Asukasviesti 3/2012, 15-vuotisjuhlanumero - Lahden Talot Oy
Asukasviesti 3/2012, 15-vuotisjuhlanumero - Lahden Talot Oy
Asukasviesti 3/2012, 15-vuotisjuhlanumero - Lahden Talot Oy
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
3/<strong>2012</strong><br />
<strong>15</strong><br />
vuotta
2<br />
Sisältö:<br />
<strong>Lahden</strong> Talojen yhteystiedot 2<br />
Pääkirjoitus 3<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong> lyhyesti 3<br />
Asuminen:<br />
Ihmisenä muiden joukossa 4<br />
Milkistä vanhaa kunnioittaen<br />
nykyvaatimusten mukainen 6<br />
Mieluisa paluu lapsuusmaisemiin 8<br />
Urheilun sankareita 8<br />
Milkki tarjosi yhteisöllisyyttä ja<br />
vertaistukea 9<br />
Tervetuloa Taloihin! 10<br />
Asukastoiminta:<br />
Asukkaiden ääni kuuluu<br />
ja näkyy Vesku 36:ssa 12<br />
Asukkaiden palkitsemisen<br />
suunnittelussa asukashallituksella<br />
ratkaiseva rooli 13<br />
LAHDEN TALOT OY<br />
(03) 851 570 Vaihde<br />
Mariankatu 19 A, <strong>15</strong>110 Lahti<br />
etunimi.sukunimi@lahdentalot.fi<br />
www.lahdentalot.fi<br />
ASUNTOJEN TARJONTA<br />
(03) 851 5711<br />
avoinna: ma–pe 9–12<br />
puhelinaika: ma–pe 9–<strong>15</strong><br />
asuntoasiat sähköpostilla:<br />
asuntojenvuokraus@lahdentalot.fi<br />
Elämänlaatua vuokratalossa 13<br />
Asukkaat ja räjähtävä voima<br />
kohtaavat Jahtikadun kuntosalilla 14<br />
Retket Serenaan ja Korkeasaareen<br />
asukkaiden suosiossa 14<br />
Eteläisellä Liipolankadulla<br />
kesäiset 40-vuotisjuhlat <strong>15</strong><br />
Liipolanhuipulla nähtiin<br />
hurjia ja erikoisia hattuja <strong>15</strong><br />
Asukasaktiivin ajatuksia:<br />
Aika entinen ei koskaan<br />
enää palaa… 17<br />
Palveluasuminen:<br />
Yhteistyötä, kuuntelua ja oppimista 18<br />
Hollolan palvelukotihanke<br />
kuntayhteistyön uranuurtaja 19<br />
Lehtioja on <strong>Lahden</strong> Talojen<br />
historian suurin hanke 20<br />
Energiatehokkuus:<br />
Asuntorakentamisessa näkökulma<br />
energiatehokkuudesta<br />
elinkaaritehokkuuteen 22<br />
Lanssikadun talot saivat näkyvyyttä<br />
Europahouse-kilpailussa 24<br />
Myös perusparantaminen<br />
tähtää energiansäästöön 26<br />
Suurimman pudottajan voitosta<br />
tiukka kaksinkamppailu 28<br />
Pajanpellonkadulla voitontahto<br />
korkealla 30<br />
Henkilöstön vedensäästögallup 31<br />
Kiinteistönhoito:<br />
Postimies ja poliisi,sosiaalityön -<br />
tekijä ja kuunteluoppilas 32<br />
Ritaniemenkatu<br />
5:n siisteys saa<br />
kehuja sekä talon<br />
asukkailta että<br />
vierailta 33<br />
Porraskäytävän<br />
yleisilmeen on<br />
oltava silmälle<br />
siisti 34<br />
Yhtiö:<br />
Konserniksi<br />
hyvällä fiiliksellä 36<br />
Avoimuutta, tasa-arvoa,<br />
oikeudenmukaisuutta 37<br />
Joka päivä ja 40 vuotta 37<br />
Muut:<br />
Vuokrat nousevat<br />
keskimäärin 4,3 prosenttia 38<br />
Sanaristikko 39<br />
Sanaristikon 2/<strong>2012</strong> ratkaisu 39<br />
Uusiin asemiin 39<br />
Uusi käytäntö varmistaa<br />
yhteyden isännöintiin 39<br />
Etusivun kuva: Markus Henttonen<br />
Marja-Liisa Jokelan lapsuudessa Kansakoulukatu 3:n ja 4:n pihat olivat pelkkää hiekkaa. Nyt Jokela iloitsee pihapiirin kivoista istutuksista ja penkeistä.<br />
VUOKRAVALVONTA<br />
(03) 851 5720<br />
avoinna/puhelinaika: ma–pe klo 9–12<br />
muina aikoina sähköpostilla:<br />
vuokranmaksu@lahdentalot.fi<br />
ISÄNNÖINTI<br />
(03) 851 5730<br />
avoinna: ma–pe klo 9–12<br />
puhelinaika: ma–pe 9–<strong>15</strong><br />
sähköposti: isannointi@lahdentalot.fi<br />
tekstiviestit: 044 429 5700<br />
HUOLTO/HUOLLON<br />
PÄIVYSTYS<br />
Huoltomiesten yhteystiedot:<br />
Katso kiinteistösi<br />
ilmoitustaululta tai<br />
kotisivuilta<br />
www.lahdentalot.fi<br />
<strong>15</strong><br />
vuotta<br />
Julkaisija: <strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong> <strong>Oy</strong><br />
Päätoimittaja: Juhani Jokelainen<br />
Toimituskunta: Mari Barker, Katri Helminen,<br />
Markus Herrainsilta, Ville Jäntti<br />
Valokuvat: Jukka-Pekka Flander, Markus<br />
Henttonen, Teija Horppu, <strong>Lahden</strong> kaupunki,<br />
<strong>Lahden</strong> Talojen asukkaat, <strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong> <strong>Oy</strong>,<br />
Vuorelma Arkkitehdit <strong>Oy</strong><br />
Toimitus: Teija Horppu, THOR-Viestintä<br />
Taitto: Juha Kortelainen, JK2<br />
Painopalvelut: Aldus <strong>Oy</strong><br />
Painosmäärä: 52 000 kpl<br />
Seuraava <strong>Asukasviesti</strong> ilmestyy 1/2013
LAHDEN TALOT LYHYESTI<br />
PÄÄKIRJOITUS<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong> <strong>Oy</strong> täyttää vuoden vaihteessa<br />
<strong>15</strong> vuotta. Saman ikäinen on<br />
myös kädessäsi oleva <strong>Asukasviesti</strong>-lehti.<br />
Emme järjestä näyttäviä syntymäpäiväjuhlia,<br />
mutta haluamme tarjota kaikille<br />
lahtelaisille rautaisannoksen tietoa oman<br />
kaupunkimme vuokrataloyhtiöstä.<br />
<strong>Lahden</strong> Taloilta vapautuu kuukausittain<br />
vajaat sata asuntoa. Vapautuvien asuntojen<br />
nopea tarkastaminen, mahdollinen kunnostaminen<br />
ja tarjoaminen edellyttävät toimivia<br />
tietojärjestelmiä, hyvää yhtiön sisäistä<br />
yhteistyötä ja nopeaa päätöksentekoa. Nopeimmillaan<br />
asunnon voi saada jopa samana<br />
päivänä! Kokonaisuutena prosessi<br />
toimii varsin hyvin: asunnoista on kysyntää,<br />
ja vajaakäyttöaste on vain prosentin<br />
luokkaa.<br />
Kiinteistöjen kuntoa valvotaan kuntoarvioilla,<br />
eri rakennusosien kuten kattojen ja<br />
hissien tarkastuksilla ja kuntotutkimuksilla. Niiden pohjalta laaditaan<br />
kunkin kiinteistön pitkän aikavälin korjaussuunnitelmat.<br />
Jatkuva korjaaminen ja perusparantaminen ovat yhtiön toiminnan<br />
kulmakiviä.<br />
Korjausten vaatimia taloudellisia resursseja emme saa valtiolta<br />
tai kunnalta, vaan ainoastaan vuokrista. Niinpä kuukausivuokrista<br />
80 senttiä neliöltä varataan sellaisiin isohkoihin korjauksiin,<br />
joihin vuokratalon omat varat eivät riitä.<br />
Asunnot tarkastetaan muuttojen yhteydessä, mutta myös<br />
määräajoin muutaman vuoden välein. Näin varmistetaan asuntojen<br />
kunto ja huomataan mahdolliset asumisongelmat. Kun pikkuviat<br />
havaitaan ja korjataan ripeästi, ajan myötä korjaustarpeet<br />
ja -kulut vähenevät.<br />
Viime vuosina <strong>Lahden</strong> Talojen rakentamisen, perusparantamisen<br />
ja rakennusten ylläpidon painopisteenä ovat olleet energiatehokkuus<br />
ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttöönotto aina<br />
kun mahdollista. Lanssikatu 3–5 maalämpöineen, aurinkokeräimineen<br />
ja maaviileän hyödyntämisineen on näissä asiois-<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong> -konserni on <strong>Lahden</strong> seudun<br />
suurin vuokranantaja, joka rakennuttaa, omistaa,<br />
ylläpitää ja tarjoaa vuokra-asuntoja Lahdessa.<br />
Konsernilla on vankka asema <strong>Lahden</strong><br />
alueella: konserni omistaa yhteensä lähes<br />
5 700 asuntoa, joissa asuu 9 700 lahtelaista.<br />
Konsernin emoyhtiö on <strong>Lahden</strong> kaupungin<br />
kokonaan omistama <strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong> <strong>Oy</strong>. Sillä<br />
on kolme tytäryhtiötä: <strong>Lahden</strong> Asunnot <strong>Oy</strong> ja<br />
<strong>Lahden</strong> Palveluasunnot <strong>Oy</strong> sekä Kiinteistö <strong>Oy</strong><br />
<strong>Lahden</strong> Vesijärvenkatu 36.<br />
Hyvä lukija!<br />
sa yhtiön lippulaiva. Hanke on herättänyt<br />
runsaasti valtakunnallistakin kiinnostusta!<br />
Saatuja kokemuksia hyödynnämme tulevissa<br />
rakennushankkeissamme. Toteutamme<br />
”etukenossa” <strong>Lahden</strong> kaupungin Green<br />
City -ohjelman tavoitteita muun muassa<br />
siinä, että kaikki tulevat uudisrakennuksemme<br />
ovat vähintään matalaenergiatasoa.<br />
Myös energian ja veden säästäminen<br />
on yhtiön arkea. Olemme sitoutuneet valtakunnalliseenenergiatehokkuussopimuksen<br />
(vaets) ja oman ympäristöohjelmamme<br />
säästötavoitteisiin. Kaikki kiinteistömme<br />
on kytketty kaukovalvontaan, jonka avulla<br />
voidaan seurata ja ohjata mm. energian<br />
kulutusta. Ns. vesiprojektissa uusimme ja<br />
korjaamme vanhoja, runsaasti kuluttavia<br />
vesikalusteita kuten hanoja ja wc:n istuimia.<br />
Lisäksi olemme haastaneet asukkaamme<br />
vedensäästökilpailuun, josta kerromme<br />
tarkemmin tämän lehden sisäsivuilla.<br />
<strong>Lahden</strong> kaupungin kasvaessa <strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong> rakentaa uusia<br />
vuokrataloja vähintään joka toinen vuosi. Erityisasuntoja tuotetaan<br />
kaupungin tarpeita vastaava määrä. Painopiste on vanhusten<br />
palveluasunnoissa, joita väestön ikääntymisen ja muistisairauksien<br />
lisääntymisen takia tarvitaan runsaasti.<br />
Olen kirjoittanut pitkähkösti kiinteistöistämme. Toimintamme<br />
lähtökohta on kuitenkin asukas! Haluamme tuottaa kohtuuhintaista<br />
ja laadukasta asumista sekä olla turvallinen ja haluttu<br />
vuokranantaja. Viime asukastyytyväisyystutkimuksessa 95 prosenttia<br />
asukkaistamme oli valmis suosittelemaan asuntojamme<br />
ystävilleen. Toivomme – ja teemme sen eteen hartiavoimin työtä<br />
– että pystymme tulevaisuudessakin palvelemaan asukkaitamme<br />
hyvin!<br />
Juhani Jokelainen<br />
toimitusjohtaja<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong> <strong>Oy</strong> omistaa konsernin vapaarahoitteisen<br />
kiinteistökannan ja liikehuoneistot.<br />
Sen palveluksessa on pääosa konsernin 30<br />
hengen henkilöstöstä.<br />
Tytäryhtiöistä <strong>Lahden</strong> Asunnot <strong>Oy</strong> omistaa<br />
pääosan konsernin arava-asuntokannasta ja siten<br />
suurimman osan konsernin asunnoista.<br />
<strong>Lahden</strong> Palveluasunnot <strong>Oy</strong> taas omistaa vanhuksille<br />
ja muille erityisryhmille tarkoitettuja palvelutaloja<br />
ja erityisasuntoja. Viime vuosina <strong>Lahden</strong><br />
<strong>Talot</strong> -konserni on tiivistänyt yhteistyötään<br />
<strong>Lahden</strong> kaupungin sosiaali- ja terveystoimen<br />
kanssa ja rakennuttanut lukuisia uusia palvelutaloja<br />
vanhuksille ja muille erityisryhmille, muun<br />
muassa vammaisille.<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong> -konserni on <strong>Lahden</strong> kaupungin<br />
toiseksi suurin yhtiö. Sen liikevaihto vuonna<br />
2011 oli 37 miljoonaa euroa ja tase 236 miljoonaa<br />
euroa.<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong> <strong>Oy</strong> aloitti toimintansa tammikuun<br />
alussa 1998, joten kuluva vuosi on sen<br />
toiminnan viidestoista.<br />
3
4<br />
Ihmisenä muiden joukossa<br />
Iso vuokrataloyhteisö on avannut Anja Hyvöselle uuden maailman<br />
Kun Anja Hyvönen viime maaliskuussa<br />
valmisteli muuttoa Porvoon<br />
kodista <strong>Lahden</strong> Talojen<br />
vuokrataloon, hän törmäsi vuokralla asuvia<br />
kohtaan tunnettuihin ennakkoluuloihin<br />
– nimittäin omiinsa.<br />
– Kun tulin katsomaan Mastokadun<br />
asuntoa, mietin, mihin oikein joudun! En<br />
ole aiemmin asunut näin isossa kokonaisuudessa,<br />
joten minulla ei ole identiteettiä<br />
isossa yhteisössä asumiseen, Hyvönen<br />
kertoo.<br />
Ennakkoluulot yllättivät hänet, olisihan<br />
hänen jos kenen pitänyt tietää, ettei<br />
esimerkiksi asumisen rauhallisuus tai rauhattomuus<br />
ole kiinni asumismuodosta.<br />
– Olen asunut myös Helsingin hienostokaupunginosassa<br />
Kaivopuistossa. Samassa<br />
talossa asui häirikkö, joka terrorisoi<br />
koko taloa ja jonka asunnon asuntoyhtiö<br />
lopulta joutui ottamaan hallintaansa.<br />
Mastokadun talosta ja suuressa vuokratalossa<br />
asumisesta Hyvösellä on pelkkää<br />
hyvää sanottavaa.<br />
– Mitään sellaista ei ole tapahtunut,<br />
mihin olin kauhuskenaarioissani varautunut!<br />
Ihmiset ovat pääosin vilpittömiä,<br />
sillä täällä kaikki ovat tasa-arvoisia keskenään.<br />
Jos asunnoista osa olisi omistusasuntoja,<br />
kyräily ja eriarvoisuus lisääntyisivät.<br />
Vuokralla asuminen on Anja Hyvöselle<br />
tietoinen arvovalinta. – Olen elämäni<br />
varrella asunut myös omistusasunnossa,<br />
mutta se aika on ollut ja mennyt. En tunne<br />
tarvetta omistaa, eikä taloudellisella<br />
statuksella ole minulle väliä.<br />
Lahdesta Hyvönen tarvitsi ison asunnon,<br />
josta yhden huoneen voi irrottaa työhuoneeksi.<br />
Toiveissa siinsi pitkäaikainen<br />
asunto.<br />
Porvoon koti oli sijainnut luhtitalossa,<br />
ja Lahdestakin Hyvönen kävi ensin katsomassa<br />
luhtitaloasuntoa.<br />
– Onneksi asuntosihteeri Katri Helminen<br />
ajatteli parastani ja suositteli minul-<br />
le tätä asuntoa. Iso kiitos siitä Katrille, oli<br />
rohkea teko ehdottaa tätä! Muutoinkin<br />
<strong>Lahden</strong> Taloilta saamani palvelu on ollut<br />
todella hyvää, Hyvönen kiittelee.<br />
Asioinnista jäivät hyvät muistot myös<br />
asuntosihteeri Katri Helmiselle. – Anja Hy-<br />
Muistona Porvoon-ajoista Anja Hyvösellä on olohuoneensa seinällä taulu, jonka Hilkka Lehtinen nypläsi Porvoon<br />
valtiopäivien 200-vuotisjuhlien symboliksi. Kuvassa on nyplätty marsalkka ja sen takana viuhka, jonka Ulla<br />
Möllersvärd pudotti lattialle ja Venäjän tsaari Aleksanteri I nosti hänelle.<br />
vönen oli ensimmäinen asiakkaani, jonka<br />
kanssa vuokrasopimuksen allekirjoitus<br />
hoidettiin sähköisesti, Helminen kertoo.<br />
Mastokadun koti ja sen miljöö ovat monella<br />
tapaa Anja Hyvösen toiveiden mukaiset.<br />
Valoisa kolmio sijaitsee korkean<br />
talon ylimmässä kerroksessa, ja siinä on<br />
lasitettu parveke. Talo on hyvin hoidettu,<br />
esimerkiksi porraskäytävä ja hissi ovat<br />
poikkeuksellisen siistit, eikä pesulatasoisen<br />
pesutuvan käytöstä peritä maksua.<br />
Iso piha asukkaiden hoitamine istutuksineen<br />
on kaunis, viihtyisyyttä luovat grilli,<br />
puutarhakeinu ja lasten leikkipaikka.<br />
– Minulle on syntynyt mielikuva, että<br />
asukkaat mieltävät tämän kaiken ”mei-<br />
dän omaksemme” ja haluavat pitää yllä<br />
siisteyttä, Hyvönen sanoo.<br />
Suuressa yhteisössä asuminen on<br />
avannut Hyvöselle miltei uuden maailman.<br />
– On ollut rikastuttava kokemus<br />
asua vuokratalossa. Miten helppoa on-<br />
kaan olla tavallinen ihminen – täällä tulee<br />
hyväksytyksi sellaisena kuin on!<br />
Antoisaa on ollut päästä osalliseksi<br />
yhteisöllisyydestä. Hyvöseltä puuttui joitakin<br />
työkaluja, joita hän olisi tarvinnut.<br />
Onnekseen hän löysi asukkaan, jonka työkalurepertuaarista<br />
sai lainaan kaiken tarvitsemansa.<br />
Vastapalvelukseksi ompelutaitoinen<br />
Hyvönen on korjannut työkalut<br />
lainanneen asukkaan vaatteita.<br />
Asukkaiden yhteisöllisyys on Anja Hyvösen<br />
mielestä niin arvokas asia, että sitä<br />
kannattaisi systematisoida. Valmiiksi luotujen<br />
järjestelmien kautta avun tarvitsijat<br />
ja auttajat kohtaisivat ja asukkaat tutustuvat<br />
toisiinsa helposti ja luontevasti.
