KOTITALOUDET: - Jätehuoltoyhdistys ry
KOTITALOUDET: - Jätehuoltoyhdistys ry
KOTITALOUDET: - Jätehuoltoyhdistys ry
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
JätepLUS<br />
JÄSENLEHTI 1/2011 Jätealan ammattilaisille<br />
JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY<br />
TEEMANA<br />
<strong>KOTITALOUDET</strong>:<br />
Selkeyttä jätetermeihin<br />
Ruokahävikki<br />
selvitettiin<br />
Kierrätyskampanjat
futureImagebank.com<br />
2<br />
futureImagebank.com<br />
Tässä numerossa<br />
Pääkirjoitus........................................3<br />
JHY tiedottaa ...................................4<br />
Pääartikkeli:<br />
Selkoa jätetermeihin...........................6<br />
Siivoustalkoot toukokuussa................9<br />
Kotitalouksien ruokahävikki..............10<br />
Luonnonsuojeluliitto vaatii sitovia<br />
tavoitteita jätteen synnyn ehkäisylle..11<br />
JätePLUS<br />
<strong>Jätehuoltoyhdistys</strong> <strong>ry</strong>:n jäsenlehti<br />
JätepLUS<br />
Julkaisija: <strong>Jätehuoltoyhdistys</strong> <strong>ry</strong><br />
Päätoimittaja: Auli Hovi<br />
Ekokem Oy Ab<br />
PL 181<br />
11101 RIIHIMÄKI<br />
puh. 010 755 1254<br />
auli.hovi@ekokem.fi<br />
Toimittaja: Katariina Krabbe<br />
Tekstitaika<br />
Posliinikatu 2 A 5<br />
00560 HELSINKI<br />
puh. 050 490 3004<br />
tiedotus@jatehuoltoyhdistys.fi<br />
Taitto: Johanna Luumi<br />
ISSN 1455-3570<br />
Pankkiyhteys: Nordea<br />
tilinro 106430-209010<br />
s. 10 Kotitaloudet heittävät 5 prosenttia<br />
ostamastaan ruuasta roskiin.<br />
Purku- ja rakennusjätteen<br />
hyötykäyttöä kehitettävä...................12<br />
Polttokennotekniikalla sähköä<br />
verkkoon............................................12<br />
Kierrätys...........................................13<br />
Hyötypalat........................................14<br />
Yhteisöjäsenet...................................15<br />
Tapahtumakalenteri..........................16<br />
www.jatehuoltoyhdistys.fi<br />
Kannen kuva: futureimagebank.com
JätePLUS<br />
Lainsäädäntöä.<br />
lainsäädäntöä ja lainsäädäntöä<br />
Jätelain kokonaisuudistus oli osana<br />
Vanhasen hallituksen hallitusohjelmaa.<br />
Vuosia on kulunut ja Vanhanenkin<br />
on siirtynyt uusiin haasteisiin. Nyt<br />
hallituksen esitys uudeksi jätelaiksi<br />
on eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä.<br />
Vaikka hallitukset nykyään<br />
tuntuvat istuvan koko vaalikauden,<br />
on lainsäätäjillä kova kiire, jotta esitys<br />
tulisi hyväksyttyä vielä tämän<br />
hallituksen aikana ennen huhtikuun<br />
eduskuntavaaleja.<br />
Uusi jäteverolaki astui voimaan<br />
1.1.2011. Tätäkin lakia on valmisteltu<br />
ja erilaisia mietintöjä tuotettu useiden<br />
vuosien ajan. Hallituksen esitys tuli<br />
kuitenkin yllätyksenä kesken kesälomasesongin,<br />
ja sisältö aiheutti suurta<br />
huolta ainakin metsä- ja metalliteollisuuden<br />
piirissä. Lain perusajatus on<br />
kiistatta oikea. Loppusijoitus (kaatopaikkaus)<br />
on EU:n viisiportaisen<br />
jätehierarkian alin taso ja verotuksella<br />
on järkevää ohjata toimijoita etsimään<br />
uudelleenkäyttö-, kierrätys- ja hyödyntämisratkaisuja<br />
kaikin ympäristön<br />
kannalta järkevin keinoin. Jäteverolaissa<br />
on aivan oikein rajattu veron<br />
ulkopuolelle hyödyntämiskelvottomat<br />
jätteet ja ongelmajätteet. Uusi lainsäädäntö<br />
nostaa jäteveroa ja laajentaa<br />
sen myös yksityisille kaatopaikoille.<br />
Toivottavasti tämä lopettaa täysin keinotekoisen<br />
väittelyn kunnallisten ja<br />
yksityisten kaatopaikkojen erilaisesta<br />
verokohtelusta ja tästä johtuvasta<br />
kilpailuneutraliteettiongelmasta. Kyse<br />
on ollut eri jätteistä, sillä yhdyskuntajätettä<br />
ei yksityisillä kaatopaikoilla<br />
oteta vastaan.<br />
Lainsäädäntö ohjaa ympäristöalaa<br />
merkittävällä tavalla. Uusi jätelaki<br />
ohjaa meitä toivottavasti kohti kierrätysyhteiskuntaa.<br />
Itse työskentelen<br />
<strong>Jätehuoltoyhdistys</strong> <strong>ry</strong> on kaikille jätehuollossa<br />
ja sitä sivuavissa tehtävissä toimiville<br />
henkilöille ja yhteisöille avoin ammatillinen<br />
yhteisjärjestö.<br />
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää jätehuollon<br />
tuntemusta, jätteen asianmukaista<br />
käsittelyä ja jätteen hyötykäyttöä Suomessa.<br />
Jäsenhakemuskaavake löytyy sivulta 15.<br />
Kuusakoski Oy:ssä, joka kerää käytöstä<br />
poistettuja materiaaleja yli kymmenessä<br />
maassa ja jalostaa ja toimittaa<br />
ne uudelleenkäyttöön, kierrätykseen<br />
ja hyödyntämiseen globaaleille markkinoille.<br />
Toimintaa säätelevät lait ja<br />
asetukset ovat hyvinkin eritasoisia<br />
markkina-alueillamme. EU-alueen ympäristölainsäädäntö<br />
asettaa jäsenmaat<br />
yhtenäisen lainsäädännön piiriin ja<br />
kehittää maanosastamme ympäristön<br />
kannalta johtavan alueen, josta muu<br />
maailma voi hakea esimerkkiä.<br />
Parasta mahdollista vuotta 2011<br />
JätePlussan lukijoille.<br />
Risto Pohjanpalo<br />
Jätehuoltoyhdistyksen hallituksen<br />
varajäsen<br />
<strong>Jätehuoltoyhdistys</strong> <strong>ry</strong><br />
PL 943, 00101 HELSINKI<br />
info@jatehuoltoyhdistys.fi (mm. osoitemuutokset)<br />
www.jatehuoltoyhdistys.fi<br />
Pääkirjoitus<br />
futureImagebank.com<br />
3
4<br />
JHY<br />
tiedottaa<br />
Tervetuloa<br />
vuosikokoukseen<br />
Jätehuoltoyhdistyksen vuosikokous pidetään maanantaina<br />
21.3.2011 kello 15.00 alkaen Suomen<br />
ympäristökeskus SYKEn tiloissa Helsingissä<br />
(Mechelininkatu 34 a).<br />
