Energiaa viisaasti maatilalla - Maa- ja metsätalousministeriö

More documents

Recommendations

Info

16 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA Energiaa uusiutuvasti MAATILA VOI RYHTYÄ myös itse energian tuottajaksi uusiutuvista lähteistä, joista voidaan saada lämpöä, sähköä tai liikennepolttoainetta. Puu- ja peltobiomassat ovat tuttuja energialähteitä. Niistä kerrotaan tämän esitteen sivulla 13. Tuulivoimaa on ryhdytty käyttämään myös maatiloille, sivu 11. Lietteet biokaasuksi ja lannoitteeksi Harri Riihimäen tilalla Halsualla on vuodesta 2003 tuotettu porsitussikalan lietteistä biokaasua. Vuodessa biokaasulaitoksesta saadaan sähköä 250 000 kilowattituntia omaan käyttöön ja valtakunnan verkkoon ja lämpöä yli 500 000 kilowattituntia. Laitoksen raaka-aineita ovat sikalan liete, Halsuan kunnan yhdyskuntaliete ja muut jakeet, kuten esikäsitellyt ja hygienisoidut rasvat ja perunajäte. Lietelantaa käsitellään noin 2 500 kuutiota ja muita jakeita enintään noin 1 500 kuutiota vuodessa. Laitoksen hankintahinnalle 250 000 euroa on laskettu 7–12 vuoden takaisinmaksuaika riippuen syötteiden määrästä ja laadusta. ”Lietelanta toimii kuljetusaineena, jolla prosessiin kuskataan energiatehokkaampia jakeita”, Riihimäki kertoo. Tilan ulkopuolisista jakeista peritään porttimaksu, joka parantaa laitoksen kannattavuutta huomattavasti. Ulkopuolisia syötteitä olisi tulossa lisää, mutta prosessin kapasiteetti kuitenkin rajoittaa vastaanottoa. Maatilalle tulevasta lietteestä otetaan näytteet säännöllisesti, ja tulokset toimitetaan ELY-keskukseen. Kunnan lietteen raskasmetallipitoisuudet eivät ole ylittyneet, joten lopputuote soveltuu viljapeltojen lannoitteeksi. Prosessista ja lopputuotteen hyötykäyttökohteista Riihimäki on neuvotellut Elintarvikevirasto Eviran kanssa. ”Biokaasutuksessa lietteestä on saatu erinomaista lannoitetta”, toteaa Riihimäki. Biokaasulaitoksen avulla on pystytty korvaamaan ostosähköä ja noin 77 000 litraa polttoöljyä vuodessa. Myös väkilannoitteen käyttö on voitu korvata siten, että sitä hankitaan enää vain pohjavesialueille. Lisäksi hajuhaitat ovat hallinnassa. Tuotannon aloittaminen ja tuotanto itsessään on sujunut moitteetta. Lupaprosessit etenivät hyvin. Sähköverkkoon liittyminen toteutui myös helposti hyvässä yhteistyössä verkonhaltijan kanssa. ”Sähköntuotanto- ja kulutusseuranta on helppoa etäluettavan järjestelmän avulla”, kehuu Riihimäki. Biokaasua Maatilalla biokaasulaitoksen hyötysuhdetta voidaan parantaa käsittelemällä lannan lisäksi myös peltobiomassaa ja tilan ulkopuolisia biopohjaisia jakeita, kuten sako- ja yhdyskuntalietteitä ja elintarviketeollisuuden soveltuvia sivuvirtoja. Kun käytetään tilan ulkopuolisia jakeita, on käsittelyssä ja lopputuotteen hyötykäytössä huomioitava lainsäädännölliset rajoitteet sen käyttämiseen pellon tai muun ympäristön lannoitteena. Biokaasulaitosta suunnittelevien tilojen on Riihimäen mukaan järkevää minimoida tuotannon käynnistämisen kustannukset. Olemassa olevat rakenteet kannattaa huomioida ja uuden navetan tai sikalan suunnittelun yhteydessä on hyvä miettiä biokaasulaitosinvestointi, jolloin laitos voidaan integroida paremmin tuotantorakennuksiin. ”Omalla työllä, automaation tasolla ja mahdollisilla kierrätysosilla investoinnin hintaa voidaan pienentää. On järkevää suunnitella biokaasulaitoksen perustamista tilojen yhteishankkeena. Lisäksi kannattaa vaihtoehtoisesti miettiä lietteen pumppaukset ja kaasun siirrot putkia pitkin siten, että putkilinjat tulisivat samaan kaivantoon.” Harri Riihimäen tilalla on tuotettu biokaasua vuodesta 2003 porsitussikalan lietelannasta ja tilan ulkopuolisista jakeista.
