määräyksen, että veden varastointia altailla tulee vähentää. Kipsialtaan<br />
lohkojen 5–6 vedenpintaa on alennettu vuototilanteen jälkeen. Vedenpinnan<br />
tasoa tullaan laskemaan edelleen, vesivaraston purkamisnopeus on<br />
riippuvainen siitä, kuinka paljon vesiä voidaan hyödyntää prosessissa ja<br />
kuinka paljon vettä voidaan juoksuttaa luontoon lähitulevaisuudessa. Joka<br />
tapauksessa tavoitteena on, että kipsialtailla varastoitava vesimäärä on<br />
jatkossa mahdollisimman vähäinen. Vesivarastojen pienentämisellä tähdätään<br />
siihen, että vuotoriski kipsialtailla pienenee nykyisestä.<br />
Mikäli ympäristöluvan lupamääräykset täyttävä puhdistettu prosessivesi<br />
jouduttaisiin ohjaamaan kipsialtaille, olisi järjestely ristiriidassa kipsialtaiden<br />
vesivarastotilavuuden pienentämisen ja riskitason alentamisen kanssa.<br />
Tällä perusteella Talvivaaran näkemys on, ettei puhdistettuja prosessivesiä<br />
tule ohjata kipsialtaan kautta. Toisena perusteenaan Talvivaara esittää<br />
ympäristönsuojelulliset seikat, joita on kuvattu jo aikaisemmin 3.5.2012<br />
Kainuun ELY-keskukselle jätetyssä YSL 62 §:n mukaisessa ilmoituksessa.<br />
54
Täydennys 17.5.2013<br />
Johdanto<br />
Talvivaara Sotkamo Oy:n on 26.2.2013 toimittamassaan hakemuksessa/vahvistuskirjeessään<br />
hakenut ensisijaisesti 1,3 Mm 3 vuosittaisen vesikiintiön<br />
kumoamista ja toissijaisesti 2 Mm 3 ylimääräisten vesien purkuoikeutta<br />
kesäkuun 2013 loppuun mennessä. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto<br />
on 24.4.2013 (oikeastaan 25.4.2013) pidetyssä kokouksessa pyytänyt<br />
hakijaa esittämään koko loppuvuoden 2013 purkuvesitarvearvion sekä<br />
siitä aiheutuvan sulfaattikuormituksen kuukausittain esitettynä. Pyyntö<br />
koski kaikkia mahdollisia kaivosalueelta johdettavia vesiä. Lisäksi Pohjois-<br />
Suomen aluehallintovirasto pyysi aiempaa tarkempaa arviota veden varastointimahdollisuuksista<br />
kaivosalueella.<br />
Vuosien 2013 ja 2014 vesienjohtamistarve sekä siitä aiheutuva sulfaattikuormitus<br />
Yhtiö on juoksuttanut alkuvuoden aikana puhdistettuja vesiä Oulujoen vesistöön<br />
yhteensä noin 1,5 Mm 3 (0,9 Mm 3 avolouhoksesta ja 0,4 Mm 3 loppuneutraloinnin<br />
ylitteenä). Vuoksen vesistöön on juoksutettu puhdistettuja<br />
vesiä 0,9 Mm 3 Kortelammen padon kautta. Juoksutuksista on aiheutunut<br />
yhteensä noin 10 000 t sulfaattikuorma, josta Oulujoen vesistön osuus on<br />
6 600 t ja Vuoksen vesistöön 3 400 t.<br />
Yhtiö arvioi, että kaivokselta joudutaan juoksuttamaan loppuvuonna 2013<br />
yhteensä noin 6,5 Mm 3 vesiä. Juoksutustarve johtuu pitkälti kaivosalueelle<br />
tulevasta sadannasta, vuonna 2013 juoksutustarvetta kasvattaa myös velvoite<br />
alentaa kipsisakka-altailla olevan veden määrää. Laskelmassa on<br />
oletettu, että sadanta on keskimääräinen, kasojen haihdunta vuoden 2013<br />
aikana kohtuullisen pieni (tuoreen malmin vaikutus jää vielä vuonna 2013<br />
suhteellisen vähäiseksi, mutta vuodesta 2014 alkaen sen merkitys on suuri)<br />
ja järvestä otettavan raakaveden käyttö on saatu minimiin kesään 2013<br />
mennessä. Kasahaihdutuksen osuudeksi taseessa arvioidaan vuonna<br />
2013 0,4 Mm 3 .<br />
Taulukko. Arvio purkuvesimääristä vuodelle 2013.<br />
Ulosjohdettavien vesien määrä m3<br />
touko kesä heinä elo syys loka marras joulu<br />
Lone-ylite pohjoiseen 67200 67200 33600 33600 33600 33600 33600 33600 336000<br />
Haukilampi 30000 30000<br />
Kuusilampi pohjoiseen 120000 720000 504000 336000 720000 720000 504000 0 3624000<br />
Kortelampi etelään 200 000 210000 315000 262500 236250 131250 210000 288000 1853000<br />
SEM2 9100 36400 54600 45500 40950 22750 36400 0 245700<br />
Torvelansuo 13930 55720 83580 69650 62685 34825 55720 0 376110<br />
440230 1089320 990780 747250 1093485 942425 839720 321600 6464810<br />
Loppuvuoden 2013 juoksutuksista arvioidaan aiheutuvan noin 22 000 t sulfaattikuormitus.<br />
Laskelmassa on oletettu, että puhdistettuja vesiä on varastoitu<br />
vuoden lopussa Kuusilampeen ym. mahdollisiin varastopaikkoihin<br />
noin 1,5 Mm 3 . Lisäksi vesiä on varastoituneena kipsisakka-altaille noin<br />
1 Mm 3 , Kortelampeen 1–1,5 Mm 3 ja avolouhokseen sekä Kuusilampeen<br />
yhteensä 1 Mm 3 .<br />
55
Taulukko. Arvio purkuveden aiheuttamasta sulfaattikuormasta vuodelle 2013.<br />
Ulosjohdettavasta vedestä aiheutuva sulfaattikuorma<br />
touko kesä heinä elo syys loka marras joulu<br />
Lone-ylite pohjoiseen 403 403 202 202 202 202 202 202 2016<br />
Haukilampi 180 180<br />
Kuusilampi pohjoiseen 540 3240 2268 1512 3240 1440 1008 0 13248<br />
Kortelampi etelään 800 840 1 260 1 050 591 328 525 720 6114<br />
SEM2 pohjoiseen 9 36 55 46 41 23 36 0 246<br />
Torvelansuo etelään 21 84 125 104 94 52 84 0 564<br />
1953 4603 3910 2914 4168 2045 1855 922 22368<br />
Vuonna 2014 arvioidaan vesien purkutarpeen olevan sadannasta riippuen<br />
2,4–11 Mm 3 , keskimääräisellä sadannalla koko vuoden purkutarpeen arvioidaan<br />
olevan noin 7 Mm 3 . Louhinnan aloittaminen toukokuussa 2013 tarkoittaa,<br />
että jo vuoden 2014 alusta alkaen haihdunnalla on vesitaseessa<br />
keskeinen rooli. Koska vesiä kerätään edelleen suurelta alueelta käsiteltäväksi,<br />
on vesien johtamistarve kasojen haihdutusvaikutuksesta huolimatta<br />
edelleen suuri. Kasahaihdutuksen osuudeksi arvioidaan vuonna 2014<br />
1,6 Mm 3 ja lisäksi malmiin sitoutuva veden osuus on noin 1,2 Mm 3 .<br />
Taulukko. Arvio purkuvesimääristä ja sulfaattikuormasta vuodelle 2014.<br />
Vuosi 2014 Purkuvesimäärä m3<br />
Pitoisuus, g/l Päästöt, tn/a<br />
Sadanta, Sadanta, Sadanta, Sadanta, Sadanta, Sadanta, Sadanta, Sadanta, Sadanta,<br />
min med max min med max min med max<br />
Kortelampi 2231439 2660439 3260439 2,5 2,1 1,7 5579 5587 5543<br />
Kuusilampi 1918464 3336108 3976500 2,5 2,3 2 4796 7673 7953<br />
SEM2 269100 455000 715000 1,5 1,5 1,5 404 683 1073<br />
Torvelansuo 244260 696500 1094500 1,5 1,5 1,5 366 1045 1642<br />
11145 14987 16210<br />
Vesien varastointimahdollisuus kaivospiirin alueella<br />
Kaivospiirin alueelle on periaatteessa mahdollista rakentaa vesivarastoja<br />
neutraloiduille vesille Kuusilampea korottamalla sekä tekemällä patoaltaat<br />
Rasvalammen ja / tai Kuljunlammen alueelle.<br />
• Louhoksen vieressä olevan Kuusilammen korotusta tutkitaan ja valmistellaan<br />
parhaillaan. Vesivarastojen lisääminen Kuusilampea korottamalla olisi<br />
hyvä vaihtoehto, koska lampi on jo nykyisellään vesivarastokäytössä ja<br />
sijaitsee nykyisellä vesien johtamisreitillä. Huonona puolena on se, että<br />
Kuusilammen on todettu vuotavan louhoksen suuntaan, silloin kun lammen<br />
vedenpinta on nykyisessä maksimitasossa, joten korotuksen onnistuminen<br />
on vielä epävarmaa. Mikäli korotus voidaan tehdä, se on toteutettavissa<br />
noin kuukauden rakennustyöllä ja sillä saavutetaan noin 0,5 Mm 3 lisätilavuus.<br />
• Tehdasalueen pohjoispuolella olevien Rasvalampien alueelle on tutkittu<br />
altaan rakentamismahdollisuutta. Alueella on jyrkät maastonmuodot, joten<br />
allas olisi tehtävissä rakentamalla pato Rasvalampien pohjoispuolelle.<br />
Alueen etuna on tehdasalueen läheisyys sekä se, että altaan luontainen<br />
valuma-alue olisi pieni, joten sadevesien määräkin olisi vähäinen. Lisäksi<br />
etuna on se, että altaasta saadaan johdettua vedet Salmisen kautta nykyiselle<br />
vesien purkureitille. Rasvalampien altaassa on haasteena se, että<br />
lampien pohjoispuolella vesi nousisi Lahnasjärven tiepengertä vasten.<br />
56
Täydennys 23.5.2013<br />
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY<br />
Lupahakemuksen täydennykset<br />
Lupahakemuksesta tiedottaminen<br />
Korkea tiepenger on tehty louheesta, joten vesi suotautuisi todennäköisesti<br />
tiepenkereen läpi myös tien eteläpuolelle. Lahnasjärven tien vuoksi Rasvalampien<br />
alueen käyttö vedenvarastointiin tulisi olla myös tieviranomaisen<br />
lupa. Mikäli Rasvalampien alueelle voidaan rakentaa allas, sen rakentamisaika<br />
olisi noin 3 kk aloittamisesta ja siinä voitaisiin varastoida noin<br />
1,2 Mm 3 vesiä. Rasvalampien altaasta on esitetty alustava suunnitelma liitteenä<br />
1.<br />
•Kuusilammen avolouhoksen eteläpuolella sijaitsevan Kuljunlammen<br />
alueelle olisi rakennettavissa veden varastointiallas patoamalla. Alueen<br />
etuna on louhoksen läheisyys sekä edulliset maastonmuodot. Kuljunlammin<br />
alueen haasteena on se, että alueen luontainen vesien virtaussuunta<br />
on kohti kaakkoa, eli vedet eivät mene luontaisesti kaivoksen nykyiselle<br />
vesien johtamisreiteille. Tämä tarkoittaa, että altaasta joudutaan poistamaan<br />
vettä pumppaamalla ja mahdollisissa altaan vuototilanteissa voidaan<br />
joutua ottamaan vesiä talteen pumppauksin. Mikäli Kuljunlammen allas toteutetaan,<br />
sen rakentaminen kestää noin 2 kk aloittamisesta ja siinä on varastoitavissa<br />
noin 1 Mm 3 vesiä. Kuljunlammen altaasta on esitetty alustava<br />
suunnitelma liitteenä 2.<br />
Yhtiön näkemyksen mukaan kaivosalueella ei ole muita potentiaalisia ja<br />
nopeasti käyttöön otettavissa olevia varastointipaikkoja puhdistetuille vesille.<br />
Esim. Salminen sijaitsee maastonmuodoiltaan suhteellisen korkealla, joten<br />
siihen ei ole toteutettavissa merkittävää vesivarastoa patoamalla. Kalliojärvi<br />
sijaitsee kaivospiirin ulkopuolella ja sekä sen vesi- että ranta-alueet<br />
ovat yksityisomistuksessa. Kalliojärven hyödyntäminen vesivarastona edellyttäisi<br />
myös massiivisia maanrakennustöitä, jotka olisivat kestoltaan useita<br />
kuukausia. Kolmisopen säännöstelytilavuutta voisi periaatteessa käyttää<br />
pohjoisen suunnassa juoksutetun veden viivästyttämiseen. Yhtiön arvion<br />
mukaan tällä ei kuitenkaan saavuteta merkittävää etua, koska Tuhkajokeen<br />
on taattava riittävä virtaama kesäkaudella ja Kolmisoppea ei voida<br />
nostaa säännöstelyn ylärajalle kesän aikana, jotta syksyn valumalle taataan<br />
riittävä säännöstelytilavuus.<br />
Hakija on toimittanut lisäselvityksenä tietoja kaivokselle johdetuista ja otetut<br />
vesistä sekä aiheutuneesta kuormituksesta 15.5.2013 saakka.<br />
Hakemusta on täydennetty 26.2.2013 ja 4.3.2013 sekä hakemuksen tiedoksi<br />
antamisen jälkeen 12.3.2013, 17.5.2013 ja 23.5.2013. Täydennykset<br />
on tarpeellisilta osin esitetty edellä päätöksen kertoelmaosassa.<br />
Lupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla siitä aluehallintovirastossa<br />
sekä Sotkamon ja Sonkajärven kunnissa ja Kajaanin kaupungissa 11.3.–<br />
10.4.2013. Kuulutus lupahakemuksesta on julkaistu 11.3.2013 Kainuun<br />
Sanomissa ja Iisalmen Sanomissa, 12.3.2013 Sotkamo-lehdessä sekä<br />
13.3.2013 Miilu-lehdessä.<br />
57
Lausunnot<br />
Aluehallintovirasto on varannut niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa<br />
koskea, tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteen<br />
ilmaisemiseen lupahakemuksen johdosta.<br />
Lausuntoa on pyydetty Kainuun ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja<br />
ympäristökeskusten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueilta ja kalataloudelta,<br />
Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen patoturvallisuusviranomaiselta,<br />
Sotkamon ja Sonkajärven kunnilta ja Kajaanin kaupungilta<br />
sekä niiden ympäristönsuojelu-, kaavoitus- ja terveydensuojeluviranomaisilta.<br />
Lisäksi lausuntoa on pyydetty Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta<br />
(Tukes).<br />
Tässä asiassa hakemusasiakirjat täydennyksineen on julkaistu aluehallintoviraston<br />
internet-sivuilla<br />
1a. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat -<br />
vastuualue<br />
Jätevesien johtaminen tulee jaksottaa riittävän pitkälle aikavälille niin, että<br />
vesistön merkittävää pilaantumista ei pääse tapahtumaan. Erityisesti sulfaattikuormituksen<br />
huippua voi olla tarve tasata pitemmälle aikajaksolle.<br />
Vesien puhdistuskapasiteetti tulee käyttää niin, että eri puolilla olevien vesivarastojen<br />
riskitasoa kyetään koko ajan metalleja saostamalla laskemaan.<br />
Vesien johtaminen tulisi tässä yhteydessä ratkaista pitemmälle<br />
ajanjaksolle, jotta vesistövaikutukset kyetään paremmin huomioimaan päätöksessä.<br />
Kainuun ELY-keskus on hyväksynyt kipsisakka-altaan vuodon 4.-<br />
11.11.2012 johdosta ympäristönsuojelulain 64 §:n mukaisia välttämättömiä<br />
ja lyhytaikaisia poikkeamisia ympäristönsuojelulakiin perustuen:<br />
- 26.11.2012 päätös kipsisakka-altaisiin varastoitujen vesien siirtämisestä<br />
ja tilapäisestä varastoinnista Kuusilammen avolouhokseen sekä Kuusilampeen<br />
varastoitujen valumavesien johtamisesta Härkäpuron reittiä Oulujoen<br />
vesistöön<br />
- 21.1.2013 päätös Kortelammen padon ja Ylä-Lumijärven välisen alueen<br />
puhdistamisesta sekä poistettavien maamassojen välivarastoinnista hakemuksen<br />
liitteenä olevan kunnostussuunnitelman mukaisesti<br />
- 12.2.2013 päätös avolouhosveden tilapäisestä siirtämisestä louhoksen<br />
eteläosaan ja veden neutraloinnista sekä kaivosalueelle varastoitujen vesien<br />
tilapäisestä käsittelystä ja luontoon johtamisesta. Päätös salli käsiteltyjen<br />
jätevesien johtamisen hakemuksessa esitetyllä tavalla Vuoksen ja<br />
Oulujoen vesistöalueiden suuntaan siten, että varastoista johdettavien käsiteltyjen<br />
jätevesien määrä on kummankin vesistöalueen suuntaan enintään<br />
900 000 m 3 .<br />
Mainitut poikkeamispäätökset eivät ole lainvoimaisia.<br />
Kipsisakka-altaan vuodon 7.4.–9.4.2013 johdosta Kainuun ELY-keskus on<br />
tehnyt ympäristönsuojelulain 64 §:n mukaisia päätöksiä:<br />
- 26.4.2013 annettu päätös käsitellyn jäteveden tilapäisestä johtamisesta<br />
Vuoksen valuma-alueelle 12.2.2013 annetun kiintiön puitteissa sekä käsitellyn<br />
jäteveden tilapäisestä johtamisesta Haukilampeen käsiteltäväksi. Lupaa<br />
lisäjuoksutuksille Oulujoen ja Vuoksen valuma-alueille ei myönnetty.<br />
58
Vireillä on ympäristönsuojelulain 62 §:n mukaiset ilmoitukset:<br />
- 8.3.2013 ilmoitus puhdistettujen prosessivesien johtamisesta kipsisakkaaltaan<br />
ohi<br />
- 11.4.2013 ilmoitus hulevesien erilliskäsittelystä, luontoon johtamisesta<br />
sekä puhtaiden vesien erottelusta ja ohjaamisesta.<br />
1 b. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalouden ryhmä<br />
Vaikutusarvioiden perusteella eri kuormitteiden pitoisuusmuutokset vastaanottavissa<br />
vesistöissä ovat huomattavia. Erityisesti sulfaattikuormitus<br />
voi aiheuttaa pitkäaikaista haittaa estämällä järvialtaiden vesipatsaan normaalin<br />
kierron. Myös kasviplankton-, piilevä- ja pohjaeläinyhteisöille sekä<br />
kalastolle ja kalastukselle arvioidaan aiheutuvan haittaa. Jo nykyisin häiriintyneellä<br />
alueella haitat vahvistuvat, mutta täysimittaisesti toteutettavat<br />
lisäjuoksutukset näyttäisivät myös laajentavan haitta-aluetta.<br />
Kaivosvesien purkureitillä aiheutunut ja aiheutuva kalataloudellinen haitta<br />
Oulujoen vesistössä Kolmisoppeen ja Vuoksen vesistössä Kivijärveen<br />
saakka on joko lupaviranomaisen päätöksellä tai sopimukseen perustuen<br />
korvattu, tai parhaillaan meneillään olevassa lupaehtojen tarkistamisprosessissa<br />
vaadittu korvattavaksi. Yleisen kalatalousedun näkökulmasta on<br />
tärkeintä estää haittojen lisääntyminen Jormasjärvessä ja Laakajärvessä.<br />
Laaditun vesistömalliennusteen perusteella ainakin Laakajärvessä voi<br />
suunnitellulla juoksutuksella syntyä sulfaattipitoisuuden nousun aiheuttama<br />
pitkäaikainen kerrostuminen, mitä voitaneen pitää ympäristönsuojelulain<br />
42 §:ssä tarkoitettuna merkittävänä ympäristön pilaantumisena, ja joka aiheuttaisi<br />
myös samassa pykälässä tarkoitettua yleiseltä kannalta tärkeän<br />
käyttömahdollisuuden vaarantumista kalastuksen osalta.<br />
Kainuun ELY-keskus katsoo yleisen kalatalousedun valvontaviranomaisena,<br />
että ylimääräisen juoksutuksen järjestämisessä tulee huolehtia siitä, että<br />
Jormasjärvessä tai Laakajärvessä ei aiheudu merkittäviä vedenlaadun<br />
muutoksia ja sitä kautta haittaa kalastolle tai kalastukselle. Tarvittaessa<br />
juoksutettavaa vesimäärää on vähennettävä.<br />
Lausunto on saapunut aluehallintovirastoon 26.4.2013.<br />
2. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat -<br />
vastuualue<br />
Pohjois-Savon ELY-keskus arvioi lausunnossa vain eteläiselle jälkikäsittelyalueelle<br />
varastoitujen ylimääräisten vesien käsittelyn ja vesistöön johtamisen<br />
vaikutuksia Vuoksen vesistöreitillä. Hakijan esittämää ympäristö- ja<br />
vesitalousluvan muutosta vesipäästökiintiöön arvioidaan erillisessä lausunnossa<br />
(lausuntopyyntö PSAVI/58/04.08/2011).<br />
Talvivaara Sotkamo Oy:n 7.3.2013 Pohjois-Savon aluehallintovirastolle<br />
toimittamat tiedot olennaisista päästöistä ovat samat kuin 22.1.2013 Kainuun<br />
ELY-keskukselle jätetyssä poikkeusilmoituksessa. Lisäaineistoina aikaisemmin<br />
annettuun lausuntoon verrattuna on hakijan teettämä vesistömalliennuste<br />
ylimääräisten vesien juoksutuksen vaikutuksesta purkuvesistöjen<br />
sulfaattipitoisuuksiin (Pöyry, 7.2.2013) ja malliin pohjautuva tarkentava<br />
arvio veden laadun muutosten vaikutuksista kohdevesistöjen ekologiaan,<br />
kalatalouteen ja muuhun käyttöön (Pöyry, 1.3.2013).<br />
59
Asian käsittelyn aikaisemmat vaiheet<br />
Pohjois-Savon ELY-keskus on antanut lausunnon puheena olevasta asiasta<br />
Kainuun ELY-keskukselle 8.2.2013 (POSELY/206/07.00/2012). Tällöin<br />
hakijan tarkoituksena oli ilmoitusmenettelyn kautta (YLSL 62 §) johtaa yhteensä<br />
1,8 Mm 3 kalkkineutraloinnilla käsiteltyä jätevettä Vuoksen vesistöön.<br />
Tavoitteena oli käsitellä ja johtaa vedet luontoon ajanjaksolla 1.2.–<br />
30.6.2013. Asiasta annetun lausunnon yhteenvedossa Pohjois-Savon<br />
ELY-keskus toteaa seuraavasti.<br />
”Edellä esitetyn perusteella Pohjois-Savon ELY-keskus katsoo, ettei jätevesien<br />
käsittelyä ja niiden johtamista Vuoksen vesistöreitille voi suunnitelman<br />
mukaisesti toteuttaa ilman että siitä aiheutuu merkittävä vesistön pilaantumisen<br />
riski. Suunnitelmaan liittyy lukuisia epävarmuustekijöitä ja tunnistamattomia<br />
ympäristöriskejä. Eteläisen jälkikäsittelyalueen puutteellisen<br />
varoallaskapasiteetin vuoksi kevään sulamisvedet muodostavat kuitenkin<br />
lisäriskin, johon tulee varautua ja laatia yksityiskohtainen suunnitelma tilanteen<br />
hallitsemiseksi. Suunnitelmassa tulisi esittää arvio sulamisvesien laadusta<br />
ja kaikki niiden ohijuoksutusmahdollisuudet sekä reaaliaikaisiin vesistöennusteisiin<br />
perustuva arvio varoaltaiden kapasiteetin riittävyydestä.<br />
Tarkentuneiden tietojen pohjalta olisi mahdollista tehdä päätös ympäristöriskien<br />
minimoimisen kannalta tarvittavista vähimmäistoimenpiteitä.”<br />
Kainuun ELY-keskuksen 12.2.2013 tekemässä päätöksessä annettiin lupa<br />
johtaa käsiteltyä jätevettä Vuoksen vesistöön puolet hakijan esittämästä<br />
kokonaismäärästä, 0,9 M m 3 . Edellä mainitun päätöksen perusteella juoksutukset<br />
aloitettiin 26.3.2013. Vaasan hallinto-oikeuden 2.4.2013 antamalla<br />
välipäätöksellä kiellettiin ja keskeytettiin Kainuun ELY-keskuksen päätöksen<br />
täytäntöönpano asiasta tehtyjen valitusten käsittelyn ajaksi siten,<br />
että jätevesien johtamisnopeus Vuoksen vesistöön tulee sitoa Kalliojoen<br />
sen hetkiseen virtaamaan ja maksimijuoksutus voi olla enintään 7 % Kalliojoen<br />
virtaamasta.<br />
7.4.2013 havaitun kipsisakka-altaan vuodon seurauksena Kortelammen<br />
jälkikäsittelyalueelle/ varoaltaille on tullut lisää happamia metalli- ja sulfaattipitoisia<br />
vesiä arviolta 400 000 m 3 . Näiden vesien sekoituttua Kortelammen<br />
varoaltaassa keskipitoisuudet todennäköisesti nousevat sulfaatin ja<br />
metallien osalta. Tässä lausunnossa esitetyt arviot perustuvat hakemuksen<br />
liitteenä olleessa vesienkäsittelysuunnitelmassa esitettyihin tietoihin.<br />
Kortelammen käsitellyn jäteveden johtaminen Vuoksen vesistöön<br />
Jälkikäsittelyaltailla olevan veden laatua on kuvattu Talvivaaran laatimassa<br />
vesienkäsittelysuunnitelmassa ja konsultin laatimissa laimennuslaskelmissa.<br />
Laskelmissa käytetyt keskimääräiset pitoisuudet perustuvat Talvivaaran<br />
omassa ja ulkopuolisessa laboratoriossa tehtyihin analyyseihin sekä<br />
osittain laskennallisiin pitoisuuksiin. Keskimääräiset pitoisuudet eivät välttämättä<br />
anna riittävän kattavaa kuvaan todennäköisesti kerrostuneen veden<br />
laadusta. Tarkempi tieto veden laadusta olisi tarpeellinen kokonaiskuormituksen<br />
ja sopivimman juoksutussyvyyden arvioimiseksi. Myös viimeisimmän<br />
allasvuodon vaikutukset Kortelammen vedenlaatuun tulee selvittää<br />
näytteenotolla.<br />
Laimennuslaskelmissa käytettyjen ainepitoisuuksien lähtötiedot eivät käy<br />
vesienkäsittelysuunnitelmista selkeästi ilmi, mikä vaikeuttaa luotettavan arvion<br />
tekemistä. Jos kuormitusarvoja verrataan sellaisiin kuormituslukuihin,<br />
joiden perustana on käytetty Nablabsin määrittämiä ainepitoisuuksia Kortelammen<br />
vedestä sekä suodoksesta saostuskokeen (kalkkineutralointi)<br />
60
jälkeen, niin erot ovat joidenkin muuttujien osalta suuret. Erityisesti alumiini-,<br />
koboltti-, kalsium- ja rautakuormitusta on aliarvioitu paljon. Arseeni-,<br />
kadmium-, natrium-, nikkeli- ja uraanikuormitusta on mahdollisesti yliarvioitu,<br />
mikäli saostuksen ajatellaan onnistuvan samalla tavalla kuin laboratoriomittakaavassa.<br />
Luonnonolosuhteet isossa mittakaavassa eivät yleensä<br />
kuitenkaan vastaa laboratorio-olosuhteita. Juoksutukset Vuoksen vesistöön<br />
aloitettiin 26.3.2013, joten tietoja kalkkineutraloinnin onnistumisesta<br />
on saatavilla noin kahden viikon ajalta. Käsittelyprosessin toimivuus tulee<br />
arvioida näiden tulosten perusteella.<br />
Alapuolisessa vesistössä seurantaa on tehty Talvivaara Oy:n toimesta Lumijoen<br />
sillalla päivittäin ja näiden tietojen (saatu 4.4.2013) mukaan muutokset<br />
Lumijoessa ovat olleet odotetun kaltaisia: sulfaattipitoisuudet ovat<br />
kohonneet suuriksi ollen yli 5 000 mg/l tasolla, samoin natriumpitoisuudet<br />
ovat nousseet tasolle 800 mg/l. Ennen juoksutuksen aloittamista maaliskuussa<br />
2013 Lumijoen sulfaattipitoisuus oli 470 mg/l ja natriumpitoisuus<br />
150 mg/l, juoksutuksen aiheuttamat pitoisuusmuutokset olivat siis huomattavat.<br />
Viime kesään verrattuna ennen juoksutuksen aloittamista mitatut<br />
Lumijoen sulfaatti- ja natriumpitoisuudet olivat kolminkertaiset. Metallien<br />
osalta pitoisuuksien ei ole havaittu nousseen aiemmin havaituista, mutta<br />
useiden haitta-aineiden kohdalla analyysien määritystarkkuus ei ole riittävä.<br />
Mikäli metallit saostuvat käsittelyaltaissa samalla tavalla kuin pienen mittakaavan<br />
laboratoriokokeessa, eivät metallipitoisuuksien muutokset vesistöissä<br />
lisävesien juoksutuksen seurauksena ole keskeisin ongelma. Kivijärvessä<br />
ja Kivijoesta Laakajärveen tulevassa vedessä metallipitoisuudet<br />
olisivat kuitenkin suurempia kuin Kivijärvessä päällys- ja välivedessä tällä<br />
hetkellä on ja arvioiden mukaan esimerkiksi kadmiumin laatunormi ylittyisi<br />
Kivijärvessä, mutta ei enää Laakajärvessä. Toisaalta arviointia vaikeuttaa<br />
alapuolisten vesistöjen jo valmiiksi heikentynyt tila ja aiemmat häiriötilanteet.<br />
Esimerkiksi Laakajärven Iso Aittolahden syvänteessä havaittiin viimeisimmässä<br />
velvoitetarkkailussa maaliskuussa 2013 alus- ja välivedessä<br />
laatunormin tasolla (21 μg/l) oleva liukoinen nikkelipitoisuus, joka liittynee<br />
aikaisempiin häiriötilanteisiin.<br />
Lisäjuoksutuksia suunniteltaessa erityisen tärkeää on huomioida jo kuormittuneisiin<br />
vesistöihin laskeutuneen kipsi-hydroksidisakan liikkeelle lähteminen<br />
hydraulisen kuorman noustessa. Etenkin Ylä-Lumijärvi, Lumijoen<br />
yläosa ja Lumijärvi tulee eristää tehokkaasti lisäjuoksutuksilta. Viimeaikaisten<br />
seurantatietojen perusteella Kivijärven välivedessä on kuitenkin tapahtunut<br />
selvää happamoitumista ja useiden haitta-aineiden suurimmat pitoisuudet<br />
on havaittu välivedessä. Näillä tiedoin arvioituna Kivijärvessä voi<br />
tapahtua odottamattomia kemiallisia reaktioita ja vedenlaatumuutoksia, joiden<br />
kokonaisvaikutuksia on vaikea arvioida. Kivijärven tilassa tapahtuvat<br />
muutokset tulevat heijastumaan selvästi alapuolisen Laakajärven tilaan.<br />
Tähän mennessä suurin Talvivaarasta aiheutunut kuormitus Vuoksen vesistöalueella<br />
oli vuonna 2010, jolloin sulfaattikuormitus oli 10 200 t/v. Nyt<br />
esitetyssä vesienkäsittelysuunnitelmassa vesistöön johdettavien vesien<br />
sulfaattikuorman kevään 2013 aikana arvioidaan olevan noin 9 000 t. Keskimääräinen<br />
kuukausikuormitus, olisi tällöin noin kolminkertainen vuoden<br />
2010 keskimääräiseen kuukausikuormitukseen verrattuna. Viimeisimmän<br />
kipsisakka-allasvuodon seurauksena Kortelammen sulfaattimäärä on lisääntynyt<br />
ja edellä esitetyt kokonaismäärät ovat todennäköisesti nykytilanteessa<br />
aliarvioita.<br />
61
Kohonneet sulfaattipitoisuudet voivat vaikuttaa vesiekosysteemiin epäsuorasti<br />
veden kerrostumisen ja pohjasedimentin muuttuneiden ainekiertojen<br />
kautta. Korkeina pitoisuuksina sulfaatilla voi olla myös suoria toksisia pitoisuuksia,<br />
eräänlaiseksi raja-arvoksi vesieliöiden osalta on esitetty pitoisuutta<br />
100 mg/l. Kivijoen piilevästössä havaittiin huomattavia eroja alueen tyypilliseen<br />
lajistoon verrattuna (normaalisti murtovedessä menestyvät lajit<br />
vallitsivat) jo lokakuussa 2012 joen sulfaattipitoisuuden ollessa luokkaa<br />
170–250 mg/l.<br />
Myös Talvivaaran vuoden 2012 ympäristöseurantojen vuosiraportin ja sulfaattimalliin<br />
täydennyksen mukaan on todettavissa Vuoksen vesistöjen tilan<br />
heikentyminen Kivijärveen saakka. Edellä mainittujen selvitysten perusteella<br />
muun muassa Kivijärven kasviplanktonin biomassa ja diversiteetti on<br />
vähentynyt. Samoin syvännepohjaeläinten tila Kivijärven on selvästi heikentynyt,<br />
oletettavasti alusveden hapettomuuden ja useiden aineiden toksisten<br />
pitoisuuksien vuoksi. Myös kalaston elinolosuhteet Kivijärvellä ovat<br />
heikentyneet ja lisäjuoksutusvesillä voi olla vähäisen laimenemisen vuoksi<br />
myös suoria kalastovaikutuksia.<br />
Laakajärven osalta biologista vertailuaineistoa aikaisemmilta vuosilta ei<br />
ole, mutta täysimääräisillä lisäjuoksutuksilla voi olla vaikutusta ainakin<br />
Laakajärven pohjoisosan vesieliöihin, mikä todetaan myös Talvivaara Oy:n<br />
tilaamassa konsulttiselvityksessä. Sulfaattimallin perusteella Laakajärven<br />
sulfaattipitoisuudet nousevat laajalti yli 100 mg/l ja syvänteiden alusvesiin<br />
sulfaatti kerrostuu satojen, jopa 1000–1500 mg/l pitoisuuksiksi. Näillä pitoisuuksille<br />
voi olla välitöntä vaikutusta herkimpiin vesieliöihin ja tilanteen pitkittyessä<br />
mahdollisia epäsuoria vaikutuksia.<br />
Yhteenveto<br />
Pohjois-Savon ELY-keskuksen arvion mukaan koko haetun jätevesimäärän<br />
johtaminen Vuoksen vesistöreitille lyhyellä aikajaksolla heikentäisi alapuolisten<br />
vesien tilaa vähintään Laakajärveen saakka ja tilapäisiä vaikutuksia<br />
havaittaisiin koko Nurmijoen reitillä. Merkittävin ongelma olisi veden<br />
sulfaattipitoisuuden nousu, syvänteiden alusveden kerrostuminen ja tästä<br />
mahdollisesti aiheutuvat välilliset haittavaikutukset. Metallien osalta pitoisuusmuutokset<br />
ovat vähäisempiä, mikäli puhdistusprosessi toimii suunnitellusti,<br />
eivätkä alapuolisiin vesistöihin sakkautuneet aineet lähde uudelleen<br />
kiertoon hydraulisen kuorman noustessa. Edellä esitetyn perusteella<br />
koko haettua jätevesimäärää ei ole mahdollista johtaa Vuoksen vesistöön<br />
lyhyellä aikajaksolla ilman, että siitä aiheutuu merkittävä vesistön pilaantumisen<br />
riski.<br />
Pohjois-Savon ELY-keskus muistuttaa, että Oulujoen vesistöalueella Nuasjärvestä<br />
alkaen on huomattavasti paremmat laimenemisolosuhteet kuin<br />
Nurmijoen vesistöreitillä. Tämä asia tulee huomioida purkuvesien luontoon<br />
johtamisessa viimeistään Talvivaara Oy:n ympäristö- ja vesitalousluvan<br />
kokonaistarkistuksen yhteydessä.<br />
Kortelammen varoaltaasta aiheutuvien hallitsemattomien ympäristöriskien<br />
minimoimiseksi mahdollisesti tarvittavat välittömät juoksutukset tulee perustaa<br />
reaaliaikaisiin tietoihin varoallaskapasiteetista ja kevään vesistöennusteisiin.<br />
Tämän jälkeen juoksutuspäätökset olisi mahdollista tehdä ympäristö-<br />
ja vesitalousluvan väliaikaisena muutoksena. Lisäjuoksutusten ehdottomana<br />
edellytyksenä on jatkuvatoiminen pitoisuuden sekä virtaaman<br />
seuranta ja alapuolisten vesien tarkkailun lisääminen.<br />
62
Pohjois-Savon ELY-keskus kuitenkin korostaa, että Talvivaaran vesienhallintaa<br />
liittyvät laajamittaiset ongelmat tulisi ratkaista kokonaisuuden kattavalla<br />
vesienhallintasuunnitelmalla, jonka tulisi valmistua ennen ympäristö-<br />
ja vesitalousluvan tarkistusta. Lisäksi poikkeus- ja häiriötilanteisiin liittyvät<br />
riskienhallintasuunnitelmat tulisi päivittää vastaamaan nykytilannetta. Myös<br />
eteläisen jälkikäsittelyalueen ja pilaantuneiden vesistöjen kunnostaminen<br />
tulisi suunnitella erillisenä asiana mahdollisimman pian.<br />
Hakijan esittämää ympäristö- ja vesitalousluvan muutosta vesipäästökiintiöön<br />
on arvioitu asiassa PSAVI/58/04.08/2011 annetussa lausunnossa<br />
seuraavasti:<br />
Pohjois-Savon ELY-keskus pitää alapuolisten vesien sietokyvyn kannalta<br />
mahdollisena johtaa purkuvettä suurempina määrinä ja samalla laimeampina<br />
pitoisuuksina mikäli kokonaiskuormitus ei lisäänny. Kuormitusmäärien<br />
osalta Pohjois-Savon ELY-keskus pitäytyy asiassa aiemmin antamaansa<br />
lausuntoon ja sen perusteluihin, jolloin vuosikuormitusrajat olisivat seuraavat:<br />
2012–2014 2015-<br />
Ni t/v 0,26 0,26<br />
Cu t/v 0,65 0,65<br />
Zn t/v 0,65 0,65<br />
SO4 t/v 3 900 650<br />
Na t/v 2 600 650<br />
Mn t/v 3,9 2,6<br />
kiintoaine t/v 39 13<br />
Pohjois-Savon ELY-keskuksen aiemmassa lausunnossa oli esitys eri jätevesiparametrien<br />
luparajoiksi pitoisuuksina. Jätevesipitoisuuksien tulee alittaa<br />
asetettavat luparajat neljännesvuosittain laskettavana keskiarvona. Yksittäisten<br />
näytteiden osalta tulee asettaa myös maksimipitoisuudet, joiden<br />
Pohjois-Savon ELYkeskus esittää olevan kaksinkertaiset luparajaan verrattuna.<br />
Pohjois-Savon ELY-keskus tähdentää, että vedenjohtamistavan muutos<br />
edellyttää seuraavien ehtojen toteutumista:<br />
- Vedenkäytön minimointi sekä erillisen keruujärjestelmän ja käsittelyn rakentaminen<br />
alhaisten metalli- ja sulfaattipoisuuksien vesille on välttämätöntä.<br />
Havaitusta vesiylimäärästä huolimatta myös järvivettä otetaan prosessiin<br />
150 - 300 m 3 /h eli jopa puolet siitä määrästä, mikä normaalina<br />
vuonna kertyy sadannasta. Metallien talteenottolaitoksen ja bioliuotuksen<br />
tulisi toimia suljetussa kierrossa.<br />
- Johdettavan vesimäärän tulee noudattaa Kivijoen valuma-alueen ajankohdan<br />
normaalia hydrologista vaihtelua ollen korkeintaan 7 % Kivijoen<br />
senhetkisestä virtaamasta. Virtaamapiikkejä on vältettävä jotta vesistöjen<br />
pohjalle kertyneet sakat eivät lähde liikkeelle.<br />
- Vesistöön johdettavia vesimääriä on mitattava jatkuvatoimisesti, samoin<br />
veden pH-, sähkönjohtavuus- ja sameusarvoja. Asia on perusteltu jo edellisessä<br />
lausunnossa. Tapahtuneet poikkeustilanteet ovat jo itsessään lisäperuste<br />
mittauksen välttämättömyydelle. Lisäksi on mahdollista, että kipsisakka-allasvuotojen<br />
seurauksena jälkikäsittelyaltaassa on aiempaa suurempia<br />
vertikaalisia ja horisontaalisia eroja, joiden vuoksi lähtevän veden<br />
laatu vaihtelee aiempaa enemmän.<br />
63
- Vesistöön johdettavan veden laatumittaukset tehdään kaivoksen oman<br />
tarkkailun lisäksi myös tarkemmilla analyysimenetelmillä, säännöllisin väliajoin<br />
ja aina kun automaattisen mittauksen tulokset antavat aihetta. Nykyisin<br />
esimerkiksi jätevesien arseeni- ja sinkkimittausten määritysraja on yli<br />
100-kertainen suositukseen verrattuna, kromi- ja kuparipitoisuuden määritysraja<br />
vastaavasti noin 20-kertainen suositukseen verrattuna.<br />
Lisäksi Pohjois-Savon ELY-keskus korostaa, että tapahtuneiden kipsiallasvuotojen<br />
seurauksena Talvivaaran kuormitustilanne ja jätevesien käsittely<br />
on olennaisesti huonontunut. Luvan myöntamisen edellyksiä arvioitaessa<br />
olisi otettava huomioon erityisesti seuraavat seikat:<br />
- Ympäristön kannalta ei ole kestävä ratkaisu, että Kortelammen pato rajaa<br />
jälkikäsittelyaltaan ja samalla toimii turvapatona. Alueelle kertyy myös suuret<br />
määrät metallisakkaa, jolle tulee järjestää asianmukainen varastointi/käsittely.<br />
- Kipsisakka-altaan vuotojen vaikutus tulee ottaa kokonaiskuormituksen<br />
laskennassa ja vaikutusalueen vesistöjen sietokyvyn arvioinnissa huomioon.<br />
Kipsisakka-altaan vuotojen seurauksena alapuolisten vesistöjen tilaan<br />
kohdistuvat riskit ovat olennaisesti kasvaneet. Sunnuntaina 7.4.13 alkaneen<br />
vuodon seurauksena eteläisellä jälkikäsittely-yksiköllä tulee olemaan<br />
yhteensä noin 1,3 Mm 3 kipsisakka-altaan vuotovesiä ja 0,9 Mm 3 muita<br />
vesiä. Jo pelkästään kipsisakka-allasvuotovedessä on nikkeliä noin 45<br />
tonnia (eli 130-kertaisesti luvan sallima vuosikuormitus Vuoksen suuntaan)<br />
ja sulfaattia 65 000 tonnia (eli noin 100-kertaisesti Talvivaaran esittämä<br />
vuosikuormitus vuodesta 2015 alkaen Vuoksen suuntaan). Lisäksi uraania<br />
voidaan arvioida olevan noin 8 tonnia. Metalleja pystytään optimiolosuhteissa<br />
saostamaan vedestä lupaehtojen mukaisesti, mutta Talvivaaran nykyisillä<br />
allasjärjestelyillä käsittelemättömästä vedestä aiheutuva alapuolisten<br />
vesistöjen pilaantumisriski on suuri. Myös vesistöjen sulfaattipitoisuuksien<br />
kohoamisesta on havaittu merkittäviä vesiekologisia vaikutuksia jo<br />
ennen kipsisakka-allasvuotoja (Pöyryn Pohjois-Suomen AVIlle antama selvitys<br />
1.3.2013). Näiden vedestä mitattuihin pitoisuuksiin pohjautuvien arvioiden<br />
lisäksi on otettava huomioon eteläisen jälkikäsittely-yksikön ja lähimpien<br />
vesistöjen pohjalle kertynyt kipsi- ja hydroksidisakka, jota kulkeutuu<br />
varsinkin suurten virtaamien aikaan helposti alapuolisiin vesistöihin. Lumijoessa<br />
oli jo maaliskuun 2013 tuloksissa havaittavissa selvää kiintoainepitoisuuden<br />
nousua: pitoisuus oli vuodentakaiseen verrattuna lähes kymmenkertainen.<br />
Vesistöjen pohjalle laskeutunut kiintoaines on metallipitoista<br />
ja on mahdollista että osa sakan metalleista vapautuu uudelleen veteen.<br />
Tämä voi mahdollistua, koska alueen vedet ovat tyypillisesti happamia ja<br />
lisäksi sulfaattikuormitteisissa vesissä täyskiertojen yhteydessä voi esiintyä<br />
happamuuspiikkejä, mikäli kerrostuneisuuden aikaan alusvesi on ollut hapetonta<br />
ja rikkiyhdisteitä on pelkistynyt.<br />
- Tapahtuneiden kipsiallasonnettomuuksien aiheuttama huomattava lisäkuormitus<br />
on välttämätöntä ottaa huomioon erityisesti Vuoksen purkusuunnassa,<br />
jossa laimentumisolosuhteet ovat merkittävästi heikommat<br />
kuin pohjoisella purkusuunnalla ja kuormituksen vaikutusalue on näin ollen<br />
olennaisesti laajempi. Myös tarkkailuvelvoitteiden tulee laajentua sekä alueellisesti<br />
että sisällöllisesti vesistökuormituksen ja sen riskin kasvaessa.<br />
3. Sotkamon kunnan ympäristö- ja tekninen lautakunta<br />
Yhtiölle ei tule nyt erillisenä päätöksenä myöntää haettua muutosta sen<br />
ympäristö- ja vesitalouslupaan. Lupaa ei tule myöntää ensisijaisena haetun<br />
vuosittaisen vesikiintiöpäästön väliaikaiselle poistolle. Lupaa ei tule myös-<br />
64
kään myöntää toissijaisesti haetulle vuosittaisen päästökiintiön ylittävälle<br />
3,8 Mm 3 :lle vettä.<br />
Lautakunta esittää, että aluehallintovirastossa vireillä oleva Talvivaara Sotkamo<br />
Oy:n ympäristö- ja vesitalousluvan päivitys tulee käsitellä mitä pikimmin.<br />
Kuten aiemmissa ympäristönsuojeluviranomaisen antamissa lausunnoissakin<br />
on esitetty, nyt haetut asiat tulee ratkaista vesi- ja ympäristötalousluvan<br />
päivityksen yhteydessä, jolloin asia tulee tarkasteltua ja käsiteltyä<br />
laajemmin kokonaisuus huomioiden. Yhtiö itsekin toteaa hakemuksessaan,<br />
että toiminta on muuttunut oleellisesti verrattuna alkuperäisessä lupapäätöksessä<br />
määriteltyyn tilanteeseen. Lupahakemuksen päivitys on ollut<br />
kohtuuttoman kauan käsittelyssä, jo noin kaksi vuotta. Ympäristönsuojelullisten<br />
näkökohtien, valvovien viranomaisten, luvittavan viranomaisen sekä<br />
yhtiönkin kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että päivitelty nykytilannetta<br />
ja nykyistä toimintaa vastaava ympäristö- ja vesitalouslupapäätös saada<br />
pikaisesti velvoittavaksi.<br />
4. Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunta Sotkamon kunnan ja<br />
Kajaanin kaupungin terveydensuojeluviranomaisena<br />
Lupaa ylimääräisten jätevesien johtamiselle vesistöön ei tule myöntää, mikäli<br />
toiminnanharjoittaja ei pysty osoittamaan, että vastaanottavien vesistöjen<br />
tila ei huonone entisestään.<br />
Mikäli aluehallintovirasto kuitenkin päättää hyväksyä vesien johtamisen ja<br />
muuttaa vesien johtamista koskevaa lupamääräystä, tulee päätöksessä<br />
huomioida seuraavaa:<br />
1. Jätevesien käsittelyssä tulee ensisijaisesti käyttää jätevedenpuhdistuslaitosta.<br />
Yhtiöllä on ilmoituksen mukaan mahdollisuus lisätä kalvosuodatuskapasiteettia<br />
vuokralaitteella. Tämä vähentää osaltaan luontoon johdettavien<br />
vesien haitallisia vaikutuksia, vaikka puhdistuskapasiteetti ei riittäisikään<br />
koko vesimäärän puhdistamiseen.<br />
2. Lupamääräyksissä tulee antaa päästöraja-arvot jätevesien haitallisten<br />
aineiden pitoisuuksille, mukaan lukien sulfaatti, rauta, alumiini, mangaani<br />
ja rikki.<br />
3. Vesistövaikutuksia on tarkkailtava tehostetusti ja riittävän laajalti mukaan<br />
lukien sedimentin seuranta. Tarkkailussa on huomioitava myös kalojen<br />
haitta-ainepitoisuudet. Tarkkailu on tarpeen ympäristö- ja terveysvaikutusten<br />
arvioimiseksi. Toiminnanharjoittajalle tulee asettaa velvoite toimenpiteisiin,<br />
mikäli haitallisia vesistövaikutuksia on havaittavissa.<br />
4. Tarkkailutulokset tulee toimittaa tiedoksi muiden viranomaisten lisäksi<br />
myös terveydensuojeluviranomaiselle.<br />
5. Vesien käsittelyssä syntyvät sakat on varastoitava ja käsiteltävä siten,<br />
ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle ja terveydelle. Mikäli varastoinnista<br />
aiheutuu maaperän pilaantumista, tulee toiminnanharjoittajalle asettaa velvoite<br />
maaperän puhdistamisesta. Varastoinnille tulee lisäksi asettaa määräaika.<br />
6. Ylimääräisten jätevesien johtamiselle tulee asettaa määräaika.<br />
7. Hakijan tulee selventää, mitä vesiä tarkoitetaan kipsisakka-altaan ohi<br />
johdettavilla puhdistetuilla prosessivesillä, koska tämä jää hakemuksen perusteella<br />
epäselväksi, sillä hakijan täydennyksessä 26.2.2013 loppuneutraloinnin<br />
ylite ilmoitetaan johdettavaksi suljettuun kiertoon.<br />
65
8. Mikäli lupa myönnetään, purkuveden virtaama ei saa ylittää voimassa<br />
olevan ympäristöluvan maksimivirtauksia.<br />
5. Sotkamon kunnan ympäristö- ja tekninen palvelualue, kaavoitus- ja mittauspalvelut<br />
6. Sotkamon kunta<br />
Jormasjarven rannalle on kaavoitettu yhteensä noin 320 rakennuspaikkaa<br />
ja Nuasjärven rannalle noin 550 rakennuspaikkaa. Molempien vesien rannoilla<br />
on myös toimivia matkailuyrityksiä. Vesistöjen merkitys sekä loma- ja<br />
pysyvän asumisen että matkailun kannalta on Sotkamolle erittäin tärkeä.<br />
Sotkamon puoleisella Laakajärvellä loma- ja pysyvä asutus on edellä mainittuja<br />
vesistöjä huomattavasti vähäisempää, mutta vesistön luontoon ja<br />
erämaaympäristöön vahvasti liittyvät arvot kärsivät erityisesti, mikäli järvi<br />
saastuu vesistöpäästöjen seurauksena. Lisäksi vaikutusalueella on useita<br />
pienempiä vesistöjä.<br />
Vesien johtamisessa tulee huomioida alapuolisten vesistöjen vaikutuspiirissä<br />
oleva vakituinen ja loma-asutus sekä vesistöjen merkitys luonnon,<br />
matkailun ja virkistyskäytön kannalta. Vesistöpäästöt tulee pitää pitoisuuksiltaan<br />
ja määriltään sellaisena, että alapuolisten vesistöjen ja niiden rantojen<br />
maankäyttöön ei kohdistu merkittäviä haitallisia vaikutuksia.<br />
Yhtiölle ei tule nyt erillisenä päätöksenä myöntää haettua muutosta sen<br />
ympäristö- ja vesitalouslupaan. Lupaa ei tule myöntää ensisijaisena haetun<br />
vuosittaisen vesikiintiöpäästön väliaikaiselle poistolle. Lupaa ei tule myöskään<br />
myöntää toissijaisesti haetulle vuosittaisen päästökiintiön ylittävälle<br />
3,8 Mm 3 :lle vettä.<br />
Aluehallintovirastossa vireillä oleva Talvivaara Sotkamo Oy:n ympäristö- ja<br />
vesitalousluvan päivitys tulee käsitellä mitä pikimmin. Kuten aiemmissa<br />
ympäristönsuojeluviranomaisen antamissa lausunnoissakin on esitetty, nyt<br />
haetut asiat tulee ratkaista vesi- ja ympäristötalousluvan päivityksen yhteydessä,<br />
jolloin asia tulee tarkasteltua ja käsiteltyä laajemmin kokonaisuus<br />
huomioiden. Yhtiö itsekin toteaa hakemuksessaan, että toiminta on muuttunut<br />
oleellisesti verrattuna alkuperäisessä lupapäätöksessä määriteltyyn<br />
tilanteeseen.<br />
Lupahakemuksen päivitys on ollut kohtuuttoman kauan käsittelyssä, jo<br />
noin kaksi vuotta. Ympäristönsuojelullisten näkökohtien, valvovien viranomaisten,<br />
luvittavan viranomaisen sekä yhtiönkin kannalta on ensiarvoisen<br />
tärkeää, että päivitetty nykytilannetta ja nykyistä toimintaa vastaava ympäristö-<br />
ja vesitalouslupapäätös saada pikaisesti velvoittavaksi.<br />
Kunnanhallitus edellyttää, että Pohjois-Suomen aluehallintovirasto kiinnittää<br />
kaivostoimintaan liittyviä luvituspäätöksiä tehdessään huomiota siihen,<br />
että toiminnanharjoittaja on noudattanut sitä ja toimintaansa koskevia,<br />
voimassa olevia päätöksiä ja määräyksiä.<br />
7. Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto<br />
Vesien johtamisasia tulee käsitellä osana kokonaisvaltaista vesienhallintasuunnitelmaa.<br />
Lupajaosto pitää tärkeänä, ettei merkittäviä pinta- ja pohjavesiin,<br />
maaperään ja ilmaan kohdistuvien päästöjä käsitellä erillisinä, ympäristönsuojelulain<br />
62 §:n mukaisina ilmoitusmenettelyinä eikä yksittäisinä<br />
ympäristöluvan lupamääräysten muuttamisina, vaan asiat ratkaistaan vireillä<br />
olevassa ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamismenettelyssä,<br />
jossa ympäristövaikutukset tarkastellaan kokonaisuutena.<br />
66
8. Kajaanin kaupunki<br />
Kaupunginhallitus yhtyy Kajaanin ympäristöteknisen lupajaoston esitykseen.<br />
9. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena<br />
Ylimääräisten vesien johtamista Vuoksen vesistöön ei sallita. Talvivaara<br />
Sotkamo Oy perustelee hakemusta sillä, että jätevesien johtaminen mahdollistaa<br />
yrityksen toiminnan. Jätevesien johtamisesta aiheutuisi jo ennestään<br />
pilaantuneiden vesistöjen tilan heikkeneminen ja pilaantuneen alueen<br />
laajentuminen kaivospiirin ulkopuolella. Taloudellisen edun tavoittelu ympäristöä<br />
pilaamalla ei ole hyväksyttävää. Jätevesien käsittely kalkilla ja selkeytysaltailla<br />
ei puhdista riittävästi jätevesiä. Erityisesti sulfaatin poistaminen<br />
jätevedestä on puutteellista. Talvivaaran vesienhallinta on kriisissä ja<br />
tämä tulee ratkaista ennen ns. ylimääräisten vesien johtamista luontoon.<br />
Ylimääräisiä vesiä voidaan johtaa luontoon pitkällä aikavälillä, mikäli vedet<br />
puhdistetaan luonnontilaisten vesien laatuvaatimusten mukaisiksi. Metallien<br />
lisäksi jätevesistä on poistettava mm. sulfaatti.<br />
Ympäristö- ja vesitalousluvan tarkistamiseen liittyvien biologisten tutkimusten<br />
mukaan Laakajärven kasviplanktonin perusteella on havaittavissa järven<br />
rehevöitymisen alkaminen. Sulfaatin rehevöittävä vaikutus ja mekanismit<br />
ovat tiedossa. Sulfaatin rehevöittävää vaikutusta on käsitelty esim.<br />
Vesitalous -lehdessä nro 2/2013. Siilinjärven Kolmisoppi -järven on todettu<br />
rehevöityneen sulfaattitasojen ollessa noin 20–50 mg/l. Talvivaaran vesistöön<br />
purkamassa vedessä sulfaatin määrä on 5 000–8 000 mg/l. Erittäin<br />
huolestuttavaa on, että Talvivaara purkaa Kivijärvestä Laakajärveen vettä,<br />
jonka sulfaattipitoisuus on mallinnuksen mukaan useita tuhansia milligrammoja<br />
litrassa. Vesieliöille turvallisena pidetty raja on n. 100 mg/l. Tällainen<br />
vesistöjen pilaaminen ei ole hyväksyttävää eikä sitä voida sallia<br />
edes korvausmenettelyjen kautta. Muutamassa vuodessa Talvivaara on<br />
saanut aikaan useiden järvien pilaantumisen ja kaivostoimintaa on tarkoitus<br />
jatkaa kymmeniä vuosia. Vesistöjen pilaaminen on välittömästi lopetettava.<br />
Jätevesien johtaminen Vuoksen suuntaan on lopetettava ja pilaantuneet<br />
alueet on ennallistettava.<br />
Talvivaara hakee lupaa johtaa Oulujoen ja Vuoksen vesistöön yhtä suuri<br />
metalli- ja sulfaattikuormitus. Ympäristölautakunta toteaa, että kipsisakkaaltaan<br />
vuodossa marraskuussa 2012 Vuoksen suuntaan purkautui jätevettä<br />
200 000 kuutiometriä ja Oulujoen suuntaan 20 000 kuutiometriä. Tämä<br />
tulee ottaa huomioon eikä Vuoksen suuntaan tule johtaa lisäkuormitusta.<br />
Virtaamaerot ja kuormitusta vastaan ottavien vesistöjen kyky sietää kuormitusta<br />
valuma-alueiden välillä on myös huomioitava.<br />
Lisäkuormituksen johtaminen pilaantuneisiin vesistöihin on ympäristönsuojelulain,<br />
vesienhoitolain ja vesilain vastaista eikä lupaa siten voida myöntää.<br />
Talvivaaran tulee ratkaista vesienhallintaan liittyvät ongelmat niin, että<br />
toiminnasta ei aiheudu ympäristön pilaantumista ja nykyisten pilaantuneiden,<br />
ennallistamista vaativien alueiden laajentumista. Hakemuksesta ei<br />
käy ilmi, mitä muita kuin taloudellisia riskejä vesien varastointiin kaivosalueella<br />
liittyy. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta vaatii,<br />
että vesiä ei saa johtaa luontoon, ennen kuin niiden laatu vastaa luonnonvesien<br />
laatuvaatimuksia – tämän jälkeen johtaminen voidaan tehdä Oulujoen<br />
valuma-alueelle pitkällä aikavälillä. Talvivaara perustelee hakemustaan<br />
myös sillä, että uusia varastoaltaita ei ehdittäisi tekemään riittävän<br />
nopeasti. Kiire ja taloudellisen hyödyn tavoittelu ei saa johtaa ympäristön<br />
67
pilaamiseen. Tarvittaessa vesien varastointi tilapäisesti avolouhoksessa on<br />
turvallisempi ratkaisu kuin vesien johtaminen luontoon. Ylimääräiset vedet<br />
on siten mahdollista varastoida kaivosalueella, kunnes ne on käytetty prosessissa<br />
tai riittävä puhdistus järjestelmä on rakennettu.<br />
Talvivaaran suhtautumista ympäristönsuojelutoimiin kuvaa vastaus<br />
PSAVI:n kysymykseen vesien varastotilavuuden/turva-allastilavuuden rakentamismahdollisuuksista<br />
eri vaihtoehtojen pohjalta. Talvivaaran mukaan<br />
kaivoksen vesienhallinnan kehittäminen ja saattaminen kestävälle ja riskittömälle<br />
tasolle edellyttää lisäinvestointeja ja ylimääräisiä käyttökuluja. Vastauksesta<br />
käy ilmi, että Talvivaara pyrkii minimoimaan ympäristöinvestoinnit,<br />
joita se pitää ylimääräisinä kuluina. Tällainen ajattelumalli on väistämättä<br />
johtanut toteutuneisiin ympäristötuhoihin. Ympäristönsuojeluinvestoinnit<br />
ovat osa toimintakokonaisuutta ja ne on mitoitettava riittävästi.<br />
Lupaviranomaisten ja valvontaviranomaisten tehtävänä ei ole ratkaista<br />
toiminnanharjoittajan teknisiä ongelmia. Mikäli toiminnan harjoittaja ei pysty<br />
toimimaan ympäristön kannalta kestävästi ja vastuullisesti, vaan vähättelee<br />
ympäristöhaittoja Talvivaara kiistää vesistöjen pilaantumisen. Toimitusjohtaja<br />
Pekka Perän lausunto Sonkajärvellä 19.3.2013 Talvivaaran järjestämässä<br />
lähistötilaisuudessa: Pekka Perän mukaan Talvivaaran tiedossa ei<br />
ole, että vesistöjen pilaantumista olisi tapahtunut) sekä toimii omavaltaisesti<br />
ja lupamääräyksistä piittaamatta (mm. raffinaatin johtaminen kipsisakkaaltaaseen),<br />
toiminnalle ei voida myöntää ympäristölupaa.<br />
Talvivaaran hakemuksen hyväksyminen merkitsisi nyt kaivospiirin sisällä<br />
olevien likaisten vesien ja haitta-aineiden siirtämistä alapuolisiin vesistöihin<br />
kaivospiirin ulkopuolelle. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta<br />
ei hyväksy esitettyä jätevesien johtamista, mikä lisäksi aiheuttaisi pilaantuneiden<br />
vesistöjen haitta-aineiden huuhtelun laajemmalle alueelle<br />
(esim. Kivijärvestä Laakajärveen ja edelleen Nurmijoen reitille). Pöyry Finland<br />
Oy:n raportti vedenlaadun seurannasta viikolta 11 vuonna 2013 osoittaa,<br />
että esim. Ylä-Lumijärvi on erittäin huonossa kunnossa ja ympäristölaatunormit<br />
ylittyvät, vaikka niihin on lisätty alueesta johtuva korotus. Raportin<br />
mukaan Ylä-Lumijärven veteen on liuennut kipsisakka-altaan vuodosta<br />
peräisin olevia metalleja sakkasedimentistä. Vesien todettiin<br />
27.3.2013 levinneen myös juoksutusreitin ohi, jolloin vaarana on sakkojen<br />
huuhtoutuminen alapuolisiin vesistöihin. Talvivaara Sotkamo Oy:n tulee<br />
ratkaista ongelma kaivospiirin sisällä ja ennallistaa jo pilaamansa vesialueet<br />
myös kaivospiirin ulkopuolella. Ympäristölautakunnan näkemyksen<br />
mukaan PSAVI ei voi tehdä päätöstä, joka laajentaisi pilaantunutta aluetta<br />
kaivospiirin ulkopuolella ja johtaisi myös lisääntyviin korvausvaatimuksiin.<br />
Talvivaaran hakemuksen mukaisen jätevesien laskemisen tuhoisat vaikutukset<br />
vesiekosysteemiin käyvät ilmi myös hakemuksen täydennyksenä<br />
olevasta tarkentavasta arviosta vesien johtamisesta aiheutuvien veden<br />
laadun muutosten vaikutuksista kohdevesistöjen ekologiaan, kalatalouteen<br />
ja vesistön muuhun käyttöön. On selvää, että johdettaessa lyhyellä ajanjaksolla<br />
9 miljoonaa kilogrammaa sulfaattia Vuoksen mataliin latvavesistöihin<br />
entisten kuormitusten lisäksi, vaikutukset ovat merkittäviä ja peruuttamattomia.<br />
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta vaatii, että mikäli<br />
PSAVI myöntää luvan hakemuksen mukaisessa asiassa, päätöksen täytäntöönpanoa<br />
ei muutoksenhausta huolimatta hyväksytä. Päätöksen täytäntöönpano<br />
tässä asiassa tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi, koska<br />
luontoon laskettuja vesiä ei voida palauttaa altaaseen. Päätös olisi siten<br />
ympäristönsuojelulain vastainen muutoksen hakua koskien.<br />
68
10. Sonkajärven kunta<br />
Kunnanhallitus yhtyy kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen esitykseen.<br />
Lisäksi kunnanhallitus on saanut 8.4.2013 tiedon, että Talvivaaran kipsisakka-allas<br />
vuotaa jälleen. Kunnanhallitus vaatii, että laitos pidetään suljettuna<br />
niin kauan kuin vesienkäsittelyasia on saatu ratkaistua siten, että<br />
ympäristön pilaantuminen voidaan estää ja tapahtuneet ympäristövahingot<br />
on korjattu.<br />
11. Lapinlahden kunnan ympäristölautakunta<br />
12. Kuopion kaupunki<br />
Lapinlahden ympäristölautakunta viittaa 15.8.2012 § 48 antamaansa aikaisempaan<br />
lausuntoon ja pyytää, että se huomioidaan päätöstä tehdessä.<br />
Lisäksi lautakunta pyytää, että aluehallintovirasto ottaa huomioon seuraavaa:<br />
Talvivaaran kaivoksen jätevedet purkautuvat Vuoksen vesistöalueen puolella<br />
Lapinlahden kunnan alueella olevien Sälevä-, Korpinen- ja Syväri -<br />
järvien kautta. Vesistöalue on Lapinlahdella tärkeässä merkityksessä. Tähän<br />
saakka vesistöjen veden laatu on ollut hyvä tai erinomainen. Siksi ne<br />
ovat olleet suosittuja vapaa-ajankalastajien harrastuspaikkoja. Kunta on<br />
myös laatinut alueen vesistöille rantaosayleiskaavat, kaavojen yhtenä tavoitteena<br />
on ollut alueen rantarakentamisen vauhdittaminen.<br />
Korpisen ja Syvärin välissä sijaitsevassa Karsanjärvessä on Siikapaja Oy:n<br />
kalanviljelylaitos, jossa kasvatetaan siian poikasia. Kaivosvedet voivat pahimmassa<br />
tapauksessa aiheuttaa häiriöitä esimerkiksi kalan kasvussa.<br />
Talvivaaran kaivoksen jätevedet ovat jo muutamassa vuodessa aiheuttaneet<br />
muutoksia alapuolisissa vesistöissä. Lapinlahden kunnan alueen vesistöihin<br />
on kaivosalueelta matkaa yli 60 km, mutta mm. sulfaattipitoisuudet<br />
ovat selvästi kohonneet luonnontilaisesta. Viime syksynä tapahtuneen kipsisakka-altaan<br />
vuodon vaikutuksia ei vielä tiedetäkään, ne tulevat näkymään<br />
Lapinlahden vesistöalueilla vasta nyt tänä keväänä, kun järvet sulavat.<br />
Ja tapahtunut uusi kipsisakka-altaan vuoto voi vielä aiheuttaa lisää<br />
kuormitusta Vuoksen vesistön suunnalle.<br />
Luvan myöntäjän tulee huomioida toiminnan aiheuttamat vaikutukset vesistöissä<br />
ja sen ekosysteemissä pitkällä aikavälillä. Sulfaattipitoisuuksien<br />
kasvun vaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta vesistön luonne varmasti muuttuu.<br />
Lupaviranomaisen tulee huomioida, että kyseessä on latvavesistö. Virtaamat<br />
Oulujärven vesistöalueella olisivat suuremmat, joten Talvivaaran<br />
kaivoksen jätevedet tulee johtaa sinne. Viimeaikaisten vuotovahinkojen<br />
johdosta luvan myöntäjän tulee myös harkita, täyttyvätkö toiminnan ympäristöluvan<br />
myöntämisen edellytykset ollenkaan.<br />
Hakijan esittämää purkuvesikiintiön poistamista luvasta ei tule hyväksyä.<br />
Juoksutettavien haitta-ainepitoisuuksien tarkastaminen on vaikeaa, joten<br />
vuosittaisen kokonaiskuormituksen toteaminen luotettavasti ei onnistu.<br />
Käytäntö johtaisi myös siihen, että jätevesiä voitaisiin käsitellä laimentamalla,<br />
eikä luvan saaja tarvitsisi todellisuudessa kehittää tuotantoaan ympäristöystävällisempään,<br />
vähemmän jätevettä tuottavaan suuntaan.<br />
Kuopion kaupunginhallitus viittaa aikaisempaan Nilsiän kaupunginhallituksen<br />
antamaan lausuntoon (liite khall 20.8.2012 § 247) ja esittää lausuntonaan<br />
seuraavaa:<br />
69
Puhtaat vesistöt ja niiden luomat monipuoliset virkistys- ja matkailumahdollisuudet<br />
ovat koko maakunnan kannalta tärkeä vetovoimatekijä. Talvivaaran<br />
kaivoksen vesistöpäästöjen vaikutukset ulottuvat jo selvästi Nilsiän<br />
(kuntaliitos Kuopion kanssa 1.1.2013) alueelle ja jopa Kuopion Jännevirralle<br />
saakka.<br />
Erityisesti Nilsiän ja Tahkon matkailualueen merkittävä vetovoimatekijä on<br />
sijainti ainutlaatuisella paikalla Syvärin saariston tuntumassa. Matkailun<br />
kannalta kohderyhmistä kasvavat voimakkaasti ulkomaiset asiakkaat, jotka<br />
toivovat nimenomaan kalastukseen liittyvien palvelujen kehittämistä. Talvivaaran<br />
päästöjen vaikutusalueella on myös Kuopion Jänneniemen vedenottamo,<br />
jonka toiminta on turvattava.<br />
Kuopion kaupunki katsoo, että Talvivaaran kaivoksen toiminta on saatava<br />
ympäristön kannalta kestävälle tasolle ja luvan myöntämisen edellytykset<br />
on harkittava uudelleen. Jätevesiä ei tule johtaa Vuoksen vesistöön lainkaan,<br />
ja kaivoksen on toimittava sisäisellä vesikierrolla, kuten alkuperäisessä<br />
suunnitelmassa oli tarkoitus. Jätevesien purkupaikka Vuoksen vesistöön<br />
on aivan vesistön latvaosassa, jossa virtaama on pieni verrattuna Oulujoen<br />
vesistöön johdettavien jätevesien purkukohtaan, jossa virtaama on<br />
noin kymmenkertainen verrattuna Vuoksen puolen purkukohtaan. Jätevedet<br />
eivät laimene Vuoksen vesistön latvoilla. Pohjois-Savon vesienhoitosuunnitelmissa<br />
ja toimenpideohjelmissa Nilsiän reitillä on pidetty lähtökohtana<br />
sitä, ettei reitillä ole erityisen kuormittavia kohteita. Talvivaaran toiminta<br />
on vienyt pohjan vesiensuojelutoimenpiteiltä tällä alueella.<br />
Jos jätevesiä johdetaan Vuoksen suuntaan on otettava huomioon seuraavat<br />
asiat:<br />
Sulfaattipitoisuus prosessivesissä on saatava niin alas, ettei vaikutuksia<br />
enää ole havaittavissa Nilsiän Syvärillä ja sen alapuolisella vesialueella<br />
mm. Kuopion kaupungin Jänneniemen vedenottoalueella. Lupaehdoissa<br />
tulee asettaa pitoisuusrajat prosessista lähtevälle jätevedelle. Lisäksi vesistöön<br />
johdettavan jäteveden määrä on mitattava. Velvoitetarkkailu on<br />
laajennettava Nilsiän Syvärille, Vuotjärvelle ja Kuopion kaupungin vedenottamon<br />
alueelle Jännevirralle. Kaivoksen toiminnan tarkkailua on tehostettava<br />
ja epäkohtiin on puututtava välittömästi. Tarkkailutulokset on toimitettava<br />
myös alapuolisen vesistön varrella oleville kunnille ja Kuopion kaupungin<br />
ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedottaminen on tehtävä<br />
nopeasti, ymmärrettävästi ja avoimesti.<br />
Lupaehdoissa ei tule luopua vesipäästökiintiöstä, koska vesistöön johdettavan<br />
jäteveden laatua ei pystytä tarkastamaan. Kuormitus muuttuu hallitsemattomaksi,<br />
kun vesistöön johdettavien haitta-aineiden määrää ei pystytä<br />
mittaamaan.<br />
Toiminnalle ei tule myöntää töidenaloituslupaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta.<br />
13. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)<br />
Tukes valvoo kaivosturvallisuutta ja vaarallisten kemikaalien käsittelyä ja<br />
varastointia kaivosalueella. Tukesin mukaan:<br />
Talvivaara Sotkamo Oy:n tulee arvioida vaaralliseksi kemikaaliksi luokiteltujen<br />
prosessiliuosten ja niillä kontaminoituneiden vesien pysyvään varastointiin<br />
ja käsittelyyn tarkoitettujen altaiden ja muiden rakenteiden soveltuvuus<br />
kyseiseen käyttöön.<br />
70
Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet<br />
Tukes on aiemmin 31.1.2013 lausunnossaan 1139/36/2013 Kainuun<br />
ELY:lle todennut, että aina, kun Talvivaara Sotkamo Oy aikoo käsitellä vesiä<br />
vaarallisilla kemikaaleilla prosessimaisesti, tulee kaivosyhtiön laatia Tukesille<br />
ilmoitus kaikista kyseisen tyyppisistä käsittelyistä. Tukes valvoo toimintaa,<br />
mikäli vesienkäsittelyssä käytettävät kemikaalit luokitellaan vaarallisiksi<br />
valtioneuvoston asetuksen 855/2012 liitteen 1 mukaisesti, tai mikäli<br />
käsiteltävien vesien kemikaalipitoisuudet ovat sellaiset, että kyseiset vedet<br />
luokitellaan vaarallisiksi.<br />
Tukesille tulevista ilmoituksista tulee käydä ilmi vaarallisten kemikaalien/seosten<br />
(kaasut, nesteet, kiintoaineet) luokitus vaarallisiksi<br />
R-lausekkeilla ja mahdollisesti myös GHS-luokituksena.<br />
Tukesille toimitettavan ilmoituksen pitää sisältää mm. seuraavat tiedot:<br />
- miten avolouhoksen vedet käsitellään (kalkkikivellä, kalsiumhydroksidilla<br />
ja polymeerillä käsittely, vesienkäsittelysuunnitelma ja PI-kaavioliitteet)<br />
- miten käsittelyssä huomioidaan kemikaalilainsäädäntö ja kaivoslainsäädäntö<br />
ja vaikutukset kemikaali-/kaivosturvallisuuteen tai<br />
- lopputuotteena kaivosalueelle jäävän sakan/seoksen luokitus ja ominaisuudet.<br />
Tukes on antanut Talvivaara Sotkamo Oy:lle päätöksen raffinaatin purkamisesta<br />
kaivokseen (2548/36/2013).<br />
OSAKASKUNNAT JA METSÄHALLITUS<br />
14. Jormaskylän-Korholanmäen osakaskunta<br />
Hieman epäselvän kuulutuskirjeen (asia ja hakemuksen sisältö eivät kaikilta<br />
osin vastaa toisiaan) mukaan hakemus koskee ympäristö- ja vesitalousluvan<br />
(Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto nro 33/07/1) vesien johtamista<br />
koskevaan lupamääräykseen 9 mukaisen vesipäästökiintiön poistamista<br />
ja toisaalta kaivosalueelle varastoitujen ylimääräisten vesien (3,8 Mm 3 ) käsittelyä<br />
ja johtamista kaivosalueelta vuosittaisen kiintiön lisäksi.<br />
Hakemuksen mukaisten laskennallisten tietojen perusteella ylijäämävesien<br />
ja niiden käsittelyn aiheuttama vesistökuormitus on nk. tavanomaiseen<br />
vuosikuormitukseen (Kts. vireillä olevan toisen hakemuksen tiedoksiantokuulutus<br />
Dnro PSAVI/58/04.08/2011) verrattuna esim. sulfaatin ja natriumin<br />
osalta merkittävä. Raskasmetallien osalta kuormitustason ero ei ole<br />
samaa suuruusluokkaa joskin tilanteen arvioinnissa on otettava huomioon<br />
mahdolliset raskasmetallien yhteisvaikutukset. Hakemuksessa on jostain<br />
syystä jäänyt vähemmälle huomiolle se, että ylijäämävesistä aiheutuva<br />
kuormitus on lisäkuormaa nk. peruskuormitukselle, kipsisakka-altaaseen<br />
liittyvät toimenpiteet ja vaatimukset kuten myös jätevesien tilapäiseen varastointiin<br />
ja käsittelyyn liittyvien alueiden tilanne ja odotettavissa olevat<br />
jälkivaikutukset ja niihin varautuminen.<br />
Hakemuksella pyritään ilmeisestikin ratkaisemaan tällä hetkellä vallitseva<br />
vesienhallintaongelma, johon ei ole alun perin osattu varautua. Myöskään<br />
kipsisakka-altaan tuottamiin ongelmiin ei ole osattu varautua. Osa ongelmasta<br />
eli ylijäämävesien johtamisesta on ratkaistu tai pyritty ratkaisemaan<br />
Kainuun ELY-keskuksen päätöksellä, mutta ainakin noin puolet ylijäämävesistä<br />
odottaa ratkaisua. Hakemuksesta ei voida selkeästi päätellä, hae-<br />
71
taanko lupaa yksinomaan vireillä olevalle tilanteelle kuormituslisä huomioon<br />
ottaen vai myös mahdolliselle tulevaisuuden muutostilanteelle, jossa<br />
otetaan huomioon sekä ylijäämäveden määrä että kuormituslisä.<br />
Osakaskunnan arvion mukaan ratkaisun tulee perustua lisäkuormituksen<br />
(kilomääräinen kuormituslisä ja pitoisuusvaikutukset) aiheuttamiin ympäristövaikutukseen,<br />
jotka aiheutuvat sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.<br />
Arvioinnin tulisi perustua toisaalta luotettaviin kuormituslaskelmiin ja toisaalta<br />
kattavaan vaikutusten arviointiin. Ongelmaksi saattaa muodostua<br />
se, että teoreettiset laskelmat antavat liian uskottavan kuvan tilanteen hallinnasta<br />
ja unohdetaan epävarmuudet jotka liittyvät osittain luonnontilaisiin<br />
altaisiin, neutraloinnin siirtämiseen kenttäolosuhteisiin, säämuutoksiin jne.<br />
Tilanteen ongelmallisuutta kuvaa mm. seuraava, hakemusasiakirjoihin perustuva<br />
asiantuntijan arvio:<br />
”Osassa Talvivaaran lähialueen vesistöistä mm. rauta-, nikkeli- ja mangaanipitoisuudet<br />
ovat aiemmin ylittäneet selvästi vesieliöstölle haitallisena<br />
pidettävät tasot (Pöyry Finland Oy 2012). Lisäksi lähivesistöjen pohjaeläinyhteisöt<br />
ovat kärsineet ennestään nopeista pH:n vaihteluista. Lisäjuoksutusvedet<br />
tulisivat olemaan selvästi emäksisiä. Suunnitellut lisäjuoksutukset<br />
lisäisivät entisestään jo erilaisille ympäristökuormituksille altistuneita<br />
pohjaeläinyhteisöjen stressitekijöitä.<br />
Oulujoen suunnalla Kolmisopessa ja Jormasjärvessä sekä Vuoksen suunnalla<br />
Laakajärvessä suolaisuudesta johtuvaa varsinaista veden kerrostumisilmiötä<br />
ei ole vielä havaittu, mutta alueilla on havaittu kohenneita sulfaattipitoisuuksia.<br />
Pöyry Finland Oy:n laatiman sulfaattimallinnuksen perusteella<br />
(Pöyry Finland Oy 2013) lisäjuoksutusten takia kuormitus voi levitä<br />
uusille ja laajemmille alueille, mikä vaikuttaisi myös näiden alueidenpohjaeläinyhteisöihin<br />
haitallisesti”<br />
Osakaskunta katsoo, että ennen jäljellä olevien ylijäämävesien mahdollista<br />
johtamista vesistöön tulee olemassa olevaa tarkkailua (päästötarkkailu,<br />
vaikutustarkkailu sekä niiden kohdentaminen ja laajentaminen) tehostaa ja<br />
arvioida tilanne riittävien ja luotettavien tietojen pohjalta. Erityisesti on tarpeen<br />
korostaa pohjasedimenttiin ja pohjavesieliöstöön kohdistuvia vaikutuksia.<br />
Lisäksi on muistettava, että muut vaihtoehdot kuin ylijäämävesien<br />
johtaminen vesistöön ovat vesiympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja.<br />
Osakaskunta katsoo myös, että lupahakemus koskee lähinnä nykyistä<br />
poikkeustilannetta eikä anna valtuuksia hyödyntää hakemuksen kuormituslisää<br />
vastaisuudessa varsinkin kun kuormituslisän aiheuttajana on toiminnan<br />
harjoittajan puutteellinen toiminta.<br />
Haasteet eivät kuitenkaan lopu tähän, sillä sattuneet vahingot ja vahinkotilanteet<br />
ovat paljastaneet Talvivaarayhtiön toiminnassa edelleenkin huomattavia<br />
aukkoja. Edellä olevaan viitaten yhtiön ensisijaisen tavoitteen tulee<br />
olla se että ympäristöolosuhteet hoidetaan ensin kuntoon ja sen jälkeen<br />
arvioidaan toiminnalliset mahdollisuudet tulevaisuudessa. Jätevesikuormituksen<br />
ja sen vaikutusten lisäksi haasteita riitä saastuneiden alueiden<br />
kunnostamisessa, vesienhallinnan huomattavassa parantamisessa,<br />
ympäristökuormituksen vähentämisessä, varojärjestelmien rakentamisessa<br />
sekä ympäristöriskien uudelleen arvioinnissa kaikki laitostoiminnot huomioon<br />
ottaen. Riskien arvioinnissa on jopa varauduttava siihen, että laitostoiminnot<br />
joudutaan onnettomuuden tai muun poikkeustilanteen takia ajamaan<br />
kokonaan alas.<br />
Edelliseen kappaleeseen viitaten Talvivaarayhtiön esittämää 50 000 euron<br />
vakuutta ei voida pitää riittävänä ottaen huomioon ylijäämävesien<br />
72
käsittelyyn, vaikutuksiin, tarkkailuun ja jälkihoitoon liittyvät seikat eikä toiminnan<br />
käynnistämiselle muutoksenhausta huolimatta ole näin ollen ympäristönsuojelullisia<br />
edellytyksiä.<br />
15. Jyrkän osakaskunta ja 16. Huttulan osakaskunta<br />
Osakaskunnat ovat vaatineet seuraavaa:<br />
- lupia ei tule myöntää ennen kuin alapuoliset vesistöt on ennallistettu,<br />
- lupa voidaan myöntää vasta kun jätevesien koostumus ei aiheuta ympäristön<br />
ja vesien pilaantumista,<br />
- sulfaattipäästöt eivät saa ylittää 170 mg/I,<br />
- vedenotto Kolmisoppijärvestä tulee kieltää, koska se on vastoin vesitaseen<br />
hallintaa ja aiheuttaa lisää päästöjä myös Vuoksen vesistöreitille,<br />
- käyttövesien laatua ei saa heikentää,<br />
- osakaskunnat yhtyvät Ylä-Savon SOTE:n ympäristölautakunnan vaatimuksiin<br />
ja perusteluihin,<br />
- osakaskunnat viittaavat Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin vaatimuksiin<br />
ja perusteluihin kalaston osalta,<br />
- päätöstä ei saa määrätä täytäntöön pantavaksi muutoksenhausta huolimatta.<br />
- vakuuden tulee olla miljoonaluokkaa.<br />
Perusteluina osakaskunnat ovat esittäneet, että laki kieltää ympäristön pilaamisen.<br />
Vesilaki kieltää erikseen vesien pilaamisen. Ympäristöä pilaava<br />
toiminta voidaan ja pitää kieltää. Siitä poikkeuksena - mutta vain tietyin ehdoin<br />
ja raja-arvoin - on ympäristölupa. Suomeksi ympäristölupa on “lupa pilata<br />
ympäristöä”. Luvassa kuvataan suunniteltu toiminta ja annetaan kyseiseen<br />
toimintaan sovellettavat rajat. Toimintaa ei saa muuttaa suunnitellusta<br />
toiminnasta ilman lupaa. Nykyinen ympäristölupa on katsottava liian löysäksi.<br />
Talvivaaralle on myönnetty lupa toimintaan, joka ei pilaa ympäristöä. Toimintaa<br />
on kuvattu mm. sulfaattipäästöjen osalta olevan 170 mg/l. Jos toimintaa<br />
muutetaan siitä, niin muutokselle pitää olla lupa. Talvivaaralla ei ole<br />
tällaista lupaa. Ilman lupaa ei saa toimia.<br />
Talvivaaran hakemukset eivät ole kyenneet estämään vesistöhaittoja ja<br />
sen takia ne ovat puutteellisia. Osakaskunta on hyvin huolissaan sulfaattipäästöistä.<br />
Yhtiö ei ole esittänyt nytkään riittävää varmuutta haittojen estämisestä,<br />
vesitaseesta, vesivarastokapasiteetista, käytetyistä kemikaaleista<br />
ja puhdistustehosta eli laitoskapasiteetista sekä uraania sisältävän sakan<br />
varastoinnista.<br />
Yhtiön keskeiset väitteet ja perustelut eivät pidä paikkaansa. Vesien<br />
virtausten ja päästöjen laimenemisen eroja pohjoiseen ja etelään ei ole<br />
huomioitu, eikä sitä, että vesien tila heikkenee yhä viiveellä, joten lisähaittoja<br />
ei voida estää tiukoillakaan lupamääräyksillä.<br />
Hakemukset poikkeavat niistä velvoitteista, jotka Vaasan hallinto-oikeus ja<br />
korkein hallinto-oikeus asettivat ensimmäisessä luparatkaisussa ja niistä<br />
73
tavoitteista, jotka ympäristönsuojelulaki sekä asetus antavat, mm. BAT:ille.<br />
Tämän takia hakemus tulee hylätä vesienkäsittelyn osalta.<br />
Talvivaaran jätevesipäästöt ovat saastuttaneet Vuoksen Iatvavesistön.<br />
Ympäristövastuulain mukaisia haittojen tutkintaa ei ole aloitettu ELYkeskuksissa.<br />
Monilla vesistöillä ei ole enää rantakaavoituksen mukaista<br />
virkistysarvoa. Tätä ei ole vielä määritelty, eikä asiaa voi ratkaista 10.4.13<br />
kuulutuksissa mainittujen päätösten jälkeen.<br />
Muistutukseen on liitetty selvitys ”Sulfaattien vaikutus eliöstölle ja vaatimus<br />
sulfaatin tiukalle raja-arvolle”<br />
17. Sälevä- ja Pohjoismäki osakaskunta, Kaarakkala- ja (Hernejärvi) osakaskunta ja Paloisten<br />
osakaskunta<br />
Osakaskunnat ovat vaatineet seuraavaa:<br />
- lupia ei tule myöntää ennen kuin alapuoliset vesistöt on ennallistettu<br />
ja hakemus ylimääräisten vesien johtamisesta on kokonaan hylättävä,<br />
- lupa voidaan myöntää vasta kun jätevesien koostumus ei aiheuta<br />
ympäristön ja vesien pilaantumista,<br />
- hakemus tulee hylätä vesienkäsittelyn osalta,<br />
- vedenotto Kolmisoppijärvestä tulee kieltää, koska se on vastoin vesitaseen<br />
hallintaa ja aiheuttaa lisää päästöjä myös Vuoksen vesistöreitille,<br />
- osakaskunta yhtyvät Ylä-Savon SOTE:n ympäristölautakunnan<br />
vaatimuksiin ja perusteluihin,<br />
- osakaskunnat viittaavat Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin vaatimuksiin<br />
ja perusteluihin kalaston osalta,<br />
- päätöstä ei saa määrätä täytäntöön pantavaksi muutoksenhausta<br />
huolimatta,<br />
- vakuuden tulee olla miljoonaluokkaa,<br />
- Talvivaara on velvoitettava välittömästi aloittamaan haittojen tutkinta<br />
sekä vesistöt ja maastot saatettava luonnon tilaan,<br />
- kalastotutkimukset on Talvivaaran lukuun aloitettava välittömästi<br />
myös Sälevällä,<br />
- hakija on velvoitettava korvaamaan muistutuksen asianhoitajan tehtävistä<br />
(24 t a´ 30 euroa) ja aiheutuneista kuluista 220,60 euroa yhteensä<br />
940,60 euroa laillisine viivästyskorkoineen. Korvaukset tulee<br />
suorittaa asiamiehelle.<br />
Osakaskuntien perustelut ovat samansisältöiset kuin Jyrkän osakaskunnalla<br />
edellä. Lisäksi osakaskunnat ovat huomauttaneet muun ohella, että kaivos<br />
pelottelee julkisesti Kortelammen padon turvallisuuden vaarantuvan<br />
kevättulvien aikana. Mikäli vaaratilanne olisi ollut jo nähtävissä tai on näkyvissä,<br />
vesi on siirrettävä muuhun sopivaan varastotilaan kaivoksella. Tarvittaessa<br />
tällainen on louhos. On selvitettävä kaivoksen väite, että veden<br />
varastoiminen tekisi louhoksen käyttökelvottomaksi.<br />
74
Veden uudelleen varastoiminen louhokselle Kortelammen patovuodon estämiseksi<br />
on joka tapauksessa parempi vaihtoehto kuin vesien laskeminen<br />
vesistöön. Talvivaaran taloudellinen tappio ei voi mennä luontoarvojen<br />
edelle. Talvivaara on vastuussa, mikäli se ei järjestä vesille asianmukaista<br />
varastotilaa.<br />
Talvivaara väittää, että altaita ei ehdi rakentaa ennen kevättulvaa. Kevättulva<br />
ei ole todellinen ongelma. Louhoksella on runsaasti tilaa ja kun louhos<br />
ei ole auki huhti-kesäkuussa, kapasiteettia voidaan käyttää altaitten<br />
kaivamiseen tai pengertämiseen kaivosalueella.<br />
Lumijoessa ja Kivijärvessä on edelleen, laillisista velvoitteista piittaamatta,<br />
erittäin saastuneita alueita. Vaasan hallinto-oikeus kielsi ylimääräiset juoksutukset<br />
samassa suhteessa pohjoinen-etelä. (7 % Kalliojoen virtaamasta).<br />
Pitää ottaa myös huomioon, että pohjoisen- ja etelän virtaamat poikkeavat<br />
merkittävästi toisistaan. Pohjoisen virtaama on 10 kertaa suurempi. Tämä<br />
tarkoittaa aivan eriasteista laimenemista eli haitat ulottuvat pitkälti etelään<br />
Nurmijoen reittiä pitkin.<br />
Osakaskunnat ovat viitanneet biokemisti FT Jari Natusen kirjoitukseen,<br />
jonka mukaan: ”Alueen keltaisesta pintasedimentistä on mitattu 1,8 mg/litra<br />
uraani- ja 1,2 g/litra alumiinipitoisuuksia sekä mm. useita mg/litra nikkeliä ja<br />
sinkkiä. Päästö saastutti Lumijokea ja Kivijärveä tavalla, jonka takia juoksutukset<br />
tulee välittömästi keskeyttää. Juoksutusten emäsmäärä ei riitä neutraloimaan<br />
syvänteiden happamoitumista, joten emäksisen veden pulssi tulee<br />
seuraamaan uudelleen voimakas happamoituminen. Koska vuodon<br />
raudan ja alumiinin määrät olivat erittäin suuret, vaikutusten leviäminen<br />
alajuoksulle Laakajärvelle ja Sälevään on mahdollista. Pyhäjärven Junttiselän<br />
2004 kalakuolemia aiheutti sulfaatti, rauta, alumiini ja mahdollisesti<br />
mangaani, josta happamoituminen lähellä pH 4. Samoja aineita on erittäin<br />
paljon vesistöreiteillä. Juoksutusvesien raskaus, johtuen korkeasta sulfaattipitoisuudesta,<br />
saa sen huuhtomaan ja hapettamaan alusvesiä. Tällöin<br />
happamoitumisprosessi voi kiihtyä. Sekä etelän että pohjoisen saastuneimmissa<br />
järvissä mitattu hapettomissa alusvesissä pH alle 4. Syke arvioinut<br />
tätä erittäin luonnottomana.<br />
Pelkästään järvien syvänteisiin kertyvä sulfaatti, rauta ja alumiini aiheuttavat<br />
hapettomuus- ja happamoitumisprosesseja.<br />
Talvivaaran juoksutukset on kiellettävä erittäin suurten happamoitumisriskin<br />
takia. Hakija ei ole lisäksi esittänyt pakottavaa syytä lisä-/hätä- tai muuhun<br />
ylimäärävesien juoksutukseen. Hakemus tulee hylätä kaivospiirin ulkopuolisen<br />
juoksutuksen osalta. Puhdistus ei täytä Vaasan ja korkeimman<br />
hallinto-oikeuden ensimmäisen luparatkaisun linjaa.”<br />
Osakaskunnat ovat todenneet, että kyseisen Natusen arvion jälkeen<br />
8.4.2013 tuli jälleen uusi vuoto.<br />
Osakaskunnat ovat todenneet, että hakemuksessa esitetty vedenlaatumallinnus<br />
ei ole pätevä Savon vesien osalta. Asianosaisten olisi pitänyt päästä<br />
lausumaan mallinnuksesta.<br />
Kyseessä on ympäristön laadun menetys ja kiinteistöjen yms. arvon menetys.<br />
mitkä tulee korvata, vahinkona kalastajille, osakaskunnille, rantaasukkaille,<br />
elinkeinonharjoittajille ja kiinteistöitten omistajille. Ympäristölupapäätöksillä<br />
ei saa heikentää entisestäänkin pilaantunutta luontoamme.<br />
Pilaantuneet maa- ja vesialueet kunnostettava, vesitaseeseen ja vesien<br />
puhdistamiseen - mukaan lukien sulfaatin poisto - liittyvät ongelmat on rat-<br />
75
18. Metsähallitus<br />
kaistava sekä toteutettava hyväksytyllä tavalla, ennen kuin ympäristö- ja<br />
vesitalouslupaa voidaan myöntää.<br />
Osakaskunnat ovat viitanneet 7.9.2012 tehtyyn muistutukseensa ja siinä<br />
esitettyihin kulu- ja korvausvaatimuksiin. Tilanne on muuttunut huomattavasti<br />
marraskuun 2012 vuodon jälkeen ja vaikutukset täten vääjäämättä<br />
leviävät.<br />
Hakijan puolesta lupahakemukset on laadittu erityisesti kalataloudellisten<br />
ja vesistöjen ympäristövaikutusten osalta erittäin puutteellisesti. Jo nyt kiistatta<br />
aiheutettujen ja uusien lupaehtojen mukaisten päästöjen vaikutukset<br />
on sivuutettu täysin. Tämän muistutuksen osallistuneet ovat joutuneet turvautumaan<br />
asiamiehen apuun, josta aiheutunut ylimääräisiä kuluja.<br />
Metsähallitus hallinnoi ja hoitaa valtion omistamia maa- ja vesialueita. Metsähallituksen<br />
hallinnassa on merkittävä määrä valtion maa- ja vesialueita<br />
Talvivaaran kaivoksen vaikutusalueella, ml. noin 2 200 ha maata kaivoksen<br />
suunnitellulla laajennusalueella. Pääosin Metsähallituksen alueet sijaitsevat<br />
nykyisen kaivospiirin länsi- ja eteläpuolella. Mm. kaivosalueen<br />
eteläpuolella kiinteistöillä Kajaanin valtionmaa (205-893-10-1), Sotkamon<br />
valtionmaa (765-893-10-1) ja Sonkajärven valtionmaa (762-893-1-33) sijaitsevat<br />
maa-alueet sekä pääosa Kivijärven, Laakajärven ja Kiltuanjärven<br />
vesialueista ovat Metsähallituksen hallinnassa. Suoran kiinteistöomistuksen<br />
ohella Metsähallitus on osakkaana useissa kaivosalueen lähivesien<br />
osakaskunnissa. Pääosa Metsähallituksen hallinnassa olevista alueista<br />
kaivoksen vaikutusalueella on talouskäytössä, mutta kaivoksen ympäristössä<br />
on myös joitakin pieniä suojelualueita, jotka kuuluvat Natura 2000 -<br />
ohjelmaan.<br />
Talvivaaran kipsisakka-altaalla lohkossa 1 havaittiin 4.11.2012 vuoto, joka<br />
kesti noin 10 vuorokautta. Sama kipsisakka-allas oli vuotanut myös aiemmin,<br />
vuosina 2008 ja 2010. Marraskuun 2012 vuodon seurauksena kaivosalueelta<br />
pääsi luontoon Oulujoen vesistön suuntaan arviolta 20 000 m 3<br />
ja Vuoksen vesistön suuntaan arviolta 216 000 m 3 vesiä, joiden tarkasta<br />
koostumuksesta ei ole tietoa. Myös määrät ovat arvioita. Kaivosalueelta<br />
luontoon virranneita vesiä neutraloitiin lupahakemuksen täydennyksen<br />
(15.2.2013) mukaan kalkkimaidolla, lipeällä, kalkkikivilietteellä, poltetulla<br />
kaikilla ja liidulla. PSAVI:Ile toimitetussa 15.2.2013 päivätyssä dokumentissa<br />
on liitteessä 4 esitetty neutralointiin käytettyjä ainemääriä ja neutralointiaineiden<br />
annostelupaikkoja. Kipsisakka-altaan vuodon vuoksi Metsähallitus<br />
teki yhtiön kanssa sopimuksen valtion maiden käytöstä kalkkisäkkien tilapäiseen<br />
varastointiin ja maastokuljetuksiin (Dnro MH 6366/661/2012,<br />
päiväys 13.11.2012). Sopimuksen mukaan yhtiön tuli välittömästi kalkituksen<br />
loputtua ilmoittaa Metsähallitukselle sen hallinnassa oleviin vesiin laskettujen/johdettujen<br />
aineiden tarkemmat tiedot (nimike, kemiallinen kaava,<br />
ainemäärä, ajankohta) sekä toimenpiteiden tarkoitus ja arvioidut vaikutukset.<br />
Metsähallitus toteaa, että yhtiö ei ole toimittanut sopimuksen mukaisia<br />
tietoja.<br />
Kipsisakka-altaan vuodon suurimmat vaikutukset maa-alueisiin kohdistuivat<br />
yhtiön mukaan Lumijoen yläosalle ja sitä ympäröivään suoalueeseen<br />
Kortelammen padon ja Ylä-Lumijärven välille. Yhtiö on laatinut alueelle<br />
kunnostussuunnitelman, ja Kainuun ELY-keskus on antanut kunnostamisesta<br />
YSL 64 §:n mukaisen päätöksen 21.1.2013. Yhtiö on käynnistänyt<br />
kunnostustyöt tammikuussa 2013. Ylä-Lumijärven ohi on myös kaivettu<br />
uusi uoma kaivosalueelta luontoon johdettaville vesille. Kaivosalueelle<br />
76
kertyneiden ylimääräisten vesien käsittelemiseksi ja luontoon johtamiseksi<br />
Yhtiö on tehnyt Kainuun ELY-keskukselle kaksi YSL 62 §:n mukaista ilmoitusta<br />
(19.12.2012 ja 22.1.2013). Kainuun ELY-keskus on antanut ilmoitusten<br />
johdosta 12.2.2013 YSL 64 §:n mukaisen päätöksen, jolla ELY-keskus<br />
on sallinut korkeintaan 0,9 Mm 3 :n vesimäärän käsittelemisen johtamisen<br />
sekä Vuoksen että Oulujoen vesistön suuntaan, eli yhteensä 1,8 Mm 3 :n<br />
johtamisen. Yhtiö oli hakenut lupaa 3,8 Mm 3 johtamiselle, ja ELYkeskuksen<br />
päätöksen ylittävältä osalta asia siirtyi käsiteltäväksi aluehallintovirastoon<br />
hakemusasiana. Metsähallitus on valittanut Kainuun ELYkeskuksen<br />
päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. Metsähallituksen valitus<br />
on muistutuksen liitteenä.<br />
Vaasan hallinto-oikeus on antanut 2.4.2013 välipäätöksen (Nro 13/0081/1),<br />
jolla se on kieltänyt Kainuun ELY-keskuksen päätöksen täytäntöönpanon<br />
valitusten hallinto oikeuskäsittelyn ajaksi asian 2 osalta osittain. Hallintooikeuden<br />
välipäätöksen mukaan jätevesien johtaminen Vuoksen vesistön<br />
suuntaan on toteutettava siten, että kyseisten jätevesien määrä voi olla<br />
enintään 7 % Kalliojoen sen hetkisestä virtaamasta, ja jätevesien juoksutus<br />
on toteutettava johtamalla vedet Ylä-Lumijärven ohi.<br />
Kipsisakka-altaan lohkossa 2 havaittiin uusi vuoto 7.4.2013. Yhtiön mukaan<br />
maanantaina 8.4.2013 altaasta oli vuotanut 250 000 m 3 vettä, ja altaassa<br />
oli jäljellä vielä 360 000 m 3 . Yhtiön mukaan vuoto mahtuu kaivosalueen<br />
turvapatojen sisään. Niissä oli yhtiön mukaan tilaa 1 000 000 m 3<br />
ennen vuotoa. Vuotanut vesi on yhtiön mukaan tarkoitus neutraloida ja johtaa<br />
vesistöön eteläisen jälkikäsittely-yksikön kautta, eli ilmeisesti Vuoksen<br />
vesistöalueen suuntaan. Allasvuodon johdosta yhtiö on ilmoittanut poikkeavansa<br />
YS1 64 §:n nojalla Vaasan hallinto-oikeuden välipäätöksestä ja<br />
lisäävänsä eteläiseen purkuvesistöön johdettavan veden määrää.<br />
Metsähallitus viittaa kaivoksen vesien käsittelyä koskien aiemmin lausumaansa,<br />
seuraavin täydennyksin:<br />
Metsähallitus katsoo, että vesipäästöjen kohdalla ratkaisevaa ei niinkään<br />
ole luontoon johdettavien vesien määrä sinänsä, vaan niiden sisältämät ainemäärät<br />
(pitoisuus) ja kuormitus, sekä johdettavien vesien määrä suhteessa<br />
vastaanottavien vesistöjen luontaisiin virtaamiin. Merkitystä on<br />
etenkin vesien sisältämällä sulfaatilla, jonka pitoisuus on korkea, sekä<br />
eräillä muilla suoloilla ja metalleilla, ja vesien pH-tasolla. Metsähallitus viittaa<br />
myös Vaasan hallinto-oikeuden välipäätöksessään 2.4.2013 esittämiin<br />
perusteluihin, että Vuoksen vesistöalueella ainakin Kivijärven tila on merkittävästi<br />
heikentynyt jätevesien johtamisesta ja oletettavasti edelleen marraskuun<br />
2012 kipsisakka-altaan vuodon vuoksi, pilaantuminen on pääosin<br />
aiheutunut sulfaattikuormituksesta, ja jätevesien johtaminen saattaa entisestään<br />
heikentää alapuolisten vesistöjen tilaa.<br />
Yhtiön mukaan arvioitu, ELY-keskuksen päätöksen (12.2.2013) ja nyt<br />
PSAVI:n käsittelyssä olevan hakemuksen tarkoittama vesimäärä 1,8 Mm 3<br />
eteläisen jälkikäsittely-yksikön suuntaan ja Vuoksen vesistöön sisältäisi<br />
sulfaattia ainakin 8 640 000 kg (laimennuslaskelmassa 9 000 000 kg), sulfaattipitoisuuden<br />
ollessa arviolta 4 800 mg/l. Liitteenä olevien laimennuslaskelmien<br />
(Pöyry 17.1.2013) mukaan lähtökohta on, että ko. ainemäärä lisätään<br />
suoraan tarkastelupisteeseen ja sen oletetaan sekoittuvan täydellisesti<br />
virtaamaan, laskelma ei siis huomioi jo olemassa olevia ainemääriä,<br />
kerrostumista tai viipymiä. Metsähallitus toteaa, että laskelmissa Laakajärven<br />
tilavuutena ilmoitetaan käytetyn 220 Mm 3 , joka poikkeaa järvirekisteriin<br />
merkitystä 133 Mm 3 , joten pitoisuustason nousut Laakajärvessä lienevät<br />
korkeampia kuin mallinnuksessa on esitetty.<br />
77
Esitetyn kaltainen kuormitus johtaisi Yhtiön teettämän vesistömalliennusteen<br />
(Pöyry 7.2.2013) mukaan Yhtiön esittämillä juoksutusmäärillä ja -<br />
virtaamilla Ylä-Lumijärven ja Kivijärven sulfaattipitoisuuden nousuun tasolle<br />
4 000 mg/l, eli vesi olisi lähes pelkästään juoksutusvettä. Ilmeisesti tekstissä<br />
Ylä-Lumijärvellä tarkoitetaan tosiasiassa Lumijärveä (Yhtiö on ilmoittanut<br />
Ylä-Lumijärven kiertämisestä ja rakentanut ohitusojan). Laakajärven<br />
luoteisosassa laskennallinen pitoisuuden nousu olisi hetkellisesti luokkaa 1<br />
500 mg/l. Pitoisuuksien laskeminen juoksutuksia edeltävälle tasolle vesi<br />
ainakin vuoteen 2015, joskin todelliset pitoisuudet tullevat ennusteen mukaan<br />
olemaan hieman suurempia vesistöissä jo olevista ja kipsisakka altaan<br />
vuodon seurauksena maaperään johtuneista vesistä johtuen.<br />
Metsähallitus viittaa tarkastuksessa 8.10.2012 ja Vaasan hallintooikeudelle<br />
jättämässään valituksessa 21.2.2013 lausumaansa ja toteaa,<br />
että luontoon johdettaviksi esitettyjen vesien pitoisuus- ja kuormitusmäärät<br />
ovat varsin korkeita, ja johtavat ainakin Lumijoessa, Lumijärvessä ja Kivijärvessä<br />
vesistöjen ekologisen tilan heikkenemiseen. Myös muutokset<br />
Laakajärven ekologisessa tilassa ovat ainakin järven pohjoisosassa mahdollisia.<br />
Pääasiallinen ongelma on edelleen vesien korkea sulfaattipitoisuus.<br />
Mahdollisesti myös vesistöihin päätynyt, metallipitoinen sakka voi aiheuttaa<br />
haitallisia ympäristövaikutuksia. Metsähallitus viittaa myös Pöyryn<br />
tarkentavaan arvioon vesien johtamisesta aiheutuvien veden laadun muutosten<br />
vaikutuksista 1.3.2013.<br />
Viimeisimmän (7.4.2013) sattuneen kipsisakka-altaan vuodon seurauksena<br />
kaivosalueelle ns. turvapatoihin vuotaneen veden varastointi samoin kuin<br />
aiempien, metallipitoisten lietteiden varastointi tapahtuu ilmeisesti kokonaan<br />
tai osin maapohjaisissa altaissa. Ilmeisesti turvapatojen rajaamalla<br />
alueella ei ole mitään pohjarakenteita, jotka voisivat estää vesien suotautumista<br />
maaperään. Metsähallitus huomauttaa, viitaten hallinto-oikeudelle<br />
esitettyyn valitukseen, että jätevesien ja lietteiden varastointi maapohjaisissa<br />
altaissa voi johtaa maaperän ja pohjaveden pilaantumiseen YSL<br />
7 - 8 §:ssä kielletyllä tavalla, tai vesistön pilaantumiseen. Tällaista varastointia<br />
ei voida pitää parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisena ratkaisuna.<br />
Huomioiden yhtiön kaivosalueelle kertyneiden ylimääräisten vesien määrän<br />
ja sulamisvesien sekä sadannan jatkossa tuoman vesimäärän sekä jo<br />
tapahtuneet allasvuodot, näyttää siltä ettei vesien laajamittainen varastointi<br />
kaivosalueella ole pitempiaikaisesti mahdollista. Toisaalta vesien koostumuksen<br />
vuoksi niiden hallitustakin johtamisesta vesistöön aiheutuisi ympäristön<br />
pilaantumista, mikä etenkin vesien purkureittien yläjuoksulla olevien<br />
pienempien, jo aiemmista päästöistä kärsineiden vesistöjen (etelän suunnassa<br />
ainakin Lumijoki, Lumijärvi, Kivijoki, Kivijärvi) osalta todennäköisesti<br />
on vaikutuksiltaan merkittävää. Pahimmassa tapauksessa pilaantuminen<br />
ulottuu myös suurempiin reittivesiin (etelässä ainakin Laakajärvi).<br />
Metsähallitus katsoo, että kaivosalueelle kertyneiden vesivarastojen purkamisesta<br />
aiheutuu, vesien laatu huomioon ottaen, todennäköisesti merkittävää<br />
ympäristön pilaantumista vastaanottavissa vesissä. Yhtiön toteuttama<br />
vesien käsittely neutralointiaineilla ei ole riittävä puhdistusmenetelmä,<br />
sillä se ei merkittävästi alenna haitallisen korkeita sulfaattipitoisuuksia. Menetelmää<br />
ei myöskään voida pitää YSL 4 §:n mukaisten varovaisuus- ja<br />
huolellisuusperiaatteen sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) periaatteen<br />
mukaisena. Sulfaattipitoisten vesien käsittelyyn on saatavilla parempia<br />
menetelmiä, joita yhtiön olisi tullut ottaa käyttöön jo toimintansa alkuvaiheessa.<br />
Edellä esitetyn mukaisesti Metsähallitus katsoo, että vesien<br />
78
johtamisesta tulisi pidättäytyä, kunnes käytettävissä on riittävä puhdistuskapasiteetti.<br />
Mikäli lupaviranomainen kuitenkin myöntää ympäristöluvan vesien johtamiselle,<br />
Metsähallitus katsoo, että johtaminen tulee toteuttaa mahdollisimman<br />
hallitusti ja siten, että vesistökuormitus minimoidaan. Päätöksessä tulee<br />
huomioida myös vesien hallintaan liittyvä riskinarviointi ja tarvittavien varoaltaiden<br />
kapasiteetti. Varoallaskapasiteettia on arvioitava suhteessa kaivosalueella<br />
oleviin ja sinne kertyviin vesimääriin kokonaisuutena, siltä osin<br />
kuin vedet ovat laadultaan sellaisia, että niiden johtaminen vesistöihin ilman<br />
käsittelyä ei ole mahdollista. Edelleen Metsähallitus katsoo, että myöhemmässä<br />
vaiheessa vesipäästökiintiö voidaan poistaa kokonaisuudessaan,<br />
mikäli luontoon johdettaville vesille samalla asetetaan sellaiset pitoisuus-<br />
ja kuormitusrajat, ettei vesipäästöistä jatkossa aiheudu merkittävää<br />
ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Pitoisuus- ja kuormitusrajojen<br />
asettamisessa tulee huomioida esitettyjen vesienkäsittelyratkaisujen toimivuus,<br />
riskinhallinta sekä päästöjä vastaanottavien vesien tila, johon jo tähänastisen<br />
toiminnan päästöt ja altaiden vuodot ovat vaikuttaneet. Metsähallitus<br />
esittää, että kysymys vesipäästökiintiöstä ratkaistaan ympäristöluvan<br />
tarkistamista koskevan asian kokonaisratkaisun yhteydessä. Metsähallitus<br />
viittaa myös tarkastuksessa 8.10.2012 lausumaansa, että myös eteläiseen<br />
purkusuuntaan johdettavien vesien määrää tulee säännellä suhteessa<br />
ko. purkureitin luontaisiin virtaamiin, nykyisessä ympäristöluvassa<br />
käytetyn Kalliojoen virtaamaan tehdyn vertailun asemasta.<br />
Aiempiin vaatimuksiinsa viitaten Metsähallitus vaatii, että yhtiö korvaa ympäristönsuojelulain<br />
11 luvun mukaisesti ne vesistöjen pilaantumisesta aiheutuvat<br />
vahingot, jotka Metsähallitukselle luvan mukaisesta toiminnasta ja<br />
ennen lupa-asian ratkaisua suoritetusta vesien johtamisesta aiheutuvat.<br />
Metsähallitus on lisäksi toimittanut aluehallintovirastoon erillisen korvausvaatimuksen.<br />
KAIVOKSEN LÄHIN YMPÄRISTÖ<br />
19. XX, Suopursu 205-405-60-11<br />
Kiellän kaiken jätevesien laskun vesistöihin täysimääräisesti, väliaikaisesti<br />
ja varastoituna, Ainut minkä hyväksyn on, että Talvivaara rakentaa oman<br />
jätevesipuhdistuslaitoksen ja puhdistaa vedet ja maapohjan lain mukaisesti<br />
ja korjaa jo nyt aiheuttamansa vahingot täysi määräisesti, ennen kuin jatkaa<br />
toimintaansa.<br />
Vesien neutralointi kalkkikemikaaleilla ja lietteen laskutukseen selkeytysaltaissa<br />
ei riitä täydelliseen vesien puhdistukseen. Lietealtaat eivät voi olla<br />
maapohjaisia, koska alueen pohjavedet vaarantuvat. Nämä ylimääräiset<br />
juoksutukset ja kipsisakka-altaassa olevat varastoidut jätevedet lisäävät jo<br />
ennestään pilaantuneiden vesistöjen kuormaa. Toiminta näyttää tälläkin<br />
hetkellä lainvastaiselta 1,8 milj. kuutiometriä lisäjuoksutuksin, eikä niihin<br />
ole määritelty raja-arvoja sulfaateille ja raskasmetallipäästöt ovat korkeita.<br />
Jos Talvivaara ei pysty korjaamaan tämänhetkisiä ympäristövaurioita toiminta<br />
pitää keskeyttää kunnes ongelmat kaivoksen ympäristösuojelulaissa<br />
on saatu todistettavasti korjattua. Kaivoksen laajentuessa jätevesi ja maajäte<br />
määrä tulee lisääntymään moninkertaisesti aiheuttaen uusia suurempia<br />
jokavuotisia ongelmia. Lisäksi saastuneet maa-ainekset on hävitettävä<br />
asiaan kuuluvalla tavalla.<br />
79
3,8 Mm 3 Kaivokseen varastoidut ylimääräiset jätevedet on puhdistettava<br />
Talvivaaran sen omalla rakennetulla jätevedenpuhdistuslaitoksella, niin että<br />
vedestä tulee juomakelpoista, ennen kuin sen voi laskea vesistöön. Eikä<br />
tätä vesien määrää voi sallia laskettavaksi vuosittain, jos kaivos ei pysty<br />
hallitsemaan nykyisiäkään jäte vesimääriä.<br />
Pykälän 101 § mukaista 50000 euron vakuutta ei voi Talvivaaralle sallia.<br />
Ennenaikaisen toiminnan aloittaminen ilman lupaa, aiheuttaa liian suuren<br />
riskin luonnolle ja kenelläkään ei ole käsitystä niiden seurauksista.<br />
20. XX ja XX, Keskitalo 765-402-42-16<br />
Talvivaaran kaivokselle ei pidä antaa lupaa juoksuttaa liika vesiään ympäristöön.<br />
Vaikka vedet käsiteltäisiin kaivoksella, niihin jää käsittelemisen jälkeenkin<br />
vielä kemikaalia. Vesistöt ovat aiempien juoksutusten ja kipsisakka-allasvuodon<br />
jäljiltä pahasti saastuneita.<br />
Lisäksi juoksutukset keräisivät kipsisakka-allas vuodon jäljiltä kaikki ympäristöön<br />
kertyneet kemikaalit. Niistä vähäisin ei liene uraani jota on mitattu<br />
korkeita pitoisuuksia Salmisen pohjavedestä. Ylä-Lumijärvessä, Lumijoen<br />
rannoilla ja Lumijärvessä on varmaan paljon tutkimattomia raskasmetallipitoisuuksia.<br />
Olisi edesvastuutonta antaa lupa juoksutuksilla huuhtoa nämä<br />
kaikki myrkylliset aineet alapuolisiin vesistöihin. Lupaviranomaisten, valtion<br />
sijoituksista vastaavien ja muiden sijoittajien tulisi vaatia Talvivaaran kaivosyhtiötä<br />
rakentamaan ajanmukaisen vesien käsittelylaitoksen. Jätevesien<br />
laskeminen kaikilla neutraloituna vesistöön ei ole enää nykyaikaista<br />
kaivosteknologiaa. Täysin suljettu kierto jätevesille olisi kaivoksen tulevaisuutta<br />
ajatellen ehdottomasti järkevin ratkaisu.<br />
Jos vesiongelmat hoidetaan jatkossakin nykyisen käytännön mukaan; antamalla<br />
kaivosyhtiölle lupa purkaa ylimääräiset vedet jokien kautta suurempiin<br />
järviin tuhoutuu Jormasjärvi (jossa vaikutukset jo nähtävissä) samoin<br />
Nuasjärvi Oulujärveä myöten. Savon suunnalla tilanne on vielä huonompi<br />
koska Kivijärvi on jo tuhottu ja Laakajärvenkin kohtalo vaakalaudalla.<br />
Nyt käynnissä olevat juoksutukset ovat osoittaneet sen miten epävarmalla<br />
pohjalla Talvivaaran vesien hallinta on. Valvovien viranomaisten vastuu<br />
juoksutuksista on ylimalkaista ja perustuu usein Talvivaaran itsensä<br />
antamiin tietoihin.<br />
Lupaviranomaisten tulee vakavasti harkita sitä ollaanko valmiita uhraamaan<br />
näin laaja alue vesistöistämme Talvivaaran kaivoksen takia vai asetetaanko<br />
kaivoksen toiminnalle selvät rajat (suljettu kierto) joiden mukaan<br />
sen tulee harjoittaa toimintaansa.<br />
21. XX, Uusi Rannikko 765-402-26-14<br />
Kaivosalueelle varastoidut ylijäämävedet<br />
Lupahakemuksen lukuisista, hajanaisista täydennyksistä voidaan poimia<br />
kaivosalueella varastoitujen vesien määrä helmikuun tilanteessa. Kaivosyhtiö<br />
on ennen kipsisakka-altaan vuotoa ilmoittanut, että altaille on kertynyt<br />
vuoden 2012 aikana noin 0,8 Mm 3 ylimääräistä, sateista johtuvaa vettä.<br />
Avolouhokseen on varastoituneena noin 1,4 Mm 3 , josta kipsisakka-altaasta<br />
pumpattua vettä noin 0,5 Mm 3 . Näitten lisäksi louhoksen eteläpäästä on<br />
pumpattu kuivatusvesiä Kuusilampeen avolouhoksen vieressä noin<br />
350 000 m 3 . Yhteensä vesiä on varastoituneena 2,55 Mm 3 . Vedet ovat metalli-<br />
ja sulfaattipitoisia ja erityisesti avolouhoksen vedet erittäin happamia,<br />
pH 2,9. Aikaisempina vuosina 2010 ja 2011 on kaivoksella ollut vaikeuksia<br />
80
pysyä jätevesikiintiön 1,3 Mm 3 puitteissa ja sen vuoksi on jouduttu loppuvuodesta<br />
vesiä varastoimaan jälkikäsittely-yksiköille, josta ne on johdettu<br />
vesistöön seuraavana vuonna. Näistä jätevesimääristä ei ole annettu tietoa.<br />
Talvivaara on tuolloin syksyllä arvioinut, että vuoden 2012 vesivarasto<br />
purkamiseen menee noin 2 vuotta nykyisen ympäristöluvan puitteissa ja<br />
tavanomaisissa sadeolosuhteissa.<br />
Kipsisakka-altaille johdettiin syys-lokakuussa myös 1 Mm 3 raffinaattia, joka<br />
olisi pitänyt johtaa bioliuotukseen. Vuodon jälkeen lohko 1 on ollut tyhjänä<br />
ja helmikuussa 2013 muissa lohkoissa liuosta sekä sakkaa noin 4,7 Mm 3 ,<br />
josta liuosta 3,1 Mm 3 . Lohkoissa 4–6 vapaata tilavuutta on vielä 0,2 Mm 3 .<br />
Pohjoisen jälkikäsittelyalueen Haukilammen ja Kärsälammen patoalueella<br />
on liuosta varastoituna noin 130 000 m 3 ja vapaata tilaa noin 67 000 m 3 ,<br />
kun taas lupahakemus koskee 0,2 Mm 3 juoksuttamista. Louhoksen eteläinen<br />
käsittelyalue on täynnä liuosmäärän ollessa noin 0,3 Mm 3 .<br />
Avolouhos on sallitulla ylärajalla 195 mmp liuostilavuuden ollessa noin<br />
1,6 Mm 3 . Haettu juoksutus on 1,8 Mm 3 . Kuusilammessa vapaata tilavuutta<br />
on noin 0,63 Mm 3 ja liuosta vain noin 30 000 m 3 . Eteläisellä jälkikäsittelyalueella,<br />
Lumelan, Urkin ja Kortelammen patoaltailla, on liuosta helmikuussa<br />
2013 noin 2,0 Mm 3 ja vapaata tilavuutta noin 0,85 Mm 3 lähinnä Kortelammen<br />
altaalla. Kipsisakka-altaan vuodosta näille altaille ohjattiin<br />
0,9 Mm 3 . Ylimääräisistä varastoitujen vesien johtamisesta 1,8 Mm 3 koskee<br />
näitä eteläisellä alueella olevia vesiä.<br />
Kaiken kaikkiaan kaivosalueella on vara-allastilavuutta 4,8 Mm 3 , josta helmikuussa<br />
oli vapaata tilaa 2,2 Mm 3 . Lisäksi on rakenteilla sekundääriliuotusta<br />
varten Latosuon turva-allas 0,6 Mm 3 . Ilman pumppausta kipsisakkaaltaan<br />
vuodot kulkeutuvat eteläiselle jälkikäsittelyalueelle. Helmikuun vesitilanteessa<br />
vain osa sakka-altaiden liuoksesta mahtuisi etelän altaille eivätkä<br />
ne aivan riitä tyhjänä ollessaankaan. Lohkojen samanaikainen vuoto<br />
vaatii pumppauksia muille vapaille altaille. Varoaltaiden riittävyydestä ja<br />
käytöstä tulisi laatia selkeä suunnitelma, jossa huomioidaan myös sade- ja<br />
kuivatusvedet.<br />
Veden laadultaan pohjoinen jälkikäsittelyalue ja Kuusilampi lähes täyttävät<br />
ympäristöluvassa mainitut vaatimukset sen sijaan eteläisen alueen vesi on<br />
hapanta ja voimakkaasti metalli- ja sulfaattipitoista. Kaikista huonoin veden<br />
laatu on avolouhoksessa. Sadeveden laimentavalla vaikutuksella on ilmeisesti<br />
ollut huomattava vaikutus pohjoiselle alueelle joutuneen vuotoveden<br />
laatuun. Pelkän kalkin syötön puhdistustehoa ei ole kaivoksen raporteissa<br />
määritelty.<br />
Vesien käsittely<br />
Kaivosyhtiö on tarkastellut varastoitujen jätevesien puhdistusta eri menetelmillä<br />
kirjallisuuden perusteella ja tehnyt kalkkisaostuskokeita pienimittakaavaisesti<br />
laboratoriossa. Puhdistustulokset ovat epäuskottavan hyviä.<br />
Reduktiot ovat olleet lähes 100 % useampien metallien suhteen ja jäännöspitoisuudet<br />
alittaneet reilusti nykyisen ympäristöluvan vaatimukset. Laboratoriokokeiden<br />
perusteella ei kuitenkaan ole annettu mitään puhdistamon<br />
mitoitusparametreja kuten kemikaalien annostusmäärää, altaiden mitoitusta,<br />
viipymää ja pintakuormaa, syntyvän lietteen määrää ja laatua jne.<br />
Suunnittelua tulee edelleen jatkaa ja tarkentaa yhdessä kokeneiden puhdistamoasiantuntijoiden<br />
kanssa yleissuunnitelman tasolle, jolloin puhdistusprosessi<br />
mitoitetaan ja maastoutetaan kaivosalueen olosuhteisiin. On<br />
kuitenkin kyseenalaista, että kalkkisaostuksella yleensä päästään yli<br />
81
99 %:n puhdistustuloksiin metallien poistossa avoimilla, epäsäännöllisillä ja<br />
maavaraisilla luonnonaltailla talviolosuhteissa. Hankaluuksia aiheuttavat<br />
mm. oikovirtaukset, lietteen keräys maavaraisilta altailta ja lumien sulamisvedet.<br />
Kevään edetessä sulamis- ja sadevesien laimentava vaikutus edistää<br />
pitoisuuksien alenemista, mutta lisää vesimäärää. Hakemustäydennysten<br />
mukaan kaivosalueelle on hankittu käänteisosmoosikapasiteettia 3x70<br />
m 3 /h eli yhteensä 210 m 3 /h, mikä mahdollisuuksien mukaan tulee käyttää<br />
jätevesien loppukäsittelyyn. Voimakkaasti konsertoituneitten vesien vuoksi<br />
laitteiden kalvot ovat kuitenkin tukkeutumisalttiita ja vaativat paljon huoltoa,<br />
mikä alentaa niiden käyttökapasiteettia. Tämän vuoksi vain osa jätevesistä<br />
voidaan käsitellä kalvosuodatuksella.<br />
Vesistön kuormitus<br />
Laboratoriossa saavutetulla puhdistusteholla esim. nikkelikuormitus kasvaisi<br />
pohjoisen suuntaan keskimäärin noin 3-kertaiseksi 5 kuukauden pituisella<br />
kevätkaudella ja haetulla lupaehtojen mukaisella pitoisuudella Ni<br />
0,5 mg/l lähes 10-kertaiseksi normaaliin tasaiseen toimintaan verrattuna.<br />
Tällöinkin puhdistustehon tulisi olla harvinaisen korkea 99 %.<br />
Tähänastisen toiminnan aikana metallipitoisuudet ovat nousseet vesieliöille<br />
vaaralliselle tasolle esim. Tuhkajoessa, jossa elää arvokas, paikallinen<br />
taimenkanta. On selvää, ettei joki kestä enää edellä mainittua kuormitusshokkia.<br />
Lisäksi normaalin kaivosprosessin tuottama jätevesimäärä aiotaan<br />
kokonaisuudessaan johtaa pohjoiseen. Jo nykyisin toimitaan ylärajoilla<br />
ja ympäristöluvan mukaista kuormitusta tulisi päinvastoin tiukentaa.<br />
Avolouhoksen 1,8 Mm 3 :n jätevesimäärän juoksuttaminen haetulla tavalla<br />
merkitsee, että Kuusijoen MQ kaksinkertaistuu. Kärsälammin kautta johdetaan<br />
normaalin prosessin jätevesimäärää noin 0,5 Mm 3 /5kk ja pohjoisen<br />
varastoidut vedet 0,2 Mm 3 . Nämä kaikki jätevedet yhteensä vastaavat Kalliojoen<br />
MNQ:ta 0,2 m 3 /s ja ovat lähes Tuhkajoen MNQ:n suuruisia. Suurimman<br />
osa kevätkautta jätevesimäärä olisi suurempi kuin 7 % Kalliojoen<br />
kunkin ajankohdan virtaamasta ja niillä rajoilla, tulisiko yläpuolista vesistöä<br />
pitää viemärinä. Mikäli noudatetaan Kalliojoen 7 %:n määräystä koko ajan,<br />
olisi todennäköinen jätevesimäärä vajaa 1 Mm 3 eli alle puolet haetusta<br />
suunnitellun 5 kk:n aikana.<br />
Vesikertymiin vaikuttaneet asiat<br />
Kaivosyhtiö on maininnut vuoden 2012 poikkeukselliset sateet ja kipsisakka-altaan<br />
odottamattoman vuodon aiheuttaneen vesikertymän, josta on<br />
päästävä nopeasti eroon. Sateet kylläkin ovat olleet tavanomaista suuremmat,<br />
mutta eivät ennätyksellisiä ja samanlaisia sadevuosia on ollut ennenkin<br />
mm. vuosi 2004. Kaivosyhtiö ei ole ottanut sateita tarpeeksi vakavasti<br />
tai ei ole osannut varautua mm. lisääntyviin rankkasateisiin. Mitoitussateena<br />
altaiden mitoituksessa on käytetty vain 50 mm/d, mikä on riittämätön.<br />
Monilla paikkakunnilla Suomessa se on reilusti ylitetty mm. Oravainen<br />
v. 2004, yli 150 mm/d. Myös bioliuotusprosessi on ollut vajavaista ja bakteerien<br />
toiminnassa on esiintynyt häiriöitä. Metallien liuotus malmista lienee<br />
tapahtunut pääasiassa rikkihappoliuotuksena alhaisella pH:lla. Kipsisakkaaltaan<br />
vuotoon on varmaan osaltaan vaikuttanut niiden käyttö veden varastointiin,<br />
kun niiden ympäristöluvan mukaan pitäisi olla kipsisakan kaatopaikkoina.<br />
Hydraulinen paine on lisääntynyt pohjaa ja penkereitä vastaan<br />
aiheuttaen murtumia rakenteissa, joita ei ole tarkoitettu vesistöaltaisiin.<br />
Kaivoksen riskiarviointiraportissa on kipsisakka-altaiden pohjan tiivistysrakenteen<br />
laajamittainen vuoto arvioitu epätodennäköiseksi, pistemäisiä vuo-<br />
82
22. XX, Kultaranta 49:29<br />
toja voidaan mahdollisesti kuvitella tapahtuvan jossain olosuhteissa. Altailla<br />
todetaan kuitenkin olevan varajärjestelmä, joten vahingon todennäköisyys<br />
on erittäin pieni. Tapahtuneen jälkeen riskiarviointi kaipaa perusteellisen<br />
päivittämisen käyttäen apuna mm. allasrakentamisen asiantuntijoita.<br />
Jätevesivarastojen purku<br />
On selvää, että alapuoliset vesistöt eivät kestä ilman tuntuvia vahinkoja<br />
haetunlaista vesien juoksutusta ja siitä aiheutuvaa kuormituksen lisäystä<br />
viiden kuukauden ajaksi, jolloin on myös talvikauden alivirtaamakausi vesistöissä.<br />
Jätevesien purkamisessa tulisi noudattaa mahdollisimman pitkälle<br />
voimassa olevaa ympäristölupaa ja varautua ylimääräisten vesien pitkäaikaisempaan<br />
varastointiin. Ehdottoman tärkeää on, että jätevesimäärät<br />
eivät ylitä Kalliojoen 7 %:n säännöstä. Suunnitellun jätevesien käsittelyn<br />
toimivuus on myös hyvin epävarmaa ja ajateltuihin jäännöspitoisuuksiin<br />
pääseminen on jopa epätodennäköistä. Vesivarastojen purku tulee toteuttaa<br />
paljon pidemmällä ajalla kuin 5 kk.<br />
Jälleen kerran on todettava, että puhdistettujen jätevesien johtaminen purkuputkella<br />
suurempaan vesistöön esim. Nuasjärveen tai Oulujärveen antaisi<br />
ratkaisun syntyneeseen ongelmaan. Jos purkuputki olisi ollut käytettävissä,<br />
olisi ehkä koko ongelmalta vältytty. Viimeistään tämä tapahtuma<br />
osoitti, että purkuputkesta on tehtävä tarvittavat päätökset tässä yhteydessä<br />
tulevien häiriö- ja poikkeustilanteiden estämiseksi. Purkupaikan siirto on<br />
lopullinen, kokonaisvaltainen ja kestävä ratkaisu vesienhallinnan kehittämisessä.<br />
Vastaavanlaiseen menettelyyn on päädytty myös Raahen Laivakankaan<br />
kultakaivoksella.<br />
Vaadin, että<br />
- Mitään uusia uraanin talteenottoon eikä vesien johtamista kaivosalueen<br />
ulkopuolelle liittyviä ympäristölupia ei myönnetä ennen kuin Talvivaara on<br />
ilmoittanut miten ja mihin kipsisakka-altaiden sakka loppusijoitetaan ja ne<br />
muut uraanista liukenevat vaaralliset aineet, joita ei hyödynnetä metallinjalostukseen.<br />
- Talvivaara rakentaa kaikki altaat uudelleen joko betonista tai bentoniittia<br />
käyttäen, niin että ne eivät vuoda ja että ne voi tyhjentää sakasta aika<br />
ajoin.<br />
- Tämän hetkisten käsiteltyjen jätevesien johtamisesta etelän ja pohjoisen<br />
suuntiin on määrättävä Talvivaaran maksettavaksi jätevesimaksu esim.<br />
2 €/johdettu vesikuutio. Näin peritty maksu pitää palauttaa kaivoksen välittömässä<br />
läheisyydessä olevien kiinteistöjen arvon alentumisen korvaamiseen.<br />
- Kaivosyhtiö rakentaa kustannuksellaan kaivoksen välittömään läheisyyteen<br />
vesi- ja viemäriverkoston, koska lähijärvien vettä ei voida käyttää<br />
saunavetenä. Kainuun ELY-keskuksen virkamies on todennut Kainuun<br />
Sanomien uutisoinnin mukaan tämän asian.<br />
23. XX ja XX, Niemelä 765-402-51-25 ja Leppärinne 765-402-51-24<br />
- Vastustamme hakemusta kaivosalueella olevien ylimääräisten vesien varastoimisesta<br />
ja johtamisesta Oulunjoen ja Vuoksen vesistöihin. Vedet on<br />
puhdistettava ennen minkäänlaista varastoimista ja johtamista.<br />
83
24. XX ja XX, 1:17<br />
- Päätöstä ei saa täytäntöönpanna muutoksenhausta huolimatta. 50 000<br />
euron vakuus ei ole riittävän iso. Se ei kata edes tähän mennessä aiheutuneita<br />
vahinkoja.<br />
- Kaivosyhtiö on tähän mennessä toiminut lupaehtojen vastaisesti ja luvattomasti.<br />
Siitä tulisi olla myös seuraamuksia.<br />
- Olemme vaatineet toisessa muistutuksessamme koskien asiaa dnro<br />
PSAVI/58/04.08/2011 kaivosyhtiötä lunastamaan kiinteistömme 350 000<br />
eurolla.<br />
- Kaivospiirin alueen itärajan tuntumassa sijaitsevat kiinteistömme ovat<br />
menettäneet arvonsa. Vahinkojen laatua ja laajuutta on mahdoton tässä<br />
vaiheessa tietää, koska uusia jätevuotoja ilmaantuu jatkuvasti. Vaadimme<br />
kaivosyhtiötä lunastamaan kiinteistömme täydestä arvosta, joka on<br />
350 000 euroa.<br />
- Kaivos on lupaehtoja rikkoen tahallisesti pilannut lähivesistömme. Jätevesien<br />
kautta kulkeutuvat myrkylliset aineet pilaavat kiinteistöjemme luonnon.<br />
Alueella on terveysvaaran uhka toistuvasti.<br />
- Kaivosyhtiö on velvoitettava tutkimaan ja selvittämään Hakonen -järven<br />
veden laadun muutokset ja tarkkailemaan säännöllisesti myrkky- sekä metallipitoisuuksia<br />
järvessä. Pohjavesi kiinteistöjemme osalta on myös säännöllisesti<br />
testattava. Meille kiinteistön omistajina on välittömästi ilmoitettava<br />
vesiemme vaarallisista ja terveysriskiä aiheuttavista pitoisuuksista henkilökohtaisesti.<br />
Talvivaaran Oyj väitti vielä talvella 2013, että tammi - lokakuun poikkeukselliset<br />
sateet vuonna 2012 on saanut aikaiseksi kaivosalueelle kertyneet<br />
vesimassat. Tämä väite on ollut täyttä huijausta. Kuka tahansa voi internetistä<br />
avata sivuston www.ilmasto-opas.fi ja verrata vuotuisia sademääriä.<br />
2012 satoi paljon vettä, mutta samanlaisia vuosia on ollut useita viimeisen<br />
30 vuoden aikana.<br />
Sotkamon Luonto ry:n järjestämässä kansalaistilaisuudessa 3.4.2013 vihdoinkin<br />
Talvivaaran edustajat myönsivät, että kaivoksen olomassaolon aikana<br />
ja kaivostoiminnasta johtuvia ylijäämävesiä on kertynyt joka vuosi ja<br />
nyt niitä on miljoonia kuutioita varastoituna ympäri kaivosaluetta. Syyt tähän<br />
ovat moninaiset: jo ainakin vuonna 2011 vuosittaiset juoksutukset jouduttiin<br />
lopettamaan viikkoja ennen vuoden vaihdetta, koska vuosiraja oli<br />
täynnä. Alkuperäisessä ympäristöluvassa määritetty vuosiraja perustuu yhtiön<br />
omien työntekijöiden ja/tai konsulttien (?) tekemään selvitykseen käytettävästä<br />
vesimäärästä prosessissa sekä bioliuotuskasoissa haihtuvasta<br />
määrästä. Yrityksessä on tiedetty jo aika päiviä sitten, että tämä arvio meni<br />
päin seiniä. Muutamia syinä epäonnistuneeseen arvioon lienee esimerkiksi:<br />
metallien talteenottolaitos ei toimi, kuten alun perin suunniteltiin tai bioliuotuskasat<br />
eivät toimi (vettä ei haihdu), kuten oletettiin.<br />
Vuosien saatossa kertyneitä vesiä on varastoitu kaivosalueelle. Viimeistään<br />
vuonna 2012 tilanne lähti lapasesta. Vesiä alettiin johtaa sinne ja tänne.<br />
Kuka tietää, ettei tätä tehty jo vuoden 2011 lopussa. Todennäköisesti<br />
jonnekin ne loppuvuoden vedet piti säilöä. Vuoden 2012 aikana vesiä (vain<br />
yritys tietää minkälaisia) alettiin johtaa kaivokseen. Jo toukokuussa putki<br />
toi vettä kipsisakka-altaasta kaivokseen! Miksi? Oliko jo silloin havaittu altaassa<br />
jotain outoa ja mihin ympäristölupaan tämä johtaminen perustui?<br />
84
Jossain vaiheessa kesän/syksyn 2012 aika vesien purkusuunta käännettiin<br />
toisin päin. Kaivoksen happamia vesiä (jotka nyt kontaminoituneet myös<br />
kipsisakka-altaan liuoksen kanssa) alettiin johtaa takaisin kipsisakkaaltaaseen.<br />
Oliko tämäkään toiminta ympäristöluvan mukaista? Joka<br />
tapauksessa kipsisakka-altaan pohjassa olleesta sakasta alkoi liueta metalleja<br />
liuokseen. Vielä tänäkään päivänä en voi ymmärtää, että Talvivaarassa<br />
ei olisi tajuttu altaan vesien muuttuneen happamiksi. Tähän asiaan<br />
saataisiin varmaan lisätietoa, jos yhtiö uskaltaisi julkaista VTT:ta tilaamansa<br />
tutkimuksen koskien kipsisakka-altaan vesiä marraskuun 2012 vuodon<br />
aikana.<br />
Kalliojärvi oli pilaantunut jo ennen vuoden 2012 kipsisakkaallasonnettomuutta.<br />
Talvivaarassa käytössä olevien vesien puhdistamismenetelmien<br />
suurin ongelma on purkuvesiin jäävät sulfaattiyhdistelmät ja<br />
natrium. Lisäksi alapuolisiin vesistöihin on kertynyt juoksutusvesien mukana<br />
mm. nikkeliä, sinkkiä ja alumiinia. SYKE raportin 11/2013 mukaan Kalliojärven<br />
alusvesi on suolaantunut (taulukko 5. s 19). Jo vuonna 2011 Kainuun<br />
ELY -keskuksen mukaan järvessä ei tapahtunut vuodenaikoihin kuuluvaa<br />
luontaista vesien kevät- ja syyskiertoa. Eikä vuoden 2012 ”historialliset”<br />
sateet muuttanut tilannetta paremmaksi.<br />
Talvivaaran tekemien virheiden takia marraskuussa 2012 tapahtui tähän<br />
mennessä pahin ympäristökatastrofi yhtiön toiminnan aikana. Kipsisakkaaltaaseen<br />
tuli hallitsematon vuoto. Virheitä oli tehty lukemattomia: altaan<br />
suunnittelussa ja rakenteissa, ELY-keskuksen lupa altaan reunojen korotukseen<br />
ilman, että ymmärrettiin pohjapaineen kasvavan sietämättömäksi,<br />
viranomaisvalvonnassa sekä altaan rakennusvaiheessa että altaan liuoksen<br />
todellinen koostumus. Lista virheistä on loputon.<br />
Pohjoisen suuntaan vuoti yhtiön ilmoituksen mukaan 20 000 m 3 metalliliuosta<br />
suoraan kipsisakka-altaasta ohi jälkikäsittely-yksiköiden. Todennäköisesti<br />
altaasta karannut määrä on moninkertainen. Talvivaaran selvityksessä<br />
PSAVI:lle kipsisakka-allasvuodosta 15.2.2013 on taulukko 1 (s. 5),<br />
jossa * kohdassa mainitaan, että liuosmäärä perustuu silmämääräiseen arvioon<br />
virtaamasta! Tämä silmämääräinen arvio on yhtä luotettava tulos<br />
kuin viikon 14/2013 virtausmittarin tulokset Kalliojoen virtaamasta (6000<br />
m 3 /h). Tälläkin kertaa yhtiön ilmoittama tulos palvelee heidän tarkoitusperiään,<br />
joten antaa mennä vaan, kun kerran viranomaisillakaan ”ei kerran ollut<br />
parempaakaan tulosta”. Mitä suurempi virtaama sitä enemmän purkuvesiä<br />
voidaan johtaa myös etelän suuntaan. Hei haloo, ihanko oikeasti te<br />
yritätte todistaa, ettei Kalliojoen virtaamasta ole mitään tuloksia ennen huhtikuuta<br />
2013.<br />
SYKE 11/2013 raportin mukaan marraskuun lopun tilanteen mukaan<br />
arvioituna Kalliojärveen kulkeutui lähes 400 kg nikkeliä, sinkkiä noin 150<br />
kg, uraania 10 kg ja kadmiumia noin 0,5 kg (s. 27). Näiden lisäksi järveen<br />
tuli alumiinia, rautaa ja mangaania. Samaisen raportin mukaan (s. 39) Kalliojärvessä<br />
haitallisten aineiden pitoisuudet ovat tasaisemmin jakautuneet<br />
koko järveen eivätkä alueen eliöt voi välttää heikentyneitä olosuhteita. Käytännössä<br />
tämä tarkoittaa sitä, että Kalliojärvestä on tullut yksi Talvivaaran<br />
jätevesialtaista, johon ei ainakaan vielä ole minkäänlaista puhdistussuunnitelmaa.<br />
Järvellä ei ole mitään mahdollisuuksia toipua luonnonmukaiseen tilaan<br />
tulevien vuosien aikana.<br />
Talvivaaran PSAVI:lle tekemä hakemuksen täydentäminen 12.3.2013 kuvaa<br />
hyvin, miten kestämättömässä tilanteessa yhtiön toiminta on. Yhtiö<br />
elää pelkillä poikkeusluvilla. Lisäksi yhtiö on toistuvasti käyttänyt hyväkseen<br />
ympäristönsuojelulain pykälää 62, jossa sanotaan: jos tilanne on en-<br />
85
nalta arvaamaton ja toiminnasta riippumaton, eikä muita vaihtoehtoja ole.<br />
Miten vesien varastoiminen vuosikausien ajan voi olla ennalta arvaamatonta?<br />
Miten kipsisakka-altaan ratkeaminen voi olla ennalta arvaamatonta,<br />
kun se on täytetty virheellisten lujuuslaskelmien mukaan ja sisältää täysin<br />
vääränlaisella liuoksella (hapan)? Tehdyt ratkaisut ovat täysin Talvivaaran<br />
omia ja kuvastavat heidän ammattitaidottomuuttaan arvioida tekemiensä<br />
päätösten seurauksia.<br />
Talvivaara ei ole myöskään kyennyt antamaan riittäviä, oikeaan asiantuntijuuteen<br />
perustuvia selvityksiä uusiakseen ympäristölupansa. Miten yhtiö<br />
voi toimia, jos sillä ei ole voimassa olevaa ympäristölupaa. Ja mukavasti<br />
vanhassa luvassa ei määritetty raja-arvoja sulfaatille, mangaanille ja<br />
natriumille. Miksi? Koska Talvivaaran alkuperäisen ympäristönluvan perusteissa<br />
ilmoitettiin, ettei tällaisia päästöjä synny. Tämä on vain yksi esimerkki,<br />
miksi toiminta ei todellakaan ole vastuullista. Tärkeintä on, että keinoilla,<br />
joita ei ainakaan vielä ole voitu laittomiksi todistaa, saadaan jatkettua yhtiön<br />
olemassa olon oikeutusta.<br />
Kainuun ELY-keskuksen rooli koko tässä sopassa on hämärtynyt sitä<br />
enemmän, mitä useammin se myöntää Talvivaaralle poikkeuslupia. Toisaalta<br />
keskuksen on valvomallaan alueella tuettava elinkeinotoimintaa,<br />
mutta myös valvottava mm. alueen yritysten lupien mukaista toimintaa. Miten<br />
nämä kaksi asiaa voidaan yhdistää kestävällä tavalla? Lainsäädännön<br />
ja valvonnan ainoa rooli tuntuu olevan kaiken muun kustannuksella edistää<br />
yhtiön liiketoimintaa. Talvivaara syöttää tällä hetkellä erilaisia numeroita,<br />
selvityksiä, tietoja ja analyysejä, joilla pyritään vain väliaikaisiin ratkaisuihin.<br />
Ei ole olemassa mitään pitkän tähtäimen suunnitelmaa vesitaseen pitkäjännitteiseen<br />
parantamiseen. Yrityksen oli aivan turha perustaa jotain<br />
saukko-ryhmää, jos sen kuningasajatus oli keksiä, että johdetaan ylimääräiset<br />
vedet kaivosalueelta ulos!<br />
Sen lisäksi Kainuun ELY-keskus ei tee minkään tason auditointia yrityksen<br />
tuottamiin tuloksiin eikä välillä tunnu edes tietävän, mistä oikein hakemuksessa<br />
on kyse (oliko se ennakoitu vai ennakoimaton tapahtuma). Olemme<br />
todella pettyneitä viranomaisvalvontaan. Ei liene ihme, että kaivosalue kuhisee<br />
yksityisiä ihmisiä, jotka yrittävät pysyä Talvivaaran juonittelujen perässä,<br />
ottamalla omia vesinäytteitään. Yksi esimerkki järkyttävimmistä viranomaisvalvonnan<br />
laiminlyönneistä oli kipsisakka-altaan ensimmäisenä<br />
vuotopäivänä, kun Kainuun ELY:sta ilmoitettiin, ettei se voi mennä ottamaan<br />
näytettä vuotovesistä kaivosalueelle. Aivan käsittämätöntä. Onneksi<br />
jälleen kerran oli yksi rohkea kansalainen, joka sen näytteen pohjoisen<br />
puolen vuotovesistä silloin otti. Tulokset ovat järkyttävää luettavaa!<br />
Vielä lainaus eräästä Sotkamo -lehden artikkelin perässä olleesta kommentista,<br />
joka mielestämme kuvastaa täydellisesti Talvivaaran vastuutonta<br />
toimintaa: ”sateinen kesä, mittarivirhe, toimimaton prosessi, uraanin unohtaminen<br />
YVA:sta, betonoitunut primäärikasa, liian ohuet muovit, sijainti vedenjakaja-alueella,<br />
korotetut altaat, osaamaton patorakentaminen, parin<br />
euron työntekijät, talousongelmat, ristiriitainen tiedonvälitys, riskit työntekijöiden<br />
terveydelle, kala- ja lintukuolemat, ympäristötuhojen laajeneminen,<br />
rahanpuute, kuollut työntekijä, puuttuva omavalvonta, urakoitsijat oman<br />
onnensa nojassa, kun toiminnanharjoittajan edustajia ei näy missään<br />
(esim. pääsiäisen vesien nostatus Lumijärveen useita kertoja).” Kauhulla<br />
odotamme, mitä vielä?<br />
86
Edellä olevaan perustuen vaadimme:<br />
1. Talvivaaran kaivosyhtiön tulee viipymättä käynnistää sellaisen vesienpuhdistuslaitoksen<br />
suunnittelu- ja rakennustyöt, jonka prosessit mahdollistavat<br />
Talvivaaran kaivoksen ja metallitehtaan päästövesien sulfaatti- ja natriumpitoisuuksien<br />
asettuvan Talvivaaran kaivosyhtiön oman arvion tasolle<br />
(ympäristö- ja vesitalouslupa vuodelta 2007) ja päästövesien sisältämien<br />
metallipitoisuuksien, etenkin nikkelin ja sinkin kokonaismäärien, asettuvan<br />
ympäristölle kestävälle tasolle. Suurin perustelu tähän on Talvivaaran alapuolisten<br />
vesistöjen voimakas kuormittuminen kaivostoiminnan aiemmista<br />
päästöistä. Kalliojärvi on jo muuttunut jätealtaaksi.<br />
Ennen puhdistamon valmistumista ja käyttöönottoa kaikki kaivosalueella<br />
olevat ylimääräiset prosessi- ym. vedet on säilöttävä. Metallitehtaan käynnissä<br />
pitämiseksi nykyinen Oulujoen suuntaan johdettava päästövesikiintiö<br />
600 000 - 700 000 kuutiota vuodessa, purkunopeudeltaan korkeintaan 7 %<br />
Kalliojoen (luonnonmukaisesta) virtaamasta, voidaan pitää voimassa.<br />
2. Toiminnanharjoittaja on itse ilmoittanut mahdollisesti yltävänsä lähes<br />
suljettuun vesien kiertoon kaivoksella käänteisosmoosiin perustuvan vesien<br />
puhdistamisen avulla (mm. Maija Vidqvist Sotkamon kansalaisillassa<br />
3.4.2013 sanoi tämän olevan mahdollista). Talvivaaran ympäristöluvan<br />
vuotuisesta 1,3 Mm 3 jätevesikiintiöstä on pidettävä kiinni. Niin nämä vedet<br />
kuin ylijäämävedetkin on puhdistettava myös suoloista ennen luontoon<br />
laskemista. Puhdistuslaitoksen valmistuttua voidaan arvioida uudelleen<br />
luontoon laskettavan jäteveden määrää. Jos jatketaan Talvivaaran esittämällä<br />
tavalla, Kalliojärvi ei ole ainut järvi, joka tuhoutuu lopullisesti.<br />
3. Ympäristösuojelulain velvoitteiden mukaisesti Talvivaaran kaivosyhtiö on<br />
velvoitettava laatimaan suunnitelma pilaantuneiden vesialueiden kunnostamisesta<br />
(Haukilampi, Salminen, Salmisenpuro, Kalliojärvi) ja metallisakkojen<br />
turvallisesta poistamisesta ja mahdollisesti saastuneiden maaalueiden<br />
riittävästä puhdistamisesta. Suunnitelman toteuttamiselle on viranomaisten<br />
määriteltävä realistinen aikataulu.<br />
Ennen suunnitelman toteuttamista on yhtiön huolehdittava raskaasti saastuneiden<br />
vesialueiden turvallisesta säilömisestä. Viittaamme mm. säteilyturvakeskuksen<br />
lausumaan Salmisen vesistä. STUK:n mukaan vedessä on<br />
niin paljon uraania, että sitä ei saa joutua järvestä pois. Myös Kalliojärvessä<br />
on runsaasti uraania.<br />
4. Olemme jättäneet 15.4.2012 PSAVI:lle korvausvaatimuksen Kalliojärven<br />
tuhoista vuodelta 2011. Uudistamme nämä vaatimukset näiltä osin. Samoin<br />
lausumamme koskien uraanilaitosta. 18.3.2013 Pekka Perä myönsi<br />
A-studion haastattelussa, että kaivoksen toiminnasta on kärsinyt kolmen<br />
mökin omistajat kaivosalueen vieressä. Me olemme yksi näistä. Vaadimme<br />
PSAVI:n määräämään toiminnanharjoittajaa maksamaan raskaimman mukaiset<br />
korvaukset Kalliojärven saastumisesta menettämästämme mökkipaikasta.<br />