Anja Hyvönen<br />
• Venäjän kansantaiteiden korkeakoulun<br />
johtaja ja rehtori<br />
• Auskultointia vaille valmis opettaja<br />
• Radio- ja televisiotoimittaja<br />
• Tekee kansainvälisiä projektitöitä<br />
• Kiertänyt maailmalla maailmaa<br />
parantamassa<br />
Kaikkien alojen osaajia<br />
<strong>Lahden</strong> Talojen noin 9 700 asukasta ovat<br />
kuin suomalainen yhteiskunta pienoiskoossa.<br />
<strong>Lahden</strong> Taloissa asuu väkeä vauvasta<br />
vaariin, ja opiskelijoiden, eläkeläisten<br />
ja työttömien lisäksi asukkaista löytyy likimain<br />
kaikkien alojen osaajia. Edustettuna<br />
ovat muun muassa seuraavat ammatit:<br />
• Aluejohtaja<br />
• Kirjanpitäjä<br />
• Lastenhoitaja<br />
• Leipuri<br />
• Liikenneopettaja<br />
• Lääkäri<br />
• Opettaja<br />
• Palkanlaskija<br />
• Parturi-kampaaja<br />
• Poliisi<br />
• Prosessinvalvoja<br />
• Puutarhuri<br />
• Sairaanhoitaja<br />
• Työnopastaja<br />
• Vastaanottovirkailija<br />
• Verkostoasentaja<br />
• Vienti- ja myyntiassistentti<br />
• Ylitarkastaja<br />
Mastokadun pihapiiri grilleineen ja istutuksineen on monella tapaa Anja Hyvösen toiveiden mukainen. –<br />
Minulle on syntynyt mielikuva, että asukkaat mieltävät tämän kaiken ”meidän omaksemme” ja haluavat<br />
pitää yllä siisteyttä.<br />
– Talojen tai asuinalueiden osaamispörsseissä<br />
apua voisi sekä hakea että tarjota.<br />
Tarvitsisin joskus Mosse-koiralleni hoitajaa,<br />
itse voisin vastaavasti toimia lapsenvahtina.<br />
Minulla ei ole autoa, vaan vuokraan<br />
auton silloin, kun tarvitsen sitä. Ottaisin<br />
silloin mielelläni kyytiin jonkun<br />
kyytiä tarvitsevan, kun vain tietäisin, kuka<br />
kyytiä tarvitsee, Hyvönen luettelee.<br />
Vaihdettavien hyödykkeiden listaa on<br />
helppo jatkaa: sanoma- ja aikakauslehdet,<br />
hiusten leikkuu ja kampaaminen, viherkasvien<br />
pistokkaat, kotisiivous, pienet<br />
remontti- ja korjaustyöt…<br />
Hyvönen muistuttaa yhteisöllisyyden<br />
yhteiskunnallisesta merkityksestä, estää-<br />
ASUMINEN<br />
hän se syrjäytymistä ja vähentää ennakkoluuloja.<br />
– Elämäni vauraammassa vaiheessa<br />
menin hyvin varauksellisesti ja ennakkoluuloja<br />
tuntien kylään vuokralla asuvan<br />
julkkistoimittajan luokse! Ihmettelin,<br />
kuinka niin tunnettu, hyvin koulutettu ja<br />
arvostamani toimittaja voi asua Helsingin<br />
kaupungin omistamassa ”köyhäintalossa”,<br />
Hyvönen kertoo.<br />
– Ystävätär huomasi reaktioni. Hän<br />
perusteli tilannettaan sillä, että hänelle<br />
tärkeintä on toteuttaa itseään haluamallaan<br />
tavalla ja pitää työstä luovia taukoja,<br />
jolloin voi omistautua kirjoittamiselle ja<br />
jatko-opiskeluille apurahojen turvin.<br />
5
6<br />
Arvokohteen arvoisesti<br />
Miljoonakylässä eli Milkissä, virallisesti<br />
Kansakoulukatu 3:ssa ja 4:ssä, parhaillaan<br />
toteutettava perusparannus on toinen<br />
laaja peruskorjaus, joka taloihin tehdään<br />
niiden yli 60-vuotisen historian aikana.<br />
Sen yhteydessä asunnot, yhteiset tilat<br />
ja ulkopuoli uudistuvat nykyajan vaatimusten<br />
mukaisiksi. Samalla säilytetään<br />
vanhaa henkeä ja palautetaan talojen alkuperäistä<br />
ulkoasua, joka osin hävisi vuosina<br />
1982–1983 toteutetussa ensimmäisessä<br />
perusparannuksessa.<br />
Perusparannuksen suunnittelussa<br />
kuultiin sekä asukkaiden toivomuksia et-<br />
Perusparannettujen talojen sisäänkäynnit uusine<br />
puisine ulko-ovineen ja sisäänkäyntejä ympäröivine<br />
tiililaattaratkaisuineen ovat ilo silmälle.<br />
tä <strong>Lahden</strong> kaupunginmuseon näkemyksiä.<br />
Kaupunginmuseon tutkija Riitta Niskanen<br />
pitää kesäkuun lopussa valmistuneen<br />
ensimmäisen vaiheen lopputulosta<br />
onnistuneena.<br />
– Perusparannus on tehty hyvin ja<br />
huolellisesti suunnitellen. Erityisen iloinen<br />
olen niistä ratkaisuista, joilla taloihin<br />
on palautettu niiden alkuperäistä ulkoasua.<br />
Näihin kuuluvat ulkoseinissä sisäänkäyntejä<br />
ympäröivät tiililaattaratkaisut.<br />
Kansakoulukatu 3 ja 4 muodostuvat Helsingintien<br />
ja Tapparakadun kulmauksessa<br />
sijaitsevasta neljästä kerrostalosta, jotka<br />
<strong>Lahden</strong> kaupunki rakennutti helpottamaan<br />
lähinnä siirtoväen asuntopulaa.<br />
<strong>Talot</strong> suunnitteli ja piirsi arkkitehti Hilding<br />
Ekelund, ja ne valmistuivat vuosina<br />
1946–1947.<br />
Ulkoisesti alue muistuttaa Helsingin<br />
Olympiakylää. Rakennukset mainitaan<br />
<strong>Lahden</strong> yleiskaavassa arvokkaana<br />
kohteena.<br />
Perusparannuksen ensimmäinen vaihe<br />
kattoi Kansakoulukatu 4:n kaksi taloa.<br />
Toinen vaihe Kansakoulukatu 3:n kahdessa<br />
talossa alkoi elokuussa. Se toteutetaan<br />
samojen suuntaviivojen mukaisesti kuin<br />
ensimmäinenkin; merkittävin ero on, että<br />
kakkosvaiheen taloon tehdään tupakeittiöllisiä<br />
asuntoja poistamalla yhdeksästä<br />
kaksiosta keittiön ja toisen huoneen välinen<br />
seinä.<br />
Milkin talot rakennettiin lapsiperheiden<br />
tarpeisiin. Nykymittapuun mukaan<br />
asunnot ovat perheasunnoiksi pieniä:<br />
50-neliöi siä kaksioita sekä 37,5-neliöisiä<br />
huoneen ja keittiön asuntoja. Asuntoihin<br />
tuli kylmä vesi ja keittiöissä olivat puuhellat.<br />
Niiden tilalle saatiin 1960-luvulla kaasuhellat.<br />
Suihkut, lämmin vesi ja sähköliedet<br />
tulivat 1980-luvun alun perusparannuksessa.<br />
Siihen asukkaat eivät olleet kaikilta<br />
osin tyytyväisiä, ja perusparannus aiheutti<br />
jonkin verran jälkipyykkiä.<br />
Ensimmäisen perusparannuksen jäl-<br />
Perusparannettujen asuntojen keittiöt ovat saaneet<br />
nykyaikaisen ja valoisan yleisilmeen.<br />
keen taloissa on tehty muita pienempiä<br />
korjauksia. 1990-luvun alussa tehtiin kattoremontti,<br />
jossa tiilikatto vaihdettiin<br />
peltikatoksi. Vuonna 1996 peruskorjattiin<br />
keittiöt. Parvekkeet korjattiin vuonna<br />
2001.
Ensimmäisen vaiheen<br />
perusparannuksessa<br />
säilytettiin muun muassa<br />
vanhat väliovet ja lämmityspatterit.<br />
Milkin perusparannuksessa talojen ulkoasua<br />
ja pihaa koskevissa asioissa kuultiin<br />
<strong>Lahden</strong> kaupunginmuseon toivomuksia.<br />
Museon toivomuksesta esimerkiksi<br />
talojen vanha vaaleankeltainen ulkoväri<br />
säilyy eikä pihoja asvaltoida.<br />
<strong>Lahden</strong> Talojen<br />
kulttuurihistoriallisesti<br />
arvokkaat kohteet<br />
Aleksanterinkatu 29, Kauppakatu 3<br />
Arkkitehti Unto Ojosen suunnittelema,<br />
vuonna 1951 valmistunut asuin- ja liikekiinteistö,<br />
jossa 78 asuntoa. Kiinteistö nimettiin<br />
Olavinlinnaksi silloisen kaupunginjohtaja<br />
Olavi Kajalan mukaan.<br />
Hollolankatu 3<br />
Arkkitehti Unto Ojosen suunnittelema,<br />
vuonna 1951 valmistunut kivitalo, jossa 47<br />
asuntoa. Talo rakennettiin aikanaan kaupungin<br />
virkamiesten asuintaloksi. Talon sisäpihalta<br />
avautuu yhteys laajaan Fellmannin<br />
puistoon.<br />
Kansakoulukatu 3 ja 4<br />
Vuosina 1946–1947 valmistuneet neljä kerrostaloa,<br />
joissa 108 asuntoa. <strong>Talot</strong> rakennettiin<br />
helpottamaan Lahteen muuttaneen<br />
siirtoväen asuntopulaa. Ne suunnitteli arkkitehti<br />
Hilding Ekelund.<br />
Onnelantien pienkerrostalot<br />
Kolme puurakenteista pienkerrostaloa, jotka<br />
rakennettu vuosina 1928, 1930 ja1935.<br />
Jokaisessa talossa on 5–6 asuntoa. Onnelantien<br />
puutaloalue on suojeltu valtakunnallisesti<br />
merkittävänä kulttuuriympäristönä.<br />
ASUMINEN<br />
Perusparannuksen<br />
ensimmäinen vaihe<br />
Asunnot<br />
• Asuntojen porraskäytäväovet ja<br />
ikkunat vaihdettu.<br />
• Yksi iso asunto (4 h + k) jaettu<br />
alkuperäisen huoneistojaon mukaisesti<br />
kahdeksi pieneksi asunnoksi.<br />
• Kylpyhuoneet uusittu kokonaisuudessaan.<br />
Keittiöstä lohkaistu lisätilaa<br />
pesukoneelle.<br />
• Keittiö kodinkoneineen uusittu ja<br />
asennettu astianpesukonevaraus.<br />
• Asuntojen seinät maalattu ja tapetoitu<br />
vanhaan henkeen, lattioihin asennettu<br />
linoleumpinnoite.<br />
• Asuntoihin asennettu lisää komeroita.<br />
Kiinteistö ja yleiset tilat<br />
• Ilmanvaihto uusittu, painovoimainen<br />
ilmanvaihto säilyy.<br />
• Yhteistilat ja porrashuoneet remontoitu,<br />
porrashuoneen lattioiden<br />
mosaiikkibetoni säilytetty.<br />
• Porrashuoneisiin lisätty<br />
savunpoistoikkunat.<br />
• Saunaosasto uusittu.<br />
• Talopesula koneineen uusittu, toiseen<br />
taloon lisätty kuivaushuone.<br />
• Irtainvarastot uusittu, ullakko<br />
poistettu asukkaiden käytöstä.<br />
Talon ulkoasu<br />
• Ulkoseinät maalattu, vanha vaalean<br />
keltainen sävy säilytetty.<br />
• Sisäänkäyntien ympärillä ollut<br />
punatiilimuuraus korvattu 50-luvun<br />
henkisellä laatoituksella.<br />
• Metallinen ulko-ovi vaihdettu<br />
alkuperäistä ovea muistuttavaksi<br />
puulasioveksi.<br />
• Talojen päätyyn rakennettu uusi<br />
katoksellinen ulkoporras<br />
kellarikerrokseen.<br />
• Lumiesteet, lapetikkaat ja<br />
kattosillat uusittu.<br />
Piha-alueet<br />
• Pelastustiet pohjattu kantamaan<br />
tikasauton kuorma.<br />
• Yli-ikäisiä kuusia poistettu, autopaikat<br />
varustettu lämmitystolpalla, salaojat<br />
uusittu ja sokkelit lämpöeristetty.<br />
• Pihakalusteita ja -varusteita uusittu<br />
sekä vanhat alkuperäiset penkit<br />
kunnostettu.<br />
• Vanhan miljöön säilyttämiseksi<br />
pihakäytävien pintamateriaaliksi<br />
jätetty sora.<br />
7
8<br />
Edith ja Juhani Pulkkinen muistelevat lämmöllä Milkin asukkaiden yhteisöllisyyttä.<br />
Saman talon kaikki asukkaat tunsivat toisensa, ja naapurilta voitiin käydä vaikka<br />
lainaamassa rahaa.<br />
”Kaikilla oli<br />
yhtä tiukkaa”<br />
Milkki tarjosi yhteisöllisyyttä ja vertaistukea<br />
Milkissä asumisessa parasta oli yhteisöllisyys. – Taloudellisesti oli<br />
tiukkaa, mutta Milkissä näki, että muilla oli yhtä tiukkaa. Toinen toisiltamme<br />
saimme vertaistukea.<br />
Näin muistelee Edith Pulkkinen, joka perheineen asui Kansakoulukatu<br />
4 E:ssä vuosina 1952–1971. Saman talon kaikki asukkaat tunsivat<br />
toisensa, ja naapurilta voitiin käydä vaikka lainaamassa rahaa.<br />
– Samassa talossa asunut ulosottomies kävi miltei joka päivä lainaamassa<br />
mieheltäni tupakkaa. Seuraavana päivänä hän maksoi lainansa<br />
takaisin – ja lainasi taas uudet tupakat! Edith Pulkkinen kertoo<br />
nauraen. – Ja kun joku talon äideistä oli pesutuvassa pyykillä,<br />
toinen saattoi viedä pyykkärille kahvit.<br />
Pienistä ei valitettu. Lapset pitivät meteliä, ja joskus lasten välisissä<br />
leikeissä tai riidoissa joku loukkasi itsensä pahastikin, mutta<br />
asiat kuin asiat sovittiin hyvässä yhteisymmärryksessä.<br />
Urheilun sankareita<br />
– Urheilu pelasti monta Milkin poikaa!<br />
Näillä sanoilla osan lapsuuttaan ja nuoruutensa<br />
Milkissä asunut Juhani Pulkkinen kuvailee Milkin<br />
aktiivisen urheilutoiminnan yksilötason merkitystä.<br />
Sen lisäksi, että urheilu piti poikia poissa joron jäljiltä,<br />
se myös tuotti jopa kansainvälisesti menestyneitä<br />
urheilijoita.<br />
Edelleenkin voimissaan oleva lentopallojoukkue<br />
Kimmo Volley, entinen <strong>Lahden</strong> Kimmo, sai alkunsa<br />
Milkistä. Joukkueen alkulyönnit iskettiin Länsiharjun<br />
kansakoulun lentopallokerhossa, virallises-<br />
ti seura perustettiin 1953. Kymmenkunta vuotta<br />
jatkuneen mitaliketjunsa aikana joukkue voitti kolme<br />
Suomen mestaruutta, kolme hopeaa ja neljä<br />
pronssia. Joukkueen kirkkain tähti oli Pentti<br />
”Pömsö” Aallonen, joka 1960-luvulla peräti viidesti<br />
valittiin Suomen parhaimmaksi lentopalloilijaksi.<br />
Kimmon riveissä milkkiläiset olivat neljä kertaa<br />
voittamassa myös A-poikien Suomen mestaruutta.<br />
Milkkiläiset hallitsivat suvereenisti myös muita<br />
palloilulajeja. Vuonna 1970 perustettu jalkapallo-<br />
Lapsistahan Milkki tunnettiin: yksistään Pulkkisten porraskäytävän<br />
perheillä oli yli 30 lasta. – Joissain perheissä oli jopa 10<br />
lasta, muistelee Juhani Pulkkinen, Edith Pulkkisen poika, joka<br />
oli noin 10-vuotias perheen muuttaessa Milkkiin.<br />
– Vapaasta kasvatuksesta ei onneksi tiedetty mitään. Kun<br />
voitin itseäni pari vuotta vanhemman pojan pitkässäpallossa ja<br />
kaveri suutuspäissään veti minua turpiin, pojan äiti tuli ulos ja<br />
antoi pojalleen selkään!<br />
Lähialueilla Milkin poikia hieman pelättiin. Joskus eteläisen<br />
<strong>Lahden</strong> pojat kävivät talojen välisiä sotia tyyliin Milkki vastaan<br />
Hennala ja Milkki vastaan Asemantausta.<br />
– Milkin pojat tappelivat keskenäänkin, Juhani Pulkkinen<br />
kertoo. – Ne olivat reiluja tappeluita: elleivät omat nyrkit riittäneet,<br />
lähdettiin karkuun!<br />
1950-luvulla Milkin taloissa olivat puuhellat. Jokainen perhe<br />
hankki polttopuunsa itse. Talon kivijalan aukosta puut heitettiin<br />
sisälle ja vietiin omaan kellarikoppiin.<br />
– Kellarikerroksen pitkällä käytävällä asukkaat pilkkoivat<br />
halkoja. Minäkin pilkoin puita jo hieman yli 10-vuotiaana, Juhani<br />
Pulkkinen kertoo.<br />
1960-luvun lopulla tulivat kaasuhellat. – Talonmies myi<br />
suuria kaasupulloja, jotka naisväki raahasi kotiin, Edith Pulkkinen<br />
muistelee.<br />
Pyykkituvan varustus oli aikansa mukainen: pata veden<br />
kuumentamiseen, kaksi isoa betonista valettua allasta ja yksi<br />
metallinen, pesukoneina isot pyykkilaudat. Mankelilla oli pituutta<br />
pari metriä, ja painona siinä oli valtava kiviröykkiö.<br />
Vuonna 1971 Edith Pulkkinen sai kauppaopiston vahtimestarin<br />
viran, ja perheen oli muutettava virka-asuntoon Svinhufvudinkadulle.<br />
Edith Pulkkinen huokaa. – En olisi millään lähtenyt<br />
pois Kansakoulukadulta!<br />
Yhteisöllisyys oli osa Milkin elämää vielä myöhemminkin.<br />
Hyvä esimerkki yhteishengestä on rahankeräys, joka vuonna<br />
1986 järjestettiin työkyvyttömyyseläkkeelle jääneelle asukkaalle.<br />
Asukkaat myös järjestivät hiihtokilpailuja, lauluiltoja ja<br />
teat terimatkoja, ja vilkas kerhotoiminta jatkui aivan viime vuosiin<br />
asti. Lisäksi myös milkkiläiset osallistuivat 1990-luvun puolivälissä<br />
<strong>Lahden</strong> kaupungin vuokratalofuusiota vastustaneeseen<br />
rintamaan.<br />
seura Milkin Pallo pelasi neljännessä divisioonassa<br />
ja kerran kolmannessakin peräti parikymmentä<br />
vuotta. Milkkiläisten keskuudesta ponnahti myös<br />
hyviä jääpalloilijoita, koripalloilijoita, käsipalloilijoita<br />
ja vesipalloilijoita.<br />
Milkkiläisten panos <strong>Lahden</strong> Uimaseuran toiminnassa<br />
on Juhani Pulkkisen mielestä turhan suotta<br />
painunut unohduksiin. – Jossakin vaiheessa <strong>Lahden</strong><br />
Uimaseuran joukkueesta puolet asui yhdessä<br />
ja samassa Milkin talossa.
