Energiaa viisaasti maatilalla - Maa- ja metsätalousministeriö
Energiaa viisaasti maatilalla - Maa- ja metsätalousministeriö
Energiaa viisaasti maatilalla - Maa- ja metsätalousministeriö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Dieseliä omasta takaa<br />
Antti Sarvela Iisalmessa on keskittynyt tilallaan nurmen<br />
<strong>ja</strong> vil<strong>ja</strong>n siementuotantoon. Rakennukset <strong>ja</strong> toimitilat<br />
lämmitetään <strong>ja</strong> vil<strong>ja</strong> kuivataan tilan omalla biodieselillä.<br />
Peltotöissä käytetystä polttoaineesta yli puolet on biodieseliä<br />
<strong>ja</strong> sähköstäkin tuotetaan omalla dieselgeneraattorilla<br />
noin puolet.<br />
Biodieseliä valmistetaan usein rypsin <strong>ja</strong> rapsin siemenistä<br />
puristamalla. Kun öljy on puristettu siemenistä,<br />
saadaan puristejäännöksestä hyvää valkuaisrehua. Puristettu<br />
kasviöljy voidaan käyttää suoraan lämmityksen<br />
polttoaineena, mutta öljynpolttimen on oltava siihen soveltuva.<br />
Dieseliä voidaan valmistaa myös esikäsitellyistä<br />
kasvi- <strong>ja</strong> eläinperäisistä rasvoista.<br />
Sarvelan tilalla aloitettiin biodieselin tuotanto vuonna<br />
2006. Biodiesellaitoksen vuotuinen tuotanto on noin<br />
19 000 litraa, kapasiteettia sillä olisi peräti 500 000 litran<br />
vuosituotantoon. Laitoksella käsitellään lähialueella<br />
syntyviä kasviperäisiä jäterasvo<strong>ja</strong> ravintoloista <strong>ja</strong> pikaruokapaikoista.<br />
Diesellaitteisto maksoi 75 000 euroa.<br />
”Mikäli laitos rakennetaan suhteellisen edullisella investointitasolla<br />
<strong>ja</strong> raaka-aineen hankintahinta ei nouse liian<br />
korkeaksi, biodieselin tuotannosta on mahdollista saada<br />
kannattavaa”, Sarvela pohtii.<br />
Biodieselin tuotantoa harkitessa on varauduttava runsaisiinkin<br />
paperitöihin. Kun Sarvela ryhtyi puuhaan, viranomaisilla<br />
ei ole ollut riittävästi tietoa tuotannosta, minkä<br />
seurauksena käynnistäminen vaati esimerkiksi lupien <strong>ja</strong><br />
valvonnan selvittämistä.<br />
ENERGIAA VIISAASTI MAATILALLA 17<br />
Auringosta lämpöä <strong>ja</strong> sähköä<br />
Aurinkoenergiaa voidaan käyttää lisänä lämmön- tai<br />
sähköntuotannossa. Auringon säteilyenergia on Etelä-<br />
Suomessa noin 1 000 kWh jokaista neliömetriä kohden.<br />
Aurinkoenergiajärjestelmiä on kahdenlaisia. Aurinkolämpökeräimiä<br />
käytetään lämpimän käyttöveden lämmittämiseen<br />
<strong>ja</strong> rakennusten lämmittämiseen, <strong>ja</strong> aurinkosähköpaneeleilla<br />
voidaan aurinkoenergia muuttaa sähköksi.<br />
Aurinkosähköjärjestelmä yhdistetään joko sähköverkkoon<br />
tai akkuun. Aurinkoenergiaa käytetään hyväksi<br />
muun energiantuotannon ohessa.<br />
Aurinkopaneeleilla voidaan säteilyenergiasta tuottaa<br />
sähköä noin 15 prosentin <strong>ja</strong> lämpöä noin 25–35 prosentin<br />
hyötysuhteella.<br />
<strong>Maa</strong>lämpöä ympäri vuoden<br />
Lämpöpumppu siirtää lämpöä viileämmästä lämpimämpään,<br />
<strong>ja</strong> sitä voidaan käyttää myös sisätilojen viilentämiseen.<br />
Lämpöpumppu tarvitsee toimiakseen sähköä.<br />
1. Ilma-ilmalämpöpumppu ottaa lämpöä ilmasta <strong>ja</strong> lämmittää<br />
huoneilmaa.<br />
2. Ilma-vesilämpöpumpulla voidaan ilmasta otettu lämpöenergia<br />
siirtää vesikiertoiseen lämmön<strong>ja</strong>kojärjestelmään.<br />
Yli 15 asteen pakkasilla ilmalämpöpumppu tarvitsee<br />
tuekseen lisälämmitystä.<br />
3. Poistoilmalämpöpumppu ottaa lämmön talteen rakennuksesta<br />
poistettavasta ilmasta, <strong>ja</strong> lämpö voidaan<br />
siirtää vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Järjestelmä<br />
tarvitsee tuekseen lisälämmönlähteen.<br />
<strong>Maa</strong>lämpöpumpulla maahan varastoitunut lämpöenergia<br />
voidaan kerätä maahan tai veteen asennettavalla<br />
muoviputkistolla asuin- <strong>ja</strong> tuotantorakennusten lämmittämiseen.<br />
Putkisto voidaan asentaa maahan, vesistöön,<br />
porakaivoon sekä navetan tai sikalan lietekuiluun.<br />
<strong>Maa</strong>- <strong>ja</strong> vesilämpö on varma <strong>ja</strong> tasainen ympärivuotinen<br />
lämmönlähde. Porakaivoon sijoitetun lämmönkeruuputkiston<br />
etuna on, että energiasaanto on noin kaksinkertainen<br />
verrattuna maahan asennettuun putkeen.