Yhtiön toiminnan vuoksi mökkipaikkaa on tällä hetkellä mahdotonta<br />
hyödyntää.<br />
Emme puolla sellaisten Talvivaaran esittämien vesienhallintaan liittyvien<br />
toimien käynnistämistä ja toteuttamista, jotka ovat nykyisen kaivokselle<br />
myönnetyn ympäristöluvan vastaisia mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.<br />
87
SOTKAMO, JORMASKYLÄ<br />
25. XX, Kerttusaari 765-402-49-20<br />
Allekirjoittaneena vaadin, että vuonna 2013 kun jo juoksutetaan kaivosalueelta<br />
vettä 3,8 m 3 , niin tämän vuoden vesikiintiö on käytetty, eikä yhtään<br />
litraa tänä vuonna jätevettä vesistöihin! Lupamääräyksessä on 1,3 m 3 se<br />
on jo ylitetty. Eikä tuleville vuosille kiintiötä lisätä. Kainuun vesistöt ja Savon<br />
vedet eivät kestä kalkilla tunaroitua jätevettä ylisuurien tulvien vuoksi.<br />
Omistamani Kerttusaari 49:20 hukkuu veteen. Jormasjärvellä, Tuhkakylällä.<br />
Arvoisa virkamies, Miltä teistä tuntuisi, jos tällainen katastrofi tilanne<br />
olisi 7 vuotta ollut kimpussa. Kesäpaikka on arvottomana menetetty.<br />
Ylisuuret tulvat, tuhot vievät sen. Olen yksin ajamassa oikeuksiani Talvivaaraa<br />
vastaan. Konkurssin partaalla oleva kaivosyhtiö lyö rumpua. Kainuun<br />
ELY-keskus ja AVI ovat Talvivaaran narussa, eikö ole valtaa ottaa<br />
ohjat omiin käsiin? Kaivostoiminta on ajettava alas ja toiminta taloudellisesti<br />
kannattamattomana lopetettava. Liika vesi ei olekaan poikkeuksellisen<br />
sadekesän syytä, vaan johtuu siitä, ettei lämpöä tuottava biokasaliuotus<br />
olekaan hallinnassa odotetulla tavalla. Eihän ”laavapenger” ime vettä. Kainuussa<br />
on aina satanut vettä ja sataa. Se on lupamääräyksessä kuulemma<br />
hallittu.<br />
26. XX, Sotkamo 765-402-2-9<br />
Ylijäämä vesiä ei saa päästää ympäröivään vesistöön käsittelemättä. Veden<br />
laatu Jormasjärvessä ei saa vaarantua nykyisestä.<br />
27. XX, Sotkamo Apaja 765-402-18-11<br />
Haluan tietää Kolmisoppijärven, Tuhkajoen ja Jormasjärven nykytilan, erikoisesti<br />
saasteiden määrän. Mitä ylimääräiset juoksutukset aiheuttavat<br />
Jormasjärvelle? Tulevatko vedet Tuhkajoen ja Talvijoen suunnista ja vieläkö<br />
Mustinjoenkin suunnasta? Mitä kaikkea (esim. maametallit, uraanin johdannaiset<br />
jne.) saamme tulevaisuudessa mökkijärveemme?<br />
Jormasjärven ranta-asukkaana haluan tietää, miten kaivostoimintojen monipuolistuminen<br />
ja siitä johtuva esim. SO4:n, natriumin (Na) sekä mangaanin<br />
(Mn) pitoisuuksien nousu aiheuttaa Jormasjärven vedessä.<br />
Ennen kaivostoimintaa otimme saunaveden järvestä. Nyt meillä on porakaivo<br />
ja siihen erilaiset puhdistussysteemit voidaksemme nauttia turvallisesti<br />
saunomisesta ja muusta mökkimme virkistyskäytöstä. Tulevana keväänä<br />
ja kesänä on mielenkiintoista nähdä, onko porakaivovesikin saanut<br />
mausteensa teidän likavesistä. Jos näin on, haluan, että näytteet otetaan<br />
teidän laskuunne ja toimesta ja vesi saatetaan siihen tilaan, että se on<br />
käyttökelpoista.<br />
Vaikka väitetään, että Jormasjärven vesi ei ole muuttunut, on siinä kaivoksen<br />
aloittamisen jälkeen tapahtunut silmin havaittavana muutoksena pienelläkin<br />
tuulella vaahdon lisääntyminen rannassa. Tämä havaittu ilmiö on<br />
selvästi yhteydessä kaivoksen vesistöön laskemiin jätevesiin. Vaikka Kolmisopen<br />
järvessä oleva pato pitäisi estää likavesien pääsyn Tuhkajokeen<br />
ja sitä myöten Jormasjärveen, pato on kuitenkin murtunut viime kevään<br />
tulvissa ja osa pahanhajuisista jätevesistä tuli Tuhkajokeen ja edelleen järveemme.<br />
Miten nyt, kun kaikki se törky tulee valtoimenaan?<br />
Kun uusien arvioiden mukaan rikin, natriumin ja mangaanin arvot tulevat<br />
huomattavasti nousemaan vuodesta 2015 lähtien pysyvästi, olemme hyvin<br />
huolissamme mökkimme tulevasta käytöstä. Onko kaikki siihen uhrattu ra-<br />
88
ha ja reilun 20 vuoden aikana tehty työ menemässä hukkaan kaivoksen<br />
aiheuttamien lisääntyvien päästöjen vuoksi.<br />
Tähän mennessä emme ole saaneet minkäänlaista korvausta niistä haitoista,<br />
joita kaivoksesta johtuen olemme joutuneet kärsimään. Yleisesti on<br />
tiedossa, että Jormasjärven rannan mökkien arvo on laskenut juuri kaivoksen<br />
saasteiden vaikutuksesta. Hajuhaitta oli alkuvuosina sietämätön useina<br />
päivinä ja öinä, onneksi se on tänä vuonna tuntunut harvemmin.<br />
Edellä esitettyjen seikkojen vuoksi vaadimme jo aiheutuneiden haittojen<br />
täysimääräistä korvaamista. Samoin jos suuremmille päästömäärille<br />
myönnetään lupa, myös niiden aiheuttamien mökkimme virkistyskäytön<br />
sekä rahallisen jälleenmyyntiarvon alenemisen aiheuttaman vahingon täysimääräistä<br />
korvausta tulevaisuudessa. Toivomme, että lupaviranomaisella<br />
on tietoa ja ymmärrystä enemmän kuin meillä tavallisilla mökkiläisillä<br />
myöntäessään lupia Talvivaara Sotkamo Oy:lle.<br />
28. XX ja XX, Pihlajaniemi 765-402-49-27<br />
Mitään lupamuutoksia ei tule tehdä. Entiset luvat on peruttava. Hakijan esitys<br />
vakuudesta on riittämätön, eikä saamamme kuulutuksen mukaan perustu<br />
mihinkään todellisiin laskelmiin. Vakuuden on katettava kaikki se vahinko<br />
mitä luvassa olevasta toiminnasta voi aiheutua, joten sen määrä on<br />
oltava suhteessa siihen. Koska meillä ei tavallisina kansalaisina ole käytettävissämme<br />
sellaista koneistoa kuin maksamallamme virkakoneistolla olisi,<br />
jos se sitä käyttäisi, on meidän perustettava em. määrä arvioon, joka on<br />
50 000.000 euroa.<br />
Perustelut<br />
Luvan hakija on jo olemassa olevalla toiminnallaan osoittanut, ettei sillä ole<br />
riittäviä resursseja; ei yhteiskuntavastuunalueelta, ei talouden alueelta, eikä<br />
kaivostoiminnan alueelta hoitaa kaivoksen toimintaa ei sille voida myöntää<br />
lisälupia.<br />
Julkisuudessa syksyn 2012 jälkeen Talvivaara yhtiö kertoi, että he tulevat<br />
järjestämään suljetun vesikierron. Tämä on nyt sitten haudattu ajatus, koska<br />
toiminta jatkuu yhä ympäristöä tuhoavana ja entistä suurempana; nyt<br />
hakemisen perusteella ilman mitään rajoja. Tosin näistä rajoista ei ole ollut<br />
hyötyä valvontaviranomaisen laiminlyötyä törkeästi velvollisuutensa.<br />
Perustelut vakuuden määrästä<br />
Olemme eri viranomaisilta tiedustelleet voiko mökkijärveä ja sen vettä käyttää<br />
normaalissa toiminnoissa, mutta viranomaiset eivät ole antaneet yksiselitteistä<br />
vastausta, joten olemme joutuneet pidättäytymään 4.11.2012<br />
lähtien mökkimme normaalista käytöstä. Tästä aiheutuu meille jatkuva haitta.<br />
Kiinteistömme myyntiarvo on laskenut nollaan. Mökkiä ei saa myytyä.<br />
Tämä olisi tarpeen silloin kun kiinteistön varsinainen käyttötarkoitus on<br />
määräämättömäksi ajaksi mennyt.<br />
Kiinteistöllämme ei enää ole vakuusarvoa. Tämän kaiken on aiheuttanut<br />
Talvivaaran kaivos, joka niillä toimilla joita se on suorittanut, on pilannut<br />
Jormasjärveä, ja varsinkin sen yläpuolisia vesistöjä. Koska yläpuoliset vesistöt<br />
ovat jo aivan pilalla, on fysiikan lakien mukaista, että tuo saastuminen<br />
tapahtuu viiveellä alapuolisille vesille.<br />
Koska kyseessä on vesistön pilaamisesta johtuva vahinko, on aluehallintoviranomainen<br />
toimivaltainen tekemään korvauspäätöksen. Talvivaaran<br />
89
toiminnan on täytynyt tapahtua lupaehtojen mukaan, sillä jos se olisi ollut<br />
lupaehtojen vastaista, olisi viranomaisen tullut keskeyttää toiminta.<br />
Näin ollen katsomme, että mikäli viranomainen antaa edelleen toiminnan<br />
jatkua on vakuuden turvattava kaikki vahingot, ja koska jo yksittäisen kesäasunnon<br />
omistajan vahinko on ainakin 100.000 euroa syntyy vaikutusalueelta<br />
vähintään mainitsemamme määrä vahinkoa.<br />
29. XX, Kaisla 765-402-28-20<br />
Huolenamme on vesistön likaantuminen ja kiinteistön arvon aleneminen.<br />
Uusi mökkimme on rakennettu vuonna 2006. Kantamme on jyrkkä ei vesistöjen<br />
likaantumiselle.<br />
30. XX ja XX, Kallioranta 765-402-49-107<br />
Emme hyväksy lupia juoksuttaa ylimääräisiä myrkkyvesiä Jormasjärveen,<br />
joita olisi 3,8 milj. m 3 . Syy on se, ettemme näe mitään lakia noudatetun aikaisemmissakaan<br />
poikkeuspäästöissä joita on ollut jo useita (4 kpl). Ja jatkumo<br />
on valmis jatkuvalle järvien tuhoamiselle ns. lupa-automaatti.<br />
Jormasjärvi on nyt kuudes järvi lisääntyvässä järvien listassa, jotka lainvalvojat<br />
ovat antaneet luvalla tuhota jatkuvilla myrkkypäästöillä.<br />
Itsellämme on kokemus historiasta. Vuosi 2008 ilmeni ensimmäiset sulfaatti<br />
vaahtoamiset ja siitä lähtien on joka kesä vain pahentunut.<br />
Jormasjärvi on siinä kunnossa, ettei vettä voi käyttää enää löylyvetenä:<br />
silmäoireet, yskiminen, iho-oireet, kihelmöinti ja kutina.<br />
Lisäksi ei ole mitään laillista lupaa antaa enää juoksutuslupia, vaan velvoittaa<br />
yhtiö varastoimaan vedet uusiin altaisiin, joita tarvittaessa on tehtävä lisää.<br />
Ja puhdistettava kaikesta metalleista ja sulfaateista, jotka vääjäämättä<br />
tuhoavat iki-ihanat Kainuun erämaajärvet.<br />
Jormasjärvessä on 196 kesämökkiä, joista 3 on kiinteää asuntoa. Joten<br />
vaadimme AVIa lukemaan ympäristölakia ja tehdä päätökset sen mukaan<br />
eikä lähteä Kainuun ELY-keskuksen mukaan vähättelemään, peittelemään,<br />
selittelemään ja valehtelemaan.<br />
Vaadimme suljettua vesikiertoa ja riittävän suurta vesien puhdistamoa, jotka<br />
olisi pitäneet olla jo heti alussa käytössä. Luonto olisi puhdas ja ihminen<br />
voisi hyvin.<br />
Mökkimme on valmistunut vuonna 2007 ja sen arvo n. 250 000. Pieni<br />
mökki 40 m 2 ja päämökki 175 m 2 ovat talviasuttavia molemmat. Järvivedet<br />
ovat käyttökelvottomia.<br />
Tulemme vaatimaan kiinteistön arvon korvaamista kokonaisuudessaan.<br />
Arvolla joka olisi ilman Talvivaaran aiheuttamaa arvon nollautumista.<br />
31. XX, Takataavetti 765-402-2-5<br />
Talvivaara Oy on toiminnallaan aiheuttanut Jormasjärven rannalla omistamani<br />
loma-asunnon jälleenmyyntiarvon voimakkaan laskun. Syynä tähän<br />
kehitykseen ovat kaivokselta ympäristöön lasketut vedet ja kipsisakkaaltaan<br />
vuotovedet, jotka ovat päätyneet osittain Jormasjärveen. Lupahakemuksessa<br />
esitetty kaivosalueella olevien ylimääräisten kipsisakka-altaan<br />
vesistä pilaantuneiden vesien puhdistaminen ja johtaminen Jormasjärveen<br />
90
32. XX, 765-402-49-1<br />
tulee edelleen heikentämään Takataavetti kiinteistöni jälleenmyyntiarvoa.<br />
Tämän syynä on se, ettei kaivosalueella oleville kipsisakka-altaan vuotovesille<br />
ole esitetty riittävän tehokasta puhdistusmenetelmää, jolla estettäisiin<br />
alapuolisten vesistöjen lisäkuormitus. Kiinteistön arvo on laskenut<br />
arviolta 115 000 euroa. Vaadin, että Talvivaara Oy velvoitetaan korvaamaan<br />
minulle tämä vahingon suuruus 115 000 euroa ennen kuin yritykselle<br />
myönnetään uutta lupaa tai muutetaan aikaisempia lupaehtoja koskien vesistöön<br />
johdettavia kaivosalueella olevia ylimääräisiä prosessi-, kuivatus ja<br />
valumavesiä.<br />
Korvausvaatimus: Talvivaara Oy:n aiheuttamat ympäristöhaitat, vesien pilaantuminen<br />
ja kiinteistöjen arvon aleneminen.<br />
33. XX, Peltola 765-402-27-15<br />
Talvivaara Oy on toiminnallaan aiheuttanut myönnetyn ympäristöluvan<br />
mukaisia päästörajoja suuremman kuormituksen alapuolisiin vesistöihin.<br />
Syynä tähän ovat kaivokselta ympäristöön lasketut kipsisakka-altaan vuotovedet.<br />
Lupahakemuksessa esitetty kaivosalueella olevien ylimääräisten kipsisakka-altaan<br />
vesistä pilaantuneiden vesien puhdistaminen ja johtaminen ympäristöön<br />
ei ole myönnetyn ympäristöluvan mukaisesti sallittua. Syynä on<br />
se, ettei kaivosalueella oleville kipsisakka-altaan vuotovesille ole esitetty<br />
riittävän tehokasta puhdistusmenetelmää, jolla estettäisiin alapuolisten vesistöjen<br />
lisäkuormitus.<br />
Vaadin, että kaivospiirin alueella olevia ylimääräisiä prosessi-, kuivatus- ja<br />
valumavesien saa johtaa ympäristöön vain siinä tapauksessa, että vedet<br />
on puhdistettu laadultaan sellaiseksi, ettei aikaisemmin myönnetyn ympäristöluvan<br />
mukaista kokonaiskuormitusta tai pitoisuusrajoja ylitetä.<br />
34. XX ja XX, Juurikkalahti 765-402-14-92<br />
Talvivaaran toiminta ja vesitilanne on muuttunut alkuperäisen lupahakemuksen<br />
jälkeen. Talvivaara anoo vuosittaisen jätevesipäästörajan poistamista,<br />
mikä tarkoittaa rajoittamatonta oikeutta jätevesien poistoon.<br />
Talvivaara on jo kahtena peräkkäisenä vuotena laskenut ylimääräisiä jätevesiä<br />
(vuosipäästöjen lisäksi), minkä se on tehnyt ELY:n laittomiksi todetuilla<br />
luvilla.<br />
Talvivaaran syksyinen (2012) kipsisakka- altaan vuodon vesistövaikutukset<br />
ovat vielä todentamatta. Jätevedet ohjataan Kolmisopen ja Tuhkajoen<br />
kautta Jormasjärveen.<br />
Kevään tulvavedet eivät ole Talvivaaran väittämän mukaan riski, koska he<br />
ovat rakentaneet uusia kanavia / altaita, joihin ohjaavat kevään tulvavedet.<br />
Talvivaara anoo vuosittaisen kiintiön (1,8 milj. kuutiota) lisäksi 3,8 milj. kuution<br />
laskemista. Olemme saamassa > 5 milj. kuutiota jätevettä. Emme tiedä<br />
miten ne jakautuvat Vuoksen ja Oulujoen vesistöjen kesken.<br />
Nyt voimassa olevan ympäristöluvan mukaan Talvivaara saisi laskea sulfaattipitoisuudeltaan<br />
170 mg/l jätevettä. Silti nyt juoksutettaviin jätevesi<br />
päästöihin ELY ei asettanut raja-arvoa sulfaattipitoisuudelle lainkaan. Talvivaaran<br />
olisi pitänyt pyytää AVI:lta päivitys ympäristölupaan.<br />
91
Edellä mainittujen tosiseikkojen pohjalta vaadimme Talvivaaraa rakentamaan<br />
nykyaikaisen jätevesien puhdistamon. Puhdistamon avulla kaivostoiminta<br />
voisi jatkaa toimintaansa jopa vuosikymmeniä eteenpäin. Puhdistamon<br />
ainoa järkevä toimintaperiaate olisi membraanisuodatus (suljettu<br />
kierto). Jätevesien puhdistamo on perusteltu jo siksi. että nykyisellä toimintamallillaan<br />
vedet puhdistetaan VAIN neutraloimalla kalkkikemikaaleilla ja<br />
lietteen laskeutuksella selkeytysaltaissa. Jätevesien kuormitusmäärät ja pitoisuudet<br />
ovat täten liian korkeita.<br />
Esitämme korvausvaatimuksen Talvivaara- yhtiön aiheuttamille vesistötuhoille<br />
omistamamme maa- alueen ja kiinteistön vaikutusalueella. Samoin<br />
esitämme korvausvaatimuksen Talvivaara- yhtiön aiheuttamille metsätuhoille.<br />
Myöskin esitämme korvausvaatimuksen kiinteistöjen ja maa- alueen arvon<br />
alenemisesta Talvivaara-yhtiön kaivostoiminnasta johtuen.<br />
35. XX, Hoikkalanranta 765-402-22-37<br />
Mielestäni Talvivaaran kaivoksen on jatkossa siirryttävä prosessissaan suljettuun<br />
kiertoon, mikäli se yleensä ollenkaan voi jatkaa toimintaansa. Hakemuksissa<br />
esitetyt päästörajat ovat kestämättömän suuret ja tulevat pilaamaan<br />
pysyvästi ainakin lähivesistöt. Lupia ei pidä myöntää haetun mukaisina.<br />
Jätevesien laskemista koskevassa hakemuksessa esitetty takuusumma,<br />
50 000 €, on täysin riittämätön edes pieneen vahinkoon. 50<br />
milj. € olisi ehkä lähempänä oikeaa, jos sekään riittävä.<br />
Lisäksi ihmetyttää viranomaisvalvonnan täydellinen epäonnistuminen. Miksi<br />
Talvivaara Oy:n annetaan kerta toisensa jälkeen panna viranomaiset<br />
selkä seinää vasten: ”ellette salli tätä lupaehtojen rikkomista seuraa vielä<br />
pahempi katastrofi”. Yhtiön toiminta on koko sen olemassaolon ajan ollut<br />
piittaamatonta. Ei ole edes yritetty tehdä asioita kunnolla. Esimerkiksi viimesyksyinen<br />
maapadon vuotaminen johtui törkeästä välinpitämättömyydestä<br />
rakennusaikana. Olen työskennellyt aiemmin voimayhtiössä ja tiedän,<br />
että maapato on aivan helppo tehdä kunnolla ja osaamista olisi tarjolla<br />
vaikka kuinka paljon. Kustannusten säästämiseksi sitä ei tehty asianmukaisesti<br />
ja viranomaisvalvontakin näköjään petti.<br />
Mitä tulee ns. vesitaseongelmiin, ovat nekin puheet ihmeellisiä. Taivaalta<br />
satava ja lumesta sulava vesi on kyllä ihan puhdasta eikä aiheuta ongelmia.<br />
Sillä vedellä on Talvivaaran toimesta laimennettu kaivoksen myrkkyvesiä<br />
ja nyt pakotetaan viranomaiset hyväksymään tuloksena syntyneiden<br />
saasteiden laskeminen luontoon.<br />
Hoikkalanranta-tilan osalta arvon alenemisesta johtuva korvausvaatimukseni<br />
on 8 000 €, joka vastaa 75 % osuudestani (1/2) tilan hankkimisesta,<br />
tien rakentamisesta ja tilalla olevista rakenteista. Lisäksi vaadin 5 000 €<br />
menetetystä virkistyskäytöstä, yhteensä 15.000 €. Hoikkalanranta on kaavan<br />
mukainen rantatontti, jolle saisi rakentaa tilavan vapaa-ajan asunnon.<br />
Nyt rakentaminen tai vaikka joskus myyminen rakentamistarkoitukseen ei<br />
ole mahdollista.<br />
36. XX, Hoikkala 765-402-62-4, Hoikkalanranta 765-402-22-37 ja Nurkkala 765-402-11-<br />
4<br />
Mielestäni Talvivaaran kaivoksen on jatkossa siirryttävä prosessissaan suljettuun<br />
kiertoon. Hakemuksissa esitetyt päästörajat ovat kestämättömän<br />
suuret ja tulevat pilaamaan pysyvästi ainakin lähivesistöt. Lupia ei pidä<br />
92
myöntää haetun mukaisina. Jätevesien laskemista koskevassa hakemuksessa<br />
esitetty takuusumma, 50.000 €, on täysin riittämätön edes pieneen<br />
vahinkoon. 50 milj. € olisi ehkä lähempänä oikeaa, jos sekään riittävä.<br />
Yleisesti Talvivaaran on sallittu toimia täysin piittaamattomasti. Ei uskoisi,<br />
että tuollainen toiminta on mahdollista Suomessa.<br />
Hoikkalan tilan osalta vaadin arvon alenemisesta korvausta 110.000 €, joka<br />
vastaa arviolta puolta vapaa-ajan asunnon arvosta. Tilaa ei Talvivaaran<br />
aiheuttaman vesien ja ilman saastumisen takia voi missään tapauksessa<br />
esim. myydä sen aikaisempaa, oikeaa arvoa vastaavasta hinnasta.<br />
Hoikkalanranta-tilan osalta korvausvaatimukseni on 8000 €, joka vastaa<br />
75 % osuudestani (1/2) tilan hankkimisesta, tien rakentamisesta ja tilalla<br />
olevista rakenteista aiheutuneista kustannuksista. Lisäksi vaadin 5000 €<br />
korvausta menetetystä virkistyskäytöstä. Yhteensä siis 15.000 €. Hoikkalanranta<br />
on rakentamaton vapaa-ajan asunnoksi kaavoitettu tontti, jonka<br />
arvon katson laskeneen vähintään em. 75 %. Tälle tontille ei kannata näissä<br />
oloissa rakentaa eikä sitä voi tarvittaessa myydä rakentamistarkoitukseen.<br />
37. XX, XX, XX omasta puolestaan ja XX:n kuolinpesän osakkaina, XX ja XX, 765-402-<br />
49-88, 765-402-49-56, 765-402-49-57, 765-402-49-64, 765-402-49-55, 765-402-49-54,<br />
765-402-49-63, 765-402-49-81, 765-402-49-82, 765-402-49-102, 765-402-49-53, 765-<br />
402-49-99, 765-402-49-66, 765-402-49-65 ja 765-402-49-52<br />
Vastustamme kaikkea Talvivaaran kaivoksen toiminnan lisäämistä ja laajentamista.<br />
Vastustamme ylimääräisten ns. kipsisakka-altaan vesien juoksuttamista<br />
Jormasjärveen. Perusteluiden osalta viittaamme mm. osakaskunnan<br />
ja Jormasjärven ranta-asukkaiden esittämiin perusteluihin ja esitämme<br />
lisäperusteluja myöhemmin.<br />
Vaadimme korvausta kaivoksen aikaisemmin myönnettyjen lupien ja nyt vireillä<br />
olevien hakemusten takia meille aiheutuneista edunmenetyksistä.<br />
Rantatonttien arvo Jormasjärvellä on laskenut ja kysyntä vähentynyt jo kaivoksen<br />
lupa-asian tultua vireille. Nyt kun kaivoksen toiminta ja vaikutukset<br />
ovat tulleet julki, eivät tontit mene enää lainkaan kaupaksi. Omistamallamme<br />
alueella on vahvistettu Kosinniemen-Mustinniemen rantakaava jo<br />
1980-luvulla. Tonttien (yhteensä noin 25 kpl ja vapaa-alueet) kysyntä oli<br />
runsasta ennen kaivoksen aloittamista. Parhaat rantatontit, suuruudeltaan<br />
n. 3 000-4 000 m 2 , jätettiin myytäväksi viimeisenä. Nyt kun niitä ei enää<br />
kukaan osta, on rahallinen vahinko huomattava. Niistä vaadimme korvausta.<br />
38. XX, Suviranta 765-402-8-21<br />
Teen muistutuksen ja vaadin korvauksia niistä vahingoista, jotka aiheutuvat<br />
muutoksesta ympäristö- ja vesitalousluvan (Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto<br />
nro 33/07/1) vesien johtamista koskeviin lupamääräyksiin.<br />
Muistutus ja vaatimus korvauksesta aiheutuu Pieni Jormanen -järven rannalla<br />
sijaitsevan kiinteistöni talous- ja kasvinkasteluveden käytettävyydelle<br />
(veden laatu), rantakasvillisuudelle, eliöstön muutoksille, kalastolle, järven<br />
ja sen rantojen virkistyskäytölle sekä rantaympäristön (rannan ja sen lähiympäristön)<br />
käytettävyydelle ja virkistyskäytölle aiheutuneesta tai aiheutuvasta<br />
haitasta.<br />
Lisäksi vaadin 10 000,00 € kertakorvauksen edellä mainituista syistä johtuneista<br />
tai johtuvasta kiinteistön arvon alenemisesta.<br />
93
39. XX, XX, XX, XX (Metsäyhtymä XX) Välitalo 765-402-13-19, Lintula 765-402-14-28 ja<br />
Hakala 765-402-53-4<br />
40. XX, 765-402-4-12<br />
Vastustamme hakijan pyynnön hyväksymistä asiassa. Nykyisiä kiintiöitä ei<br />
tule muuttaa hakijan esittämässä muodossa. Vedet on mahdollista ja pitää<br />
varastoida kaivosalueelle, nykytekniikalla yhtiöllä on mahdollisuus rakentaa<br />
toimiva jäteveden puhdistuslaitos ja johtaa kaivokselta vain puhdistettuja<br />
vesiä. Kaivoksen on mahdollisimman pian päästävä suljettuun vesikiertoon<br />
viitaten alkuperäiseen ympäristölupaan. Jos hakijan hakemus hyväksytään,<br />
se vain hidastaa asioiden kuntoon saattamista.<br />
Varaamme oikeuden vahingonkorvauksiin jo syntyneistä ja mahdollisesti<br />
syntyvistä vahingoista ja tilalla tapahtuvasta arvonmenetyksestä.<br />
Kaivoksen ympäristövaikutusten arvioinnissa oltiin huolissaan veden saamisesta<br />
kaivokseen – ja tällä hetkellä kaivoksessa on paikat täynnä vettä.<br />
Yhtiö ei ole muutenkaan pystynyt hallitsemaan toimintaansa. Tässä tilanteessa<br />
ei saa antaa lupia yksittäisten ongelmien ratkaisemiseksi väliaikaisilla<br />
luvilla, vaan koko toiminta on saatava luotettavasti hallintaan. Yhtiön<br />
talous on oltava riittävän vahvalla pohjalla ja toivomme, että valtion Solidiumin<br />
lisääntyvä osuus johtaa myös parempaan toimintaan.<br />
Sekä ensisijainen että toissijainen esitys on hylättävä kokonaisuudessaan.<br />
Talvivaara on velvoitettava hankkimaan omalla kustannuksellaan ja ottamaan<br />
käyttöön sellainen jätevesienkäsittelyprosessi, joka periaatteessa<br />
mahdollistaisi sen että kaivosalueelta ei lasketa alapuolisiin vesistöihin litraakaan<br />
vettä. (Suljettu kierto, membraanisuodatus)<br />
Ensisijaisesti ylimääräinen vesi tulee hävittää kaivosalueelta vesihöyrynä<br />
koneellisesti, biokasaliuotuksen tuloksena ja/tai aurinkovoimalla luonnollisesti.<br />
Toissijaisesti ylimääräisen veden voi hävittää kaivosalueelta juoksuttamalla<br />
alapuolisiin vesistöihin siten, että verrataan kuukausittain juoksutusveden<br />
metalli- ja raskasmetallipitoisuuksia johonkin Talvivaaran kaivosalueen<br />
yläpuolisen vesistön pintaveden metalli- ja raskasmetallipitoisuuksiin kuukausittain.<br />
Juoksutusvesien metalli- ja raskasmetallipitoisuudet eivät saa<br />
ylittää vertailukohteen analyysin metalli- ja raskasmetallipitoisuuksia. Vertailun<br />
suorittamisen päävastuu ohjataan jollekin aktivistijärjestölle, kuten<br />
Greenpeacelle tai vastaavalle, joka kutsuu vertailukatselmukseen vähintään<br />
Talvivaaran, Sotkamon ympäristölautakunnan ja Kainuun ELYkeskuksen<br />
edustajat vähintään viikkoa ennen näytteiden ottamista. Talvivaara<br />
vastaa katselmuksien kustannuksista, matkakuluista ja mahdollisista<br />
laitehankinnoista. Tämä toimenpidemalli ei korvaa aiemmin määrättyjä<br />
toimenpidemääräyksiä, vain kiristää ja täydentää niitä. Vaadittu mittaustarkkuus<br />
jokaiselle alkuaineelle on yksi mikrogramma.<br />
Juoksutusvesien metalli- ja raskasmetallipitoisuuksien ylittäessä vertauskohteen<br />
metalli- ja raskasmetallipitoisuudet vähäisimmässäkään määrin tulee<br />
Talvivaaralle määrätä 8 miljoonan euron tai siihen verrattavissa olevan<br />
rahasumman sakko. Sakko on tilitettävä kuukauden kuluessa Suomen valtiolle,<br />
tarvittaessa kuukausittain.<br />
Nähdäkseni sekä ensisijaisen että toissijaisen esityksen hyväksyminen<br />
edes osittain aiheuttaa kohtuutonta ympäristökuormaa ja -tuhoa. Tämä siitä<br />
syystä että Talvivaaran jätevesien metalli- ja raskasmetallipitoisuudet<br />
94
ovat historian aikana ylittäneet raja-arvonsa useasti, hallintopakkoa ei ole<br />
käytetty vaikka sen edellytykset ovat nähdäkseni olleet hyvin olemassa ja<br />
ilman vaatimieni toimenpiteiden käytäntöön ottamista en voi luottaa siihen<br />
että Talvivaarasta tulee raja-arvoissa pysyvää jätevettä tulevaisuudessakaan.<br />
Tässä yhteydessä esitän korvausvaatimuksen ensisijaisesti Talvivaara<br />
Sotkamo Oy:lle (1852002-0) ja toissijaisesti Talvivaaran Kaivososakeyhtiö<br />
Oyj:lle (1847894-2). Katson Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n olevan yhteisvastuussa<br />
ympäristöhaitoista Talvivaara Sotkamo Oy:n kanssa konsernirakenteen<br />
johdosta.<br />
Talvivaaran kaivosalue on tähän mennessä aiheuttanut seuraavia haittoja,<br />
tuhoja, minun vapaa-ajanviettomahdollisuuksiani rajoittavia ja omistuksieni<br />
ja omaisuuteni arvoa alentavia asioita:<br />
- Vesistön virkistyskäytön rajoitus<br />
- Vesistön kalastuskäytön rajoitus<br />
- Talousmetsän odotetun tuoton aleneminen<br />
- Kiinteistön ja maa-alueen jälleenmyyntiarvon aleneminen<br />
- Vuokratulojen menetykset kesämökin vuokraamistoiminnassa<br />
Lisäksi totean, että mikäli Jormasjärveä ei tulevaisuudessa voi turvallisesti<br />
käyttää pesu-, löyly- ja uimavetenä vaadin korvausta maa-alueelleni rakennettavasta<br />
käyttövesiporakaivosta ja 5m x 8m x 2m betonirakenteisesta<br />
uima-altaasta. Korvaussummat tarkennan myöhemmin.<br />
41. XX ja XX, Mantilanranta 765-402-54-10<br />
Vuonna 2006 tekemässämme muistutuksessa Talvivaaran kaivoshankkeen<br />
ympäristölupahakemukseen vaadimme suljetun jätevesiprosessin rakentamista.<br />
Tuolloin myönnetyssä ympäristöluvassa ei lupaviranomainen<br />
tuota edellyttänyt. Talvivaara Sotkamo Oy:ltä ei myöskään myönnetyssä<br />
ympäristöluvassa edellytetty jätevesien puhdistuslaitoksen rakentamista.<br />
Mitä on viidessä vuodessa tapahtunut ympäristön kannalta? Kaikki asiaa<br />
seuranneet ymmärtävät, että noiden kahden asian vuoksi on luonnonympäristölle<br />
aiheutettu korvaamatonta vahinkoa.<br />
Kaivoksen alkuperäisessä ympäristölupahakemuksessa vuodelta 2006 yhtiö<br />
ilmoitti tarvitsevan rakentaa putkilinjan Nuasjärvestä kaivosalueelle,<br />
koska prosessin ilmoitettiin kuluttavan huomattavan paljon raakavettä.<br />
Tuota putkilinjaa ei ole tarvittu rakentaa, koska prosessi ei tarvitsekaan niin<br />
paljoa vettä kuin hakemuksessa ilmoitettiin. Tilanne onkin kääntynyt asiassa<br />
päinvastaiseksi, pitäisi rakentaa ”poistoputki”. Miten näin on voinut<br />
käydä? Missä on se asiantuntijuus, jota alkuvaiheessa kehuttiin?<br />
Tuntuu, että kaivoksen suunnitelleet ja luvat tarkastaneet osapuolet eivät<br />
ole osanneet arvioida kaivoksen vesitasetta. Nyt ollaan hätää kärsimässä<br />
ja itse kukin yrittää korjata omia vahinkojaan välittämättä luonnon tasapainosta.<br />
Talvivaara Sotkamo Oy:n toiminnasta on tällä hetkellä huomattavia ja haitallisia<br />
vaikutuksia ympäristöön ja ihmisten terveydelle, päästöt vaikeuttavat<br />
alueen muuta elinkeinoa, asumista ja vapaa-ajan viettoa. Lupahakemuksessa<br />
mainitut olennaiset päästöt ja jätteet lisäävät jo entisestään<br />
ylittyneitä lupa-arvoja ja luonnon kantokykyä. Päästöt häiritsevät jo tällä<br />
hetkelläkin kiinteistömme vapaa-ajan käyttöä, pelko on suuri ja perhe kiel-<br />
95
täytyy syömästä Jormasjärvestä pyydettyä ”sulfaatti siikaa ja mangaani<br />
muikkua”.<br />
Uhkakuvia on monenlaisia ja nykyisin jo tunnustettu ilmastomuutos lisää<br />
riskejä huomattavasti lisääntyneiden vesi- ja lumisademäärien myötä. Bioliuotuskasojen<br />
osalta sadevedet ja lumi tulisi saada kerättyä talteen ennen<br />
kuin ne ovat osana prosessia. Miten tämä onnistuu? Esim. rakentamalla<br />
katto kasojen päälle, josta vedet voidaan kerätä talteen ja ohjata muualle<br />
kuin prosessiin.<br />
Olemme myös vuonna 2006 tekemässämme muistutuksessa halunneet<br />
kiinnittää huomiota ammattitaitoiseen ja vastuulliseen ympäristösuunnitteluun<br />
ja -teknologian käyttöön. Jälkiviisaana voi todeta, että Talvivaaran<br />
osalta ei suomalainen ympäristöala voi itseään kehua. Hakemuksessa kirjoitetaan<br />
käytettävän parasta mahdollista tekniikkaa (BAT), samoin sitä kehuttiin<br />
käytettävän ympäristölupahakemuksessa vuonna 2006. Ongelmat<br />
jatkuvat edelleen kaivoksella ja siellä kohotellaan vain hartioita ja pyydellään<br />
anteeksi, todellista toimintaa asioiden ratkaisemiseksi ei ole nähtävillä.<br />
Onko ihmisten terveys toissijainen seikka?<br />
Kokonaiskuva kaivoksen tilanteesta on tällä hetkellä se, että toiminta on<br />
liian suurta näin pieneen ja herkkään luontoympäristöön. Oulujoen vesistön<br />
latvavesien ja muun alemman osan luonnonympäristö ei kestä nykyistä<br />
toimintaa eikä näin ollen myöskään lisäkuormitusta vesistöön johdettujen<br />
ympäristöpäästöjen osalta. Kaivoksen koko toiminta ja prosessit on saatava<br />
toimintaan luotettavalla tavalla välittömästi.<br />
Vaatimuksenamme on edelleen suljetun vesiprosessin rakentaminen varustettuna<br />
teollisuusmittakaavaisella jätevedenpuhdistamolla, sekä täydellinen<br />
nollatoleranssi kaikille ympäristöpäästöille.<br />
Muistutuksen tekijät pidättävät itsellään oikeuden myöhemmin esittää taloudellisia<br />
korvausvaatimuksia yhtiölle, mikäli sen kaivostoiminnasta aiheutuu<br />
niille vahinkoa.<br />
42. XX ja XX, 765-402-18-10<br />
Talvivaaran kaikki päästöt ovat moninkertaiset alkuperäisiin lupiin verrattuna.<br />
Asianmukainen vedenpuhdistamo heti. Järvivesi ei kelpaa enää käyttövedeksi.<br />
Yhtiön on kustannettava kunnallinen vesijohto asukkaille ja<br />
mökkiläisille. Haitasta kärsineellä oltava mahdollisuus hakea korvauksia<br />
haitoista ja aiheutuneesta mielipahasta. Talvivaarassa pato vuotaa taas<br />
8.3.2013!<br />
43. XX ja XX 765-402-49-121<br />
Näkemyksemme mukaan Talvivaara Oy:n muutosanomuksen hyväksyminen<br />
vesien johtamista koskeviin lupamääräyksiin antaisi yhtiölle käytännössä<br />
rajoittamattoman oikeuden jätevesien päästöön hakemuksessa<br />
mainittuihin vesistöihin. Yhtiön itsensä esittämät sulfaatti- ja natriummäärät<br />
(t/v) ovat erittäin korkeat ja päästöjen seurauksena niiden vaikutukset<br />
tulisivat näkymään Oulujoen vesistön suunnassa ensimmäisenä olevassa<br />
Jormasjärvessä. Vaikutukset tulevat entisestään korostamaan, kun yhtiö<br />
on laskenut kahtena edellisenä vuonna lupamääräysten sallimien vuosipäästöjen<br />
lisäksi ylimääräisiä jätevesiä Kainuun ELY:n laittomiksi todetuilla<br />
luvilla. Syksyn 2012 ja tämänhetkisen kipsisakka-altaan vuotojen vaikutuksia<br />
ei lisäksi vielä ole edes todennettu. Päästöjen ja siinä olevien metalliyhdisteiden<br />
yhteisvaikutusta vesistöihin ei kyetä asiantuntijoiden toimesta<br />
96
arvioimaan. Päästöjen seurauksena olevan Jormasjärven veden pilaantuminen<br />
vaarantaa sen käytön normaaliin vapaa-ajan viettoon ja järven rannalla<br />
olevan vapaa-ajan asunnon käytön hankittuun tarkoitukseen.<br />
Vaadimme hakijan Talvivaara Sotkamo Oy:n ympäristöluvan muutoshakemuksen<br />
epäämistä päästöjen minimoimiseksi ja, että yhtiö käynnistää<br />
toimet nykyaikaisen jätevesipuhdistamon hankkimiseksi ja suljetun vesikierron<br />
järjestämiseksi.<br />
Mikäli ympäristölupaan hyväksytään hakijan esittämä muutos, vaadimme<br />
sen mukaisesta toiminnasta aiheutuvasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvat<br />
vahingot korvattavaksi. Vahingon suuruus on vapaa-ajan asunnon<br />
käyttöarvon menetys koostuen sen hankinta-arvosta (2005) 82 000 euroa<br />
sekä lisäksi sen jälkeen hankituista lisämaasta ja lisärakennuksesta yhteisarvoltaan<br />
50 000 euroa.<br />
44. XX, XX ja XX, 765-402-46-14<br />
Vapaa-ajan asunnon käyttö on vähentynyt osaltamme merkittävästi, syynä<br />
ovat Talvivaaran kaivoksen aiheuttamat hajuhaitat ja epävarmuus siitä, miten<br />
Talvivaaran päästöt ovat vaikuttaneet Jormasjärven veden laatuun.<br />
Vesistöhaitta on huomattava, ilman saaastuneisuus on vielä arvioimatta.<br />
Kyseessä on ympäristökatastrofi, jonka vaikutuksista pitkällä aikavälillä ei<br />
ole tietoa.<br />
Kiinteistö on virkistyskäytössä kelvoton: olemme lopettaneet harrastuskalastuksen,<br />
emme ole käyttäneet järvivettä rantasaunassa pesuvetenä,<br />
emme ole uineet vedessä sen jälkeen kun varoittavia uutisia Talvivaaran<br />
päästöistä tuli julkisuuteen ja olemme vähentäneet kiinteistön käyttöä näiden<br />
syiden vuoksi, koska emme ole valmiita altistamaan itseämme myrkyille.<br />
Näkemyksemme mukaan tällä hetkellä vapaa-ajan asunnon ja tontin arvo<br />
on kärsinyt merkityksellisesti siitä, että se sijaitsee Talvivaaran läheisyydessä.<br />
Negatiivinen julkisuus ja merkittävät ympäristöhaitat ja myös tulevaisuuden<br />
osalta vielä avoinna olevat, mahdolliset ympäristöhaitat ovat<br />
tehneet tontista ja sillä sijaitsevat vapaa-ajan asunnon ja rantasaunan arvottomiksi.<br />
Vaadimme, että siinä vaiheessa kun korvaushakemuksia käsittelette, otatte<br />
huomioon tämän viestin ja meidän menetetyn omaisuuden arvon alentuman.<br />
Kiinteistöasiantuntijan tulee tehdä katselmus paikan päällä jotta<br />
arviot korvauksista ovat oikeat.<br />
Muiden asioiden osalta viittaamme tämän vaatimuksen lisäksi teille toimitettuihin<br />
Jormaskylän Korholanmäen osakaskunnan jättämiin muistutuksiin<br />
vuodelta 2012 ja 2013.<br />
45. XX, Kuusirinne 765-402-37-7-4<br />
Talvivaaran kaivoksen toiminta on pysäytettävä, kunnes on täysin varma<br />
puhdistuslaitos rakennettu, ettei sieltä lirahtele luontoon sinne kuulumattomia<br />
myrkkyjä. Luonto on liian arvokas tuhottavaksi. Kiinteistön arvon alenemisesta<br />
on saatava täysimääräinen korvaus.<br />
46. XX, Alapiha 765-402-81-42 ym.<br />
Talvivaaran kaivokselle ei pidä antaa mitään väliaikaista vesipäästökiintiön<br />
poistamista missään nimessä. Toissijaisesti hakijan esittämään lupamäärien<br />
muutoksiin ei pidä suostua. Korostan, että ei pidä mennä mitään<br />
lupailemaan, vaan pakotettava kaivostoiminta toteuttamaan kokonaan sul-<br />
97
jetussa kierrossa. Täyttyköön vaikka kaikki rakennukset siellä vedellä kun<br />
sitä niin paljon rakastavat!<br />
Vaadin rahallista korvausta tästä asiasta aiheutuneista ja aiheutuvista haitoista<br />
ja vaivannäöstä. Jormasjärven Koivurannan rantavesien maat on<br />
kaivosyhtiön vaihdettava!<br />
47. XX ja XX kuolinpesän osakkaat, Väinölä 765-402-91-2 ja Leppärinne 765-402-9-93<br />
ym<br />
Teemme muistutuksen ja vaadimme korvauksia niistä vahingoista, jotka<br />
aiheutuvat muutoksesta ympäristö- ja vesitalousluvan (Pohjois-Suomen<br />
ympäristölupavirasto nro 33/07/1) vesien johtamista koskeviin lupamääräyksiin.<br />
Muistutus ja vaatimus korvauksesta aiheutuu<br />
- Jormasjoen molemmat rannat Väinölä 765-402-91-2<br />
- Jormasjoen eteläranta Leppärinne 765-402-9-93<br />
- Pieni Jormanen -järven Pannilanlahden Väinölä 765-402-91-2<br />
- Nuasjärven Ristirannalla Väinölä 765-402-91-2<br />
sijaitsevien kiinteistöjen talous- ja kasvinkasteluveden käytettävyydelle<br />
(veden laatu), rantakasvillisuudelle, puustolle, eliöstön muutoksille, kalastolle,<br />
järven ja sen rantojen virkistyskäytölle sekä rantaympäristön (rannan<br />
ja sen lähiympäristön) käytettävyydelle ja virkistyskäytölle aiheutuneesta<br />
tai aiheutuvasta haitasta.<br />
Vaadimme 50 000,00 € korvauksen edellä mainituista syistä johtuneista tai<br />
johtuvista haitoista.<br />
48. XX ja XX, Penttilä 765-402-32-10<br />
Hakijalle, Talvivaara Sotkamo Oy:lle, ei tule myöntää muutosta ympäristö-<br />
ja vesitalousluvan vesien johtamiseen koskeviin lupamääräyksiin. Hakijalle<br />
ei saa myöntää oikeutta vesipäästökiintiön poistamiseen kokonaisuudessaan<br />
tai edes väliaikaisesti. Hakijalle ei myöskään saa myöntää mahdollisuutta<br />
kaivosalueelle varastoidun ylimääräisen käsittelytarpeessa olevan<br />
veden johtamista kaivosalueelta vuosittaisen kiintiön lisäksi.<br />
Lisäksi Talvivaara Sotkamo Oy:n on huolehdittava, että voimassa olevan<br />
vesipäästökiintiön mukaiset vedet puhdistetaan täysin kaivosalueella ennen<br />
johtamista Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin.<br />
Talvivaara Sotkamo Oy:lle ei saa antaa oikeutta poiketa ympäristö- ja vesitalousluvista<br />
vetoamalla kaivoksen normaalin toiminnan mahdollistamiseen.<br />
Tietyillä lupaehdoilla hyväksytyn kaivostoiminnan olisi pitänyt lähtökohtaisesti<br />
huomioida toiminnassaan vesimäärien muutokset runsassateisina<br />
tai -lumisina vuosina. Talvivaara Sotkamo Oy:n hakemuksessa todetaan<br />
kaivosalueella olevan noin 3,8 miljoonaa kuutiometriä ylimääräisiä vesiä,<br />
jotka hakijan näkemyksen mukaan tulee käsitellä ja johtaa käsiteltyinä<br />
luontoon. Talvivaara Sotkamo Oy:n tekemät virhearviot ja -laskelmat vesimäärien<br />
kertymisestä eivät poista niitä vaatimuksia, jotka Talvivaara Sotkamo<br />
Oy:lle on asetettu lupaehdoissa. Myöskään aikaisempien lupaehtojen<br />
mukaisesti rakennetut, mutta toimimattomaksi havaitut allasrakenteet<br />
eivät voi olla peruste ympäristö- ja vesitalousluvan vesien johtamista koskevien<br />
lupamääräyksien muuttamiseen hakijan esityksen mukaisiksi.<br />
98
49. XX ja XX, Maarianranta 3:24<br />
Vesiä on jo juoksutettu Jormasjärveen pitkän aikaa. Ei meiltä ole lupaa kysytty,<br />
joten turhaa tässä on tehdä muistutuksia.<br />
Olemme tehneet teille korvausanomuksen 23.11.2012 kiinteistömme arvonalennuksen,<br />
järven vedenlaadun pilaantumisesta, melu- ja hajuhaitasta.<br />
Vesi ei ole puhdasta jota lasketaan nyt Oulujoen vesistöön Jormasjärven<br />
kautta, vaan se on jätevettä.<br />
Olemme vaatineet koko kaivoksen oloajan, että rakentakaa vedenpuhdistamo,<br />
mutta sitä ei ole vieläkään tehty, aina vaan vastataan, että suunnitellaan.<br />
Tässä aluehallintovirasto voisi hoitaa asian pikaisesti kuntoon.<br />
Talvivaarassa kun oli vuoto, siitäkin ilmoitettiin etukäteen, mutta ei uskottu.<br />
Tällaista on Talvivaaran touhu ollut koko ajan.<br />
50. XX ja XX, Ahola 765-402-46-14<br />
Edellytämme, että Pohjois-Suomen aluehallintovirasto määrää Talvivaara<br />
Sotkamo Oy:n korvaamaan meille täysimääräisesti vesilain mukaiset<br />
edunmenetykset. Edunmenetyksiä syntyy mm. Jormasjärven veden ja vesialueen<br />
virkistyskäytön ja hyötykäytön (esim. saunavesi) alenemisesta ja<br />
niiden aiheuttamasta kiinteistömme arvon alenemasta. Lisäksi vaadimme,<br />
että Talvivaara Sotkamo Oy:n tulee korvata kiinteistöllemme aiheutuvat<br />
muut vauriot ja haitat, jotka syntyvät yhtiön hoitaman vesienhallinnan seurauksena.<br />
Muilta osin viittaamme ja yhdymme aikaisemmin allekirjoittamaamme<br />
muistutukseen 15.1.2012 sekä Jormaskylän - Korholanmäen osakaskunnan<br />
muistutuksiin, jotka on päivätty 23.8.2012 ja 8.4.2013.<br />
51. XX, Kesäranta 765-402-361<br />
Uusia lupia tai lupien muutoksia ei missään tapauksessa pidä myöntää,<br />
koska nykyiset toimijat eivät osaa tai halua toimia ympäristön kannalta kestävällä<br />
pohjalla. Hakija ei piittaa mistään määräyksistä ja valvova viranomainen<br />
ei uskalla tai halua toimenpitein vaatia määräysten noudattamista.<br />
Toiminta on täyttä teatteria. Kyseinen tuotantomuoto ei tule koskaan<br />
onnistumaan hyväksyttävällä tavalla.<br />
Kyseisten kiinteistöjen arvot ja virkistyskäyttö on tuhottu, enkä näe jatkossakaan<br />
muuta kuin tuskaa niitten omistamisessa. Tänä päivänä niitten<br />
myynti on täysin mahdotonta, johtuen Talvivaaran toiminnasta, joten kiinteistöt<br />
tulee lunastaa kaivoksen "territorioon" yhteishintaan 140 000 euroa.<br />
52. XX ja XX, Kuikkaniemi 765-402-49-51<br />
Olemme seuranneet kauhulla Talvivaaran aiheuttamien ympäristötuhojen<br />
laajenemista. Jos yksityinen ihminen päästää vesistöön jätevesiä, seuraa<br />
siitä välittömästi sakot ja vaatimus puhdistaa aiheutetut haitat. Nyt iso kaivosyhtiö<br />
saa jatkaa jätevesien päästöjä luonnonvesiin puhdistamattomina<br />
ilman mittavia sakkoja tai seuraamuksia ympäristölupiensa vastaisesti.<br />
Emme voi ymmärtää miten Kainuun ELY-keskus antaa tilanteen jatkua ennallaan<br />
vaatimatta Talvivaaraa tekemään jätevesiongelmalleen jotain<br />
konkreettisia ja toimivia ratkaisuja. Nyt Talvivaaran edustajat perustelevat<br />
vesistöjen tilaa sillä, että esim. sulfaatti ja natrium eivät imeydy kaloihin ja<br />
siten estä niiden käyttöä elintarvikkeena. Mutta korkeat sulfaatti- ja<br />
natriumpitoisuudet tuhoavat kalojen elinympäristön. Emme hyväksy yli-<br />
99
100<br />
määräisien vesien johtamista vesistöön vain sakkauttamalla ja neutraloimalla.<br />
Metalli- ja sulfaattipitoisuudet ovat liian korkeita edelliseen ja vielä<br />
voimassa olevaan ympäristölupaan verrattuna. Talvivaara vetoaa väärin<br />
perustein kevättulvien ja sateiden uhkaan.<br />
Perustelut: Talvivaara perustelee hakemusta sillä, että jätevesien johtaminen<br />
mahdollistaa yrityksen toiminnan. Jätevesien johtamisesta aiheutuisi jo<br />
ennestään pilaantuneiden vesistöjen tilan heikkeneminen ja pilaantuneen<br />
alueen laajentuminen kaivospiirin ulkopuolella. Taloudellisen edun tavoittelu<br />
ympäristöä pilaamalla ei ole hyväksyttävää.<br />
Jätevesien käsittely kalkilla ja selkeytysaltailla ei puhdista riittävästi jätevesiä.<br />
Erityisesti sulfaatin poistaminen jätevedestä on puutteellista. Talvivaaran<br />
vesienhallinta on kriisissä ja tämä tulee ratkaista ennen ns. ylimääräisten<br />
vesien johtamista luontoon. Ylimääräisiä vesi voidaan johtaa luontoon<br />
pitkällä aikavälillä, mikäli vedet puhdistetaan luonnontilaisten vesien laatuvaatimusten<br />
mukaisiksi. Metallien lisäksi jätevesistä on poistettava mm.<br />
sulfaatti. Talvivaaran vesistöön purkamassa vedessä sulfaatin määrä on<br />
5000–8000 mg/l. Teidän antamassanne ympäristöluvassa 170 mg/l. Ero<br />
on huomattava! Vesieliöille turvallisena pidetty raja on n. 100 mg/l. Tällainen<br />
vesistöjen pilaaminen ei ole hyväksyttävää eikä sitä voida sallia edes<br />
korvausmenettelyjen kautta. Muutamassa vuodessa Talvivaara on saanut<br />
aikaan useiden järvien pilaantumisen ja kaivostoimintaa on tarkoitus jatkaa<br />
kymmeniä vuosia. Vesistöjen pilaaminen on välittömästi lopetettava.<br />
Marraskuun 2012 kipsisakka-allasvuodon seurauksena 20 000 m 3 joutui<br />
Pohjoisen vesistöön, jossa pilaantuneena on Salminen ja Kalliojärvi. Nyt<br />
ELYn luvalla lasketaan ja lisäkuormitetaan Kalliojokea, Kolmisoppea, Tuhkajokea<br />
ja Jormasjärveä yhä suorempaan ja enemmän. Talvivaaran tulee<br />
ratkaista vesienhallintaan liittyvät ongelmat niin, että toiminnasta ei aiheudu<br />
ympäristön pilaantumista ja nykyisten pilaantuneiden, ennallistamista<br />
vaativien alueiden laajentumista. Hakemuksesta ei käy ilmi, mitä muita<br />
kuin taloudellisia riskejä vesien varastointiin kaivosalueella liittyy. Vesiä ei<br />
saa johtaa luontoon, ennen kuin niiden laatu vastaa luonnonvesien laatuvaatimuksia.<br />
Talvivaara perustelee hakemustaan myös sillä, että uusia varastoaltaita<br />
ei ehdittäisi tekemään riittävän nopeasti. Tämä perustelu on<br />
virheellinen, koska Talvivaara on tehnyt Kortelammen padot ja puhtaan<br />
veden padot ja ojitukset muutamassa kuukaudessa. Tosin niin kiireellä, että<br />
luottamus Kortelammen patojen pitävyyteen on kyseenalainen. Turvapatoa<br />
Pohjoiseen ei edelleenkään ole olemassa. Muutamat kuukaudet/puolikin<br />
vuotta suhteessa 50 vuoden suunniteltuun toiminta-aikaan<br />
suhteutettuna on aivan mitätön aika, vaikka Talvivaara seisoisi sen ajan.<br />
Kiire ja taloudellisen hyödyn tavoittelu ei saa johtaa ympäristön pilaamiseen.<br />
Ylimääräiset vedet on siten mahdollista varastoida kaivosalueella,<br />
kunnes ne on käytetty prosessissa tai riittävä puhdistus järjestelmä on rakennettu.<br />
Membraanisuodatus menetelmä olisi ilmeisesti toimiva myös<br />
Talvivaarassa. Mutta ennen kuin se on valmis ja puhdistuskapasiteettia riittävästi<br />
sekä prosessiin päin että prosessista poistuvalle jätevesien käsittelylle<br />
on ylimääräiset vedet pidettävä kaivosalueella. Muualla kaivoksissa<br />
myös kierrätetään jo puhdistettuja vesiä, miksi näin ei tehdä Talvivaarassa?<br />
Talvivaaran mukaan kaivoksen vesienhallinnan kehittäminen ja saattaminen<br />
kestävälle ja riskittömälle tasolle edellyttää lisäinvestointeja ja ylimääräisiä<br />
käyttökuluja. Talvivaara pyrkii minimoimaan ympäristöinvestoinnit,<br />
joita se pitää ylimääräisinä kuluina. Tällainen ajattelumalli on väistämättä<br />
johtanut toteutuneisiin ympäristötuhoihin. Ympäristönsuojeluinvestoinnit<br />
ovat osa toimintakokonaisuutta ja ne on mitoitettava riittävästi. Lupaviran-
101<br />
omaisten ja valvontaviranomaisten tehtävänä ei ole ratkaista toiminnanharjoittajan<br />
teknisiä ongelmia. (Kainuun ELY-keskus ja Aluehallintovirasto) Mikäli<br />
toiminnan harjoittaja ei pysty toimimaan ympäristön kannalta kestävästi<br />
ja vastuullisesti, vaan vähättelee ympäristöhaittoja ja kiistää vesistöjen pilaantumisen<br />
sekä toimii omavaltaisesti ja lupamääräyksistä piittaamatta<br />
(mm. raffinaatin johtaminen kipsisakka-altaaseen), toiminnalle ei voida<br />
myöntää ympäristölupaa. Talvivaaran hakemuksen hyväksyminen merkitsisi<br />
nyt kaivospiirin sisällä olevien likaisten vesien ja haitta-aineiden siirtämistä<br />
alapuolisiin vesistöihin kaivospiirin ulkopuolelle.<br />
8.4. kipsisakka-altaan vuodon aikana Talvivaara on jälleen pumpannut lehtitietojen<br />
perusteella kipsisakka-altaan vesiä avolouhokseen. Avolouhoksen<br />
vesi on jälleen voimakkaampaa, eikä sitä saa nyt valuttaa Pohjoiseen<br />
Oulujoen vesistöön ilman riittävää puhdistusta! Talvivaaran hakemuksen<br />
mukaiset jätevesien laskemiset tuhoavat vesiekosysteemiin ja aiheuttavat<br />
veden laadun muutosten vaikutuksia kaivoksen alapuolisten vesien ekologiaan,<br />
kalatalouteen ja vesistöjen virkistyskäyttöön sekä ranta-asukkaiden<br />
sauna- ja talousvetenä käyttämisen mahdottomuuteen. Sitä kautta esim.<br />
Jormasjärven lähes 200 ranta-asukasta tulevat vaatimaan mittavia korvauksia.<br />
Jo nyt on Talvivaaran aiheuttamista kipsisakka-altaan vuodoista ja<br />
vuosittaisten jätevesipäästöjen lisäksi ylimääräisistä ja Vaasan hallintooikeuden<br />
mukaan laittomista jäteveden laskemisista Tuhkajoen kautta<br />
Jormasjärveen on tullut vahinkoa ranta-asukkaille ja rantapalstojen omistajille<br />
ei vain vedenarvojen huonontumisen takia, vaan myös rantapalstojen<br />
arvon laskun ja niiden kaupallisen arvon menetyksenä. Jormasjärven rannoilta<br />
ei tällä hetkellä kukaan uskalla hankkia kesämökkiä tai palstaa, eikä<br />
mökit mene kaupaksi.<br />
53. XX ja XX, Kaukola 765-402-81-19<br />
Omistamme Sotkamossa Jormaskylällä kiinteistöt Kaukola 81:19/2 ja Leppärinne<br />
81:28. Kiinteistöt sijaitsevat maanteitse n. 25 km päästä Talvivaarasta.<br />
Kiinteistöt ovat loma- ja kalastusmatkailukäytössä. Liikevaihdostamme<br />
50 % tulee kesäsesongista. Pääasialliset majoittujamme tulevat<br />
Etelä-Suomen alueelta ja Pohjanmaan alueelta sekä ulkomailta.<br />
Pelkonamme on ympäristön pilaantuminen Talvivaaran päästöjen johdosta.<br />
Asiakkaamme ovat huolestuneita runsaan uutisoinnin ja median antamista<br />
tiedoista Talvivaarasta. Kiinteistöjen vuokrausvalttina on ollut puhdas<br />
luonto ja kalaisa vesistö.<br />
Tämä näkyy loma-asuntojen majoitusmyynnin alenemisella. Toimintamme<br />
on meidän tulonlähteemme ja olemme harjoittaneet tätä toimintaa v. 2000<br />
alkaen. Arvion mukaan kiinteistöjemme reaaliarvot ovat laskeneet n.<br />
150 000,00 euroa/mökki.<br />
Vaatimuksemme on elinkeinotulojen vähenemisen sekä kiinteistöjen arvojen<br />
hinnan alenemisen korvaaminen. Pidätämme oikeuden ilmoittaa euromääräiset<br />
vaatimuksemme myöhemmin.<br />
54. XX, XX ja XX (Yhtymä XX ja XX kp), Eevala 765-402-8-22<br />
Teemme muistutuksen ja vaadimme korvauksia niistä vahingoista, jotka<br />
aiheutuvat muutoksesta ympäristö- ja vesitalousluvan vesien johtamista<br />
koskeviin lupamääräyksiin. Muistutus ja vaatimus korvauksesta aiheutuu<br />
Pieni Jormanen -järven rannalla sijaitsevan kiinteistömme (Eevala 765-<br />
402-8-22) kesäasunnon ja saunan (Pannilanniemi), rantasaunan (Niittykorpi),<br />
rantapalstan (Sammakkolahti) sekä Niittykorven peltoviljelysmaalle
102<br />
talous- ja kasvinkasteluveden käytettävyydelle (veden laatu), rantakasvillisuudelle,<br />
rantapuustolle, eliöstön muutoksille, kalastolle, järven ja sen rantojen<br />
virkistyskäytölle sekä rantaympäristön (rannan ja sen lähiympäristön)<br />
käytettävyydelle ja virkistyskäytölle aiheutuneesta tai aiheutuvasta haitasta.<br />
Vaadimme 50 000,00 € korvauksen edellä mainituista haitoista.<br />
55. XX, Hamina 765-402-13-22<br />
Pelkonamme on ympäristön pilaantuminen Talvivaaran päästöjen johdosta.<br />
Arvion mukaan kiinteistöni reaaliarvo on laskenut n. 150 000,00 euroa/mökki.<br />
Vaatimuksemme on elinkeinotulojen vähenemisen sekä kiinteistöjen<br />
arvojen hinnan alenemisen korvaaminen. Pidätämme oikeuden ilmoittaa<br />
euromääräiset vaatimuksemme myöhemmin.<br />
56. XX, Pienisopanen 765-402-81-20<br />
Pelkonamme on ympäristön pilaantuminen Talvivaaran päästöjen johdosta.<br />
Arvion mukaan kiinteistöni reaaliarvo on laskenut n. 100 000,00 euroa/mökki.<br />
Vaatimuksemme on kiinteistöjen arvojen hinnan alenemisen<br />
korvaaminen. Pidätämme oikeuden ilmoittaa euromääräiset vaatimuksemme<br />
myöhemmin.<br />
57. XX ja XX, Retuperä 765-402-49-61<br />
Mielestämme Talvivaara Sotkamo Oy:n ei tule saada lupaa kaivosalueella<br />
olevien ylimääräisten prosessi-, kuivatus- ja valumavesien johtamiseen<br />
Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin puhdistettunakaan.<br />
Vaatimukset: Vaadimme Talvivaara Sotkamo Oy:tä maksamaan yllämainitun<br />
kiinteistön omistajille yhteensä 40 000 € kertakorvauksena kiinteistön<br />
arvon mitätöitymisestä. Lisäksi vaadimme, että kaivosalueelle varastoidun<br />
käsittelytarpeessa olevan veden käsittelyä varten Talvivaara Sotkamo Oy:n<br />
on rakennettava tarkoitukseen soveltuva erillinen vedenpuhdistuslaitos<br />
jossa ko. vedet voidaan turvallisesti käsitellä siihen laatutasoon että ne<br />
vastaavat häiriintymättömän luonnonveden laatua.<br />
Perusteet: Pohjois-Suomen aluehallintoviraston mukaan kiinteistömme<br />
kuuluu sijaintinsa puolesta vaikutusalueeseen. Kiinteistömme Retuperän<br />
käypä arvo on tällä hetkellä 0 € Talvivaara Sotkamo Oy:n toiminnan ja läsnäolon<br />
johdosta. Jormasjärven vesistön käyttö virkistykseen ja käyttövetenä<br />
on erittäin kyseenalaista näissä olosuhteissa. Kiinteistönvälittäjältä<br />
saamamme tiedon mukaan kiinteistöt ovat tehneet ko. alueella hyvin<br />
kauppansa ennen Talvivaara Sotkamo Oy:n toiminnan alkamista ja jätevesien<br />
juoksutusta. Ilman Talvivaara Sotkamo Oy:n jatkuvaa negatiivisessa<br />
julkisuudessa oloa, yhtiön jätevesien hallitsematonta karkailua ympäröivään<br />
luontoon ja mahdollista massiivista myös ympäristön lopullisesti tuhoavaa<br />
juoksutusta kiinteistömme arvo olisi 40 000 €.<br />
Yhtiön jätevesien käsittelyyn tarvitaan erillinen puhdistuslaitos koska jätevesien<br />
käsittely ei ole tällä hetkellä sillä tasolla että voisimme luottaa siihen<br />
että jätevesien johtamisesta Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin ei aiheutuisi<br />
vakavaa ympäristöuhkaa.<br />
58. XX ja XX, 765-402-49-95<br />
Talvivaaran toiminnassa on ollut lukuisia takaiskuja ja yhtiön antama informaatio<br />
on usein osoittautunut perättömäksi. Näin myös vesien käsittelyn<br />
osalta.
59. XX, 765-402-18-14<br />
103<br />
Bioliuotuksen ja metallituotannon prosessien osoittauduttua odotettua<br />
huonommin käyttäytyviksi mm. vesille haetaan nyt ylimääräisiä purkulupia<br />
mahdolliseen tulevaan ongelmatilanteeseen vedoten ja siksi, että kaivos<br />
voisi toimia normaalisti.<br />
Vaadimme vesien puhdistamista siedettävälle tasolle ennen niiden luontoon<br />
päästämistä. Veden puhdistukseen on käsittääksemme saatavissa<br />
tekniikkaa, mutta sitä ei ilmeisesti kustannussyistä ja yhtiön ansainnan<br />
keskeytymisen vuoksi haluta tai voida ottaa käyttöön. Päästömäärissä on<br />
otettava huomioon kaivoksen suunniteltu pitkä käyttöikä ja lopetettava ympäristön<br />
rasittaminen suurilla kuormituspiikeillä.<br />
Mikäli jostain syystä päädyttäisiin luvan myöntämiseen, on vakuussummaa<br />
(50 000€) korotettava tuntuvasti. Moisella rahamäärällä ei paljon ympäristövahinkoja<br />
korvata – silloinkaan kun ne ovat korvattavissa.<br />
En hyväksy ylimääräisien vesien johtamista vesistöön vain sakkauttamalla<br />
ja neutraloimalla. Metalli- ja sulfaattipitoisuudet ovat liian korkeita edelliseen<br />
ja vielä voimassa olevaan ympäristölupaan verrattuna. Talvivaara vetoaa<br />
väärin perustein kevättulvien ja sateiden uhkaan. Maija Vidqvist YLEn<br />
haastattelussa mainitsi jo maaliskuun alussa, että patoaltaita on rakennettu<br />
lisää ja myös ns. harmaalle vedelle on omat patonsa ja ojitukset tehty ja<br />
tehdään yhä parhaillaan. Vidgren myös totesi, ettei tuleva kevät ja sulamisvedet<br />
ole enää uhka, koska saavat eroteltua saastuneet ja ns. puhtaat<br />
vedet toisistaan.<br />
Perustelut: Talvivaara perustelee hakemusta sillä, että jätevesien johtaminen<br />
mahdollistaa yrityksen toiminnan. Jätevesien johtamisesta aiheutuisi jo<br />
ennestään pilaantuneiden vesistöjen tilan heikkeneminen ja pilaantuneen<br />
alueen laajentuminen kaivospiirin ulkopuolella. Taloudellisen edun tavoittelu<br />
ympäristöä pilaamalla ei ole hyväksyttävää.<br />
Jätevesien käsittely kalkilla ja selkeytysaltailla ei puhdista riittävästi jätevesiä.<br />
Erityisesti sulfaatin poistaminen jätevedestä on puutteellista. Talvivaaran<br />
vesienhallinta on kriisissä ja tämä tulee ratkaista ennen ns. ylimääräisten<br />
vesien johtamista luontoon. Ylimääräisiä vesiä voidaan johtaa luontoon<br />
pitkällä aikavälillä, mikäli vedet puhdistetaan luonnontilaisten vesien laatuvaatimusten<br />
mukaisiksi. Metallien lisäksi jätevesistä on poistettava mm.<br />
sulfaatti. Talvivaaran vesistöön purkamassa vedessä sulfaatin määrä on<br />
5000–8000 mg/l.<br />
Vesieliöille turvallisena pidetty raja on n. 100 mg/l. Tällainen vesistöjen pilaaminen<br />
ei ole hyväksyttävää eikä sitä voida sallia edes korvausmenettelyjen<br />
kautta. Muutamassa vuodessa Talvivaara on saanut aikaan useiden<br />
järvien pilaantumisen ja kaivostoimintaa on tarkoitus jatkaa kymmeniä vuosia.<br />
Vesistöjen pilaaminen on välittömästi lopetettava.<br />
Marraskuun 2012 kipsisakka-allasvuodon seurauksena 20 000 m 3 joutui<br />
Pohjoisen vesistöön, jossa pilaantuneena on Salminen ja Kalliojärvi. Nyt<br />
ELYn luvalla lasketaan ja lisäkuormitetaan Kalliojokea, Kolmisoppea, Tuhkajokea<br />
ja Jormasjärveä yhä suorempaan ja enemmän. Talvivaaran tulee<br />
ratkaista vesienhallintaan liittyvät ongelmat niin, että toiminnasta ei aiheudu<br />
ympäristön pilaantumista ja nykyisten pilaantuneiden, ennallistamista<br />
vaativien alueiden laajentumista. Hakemuksesta ei käy ilmi, mitä muita<br />
kuin taloudellisia riskejä vesien varastointiin kaivosalueella liittyy. Talvivaara<br />
vetoaa liika vesiin ja samalla pumppaa vettä lisää kaivosalueelle Kol-
104<br />
misopesta. Lisäveden pumppaaminen on lopetettava välittömästi. Ja heidän<br />
on puhdistettava kaivosalueen vedet, jotta voivat käyttää niitä prosessivedeksi.<br />
Vesiä ei saa johtaa luontoon, ennen kuin niiden laatu vastaa luonnonvesien<br />
laatuvaatimuksia. Talvivaara perustelee hakemustaan myös sillä, että<br />
uusia varastoaltaita ei ehdittäisi tekemään riittävän nopeasti. Tämä perustelu<br />
on virheellinen, koska Talvivaara on tehnyt Kortelammen padot ja puhtaan<br />
veden padot ja ojitukset muutamassa kuukaudessa. Tosin niin kiireellä,<br />
että luottamus Kortelammen patojen pitävyyteen on kyseenalainen.<br />
Turvapatoa Pohjoiseen ei edelleenkään ole olemassa. Muutamat kuukaudet/puolikin<br />
vuotta suhteessa 50 vuoden suunniteltuun toiminta-aikaan<br />
suhteutettuna on aivan mitätön aika, vaikka Talvivaara seisoisi sen ajan.<br />
Kiire ja taloudellisen hyödyn tavoittelu ei saa johtaa ympäristön pilaamiseen.<br />
Ylimääräiset vedet on siten mahdollista varastoida kaivosalueella, kunnes<br />
ne on käytetty prosessissa tai riittävä puhdistus järjestelmä on rakennettu.<br />
Membraanisuodatus menetelmä olisi ilmeisesti toimiva myös Talvivaarassa.<br />
(Lehtileike liitteenä) Mutta ennen kuin se on valmis ja puhdistuskapasiteettia<br />
riittävästi sekä prosessiin päin että prosessista poistuvalle jätevesien<br />
käsittelylle on ylimääräiset vedet pidettävä kaivosalueella. Maija Vidqvist<br />
lupasi Sotkamon kaivosfoorumissa, että vuoden päästä päästään<br />
osin suljettuun kiertoon. Kaivokselle on asetettava määräaika. 10.4.2014<br />
suljettu kierto on oltava toiminnassa. Mikäli ei ole, kaivos on suljettava siihen<br />
saakka, kun se toteutuu.<br />
Talvivaaran mukaan kaivoksen vesienhallinnan kehittäminen ja saattaminen<br />
kestävälle ja riskittömälle tasolle edellyttää lisäinvestointeja ja ylimääräisiä<br />
käyttökuluja. Talvivaara pyrkii minimoimaan ympäristöinvestoinnit,<br />
joita se pitää ylimääräisinä kuluina. Tällainen ajattelumalli on väistämättä<br />
johtanut toteutuneisiin ympäristötuhoihin. Ympäristönsuojeluinvestoinnit<br />
ovat osa toimintakokonaisuutta ja ne on mitoitettava riittävästi.<br />
Lupaviranomaisten ja valvontaviranomaisten tehtävänä ei ole ratkaista<br />
toiminnanharjoittajan teknisiä ongelmia. (Kainuun ELY-keskus ja Aluehallintovirasto)<br />
Mikäli toiminnan harjoittaja ei pysty toimimaan ympäristön<br />
kannalta kestävästi ja vastuullisesti, vaan vähättelee ympäristöhaittoja ja<br />
kiistää vesistöjen pilaantumisen sekä toimii omavaltaisesti ja lupamääräyksistä<br />
piittaamatta (mm. raffinaatin johtaminen kipsisakka-altaaseen), toiminnalle<br />
ei voida myöntää ympäristölupaa. Talvivaaran hakemuksen hyväksyminen<br />
merkitsisi nyt kaivospiirin sisällä olevien likaisten vesien ja<br />
haitta-aineiden siirtämistä alapuolisiin vesistöihin kaivospiirin ulkopuolelle.<br />
Talvivaaran hakemuksen mukaiset jätevesien laskemiset tuhoavat vesiekosysteemiin<br />
ja aiheuttavat veden laadun muutosten vaikutuksia kaivoksen<br />
alapuolisten vesien ekologiaan, kalatalouteen ja vesistöjen virkistyskäyttöön<br />
sekä ranta-asukkaiden sauna- ja talousvetenä käyttämisen<br />
mahdottomuuteen. Sitä kautta esim. Jormasjärven lähes 200 rantaasukasta<br />
tulevat vaatimaan mittavia korvauksia. Jo nyt on Talvivaaran aiheuttamista<br />
kipsisakka-altaan vuodoista ja vuosittaisten jätevesipäästöjen<br />
lisäksi ylimääräisistä ja Vaasan hallinto-oikeuden mukaan laittomista jäteveden<br />
laskemisista Tuhkajoen kautta Jormasjärveen on tullut vahinkoa<br />
ranta-asukkaille ja rantapalstojen omistajille ei vain vedenarvojen huonontumisen<br />
takia, vaan myös rantapalstojen arvon laskun ja niiden kaupallisen<br />
arvon menetyksenä. Jormasjärven rannoilta ei tällä hetkellä kukaan uskalla<br />
hankkia kesämökkiä tai palstaa, eikä mökit mene kaupaksi.