Mieluisa paluu<br />
lapsuusmaisemiin<br />
Viime kesäkuun lopussa sulkeutui Marja-Liisa Jokelan elämässä<br />
yksi ympyrä Jokelan muuttaessa perusparannettuun Kansakoulukatu<br />
4:ään. Kyseessä oli paluumuutto lapsuusmaisemiin<br />
ja vieläpä samanlaiseen asuntoon, jollaisessa Jokelan kuusihenkinen<br />
perhe asui Kansakoulukatu 3:ssa vuosina 1958–1979.<br />
Paluu Milkkiin on ollut enemmän kuin mieluisa.<br />
– Fiilikset ovat hyvät, olen tosi tyytyväinen sekä asuntoon<br />
että asuntosihteeri Anne Kuusterän palveluun! On hienoa, että<br />
täällä on säilytetty vanhaa, kuten väliovet ja lämmityspatterit,<br />
mutta lisätty komerotilaa ja pesukonepaikka kylpyhuoneeseen.<br />
Muutto pienempään asuntoon oli kytenyt Marja-Liisa Jokelan<br />
mielessä siitä lähtien, kun nuorin poika muutama vuosi<br />
sitten muutti omilleen Pohjoisen Liipolankadun kodista.<br />
– Kun näin lehdestä, että Milkin perusparannetut asunnot<br />
tulevat hakuun, päätin tosi nopeasti hakea tänne. Olen aina<br />
viihtynyt <strong>Lahden</strong> eteläosissa, ja tämä on paikkana aivan ihana,<br />
lyhyt matka keskustaankin!<br />
– Jo aiemmin olin huomannut, että pihat olivat muuttuneet.<br />
Lapsuudessani ne olivat pelkkää hiekkaa, nyt on kivoja<br />
istutuksia ja penkkejä, Jokela lisää.<br />
Oma ilon aiheensa on, että asunto järjestyi nelostalon pohjoispäädystä.<br />
Reilun kokoisen olohuoneen valoisuutta lisää leveällä<br />
ikkunalaudalla varustettu nurkkaikkuna, josta avautuvat<br />
näkymät sekä talojen piha-alueelle että puistomaisemiin.<br />
Lapsuutensa ja nuoruutensa Milkistä Marja-Liisa Jokelalla on<br />
paljon mukavia muistoja. Lähellä olivat niin Länsiharjun koulu<br />
kuin myös kenttä, jolla kesäisin pelattiin pallopelejä ja talvisin<br />
luisteltiin. Usein tytöt ja pojat pelasivat ja leikkivät yhdessä:<br />
pesäpalloa, neljää maalia, kymmentä tikkua laudalla, mustaa<br />
miestä.<br />
Tyttöjen prinsessaleikeissä Marja-Liisa Jokelaa harmitti se,<br />
että prinsessana sai aina olla kaveri, jolla oli prinsessalle sopivat<br />
nimet Anne Inger Elisabet. – Minua kismitti, kun minulla ei<br />
Pulkkinen itse harrasti uintia, mutta myös muun<br />
muassa vesipalloa ja jalkapalloa. Uintia sivuaa yksi<br />
nuoruusvuosien muisto:<br />
Noin 16-vuotiaana Juhani Pulkkinen oli palaamassa<br />
kotiin uimaseuran sunnuntaiharjoituksista<br />
vuotta vanhemman kaverinsa kanssa, joka oli töissä<br />
VR:llä. Kaveri ajoi polkupyörää, Pulkkinen istui<br />
tarakalla – ja tietysti matkalle osui poliisin ratsia. Tilanne<br />
oli paha, sillä kiinni jääminen olisi voinut merkitä<br />
kaverille työpaikan menettämistä.<br />
– Kaveri kurvasi talomme pihaan. Ryntäsim-<br />
Marja-Liisa Jokela on tyytyväinen Milkin kotiinsa. Reilun kokoisen olohuoneen valoisuutta<br />
lisää leveällä ikkunalaudalla varustettu nurkkaikkuna, josta avautuvat näkymät<br />
sekä talojen piha-alueelle että puistomaisemiin.<br />
me piiloon talon alakertaan – otimme pyöränkin sisälle<br />
mukaan – ja olimme siellä aivan hiljaa. Poliisit<br />
etsivät meitä, mutta eivät löytäneet, Pulkkinen<br />
muistelee.<br />
<strong>Lahden</strong> Uimaseuran riveissä veljekset Sauli<br />
ja Rauno Lahti saavuttivat sekä SM- että EMmitaleja,<br />
mutta kunnostautuivat myös palloilulajeissa.<br />
Sakkena tunnettu Sauli Lahti oli todellinen<br />
monipuolisuus, ja urheilun eteen tekemästään<br />
työstä hän sai myös julkista tunnustusta: Lento-<br />
ASUMINEN<br />
ollut muita nimiä kuin Marja-Liisa. Olisi ollut niin hienoa, että olisi<br />
ollut useampi nimi!<br />
Keijupuiston kerrostalojen paikalla oli Marolan metsä, yksi lasten<br />
suosima leikkipaikka, Kullankukkulalla taas heinälato, jonka<br />
heinäkasoissa oli hauska pomppia. Helsingintietä rullanneesta juhannuksen<br />
menoliikenteestä laskettiin autoja, uimassa käytiin Mytäjäisissä<br />
ja Häränsilmässä.<br />
– Tekemistä riitti, koskaan ei valitettu äidille, että ”mitä mä tekisin”!<br />
Vain se harmitti, että meillä elettiin jämptiä elämää, johon<br />
kuuluivat lasten varhaiset kotiintuloajat. Niitä noudatettiin, vaikkei<br />
olisi huvittanut, kun toiset lapset jäivät vielä ulos.<br />
Elämä Kansakoulukadulla on tasaantunut sitten Marja-Liisa Jokelan<br />
lapsuuden ja nuoruuden. – Täällä on todella rauhallista, mistään ei<br />
kuulu ääniä. Eräs naapurini pyyteli anteeksi sitä, että saattaa yöllä<br />
töistä tultuaan käydä suihkussa. Sellainen ei minua häiritse!<br />
Puolentoista kuukauden asumisen jälkeen Jokela ei vielä tiennyt,<br />
millaisia ihmisiä taloon oli muuttanut. – Luultavasti yksin asuvia<br />
ja pariskuntia, sillä lapsia en ole nähnyt, ja ovathan asunnotkin<br />
pienehköjä. Odotan, että talossa alkaa lenkkisauna, sillä siellä tutustuu<br />
naapureihin!<br />
palloliiton kultaisen ansiomerkin, Uimaliiton ansiomerkin,<br />
<strong>Lahden</strong> Työväenopiston kultaisen merkin,<br />
<strong>Lahden</strong> piirin hopeisen ansiomerkin sekä<br />
Opetusministeriön ansiomitalin kullatuin ristein.<br />
Unohtaa ei pidä myöskään yleisurheilua eikä<br />
hiihtoa, jossa kummassakin Milkin kasvatit ylsivät<br />
aina SM-tasolle saakka.<br />
Lähteenä käytetty Juhani Pulkkisen haastattelun<br />
lisäksi <strong>Lahden</strong> Talojen <strong>Asukasviesti</strong>-lehdessä<br />
3/1998 julkaistua Henry Wahlstenin kirjoitusta.<br />
9
10<br />
Tervetuloa Taloihin!<br />
Haluatko asua perinteisessä kerrostaloasunnossa<br />
vai kenties idyllisesti omakotiasumista<br />
muistuttavalla tavalla pienkerrostalossa?<br />
<strong>Lahden</strong> Taloilla on yhteensä<br />
lähes 5 700 asuntoa, jotka vastaavat mitä<br />
erilaisimpiin asumistarpeisiin. Kysytyimpiä<br />
ovat lähellä keskustaa sijaitsevat pienet<br />
kerrostaloasunnot. Niille, jotka hakevat<br />
toisentyyppistä asumista sivussa keskustan<br />
hyörinästä, <strong>Lahden</strong> Taloilla on tarjolla<br />
myös rivitalo- ja luhtitalokoteja eri<br />
puolilla kaupunkia.<br />
Lähes kaikissa kohteissa on maksuton<br />
pesutupa kuivaustiloineen, yhteistiloja<br />
kokoontumiseen sekä talosauna. Osassa<br />
kiinteistöjä on myös huoneistosaunoja.<br />
Ohessa esimerkkejä ja yleistietoja<br />
<strong>Lahden</strong> Talojen talotyypeistä. Lähemmät<br />
tiedot kuten kohteiden osoitteet sekä<br />
asuntojen pohjakuvat ja vuokrat – <strong>Lahden</strong><br />
edullisimmat! – löytyvät osoitteesta<br />
www.lahdentalot.fi. Tervetuloa!<br />
KERROSTALOT<br />
Hollolankatu 3 on jykevä kivitalo <strong>Lahden</strong><br />
keskustassa Kartanon kaupunginosassa.<br />
Talosta avautuvat hienot näköalat Fellmanninpuistoon<br />
ja ylimmästä kerroksis-<br />
ta myös Vesijärvelle. Talo on 7-kerroksinen,<br />
ja siinä on yhteensä 47 asuntoa. Pienimmissä<br />
asunnoissa on huone ja alkovi<br />
sekä keittiö tai keittokomero, suurimmissa<br />
neljä huonetta ja keittiö. Asuntojen<br />
koot vaihtelevat 32,5 neliöstä 88 neliöön,<br />
ja miltei kaikissa asunnoissa on parveke.<br />
Osassa asuntoja on lautalattioita ja suurimmissa<br />
asunnoissa takka.<br />
Hollolankatu 3 on rakennettu vuonna<br />
1951, joten se edustaa <strong>Lahden</strong> Talojen vanhimpia<br />
kerrostaloja. Talo on perusparannettu<br />
vuonna 1997.<br />
Kivikatu 5 puolestaan kuuluu <strong>Lahden</strong> Talojen<br />
uudehkoihin kerrostaloihin, se on<br />
rakennettu vuonna 2006. Talo sijaitsee<br />
Launeen Keijupuistossa, siinä on viisi<br />
asuinkerrosta ja kaikkiaan 33 pienasuntoa.<br />
Asunnot käsittävät huoneen, tupakeittiön<br />
ja parvekkeen ja ovat kooltaan<br />
35–37,5-neliöisiä.<br />
<strong>Lahden</strong> Talojen kiinteistökannasta<br />
suurin osa on kerrostaloja. Kerrostalokohteita<br />
on yhteensä 55, joista kolmeen kuuluu<br />
myös rivitaloja. Kohteissa on kaikkiaan<br />
noin 140 taloa ja niissä yhteensä vajaat<br />
3 400 asuntoa.<br />
PIENKERROSTALOT<br />
Onnelantie 12 on kodikas pienkerrostalokohde<br />
Paavolassa <strong>Lahden</strong> keskustan palvelujen<br />
tuntumassa, kauniilla ja idyllisellä<br />
puutaloalueella. Vaikka Onnelantie<br />
12 on pienkerrostalo, moni mieltää sen<br />
enemmän omakotitaloksi kuin kerrostaloksi.<br />
Talon kuudesta asunnosta yksiöitä<br />
on neljä, lisäksi on yksi kaksio ja yksi<br />
kolmio. Asuntojen koot vaihtelevat 24,5<br />
neliöstä 70 neliöön.<br />
Onnelantie 12 kuuluu <strong>Lahden</strong> Talojen<br />
vanhimpiin kohteisiin: se on rakennettu<br />
vuonna 1935. Perusparannus, jonka yhteydessä<br />
muun muassa uusittiin asuntojen<br />
keittiöt ja kylpyhuoneet, valmistui syyskuussa<br />
<strong>2012</strong>.<br />
<strong>Lahden</strong> Taloilla on kaikkiaan seitsemän<br />
pienkerrostalokohdetta.<br />
Kohteissa on yhteensä 20 taloa<br />
ja niissä kaikkiaan 129<br />
asuntoa.
LUHTITALOT<br />
Törmäkatu 6, 8, 10, Uotilankatu 5, 7, 9,<br />
11, <strong>15</strong> ja Törmäpolku 6, 8, 10 muodostavat<br />
viihtyisän luhtitaloalueen Riihelän<br />
kaupunginosassa. Kokonaisuus koostuu<br />
11 erillisestä talosta, joissa on yhteensä<br />
123 asuntoa. Asunnoista 25 on yksiöitä,<br />
49 kaksioita, 44 kolmioita ja viisi neliöitä,<br />
ja niiden koot vaihtelevat 32,5 neliöstä<br />
94 neliöön. Kaikissa asunnoissa on terassi<br />
tai parveke.<br />
Törmäkadun, Uotilankadun ja Törmäpolun<br />
luhtitalot on rakennettu vuonna 1978<br />
ja perusparannettu vuosina 1999 ja 2001.<br />
<strong>Lahden</strong> Taloilla on kaikkiaan 12 luhtitalokohdetta.<br />
Kohteissa on yhteensä<br />
88 taloa ja niissä kaikkiaan reilut 920<br />
asuntoa.<br />
Uusi koti tuo uutta iloa arkeen<br />
<strong>Lahden</strong> Metsäkankaan ostoskeskuksen alueelle on tulossa tyylikkäitä kerrostalokoteja.<br />
Asunnot valmistuvat arviolta vuoden 2013 aikana Satulakadulle. Soita ja kysy lisää!<br />
NCC Rakennus <strong>Oy</strong>, ASUNTOMYYNTI<br />
Puh. 050 433 7429/Lea Varjola<br />
Hämeenkatu 26 A, Lahti, ncc.fi /asunnot<br />
ASUMINEN<br />
RIVITALOT<br />
Katsastajankatu 21 on lähes uudenveroinen<br />
rivitalokohde Kärpäsen kaupunginosassa.<br />
Kohteessa on kolme rivitaloa ja<br />
niissä yhteensä 22 asuntoa. Asunnoista<br />
kolmiot ovat 77-neliöisiä ja neliöt 88-neliöisiä,<br />
lisäksi jokaiseen asuntoon kuuluu<br />
terassi. Kaikissa asunnoissa on huoneistokohtainen<br />
vedenmittaus, joten vedestä<br />
maksetaan todellisen kulutuksen mukaan.<br />
Katsastajankatu 21:n talot on rakennettu<br />
vuonna 1980, mutta perusparannettu<br />
vuonna 2011.<br />
<strong>Lahden</strong> Taloilla on kaikkiaan <strong>15</strong> rivitalokohdetta,<br />
joista kolmeen kuuluu myös<br />
kerrostaloja. Kohteissa on yhteensä 94 rivitaloa<br />
ja niissä yli 430 asuntoa.<br />
Kohteiden, talojen ja asuntojen lukumäärissä eivät<br />
ole mukana palvelutalot ja erityisasunnot.<br />
Katso myös<br />
ncc.fi /<br />
asumisturva<br />
11
12<br />
ASUKAS-<br />
TOIMINTA<br />
Asukkaiden ääni kuuluu ja näkyy<br />
Vesku 36:ssa<br />
– Ensimmäiseksi meiltä kysyttiin, mitä<br />
mieltä olemme talon saunoista. Meidän<br />
asukkaiden mielestä ne olivat hyvät,<br />
mutta <strong>Lahden</strong> Talojen edustajien mielestä<br />
eivät.<br />
Näin kertoo Kiinteistö <strong>Oy</strong> <strong>Lahden</strong> Vesijärvenkatu<br />
36:n asukas ja yhtiön hallituksen<br />
toinen asukasedustaja Pentti Ikonen<br />
siitä, kuinka kiinteistön siirtyminen uudelle<br />
omistajalle näyttäytyi asukkaiden<br />
elämässä.<br />
– Taloon on lähiaikoina tulossa iso<br />
saunaremontti, mutta sitä odotellessakin<br />
on muun muassa uusittu panelointeja.<br />
Toinen suuri asia oli ikkunaremontti,<br />
jonka <strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong> toteutti talossa lähes<br />
ensitöikseen. – Aikaisemmin kuuluivat<br />
kadun äänet sisälle. Ikkunoiden vaihtaminen<br />
hiljensi äänet melkein kokonaan,<br />
Ikonen kertoo.<br />
Ennen kuin Vesku 36 siirtyi <strong>Lahden</strong> Talojen<br />
omistukseen, talossa oli <strong>Lahden</strong> kaupungin<br />
ja eräiden suurten lahtelaisyritysten<br />
omistamia työsuhdeasuntoja. <strong>Lahden</strong><br />
Taloille kiinteistö siirtyi pikkuhiljaa asuntokauppojen<br />
kautta.<br />
<strong>Lahden</strong> Taloissa Vesijärvenkatu 36 on<br />
oma kuriositeettinsa, sillä se on oma erillinen<br />
kiinteistöyhtiö ja muodostaa <strong>Lahden</strong><br />
<strong>Talot</strong> -konsernin neljännen yhtiön.<br />
Niinpä Vesku 36:ssa toteutuu talotasolla<br />
sama asukasdemokratia kuin <strong>Lahden</strong><br />
Asunnot <strong>Oy</strong>:ssä – tosin pienimuotoisemmin<br />
ja sillä erotuksella, että Vesku 36:ssa<br />
hallituksen asukasedustajat valitaan<br />
asukkaiden kokouksessa, <strong>Lahden</strong> Asunnoissa<br />
asukasvaaleilla.<br />
Kiinteistö <strong>Oy</strong> <strong>Lahden</strong> Vesijärvenkatu 36:n<br />
hallituksen molemmat asukasedustajat<br />
Pentti Ikonen ja Mikko Karekallas ovat<br />
asuneet talossa parisenkymmentä vuotta,<br />
siis jo ennen <strong>Lahden</strong> Talojen aikoja. Miehet<br />
myös olivat hallituksessa asukkaiden<br />
edustajina jo ennen kuin kiinteistö siirtyi<br />
<strong>Lahden</strong> Taloille.<br />
Pentti Ikonen on tyytyväinen hallitustyöskentelyyn.<br />
– Mikon kanssa kyselem-<br />
Tänä vuonna tehdyn remontin ansiosta Vesku 36:n porraskäytävien seinät hohtavat puhtauttaan. Remonttia<br />
kiirehtivät kiinteistöyhtiön hallituksen asukasjäsenet Pentti Ikonen (kuvassa) ja Mikko Karekallas.<br />
me muilta asukkailta toiveita ja tuomme<br />
hallituksen kokouksessa esille asioita,<br />
joita meidän mielestämme pitäisi tehdä.<br />
Ajan kanssa niitä on saatu talon budjettiin.<br />
Kokouksissa on reilu henki, asioista<br />
keskustellaan avoimesti, ja Mikkoa ja minua<br />
kyllä kuunnellaan.<br />
Tuorein asia, jonka kiirehtijöinä Pentti<br />
Ikonen ja Mikko Karekallas hallituksessa<br />
toimivat, on tänä vuonna toteutettu porraskäytävien<br />
ja kellareiden remontti. Porraskäytävän<br />
seinät ovatkin siistit ja puhtaat<br />
ja antavat talosta hyvän vaikutelman<br />
taloon tulevalle vieraalle.<br />
Pentti Ikonen ja Mikko Karekallas kuuluvat<br />
Vesku 36:ssa pisimpään asuneisiin<br />
asukkaisiin. – Muutama rouva on saattanut<br />
asua meitä pidempään, Ikonen arvelee.<br />
Asukastoiminta ei ole kovin vilkasta.<br />
– Talon asukkaat ovat vaihtuneet jonkin<br />
verran. Kun vuokrat nousevat, silloin<br />
asukkaat kyllä kiinnostuvat ja kyselevät.<br />
Mikko ja minä pidämme asukkaita ajan<br />
tasalla jakamalla tiedotteita.<br />
Vaikka Vesku 36 on oma erillinen kiinteistöyhtiönsä,<br />
sen asukkaat eivät ole ja<br />
elä erillään <strong>Lahden</strong> Talojen muusta asukastoiminnasta.<br />
– Saamme kutsuja asukashallituksen<br />
alaisten toimikuntien järjestämiin<br />
tapahtumiin ja kilpailuihin.<br />
On sitten jokaisen oma asia, osallistuuko<br />
vai ei.