Kokouksen esityslista lisätään JHY:n<br />
nettisivuille myöhemmin.<br />
Tarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan 14.3.<br />
mennessä sähköpostitse osoitteeseen<br />
info @jatehuoltoyhdistys.fi.<br />
Opintomatka<br />
Vuoden 2011 opintomatkan kohteena on Saksa. Kohdekaupunkina<br />
on Hampuri tai Berliini sen mukaan,<br />
kummasta löytyy mielenkiintoisempia vierailukohteita<br />
ja saadaan järjestettyä parempi ohjelma. Matkalle<br />
lähdetään torstaina 9.6., jos osanottajia on vähintään<br />
10. Paluupäivä on perjantai 10.6. tai lauantai 11.6.<br />
(täsmentyy myöhemmin). Matkalle mahtuu 15 osanottajaa.<br />
Nettisivuillemme päivitetään lisätietoja sitä<br />
mukaa kun matkaohjelma täsmentyy.<br />
Uudet ja vanhat jäsenet!<br />
Kertokaa yrityksenne tai muun taustayhteisönne<br />
ajankohtaisista asioista. Lähetä uutisvinkki tai tiedote<br />
osoitteeseen tiedotus @<br />
jatehuoltoyhdistys.fi. Myös<br />
kaikenlainen palaute ja kehitysehdotukset koskien<br />
lehden sisältöä on tervetullutta!<br />
Jätehuoltoyhdistykseen<br />
ovat liittyneet<br />
henkilöjäseniksi:<br />
Jari Lehmusvaara, Satafood kehittämisyhdistys <strong>ry</strong><br />
Mikko Muoniovaara<br />
Tanja Mäenpää, Ekokem<br />
Susanna Ollila<br />
Hanna Ruohonen, ISS<br />
yhteisöjäseneksi:<br />
Uusioaines Oy<br />
JätePLUS<br />
Tuorein tieto<br />
yhdistyksestä:<br />
www.jatehuoltoyhdistys.fi<br />
JÄTEHUOLTOPÄIVÄT<br />
Ohjelmatoimikunta suunnittelee parhaillaan<br />
Tampereella, hotelli Rosendahlissa 5.–<br />
6.10.2011 järjestettäviä 25. valtakunnallisia<br />
jätehuoltopäiviä. Aiheita ja puhujia voi ehdottaa<br />
Kimmo Nekkulalle,<br />
kimmo.nekkula @sok.fi<br />
Oulun alueelle kaivataan<br />
yhteyshenkilöä<br />
Ennakkotiedoista poiketen tänä vuonna ei järjestetä<br />
Jätehuollon kevätpäivää Oulussa, koska alueelta<br />
puuttuu toistaiseksi yhteyshenkilö.<br />
Jos olet kiinnostunut paikallistoiminnan vetämisestä<br />
Oulussa, ota yhteyttä puheenjohtaja Auli Hoviin,<br />
auli.hovi @ekokem.fi<br />
tai lähetä sähköpostia osoitteeseen<br />
info@jatehuoltoyhdistys.fi. Paikallistoimintaa<br />
voidaan käynnistää myös muilla paikkakunnilla,<br />
mikäli aktiivisuutta löytyy.<br />
www.jatehuoltoyhdistys.fi<br />
futureImagebank.com<br />
futureImagebank.com
kuvat:futureImagebank.com<br />
JätePLUS<br />
25. VALTAKUNNALLISET<br />
JÄTEHUOLTOPÄIVÄT<br />
Scandic Hotel Rosendahl<br />
Tampere 5.–6.10.2011<br />
Tervetuloa näytteilleasettajaksi<br />
jätehuoltoalan<br />
ammattilaistapahtumaan............................................<br />
<strong>Jätehuoltoyhdistys</strong> <strong>ry</strong>:n<br />
jokavuotiset Valtakunnalliset<br />
jätehuoltopäivät järjestetään<br />
Tampereella 5.-6.10.2011<br />
Scandic Hotel Rosendahlissa.<br />
Jätehuoltopäivät on Suomen<br />
suurin jätealan koulutus- ja<br />
verkostoitumistapahtuma, joka<br />
kokoaa vuosittain yhteen yli 250<br />
alan ammattilaista. Tapahtuman<br />
suosio on kasvanut sen koko<br />
neljännesvuosisataisen<br />
olemassaolon<br />
ajan ja myös<br />
25. Valtakunnallisille<br />
jätehuoltopäiville<br />
on odotettavissa<br />
runsaslukuinen<br />
joukko osanottajia.<br />
www.jatehuoltoyhdistys.fi<br />
Kaupallinen näyttely on järjestetty päivien<br />
yhteydessä jo useita kertoja. Näyttely on<br />
olennainen ja toivottu osa Jätehuoltopäivien<br />
antia. Se antaa yrityksille ja yhteisöille<br />
erinomaisen tilaisuuden esitellä toimintaansa,<br />
tuotteitaan ja palveluitaan alan avainhenkilöille<br />
ja toimijoille. Näytteilleasettajan on mahdollista<br />
varata pelkkä näyttelytila ja tuoda omat<br />
rakenteensa, varata pöytä- tai ulkopaikka tai<br />
varata valmisosasto. Tarkemmat tiedot saat<br />
näyttelyvarauslomakkeesta, jonka voit ladata<br />
osoitteesta www.jatehuoltoyhdistys.fi.<br />
Jätehuoltoyhdistyksen yhteisöjäsenet saavat<br />
merkittävän alennuksen näyttelyhinnoista –<br />
kannattaa harkita myös liittymistä!<br />
Näyttelytilavaraukset tulee tehdä<br />
viimeistään 27.5.2011 mennessä.<br />
Lisätiedot:<br />
Annikka Lampo<br />
Tavicon Oy<br />
Papinkatu 21<br />
33200 Tampere<br />
Puh: (03) 233 0430<br />
Fax: (03) 233 0444<br />
jatehuoltopaivat@tavicon.fi.
6<br />
futureImagebank.com<br />
JätePLUS<br />
Jätetermeistä<br />
tehdään suositus<br />
Jätetermistö on sekava ja hämmentävä,<br />
siitä lienevät kaikki yhtä mieltä.<br />
Vaikeampaa on saada aikaan yhtenäinen<br />
termistö, joka toimisi maanlaajuisesti.<br />
Yritystä asian korjaamiseen kuitenkin on.<br />
Sirje Sténin pääkirjoitus jätetermistön<br />
sekavuudesta JätePlussan numerossa<br />
4/2010 herätti keskustelua.<br />
Kävi ilmi, että asiaa on pohdittu<br />
useallakin taholla. Esimerkiksi Kiinteistö<br />
RYL 2009 – Kiinteistöpalveluiden<br />
yleiset laatuvaatimukset kirja<br />
sisältää Jätehuolto-osion, johon on<br />
kerätty erilliskerättävien jätelajien<br />
nimityksiä määritelmineen ja värisymboleineen.<br />
Jätelaitosyhdistys<br />
on puolestaan hiomassa perustermilistaa,<br />
josta ollaan tekemässä<br />
suositus kunnallisille jätelaitoksille.<br />
Lopullinen termistö on tarkoitus<br />
esitellä kevään aikana.<br />
– Emme voi tietenkään määräillä<br />
ketään käyttämään tiettyjä termejä,<br />
mutta ainakin tarkoitus olisi selkiyttää<br />
tilannetta, Jätelaitosyhdistyksen<br />
tiedottaja Marko Laakkonen<br />
kertoo.<br />
Lähtökohtana on asiakkaan tarpeet:<br />
kuluttajien pitäisi pystyä ymmärtämään<br />
kotitalousjätteeseen ja<br />
sen kaltaiseen jätteeseen liittyvät<br />