105<br />
8.4. kipsisakka-altaan vuodon aikana Talvivaara on jälleen pumpannut lehtitietojen<br />
perusteella kipsisakka-altaan vesiä avolouhokseen. Avolouhoksen<br />
vesi on jälleen voimakkaampaa, eikä sitä saa nyt valuttaa Pohjoiseen<br />
Oulujoen vesistöön ilman riittävää puhdistusta!<br />
Nyt ei ole sellainen hätätila, että Talvivaara voi saada laskea jätevesiään<br />
huonosti puhdistettuna ulos kaivosalueelta. Aluehallintoviraston täytyy<br />
ojentaa Kainuun ELY-keskusta käyttämään hallintopakkoa ja keskeyttämään<br />
juoksutukset välittömästi.<br />
60. XX ja XX, Pihlajalehto 765-402-27-27<br />
Mielestämme vuosittaista vesipäästökiintiötä ei missään nimessä saa poistaa<br />
edes väliaikaisesti, vaan päinvastoin näitä nykyisiäkin päästökiintiöitä<br />
pitäisi pienentää.<br />
Lupaviranomaisten kannattaisi selvittää seuraavat asiat: Paljonko Talvivaara<br />
Sotkamo Oy:n luontoon päästettyjen neutraloitujen vesien päästörajat<br />
ovat tähän mennessä ylittyneet? Miten paljon ns. puhdistettu jätevesi<br />
kuormittaa jo ennestään kuormitettua ekosysteemiä? Miten voi olla mahdollista,<br />
että ns. odotetuista vuodoista tulee aina odottamattomia vuotoja?<br />
Mielestämme Talvivaara Sotkamo Oy ajaa toiminnan aina siihen pisteeseen,<br />
että joudutaan anomaan poikkeuslupia ja turvautumaan hätätilajuoksutuksiin,<br />
joista viimeisin huhtikuussa 2013. Vesistöissä on saastumisen<br />
merkkejä jo laajalla alueella Vuoksen että Oulujoen vesistön suunnalla.<br />
Mielestämme Talvivaara Sotkamo Oy:n nykyinen toiminta on vakava uhka<br />
ekosysteemille, pohjavesille sekä ihmisten elinympäristölle. Kannattaa<br />
miettiä, pystyykö ekosysteemi palautumaan näistä jatkuvista myrkkypäästöistä<br />
ja tuleeko tulevaisuudessa ekosysteemi tuhoutumaan laajalta alueelta<br />
päästöjen aiheuttaman jatkuvan kuormituksen vuoksi.<br />
Talvivaara Sotkamo Oy:n hakemuksen mukaan vesien käsittelyssä muodostuvat<br />
jätteet tullaan välivarastoimaan käsittelyaikana maapohjaisiin altaisiin<br />
ja lietteiden loppusijoitus päätetään myöhemmässä vaiheessa. Mielestämme<br />
niille pitäisi olla jo tässä vaiheessa asianmukaisesti suunniteltu<br />
loppusijoituspaikka. Miten voidaan varmistaa, että lietteet eivät liukene<br />
pohjavesiin välivarastoitaessa ne maapohjaisiin altaisiin?<br />
Lupaa myönnettäessä viranomaisten olisi syytä miettiä myös sitä, miten<br />
Talvivaara Sotkamo Oy on noudattanut ympäristönsuojelulain tarkoitusta ja<br />
onko se käytännössä pystynyt toteuttamaan sille vuonna 2007 asetettuja<br />
lupamääräyksiä.<br />
61. XX ja XX, Jussilanniemi 765-402-9-79<br />
Vastustamme Talvivaaran kaivosalueella olevien ylimääräisten prosessi-,<br />
kuivatus- ja valumavesien tilapäistä johtamista Oulujoen vesistöön.<br />
Perustelut: Lupamääräyksen vuosittaista vesipäästökiintiötä (1,3 Mm 3 ) ei<br />
pidä poistaa väliaikaisesti. Talvivaaran esittämä ylimääräisen vesimäärän<br />
johtamisen kaivosalueelta kuulostaa käsittämättömän isolta, 3,8 Mm 3 , nykyisen<br />
kiintiön päälle. Se tarkoittaisi nykyisen päälle kolminkertaista kuormitusta,<br />
mikä ei voisi olla jättämättä jälkiä luontoon ja ympäristöön. On<br />
myös oletettavaa, että Talvivaara ei noudattaisi lupaa: alueella on kaksinkertainen<br />
määrä varastoituja vesiä kuin kaivos hakee nyt juoksutettavaksi<br />
määräksi. Kaivosalueen altaissa ja avolouhoksessa on jopa seitsemän miljoonaa<br />
kuutiota vettä (HS 3.3.2013, Maija Vidqvistin haastattelu).
106<br />
Hakijan esittämä perustelu ylimääräisten vesien johtamisesta luontoon ei<br />
ole hyväksyttävä: Talvivaara haluaa mahdollistaa kaivoksen normaalin<br />
toiminnan ja vesien aiheuttaman lisäriskin. Talvivaaran tulisi ymmärtää, että<br />
kipsisakka-altaan marraskuisen ja huhtikuisen vuodon sekä niitä aiempien<br />
olleiden ympäristötuhojen korjaaminen ja jälkien korjaaminen tulisi olla<br />
ensisijainen korjauskohde ja toiminnan kohde, ennen kuin kaivos voisi<br />
aloittaa normaalinen toiminnan. Toisekseen Talvivaaran tulisi hoitaa toimintansa<br />
niin, ettei vesistä aiheutuisi lisäriskiä.<br />
Talvivaara esittää, että se neutraloisi luontoon johdettavat vedet kalkkikemikaaleilla<br />
ja laskeuttaisi lietteen selkeytysaltaissa. Ottaen huomioon Talvivaaran<br />
aiemmat aikomukset ja toimenpiteet esimerkiksi nikkelin erottamiseksi,<br />
suunnitelma ei kuulosta uskottavalta. Talvivaaran tulee esittää vedenpitävät,<br />
tutkijoiden hyväksymät ja tarkkailijoiden tarkastamat suunnitelmat<br />
veden neutralisoimiseksi, lietteen laskeuttamiseksi, ympäristönsuojelemiseksi<br />
ja veden harkituksi ja rauhalliseksi juoksutukseksi niin, ettei luonto<br />
siitä kärsi, ennen kuin lupaa tulee antaa. Talvivaara on toistuvasti rikkonut<br />
annettuja ympäristölupia, joten uusien lupien antamisen suhteen on oltava<br />
erittäin tiukka.<br />
Talvivaaran esittämät kalkkineutraloinnin saavuttamat kemikaalien ja raskasmetallien<br />
kuormitusmäärät ja keskimääräiset pitoisuudet eivät tunnu<br />
uskottavilta. Uskottavuutta syö esimerkiksi se, että esimerkiksi maaliskuussa<br />
Salmisen järvestä löytyi suuria pitoisuuksia uraania. Kolmenseitsemän<br />
metrin syvyydessä oli uraania 500–600 mikrogrammaa litrassa.<br />
Suositeltava uraanipitoisuus ei saisi nousta yli 100 mikrogrammaa litrassa.<br />
Vaikka kalkkineutralointi onnistuisi, luonnon vesistöön päätyy kuitenkin<br />
kemikaaleja ja raskasmetalleja. Esimerkiksi alumiini liukenee veteen ja voi<br />
aiheuttaa kalakuolemia (biokemisti, filosofian tohtori Jari Natunen, HS<br />
3.3.2013). Purkua odottavissa vesissä sulfaattipitoisuus ylittää kaivosta perustettaessa<br />
arvioidun tason. Kemikaalit ja raskasmetallit aiheuttavat kalakuolemia<br />
viiveellä (Suomen Luontolehden toimittaja Juha Kauppinen, Yle<br />
Aamu-tv 10.4.2013)<br />
Jotakin Talvivaaran hakemasta ylimääräisistä juoksutuksista kertoo sekin,<br />
että Vaasan hallinto-oikeus rajoitti niitä Vuoksen suuntaan 2.4.2013. Talvivaaraa<br />
ei voi pitää luotettavana. Se on rikkonut useaan otteeseen ympäristösuojelulakia<br />
ja ympäristölupaansa. Talvivaara on aiheuttanut luonnolle<br />
suurta haittaa. Kaivoksella on ollut useita vuotoja, pahimpina marraskuun<br />
2012 kipsisakka-altaan vuoto. Siitä huolimatta Talvivaaran kaivoksella oli<br />
huhtikuussakin vuoto. Talvivaaran piittaamattomasta toiminnasta ovat<br />
huomauttaneet useat ministerit, mm. ympäristöministeri Ville Niinistö, kehitysministeri<br />
Heidi Hautala ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori. Talvivaaran<br />
toimista on menossa myös poliisitutkinta. Viimeksi 8.4.2013 Talvivaaran<br />
suurimman omistajan Solidiumin toimitusjohtaja Kari Järvinen patisti Talvivaaraa<br />
toimimaan ympäristöluvan mukaisesti (Yle 8.4.2013). Talvivaaran<br />
piittaamattomasta toiminnasta kertoo sekin, että huhtikuisen 2013 vuodon<br />
uutisissa (8.4.2013) Talvivaaran johtaja Pekka Perä sanoi vuodon olleen<br />
odotettavissa. Tällaiset lausunnot kertovat siitä, että Talvivaaran johtaminen<br />
ja toiminta eivät voi olla kunnossa. Eikö kaivoksen tulisi toimia niin,<br />
ettei odotettaisi uusia vuotoja?<br />
Ennen kuin Talvivaaralle annetaan minkäänlaisia uusia lupia ylimääräisiin<br />
juoksutuksiin, vaadimme, että se siirtää kipsisakka-altaaseen ja muihin varastoidut<br />
vedet uusiin rakennettuihin väliaikaisiin altaisiin, korjaa kipsisakka-altaan<br />
pohjan tai rakentaa kokonaan uuden kipsisakka-altaan ja tutkii<br />
toimintansa kunnolla, ettei uusia vuotoja pääse syntymään.
Yksilöidyt vaatimukset<br />
107<br />
Jormasjoelta Nuasjärven lahdelle johdettujen kaivoksen vesien kiintoaine<br />
sedimentoituu jokisuulle ja liettää pohjaa sekä rantoja. Virtaus tuo mukana<br />
humuspitoista ainesta, kantoja ja puunrunkoja. Virtaus aiheuttaa eroosiota.<br />
Maan kanahka, töhkä ja kemikaalipäästöt haittaavat vesialueen virkistyskäyttöä.<br />
Pohjassa oleva liete haittaa muun muassa uimista. Töhnä likaa<br />
kalastusvälineitä. Uhkana on myös rehevöityminen, joka kaventaa kalakantoja<br />
yksipuolisemmiksi, lisää myrkyllisiä leviä ja vaikeuttaa virkistyskäyttöä.<br />
Seurauksena on, että kalasaaliit pitää hakea kauempaa. Talvivaaran<br />
aiheuttamat ympäristötuhot ja -haitat laskevat kiinteistömme arvoa huomattavasti<br />
ja vaikeuttavat mahdollista myyntiä. Mahdolliset raskaskemikaalit<br />
voivat estää kalojen syömisen ja veden käyttämisen mm. sauna- ja pesuvetenä.<br />
Vaadimme, että aluetta on säännöllisesti ruopattava, kunnostettava ja<br />
puhdistettava. Pohjan liettymistä ja raskasmetallien kertymistä on seurattava.<br />
Alueelle on saatava tarkkailupiste.<br />
Vaadimme korvausta kalastusmatkojen pidentymisestä 500 euroa vuodessa<br />
ja ympäristön pilaantumisesta aiheutuvat virkistyskäytön haitasta 500<br />
euroa vuodessa. Vaadimme, että nämä korvausasiat käsitellään tässä lupayhteydessä.<br />
Varaamme oikeuden hakea korvauksia marraskuussa 2012 Talvivaaran<br />
kaivokselta Oulujoen vesistöön vuotaneiden jätevesien mahdollisista haitoista.<br />
Marraskuussa Oulujoen vesistöön vuoti kaivokselta pahimmillaan<br />
1000 kuutiota vettä tunnissa. Varaamme myös oikeuden hakea korvauksia<br />
nyt jo menossa olevista ylimääräisistä juoksutuksista, jos ne aiheuttavat<br />
haittaa mökkimme ympäristölle. Lisäksi varaamme oikeuden hakea<br />
korvauksia siitä, jos Talvivaara saisi luvan suurien määrien juoksutukseen<br />
ja jos(/kun) ne aiheuttavat haittaa. Talvivaara hakee nyt vuosittaiseksi<br />
juoksutukseksi ainakin väliaikaisesti sellaista määrää, että se vastaa vähintään<br />
pienen järven verran vettä. Sellainen määrä ei voi olla jättämättä jälkiä<br />
luontoon. Jopa asiantuntijat sanovat, että sellaisen toiminnan vaikutuksia<br />
on vaikea arvioida vuosien päähän (Luontolehden toimittaja Juha<br />
Kauppinen, Yle Aamu-tv, 10.4.2013). Siksi varaamme oikeuden hakea<br />
korvauksia myöhemmin mahdollisista haitoista.<br />
Osaako pieni ihminen vaatia ennakkoon eriteltyjä korvauksia siitä, mitä<br />
haittoja kaivos tuo tullessansa ja mitä päästöjä päästää veteen? Pieni ihminen<br />
kuvittelee, että kaivos toimii moitteettomasti, ja luottaa siihen, että<br />
viranomaiset hoitavat tarkkailun ja eivätkä hyväksyisi sitä, kun kaivos ei<br />
toimi moitteettomasti.<br />
Pelkäämme, että Talvivaaralle annetaan juoksutukseen lupa poliittisista ja<br />
taloudellisista syistä. Kaivosyhtiö yrittää välttää konkurssin ylimääräisellä<br />
osakeannilla. Antia takaavien viiden pankin ehtona on, että yhtiön Kainuun<br />
ELY-keskukselta saama poikkeuslupa ylimääräisten vesien juoksuttamiseen<br />
on lainvoimainen. Paine Talvivaaran konkurssista ei saa missään tapauksessa<br />
vaikuttaa Talvivaaran hakukäsittelyyn. Lisäksi huomautamme,<br />
että Talvivaaran aiheuttamien aiempien ympäristöongelmien suhteen hakijan<br />
esittämä 50 000 euron vakuus on kohtuuttoman pieni.<br />
Huomautamme, että yksi kuukausi on lyhyt aika tavallisella ihmisellä perehtyä<br />
Talvivaaran hakemukseen ja tehdä siitä vastine. Toisekseen Talvivaaran<br />
hakemus on monimutkainen: kemikaalit ilmoitetaan lyhenteillä ja<br />
taulukot ja jatkuvat eri sivuilla. Koska Talvivaaraa on jo aiemmin epäilty
108<br />
pimittävän tietoa ja hakeneen lupia puutteellisilla tiedoilla, vaadimme, että<br />
Talvivaaran tulee jatkossa esittää hakemuksensa niin, että kemikaalit on<br />
esitetty selkeästi, taulukot ovat luettavia ja luotettavia.<br />
62. XX ja XX, Jaakkola 765-402-81-25<br />
Mielestämme 1,3 Mm 3 vuosittaisen vesipäästökiintiön muuttamiseen tai väliaikaiseen<br />
poistamiseen ei pidä suostua tässä vaiheessa.<br />
Nykyinen vesitaseen epätasapaino johtuu täysin Talvivaara-yhtiön omista<br />
toimista. Vaasan hallinto-oikeus ja Korkein hallinto-oikeus velvoittivat aiemmin<br />
vuosina 2007 ja 2008 (lupa 60 §) asian hoitamiseen luvan päivitykseen<br />
mennessä.<br />
Asiat pitää hoitaa riittävän tehokkaalla puhdistusteholtaan ja kapasiteetiltaan<br />
olevalla vedenpuhdistamolla ja suljetulla kierrolla. Nykyään jo ylikuormitetut<br />
vesistöt eivät kestä lisäsaastekuormaa normaalien kuormien ja<br />
vuotojen(kipsisakka) lisäksi.<br />
Ensin on saatava vesitase tasapainoon. On lopetettava puhtaiden lisävesien<br />
pumppaus vesistöistä. Nyt olevat vedet on säilytettävä kaivosalueella<br />
turvallisesti esim. louhoksessa siihen saakka, kunnes saadaan valmiiksi<br />
oikea puhdistamo, joka täyttää nykyajan normit ja vaatimukset (Pohjois-Suomen<br />
aluehallintoviraston on vaadittava). Tämän jälkeen päästövesien<br />
kuutiorajoja voidaan muuttaa.<br />
Puhdistamo- ja muille puhdistuslietteille pitää määrätä nykyajan normiston<br />
täyttävä loppusijoituspaikka ja tapa nyt eikä myöhemmin.<br />
Tällä hetkellä oleva jako(50 %/50 %) vesistöjen kuormituksen suhteen on<br />
säilytettävä.<br />
Varaamme mahdollisuuden puhtaaseen luontoon perustuvalle matkailu- ja<br />
muille elinkeinoille tulevien haittojen ja kiinteistöjen arvojen alenemiselle<br />
kohdistuvien korvausten käsittelylle myöhemmin, sitten kun tiedämme, millaiset<br />
lupaehdot tulevat olemaan.<br />
63. XX:n ja XX:n kuolinpesän osakkaat / XX, XX, XX ja XX ja XX, Neuvola 765-402-22-<br />
33, Virtala 765-402-28-3<br />
Kaivostoimintaa Sotkamon Talvivaarassa harjoittava yhtiö velvoitettiin toiminnan<br />
ympäristöluvassa vuodelta 2007 laatimaan teknistaloudellinen<br />
suunnitelma laitosmaisesta vesien puhdistamosta kolmen vuoden kuluessa<br />
kaivostoiminnan alkamisesta laskien. Määräaika kului umpeen kaksi vuotta<br />
sitten vuonna 2011. Käsittääksemme kalkkisaostus ja käänteisosmoosin<br />
avulla toteutettava kaivosvesien sisäinen kierrätys ei vastaa ympäristö- ja<br />
vesitalousluvan mukaista vaatimusta.<br />
Käytössä olevien luontoon laskettavien vesien puhdistamisessa Talvivaarassa<br />
käytössä olevilla menetelmillä suurin ongelma on sulfaattiyhdisteiden<br />
ja natriumin suuri määrä purkuvesissä sekä nikkelin, sinkin, alumiinin ja<br />
eräiden muiden metallien kertyminen päästövesien mukana alapuolisiin<br />
vesistöihin.<br />
Hakemukseen liittyvässä vesistömallinnuksessa kaivosyhtiö jätti huomiotta<br />
kaksi olennaista asiaa. Talvivaaran alapuoliset vesistöt, Oulujoen suunnassa<br />
Salminen ja Kalliojärvi ovat voimakkaan kerrostuneet kaivosyhtiön<br />
aikaisempien päästöjen tähden, eikä järvissä tapahdu luontaista kevät- ja<br />
syyskiertoa. Kolmisoppi on voimakkaasti saastumassa ja Talvivaaran kai-
109<br />
vostoiminnan vaikutukset näkyvät lisääntyvästi Jormasjärvessä ja Jormasjärven<br />
alapuolisella jokireitillä.<br />
Jormaskylä-Korholanmäki osakaskunnan teettämissä vesistötutkimuksissa<br />
25.3.2013 käy ilmi, että Talvivaaran vaikutus lisääntyvinä päästöinä näkyy<br />
jo Jormasjoen laajentumassa Pikkujormasessa lähes samanlaisina pitoisuuksina<br />
verraten Jormasjärven syvännealueisiin. Tulokset liitteenä.<br />
Talvivaaran uudet päästöt, kaivoksen normaalijuoksutus 1.3 miljoonaa<br />
kuutiota ja haetut poikkeusjuoksutukset, 3,8 miljoonaa kuutiota kalkilla<br />
neutraloitua sulfaatti- ja natriumpitoista, raskasmetalleja sisältävää jätevettä,<br />
tuo alapuolisiin vesistöihin kuormaa kuorman päälle. Jo nyt Jormasjärven<br />
ja Pikkujormasen syvännealueet ovat kyllästyneet luonnontilaan nähden<br />
10-kertaisella sulfaattikuormalla ja mittauksissa todetut nikkeliarvot lähestyvät,<br />
osin ylittävätkin, hyvän veden laatuluokitusrajan 21 µg/litra.<br />
Näin kuormittuneisiin vesistöihin ei voida laskea yli kahta miljoonaa kuutiota<br />
vesistöjä lisää kuormittavaa jätevettä. Näin toimien jo tulevana kesänä<br />
Jormasjärven ja Pikkujormasen veden laatuluokitusta jouduttaisiin laskemaan.<br />
Saasteet valuvat myös alaspäin Nuasjärveen, jonka länsipäässä sijaitsee<br />
Kajaanin kaupunki.<br />
Talvivaaran käyttämässä vesistömallinnuksessa ei ole otettu huomioon<br />
järvissä jo olevaa saastekuormaa ja mallinnus perustuu virheelliseen päätelmään,<br />
että edellä lueteltujen päästöjen jälkeen ei tulisi enää uusia päästöjä<br />
mallinnuksen kohteena olevin vesistöihin.<br />
Alkuperäisen ympäristölupahakemuksessa esitetyt tiedot ovat virheellisiä<br />
ja mm. uraanin esiintyminen malmissa on vastoin yhtiöllä jo tuolloin ollutta<br />
tietoa salattu. Uraanin ja sen puoliintumistuotteiden jäämille ei alkuperäisessä<br />
ympäristöluvassa siten asetettu mitään päästörajoja. Kun lupaehtoja<br />
nyt tarkistetaan, ei uraanin talteenottolaitoksen päästöjä ole lainkaan käsitelty<br />
eikä lupaehtojen tarkistusta niiltä osin tehty. Näin ollen uraanin talteenottolaitos<br />
saisi nyt täysin rajoittamattoman ympäristö – ja vesitalousluvan,<br />
jossa radioaktiivisille päästöille ei aseteta lainkaan päästöarvoja.<br />
Olemme vaatineet YSL 35 § nojalla kiinteästi toisiinsa liittyvien luvanvaraista<br />
toimintaa koskevien ja toisiinsa vaikuttavien asioiden käsittelyä samassa<br />
hakemuksessa ja uuden YVA:n teettämistä, josta hankkeiden yhteisvaikutus<br />
sekä uraanin talteenottolaitoksen päästöt uraani ja sen puoliintumistuotteet<br />
mukaan lukien käsiteltäisiin. Lupaviranomainen onkin lykännyt<br />
uraanin talteenottolaitoksen ympäristölupakäsittelyä ja edellyttänyt hakemusten<br />
yhdistämistä. Toiminnan ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan<br />
kattavaa selvitystä ei kuitenkaan ole vielä tehty eikä sitä ole tämänkään<br />
hakemuksen liitteenä. Tästä huolimatta valtioneuvosto on maaliskuussa<br />
2012 päättänyt antaa Talvivaara Sotkamo Oy:n hakemuksesta sille luvan<br />
ydinenergialain 21 §:ssä tarkoitettuun kaivos- ja rikastustoimintaan. Olemme<br />
valittaneet VN:n tekemästä ydinenergialain ja asetuksen vastaiseksi<br />
katsomastamme päätöksestä KH:een. Asian käsittely on kesken, liitteenä<br />
Suomen Luonnonsuojeluliiton valitus, johon olemme yhtyneet.<br />
Juuri nyt 7.4.2013 paljastunut jo neljäs kipsisakka-altaan vuoto viimeistäänkin<br />
osoittaa, kuinka täysin kykenemätön yhtiö on hallitsemaan kaivoksessa<br />
sovellettavaa ns. bioliotusprosessiaan. Yhtiön välinpitämätön suhtautuminen<br />
ilmenneiden virheiden korjaamisen kiireellisyyteen ja syntyneiden<br />
haittojen torjuntaan osoittaa, kuinka ylimielisesti se suhtautuu ympäristön<br />
ja vesien suojeluun. Koska sitä ei voida pitää vastuullisena toimijana, ei<br />
sen toimintaa pidä enää sallia, saati laajentaa.
110<br />
Nykyinen vesitaseen epätasapaino johtuu täysin Talvivaara-yhtiön omista<br />
toimista ja toistuvista ympäristön ja vesiensuojelun laiminlyönneistä. Nykytila<br />
on seurausta mm.<br />
- ylimalkaisesta ja täysin alimitoitetusta arviosta koskien alkuperäisen nikkelikaivoksen<br />
YVA-selonteossa esitettyä laskelmaa puhtaan veden tarpeesta<br />
ja kyllääntyneen prosessiveden poistumasta nykyisellä, saati tavoitteellisella<br />
kapasiteetilla harjoitettavassa kaivostoiminnassa,<br />
- siitä, että yhtiö ei ole pyrkinytkään huolehtimaan vesitaseestaan järjestämällä<br />
kaivosalueelle alusta pitäen suljettua vesikiertoa, eikä rakentanut riittävän<br />
suurta ja asianmukaista vedenpuhdistamoa,<br />
- täysin riittämättömästä varautumisesta jättämällä rakentamatta tarpeellisen<br />
määrän asianmukaisia ja kapasiteetiltaan riittävän suuria varoaltaita<br />
toiminnan nykyiseen ja ennakoitavissa olevaan riskitasoon ja poikkeaviin<br />
vesiolosuhteisiin nähden sekä<br />
- ns. jälkikäsittely-yksiköiden, jotka ovat pelkästään maavaraisia, alkujaan<br />
luonnontilaisia soita, toimimattomuudesta, mikä johtuu niiden kapasiteetin<br />
pienuudesta ja siten pakostakin, haitallisen sakan laskeutumista ajatellen,<br />
aivan liian nopeasta jäteveden läpijuoksutuksesta.<br />
Edellä luetun perusteella vaadimme että:<br />
1. Talvivaaran kaivosyhtiön toiminta tulee välittömästi keskeyttää ja sille<br />
sen antamiin virheellisiin, puutteellisiin sekä osin valheellisiin tietoihin perustuva<br />
kaivostoimilupa ja ympäristö- ja vesitalouslupa peruuttaa.<br />
2. Mikäli alueella edelleen halutaan harjoittaa kaivostoimintaa, tulee kaivoslupaprosessi<br />
aloittaa alusta ja käsitellä sitä uutena hakemuksena.<br />
3. Uraanin talteenottolaitoksen ympäristölupahakemus tulee hylätä, koska<br />
Valtioneuvoston 1.3.2012 tekemä päätös ei ole lainvoimainen ja mielestämme<br />
toimijan edesottamukset huomioon ottaen lainvastainen. Hakijaa ei<br />
voida pitää ydinenergialain 21 §:n edellyttämänä vastuullisena, asiantuntevana<br />
ja taloudellisesti kannattavana ja vakavaraisena toimijana. Asian tullessa<br />
vireille, sitä pitää tarkastella uraanikaivoslupahakemuksena ja käsitellä<br />
sitä aivan uutena hankkeena ja ratkaista nykyisin voimassaolevan uuden<br />
kaivoslain mukaisesti.<br />
4. Ennen kuin kaivostoiminta voidaan uudelleen käynnistää, tulee yhtiön<br />
puhdistaa kaikki tähän mennessä pilaamansa vesistöt ja maa-alueet myös<br />
kaivosalueen ulkopuolella.<br />
Mikäli kaivosyhtiön toimintaa ei välittömästi keskeytetä, vaadimme, että<br />
5. Talvivaaran kaivosyhtiön tulee viipymättä käynnistää sellaisen vesienpuhdistuslaitoksen<br />
suunnittelu- ja rakennustyöt, jonka prosessit mahdollistavat<br />
Talvivaaran kaivoksen ja metallitehtaan päästövesien sulfaatti- ja natriumpitoisuuksien<br />
asettuvan Talvivaaran kaivosyhtiön oman arvion tasolle<br />
(ympäristö- ja vesitalouslupa vuodelta 2007) ja päästövesien sisältämien<br />
metallipitoisuuksien, etenkin nikkelin ja sinkin kokonaismäärien, asettuvan<br />
ympäristölle kestävälle tasolle. Suurin perustelu tähän on Talvivaaran alapuolisten<br />
vesistöjen voimakas kuormittuminen kaivostoiminnan aiemmista<br />
päästöistä. Jormasjärven ja Jormasjoen veden laadun heikentyminen koskettaa<br />
suurta joukkoa ihmisiä, vaikeuttaa vedenottoa maanviljelystä varten<br />
ja rajoittaa vesien virkistyskäyttöä.
111<br />
6. Ennen puhdistamon valmistumista ja käyttöönottoa kaikki kaivosalueella<br />
olevat ylimääräiset prosessi- ym. vedet on säilöttävä. Metallitehtaan käynnissä<br />
pitämiseksi nykyinen Oulujoen suuntaan johdettava päästövesikiintiö<br />
600 000–700 000 kuutiota vuodessa, purkunopeudeltaan korkeintaan 7 %<br />
Kalliojoen (luonnonmukaisesta) virtaamasta, voidaan pitää voimassa.<br />
7. Talvivaaran kaivosyhtiö on ilmoittanut mahdollisesti yltävänsä lähes suljettuun<br />
vesien kiertoon kaivoksella käänteisosmoosiin perustuvan vesien<br />
puhdistamisen avulla. Juuri tässä historiallisessa tilanteessa on pidettävä<br />
voimassa Talvivaaralle ympäristöluvassa määrätty 1,3 miljoonan kuution<br />
jätevesikiintiö vuodessa. Ylimääräiset vedet on puhdistettava myös suoloista.<br />
Sama vaatimus koskee myös vuotuista luontoon laskettavaa vesimäärää.<br />
Puhdistuslaitoksen valmistuttua voidaan arvioida uudelleen luontoon<br />
laskettavan jäteveden määrää. Toiminnanharjoittajan ehdottamalla<br />
tavalla toimien pidämme todennäköisenä, että Jormasjärven veden laatuluokitusta<br />
joudutaan laskemaan jo tulevana kesänä.<br />
8. Ympäristösuojelulain velvoitteiden mukaisesti Talvivaaran kaivosyhtiö on<br />
velvoitettava laatimaan suunnitelma pilaantuneiden vesialueiden kunnostamisesta<br />
(Haukilampi, Salminen, Salmisenpuro, Kalliojärvi, Kalliojoki,<br />
Kolmisoppi, Tammalammen käsittely-yksikkö, eteläinen Kuusilampi ja Härkäpuron<br />
reitti) ja metallisakkojen turvallisesta poistamisesta ja mahdollisesti<br />
saastuneiden maa-alueiden riittävästä puhdistamisesta. Suunnitelman<br />
toteuttamiselle on viranomaisten määriteltävä realistinen aikataulu.<br />
9. Yhtiö on määrättävä asettamaan sellaiset vakuudet, joilla sekä kaivosalue<br />
että kaivoksen vaikutuspiiri tarvittaessa voidaan saattaa luonnontilaan<br />
kaikista yhtiön välittömästi tai välillisesti aiheuttamista ympäristöhaitoista.<br />
Ennen suunnitelman toteuttamista on yhtiön huolehdittava raskaasti saastuneiden<br />
vesialueiden turvallisesta säilömisestä. Viittaamme mm. säteilyturvakeskuksen<br />
lausumaan Salmisen vesistä. STUK:n mukaan vedessä on<br />
niin paljon uraania, että sitä ei saa joutua järvestä pois.<br />
Edellä ole vasta käy ilmi, että hakija ei ole esittänyt mitään hyväksyttävää<br />
syytä, jonka perusteella kaivokselle myönnetyn ympäristöluvan ehtoja tarkistettaessa<br />
1,3 Mm 3 vuosittaisen vesipäästökiintiön muuttamiseen tai väliaikaiseen<br />
poistamiseen olisi perusteita.<br />
Koska kaivosyhtiö ei piittaa sopimuksista muiden elinkeinonharjoittajien ja<br />
asukkaiden kanssa, ympäristönormeista eikä Suomen ympäristönsuojelulainsäädännöstä,<br />
ei sitä voida pitää siinä määrin vastuullisena, että kaivostoimintaa<br />
voitaisiin jatkaa. Ympäristön suojelu- ja riskien hallintamielessä<br />
Talvivaaran kaivosyhtiön on osoittautunut täysin vastuuttomaksi ja epäluotettavaksi<br />
toimijatahoksi, ettei sen missään tapauksessa voida antaa<br />
laajentaa toimintaansa radioaktiivisten aineiden louhintaan, varastointiin ja<br />
hallussa pitämiseen.<br />
10. Näin ollen Talvivaaran kaivosyhtiön hakemus ympäristölupaehtojen<br />
tarkistuksesta tasolle, jolla kaivosyhtiö nykyisen ympäristölupansa vastaisesti,<br />
mutta ELY–keskuksen antaman poikkeusluvan nojalla kuormittaa<br />
alapuolista vesistöä ja ympäristöä, on hylättävä.<br />
11. Samoin on uraanin talteenottolaitoksena esitettävän, mutta tosiasiassa<br />
uraanikaivokseksi katsottavan laitoksen ympäristölupa ja lupa toiminnan<br />
käynnistämiseen ja toteuttamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta<br />
hylättävä.
112<br />
Vaasan hallinto-oikeus ja Korkein hallinto-oikeus velvoittivat aiemmin vuosina<br />
2007 ja 2008 (lupa 60 §) asian hoitamiseen luvan päivitykseen, vuoteen<br />
2011 mennessä. Koska vieläkään yhtiö ei kykene esittämään, miten<br />
se aikoo ensitilassa järjestää suljetun vesikierron, tulee kaivoksen toiminta<br />
keskeyttää ja keskittyä pahenevien ympäristötuhojen torjuntaan ja jo syntyneiden<br />
vaurioiden korjaamiseen.<br />
64. XX, Hautakangas 765-402-22-34 sekä XX ja XX, XX, XX ja XX, XX ja XX, XX ja XX,<br />
XX ja XX, XX, XX, XX, XX, XX Ja XX, XX ja XX, XX, XX ja XX, XX, XX ja XX, XX ja XX,<br />
XX sekä XX kirjelmästä tarkemmin ilmenevien kiinteistöjen omistajina<br />
Kaivostoimintaa Sotkamon Talvivaarassa harjoittava yhtiö velvoitettiin toiminnan<br />
ympäristöluvassa vuodelta 2007 laatimaan teknistaloudellinen<br />
suunnitelma laitosmaisesta vesien puhdistamosta kolmen vuoden kuluessa<br />
kaivostoiminnan alkamisesta laskien. Määräaika kului umpeen kaksi vuotta<br />
sitten vuonna 2011. Käsityksemme mukaan kalkkisaostus ja käänteisosmoosin<br />
avulla toteutettava kaivosvesien sisäinen kierrätys ei vastaa ympäristö-<br />
ja vesitalousluvan mukaista vaatimusta.<br />
Käytössä olevien luontoon laskettavien vesien puhdistamisessa Talvivaarassa<br />
käytössä olevilla menetelmillä suurin ongelma on sulfaattiyhdisteiden<br />
ja natriumin suuri määrä purkuvesissä sekä nikkelin, sinkin, alumiinin ja<br />
eräiden muiden metallien kertyminen päästövesien mukana alapuolisiin<br />
vesistöihin.<br />
Hakemukseen liittyvässä vesistömallinnuksessa kaivosyhtiö jätti huomiotta<br />
kaksi olennaista asiaa. Talvivaaran alapuoliset vesistöt, Oulujoen suunnassa<br />
Salminen ja Kalliojärvi ovat voimakkaan kerrostuneet kaivosyhtiön<br />
aikaisempien päästöjen tähden, eikä järvissä tapahdu luontaista kevät- ja<br />
syyskiertoa. Kolmisoppi on voimakkaasti saastumassa ja Talvivaaran kaivostoiminnan<br />
vaikutukset näkyvät lisääntyvästi Jormasjärvessä ja Jormasjärven<br />
alapuolisella jokireitillä.<br />
Jormaskylä-Korholanmäki osakaskunnan teettämissä vesistötutkimuksissa<br />
25.3.2013 käy ilmi, että Talvivaaran vaikutus lisääntyvinä päästöinä näkyy<br />
jo Jormasjoen laajentumassa Pikkujormasessa lähes samanlaisina pitoisuuksina<br />
verraten Jormasjärven syvännealueisiin. Tulokset liitteenä.<br />
Talvivaaran uudet päästöt, kaivoksen normaalijuoksutus 1,3 miljoonaa<br />
kuutiota ja haetut poikkeusjuoksutukset, 3,8 miljoonaa kuutiota kalkilla<br />
neutraloitua sulfaatti- ja natriumpitoista, raskasmetalleja sisältävää jätevettä,<br />
tuo alapuolisiin vesistöihin kuormaa kuorman päälle. Jo nyt Jormasjärven<br />
ja Pikkujormasen syvännealueet ovat kyllästyneet luonnontilaan nähden<br />
10-kertaisella sulfaattikuormalla ja mittauksissa todetut nikkeliarvot lähestyvät,<br />
osin ylittävätkin, hyvän veden laatuluokitusrajan 21 µg/litra.<br />
Näin kuormittuneisiin vesistöihin ei voida laskea yli kahta miljoonaa kuutiota<br />
vesistöjä lisää kuormittavaa jätevettä. Näin toimien jo tulevana kesänä<br />
Jormasjärven ja Pikkujormasen veden laatuluokitusta jouduttaisiin laskemaan.<br />
Saasteet valuvat myös alaspäin Nuasjärveen.<br />
Talvivaaran käyttämässä vesistömallinnuksessa ei ole otettu huomioon<br />
järvissä jo olevaa saastekuormaa ja mallinnus perustuu virheelliseen päätelmään,<br />
että edellä lueteltujen päästöjen jälkeen ei tulisi enää uusia päästöjä<br />
mallinnuksen kohteena olevin vesistöihin.<br />
Edellä luetun perusteella vaadimme:
113<br />
1. Talvivaaran kaivosyhtiön tulee viipymättä käynnistää sellaisen vesienpuhdistuslaitoksen<br />
suunnittelu- ja rakennustyöt, jonka prosessit mahdollistavat<br />
Talvivaaran kaivoksen ja metallitehtaan päästövesien sulfaatti- ja natriumpitoisuuksien<br />
asettuvan Talvivaaran kaivosyhtiön oman arvion tasolle<br />
(ympäristö- ja vesitalouslupa vuodelta 2007) ja päästövesien sisältämien<br />
metallipitoisuuksien, etenkin nikkelin ja sinkin kokonaismäärien, asettuvan<br />
ympäristölle kestävälle tasolle. Suurin perustelu tähän on Talvivaaran alapuolisten<br />
vesistöjen voimakas kuormittuminen kaivostoiminnan aiemmista<br />
päästöistä. Jormasjärven ja Jormasjoen veden laadun heikentyminen koskettaa<br />
suurta joukkoa ihmisiä, vaikeuttaa vedenottoa maanviljelystä varten<br />
ja rajoittaa vesien virkistyskäyttöä.<br />
Ennen puhdistamon valmistumista ja käyttöönottoa kaikki kaivosalueella<br />
olevat ylimääräiset prosessi- ym. vedet on säilöttävä. Metallitehtaan käynnissä<br />
pitämiseksi nykyinen Oulujoen suuntaan johdettava päästövesikiintiö<br />
600 000–700 000 kuutiota vuodessa, purkunopeudeltaan korkeintaan 7 %<br />
Kalliojoen (luonnonmukaisesta) virtaamasta, voidaan pitää voimassa.<br />
2. Talvivaaran kaivosyhtiö on ilmoittanut mahdollisesti yltävänsä lähes suljettuun<br />
vesien kiertoon kaivoksella käänteisosmoosiin perustuvan vesien<br />
puhdistamisen avulla. Juuri tässä historiallisessa tilanteessa on pidettävä<br />
voimassa Talvivaaralle ympäristöluvassa määrätty 1,3 miljoonan kuution<br />
jätevesikiintiö vuodessa. Ylimääräiset vedet on puhdistettava myös suoloista.<br />
Sama vaatimus koskee myös vuotuista luontoon laskettavaa vesimäärää.<br />
Puhdistuslaitoksen valmistuttua voidaan arvioida uudelleen luontoon<br />
laskettavan jäteveden määrää. Toiminnanharjoittajan ehdottamalla<br />
tavalla toimien pidämme todennäköisenä, että Jormasjärven veden laatuluokitusta<br />
joudutaan laskemaan jo tulevana kesänä.<br />
3. Ympäristösuojelulain velvoitteiden mukaisesti Talvivaaran kaivosyhtiö on<br />
velvoitettava laatimaan suunnitelma pilaantuneiden vesialueiden kunnostamisesta<br />
(Haukilampi, Salminen, Salmisenpuro, Kalliojärvi, Kalliojoki,<br />
Kolmisoppi, Tammalammen käsittely-yksikkö, eteläinen Kuusilampi ja Härkäpuron<br />
reitti) ja metallisakkojen turvallisesta poistamisesta ja mahdollisesti<br />
saastuneiden maa-alueiden riittävästä puhdistamisesta. Suunnitelman<br />
toteuttamiselle on viranomaisten määriteltävä realistinen aikataulu.<br />
Ennen suunnitelman toteuttamista on yhtiön huolehdittava raskaasti saastuneiden<br />
vesialueiden turvallisesta säilömisestä. Viittaamme mm. säteilyturvakeskuksen<br />
lausumaan Salmisen vesistä. STUK:n mukaan vedessä on<br />
niin paljon uraania, että sitä ei saa joutua järvestä pois.<br />
4. Maa- ja metsätalouskäytössä olevan maan osalta on seurattava pölyn,<br />
sadeveden ja ilmavirtojen mukana kulkeutuvien hiukkasten metalli-<br />
/uraanipitoisuuksia. Esimerkiksi kotieläinten rehuun voi pellolta joutua sadon<br />
mukana ainesosia, jotka siirtyvät maitoon tai lihaan. Sama voi toteutua<br />
eläinten laidunnuksen tai juomaveden kautta. Puutarhatiloilla ongelma syntyy<br />
kasteluveden saamisessa.<br />
Yhtiölle on määriteltävä korvausperusteet tilanteisiin, jossa sen toiminnan<br />
seurauksena maankäyttöön tulee rajoitteita esimerkiksi edellä mainitun rehusaastunnan<br />
vuoksi. Tällöin eläimiä ei voida laiduntaa (rantalaitumet, perinnebiotooppialueet<br />
tai metsälaitumet), niille ei voi korjata alueelta rehua<br />
eikä kyseistä aluetta voi hyödyntää millään tavalla. Toisaalta tiloilla on<br />
eläimille ”ulkoiluttamispakko”, joten välttääkseen tukimenetyksiä, tilan on<br />
pakko laiduntaa eläimiä jossakin. Tästä kokonaisuudesta seuraa selkeä<br />
maan arvon aleneminen, josta on myös määriteltävä korvausperusteet.
65. XX, 765-402-62-1<br />
114<br />
Yhtiön korvattavaksi kuuluu mielestämme myös alueen kotieläin-, puutarha-,<br />
kasvinviljely- ja metsätiloilta otettavien näytteiden analysointi. Nyt siitä<br />
vastaavat suoraan tai välillisesti yrittäjät jalostusyritysten kanssa.<br />
Emme puolla sellaisten Talvivaaran esittämien vesienhallintaan liittyvien<br />
toimien käynnistämistä ja toteuttamista, jotka ovat nykyisen kaivokselle<br />
myönnetyn ympäristöluvan vastaisia mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.<br />
Vaatimukseen yhtyvät Sotkamon Luonto ry ja Maataloustuottajain Pohjois-<br />
Suomen liitto MTK-Pohjois-Suomi ry.<br />
Kirjelmän liitteenä on vesitutkimuksen ja velvoitetarkkailun tuloksia.<br />
Esitän ettei hakijalle myönnetä ympäristönsuojelulain (YSL) 101 §:n nojalla<br />
päätöksen täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta, koska asiasta<br />
on valitus Vaasan hallinto-oikeuteen. Että lupamääräyksen (9) vuosittainen<br />
vesipäästökiintiö (enintään 1,3 Mm 3 ) puolitetaan. Vesipäästökiintiöistä ei<br />
tule luopua ennen kuin tavallista parempi kaivos- ja jätevesipuhdistamo on<br />
toiminnassa.<br />
Vaadin, että ellei tavallista parempaa kaivos- ja jätevedenpuhdistamoa rakenneta,<br />
kaivos suljetaan välittömästi. Kaivos on avattu ilman erittäin huolellista<br />
suunnittelua ja rakentamisen aikaista valvontaa. Valvonta myöhemmin<br />
täysin riittämätön.<br />
30.11.2012 lehtitiedon mukaan sikäli, kuin siihen on luottamista Talvivaaran<br />
lähistön vesiä, kaloja ei saisi käyttää. Kuka on aidannut kaivoksen lähellä<br />
kalat, vedet, että siellä pysyvät? Radioaktiiviset kalat, vedet ovat laajalla<br />
alueella. Eivät ainoastaan radioaktiivisia, turha on asiasta luetella<br />
enempää, laboratoriotuloksia voidaan väärentää.<br />
Kaivoksesta louhittava malmi sisältää niin vähän tarpeellisia aineita hukkakiveen<br />
verrattuna. Vaikka tarpeellisia aineita löytyisikin kaivoksesta, niin sivukiven<br />
osuus on niin suuri ja laajalla alueella, että malmin osuus on pieni.<br />
Sitähän joudutaan ajamaan niin laajalta alueelta, että kaivos tuskin tulee<br />
taloudellisesti kannattamaan. Noh’ tässä tuli syötettyä tiikeriä takapuolen<br />
kautta vaan eihän tuo ainakaan vielä purrut. Pitäneekö vielä lisää tarjota<br />
heiniä? Aiemmin ilmoittamaani korjaus: kaivoksessa käytetty ns. bioliuotusmenetelmä<br />
ei ole ensimmäinen maailmassa, mutta totisesti saattaa viimeiseksi<br />
jäädä?<br />
66. XX, Pernumäki 765-402-18-6<br />
En hyväksy kaivosalueelta minkäänlaisia vedenjuoksutuksia edes ”hätätilanteessa”,<br />
siellähän pukkaa olemaan hätä aina. En hyväksy juoksutuksia<br />
pohjoisen enkä etelän vesistöihin.<br />
Kaivosalueella pitää olla suljettu vedenkierto ja niinä vuosina, jolloin siellä<br />
uhkaa vesipula, on syytä tutkia myös ne haihtuvat vedet, mitä se sisältää,<br />
myös nanohiukkaset! Minne tämä haihtuva cocktail sataa maahan.<br />
Maailmassa ei ole enää mitään muuta niin arvokasta kuin puhdas vesi ja<br />
puhdas maaperä, ei edes Perän nikkeli ja uraani pysty kilpailemaan tulevaisuudessa<br />
niistä!
KORHOLANMÄKI<br />
67. XX, Soikonlahti 765-403-5-67<br />
Kirjelmä on pääosin samansisältöinen kuin Huttulan osakaskunnalla.<br />
68. XX:n kuolinpesän osakkaat / XX, Vanhatalo 762-403-1-87<br />
LAANKYLÄ<br />
69. XX, 765-404-9-19<br />
115<br />
Kirjelmä on pääosin samansisältöinen kuin Huttulan sekä Sälevä- ja Pohjoismäen,<br />
Kaarakkala- ja (Hernejärven) ja Paloisten osakaskunnilla.<br />
Lisäksi on ilmoitettu, että osa kesäasunnon käyttövedestä on otettu järvivedestä.<br />
Mikäli Talvivaaran jätevesipäästöjen vuoksi asetetaan vedenkäyttörajoituksia<br />
tai Talvivaaran kemikaalien käyttö aiheuttaa käyttöveden terveyshaittaa,<br />
tulee Talvivaara Oy velvoittaa korvaavan käyttöveden saantiin<br />
kesäasunnollemme.<br />
Talvivaaran jätevesipäästöt on saastuttaneet Vuoksen vesistön latvavesistön,<br />
vesistöllä ei ole enää rantakaavoituksen mukaista virkistysarvoa. Talvivaara<br />
kaivosyhtiö tulee velvoittaa korvaamaan rantakiinteistöille virkistyskalastuksen<br />
menetyksen sekä mm. veden laatuluokan heikkenemisen estäessä<br />
järvivedessä uimisen.<br />
Tontilla on myös peltoa. Sen arvon alenema on kompensoitava, koska ympäristön<br />
tila on laskenut normaalista virkistyskäyttö arvosta.<br />
Jätevesien johtaminen Laakajärveen on johtanut siihen, että mökin ja tontin<br />
arvo ovat laskeneet mm. vesien hallintaan liittyvistä vaikeuksista. Viimeisimpänä<br />
ovat ylimääräiset veden juoksutukset Vuoksen vesistään.<br />
Tuntuu ihmeelliseltä, että vesisateet (runsaatkin) tulee yllätyksenä Suomessa.<br />
Nythän puhutaan todella suurista vesimääristä, jotka on johdettava<br />
pikaisesti pois tehdasalueelta. Käsittääkseni tällaiset asiat tulee huomioida<br />
jo riskien hallinnassa ja eivät voi tulla suurenakaan yllätyksenä.<br />
Mökillä oleminen on käynyt mahdottomaksi, koska ei ole tietoa järviveden<br />
laadusta. Mökille on tuotu tähän asti talousvesi mukana ja nyt pitäisi kuljettaa<br />
myös saunavesi mökille tulessaan. Ajatuksenahan on ollut, että järvivesi<br />
täyttää kylpyvedelle asetetut vaatimukset, näin varmasti monen mökkiläisen<br />
osalta ko. järvenkin rannalla. Tämähän vaikeuttaa mökkeilyä ja<br />
mökillä oloa, itse asiassa tekee mökkeilyn mahdottomaksi, jos se nyt muutenkaan<br />
enää tällä hetkellä vastaa alkuperäistä ajatusta mökkeilystä puhtaan<br />
järviveden rannalla.<br />
Ajatuksena oli v. 1987–1988 ko. mökkiä rakennettaessa, että rakennetaan<br />
rakennus veden rannalle, jossa normaali mökkeily on mahdollista, kalastus<br />
mukaan lukien. Yksityisen ihmisen investoinnilla on myös oma taloudellinen<br />
arvonsa, joka pitää myös huomioida, jos tulee taloudellisia menetyksiä.<br />
Korvausvaatimus ko. alueen ja mökin arvon alenemisesta jo olemassa olevan<br />
haitan ja tiedon perusteella esitetään myöhemmin kun vahinkojen laajuus<br />
voidaan todeta tarkemmin. Nyt tarkka euromääräistä vaatimusta on<br />
vaikea esittää.
116<br />
Mökkiähän on turha enää kaupitella kenellekään, kuulee vain hyviä vitsejä<br />
kalojen ja veden laadusta. Kalastus omaltakin kohdalta on jo vastemielistä,<br />
koska järviveden tilasta ja sen vaikutuksesta kalakantaan on vaikea saada<br />
oikeaa tietoa.<br />
70. XX ja XX, Junttila 765-404-9-32<br />
Kaivokselle ei tule myöntää haettua ympäristöluvan muutosta. Vesi- ja<br />
muissa päästöissä on jätevedet puhdistettava vastaamaan luonnon järvivesien<br />
normaalipitoisuuksia. Hakijan on puhdistettava saastuneet vedet<br />
kaivosalueella luonnon vesiä vastaaviksi. Puhdistetut luonnon vesiä vastaavat<br />
vedet on suunnattava Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin ottamalla<br />
huomioon erisuuruiset valuma-alueet ja virtaamat.<br />
Päätöksessä on otettava huomioon viime marraskuussa sattuneessa kipsisakka-altaan<br />
vuodossa Vuoksen latvavesistöihin päätyneet valtavat jätevesipäästöt.<br />
Lisäksi toteamme, että Talvivaaran kaivoksella sekä haetulla ympäristöluvan<br />
muutoksella on meihin yksiselitteisesti kielteinen vaikutus. Lomaasuntomme<br />
henkisesti virkistävä vaikutus ja käyttö on muuttunut jo vuosia<br />
jatkuneeksi piinaksi kaivoksen pilaaman vesistön myötä. Mökille tulo ja<br />
siellä olo ei enää suo nautinnollista erämaajärvitunnelmaa. Järviveden<br />
käyttö löyly- ja pesuvetenä on jo nyt asetettu kyseenalaiseksi.<br />
Herää myös vahva epäily, voiko järven kaloja ylipäätään enää marraskuun<br />
vuodon jälkeen syödä ollenkaan. Myös vieraat muistavat kysyä samaa asiaa,<br />
jos heille on kalaa tarjolla. Kaikki tämä lisää lomapaikkamme negatiivista<br />
imagoa!<br />
Pilaantuuko pohjavesi Talvivaaran kaivoksen vaikutuksesta?<br />
Laakajärven rantakiinteistöjen arvo alentuu edelleen kaivoksen päästöjen<br />
vuoksi.<br />
71. XX ja XX, Laitala 765-404-27-0<br />
Laakajärven rannan maakiinteistön omistajana ja virkistyskäyttäjänä esitämme<br />
samat perustelut ja vaatimukset Pohjois-Suomen aluehallintoviraston<br />
päätökseen huomioitavaksi kuin Ylä-Savon SOTE:n ympäristölautakunta<br />
on esittänyt.<br />
Talvivaaran jätevesipäästöt ovat saastuttaneet Vuoksen latvavesistön, erityisesti<br />
Kivijärven ja Laakajärven. Kiinteistöjen arvot ovat romahtaneet, eikä<br />
näillä vesistöillä ole enää rantakaavoituksen mukaista virkistysarvoa.<br />
Vaadimme että Talvivaaran kaivosyhtiö tulee velvoittaa korvaamaan kiinteistöjen<br />
arvot ja virkistyskalastuksen menetyksen sekä veden laatuluokan<br />
heikkenemisen.<br />
Jätevesien vaikutuksia alapuolisessa vesistössä on selvitetty Talvivaara<br />
Sotkamo Oy:n laatimassa vedenlaatumallinnuksessa. Mallinnus on toimitettu<br />
Kainuun ELY-keskukselle, mutta asianosaiset eivät ole päässeet lausumaan<br />
mallinnukseen.<br />
Omistamamme kiinteistön korvauksen osalta viittaamme aiemmin lähettämäämme<br />
täydennykseen korvausvaatimuksesta PSAVI/58/04.08/2011.<br />
Koska Talvivaara ei ole osoittautunut luotettavaksi toimijaksi, viimeisimpänä<br />
neljäs kipsisakka-allasvuoto, ja kun alapuolinen vesistö ei kestä lisä-
KAJAANI<br />
72. XX, 205-405-59-1<br />
117<br />
kuormitusta vastustamme luvan myöntämistä. Luvan myöntämisellä on<br />
meille yksiselitteisesti kielteinen vaikutus.<br />
Vastustan kaikkia Talvivaara Sotkamo Oy:n (Talvivaara) esittämiä sellaisia<br />
muutoksia, joilla Vuoksen puolelle sallittaisiin kaivosalueelta tai sen ympäristöstä<br />
(marraskuussa 2012 ympäristöön levinneet vuodot) laskettavan<br />
enää yhtään jätevesiä, nimitetäänpä niitä kaivoskielessä puhdistetuiksi, hule-<br />
, sade- tms. vesiksi.<br />
Mikäli Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) kuitenkin suostuu yhtiön<br />
vaatimuksiin, pyydän, että Vuoksen suuntaan johdettavien jätevesien määrä<br />
rajoitetaan mahdollisimman pieneksi, max 50 m 3 /h ja että virtaama sekä<br />
juoksutusaika pidennetään useiksi vuosiksi. Jätevesille on asetettava myös<br />
riittävän alhaiset raja-arvot sulfaatit, uraani ja raskasmetallit sekä kaikki aikaisemmasta<br />
luvasta pois jätetyt muutkin alapuolisille vesistöille haitalliset<br />
aineet mukaan lukien.<br />
Perustelut: Talvivaara vastaa tyypilliseen tapaansa AVI:lle, ettei kaivosalueelle<br />
varastoiduille vesille ole muuta tehtävissä kuin käsitellä ne ja johtaa<br />
mahdollisimman nopeasti luontoon. Näin vältyttäisiin yhtiön mukaan<br />
kesän valumavesien aiheuttamalta lisäriskiltä ja samalla kaivoksen normaali<br />
toiminta mahdollistettaisiin kesästä 2013 alkaen. Esitys sisältää mielestäni<br />
pelottelua lisäriskistä, ellei tehdä niin kuin yhtiölle on parasta ja halvinta.<br />
Yhtiölle tärkeintä on kaivostoiminnan aloittaminen, tulkoon ympäristö,<br />
ympäristössä asuvat ihmiset ja vesiä virkistykseensä tai hyödykseen käyttävät,<br />
toimeen kaivoksen päästöjen kanssa miten kykenevät. Toimitaanhan<br />
”Kainuun korvessa”, vaikka tosiasiassa sekä Kajaaniin että Sotkamoon on<br />
kaivokselta noin puolen tunnin matka ja pikitietä pitkin.<br />
Kaivospiirissä on laajat maa-alueet. Yhtiön on jätettävä ruikutus ja ryhdyttävä<br />
tekemään itselleen riittävästi altaita, joissa ylimääräisiä vesiä voidaan<br />
säilyttää eikä perustella ja pitkittää hommiin ryhtymistä sillä, että yli<br />
60 km 2 :n alueella ei muka enää olisi maaston muodolta sopivia kohtia patoaltaiksi.<br />
Siispä on kaivettava maastoon ja hätätilassa räjäytettävä kalliota<br />
altaiksi. Kun kaivurit laitetaan töihin, niin samalla hoituu yhtiön jatkuvasti<br />
esille nostama ansio, Kainuun työllistäminen. On ylen taitamatonta toimintaa,<br />
jos yhtiö ei ole varustautunut riittävillä varasto- ja varoaltailla jo ennen<br />
vuotta 2013, sillä vesien kertyminen alueelle ei voi olla yllätys yhtiölle itselleenkään.<br />
Joka tapauksessa toiminnanharjoittajalla on YSL:ssa säädetty<br />
selvilläolovelvoite tekemisistään.<br />
Yhtiö on normaaleilla päästöillään ja toistuvilla kipsisakka-altaan vuodoilla<br />
jo ennen marraskuussa 2012 tapahtunutta kipsisakka-altaan katastrofaalista<br />
ratkeamista, pilannut Kivijärven ja koko Vuoksen reitin alkupään jätevesillään,<br />
jotka ovat sisältäneet mm. mittavat määrät sulfaattia, mangaania,<br />
uraania ja muita raskasmetalleja. Ennen kaivoksen tuloa suosittu kalastus-<br />
ja virkistyskäytössä ollut Kivijärvi ei pysty enää vastaanottamaan kaivoksen<br />
päästöjä. Ei myöskään muu osa Vuoksen vesistöä.<br />
Yhtiöllä ei ole alueellaan pois laskettavana puhdasta vettä, vaikka vesiä<br />
mainostetaan ns. puhdistettuna. Ei edes sadevesi pilattuun maahan sataneena<br />
ole suoraan vesistöön laskettavaa, vaan se on eritoten nyt kalkituksen<br />
ja metallimönjän pilaamilta mailta keräiltävä ja puhdistettava ennen<br />
mihinkään vesistöön laskua.
118<br />
Vuosittaisesta vesipäästökiintiöstä ei voi luopua edes tilapäisesti, ei myöskään<br />
voi sallia 3,8 milj.m 3 ylijäämävesien johtamista vesistöön. Ei pienempääkään,<br />
tj Perän jossain riittäväksi toteamaa 2 milj. m 3 :n päästöä ei saa<br />
laskea kaivosalueelta pois Vuoksen suuntaan. Vastustan näitä esityksiä<br />
jyrkästi siksi, koska tällaisilla valtavilla määrillä yhtiö pilaisi entisestään ympäristöä,<br />
kun ottaa huomioon laskettavaksi suunnitellun veden sisältämät<br />
haitta-ainepitoisuudet. Kivijärvi ja Vuoksi muutoinkin on ottanut kaikki kipsisakka-altaan<br />
vuodot syliinsä. Pitkin lasku-uomia, joita ovat maastoon<br />
tehdyt ojat ja Lumijoki, virtaava vesi myös irrottaisi mukanaan tuhoalueelta<br />
tulevaa haitallista metallimönjää alapuoliseen Kivijärveen. Vuoksen suuntaan<br />
kaivosalueelta ei saa laskea enää yhtään ylimääräisiä vesiä. Saimaallakaan<br />
ei haluta hukkua Talvivaaran jätteisiin.<br />
Ennen marraskuun -12 kipsisakka-allasvuotoa on myös keväällä 2012 ollut<br />
”kipsisakka-allasonnettomuus”. Siitäkin ranta-asukas kuulee vasta aikojen<br />
päästä, vaikka kaikki kipsisakka-altaan vuodot kohdistuvat aina haittoina<br />
Vuoksen puolelle ja metalli- ja sulfaattikertymät putoavat Kivijärven syvänteisiin.<br />
”Kipsisakka-allasonnettomuudet” ovat Talvivaaralle taloudellisesti<br />
edullisin tapa hävittää kaivosalueeltaan saasteitaan, kun valvontaviranomaisen<br />
silmä ei ole ollut näissä asioissa valpas jostain syystä.<br />
AVIn on vaadittava päätöksensä tueksi nähtäväksi Kivijärven osalta sedimenttitutkimukset<br />
järven syvänteistä (pohjoinen, Kiv2 ja itä Kiv10) ja myös<br />
poistoreitin matalikolta. Tutkimusten pitää löytyä ajalta ennen kaivoksen<br />
käynnistämistä ja nyt ennen kipsisakka-altaan vuotoa ja nykyhetkeltä, vuodon<br />
jälkeen. Tällaiset tutkimuksethan pitää olla olemassa, miten muutoin<br />
luvat on aikoinaan annettu. Ei kai Kivijärven osalta ole mitään tarkoituksellista<br />
syytä jättää tutkimukset väliin. Joulukuussa perusteltiin järven heikoilla<br />
jäillä tutkimattomuutta, mutta muissa vesistöissä ilmeisesti oli kantavampi<br />
tilanne. Näytteet otetaan myös niin, että seurannassa ovat vain Lumijoki<br />
(lumij) ja Kivijoki (Kivij), mutta ne eivät ole sama asia kuin Kivijärvi. Viimeisimmässä,<br />
vko 12, Pöyryn tutkimuksessa on taas Kivijärvi 10 (eteläsyvänne).<br />
Sinänsä ihan hyvä, mutta kun sieltä otetaan niin harvoin näyte, tarkka<br />
vertailu on mahdotonta. Joka tapauksessa viikon 12 tutkimuksessa Kivijärven<br />
syvänteessä (8,8) on sähkönjohtavuus 914 mS/m, sulfaatti 5 400 mg/l,<br />
mangaani 39 000 mg/l, natrium 2 000 mg/l, rauta 41 000 mikrogr/l, rikki<br />
1 600 000 mikrogr/l, uraani 1,8 mikrogr/l. Esim. Ylä-Lumijärvessä uraania<br />
28 mikrogr/l, rikkiä 950 000 mikrogr/l, mangaania 190 000 mikrogr/l, sulfaattia<br />
3 500 mikrogr/l. Avin on määrättävä koko Kivijärven tila selvitettäväksi<br />
samanaikaisesti.<br />
Yhtiöllä on jo varsinaisen ympäristölupansa perusteella mahdollisuus johtaa<br />
vuosittain jätevettä 1,3 milj.m 3 yhteisesti etelän ja pohjoisen suuntaan.<br />
Tämän jätevesimäärän lisäksi yhtiö sai nyt helmikuussa Kainuun ELYltä<br />
luvan laskea vesistöön 1,8 milj.m 3 jätettä, joista 900 000 m 3 Vuoksen puolelle<br />
ja toinen mokoma Oulun suuntaan. Sulfaatille ja mangaanille ei asetettu<br />
tässä luvassa mitään rajaa. Yhtiö ei tähän tyydy, vaan haluaisi vielä<br />
saman ”vanhan synnin” nimissä laskea näiden vesimäärien lisäksi yhteensä<br />
3,8 milj.m 3 likavesiään kumpaankin suuntaan. Tätä Talvivaaran yhteydessä<br />
tarkoitetaan siis yhtiön ”lähes suljetulla kierrolla”.<br />
Marraskuista allasvuotoa yhtiö perustelee normaalista poikkeavan sateisella<br />
vuodella. Osavuosikatsauksen tammi-syyskuu 2012 mukaan sademäärä<br />
alueella on ollut 710 mm, mikä ylittää 489 mm:n pitkän aikavälin keskiarvon<br />
45 prosentilla.” Kuitenkin esim. Sotkamon Parkualla vuonna 1983 satoi<br />
999,6 mm (Ilmasto-opas.fi) ja Hyrynsalmen Kytömäellä v. 1998 927 mm ja<br />
v. 2007 900 mm. Maailman ilmasto on kaiken aikaa lämpenemässä, joten<br />
runsaaseen sadantaan pitää olla, ja on kaivoksella pitänyt olla, varautunut.
119<br />
Tosin Talvivaara projekti Oy:n YVA:ssa (Talvivaaran kaivoshankkeen ympäristövaikutusten<br />
arviointiselostus) sivulla 49 todetaan: ”Bioliuotuksen<br />
suunnittelussa on varauduttu suuriin allastilavuuksiin varsinkin kasojen<br />
kasteluvesikierrossa. Kaikkiaan vesiallastilavuutta on vaihtoehdon mukaisessa<br />
toteutustavassa lähes 1 milj.m 3 , joka vastaa kaivoksen rakennettavien<br />
alueiden vuosisadantaa. Vesien hallinnassa keskeisellä sijalla on ollut<br />
poikkeuksellisten sateiden huomioiminen. Kuitenkin on muistettava, että<br />
keskimääräinen vuosisadanta liuotuskasoihin on vain noin 0,5 – 1,4 % kastelun<br />
kokonaismäärästä.” Sadeselitys tuntuu nyt hätäsyyltä, vaikka onhan<br />
sade tietenkin vettä kaivosalueella lisännyt, kun vesiasioita ei ole suunniteltu<br />
kunnolla.<br />
Kainuun ELY antoi päätöksensä helmikuun 22. pnä yhtiön YSL 62 §:n nojalla<br />
tehtyyn ilmoitukseen YSL 64 §:ään vedoten. Kysymys siitä, onko<br />
ELY:llä ollut taas kerran oikeus käyttää ”tilapäistä” poikkeuspykäläänsä<br />
salliessaan Talvivaaralle edellä kerrottujen määrien mukaiset juoksutukset<br />
alapuolisiin vesistöihin, asettamatta minkäänlaisia rajoja esim. sulfaatin,<br />
mangaanin ja uraanin määrille, on valitusten vuoksi Vaasan hallintooikeudessa<br />
käsiteltävänä. ELY:n sallimat poistot voitiin laskea kohtuuttoman<br />
suurilla virtaamilla ja tasan kummankin puolen kanssa. Vaasan<br />
HAO:n 2.4.2013 antaman välipäätöksen mukaan yhtiön juoksutuksia on<br />
Vuoksen puolelle rajoitettava niin, että ne voivat olla enintään 7 % Kalliojoen<br />
kulloisestakin virtaamasta. Vaikka päätös tuli tiedoksi ja voimaan heti,<br />
yhtiö ja ELY ovat yhteistyöllä vetkuttaneet juoksutusten rajoitusten toimeenpanoa<br />
useita päiviä eri perustein. Yks´kaks Kalliojoen virtaama<br />
pomppasi 6 000 m 3 :een ja silloin ELY:ssä päätettiin, että Vuoksen puolelle<br />
olisi mukamas voitu sallia juoksutus laskien Kalliojoen tuon hetkisestä virtaamasta.<br />
Seuraavaksi myös mittari osoittautui rikkinäiseksi ja näytti liian<br />
korkeita lukemia. Ympäristön ihmiset ja mökkiläiset eivät niele enää näitä<br />
yhtiön selityksiä, joitten tarkoitus on vain päästä vesistä eroon keinoja kaihtamatta<br />
ja kustannuksitta. Yhtiön toiminta ei vastaa käsitystä vastuullisesta<br />
toimijasta ainakaan ympäristöasioissa.<br />
Eteläisellä jälkikäsittely-yksiköllä on kolmessa altaassa kipsisakka-altaalta<br />
tullutta vettä sisältäen myös altaassa ollutta liuosta. Kipsisakka-altaan vuoto<br />
aiheutti jo Vuoksen suuntaan 2 700 tonnin sulfaattikuormituksen, kun<br />
vesiä laskettiin etelän suuntaan yhtiön mukaan noin 216 000 m 3 . Mistä tämä<br />
on todennettu? Kipsisakka-altaan ulkopuolelle vuotanut allasvesi oli<br />
hapanta ja veden sulfaatti- ja metallipitoisuudet korkeita. Ylimääräisten vesien<br />
purku etelään kasvattaisi sulfaattikuormituksen 9 000 tonniin. Näin<br />
huomattavaa lisäkuormitusta ei voida sallia. Vuodon vaikutuksia on korjailtu<br />
kalkilla ja lipeällä. On selvää, että ylijäämävesien mukana Kivijärveen<br />
päätyy lisää metallisakkaa siitäkin huolimatta, että Ylä-Lumijärven ympärille<br />
on tehty uomat järven ohittamiseksi.<br />
Vuoksen suuntaan kipsisakka-allasvuodon jälkeen on kulkeutunut kipsisakka-altaan<br />
vesiä valtavat määrät ympäristöluvan määräyksistä välittämättä.<br />
Ensin tuli viikon kestävän vuodon seurauksena kipsisakkaallasliuosta<br />
”raakana” n. 200 000 m 3 . Miten luotettava tämä arvio edes lienee.<br />
Lumijoen ympäristö, Ylä-Lumijärvi ja Lumijärvi ovat saaneet osansa<br />
monen tonnin kalkituksesta, jonka seurauksena Vuoksen suunnalla on valtavat<br />
alueet täynnä metallihydroksidisakkaa. Mourunpuron vaiheilla yhtiö<br />
on joutunut poistamaan pilaantuneita maita ja tuomaan puhtaita maamassoja<br />
tilalle. Kivijärvessä (puhumattakaan sitä ylemmistä vesistä) on sulfaatin,<br />
uraanin ja muiden myrkyllisten ja haitallisten aineiden lisäksi niin paljon<br />
esim. mangaania (ks. edellä vkon 12 tulokset), että kaikenlainen lisäpäästö<br />
järveen pitäisi jo pelkän mangaanin takia estää.