Asukkaiden palkitsemisen suunnittelussa<br />
asukashallituksella<br />
ratkaiseva rooli<br />
Pitkäaikaisen asukkaan palkitseminen<br />
on asia, jota koskevassa päätöksenteossa<br />
<strong>Lahden</strong> Asuntojen (<strong>Lahden</strong> Talojen tytäryhtiö)<br />
asukashallituksella oli ratkaiseva<br />
rooli. Asiaa koskevan virallisen päätöksen<br />
teki <strong>Lahden</strong> Asuntojen hallitus, mutta<br />
asukashallituksen esityksen mukaisesti.<br />
– Olen tyytyväinen lopputulokseen,<br />
vaikka mietintäprosessi olikin pitkä, lähes<br />
puolitoista vuotta, sanoo asukashallituksen<br />
puheenjohtaja Anna-Maija<br />
Martikainen.<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong> alkoi palkita pitkäaikaisia<br />
asukkaitaan tämän vuoden alusta lukien<br />
asukkaista, jotka ovat asuneet <strong>Lahden</strong><br />
Taloissa vähintään 30 vuotta. Vuodesta<br />
20<strong>15</strong> eteenpäin aletaan palkita asukkaita<br />
<strong>15</strong> vuoden asumisesta.<br />
Palkitsemisen arvo on noin 500 euroa,<br />
ja palkitsemismuoto voi vuokralaisen valinnan<br />
mukaan olla esimerkiksi uusi kodinkone,<br />
sälekaihtimet tai asunnon pintaremontti.<br />
Asukashallitus asetti asiaa valmistelemaan<br />
erillisen työryhmän, joka pohti palkitsemistapoja<br />
perusteellisesti.<br />
– Keskustelimme eri vaihtoehdoista,<br />
esillä oli muun muassa vuokranalennus.<br />
Se ei olisi kuitenkaan ollut tasapuolinen<br />
kaikkia asukkaita kohtaan, koska alennukset<br />
olisivat jääneet muiden asukkaiden<br />
maksettavaksi. Tämän vuoksi päädyimme<br />
ratkaisuun, joka hyödyttää asukasta,<br />
mutta jää asuntoon, kertoo toimi-<br />
kunnan jäsen Antero Patamäki.<br />
Palkitsemiseen ovat oikeutettuja<br />
vuokralaiset, jotka ovat asuneet samassa<br />
asunnossa vähintään <strong>15</strong> vuotta. Yksi asukashallitusta<br />
ja työryhmää keskusteluttaneista<br />
kysymyksistä oli, mitä on yhtäjaksoinen<br />
asuminen. Yhdessä päädyttiin<br />
siihen, että asumisajaksi samassa asunnossa<br />
lasketaan myös asuminen toisessa<br />
asunnossa, mikäli asukas on joutunut<br />
vaihtamaan asuntoa perusparannusremontin<br />
vuoksi.<br />
Muita asioita, joihin asukashallitus on<br />
päässyt vaikuttamaan, ovat parvekegrillausta,<br />
asunnossa tupakointia ja kiinteistöjen<br />
kerhotilojen käyttöä koskevat<br />
säännöt.<br />
Asukashallitukseen kuuluvat puheenjohtaja<br />
ja kahdeksan jäsentä. Nykyisen<br />
asukashallituksen toimikausi päättyy ensi<br />
keväänä, jolloin järjestetään uudet asukasvaalit<br />
ja valitaan uusi asukashallitus.<br />
Anna-Maija Martikainen ounastelee, että<br />
<strong>Lahden</strong> Talojen asukasdemokratian toimintamalli<br />
saattaa ennen kevään vaaleja<br />
joiltakin osin muuttua.<br />
– Oma ja monen muunkin asukasaktiivin<br />
toivomus on, että asukashallitus<br />
saisi päätösvaltaa joihinkin asioihin, nythän<br />
sillä on vain esitysoikeus. Asukashallituksen<br />
päätettäväksi sopisivat luontevasti<br />
asukaslähtöiset asiat, Anna-Maija<br />
Martikainen sanoo.<br />
Elämänlaatua vuokratalossa<br />
Mitä hyvä asuminen tarkoittaa? Turvallisuutta,<br />
toimivuutta, suvaitsevuutta ja tasaveroisuutta.<br />
Vaikka olen aistinut toveruutta ja avuliaisuutta<br />
talomme käytännön arjessa, on<br />
kuitenkin mahdollista kehittää yhteisöllisyyttä.<br />
Se voisi tarkoittaa rekisteriä, johon<br />
halukkaat ilmoittaisivat osaamisistaan<br />
ja tarpeistaan. Dogsitterit, kauppa- ja apteekkireissut,<br />
ompelu- ja vaatteiden korjauspalvelut,<br />
pienet nikkaroinnit, kukkien<br />
hoidot, tilapäiset siivousavut – näiden tarve<br />
ja tarjonta eivät kohtaa.<br />
Puolueeton järjestelmä helpottaisi<br />
avun pyytämistä ja antamista sekä estäisi<br />
syrjäytymistä. Kun maksuvälineenä olisi<br />
palvelus palveluksesta, harmaata taloutta<br />
ei tuettaisi.<br />
Muutamissa maissa on tapana jättää<br />
tiettyyn paikkaan tiettynä aikana tarpeettomat<br />
tavarat, jotka ovat vapaasti vaihdettavissa<br />
tai noudettavissa. Tätä kannattaisi<br />
kehittää meidänkin yhteisössä. Kannattaisi<br />
myös järjestää paikka luetuille sanoma-,<br />
käsityö- ja aikakausilehdille, käsityötarvikkeille<br />
ja ”kutistuneille” vaatteille. Kesän<br />
marja-ajan jälkeen monet huomaavat<br />
pakastimessaan ylimääräisiä mehuja, sieniä<br />
sekä marjoja, jotka jäävät käyttämättä.<br />
Kun itse laitan ruokaa yksinäisen ihmisen<br />
talouteen, sitä tulee tehtyä aina liikaa.<br />
Yhteinen jaettava tarvitsee vain osoitteen!<br />
Anja Hyvönen<br />
Haasteita uudelle<br />
asukashallitukselle<br />
Asukashallituksen puheenjohtajan<br />
Anna-Maija Martikaisen haasteet ensi<br />
keväänä valittavalle <strong>Lahden</strong> Asunnot <strong>Oy</strong>:n<br />
asukashallitukselle:<br />
• Rakentaa asukashallituksen ja<br />
kiinteistöjen asukastoimikuntien välille<br />
toimiva yhteys.<br />
• Saada myös nuoret mukaan<br />
asukastoimintaan.<br />
• Luoda asukastoimikunnille toimintamalli<br />
uusien asukkaiden vastaanottamiseksi<br />
taloissa.<br />
• Kehittää tulevaisuudessakin kiinnostavia<br />
kysymyksiä asukastoimikuntien<br />
koulutuspäivien aiheiksi.<br />
13
14<br />
Asukkaat ja räjähtävä voima<br />
kohtaavat Jahtikadun kuntosalilla<br />
Jahtikatu 3:n asukkailla on mainiot mahdollisuudet tavata toisiaan<br />
kunnon kohottamisen merkeissä. Kiinteistön hiekkakentällä<br />
voi pelata lentopalloa ja sulkapalloa tai heittää mölkkyä, tarvittavat<br />
pelivälineet löytyvät yhteisestä varastosta. Jokunen vuosi sitten,<br />
kun lähialueella ei vielä ollut kaupungin luistinrataa, asukasaktiivit<br />
jäädyttivät talvisin hiekkakentälle luistelukentän. Sinne<br />
löysivät tiensä muutkin kuin Jahtikatu 3:n lapset.<br />
Huippuluokan puitteet tarjoaa kuitenkin kerhohuoneen kuntosali.<br />
Sen välineistö ei ehdi pölyttymään, vaan on erityisesti tal-<br />
Arto Hamina (vas.), Raimo Heiskanen ja Seppo Blomerus<br />
kannustavat Jahtikadun asukkaita kuntosalin<br />
käyttäjiksi. Syksyn suunnitelmissa on muun muassa<br />
asukkaiden kuntopiiri.<br />
viaikaan asukkaiden vilkkaassa käytössä.<br />
Salin käyttöön oikeuttava avain on vajaalla<br />
20 henkilöllä, ja jokaisella avaimella salia<br />
käyttää pari henkilöä.<br />
Asukastoimikunnan puheenjohtaja<br />
Seppo Blomerus sekä kuntosaliaktiivit Arto<br />
Hamina, Raimo Heiskanen ja Kari Saari<br />
eivät turhan suotta olekaan ylpeitä Jahtikadun<br />
kuntosalista ja sen aktiivisesta<br />
käytöstä.<br />
Retket Serenaan<br />
ja Korkeasaareen<br />
asukkaiden suosiossa<br />
Liikunta- ja virkistystoimikunnan tämän vuoden<br />
toiminnassa Serenan-retki oli menestys, samoin<br />
kuin uutuus Korkeasaaren-retki. Lähtijöitä<br />
oli runsaasti, sillä matkat sopivat kaiken ikäisille.<br />
Asukkaat ottivatkin ne hyvin vastaan – hienoa!<br />
Arto Hamina näyttää, kuinka venytyslaitetta käytetään.<br />
– Kaikkien istumatyötä tekevien kannattaa<br />
käydä iltaisin venyttämässä selkäänsä muutama<br />
minuutti, hän vinkkaa.<br />
Nämä retket ovat myös vuoden 2013 ohjelmassa,<br />
kylpylämatka helmi–maaliskuussa ja Korkeasaaren-reissu<br />
kesäkuussa koulujen loputtua.<br />
Myös Vesijärven-risteily on ohjelmassa vuonna<br />
2013. Tänä vuonna sitä ei voitu järjestää, koska<br />
lähtijöiden minimimäärä ei toteutunut.<br />
Mölkkykisojen ajankohdan arvioimme ehkä<br />
väärin mölkyn MM-kisojen takia. Lisäksi kisan<br />
osallistujamäärä on useana vuonna ollut pieni,<br />
minkä vuoksi halusimme tilalle vaihtoehtoisesti<br />
minigolfin. Myös se kaatui osanottajien puutteeseen.<br />
Siihen oli varattu komeat palkinnot tarjoilun<br />
kera. Katsotaan ensi vuonna, löytyykö halukkaita!<br />
Suhteellisen pieneen kerhohuoneeseen on vuodesta 2006 lähtien<br />
koottu kymmenkunta erilaista laitetta sekä jumppapalloja ja<br />
-keppejä, käsipainoja ja kahvakuulia. Asukkaat kiittelevät laitteita<br />
hyviksi.<br />
Seinillä on laitteiden käyttöohjeita ja lehdistä leikattuja jumppaohjeita.<br />
Vahinkojen välttämiseksi saatavilla on myös laitteiden<br />
käytön henkilökohtaista opastusta. Suositus on, ettei salille tultaisi<br />
yksin, vaan kaverin kanssa. – Se on turvallisuustekijä, Arto<br />
Hamina korostaa.<br />
– Kuten jokaisesta hyvästä kuntosalista täältä löytyvät myös<br />
stereot. Peili on vielä pieni – suurempi hankitaan heti, kun ukot<br />
eivät enää mahdu peilikuvaan! Seppo Blomerus vitsailee.<br />
Kuntosalin aktiivisimmat käyttäjät ovat miehiä, mutta myös<br />
naiset toivotetaan tervetulleeksi. – Naiset voivat halutessaan alkaa<br />
pitää naisteniltoja, jolloin me miehet häivymme paikalta, Kari<br />
Saari kannustaa.<br />
Toimiva avainkäytäntö on kuntosalin aktiivisen käytön A ja O.<br />
Jahtikadulla se löytyi pienen hakemisen jälkeen. Ensin kokeiltiin<br />
avoimia ovia, mutta käytäntö ei toiminut, sillä seurauksena oli ilkivaltaa<br />
ynnä muuta.<br />
Sen jälkeen avain oli nimetyllä vastuuhenkilöllä, joka pyydettäessä<br />
kävi avaamassa oven käyttäjälle. –<br />
Sellainen systeemi ei toimi, eihän kukaan<br />
halua eikä voi jatkuvasti päivystää kuntosalin<br />
ovien takia, avainpäivystäjänä toiminut<br />
Kari Saari toteaa.<br />
Nykyjärjestelmä perustuu asukastoimikunnan<br />
teettämiin avaimiin. Kuntosalin<br />
käytöstä kiinnostunut yli 18-vuotias<br />
asukas voi lunastaa avaimen panttimaksua<br />
vastaan. Kun haluaa lopettaa salin<br />
käytön tai muuttaa pois Jahtikadulta,<br />
avain palautetaan ja pantin saa takaisin.<br />
Kuntosali siis toimii, mutta mitkä<br />
ovat tulokset? Kunto kohoaa tasaisesti?<br />
– Tasaisesta kunnon kohoamisesta en<br />
tiedä, Seppo Blomerus tuumii. – Taitaa olla<br />
enemmän sitä räjähtävää voimaa!<br />
Tänä vuonna on vielä jäljellä ostosmatka Ikeaan<br />
Vantaalle. Ei kun porukalla ostoksille. Ostosmatka<br />
järjestetään myös vuoden 2013 lopulla.<br />
Vuosi on mennyt suunnitelmien ja budjetin<br />
mukaisesti. Tietoa toiminnasta löytyy <strong>Lahden</strong> Talojen<br />
kotisivuilta www.lahdentalot.fi. Risut ja kehut<br />
ovat tarpeellisia toiminnan parantamiseksi,<br />
joten viestittäkää virkistys@live.com.<br />
Hyvää syksyn ja ruskan aikaa kaikille asukkaille<br />
sekä <strong>Lahden</strong> Taloille <strong>15</strong>-vuotisjuhlan kunniaksi.<br />
Olavi Mäyrä, puheenjohtaja
Keksi hurjin tai erikoisin hattu -kilpailu innosti Huippukatu 2:n asukkaat sonnustautumaan<br />
mitä erilaisimpiin hattuluomuksiin. Kilpailun voiton vei Seppo Koivikon luomus<br />
“lätsätorni” (3. oik.).<br />
Huippukatu 2:ssa nähtiin<br />
hurjia ja<br />
erikoisia hattuja<br />
Liipolanhuipun eli Huippukatu 2:n kesän päättäjäiset pidettiin 1. syyskuuta pilvisessä<br />
säässä kilpailujen ja hauskanpidon merkeissä. Päättäjäisten teemana oli tällä<br />
kertaa Keksi hurjin tai hauskin hattu.<br />
Hattuluomuksia oli monenmoisia: vilttitossua, linnunpesää, peruukkiversioita ja<br />
oikein taiteellisia luomuksia, jopa Kaunottaria ja hirviöitä. Lippuäänestyksessä voiton<br />
vei Seppo Koivikon luomus “lätsätorni”.<br />
Perinteisessä rappujen välisessä tiukassa mölkkykilpailussa voiton nappasi jo kolmannen<br />
kerran peräkkäin D-rapun joukkue D-Team (Vesa Lehtola, Anja Lehtola,<br />
Seppo Koivikko). Toiseksi tuli B-rapun Huiput (Liisa Hytti, Keijo Vainikka ja Pirjo Kyllönen)<br />
ja kolmanneksi A–D-Team (Sisko Lamberg, Ritva Spein ja Ritva Mäkinen).<br />
Tikkakisa (20 tikkaa) miehet: 1. Jarmo Keränen 108 pist. 2. Anssi Sinisalo (51). 3.<br />
Seppo Koivikko (48). Naiset: 1. Sisko Lamberg (81). 2. Sari Soinala (70). 3. Ritva<br />
Mäkinen (68). Lapset: 1. Veeti Tiukkanen (54). 2. Jan Helo (49). 3. Otto Tiukkanen<br />
(20).<br />
Korinheitto: 1. Riku Pirinen. 2. Jan Helo. 3. Otto Tiukkanen.<br />
Pussijuoksu: 1. Jan Helo. 2. Jere Nevalainen. 3. Veeti Tiukkanen.<br />
Ämpäripallo: 1. Riku Pirinen. 2. Otto Tiukkanen. 3. Sara Nevalainen.<br />
Lisäksi joukon pienimmät Hugo ja Pyry Tiukkanen saivat omat erikoispalkintonsa.<br />
Asukastoimikunta tarjosi kahvit, “korvalaakit”, mehut ja kabanossit. Muut juomat<br />
olivat jokaisella omasta takaa. Kiitos kaikille osallistujille ja hyvää syksyä kaikille<br />
asukkaille.<br />
Asukastoimikunnan puolesta<br />
Anja Koivikko<br />
SALPAUSSELÄN RAKENTAJAT OY<br />
Eteläisellä Liipolankadulla<br />
kesäiset 40-vuotisjuhlat<br />
Liipolanmetsä eli Eteläisen Liipolankatu 1:n talot on rakennettu<br />
vuosina 1970–1972. Kiinteistö on neljä 7-kerroksista taloa, joissa<br />
huoneistoja on 119 ja asukkaita yli 200. Yhteistä 40-vuotistaivalta<br />
juhlittiin lauantaina 16.6. Ruuat toimitti pitopalvelu. Tarjolla<br />
oli broilersalaattia, jauhelihakeittoa, leipää ja kotikaljaa, jälkiruoaksi<br />
kahvia, teetä ja mehua sekä tuorejuustokakkua. Kyllä<br />
oli hyvää!<br />
Keijo Kotilainen lakaisi jo aamutuimaan grillialuetta ja auttoi<br />
pöytien kantamisessa. Liisa Tähtinen ja Pirkko Vaittinen toimivat<br />
juhlien emäntinä. Suurena apuna oli Riitta Paakkunainen.<br />
Ulkopenkkien pesu oli hankalaa vedensäästön takia; vettä kannettiin<br />
ämpäreillä ympäri pihaa. Liisa ja Keijo ahersivat siinä touhussa.<br />
Ilmojen haltiat hellivät Eteläisen Liipolankatu 1:n 40-vuotisjuhlien<br />
osanottajia kauniilla ja jopa helteisellä säällä.<br />
Ruokailun jälkeen pelasimme mölkkyturnauksen. Voittajaksi selviytyi<br />
Keijo Kotilainen, toiseksi Tarja Mannukka ja kolmanneksi<br />
Toivo Piiroinen. Mäkäräiset tekivät välillä suurhyökkäyksiä,<br />
mutta selvisimme suhteellisen ehjinä grillille, missä päivän lopuksi<br />
grillasimme makkaraa ja nautimme salaattia ja kotikaljaa.<br />
Päivä sujui mukavasti ja tuli tunne, että kaikilla oli kivaa.<br />
Isot kiitokset kaikille mukana olleille, etenkin Liisalle, joka<br />
työssäkäyvänä vielä jaksoi passata meitä muita. Kiitokset myös<br />
kaikille talkoolaisille sekä <strong>Lahden</strong> Taloille, joka mahdollisti juhlamme<br />
antamalla rahaa tarjoiluihin.<br />
Jatketaan hyvää yhteisöllisyyttä ja ystävyyttä!<br />
Pirkko Vaittinen<br />
Asukastoimikunnan puheenjohtaja<br />
Lujatalo Salpausselän Rakentajat <strong>Oy</strong><br />
puh. 020 789 5<strong>15</strong>0<br />
Kerintie 20, <strong>15</strong>500 Lahti<br />
www.salppuri.com<br />
ASUKAS-<br />
TOIMINTA<br />
<strong>15</strong>
16<br />
Make the most of<br />
your energy<br />
Schneider Electric Buildings Finland <strong>Oy</strong><br />
Ahjokatu 4 A, <strong>15</strong>800 Lahti<br />
Puh. 03-7828 020<br />
www.schneider-electric.com/fi<br />
Näytämme tien<br />
energiatehokkuuteen<br />
Maailma, jossa me kaikki voimme saavuttaa<br />
enemmän kuluttamalla vähemmän<br />
maapallomme luonnonvaroja.<br />
Autamme ihmisiä hyödyntämään energiaansa<br />
tarjoamalla lisäarvoa tuottavia taloteknisiä<br />
järjestelmiä sekä niihin liittyviä energia- ja<br />
turvallisuuspalveluita.