termit ilman vaikeuksia. Paikkakunnalta<br />
toiselle muuttaville tai kesälomalaisille<br />
nykykäytäntö aiheuttaa<br />
sekaannuksia varmasti.<br />
– Ammattilaiset tarvitsevat luonnollisesti<br />
oman eksaktin jäteluokituksensa,<br />
jotta voivat tehdä työtään,<br />
mutta kuluttajia on turha vaivata<br />
ammattitermeillä.<br />
”Termin pitäisi<br />
kuvata itse<br />
jätettä,<br />
ei sen käsittelyä”<br />
Suosituslistan periaate on, että termin<br />
pitäisi kuvata itse jätettä, ei sen käsittelyä.<br />
Esimerkiksi biojäte on terminä<br />
selkeä ja ymmärrettävä, vaikka lajitteluohjeet<br />
saattavatkin erilaisen käsittelyn<br />
takia vaihdella paikkakunnittain.<br />
Termit muuttuvat<br />
käsittelyn mukaan<br />
Termisekamelska on syntynyt, koska<br />
viimeisen kymmenen vuoden aikana<br />
jätehuolto on kehittynyt niin paljon.<br />
Eri toimijat ovat kehitelleet ja kokeilleet<br />
paljon erilaisia käsittelytapoja, ja<br />
sen myötä kehittäneet myös termejä<br />
omaan käyttöönsä. Koska kehityslinjat<br />
ovat menneet eri suuntiin, terminologia<br />
on kirjavaa. Esimerkiksi kuivajäte,<br />
keittiöjäte, kaatopaikkajäte ja sekajäte<br />
tarkoittavat lähes samaa asiaa.<br />
– Monet nykyään käytössä olevat termit<br />
kertovat enemmän jätteen käsittelystä<br />
kuin itse jätteestä, ja paikkakunnittaiset<br />
erot johtuvat juuri käsittelyjen erosta,<br />
Laakkonen kertoo.<br />
Ja koska käsittelytavat muuttuvat,<br />
myös termit muuttuvat kaiken aikaa.<br />
Eikä tilanne näytä selkiytyvän, päinvastoin.<br />
Esimerkiksi Pohjanmaalla toimiva<br />
11 kunnan jätehuoltoyhtiö Lakeuden<br />
Etappi kertoo nettisivuillaan, että kaatopaikkajäte<br />
muuttui tämän vuoden alusta<br />
poltettavaksi jätteeksi käsittelytavan<br />
muutoksesta johtuen. Kymenlaaksossa<br />
taas päädyttiin samasta syystä termiin<br />
loppujäte. Loppujäte on sitä, mikä jää<br />
jäljelle, kun kaikki kierrätettävät tai<br />
ongelmajätteet on lajiteltu pois. Siis<br />
entistä kaatopaikkajätettä, joka nyt<br />
toimitetaan poltettavaksi.<br />
– Kaatopaikkajäte on yleisesti väistyvä<br />
termi, koska kaatopaikkasijoitus vähenee,<br />
Laakkonen toteaa.<br />
www.jatehuoltoyhdistys.fi<br />
jatkuu sivulla 8
JätePLUS<br />
Nimikkeet yleisimmille kerättäville jätelajeille yhdyskuntajätehuollossa<br />
Jätelaitosyhdistyksen suositusluonnoksen mukaan<br />
Termi Tarkenne, synonyymi vanhoja termejä<br />
käyttö tarvittaessa<br />
Paperi keräyspaperi<br />
Kartonki keräyskartonki<br />
Pahvi keräyspahvi<br />
Lasi väritön lasi, värillinen lasi keräyslasi<br />
Metalli pienmetalli<br />
Biojäte<br />
Muovi jätemuovi,<br />
muovijäte<br />
Energiajäte energiajae*<br />
Tekstiili vaatteet<br />
Vaarallinen lisäksi erikseen ongelmajäte ongelmajäte<br />
jäte mm. lääkkeet, räjähteet jne. (rinnakkaistermi<br />
siirtymäaikana)<br />
Sähkölaitteet pienet sähkölaitteet, sähkölaiteromu,<br />
monitorit, sähkö- ja sähkö- ja<br />
kylmälaitteet jne elektroniikkaromu elektroniikkaromu<br />
SER SER<br />
Akut lyijyakut, ajoneuvoakut<br />
Paristot pienakut<br />
Puu painekyllästetty puu<br />
käsitelty puu,<br />
käsittelemätön puu,<br />
kannot, risut jne<br />
Puutarhajäte** ruoho ja lehdet, jne haravointijäte<br />
Suurikokoinen asiakkaalle hankala koko, suurikokoiset<br />
jäte tilauskuljetusta vaativa, esineet<br />
esim. sohvakalusto<br />
Sekajäte*** kierrätykseen kelpaamaton jäännösjäte, kuivajäte,<br />
jäännösjäte keittiöjäte, loppujäte,<br />
esim. tarrassa: kaatopaikkajäte<br />
Sekajäte<br />
energiakäyttöön/energiaksi energiasekajäte<br />
sekajäte<br />
kaatopaikalle tarrassa:<br />
energia<br />
sekajäte, polttojäte<br />
Poltettava jäte suositus voimalaan sekajäte,<br />
vietävälle sekajätteelle polttokelpoinen jäte,<br />
polttojäte<br />
* Työ<strong>ry</strong>hmän mielestä jae-sanasta voidaan luopua ”virallisissa” termeissä kokonaan. Jäte on jätettä.<br />
**Biohajoava ***Jäljelle jäävä jäte, kun kierrätettävät jätelajit on lajiteltu ja kerätty erikseen<br />
7
Jätetermit<br />
8<br />
JätePLUS<br />
Sekava terminologia voi hämmentää kuluttajaa. Mihin astiaan roskapussi pitää<br />
panna ja mitä se saa sisältää?<br />
Kuva: Jätelaitosyhdistys<br />
- Paikalliset erot jätelajien nimityksissä<br />
tulevat säilymään vielä pitkään, Marko<br />
Laakkonen uskoo.<br />
jäteinfo.fi<br />
? ? ?<br />
Jätelaitosyhdistys suosittelee<br />
sen tilalle monin paikoin käytössä<br />
olevaa termiä sekajäte, joka kertoo<br />
jätelajin olemuksesta enemmän.<br />
Turun seudulla on menty<br />
toiseen suuntaan: sekajäteastiat<br />
ovat muuttuneet polttokelpoisen<br />
jätteen astioiksi, mutta rinnalla kerätään<br />
kaatopaikkajätettä, johon<br />
palamattomat jätteet kuuluvat.<br />
Kotitalouden pitäisi kuitenkin<br />
ymmärtää, että kun puhutaan<br />
polttokelpoisesta jätteestä, se<br />
tarkoittaa voimalaitoksessa poltettavaa<br />
jätettä, ei omassa uunissa<br />
tai takassa poltettavaa. Pohdinnan<br />
arvoista on myös, lisääkö jäteas-<br />
Jäteinfo palvelee etsijää<br />
tiassa oleva teksti ”polttokelpoinen”<br />
tuhopolttojen haluja – karkeasti ottaen<br />
kun puolet tuhopoltoista lähtee jäteastioista<br />
muutenkin.<br />
Hämmennystä herättävät myös energiajae<br />
ja energiajäte – varsinkin kun<br />
myös entinen kaatopaikkajäte tai sekajäte<br />
poltetaan yhä useammin energiaksi.<br />
– Energiajae on terminä erittäin vaikea.<br />
Se on käsittelytermi, jakeilla tarkoitetaan<br />
käsittelyssä eroteltavia jätteenosia.<br />