120<br />
On kohtuutonta, että yhtiö aikoo vapautua nopeasti ja halvalla kaivosalueelle<br />
kertyneistä liikavesistä laskemalla ne vesistöihin. Erityisesti Vuoksen<br />
vesistö on saanut kärsiä jatkuvasti Talvivaaran huonosta suunnittelusta<br />
ja rakentamisesta. Ympäristöluvan määräykset ovat olleet yhtiölle muodollisuus<br />
ja se on jatkanut ympäristöstä ja naapurustosta piittaamatonta<br />
toimintaansa valvojan suostumuksella. Näillä toimilla on lakkautettu vesistöjen<br />
virkistyskäyttö ja myös itsepyydetyn kalan käyttö ruokana. On masentavaa<br />
katsoa entisen kalaisan mökkijärvensä hapantuvan teoistaan piittaamattoman<br />
kaivosyrittäjän toilailuista.<br />
Neutralointi ei ole missään tapauksessa riittävä toimenpide ylimääräisten<br />
vesien puhdistamiseksi, koska se ei tehoa mangaaniin ja sulfaattiin, jotka<br />
ovat olleet ongelma jo ilman ylimääräistä mittavaa jäteveden laskemista<br />
luontoon. Myöskään lupamääräyksen 9 muuttaminen yhtiön esittämillä tavoilla<br />
ei täytä BAT-vaatimustasoa. Toimivia puhdistustekniikoita on runsaasti<br />
olemassa, mutta yhtiö ei ole halunnut investoida hyvään puhdistustasoon,<br />
vaan se on valinnut kustannusten minimoinnin ympäristöarvojen<br />
kustannuksella. Tosin valvoja ei ole liiemmin hoputtanut yhtiötä. Käänteisosmoosilaitoksia<br />
yhtiö ei ole edes laittamassa jäteveden puhdistamiseen,<br />
vaikka niin viime vuoden puolella kerrottiin. Laitteistoja pitäisi lisäksi<br />
olla kymmenittäin, että niistä olisi Talvivaaran tapauksessa apua.<br />
Yhtiö on tehnyt Ylä-Lumijärven kiertävät ojat ilmeisesti omistamalleen<br />
maalle. Kun otetaan huomioon ojien sijainti alueella, jonne yhtiö on helikopterista<br />
levittänyt kalkkia ja jonne sitä ennen johtui noita kipsisakkaaltaan<br />
vesiä, on selvää, että ojat vaativat vesilain 5 luvun säännösten perusteella<br />
luvan, jossa voidaan antaa riittävät määräykset ojan rakenteesta,<br />
mittasuhteista, lietealtaista yms. vesistön pilaantumista vähentävistä seikoista.<br />
Niin kauan kuin yhtiöllä ei ole uusille ojille asianmukaista lupaa, se<br />
ei voi edes käyttää niitä jäteveden johtamiseen.<br />
AVI:n on vaadittava yhtiöltä tarkat suunnitelmat aikatauluineen, miten kaikki<br />
Vuoksen puolen pilatut vesistöt ennallistetaan. Yhtiön esittämät konsultin<br />
laatimat mallinnukset mukamas luonnon hoitamasta parantamisesta eivät<br />
anna tulevasta oikeaa kuvaa ainakaan Vuoksen puolella, koska Vuoksen<br />
puolelle kertyneitten myrkkyjen ja haitta-aineiden todellista määrää ei osata<br />
edes laskea useiden vuotojen tapahduttua. Montako lirutusta ja valahdusta<br />
on jäänyt kirjaamatta vuositarkkailuihin ja mitenkä tässä mallinnuksen lähtötilanteessa<br />
on otettu huomioon oikeasti kaikki kaivokselta vuotaneet sulfaatit<br />
ja muut aineet. En ihmettele, että konsulttiyhtiö ilmoittaa etusivullaan<br />
selvästi vetäytyvänsä kaikesta vastuusta, kun lähtötietoja ei ole tarkistettu.<br />
Voi siis nimittää 0-tutkimukseksi. Vuoksen vesistöt on edellytettävä puhdistettavaksi<br />
kunnolla eikä hoitaa jollain kvasitutkimuksilla.<br />
Vaikutukset kiinteistön käyttöön ja korvaukset<br />
Kuluneena talvenakaan ei Ryttymän kiinteistöä ole voinut käyttää virkistystarkoituksiin.<br />
Järvellä on kalkittu, vettä jäällä runsaasti ja ELYn mukaan<br />
kaivon vesi on puhdistettava ennen käyttöä. Järvellä on päiväseltään<br />
15.3.13 tehty koepilkintä perinteisellä ahvenpaikalla. Tulos 0. Todellisten<br />
tuhojen paljastuttua kevään ja kesän myötä (osa tullenee viiveellä), haitoista<br />
tullaan hakemaan korvauksia.<br />
Vakuus<br />
Yhtiö hakee YSL 101 §:ssä tarkoitettua päätöksen täytäntöönpanoa muutoksenhausta<br />
huolimatta. Perusteluna on yhtiön pakottava tarve johtaa<br />
ylimääräiset vedet pois ja tämä on välttämätöntä riskienhallinnan kannalta.
121<br />
(Yhtiöstä on siis tullut vuodon jälkeen riskit tiedostava). Ja koska poisjohdettavaksi<br />
ehdotetun veden laatu vastaa yhtiön mielestä normaalin poisjohdettavan<br />
prosessiveden laatua, niin yhtiö tarjoaa vakuudeksi tästä rohkeasta<br />
esityksestään 50 000 €. Lisäksi yhtiö toteaa, että johdettavan veden<br />
laatua seurataan säännöllisesti, joten johtaminen voidaan keskeyttää, mikäli<br />
veden laatu poikkeaa asetetuista lupamääräyksistä.<br />
Yhtiön seurantaan ei kannata paljoa luottaa. Kriittisenä aikana, kuten pääsiäisenä<br />
2013, jolloin Vuoksen suunnan vesien laskussa oli runsaita ongelmia<br />
(ojat tukossa, vesi nousi maille, virtasi ylävirtaan Ylä-Lumijärveen<br />
jne.) maastossa partioivat yksityiset kansalaiset, luonnonsuojelijat, Stoptalvivaaralaiset,<br />
ei Talvivaaran eikä valvojan väki. Mikäli päätös ilman lainvoimaisuutta<br />
sallitaan pantavaksi täytäntöön, tarjottua vakuutta ei sen mitättömyyden<br />
takia pidä missään tapauksessa hyväksyä. Koska kyseessä<br />
on todennäköisesti taas mittava vahinkoriski, on vakuussumma määrättävä<br />
5 milj. €:ksi.<br />
73. XX ja XX, Telkkä 205-405-60-4<br />
Tähänastisen toiminnan seurauksena alkuperäiset luvan raja-arvot on ylitetty<br />
sulfaatin osalta kolmenkymmen (30) kertaisesti, natriumin osalta kaksikymmentäkolme<br />
(23) kertaisesti ja mangaanin osalta kuusin (6) kertaisesti.<br />
Arvot ovat käyneet jossain vaiheessa näitäkin korkeammalla. Tällaiset<br />
päästöjen ylitykset tuntuvat käsittämättömältä eivätkä herätä luottamusta<br />
yhtiön toiminnan hallintaan.<br />
Mitä seuraa siitä, jos toimintaa vielä laajennetaan ja käytettävien kemikaalien<br />
määrä kasvaa edelleen?<br />
Mikäli uraanin talteenoton vaikutukset on arvioitu samalla ”hatustaveto”periaatteella,<br />
kuin aiemmat raja-arvot, seuraako siitä uusia ”Lievestuoreen<br />
lipeälampia”, joiden vaikutuksista kärsitään vielä tänään, vaikka saasteet<br />
on tuotu luontoon jo kymmeniä vuosia sitten.<br />
Olemme tulleet rakentamaan Laakajärven rannalle mökkimme Laatumaan<br />
mainostamien puhtaiden kalavesien rannalle ja puhtaaseen luontoon 2-3<br />
vuotta sitten. Kahdestakymmenestä (20) tontista on puolet myyty tai vuokrattu.<br />
Sen jälkeen, kun Talvivaaran päästörikkomukset tulivat julkisuuteen,<br />
ei yhtään uutta rakentajaa ole ilmaantunut. Tänä päivänä tuskin yksikään<br />
meistä olisi hankkeeseen ryhtynyt Laakajärven rannalla.<br />
Kaivoksen toiminta ja siitä aiheutuvat jätevesipäästöt ovat jo nyt vaikuttaneet<br />
Laakajärvenkin alueella kalastukseen ja järven virkistyskäyttöön heikentävästi.<br />
Laakajärvi on ollut mm. vetouistelussa merkittävä kohde Suomessa.<br />
Tieto saastumisesta on oleellisesti jo nyt vaikuttanut tonttien, vakituisten<br />
asuinkiinteistöjen ja kesäasuntojen arvoon ja kysyntään järven ympäristössä.<br />
Kiinteistöjen ja tonttien arvot ovat laskeneet huomattavasti.<br />
Tästä on omistajille tullut jo nyt huomattavat taloudelliset menetykset.<br />
Me allekirjoittaneet Laakajärven Mustalinnuntien ja sen sivuhaarojen vapaa-ajan<br />
asunnon omistajat vaadimme seuraavaa:<br />
• Talvivaara Sotkamo Oy:n uraanin talteenottolaitokselle ei myönnetä ympäristölupaa<br />
ennen kuin nykyisen toiminnan ympäristöpäästöt on saatu<br />
luonnon kannalta kestävälle tasolle sekä viranomaisten asettamat rajaarvot<br />
on saavutettu.<br />
• Talvivaaran kaivoksen on saatettava prosessinsa sellaiseksi, että jäteveden<br />
käsittely on hallinnassa ja sekä hajupäästöt että pölypäästöt saadaan
122<br />
poistettua kaivoksen ulkopuolisilta alueilta. Vasta tämän jälkeen voidaan<br />
uraanin talteenotto aloittaa. Uraanin talteen ottaminen tulee joka tapauksessa<br />
lisäämään eri kemikaalien käyttöä kaivoksella ja on todennäköistä,<br />
että päästöt luontoon nykyisestään kasvavat.<br />
• Kaivokselle ei saa tuoda muualta uraanipitoista ainetta jalostettavaksi.<br />
• Uraanin talteenottoa ei saa aloittaa ennen kuin viranomaisten vaatimat<br />
lupa-asiat ovat kunnossa.<br />
• Asianmukaista ja oikea-aikaista tiedottamista kaikille asianosaisille tarkkailutuloksista<br />
koskien ympäristön kuormituksen laajuutta ja kehittymissuuntaa.<br />
• Muistutuksen tekijät pidättävät itsellään oikeuden myöhemmin esittää taloudellisia<br />
korvausvaatimuksia yhtiölle kaivostoiminnan aiheuttamista haitoista<br />
ja menetyksistä.<br />
74. XX ja XX, Suvanto 205-405-18-9<br />
Allekirjoittaneet vastustamme Talvivaara kaivosyhtiön pyytämää hakemusta<br />
vesien johtamista koskeviin, lupamääräyksen 9 peruuttamista tai muuttamista<br />
niin, että kaivoksen ylimääräinen vesi johdetaan kaivokselta vuosittaisen<br />
kiintiön lisäksi.<br />
Perustelemme asiaa omalta kannalta kesämökkiläisinä seuraavasti: Laakajärven<br />
vesi on tällä hetkellä jo suola- ja metallipitoista eikä se kestä lisäkuormitusta.<br />
Onko luonnonmukaista suolata järvet? Onko tutkittu suolan ja<br />
humuksen yhteisvaikutusta? Voiko viranomaisten ympäristön valvontaan<br />
enää luottaa, koska jatkuvasti tulee lisävahinkoa ja vasta vuosi sitten ihminen<br />
menetti henkensä kaivoksella. Miten lähellä asuvien terveydentila taataan?<br />
Pitäisikö ELY-työntekijöiden huolehtia omasta jääviydestä valvoessaan<br />
Talvivaaran asioita? Talvivaaraa oli varoiteltu kipsisakka-altaan vuotomahdollisuuksista.<br />
Epäilyä pohjan kestämisestä toivat monet tahot esille<br />
ja Talvivaara vähätteli asiaa ja vähättelee edelleen, koska esim. toimitusjohtaja<br />
puhuu vain mahdollisesta luonnon muuttumisesta. Nyt annettavilla<br />
luvilla määritellään järvien vesien laatu. Tämä tulee olemaan ennakkotapaus.<br />
Viranomaisilla on vastuu huolehtia vesien pitoisuuksien rajoista. Uutta<br />
tehdasta rakennetaan, riittävä vedenpuhdistamo olisi pitänyt rakentaa<br />
ensin. Kesämökkirantamme on menetetty vuosiksi. Vaadimme, että Talvivaaran<br />
kaivos lunastaa kiinteistömme ennen lupien myöntämistä.<br />
75. XX ja XX, Mustalintu 205-405-60-3<br />
76. XX, Metsätähti 205-405-60-3<br />
Talvivaaran kaivoksen vesipäästöt luonnon vesistöihin pitäisi lopettaa kokonaan<br />
ja kaivoksen pitäisi pyrkiä sisäiseen vesien kiertoon. Jo syntyneiden<br />
haittojen leviäminen tulisi estää, esim. Kivijärven pohjalla olevien raskasmetallien<br />
kulkeutuminen eteenpäin. Jo syntyneet pilaantumiset tulisi<br />
korjata.<br />
Emme kannata vesipäästökiintiöiden poistamista. Talvivaaran kaivoksen<br />
tulisi pystyä hallitsemaan vesitaseensa omalla alueellaan. Kaivoksen toimintaa<br />
ei tulisi jatkaa ennen kuin se on ennalta hallittua ja suunniteltu loppuun<br />
saakka.<br />
Kirjelmä on pääosin samansisältöinen kuin Huttulan sekä Sälevä- ja Pohjoismäen,<br />
Kaarakkala- ja (Hernejärven) ja Paloisten osakaskunnilla.
77. XX ja XX, 205-405-18-11<br />
78. XX, 205-405-18-15<br />
123<br />
Laakajärven rannan maakiinteistön omistajana ja virkistyskäyttäjänä esitämme<br />
samat perustelut ja vaatimukset Pohjois-Suomen aluehallintoviraston<br />
päätökseen huomioitavaksi kuin Ylä-Savon SOTE:n ympäristölautakunta<br />
on esittänyt.<br />
Kesäasuntomme käyttövesi on otettu Laakajärven järvivedestä. Mikäli Talvivaaran<br />
jätevesipäästöjen vuoksi asetetaan vedenkäyttörajoituksia tai<br />
Talvivaaran jätevesipäästöt aiheuttaa käyttöveden terveyshaittaa, tulee<br />
Talvivaara Oy velvoittaa korvaavan käyttöveden saantiin kesäasunnollemme.<br />
Talvivaaran jätevesipäästöt ovat saastuttaneet Vuoksen vesistön latvavesistön.<br />
Vesistöllä ei ole enää rantakaavoituksen mukaista virkistysarvoa.<br />
Talvivaara kaivosyhtiö tulee velvoittaa korvaamaan kiinteistömme arvonmenetys,<br />
virkistyskalastuksen menetys sekä veden laatuluokan heikkenemisen<br />
estäessä mm. järvivedessä uimisen.<br />
Jätevesien vaikutuksia alapuolisessa vesistössä on selvitetty Talvivaara<br />
Sotkamo Oy:n laatimassa vedenlaatumallinnuksessa. Mallinnus on toimitettu<br />
Kainuun ELY-keskukselle, mutta asianosaiset eivät ole päässeet lausumaan<br />
mallinnukseen. Talvivaara kaivosyhtiön ympäristöpäällikkö Veli-<br />
Matti Hilla kertoi Sonkajärven läheistöillassa 19.3.2013 Vuoksen vesistössä<br />
mallinnus on rajattu kiireellisten selvitysten vuoksi Laakajärven luusuaan.<br />
Laakajärven alapuolisen Kiltuanjärven veden Hilla sanoi olevan<br />
samassa kuormittuneessa tilassa kuin Laakajärven lähivuosien ajan. Kiltuanjärven<br />
alapuolisen vesistöön. Kaivoksen päästövesillä on haittavaikutuksia<br />
Nilsiän Syvärille saakka.<br />
Kirjelmä on pääosin samansisältöinen kuin Huttulan sekä Sälevä- ja Pohjoismäen,<br />
Kaarakkala- ja (Hernejärven) ja Paloisten osakaskunnilla.<br />
79. XX ja XX (viisi tonttia Laakajärvellä)<br />
Asianosaiset vastustavat hakijan hakemuksia ja katsovat, että ne tulee hylätä<br />
perusteettomina.<br />
Asianosaiset vaativat, että hakijan tulee korvata luvan mukaisesta vesien<br />
pilaantumisesta aiheutuneet vahingot ja pyytää että korvauksesta päätetään<br />
viran puolesta. Samalla asianosaiset vaativat, että hakijan tulee korvata<br />
myös ennakoimattomien sekä luvasta poiketen aiheuttamansa vahingot.<br />
Jos lupa myönnetään, lupaehtoja tulee kiristää merkittävästi haetusta.<br />
Edelleen asianosaiset katsovat, että hakijan tulee rakentaa altaansa sellaiseen<br />
kuntoon, ettei vuotoja tapahdu, esim. betonista, sekä rakentaa parasta<br />
mahdollista tekniikkaa käyttävä vedenpuhdistamo.<br />
Lisäksi hakijan tulee julkistaa VTT:ltä tilaamansa tutkimukset ennen lupaasian<br />
ratkaisemista.<br />
Perustelut: Asianosaiset omistavat Laakajärven rannalta 5 rantatonttia.<br />
Hakija on pilannut po. järven veden ja vesi on käyttökelvotonta. Hakijan<br />
toiminnan johdosta asianosaisten omistamat maa-alueet ovat menettäneet<br />
täysin jälleenmyynti- sekä virkistyskäyttöarvonsa.
124<br />
Hakijan toiminnan jatkuessa vesien pilaaminen ja vahinkojen syntyminen<br />
tulee jatkumaan.<br />
Asianosaiset varaavat mahdollisuuden korvausvaatimusten tarkentamiseen<br />
vahinkojen kokonaismäärän selvittyä.<br />
Muilta osin asianosaiset viittaavat perusteluidensa osalta muiden hakemusta<br />
vastustaneiden tahojen esittämiin perusteluihin, sekä asiassa esitettyihin<br />
selvityksiin ja tutkimuksiin.<br />
80. Kajaanin seurakunta, 205-405-24-1<br />
Kajaanin seurakunta omistaa Kivijärven rannalla pinta-alaltaan 45,15 hehtaarin<br />
Aatami -nimisen tilan, jonka kiinteistötunnus on 205–405–24–1. Lisäksi<br />
seurakunta omistaa vesialuetta 16,558 hehtaaria. Tila ja sen rakennukset<br />
ovat olleet erityisnuorisotyön käytössä. Seurakunta on kehittänyt ja<br />
uudistanut aluetta. Ongelmaksi on muodostunut järviveden tilanne. ELYkeskuksesta<br />
on ilmoitettu, ettei järvivettä voi käyttää saunavetenä korkean<br />
mangaanipitoisuutensa vuoksi. Järvivesi on aiheuttanut kutinaa herkkäihoisille<br />
uimareille. Tästä on tullut valituksia aikaisempaa useammalta.<br />
Alueella on kaivo, mutta juomavesi on tuotu kaupungista. Kesästä 2011 alkaen<br />
nuorisotyö on joutunut siirtämään leirinsä Kivijärveltä toisaalle.<br />
Kajaanin seurakunta ei hyväksy tässä vaiheessa Talvivaara Sotkamo Oy:n<br />
esittämää 1,3 Mm 3 :n purkuvesikiintiön poistamista. Yhtiön tulee esittää tarkennettu<br />
pitkänaikavälin vesienhallintasuunnitelma. Suunnitelmassa yhtiön<br />
tulee osoittaa, että vesien hallinta, mukaan luettuna pohjavedet, voidaan<br />
hoitaa luotettavalla tavalla myös runsassateisina vuosina ja häiriötilanteissa<br />
sekä muissa poikkeusoloissa.<br />
Yhtiön hakemuksessaan esittämät enimmäismäärät vesistöihin kulkeutuville<br />
ainemäärille ovat sitä suuruusluokkaa, jolla on jo tähän mennessä aiheutunut<br />
alapuolisten vesistöjen pilaantumista ja veden laadun huononemista.<br />
Sulfaattipitoisuus Kivijärvessä on jo tällä hetkellä liian korkea, ettei<br />
sitä tulisi enää rasittaa lisäpäästöillä<br />
Lupaehdoissa tulee antaa määräykset pilaantuneiden vesistöjen kunnostuksesta<br />
ja aikataulusta. Ehdoissa tulee huomioida kaikkien päästöjen yhteisvaikutus<br />
ja jälkikäsittelykenttien toimivuus sekä mahdollisesti kentiltä<br />
vapautuvat päästöt vesistöihin pitkällä aikavälillä. Lupamääräyksissä tulee<br />
vaatia yhtiötä selvittämään ja puhdistamaan erityisesti kipsisakkaallasvuodosta<br />
pilaantuneet alueet, jotka voivat jatkossa aiheuttaa maaperän<br />
ja pinta- tai pohjavesien pilaantumista. Selvittämisvelvollisuus tulee<br />
koskea myös alapuolisten vesistöjen sedimenttejä.<br />
Talvivaara Sotkamo Oy:tä tulee velvoittaa hankkimaan prosessivesien käsittelyyn<br />
riittävän tehokas vedenpuhdistuslaitos niin, ettei alueelle jouduta<br />
varastoimaan metalli- ym. haitta-aineita sisältäviä vesiä, kuten tähän mennessä<br />
tehty. Vesien sisäisen kierron toteuttamiselle lupaehdoissa tulee<br />
asettaa määräaika.<br />
Talvivaara Sotkamo Oy:n tulee tehdä häiriötilanteiden varalle riittävät varorakenteet<br />
niin, ettei kaivosalueen ulkopuolelle pääse haitallisia aineita missään<br />
muodossa yli luvassa sallittua määrää. Yhtiön tulee miettiä, ovatko<br />
kipsisakka-altaat paras mahdollinen menetelmä metalli- ja muita haittaaineita<br />
sisältävien sakkojen varastointipaikkana. Lupaviranomaisen tulee<br />
tarkentaa altaiden rakennevaatimuksia sekä varmistaa ne lupamääräyksillä.
SONKAJÄRVI<br />
125<br />
Kajaanin seurakunta on uudistanut 31.1.2012 annetun muistutuksen Talvivaaran<br />
kaivoksen uraanin talteenottolaitoksesta. Muistuksessa on muun<br />
ohella todettu seuraavaa::<br />
”Talvivaara Sotkamo Oy:n jätevesien käsittelyssä on ollut ongelmia, jotka<br />
on havaittu vuoden 2010 vesistötarkkailussa ja jätevesien laadun seurannassa.<br />
Huolimatta korjaavista toimenpiteistä Talvivaara Sotkamo Oy:n on<br />
saatettava prosessivesiensä natrium-, sulfaatti- ja mangaanipitoisuudet lupaehtojen<br />
tasalle. Kaivoksen vesipäästöt näkyvät ennen kaikkea natrium-,<br />
sulfaatti- ja mangaanipitoisuuksien kohoamisena. Talvivaara Sotkamo<br />
Oy:n tulee panostaa ympäristönseurantaan.<br />
Koska kokemusta uraanijätteen pitkäkestoisesta loppusijoittamisesta on<br />
toistaiseksi vähän, ympäristön valvonnan merkitys korostuu erityisesti. Talvivaara<br />
Sotkamo Oy:n tulee sitoutua jatkuvaan ympäristön parantamiseen<br />
ja ympäristön tilan arvioimiseen. Ympäristön valvontaa tulee tehostaa<br />
myös viranomaisten taholta.<br />
Talvivaara Sotkamo Oy:n on hoidettava jätevesien käsittely niin, että kaavoitetun<br />
alueen vesistöjen käyttökelpoisuus loma-asutukseen ja retkeilyyn<br />
on turvattu eikä jätevesistä aiheudu vesistöjen veden laadun huonontumista.<br />
Uraanin talteenottolaitoksen sisäinen vedenkierto varajärjestelmineen<br />
tulee järjestää niin, ettei uraaniyhdisteitä eikä talteenotossa käytettyjä kemikaaleja<br />
pääse kulkeutumaan ympäristöön poikkeustilanteissakaan. Prosessivesien<br />
kierrätys on hoidettava siten, etteivät prosessivedet saa päätyä<br />
missään olosuhteissa suoraan lähivesistöihin. Talvivaara Sotkamo<br />
Oy:n tulee panostaa puhdistustekniikkansa kehittämiseen ja jälkikäsittelyn<br />
onnistumiseen. Talvivaara Sotkamo Oy:n on kaikin keinoin vältettävä sitä,<br />
ettei latvavesien ekosysteemi vaurioidu.<br />
Talvivaara Sotkamo Oy:n tulee edetä vesistöjen kunnostuksen kanssa.<br />
Seurakunta edellyttää, että näin tulee tehdä myös Kivijärven kanssa, jotta<br />
seurakunta voi jatkaa toimintaansa alueella. Yhtiö on juuri aloittanut uuden<br />
ympäristöohjelman, asettanut pidemmän aikavälin ympäristötavoitteet ja<br />
yrittää parantaa ympäristötiedottamistaan etenkin paikallisesti. Talvivaara<br />
Sotkamo Oy:n tulee toimia entistä aktiivisemmin tähän suuntaan.<br />
Talvivaaran alueen vesien pitoisuusluvut ovat massiivisia ja yhtiö anomilla<br />
raja-arvoilla jättimäisiä.”<br />
Kajaanin seurakunta pidättää oikeuden esittää vahingonkorvausvaatimukset<br />
aikaisemmista tapahtuneista ja mahdollisesti tulevista vahingoista, kun<br />
todelliset vahingot ja niiden suuruus ovat selvillä.<br />
HAAJAISSYDÄNMAA (401) ja HAAPAJÄRVEN SYDÄNMAA (402)<br />
81. XX, Mustikkaranta 762-401-5-3<br />
En hyväksy uraanin talteenoton aloittamista Talvivaaran kaivoksessa. En<br />
myöskään hyväksy vesipäästökiintiöiden tilapäistä saatika pysyvää kasvattamista<br />
nykyisestä (1,3 Mm 3 ). Pöyristyttävin on ehdotus, että kiinteästä<br />
purkuvesikiintiöstä voitaisiin tulevassa lupapäätöksessä luopua. Tätä ei tule<br />
missään nimessä sallia. Mitään ympäristömääräysten raja-arvojen ylityksiä<br />
ei tule sallia edes tilapäisesti vaan toiminta tulee keskeyttää. Talvivaara<br />
ei ole osoittanut olevansa vastuullinen yhtiö.
126<br />
Vaadin korvausta Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta ja / tai Talvivaaran<br />
kaivokselta siitä, että vapaa-ajan kiinteistömme arvo on Laakajärven vesistön<br />
ja maineen pilaannuttua, romahtanut käytännössä nollaan.<br />
82. XX, XX ja XX, Mäntyrinne 762-402-22-48<br />
Kirjelmä on pääosin samansisältöinen kuin Huttulan sekä Sälevä- ja Pohjoismäen,<br />
Kaarakkala- ja (Hernejärven) ja Paloisten osakaskunnilla.<br />
83. XX ja XX, 762-402-3-57-5<br />
84. XX, 762-402-1-93-5<br />
85. XX, 762-402-3-60<br />
86. XX ja XX, 762-402-1-114<br />
87. XX ja XX, 762-402-<br />
88. XX ja XX, 762-402-22-29<br />
89. XX, 762-402-22-29<br />
Vuoksen vesistön rantakiinteistön omistajana/haltijana omistajana ja virkistyskäyttäjänä<br />
esitämme samat perustelut ja vaatimukset Pohjois-Suomen<br />
aluehallintoviraston päätökseen huomioitavaksi kuin Ylä-Savon SOTE:n<br />
ympäristölautakunta on esittänyt. Lisäksi kirjelmissä on pääosin samansisältöiset<br />
vaatimukset kuin edellä kohdassa 77.<br />
90. XX, 762-402-1-15-14<br />
91. XX, 762-402-1-94<br />
92. XX ja XX, 762-402-1-91-3<br />
93. XX, Honkala 762-402-2-1<br />
Vuoksen vesistön rantakiinteistön omistajana/haltijana omistajana ja virkistyskäyttäjänä<br />
esitämme samat perustelut ja vaatimukset Pohjois-Suomen<br />
aluehallintoviraston päätökseen huomioitavaksi kuin Ylä-Savon SOTE:n<br />
ympäristölautakunta on esittänyt.<br />
Asuinrakennuksemme käyttövesi on otettu Jyrkän vesihuolto-osuuskunnan<br />
vedenottamosta, joka on suuri luonnonlähde. Mikäli Talvivaaran jätevesipäästöjen<br />
vuoksi asetetaan vedenkäyttörajoituksia tai Talvivaaran jätevesipäästöt<br />
aiheuttaa käyttöveden terveyshaittaa tulee Talvivaara oy velvoittaa<br />
korvaavan käyttöveden saanti asuinrakennuksellemme. Muilta osin kirjelmä<br />
on samansisältöinen kuin edellä kohdassa 77.<br />
HERNEJÄRVI (403), LAAKAA (408), MUURAISJÄRVI (409), PÄSMÄRI (412), SÄLEVÄ<br />
(415), UURA (418) ja SUKEVA (425)<br />
94. XX ja XX, Palometsä 762-403-4-69<br />
Kirjelmä on pääosin samansisältöinen kuin edellä kohdassa 77.<br />
95. XX ja XX, 762-408-3-12<br />
Kirjelmä on pääosin samansisältöinen kuin Huttulan, Sälevä- ja Pohjoismäen,<br />
Kaarakkala- ja (Hernejärven) ja Paloisten osakaskunnilla sekä edellä<br />
kohdassa 77.<br />
96. XX, Pahkalampi 762-409-2-12<br />
Kirjelmä on pääosin samansisältöinen kuin Huttulan sekä Sälevä- ja Pohjoismäen,<br />
Kaarakkala- ja (Hernejärven) ja Paloisten osakaskunnilla.
127<br />
Tilalla on etenkin lehtipuiden (koivujen) osalta latvuksissa ilmennyt lehtikato.<br />
Metsän kasvu on hidastanut ja sen kasvun alenema on kompensoitavaa<br />
koska ilmanlaatu on Talvivaaran pöly/saaste haitoista johtuen huonontunut<br />
normaalista tilasta.<br />
97. XX ja XX, Villitys 762-412-2-42<br />
Emme hyväksy mitään Talvivaaran Sotkamo Oy luontoa saastuttavaa toimintaan.<br />
viittaamme 8.8.12,20.8.12 ja 17.10.12 lähettämiimme muistutuksiin.<br />
Vaadimme Talvivaaraa järjestämään puhtaan juoma-käyttöveden.<br />
Korvaamaan kiinteistön ja tontin siitä täydestä arvostaan joka sillä oli ennen<br />
kaivostoiminnan aloittamista.<br />
98. XX ja XX, Hirsimaja 762-415-5-52<br />
Vuoksen vesistön rantakiinteistön omistajana/haltijana omistajana ja virkistyskäyttäjänä<br />
esitämme samat perustelut ja vaatimukset Pohjois-Suomen<br />
aluehallintoviraston päätökseen huomioitavaksi kuin Ylä-Savon SOTE:n<br />
ympäristölautakunta on esittänyt. Lisäksi kyseenalaistan Pohjois-Suomen<br />
AVI:n oikeuden antaa Talvivaaralle lupa päästöjen laskuun hallinnollisesti<br />
toisen maakunnan alueelle, vieläpä ilman asiamukaisista Ympäristövaikutusten<br />
arviointia. Laiton purkuputki Vuoksen vesistöön on suljettava.<br />
Kesäasuntomme puutarhan ja kukkaistutusten kasteluvesi ja saunavesi on<br />
otettu Sälevän järvestä, lisäksi harrastamme uintia ja vesikävelyä.<br />
Mikäli Talvivaaran jätevesipäästöjen vuoksi asetetaan vedenkäyttörajoituksia<br />
tai Talvivaaran jätevesipäästöt aiheuttaa käyttöveden terveyshaittaa tulee<br />
Talvivaara oy velvoittaa korvaamaan menetyksemme rahassa.<br />
Talvivaaran jätevesipäästöt ovat saastuttaneet Vuoksen vesistön latvavesistön,<br />
vesistöllä ei ole enää rantakaavoituksen mukaista virkistysarvoa.<br />
Talvivaara kaivosyhtiö tulee velvoittaa korvaamaan kiinteistömme arvonmenetys.<br />
99. XX ja XX, Sakkela 762-415-5-96<br />
100. XX, 762-415-1-55<br />
Kirjelmä on pääosin samansisältöinen kuin Huttulan sekä Sälevä- ja Pohjoismäen,<br />
Kaarakkala- ja (Hernejärven) ja Paloisten osakaskunnilla ja edellä<br />
kohdassa 77. Talvivaara kaivosyhtiö tulee velvoittaa korvaamaan rantakiinteistöille<br />
virkistyskalastuksen menetyksen. Mikäli saasteet leviävät pahoin<br />
Säleväjärveen, pidätämme oikeuden korvauksiin.<br />
Kirjelmä on pääosin samansisältöinen kuin Huttulan sekä Sälevä- ja Pohjoismäen,<br />
Kaarakkala- ja (Hernejärven) ja Paloisten osakaskunnilla ja edellä<br />
kohdassa 77. Talvivaara kaivosyhtiö tulee velvoittaa korvaamaan rantakiinteistöille<br />
virkistyskalastuksen menetyksen. Mikäli saasteet leviävät pahoin<br />
Säleväjärveen, pidätämme oikeuden korvauksiin.<br />
Tontilla on myös peltoa. Sen arvon alenema on kompensoitava, koska ympäristön<br />
tila on laskenut normaalista virkistyskäyttö arvosta.<br />
101. XX, Sonkajärvi Jyrkkä 762-418-2-20<br />
Vastustan jyrkästi Talvivaara Sotkamo Oy:tä laskemaan jätevesiään Oulun<br />
ja Vuoksen vesistöihin tai muuttamaan edes tilapäisesti kiintiöitään. Jos<br />
kaivos ei pysty hallitsemaan jätevesiään eikä tietämään paljonko alueella
128<br />
on jätteitä, miten se voi tietää mitä jätevedet sisältää. On saastuttanut jo<br />
alueiden vesistöt. Kuinka paljon ihmiset sairastuu lähitulevaisuudessa.<br />
Kiinteistöjen hinnat romahtaneet, korvauksista Talvivaara Sotkamo Oy ei<br />
puhu mitään.<br />
102. XX, Sonkajärvi Jyrkkä 762-418-2-20<br />
Vastustan Talvivaara Sotkamo Oy:ta laskemaa jätevesiään Oulun ja Vuoksen<br />
vesistöihin tai muuttamaan edes tilapäisesti kiintiöitään. Jos kaivos ei<br />
pysty hallitsemaan jätevesiään, eikä tiedä miten paljon erilaisia myrkkyjä,<br />
kemikaaleja, raskasmetalleja ym. ym. on jo vesistössä, ei ole oikein että<br />
aina vain tulee lisää päästöjä. Syöpä sairaudet lisääntyvät. Tämmöinen<br />
saastuttaminen ei kuulu Suomeen! eikä muuallepäinkään maailmaa.!<br />
103. XX ja XX, Korppi 762-418-31-0<br />
Vuoksen vesistön rantakiinteistön omistajana/haltijana omistajana ja virkistyskäyttäjänä<br />
esitämme samat perustelut ja vaatimukset Pohjois-Suomen<br />
aluehallintoviraston päätökseen huomioitavaksi kuin Ylä-Savon SOTE:n<br />
ympäristölautakunta on esittänyt.<br />
Asuinrakennuksemme käyttövesi on otettu Jyrkän vesi huoltoosuuskunnan<br />
vedenottamosta, joka on suuri luonnonlähde. Mikäli Talvivaaran<br />
jätevesipäästöjen vuoksi asetetaan vedenkäyttörajoituksia tai Talvivaaran<br />
jätevesipäästöt aiheuttaa käyttöveden terveyshaittaa tulee Talvivaara<br />
oy velvoittaa korvaavan käyttöveden saanti asuinrakennuksellemme.<br />
Muilta osin kirjelmä on samansisältöinen kuin edellä kohdassa 77.<br />
104. XX ja XX, Siika 762-418-32-7<br />
105. XX ja XX, 762-418-33-7<br />
106. XX, Ramisto 762-418-31-1<br />
107. XX, Päivämiete 762-418-32-4<br />
108. XX ja XX, Korpikangas 762-418-32-12<br />
109. XX, Aamunkoitto 762-418-33-4<br />
Vuoksen vesistön rantakiinteistön omistajana/haltijana omistajana ja virkistyskäyttäjänä<br />
esitämme samat perustelut ja vaatimukset Pohjois-Suomen<br />
aluehallintoviraston päätökseen huomioitavaksi kuin Ylä-Savon SOTE:n<br />
ympäristölautakunta on esittänyt. Muilta osin kirjelmät ovat pääosin samansisältöisiä<br />
kuin edellä kohdassa 77.<br />
110. XX ja XX, Suomenkangas 762-425-8-40<br />
YHDISTYKSET<br />
Kirjelmä on pääosin samansisältöinen kuin Huttulan sekä Sälevä- ja Pohjoismäen,<br />
Kaarakkala- ja (Hernejärven) ja Paloisten osakaskunnilla ja edellä<br />
kohdassa 77. Tontilla on myös peltoa. Sen arvon alenema on kompensoitava,<br />
koska ympäristön tila on laskenut normaalista virkistyskäyttö arvosta.<br />
111. Suomen luonnonsuojeluliitto ry<br />
Talvivaaran jätevesien hallinta ei ole ympäristöluvan mukaisella tavalla järjestetty.<br />
Näköpiirissäkään ei ole, että toiminnanharjoittaja saisi menetelmiään<br />
kestävälle tasolle. Näissä olosuhteissa ehdotusta ei mitenkään voi<br />
hyväksyä, eikä lupaa puoltaa. SLL ei em. syystä katso järkeväksi edes<br />
puuttua esitetyn laajan aineiston yksityiskohtaiseen kommentointiin. SLLn<br />
mielestä lupaa varsinkaan juoksutuskiintiön poistolle ei pidä myöntää.
129<br />
Juoksutuskiintiöstä voitaisiin mahdollisesti luopua, jos jätevesien haittaainepitoisuudet<br />
saataisiin sellaiselle tasolle, että vastaanottavat vesistöt eivät<br />
pilaantuisi. Se tarkoittaisi, että esimerkiksi sulfaattia saisi olla jätevesissä<br />
korkeintaan 100 mg/l. Koska sellainen taso on mahdotonta saavuttaa<br />
laitoksen nykyisillä järjestelyillä, juoksutuskiintiö on ainoa mahdollisuus varjella<br />
vesistöjä pilaantumiselta. Huhtikuussa 2013 paljastunut uusi allasvuoto<br />
ja sen tutkinnassa selviävät asiat tulee myös ottaa huomioon lupaharkinnassa.<br />
Talvivaara on pyytänyt lupaa täytäntöönpanoon muutoksenhausta<br />
huolimatta. Tällainen lupa voidaan kuitenkin antaa vain, jos täytäntöönpano<br />
ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Tässä tapauksessa kertaalleen<br />
juoksutettuja vesiä ei kuitenkaan voi enää palauttaa kaivokseen,<br />
joten muutoksenhaku olisi hyödytöntä. Näin ollen lupaa ei tule myöntää.<br />
112. Kainuun luonnonsuojelupiiri<br />
Talvivaara Sotkamo Oy:n ympäristölupaa ei tule muuttaa anotuilta osin ennen<br />
kuin yhtiö on saanut toimintansa muilta osin ympäristöluvan mukaiseksi.<br />
Yhtiön normaalin toiminnan kuormitus on jo aikaisemmin aiheuttanut<br />
sellaisia päästöjä, jotka ylittävät ympäristön kestokyvyn. Mitkä tahansa lisäpäästöt<br />
ovat merkittävän haitallisia.<br />
Hakemuksessa on esitetty päästökiintiön poistamista tai ylimääräisen veden<br />
(3,8 miljoonaa kuutiometriä) juoksutuslupaa. Hakemuksessa ei ole esitetty<br />
muutoksia varsinaiseen ympäristölupaan.<br />
Ympäristöluvalla myönnetään lupa tietyn tyyppiseen toimintaan. Se toiminta,<br />
jolle lupa myönnetään, kuvataan ympäristöluvan kertoelmaosassa. Talvivaaran<br />
ympäristölupa on voimassa vain sellaiselle toiminnalle, josta<br />
päästöt vesistöön ovat ympäristöluvan kohdassa “Kuormitus vesistöön”<br />
esitetyn taulukon mukaiset. Kainuun luonnonsuojelupiirin mielestä haetun<br />
mukaista muutosta ympäristölupaan ei voi myöntää. Toiminta poikkeaa<br />
oleellisesti siitä, mille voimassa oleva lupa on myönnetty. Talvivaara toimii<br />
oleellisilta osin ympäristölupansa vastaisesti. Toiminta ja lupa on muutettava<br />
siten, että ne vastaavat toisiaan.<br />
Mikäli muutoshakemus otetaan käsittelyyn, muutoksen yhteydessä on käsiteltävä<br />
koko lupa. Muutoksessa on kuvattava kertoelmaosassa, millaista<br />
toimintaa lupa koskee. Sellaiselle toiminnalle voidaan antaa määräysosassa<br />
ehtoja ja rajoituksia. Päästörajaa ei tule poistaa tai lisäpäästöjä sallia<br />
sellaiselle toiminnalle, joka ei ole voimassa olevan ympäristöluvan mukainen.<br />
Kun ympäristöluvan muut osat ovat ajan tasalla, voidaan muuttaa päästörajoja<br />
ja päästöjen ehtoja. Luontoon päästettäville vesille tulee asettaa sellaiset<br />
pitoisuusrajat eri aineille, että vesistöt kestävät kuormituksen. Luvan<br />
myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja<br />
toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä<br />
muiden toimintojen kanssa merkittävää haittaa. Eräissä Talvivaaran alapuolisissa<br />
vesistöissä veden laatu on muiden toimintojen vuoksi heikentynyt.<br />
Talvivaaralle ei voi myöntää sellaista lupaa, että yhtiön päästöt yhdessä<br />
muiden toimintojen kanssa aiheuttaisi vesien laatunormien ylityksiä.<br />
Hakija esittää, että lupamääräyksen 9 vuosittainen vesipäästökiintiö (enintään<br />
1,3 Mm 3 ) poistetaan vähintäänkin väliaikaisesti. Ympäristölupa määrää,<br />
että vedet päästetään luontoon kipsisakka-altaan kautta. Hallintooikeus<br />
on päätöksellään vahvistanut, että muuta menettelyä ei saa käyttää.<br />
Hakijalla ei ole mahdollisuutta toimia ympäristöluvan mukaisesti, koska<br />
kipsisakka-altaan vesi ei ole ympäristöluvan mukaista. Myöskään eteläiset
130<br />
jälkikäsittely-yksiköt eivät toimi siten kuin ympäristöluvassa on kuvattu. Vesipäästökiintiötä<br />
on tarpeetonta poistaa, koska vettä ei voi kuitenkaan luvan<br />
mukaisesti juoksuttaa vesistöön.<br />
Kipsisakka-altaan tarve perustuu siihen, että vedestä sakkautuvat osat ehtivät<br />
laskeutua altaan pohjalle. Veden viipymä altaalla on oltava riittävä ja<br />
virtaus riittävän heikkoa ja tasaista, että laskeutunut sakka ei lähde liikkeelle.<br />
Kipsisakka-allas toimii sakan loppusijoituspaikkana.<br />
Jälkikäsittely-yksiköt eivät sovellu sakan loppusijoitukseen. Siksi sinne ei<br />
saa tarkoituksellisesti laskeuttaa sakkoja. Kipsisakka-altaan ohittaminen lisää<br />
sakkojen laskeutumista jälkikäsittely-yksiköihin. Menettely ei ole ympäristöluvan<br />
mukaista.<br />
Vesipäästökiintiö on määrätty yhtiön omasta hakemuksesta. Kiintiöllä ja pitoisuusrajoituksella<br />
on ollut mahdollista säädellä vesistöjen kuormitusta.<br />
Tavoitteena on tietenkin taata se, että vesistöille aiheutuva haitta ei ole<br />
kohtuuton. Yhtiö on ylittänyt ympäristöluvan kertoelmaosassa esitetyn vesin<br />
sulfaattipitoisuuden merkittävästi. Se on aiheuttanut alapuolisissa vesissä<br />
kerrostumista ja sitä kautta vesien pilaantumista. Hapettomissa pohjavesissä<br />
on edelleen sisäisten kemiallisten reaktioiden käynnistymisriski ja<br />
sitä kautta mahdollisuus pahempaan ympäristötuhoon. Yksi mahdollinen<br />
reaktioiden käynnistäjä on hapekkaan veden sekoittuminen hapettomaan<br />
suolaiseen veteen (liite 1). Vesipäästökiintiön poistaminen aiheuttaisi virtauksen<br />
lisääntymisen, jossa hapekas vesi voisi sekoittua hapettomiin pohjavesiin.<br />
Vesipäästökiintiö on tarpeellinen siksi, että päästettävä vesimäärä<br />
on riittävän pieni suhteessa vastaanottavaan vesistöön ja sekoittuminen on<br />
riittävää.<br />
Talvivaara Sotkamo oy on tehnyt vesistömallinnuksen poikkeusjuoksutusten<br />
aiheuttamien päästöjen leviämisestä. Mallinnus vaikuttaa virheelliseltä.<br />
Koska mallin lähtöarvoja ja laskentamenetelmää ei ole julkaistu, sen tuloksia<br />
ei voi verifioida. Mallinnuksen epäluotettavuutta on arvioitu liitteessä 1.<br />
Hakemuksessa väitetään, että “kiintiön poistaminen on ehdoton edellytys<br />
sille, että vesitase saadaan toimimaan ilman ympäristöriskejä lisäävää vesien<br />
varastointia myös sateisina vuosina.” Vesien varastointiin ei kuitenkaan<br />
liity minkäänlaisia ympäristöriskejä, mikäli varastotilat suunnitellaan<br />
aivan normaalien patojen suunnittelumenetelmien mukaisesti. Tähän<br />
liittyvät mm. patosuunnittelun vaatimat toistuvuuslaskelmat ja muut selvitykset,<br />
joita Talvivaara ei ole toimittanut. Koska varastointiin on olemassa<br />
täysin turvallisia menetelmiä, Talvivaara Sotkamo Oy:n väite ei pidä paikkaansa.<br />
Hakemus esittelee säähän liittyvät riskit hyvin pintapuolisesti, ja osoittaa että<br />
riskejä ei ole edelleenkään ymmärretty. Vesitaseen ja säähän liittyviä<br />
suunnitelman puutteellisuuksia on käsitelty liitteessä 2.<br />
Päästettäville jätevesille on annettava selkeät haitta-aineiden pitoisuusrajat.<br />
Liitteessä 3 on esitetty perusteet sulfaatin päästörajalle. Rajaksi tulee<br />
asettaa nykyisen luvan mukainen 170 mg/l. Vaihtoehtoisesti raja voidaan<br />
määrittää siten, että sekoittumisvyöhykkeen jälkeen pitoisuus on 100mg/l.<br />
Koska vesi päästetään pieneen puroon, sekoittumisvyöhyke on joitain<br />
kymmeniä metrejä.<br />
Vaatimus aloittaa muutoksenhausta huolimatta
131<br />
Täytäntöönpano tekee muutoksenhaun hyödyttömäksi, koska kertaalleen<br />
päästettyjä vesiä ei voi enää imeä takaisin. Pykälän käyttö on mahdotonta.<br />
Myös vakuus on mitättömän pieni.<br />
Myös Talvivaaran julkaisema SRK:n tekemä konsulttiraportti osoittaa, että<br />
prosessissa on edelleen ratkaisevan tärkeitä tuntemattomia tekijöitä esimerkiksi<br />
malmin pakkautumisessa, jotka ovat tulleet esille jo pilottivaiheessa.<br />
Ne ovat pahentuneet, kun prosessia on skaalattu ylöspäin. Tällaisessa<br />
tilanteessa hakijan tulee ilman muuta ensin osoittaa, että prosessi toimii<br />
edes nykyisessä skaalassa, eikä laajennusta voi sallia ilman lisätutkimuksia.<br />
Myös Vaasan Hallinto-oikeuden 2.4.2013 tekemän välipäätöksen perusteella<br />
on selvää, että kaivoksen toiminnassa on merkittäviä puutteita ja riskejä.<br />
Näin ollen mitään muutoksia ei tule näissä olosuhteissa sallia.<br />
113. Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry<br />
Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry:n toimialaan kuuluu luonnonsuojelutyö<br />
koko Pohjois-Savon alueella, joten toimialueeseemme kuuluvat mm.<br />
Vuoksen vesistön Nilsiän reitti Sonkajärveltä Laakajärvestä alkaen ja Iisalmen<br />
reitti Raudanvedestä alkaen. Olemme siis asianosainen vain<br />
Vuoksen vesistön suhteen: tällä hetkellä Nilsiän reitin osalta, koska Talvivaaran<br />
toiminta on jo muuttanut suuresti Nilsiän reitin vesiä. Lisäksi suullisesti<br />
saamamme tiedon mukaan nykyään Talvivaaran bioliuotuskasoista<br />
valuu vettä ojia myöten myös kohti Raudanvettä. Karttatarkastelulla tätä on<br />
helppo uskoa.<br />
Vastustamme Talvivaara Oy:n hakemusta saada laskea vesistöihin jätevesiä<br />
noin 3,8 + 1,3 miljoonaa kuutiota (yhteensä siis 5,1 • 10 9 litraa) vuodessa<br />
ja siten, että jäteveden kemikaalikuorma vesiin kasvaisi. Vanha lupaehto,<br />
jossa vesistöihin on sallittu laskea vuodessa korkeintaan 1,3 miljoonaa<br />
kuutiota puhdistettua jätevettä on pidettävä voimassa.<br />
Perustelumme: Talvivaara Oy on aikanaan toimintansa alussa hakenut ja<br />
saanut luvan laskea vesistöön puhdistettua jätevettä kirjelmästä tarkemmin<br />
ilmi käyvän taulukon 1 mukaisesti.<br />
Alkuperäisen Talvivaaran itse tekemän hakemuksen arvio laskettavasta<br />
vedestä oli 7 % Kalliojoen luontaisesta virtaamasta, joka lupaehtoihin kirjattu.<br />
Kirjelmästä tarkemmin ilmenevä raportti antaa Pöyryn omaksi mittaukseksi<br />
keskivirtaamalle 0,63 m 3 /s ja SYKEn mittaukseksi 0,82 m 3 /s, joista<br />
siis 1,3 miljoonaa kuutiota on laskettu. Täten vuotuinen sulfaattikuorma vesistöihin<br />
on korkeintaan 221 000 kg.<br />
On ymmärrettävää, että jäteveden lupaehtoihin ei voida kirjata kaikkia<br />
mahdollisia epäorgaanisia ja orgaanisia yhdisteitä, joita tunnetaan, voidaan<br />
analysoida ja joita kaivosvesissä voi esiintyä. Silti hakemusyhteydestä voi<br />
ymmärtää, että hakemuksessa mainittu pitoisuusparametri, on sitova lupa,<br />
jos muuta ei mainita.<br />
Jos Talvivaara Oy olisi pitäytynyt lupaehtojen mukaisissa päästöissä, lähimmissä<br />
pienissä järvissä olisi silti todennäköisesti tapahtunut pientä dinatriumsulfaatin<br />
pitoisuuden nousua, sillä laskennallisen laimenemisen jälkeen<br />
sulfaatin pitoisuus lähimmissä vastaanottavissa vesistöissä olisi ollut<br />
noin 12 mg/l, kun ns. luontainen vesistövesien sulfaatin pitoisuus lienee<br />
noin tasoa 3-5 mg/l. Tämä pitoisuus ei kuitenkaan olisi vielä aiheuttanut<br />
täyskierron häiriöitä ja todennäköisesti useimmat herkät eliöt olisivat säily-
132<br />
neet lisääntymiskykyisinä. Luultavasti kuitenkin ainakin rikin kiertoon liittyvissä<br />
mikrobeissa olisi tapahtunut eri eliöryhmien keskinäisten runsaussuhteiden<br />
muutoksia. Koska tilanne olisi ollut paikallisesti kuitenkin rajallinen,<br />
voidaan olettaa, että tässä vielä ympäristönsuojelulain kaikkien 118 pykälän<br />
henkeä ja kirjainta olisi voitu noudattaa.<br />
Talvivaara Oy:n toiminta on kuitenkin aiheuttanut vesistöihin erittäin paljon<br />
suuremman sulfaattikuorman ja siksi jo heinä-elokuussa 2012 (siis ennen<br />
viime marraskuun vuotoa) Nilsiän Syvärin pintavedessä oli sulfaattia peräti<br />
14 mg/l. Sen syvänteissä talvella kuorma on ollut taatusti suurempi.<br />
Vakavin hyvin runsaan dinatriumsulfaattikuorman aiheuttama vaurio on ollut<br />
kevät- ja syystäysikiertojen pysähtyminen Nilsiän reitin ylimmissä järvissä<br />
eli siis ainakin Ylä-Lumijärvessä ja Kivijärvessä (ja ilmeisesti myös Lumijärvessä,<br />
jonka ei pitäisi olla edes Talvivaaran jätevesien kulkureitillä).<br />
Vedet ovat jo nyt kerrostaneet niin pahasti että kierrot eivät enää tuo happea<br />
järvien pohjille, joten näiden järvien kalantuotanto on suuresti kärsinyt.<br />
Kivijärven syvänteissä oli tammikuun 2013 lopulla (viimeinen velvoitetarkkailuraportti)<br />
sulfaattia jopa yli 6 000 mg/l ja nikkeliäkin yli 1 mg/l. RKTL:n<br />
kalasaaliit ovat minimaalisia. On vain ajan kysymys, milloin kierto häiriintyy<br />
myös Laakajärvessä ja Kiltuassa, jos kuormitus jatkuu suurena.<br />
Kivijärvessä ja Lumijoessa on myös Talvivaaran päästöjen tähden suuri<br />
raskasmetallisaastutus mm. nikkeliä, uraania, kadmiumia, arseenia, kobolttia,<br />
mangaania, rautaa, bariumia ja alumiinia.<br />
Talvivaara Sotkamo Oy ei ole paneutunut alentamaan jätevesiensä sulfaattipitoisuutta,<br />
vaikka toiminta on jatkunut jo noin viisi vuotta. Sitä vastoin<br />
se hakee lupaa laskea Vuoksen vesistöön peräti 8 640 000 kiloa sulfaattia<br />
– pääasiassa dinatriumsulfaattina (jos kuitenkin koko P-jälkikäsittelyn ja<br />
avolouhoksen sulfaatti- ja raskasmetallipitoiset jätevedet johdetaan Oulujoen<br />
vesistöön). Sulfaattipäästö nyt haettavalla ympäristölupahakemuksella<br />
muuttuisi siis 39-kertaiseksi entiseen lupaehtoon verrattuna ja myös natrium-ionikuorma<br />
kasvaisi. Hakemuksen mukaan 14 alkuaineen (mukana<br />
mm. pii (!?), mutta ei esim. bariumia tai berylliumia, joita Talvivaaran jätevesissä<br />
on ollut) pitoisuudet vähenisivät mahdollisesti vähän entisiin lupaehtoihin<br />
verrattuina. Myös pH:n ylärajaa ehdotetaan alennettavaksi arvoon<br />
pH 9, mutta alarajaa ei mainita ollenkaan.<br />
Jätevesien sulfaattipitoisuuden alentaminen olisi täysin mahdollista käyttämällä<br />
prosessissa vähemmän rikkihappoa ja poistamalla sulfaattia paremmin.<br />
a) Rikkihappoa kannattasi käyttää vähemmän<br />
Talvivaara selittää käyttävänsä nikkelin irrottamiseen mikrobiologista bioliuotusta.<br />
Nikkeli on malmissa nikkelisulfidina (NiS), joka on erittäin niukkaliukoinen.<br />
Bakteerien toiminnan ansiosta sulfidi hapettuu sulfaatiksi ja nikkeli<br />
on sen jälkeen vesiliukoisena nikkelisulfaattina.<br />
Kemiallinen reaktio rikkiyhdisteille voidaan kirjoittaa:<br />
S 2 - + 2 O2 → SO4 2- (1)<br />
Sulfidia hapettavat mikrobit siis tuottavat energiansa ilmakehän hapen (O2)<br />
avulla. Jotta mikrobit saisivat soluihinsa happea, hapen täytyy kulkea solujen<br />
pinnalla olevan nestekerroksen läpi. Hapen, kuten kaikkien muidenkin<br />
kaasujen liukoisuus puhtaaseen veteen on aina parempi kuin suolapitoi-
133<br />
seen nesteeseen. Tieto tähän löytyy fysikaalisen kemian oppikirjoista, jotka<br />
on kirjoitettu 1900-luvun alun jälkeen.<br />
Täten, jos Talvivaara käyttäisi bioliuotuskasojen kasteluun vettä rikkihapon<br />
sijasta, ainakin bioliuotusbakteereiden energia-aineenvaihdunta toimisi paremmin.<br />
Bakteerit tuottavat itse rikkihappoa, joten ne todennäköisesti säätäisivät<br />
pH:n solujen pinnalle itselleen sopivaksi.<br />
Bioliuotuksen jälkeen nikkeli on nikkelisulfaattina liuoksessa, josta nikkeliioni<br />
otetaan talteen. Kaikkien suolojen liukoisuuteen vaikuttaa ns. liukoisuustulo<br />
Ks, joka on vakio ja ominainen joka suolalle ja riippuvainen mm.<br />
lämpötilasta. Nikkelisulfaatin kohdalla liukoisuustulo kirjoitetaan Antikaisen<br />
1960-luvun kirjojen mukaan:<br />
[Ni 2+ ] • [SO4 2- ] = Ks<br />
(2)<br />
[Ni 2+ ] ja [SO4 2- ] ovat siis nikkeli- ja sulfaatti-ionien määrät kylläisessä<br />
liuoksessa. Jos liuoksessa on ylimäärin sulfaatti-ioneja (esim. rikkihapon<br />
käytön tähden), nikkeli-ionien määrä liuoksessa vastaavasti vähenee, joten<br />
tämä olisi toinen järkevä syy pidättäytyä rikkihapon käytöstä, sillä tavoite<br />
on saada nikkelistä mahdollisemman paljon talteen.<br />
Rikkihapon käytön vähentäminen alentaisi myös natrium-ionikuormaa.<br />
b) Sulfaattia voidaan poistaa jätevedestä<br />
Talvivaaran käyttämä konsultti Lapin Vesitutkimus esittää raportissaan<br />
Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen vesienhallinta sekä vesistöpäästöt<br />
ja niiden ympäristövaikutukset (liitteenä 7_5_6 pdf) sivulla 32, että<br />
”kalsiumsulfaatti eli kipsi on melko niukkaliukoinen suola, sen liukoisuus<br />
veteen 40 0 C:n lämpötilassa on noin 2 g/l. Vastaava SO4 2- ionin pitoisuus on<br />
tällöin 1,4 g/l …” Lapin Vesitutkimus käyttää viitteenään vuodelta 2002 olevaa<br />
Dutrizacin artikkelia. Sama tekijä on myöhemminkin käsitellyt samaa<br />
aihetta. Liukoisuutta on vielä syvällisemmin käsitelty artikkelissa Marshall,<br />
W. L. & Slusher, R. (1966) Theromodynamics of Calcium Sulfate Dihydrate<br />
in Aqueous Sodium Chloride Solutions, 0-110o. The Journal of Physical<br />
Chemistry 70:4015-4027. Lämpötila vaikuttaa kalsiumsulfaatin lämpötilaan,<br />
mutta erot eivät ole valtavan suuria ja samoin natriumkloridin läsnäolo vähentää<br />
kalsiumsulfaatin liukoisuutta, mutta tässäkin liukoisuuden suuruusluokka<br />
pysyy samana.<br />
Täten huolellisella kalkkimaitosaostuksella, jossa kalkkimaitoa käytetään<br />
riittävästi, saavutettaisiin jätevedessä noin 1,2-1,3 g/l sulfaattia, mikäli<br />
kalkkimaitoa ei säästeltäisi kuten hakijan kirjeestä AVI 22.2.2013 ilmenee<br />
(sivulta 3) ”2013-02-15 3 / 15<br />
Huolellinen kalkkimaitosaostus alentaisi vielä myös jäteveden raskasmetallipitoisuuksia,<br />
joten niidenkin päästöt vähenisivät.<br />
Liikaa sulfaattia voitaisiin edelleen poistaa ettringiittinä tai kalvosuodatustekniikalla,<br />
jolloin kalvosuodatuksessa saadulle konsentraatille voidaan<br />
taas tehdä kalkkimaitokäsittely.<br />
Yllä olevan perusteella Talvivaara Sotkamo Oy:n esittämä vesistöön laskettavan<br />
jäteveden sulfaattipitoisuus, 2000–4800 mg/l on pöyristyttävä ja<br />
vastoin mm. ympäristönsuojelulakia. Näin valtava sulfaattimäärä jatkaisi<br />
alapuolisten vesistöjen saastutusta ja johtaisi nopeasti Vuoksen vesistön<br />
puolella Laakajärven täyskierron estymiseen. Se lisäisi myös jatkuvasti<br />
mahdollisuutta, että sulfaatti rupeasi pelkistymään rikkivedyksi, mikä reak-
134<br />
tio tunnetaan hyvin ja sitä on tapahtunut lukuisia kertoja eri vesistöissä<br />
tappaen jopa kaikki kalat ym.<br />
Saastutuksen jatkaminen – tai jopa lisääminen olisi myös täysin vastoin<br />
Vaasan hallinto-oikeuden välipäätöstä 13/0081/1 (00275/13/5139,<br />
00462/13/5139, 00349/13/5139, 00332/13/5139, 00328/13/5139,<br />
00320/13/5139, 00311/13/5139, 00303/13/5139, 00281/13/5139,<br />
00310/13/5139) annettu 2.4.2013, jossa todetaan Kivijärven huono tilanne<br />
Talvivaaran laskemien jätevesien tähden. Olisi äärimmäisen epäloogista,<br />
että vesistöveden huonon tilanteen toteamisenkin jälkeen jatkettaisiin edelleen<br />
saman vesistön lisäkuormitusta – eikä päinvastoin mietittäisi jo aiheutetun<br />
vahingon korvaamista.<br />
Yhteenveto: Emme voi luonnonsuojelusyistä myöntyä sulfaatti- ja natriumkuorman<br />
kasvattamiseen – varsinkaan kun se mielestämme kannustaisi<br />
Talvivaara Sotkamo Oy:tä jatkamaan toimintaansa välittämättä edelleenkään<br />
luonnosta. Kirjelmän liitteenä on ympäristömikrobiologinen tarkastelu<br />
rikkivedyn muodostumisesta Talvivaaran jätevesien purkualueella.<br />
114. Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry<br />
Taustaa<br />
Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry on avustanut jäseniään Talvivaaran<br />
kaivoksen ympäristövaikutuksia koskevissa arvioinneissa. Liittyen tiedoksiannon<br />
ympäristöluvan PSAVI/12/04.08/2013 käsittelyyn Savo-<br />
Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen kuntajäseniä edustava Ylä-Savon SO-<br />
TE kuntayhtymä on antanut aiemmin lausuntonsa asiasta ”Kaivosalueelle<br />
varastoitujen vesien käsittely ja johtaminen luontoon, YSL 62§:n mukainen<br />
ilmoitus”. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä on tämän jälkeen valittanut Vaasan<br />
hallinto-oikeuteen Kainuun ELY-keskuksen antamasta päätöksestä<br />
(KAIELY/5/07.00/2010) sallia 1,8 milj. m 3 :n vesimäärän johtaminen kalkkikäsiteltyinä<br />
alapuolisiin vesistöihin. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä on vaatinut<br />
em. asian käsittelyn siirtämistä kokonaisuudessaan Pohjois-Suomen<br />
aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys<br />
viittaa ja sisällyttää lausuntoonsa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän lausunnon<br />
25.1.2013 asiasisällön sekä myös aikaisemman oman lausuntonsa<br />
(11.9.2012, täydennetty 14.11.2012) koskien kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan<br />
tarkistamista, koska asia PSAVI/12/04.08/2013 on osa kaivosyhtiön<br />
toimintakokonaisuutta.<br />
Käsiteltävässä olevissa hakemuksissa esitetään poistettavaksi ympäristöluvan<br />
vuosittainen vesipäästökiintiö 1,3 milj.m 3 ja toissijaisesti esitetään lupamääräystä<br />
muutettavaksi siten, että mahdollistetaan kaivosalueelle varastoidun<br />
3,8 milj.m 3 :n ylimääräisen veden johtamiseen alapuolisiin vesistöihin<br />
vuosittaisen kiintiön lisäksi. Määrästä noin 1 milj.m 3 on kipsisakkaaltaan<br />
vuotovesiä ja loput kipsisakka-altaan vesistä pilaantunutta. Vedet<br />
esitetään käsiteltäväksi kalkkikemikaaleilla, jolloin raskasmetallipitoisuudet<br />
(nikkeli, kupari, sinkki) alenisivat nykyisen ympäristöluvan raja-arvojen mukaisiksi.<br />
Muille analyyteille ei esitetä raja-arvoja ja pitoisuuksien arvioidaan<br />
vaihtelevan käsiteltävän veden ja saostuksen tehokkuuden vaihteluiden<br />
mukaisesti.<br />
Toiminnan ympäristövaikutukset<br />
Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys muistuttaa, että kaivosyhtiön toiminnan<br />
on havaittu aiheuttaneen merkittäviä ympäristöhaittoja ja vaikutuksia jo<br />
ennen marraskuun 2012 kipsisakka-altaan vuotoa, jotka on todennettu se-
135<br />
kä velvoitetarkkailuilla että valvontatutkimuksilla. Toiminnan aiheuttamat<br />
sulfaatin, natriumin ja mangaanin kuormitusmäärät ovat olleet monikymmenkertaisia<br />
verrattuna ympäristöluvassa esitettyihin ja ainepitoisuuksien<br />
lisäykset vesistöissä ovat olleet sata- ja jopa tuhatkertaisia.<br />
Kaivosyhtiö on esittänyt selvityksissään, raporteissaan, vastineissaan ja<br />
tiedotteissaan, että toiminta ei olisi aiheuttanut vesistöjen pilaantumista.<br />
Tätä on perusteltu mm. sillä, etteivät pitoisuudet vesistöissä ole olleet<br />
akuutisti toksisia. Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys muistuttaa, että<br />
haitallisten aineiden osalta, joita kaivosteollisuuden kuormitus sisältää,<br />
ekologisen riskinarvioinnin perusteena käytetään jopa tuhannesosaa LC50<br />
arvoista. Myös laatunormit perustuvat samaan arviointitapaan. Savo-<br />
Karjalan Vesiensuojeluyhdistys muistuttaa mm. seuraavista Talvivaaran<br />
kaivosteollisuuden toiminnan aiheuttamista Vuoksen vesistöalueen tilan<br />
muutoksista vuoden 2012 kesän tilanteessa ennen onnettomuuksia:<br />
- Kivijärvellä sulfaattipitoisuudet ovat ylittäneet akuutin toksisuusvaikutuksen<br />
ja mm. kalojen mätimunien kuolleisuuden ylittävät raja-arvot ja suolat<br />
ovat aiheuttaneet järven pysyvän kerrostumisen<br />
- Kivijärvellä nikkeli- ja kadmiumpitoisuudet ylittävät pääsääntöisesti ympäristölaatunormin<br />
ja vastaavasti sinkkipitoisuudet eliöihin vaikuttavan pitoisuustason<br />
ja mangaanipitoisuudet terveysperusteisen raja-arvon<br />
- Kivijärven veden laatu vastaa suolapitoisuudeltaan (sulfaatti- ja natrium)<br />
Itämeren vedenlaatua ja sen käyttäminen kasteluvetenä aiheuttaa maaperän<br />
pilaantumista<br />
- Kalojen elinolosuhteet ovat Kivijärvellä heikentyneet korkeiden ainepitoisuuksien<br />
ja heikentyneen happitilanteen seurauksena<br />
- Kivijärven tila on muuttunut hyvää huonommaksi, jonka perusteella myös<br />
ekologien luokitus on alentunut korkeintaan tyydyttäväksi<br />
- Laakajärvellä nikkelipitoisuus on yksittäisissä näytteissä ylittänyt ympäristölaatunormin<br />
ja mangaanipitoisuudet usein terveysperusteisen raja-arvon<br />
- Laakajärven alusveden sulfaatti- ja natriumpitoisuudet ovat kerrostuneisuuden<br />
aikana olleet huomattavan korkeita pidentäen kerrostuneisuusaikoja<br />
ja alentaen sedimentin fosforinpidätyskykyä<br />
- Laakajärvellä jätevesien on havaittu kulkeutuneen myös järven itäosaan,<br />
joten kuormituksen haitallisia vesistövaikutuksia aiheuttava alue kattaa jo<br />
tällä hetkellä koko Laakajärven<br />
- Talvivaaran kaivosteollisuuden vaikutukset ovat mitattavissa Kallavedellä<br />
saakka sulfaatti- ja sähkönjohtavuuden kohoamisena. Alapuolisten vesistöjen<br />
tila on ollut ennen toiminnan aloittamista hyvä tai erinomainen. Biologisen<br />
tarkkailuaineiston perusteella vesistöjen tila on muuttunut jo kahden<br />
seurantavuoden aikana voimakkaasti. Vuoksen vesistöalueella Kivijärven<br />
kasviplanktonlajisto on huomattavasti yksipuolistunut ja pohjaeläinindeksi<br />
alentunut peräti neljä luokkaa eli erinomaisesta huonoon. Laakajärveltä<br />
oleva seuranta-aineisto on suppeampi ja vedenlaatuaineistoon perustuvassa<br />
luokituksessa järvi on ollut hyvässä ekologisessa tilassa. Vuonna<br />
2012 suoritetun pohjaeläintutkimuksen perusteella Laakajärven syvänteiden<br />
tila olisi välttävä ja jopa huono.<br />
Perustuen edellä esitettyihin ja todennettuihin ympäristövaikutuksiin perustuen<br />
Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys toteaa, että jo ennen syksyn
136<br />
onnettomuutta Talvivaaran kaivosyhtiön toiminta on aiheuttanut merkittävää<br />
ympäristön pilaantumista ja jätevesien aiheuttamat pitoisuusmuutokset<br />
ovat havaittavissa peräti Kallavedellä saakka.<br />
Edellä tiivistetysti esitettyjen toteutuneiden vesistövaikutusten jälkeen Kivijärveen<br />
on kulkeutunut marraskuun aikana 200 000 m 3 kipsisakkavesiä,<br />
jossa on ollut ympäristöluvan vastaisesti myös metalleja runsaasti sisältävää<br />
metallien talteenottolaitoksen paluuliuosta. Suomen ympäristökeskuksen<br />
raportin mukaan Kivijärveen on kulkeutunut vuodon seurauksena nikkeliä<br />
lähes 1 800 kg, sinkkiä noin 800 kg, uraania yli 60 kg ja kadmiumia<br />
noin 2 kg eli nikkelin osalta yli kaksikymmenkertainen määrä vuosikuormitukseen<br />
verrattuna. Vesistöön kulkeutunut sulfaattikuormitus oli noin 2700<br />
tonnia eli viikon aikana muodostunut kuormitus oli vuoden 2011 kuormituksesta<br />
noin kolmasosa. Kivijärven aine- ja erityisesti raskasmetallipitoisuudet<br />
ovat onnettomuuden jälkeen erittäin korkeita.<br />
Onnettomuuden jälkeen Lumijoen alueelta on talven aikana poistettu jätevesisakkaa<br />
sekä maata ja lietettä on siirretty Kortelammen turvapatoon.<br />
Ylä-Lumijärven alueella kaivosalueen ulkopuolella on lisäksi saostuneena<br />
runsaasti haitta-aineita, jotka kulkeutuvat ajan kuluessa ja vesimäärien lisääntyessä<br />
alapuoliseen Kivijärveen ja Laakajärveen ja edelleen Vuoksen<br />
vesistöalueelle. Pääosa vuodosta eli 1 milj. m 3 on varastoituneena Kortelammen<br />
suojapatoon. Erittäin valitettavaa on, että tätäkin lausuntoa laadittaessa<br />
on käynnissä uusi satoja tuhansia m 3 :a käsittävä kipsisakkaallasvuoto,<br />
joka virtaa Kortelammen suojapatoon ja vastaavasti padosta<br />
luontoon juoksutettavien jätevesien määrää on lisätty ollen jo yli kymmenkertainen<br />
Vaasan hallinto-oikeuden vain viikkoa aiemmin määräämistä lupaehdoista.<br />
Toiminnanharjoittaja on hakenut lupaa kaivosalueelle varastoidun<br />
3,8 milj.m 3 :n ylimääräisen veden johtamiseen kalkkikäsiteltynä alapuolisiin<br />
vesistöihin vuosittaisen kiintiön lisäksi. Määrästä noin 1 milj.m 3 on kipsisakka-altaan<br />
vuotovesiä ja loput kipsisakka-altaan vesistä pilaantunutta.<br />
Kaivosyhtiön näkemyksen mukaan kaivosalueelle varastoidut vedet tulee<br />
käsitellä ja johtaa luontoon ennen kevättulvia, jotta vältytään valumavesien<br />
aiheuttamalta lisäriskiltä ja mahdollistetaan kaivoksen normaali toiminta.<br />
Lupahakemuksen asiakirjojen perustella on osoitettavissa, että ylimääräisten<br />
jätevesien johtaminen luontoon aiheuttaa merkittävää ympäristön pilaantumista<br />
(YSL 50 § 2 mom) Vuoksen vesistöalueella Laakajärvelle<br />
saakka. Kivijärvellä ylittyy toiminnanharjoittajan laskelmien perusteella mm.<br />
selvästi nikkelin ympäristölaatunormi. Kadmiumin osalta pitoisuusmuutosta<br />
ei ole laskettu, mutta senkin pitoisuus nousisi Kivijärvellä yli ympäristölaatunormin.<br />
Sulfaattipitoisuuksien muutoksia on arvioitu sekä laimennuslaskelmin että<br />
mallinnuksella. Alivirtaama-aikana sulfaattipitoisuudet olisivat laimennuslaskun<br />
perusteella Laakajärvessä yli 600 mg/l ja mallinnuksen perusteella<br />
korkeimmillaan 1 500 mg/l. Mallinnuksessa oletetaan että syvänteisiin kulkeutunut<br />
jätevesi sekoittuisi kesän ylempään vesipatsaaseen. Savo-<br />
Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen arvion mukaan pitoisuudet ovat niin<br />
korkeita, että pohjois- ja keskiosan syvänteissä ei tapahdu luontaista täyskiertoa<br />
ja syvänteiden tila heikkenee. Ylimääräisten vesien juoksutusten<br />
vaikutukset olisivat siten huomattavasti pidempiaikaisia. Myös järven itäosan<br />
haitalliset vaikutukset lisääntyvät ja siten koko Laakajärven alue tulisi<br />
olemaan merkittävien haitallisten vaikutusten aluetta. Myös mangaanipitoisuudet<br />
ylittäisivät terveysperusteisen 0,5 mg/l:ssa raja-arvon. Suhteuttamalla<br />
natriumin kuormitus laimennuslaskuihin Laakajärvessä natriumpitoi-
137<br />
suus tulisi olemaan yli 200 mg/l. Tämä ylittäisi kasteluvedelle asetetun laatusuosituksen<br />
ja kasteluvetenä käytettäessä riski maan pilaantumiselle<br />
luokiteltaisiin erittäin suureksi. (lisätietoja Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys<br />
ry:n lausunto 11.9.2012, täydennetty 14.11.2012, liite). Huolimatta<br />
että toiminnanharjoittaja ei ole ulottanut arviointeja Laakajärven alapuolelle,<br />
voidaan arvioida että lisävesien juoksutus aiheuttaisi suurempia pitoisuusmuutoksia<br />
kuin aiemmin myös koko Nilsiän reitillä Kallaveteen saakka.<br />
Kainuun ELY:n suorittamassa kuulemisessa (päätös KAI-<br />
ELY/05/07.00/2010) koskien kaivosalueelle varastoitujen vesien käsittelyä<br />
ja tuli esille, että kuulemisasiakirjoissa oli virheellisiä tietoja vesien sisältämistä<br />
ainemääristä. Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys toi esille huolensa<br />
Ylä-Savon SOTE:n lausunnossa haitallisen korkeista kadmiumin pitoisuuksista.<br />
Pohjois-Savon ELY-keskus esitti vastaavasti lausunnossaan<br />
kuormituslaskelmia käyttäen eri lähtötietoja. Erot kuormitusmäärissä ja siten<br />
vesistövaikutuksissa olisivat monikymmenkertaisia. Toiminnanharjoittajan<br />
antamassa vastineessa tuodaan esille, että ilmeisesti Pohjois-Savon<br />
ELY:n esittämät alemmat kuormitusmäärät ovat oikeamman suuntaisia.<br />
Vastaavasti suurempiin kuormitusmääriin ei vastata. Ylä-Savon SOTE:n<br />
esittämästä kadmiumin korkeasta kuormituksesta toiminnanharjoittaja toteaa,<br />
että Nablabsin laboratorioanalyysit osoittavat, että pitoisuus puhdistetussa<br />
vedessä vastaisi noin kymmenesosaa suunnitelmassa esitetystä tasosta.<br />
Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa PSAVI/12/04.08/2013 vaikutuslaskelmat<br />
ovat samoja osin virheellisiksi ja osin epäselviksi todettuja. Savo-<br />
Karjalan Vesiensuojeluyhdistys esittää huolestumisensa siitä, että näin<br />
suurien haitallisten aineiden määrien osalta ei ole käytettävissä riittävän<br />
täsmällistä tietoa. Arviointia ei voi siirtää toteutettavaksi seurannassa, koska<br />
ympäristön pilaantuminen on ilmeistä. Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys<br />
on edellä esittänyt perusteet merkittävästä pilaantumisesta. Perusteet<br />
jakaantuvat kolmeen toisiinsa liittyvään kokonaisuuteen sekä niiden<br />
yhteisvaikutukseen:<br />
1. Talvivaaran kaivosyhtiön toiminta on aiheuttanut merkittävää ympäristön<br />
pilaantumista jo ennen syksyn 2012 onnettomuutta.<br />
2. Kivijärveen on kulkeutunut vuodon seurauksena huomattavat määrät<br />
raskasmetalleja kuten nikkeliä yli 20-kertainen määrä vuosikuormitukseen<br />
verrattuna. Kivijärvessä ainepitoisuudet ovat verrattavissa jäteveteen.<br />
3. Kaivosalueelle kertyneiden ylimääräisten vesien johtaminen aiheuttaisi<br />
jo sellaisenaan merkittävää ympäristön pilaantumista.<br />
4. Huomioiden kohtien 1-3 yhteisvaikutuksen ei liene epäselvyyttä siitä, että<br />
ylimääräisten vesien johtaminen aiheuttaisi merkittävän pilaantumisen<br />
koko Laakajärven alueella ja haitalliset vaikutukset ulottuisivat koko Nilsiän<br />
reitille ja pitoisuusmuutokset olisivat havaittavissa entistä selvempinä Kallaveden<br />
alueella.<br />
Syksyisen onnettomuuden jälkeen sektoritutkimuslaitokset osallistuivat<br />
vaikutusten arviointiin. Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen näkemyksen<br />
mukaan niiden tulisi antaa asiantuntemuksensa myös tulevia toimintoja<br />
ohjattaessa, joihin lupakäsittelytkin kuuluvat.<br />
Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys vaatii, että kaivosalueelle varastoitujen<br />
ylimääräisten vesien juoksutus Vuoksen vesistöalueelle tulee keskeyttää,<br />
koska juoksutuksesta aiheutuu ympäristön merkittävää pilaantumista<br />
Laakajärvellä saakka.