ASUKASAKTIIVIN AJATUKSIA<br />
Aika entinen ei koskaan<br />
enää palaa…<br />
Kaivataanko sitä? Olin itse kuuden kuukauden<br />
ikäinen, kun sota alkoi, mutta mennyt<br />
aika on muistissani vain kirkastunut. Kun<br />
pommitus alkoi, oli hätä rintamilla olevien puolesta<br />
ja myös naapureista. Moni asia oli köyhyydestä<br />
ja pulasta huolimatta paremmin kuin nyt.<br />
Pullan tuoksuisissa kodeissa oli yhteiset ja sovitut<br />
ruoka-ajat ja velvollisuudet asioiden hoitumiseen.<br />
Ruokapöydässä keskusteltiin asiallisesti, ja<br />
perheen pää aloitti keskustelun. Silloin kunnioitettiin<br />
vanhempia.<br />
Mihin ovat kadonneet hyvät tavat, vanhempien<br />
kunnioitus ja tyytyväisyys edes johonkin asiaan<br />
yhteisössä? On surullista huomata, kuinka yhteinen<br />
hyvä ja viihtyvyys ovat kadonneet elämästämme.<br />
Asiaa ei voi yleistää, mutta valitettavasti<br />
se huonoin käytös näkyy ja kuuluu arjessamme.<br />
Lahti ei koskaan aiemmin ole ollut näin epäsiisti;<br />
roskia on joka paikassa, ja ihmiset käyttäytyvät<br />
yleisillä paikoilla äänekkäästi riehuen ja riidellen.<br />
Asumisviihtyvyyttä ei voi ostaa nettikaupasta,<br />
eikä isännöitsijä voi sitä meille rakentaa, vaan se<br />
on meidän asukkaiden tehtävä. On valitettavaa,<br />
että jotkut katsovat oikeudekseen haitata muiden<br />
asumisviihtyvyyttä. Otetaan oikeuksia ja vedotaan<br />
järjestyssäännöissä mainittuihin kellonaikoi-<br />
hin (hiljaisuus klo 22–6). Mielestäni naapurini<br />
ei tarvitse kuunnella minun mielimusiikkiani tai<br />
perheeni riitelyä mihinkään kellonaikaan!<br />
Asioitahan ei pidä yleistää, mutta varmaankin<br />
kaikki ovat todenneet uutisotsikoista, että opettajat<br />
voivat huonosti, on työpahoinvointia ja koulukiusaamista,<br />
ja kotipihoillaan vanhukset kokevat<br />
ikärasismia, ovat ”kyttääjiä”. Kysymyksessä on<br />
kuitenkin vain ohjausta oikeaan käyttäytymiseen<br />
ja hyviin tapoihin ohjaamisesta!<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong> <strong>Oy</strong> on laittanut pihojamme viihtyisäksi,<br />
joten niitä ei pitäisi tahallaan repiä ja<br />
sotkea. Meillä on poikkeuksellisen hieno puutarha<br />
ja aivan vieressä rauhaisa metsä leikkikenttineen.<br />
Toivoisi, että kaikki saisivat nauttia luonnosta<br />
ja elämästään tässä yhteisössä.<br />
Taloissamme on ollut vuosien aikana hyvin<br />
toimivia kerhoja ja paljon yhteisiä tapahtumia.<br />
Nyt on toiminta hiipunut. Me asukastoimikunnan<br />
jäsenet olemme ikääntyneitä, ja nuoria ei tule tilalle.<br />
Järjestimme jo perinteeksi tulleen Elojuhlan<br />
hiljattain lasten ohjelmineen sekä lettu- sekä<br />
grillimakkarakesteineen. Nyt on virinnyt kylläkin<br />
tiistain lapsikerho, ja vastikään sovimme, että<br />
Äiti/isä–lapsikerho alkaa toimia torstaina. Kerho<br />
on tarkoitettu vauva- ja taaperoikäisille lapsille ja<br />
heidän vanhemmilleen. Äidit saavat keskenään<br />
vastata kerhon sisällöstä.<br />
Olemme jo saaneet ensi vuoden budjettiesityksen,<br />
joka sisältää myös vuokrankorotusehdotuksen.<br />
Se ei miellytä moniakaan, mutta kustannusten<br />
noustessa se on välttämätön asia. Me<br />
asukkaat voimme omalta osaltamme vaikuttaa<br />
asiaan lajittelemalla jätteet oikein, elämällä siististi,<br />
rikkomatta paikkoja.<br />
Vuoden 2009 asukastoimikuntien koulutuspäivän<br />
teemana oli Elinvoimaa ja hyvinvointia<br />
yhteisöstä. Mietitäänpä aihetta ja sitä, mitä itse<br />
voimme sen eteen tehdä.<br />
Hyvää syksyä – mennään lähistön sienimetsään<br />
etsimään sen satoa!<br />
Ritva Haavisto<br />
17
18<br />
PALVELU-<br />
ASUMINEN<br />
Yhteistyötä,<br />
kuuntelua ja oppimista<br />
Tuula Tuomola kiittelee palveluasumisen <strong>Lahden</strong> mallia<br />
<strong>Lahden</strong> kaupungin vanhusten palvelutalojen<br />
johtajan Tuula Tuomolan työssä<br />
seitsemän viime vuotta ovat olleet mielenkiintoisia<br />
ja opettavaisia. Sen jälkeen,<br />
kun kaupungin palvelutalot siirtyivät<br />
<strong>Lahden</strong> Talojen omistukseen, Tuomola on<br />
osallistunut vanhojen kohteiden korjausten<br />
ja uusien palvelutalojen rakentamisen<br />
suunnitteluun.<br />
Eri tahojen yhteistyö on toiminut<br />
hyvin. – Jopa kokousten ajankohdat on<br />
sovittu niin, että pääsen varmasti mukaan,<br />
ja esittämäni toivomukset on otettu<br />
huomioon sen mukaan, kuin ARA:n säädökset<br />
antavat varaa, Tuomola kiittelee.<br />
Hän puolestaan on yrittänyt tuoda<br />
suunnitteluun kaiken palveluasumisen<br />
osaamisen kysymällä palvelutalojen<br />
henkilöstön mielipiteitä ja pyytämällä<br />
toisinaan vastaavia hoitajia mukaan<br />
kokouksiin.<br />
– Olen oppinut rakentamisesta paljon!<br />
Lisäksi olen oppinut, että kaikki on kirjoitettava<br />
muistiin ja kaikesta muistettava<br />
sanoa. Eihän arkkitehti voi tietää, mitä<br />
tarvitaan, ellei asiasta sanota.<br />
Arkkitehdin on tärkeää tuntea esimerkiksi<br />
muistisairaan värimaailmaa. Kylpyhuoneessa<br />
pitää olla kontrasteja, sillä valkoista<br />
wc-istuinta ei huononäköinen hahmota<br />
ja voi siksi kaatua ja loukata itsensä.<br />
Jotkut värit tekevät dementiaa sairastavan<br />
levottomaksi, toiset taas rauhoittavat.<br />
– Hankkeet eivät onnistu, elleivät osapuolet<br />
kuuntele toisiaan. Kohta todennäköisesti<br />
arkkitehti osaa suunnitella ja <strong>Lahden</strong><br />
<strong>Talot</strong> rakennuttaa palvelutalon ilman<br />
yhteistyötäkin! Tuomola naurahtaa.<br />
Vastikään rakenteille lähtenyt Lehtiojan<br />
palvelutalo mietityttää Tuula Tuomolaa.<br />
– Toivoisin että olemme osanneet katsoa<br />
20 vuoden päähän. Tilojen pitää olla<br />
muunneltavia, mutta pelkään, ettei esimerkiksi<br />
40 neliön oleskelutila anna kovin<br />
paljon mahdollisuuksia.<br />
Oppia on otettu Kilpiäisten palveluta-<br />
Palvelutalojen johtaja Tuula Tuomola kertoo, että<br />
Lehtiojan palvelutalossa toteutetaan kuntouttavaa<br />
työotetta. Tämän mahdollistamiseksi palvelutaloon<br />
otetaan töihin hoitajien lisäksi myös muun muassa<br />
fysioterapeutteja ja toimintaterapeutteja.<br />
losta, missä ongelmaksi ovat osoittautuneet<br />
pitkät käytävät: joillekin vanhuksille<br />
matka oman huoneen ovelta oleskelutilaan<br />
on liian pitkä.<br />
– Lehtiojan palvelutaloon tulee ryhmäkoteja,<br />
joissa pienen asukasryhmän<br />
yhteinen oleskelutila on lähellä, Tuomola<br />
kertoo.<br />
Soluajattelu tukee yhteisöllisyyttä. –<br />
Sekä asukkailla että henkilökunnalla on<br />
oltava tunne, että tämä on meidän yhteinen<br />
kotimme. Henkilökunnan rooli on<br />
tärkeä, sillä työntekijät osaltaan vaikuttavat<br />
siihen, kuinka hyvin vanhus viihtyy.<br />
Asukkaiden huonokuntoisuus on pyritty<br />
ottamaan huomioon myös siinä, että<br />
parvekkeille pääsee sängyn kanssa.<br />
<strong>Lahden</strong> malli, jossa palvelutalojen omistaminen<br />
on keskitetty yhdelle kaupungin<br />
yhtiölle, toimii Tuula Tuomolan mielestä<br />
todella hyvin. <strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong> on ottanut<br />
hoiva-asumisen erittäin hyvin haltuunsa,<br />
ja yhteistyö toimii.<br />
– Jos joku rakennuttaa ilman yhteistyötä,<br />
lopputulos ei välttämättä ole tilojen<br />
käyttäjän kannalta onnistunut. Lisäksi<br />
on hyvä, että kaikkien palvelutalojen<br />
isännöinti on keskitetty samalle isännöitsijälle.<br />
Kustannukset, ARA:n säädökset ja raha<br />
ovat asioita, joihin suunnittelussa törmätään<br />
tämän tästä.<br />
– Välillä tuntuu, että ne rajoittavat<br />
liikaa. Toki rakentaminen maksaa paljon,<br />
mutta loppujen lopuksi talon käyttö<br />
on paljon kalliimpaa kuin rakentaminen.<br />
Kohteeseen pitäisikin voida lisätä jotakin<br />
ekstraa, jos perustelut ovat hyvät, Tuomola<br />
sanoo.<br />
Lehtiojan palvelutalosta rakentuu iso<br />
kompleksi. Tuomola ei usko, että tulevaisuudessa<br />
tehdään yhtä isoja kokonaisuuksia.<br />
Hän toivoo, että Lahdessa voitaisiin<br />
toteuttaa Sosiaali- ja terveysministeriön<br />
Ikähoiva-työryhmän visiota palvelualueista,<br />
joille sijoittuisi sekä tavallisia<br />
asuntoja että senioriasuntoja, asumisyhteisöjä<br />
ja ympärivuorokautista hoivaa tarjoavia<br />
ryhmäkoteja. Alueita rakennettaisiin<br />
eri puolille kaupunkia, ja niiden suunnittelussa<br />
otettaisiin huomioon iäkkäiden<br />
ihmisten oikeus kotiin ja toimivaan<br />
arkeen.<br />
– Toivon, että <strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong> seuraa vanhuspalveluiden<br />
asumistrendejä ja miettii,<br />
mitä muuta kuin nykymallin mukaista<br />
palveluasumista ikääntyneiden asuminen<br />
voisi olla, Tuomola sanoo.<br />
<strong>Lahden</strong> Talojen palvelutalot<br />
ja erityisasunnot<br />
Vanhukset<br />
• Hoivakoti Wellamo<br />
• Jalkarannan palvelutalo<br />
• Kilpiäisten palvelukeskus<br />
• Kärpäsen palvelutalo<br />
• Lepolakoti<br />
• Mukkulan palvelutalo<br />
• Ritatornin palvelutalo<br />
Kehitysvammaiset<br />
• Etevan <strong>Lahden</strong> tukikeskus<br />
• Kilpiäisten palvelukeskus<br />
• Merrasojanpuisto<br />
• Salinmäen palvelukoti<br />
• Etevan Yli-Köllin asumisyksikkö<br />
Muut kohderyhmät<br />
• Kilpiäisten päiväkoti (lapset)<br />
• Kivikatu 5 B (mielenterveyskuntoutujat)<br />
• Kojolanrinne (päihdekuntotutujat)<br />
• Launeen erityisasunnot (asunnottomat,<br />
maahanmuuttajat)<br />
• Nikulankuja I ja II (päihdekuntoutujat)<br />
• Viherlaaksontie 28 (mielenterveys-<br />
kuntoutujat)<br />
Palvelutalot ja erityisasunnot ovat pääosin<br />
<strong>Lahden</strong> Talojen tytäryhtiön <strong>Lahden</strong><br />
Palveluasunnot <strong>Oy</strong>:n omistuksessa.
Palvelukoti Onnenkodosta tulee kaksikerroksinen, joten se sijoittuu luontevasti Salpakankaalle terveyskeskuksen<br />
ja uimahallin väliselle alueelle.<br />
Hollolan<br />
palvelukotihanke<br />
kuntayhteistyön<br />
uranuurtaja<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong> tekee palvelutalorakentamisen<br />
suomalaista historiaa rakentamalla<br />
vanhusten palvelukodin <strong>Lahden</strong> naapurikunnalle<br />
Hollolalle. Kyseessä on tiettävästi<br />
ensimmäinen kunnallisena yhteistyönä<br />
toteutettava palvelukoti koko Suomessa.<br />
Salpakankaan palvelukoti Onnenkodon<br />
rakennustyöt alkoivat elokuussa, ja sen<br />
arvioidaan valmistuvan lokakuussa 2013.<br />
Onnenkoto rakennetaan keskelle Salpakangasta<br />
terveyskeskuksen ja uimahallin<br />
väliselle alueelle. Palvelukotiin tulee 60<br />
asuntoa, joista 45 varataan dementia-asumiseen<br />
ja <strong>15</strong> tehostettuun palveluasumiseen.<br />
Kaksikerroksisen rakennuksen huoneistoalaksi<br />
tulee 3 442 neliömetriä ja kokonaisalaksi<br />
4 391 neliömetriä.<br />
<strong>Lahden</strong> Talojen valitseman linjan mukaisesti<br />
Onnenkodosta rakennetaan matalaenergiatalo.<br />
Tiiviyden puolesta rakennuksesta<br />
tulee energiatehokas, ja<br />
sen energialähteenä hyödynnetään uu-<br />
siutuvia luonnonvaroja. Palvelukoti liitetään<br />
kaukolämpöverkkoon, mutta maalis–syyskuussa<br />
käyttövesi lämpiää rakennuksen<br />
katolle sijoitettavilla aurinkokeräimillä.<br />
Lisäksi rakennukseen tulee tehokas<br />
lämmön talteenotto sekä tilojen viilennys,<br />
joka toteutetaan Salpa-Mattilan<br />
vedenottamolta saatavalla pohjavedellä.<br />
Onnenkodon rakennuttaa <strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong><br />
<strong>Oy</strong> tytäryhtiölleen <strong>Lahden</strong> Palveluasunnot<br />
<strong>Oy</strong>:lle, joka vuokraa sen Hollolan<br />
kunnan liikelaitokselle Peruspalvelukeskus<br />
Oivalle.<br />
Rakennushankkeen nettokustannukset<br />
ovat reilut 7,5 miljoonaa euroa. Asumisen<br />
rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA)<br />
on myöntänyt hankkeelle 2,9 miljoonaa<br />
euroa erityisryhmien investointiavustusta<br />
ja 4,6 miljoonaa euroa korkotukilainaa.<br />
Rakennushankkeen pääurakoitsijana<br />
KUNTARAHOITUS OYJ<br />
Kuntarahoitus on kuntien, Kevan<br />
ja Suomen valtion omistama<br />
yksi Suomen suurimmista<br />
luottolaitoksista. Yhtiön tavoitteena<br />
on varmistaa kuntasek-<br />
torille edulliset rahoituspalvelut,<br />
toimia tehokkaasti ja kasvaa<br />
kannattavasti.<br />
Kuntarahoituksen kansainvälinen<br />
luottoluokitus on paras mahdollinen<br />
AAA - sama kuin Suomen<br />
valtiolla.<br />
toimii Varte <strong>Oy</strong>. www.kuntarahoitus.fi<br />
19
20<br />
Lehtiojan palvelutalon ensimmäiseen vaiheeseen valmistuu 90 asuntoa. Talo lämpiää pääosin maalämmöllä.<br />
Lehtioja on <strong>Lahden</strong> Talojen<br />
historian suurin hanke<br />
Myös Salinmäen palvelukoti on energiatehokas<br />
<strong>Lahden</strong> Talojen historian suurin rakennushanke<br />
on hyvällä alulla <strong>Lahden</strong> Kilpiäisissä.<br />
Kyse on Lehtiojan palvelutalosta,<br />
johon valmistuu kahdessa vaiheessa<br />
yhteensä 190 vanhusten palveluasuntoa.<br />
Ensimmäisessä vaiheessa valmistuu viiteen<br />
kerrokseen 90 asuntoa. Ensimmäisen<br />
vaiheen jatkoksi rakennettavassa toisessa<br />
vaiheessa asuntoja valmistuu vielä<br />
sata lisää.<br />
Ensimmäisen vaiheen kokonaiskustannukset<br />
ovat noin 19 miljoonaa euroa.<br />
Niihin on saatu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen<br />
(ARA) erityisryhmien<br />
investointiavustusta 5,9 miljoonaa ja korkotukilainaa<br />
9,6 miljoonaa euroa.<br />
Uudet, modernit palveluasunnot helpottavat<br />
vanhusten asumispalveluiden<br />
haasteellista tilannetta korvaamalla ensisijaisesti<br />
Harjukadun laitospaikkoja. Palvelutalo<br />
on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä<br />
<strong>Lahden</strong> kaupungin kanssa, ja se<br />
vuokrataan kaupungin sosiaali- ja terveystoimelle.<br />
Rakennushankkeen pääurakoitsija on<br />
Skanska. Ensimmäinen vaihe valmistuu<br />
vuoden 2013 loppuun mennessä. Toisen<br />
vaiheen rakennustöiden arvioidaan alkavan<br />
toukokuussa 2013 ja valmistuvan alkuvuonna<br />
20<strong>15</strong>.<br />
Hieman ennen kuin Lehtiojan palvelutalon<br />
rakennustyöt alkoivat, valmistui<br />
Mäntsäläntielle kehitysvammaisten asumispalveluja<br />
ja päivätoimintaa tarjoava<br />
Salinmäen palvelukoti. Palvelukoti li-
Salinmäen palvelukoti on liitetty kaukolämpöön, mutta tilojen viilennyksessä hyödynnetään maalämpökaivoja.<br />
säsi kehitysvammaisten asumispaikkoja<br />
Lahdessa. Lisäksi se tukee toimintalinjaa,<br />
jolla kehitysvammaisten asumispalvelut<br />
keskitetään Lahdessa kaupungin omaksi<br />
palvelutarjonnaksi.<br />
Salinmäen palvelukodissa on yhdessä<br />
kerroksessa 18 kehitysvammaisten palveluasuntoa<br />
sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan<br />
tilat 40 erityisoppilaalle. Palveluasunnot<br />
ovat kahdessa yhdeksän asunnon ryhmäkodissa,<br />
joissa molemmissa on lisäksi<br />
asukkaiden yhteinen oleskelutila.<br />
Lahdessa on paljon nuoria, asunnon tarpeessa<br />
olevia kehitysvammaisia. Salinmäen<br />
palvelukodissa he voivat harjoitella<br />
taitoja, joita tarvitsevat voidakseen asua<br />
myöhemmin yksilöllisemmin.<br />
Salinmäessä järjestetään myös kehitysvammaisten<br />
loma-ajan toimintaa sekä<br />
tilapäishoitoa. Palvelukoti on vuokrat-<br />
tu <strong>Lahden</strong> kaupungin sosiaali- ja terveystoimelle.<br />
Molemmat kohteet jatkavat energiatehokasta<br />
rakentamistapaa, jota <strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong><br />
on toteuttanut viime vuosien uudishankkeissaan.<br />
Lehtiojan palvelutalo lämpiää<br />
pääosin maalämmöllä, Salinmäen palvelukoti<br />
on liitetty kaukolämpöön, mutta<br />
tilojen viilennyksessä hyödynnetään maalämpökaivoja.<br />
– <strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong> selvittää aina uusissa<br />
rakennushankkeissa mahdollisuudet<br />
hyödyntää uusiutuvia energialähteitä, sillä<br />
hyvä energiatehokkuus on pitkällä aikavälillä<br />
sekä yhtiön että käyttäjien etu,<br />
sanoo <strong>Lahden</strong> Talojen toimitusjohtaja<br />
Juhani Jokelainen. – Energiatehokkailla<br />
taloilla <strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong> tuo oman panoksensa<br />
<strong>Lahden</strong> kehittämiseksi Green Cityksi.<br />
Ratkaisu taloyhtiöihin<br />
PALVELU-<br />
ASUMINEN<br />
”Edessä isoja<br />
haasteita”<br />
Vanhusten palveluasumisen kysymyksissä<br />
Lahti on isojen haasteiden edessä. Kaupunki<br />
ikääntyy nopeasti ja on jo nyt Suomen<br />
suurten kaupunkien ikääntyneimpiä.<br />
Vanhusten asumispalveluista tarpeeseen<br />
nähden liian suuri osa on laitoksissa; laitoksiin<br />
on sijoitettu paljon sellaisia vanhuksia,<br />
jotka pystyisivät asumaan tehostetun<br />
palveluasumisen yksiköissä.<br />
– Lehtiojan palvelutalon merkitys on<br />
olennainen, sillä se korvaa raskaan laitoshoidon<br />
paikkoja. Lisäksi se on suunniteltu<br />
niin, että siellä ikääntynyt voi asua elämänsä<br />
loppuun asti, sanoo <strong>Lahden</strong> kaupungin<br />
vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja<br />
Ismo Rautiainen.<br />
Lehtiojan palvelutalo ei kuitenkaan yksinään<br />
vastaa haasteeseen. Vuoteen 2020<br />
mennessä Lahteen tarvitaan vuosittain 20–<br />
40 ja sen jälkeen 40–60 uutta vanhusten<br />
palveluasuntoa.<br />
Rautiainen pitää vaarana, että ikääntyneille<br />
tuotetaan koko ajan samantyyppisiä<br />
asumisratkaisuja. Toiminnan kannalta on<br />
tärkeää, että asumispalveluita tuottavat<br />
yksiköt ovat riittävän isoja, mutta ne eivät<br />
saa olla liian isoja.<br />
– Soisin, että<br />
ikääntyvä väestö<br />
voisi asua eri<br />
puolilla kaupunkia,<br />
omilla kotikulmillaan<br />
muun<br />
väestön keskuudessa.Yhteistyöhön<br />
<strong>Lahden</strong> Talojen<br />
kanssa olen<br />
erittäin tyytyväinen.<br />
Odotan, että<br />
alan toimijat aina<br />
kaavoituksesta<br />
lähtien keskinäisessäyhteistyössään<br />
löytävät uusia<br />
ratkaisuja! Ismo Rautiainen<br />
dealerlogo<br />
Lukkoässä <strong>Oy</strong><br />
+<br />
Puh. (03) 752 6205<br />
yhteystiedot<br />
Aleksanterinkatu 3, <strong>15</strong>110 LAHTI<br />
Keskuskatu 9, <strong>15</strong>870 HOLLOLA<br />
Puh. (03) 780 5205<br />
MA-TO 8–17 • PE 8 –16 • LA Suljettu<br />
21
ENERGIA-<br />
TEHOKKUUS<br />
22<br />
Asuntorakentamisessa näkökulma<br />
Energiatehokkuudestaelinkaaritehokkuuteen<br />
Suomalaisessa asuntorakentamisessa energiatehokkuus ei vielä toteudu<br />
parhaalla mahdollisella tavalla. Käytettävät rakenneratkaisut<br />
alkavat kyllä olla energiatehokkaita, mutta toisinaan energiansäästön<br />
nimissä rakennuksen energiankulutusta saatetaan jopa nostaa.<br />
Tämä johtuu siitä, että säästöjä haetaan teknologiapainotteisesti – ja<br />
teknologia toimii sähköllä.<br />
Näin kertoo Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) kehittämisarkkitehti<br />
Sampo Vallius. Hän istuu energiatehokkaan rakentamisen<br />
näköalapaikalla, kulkevathan useimmat ARAan tulevat hankehakemukset<br />
hänen käsiensä kautta. Lisäksi Vallius on mukana käytännössä<br />
kaikissa energia-asioita koskevissa ARAn kehittämishankkeissa.<br />
– En ole kovin kirkasotsaisesti mukana pelkän energiatehokkuuden<br />
hypetyksessä. Mielestäni näkökulmaa pitäisi laajentaa elinkaaritehokkuuteen,<br />
johon kuuluvat muun muassa rakennuksen tavoitettavuus<br />
julkisilla kulkuvälineillä, käytetyt materiaalit ja ylläpitokulut.<br />
Vuoden 2019 loppuun mennessä kaiken rakentamisen on oltava lähes<br />
nollaenergiarakentamista. Kansallisesti tämä luultavasti tarkoittaa sitä,<br />
että rakenteiden on oltava passiivitalorakenteita ja energialähteiden<br />
uusiutuvia, esimerkiksi aurinkoenergiaa tai maalämpöä.<br />
– Tavoite perustuu uskoon, että teknologia halpenee ja kehittyy,<br />
Sampo Vallius sanoo.<br />
Useimmat ARAan tuleva<br />
hankehakemukset kulkevat<br />
kehittämisarkkitehti Sampo<br />
Valliuksen käsiensä kautta.