Ammattiterminä se on tarpeellinen,<br />
mutta kuluttajalle hämmentävä.<br />
Energiajäte on mielestämme parempi<br />
termi, mutta osin päällekkäisenä sekajätteen<br />
kanssa sen erilliskeräys on<br />
joillakin paikkakunnilla melko turhaa.<br />
Ongelmajätteestä<br />
vaaralliseksi jätteeksi<br />
Vaikka jätetermien yhtenäistämistä ollaan<br />
tekemässä samaan aikaan jätelain<br />
käsittelyn kanssa, vain yksi Jätelaitosyhdistyksen<br />
suosituslistan termeistä on<br />
peräisin jätelakiehdotuksesta. Ongelmajäte<br />
muuttuu vaaralliseksi jätteeksi.<br />
– Muutos on tarpeellinen, sillä kun ihmisiltä<br />
kysyy, mikä on ongelmajätettä,<br />
saa vastaukseksi useimmiten muun<br />
muassa sohvan, Laakkonen naurahtaa.<br />
Vaarallinen jäte on linjassa myös<br />
muiden kielien kanssa, esimerkiksi<br />
ruotsin farligt avfall - tai englannin<br />
hazardous waste -termien kanssa.<br />
Uudesta suosituksesta huolimatta<br />
Laakkonen uskoo, että paikalliset erot<br />
jätelajien nimityksissä tulevat säilymään<br />
vielä pitkään. Asukkaat tuntevat<br />
paikallisen käytännön, ja jos lajitteluohjeet<br />
ovat kunnossa ja esitteet painettu,<br />
ei kunnissa koeta tarvetta muuttaa<br />
käytössä olevaa systeemiä.<br />
– Selkeä, valtakunnallinen terminologia<br />
auttaa kuitenkin niitäkin kuntia,<br />
jotka käyttävät omia termejään. Kun<br />
on olemassa perustermi, johon omaa<br />
termiä voi verrata, on helpompi selittää,<br />
mitä termi tarkoittaa ja miksi<br />
se poikkeaa perustermistä. Termistö<br />
helpottaa myös, kun asioista puhutaan<br />
valtakunnallisella tasolla.<br />
Katariina Krabbe<br />
Jätepalvelut löytyvät Jäteinfosta. Asiakkaat voivat etsiä Jäteinfon kuntahaun kautta jätehuoltopalveluja<br />
koti- tai mökkikunnasta tai mistä päin Suomea tahansa. Sivuston on julkaissut Jätelaitosyhdistys (JLY).<br />
- Jäteportaalin idea on helpottaa asukkaita jätetiedon etsimisessä. Enää ei tarvitse muistaa kuin jäteinfo.fi,<br />
kertoo JLY:n tiedottaja Marko Laakkonen.<br />
Jäteinfo palvelee esimerkiksi paikkakunnalta toiselle muuttavia. Uuden paikkakunnan jätehuoltopalveluja<br />
on nyt helppo etsiä. Jäteinfo ohjaa halutun kunnan jätehuollon asiakaspalvelusivuille. Jos jätelaitoksella tai<br />
-yhtiöllä on omat sivut yrittäjille, myös ne löytyvät Jäteinfosta Yrityksille-osion kautta.<br />
futureImagebank.com<br />
www.jatehuoltoyhdistys.fi
Roskatalkoot toukokuussa<br />
Ympäristökampanja Suomi puhtaaksi – päivässä! järjestää tempauksen,<br />
jossa jätteet korjataan kaduilta ja metsistä kierrätykseen.<br />
Suomen luonto ei ole aivan niin puhdas<br />
kuin yleisesti luullaan. Ihmiset<br />
ovat kärränneet luontoon paljon tavaraa,<br />
joka ei sinne kuulu. Yleensä metsistä,<br />
sorakuopista tai metsätaipaleiden<br />
tienvarsilta löytyvät roska-alueet<br />
ovat nuukien kaatopaikkoja, vaikka<br />
osa sinne päätyneistä tavaroista olisi<br />
voitu palauttaa ilmaiseksi kierrätyspisteisiin.<br />
Joissain paikoissa romut<br />
ovat lojuneet paikallaan vuosikausia<br />
ja toisaalla ympäristöviranomaiset<br />
ovat taistelleet tuulimyllyjä vastaan,<br />
sillä paikat täyttyvät roskista<br />
uudelleen ja uudelleen.<br />
Nyt asia aiotaan hoitaa<br />
kerta<strong>ry</strong>säyksellä. Kierrätyksestä<br />
poistuneet resurssit<br />
kerätään ja palautetaan takaisin<br />
kiertoon. Joukko vapaaehtoisia<br />
on perustanut<br />
kampanjan nimeltä Suomi<br />
puhtaaksi – päivässä!. Idea<br />
tulee Virosta, missä Teeme<br />
Ära -niminen kampanja innoitti<br />
vuonna 2008 yli 50<br />
000 virolaista siivoamaan<br />
koko maan yhdessä päivässä.<br />
Idea leviää maailmalla.<br />
Viron lisäksi Latvia, Liettua,<br />
kampanja<br />
Portugali, Slovenia ja Romania on siivottu<br />
laidasta laitaan. Slovenialaisten<br />
aktiivisuus oli huipussaan: 13,5 prosenttia<br />
kansasta osallistui kansallisiin<br />
siivoustalkoisiin siivoten yli 11 000<br />
laitonta kaatopaikkaa.<br />
Koska Suomessa laittomat kaatopaikat<br />
eivät ole niin valtava ongelma kuin<br />
Sloveniassa ja Baltian maissa, Suomessa<br />
aiotaan roska-alueiden lisäksi siivota<br />
kaupunkeja, kuntia ja kyliä siivoustalkoilla.<br />
Lisäksi tarkoituksena on siivota<br />
vesistöjä. Vuoden vaihteeseen mennessä<br />
kampanjaan oli lupautunut 20<br />
kuntaa, mukaan lukien Helsinki, Espoo,<br />
Vantaa, Tampere ja Turku.<br />
Kyse on asennemuutoksesta<br />
Asennekasvatusta tarvitaan koko väestön<br />
keskuudessa niin kauan kuin voimme<br />
lukea otsikoita kuten “Retkeilijät<br />
piilottelevat roskia kansallispuistoissa“<br />
ja “Kaikkien aikojen roskaisin vappu<br />
Helsingissä“. Syy ei ole vain nuorison,<br />
joka usein mielletään roskaajaksi.<br />
Kampanjan järjestäjien tavoitteena<br />
on kerättyjen resurssien mahdollisimman<br />
tehokas kierrätys. Pienenä ja korkeasti<br />
koulutettuna kansana meillä olisi<br />
Suomi puhtaaksi - päivässä!<br />
kaikki mahdollisuudet tulla jätteiden<br />
kierrätyksen huippumaaksi. Siihen ei<br />
tarvita kuin vähän tietoa ja vähän enemmän<br />
viitseliäisyyttä.<br />
Kaikki mukaan!<br />
Suunniteltu siivouspäivä on perjantai<br />
6.5.2011. Lappi ja saaristo siivotaan<br />
kesäkuussa. Kampanjan onnistumiseksi<br />
vapaaehtoisena toimivalta <strong>ry</strong>hmältä<br />
vaaditaan suuret määrät työtä. Koko<br />
maan siivoaminen ei onnistu pieneltä<br />
tai suureltakaan aktivistijoukolta, vaan<br />
kampanjaan tarvitaan mukaan koko<br />
yhteiskunta. Niinpä siivoustalkoisiin<br />
kutsutaan kaikki yhteiskunnan osat.<br />