Toimintaa koskevat muut asiakohdat<br />
138<br />
Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys on aikaisemmassa lausunnossaan<br />
asiassa PSAVI/58/04.08/2011 muistuttanut, että toiminnalle on alun perin<br />
haettu lupaa virheellisin perustein. Korkeiden sulfaatti-, natrium- ja mangaanikuormituksen<br />
osalta lupahakemus on ollut harhaanjohtava, koska ne<br />
ovat aiheutuneet pääosin toiminnan peruslähtökohdista, eivätkä ennalta<br />
arvaamattomista syistä. Tuotantoprosessia ja erityisesti suurien kemikaalimäärien<br />
käyttämistä ja niiden vaikutuksia ei hallita riittävästi.<br />
On kuitenkin ymmärrettävää ja jopa hyväksyttävää, että toiminnan alkuvaiheessa<br />
on käynnistymisongelmia, jotka vaikuttavat myös ympäristöön.<br />
Myös häiriö- ja poikkeustilanteet ovat osa laitosten toimintaa. Savo-<br />
Karjalan Vesiensuojeluyhdistys muistuttaa, että pistekuormittajien osalta tilanne<br />
on pääsääntöisesti kehittynyt siten, että kuormitusvaikutukset ja havaittavat<br />
pitoisuusmuutokset rajoittuvat lähelle purkualuetta. Siten laitosten<br />
vesiensuojelun painopistealueena ovat nykyisin häiriö- ja poikkeustilanteiden<br />
hallinta. Talvivaaran vastineessa (päätös KAIELY/05/07.00/2010) on<br />
myös viitattu toiseen kaivosteollisuuden toimijaan ja sitä koskeneeseen<br />
Pohjois-Savon ELY-keskuksen myönteiseen päätökseen YSL 64§:n perusteella<br />
(POSELY/47/07.00/2010, 11.9.2012) lisätä altaan juoksutusta. Lupaviranomaisilla<br />
on mahdollisuus tutustua tarkemmin päätöksen perusteisiin,<br />
Todettakoon että juoksutusmäärän lisäys tässä tapauksessa oli 47 %<br />
eli sademäärän lisäyksen mukainen. Juoksutus on toteutunut pienempänä<br />
ja myöskään kilomääräisten lupaehtojen ei arvioitu ylittyvän. Tämä lienee<br />
ennakoivaa ja hallittua vesienkäsittelyä. Talvivaaran vastineessa tuodaan<br />
esille, että ilmoitusta ei edeltänyt minkäänlainen onnettomuus- tai häiriötilanne.<br />
Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys esittää huolestumisensa, mikäli<br />
tämä on Talvivaaran kaivoyhtiön vesien- ja ympäristöhallinnan periaatelinja.<br />
Talvivaaran kaivos on ollut toiminnassa noin viisi vuotta. Valvontaviranomaiset<br />
ovat antaneet toiminnasta kymmeniä huomautuksia ja kehotuksia,<br />
toiminnasta on tehty tutkimuspyyntöjä ja kanteluita, on sattunut ympäristöonnettomuuksia,<br />
päätöksistä on valitettu, ympäristövaikutuksista on annettu<br />
palautetta ja kansalaiset ovat ottaneet myös omaehtoisia näytteitä. Kaivosyhtiö<br />
on hakenut toistuvasti ympäristöluvasta poikkeavia menettelyjä ja<br />
ne on myös hyväksytty. Osasta päätöksistä on myös valitettu, mutta yhtiö<br />
on pystynyt Kainuun ELY:n päätösten perusteella toteuttamaan ilmoittamansa<br />
toimenpiteet mukaan lukien veden käyttöön ja sen käsittelyyn liittyen.<br />
Toiminnan keskeyttämiseksi on myös haettu hallintopakkopäätöksi, mutta<br />
niitä ei ole hyväksytty. Siten nämäkään päätökset eivät ole estäneet yhtiötä<br />
jatkamasta varsinaista tuotantotoimintaansa. Johtopäätöksenä todettakoon,<br />
että hallinnolliset ohjauskeinot ovat mahdollistaneet yhtiön toiminnan<br />
yhtiön omien arvioidensa ja esittämiensä toimenpiteiden mukaisesti.<br />
Vesienhallintaan liittyen yhtiö on 19.10.2012 jättänyt ilmeisesti lupahakemuksesta<br />
annettujen lausuntojen perusteella Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle<br />
ympäristölupahakemuksen täydennyksen, joka sisältää vesienhallinnan<br />
tilanteen. Syykuun loppuun 2012 mennessä poikkeuksellisista<br />
sateista oli kertynyt 1,7 milj. m 3 vesiylimäärä. Avolouhokseen oli jo tuolloin<br />
siirretty kipsisakka-altaan ylitevesiä noin 500 000 m 3 ja kaiken kaikkiaan<br />
louhoksessa oli vettä 1,4 milj. m 3 eli pääosa oli kalliopohjavettä ja sadevettä.<br />
Yhtiön tavoitteena oli tyhjentää louhos vuoden 2012 loppuun mennessä.<br />
Veden kierrätyksen ja RO-laitoksen käyttöönoton myötä yhtiö arvioi että<br />
kaivokselle varastoidut vedet saadaan käytettyä prosessissa raakavete-
139<br />
nä vuoden 2013 aikana. Talvivaaran arvion mukaan vesivarastojen purkamiseen<br />
menee noin kaksi vuotta. Oletuksena on että järviveden otto voidaan<br />
lopettaa ja puhdistetun prosessiveden määrä on vähintään<br />
1,3 milj. m 3 . Varastoiduista vesistä ei aiheutuisi ylimääräistä kuormitusta.<br />
Käsiteltävinä olevassa asiassa eli ”kaivosalueella olevien ylimääräisten<br />
prosessi-, kuivatus- ja valumavesien tilapäistä varastointia, puhdistamista<br />
ja mahdollista johtamista vesistöihin” kaivosyhtiö esittää, että ongelmallinen<br />
tilanne on aiheutunut vuoden 2012 poikkeuksellisesta sateesta sekä<br />
onnettomuudesta, kun ympäristöluvan mukaisen kipsisakka-altaan pohjarakenne<br />
yllättäen rikkoutui ja kipsisakka-altaassa sateisuuden vuoksi ja<br />
ympäristöluvan noudattamiseksi varastoitu liuos pääsi vuotamaan kaivosalueelle.<br />
Onnettomuuden seurauksena kontaminoitui suuri määrä sellaista<br />
puhdasta vettä, joka luvan mukaisesti olisi voitu päästää ympäristöön vuosittaisen<br />
päästökiintiön ohitse.<br />
Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys toteaa, että edellä esitetyissä kahdessa<br />
kappaleessa on merkittäviä ristiriitaisuuksia ja epäjohdonmukaisuuksia.<br />
Yhtiö esittää, että kipsisakka-altaaseen oli varastoitu liuosta ympäristöluvan<br />
noudattamiseksi. Tarkoittaako tämä sitä, että yhtiön mielestä<br />
altaaseen on varastoitu ylimäärä vesiä, koska vuosittainen juoksutuskiintiö<br />
on 1,3 milj. m 3 . Annettujen tietojen mukaan kipsisakka-altaisiin on kuitenkin<br />
johdettu raffinaattiliuosta, jota ei olisi voinut juoksuttaa vesistöön. Kipsisakka-altaan<br />
veden laatu ja määrä oli siten muuttunut ja kipsisakka-allasta<br />
käytettiin jo tässä vaiheessa muuhun kuin luvan edellyttämään toimintaan.<br />
Yhtiö esittää myös, että vuodon seurauksena kontaminoitui suuri määrä<br />
sellaista puhdasta vettä, jota olisi voitu päästää ympäristöön vuosittaisen<br />
päästökiintiön ohitse.<br />
Yhtiö oli juuri aiemmin kesällä saanut luvan juoksuttaa kipsisakka-altaan<br />
ylitevesiä kaivokseen, joten kaivoksen vedet eivät siten olleet puhtaita<br />
juoksutettavaksi vesistöihin. Suojapatoihin on kertynyt vettä vasta onnettomuuden<br />
jälkeen, joten kyse ei ole näistäkään vesistä. Mikäli kaivoalueella<br />
on ollut puhtaita vesiä, miksi niitä ei ole juoksutettu vesistöihin vaikka<br />
ongelmallinen vesitase on ollut arvioitavissa?<br />
Kaivoksen ympäristölupaa on aiemmin muutettu siten, että juoksutettavan<br />
veden määrä ja laatu arvioidaan nimenomaan LONE-ylitteestä. Siten kaivoyhtiöllä<br />
on ollut mahdollisuus järjestää muiden kuin prosessivesien vesienhallinta<br />
ilman vesikiintiötä kuluneiden toimintavuosien aikana. Kipsisakka-altaat<br />
ovat vuotaneet ennen marraskuun 2012 onnettomuutta kaksi<br />
kertaa, joten niiden ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet olisi pitänyt olla<br />
tiedossa jo käytännön kokemusten perusteella.<br />
Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys muistuttaa, että kipsisakkaonnettomuuksista<br />
aiheutuvia ympäristövaikutuksia tulee nykyisessä tilanteessa<br />
korjata eikä laajentaa ja siirtää kaivoalueen ulkopuolelle. Kaivosyhtiö on<br />
kuitenkin päättänyt tällaisessa tilanteessa juoksuttaa kaivosalueelle kertyneet<br />
vedet puutteellisesti käsiteltyinä luontoon. Kyse ei ole pelkästään<br />
juoksuttamisesta vaan altaiden tyhjentämisestä mahdollisimman nopeasti,<br />
joka osoittaa että ympäristövaikutukset ja turvallisuus jäävät taka-alalle<br />
verrattuna tuotantotavoitteisiin. Kaivoyhtiö on jopa viitannut vastineessaan<br />
kaivoslakiin louhoksen tyhjentämiseksi, vaikka on johtanut sinne omaaloitteisesti<br />
tehdasvesiä. Vesimääristä ja koostumuksista on myös annettu<br />
lisäselvityksiä käynnissä olevissa lupaprosesseissa, joista selviää että vesitaseongelmat<br />
ovat aiheutuneet jo pidemmän ajan kuluessa.<br />
Vesivarastojen tyhjentämiselle nopealla aikataululla ei ole esitetty vaihtoehtoja,<br />
vaikka vielä 19.10.2012 täydennyksessä esitetään että vesitilanne
115. Oulujoen reitti ry<br />
140<br />
saadaan hallintaan kahden vuoden kuluessa nykyisen vesikiintiön mukaisesti.<br />
Lisäkuormitusta järjestelyistä ei myöskään arvioitu aiheutuvan. Esitetyillä<br />
tyhjennys- ja juoksutustoimenpiteillä pyritään poistamaan ongelma<br />
ympäristölain vastaisesti, jonka jälkeen aloitettaisiin tuotannon lisääminen.<br />
Onnettomuustilanne pyritään hyödyntämään tuotannon käynnistämiseksi<br />
eikä keskitytä vahinkojen korjaamiseen. Suhteutettuna kaivosyhtiön toiminnan<br />
laajuuteen näin lyhytjänteistä toimintatapaa ei tule sallia vaan on<br />
pitäydyttävä linjauksessa, jossa vedet hyödynnetään kaivoalueella. Kaivosyhtiön<br />
juuri nyt toteutettava kehittämistoimenpiteet, joiden tulee kohdistua<br />
jo aiheutuneiden vahinkojen korjaamiseen sekä kaivoalueella olevien<br />
vesien huomattavasti tehokkaampaan käsittelyyn. Puhtaiden vesien juoksutukset<br />
tulee toteuttaa pidemmällä aikajänteellä.<br />
Tuotantoprosessi on sen jälkeen tai samanaikaisesti kehitettävä ympäristön<br />
kannalta kestävälle tasolle. Toiminta on saatava ensin kuntoon, jonka<br />
jälkeen on pohja tuottaa. Tuotannolla ei ole mahdollisuutta menestyä ilman<br />
ympäristövastuuta. Kaivoyhtiö ei ole valitettavasti esittänyt lupahakemuksissa<br />
tähän selkeää ratkaisua. Koska yhtiö on hakenut rahoitusta ympäristöinvestointeihin,<br />
tulisi resursseja suunnata tyhjentämisen sijaan ympäristön<br />
kannalta positiivisiin ratkaisuihin.<br />
Huolimatta lupakäsittelyn keskeneräisyydestä kaivosyhtiö on jo aloittanut<br />
varastoitujen vesien juoksuttamisen. Vuoksen vesistöalueelle viikolla 13<br />
kohdistuneet juoksutukset ovat ohjautuneet lupaehdoista (Kainuun ELY<br />
sekä Vaasan HO:n välipäätös) poiketen Ylä-Lumijärveen, jossa on kerrostuneena<br />
huomattavat määrät syksyllä kipsisakka-altaasta vuotaneita haitallisia<br />
jätevesilietteitä. Myös juoksutettu vesimäärä on ollut huomattavasti<br />
suurempi kuin Vaasan hallinto-oikeuden välipäätöksessä määrätään.<br />
Lupaehtojen vastaista toimintaa perusteltiin virheellisellä virtaamanmittauksella.<br />
Siten jo juoksutusten alkuvaiheessa toiminnanharjoittaja on jatkanut<br />
lupaehtojen vastaisia toimenpiteitä ja aiheuttanut uusia valvontahuomautuksia.<br />
Tämä osoittaa että luvilla ja lupaehdoilla ei ole merkitystä ja<br />
aiheuttaa jälleen toiminnan lainmukaisuuden selvittämisen edellisten jatkumona.<br />
Juuri 7.-9.4.2103 tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon perusteella<br />
juoksutusmääriä on jälleen lisätty ja perusteluna on esitetty poikkeuksellista<br />
ja ennalta arvaamatonta tilannetta. Tilanteen ei pitäisi olla ennalta<br />
arvaamaton, koska altaan kuntoa on tutkittu. Vuodon seurauksena ei<br />
myöskään saa olla ainoa toteutettava toimenpide juoksutusten lisääminen.<br />
Perusteita juoksutuksille ei ole.<br />
Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys tuo esille, että kaivosyhtiön toiminnasta<br />
on olemassa paljon tietoa. Tiedot ovat kuitenkin niin hajallaan, että<br />
se vaarantaa viranomaisten, asianomistajien sekä kansalaisten oikeudellisen<br />
aseman. Tätä lisää vielä se, että perusteet muuttuvat koko ajan. Tämän<br />
lausunnolla olevan lupa-asian kohteesta eli varastoidusta vedestä<br />
huomattava osa on jo juoksutettu ja sillä on aiheutettu osin peruuttamattomiakin<br />
vahinkoja ympäristössä.<br />
Eri yhteistyötahojen Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla aloittaman hankkeen<br />
tavoitteena on palauttaa lohi Oulujoen reitin jokiin. Hankkeessa on<br />
tarkoitus rakentaa lohiportaat kaikkiin jäljellä oleviin Oulujoen voimalaitoksiin<br />
Oulujärvelle asti. Lohen palauttaminen Oulujokeen on arvokas hanke,<br />
eikä sitä saa uhata pienelläkään vesien tilaa heikentävällä seikalla. Kalaportaiden<br />
rakentaminen on rahallisesti vaativa projekti ja siihen sitoutuvat
116. Ylä-Savon Vihreät ry<br />
141<br />
monet tahot. Kalateiden rakentamisen tavoite ei toteudu, jos lohen kotivedet<br />
eivät ole sille suotuisassa tilassa eikä kutualueita ole.<br />
Oulujoki on oululaisten juomaveden lähde eikä sitä saa vaarantaa minkäänlaisilla<br />
lisäkuormituksilla, vaan jokivesien tilaa on parhain mahdollisin<br />
toimenpitein parannettava. Oulujoen tilan parantaminen hyväksi on tavoitteena<br />
vesipuitedirektiivin mukaisesti vuoteen 2015 mennessä. Myös Suomen<br />
maabrändi-työryhmä nostaa esille tavoitteen Suomen järvivesien<br />
saamiseksi juomakelpoisiksi v. 2030 mennessä.<br />
Monet yhdistyksemme jäsenet omistavat maata ja Oulujoen reitin varrella<br />
kiinteistöjä, joita uhkaa nyt kiinteistöjen arvon menetys. Millään ei voi mitata<br />
sitä henkistä ja kulttuurista menetystä, joka koituu, jos vesistömme tila<br />
huononee.<br />
Talvivaara Sotkamo Oy anoo lupaa laskea ilman rajoituksia jätevesiä Oulujoen<br />
ja Vuoksen vesistöön. Marraskuussa 2012 tapahtuneen kipsisakkaaltaan<br />
jälkeisen hallitsemattoman vesitalouden kaltaisia tilanteita voi tulla<br />
eteen useastikin, koska sääoloja ei voi hallita. Jo alusta alkaen vesitalouden<br />
hallinta on vaikuttanut olevan yhtiölle ylivoimaista.<br />
Emme hyväksy, että kaksi suurta vesialuetta tuhotaan edes osittain yhtiön<br />
vastuuttoman ja ammattitaidottoman toiminnan seurauksena.<br />
Ylä-Savon Vihreät ry viittaa aiemmin tähän asiaan liittyen antamaansa<br />
uraanin talteenottolaitoksen ympäristölupaa koskevaan lausuntoon ja pitää<br />
sen voimassa ja ottaa kantaa sen lisäksi kantaa myös muutoksen hakuun<br />
koskien ympäristölupaa. Täydennysten ja muutoksenhaun johdosta<br />
haluamme lausua seuraavaa:<br />
Talvivaara Sotkamo Oy on jo nyt muutamassa vuodessa pilannut ympäristöä<br />
ja vesistöjä, niin että siitä on terveysvaaroja myös ihmisille -<br />
esimerkkinä terveydensuojeluviranomaisten suositus saunapesuvesien<br />
käytöstä Talvivaaran alapuolisissa vesistöissä sekä kaloihin kertyneet sulfaattipitoisuudet.<br />
Kaivokselta vesistöihin vuotaneesta uraanin määrästä ei<br />
ole tietoja.<br />
Ylä-Savon Vihreät ry vaatii, että ennen kuin uutta lupaa myönnetään, on<br />
Pohjois-Savon aluehallintoviraston edellytettävä, että Talvivaara Sotkamo<br />
Oy kunnostaa jo pilaamansa vesialueet. Lupa-asioita ratkaistaessa on pystyttävä<br />
tekemään päätöksiä, jotka turvaavat kaivosta ympäröivälle luonnolle<br />
pidemmällä tähtäimelläkin riskitöntä ja saasteetonta aikaa.<br />
Ylä-Savon Vihreiden mielestä Talvivaaralle ei tule myöntää sen hakemaa<br />
lupaa luopua vesipäästökiintiöstä. Kun yhtiö ei kykene noudattamaan entisiäkään<br />
lupaehtoja ja lupauksia, vesipäästökiintiöstä luopuminen ei ole<br />
millään tapaa perusteltua. Kiintiöstä luopuminen vaikeuttaisi myös ympäristövaikutusten<br />
seurantaa ja ongelmiin puuttumista. Vuoksen suuntaan ei<br />
ylipäänsä pitäisi tulla päästöjä kaivostoiminnasta, jos alkuperäisiä lupaehtoja<br />
ja arvioita seurataan. Yhtiön viimeisin ongelma (8.4. alkanut allasvuoto)<br />
huomioiden kaivosyhtiön toiminnan kontrollointia pitäisi pikemminkin<br />
tiukentaa, ei löysentää.<br />
117. Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry<br />
Kirjelmä on pääosin samansisältöinen kuin Huttulan sekä Sälevä- ja Pohjoismäen,<br />
Kaarakkala- ja (Hernejärven) ja Paloisten osakaskunnilla.
MUUT MIELIPITEET<br />
118. XX, Vesialue 876:2<br />
142<br />
Uusia lupia ei myönnetä ja ns. hätätilajuoksutukset on kiellettävä. Ongelma<br />
on kaivoksen oman taidottomuuden syytä. Kaivoksen on saatava vesikierto<br />
sisäiseksi ja hallintaan ennen kuin voi jatkaa toimintaa. Sakka-altaat on<br />
tehtävä alusta alkaen uusiksi samoin varoaltaan eristettävä esim. Laaka- ja<br />
Kiltuanjärven maine on jo mennyt puhtaana vesistönä. Mökkien ja tonttien<br />
arvo romahtanut. Milloin Talvivaara maksaa korvauksia. Tämä on katastrofi<br />
laajalle ympäristölle. Täällä on ihmisillä HÄTÄ.<br />
119. XX ja 120. XX, XX ja XX<br />
Kirjelmät ovat pääosin samansisältöisiä kuin Huttulan sekä Sälevä- ja Pohjoismäen,<br />
Kaarakkala- ja (Hernejärven) ja Paloisten osakaskunnilla.<br />
121. XX (Asunto-osakeyhtiö Sonkajärven Jyrkkä osakkaana ja asukkaana)<br />
122. XX<br />
123. XX<br />
Vuoksen vesistön rantakiinteistön omistajana/haltijana esitän samat perustelut<br />
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen huomioitavaksi kuin<br />
SOTE ympäristölautakunta on päättänyt. Muilta osin kirjelmä on pääosin<br />
samansisältöinen kuin edellä kohdassa 76.<br />
Katson Talvivaaran kaivoksen ympäristöpäästöjen aikaansaaneen omistamani<br />
rivitalokiinteistön arvon menetyksen. Olen käyttänyt omistamaani<br />
kiinteistöä kuin kesämökkiä vapaa-ajan asuntona. Lähimpään järveen Kiltuanjärveen<br />
on matkaa noin 300 m. Ostin aikanaan kiinteistön nimenomaan<br />
hyvien kalaisien järvien ja ennen kaikkea Nurmijoen vuoksi.<br />
Katson, että Talvivaara on toiminnallaan saastuttanut alueen järvet Laakajärven,<br />
Kiltuan, Haapajärven ja Nurmijoen jokireitin, ja aikaansaaneen<br />
suunnattoman vahingonkärsijöiden joukon. Yksistään Jyrkän alueelta on<br />
täysin mahdotonta saada myytyä mitään kiinteistöä. Olen investoinut paljon<br />
rahaa kalastusvälineisiin ja veneisiin. Nyt tuo kaikki menee hukkaan<br />
yhden saastuttavan kaivoksen myötä. Näen todella Talvivaaran olevan<br />
velvollinen korvaamaan minulle aiheuttamansa vahingon. En näe mitään<br />
syytä miksi näin ei olisi!<br />
Valitan koko Talvivaara -organisaation toiminnasta. Kuten on tiedossa, vesistöjä<br />
on saastunut pahoin Euroopan mittakaavassa jo ennätysmäärä.<br />
ELY-Kainuu on liittoutunut Talvivaaran kanssa ja koko hallituksen jääviys<br />
on kyseenalaista. Talvivaara on välittömästi suljettava ja ympäristölupa<br />
muutettua. Jätevesien juoksutus on kiellettävä. Oulujärvi on vielä pelastettavissa.<br />
Vuoksen vesistön virkistyskäyttäjänä esitän samat perustelut Pohjois-<br />
Suomen aluehallintoviraston päätökseen huomioitavaksi kuin SOTE ympäristölautakunta<br />
on päättänyt.<br />
124. Iisalmen kaupungin matkailutoimisto<br />
Talvivaaran hakemukset eivät ole kyenneet estämään vesistöhaittoja ja<br />
sen takia ne ovat puutteellisia. Asiakirja-aineisto, johtuen yhtiön jatkuvasti<br />
muuttuneista hakemuksen kohdista, on paisunut poikkeuksellisen suureksi
125. XX<br />
143<br />
suomalaisessa ympäristöluvituksessa. Yhtiö ei ole esittänyt nytkään riittävää<br />
varmuutta haittojen estämisestä, vesitaseesta, vesivarastokapasiteetista,<br />
käytetyistä kemikaaleista ja puhdistustehosta eli laitoskapasiteetista<br />
sekä uraania sisältävän sakan varastoinnista.<br />
Talvivaaran kaivoksen aiheuttamat ympäristövaikutukset ja valumat ovat<br />
erittäin haitallisia alueen matkailun kannalta.<br />
Jo nyt on havaittavissa alueen kiinnostavuuden ja vetovoiman laskeneen<br />
oleellisesti alueen ympäristöhaittojen vuoksi. Alueella olevien kesämökkien<br />
lisäksi myös matkailijoiden käytössä olevien omavaraismökkien ja muun<br />
matkailuelinkeinon kannalta on Talvivaaralla erittäin negatiivinen vaikutus<br />
alueen matkailulliseen kysyntään.<br />
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tuleekin omalta osaltaan vaikuttaa<br />
siihen, että Talvivaaran päästöt ja ympäristövaikutukset saadaan mahdollisimman<br />
pikaisesti hallintaan ja päästöt alueen vesistöihin tukittua.<br />
Ylä-Savon ja Pohjois-Savon alueella on luontoon pohjaavalla matkailuelinkeinolla<br />
vahva osuus ja merkitys elinkeinolle. Alueella toimivien Rautavaaran<br />
metsäkartanon ja Tahkon matkailukeskuksen lisäksi alueella on myös<br />
paljon pieniä mökkiyrittäjiä, joiden elinkeinolle on puhtaat vedet ja turmeltumaton<br />
luonto elinehto.<br />
Muilta osin kirjelmä on pääosin samansisältöinen kuin Huttulan sekä Sälevä-<br />
ja Pohjoismäen, Kaarakkala- ja (Hernejärven) ja Paloisten osakaskunnilla.<br />
Mielipiteenäni esitän, että Pohjois-Suomen aluehallintovirasto tarkastelisi<br />
yllä mainitun lupa-asian käsittelyn yhteydessä ko. kaivoksen toiminnan<br />
edellytyksiä kokonaisuutena, erityisesti kaivosalueen vesienhallinnan suhteen,<br />
ennen kuin mahdollista lupaa ylimääräisiin juoksutuksiin kaivosalueen<br />
normaalin toiminnan jatkumisen turvaamisen varjolla käsitellään.<br />
Muutoshakemuksen saatekirjeen mukaan kyseessä oleva lupa-asia sivuaa<br />
käsittelyssä olevaa lupa-asiaa PSAVI/58/04.08/2011 ja sen määräystä 9<br />
vuosittaisesta vesipäästökiintiöstä muuttamista. Nämä tulisi käsitellä kokonaisuutena,<br />
varsinkin jos käsittelyyn otetaan yhtiön vastauksessaan AVI:n<br />
täydennyspyyntöön 20.2.2013 epäsuorasti esittämä toive vuosittaisen<br />
juoksutusrajan poistamisesta kokonaan kyseessä olevan lupa-asian yhteydessä.<br />
Perustan mielipiteeni mediassa (mm. Suomen Luonto 8.4.2013) esitettyihin<br />
tietoihin 7.4.2013 tapahtuneesta uudesta kipsialtaan vuodosta ja yhtiön haluttomuudesta<br />
julkaista tai antaa AVI:lle tiedoksi edellisen kipsiallasonnettomuuden<br />
4.11.2012 jälkeen VTT:ltä tilattua selvitystä onnettomuuteen johtaneista<br />
syistä, kipsialtaiden jatkokäytöstä sekä vesitaseen hallinnasta. Yhtiön<br />
oman ilmoituksen mukaan (vastaus AVI:n täydennyspyyntöön<br />
20.2.2013) alueelle ei ole mahdollista rakentaa nopealla tahdilla (ennen<br />
kesää 2014) uutta allaskapasiteettia ja kapasiteetin nyt väistämättä pienennyttyä<br />
esitän huoleni toimivan vesien- ja jätteidenhallinnan järjestämisen<br />
mahdollisuudesta poikkeusjuoksutusten jälkeenkään.<br />
Lisäksi esitän yleisen huoleni haetun suuruisten neutraloitujen jätevesimäärien<br />
johtamisen seurauksista Kainuun luonnolle, asukkaille ja luontoon<br />
liittyville elinkeinoille.
126. XX<br />
127. XX<br />
128. XX<br />
129. XX<br />
144<br />
Suomen kansalaisena ilmaisen tyrmistykseni nähdystä jätevesien juoksuttamisesta<br />
luontoon, niin Vuoksen vesistöön Etelään kuin Oulujoenkin<br />
suuntaan Pohjoiseen. Mitään vastaavaa ei Suomen luonto liene kokenut<br />
kuin Talvivaaran kaivosten aiheuttamat ympäristövahingot! Jouduin melkein<br />
nipistämään itseäni havaittuani, että kaivos hamuilee kaiken lisäksi lisälupia<br />
saadakseen jatkaa saastuttavaa toimintaansa ja metallisakkojen,<br />
sulfaatin, kadmiumin ynnä muiden vaarallisten aineiden syytämistä vesistöihin.<br />
Eikä siinä kaikki, lisäksi yritetään tahkota rahat pois vielä uraanilupaakin<br />
vaatimalla, vaivihkaa! Sellaistahan ei liene AVIlla toimivallassaan<br />
edes mahdollista myöntää? Ei teoreettisestikaan ilman Eduskuntakäsittelyä.<br />
Viittaan kahteen eri diaarinumeroon, millä asiaa esitetään Talvivaaran<br />
ympäristölupahakemuksissa 7.3.2013. Missään tapauksessa Talvivaaralle<br />
ei tule sen hakemia lupia myöntää. Julkisesti on tiedossa laajat korvaamattomat<br />
haitat, mitä jo on luonnolle aiheutettu. Entisetkin tuhot ovat korjaamatta<br />
ja lapsilla iho-oireita ja muita terveysongelmia ilmennyt, karja on laiduntamiskiellossa<br />
ja metsät ja joet täynnä metallimönjää. Mitään näin järkyttävää<br />
ei tule sallia jatkettavan: Sulkekaa hanat! Ei uraanille!<br />
Kirjelmä on pääosin samansisältöinen kuin Huttulan sekä Sälevä- ja Pohjoismäen,<br />
Kaarakkala- ja (Hernejärven) ja Paloisten osakaskunnilla.<br />
En voi hyväksyä miksi Talvivaaran kaivoksen annetaan tuhota meidän<br />
perheen marjastusalueet ja lomailu- ja vierailukohteet.<br />
Lapsemme eivät voi enää uida vieraillessamme ystäviemme mökillä Jyrkällä.<br />
Miksi nämä kauniit seudut asetetaan jonkun rahaa havittelevan yrityksen<br />
jätealueeksi. Olen luullut ja uskonut, että valtiomme toimii lainhengen<br />
ja ryhdin mukaisesti. Olen uskonut, että ukkini menettäminen sotatantereelle<br />
maamme puolesta oli sukumme uhri saada Suomen lipun väreissäkin<br />
komeilevan siniristilippumme mukainen kansallisperintö meille suomalaisille<br />
-puhdas vesi ja maa. Arvostan itse puhdasta suomalaista lähiruokaa<br />
ja suomalaisilta työtä. En vain voi hyväksyä, että pelkästään työpaikoilla<br />
Kainuussa perustellaan tämä tuho. Ei saa olla niin, että kaivostoiminnan<br />
annetaan tuhota maamme ja mantumme. Päättäjien on otettava huomioon<br />
tulevien sukupolvien haasteet ja tarpeet. Puhdas vesi on katoamassa<br />
maapallolta. Ja jo nyt siitä soditaan. On käsittämätön vaihtoehto antaa toimia<br />
kaivoksen maamme vedenjakajalla, jossa se saastuttaa toimintaansa<br />
ja tuotantoonsa nähden valtavia alueita Suomen vesistöstä. Mielestäni kaivoksella<br />
ei nykyisillä edellytyksillä ole valmiutta osoittaa olevansa luotettava<br />
yritys. Sen toiminta ja suunnitelmallisuus toimissaan on ollut aina jälkien<br />
paikkailua ja selittelyä vuodesta toiseen. Mielestäni kaivostoiminta on ajettava<br />
hallitusti alas.<br />
Kirjelmässä on lisäksi esitetty samansisältöiset vaatimukset kuin osakaskuntien<br />
muistutuksissa.<br />
Maanviljelijänä en voi hyväksyä Talvivaaran välinpitämätöntä ja ympäristöä<br />
peruuttamattomasti tuhoavaa toimintaa. Alueemme elintarvike ja lähiruoka<br />
sekä metsän ja kalastus ravinto on häikäilemättömästi asetettu vaaraan ja<br />
sen imagoa ollaan pilaamassa koko kansantaloutemmekin kannalta merkit-
130. XX<br />
145<br />
tävällä tavalla. Puhtaitten vesiarvojen, puhtaitten luonnontuotteitten arvo<br />
kasvaa koko ajan. Puhdas luonto ja sen antamat elintarvikkeet ovat meidän<br />
rikkaus. Rikkaus on myös se, että jokainen saa liikkua puhtaassa<br />
luonnossa ja nauttia sen antimista (jokamiehenoikeus). Luparatkaisua ei<br />
saa tehdä lyhytnäköisesti, yrityksen elinkeino edellä, meidän kustannuksellamme<br />
Kirjelmässä on lisäksi esitetty samansisältöiset vaatimukset kuin osakaskuntien<br />
muistutuksissa.<br />
En voi hyväksyä Pohjois-Savolaisena naisena Talvivaaran kaivoksen toimintaa.<br />
Kaivos on polkenut perinteiset luontoarvot järkyttävällä tavalla jalkoihinsa.<br />
Pitkään sotiemme veteraanien kanssa työtä tehneenä ja heidän<br />
tuntojaan eläneenä; en voi hyväksyä sitä miten tuo kyynelillä ja verellä lunastettu<br />
Suomi saa osakseen näin julmaa ja epäoikeuden mukaista kohtelua<br />
pelkän taloudellisen ajattelun nimissä. Olen myös luontoarvoja ja perinteitä<br />
kunnioittava henkilö. Käytän paljon luonnon antimia ympäri vuoden.<br />
Itse poimitut marjat ja yrtit ovat mitä parhainta lähiruokaa, sekä turvallista,<br />
puhdasta ja lisäaineetonta luomua. On suorastaan käsittämätöntä - Miksi<br />
kaivoksen toiminta ajaa näiden perusarvojeni ohi.<br />
Ihminen tarvitsee puhdasta vettä. Jo nyt Talvivaaran kaivoksen omakin<br />
juomavesi tuodaan muualta Kainuusta. Pohjavesiemme kulkeutumisesta<br />
on tietoa vielä riittämättömän vähän. Ja niiden arvo voi olla tulevaisuudessa<br />
tuota kaivosta moninkertaisesti arvokkaampi rahasampo. Pelkät luonnon<br />
omat lähteet on tärkeä säilyttää jo ihmisille - saati luonnon eläimistön<br />
vesipaikaksi.<br />
Nyt Talvivaaran päästöt ilmateitse ovat sitä mittaluokkaa, että Metlan tutkimuksissa<br />
on löydetty puustotuoja jo 50 km:n säteellä kaivoksista. Milloin<br />
ihminen alkaa oireilla. Miten se näkyy jää nähtäväksi. Mutta toivon, että uuteen<br />
ammattiini sairaanhoitajaksi valmistuessani alueemme ei keiku syöpätilastojen<br />
kärjessä, vain siksi että uraani on levittäytynyt hallitsemattomasti<br />
järviin ja Talvivaara saa jatkaa toistuvaa lakien ja määräysten rikkomista<br />
vuodesta toiseen.<br />
Kirjelmässä on lisäksi esitetty samansisältöiset vaatimukset kuin osakaskuntien<br />
muistutuksissa.<br />
131. Kuopion Vesi liikelaitos<br />
Kuopion Vesi Liikelaitos (myöhemmin Kuopion Vesi) esittää asiasta ja näkemyksenään<br />
seuraavaa:<br />
Talvivaaran kaivoksen päästöjen vaikutusalueella sijaitsee Kuopion kaupungin<br />
Jänneniemen päävedenottamo. Ottamon vedenhankinta perustuu<br />
pääosin rantaimeytykseen, joten sitä ympäröivä vesistö on erityisen suojelun<br />
ja tarkkailun kohteena. Vedenhankintavesistöön kuuluvat Juurusvesi,<br />
Jännevesi ja Pohjalampi. Yli puolet rantaimeytyvästä vedestä tulee Juurusveden<br />
puolelta. Jänneniemen vedenottamon merkitys Kuopion kaupungille<br />
on erittäin suuri, sillä ottamolta saavat pääosan talousvedestään Kuopion<br />
keskeinen kaupunkialue ja sen verkostojen varassa olevat maaseutualueet.<br />
Ko. alueella asuu n. 90 000 asukasta.<br />
Kuopion Vesi pitää erittäin tärkeänä, että Kuopion kaupungin vedenhankinta<br />
turvataan Talvivaara Sotkamo Oy:n hakemusasiaa ratkaistaessa: Jänneniemen<br />
vedenottamon toiminta ei saa vaarantua. Hakemusta koskevien
132. XX<br />
146<br />
sisältövaatimusten osalta Kuopion Vesi yhtyy Kuopion kaupunginhallituksen<br />
asiasta 8.4.2013 antamaan lausuntoon.<br />
Ympäristöluvan tulee määrittää kuormitus, josta ympäröivä luonto pystyy<br />
palautumaan itsenäisesti. Ympäristönsuojelulain mukaan haitalliset ympäristövaikutukset<br />
tulee ennaltaehkäistä, jolloin myös ympäristöluvan tulee<br />
tukea luonnon tasapainon säilymistä. Samainen laki vaatii parhaan käyttökelpoisen<br />
tekniikan käyttöä haittavaikutusten ennaltaehkäisyssä. Lisäksi<br />
ympäristön suojelulain 5 pykälän käyttö perusteena jatkuville poikkeaville<br />
toimille ei ole hyväksyttävää, kun poikkeustilanne on seurausta Talvivaara<br />
Sotkamo Oy:n omista toimista tai prosessin puutteellisuudesta.<br />
Näihin seikkoihin vedoten hakijalle, Talvivaara Sotkamo Oy:lle, ei tule antaa<br />
lupaa vesipäästökiintiön poistamiseen tai muuhun ylimääräisen veden<br />
johtamiseen kaivoksen ulkopuolisiin vesistöihin. Kyseinen kiintiö mahdollistaa<br />
luotettavan luontoon kohdistuvan kokonaiskuormituksen määrittämisen<br />
ja seurannan, ja on samalla kannuste suljettuun kiertoon pääsemiselle.<br />
Hakijalle, Talvivaara Sotkamo Oy:lle, tulee antaa ainoastaan yksi vesistölupa,<br />
jonka perusteella yhtiön vesistöpäästöt tulevat. Poikkeuslupia ei tule<br />
myöntää, koska ne aiheuttavat ympäristölupaan nähden ylimääräistä kokonaiskuormitusta<br />
luonnolle.<br />
Hakijan, Talvivaara Sotkamo Oy:n, tulee esittää aikataulu suljettuun kiertoon<br />
pääsystä ja pysyä asetetussa aikataulussa, mikäli tuotanto halutaan<br />
pitää käynnissä. Tämän lisäksi jäteveden puhdistukseen tulee panostaa<br />
enemmän, koska puhdistuslaitosta jätevesille ei tällä hetkellä ole olemassa.<br />
Nyt vuotavien altaiden käyttö tulee lopettaa tai altaat tulee tehdä pohja-<br />
ja pinnoitetyön osalta uudestaan. Nämä happamuuden säätöön perustuvat<br />
sakkautumisaltaat poistavat osan metalleista, mutta eri metallien kipsittyminen<br />
vaatii eri olosuhteet. Näin ollen sakkautumisaltaita tulee olla useita<br />
peräkkäin, jolloin altaiden olosuhteita muuttamalla eri metalleja saataisiin<br />
sakkautumaan paremmin. Näiden altaiden olosuhteista Talvivaara Sotkamo<br />
Oy:n tulee ehdottomasti pitää kiinni. Ei voida sallia syksyn 2012 kaltaista<br />
ylimäärävesien varastointia, vaan altaita tulee käyttää ainoastaan niille<br />
tarkoitettuun käyttöön. Pelkkää kalkitsemista luontoon johdettavien vesien<br />
puhdistamisessa ei voida katsoa ympäristönsuojelulain mukaisena parhaana<br />
tekniikkana. Siksi käänteisosmoosiin perustuvat kalvosuodatuslaitokset<br />
tulee sijoittaa prosessiketjun lisäksi viimeiseksi puhdistuspisteeksi<br />
ennen veden johtamista sekä Oulujoen että Vuoksen vesistöön.<br />
133. XX ja XX, XX:n ja XX:n kuolinpesän osakkaina/ XX (Koukkula 578-407-8-10)<br />
134. XX<br />
Kirjelmänä on esitetty tietoja kipsisakka-altaiden liuosmääristä.<br />
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta antanut lausunnon<br />
8.4.2013 Talvivaara Sotkamo Oy:n jätevesiä ja niiden käsittelyä koskevasta<br />
ympäristöluvan muuttamishakemuksesta. Vuoksen vesistön ystävänä<br />
esitän samat perustelut Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen<br />
huomioitavaksi kuin SOTE ympäristölautakunta on päättänyt. Lisäksi kyseenalaistan<br />
Pohjois-Suomen AVI:n oikeuden antaa Talvivaaralle lupa<br />
päästöjen laskuun hallinnollisesti toisen maakunnan alueelle, vieläpä ilman<br />
asiamukaisista ympäristövaikutusten arviointia. Laiton purkuputki Vuoksen<br />
vesistöön on suljettava.
135. XX<br />
Hakijan kuuleminen ja vastine<br />
Hakijan tarkennukset<br />
Kirjelmä on samansisältöinen kuin Jyrkän ja Huttulan osakaskunnilla.<br />
147<br />
Hakija on 17.5.2013 antanut vastineen aluehallintovirastoon 11.3.2013–<br />
10.4.2013 saapuneisiin lausuntoihin, muistutuksiin ja mielipiteisiin. Vastineessa<br />
hakija viittaa lupahakemusasiakirjoissa ja sen täydennyksissä esittämiinsä<br />
seikkoihin muilta kuin vastineessa mainituilta osin, ja toteaa, että<br />
lupa tulee myöntää haetun kaltaisena.<br />
Hakija on esittänyt perustelut koskien vesien tilapäistä varastointia, puhdistamista<br />
ja johtamista vesistöihin aiemmin toimittamissaan asiakirjoissa.<br />
Hakija haluaa edelleen painottaa sen merkitystä, että lupa veden johtamiselle<br />
myönnettäisiin haetun kaltaisena ja mahdollisimman pikaisesti, jotta<br />
kaivoksen vesien hallittavuutta voidaan parantaa ja vesienhallintaa helpottavan<br />
malmintuotannon jatkuminen Kuusilammen avolouhoksessa voidaan<br />
turvata. Avolouhos toimii osaltaan myös kipsisakka-altaiden varoaltaana,<br />
joten vesien säilyttäminen avolouhoksessa ei ole riskienhallintamielessäkään<br />
järkevää.<br />
Veden johtaminen pois kaivosalueelta on ensiarvoisen tärkeää kaivoksen<br />
vesienhallinnan riskien pienentämiseksi, koska nykyisellään eteläisellä<br />
Kortelammen altaalla oleva varotilavuus ei ole riittävä, mikäli poikkeustilanteessa<br />
veden äkillinen varastointi olisi tarpeen. Kortelammen altaan ylimmän<br />
sallitun vesipinnan (HW) ylittäminen ei ole hakijan käsityksen mukaan<br />
suositeltavaa asiaan liittyvän patoturvallisuusriskin vuoksi. Edelleen, vesipinnan<br />
nostaminen ns. hätä-HW-tasolle ei myöskään poista vesienhallintaan<br />
liittyvää vedenjohtamistarvetta, koska mahdollinen lisävarastointitilavuus<br />
olisi tällöin ainoastaan 400 000 m 3 . On lisäksi huomattava, että kaivosalueelle<br />
ja alueen altaisiin kertyy säästä riippumatta useita satoja kuutioita<br />
vettä tunnissa.<br />
Malmintuotannon ja malmin siirtämisen aloittaminen Kuusilammen avolouhoksesta<br />
1. vaiheen liuotukseen parantaa vesienhallintaa siten, että<br />
liuotukseen tuotava kuiva malmi sitoo vettä merkittävän määrän, samalla<br />
kun liuotuksen vesikiertojen normalisoituminen ja liuotuksessa tapahtuva<br />
veden haihtuminen edelleen parantaa vesitasetta. Hakijan käsityksen mukaan<br />
avolouhinnan turvaaminen ja bioliuotuksen toiminnan tehostaminen<br />
ovat keskeisiä vesienhallintatoimia, ja ne on saatava käynnistettyä täydessä<br />
mittakaavassa mahdollisimman pikaisesti poistamalla avolouhokseen<br />
varastoitu vesimäärä lupahakemuksen mukaisesti.<br />
Hakija korostaa, että kaivoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista<br />
ja uraanin talteenottoa koskeviin seikkoihin ei oteta kantaa tässä<br />
vastineessa, vaan niiltä osin asia käsitellään asianomaisissa lupamenettelyissä.<br />
Vastine koskee ainoastaan otsikon mukaista lupamenettelyä. Hakijan<br />
käsityksen mukaan mahdolliset asiaa koskevat korvausvaatimukset on<br />
asian kiireellisyyden vuoksi käsiteltävä erillisessä menettelyssä.<br />
Hakijan tässä ympäristölupahakemuksessa esittämä vakuus on tarkoitettu<br />
ainoastaan niiden haittojen tai ympäristölle aiheutuvien muutoksien korjaamiseksi,<br />
jotka mahdollisesti aiheutuvat nykyisten ylimääräisten<br />
prosessi-, kuivatus- ja valumavesien johtamisesta Oulujoen ja Vuoksen<br />
vesistöihin. Vakuuden suuruus perustuu siihen, että ylimääräisten vesien
148<br />
laatu vastaa hakijan toiminnan normaalin poisjohdettavan prosessiveden<br />
laatua. Lisäksi johdettavan veden laatua seurataan säännöllisesti ja johtaminen<br />
voidaan keskeyttää, mikäli veden laatu poikkeaa asetetuista lupamääräyksistä.<br />
Näillä perusteluilla hakija katsoo vakuuden olevan riittävä.<br />
Vastine lausunnoista, muistutuksista ja mielipiteistä<br />
1 b. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalouden ryhmä<br />
Hakijan käsityksen mukaan Jormasjärven tai Laakajärven kalastolle ei ylimääräisten<br />
vesien juoksutuksesta aiheudu haittaa. Toiminnan haittoja seurataan<br />
sekä johdettavan veden että vesistön vedenlaadun pitoisuuksia<br />
seuraamalla.<br />
2. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja<br />
luonnonvarat -vastuualue<br />
Hakijan käsityksen mukaan hakemusasiakirjoissa on esitetty riittävät tiedot<br />
toiminnasta vesistövaikutusten arvioinnin osalta. Hakija seuraa johdettavien<br />
vesien laatua tiiviisti, ja tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin, mikäli vedenlaatu<br />
poikkeaa ilmoitetusta.<br />
Hakija on esittänyt hakemusasiakirjoissa parhaan arvionsa vesistöön aiheutuvasta<br />
kuormituksesta. On totta, että täyden mittakaavan toiminta ei<br />
vastaa laboratorio-olosuhteita, ja johdettavan veden laatua seurataankin<br />
todellisen kuormituksen selvittämiseksi.<br />
Hakija toteaa, että Vuoksen vesistöön juoksutettava puhdistettu vesi on<br />
ohjattu Ylä-Lumijärven ja Lumijoen yläosan ohi, jotta sakkojen huuhtoutuminen<br />
voidaan varmasti välttää. Hakija tulee seuraamaan johdettavan veden<br />
laadun lisäksi purkuvesistöissä tapahtuvia muutoksia, jotta odottamattomilta<br />
tilanteilta vältyttäisiin. Juoksutukset suunnitellaan mahdollisimman<br />
vähän haittoja aiheutuen, ja muun muassa Ylä-Lumijärvi sekä Lumijoen<br />
yläosa on ohitettu kokonaan rakentamalla ulosjohdettaville vesille erillinen<br />
ohitusuoma.<br />
Hakija on esittänyt arvionsa vesistöön johdettavan veden kuormituksesta<br />
hakemusasiakirjoissa, ja johtamistavassa ja vaikutusten arvioinnissa on<br />
huomioitu vesistönosien ominaispiirteet.<br />
Pohjois-Savon ELY-keskus muistuttaa, että Oulujoen vesistöalueella Nuasjärvestä<br />
alkaen on huomattavasti paremmat laimenemisolosuhteet kuin<br />
Nurmijoen vesistöreitillä. Tämä asia tulee huomioida purkuvesien luontoon<br />
johtamisessa viimeistään Talvivaara Oy:n ympäristö- ja vesitalousluvan<br />
kokonaistarkistuksen yhteydessä. Hakija toteaa, että mainittu näkemys<br />
voidaan ottaa huomioon lupamääräysten tarkistamishakemuksen käsittelyn<br />
yhteydessä, mutta sen ei tulisi koskea nyt käsillä olevaa hakemusta.<br />
Hakija yhtyy lausunnonantajan näkemykseen siitä, että kokonaistilanne tulee<br />
määritellä ympäristöluvan tarkistamishakemuksen yhteydessä. Ylimääräisten<br />
vesien johtamiseen tarvittava lupa on kuitenkin erittäin kiireellinen<br />
vesistölle aiheutuvien riskien minimoimiseksi, ja se tulee käsitellä mahdollisimman<br />
pikaisesti. Johtamisen aikana tarkkaillaan sekä veden määrää ja<br />
laatua että alapuolisia vesistöjä tehostetusti.<br />
3. Sotkamon kunnan ympäristö- ja tekninen lautakunta<br />
Hakija on esittänyt perustelut koskien vesien tilapäistä varastointia, puhdistamista<br />
ja johtamista vesistöihin aiemmin toimittamissaan asiakirjoissa.
149<br />
Hakija haluaa edelleen painottaa sen merkitystä, että lupa veden johtamiselle<br />
myönnettäisiin haetun kaltaisena ja mahdollisimman pikaisesti, jotta<br />
kaivoksen vesien hallittavuutta voidaan parantaa ja vesienhallintaa helpottavan<br />
malmintuotannon jatkuminen Kuusilammen avolouhoksessa voidaan<br />
varmistaa.<br />
4. Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunta Sotkamon<br />
kunnan ja Kajaanin kaupungin terveydensuojeluviranomaisena<br />
1. Riskienhallinnan alentamiseksi ylimääräisten vesien johtamiseen tulee<br />
ryhtyä mahdollisimman pikaisesti. Vedet on käsitelty olemassa olevien käytäntöjen<br />
mukaan tasolle, joilla veden laatu ei aiheuta merkittävää pilaantumista.<br />
Veden lisäkäsittely ei ole mahdollista asian kiireellisen luonteen<br />
vuoksi.<br />
2. Hakijan esitys johdettavan veden laatutasoksi on esitetty hakemusasiakirjoissa,<br />
eikä hakija näe syytä muuttaa esitystään.<br />
3. Hakija on tehnyt esityksensä riittävän tehokkaasta ja laajasta tarkkailuohjelmasta<br />
lupahakemusasiakirjoissa. Hakijan käsityksen mukaan tarkkailuesitys<br />
on riittävä toiminnan lyhytaikainen luonne huomioiden. Hakija<br />
huomauttaa, että kaivoksen velvoitetarkkailu on poikkeuksellisen laaja ja<br />
sitä on edelleen laajennettu vuosien 2012–2013 aikana.<br />
4. Hakija toimittaa tulokset valvovan viranomaisen ohjeistuksen mukaisesti,<br />
eikä hakijalla ole huomautettavaa tältä osin.<br />
5.–6. Hakijalla ei ole huomauttamista lausuntoon tältä osin.<br />
7. Hakija on tarkoittanut puhdistetuilla prosessivesillä nimenomaan loppuneutraloinnin<br />
ylitettä, joka johdetaan jälkikäsittelyyn, siltä osin kun sitä ei<br />
voida kierrättää.<br />
8. Hakija painottaa, että lupa on myönnettävä haetun kaltaisena, jotta olemassa<br />
oleva vesienhallinnan poikkeustilanne voitaisiin ratkaista. Purkuveden<br />
virtaaman tarpeeton rajoittaminen hidastaa varoallastilavuuden vapautumista<br />
ja riskitason alentamista, mikä ei ole tarkoituksenmukaista.<br />
5. Sotkamon kunnan ympäristö- ja tekninen palvelualue, kaavoitus- ja mittauspalvelut<br />
Hakija on ottanut vaikutusten arvioinnissa huomioon vesistön ominaispiirteet.<br />
Hakijan käsityksen mukaan ylimääräisten vesien johtaminen voidaan<br />
toteuttaa siten, että vesistöille ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia.<br />
6. Sotkamon kunta<br />
Talvivaara Sotkamo Oy on esittänyt perustelut koskien vesien tilapäistä varastointia,<br />
puhdistamista ja mahdollista johtamista vesistöihin aiemmin toimittamissaan<br />
asiakirjoissa. Hakija haluaa edelleen painottaa sen merkitystä,<br />
että lupa veden johtamiselle myönnettäisiin haetun kaltaisena ja mahdollisimman<br />
pikaisesti, jotta kaivoksen vesien hallittavuutta voidaan parantaa<br />
ja vesienhallintaa helpottavan malmintuotannon jatkuminen Kuusilammen<br />
avolouhoksessa voidaan varmistaa.<br />
Hakija yhtyy lausunnonantajan näkemykseen ympäristölupakäsittelyn kiireellisyydestä.<br />
Nyt kyseessä oleva lupa ylimääräisten vesien johtamiseen<br />
on kuitenkin ympäristölupamääräysten päivittämistä kiireellisempi, ja siihen<br />
tulee saada lupa haetusti.
7. Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto<br />
150<br />
Hakija haluaa painottaa, että nyt kyseessä oleva lupamääräyksen muuttaminen<br />
koskee nykyisen, riskitasoltaan tarpeettoman korkean vesienhallintatilanteen<br />
purkamista ja että nyt haettua menettelyä sovelletaan nimenomaan<br />
YSL 62 §:n mukaisen ilmoitusmenettelyn sijasta. Kaivoksen kokonaisvaikutukset<br />
kaikki toiminnot huomioiden ratkaistaan mainitussa lupamääräysten<br />
tarkistamismenettelyssä, mutta ylimääräisten vesien johtamiseen<br />
tulee saada lupa kiireellisesti riskitason alentamiseksi.<br />
8. Kajaanin kaupunki<br />
Hakija viittaa lupahakemuksen yhteydessä toimittamiinsa selvityksiin ja<br />
painottaa sen merkitystä, että lupa veden johtamiselle myönnettäisiin haetun<br />
kaltaisena ja mahdollisimman pikaisesti, lupamääräysten tarkistamishakemuksen<br />
käsittelystä erillisenä menettelynä, kaivoksen vesien hallittavuutta<br />
voidaan parantaa ja vesienhallintaa helpottavan malmintuotannon<br />
jatkuminen Kuusilammen avolouhoksessa voidaan varmistaa. Lisäksi hakija<br />
haluaa korostaa, että nyt haettua menettelyä sovelletaan nimenomaan<br />
YSL 62 §:n mukaisen ilmoitusmenettelyn sijasta.<br />
9. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta Sonkajärven kunnan<br />
ympäristönsuojeluviranomaisena<br />
Hakija toteaa, että ylimääräisten vesien johtaminen on välttämätöntä, eikä<br />
hakijan käsityksen mukaan veden johtaminen vain toiseen vesistöön ole<br />
perusteltua. Hakija huomauttaa, että vaatimus veden käsittelemisestä<br />
luonnonvettä vastaavaksi ei ole perusteltavissa ja tulee jättää huomiotta<br />
lupakäsittelyssä. Veden pitkäaikainen varastointi kaivosalueella ei ole<br />
mahdollista vesienhallinnan riskitason näkökulmasta.<br />
10. Sonkajärven kunta<br />
Hakija viittaa edellä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän lausuntoon antamaansa<br />
vastineeseen.<br />
Hakija toteaa, että ylimääräisten vesien johtamisella nimenomaisesti vapautetaan<br />
tilaa poikkeustilanteiden hallinnan varalta, eikä laitosta voida pitää<br />
suljettuna, mikäli vesienhallinnan tila on tarkoitus saada vakiinnutettua.<br />
11. Lapinlahden kunnan ympäristölautakunta<br />
Hakija toteaa, että aikaisempi lausunto (15.8.2012 § 48) koskee toista lupaprosessia,<br />
ja tulee jättää huomiotta tässä yhteydessä.<br />
Hakija toteaa, että sulfaatin aiheuttamia vaikutuksia vesistöön selvitetään<br />
parhaillaan. Kaivoksen sulfaattipäästöjen alentaminen on keskeisiä tavoitteita<br />
vedenkäsittelyn kehittämisen osalta, mutta siltä osin asia käsitellään<br />
ympäristöluvan määräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä. Lupa käsillä<br />
olevan hakemuksen mukaiseen toimintaan tarvitaan haetun kaltaisena<br />
vesienhallinnan ympäristöriskitason alentamiseksi, varoallastilavuutta lisäten.<br />
Ympäristölupa tulee näin ollen myöntää haetun kaltaisena.<br />
Hakija toteaa, että lausunnonantajan käsitys haitta-ainepitoisuuksien tarkistamisen<br />
vaikeudesta on virheellinen. Johdettavan veden pitoisuuksia<br />
analysoidaan ohjelman mukaisesti, ja kuormitus voidaan määrittää luotettavasti,<br />
koska juoksutettavia vesimääriä mitataan virtausmittareilla. Tämän<br />
kyseisen hakemuksen mukaisella toiminnalla ei pyritä pysyviin käytäntöihin,<br />
vaan tarkoitus on purkaa vesienhallinnan poikkeustilanne.
12. Kuopion kaupunki<br />
151<br />
Hakijan käsityksen mukaan Jänneniemen vedenottamon veden laatu ei ole<br />
uhattuna hakemuksen kaltaisen toiminnan vaikutuksesta.<br />
Hakija on tehnyt esityksensä johdettavan veden laadusta hakemusasiakirjoissa.<br />
Vesienhallinnan riskitason alentaminen edellyttää veden pikaista<br />
johtamista pois hankealueelta, eikä uusien vedenlaatua koskevien lupaehtojen<br />
asettaminen mahdollista tätä. Tarkkailusta hakija on niin ikään tehnyt<br />
oman esityksensä, ja katsoo sen riittäväksi yhdessä nykyisen erittäin laajan<br />
velvoitetarkkailun kanssa. Hakija ei vastusta tulosten toimittamista<br />
ELY-keskuksen tarpeelliseksi katsomalla laajuudella.<br />
Hakija huomauttaa, että johdettavan vesimäärän lisääntymisestä huolimatta<br />
vesimäärä ja vedenlaatu mitataan siten, että johdettavien aineiden<br />
kuormitus vesistöön tunnetaan.<br />
Hakija painottaa, että toiminnan aloituslupa tulee myöntää haetun kaltaisena,<br />
jotta varoallastilavuutta voidaan vapauttaa riittävän nopeasti.<br />
13. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)<br />
Hakija toteaa, että ylimääräisten vesien johtamisella pyritään alentamaan<br />
varastoitujen vesien määrää, eikä kyseessä olevia altaita ole tarkoitettu<br />
pysyvään varastointiin.<br />
Hakija tiedostaa prosessimaisen käsittelyn edellyttämät lupamenettelyt<br />
vaarallisten kemikaalien osalta. Hakemuksen mukaisesti johdetut vedet on<br />
käsitelty kalkkisaostuksella, ja hakija tulee tekemään Tukesin edellyttämät<br />
ilmoitukset muun muassa poltetun kalkin käyttämisestä asianomaisen viranomaisen<br />
kanssa sovitun aikataulun mukaisesti.<br />
14. Jormasjärven-Korholankylän osakaskunta<br />
Hakijan ympäristölupahakemus koskee ympäristöluvan muuttamista käsittäen<br />
kaivosalueella tällä hetkellä olevien ylimääräisten prosessi-, kuivatus-<br />
ja valumavesien tilapäisen varastoinnin, puhdistamisen ja johtamisen Oulujoen<br />
ja Vuoksen vesistöihin (Dnro PSAVI/12/04.08/2013). Ympäristölupahakemuksessa<br />
esitetyillä toimenpiteillä on tarkoitus ratkaista nykyinen vesitilanne,<br />
jotta kaivoksen vesien hallittavuutta voidaan jatkossa parantaa.<br />
Hakija toteaa, että ympäristöriskien alentamiseksi ja vesienhallintaa helpottavan<br />
bioliuotuksen tehostamiseksi veden johtaminen hakemuksen mukaisesti<br />
on välttämätöntä. Hakija muistuttaa, että Talvivaaran tarkkailuohjelma<br />
on jo nykyisellään poikkeuksellisen laaja.<br />
Hakijan tässä ympäristölupahakemuksessa esittämä vakuus on tarkoitettu<br />
ainoastaan niiden ympäristölle aiheutuvien muutoksien korjaamiseksi, jotka<br />
mahdollisesti aiheutuvat nykyisten ylimääräisten prosessi-, kuivatus- ja valumavesien<br />
johtamisesta Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin siinä tilanteessa<br />
että lupapäätös hallinto-oikeuskäsittelyssä kumottaisiin. Vakuuden suuruus<br />
perustuu siihen, että ylimääräisten vesien laatu vastaa hakijan toiminnan<br />
normaalin poisjohdettavan prosessiveden laatua. Lisäksi johdettavan<br />
veden laatua seurataan säännöllisesti ja johtaminen voidaan keskeyttää,<br />
mikäli veden laatu poikkeaa asetetuista lupamääräyksistä. Näillä perusteluilla<br />
hakija katsoo vakuuden olevan riittävä.
15. Jyrkän osakaskunta ja 16. Huttulan osakaskunta<br />
152<br />
Hakija huomauttaa, että kyseessä on kiireellistä ratkaisua vaativa poikkeustilanne,<br />
minkä johdosta Talvivaara Sotkamo Oy hakee muutosta ympäristö‐<br />
ja vesitalouslupansa vesien johtamista koskeviin lupaehtoihin. Hakija<br />
on esittänyt perustelut koskien vesien tilapäistä varastointia, puhdistamista<br />
ja johtamista vesistöihin aiemmin toimittamissaan asiakirjoissa. lupa<br />
veden johtamiselle myönnettäisiin haetun kaltaisena ja mahdollisimman pikaisesti.<br />
Hakija huomauttaa, että tässä käsitellään vain ympäristöluvan muuttamista<br />
koskien kaivosalueella olevien ylimääräisten prosessi-, kuivatus- ja valumavesien<br />
tilapäistä varastointia, puhdistamista ja johtamista Oulujoen ja<br />
Vuoksen vesistöihin. Pääsääntöisesti muistuttajan mainitsemia asioita käsitellään<br />
vireillä olevan ympäristöluvan päivityksen (Dnro<br />
PSAVI/58/04.08/2011) yhteydessä. Nyt käsiteltävän lupamuutoksen osalta<br />
hakija on perustellut esittämänsä raja-arvon vesistöön johdettavien vesien<br />
sulfaattipitoisuudelle lupahakemusasiakirjoissa. Hakija esittää, että rajaarvo<br />
myönnetään haetun suuruisena.<br />
Hakija toteaa, että vesitaseen hallintaan ja vesienkäsittelyyn liittyvät asiat<br />
ratkaistaan lupamääräysten tarkistamishakemuksen käsittelyssä. Ylimääräisten<br />
vesien johtamislupa tulee myöntää haetun kaltaisena.<br />
Hakijan käsityksen mukaan mahdolliset asiaa koskevat korvausvaatimukset<br />
on asian kiireellisyyden vuoksi käsiteltävä erillisessä menettelyssä.<br />
Myös muihin ympäristölupahakemuksiin liittyvät korvausvaatimukset käsitellään<br />
erillisessä menettelyssä.<br />
Hakijan tässä ympäristölupahakemuksessa esittämä vakuus on tarkoitettu<br />
ainoastaan niiden haittojen tai ympäristölle aiheutuvien muutoksien korjaamiseksi,<br />
jotka mahdollisesti aiheutuvat nykyisten ylimääräisten prosessi-,<br />
kuivatus- ja valumavesien johtamisesta Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin.<br />
Vakuuden suuruus perustuu siihen, että ylimääräisten vesien laatu<br />
vastaa hakijan toiminnan normaalin poisjohdettavan prosessiveden laatua.<br />
Lisäksi johdettavan veden laatua seurataan säännöllisesti ja johtaminen<br />
voidaan keskeyttää, mikäli veden laatu poikkeaa asetetuista lupamääräyksistä.<br />
Näillä perusteluilla hakija katsoo vakuuden olevan riittävä.<br />
Hakija on lisäksi viitannut mm. Ylä-Savon SOTE:n ympäristölautakunnan<br />
lausuntoon antamaansa vastineeseen.<br />
17. Sälevä- ja Pohjoismäki osakaskunta, Kaarakkala- ja (Hernejärvi) osakaskunta<br />
ja Paloisten osakaskunta<br />
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän esittämien perusteluiden osalta hakija viittaa<br />
kyseisen lausunnon yhteydessä esittämään vastineeseen. Hakija<br />
huomauttaa, että kaivoksen alapuolisten vesistöjen kunnostustarvetta<br />
arvioidaan yhdessä asiantuntijoiden sekä Kainuun ja Pohjois-Savon ELYkeskusten<br />
kanssa. Hakijan näkemyksen mukaan vesistöjen ennallistamista<br />
tulee tarkastella tästä lupaprosessista erillisenä asiana lupaprosessin<br />
(Dnro PSAVI/12/04.08/2013) ratkaisun kiireellisyyden vuoksi. Edelleen hakija<br />
haluaa painottaa sen merkitystä, että lupa veden johtamiselle myönnettäisiin<br />
haetun kaltaisena ja mahdollisimman pikaisesti, jotta kaivoksen<br />
vesien hallittavuutta voidaan parantaa ja vesienhallintaa helpottavan malmintuotannon<br />
jatkaminen Kuusilammen avolouhoksessa voidaan varmistaa.
153<br />
Hakijan käsityksen mukaan mahdolliset asiaa koskevat kulu- ja korvausvaatimukset<br />
on asian kiireellisyyden vuoksi käsiteltävä erillisessä menettelyssä.<br />
Myös muihin ympäristölupahakemuksiin liittyvät korvausvaatimukset<br />
käsitellään erillisessä menettelyssä.<br />
Hakija on lisäksi viitannut mm. Huttulan osakaskunnan muistutuksesta antamaansa<br />
vastineeseen.<br />
18. Metsähallitus<br />
Hakija huomauttaa, että ylimääräisten vesien laatu vastaa hakijan toiminnan<br />
normaalin poisjohdettavan prosessiveden laatua. Lisäksi johdettavan<br />
veden laatua seurataan säännöllisesti ja johtaminen voidaan keskeyttää,<br />
mikäli veden laatu poikkeaa asetetuista lupamääräyksistä.<br />
Hakija toteaa, että laimennuslaskelman on laatinut ulkopuolinen, asiaan<br />
perehtynyt asiantuntijataho, ja laskelma on hakijan käsityksen mukaan toteutettu<br />
asianmukaisesti. Hakijalla ei ole huomautettavaa tehdystä laimenemislaskelmasta.<br />
Hakija on esittänyt perustelut vesien tilapäistä varastointia, puhdistamista<br />
ja johtamista vesistöihin aiemmin toimittamissaan asiakirjoissa. Hakija haluaa<br />
edelleen painottaa sen merkitystä, että lupa veden johtamiselle<br />
myönnettäisiin haetun kaltaisena ja mahdollisimman pikaisesti, jotta kaivoksen<br />
vesien hallittavuutta voidaan parantaa ja vesienhallintaa helpottava<br />
malmintuotanto Kuusilammen avolouhoksessa voidaan jatkaa. Hakija painottaa,<br />
että haettu lupa on tarkoitettu muodostuneen vesienhallinnan tilanteen<br />
poistamista ja riskitason alentamista varten. Lisäksi hakijaa korostaa,<br />
että ympäristölupahakemuksessa esitetyillä toimenpiteillä varmistetaan<br />
kaivoksen normaali toiminta kesästä 2013 alkaen. Hakija ei myöskään jaa<br />
muistuttajan näkemystä puhdistusmenetelmistä ja niiden tehokkuudesta.<br />
Vesien puhdistamismenetelmän osalta hakija toteaa, että pH:n säätöön<br />
perustuva kalkin avulla tapahtuva vesien neutralointi on yleisesti käytetty ja<br />
koeteltu menetelmä, jolla vesien sisältämät metallit saadaan saostettua<br />
pois ulosjohdettavista vesistä.<br />
Hakija painottaa, että haettu lupa on tarkoitettu nyt muodostuneen vesienhallinnan<br />
tilanteen poistamista ja riskitason alentamista varten. Nyt käsillä<br />
oleva ylimääräisten vesien johtamislupa on välttämätön muodostuneen vesienhallinnan<br />
tilanteen purkamiseksi ja riskitason alentamiseksi.<br />
Metsähallitus viittaa myös tarkastuksessa 8.10.2012 lausumaansa, että<br />
myös eteläiseen purkusuuntaan johdettavien vesien määrää tulee säännellä<br />
suhteessa ko. purkureitin luontaisiin virtaamiin, nykyisessä ympäristöluvassa<br />
käytetyn Kalliojoen virtaamaan tehdyn vertailun asemasta. Hakija pitäytyy<br />
tältä osin hakemusasiakirjoissa esitetyssä johtamistavassa.<br />
Hakijan käsityksen mukaan mahdolliset asiaa koskevat korvausvaatimukset<br />
on asian kiireellisyyden vuoksi käsiteltävä erillisessä menettelyssä.<br />
Myös muihin ympäristölupahakemuksiin liittyvät korvausvaatimukset käsitellään<br />
erillisessä menettelyssä.<br />
Muistutukset ja mielipiteet 19–135<br />
Hakijan vastine muistutuksista ja vaatimuksista 19–135 pääasiassa vastaa<br />
edellä viranomaisten, osakaskuntien ja Metsähallituksen kohdalla esitettyä.<br />
XX:n veden siirto eri vesistön osaan ei voi olla tässä aikataulussa suositeltava<br />
ratkaisu, vaan riskitason alentaminen ja tilanteen normalisoiminen
Lisäkirjelmät<br />
Neuvottelu<br />
154<br />
edellyttää puhdistettujen vesien johtamista nykyisiä purkureittejä pitkin.<br />
Purkupaikan vaihtamisella ei esim. ole mahdollista lisätä varoallastilavuutta<br />
nopeasti, mikä on hakijan käsityksen mukaan välttämätöntä.<br />
XX:n muistutukseen hakija on muun ohella lisäksi vastannut, ettei sen käsityksen<br />
mukaan kipsisakka-altaiden sakan loppusijoitus liity nyt käsillä olevaan<br />
lupamenettelyyn, että vesi- ja viemäriverkoston rakentamiseen liittyvä<br />
vaatimus tulee jättää huomiotta ja että korvauskysymykset esitetään joka<br />
tapauksessa käsiteltäväksi erillisissä menettelyissä.<br />
XX:n muistutukseen hakija on muun ohella lisäksi vastannut, että Kivijärven<br />
tilan selvittämistä, kunnostusmenetelmiä ja kunnostuksen toteutusta<br />
arvioidaan yhdessä Kainuun ja Pohjois-Savon ELY-keskusten asiantuntijoiden<br />
kanssa, ja työ em. asioiden selvittämiseksi on jo meneillään. Hakijan<br />
näkemyksen mukaan vesistöjen ennallistamista koskevia asioita tulee käsitellä<br />
pääluvan yhteydessä lupaprosessin (Dnro PSAVI/12/04.08/2013) ratkaisun<br />
kiireellisyyden vuoksi. Hakijan käsityksen mukaan vesilain mukaisen<br />
luvan hakemiselle tässä yhteydessä ei ole perusteita. Hakijan käsityksen<br />
mukaan mahdolliset asiaa koskevat korvausvaatimukset on asian kiireellisyyden<br />
vuoksi käsiteltävä erillisessä menettelyssä. Myös muihin ympäristölupahakemuksiin<br />
liittyvät korvausvaatimukset käsitellään erillisessä<br />
menettelyssä.<br />
Kajaanin seurakunnan muistutukseen hakija on muun ohella lisäksi vastannut,<br />
ettei sillä ole tietoa, että sen toiminta olisi aiheuttanut pohjaveden<br />
pilaantumista ja sitä kautta kaivoveden muuttumista käyttökelvottomaksi.<br />
Iho-oireiden osalta hakija viittaa THL:n lausuntoon vuodelta 2012, jossa<br />
todetaan, ettei Kivijärven veden kemiallinen laatu voi aiheuttaa iho-oireita.<br />
Hakija näkemyksen mukaan oireet johtuvat todennäköisesti limalevästä, jota<br />
tiedetään esiintyneen järvessä jo ennen Talvivaaran kaivoksen toiminnan<br />
aloittamista. Korvauskysymykset esitetään käsiteltäväksi erillisissä<br />
menettelyissä.<br />
XX:n muistutukseen hakija on muun ohella lisäksi vastannut, että lupaa on<br />
haettu muodostuneen vesienhallinnan tilanteen poistamista ja riskitason<br />
alentamista varten, eikä se anna hakijalle lupaa vastaavaan toimintaan<br />
vuosittain. Nyt käsillä oleva ylimääräisten vesien johtamislupa on välttämätön<br />
muodostuneen vesienhallinnan tilanteen purkamiseksi ja riskitason<br />
alentamiseksi. Lisäksi hakija huomauttaa, että ylimääräisten vesien laatu<br />
vastaa hakijan toiminnan normaalin poisjohdettavan prosessiveden laatua.<br />
Lisäksi johdettavan veden laatua seurataan säännöllisesti ja johtaminen<br />
voidaan keskeyttää, mikäli veden laatu poikkeaa asetetuista lupamääräyksistä.<br />
Vaatimus veden puhdistamiseksi juomakelpoiseksi on perusteeton ja<br />
tulee jättää huomiotta.<br />
Lisäkirjelmiä ovat lähettäneet XX 18.4.2013, XX 2.5.2013, Jormasjärven<br />
ranta-asukkaat 8.5.2013 ja XX 22.5.2013<br />
Asiassa on 25.4.2013 pidetty ympäristönsuojeluasetuksen 17 § 2 momentissa<br />
tarkoitettu neuvottelu, josta laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin.