Lähes nollaenergiarakentamisen haasteellisia<br />
kohteita ovat toimistorakennukset;<br />
sen mukaan, minkä muotoinen rakennus<br />
on ja miten se sijoittuu tontille,<br />
siitä voi olla jopa mahdotonta tehdä pian<br />
voimaan tulevan energialuokituksen mukaista<br />
A-luokan rakennusta.<br />
– Arkkitehtina minua kuitenkin surettaa,<br />
jos energiatehokkuusvaatimukset<br />
johtavat rakennusten muotomaailman<br />
köyhtymiseen. Lisäksi rakennuksia<br />
ei hyvästä tahdosta huolimatta aina pystytä<br />
sijoittamaan energiatalouden kannalta<br />
parhaalla mahdollisella tavalla, koska<br />
kaavoitus laahaa jälkijunassa. Kaupunkikuvalliset<br />
ja energiataloudelliset tavoitteet<br />
ovat usein ristiriidassa keskenään.<br />
Iso haaste ovat myös laatuvaatimukset,<br />
jotka energiatehokas rakentamistapa<br />
asettaa rakentamisen laadulle. Vallius yhtyy<br />
professori Jouni Koiso-Kanttilan kri-<br />
tiikkiin suomalaisesta rakennustavasta,<br />
jossa työmaalla ei esimerkiksi suojata rakenteita<br />
sateelta. Kun kosteus yhdistyy<br />
huolimattomasti tehtyyn tiivistämiseen,<br />
seurauksena on hometalo.<br />
– Nyt on laatutalkoiden aika. Rakentamisen<br />
laatuketjussa on varmistettava, ettei<br />
yksikään lenkki fuskaa ja aiheuta vahinkoa.<br />
ARAn vuonna <strong>2012</strong> saamien hankehakemusten<br />
rakennukset sijoittuvat energialuokkiin<br />
A ja B. Energialuokat ovat kuitenkin<br />
uudistumassa, ja uudessa luokituksessa<br />
nykyisestä A:sta tulee C ja B:stä<br />
puolestaan D.<br />
Myös rakennuksen energiatehokkuusluku<br />
ja sen laskentatapa ovat muuttumassa.<br />
Nykyisestä ET-lukupohjaisesta laskennasta<br />
siirrytään E-lukuun, joka ottaa<br />
huomioon myös talon käyttämän ener-<br />
A-Kuivaus <strong>Oy</strong><br />
giamuodon eli primäärienergian lähteen.<br />
Talo, joka ei rakenteiltaan ole huipputasoa,<br />
voi saada melko hyvän E-luvun, jos<br />
sen energiantuotanto perustuu uusiutuviin<br />
energialähteisiin kuten maa- ja aurinkolämpöön.<br />
Passiivitalon luokkaa oleva<br />
rakenteet taas eivät yksin takaa hyvää<br />
E-lukua, jos talon energialähteenä on esimerkiksi<br />
suora sähkö.<br />
Haasteita riittää. <strong>Lahden</strong> Talojen asioiden<br />
Sampo Vallius arvioi olevan hyvällä<br />
mallilla.<br />
– Yhtiössä on eteenpäin menevä ote,<br />
ja sen hankkeet edustavat kehityksen eturintamaa.<br />
Kiinteistöjohtaja Eero Lukkarisella<br />
on hyvä tietämys, ja hän on utelias<br />
ottamaan asioista selvää. Tämä uteliaisuus<br />
on onneksi höystetty sopivalla kriittisyydellä,<br />
jota sovelletaan myös yhtiön<br />
hankkeisiin.<br />
Vinssikatu 3,<strong>15</strong>700 Lahti puh.(03) 782 8091, fax (03) 7828093 gsm. 0400 418939<br />
kimmo.puolakka@a-kuivaus.fi<br />
23
24<br />
Lanssikadun talot<br />
Europahouse Award <strong>2012</strong> -kilpailun tuomaristo ei painottanut talojen edistyksellistä energiatehokkuutta, minkä vuoksi<br />
Lanssikadun matalaenergiatalot eivät sijoittuneet kilpailun kärkeen.
ENERGIA-<br />
TEHOKKUUS<br />
saivat näkyvyyttä Europahouse-kilpailussa<br />
<strong>Lahden</strong> Taloissa ollaan iloisia osallistumisesta<br />
Europahouse Award <strong>2012</strong> -kilpailuun,<br />
vaikka kilpailukohteena olleet Lanssikadun<br />
matalaenergiatalot eivät palkintosijoille<br />
yltäneetkään.<br />
– Ei aina voi voittaa, sanoo kiinteistöjohtaja<br />
Eero Lukkarinen pilke silmäkulmassa.<br />
– Kilpailut ovat hyviä ja tärkeitä,<br />
sillä niissä kohteet saavat näkyvyyttä ja<br />
osallistujat voivat vertailla omia ratkaisujaan<br />
ja omaa onnistumistaan.<br />
<strong>Lahden</strong> Taloissa päätettiin osallistua<br />
kilpailuun, koska Lanssikadun matalaenergiatalot<br />
arvioitiin niin edistyksellisiksi,<br />
että niillä voisi olla mahdollisuuksia<br />
menestyä kilpailussa. Kansallisella tasolla<br />
talot pärjäsivätkin hienosti, sillä ne läpäisivät<br />
Suomen alkukarsinnan ja pääsivät<br />
mukaan loppukilpailuun.<br />
– Olisi kiva jo alun perin tietää, millä<br />
kriteereillä kilpailun voittaja valitaan, Lukkarinen<br />
sanoo. – Tuomaristo ei jostakin<br />
syystä ottanut huomioon Suomen luonnonoloja<br />
eikä vaatimuksia, joita ne asettavat<br />
rakentamisen energiatehokkuudelle.<br />
Olisipa kilpailussa ollut muitakin kategorioita,<br />
joissa olisi painotettu myös energiatehokkuutta!<br />
Lukkarinen sanoo.<br />
Europahouse Award -kilpailun tuomariston<br />
äänivallattomana sihteerinä toiminut<br />
ARA:n kehittämisarkkitehti Sampo Vallius<br />
yhtyy Eero Lukkarisen ajatukseen.<br />
– Tuomaristo painotti valinnoissaan<br />
kohteiden yleistä arkkitehtonista laadukkuutta<br />
ja asuntojen muunneltavuutta,<br />
jolloin edistyksellinen energiatehokkuus<br />
ei nostanut muun muassa Lanssikatua ja<br />
PuuEraa kärkeen. Olisi ollut hienoa palkita<br />
hankkeita useissa kategorioissa, mutta<br />
nyt se ei ollut mahdollista.<br />
Europahouse Award <strong>2012</strong> -kilpailun<br />
ensimmäinen palkinto jaettiin kahden<br />
hankkeen kesken. Sen saivat Marthashof<br />
Berliinistä ja Ruotutorpankuja Helsingistä,<br />
joka on Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimiston<br />
ATT:n hanke. Lisäksi<br />
kilpailussa jaettiin kolme kunniamainintaa.<br />
Ne saivat Reiherintie (Laajasalon<br />
Kiinteistöt <strong>Oy</strong> ja ATT), Nelospesä<br />
(Asuntosäätiön rakennuttajat) ja Fenixinrinne<br />
(ATT), jotka kaikki ovat helsinkiläisiä<br />
asuinrakennushankkeita.<br />
Loppukilpailuun osallistui yhteensä kahdeksan<br />
asuinrakennushanketta, joista<br />
kuusi oli Suomesta, yksi Saksasta ja yksi<br />
Hämeen kuljetusPiste<br />
Päijät-Hämeen kokenein ympäristönhuolto<br />
Palvelemme asiakkaita asuinkiinteistöissä, kaupan alalla, teollisuudessa ja<br />
kunnissa. Meiltä saat kustannus tehokkaat ja kattavat kierrätyksen ja<br />
ympäristönhuollon palvelut aina yhtä ammattitaitoisesti.<br />
Europahouse<br />
• Noin 20 vuotta Suomessa, Hollannissa,<br />
Saksassa ja Tanskassa toiminut säätiö.<br />
• Edistää ympäristöä ja asuinrakennuksia,<br />
jotka ylläpitävät tasapainoa yhteisöllisyyden<br />
ja yksilön tarpeiden sekä toiveiden<br />
kanssa niin tänään kuin tulevaisuudessakin.<br />
• Jakaa Europahouse Award -tunnustuspalkinnon<br />
ekologisesti kestävää, laadukasta<br />
ja kohtuuhintaista asumista edistävien,<br />
jo toteutettujen hankkeiden kesken.<br />
• Vuoden <strong>2012</strong> Europahouse Award -kilpailu<br />
oli tarkoitettu 2010–2011 valmistuneille<br />
asuntokohteille.<br />
• Kilpailun voittaja palkitaan 5 000,00 euron<br />
kannustuspalkkiolla.<br />
• Edellisen kerran Europahouse Award<br />
-kilpailu järjestettiin vuonna 2009.<br />
Hollannista. Toinen energiatehokkuuteen<br />
painottunut suomalaiskohde PuuEra oli<br />
Vierumäelle toteutettu Heinolan kaupungin,<br />
Rakennusliike Reponen <strong>Oy</strong>:n, Koskisen<br />
<strong>Oy</strong>:n ja Versowood <strong>Oy</strong>:n puurakenteinen<br />
passiivienergiakerrostalo.<br />
Europahouse Award -kilpailun tuomariston<br />
muodostivat asuntosuunnittelun<br />
professori Markku Hedman Suomesta,<br />
arkkitehti Heinwillem De Boer Hollannista<br />
ja arkkitehti Bert Ferro Fransen Tanskasta.<br />
Hämeen Kuljetuspiste | puh: 03 872 010 | info@kuljetuspiste.com | www.kuljetuspiste.com<br />
25
26<br />
ENERGIA-<br />
TEHOKKUUS<br />
Perusparantamisen<br />
keskiössä energiansäästö<br />
1980-luvun kerrostaloon asennettiin poistoilman lämmön talteenotto<br />
Kerinkalliossa sijaitsevan Kerinkallionkatu<br />
<strong>15</strong>:n perusparannus on yksi esimerkki<br />
<strong>Lahden</strong> Talojen aktiivisesta toiminnasta<br />
kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisen<br />
eturintamassa. Hanke oli merkittävä,<br />
sillä Kerinkallionkatu <strong>15</strong> on ensimmäisiä<br />
lahtelaisia vanhoja kerrostaloja,<br />
joihin on asennettu poistoilman lämmön<br />
talteenottojärjestelmä.<br />
Kerinkallionkatu <strong>15</strong> on rakennettu<br />
vuonna 1985, mutta perusparannuksen<br />
myötä siitä tuli lähes uuden veroinen. Talossa<br />
tehtiin lvis-saneerauksia, uusittiin<br />
ikkunat ja asennettiin parvekelasitukset<br />
sekä parannettiin rakennuksen yläpohjan<br />
eristystä. Talon sisätilat perusparannettiin<br />
senioreille ja liikuntarajoitteisille soveltuvaksi<br />
muun muassa suurentamalla<br />
asuntojen kylpyhuoneet invamitoitusten<br />
mukaisiksi. Myös keittiöt ja huoneistojen<br />
pinnat uusittiin.<br />
Talossa on 52 asuntoa, joista 13 on<br />
kaksioita ja 39 yksiöitä.<br />
Perusparannuksen tavoitteena oli korjata<br />
se epäkohta, että 1960–1980-luvun taloista<br />
ilmanvaihdon poistoilma menee kokonaan<br />
hukkaan. Tavoite toteutui: Kerinkallionkatu<br />
<strong>15</strong>:een asennettiin hollolalaisen<br />
Pamon <strong>Oy</strong>:n kehittämä poistoilman lämmön<br />
talteenottojärjestelmä, jonka talteen<br />
ottama lämpö hyödynnetään käyttöveden<br />
lämmitykseen ja yhteistilojen lattialämmitykseen.<br />
Lämmön talteenottojärjestelmän kustannukset<br />
olivat noin 60 000 euroa. Investoinnin<br />
arvioidaan maksavan itsensä takaisin<br />
7–8 vuodessa.<br />
Tulevaisuudessa lämmön talteenottojärjestelmä<br />
asennetaan mahdollisuuksien<br />
mukaan kaikkiin perusparannuskohteisiin,<br />
esimerkiksi Järvenpäänkatu 27:ään,<br />
jota perusparannetaan parhaillaan.<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong> perusparantaa kiinteistöjään<br />
aktiivisesti. Korjaustoiminnalla ei haluta<br />
pelkästään lisätä asumismukavuutta,<br />
Kerinkallionkatu <strong>15</strong> on ensimmäisiä lahtelaisia vanhoja<br />
kerrostaloja, joihin on asennettu poistoilman<br />
lämmön talteenottojärjestelmä. Järjestelmän talteen<br />
ottama lämpö hyödynnetään käyttöveden lämmitykseen<br />
ja yhteistilojen lattialämmitykseen.<br />
vaan myös säästää energiaa parantamalla<br />
rakennusten energiatehokkuutta. Lisäksi<br />
jokaista perusparannusta suunniteltaessa<br />
tutkitaan tarkasti, voidaanko kohteessa<br />
käyttää uusiutuvia luonnonvaroja.<br />
Kerinkallionkatu <strong>15</strong>:n perusparannus<br />
oli osa <strong>Lahden</strong> kaupungin ns. elinvoimaisuuspakettia,<br />
jolla muun muassa haettiin<br />
toimintamalleja ja ratkaisuja kiinteistöjen<br />
energiatehokkuuden parantamiseksi tehokkaasti<br />
ja järkevin kustannuksin.<br />
<strong>Lahden</strong> kaupungin elinvoimaisuuspaketin<br />
tavoitteena oli vuosina 2010–2011 vaimentaa<br />
laman vaikutuksia <strong>Lahden</strong> seudun<br />
yrityksissä ja kasvattaa vientivetoista<br />
cleantech-liiketoimintaa. Paketin tukemista<br />
yritysverkostoista yksi keskittyi korjausrakentamiseen<br />
ja rakennusten energiatehokkuuteen.<br />
Uusiutuvaa energiaa<br />
ja energiansäästöä<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong> tarkastelee huolellisesti, voidaanko<br />
uudiskohteissa käyttää uusiutuvaa<br />
energialähdettä. Käytössä on tai käyttöön<br />
ollaan ottamassa seuraavia uusiutuvia<br />
energialähteitä:<br />
• Aurinkokeräimet: Nikulankujan<br />
rivitalot, Lanssikatu 3 ja 5, Hollolan<br />
palvelukoti Onnenkoto (rakenteilla)<br />
• Ilma-vesilämpöpumppu:<br />
Nikulankujan rivitalot<br />
• Maalämpö: Lanssikatu 3 ja 5,<br />
Lehtiojan palvelutalo (rakenteilla)<br />
• Maalämpökaivoista otettava viilennys:<br />
Lanssikatu 3 ja 5, Salinmäen<br />
palvelukoti<br />
• Viilennys pohjavettä hyödyntämällä:<br />
Hollolan palvelukoti Onnenkoto<br />
(rakenteilla)<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong> pyrkii vähentämään energiankulutusta<br />
useilla energiatehokkuustoimilla.<br />
Energiaa säästäviä toimenpiteitä,<br />
ratkaisuja ja projekteja ovat muun muassa<br />
seuraavat:<br />
• Kiinteistöjen lämmityksen<br />
kaukovalvonta<br />
• Uudisrakennus- ja perusparannuskohteiden<br />
energiatehokkaat rakenteet<br />
ja rakenneratkaisut<br />
• Lämmön talteenottojärjestelmien<br />
asentaminen mahdollisuuksien<br />
mukaan myös perusparannuskohteisiin<br />
• Energiaa säästävät hissit<br />
• Liikkeentunnistimilla toimiva valaistus<br />
• Asuntojen kotona-poissakytkimet<br />
• Asuntojen vesikalusteiden<br />
järjestelmällinen korjaaminen tai<br />
uusiminen, ns. vesiprojekti<br />
• Asukkaiden vedensäästökilpailu
TIETOKONEEN<br />
TIETOKONEEN<br />
TIETOKONEEN<br />
KUNTOTARKASTUS<br />
Elvytä vanha koneesi uuden veroiseksi!<br />
Asentajamme poistaa turhat tiedostot, asentaa uudet päivitykset ja tarkistaa palomuurin sekä virustorjunnan.<br />
Kaikki TV:t<br />
-10 %<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong> <strong>Oy</strong>:n asukkaille<br />
1€(norm. 59 €)<br />
Katso lisää todella kovia tarjouksia www.gigantti.fi/lahdentalot<br />
Kaikki Norton-tietoturvaohjelmat<br />
-50 %<br />
GIGANTTI Lahti, Apilakatu 1<br />
27<br />
Tarjoukset voimassa vain <strong>Lahden</strong> Gigantissa <strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong> <strong>Oy</strong>:n asukkaille 31.10.<strong>2012</strong> asti.<br />
Tarjoustuotteita ja palveluita vain 1 kpl/asiakas. Kysy lisää, reception@lahti.gigantti.fi
ENERGIA-<br />
TEHOKKUUS<br />
28<br />
Taistelu <strong>Lahden</strong> Talojen Suurin pudottaja<br />
-vedensäästökilpailun voitosta jatkui<br />
tiukkana kilpailun toisella kolmanneksella<br />
touko–elokuussa. Elokuun lopussa kahta<br />
kärkisijaa pitivät samat kiinteistöt kuin<br />
huhtikuussa, vain järjestys oli vaihtunut.<br />
Lisäksi kärkikiinteistöt, Pajapellonkatu 6,<br />
8, 10, 12 ja 14 sekä Ainonkatu 1, olivat käytännöllisesti<br />
katsoen tasoissa 18,9:n ja 18,7<br />
prosentin kulutuspudotuksella.<br />
Myös sijoilta 3–5 löytyivät elokuun lopussa<br />
samat kiinteistöt kuin keväälläkin,<br />
mutta uudessa järjestyksessä. Neljänneltä<br />
sijalta kolmanneksi oli kirinyt Kannaksenkatu<br />
32 vajaan 16 prosentin vedensäästöllä<br />
ja viidenneltä sijalta neljänneksi Onnelantie<br />
8 vajaan 13 prosentin vedensäästöllä.<br />
Sen sijaan Myllymäenkatu 4 ja 5 oli pudonnut<br />
kolmannelta sijalta viidenneksi,<br />