Tavoitteena on huimat 750 000 osallistujaa.<br />
Silloin olisi mahdollista, että koko<br />
Suomi saataisiin parissa tunnissa siivottua<br />
kuntoon äitienpäivää varten. Ympäristöministeriö<br />
tukee kampanjaa, jonka<br />
toteuttaa Green Earth <strong>ry</strong>. Roska-alueet<br />
voi ilmoittaa kampanjan kotisivulla.<br />
Kaikki apu kampanjan onnistumiseksi<br />
otetaan lämpimästi vastaan.<br />
Suomi puhtaaksi – päivässä!<br />
-kampanjan tekijät<br />
Kuva: Oulun luonnonsuojeluyhdistys <strong>ry</strong> Lisätietoa kampanjasivuilta:<br />
6.5.2011<br />
www.suomipuhtaaksi.fi<br />
9
MTT:n Foodspill-projektissa selvitettiin<br />
suomalaisten kotitalouksien ruokahävikin<br />
määrää, laatua ja taustatekijöitä.<br />
Syyskuussa toteutettuun punnitus- ja<br />
kyselytutkimukseen osallistui 420 kotitaloutta<br />
pääkaupunkiseudulta sekä Turun,<br />
Tampereen ja Jyväskylän alueelta.<br />
Kotitalouksissa punnittiin nimenomaan<br />
syömäkelpoisen ruuan hävikkiä.<br />
Tutkimusten tulosten mukaan suomalainen<br />
heittää syömäkelpoista ruokaa<br />
roskiin keskimäärin 20–30 kiloa<br />
vuodessa. Yksittäinen kotitalous haaskaa<br />
vuosittain 50–65 kiloa. Eniten pois<br />
heitetään vihanneksia ja kotiruokaa.<br />
Kotitaloudet tuhlaavat vuosittain noin<br />
viisi prosenttia ostamastaan ruuasta.<br />
MTT:n tutkija Kirsi Silvennoisen<br />
mukaan osallistujien ruokahävikkimäärät<br />
vaihtelivat todella paljon.<br />
– Joku saattoi heittää ruokaa roskiin<br />
jopa 160 kiloa vuodessa, kun toiselle<br />
ruokahävikkiä ei syntynyt juuri lainkaan.<br />
Kulutustottumuksissa on suuria<br />
yksilöllisiä eroja, mutta keskimäärin hävikkiä<br />
syntyi 23 kiloa suomalaista kohti.<br />
Eniten pois heitettiin vihanneksia (19<br />
10<br />
jätteen vähentäminen<br />
Lajittelu pienentää<br />
ruokahävikkiä<br />
Selvityksen mukaan suomalaiset kotitaloudet heittävät viisi<br />
prosenttia ostamastaan ruuasta roskiin.<br />
prosenttia kokonaishävikistä), kotiruokaa<br />
(18 prosenttia), maitotuotteita (17<br />
prosenttia), leipää ja muita viljatuotteita<br />
(13 prosenttia) sekä hedelmiä ja<br />
marjoja (13 prosenttia). Lihaa, kalaa ja<br />
kananmunia heitettiin pois 7 prosenttia<br />
ja valmisruokia 6 prosenttia. Säilykkeitä<br />
ja muuta hyvin säilyvää, kuten napostelutuotteita,<br />
heitettiin pois suhteellisen<br />
vähän, vain 2,5 prosenttia.<br />
– Suomen talouksissa ruokaa heitetään<br />
pois yhteensä 120–160 miljoonaa<br />
kiloa vuodessa. Tämä on ainakin kaksi<br />
kertaa enemmän kuin kauppojen pois<br />
heittämä ruokamäärä, Silvennoinen<br />
laskee.<br />
Ostavatko naiset liikaa<br />
ruokaa?<br />
Poisheiton suurimpia syitä olivat ruuan<br />
pilaantuminen (29 prosenttia), päiväyksen<br />
vanhentuminen (19 prosenttia),<br />
lautastähteeksi jääminen (14 prosenttia)<br />
ja liian suurien ruokamäärien valmistaminen<br />
(13 prosenttia).<br />
Talouden koolla oli selkeä yhte-<br />
futureImagebank.com<br />
Eniten heitetään pois<br />
vihanneksia ja kotiruokaa.<br />
ys ruuan haaskaamiseen: mitä enemmän<br />
henkilöitä kuului talouteen, sitä suurempi<br />
hävikki oli. Henkeä kohti laskettuna yksin<br />
asuvat kuitenkin haaskasivat eniten. Eniten<br />
ruokahävikkiä henkeä kohti syntyy yksin<br />
asuvilla naisilla.<br />
Ruokahävikkiä syntyi merkittävästi enemmän,<br />
kun kotitalouden ostokset teki pääsääntöisesti<br />
nainen. Kun ostokset teki mies<br />
tai molemmat kävivät kaupassa, hävikkiä<br />
oli vähemmän.<br />
Foodspill-hankkeen johtajan Juha-Matti<br />
Katajajuuren mukaan kotitalouksissa tiedostetaan<br />
melko hyvin, paljonko niissä<br />
tuhlataan ruokaa. Runsaasti haaskasivat<br />
ne kotitaloudet, jotka uskoivat voivansa<br />
pienentää ruokahävikkiään. Vähän hävikkiä<br />
puolestaan syntyi niissä talouksissa,<br />
joissa arveltiin, ettei hävikkiä pystytä enää<br />
pienentämään.<br />
– Biojätteitä päivittäin lajittelevissa kotitalouksissa<br />
ruokahävikkiä syntyi vähemmän<br />
verrattuna talouksiin, jotka lajittelivat biojätteensä<br />
harvemmin. Ilmeisesti lajittelu<br />
auttaa tiedostamaan paremmin hukkaan<br />
heitetyn ruoan määrän. Sitä kautta hävikit<br />
ovat lajittelevissa perheissä jo alentuneet,<br />
Katajajuuri miettii.<br />
Kansainvälinen vertailu<br />
vaikeaa<br />
Foodspill-tutkimuksen tulokset olivat hävikin<br />
koostumuksen osalta samankaltaisia<br />
kuin muissa eurooppalaisissa ruokahävikkitutkimuksissa:<br />
roskiin menevät tuote<strong>ry</strong>hmät<br />
sekä haaskaamisen syyt ovat samantyyppisiä<br />
kaikkialla. Useissa maissa on julkaistu<br />
huomattavasti suurempia ruokahävikkimääriä<br />
kuin Suomessa. Luvut eivät kuitenkaan<br />
ole vertailukelpoisia, koska tutkimusmenetelmät<br />
ovat olleet keskenään hyvin erilaisia.<br />
– Ruuan tuhlaaminen pitäisi saada aisoihin<br />
kaikissa elintarvikeketjun vaiheissa. Yhteiskunta<br />
haaskaa valtavasti euroja heittämällä<br />
ruokaa roskiin, ja merkittäviä ympäristövaikutuksia<br />
syntyy täysin turhaan. Ravinto<br />
on kulutuksestamme suurin yksittäinen<br />
ympäristövaikutuksia aiheuttava tekijä,<br />
muistuttaa Katajajuuri.<br />
Maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun<br />
ja elinkeinoelämän rahoittamassa<br />
hankkeessa ovat MTT:n lisäksi mukana<br />
Jätelaitosyhdistys, Motiva, Arla Ingman, Valio,<br />
Ingman Ice Cream, Atria, HK Ruokatalo,<br />
Saarioinen, Kokkikartano, Kauppapuutarhaliitto,<br />
Palmia, Tampereen Ateria liikelaitos ja<br />
UniCafe sekä Pakkaustutkimus - PTR.