MERKINNÄT<br />
Säteilyturvakeskuksen päätös 7.2.2013<br />
155<br />
Aluehallintovirastolla on asiaa ratkaistaessa ollut esillä seuraavat asiakirjat<br />
ja tiedot:<br />
- Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 33/07/1 (ympäristö-<br />
ja vesitalouslupa) asiakirjoineen<br />
- Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 19/11/1<br />
- Asiakirjat Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten<br />
tarkistamista sekä uraanin talteenottolaitoksen ympäristölupaa<br />
koskevassa asiassa PSAVI/58/04.08/2011<br />
- Kainuun ELY-keskuksen Talvivaaran kaivosta koskevat päätökset<br />
14.6.2012, 26.4.2013, 16.5.2013 ja 23.5.2013<br />
- Vaasan hallinto-oikeuden päätökset 15.2.2008 nro 08/0039/1, 4.3.2013<br />
nro 13/0047/1, 8.3.2013 nro 13/0054/1 ja 13/0055/1, 2.4.2013 nro<br />
13/0081/1 ja 2.5.2013 nro 13/0109/1<br />
- Säteilyturvakeskuksen päätös 7.2.2013<br />
- Kainuun ELY-keskuksen selvityspyyntö 15.5.2013<br />
- Kainuun ELY-keskuksen tilannekuvat 12.4.2013 ja 16.4.2013 (huhtikuun<br />
2013 kipsisakka-altaan vuotoon liittyen)<br />
- Kainuun ELY-keskuksen tiedote 7.5.2013 (Talvivaaran alapuolisten vesistöjen<br />
tila keväällä 2013)<br />
- Pohjois-Savon ELY-keskuksen tiedote 8.5.2013 (Talvivaaran alapuolisissa<br />
vesistöissä Pohjois-Savossa talvinen vedenlaatu oli vuodentakaista<br />
parempi – Laakajärven pohjoisosan vedenlaadussa heikentymisvaara<br />
lähiviikkoina)<br />
- Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon<br />
tiedote 29.4.2013<br />
- Kauppi S. ym. 2013. Arvio Talvivaaran kaivoksen kipsisakka-altaan<br />
vuodon haitoista ja riskeistä vesiympäristölle. Suomen ympäristökeskuksen<br />
raportteja 11/2013<br />
- Talvivaara Sotkamo Oy:n ympäristönsuojelulain 64 §:n mukainen ilmoitus<br />
15.5.2013<br />
- Talvivaaran kaivososakeyhtiö Oyj:n pörssitiedote 26.4.2013<br />
- Talvivaaran kaivososakeyhtiö Oyj 2013. Merkintäoikeusanti 2013. Listalleottoesite<br />
(Talvivaara Sotkamo Oy:n internet-sivut)<br />
Säteilyturvakeskus on oman toimialansa osalta antanut 7.2.2013 päätöksen<br />
(9/3020/2012) Kainuun ELY-keskukselle 22.1.2013 tehdyssä ilmoituksessa<br />
tarkoitettujen vesien käsittelystä ja johtamisesta. Säteilyturvakeskuksen<br />
päätös on seuraava:<br />
Talvivaara Sotkamo Oy on toimittanut Säteilyturvakeskukselle 24.1.2013<br />
vesienkäsittelysuunnitelman, joka koskee 4.11.2012 tapahtuneen kipsisakka-allasvahingon<br />
seurauksena kaivosalueelle varastoitujen vesien käsittelyä<br />
ja niiden johtamista luontoon. Suunnitelmassa toiminnanharjoittaja esittää<br />
käsittelevänsä ja johtavansa 30.6.2013 mennessä luontoon yhteensä<br />
3 800 000 m 3 vesiä, joista 2 000 000 m 3 Oulunjoen vesistöön ja 1 800 000<br />
m 3 Vuoksen vesistöön. Luontoon johdettavan veden keskimääräiseksi<br />
uraanipitoisuudeksi vedenkäsittelyn jälkeen toiminnan harjoittaja arvioi<br />
10 mikrog/l ja kokonaiskuormitukseksi Oulunjoen vesistöön 20 kg uraania<br />
ja Vuoksen vesistöön 18 kg uraania.<br />
Säteilyturvakeskus toteaa, että säteilyturvallisuuden osalta vedet voidaan<br />
johtaa luontoon Talvivaara Sotkamo Oy:n esittämällä tavalla. Pitoisuustaso
156<br />
10 mikrog/l on niin alhainen, että vedellä ei ole säteilysuojelullista merkitystä<br />
ihmiselle tai ympäristölle.<br />
Säteilyturvakeskus ei ota kantaa suunnitelmassa esitettyihin menettelyihin,<br />
joilla vesien uraanipitoisuudet aiotaan pienentää aiotulle tasolle.<br />
Toiminnan harjoittajan on järjestettävä luontoon päästettävien vesien<br />
uraanipitoisuuksien jatkuva seuranta, jolla varmistetaan pysyminen suunnitellulla<br />
tasolla. Uraanin analysoinnissa tulee käyttää sellaista määritys menetelmää,<br />
jolla voidaan määrittää uraani luotettavasti ja jonka havaitsemisraja<br />
on pienempi kuin 10 mikrog/l. Seurannan tulokset on toimitettava Säteilyturvakeskukselle<br />
tiedoksi viivytyksettä sitä mukaa kun niitä valmistuu.<br />
Toiminnan harjoittajan on esitettävä Säteilyturvakeskukselle hyväksyttäväksi<br />
suunnitelma vesien käsittelyssä syntyvien sakkojen käsittelystä ja sijoituksesta<br />
viimeistään 30.6.2013.<br />
STUK valvoo uraanipitoisten vesien käyttäytymistä kaivosalueella ja sen<br />
ympäristössä säännöllisillä näytteenotoilla.<br />
Tämä päätös koskee vain kipsisakka-allasvahingon seurauksena kaivos-<br />
alueelle syntyneiden vesien johtamista luontoon. Säteilyturvakeskus ottaa<br />
erikseen kantaa päätöksessä 9/3020/2012, pvm. 28.12.2012 edellytettyyn<br />
suunnitelmaan toimista vesien hallinnan kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi.<br />
Kainuun ELY-keskuksen 26.4.2013 ja 23.5.2013 antamien päätösten keskeiset sisällöt:<br />
26.4.2013<br />
Kainuun ELY-keskus on päätöksellään 26.4.2013 (KAIELY/1/07.00/2010)<br />
ratkaissut Talvivaara Sotkamo Oy:n 8.4.2013 tekemän ilmoituksen siten,<br />
että se on (asia 1) hylännyt hakemuksen siltä osin kun se koskee lisäkiintiön<br />
saamista Oulujoen ja Vuoksen valuma-alueille johdettavan käsitellyn<br />
jäteveden määrään, (asia 2) katsonut että käsiteltyä jätevettä voidaan tilapäisesti<br />
johtaa 12.2.2013 annetun kiintiön puitteissa Vuoksen vesistöalueen<br />
suuntaan päätöksessä määrätyin ehdoin ja (asia 3) hyväksynyt jäteveden<br />
tilapäisen johtamisen Haukilampeen käsiteltäväksi päätöksessä<br />
sanotuin ehdoin.<br />
Asiaa 2 koskevat ehdot:<br />
1. Käsiteltyjen jätevesien juoksutuksessa on noudatettava Vaasan hallintooikeuden<br />
välipäätöksen 2.4.2013 määräystä Ylä-Lumijärven ohittamisesta.<br />
2. Päätöksen voimassaolo lakkaa 30.6.2013 tai sitä aikaisemmin kun Pohjois-Suomen<br />
aluehallintovirasto ratkaisee 12.2.2013 siirretyn asian tai Talvivaaran<br />
ympäristö- ja vesitalousluvan tarkistamisen täytäntöönpanokelpoisella<br />
päätöksellä.<br />
3. Päätös määrätään täytäntöönpantavaksi muutoksenhausta huolimatta.<br />
Asiaa 3 koskevat ehdot:<br />
1. Kipsisakka-altaan 2 lohkoilta 5 ja 6 siirrettävä määrä saa olla enintään<br />
200 000 m 3 . Tämä määrä sisältyy 12.2.2013 myönnettyyn kiintiöön<br />
900 000 m 3 Oulujoen vesistöalueen suuntaan.
157<br />
2. Jäteveden käsittely tulee järjestää siten, että vesi poistuessaan Haukilammen<br />
jälkikäsittely-yksiköstä täyttää nikkelin, kuparin ja sinkin osalta<br />
Kainuun ELY-keskuksen päätöksessä 12.2.2013 asetetut raja-arvot. Luontoon<br />
johdettavan veden tulee saavuttaa kaikki asetetut raja-arvot.<br />
3. Poistuvan veden laadun ja määrän tarkkailu tulee järjestää hakijan täydennyksessä<br />
24.4.2013 esitetyllä tavalla.<br />
4. Päätöksen voimassaolo lakkaa 30.6.2013 tai sitä aikaisemmin kun Pohjois-Suomen<br />
aluehallintovirasto ratkaisee 12.2.2013 siirretyn asian tai Talvivaaran<br />
ympäristö- ja vesitalousluvan tarkistamisen täytäntöönpanokelpoisella<br />
päätöksellä.<br />
5. Päätös määrätään täytäntöönpantavaksi muutoksenhausta huolimatta.<br />
23.5.2013<br />
Kainuun ELY-keskus hyväksyy kaivosalueelle varastoitujen vesien tilapäisen<br />
käsittelyn ja luontoon johtamisen seuraavin ehdoin:<br />
1. Ympäristöön johdettavat jätevedet on käsiteltävä niin, että ympäristöön<br />
johdettavan veden nikkelipitoisuus on alle 0,5 mg/l, kuparipitoisuus alle<br />
0,5 mg/l, sinkkipitoisuus alle 1,5 mg/l ja pH 6-10 johtamisajan virtaamapainotteisena<br />
kuukausikeskiarvona. Toiminta tulee järjestää niin, että pH ei<br />
ympäristöön johdettavassa vedessä ylitä arvoa 11. Yksittäisen näytteen<br />
nikkeli- tai kuparipitoisuus ei saa olla yli 1,0 mg/l eikä sinkkipitoisuus yli<br />
2,0 mg/l. Johdettavan veden kiintoainepitoisuudelle asetetaan raja-arvo<br />
enintään 30 mg/litra ja johdettavan veden mangaanipitoisuudelle raja-arvo<br />
enintään 10 mg/l. Raja-arvot kiintoainepitoisuudelle ja mangaanipitoisuudelle<br />
ovat tavoitteellisia.<br />
2. Kortelammen padolta pois juoksutettavan veden määrä saa olla ainoastaan<br />
Kortelammen padolle tulevan luontaisen tulovirtaaman suuruinen.<br />
Vesien johtaminen rajoitetaan lisäksi Vuoksen valuma-alueen suuntaan<br />
sellaiseksi, että Kortelammen padossa vesi ei pääse nousemaan tason<br />
204,20 yläpuolelle. Vesiä ei kuitenkaan tässä tilanteessa tule johtaa ympäristöön<br />
enempää kuin Kortelammen padon suhteellisen turvallisena pidetyn<br />
tason 204,00 ylläpito vaatii.<br />
3. Kuusilammesta voidaan johtaa käsiteltyjä vuotovesiä ja valumavesiä<br />
ympäristöön enintään se määrä kuin Kuusilammen avolouhoksen vedenpinnan<br />
nousemisen estämiseksi on välttämätöntä johtaa.<br />
4. Kärsälammesta voidaan johtaa käsiteltyjä kipsisakka-altaan vuotovesiä<br />
enintään se määrä kuin kipsisakka-altailta johdetaan vesiä Haukilammen<br />
jälkikäsittely-yksikköön.<br />
5. Oulujoen suuntaan johdettavan käsitellyn vuotoveden ja louhoksen valumaveden<br />
määrä saa olla enintään 288 000 m 3 .<br />
6. Jätevesien johtaminen Vuoksen vesistöalueen suuntaan tulee järjestää<br />
niin, että vedet johdetaan Ylä-Lumijärven ohi niin, että järven pohjaan kerrostuneet<br />
metalliyhdisteet eivät vesien johtamisen vaikutuksesta kulkeudu<br />
alapuolisiin vesistöihin.<br />
7. Toiminnan tarkkailu tulee järjestää Kainuun ELY-keskuksen päätöksissä<br />
12.2.2013 ja 26.4.2013 edellytetyllä tavalla. Tarkkailua tulee tarvittaessa<br />
täydentää Kainuun ELY-keskuksen määräämällä tavalla. Tarkkailutulokset<br />
on toimitettava heti niiden valmistuttua Kainuun ja Pohjois-Savon ELY-
158<br />
keskuksille, Sotkamon kunnalle, Kajaanin kaupungille, Kainuun sosiaali- ja<br />
terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollolle, Ylä-Savon<br />
SOTE:lle sekä Säteilyturvakeskukselle.<br />
8. Mikäli tarkkailussa tai muulla perusteella ilmenee, että vesistöön johdettavan<br />
veden laatu ei täytä tämän päätöksen ehdon 1 raja-arvoja tai tavoitteellisia<br />
raja-arvoja, on vesistöön johtaminen lopetettava välittömästi ja<br />
asiasta on ilmoitettava Kainuun ELY-keskukselle. Vesien johtamista voidaan<br />
jatkaa vasta kun puhdistamon toiminta on saatu normaaliin tilaan.<br />
9. Päätöksen voimassaolo lakkaa 30.6.2013 tai sitä aikaisemmin kun Pohjois-Suomen<br />
aluehallinto-virasto ratkaisee 12.2.2013 siirretyn asian tai Talvivaaran<br />
ympäristö- ja vesitalousluvan tarkistamisen täytäntöönpanokelpoisella<br />
päätöksellä.<br />
10. Päätös määrätään täytäntöön pantavaksi muutoksenhausta huolimatta.<br />
A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U<br />
KÄSITTELYRATKAISUT<br />
1. Aluehallintovirasto hylkää vaatimukset, jotka koskevat hakemuksen käsittelemistä<br />
yhdessä samanaikaisesti vireillä olevan Talvivaaran kaivoksen<br />
ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamista ja uraanin talteenottolaitoksen<br />
ympäristölupaa koskevan asian (PSAVI/58/04.08/2011)<br />
kanssa. Hakemuksen käsittelyssä kuitenkin otetaan huomioon se, mitä hakija<br />
on esittänyt lupamääräysten tarkistamista ja uraanin talteenottolaitoksen<br />
ympäristölupaa koskevassa asiassa jätevesien ja niihin välillisesti liittyvien<br />
asioiden osalta.<br />
2. Aluehallintovirasto siirtää tämän päätöksen mukaisesta vesistön pilaantumisesta<br />
aiheutuvien vahinkojen korvaamista koskevan asian myöhemmin<br />
ratkaistavaksi ja velvoittaa hakijan asettamaan vakuuden jäljempää lupamääräyksistä<br />
ilmenevästi. Asia käsitellään diaarinumerolla PSA-<br />
VI/50/04.08/2013.<br />
Aluehallintovirasto siirtää Talvivaaran kaivoksen ympäristöluvassa ennakoimattomia<br />
taikka ympäristöluvasta poiketen mahdollisesti aiheutettuja<br />
vahinkoja koskevat korvausvaatimukset myöhemmin ratkaistavaksi. Korvausvaatimukset<br />
määrätään käsiteltäväksi hakemusasiana, jonka vireille<br />
tulon aluehallintovirasto rekisteröi viran puolesta ja jossa hakijoina ovat<br />
Talvivaara Sotkamo Oy:öön kohdistetun korvausvaatimuksen aluehallintovirastolle<br />
esittäneet. Kuluvaatimukset käsitellään samassa yhteydessä.<br />
Asia käsitellään diaarinumerolla PSAVI/51/04.08/2013.<br />
3. Aluehallintovirasto ei tutki muistutuksissa ja mielipiteissä esitettyjä, toiminnan<br />
keskeyttämistä tai luvan peruuttamista eikä myöskään sakon määräämistä<br />
koskevia vaatimuksia.<br />
4. Aluehallintovirasto hylkää alueellista toimivaltaansa koskevat väitteet.<br />
5. Aluehallintovirasto hylkää katselmuksen toimittamista koskevat vaatimukset.
KÄSITTELYRATKAISUJEN PERUSTELUT<br />
159<br />
1. Tässä asiassa on kyse ympäristönsuojelulain 28 § 3 momentissa säädetystä<br />
ympäristöluvan hakemisesta toiminnan olennaiseen muutokseen vesien<br />
johtamisen osalta. Ympäristönsuojelulainsäädännön tavoitteena on<br />
ympäristöä pilaavan toiminnan vaikutusten arviointi ja huomioon ottaminen<br />
kokonaisuutena. Ympäristönsuojelulaissa ei kuitenkaan edellytetä uutta<br />
ympäristölupaharkintaa koko toiminnalle, kun kyse on toiminnan olennaista<br />
muuttamista tarkoittavan hakemuksen käsittelystä.<br />
Kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamista ja<br />
uraanin talteenottolaitoksen ympäristölupaa koskeva asia ei ole valmis ratkaistavaksi.<br />
Vesien johtamista koskeva ympäristöluvan muutoshakemus<br />
on ratkaistavissa kyseisestä hakemuksesta erillään, kun aluehallintovirasto<br />
tässä päätöksessä antaa tarvittavat määräykset pilaantumisen estämiseksi<br />
käyttäen hyväksi molempien hakemusasioiden asiakirja-aineistoa. Harkinnassa<br />
on otettu huomioon, että pääosin asiassa on kyse kaivosalueelle varastoiduista<br />
vesistä, joiden johtamisen rajoista on ympäristön kannalta tärkeää<br />
antaa määräykset nopeammalla aikataululla kuin kaivoksen koko<br />
ympäristöluvasta. Tämän vuoksi ja antaen välttämättömät määräykset<br />
aluehallintovirasto ratkaisee hakemuksen erillisenä, vaikka kaivoksen<br />
muukaan toiminta ei vastaa voimassa oleva ympäristölupaa.<br />
2. Ympäristönsuojelulain pääsääntönä on lupa-asian ratkaisemisen ja korvauksien<br />
määräämisen samanaikaisuus. Korvauksista voidaan kuitenkin<br />
ympäristönsuojelulain 68 §:n mukaan päättää erikseen, jos toiminnasta aiheutuvien<br />
vahinkojen yksityiskohtainen selvittäminen viivästyttäisi kohtuuttomasti<br />
lupa-asian ratkaisua. Tällöin aluehallintovirasto voi ratkaista lupaasian<br />
siltä osin kuin se koskee luvan myöntämistä ja siirtää asian myöhemmin<br />
ratkaistavaksi toiminnasta aiheutuvien 67 §:ssä tarkoitettujen vahinkojen<br />
korvaamisen osalta.<br />
Vahinkojen selvittäminen edellyttää lisätietoja muun muassa satojen kiinteistöjen<br />
käyttömuodoista ja niiden veden hankinnasta, selvitystä mahdollisesta<br />
ammattikalastajien tulonmenetyksestä sekä veden laadun kehittymisestä<br />
vahinkoalueilla. Vahinkojen yksityiskohtainen selvittäminen viivästyttäisi<br />
kohtuuttomasti lupa-asian ratkaisua, joten aluehallintovirasto siirtää<br />
korvausvaatimukset myöhemmin ratkaistavaksi.<br />
Ympäristönsuojelulain 72 §:n mukaan korvausta vahingosta, jota lupaa<br />
myönnettäessä ei ole ennakoitu, voidaan aiemman ratkaisun estämättä<br />
vaatia aluehallintovirastolle tehtävällä hakemuksella. Samassa yhteydessä<br />
voidaan käsitellä vaatimus, joka koskee samalla toimenpiteellä luvasta poiketen<br />
aiheutetun vahingon korvaamista. Aluehallintovirasto määrää kyseiset,<br />
tämän ympäristölupahakemuksen yhteydessä tehdyt vaatimukset käsiteltäväksi<br />
erillisenä korvaushakemusasiana, koska niiden käsittelystä aiheutuisi<br />
lupahakemuksen ratkaisemiseen olennaista viivästystä. Korvaushakemusasian<br />
aluehallintovirasto käsittelee mahdollisuuksien mukaan yhtä<br />
aikaisesti edellä määrätyn, luvan mukaisesta toiminnasta aiheutuvien vahinkojen<br />
selvittämistä ja korvaamista koskevan asian kanssa.<br />
3. Aluehallintovirastolla ei ole lupaviranomaisena toimivaltaa määrätä toiminnan<br />
keskeyttämisestä, koska ympäristönsuojelulain 84 §:ssä ja<br />
86 §:ssä toimivalta on säädetty kuulumaan valvontaviranomaiselle.<br />
Aluehallintovirasto ei tutki muistutuksissa ja mielipiteissä esitettyjä luvan<br />
peruuttamista koskevia vaatimuksia, koska luvan peruuttamista koskevan
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU<br />
160<br />
hakemuksen vireillepano-oikeus on ympäristönsuojelulain 59 §:ssä säädetty<br />
valvontaviranomaiselle.<br />
Aluehallintovirastolla ei ole toimivaltaa määrätä rikosoikeudellisia seuraamuksia,<br />
kuten sakkoja.<br />
4. Ympäristönsuojelulain 34 §:ssä säädetään, että lupahakemuksen ratkaisee<br />
se lupaviranomainen, jonka toimialueelle toiminta sijoittuu. Pohjois-<br />
Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen Talvivaaran<br />
kaivoksen sijaintipaikan perusteella.<br />
5. Aluehallintovirasto on tehnyt tarkastuksen Talvivaaran kaivoksen ympäristö-<br />
ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamista ja uraanin talteenottolaitoksen<br />
ympäristölupaa koskevassa asiassa 8.–9.10.2012 ja 11.10.–<br />
12.10.2012. Tarkastuksessa on tutustuttu kaivosalueeseen ja sen ympäristöön<br />
sekä käyty tarkastuskokouksissa sovituissa kohteissa Sotkamossa,<br />
Kajaanissa ja Sonkajärvellä. Lisäksi aluehallintovirasto on tehnyt kaivosalueella<br />
ja vaikutusalueella tarkastuksia 25.–26.10.2011 ja 11.–<br />
12.10.2012. Katselmus ei ole tarpeen tämän vuoksi ja ottaen huomioon<br />
korvausasioista tehty käsittelyratkaisu.<br />
Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Talvivaaran kaivoksen toiminnan<br />
olennaiseen muuttamiseen käsiteltyjen jätevesien johtamisen ja siihen<br />
välittömästi liittyvien asioiden osalta.<br />
Aluehallintovirasto muuttaa jäljempänä lupamääräyksistä ilmenevästi Talvivaaran<br />
kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan nro 33/07/1 pilaantumisen<br />
estämistä koskevaa yleistä määräystä 4 ja jätevesipäästöjä koskevia<br />
lupamääräyksiä 5, 6, 7, 8, 9 ja 12 siten, että jätevesipäästöjä rajoittavat<br />
sekä pitoisuus- että enimmäispäästörajat. Johdettavien jätevesien vuosittaista<br />
enimmäismäärää koskeva rajoitus poistetaan. Uusien määräysten<br />
mukaan metallien talteenottolaitoksen loppuneutralointilaitoksen (LONE)<br />
ylitevedet on johdettava kipsisakka-altaan ohi.<br />
Aluehallintovirasto antaa päästöjen, riskien ja pilaantumisen ehkäisemiseksi<br />
ja vähentämiseksi uudet lupamääräykset 4a, 4b, 4c, 4d, 4f, A, B, C,<br />
D, E, F, G, H, I, J, K ja 96a, muuttaa kalatalousmaksua ja Tuhkajoen taimenkantaa<br />
koskevia lupamääräyksiä 97 ja 98 sekä antaa veden toimittamista<br />
koskevan uuden lupamääräyksen 98 a.<br />
Luvan saaja velvoitetaan selvittämään tarkemmin toiminnasta aiheutuvat<br />
vahingot ja asettamaan vakuus vahinkojen korvaamisesta lupamääräyksistä<br />
100 a ja 100 b ilmenevästi.<br />
Muilta osin aluehallintovirasto hylkää hakemuksen.<br />
Muilta osin toiminnassa on noudatettava ympäristö- ja vesitalouslupaa nro<br />
33/07/1, sellaisena kuin Vaasan hallinto-oikeus on sitä muuttanut.<br />
POIKKEAMINEN YMPÄRISTÖNLAATUNORMISTA SEKOITTUMISVYÖHYK-<br />
KEELLÄ<br />
Aluehallintovirasto määrää kaivosalueen puhdistettujen jätevesien purkureitillä<br />
Oulujoen vesistöalueella Salmisen, sen alapuoleisen Kalliojärven,
LUPAMÄÄRÄYKSET<br />
161<br />
Kalliojoen ja siihen laskevan Kuusijoen ja Kolmisopen sekä Vuoksen vesistöalueella<br />
Ylä-Lumijärven, Lumijoen ja Kivijärven vesiympäristölle vaarallisista<br />
ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen<br />
(1022/2006) 6 b §:n tarkoittamaksi sekoittumisvyöhykkeeksi. Näissä vesistöissä<br />
veden liukoinen nikkelipitoisuus saa tämän päätöksen mukaisti käsiteltyjen<br />
jätevesien johtamisen seurauksena ylittää jäljempää perusteluista<br />
ilmenevästi määritellyn ympäristönlaatunormin 33 µg/l.<br />
Uudet yleiset määräykset<br />
4. Luvan saajan on toimitettava Kainuun ELY-keskuksen hyväksyttäväksi<br />
tämän päätöksen toteuttamisen edellyttämien rakenteiden<br />
ympäristönsuojelurakenteita koskevat rakennus- ja laadunvalvontasuunnitelmat<br />
ja työselostukset ennen niiden rakentamisen aloittamista.<br />
Patorakenteet on toteutettava patoturvallisuusviranomaisen vaatimusten<br />
mukaisina. Patoja koskevat suunnitelmat on toimitettava<br />
patoturvallisuusviranomaiselle hyvissä ajoin ennen rakentamisen<br />
aloittamista, patoturvallisuusviranomaisen kanssa sovittavana<br />
ajankohtana.<br />
Ympäristönsuojelurakenteet voidaan ottaa käyttöön, kun ELYkeskus<br />
on riippumattoman valvojan yhteenvedon ja laadunvalvontakokeiden<br />
tulosten perusteella todennut tehtyjen rakenteiden<br />
täyttävän niille tässä lupapäätöksessä asetetut vaatimukset. Padot<br />
voidaan ottaa käyttöön, kun patoturvallisuusviranomainen on<br />
patoturvallisuuslain mukaisesti luokitellut padot ja hyväksynyt vahingonvaaraselvityksen<br />
ja tarkkailuohjelman.<br />
4a. Luvan saajan on oltava jatkuvasti riittävästi selvillä toimintansa<br />
ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten<br />
vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus). Tässä<br />
päätöksessä määrätyn ja toiminnan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun<br />
lisäksi luvan saajan on mm. tuotantoprosessia ja sen<br />
tarkkailua jatkuvasti kehittämällä, malmin, sivukiven ja prosessiliuosten,<br />
tuotannossa muodostuvien sakkojen sekä kemikaalien<br />
ominaisuuksia koskevaa tietoa lisäämällä sekä toimialakohtaista<br />
tietoa ja alan teknistä kehitystä hyödyntämällä varmistettava, etteivät<br />
toiminnan päästöt ja haitalliset vaikutukset poikkea siitä, mille<br />
lupa on myönnetty tai mitä lupahakemuksessa on ennakoitu.<br />
Tuotantoprosessien sekä vesienkäsittely- ja hallintajärjestelmien<br />
ohjaus- ja seurantajärjestelmiä on kehitettävä siten, että ne tuottavat<br />
luvan saajalle sellaista reaaliaikaista tietoa, jonka perusteella<br />
pystytään arvioimaan myös tällä päätöksellä asetettujen toiminnan<br />
ympäristönsuojeluvaatimusten täyttyminen.<br />
Jos toiminnasta aiheutuu tai uhkaa aiheutua sellaisia päästöjä tai<br />
ympäristövaikutuksia, joihin tällä päätöksellä ei ole lupaa myönnetty<br />
tai lupahakemuksen päästö- tai vaikutusarvioissa ei ole ennakoitu,<br />
on asiasta viipymättä ilmoitettava Kainuun ja Pohjois-<br />
Savon ELY-keskuksille sekä Sotkamon ja Sonkajärven kuntien ja<br />
Kajaanin kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille.
162<br />
Luvan saajan on lisäksi viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin<br />
pilaantumisen ehkäisemiseksi tai jos pilaantumista on jo<br />
aiheutunut, sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi (pilaantumisen<br />
torjuntavelvollisuus). Mikäli päästöjen tai niiden vaikutusten<br />
muutos on merkittävä lupahakemukseen ja tähän lupapäätökseen<br />
nähden, on luvan saajan lisäksi laitettava tältä osin<br />
aluehallintovirastossa vireille luvan muuttamista koskeva hakemus.<br />
4b. Tämän päätöksen mukaisen toiminnan edellyttämät rakennesuunnitelmat,<br />
mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on<br />
tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin.<br />
4c. Rakentamisessa ja ympäristönsuojelurakenteiden toteutuksessa<br />
on noudatettava rakentamista ja käytettyjä materiaaleja koskevia<br />
standardeja sekä yleisesti käytettyjä ja hyväksyttäjä rakennus- ja<br />
työtapoja niin, että laadukkaan rakentamisen ja hyvän rakentamiskäytännön<br />
vaatimukset täyttyvät. Rakentamiseen vaadittavan<br />
ammattitaidon, työmaajärjestelyjen sekä rakentamisen osalta on<br />
noudatettava soveltuvin osin kaatopaikkojen tiivistysrakenteista<br />
annetun Suomen ympäristökeskuksen ympäristöoppaan 36/2002<br />
periaatteita ja muita alaa koskevia yleisesti hyväksyttyjä menetelmiä,<br />
standardeja tai normeja.<br />
4d. Luvan saajan on järjestettävä ympäristönsuojelu- ja patorakenteiden<br />
oikean toteuttamisen varmistamiseksi riippumaton laadunvalvonta.<br />
Laadunvalvojan on oltava Kainuun ELY-keskuksen hyväksymä<br />
asiantuntijataho, joka ei ole kyseisen kohteen suunnittelija<br />
tai toteuttaja ja jonka asiantuntemus ympäristönsuojelu- ja patorakenteiden<br />
toteuttamisessa tai niiden valvonnassa on yleisesti<br />
tunnustettu tai osoitettu.<br />
Valitun laadunvalvojan on oltava rakennustyömaalla jatkuvasti tai<br />
käytävä rakennuskohteissa vähintään Kainuun ELY-keskuksen<br />
hyväksymän laadunvalvontasuunnitelman mukaisesti tai muuten<br />
ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla niin, että laadunvalvojan on<br />
mahdollista todeta keskeisten työvaiheiden toteutuminen hyväksyttyjen<br />
suunnitelmien mukaisesti ja niiden laadunvarmennuksen<br />
toimivuus, tarkastaa laadunvalvonnan tulokset, puuttua mahdollisiin<br />
epäkohtiin sekä varmistaa, että todetut puutteet ja virheet on<br />
korjattu asianmukaisesti.<br />
Laadunvalvojan havaitsemista puutteista ja virheistä on ilmoitettava<br />
viipymättä Kainuun ELY-keskukselle.<br />
Laadunvalvojan on laadittava kunkin kohteen rakentamisen laadunvalvonnasta<br />
yhteenvetoraportti, joka sisältää laadunvalvonnan<br />
tulokset. Raportista on käytävä ilmi muun muassa todetut poikkeamiset<br />
asetetuista vaatimuksista ja laadunvalvontasuunnitelmasta<br />
sekä toteutetut toimenpiteet puutteiden ja virheiden korjaamiseksi.<br />
4f. Kaikista toiminnan muutoksista on ilmoitettava Kainuun ELYkeskukselle<br />
ja annettava tieto Sotkamon kunnan ja Kajaanin kaupungin<br />
ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille. Ilmoituksiin<br />
on liitettävä arvio muutoksen vaikutuksista päästöihin<br />
ja niiden ympäristövaikutuksiin tarkasteltuna kaikkien päästöele-
163<br />
menttien osalta sekä luvan saajan oma arvio siitä, edellyttääkö<br />
muutos ympäristöluvan muuttamista tai tarkkailun tarkentamista.<br />
Päästöt vesiin (korvaavat lupamääräykset 5–9 ja 12)<br />
5. Toiminta-alueella muodostuvat puhtaat sade-, sulamis- ja valumavedet<br />
ja muut vedet, joista ei aiheudu päästöjä tai ympäristön<br />
pilaantumisen vaaraa, on erotettava likaantuneista vesistä.<br />
Kokonaisvaltainen suunnitelma tehdyistä ja toteutettavista toimenpiteistä<br />
puhtaiden vesien erottamiseksi on toimitettava viimeistään<br />
3.7.2013 Kainuun ELY-keskuksen hyväksyttäväksi sekä<br />
aluehallintovirastoon täydennyksenä vireillä olevan asiaan Dnro<br />
PSAVI/58/04.08/2011.<br />
Puhtaiksi todetut vedet saa johtaa maastoon tai vesistöihin. Kyseisten<br />
vesien likaantumattomuus on tarvittaessa osoitettava vedenlaatuselvityksin<br />
ja -mittauksin Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä<br />
tavalla.<br />
Uusissa rakentamiskohteissa yli 10 ha:n suuruisten yhtenäisten<br />
rakentamisalueiden kiintoainesta sisältävät, mutta muuten likaantumattomat<br />
valumavedet, on mahdollisuuksien mukaan johdettava<br />
pintavalutuskentän tai vähintään valuma-alueen koon mukaan<br />
mitoitetun selkeytysaltaan kautta maastoon tai vesistöön. Johdettavan<br />
veden kiintoainepitoisuus on oltava alle 30 mg/l. Suunnitelmat<br />
näiden vesien johtamisjärjestelyistä on toimitettava ennen<br />
niiden rakentamista ELY-keskukseen.<br />
6. Prosessivedet, louhitun malmin, rikkipitoisen sivukiven tai läjitetyn<br />
jätteen kanssa kosketuksiin joutuvat sade- ja valumavedet, avolouhosten<br />
kuivatusvedet, avolouhoksen pintamaan poistoalueilta<br />
muodostuvat kuivatusvedet, sulfaatti- ja metallipitoiset tehdasalueen<br />
hulevedet sekä primääri- ja sekundääriliuotusalueiden ympäriltä<br />
ja muilta alueilta kerättävät suojapumppausvedet sekä muut<br />
vastaavat likaantuneet vedet on palautettava kaivoksen liuosvesikiertoon<br />
tai puhdistettava ennen vesistöihin tai uusiin varastoaltaisiin<br />
johtamista siten, että lupamääräyksessä 8 määrätyt pitoisuusraja-arvot<br />
eivät ylity.<br />
7. Metallien talteenottolaitoksen prosessivedet on palautettava liuoskiertoon.<br />
Liuoskierrosta metallin talteenoton jälkeen poistettava<br />
osa vedestä on käsiteltävä vähintään nykyisellä tai sen tasoisella<br />
tekniikalla (raudan saostus ja loppuneutralointi) ja ensisijaisesti<br />
palautettava talteenottolaitoksen käyttövedeksi tai muuten käytettäväksi<br />
hyödyksi kaivoksen eri käyttökohteissa.<br />
Loppuneutraloinnin (LONE) ylitevedet voidaan tarvittaessa johtaa<br />
joko Oulujoen vesistön suuntaan pohjoisen jälkikäsittely-yksikön<br />
(Haukilampi–Kärsälampi) kautta tai Vuoksen vesistön suuntaan<br />
etelän jälkikäsittely-yksikön (Lumelan allas–Urkin allas–<br />
Kortelammen allas) kautta. Jälkikäsittely-yksiköt voidaan ohittaa<br />
silloin, kun jälkikäsittely ei enää paranna puhdistustulosta. Vesistöön<br />
johdettavan veden tulee täyttää lupamääräyksen 8 vaatimukset.<br />
8. Kaikki vesistöön johdettavat lupamääräyksessä 6 tarkoitetut likaantuneet<br />
vedet on käsiteltävä hakemuksessa esitetyllä tai vä-
164<br />
hintään vastaavan tehoisella tavalla niin, että jokaisesta käsittelykohteesta<br />
vesistöön johdettavan veden kokonaispitoisuudet alittavat<br />
virtaamapainotteisena kuukausikeskiarvona laskettuna seuraavat<br />
raja-arvot:<br />
- Nikkeli 0,3 mg/l<br />
- Kupari 0,3 mg/l<br />
- Sinkki 0,5 mg/l<br />
- Rauta 4 mg/l<br />
- Uraani 10 µg/l<br />
- Sulfaatti 6 000 mg/l<br />
- Kiintoaine 20 mg/l<br />
Yksittäisen näytteen nikkeli-, kupari- tai sinkkipitoisuus ei saa olla<br />
yli 1,0 mg/l.<br />
Vesistöön johdettavan veden mangaanipitoisuuden on oltava tavoitearvona<br />
alle 6,0 mg/l virtaamapainotteisena kuukausikeskiarvona<br />
laskettuna.<br />
Vesistöihin johdettavan veden pH ei saa ylittää arvoa 10,5. Veden<br />
pH-lukujen virtaamapainotteisen kuukausikeskiarvon on oltava alle<br />
10.<br />
Vesistöön johdettavan veden elohopea- ja kadmiumpitoisuutta<br />
koskevat lisäksi seuraavat vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista<br />
aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteessä<br />
1 B) määrätyt raja-arvot:<br />
liukoinen elohopea 5,0 µg/l<br />
liukoinen kadmium 10,0 µg/l<br />
Muilta osin vesistöön johdettavan veden pitoisuuksien on oltava<br />
hakemukseen liitetyssä vesienkäsittelysuunnitelmassa (tämän<br />
päätöksen kertoelmaosan kohta ”Puhdistetun veden laatu”) esitetyllä<br />
tasolla. Jos pitoisuudet poikkeavat siinä esitetystä olennaisesti,<br />
tulee luvan saajan toimia lupamääräyksen 4a edellyttämällä<br />
tavalla.<br />
8a. Veden liukoinen kadmium- ja lyijypitoisuus sekä ahvenen (lihaksen)<br />
elohopeapitoisuus eivät luontaiset taustapitoisuudet huomioon<br />
ottaen saa ylittää purkupaikkojen alapuolisissa vesistöissä<br />
vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston<br />
asetuksen liitteessä 1 C) sisämaan pintavesille säädettyjä<br />
ympäristönlaatunormeja (AA–EQS).<br />
Veden liukoinen nikkelipitoisuus ei luontainen taustapitoisuus<br />
huomioon ottaen saa ylittää tämän päätöksen mukaisesti johdettavien<br />
käsiteltyjen jätevesien vaikutuksesta edellä ratkaisuosassa<br />
määrätyn sekoittumisvyöhykkeen ulkopuolella etelässä Kivijoessa<br />
tai Laakajärvessä ja pohjoisessa Tuhkajoessa tai Jormasjärvessä<br />
tai alempanakaan vesistöissä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista<br />
aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteessä<br />
1 C) sisämaan pintavesille säädettyä ympäristönlaatunormia (AA–<br />
EQS).
165<br />
Luvan saajan on esitettävä Kainuun ELY-keskukselle 30.9.2013<br />
mennessä asiantuntija-arvio Jormasjärven ja Laakajärven luontaisista<br />
nikkelin taustapitoisuuksista.<br />
9. Käsitellyt jätevedet on juoksutettava vesistöihin tasaisesti niiden<br />
virtaamiin suhteutettuna. Kuhunkin purkusuuntaan johdettavan jäteveden<br />
vuorokausivirtaama saa olla 10.4.–15.6. enintään 15 % ja<br />
muina aikoina enintään 10 % johtamista edeltäneen Kalliojoen<br />
alaosan 7 vuorokauden keskivirtaamasta.<br />
Vuoksen vesistön suunnassa käsitellyt jätevedet on johdettava<br />
Ylä-Lumijärven ohi Lumijokeen.<br />
Virtaaman luotettavan seuraamisen mahdollistamiseksi luvan<br />
saajan on määritettävä Kalliojoen purkautumiskäyrä ja rakennettava<br />
jokeen, Korentojoen yhtymäkohdasta alavirtaan, virtaaman<br />
määrittämiseksi tarpeellinen vedenkorkeuden mittauspiste tarpeellisine<br />
laiteasennuksineen.<br />
Esitys Kalliojoen virtaamien huomioonottamisesta vesistöön johdettavien<br />
käsiteltyjen jätevesien määrän laskennassa on toimitettava<br />
Kainuun ELY-keskuksen hyväksyttäväksi viimeistään<br />
7.6.2013.<br />
9a. Kaivosalueelta nykyisiin purkupaikkoihin, Oulujoen vesistössä<br />
Kolmisopen yläpuolelle ja Vuoksen vesistössä Lumijokeen johdettavien,<br />
lupamääräyksien 6 ja 8 tarkoittamien käsiteltyjen jätevesien<br />
aiheuttama yhteenlaskettu päästö vesiin saa olla enintään seuraava:<br />
Loppuvuonna 2013 (16.5.–31.12.)<br />
- Nikkeli 300 kg<br />
- Kupari 150 kg<br />
- Sinkki 300 kg<br />
- Mangaani 20 000 kg<br />
- Sulfaatti 12 000 t<br />
- Natrium 6 500 t<br />
Vuonna 2014<br />
- Nikkeli 250 kg<br />
- Kupari 150 kg<br />
- Sinkki 300 kg<br />
- Mangaani 16 000 kg<br />
- Sulfaatti 12 000 t<br />
- Natrium 6 500 t<br />
Vuodesta 2015 alkaen<br />
- Nikkeli 250 kg/v<br />
- Kupari 150 kg/v<br />
- Sinkki 300 kg/v<br />
- Mangaani 2 600 kg/v<br />
- Sulfaatti 1 300 t/v<br />
- Natrium 650 t/v
166<br />
9b. Luvan saajan on järjestettävä toiminta niin, että Vuoksen vesistössä<br />
Lumijokeen tai Oulujoen vesistössä Kolmisopen yläpuolelle<br />
johdetaan enintään 60 % vuoden kokonaispäästöistä.<br />
12. Muodostuvat talousjätevedet on käsiteltävä laitosmaisesti siten,<br />
että puhdistamolla saavutettava poistoreduktio tulokuormituksesta<br />
on vuosikeskiarvona BHK7:n osalta 90 % ja kokonaisfosforin<br />
osalta 85 %.<br />
Käsitelty jätevesi on johdettava edelleen prosessin kiertovedeksi<br />
tai suoraan jätevesien jälkikäsittely-yksiköihin.<br />
Uudet määräykset päästöjen, riskien ja pilaantumisen ehkäisemiseksi<br />
ja vähentämiseksi<br />
A. Lupamääräysten 8 ja 9a mukaisten päästöraja-arvojen saavuttamiseksi<br />
luvan saajan on ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin jätevesien<br />
käsittelyn tehostamiseksi ja veden varastointi- ja varoallaskapasiteetin<br />
lisäämiseksi. Näitä koskevat toimenpide-esitykset<br />
on toimitettava viimeistään 3.7.2013 Kainuun ELY-keskukselle<br />
sekä aluehallintovirastolle täydennyksenä vireillä olevaan asiaan<br />
Dnro PSAVI/58/04.08/201.<br />
Toimenpidesuunnitelmiin on sisällytettävä muun ohella esitys toimenpiteistä<br />
jätevesipäästöjen, erityisesti sulfaatti- ja mangaanipäästöjen,<br />
pienentämiseksi käytössä olevissa käsittelyyksiköissä<br />
sekä pidemmällä aikavälillä. Sulfaatin poiston tavoitteena<br />
on oltava taso 1 000 mg/l ja mangaanin poiston tavoitteena<br />
taso 2 mg/l.<br />
B. Luvan saaja saa rakentaa kaivospiirin alueelle uusia pysyviä tai tilapäisiä<br />
maapohjaisia veden varastointialtaita. Niissä saa varastoida<br />
vain lupamääräyksen 8 vaatimukset täyttäviä puhdistettuja<br />
jätevesiä. Altaita koskevat suunnitelmat on toimitettava ELYkeskuksen<br />
hyväksyttäväksi lupamääräyksen 4 mukaisesti.<br />
Vesien varastoaltaiden patojen on täytettävä vesistöpadoille asetetut<br />
vaatimukset ja patorakenteet on rakennettava ulottumaan tiiviiseen<br />
pohjamoreeniin tai kallioon asti. Padot on toteutettava siten,<br />
että suotovedet saadaan padon kuivalta puolelta kerättyä ja<br />
johdettua käsittelyyn tai palautettua prosessiin tai altaaseen.<br />
Varastoaltaiden patojen patorakenteet on toteutettava patoturvallisuusviranomaisen<br />
vaatimusten mukaisena.<br />
C. Nykyisissä kipsisakka-altaissa ei saa varastoida vettä.<br />
Luvan saajan on johdettava kipsisakka-altaissa oleva vesi takaisin<br />
liuoskiertoon tai puhdistettavaksi viivyttelemättä, kuitenkin viimeistään<br />
31.10.2013 mennessä.<br />
Kunkin allaslohkon tyhjentämisen jälkeen kipsisakan ja rautasakan<br />
mukana allaslohkolle tuleva vesi on palautettava viipymättä<br />
takaisin prosessivesikiertoon tai johdettava käsiteltäväksi<br />
lupamääräyksen 8 mukaisesti.<br />
Luvan saajan on toimitettava nykyisten kipsisakka-altaiden käyttöä<br />
sekä uusien kipsisakka-altaiden rakentamista ja käyttöä kos-
167<br />
keva toimenpide- ja aikatauluesitys viimeistään 3.7.2013 aluehallintovirastoon<br />
täydennyksenä vireillä olevan asiaan Dnro PSA-<br />
VI/58/04.08/2011 sekä tiedoksi Kainuun ELY-keskukselle.<br />
D. Kortelammen altaaseen tai muihin kaivospiirin alueella jo oleviin<br />
vesien varastointiin käytettäviin maapohjaisiin altaisiin kipsisakkaaltaan<br />
vuodon yhteydessä tai muuten toiminnan seurauksena<br />
päätyneet tai johdetut happamat runsaasti metalleja sisältävät jätevedet<br />
ja muut likaantuneet vedet on joko otettava takaisin liuoskiertoon<br />
tai käsiteltävä 31.12.2014 mennessä vesistöjen ja maaperän<br />
pilaantumisriskin pienentämiseksi lupamääräyksen 8 mukaisesti<br />
ja johtaa vesistöihin tai varastoitavaksi kaivosalueelle.<br />
E. Päästöistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on luvan saajan<br />
ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin mahdollisten uusien jätevesien<br />
purkupaikkojen selvittämiseksi. Luvan saajan on toimitettava esitys<br />
siitä, miten asiassa aiotaan edetä viimeistään 3.7.2013 aluehallintovirastolle<br />
täydennyksenä vireillä olevan asiaan Dnro PSA-<br />
VI/58/04.08/2011 sekä Kainuun ELY-keskukselle.<br />
F. Luvan saajan on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin Salmisessa,<br />
Kalliojärvessä ja Kalliojoessa sekä Ylä-Lumijärvessä, Lumijoessa,<br />
Lumijärvessä ja Kivijärvessä jätevesipäästöjen aiheuttamien<br />
pilaantumishaittojen vähentämiseksi vesistöjä kunnostamalla.<br />
Luvan saajan on toimitettava esitys siitä, miten se etenee asiassa<br />
viimeistään 3.7.2013 aluehallintovirastoon täydennyksenä vireillä<br />
olevan asiaan Dnro PSAVI/58/04.08/2011 sekä tiedoksi Kainuun<br />
ELY-keskukselle.<br />
Eri kohteiden kunnostusvaihtojen tarkastelut, niiden pohjalta laadittavat<br />
kunnostussuunnitelmat sekä kunnostusten edellyttämät<br />
lupahakemukset on toimitettava aluehallintovirastoon 30.6.2014<br />
mennessä.<br />
G. Luvan saajan on viimeistään 3.7.2013 toimitettava aluehallintovirastolle<br />
täydennyksenä vireillä olevan asiaan Dnro PSA-<br />
VI/58/04.08/2011 sekä tiedoksi Kainuun ELY-keskukselle suunnitelma<br />
toimenpiteistä, joilla varmistetaan liuotusprosessin toimivuus<br />
ja hyvä haihduntakapasiteetti. Suunnitelmaan on sisällytettävä<br />
esitys liuotusprosessin toimivuuden ja veden kierron tarkkailusta<br />
sekä tarkkailutulosten säännöllisestä raportoinnista valvontaviranomaisille.<br />
H. Luvan saajan on laadittava toiminnan kattava vesienhallintasuunnitelma.<br />
Siihen on sisällytettävä esitys vesitaseen kehittymisen<br />
säännöllisestä tarkkailusta ja raportoinnista valvontaviranomaisille.<br />
Vesihallintasuunnitelma tulee toimittaa viimeistään 3.7.2013<br />
aluehallintovirastolle täydennyksenä vireillä olevan asiaan Dnro<br />
PSAVI/58/04.08/2011 sekä tiedoksi Kainuun ELY-keskukselle.<br />
I. Luvan saajan on viimeistään 3.7.2013 toimitettava aluehallintovirastolle<br />
täydennyksenä vireillä olevan asiaan Dnro PSA-<br />
VI/58/04.08/2011 sekä tiedoksi Kainuun ELY-keskukselle esitys<br />
jätevesien käsittelyssä muodostuvien sakkojen/lietteiden määrästä,<br />
ominaisuuksista, luokittelusta, käsittelystä ja sitä koskevasta<br />
vakuudesta.
168<br />
J. Luvan saajan on viimeistään 30.8.2013 toimitettava aluehallintovirastolle<br />
täydennyksenä vireillä olevan asiaan Dnro PSA-<br />
VI/58/04.08/2011 sekä tiedoksi Kainuun ELY-keskukselle selvitys<br />
mangaanipäästöjen haitallisuudesta ja merkityksestä veden käytölle<br />
ja vesieliöstölle.<br />
K. Luvan saajan on laadittava helmikuun 2014 loppuun mennessä<br />
kattava yhteenvetoraportti liuotusprosessin toimivuudesta, vesitaseen<br />
kehittymisestä, jätevesipäästöistä sekä alapuolisten vesistöjen<br />
tilan kehittymisestä vuonna 2013. Raportti tulee toimittaa Kainuun<br />
ja Pohjois-Savon ELY-keskuksille, Sotkamon kunnan, Kajaanin<br />
kaupungin ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojelu- ja<br />
terveydensuojeluviranomaisille sekä Säteilyturvakeskukselle.<br />
Tarkkailu- ja raportointimääräykset<br />
96a. Jätevesien muodostumista ja käsittelyä, jätevesipäästöjä ja niiden<br />
vesistövaikutuksia koskeva tarkkailu on toteutettava hakemuksessa<br />
esitettyyn ”Vesien käsittelysuunnitelmaan” (päivätty<br />
22.1.2013) sisällytetyn tarkkailusuunnitelman periaatteiden mukaisesti<br />
vähintään samassa laajuudessa kuin käyttö-, päästö- ja<br />
vaikutustarkkailua on toteutettu Kainuun ELY-keskuksen<br />
12.2.2013 (Dnro KAIELY/5/07.00/2010) antaman päätöksen nojalla.<br />
Käyttö- ja päästötarkkailun on koskettava kaikkia käsittelyyksiköitä,<br />
joissa käsitellään ja joista johdetaan vesistöön lupamääräyksessä<br />
6 tarkoitettuja likaantuneita vesiä. Luvan saajan omassa<br />
laboratoriossa päivittäin tehtävien käyttö- ja päästötarkkailutulosten<br />
oikeellisuus on varmennettava riippumattomassa laboratoriossa<br />
kerran viikossa tehtävin vertailumittauksin ja kerran kuukaudessa<br />
tehtävin selvityksin, jossa käsittely-yksiköihin tulevasta<br />
ja vesistöihin johdettavasta (lähtevästä) vedestä mitataan laajaalaisesti<br />
eri aineiden pitoisuudet.<br />
Jätevesien vaikutustarkkailua on tarvittaessa laajennettava ja<br />
muuttaa nopeasti, jotta vaikutukset ja vaikutusalueen laajuus<br />
saadaan aukottomasti dokumentoiduksi. Tarkkailua kehitettäessä<br />
on otettava huomioon Kainuun ja Pohjois-Savon ELY-keskusten<br />
ympäristönsuojelu- ja kalatalousviranomaisten lausunnoissa esitetyt<br />
tarkkailua koskevat vaatimukset ja näkökohdat. Lumijoen virtaamien<br />
jatkuvatoiminen mittaus on muun ohella sisällytettävä<br />
vaikutustarkkailuun.<br />
Yksityiskohtainen jätevesien käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma<br />
on toimitettava Kainuun ELY-keskuksen ympäristönsuojeluviranomaisen<br />
(ympäristö ja luonnonvarat vastuualue) hyväksyttäväksi<br />
sen määräämänä aikana.<br />
Yksityiskohtainen jätevesien vaikutustarkkailu (vesistötarkkailu)<br />
on toimitettava Kainuun ja Pohjois-Savon ELY-keskusten ympäristönsuojeluviranomaisen<br />
hyväksyttäväksi niiden määräämänä<br />
aikana.<br />
Kalastoon ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten tarkkailun<br />
osalta jätevesien vaikutustarkkailu on tehtävä Kainuun ja Pohjois-<br />
Savon ELY-keskusten kalatalousviranomaisten hyväksymällä ta-
169<br />
valla. Yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi<br />
näiden viranomaisten määräämänä aikana.<br />
Tarkkailujen tulokset ja vuosiraportit on toimitettava heti niiden<br />
valmistuttua Kainuun ja Pohjois-Savon ELY-keskuksille, Sotkamon<br />
kunnan, Kajaanin kaupungin ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojelu-<br />
ja terveydensuojeluviranomaisille sekä Säteilyturvakeskukselle.<br />
Kalatalousmaksu ja vahinkoa estävät toimenpidevelvoitteet<br />
97. Luvan saajan on maksettava Kainuun ELY-keskukselle 20 000<br />
euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu vuosina 2013 ja<br />
2014 ja 10 000 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu vuosina<br />
2015–2017. Kala-talousmaksu on käytettävä tässä päätöksessä<br />
tarkoitettujen jätevesien johtamisesta kalastolle ja kalastukselle<br />
sekä rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi<br />
Kainuun puolella. Vuotuisesta maksusta on käytettävä Oulujoen<br />
vesistöalueella 50 % ja Vuoksen vesistöalueella 50 %.<br />
Luvan saajan on maksettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle<br />
10 000 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu vuosina 2013<br />
ja 2014 sekä 5 000 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu<br />
vuosina 2015–2017. Kalatalousmaksu on käytettävä tässä päätöksessä<br />
tarkoitettujen jätevesien johtamisesta Vuoksen vesistöalueella<br />
Laakajärvessä ja sen alapuolisilla vesistöalueilla kalastolle<br />
ja kalastukselle sekä rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi.<br />
Kalatalousmaksu on suoritettava vuonna 2013 elokuun loppuun<br />
mennessä ja muina vuosina tammikuun loppuun mennessä ja sen<br />
käytöstä on kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia<br />
ja Metsähallitusta.<br />
98. Luvan saajan on turvattava Tuhkajoen taimenkanta Kainuun ELYkeskuksen<br />
kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla emokala-<br />
ja poikaskasvatuksella, taimenkannan tilapäisellä talteenotolla<br />
tai muulla sopivalla kannan säilymisen varmistavalla tavalla niiltä<br />
osin kuin kanta on uhattuna Kolmisopen säännöstelystä johtuvien<br />
virtaamamuutosten, jätevesipäästöistä aiheutuvien vedenlaatumuutosten<br />
tai muista kaivostoiminnasta aiheutuvista syistä.<br />
Luvan saajan on toimitettava Kainuun ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen<br />
hyväksyttäväksi viimeistään 28.6.2013 esitys toimenpiteiksi,<br />
joilla rajoitetaan tässä päätöksessä tarkoitetusta jäteveden<br />
johtamisesta Tuhkajoen taimenkannalle aiheutuvia haitallisia<br />
vaikutuksia ja varmistetaan kannan säilyminen. Mahdollisen<br />
riskinarvioinnin ja muiden selvitysten sekä tarvittavien toimenpiteiden<br />
joutuisaksi käynnistämiseksi luvan saajan tulee olla yhteydessä<br />
kalatalousviranomaiseen heti tämän päätöksen antamisen<br />
jälkeen.<br />
Veden toimittaminen<br />
98a. Luvan saajan on toimitettava Kalliojärven ja Kivijärven rakennetuille<br />
rantatiloille tarpeellinen määrä sauna- ja pesuvettä vähintään<br />
kaksi kertaa viikossa tai muutoin asianosaisten kanssa sovittavalla<br />
tavalla 1.5.–30.9. siihen asti kunnes asiasta on asianosais-
170<br />
ten kesken toisin sovittu tai aluehallintovirasto lupaviranomaisena<br />
määrännyt.<br />
Korvattavien vahinkojen selvittäminen<br />
100 a. Luvan saajan on tehtävä aluehallintovirastolle selvitys tämän päätöksen<br />
mukaisesta jätevesien johtamisesta aiheutuvista vahingosta.<br />
Selvitykseen on liitettävä tarkkailutuloksiin perustuvat tiedot jätevesien<br />
vaikutuksista sekä kiinteistöselvitys jätevesien purkureittien<br />
vesialueista ja rantatiloista kaivospiirin rajalta pohjoisessa<br />
Jormasjokisuuhun saakka ja etelässä Nurmijoen Koirakoskelle<br />
saakka. Kiinteistökohtaisesta selvityksestä on käytävä ilmi kiinteistöjen<br />
omistus, pinta-ala, maankäyttö, vakinaisten ja vapaaajan<br />
asukkaiden määrä, rakennukset, vedenhankinta, rannan ja<br />
vesistön käyttö, vuokraustoiminta, sekä vedenkäyttöä koskevat<br />
ympäristö- ja terveysviranomaisten suositukset. Lisäksi on esitettävä<br />
selvitys alueen ammattikalastajista ja heille tämän päätöksen<br />
mukaisesta jätevesien johtamisesta mahdollisesti aiheutuvista taloudellisista<br />
menetyksistä. Selvitys sekä kiinteistö- ja ammattikalastajakohtainen<br />
vahingonarvioesitys on toimitettava aluehallintovirastolle<br />
31.12.2013 mennessä.<br />
100 b. Luvan saajan on 14.6.2013 mennessä asetettava Pohjois-<br />
Suomen aluehallintovirastolle (Peruspalvelut ja oikeusturva)<br />
1 500 000 euron suuruinen hyväksyttävä vakuus toiminnasta aiheutuvien<br />
vahinkojen korvaamisesta. Vakuuden vapauttamisesta<br />
päättää aluehallintovirasto ympäristönsuojelulain mukaisena lupaviranomaisena.<br />
TOIMINNANALOITTAMISLUPA JA SITÄ KOSKEVA VAKUUS<br />
RATKAISUN PERUSTELUT<br />
Aluehallintovirasto määrää, että tämän lupapäätöksen mukainen toiminta<br />
voidaan aloittaa tätä päätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta.<br />
Luvan saajan on 14.6.2013 mennessä asetettava 1 250 000 euron suuruinen<br />
vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen<br />
tai muuttamisen varalle.<br />
Määrätty vakuus on asetettava joko<br />
a) omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on Pohjois-<br />
Suomen aluehallintovirasto tai<br />
b) pankkitalletuksena, josta on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle<br />
talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella Pohjois-Suomen<br />
aluehallintoviraston hyväksi.<br />
Päätöksen saatua lainvoiman luvan saaja voi hakea erillisellä hakemuksella<br />
Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta vakuutta palautettavaksi.<br />
Ympäristölupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset<br />
Vesitilanne
171<br />
Talvivaaran kaivoksen vesitase on poikennut olennaisesti siitä mitä hakija<br />
on alkuperäisessä ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksessa esittänyt ja<br />
mille ympäristö- ja vesitalouslupa nro 33/07/1 on myönnetty. Alkuperäisessä<br />
hakemuksessa on arvioitu liuotusprosessin haihdutuskapasiteetin olevan<br />
huomattavan suuri. Lupaa haettiin ja lupa myönnettiin raakaveden<br />
saannin turvaamiseksi enintään 4 000 m 3 /h (noin 35 Mm 3 /v) vesimäärän<br />
ottoon Kolmisopesta ja Nuasjärvestä. Vesistöihin johdettavien jätevesien<br />
määräksi hakemuksessa esitettiin vuosittain enintään 1,3 Mm 3 . Se on ympäristö-<br />
ja vesitalousluvassa myös asetettu vesistöön johdettavien jätevesien<br />
enimmäismääräksi.<br />
Asiassa saadun selvityksen perusteella puutteellinen vesienhallinta, eri vesijakeiden<br />
sekoittaminen, liuotusprosessin toimivuuteen liittyvät ongelmat<br />
sekä kesän ja syksyn 2012 poikkeuksellisen runsaat sateet ja marraskuun<br />
2012 ja huhtikuun 2013 kipsisakka-altaan vuodot ovat olleet keskeisinä<br />
syinä likaantuneiden vesien kertymiseen kaivospiirin alueelle ja ympäristön<br />
kannalta hyvin ongelmalliseen vesitilanteeseen. Vesien poisjohtaminen ei<br />
ole mahdollista nykyisen ympäristö- ja vesitalousluvan vesimäärä- ja päästörajoitusten<br />
puitteissa.<br />
Syksyllä 2012 kipsisakka-altaaseen pumpattiin noin 1 Mm 3 metallien talteenottolaitoksen<br />
paluuliuosta eli ns. raffinaattia, jonka pH on alhainen ja<br />
joka sisältää korkeita pitoisuuksia metalleja ja sulfaattia. Marraskuussa<br />
2012 tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon seurauksena Oulujoen ja<br />
Vuoksen vesistöihin pääsi yhteensä noin 0,22–0,24 Mm 3 tällaisia vesiä.<br />
Suuri osa vuotovedestä (noin 1 Mm 3 ) saatiin kuitenkin pidätettyä torjuntatoimena<br />
nopeasti rakennetun Kortelammen padon patoaltaaseen ja muihin<br />
etelän jälkikäsittely-yksiköihin (0,9 Mm 3 ) sekä pohjoisen jälkikäsittelyyksikön<br />
Haukilampeen (0,1 Mm 3 ). Nämä vedet edellyttävät tehokasta käsittelyä.<br />
Hakemuksessa on haettu ensisijaisesti ympäristö- ja vesitalousluvan nro<br />
33/07/1 lupamääräyksessä 9 tarkoitetun jätevesien johtamiselle asetetun<br />
enimmäismäärän (1,3 Mm 3 vuodessa) ja muiden vesistöön johdettavien<br />
vesien määrää koskevien rajoitusten poistamista. Toissijaisesti vesimääräkiintiöitä<br />
on haettu muutettavaksi siten, että vuosittaisen kiintiön (1,3 Mm 3 )<br />
lisäksi mahdollistetaan kaivosalueella varastoidun ylimääräisen käsittelytarpeessa<br />
olevan veden (3,8 Mm 3 ) johtaminen pois kaivosalueelta. Tästä<br />
vähennetään se määrä, joka johdetaan päätöksen antamiseen mennessä<br />
Kainuun ELY-keskuksen 12.2.2013 antaman päätöksen (KAI-<br />
ELY/5/07.00/2010) nojalla.<br />
Kainuun ELY-keskuksen päätös on mahdollistanut 0,9 Mm 3 :n käsiteltyjen<br />
vesien johtamisen sekä Vuoksen vesistön että Oulujoen suuntaan eli yhteensä<br />
1,8 Mm 3 :n johtamisen. Tämä johtamiskiintiö täyttyi 30.4.2013 Oulujoen<br />
vesistöön johdettujen vesien osalta. Vuoksen vesistön osalta kiintiö<br />
täyttyi 16.5.2013. Lisäksi 16.5.2013 mennessä vesistöihin on johdettu loppuneutraloinnin<br />
ylitevesiä noin 0,4 Mm 3 sekä hulevesiä (Torrakkopuro ja<br />
Torvelan suo) noin 0,15–0,2 Mm 3 .<br />
Hakemuksessa tarkoitettujen ylimääräisten vesien johtamista on 16.5.2013<br />
jälkeen jatkettu Kainuun ELY-keskuksen ympäristönsuojelulain 64 §:n<br />
23.5.2013 antaman päätöksen (KAIELY/1/07.00/2013) nojalla.<br />
Hakijan esittämät tiedot kaivosalueella olevien käsittelyä ja poisjohtamista<br />
edellyttävien vesien määrästä, poisjohtamisesta aiheutuvasta jätevesikuormituksesta<br />
ja ylipäätään vesitilanteen kehittymisestä ovat muuttuneet<br />
jatkuvasti aluehallintovirastossa vireillä olevan ympäristö- ja vesitalouslu-
172<br />
van nro 33/07/1 tarkistamista koskevan asian (Dnro PSAVI/58/04.08/2011)<br />
ja tämän ylimääräisten vesien käsittelyä ja johtamista koskevan asian käsittelyn<br />
aikana.<br />
Viimeisimmän, 17.5.2013 saapuneen, täydennyksen mukaan kaivosalueelta<br />
olisi tarve juoksuttaa käsiteltyjä jätevesiä loppuvuonna 2013 vielä yhteensä<br />
noin 6,5 Mm 3 16.5.2013 mennessä johdettujen noin 2,3–2,4 Mm 3 :n<br />
lisäksi, jos sadanta loppuvuonna on keskimääräinen. Täydennyksen mukaan<br />
loppuvuoden juoksutuksista arvioidaan aiheutuvan noin 22 000 t sulfaattipäästöt<br />
vesistöihin. Vuonna 2014 vesien johtamistarpeen arvioidaan<br />
olevan sadannasta riippuen 2,4–11 Mm 3 . Keskimääräisellä sadannalla koko<br />
vuoden 2014 johtamistarpeen arvioidaan olevan noin 7 Mm 3 ja sulfaattipäästöjen<br />
noin 15 000 t.<br />
Tätä päätöstä annettaessa aluehallintovirastolla ei ole ollut käytössä kaivoksen<br />
vesienhallintasuunnitelmaa. Päätös annetaan tilanteessa, jossa varastointi-<br />
tai varoallastilavuutta ei ole muualla kuin avolouhoksessa.<br />
Päästöt ja niiden vaikutukset<br />
Talvivaaran kaivokselta johdettujen jätevesien laatu ja kokonaispäästöt sekä<br />
vesistövaikutukset ovat poikenneet selvästi natriumin, sulfaatin (natriumsulfaatti)<br />
ja mangaanin osalta siitä, mitä alkuperäisessä ympäristö- ja<br />
vesitaloushakemuksessa on esitetty ja mille lupa on myönnetty. Sen sijaan<br />
toiminnasta aiheutuneet raskasmetallipäästöt (Ni, Cu ja Zn) ovat olleet kokonaisuutena<br />
tarkastellen alhaisemmat kuin hakemuksessa on esitetty.<br />
Kipsisakka-altaan vuodot, etenkin marraskuussa 2012 tapahtunut vuoto<br />
ovat kuitenkin lisänneet huomattavasti metallipäästöjä. Suomen ympäristökeskuksen<br />
arvioiden mukaan marraskuun 2012 vuodon yhteydessä Vuoksen<br />
vesistössä Kivijärveen on kulkeutunut nikkeliä lähes 1 800 kg, sinkkiä<br />
noin 800 kg, uraania yli 60 kg ja kadmiumia noin 2 kg sekä Oulujoen vesistössä<br />
Kalliojärveen nikkeliä lähes 400 kg, sinkkiä noin 150 kg, uraania noin<br />
10 kg ja kadmiumia noin 0,5 kg.<br />
Oulujoen vesistön suunnassa Salmisen ja Kalliojärven sekä Vuoksen<br />
suunnassa Ylä-Lumijärven, Lumijoen ja Kivijärven tila on huomattavasti<br />
heikentynyt Talvivaaran kaivosalueelta tulleiden natriumsulfaatti-, mangaani-<br />
ja metallipäästöjen vaikutuksesta. Natriumsulfaattipäästöjen seurauksena<br />
vesi on mainituissa järvissä voimakkaasti kerrostunut suolapitoisuuden<br />
suhteen. Tämä estää normaalin kevät- ja syystäyskierron eikä alusvesi<br />
pääse hapettumaan. Sulfaattipäästöjen välilliset vaikutukset voivat myös<br />
olla merkittävät veden pelkistyessä vähähappisissa olosuhteissa sulfidiksi<br />
ja sulfidin hapettuessa sulfaatiksi hapellisissa olosuhteissa. Lisäksi alusveden<br />
metallipitoisuudet ovat korkeat.<br />
Jätevesien vaikutukset ovat ilmenneet myös Kolmisopessa ja sen alapuolisessa<br />
Tuhkajoessa ja Jormasjärvessä sekä Kivijärven alapuolisessa Laakajärvessä<br />
ja Kiltuanjärvessä etenkin alusveden kohonneina natriumsulfaatti-,<br />
mangaani- ja metallipitoisuuksina. Veden natrium- ja sulfaattipitoisuudet<br />
ja sähkönjohtavuus on ollut selvästi luonnontilaista tasoa korkeammalla<br />
Kiltuanjärven alapuolellakin koko Nurmijoen reitillä.<br />
Kipsisakka-altaan vuodot ovat huonontaneet tilannetta, erityisesti Vuoksen<br />
vesistössä Kivijärvessä ja Oulujoen vesistössä Salmisessa, Kalliojärvessä<br />
ja Kolmisopessa. Marraskuun 2012 vuodon yhteydessä vesistöön päässeet<br />
metallit ovat kertyneet näiden järvien alusveteen. Niiden kulkeutuminen<br />
edelleen alapuolisiin vesistöihin riippuu paljolti jätevesipäästöjen kehit-
173<br />
tymisestä ja kunnostustoimenpiteiden ajankohdasta. Marraskuun 2012<br />
vuodon vaikutuksia ei kaikilta osin vielä tunneta.<br />
Kaivosalueella eri kohteissa jo käytössä olevat kalkkikemikaalien käyttöön<br />
perustuvat jätevesien käsittely-yksiköt poistaa metalleja varsin tehokkaasti<br />
hakemuksessa tarkoitetuista ylimääräisistä vesistä. Sen sijaan ne eivät<br />
poista vedestä sulfaattia kovin hyvin. Käsitellyn jäteveden sulfaattipitoisuus<br />
jää korkeaksi. Sulfaatin poiston tehostaminen tai tehokkaampien menetelmien<br />
käyttöönotto ei ole käytettävissä olevan tiedon perusteella mahdollista<br />
nopealla aikataululla. Näin ollen sulfaattipäästöt kasvavat merkittävästi,<br />
jos vesistöön johdettavaa vesimäärää lisätään. Lisäksi kiintoaineen, mangaanin<br />
ja raudan poistossa on ollut ongelmia.<br />
Päätöksen sisältö<br />
Lyhyellä aikavälillä vesistöön meneviä sulfaatti- ja muita päästöjä voidaan<br />
rajoittaa vain tehostamalla ja optimoimalla käytössä olevia käsittelyyksiköitä<br />
sekä lisäämällä vesien varastointitilavuutta.<br />
Tämä päätöksen jätevesipäästörajat mahdollistavat noin 2 Mm 3 :n käsiteltyjen<br />
jätevesien johtamisen kaivosalueelta nykyisiin purkuvesistöihin 16.5.–<br />
31.12.2013 ja vuoden 2014 aikana eli yhteensä noin 4 Mm 3 :n johtamisen<br />
päätöksen antamisesta vuoden 2014 loppuun mennessä. Jos sulfaatin<br />
poistoa saadaan tehostettua nykyistä noin 4,8 g/l tasoa alemmaksi, saadaan<br />
vesistöön johtaa vastaavasti tätä enemmän puhdistettua jätevettä.<br />
Päätös mahdollistaa käytännössä hakemuksessa tarkoitettujen ylimääräisten<br />
vesien (3,8 Mm 3 ) käsittelyn ja johtamisen alkuperäisestä ilmoituksesta<br />
poiketen (30.6.2013 mennessä) vuoden 2013 loppuun mennessä.<br />
Myös mangaanipäästöille ja metalleista lähinnä nikkelin päästöille asetetut<br />
raja-arvot voivat muodostua johdettavaa vesimäärää rajoittaviksi. Metallipäästöjen<br />
päästörajoja on kiristetty ympäristö- ja vesitalousluvan nro<br />
37/07/1 päästörajoihin ja lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa<br />
esitettyihin luparajoihin nähden.<br />
Alkuvuoden 2013 päästöt mukaan lukien koko vuoden sulfaattipäästöt<br />
nousevat tällöin lähes 24 000 tonniin ja nikkelipäästöt tasolle 480–530 kg.<br />
Sulfaattipäästöt kohoavat siten uudelleen lähes samalle tasolle kuin vuonna<br />
2010, jolloin päästöt olivat suurimmillaan (24 600 t). Vuoden 2013 nikkelipäästöt<br />
ovat puolitoistakertaiset tuotantotoiminnan vuoden 2010 nikkelipäästöihin<br />
ja noin viisinkertaiset vuoden 2012 nikkelipäästöihin verrattuna.<br />
Mangaanipäästöt voivat nousta noin 46 tonniin, jos vesien käsittelyä ei<br />
saada tehostettua. Mangaanipäästöt jäävät kuitenkin selvästi alle huippuvuoden<br />
2010 tason (noin 122 t).<br />
Tiukentuvien päästörajojen seurauksena sulfaatin, mangaanin ja nikkelin<br />
päästöt laskevat vuonna 2014 noin puoleen vuoden 2013 tasosta. Viimeistään<br />
vuodesta 2015 alkaen sulfaatti- ja mangaanipäästöt nykyisiin purkuvesistöihin<br />
pienenevät tasolle, joka ennalta arvioiden johtaa tilanteen vähittäiseen<br />
paranemiseen kyseisestä vuodesta alkaen.<br />
Lainvoimaiseen lupaan nähden huomattavan korkeat sulfaatti- ja mangaanipäästöt<br />
vuosina 2013 ja 2014 mahdollistavat ympäristöriskien vähentämisen<br />
kannalta tässä tilanteessa välttämättömien ja aikaa vaativien toimenpiteiden<br />
toteuttamisen. Näitä ovat mm. kipsisakka-altaiden tyhjentäminen,<br />
vesien varastointikapasiteetin lisääminen, vesienkäsittelyn ja -<br />
hallinnan tehostaminen ja vaihtoehtoisten purkuvesistöjen etsiminen. Kaivoksen<br />
vesitilanne ja kipsisakka-altaissa vielä oleva huomattavan suuri ve-
174<br />
simäärä huomioon ottaen luvan saajan on toimittava hyvin kiireellisesti ja<br />
tehokkaasti, jotteivät nyt määrätyt luparajat ylity.<br />
Päätös antaa mahdollisuuden myös avolouhostoiminnan jatkamiseen ja<br />
uusien liuotuskasojen tekemiseen. Niillä on hakijan esittämien tietojen perusteella<br />
todennäköisesti myönteinen vaikutus vesitaseeseen. Toiminnan<br />
jatkuminen edesauttaa osaltaan vaikean vesitilanteen hallittua hoitamista.<br />
Jos vesitilanne ei kehity myönteisesti tai jos luparajat uhkaavat ylittyä eikä<br />
uutta varastotilavuutta ole saatu käyttöön, voidaan vettä varastoida avolouhokseen.<br />
Luvan saaja on velvoitettu esittämään suunnitelma toimenpiteistä, joilla<br />
varmistetaan liuotusprosessin toimivuus. Suunnitelma on välttämätön tilanteessa,<br />
jossa liuotusprosessin toimivuuteen liittyy epävarmuuksia ja<br />
epäilyjä. Lisäksi luvan saaja on velvoitettu esittämään kattava vesienhallintasuunnitelma.<br />
Suunnitelmiin tulee sisällyttää esitys liuotusprosessin toimivuuden<br />
ja vesitaseen tarkkailutulosten säännöllisestä raportoinnista. Näin<br />
varmistetaan, että valvontaviranomaiset ja asiasta kiinnostuneet saavat<br />
tiedon näiden toiminnan ja päästöjen kannalta keskeisten tekijöiden kehittymisestä.<br />
Tarkkailutulosten ja muun tiedon perusteella voidaan tarvittaessa<br />
ryhtyä tilanteen edellyttämiin toimenpiteisiin<br />
Luvan myöntämisen edellytykset<br />
Tämän päätöksen mukainen käsiteltyjen jätevesien johtaminen ajoittuu<br />
vuonna 2013 pidemmälle ajanjaksolle ja osittain eri ajan kohtaan kuin alkuperäisessä<br />
ympäristönsuojelulain 62 § mukaisessa ilmoituksessa ja kyseessä<br />
olevassa hakemuksessa tarkoitettu ylimääräisten vesien (3,8 Mm 3 )<br />
johtaminen. Hakemuksessa esitetyn vedenlaatumallitarkastelun ja muiden<br />
vaikutusarviointien voidaan kuitenkin katsoa soveltuvan ylimääräisten jätevesien<br />
johtamisesta aiheutuvien haittojen tarkasteluun. Niihin liittyvä epävarmuus<br />
on otettu huomioon varovaisuusperiaatteen mukaisesti haitallisia<br />
vaikutuksia korostaen. Aluehallintovirastolla on myös ollut käytössä muun<br />
ohella kyseisten vesien käsittelyä ja johtamista koskevat käyttö- ja päästötarkkailutulokset<br />
sekä kevään 2013 vesistötarkkailutulokset ja viranomaisten<br />
seurantatuloksia. Päätöstä tehtäessä on lisäksi otettu huomioon se, että<br />
sulfaatti-, rauta- ja mangaanipäästöt ovat olleet jonkin verran suuremmat<br />
kuin hakemukseen liitetyssä vesienkäsittelysuunnitelmassa on arvioitu.<br />
Tämän päätöksen mukaisesti johdettavat käsitellyt jätevedet ylläpitävät,<br />
mutta eivät oleellisesti lisää niitä haitallisia vesistövaikutuksia, jotka ovat jo<br />
aiheutuneet Talvivaaran kaivosalueelta ympäristöluvasta poiketen johdettujen<br />
jätevesien seurauksena Vuoksen vesistön puolella erityisesti Ylä-<br />
Lumijärvessä, Lumijoessa ja Kivijärvessä sekä Oulujoen vesistön puolella<br />
erityisesti Salmisessa, Kalliojärvessä ja Kalliojoessa. Niiden veden käyttömahdollisuudet<br />
ja ovat jo heikentyneet voimakkaasti. Niiden tila alkaa vähitellen<br />
parantua viimeistään vuodesta 2015 alkaen jätevesipäästöjen pienentymisen<br />
ja kunnostustoimenpiteiden myötä, kun noudatetaan tämän luvan<br />
päätöksiä.<br />
Tämän päätöksen mukaiset päästöt kulkeutuvat vähitellen Kivijärven alapuoliseen<br />
Laakajärveen sekä Kolmisopen alapuoliseen Jormasjärveen. Lisäksi<br />
ne lisäävät Kivijärvessä sekä Salmisessa, Kalliojärvessä ja Kolmisopessa<br />
jo olevan runsaasti natriumsulfaattia ja metalleja sisältävän veden<br />
kulkeutumista Laakajärveen ja Jormasjärveen. Näiden päästöjen seurauksena<br />
veden sulfaatti- ja metallipitoisuudet kohoavat vuonna 2013 edellä<br />
mainittujen arvioiden perusteella selvästi erityisesti Laakajärven pohjoisosan<br />
ja Jormasjärven eteläosan syvänteissä. Jätevesien vaikutus näkyy
175<br />
selvästi kohonneina sulfaattipitoisuuksina ja siihen liittyen kohonneina sähkönjohtavuuksina<br />
(suolapitoisuuksina) sekä myös jossain määrin kohonneina<br />
metallipitoisuuksina pitkälle alavirtaan etenkin Vuoksen vesistön<br />
Nurmijoen reitillä, jossa laimenemisolosuhteet ovat oleellisesti huonommat<br />
kuin Oulujoen vesistössä Jormasjärven ja Jormasjoen alapuolella.<br />
Laakajärveen ja Jormasjärveen ei kuitenkaan todennäköisesti muodostu<br />
vastaavanlaista vesimassan pysyvää kerrostuneisuutta suolapitoisuuden<br />
suhteen kuten Kivijärvessä, Salmisessa ja Kalliojärvessä. Tällöin tilanne<br />
alkaa Laakajärvessä ja Jormasjärvessä parantua ja palautua vähitellen entiselleen<br />
viimeistään, kun jätevesipäästöt, erityisesti sulfaattipäästöt, pienenevät<br />
vuonna 2015 selvästi vuosien 2013 ja 2014 sekä aikaisemmasta<br />
tasosta.<br />
Veden natriumsulfaattipitoisuuksien kasvu merkitsee suolapitoisuuden kohoamista.<br />
Suolapitoisuuden kasvu järvi- ja jokivesistöjen luonnolliseen tasoon<br />
nähden monikymmenkertaiseksi saattaa rajoittaa veden käyttöä. Se<br />
aiheuttaa myös ekologisia muutoksia, jotka näkyvät mm. vesistöjen levä- ja<br />
pohjaeläinyhteisöissä. Tällöin myös kalastoon ja kalastukseen kohdistuu<br />
todennäköisesti haitallisia muutoksia.<br />
Tämän päätöksen mukaisen jätevesien johtamisen seurauksena vuosina<br />
2013 ja 2014 virkistyskäyttöhalukkuus vähenee ja veden käyttö saunavetenä<br />
voi vaikeutua etenkin Laakajärven pohjoisosassa ja Jormasjärven<br />
eteläosassa. Myös haitalliset kalatalousvaikutukset ovat ilmeisiä Laakajärvessä<br />
ja Jormasjärvessä. Tuhkajoen taimenkantaan kohdistuvat riskit<br />
kasvavat.<br />
Veden laadun muutokset ja siitä aiheutuvat haitalliset vaikutukset eivät ennalta<br />
arvioiden kuitenkaan ole Kivijärven alapuolisessa Laakajärvessä sekä<br />
Kolmisopen alapuolisessa Tuhkajoessa ja Jormasjärvessä niin merkittäviä,<br />
että kyse olisi ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa tarkoitetusta<br />
luvan myöntämisen esteenä olevasta merkittävästä ympäristön pilaantumisesta<br />
tai sen vaarasta tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumisesta,<br />
vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden<br />
vaarantumisesta. Haitallisia terveysvaikutuksia ei aiheudu,<br />
kun tilanteen kehittymistä tarkkaillaan intensiivisesti, tarvittaessa vältetään<br />
veden käyttöä saunavetenä ja kun noudatetaan mahdollisia käyttörajoitussuosituksia.<br />
Pintavettä ei yleensäkään suositella käytettäväksi juomavetenä.<br />
Jätevesien johtamisesta aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi on luvan<br />
saajan maksettavaksi määrätty kalatalousmaksu sekä määrätty käyttöveden<br />
toimittamista, Tuhkajoen taimenkannan turvaamista ja vesistöjen kunnostamiseen<br />
liittyvät selvitysvelvoitteet. Luvan saaja on lisäksi velvoitettu<br />
selvittämään yksityiskohtaisesti tämän luvan mukaisesta jätevesien johtamisesta<br />
aiheutuvat vahingot.<br />
Lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää siten ympäristönsuojelulain ja<br />
jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen, mitä<br />
luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.<br />
Oulujoen ja Vuoksen vesistöjen vesienhoitosuunnitelmissa ei ole voitu ottaa<br />
huomioon Talvivaaran kaivoksen luvasta poiketen aiheutuneita päästöjä<br />
vuosina 2008–2012. Pitkällä aikavälillä tämä päätös edesauttaa vesistöjen<br />
tilan paranemista.