vaikka sen säästöprosentti on varsin hyvä,<br />
vajaat 12 prosentin.<br />
Asukashallituksen ympäristötoimikunta<br />
ja <strong>Lahden</strong> Talojen hallinto ovat päättäneet,<br />
että vedensäästökilpailua jatketaan<br />
myös vuonna 2013. Suunnitelmissa on ja-<br />
Voitosta tiukka<br />
kaksinkamppailu<br />
Vedensäästökilpailu jatkuu myös vuonna 2013<br />
Sanna Nissinen ei pese astianpesukoneessa vajaita koneellisia.<br />
kaa kilpailukiinteistöt eri sarjoihin ja viilata<br />
sääntöjä, jotta kilpailusta saadaan vieläkin<br />
kiinnostavampi. Samalla mietitään<br />
myös palkitsemismuotoja ja -kriteereitä.<br />
– Kilpailu on saatu hyvään vauhtiin, joten<br />
ei ole mitään syytä lopettaa sitä vuodenvaihteeseen,<br />
sanoo <strong>Lahden</strong> Talojen isännöintipäällikkö<br />
Matti Koskinen.<br />
– Uskoakseni sekä asukkaat että me<br />
täällä hallinnossa olemme oppineet tänä<br />
vuonna paljon uutta, joten ensi vuonna<br />
kilpailu vain paranee.<br />
Moni kilpailukiinteistö näyttää innostuneen<br />
vedensäästöstä vasta toukokuussa,<br />
jolloin ensimmäiset väliaikatiedot julkistettiin.<br />
Tavoitteena olleeseen 10 prosentin<br />
kulutusvähennykseen oli huhtikuun<br />
lopussa päässyt neljä kiinteistöä –<br />
elokuun lopussa jo yhdeksän kiinteistöä,<br />
joiden lisäksi kaksi kiinteistöä oli hyvin<br />
lähellä 10 prosentin vähennystavoitetta.<br />
Vedensäästökilpailun kiinteistöt ovat<br />
tammi–elokuussa kuluttaneet vettä 3,3<br />
prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011.<br />
Asukastasolla vähennys tarkoittaa, että<br />
jokainen asukas on vähentänyt vuorokau-<br />
tista vedenkulutustaan keskimäärin 4,8<br />
litraa eli puolen ämpärillisen verran.<br />
Vedensäästökilpailun toisella kolmanneksella<br />
kiinteistöjen asukaskohtaiset<br />
vuorokautiset kulutuserot kasvoivat entisestään.<br />
Vähiten vettä kuluttavat Onnelantie<br />
8:n asukkaat, joista jokainen on tänä<br />
vuonna pärjännyt vuorokauden keskimäärin<br />
90 litralla. Suurimpien kuluttajien<br />
kyseenalaista mainetta kantoivat edelleen<br />
Ahtialanpolku 1:n asukkaat, joista jokainen<br />
keskimääräinen vuorokausikulutus<br />
on ollut 188 litraa.<br />
Ahtialanpolulla kulutus on kuitenkin<br />
hienoisessa laskussa: tänä vuonna veden<br />
kulutus on laskenut vajaat kolme prosenttia<br />
viimevuotisesta.<br />
Männistönrinteekatu 16:een, Timonkatu<br />
5:een ja Aittapellonkatu 4:ään tieto<br />
vedensäästökilpailusta ei ilmeisesti ole<br />
vielä kantautunut, koska näissä kohteissa<br />
on tänä vuonna kulutettu vettä 10–17<br />
prosenttia enemmän kuin viime vuonna.<br />
Kilpailun kokonaistavoitteena on vähintään<br />
10 prosentin pudotus kilpailukiinteistöjen<br />
yhteenlasketussa vedenkulutuksessa.<br />
Tavoite jäänee saavuttamatta,<br />
vaikka kulutus on vähentynyt entisestään<br />
huhtikuun lopun jälkeen.<br />
– Jos vedenkulutus vähenee samaa<br />
vauhtia syys–joulukuussa, vuoden lopussa<br />
vähennys viime vuoden tasosta voi olla<br />
neljä prosenttia. Sekin on hyvä tulos,<br />
olemmehan Hämeessä, missä toimeen<br />
tartutaan verkkaisesti, isännöintipäällikkö<br />
Matti Koskinen sanoo.<br />
Neljän prosentin kokonaisvähennykseen<br />
uskoo myös ympäristötoimikunnan puheenjohtaja<br />
Ritva Kytönen. Hän odottaa<br />
vuodenvaihteen tuloksia hieman kaksijakoisin<br />
tunnelmin.<br />
– Osa kiinteistöistä on ottanut vedensäästön<br />
tosissaan, mutta osa lyönyt laimin.<br />
Tämä on hienoinen yllätys, vaikka<br />
saattoi olla odotettavissakin. Kaiken kaikkiaan<br />
kilpailu on kuitenkin ollut onnistunut,<br />
ja ensi vuodeksi se vain paranee!
Kilpailukiinteistöjen (60 kpl) vedenkulutus vuonna <strong>2012</strong> tammi–elokuussa<br />
Veden kokonaiskulutus litrat rakennuskuutiota (l/rm³) kohti ja litrat asukasta kohti vuorokaudessa<br />
(l/as/vrk) ja muutosprosentti vuoden alusta verrattuna vuoteen 2011. Litrat<br />
asukasta kohti vuorokaudessa eivät ole tammi–elokuun kulutus, vaan koko vuodelle laskettu<br />
kulutusarvio.<br />
Kilpailukiinteistön Kulutus Kulutus Muutos %<br />
nimi l/rm³ l/as/vrk 2011–<strong>2012</strong><br />
Pajapellonkatu 6, 8, 10, 12, 14 359 126 -18,90 %<br />
Ainonkatu 1 253 124 -18,70 %<br />
Kannaksenkatu 32 305 120 -<strong>15</strong>,90 %<br />
Onnelantie 8 291 90 -12,80 %<br />
Myllymäenkatu 4, 5 389 121 -11,80 %<br />
Vaaksakatu 2, 4, 6 465 <strong>15</strong>7 -11,30 %<br />
Luiskakatu 2 395 130 -11,10 %<br />
Kauppakatu 42 423 <strong>15</strong>3 -11,00 %<br />
Kaunisharjunpolku 3 375 145 -10,30 %<br />
Urpupolku 3, 5, 7 394 <strong>15</strong>4 -9,40 %<br />
Pilkotunmäenkatu 9 355 114 -9,10 %<br />
Mukkulankatu 27 363 146 -8,50 %<br />
Vilanderinkatu 1,6, Isotarhankatu 1 454 119 -8,00 %<br />
Lapakatu 2 424 134 -7,60 %<br />
Aleksanterinkatu 29, Kauppakatu 3 271 <strong>15</strong>1 -7,20 %<br />
Onnelantie 16 301 113 -7,00 %<br />
Huippukatu 2 374 145 -6,60 %<br />
Hollolankatu 3 291 130 -6,40 %<br />
Kuriirinkatu 1, Alokkaankatu 2 436 109 -6,40 %<br />
Torkonkatu, Rättärinkatu 364 129 -5,90 %<br />
Pohjoinen Liipolankatu 10, 12, 14 354 130 -5,70 %<br />
Ostoskatu 12 375 149 -5,20 %<br />
Pohjoinen Liipolankatu 16 287 129 -5,10 %<br />
Kaarlonkatu 2, 6, 13 346 143 -5,00 %<br />
Päivärinteenkatu 22–28 424 <strong>15</strong>2 -5,00 %<br />
Kaviokatu 1 319 136 -4,30 %<br />
Hirsimetsäntie, Viherlaaksontie 388 <strong>15</strong>6 -4,10 %<br />
Puotikatu 1, 2 436 135 -3,80 %<br />
Sykekatu 6, 8, 10, 12, 14, 16, 18 308 141 -3,80 %<br />
Vasamakatu 9 387 148 -2,80 %<br />
Ahtialanpolku 1 470 188 -2,70 %<br />
Kumpukatu, 2, 4 513 166 -2,60 %<br />
Taapelikatu 12 376 <strong>15</strong>4 -2,60 %<br />
Suitsikatu 11, 13 502 <strong>15</strong>0 -2,40 %<br />
Katsastajankatu 17 443 141 -2,20 %<br />
Myllymäenkatu 9, 10 455 126 -2,20 %<br />
Ilveskatu 2, 4, 6 337 146 -1,60 %<br />
Metsäpellontie 26 437 <strong>15</strong>8 -1,30 %<br />
Hyötilänkatu, Harjupellonkatu, Kylänalustankatu 480 128 -1,10 %<br />
Katajakatu 5 385 132 -1,10 %<br />
Ruolankatu 6, 8, 10, 12, 14 436 144 -1,00 %<br />
Sepänniemenkatu 2 454 143 -0,90 %<br />
Ristimäenkatu 3 495 135 -0,10 %<br />
Tarjantie 58 335 170 -0,10 %<br />
Kortepohjankatu 6 449 124 0,10 %<br />
Rouvasmanni 480 <strong>15</strong>7 0,10 %<br />
Kaunisharjunpolku 1 383 <strong>15</strong>7 0,20 %<br />
Törmäkatu, Uotilankatu, Törmäpolku 426 <strong>15</strong>1 0,60 %<br />
Helkalankatu, Kallioistenkatu 401 <strong>15</strong>0 0,80 %<br />
Kaukasenkatu 2 572 144 0,80 %<br />
Mukkulankatu 34 432 118 1,10 %<br />
Erviänkatu 1, 3 420 119 1,70 %<br />
Lautamiehenkatu 4 442 141 1,70 %<br />
Vitikankatu 5 416 <strong>15</strong>2 1,70 %<br />
Pihtikatu 9 489 <strong>15</strong>1 1,80 %<br />
Loviisankatu 14 304 121 2,70 %<br />
Ahtialanpolku 6 450 <strong>15</strong>0 5,30 %<br />
Männistönrinteenkatu 16 428 170 10,70 %<br />
Timonkatu 5 526 185 13,40 %<br />
Aittapellonkatu 4 429 185 17,00 %<br />
Kaikkien kilpailukiinteistöjen<br />
keskiarvo 400 141 -3,30 %<br />
Korjauksilla ja<br />
uudistuksilla<br />
neljänneksen<br />
vähennys<br />
vedenkulutukseen<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong> on suitsinut vedenkulutusta<br />
myös uusimalla ja korjaamalla wc-istuimia<br />
ja vesikalusteita vuodesta 2009 lähtien.<br />
Tämä vuoden kohteet mukaan lukien<br />
ns. vesiprojektin mukaisia töitä on tehty<br />
yli 2 200 asunnossa.<br />
Muutosten ansiosta kohdekiinteistöjen<br />
vedenkulutus on vähentynyt keskimäärin<br />
24 prosenttia. Vesikalusteiden<br />
kunnostaminen ja uusiminen ovat myös<br />
merkittävästi vähentäneet lvi-huoltotöiden<br />
määrää, mikä on pienentänyt huoltomenoja.<br />
Vedenkulutuksen vähentämiseksi on<br />
esimerkiksi poistettu käytöstä vanhoja<br />
wc-istuimia, jotka kuluttivat yhdellä käyttökerralla<br />
yhdeksän litraa vettä. Niiden tilalle<br />
asennetut uudet istuimet kuluttavat<br />
yhdellä käyttökerralla vettä vain 4,5 litraa.<br />
Uudemmista wc-istuimista on vaihdettu<br />
täyttö- ja tyhjennysventtiilejä. Lisäksi<br />
on vaihdettu vanhoja suihkuja ja sekoittajia<br />
uusiin, virtaamiltaan vähemmän<br />
vettä kuluttaviin.<br />
Projektia jatketaan, kunnes kaikkien<br />
kiinteistöjen vedenkulutus on saatu tavoitetasolle.<br />
Vedenkulutuksen vähenemisen tuomat<br />
säästöt maksavat vesiprojektin<br />
kustannukset takaisin keskimäärin 1,8<br />
vuodessa.<br />
29
30<br />
Pajanpellonkadulla voitontahto korkealla:<br />
Kyllä me voitamme!<br />
Suurin pudottaja -vedensäästökilpailun<br />
kärkisijaa pitävässä Pajapellonkatu 6, 8,<br />
10, 12 ja 14:ssä tieto kilpailun johtopaikasta<br />
otettiin riemuiten vastaan.<br />
– Nyt pannaan vielä paremmaksi, kyllä<br />
me voitamme! Talven tullen vettä varmasti<br />
säästyykin helpommin kuin kesällä, arvioi<br />
Regina Borg.<br />
Myös Sanna ja Mika Nissinen uskovat<br />
voittoon. – Kesällä meinasi välillä tulla<br />
epäilys, kun näki vesiletkujen kiemurtelevan<br />
pitkin pihaa, Sanna Nissinen tunnustaa.<br />
Jenna Hämäläinen ei juoksuta hanasta vettä saadakseen<br />
kylmää juomavettä, vaan pitää jääkaapissa<br />
täysinäisiä vesipulloja.<br />
SAMSUNG LED<br />
Maailman suurimman LED-valmistajan tuotteet suoraan maahantuojalta.<br />
LED-lamppujen etuja<br />
Syttyvät heti<br />
Toimivat pakkasessa<br />
Suuri valoteho<br />
Miellyttävä värisävy<br />
Hyvä värintoisto<br />
Sanna Nissisen suloinen Casimir-poika säästää<br />
vettä juomalla maitoa aina kun mahdollista.<br />
Pajapellonkadun asukkailla ei edelleenkään<br />
ole ollut yhteistä vedensäästöstrategiaa,<br />
vaan jokainen on käyttänyt vettä<br />
niin kuin on parhaaksi nähnyt. Kevään hyvistä<br />
väliaikatuloksista kaikki toki olivat<br />
iloisia, ja moni on saattanut niiden innoittamana<br />
tsempata vedensäästössä.<br />
– Meillä pestään pyykkiä kaksi kertaa<br />
viikossa, ja saunassa ja suihkussa käydään<br />
säästeliäästi, kertoo Jenna Hämäläinen.<br />
– Kesällä pidimme kastelukannua rännin<br />
alla ja kastelimme pihan kasveja kannuun<br />
kertyneellä sadevedellä.<br />
Ainonkatu 1:ssä, joka oli elokuun lopun<br />
väliaikatilastoissa niukasti kakkosena, kilpailun<br />
tiukkaan kärkitaistoon suhtaudutaan<br />
rauhallisemmin. – Täytyy koittaa vielä<br />
likistää vähän, sanoo Martti Konoila. –<br />
Lopputulosta en kuitenkaan veikkaile, jot-<br />
ENERGIAN-<br />
SÄÄSTÖ 80%<br />
ENERGIA-<br />
TEHOKKUUS<br />
ta ei synny turhia nurinoita.<br />
Ainonkadulla vedensäästökilpailun vetovastuu<br />
on ollut Konoilalla. – Kasvatamme<br />
pihalla omaksi iloksemme tilliä, persiljaa<br />
ja sen sellaista. Hankin rännien syöksytorvien<br />
alle paljut, joihin kertyneellä sadevedellä<br />
kastelemme yrttimaatamme.<br />
Lisäksi Konoila on kannustanut asukkaita<br />
hankkimaan pesuvateja ja peseytymään<br />
saunassa pesuvatiin lasketulla vedellä<br />
eikä tavalliseen tapaan suihkun alla.<br />
– Siinäkin säästyy paljon vettä, hän laskee.<br />
Kannustaminen vedensäästöön ja palkitseminen<br />
virittävät Pajapellonkadulla vilkasta<br />
keskustelua. Mika Nissisen mielestä<br />
eniten vettä säästäneiden kiinteistöjen<br />
pitäisi saada jokin palkinto myös siinä<br />
tapauksessa, ettei 10 prosentin kokonaissäästötavoite<br />
toteudu. Palkinto kannustaisi<br />
jatkamaan säästämistä myös ensi<br />
vuonna, jolloin vedensäästökilpailun on<br />
määrä jatkua.<br />
– Sekin kannustaisi, jos kiinteistön ilmoitustaulun<br />
väliaikatiedoissa kerrottaisiin,<br />
millä sijalla kiinteistö on kilpailussa.<br />
Nyt sitä ei ole kerrottu, hän ihmettelee.<br />
Eniten vettä säästäneille kiinteistöille<br />
alun perin kaavaillut palkinnot – reilut<br />
hyvitykset yhden kuukauden vuokrasta<br />
– saavat asukkaiden yksimielisen hyväksynnän.<br />
– Mutta kilpailun säännöt pitää laittaa<br />
uusiksi, Mika Nissinen sanoo.<br />
Samsung Ledien myynnin<br />
Pohjoismaissa ja Virossa hoitaa:<br />
Lem-Kem <strong>Oy</strong><br />
puh. 0207 549 400<br />
www.lemkem.fi<br />
Tilaa esite: lemkem@lemkem.<br />
www.lemkem. | www.samsungled.com
<strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong> on haastanut asukkaat<br />
säästämään vettä. Mutta kuinka on <strong>Lahden</strong><br />
Talojen henkilöstön vedenkulutuksen<br />
laita? Lotraako henkilöstö vettä vai yrittääkö<br />
käyttää sitä säästeliäästi?<br />
Tämänkertaiseen vedensäästögallupiin<br />
haastattelimme <strong>Lahden</strong> Talojen henkilöstön<br />
edustajia, jotka edustavat sekä<br />
ylintä johtoa, kiinteistöyksikköä että asiakaspalvelua.<br />
Hallintojohtaja Pertti Me-<br />
Pertti Merenluoto:<br />
1. En lotraa, enkä myöskään pihtaa, olen<br />
melko tavallinen vedenkäyttäjä.<br />
2. Koska asun vaimoni kanssa kaksin<br />
kerrostalossa, veden käyttö on normaalia<br />
taloudenpitoon liittyvää: tiskien pesu<br />
astianpesukoneella, pyykit jne. Aiemmat<br />
asumiskokemukseni ovat omakotitalosta,<br />
jossa kulutus tippui radikaalisti, kun<br />
lapset muuttivat pois kotoa opiskelemaan<br />
(kulutus tipahti selvästi yli puolella).<br />
Toinen omakotitalon kulutukseen vaikuttava<br />
asia oli pihan ja pensaiden kastelun<br />
järkeistäminen.<br />
3. Nykytilanteessa en pysty merkittävästi<br />
vähentämään kulutustani.<br />
4. Jaksaisin kyllä kantaa vettä kaivosta,<br />
mutta kyllä tilanne saattaisi ajan mittaan<br />
”puuduttaa”. Veden kannosta on kokemuksia<br />
mökkireissuilta suvun mökille<br />
Pieksämäelle. Siellä ovat perinteisen<br />
mökkimukavuudet: kantovesi ja ulkohuussi.<br />
renluodon työhön kuuluu muun muassa<br />
vuokrien laskeminen, ja asuntosihteeri<br />
Katri Helminen etsii asiakkaille sopivia<br />
asuntoja ja vuokrasopimuksia. Isännöitsijä<br />
Ville Jäntin käsialaa on <strong>Lahden</strong> Talojen<br />
ensimmäinen ympäristöohjelma. Projekti-insinööri<br />
Jouni Könönen puolestaan<br />
vetää uudisrakennus- ja perusparannusprojekteja,<br />
joiden yhtenä tärkeänä tavoitteena<br />
on energiankulutuksen minimointi.<br />
Katri Helminen:<br />
1. Voin vastata rehellisesti, että en<br />
ole lotraaja, mutta en myöskään<br />
pihtaa.<br />