Synninpäästö elintarvikepakkauksille<br />
Elintarvikepakkauksen ympäristövaikutukset ovat merkittävästi pienemmät kuin itse elintarvikkeen tuotannon<br />
ja kulutuksen aiheuttamat päästöt. Tuoreen tutkimuksen mukaan roskiin päätyvän ruoan tuottaminen<br />
kuormittaa ympäristöä enemmän kuin pakkauksen valmistus. Tulosten mukaan esimerkiksi jo puolikkaan<br />
ruispalaleivän tai yhden kinkkusiivun päätyminen haaskuuseen aiheuttaa suuremman ympäristökuormituksen<br />
kuin pakkausten valmistus ja jätehuolto. Ekologisimpia pakkauksia ovat sellaiset, joilla ruokahävikkiä<br />
syntyy vähiten. MTT:n koordinoima FutupackEKO-tutkimushanke selvitti elintarvikepakkausten ympäristökuormitusta<br />
osana tuotteen koko elinkaarta.<br />
Suomen luonnonsuojeluliitto<br />
vaatii sitovia tavoitteita jätteen<br />
synnyn ehkäisylle<br />
Suomen luonnonsuojeluliitto moittii jätelakityö<strong>ry</strong>hmää<br />
siitä, ettei se saanut määriteltyä sitovia tavoitteita<br />
jätteen synnyn ehkäisylle tai kierrätykselle,<br />
vaikka valtioneuvosto oli asettanut sen yhdeksi<br />
päätehtäväksi ”arvioida erityisesti mahdollisuuksia<br />
edistää ja ohjata lainsäädännöllisen toimin jätteen<br />
synnyn ehkäisyä ja jätteiden hyödyntämistä aineena<br />
tai energiana”. Keskustelu jätteen synnyn ehkäisyn<br />
ja kierrätyksen tavoitteista siirrettiin lain tasolta<br />
asetuksen yhteydessä käsiteltäväksi. Työ<strong>ry</strong>hmän<br />
työn loppuessa tavoitteita ei kuitenkaan asetettu<br />
asetustasollakaan, vaan asia siirtyi virkamiesvalmisteluun,<br />
jonka on määrä valmistua keväällä.<br />
Luonnonsuojeluliiton mukaan vastuu on nyt ympäristöministeri<br />
Paula Lehtomäellä, sillä virkamiesvalmistelu<br />
tapahtuu hänen alaisuudessaan. Hänellä<br />
olisi nyt mahdollisuudet lunastaa valtioneuvoston<br />
asetuskirjeen lupaukset eli saada jätteen synnyn<br />
ehkäisylle sitovat tavoitteet. Suomen luonnonsuojeluliitto<br />
on asettanut tavoitteeksi, että yhdyskuntajätettä<br />
saa syntyä vuonna 2016 korkeintaan 2,3<br />
miljoonaa tonnia.<br />
Yksi toimiva tapa jätetonnien vähentämiseen on<br />
neuvonnan lisääminen. Luonnonsuojeluliitto on ehdottanut,<br />
että 20 prosenttia jätehuollon budjetista<br />
käytettäisiin jätteen synnyn ehkäisyn neuvontaan ja<br />
muihin toimenpiteisiin.<br />
– Jätteen syntyä ehkäisevät esimerkiksi huolto- ja<br />
korjauspalvelut kaupunkikeskustoissa, tuotteiden<br />
hyvät käyttöohjeet, tavaroiden vuokrauspalvelut<br />
sekä käytettyjen tuotteiden markkinat, Suomen<br />
luonnonsuojeluliiton ympäristönsuojelupäällikkö<br />
Jouni Nissinen sanoo.<br />
– Näiden edistäminen ei ole niin helppoa kuin esimerkiksi<br />
uusien kaatopaikkojen rakentaminen, ja<br />
vaatii siksi tietoista sitoutumista myös valtiovallalta,<br />
hän jatkaa.<br />
Euroopan unioni on määritellyt strategiseksi<br />
tavoitteekseen kierrätysyhteiskuntaan siirtymisen.<br />
Jätteen synnyn ehkäisy vähentää luonnonvarojen<br />
tuhlausta ja on vielä kierrätystäkin tärkeämpää.<br />
Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan ympäristöministeri<br />
Paula Lehtomäellä on nyt valta ja vastuu saada aikaiseksi<br />
sitovat tavoitteet jätteen synnyn ehkäisylle.<br />
Yhdyskuntajätteiden<br />
määrä laski<br />
Tilastokeskuksen mukaan yhdyskuntajätteen määrän<br />
vuosikausia jatkunut kasvu taittui vuonna 2009, jolloin<br />
jätettä syntyi 2,6 miljoonaa tonnia. Jätemäärä väheni<br />
edellisestä vuodesta 7,4 prosenttia. Kaatopaikoille<br />
viedyn yhdyskuntajätteen määrä laski 16 prosenttia.<br />
11<br />
Lehtikuva OY/ Valtioneuvoston kanslia
Hyötypalat<br />
Polttokennotekniikalla myös<br />
biokaasusta sähköä verkkoon<br />
Kiinteäoksidipolttokenno (SOFC) on<br />
lupaava teknologia tulevaisuuden sähköntuotannon<br />
voimanlähteenä. SOFCpolttokennoteknologia<br />
on hyvin vähäpäästöinen<br />
energianlähde. Laitteistoa<br />
voidaan käyttää joustavasti monenlaisilla<br />
polttoaineilla – myös biokaasuilla.<br />
VTT:n kehittämää järjestelmää testataan<br />
parhaillaan maakaasulla, josta tuotetaan<br />
polttokennolla sähköä verkkoon.<br />
Järjestelmän tekee ainutlaatuiseksi se,<br />
että sen tuottama sähköteho saadaan<br />
aikaan yhdellä 10 kilowatin SOFC-kennostolla.<br />
Teknologiaa kehitetään osana<br />
Tekesin Polttokennot-ohjelmaa.<br />
Suuritehoisia kennostoja tarvitaan,<br />
jotta suurten, kokoluokaltaan satojen<br />
kilowattien SOFC-laitteistojen rakentaminen<br />
olisi tulevaisuudessa järkevää.<br />
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun<br />
teholtaan 10 kilowatin planaaritekno-<br />
Purku- ja rakennusjätteen<br />
hyödyntäminen on lapsenkengissä..<br />
kuvat: Jussi Koponen<br />
logiaan perustuvaa SOFC-polttokennostoa<br />
kokeillaan todellisissa järjestelmäolosuhteissa.<br />
Tällä hetkellä järjestelmälle<br />
tehdään pitkäaikaistestejä,<br />
joilla selvitetään sen komponenttien<br />
luotettavuutta, elinikää ja kehitystarpeita.<br />
Järjestelmä on toiminut marraskuun<br />
alusta lähtien yli 1400 tuntia<br />
luotettavasti ja keskeytyksettä. Sähköä<br />
on tuotettu viiden kerrostaloasunnon<br />
keskimääräisen vuosikulutuksen verran.<br />
VTT:n rakentamaan prototyyppiin<br />
on kehitetty komponentteja, jotka eivät<br />
ole vielä massatuotannossa.<br />
VTT:n koordinoimassa, Tekesin yhteisrahoitteisessa<br />
projektissa on mukana<br />
Lappeenrannan teknillinen yliopisto<br />
ja Aalto-yliopisto. Lappeenrannan teknillinen<br />
yliopisto on kehittänyt järjestelmän<br />
tehoelektroniikkaa, jonka avulla<br />
muunnetaan kennoston tuottama ta-<br />
Purku- ja rakennusjätteen<br />
määrää ei tiedä kukaan<br />
Valtakunnallisen jätesuunnitelman ja parhaillaan<br />
eduskunnan käsittelyssä olevan jätelain uudistamisen<br />
tavoitteena on tehostaa merkittävästi jätteiden<br />
kierrättämistä vuoteen 2016 mennessä. EU-direktiivin<br />
mukaan purku- ja rakennusjätteestä on hyötykäytettävä<br />
uudelleen tai materiaalina 70 prosenttia vuoteen<br />
2020 mennessä.<br />
Materiaalin hyötykäytön huomioiminen purku- ja<br />
rakennustöissä on iso asia sekä rahallisesti että ympäristön<br />
kannalta. Tilastokeskuksen ja VTT:n laskelmien<br />
mukaan talonrakennustoiminnasta syntyi vuonna<br />
2007 jätettä noin 1,6 miljoonaa tonnia.<br />
– Rakennusjätteen todellisesta määrästä ei ole luotettavaa<br />
tietoa. Rakennustyömailla jätehuollon vastuut<br />
ovat epäselvät. Nyt tavoitteena on selkeyttää vastuita,<br />
ympäristöministeriön ylitarkastaja Else Peuranen<br />
sanoo.<br />
Peurasen mukaan keskeistä on löytää toimivat<br />
ohjauskeinot, joilla materiaalivirtoja ja jätteiden<br />
hyötykäytön esteitä voidaan poistaa.<br />
Purku- ja saneerausalan ympäristöhallinnointiin<br />
erikoistuneen Dealin Oy:n toimitusjohtaja Petri Hynnisen<br />
mielestä suurin este purku- ja saneeraustyömaiden<br />
materiaalin hyödyntämisen kehittämisessä<br />
on, ettei kohteissa olevista uudelleen käytettävistä<br />
materiaaleista saada tietoa riittävän ajoissa ennen<br />
kohteen aloitusta.<br />
– Ongelma voitaisiin poistaa tekemällä jo suunnitteluvaiheessa<br />
tarkka massalaskenta ja siitä materiaalitehokkuuskartoitus.<br />
Siten käyttökelpoiset rakenneosat<br />
saataisiin hyvissä ajoin myyntiin vaikkapa internetiin.<br />
Tällä tavoin materiaalikäytön kanavien suunnittelulle<br />
jäisi enemmän aikaa.<br />
Ennakkolaskenta palvelisi myös tilastointia kotimaan<br />
ja EU:n suuntaan. Ennakkolaskennan vertailu<br />
esimerkiksi purkajan tai rakennusliikkeen toimittamiin<br />
toteutuneisiin jäteraportteihin minimoisi myös<br />
ympäristörikosten mahdollisuuden.<br />
Sirkka-Liisa Salmela<br />
sasähkö verkkokelpoiseksi vaihtosähköksi.<br />
Aalto-yliopisto on osallistunut<br />
yksikön mekaaniseen suunnitteluun.<br />
Järjestelmän kennoston on toimittanut<br />
kanadalainen Versa Power Systems, Inc.<br />
Suomalaisyritykset ovat mukana<br />
projektissa paitsi rahoittajina, myös<br />
kehittämässä ja keräämässä kokemuksia<br />
yritysten omien tuotteiden soveltuvuudesta<br />
SOFC-järjestelmiin. Muun<br />
muassa Wärtsilä Finland Oy hyödyntää<br />
tutkimusprojektissa saamaansa kokemusta<br />
omien suuremman teholuokan<br />
SOFC-järjestelmien kehitystyössä.