Dieseliä omasta takaa Antti Sarvela Iisalmessa on keskittynyt tilallaan nurmen ja viljan siementuotantoon. Rakennukset ja toimitilat lämmitetään ja vilja kuivataan tilan omalla biodieselillä. Peltotöissä käytetystä polttoaineesta yli puolet on biodieseliä ja sähköstäkin tuotetaan omalla dieselgeneraattorilla noin puolet. Biodieseliä valmistetaan usein rypsin ja rapsin siemenistä puristamalla. Kun öljy on puristettu siemenistä, saadaan puristejäännöksestä hyvää valkuaisrehua. Puristettu kasviöljy voidaan käyttää suoraan lämmityksen polttoaineena, mutta öljynpolttimen on oltava siihen soveltuva. Dieseliä voidaan valmistaa myös esikäsitellyistä kasvi- ja eläinperäisistä rasvoista. Sarvelan tilalla aloitettiin biodieselin tuotanto vuonna 2006. Biodiesellaitoksen vuotuinen tuotanto on noin 19 000 litraa, kapasiteettia sillä olisi peräti 500 000 litran vuosituotantoon. Laitoksella käsitellään lähialueella syntyviä kasviperäisiä jäterasvoja ravintoloista ja pikaruokapaikoista. Diesellaitteisto maksoi 75 000 euroa. ”Mikäli laitos rakennetaan suhteellisen edullisella investointitasolla ja raaka-aineen hankintahinta ei nouse liian korkeaksi, biodieselin tuotannosta on mahdollista saada kannattavaa”, Sarvela pohtii. Biodieselin tuotantoa harkitessa on varauduttava runsaisiinkin paperitöihin. Kun Sarvela ryhtyi puuhaan, viranomaisilla ei ole ollut riittävästi tietoa tuotannosta, minkä seurauksena käynnistäminen vaati esimerkiksi lupien ja valvonnan selvittämistä. ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 17 Auringosta lämpöä ja sähköä Aurinkoenergiaa voidaan käyttää lisänä lämmön- tai sähköntuotannossa. Auringon säteilyenergia on Etelä- Suomessa noin 1 000 kWh jokaista neliömetriä kohden. Aurinkoenergiajärjestelmiä on kahdenlaisia. Aurinkolämpökeräimiä käytetään lämpimän käyttöveden lämmittämiseen ja rakennusten lämmittämiseen, ja aurinkosähköpaneeleilla voidaan aurinkoenergia muuttaa sähköksi. Aurinkosähköjärjestelmä yhdistetään joko sähköverkkoon tai akkuun. Aurinkoenergiaa käytetään hyväksi muun energiantuotannon ohessa. Aurinkopaneeleilla voidaan säteilyenergiasta tuottaa sähköä noin 15 prosentin ja lämpöä noin 25–35 prosentin hyötysuhteella. Maalämpöä ympäri vuoden Lämpöpumppu siirtää lämpöä viileämmästä lämpimämpään, ja sitä voidaan käyttää myös sisätilojen viilentämiseen. Lämpöpumppu tarvitsee toimiakseen sähköä. 1. Ilma-ilmalämpöpumppu ottaa lämpöä ilmasta ja lämmittää huoneilmaa. 2. Ilma-vesilämpöpumpulla voidaan ilmasta otettu lämpöenergia siirtää vesikiertoiseen lämmönjakojärjestelmään. Yli 15 asteen pakkasilla ilmalämpöpumppu tarvitsee tuekseen lisälämmitystä. 3. Poistoilmalämpöpumppu ottaa lämmön talteen rakennuksesta poistettavasta ilmasta, ja lämpö voidaan siirtää vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Järjestelmä tarvitsee tuekseen lisälämmönlähteen. Maalämpöpumpulla maahan varastoitunut lämpöenergia voidaan kerätä maahan tai veteen asennettavalla muoviputkistolla asuin- ja tuotantorakennusten lämmittämiseen. Putkisto voidaan asentaa maahan, vesistöön, porakaivoon sekä navetan tai sikalan lietekuiluun. Maa- ja vesilämpö on varma ja tasainen ympärivuotinen lämmönlähde. Porakaivoon sijoitetun lämmönkeruuputkiston etuna on, että energiasaanto on noin kaksinkertainen verrattuna maahan asennettuun putkeen.
Page 1 and 2: Maatilojen energiaohjelma Energiaa
Page 3 and 4: Kaikki mukaan Etujärjestöt MTK, S
Page 5 and 6: Tuotantotilojen lämmitys Käytä t
Page 7 and 8: ”Tuoresäilötty vilja ei pölyä
Page 9 and 10: Lämmön talteenotto lietteestä Si
Page 11 and 12: Askelia energiaomavaraisuuteen Juss
Page 13 and 14: Mihin energia kuluu viljatilalla Vi
Page 15: Koneilla ja kuljetuksissa tehokkaas
Page 19 and 20: Saunassa Sähkökiukaan kulutuksest

Energiaa viisaasti maatilalla - Maa- ja metsätalousministeriö

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?