Poikkeaminen ympäristönlaatunormista sekoittumisvyöhykkeellä<br />
176<br />
Hakija on pyytänyt, että kaivoksen puhdistettujen jätevesien johtamisreitillä<br />
etelään Ylä-Lumijärvessä, Lumijoessa ja Kivijärvessä ja pohjoiseen Salmisessa,<br />
Kalliojärvessä, Kalliojoessa ja Kolmisopessa nikkelin ympäristönlaatunormiksi<br />
määritettäisiin 33 µg/l ja että se saataisiin ylittää sanotulla alueella<br />
(sekoittumisvyöhyke).<br />
Sekoittumisvyöhykkeen määräämisestä säädetään vesiympäristölle vaarallisista<br />
ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen<br />
(1022/2006) 6 b §:ssä (868/2010), jonka 1 momentin mukaan ympäristöluvassa<br />
voidaan toiminnanharjoittajan hakemuksesta määrätä sekoittumisvyöhykkeestä,<br />
jolla sanotun asetuksen liitteen 1 C kohdassa tarkoitetun<br />
yhden tai useamman aineen pitoisuus voi ylittyä mainitussa kohdassa esitetyn<br />
ympäristönlaatunormin, jos muu osa pintavesimuodostumasta on kyseisten<br />
normien mukainen. Sekoittumisvyöhykkeen laajuus on rajattava<br />
ympäristöluvassa päästölähteen läheisyyteen siten, että se on oikeassa<br />
suhteessa pilaavien aineiden pitoisuuksiin päästölähteen kohdalla ja että<br />
noudatetaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan<br />
sovellettavia ympäristönsuojelulain 4 §:n yleisiä periaatteita.<br />
Ympäristöministeriön raportin 15/2012 ”Vesiympäristölle vaarallisista ja<br />
haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen - Kuvaus hyvistä<br />
menettelytavoista” mukaan (s. 59–60) sekoittumisvyöhykkeen hyväksyttävyyteen<br />
vaikuttavia tekijöitä ovat:<br />
- haitta haitta-aineen pitoisuuksien vaihtelu tilassa ja ajassa,<br />
- vaikutuksille alttiiden toimintojen ja kohteiden määrittäminen alueen käytön<br />
mukaan, kuten uinti, veneily, suojelualue sekä nykyiset ja vesienhoitosuunnitelman<br />
tavoitteiden mukaiset lajit,<br />
- vaikutusten määrittäminen: yhdistetään pitoisuustiedot kohderyhmän<br />
herkkyys- ja levinneisyystietoihin ja arvioidaan esimerkiksi toksisuusvaikutukset<br />
ja elinympäristön hylkääminen,<br />
- vaikutusten merkittävyyden arviointi ottaen huomioon kohteiden suojelua<br />
koskevat lainsäädännön vaikutukset, kuten suojeltujen lajien turvaaminen<br />
ja juomavedenottopaikat, Natura-alueet, jolloin sekoittumisvyöhykkeellä<br />
sallitaan kuitenkin tietyt ekologiset vaikutukset,<br />
- oikeasuhteisuus: jos pitoisuudet aiheuttavat letaaleja (kuolettavia) vaikutuksia,<br />
voidaan hyväksyä vain pieni vyöhyke; jos aiheutuu vain ei-kriittisiä<br />
ympäristön välttelyreaktioita voidaan hyväksyä laajempi vyöhyke ja<br />
- laajuuden hyväksyttävyys ottaen huomioon laajuuden vaihtelu tilassa ja<br />
ajassa, ympäristönlaatunormien ylittävien pitoisuuksien kasvu sekä haittavaikutusten<br />
luonne ja laajuus.<br />
Vesiympäristölle vaarallisista aineista ja haitallisista aineista annetun asetuksen<br />
(1022/2006) liitteessä C) sisämaan pintavesille säädetty nikkelin<br />
ympäristölaatunormi (AA–EQS) on 20 + 1 (luontainen taustapitoisuus) =<br />
21 µg/l. Asetuksen mukaisesti kohteissa, joissa pitoisuudet ovat geologisista<br />
syistä korkeita, voidaan asiantuntija-arviolla poiketa asetuksen mukaisen<br />
taustapitoisuuden arvosta.<br />
Alueen nikkelin taustapitoisuuden arvioinnissa on hyödynnetty hakemuksessa<br />
esitettyjä tietoja sekä julkaisua "Evaluation of geochemical background<br />
levels around sulfide mines – a new statistical procedure with
177<br />
beanplots, N. Gustavsson, K. Loukola-Ruskeeniemi, M. Tenhola, 2011”.<br />
Selvitys perustuu 1980- ja 1990- luvulla GTK:n ottamiin näytteisiin. Kyseisen<br />
selvityksen perusteella kaivosalueen mustaliuskealueiden purouomien<br />
sedimenteissä ja vesissä on mustaliuskealueen ulkopuoliin alueisiin nähden<br />
selvästi korkeampia luontaisia nikkelipitoisuuksia. Selvityksen perustella<br />
vesien luontainen taustapitoisuus nikkelille on luokkaa 10 µg/l. Mainittujen<br />
ulkopuolisten tahojen tekemiä selvityksiä pidetään asetuksen tarkoittamina<br />
asiantuntija-arvioina. Hakijan esittämää 13 µg/l taustapitoisuutta pidetään<br />
perusteltuna.<br />
Näillä perusteilla nikkelin ympäristönlaatunormi on haetun sekoittumisvyöhykkeen<br />
alueella 33 µg/l.<br />
Ympäristönlaatunormista poikkeamista koskevaa pyyntöä harkitessaan<br />
aluehallintovirasto on ottanut huomioon, että tämän päätöksen mukaiset<br />
lupamääräykset edellyttävät toiminnassa parasta käyttökelpoista tekniikkaa<br />
ja parhaita käytäntöjä metallipäästöjen hallinnassa. Vesistöön johdettavan<br />
veden nikkelipitoisuudelle määrätty raja-arvo on niin alhainen, kuin voidaan<br />
ennalta arvioiden kohtuudella jatkuvasti saavuttaa. Tätä arvioitaessa on<br />
otettu huomioon toiminnassa tähän asti saatu tieto nikkelin poiston tehokkuudesta<br />
laitosmaisessa neutraloinnissa, joka osaprosesseiltaan oikein mitoitettuna<br />
ja toteutettuna sekä hyvin hoidettuna ja ohjattuna on parasta<br />
käyttökelpoista tekniikkaa nikkelin poistamiseksi luontoon johdettavista vesistä.<br />
Kun lisäksi huomioon otetaan ympäristönsuojelulain 4 §:n muut yleiset periaatteet,<br />
kaivoksen puhdistetut jätevedet vastaan ottavan vesistön koko, tila<br />
ja nykyinen käyttö, hakemuksen mukainen sekoittumisvyöhyke nikkelin<br />
osalta voidaan määrätä niin, että nikkelin liukoinen pitoisuus vedessä saa<br />
ylittää edellä määritellyn ympäristönlaatunormin 33 µg/l. Asetettu sekoittumisvyöhyke<br />
koskee vain tällä päätöksellä johdettavaksi sallittuja vesiä.<br />
Kaivoksen käsitellyt jätevedet sisältävät pieniä määriä kadmiumia. Kadmiumin<br />
asetuksen mukaisella taustapitoisuudella korjattu ympäristölaatunormi<br />
on 0,1–0,26 µg/l vaihdellen veden kovuuden mukaan. Luvan saaja<br />
ei ole hakenut sen osalta poikkeamista laatunormista tai esittänyt asiantuntija-arviota<br />
geologisista syistä johtuvasta korkeammasta luontaisesta taustapitoisuudesta.<br />
Näin ollen kadmiumin osalta on noudatettava asetuksen<br />
vaatimuksia.<br />
Aiempien päästöjen vaikutus ympäristölaatunormin soveltamiseen<br />
Kaivoksen toiminnan luvasta poikkeavista päästöistä on aiheutunut pilaantumista<br />
haetun sekoittumisvyöhykkeen alueella ja laajemmallakin. Kipsisakka-altaan<br />
syksyllä 2012 tapahtuneen vuodon seurauksena vesistöihin<br />
on kulkeutunut runsaasti metalleja sisältänyttä käsittelemätöntä jätevettä ja<br />
osin hapanta liuoskierron vettä. Lisäksi vuosien 2009–2012 luvan mukaista<br />
merkittävästi suurempien päästöjen seurauksena normaalitoiminnastakin<br />
on aiheutunut suolapitoisien vesien voimakasta kerrostumista purkureitin<br />
lähimpien järvien syvänteisiin. Näiden päästöjen sekä myös rakentamisaikaisen<br />
päästöjen seurauksena nikkelin ja ainakin osin kadmiumin ympäristölaatunormi<br />
ylittyy tällä hetkellä mm. Ylä-Lumijärvessä, Lumijärvessä, Kivijärvessä,<br />
Salmisessa ja Kalliojärvessä. Aiheutunut tilanne on asetuksen<br />
1022/2006 vastainen, eikä tällä päätöksellä oikeuteta ilman lupaa aiheutunutta<br />
ympäristölaatunormin edelleen jatkuvaa ylittymistä.
Lupamääräysten perustelut<br />
178<br />
4. Päätöksessä määrätään luvan saaja ryhtymään ympäristön pilaantumisesta<br />
johtuvien haittojen ja vaarojen vähentämiseksi pikaisesti toimiin.<br />
Suunnitelmat on määrätty toimitettavaksi ELY-keskukselle hyväksyttäväksi,<br />
koska niitä ei ole esitetty hakemuksessa.<br />
Luvan saajan on tehtävä ennen päätöksen mukaisia toimenpiteitä riittävät<br />
rakentamis- ja laadunvalvontasuunnitelmat ja niihin liittyvät työselostukset<br />
kullekin ympäristönsuojelu- ja patorakenteelle. Suunnitelmien hyväksyttämisellä<br />
ELY-keskuksella varmistetaan, että ympäristönsuojelurakenteet ja -<br />
ratkaisut otetaan käyttöön lupamääräysten mukaisena. Patorakenteiden<br />
osalta patoturvallisuusviranomaisella ei ole varsinaista hyväksymismenettelyä.<br />
Patosuunnitelmin toimittamisella viranomaiselle se voi ennen patojen<br />
käyttöönottoa kuitenkin varmistaa, että padot toteutetaan asianmukaisesti.<br />
4a. Luvan saajan selvilläolovelvollisuus ja pilaantumisen torjuntavelvollisuus<br />
perustuvat ympäristönsuojelulain 5 §:ään. Lupamääräyksessä asetetut<br />
velvoitteet tarkentavat näiden velvollisuuksien noudattamista mukaan<br />
lukien poikkeuksellisista tilanteista ilmoittaminen ja tarvittaviin toimenpiteisiin<br />
ryhtyminen.<br />
Vesiin johdettavien päästöjen osalta luvan saajan on oltava selvillä esimerkiksi<br />
määrättyä tarkkailua selvästi laajemmin vesissä olevien metallien<br />
ja niiden yhdisteiden pitoisuuksista ja havaittujen pitoisuustasojen merkityksestä<br />
ympäristön pilaantumisen kannalta.<br />
4b. Velvoite on annettu ympäristönsuojelulain 108 §:n nojalla.<br />
4c. Ympäristönsuojelurakenteet on toteutettava laadukkaasti ja siten, että<br />
ne täyttävät niille asetetut vaatimukset. Yleismääräyksellä korostetaan luvan<br />
saajan velvollisuutta huolehtia, että vaatimukset täyttyvät ja rakentamisessa<br />
noudatetaan alan yleisiä vaatimuksia.<br />
4d. Toiminnan jatkaminen ympäristöluvan muutoksen mukaisesti edellyttää<br />
runsaasti ja nopealla aikataululla paikan päällä tapahtuvaa patojen ja ympäristönsuojelurakenteiden<br />
rakentamista. Niiden toiminnan sekä ympäristön<br />
pilaantumisen ja sen vaaran estämisen kannalta on tärkeää, että rakentaminen<br />
tapahtuu laadukkaasti ja hyväksyttyjen suunnitelmien mukaan.<br />
Rakenteiden toteuttaminen luvan mukaisesti ja laadukkaasti on lähtökohtaisesti<br />
luvan saajan velvollisuus. Tämän noudattamista valvoo ELYkeskus.<br />
Ympäristönsuojelurakenteiden ja patojen asianmukaisen rakentamisen<br />
varmistaminen edellyttää erityiskalustoa, syvällistä osaamista ympäristönsuojelurakenteiden<br />
ja patojen rakentamistekniikoista ja lähes päivittäistä ja<br />
ajoittain jatkuvaa valvontaa paikan päällä. Tämä ei ole mahdollista pelkkänä<br />
viranomaisvalvontana. ELY-keskuksen suorittamaan valvontaa täydentämään<br />
on annettu määräys käyttää lisäksi ulkopuolista ja riippumatonta<br />
laadunvalvojaa. Laadunvalvojan tulee tuottaa tietoa ELY:lle siitä, että rakenteet<br />
tehdään oikein. Laadunvalvoja toimii myös luvan saajan hyväksi<br />
varmistaessaan, että rakenteet tehdään määräysten mukaisina. Laadunvalvontataho<br />
on määrätty hyväksyttäväksi ELY-keskuksella, joka voi tässä<br />
yhteydessä tarkistaa valvojan resurssien ja osaamisen riittävyyden.<br />
Laadunvalvontaan liittyvällä raportointivelvollisuudella varmistetaan, että<br />
ELY-keskus saa ajantasaista tietoa rakentamiskohteiden etenemisestä ja<br />
mahdollisista puutteista.<br />
4f. Toiminnan muutoksiin liittyvällä ilmoitusvelvollisuudella varmistetaan,<br />
että valvontaviranomaiset saavat tiedon toiminnan muutoksista ja että tässä<br />
yhteydessä luvan saaja arvioi aina itse kattavasti mitä vaikutuksia muu-
179<br />
toksella on mahdollisesti päästöihin ja niistä aiheutuvaan pilaantumisen tai<br />
sen vaaraan. Määräyksellä vähennetään sen riskiä, että toiminnan muutoksilla<br />
lisättäisiin päästöjä sitä tiedostamatta. Ilmoituksen perusteella ELYkeskus<br />
voi velvoittaa luvan saajan laittamaan vireille toiminnan muuttamista<br />
koskevan lupahakemuksen aluehallintovirastoon tai tarkentaa omana<br />
toimenaan toiminnan tarkkailua siten, että se vastaa paremmin muuttuvan<br />
toiminnan tarpeita.<br />
5. Määräyksellä varmistetaan, että luvan saaja edelleen jatkaa toimia vesitaseen<br />
hallinnan parantamiseksi vähentämällä prosessiin tulevan veden<br />
määrää, keräämällä tehokkaasti kaivostoiminnan ulkopuoliset puhtaat vedet<br />
ja johtamalla ne maastoon tai alueen vesistöihin. Suunnitelman toimittamisvelvoitteella<br />
varmistetaan, että kaikki tehdyt ja suunnitellut toimet tulevat<br />
lupa- ja valvontaviranomaisten tietoon. Suunnitelma mahdollistaa<br />
myös tarkkailuvaatimusten kohdentamisen vesien puhtauden varmistavaan<br />
tarkkailuun. Puhtaille vesille ei ole annettu erillisiä laatuvaatimuksia. Lähtökohtaisesti<br />
niitä voivat olla vain luonnonvesiä vastaavat muut kuin määräyksien<br />
6 tarkoittamat vedet.<br />
Koska rakentamistoiminta jatkuu edelleen kaivosalueella, on määräyksessä<br />
5 annettu tarvittavat määräykset erityisesti maanrakennuskohteissa<br />
muodostuvien kiintoainesta sisältävien, mutta muuten puhtaiksi katsottavien<br />
valumavesien käsittelystä ja johtamisesta maastoon tai vesistöön. Määräys<br />
on samansisältöinen kuin aiemmassa ympäristöluvassa. Raja-arvo on<br />
alitettavissa pintavalutuskentän lisäksi mm. riittävän väljästi mitoitetulla<br />
selkeytysaltaalla ja tarvittaessa kemikaloinnin käyttämisellä. Jos nämä vedet<br />
sisältävät myös esimerkiksi metalleja tai sulfaatteja, ovat vedet lupamääräyksessä<br />
6 tarkoitettuja likaantuneita vesiä.<br />
6. Määräyksellä on tarkennettu alkuperäisen ympäristöluvan vastaavaa<br />
määräystä. Määräyksellä varmistetaan, että kaikki likaantuneet vedet joko<br />
käytetään prosessivetenä tai puhdistetaan tehokkaasti ennen johtamista<br />
vesistöihin.<br />
7. Määräyksen mukaisesti kaikki prosessivedet ja pääosin myös loppuneutraloinnin<br />
ylitevedet on palautettava prosessiin. Määräyksellä ohjataan<br />
toiminnan kehittämistä puhtaan raakaveden oton vähentämiseksi ja<br />
edelleen kohti mahdollisimman suljettua vesikiertoa.<br />
Osa metallien talteenoton läpi johdetusta vedestä ohjataan liuotusprosessiin<br />
palauttamisen sijaan puhdistettavaksi. Metallitehtaan yhteydessä oleva<br />
laitosmainen vesienkäsittely muodostuu raudanpoistosta ja sen jälkeen<br />
olevasta loppuneutraloinnista. Prosessissa muodostuva rauta- ja kipsisakka<br />
johdetaan vesilietteenä jätealueille. Raudansaostus ja siinä muodostuvan<br />
rautasakan käsittely eivät ole olleet mukana alkuperäisessä ympäristö-<br />
ja vesitalouslupakäsittelyssä. Tässä päätöksessä ei ratkaista jätteiden luokitusta<br />
ja sijoittamista koskevia asioita, vaan niistä annetaan määräykset<br />
aluehallintovirastossa vireillä olevassa lupamääräysten tarkistamista ja<br />
toiminnan muuttamista koskevassa asiassa.<br />
Loppuneutraloinnin ylitevedestä on tehokkaasti poistettu metalleja, joiden<br />
osalta puhdistustekniikka täyttää hyvin parhaan käyttökelpoisen tekniikan<br />
vaatimukset. Metallien jäännöspitoisuudet ovat olleet alhaiset. Käytössä<br />
oleva puhdistinlaiteratkaisu ei sen sijaan poista vedessä olevaa natriumsulfaattia<br />
tai muita helppoliukoisia sulfaatin suoloja.<br />
Laitos- tai prosessivedeksi palauttamisen ohella vesi voidaan johtaa suoraan<br />
tai jälkikäsittely-yksikköjen kautta luontoon. Annettu yksikköjen ohitusmahdollisuus<br />
mahdollistaa sen, että vedet voidaan johtaa suoraan pur-
180<br />
kuvesistöihin, jos jälkikäsittely-yksiköissä ei ennalta arvioiden voida tehostaa<br />
esim. kiintoaineen poistumista vesistä.<br />
8. Määräyksessä on asetettu raja-arvot vesistöön johdettavan käsitellyn jäteveden<br />
pitoisuuksille. Raja-arvot on asetettu keskeisille vesistön pilaantumisen<br />
vaaraa aiheuttaville aineille.<br />
Luvan saajan on määräyksen 4a. selvilläolovelvollisuutensa mukaisesti<br />
seurattava laajasti vesien laatua ja haettava lupaan muutoksia, mikäli jokin<br />
muu jätevesissä mukana oleva aine tai yhdiste aiheuttaa vesistön pilaantumista<br />
tai sen vaaraa.<br />
Raja-arvot on asetettu niin, että ne voidaan saavuttaa hakemuksessa esitetyllä<br />
puhdistustekniikalla, kun käsittely-yksiköt mitoitetaan kaikkien osatekijöiden,<br />
mm. kemikaalien sekoituksen ja muodostuvan sakan laskeutuksen<br />
osalta oikein ja kun käsittelyä ohjataan ja hoidetaan asianmukaisesti.<br />
Metallien osalta päästään todennäköisesti selvästi alle asetettujen rajaarvojen.<br />
Tässä tilanteessa esitetty käsittelytekniikka täyttää parhaan käytettävissä<br />
olevan tekniikan vaatimukset metallien osalta.<br />
Voimassa olevaan ympäristö- ja vesitalouslupaan nähden raja-arvoja on<br />
tiukennettu nikkelin, kuparin ja sinkin osalta. Uudet raja-arvot on annettu<br />
uraanille, kadmiumille, elohopealle, raudalle ja sulfaatille. Lisäksi mangaanipitoisuudelle<br />
on asetettu tavoitearvo, jonka ylittäminen edellyttää ylityksen<br />
syiden ja korjaavien toimenpiteiden selvittämistä ja raportointia<br />
ELY-keskukselle.<br />
Uraanille asetettu raja-arvo 10 µg/l vastaa STUK:in säteilyturvallisuuden<br />
nojalla asettamaa raja-arvoa. Sen mukainen taso on riittävä estämään<br />
myös uraanin tai sen tytärnuklidien myrkyllisyydestä aiheutuvan pilaantumisen.<br />
Annettu sulfaatin raja-arvo ja mangaanin tavoite-arvo ovat huomattavasti<br />
korkeammat kuin hakija arvioi alkuperäisessä ympäristölupahakemuksessa<br />
päästöksi ja jolle lupa myönnettiin. Tällä hetkellä kaivoksella ei ole käytössä<br />
tekniikkaa, jolla sulfaatin osalta voitaisiin päästä, johdettava vesimäärä<br />
huomioon ottaen merkittävästi raja-arvoja alhaisempiin pitoisuuksiin.<br />
Toiminnassa jo toteutettujen päästöjen vähentämistoimien seurauksena<br />
sulfaattipitoisuus on laskenut vuoden 2010 korkeista, lähes 30 000<br />
mg/l pitoisuuksista asetetun raja-arvon pääosin alittavalle tasolle. Toiminnan<br />
sulfaattipäästöistä on aiheutunut pilaantumista alapuolisissa vesistöissä.<br />
Sulfaatista aiheutuvaa kokonaiskuormitusta on rajoitettu tämän päätöksen<br />
määräyksessä 9a. siten, että puhdistustehokkuuden pitää parantua<br />
ja kuormituksen pienentyä nykyisiin purkuvesistöihin vesiä johdettaessa<br />
vuoden 2014 aikana merkittävästi. Määräyksen mukaisesti käsiteltyjen jätevesien<br />
johtaminen näkyy vesistöissä sulfaattipitoisuuksien kasvamisena.<br />
Veden pH-tason yksittäiselle arvolle on annettu yläraja-arvo, jolla varmistetaan,<br />
että veden emäksisyys ei hetkittäinkään nouse ympäristölle haitalliselle<br />
tasolle otettaessa huomioon vesistöissä tapahtuva sekoittuminen.<br />
Veden tehokas puhdistaminen nykyisillä järjestelmillä edellyttää toisaalta<br />
noin 10 tasolla olevaa pH:ta metallien tehokkaaksi saostamiseksi. Rajaarvo<br />
edellyttää luvan saajalta jätevesien puhdistuksen käyttö- ja kunnostustoimenpiteiden<br />
pitämistä koko ajan korkealla tasolla.<br />
8a. Määräys on annettu vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita<br />
koskevan asetuksen noudattamiseksi.
181<br />
Määrätyn sekoittumisvyöhykkeen ulkopuolisista alueista, lähinnä Laakajärvestä<br />
ja Jormasjärvestä, ei ole ollut käytössä riittävästi tietoa taustapitoisuuden<br />
arvioimiseksi. Tästä on annettu selvitysvelvoite asetuksen vaatimusten<br />
täyttymisen todentamiseksi. Laakajärvi ja sen alapuoliset vesistöt<br />
ovat valuma-alueeltaan pääosin Talvivaaran mustaliuskealueen ulkopuolella,<br />
joten nikkelin ympäristölaatunormi on lähtökohtaisesti siellä 21 µg/l,<br />
ellei hakija asiantuntija-arvion perusteella muuta voi osoittaa. Jormasjärveen<br />
kohdistuu luontaisista geologisista syistä sen valuma-alueelta tulevaa<br />
nikkelikuormitusta. Näin ollen Jormasjärvessä luontaisen tausta-arvon voi<br />
arvioida olevan Kolmisopen ja sen yläpuoliselle vesistölle hyväksytyn tausta-arvon<br />
13 µg/l ja asetuksen mukaisen tausta-arvon 1 µg/l välillä, jolloin<br />
ympäristölaatunormi on 21–33 µg/l.<br />
9. Jätevesivirtaama on sidottu vastaanottavan vesistön virtaamaan riittävän<br />
laimenemisen ja alapuolisten vesistöjen laadun turvaamiseksi. Aiemmassa<br />
päätöksessä prosenttisuhde oli määritetty lähinnä vesiympäristölle haitallisimman<br />
nikkelin suhteen. Nikkelipitoisuudet ovat olleet huomattavasti alle<br />
raja-arvojen. Sitä sekä kadmiumin päästöjä ohjaavat myös voimassa olevat<br />
ympäristölaatunormit. Näin ollen laimenemissuhdetta on voitu jonkin<br />
verran muuttaa.<br />
Asetettu virtaamarajoitus määrittää kuinka paljon jätevesiä on kulloinkin<br />
mahdollista johtaa purkuvesistöihin. Luvan saajan on järjestettävä käsiteltyjen<br />
jätevesien johtaminen siten, että esimerkiksi Kolmisopen suuntaan<br />
olevien useamman purkupisteen kautta johdettavien vesien määrää voidaan<br />
helposti säädellä.<br />
Kalliojoen virtaamaa seurataan tehdystä mittauspisteestä, eikä sen muuttaminen<br />
ole tässä tarpeen.<br />
Koska kaivoksen purkuvesistöt ovat pieniä latvavesiä, rajoittaa annettu<br />
prosenttiosuus myös jätevesin sallittua johtamismäärää. Keskimääräisellä<br />
valumalla 10 %:n rajoitus mahdollistaa noin 5 Mm 3 :n johtamisen vesistöihin<br />
edellyttäen, että lupamääräykset 8 ja 9a täyttyvät.<br />
9a. Määräyksessä on annettu kokonaispäästörajat kaikille kaivosalueelta<br />
johdettaville määräyksen 6 tarkoittamille vesille.<br />
Toiminnalle myönnettyyn ympäristölupaan verrattaessa kaivosalueella on<br />
otettu käyttöön luvasta poikkeavia, uusia purkureittejä mm. Torrakkopuro ja<br />
muut Kuusijoen latva- tai sivuhaarat. Nämä vesistöt sijaitsevat kaivospiirin<br />
alueella eivätkä ensimmäisen ympäristölupaprosessin aikana tehtyjen selvitysten<br />
mukaan ole luonnontilaisia uomia. Näin ollen lupa vesien johtamiseen<br />
myös näihin purkureitteihin on voitu tällä päätöksellä myöntää.<br />
Muiden kuin luonnonvesien (määräyksen 5 tarkoittamat vedet) johtaminen<br />
Jormasjärveen laskevaan Talvijokeen tai sen sivuhaaroihin ei ole sallittua.<br />
Etelässä vesiä ei saa johtaa muihin vesistöihin kuin Lumijokeen.<br />
Alkuperäisessä ympäristöluvassa kaivoksen kokonaiskuormitusta vesistöihin<br />
on rajoittanut metallien ja kiintoaineen osalta luvan saajan 2006 vireille<br />
laittaman hakemuksen mukaiselle tasolle (1,3 Mm 3 ) rajoitettu johdettavan<br />
veden kokonaismäärä. Koska tämä raja-arvo on tällä päätöksellä poistettu,<br />
on kokonaiskuormitusta koskevien uusien raja-arvojen antaminen tarpeen.<br />
Vuosikuormitusrajoilla varmistetaan, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön<br />
merkittävää pilaantumista. Sulfaatin, mangaanin ja nikkelin kokonaispäästöraja-arvot<br />
ohjaavat pilaantumisen estämisen kannalta ennalta arvioiden<br />
myös muiden ympäristölle haitallisten aineiden vaikutukset hyväksyt-
182<br />
tävälle tasolle. Mangaanin päästöraja-arvo rajoittaa myös rauta- ja kiintoainepäästöjä.<br />
Vuosikuormituksen lisäksi määräys rajoittaa tosiasiallisesti myös johdettavien<br />
vesien määrää. Nykyisillä käsittelyjärjestelmillä ja jätevesien laadulla<br />
se mahdollistaa suuruusluokaltaan hakemuksen mukaisten vesien johtamisen.<br />
Mikäli vesiä voidaan puhdistaa tehokkaammin, voidaan vettä johtaa<br />
määrällisestikin enemmän vesistöihin.<br />
Raja-arvojen mukaisesti toimittaessa sulfaattikuormitus on vuonna 2013<br />
noin 24 000 tonnia, pienentyen vuonna 2014 tasolle 12 000 tonnia ja edelleen<br />
vuonna 2015 tasolle 1 300 tonnia. Vuoden 2013 ja 2014 päästötasoilla<br />
aiheutuu purkuvesitöissä pilaantumista, jonka ei kuitenkaan arvioida<br />
olevan merkittävää. Pääosan veden laadun muutoksista aiheuttaa natriumsulfaatti,<br />
joka itsessään ei ole myrkyllinen aine. Sen aiheuttamat muutokset<br />
arvioidaan palautuviksi.<br />
Vuodesta 2015 sulfaatin, mangaanin ja natriumin enimmäispäästötaso on<br />
sama, minkä luvan saaja on lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen<br />
täydennyksessään esittänyt saavuttavansa. Metallipäästörajoja<br />
on tiukennettu hakijan esittämästä tasosta. Kyseisellä päästötasolla haitat<br />
nykyisissä purkuvesistöissä jäävät merkittävästi nykyistä pienemmiksi ja<br />
aiemmasta luvasta poikkeavista päästöistä aiheutuneen pilaantumisen<br />
vaikutukset alkavat vähetä.<br />
Annettu päästöraja tarkoittaa, että yhtiön on varastoitava merkittävä määrä<br />
ylimääräisiä vesiä kaivospiirin alueelle ja tehostettava huomattavasti vesien<br />
käsittelyä, vähennettävä puhtaan raakaveden ottoa ja lisättävä veden<br />
kierrätystä nopeasti tämän ja ensi vuoden aikana.<br />
9b. Vesien johtamissuuntien osalta on annettu vastaava määräys kuin alkuperäisessä<br />
luvassa.<br />
12. Talousjätevesien johtamista koskevaa määräystä on muutettu vastaamaan<br />
nykyisiä järjestelyjä.<br />
A. Määräys on tarpeen jätevesipäästöjen ja vesistöön johdettavien vesimäärien<br />
tasaamiseksi ja vähentämiseksi, jätevesien käsittelyn tehostamiseksi,<br />
vesien- ja riskienhallinnan parantamiseksi myös liuoskierron osalta<br />
sekä lupamääräyksissä 8 ja 9a asetettujen pitoisuus- ja kuormitusrajojen<br />
alittamiseksi. Määräykset eivät mahdollista kaiken kaivosalueella olevan likaantuneen<br />
veden johtamista vesistöihin nykyisentasoisen käsittelyn kautta.<br />
Näin ollen käsiteltyä vettä on varastoitava kaivosalueella. Tämä edellyttää<br />
pikaisesti toteutettavaa suunnittelua ja rakentamista kaivospiirin sisällä.<br />
Määräys 9a. edellyttää myös vesien käsittelyn nopeaa tehostamista. Vesivarastoaltaita<br />
ja vesien käsittelyn tehostamista koskevat alustavat suunnitelmat<br />
on määrätty toimitettavaksi lupaviranomaiselle, jotta voidaan varmistua<br />
siitä, että ne tulevat otetuksi huomioon lupamääräysten tarkistamista<br />
koskevassa päätöksessä.<br />
Käsittelyn tehostamiselle on annettu tavoitetasot sulfaatin ja mangaanin<br />
osalta. Kyseisillä pitoisuuksilla kaivoksen käsiteltyjen jätevesien johtaminen<br />
nykyisiin purkuvesistöihin olisi ennalta arvioiden mahdollista pitkäänkin jatkuvan<br />
kaivostoiminnan ajan.<br />
B. Luvan muutos edellyttää luvan saajalta vesivarastoaltaiden pikaista rakentamista.<br />
Luvan saaja on hakemuksen täydennyksessä 17.5.2013 esittänyt<br />
alustavia vaihtoehtoja vesivarastoaltaiksi. Altaiden tarkat paikat ja to-
183<br />
teuttamistavat ovat vielä avoinna. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan<br />
täydennyksessä esitetty allastilavuus ei ole riittävä vesienhallinnan<br />
hoitamiseksi. Käytännössä tämä päätös edellyttää, että altaiden rakentaminen<br />
aloitetaan välittömästi ja että uutta allastilavuutta on käytössä syksyllä<br />
2013.<br />
Maaperän pilaantumisen ja pilaantumisen vaaran rajoittamiseksi altaissa<br />
on sallittu varastoida vain määräyksen 8 mukaisesti puhdistettuja jätevesiä.<br />
Käsiteltyjä jätevesiä varastoivat altaat ovat osa ympäristöluvan mukaista<br />
kaivostoimintaa. Rajattaessa varastointi vain puhdistetuille vesille, ei altaiden<br />
rakentaminen ja käyttöönotto kaivospiirin alueella edellytä erillistä ympäristölupaa,<br />
eikä kyseessä ole niin merkittävä toiminnan muutos, että erillinen<br />
ympäristölupa olisi senkään vuoksi tarpeen.<br />
Altaiden ja patojen asianmukaisen toteuttamisen varmistamiseksi niitä<br />
koskevat suunnitelmat on toimitettava ELY-keskukselle hyväksyttäväksi.<br />
C. Lupapäätöksen nro 33/07/1 mukaan nykyiseen kipsisakka-altaaseen<br />
saa sijoittaa metallitehtaan tuotannosta muodostuvan, vesilietteenä altaalle<br />
pumpattavan loppusakan. Toimintaa koskevan ympäristöluvan mukaan<br />
kipsisakka-altaissa ei olisi saanut varastoida merkittäviä määriä vesiä, eikä<br />
sinne olisi saanut johtaa ollenkaan käsittelemättömiä prosessiliuoksia. Altaiden<br />
pohja- ja patorakenteita ei ole suunniteltu eikä lupamääräyksiä annettu<br />
toteutetun tyyppiselle vesien ja prosessiliuosten varastoinnille. Näin<br />
ollen toiminnasta aiheutuva pilaantumisen vaara on tällä hetkellä hyvin<br />
suuri. Tämän riskin nopeaksi vähentämiseksi on vedet käsiteltävä ja johdettava<br />
päätöksen mukaisesti vesistöön tai varastoitavaksi.<br />
D. Kipsisakka-altaan tyhjentämisen jälkeen on luvan saajan kohdennettava<br />
toimenpiteet muihin likaantuneiden vesien altaisiin, joista suurin ja merkittävimmän<br />
riskin aiheuttava on Kortelammen allas. Vesien käsittelylle tai<br />
prosessiin palauttamiselle on annettu tarvittava määräaika.<br />
E. Päätöksessä on annettu vuodesta 2014 lähtien tiukkenevat raja-arvot<br />
sulfaatin kokonaiskuormitukselle nykyisiin pieniin latvavesistöihin. Niiden<br />
saavuttaminen edellyttää nopealla aikataululla tapahtuvaa vesien käsittelyn<br />
tehostamista. Mikäli teknisin toimin kuormitusta ei saada pienennettyä<br />
kyseiselle tasolle, on luvan saajan toiminnan jatkamisen mahdollistamiseksi<br />
löydettävä yksi tai useampi, laimenemisolosuhteiltaan parempi purkupaikka<br />
ainakin osalle muodostuvista käsitellystä jätevesistä. Tätä koskeva<br />
esitys on määrätty toimitettavaksi aluehallintovirastolle. Uusi purkupaikka<br />
edellyttää ympäristölupaa. Sitä koskevassa hakemuksessa on oltava mm.<br />
kattavat vaihtoehto- ja vaikutusarvioselvitykset.<br />
F. Määräys on annettu ympäristönsuojelulain 43 §:n nojalla ja se on tarpeen<br />
jätevesipäästöjen aiheuttamien pilaantumishaittojen vähentämiseksi.<br />
Ilman lisätoimia purkuvesistöjen tilassa ei ole odotettavissa merkittävää parantumista<br />
ja toisaalta riskinä on, että järvistä kulkeutuu niihin pidättyneitä<br />
päästöjä muihin alapuolisiin vesistöihin.<br />
Määräyksen mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää omaa lupaprosessia.<br />
Luvan saajalle on annettu tarpeellinen määräaika vaihtoehtojen<br />
selvittämiseksi ja menetelmien valitsemiseksi.<br />
Kainuun ELY-keskus on toimivaltainen antamaan määräyksiä myös ympäristönsuojelulain<br />
84 §:n ja 84a §:n perusteella.
184<br />
G. Kaivoksen toiminta ja sen kannattavuus perustuu liuotusprosessiin, jonka<br />
toiminnassa on ollut saatujen tietojen perusteella vaikeuksia. Osin niistä<br />
johtuen on aiheutunut tilanne, jossa kaivokselle on kertynyt ylimääräistä<br />
vettä. Liuotusprosessi siihen liittyvine metallitehtaineen on myös keskeinen<br />
päästöjä tuottava prosessi. Toiminnan suunnitelmallinen kehittäminen<br />
on siten ympäristömielessäkin tärkeää. Prosessille annettu seurantavelvoite<br />
ja siitä raportointi on tarpeen, jotta viranomaiset saavat riittävästi tietoa<br />
päästöjen ja ympäristövaikutusten kannalta keskeisimmän prosessin toiminnasta.<br />
Mikäli tarkkailun kautta tulee esiin tietoa, joka olennaisesti vaikuttaa toiminnasta<br />
aiheutuvaan pilaantumiseen tai sen vaaraan, tulee toiminnanharjoittajan<br />
tai valvontaviranomaisen toimittaa ympäristöluvan muuttamista<br />
koskeva hakemus aluehallintovirastolle.<br />
H. Kaivoksen päästöjen hallinnan kannalta vesienhallinta on prosessin<br />
toiminnan ohella keskeisessä osassa. Hakemuksen käsittelyn yhteydessä<br />
saatujen tietojen perusteella toiminnan vesitaseen hallinta on ollut koko<br />
kaivoksen tähänastisen toiminnan ajan riittämätöntä ja perustunut osin<br />
vääriin olettamiin prosessin haihdunnan merkitsevyydestä. Vesienhallintasuunnitelman<br />
laatiminen on nykyiseen ja tällä päätöksellä muutettavaan tilanteeseen<br />
siten ensiarvoisen tärkeää. Määräyksellä varmistetaan lisäksi,<br />
että viranomaiselle toimitetaan riittävästi tietoa kaivoksen vesitaseen kehittymisestä,<br />
joka on olennaista toiminnan pilaantumisen ja sen vaaran arvioimiseksi.<br />
I. Ylimääräisten vesien käsittelyssä muodostuu merkittävä määrä kalkkipitoisia<br />
sakkoja. Sakkojen vesipitoisuus on suuri ja niiden käsittely teknisesti<br />
vaikeaa. Luvan saaja ei ole vielä pystynyt toimittamaan tietoja jätteiden<br />
laadusta ja lopullisesta käsittelytavasta. Näin ollen jätteiden käsittelyyn liittyvät<br />
asiat ratkaistaan aluehallintovirastossa vireillä olevassa lupamääräysten<br />
tarkistamista koskevassa asiassa yhdessä muiden kaivoksen jätteitä<br />
koskevien asioiden kanssa.<br />
J. Käsitellyt prosessijätevedet ovat ajoittain sisältäneet merkittäviä määriä<br />
mangaania, jonka vaikutuksista ei ole kaikilta osin ollut käytettävissä tietoja.<br />
Mangaanipäästöjen perusteella on annettu mm. Vuoksen vesistöalueella<br />
vesistöjen käyttörajoituksia. Johdettavan mangaanin määrää on rajoitettu<br />
määräyksessä 9a. Tämän lisäksi tarkemman vaikutusselvityksen tekemisestä<br />
määrääminen on tarpeen. Selvityksen perusteella lupamääräyksiä<br />
on mahdollista tarkentaa lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen<br />
käsittelyn yhteydessä.<br />
K. Raportointivelvoitteella varmistetaan, että valvontaviranomaisilla on käytössä<br />
riittävät tiedot tämän päätöksen keskeisten asioiden seuraamiseksi.<br />
96 a. Tässä päätöksessä annetut jätevesien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua<br />
koskevat määräykset tarkentavat ja täydentävät ympäristö- ja<br />
vesitalousluvan nro 33/07/1 tarkkailumääräyksiä. Niiden tarkoituksena on<br />
ohjata tarkkailujen kehittämistä sen varmistamiseksi, että tarkkailuilla saadaan<br />
luotettava tieto jätevesipäästöistä ja niiden vaikutuksista. Yksityiskohtaisten<br />
tarkkailusuunnitelmien hyväksyminen on annettu valvovien viranomaisten<br />
tehtäväksi.<br />
97. Kalatalousmaksu on määrätty ehkäisemään jätevesien johtamisesta<br />
kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia haittoja hankkeen vaikutusalueella ottaen<br />
muun ohella huomioon se, että haitat ulottuvat sekä ammatti- ja kotitarvekalastuksen<br />
että myös virkistyskalastuksen kannalta tärkeille vesialu-
185<br />
eille. Kalatalousmaksu on jaettu Oulujoen ja Vuoksen vesistöalueille arvioitujen<br />
haitallisten vaikutusten suhteessa. Maksu on tarkoitettu vuosina<br />
2013–2015 Oulujoen vesistön puolella lähinnä Jormasjärvessä ja Vuoksen<br />
vesistön puolella lähinnä Laakajärvessä ilmenevien haitallisten kalatalousvaikutusten<br />
ehkäisemiseen. Myöhemmin kalatalousmaksua voidaan käyttää<br />
Vuoksen vesistön puolella myös Kivijärven alueella, kun järven tila alkaa<br />
parantua jätevesipäästöjen pienentymisen ja kunnostustoimenpiteiden<br />
myötä.<br />
98. Luvan saaja on ympäristö- ja vesitalousluvassa nro 33/07/1 velvoitettu<br />
selvittämään Tuhkajoen taimenkannan alkuperä sekä turvaamaan kannan<br />
säilyminen emokala- ja poikaskasvatuksella, jos kanta ei ole istutuksista<br />
peräisin. Kanta on sittemmin todettu alkuperäiseksi, mutta sitä ei ole toistaiseksi<br />
otettu viljelyyn, sillä kannan on arvioitu olevan verraten pieni. Tällöin<br />
pelkästään geneettisesti riittävän viljelymateriaalin ottaminen voi uhata<br />
kannan säilymistä luonnossa. Kannan onnistunut palauttaminen luontoon<br />
kymmenien vuosien laitossäilytyksen jälkeen on myös epävarmaa. Näin ollen<br />
velvoitteen välitöntä toimenpanoa ei ole katsottu tarpeelliseksi.<br />
Muuttuneessa tilanteessa velvoitteen toteuttamisen tarve on arvioitava uudelleen.<br />
Uudessa lupamääräyksessä 98 luvan saaja on edelleen velvoitettu<br />
turvaamaan Tuhkajoen taimenkannan säilyminen kalatalousviranomaisen<br />
hyväksymällä tavalla sekä etenemään tässä tilanteessa hyvin pikaisesti<br />
asianmukaisen toimenpide-esityksen aikaansaamiseksi ja toimenpiteiden<br />
toteuttamiseksi. Kyseeseen voivat tulla muutkin toimenpiteet kuin<br />
aiemmassa päätöksessä määrätty kannan viljelyyn ottaminen.<br />
98 a. Veden toimittamista koskeva määräys on annettu ympäristönsuojelulain<br />
43 §:n 1 momentin kohdan 5 perusteella. Kyseisen lainkohdan perusteella<br />
on lain esitöiden mukaan mahdollista antaa esimerkiksi välillisempiä<br />
määräyksiä, joilla ehkäistään ja vähennetään pilaantumisesta aiheutuvia<br />
haittoja. Veden toimittamista koskeva velvoite on rajattu sellaisille alueille<br />
kaivoksen lähiympäristössä, joissa aluehallintoviraston tietojen mukaan on<br />
aiemmin ollut kiinteistökohtaista pintaveden käyttöä kaivoksen jätevesien<br />
purkureiteillä. Aluehallintovirasto toteaa, että Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston<br />
päätöksessä 33/07/1 ei ole ennakoitu toiminnasta aiheutuvan<br />
vahinkoa tai haittaa veden käytölle sauna tai pesuvetenä.<br />
100 a. Toiminnasta aiheutuvien vahinkojen selvittäminen kuuluu toiminnan<br />
harjoittajalle. Lupamääräyksessä luvan saaja velvoitetaan tekemään riittävän<br />
kattava selvitys vesistön pilaantumisesta aiheutuvien vahinkojen arvioimiseksi<br />
ja korvaamiseksi. Aluehallintovirasto ratkaisee korvausasiat kuultuaan<br />
asianosaisia ja hankittuaan tarvittavat selvitykset. Selvitystä tullaan<br />
hyödyntämään myös edellä käsittelyratkaisun kohdassa 2 sanotussa korvausasiassa,<br />
jossa käsitellään ennakoimattomia tai ympäristöluvasta poiketen<br />
mahdollisesti aiheutettuja vahinkoja.<br />
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta on 28.6.2012 suositellut,<br />
että Sonkajärven kunnan alueella sijaitsevalla Nilsiän reitin osalla,<br />
joka ulottuu Laakajärvestä Sälevään, käytetään sauna- ja pesuvetenä<br />
muuta kuin järvivettä, mikäli muuta vettä on saatavilla.<br />
Aluehallintovirasto on rajannut selvitettävän alueen Oulujoen vesistössä<br />
Nuasjärveen ja Vuoksen vesistössä Nurmijoen Koirakoskeen. Rajaus perustuu<br />
aluehallintoviraston alustavaan arvioon. Selvitysalueen rajauksella<br />
ei ole sitovasti ratkaistu vahinkoaluetta.
186<br />
100 b. Luvan saaja on ympäristönsuojelulain 69 §:n perusteella määrätty<br />
asettamaan vakuus vahinkojen korvaamisen varalta. Vakuudella on tarkoitus<br />
ainakin kattaa aiheutuvat vahingot vuosina 2013–2017, johon mennessä<br />
aluehallintovirasto arvioi korvausratkaisujen saavan lainvoiman. Korvattavia<br />
vesistösidonnaisia virkistyskäyttöhaittoja ovat esimerkiksi uimiselle,<br />
veden käytölle sauna- ja pesuvetenä, kalastukselle ja rannan käytölle<br />
päästöistä aiheutuvat haitat. Lisäksi vakuuden tulee kattaa mahdolliset<br />
korvaukset ammattikalastajille ja vesialuekohtaiset korvaukset.<br />
Vakuuden määrän arvioinnissa aluehallintovirasto on ensinnäkin ottanut<br />
huomioon käytettävissä olevat tiedot purkuvesistöjen nykyisestä vedenlaadusta<br />
ja arviot sen kehittymisestä, kun noudatetaan tämän päätöksen mukaisia<br />
lupamääräyksiä. Lisäksi vakuuden määrässä on otettu huomioon<br />
alustavasti määritetyllä vahinkoalueella olevien erityiseen käyttöön otettujen<br />
rantakiinteistöjen määrä, joka on useita satoja. Arvioinnissa on korvattavien<br />
kohteiden määriä ja laatua arvioitu varovaisuusperiaatteen mukaisesti,<br />
koska hakemusasiakirjoissa ei ole esitetty tarkempia tietoja vakuuden<br />
määrän arvioimiseksi. Aluehallintoviraston käsityksen mukaan korvausten<br />
käsittelyssä tulee korostumaan kiinteistöjen vedenhankinnalle aiheutuvien<br />
haittojen ja vahinkojen korvaaminen, johon vaikuttavat muun ohella<br />
myös vedenkäyttösuositukset. Vakuuden määrää voidaan tarvittaessa tarkistaa<br />
esimerkiksi Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten<br />
tarkistamista ja uraanin talteenottolaitoksen ympäristölupaa<br />
koskevan asian (PSAVI/58/04.08/2011) ratkaisemisen yhteydessä.<br />
Toiminnanaloittamisluvan ja siihen liittyvän vakuuden perustelut<br />
Ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaan ympäristöluvassa voidaan hakijan<br />
pyynnöstä perustellusta syystä määrätä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano<br />
tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, että toiminta voidaan muutoksenhausta<br />
huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän<br />
vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen<br />
kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Lupaviranomainen<br />
voi tarvittaessa määrätä täytäntöönpanon lupapäätöstä suppeammaksi sekä<br />
määrätä täytäntöönpanon ajankohdasta.<br />
Tarve toiminnan aloittamisluvalle<br />
Hakemuksen täydennyksen (17.5.2013) mukaan Talvivaaran kaivokselta<br />
on vuoden 2013 aikana 15.5.2013 mennessä juoksutettu käsiteltyjä jätevesiä<br />
yhteensä noin 2,4 Mm 3 . Loppuvuonna 2013 käsitellyn jäteveden<br />
juoksutustarve olisi vielä noin 6,5 Mm 3 . Kaivosalueella ei ole tällä hetkellä<br />
valmiiksi rakennettua tilavuutta käsiteltyjen jätevesiä varastointiin. Luvan<br />
saaja tarvitsee aikaa lisätä varastointikapasiteettia ja tehdä muita toimenpiteitä<br />
riskien- ja vesienhallinnan parantamiseksi sekä jätevesipäästöjen ja<br />
niiden haitallisten vaikutusten rajoittamiseksi. Tämä päätös mahdollistaa<br />
vielä noin 2 Mm 3 käsiteltyjen jätevesien johtamisen vesistöihin vuoden<br />
2013 aikana ja antaa luvan saajalle tarvittavaa aikaa toimenpiteiden toteuttamiseen.<br />
Marraskuussa 2012 tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon pysäyttämiseksi<br />
ja haitallisten ympäristövaikutusten rajoittamiseksi rakennetun Kortelammen<br />
padon patoallas toimii myös mahdollisen uuden vuodon mukana<br />
tulevien vesien varoaltaana samalla tavalla kuin se toimi huhtikuussa 2013<br />
tapahtuneen vuodon varoaltaana, jos varoallastilavuutta on riittävästi. Hakijalta<br />
27.5.2013 saadun tiedon mukaan kipsisakka-altaissa on vieläkin 1,8<br />
Mm 3 liuoskierrosta poistettuja, runsaasti metalleja ja sulfaattia sisältäviä
187<br />
happamia vesiä sekä raudansaostuksen ja loppuneutraloinnin alitevesiä.<br />
Kortelammen patoaltaan vedenkorkeus on tasolla eli 203,86 m eli 34 cm<br />
padon HW-tason alapuolella. Varoallastilavuutta on tällä hetkellä käytettävissä<br />
hyvin vähän. Toisaalta Kortelammen patoallas täyttyy joka<br />
tapauksessa, jos käsiteltyjä jätevesiä ei voida johtaa Lumijokeen vähintään<br />
altaaseen tulevan valuman ja sadannan verran. Uuden allastilavuuden rakentamisen<br />
tarvitseman ajan saamiseksi ja hallitsemattoman tilanteen estämiseksi<br />
käsiteltyjen jätevesien johtamista Lumijokeen on siten tässä tilanteessa<br />
välttämätöntä jatkaa.<br />
Päätöksen täytäntöönpano edesauttaa myös kaivoksen tuotannon palauttamista<br />
normaaliksi, mikä osaltaan helpottaa vesitilannetta ja antaa mahdollisuuden<br />
jatkaa vesien ja jätepäästöjen hallinnan kannalta välttämättömien<br />
toimenpiteiden toteuttamista.<br />
Näin ollen päätöksen täytäntöönpanolle muutoksenhausta huolimatta on<br />
ympäristönsuojelulain tarkoittama perusteltu syy.<br />
Täytäntöönpanon vaikutus muutoksenhakuun ja ympäristön saattaminen<br />
ennalleen<br />
Pääasiaratkaisuun ja sen perusteluihin viitaten päätöksellä ei ole myönnetty<br />
lupaa sellaisille päästöille, jotka aiheuttaisivat palautumattomia vaikutuksia<br />
vesistöissä. Vesistöjen tila alkaa palautua vähitellen, kun jätevesipäästöt,<br />
erityisesti sulfaattipäästöt, pienenevät vuonna 2015 selvästi vuosien<br />
2013 ja 2014 sekä aikaisemmasta tasosta. Vastaavasti tilanne alkaa korjaantua<br />
jo aiemmin, jos jätevesipäästöt pienenevät tämän luvan epäämisen<br />
tai lupamääräysten muuttamisen seurauksena.<br />
Vesien käsittelyssä muodostuu jätteitä, joiden käsittelyä tai vakuutta koskevia<br />
määräyksiä ei ole annettu lainvoimaisessa ympäristöluvassa. Ennalta<br />
arvioiden jätteiden laatu vastaa toiminnassa alusta asti muodostunutta<br />
kipsisakkaa ja se on turvallisesti loppusijoitettavissa teollisuuskäyttöön otetulle<br />
kaivosalueelle joko nykyisten jätealueiden yhteyteen tai omalla erilliselle<br />
jätealueelle.<br />
Näin ollen tämän luvan mukaisella jäteveden johtamisella tai niiden käsittelyssä<br />
muodostuvilla jätteillä ei ole sellaisia vaikutuksia, ettei oloja voitaisi<br />
olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi, mikäli lupa evätään tai sen<br />
määräyksiä muutetaan.<br />
Toiminnan aloittamisluvan myöntäminen ei näin ollen tee muutoksenhakua<br />
hyödyttömäksi.<br />
Ympäristönsuojelulain 101 a §:n mukaisesti muutoksenhakutuomioistuin<br />
voi valituksesta kumota 101 §:ssä tarkoitetun määräyksen (toiminnanaloittamislupa)<br />
tai muuttaa sitä tai muutoinkin kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon.<br />
Vakuuden määrä ja laji<br />
Vakuus kattaa muodostuvien jätteiden kaivospiirin alueelle tapahtuvan turvallisen<br />
loppusijoittamisen, tarvittavan jälkihoidon ja tarkkailun kustannukset.<br />
Vakuuden määrä on asetettu riittävän korkeaksi varovaisuusperiaatetta<br />
noudattaen. Asian ratkaisuhetkellä ei ole ollut mahdollista saada käyttöön<br />
luvan saajalta tietoja muodostuvien jätteiden tarkemmasta laadusta,<br />
käsittelystä tai loppusijoitustavasta. Tämän vuoksi myöskään ympäristölupaa<br />
varsinaiselle jätteiden käsittelylle tai loppusijoittamiselle ei ole tällä
188<br />
päätöksellä myönnetty, eikä jätehuoltoa koskevaa vakuutta asetettu ympäristönsuojelulain<br />
43a §:n nojalla. Asiaan liittyen on annettu selvitysvelvoite.<br />
Jätevesien johtamisen osalta vakuuden määrän asettamisessa on otettu<br />
huomioon kalatalousmaksua koskeva määräys 97, Tuhkajoen taimenkannan<br />
turvaamista koskeva määräys 98, sekä korvauksia koskevat määräykset<br />
Asetettava 1 250 000 euron vakuus on riittävä niiden vahinkojen, haittojen<br />
ja kustannusten korvaamiseksi sekä ympäristön saattamiseksi olennaiselta<br />
osin ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen<br />
varalta.<br />
Vakuus velvoitetaan sen mahdollisen realisoimisen helpottamiseksi asettamaan<br />
omavelkaisena pankkitakauksena tai -talletuksena.<br />
LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA<br />
<strong>LUVAN</strong> VOIMASSAOLO<br />
Päätöksen voimassaolo<br />
Hakemuksen käsittelyä, korvauksien määräämistä, kulujen korvaamista,<br />
toiminnan keskeyttämistä, luvan peruuttamista ja katselmuksen toimittamista<br />
koskevien vaatimusten osalta aluehallintovirasto viittaa käsittelyratkaisuun<br />
ja sen perusteluihin. Aluehallintovirasto toteaa, että lunastusvaatimukset<br />
käsitellään muiden korvausasioiden yhteydessä.<br />
Hakemuksen hylkäämistä, jätevesien käsittelyä, purkupaikkoja, jätevesien<br />
käsittelyssä muodostuvien sakkojen käsittelyä, sedimenttitutkimuksia, alueiden<br />
kunnostamista, tarkkailua, ja vakuuden määrää koskevien vaatimusten<br />
osalta aluehallintovirasto viittaa ympäristöluparatkaisuun ja lupamääräyksiin<br />
sekä niiden perusteluihin. Perusteluissa on tuotu esiin luvan ja määräysten<br />
sisältöön vaikuttaneet tekijät.<br />
Aluehallintovirastolle on lisäksi esitetty veden toimittamista ja kaivojen tai<br />
vesijohtojen rakentamista koskevia vaatimuksia sekä vaadittu määräystä<br />
lopettaa puhtaiden lisävesien johtaminen kaivosalueelle Kolmisoppijärvestä.<br />
Veden saantia koskevien vaatimusten osalta aluehallintovirasto viittaa<br />
vahinkojen korvaamisesta käsittelyratkaisussa ja sen perusteluissa sanottuun.<br />
Kaivoksen veden hankintaan liittyvät kysymykset ratkaistaan Talvivaaran<br />
kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamista<br />
ja uraanin talteenottolaitoksen ympäristölupaa koskevan asian yhteydessä.<br />
Päätös on voimassa toistaiseksi.<br />
Aluehallintovirastossa on vireillä Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan<br />
lupamääräysten tarkistamista sekä uraanin talteenottolaitoksen<br />
ympäristölupaa ja toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta<br />
koskeva hakemus (Dnro PSAVI/58/04.08/2011). Kyseisestä hakemuksesta<br />
annettavassa päätöksessä tullaan käsittelemään tämän päätöksen voimassaolo<br />
ja antamaan määräykset Talvivaaran kaivoksen ympäristöluvan<br />
lupamääräysten seuraavasta tarkistamisesta.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen<br />
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO<br />
189<br />
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä<br />
tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta,<br />
on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain<br />
56 §:n nojalla.<br />
Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus<br />
Päätös saadaan panna täytäntöön sen saatua lainvoiman.<br />
Ympäristöluvan mukaisen toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta<br />
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET<br />
KÄSITTELYMAKSU<br />
Ratkaisu<br />
Perustelut<br />
Oikeusohje<br />
Ympäristöluvan mukainen toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta<br />
aloittaa edellä kohdassa ”Toiminnanaloittamislupa ja sitä koskeva vakuus”<br />
ilmenevästi lupapäätöstä noudattaen.<br />
Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.<br />
Ympäristönsuojelulaki 6 §, 28 § 3, 34 §, 41 §, 42 §, 43 § 1 ja 3 momentit,<br />
46 § 1 ja 4 momentit, 50 § 2 momentti, 52 § 1, 55 § 2 ja 3 momentit, 68 §,<br />
69 §, 72 §, 96 § 3 momentti, 101 § 1 momentti ja 108 § 1 momentti<br />
Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista<br />
(1022/2006)<br />
Asian käsittelymaksu on 24 664,50 euroa.<br />
Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta<br />
Joensuusta.<br />
Kyseessä on ympäristönsuojelulain 28 § 3 momentin tarkoittama kaivostoimintaa<br />
(louhintamäärä yli 500 000 vuodessa) koskevan ympäristö- ja<br />
vesitalousluvan olennaista muuttamista koskeva asia. Toiminnan olennaista<br />
muuttamista koskevan asian käsittelymaksun suuruus on 50 % alla<br />
mainitun ympäristöministeriön asetuksen taulukon mukaisesta maksusta<br />
(36 540 euroa).<br />
Maksu peritään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua korkeampana,<br />
koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukon maksua suurempi.<br />
Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja<br />
2013 (1572/2011)
MUUTOKSENHAKU<br />
190<br />
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.<br />
Korvausten käsittelyä koskevasta käsittelyratkaisusta ei saa valittaa erikseen.<br />
Sami Koivula<br />
Jorma Rantakangas Hannu Puranen<br />
Juhani Itkonen Riitta Riihimäki<br />
Asian ovat ratkaisseet johtaja Sami Koivula (puheenjohtaja) sekä ympäristöneuvokset<br />
Jorma Rantakangas, Hannu Puranen, Juhani Itkonen (esittelijä)<br />
ja Riitta Riihimäki (esittelijä).<br />
Tiedustelut: asian esittelijät, puh. 0295 017 667 ja 0295 017 665 tai 0295<br />
017 500.<br />
JI ja RR/am<br />
Liite Valitusosoitus<br />
Päätös Hakija<br />
Tiedoksi Kainuun ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat<br />
Kainuun ELY-keskus / Kalatalous<br />
Kainuun ELY-keskus / Patoturvallisuusviranomainen<br />
Pohjois-Savon ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat<br />
Pohjois-Savon ELY-keskus / Kalatalous<br />
Sotkamon kunta<br />
Sotkamon kunta / Kaavoitusviranomainen<br />
Sotkamon kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen<br />
Sotkamon kunta / Terveydensuojeluviranomainen<br />
Kajaanin kaupunki<br />
Kajaanin kaupunki / Kaavoitusviranomainen<br />
Kajaanin kaupunki / Ympäristönsuojeluviranomainen<br />
Kajaanin kaupunki / Terveydensuojeluviranomainen<br />
Sonkajärven kunta<br />
Sonkajärven kunta / Kaavoitusviranomainen<br />
Sonkajärven kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen<br />
Sonkajärven kunta / Terveydensuojeluviranomainen<br />
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES/kaivosviranomainen<br />
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES / Oulu<br />
Geologian tutkimuskeskus/Kuopio<br />
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos/Kuopio<br />
Säteilyturvakeskus<br />
Suomen ympäristökeskus
Liite 1<br />
VALITUSOSOITUS<br />
Valitusviranomainen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta<br />
Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen<br />
Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon.<br />
Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia<br />
saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun<br />
tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt,<br />
asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset<br />
ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.<br />
Valitusaika Valitusaika päättyy 1.7.2013, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä<br />
Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa.<br />
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava<br />
aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta<br />
valittajan nimi ja kotikunta<br />
postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa<br />
koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat,<br />
on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa,<br />
sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi)<br />
miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta<br />
mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi<br />
perusteet, joilla muutosta vaaditaan<br />
valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää<br />
toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)<br />
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä<br />
asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin<br />
toimitettu viranomaiselle<br />
mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys<br />
asiamiehen toimivallasta<br />
jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse)<br />
Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon<br />
Liite<br />
Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon.<br />
Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä<br />
ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse,<br />
telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun<br />
valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa<br />
tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen<br />
virka-ajan päättymistä.<br />
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot<br />
käyntiosoite: Linnankatu 1–3<br />
postiosoite: PL 293, 90101 Oulu<br />
puhelin: vaihde 020 6361 020<br />
telekopio: 08 - 3140 110<br />
sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi<br />
aukioloaika: klo 8–16.15<br />
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu<br />
90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten<br />
suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä<br />
tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Change language