Pannut, kattilat ja<br />
veneet kiertoon<br />
Fiskars-konserniin kuuluvan<br />
Hackmanin pannujen ja kattiloiden<br />
keräyskampanja järjestetään<br />
helmikuun aikana<br />
jo 11. kerran. Kerätyt pannut<br />
ja kattilat ohjataan Kuusakoskelle,<br />
joka erottelee eri materiaalit<br />
toisistaan ja toimittaa metallilajit<br />
raaka-ainevalmistaja Outokummulle.<br />
Hackmanin Sorsakosken tehdas<br />
hankkii taas Outokummulta kierrätysmetallia<br />
sisältävää materiaalia uusien<br />
kattiloiden raaka-aineeksi.<br />
Vuodesta 2000 asti järjestetyn keräyskampanjan<br />
aikana hyötykäyttöön<br />
on palautettu yli 500 tonnia pannuja,<br />
kattiloita ja aterimia. Määrä riittäisi<br />
yli miljoonaan kolmen litran kattilaan<br />
ja 8,5 miljoonaan Carelia-lusikkaan.<br />
Sorsakosken tehtaan käyttämästä teräksestä<br />
jopa 75 prosenttia on kierrätettyä.<br />
Kuusakoski on mukana myös Fiskars-konserniin<br />
kuuluvan venevalmistaja<br />
Busterin alumiiniveneiden kierrätyskampanjassa.<br />
Vanhan alumiiniveneen<br />
omistaja voi soittaa Kuusakosken<br />
palvelunumeroon 0800 30880, jolloin<br />
vene noudetaan veloituksetta mistä<br />
tahansa Manner-Suomesta autotien<br />
päästä. 11.2. alkanut kampanja jatkuu<br />
toukokuun loppuun. Molempiin kierrätyskampanjoihin<br />
osallistuvat kuluttajat<br />
saavat alennusta uudesta vastaavasta<br />
tuotteesta.<br />
Muoville uusi<br />
elämä<br />
Muovituotteiden valmistaja Orthex ja<br />
K-citymarketit järjestävät kotitalousmuovin<br />
kierrätyskampanjan. Helmikuun<br />
ajan kuluttajat voivat palauttaa<br />
kodista löytyvät rikkinäiset ja tarpeettomat<br />
muoviesineet K-citymarketeissa<br />
oleviin keräyslaatikoihin.<br />
Keräysmuovi toimitetaan Muovixille,<br />
joka valmistaa materiaalista sahapukkeja<br />
sekä muovilautoja terasseja ja<br />
aitoja varten.<br />
Kierrätys<br />
© Hackman<br />
Hackmanin Sorsakosken tehtaan<br />
käyttämästä teräksestä jopa 75<br />
prosenttia on kierrätettyä.<br />
Kierrätetty Itämeren hyväksi<br />
Kierrätyshopeasta valmistettu Guardian of the Baltic Sea -koru on<br />
Kehrä Interiorin hyväntekeväisyysprojekti. Noora Kuntun ja Heini<br />
Lehdon suunnitteleman korun hinnasta 40 euroa lahjoitetaan Baltic<br />
Sea Action Groupille eli Elävä Itämeri -säätiölle Itämeren suojeluun.<br />
Jokainen koru on numeroitu, ja netistä pääsee myös katsastamaan<br />
kenellä koru jo on. Numero ykköstä kantaa Tasavallan presidentti<br />
Tarja Halonen. Saatavilla sekä riipuksena että solmioneulana: solmioneula<br />
maksaa 225 euroa ja riipus pitkässä tai lyhyessä ketjussa<br />
185 euroa. www.guardian.fi<br />
© Guardian of the baltic sea<br />
13
14<br />
Nimityksiä<br />
Ekokem:<br />
Hannu Poutiainen on nimitetty johtajaksi<br />
vastaamaan Ekokemin rakennus- ja energiajäteliiketoiminnasta.<br />
Hän aloitti tehtävässään<br />
29.11.2010. Poutiainen on aiemmin<br />
toiminut Oy Alfa-Kem Ab:ssa ja Kuusakoski<br />
Oy:ssä.<br />
Ekokem groupin CFO:n (chief financial<br />
officer) tehtäviin on nimitetty taloustieteiden<br />
maisteri Yvonne Malin-Hult 1.11.2010<br />
alkaen. Hän on aiemmin toiminut CFOtehtävissä<br />
Metos groupissa vastaten mm.<br />
rahoituksesta, laskentatoimesta, IT:stä ja<br />
riskienhallinnasta.<br />
Ekokem-Palvelu Oy:n Porin vastaanotto- ja<br />
käsittelytoimintojen yksikön päälliköksi<br />
1.1.2011 alkaen on nimitetty Harri Sjöblom.<br />
Hän on aiemmin toiminut mm. yritysjohdon<br />
konsultointitehtävissä LogiWin Oy:ssä.<br />
Markkinointipäällikkö Teuvo Heinosen tehtävänimike<br />
on muutettu 1.11.2010 alkaen<br />
Ekokemin viestintä- ja markkinointipäälliköksi.<br />
Mustankorkea Oy:<br />
Maarit Walta aloitti 3.1.2011 työnsä Mustankorkealla<br />
palvelupäällikkö Piia Ahon äitiyslomasijaisena.<br />
Hän siirtyi Mustankorkealle<br />
kuopiolaisesta Jätekukko Oy:stä.<br />
Palkitut Ympäristöyritysten<br />
liitto on<br />
valinnut Envor Biotechin Vuoden ympäristöyritykseksi<br />
2010. Envor Biotech on biojätteiden,<br />
puhdistamolietteiden sekä erilaisten elintarviketeollisuuden<br />
sivutuotteiden käsittelijä.<br />
Yritys jalostaa korkealaatuisia ravinne- ja<br />
multatuotteita maatalouteen, kotitalouksille<br />
ja viherrakentamiseen.<br />
Perustelujen mukaan Forssassa toimiva yritys<br />
on tehnyt vuosia ennakkoluulotonta ja innovatiivista<br />
työtä biojätteiden ja muiden jätejakeiden<br />
hyödyntämiseksi. Yritys on investoinut<br />
mädätyslaitoksen rakentamiseen, kehittänyt<br />
ja optimoinut prosesseja sekä etsinyt lähialueelta<br />
logistisesti ja tuotannollisesti järkeviä<br />
biokaasun hyödyntämismahdollisuuksia<br />
yhteistyössä alueen muiden yritysten kanssa.<br />
Vuoden ympäristöhenkilöksi 2010 YYL valitsi<br />
hallituksensa puheenjohtajana toimivan Pirjo<br />
Rytkösen. Perustelujen mukaan hän on toiminut<br />
ansiokkaasti ja määrätietoisesti alan<br />
yritysten toimintaedellytysten turvaamiseksi<br />
jätelain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Hän<br />
on vaikuttanut omien kontaktiensa kautta<br />
sekä käyttänyt runsaasti aikaa siihen, että jätelaista<br />
saataisiin yritysten toiminnan kannalta<br />
mahdollisimman hyvä kokonaisuus.<br />
JätePLUS<br />
Simo Isoaho<br />
Pirkanmaan<br />
Jätehuolto Oy:<br />
DI Simo Isoaho on nimitetty<br />
Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kehityspäälliköksi<br />
ja johto<strong>ry</strong>hmän<br />
jäseneksi. Hän johtaa yhtiön<br />
monipuolista kehitystoimintaa.<br />
Jätehuollon toimintamallien<br />
muuttuessa myös henkilöstön<br />
ja yhteistyöverkoston koulutus<br />
nousee yhä keskeisempään rooliin,<br />
ja siinä Isoaholla on asiantuntemuksensa<br />
ja kokemuksensa<br />
vuoksi paljon annettavaa.<br />
Hyötypalat<br />
Ekokemin stipendit<br />
haettavissa<br />
Ekokem Oy Ab:n ympäristöstipendirahaston tutkimusapurahat<br />
ovat nyt haettavissa. Rahaston tarkoituksena<br />
on ympäristö- ja jätehuollon tietämyksen sekä osaamisen<br />
kasvattaminen Suomessa.<br />
Apurahat suunnataan ensisijaisesti vuosittain määriteltyjen<br />
teemojen mukaisiin laajamittaisten tutkimushankekokonaisuuksien<br />
rahoitukseen tai osarahoitukseen. Vuoden<br />
2011 hakuteemat ovat jätepohjaisten raaka-aineiden<br />
hyödyntäminen bioenergiatuotannossa, uudet kierrätysmenetelmät<br />
ja uusioraaka-ainetuotanto sekä teollisuuden<br />
jätevesien käsittely ja suljetut kierrot.<br />
Tutkimusapurahoja myönnetään yksi tai useampia,<br />
kuitenkin yhteensä enintään 100 000 euroa.<br />
Apurahojen saajat julkistetaan 17.6.2011.<br />
Hakemusten liitteineen tulee olla perillä<br />
28.2.2011 klo 16.00.<br />
Osoite: Ekokem Oy Ab / Apuraha, PL 181,<br />
11101 Riihimäki.<br />
Hakulomake ja lisätietoa:<br />
www.ekokem.fi/portal/ymparistostipendirahasto.<br />
www.jatehuoltoyhdistys.fi<br />
futureImagebank.com
JätePLUS<br />
Liity Jätehuoltoyhdistyksen jäseneksi - SE KANNATTAA!<br />
JÄSENEDUT: Jäteplus-jäsenlehti neljästi vuodessa, opintomatkoja ja paljon muuta!<br />
Henkilöjäsenmaksu 20 EUR, opiskelijajäsenmaksu 10 EUR, yhteisöjäsenmaksu 200 EUR.<br />
KYLLÄ! Liityn Jätehuoltoyhdistykseen henkilö- opiskelija- yhteisöjäseneksi<br />
Ruksaa tähän, jos haluat tehdä vain osoitteenmuutoksen<br />
Tietojani ei saa julkaista Jätehuoltoyhdistyksen vain<br />
Voit liittyä jäseneksi ja tehdä osoitteenmuutoksia<br />
myös sähköpostitse<br />
jäsenille tarkoitetuilla www-sivuilla (extranet)<br />
osoitteella info@jatehuoltoyhdistys.fi<br />
Nimi________________________________________________sähköposti______________________________<br />
Yritys/oppilaitos ___________________________________________________________________<br />
Osoite________________________________________________________________________________(koti)<br />
_____________________________________________________________________________________ (työ)<br />
Puhelin_________________________(koti)____________________________(työ)__________________ (muu)<br />
Fax____________________________(koti)____________________________(työ)<br />
Jäsenposti kotiosoitteeseen ( ), työosoitteeseen ( )<br />
PALAUTUS: <strong>Jätehuoltoyhdistys</strong> <strong>ry</strong>, c/o Gerente Oy, Liisankatu 12 D 28, 00170 HELSINKI, info@jatehuoltoyhdistys.fi<br />
<strong>Jätehuoltoyhdistys</strong> <strong>ry</strong>:n yhteisöjäsenet<br />
ALLU Finland Oy<br />
Aquaflow Oy<br />
Arwina Oy<br />
BIMU Oy<br />
Biopartners Oy Ab<br />
BMH Technology Oy<br />
Oy Botniarosk Ab<br />
Citec Engineering Oy Ab<br />
Compactor Finland Oy<br />
Cross Wrap Oy<br />
ECO Environment Ltd Oy<br />
Ecomond Oy<br />
EcoSir Group Oy<br />
Ekokem Oy Ab<br />
Ab Ekorosk Oy<br />
Elker Oy<br />
Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy<br />
Europress Oy<br />
FCG Finnish Consulting Group Oy<br />
Flaaming Oy<br />
Golder Associates Oy<br />
Hansa-Machines<br />
Humuspehtoori Oy<br />
HYRIA Koulutus Oy<br />
Hämetrans Oy<br />
Jasto Oy<br />
Joensuun Seudun Jätehuolto Oy<br />
Jyväskylän kaupunki<br />
Jätekukko Oy<br />
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä<br />
Kapasity Oy<br />
Kiertokapula Oy<br />
Kiinteistö Oy Biomedicum Helsinki<br />
Kuljetusliike Törmä Ky<br />
Kuljetusrinki Oy Veikko Aro<br />
Kuusakoski Oy<br />
Labkotec Oy<br />
Lappeenrannan kaupunki<br />
Lassila & Tikanoja Oyj<br />
Liedon kunta, Kisällikellari<br />
Logica Suomi Oy<br />
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy<br />
Metsäsairila Oy<br />
Molok Oy<br />
MPT-Kuljetus Oy<br />
Mustankorkea Oy<br />
Niska & Nyyssönen Oy<br />
Nordkalk Oyj Abp<br />
NTM Oy<br />
OdorOff Oy<br />
Onni Forsell Oy<br />
OYS tekninen palvelu<br />
Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy<br />
Penope Oy / Enerec<br />
Pirkanmaan Jätehuolto Oy<br />
Plastiroll Oy<br />
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri<br />
Preseco Oy<br />
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus<br />
Oy<br />
Pöy<strong>ry</strong> Finland Oy<br />
Ramboll Finland Oy<br />
Rannikon paja Oy<br />
Rosk´n Roll Oy Ab<br />
Rouskis Oy<br />
Rovaniemen monitoimikeskus-säätiö<br />
Rudus Oy<br />
Sammakkokangas Oy<br />
Sarlin Oy Ab<br />
Satakierto Oy<br />
SER-Tuottajayhteisö <strong>ry</strong> (SERTY)<br />
Silo Oy<br />
Sito Oy<br />
SOILREM Oy<br />
SOK<br />
Stena Recycling Oy<br />
Stena Technoworld Oy<br />
Stormossen Ab Oy<br />
Suomen Keräystuote Oy<br />
Suomen Ympäristöopisto SYKLI<br />
Tamtron Systems Oy<br />
TKK Lahden keskus<br />
UFF, U-landshjälp från folk till folk<br />
Uusioaines Oy<br />
Uusiouutiset / Kempulssi Oy<br />
Veolia Vesi Oy<br />
Vimelco Oy<br />
VTT<br />
WEG – Oy Wise Engineering Group<br />
Ympäristöpalvelu Enviroc Oy<br />
Ympäristöyritysten Liitto <strong>ry</strong><br />
futureImagebank.com<br />
15
futureImagebank.com<br />
2011<br />
JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY<br />
Tapahtumakalenteri<br />
Jätehuoltoyhdistyksen<br />
vuosikokous<br />
futureImagebank.com<br />
21.3.2011 kello 15.00 alkaen<br />
Suomen ympäristökeskus SYKEssä,<br />
Mechelininkatu 34 a, Helsinki<br />
Ilmoittautumiset 14.3.<br />
mennessä info@jatehuoltoyhdistys.fi<br />
Opintomatka Saksaan<br />
9.-10./11.6.2011<br />
Alustava matkakohde Berliini tai Hampuri<br />
25. Valtakunnalliset<br />
jätehuoltopäivät<br />
5.–6.10.2011 Tampereella<br />
Scandic Hotel Rosendahlissa<br />
järjestäjä <strong>Jätehuoltoyhdistys</strong> <strong>ry</strong>
Change language