2. Hampaita pestessäni en sulje<br />
vesihanaa välillä, mutta yritän tässäkin<br />
parantaa tapani. Hiukset pesen<br />
nopeasti lavuaarissa.<br />
3. Lapsiperheessä pyykinpesua<br />
on paljon. Meillä pyörii kone melkein<br />
joka päivä, eikä kone ole aina<br />
aivan täysi, eli tässä voisi olla<br />
säästökohde.<br />
4. Kyllä kantaisin, mutta onneksi<br />
ei tarvitse! Joskus rantasaunaan<br />
olen joutunut vesiä kantamaan.<br />
Henkilöstön vedensäästögallup:<br />
Lotraatko vai pihtaatko vettä?<br />
Jouni Könönen:<br />
1. Veden käyttöni on ns. normaalia veden kulutusta päivittäin;<br />
en tuhlaa, mutta en myöskään pihistele vedenkäyttöäni.<br />
2. Olen laittanut kotona suihkuihin ja hanoihin samat esimerkiksi<br />
veden virtaamaan vaikuttavat komponentit, joita<br />
käytämme <strong>Lahden</strong> Talojen kiinteistöjen vedensäästöprojektissa.<br />
3. Vedenkulutukseni ei mielestäni ole tuhlaavaa, joten en<br />
vähentäisi tämänhetkistä kulutustani.<br />
4. Jaksan kantaa käyttämäni veden kaivosta sisälle. En<br />
joudu kantamaan vettä sisälle tänä päivänä, mutta olen<br />
kyllä lapsena kantanut vuosia veden sisään.<br />
Näitä kysyimme:<br />
1. Kriittinen itsearvio: Lotraatko vettä<br />
vai pihtaatko sen käytössä?<br />
2. Miten tämä näkyy tavassasi<br />
käyttää vettä?<br />
3. Mistä voisit helpoiten vähentää<br />
vuorokautista vedenkulutustasi?<br />
4. Jaksaisitko kantaa kaiken päivittäin<br />
käyttämäsi veden esimerkiksi kaivosta<br />
sisälle? Joudutko koskaan tekemään niin?<br />
Ville Jäntti:<br />
1. Pyrin välttämään lotraamista.<br />
2. En jätä hanaa valumaan tiskatessa ja pesukoneessa<br />
pesen pyykit mahdollisuuksien mukaan<br />
vettä säästävillä pikaohjelmilla.<br />
3. Pesemällä vain täysiä koneellisia pyykkiä.<br />
4. Jaksaisin, mutta onneksi vain harvoin – käytännössä<br />
kesämökillä – niin täytyy tehdä.<br />
31
32<br />
Timo Hiltunen aloittaa työt aamukuudelta, vaikka<br />
hänen työaikansa virallisesti alkaakin vasta seitsemältä.<br />
– Keskustassa pitää tietyt asiat olla tehty<br />
kahdeksaan mennessä, hän perustelee aikatauluaan<br />
Postimies<br />
ja poliisi,<br />
sosiaalityöntekijä<br />
ja kuunteluoppilas<br />
Kiinteistönhoitajan työtä ei voi väittää ainakaan yksitoikkoiseksi.<br />
Erään työpäivän päätteeksi <strong>Lahden</strong> Talojen isännöintipäällikkö<br />
Matti Koskinen soitti Lassila & Tikanoja<br />
<strong>Oy</strong>j:n kiinteistönhoitajalle Timo Hiltuselle ja kertoi, että<br />
tämän hoitaman keskustakiinteistön pihalta oli varastettu<br />
polkupyörä. Kiinteistössä olivat valvontakamerat, joten<br />
Hiltunen katsoi kameran videot läpi. Videolla näkyi, kuinka<br />
kuuden hengen poikaporukka otti pyörän – edes lukitus ei<br />
estänyt varkautta. Hiltunen teki lähialueille nopean kierroksen,<br />
löysi polkupyörän ja palautti sen omistajalleen.<br />
Tapauksen päätteeksi Matti Koskinen ja Timo Hiltunen<br />
joivat kiitollisen asukkaan tarjoamat wienerikahvit.<br />
Kerran taas erään kiinteistön miesasukas soitti Hiltuselle<br />
ja kysyi, voisiko tämä tulla auttamaan, kun naiset eivät<br />
suostu lähtemään pois asunnosta. Hiltunen hieman ihmetteli,<br />
mistä oli kysymys, ja pyysi varmuuden vuoksi työkaverin<br />
avukseen naisia häätämään. Kaksissa miehin kiinteistönhoitajat<br />
menivät asuntoon, mutta eivät nähneet yhtään<br />
naista. Asukas selitti, että muut olivat lähteneet karkuun,<br />
mutta yksi oli vielä vaatehuoneessa. Kurkistus vaatehuoneeseen,<br />
ja sieltähän se hyllyltä löytyi – nimittäin tekojalka!<br />
Postimies, poliisi, sosiaalityöntekijä, toisinaan jopa kuunteluoppilas,<br />
Timo Hiltunen luettelee kiinteistönhoitajan eri<br />
rooleja.<br />
– Tämä on asiakaspalvelutyötä. Varsinkin ikääntyneille asukkaille teen<br />
ylimääräisiä asioita, sillä se luo hyviä suhteita ja pitää asukkaat tyytyväisinä.<br />
Venymiskyvyllä lienee osuutensa siihen, että kahtena vuonna Hiltunen<br />
on saanut parhaimmat pisteet <strong>Lahden</strong> Talojen kiinteistönhoitajien<br />
keskinäisessä pisteytyksessä. Hän esimerkiksi aloittaa työt aamukuudelta,<br />
vaikka kiinteistönhoitajan työaika virallisesti alkaa vasta<br />
seitsemältä.<br />
– Keskustassa pitää tietyt asiat olla tehty kahdeksaan mennessä,<br />
hän perustelee aikatauluaan.<br />
Myös sitä Hiltunen pitää tärkeänä, että asukkaiden pyytämät korjaukset<br />
ja muut työmääräykset hoidetaan nopeasti. Hän kuitenkin toivoo<br />
asukkaiden ymmärtävän, etteivät asiat sentään aivan sormia napsauttamalla<br />
tapahdu.<br />
– Ja on kaikille hyväksi, että jokainen itse toimittaa omat tarpeettomat<br />
tavaransa sinne, minne pitääkin. Ei ole ilmaista, että roskakatoksista<br />
tai kellarin käytäviltä pitää kuljettaa hylkytavaraa pois, Hiltunen<br />
sanoo.<br />
Timo Hiltunen on pidetty kiinteistönhoitaja. Niissä kiinteistöissä, joista Hiltunen on työjärjestelyiden<br />
vuoksi siirretty muualle, asukkaat ovat olleet harmissaan siirrosta.
KIINTEISTÖN-<br />
HOITO<br />
saa kehuja sekä talon<br />
asukkailta että vierailta<br />
Ritaniemenkatu 5:ssä on viime vuosina<br />
nähty monenlaista kiinteistönhoitoa ja<br />
-hoitajaa. Viime kilpailutuksen ja huoltofirman<br />
vaihdoksen jälkeen kiinteistönhoito<br />
on jälleen toiminut moitteettomasti.<br />
Kun asukkaatkin ovat aktiivisia ja talkoohengessä<br />
pitävät paikkoja kunnossa,<br />
kehuja pihan siisteydestä tulee vierailtakin<br />
ihmisiltä.<br />
Nykyisen kiinteistönhoitajan, LK Kiinteistöpalveluiden<br />
Petteri Metson työn jäljestä<br />
Ritaniemenkatu 5:n asukkaat ovat<br />
saaneet nauttia viime keväästä lähtien.<br />
Asukastoimikunnan puheenjohtaja Jorma<br />
Mattila ja sihteeri Lauri Säynätkari toivovat<br />
hartaasti, ettei hyvää kiinteistönhoitajaa<br />
hevin vaihdettaisi.<br />
– Hän on pätevä kaveri, joka hoitaa<br />
hommat, Mattila kehuu. – Kesäajan kokemukset<br />
ovat hyviä, talvesta ja lumitöistähän<br />
emme vielä tiedä.<br />
Kiinteistönhoitajan tärkeimmäksi ominaisuudeksi<br />
asukastoimikunnan nokkamiehet<br />
nostavat tavoitettavuuden: ei tarvitse<br />
jatkuvasti pyöriä nurkissa tai seisoskella<br />
pihalla, kunhan on puhelimitse<br />
tavoitettavissa. Kiinteistönhoitajan pitää<br />
osata keskustella asioista, mutta mukavaa<br />
luonnetta enemmän asukkaat arvostavat<br />
ammattitaitoa.<br />
– Talvella on tärkeää tehdä lumityöt<br />
hyvin, mutta hissit ja sähköovet on pidettävä<br />
kunnossa ympäri vuoden, jotta rollaattoria<br />
tai pyörätuolia käyttävät pääsevät<br />
kulkemaan, Lauri Säynätkari sanoo.<br />
Yksi kiinteistönhoitaja ei voi olla joka<br />
paikassa samanaikaisesti, Jorma Mattila<br />
muistuttaa. Kun lumitöitä tehdään täällä,<br />
toiset paikat saavat odottaa.<br />
– Olisi hyvä, ettei yksi ja sama kiinteistö<br />
olisi aina lumityökierroksen ensimmäinen<br />
ja jokin toinen vastaavasti aina se<br />
viimeinen, vaan aurausjärjestystä vaihdeltaisiin.<br />
Ritaniemenkatu 5:n<br />
siisteys<br />
Ritaniemenkatu 5:n asukkaat ovat talkoilla muun muassa maalanneet pihan kalusteita ja aidanteita. – Noita<br />
pensaita haluaisimme karsia, jos vain isännöitsijä antaa luvan, sanovat asukastoimikunnan puheenjohtaja Jorma<br />
Mattila (vas.) ja sihteeri Lauri Säynätkari.<br />
Kiinteistönhoitajan työ on asiakaspalveluammatti.<br />
– Pitää olla palveluhenkinen eikä mikään tuppisuu.<br />
Iäkkäitä asukkaita on hyvä auttaa sellaisissakin<br />
asioissa, jotka eivät kiinteistönhoitajalle välttämättä<br />
kuuluisi, Petteri Metso sanoo.<br />
Petteri Metso vastaa Mukkulassa neljän<br />
<strong>Lahden</strong> Talojen kerrostalokohteen kiinteistönhoidosta.<br />
Joka kohteessa hän käy<br />
lähes päivittäin.<br />
– Aluehuoltomiesmalli on hyvä. Kun<br />
kohteet sijaitsevat lähellä toisiaan, aikaa<br />
ei kulu siirtymiseen paikasta toiseen ja<br />
työt saa hoidetuksi järkevästi.<br />
Kiinteistönhoitajalle mukavimpia<br />
kohteita ovat Ritaniemenkatu 5:n kaltaiset<br />
kohteet, jossa asukkaat ovat aktiivisia.<br />
– Se innostaa tekemään työt hyvin,<br />
Metso kertoo.<br />
Asukkaat taas pelkäävät, että huoltofirmat<br />
kasaavat yhdelle kiinteistönhoitajalle<br />
liikaa töitä. – Jos kohteita on liikaa,<br />
töitä ei pysty tekemään hyvin, ja se syö<br />
motivaatiota, Jorma Mattila sanoo.<br />
Aluehuoltomiesmallia myös Mattila<br />
ja Säynätkari kiittävät. – Kun yksi ja sama<br />
mies hoitaa talon asioita, talo ja paikat<br />
tulevat hänelle tutuiksi, mikä varmasti<br />
heijastuu työn jälkeen. Ja kun työt hoituvat<br />
hyvin, me asukkaat saatamme toisinaan<br />
tarjota kiinteistönhoitajalle pullakahvit,<br />
Lauri Säynätkari sanoo.<br />
33
34<br />
KIINTEISTÖN-<br />
HOITO<br />
Porraskäytävän yleisilmeen on oltava ISS Palveluiden siivooja Tuija Reiju on<br />
aloittanut päivittäisen siivousurakkansa<br />
<strong>Lahden</strong> keskustassa Aleksanterinkatu<br />
29:ssa. Porraskäytävän ulko-oven takana<br />
hurisee <strong>Lahden</strong> pääkadun liikenne, mutta<br />
silmälle<br />
siisti<br />
Porraskäytävien sisääntuloaulat<br />
Aleksanterinkatu 29:ssä siivotaan<br />
päivittäin, portaat kaksi kertaa<br />
viikossa. Tuija Reijun mielestä rytmi<br />
on sopiva.<br />
Tuija Reiju pitää tärkeänä, että kerrostalon<br />
porraskäytävän yleisilme on silmälle siisti.<br />
kostean syyssään ansiosta katupölystä ei<br />
ole liiemmin haittaa.<br />
– Kun keväällä aloitin tässä talossa,<br />
porraskäytävässä oli usein paljon pölyä.<br />
Aina kun ulko-ovi avattiin, sitä pääsi sisälle,<br />
Reiju kertoo.<br />
Kesällä ja syksyllä pölyä tulee paljon<br />
vähemmän. Kun Aleksanterinkatu 29:ssä<br />
Reijun havaintojen mukaan vielä asuu<br />
siistiä väkeä, talo on siivoojalle mieluinen<br />
kohde.<br />
Päivittäinen siivous hoituu noin 2,5<br />
tunnissa. – Vuodenajat voivat vaikuttaa<br />
siivoojan työhön huomattavastikin. Koska<br />
aloitin täällä vasta keväällä, talviaika<br />
on vielä arvoitus, Reiju sanoo.<br />
Aleksanterinkatu 29:ssä on viisi kerrosta<br />
ja neljä porraskäytävää. Tuija Reiju aloittaa<br />
talon siivoustyöt joka päivä puolen<br />
päivän tienoissa, johon mennessä hän vapautuu<br />
edellisestä siivouskohteestaan.<br />
Porraskäytävien sisääntuloaulat Aleksanterinkatu<br />
29:ssä siivotaan päivittäin, portaat<br />
kaksi kertaa viikossa. Talon yläkerrassa<br />
sijaitsevien saunojen pesu on ohjelmassa<br />
kerran viikossa ja varastotilojen<br />
kaksi kertaa kuukaudessa.<br />
– Muuta – esimerkiksi seinien pyyhkimistä<br />
tai ovilasien pesua – teen tarpeen<br />
mukaan; tässä työssä täytyy aina katsella<br />
ympärilleen ns. sillä silmällä. Pidän tärkeänä,<br />
ettei kerrostalon porraskäytävässä<br />
ole roskia ja että yleisilme on silmälle siisti,<br />
Reiju kertoo.<br />
Tuija Reijulla on pitkä kokemus siivoojan<br />
työstä. Vuosien saatossa hän on nähnyt,<br />
että kerrostalojen siisteys vaihtelee eikä<br />
siisti ilme perustu pelkästään roskattomuuteen<br />
tai pölyttömyyteen, vaan myös<br />
esimerkiksi seinien maalipinta vaikuttaa<br />
merkittävästi yleisilmeeseen.<br />
Ammattisiivoojalta Aleksanterinkatu<br />
29:n yhden sisääntuloaulan siivous käy<br />
käden käänteessä. Reiju pitää siivoojan<br />
työn vapaudesta ja itsenäisyydestä. – Kukaan<br />
ei kulje selän takana! hän naurahtaa,<br />
kerää työvälineet ja siirtyy seuraavaan<br />
porraskäytävään.
Kiinteistönhoidon<br />
aluehuoltomiesmalli<br />
<strong>Lahden</strong> Talojen kiinteistönhoidon aluehuoltomiesmallissa toisiaan lähellä sijaitsevilla<br />
kiinteistöillä on oma nimetty aluehuoltomiehensä. Hän hoitaa kiinteistöjen<br />
huoltotehtäviä kokopäiväisesti, eikä hänellä ole lupa toimia työnantajayrityksensä<br />
muissa kohteissa.<br />
<strong>Lahden</strong> Talojen kiinteistötarkastaja (ent. kiinteistönhoidon ohjaaja) tekee kiinteistöihin<br />
säännöllisiä tarkastuskäyntejä, ns. teknisiä tarkastuksia. Käynneillä<br />
hän tarpeen mukaan opastaa aluehuoltomiestä sekä tarkastaa, että kiinteistönhuoltoyritys<br />
on hoitanut vastuulleen kuuluvat tehtävät. Havaintonsa kiinteistötarkastaja<br />
kirjaa sähköiseen seurantajärjestelmään. Lisäksi isännöitsijät tekevät<br />
ns. päivittäistarkastuksia; myös nämä tarkastuskäynnit kirjataan sähköiseen<br />
seurantajärjestelmään.<br />
Jokaisesta tarkastuskerrasta tietojärjestelmään kirjautuvat kiinteistönhuoltoyrityksen<br />
ja aluehuoltomiehen suoritustason mukaiset laatupisteet. Parhaat pisteet<br />
saavuttaneet yhtiöt ja huoltomiehet palkitaan vuosittain.<br />
Kiinteistönhuoltoyritysten ja aluehuoltomiesten laatupisteytykseen on vastikään<br />
otettu teknisen laadun rinnalle asukastyytyväisyys.<br />
Esille tulleet ongelmat ja erityispiirteet ratkotaan <strong>Lahden</strong> Talojen ja kiinteistönhuoltoyritysten<br />
säännöllisissä seurantapalavereissa, joihin osallistuvat kiinteistön<br />
isännöitsijä, kiinteistötarkastaja ja kiinteistönhuoltoyritysten työnjohto.<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong> järjestää kiinteistönhuoltoyrityksille ja aluehuoltomiehille vuosittain<br />
muutaman kiinteistöpäivän, joissa aluehuoltomiehiä koulutetaan ja heille<br />
annetaan tietoa kiinteistönhoidon laadunvarmistuksesta. Maaliskuun kiinteistöpäivässä<br />
julkistetaan ja palkitaan vuoden huoltomies ja vuoden kiinteistönhuoltoyritys.<br />
Asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneiden kesken<br />
Kiinteistösiivouksen<br />
aluesiivoojamalli<br />
<strong>Lahden</strong> Talojen kiinteistösiivous perustuu aluesiivoojamalliin,<br />
jossa toisiaan lähellä sijaitsevilla kiinteistöillä<br />
on oma nimetty siivoojansa.<br />
Kiinteistösiivouksen aluemallissa kiinteistöjen normaali<br />
ylläpitosiivous sisältää myös lattioiden puhdistushoidon<br />
1–4 kertaa vuodessa ja porrashuoneiden<br />
ikkunoiden pesun kerran vuodessa.<br />
Siivousyritykset täyttävät kiinteistön huoltokirjaan<br />
ne tehtävät, joiden toteutumista tekninen tarkastaja<br />
ja isännöitsijä seuraavat.<br />
Teknisen tarkastajan jokaisesta tarkastuskerrasta<br />
tietojärjestelmään kirjautuvat siivousyrityksen ja<br />
aluesiivoojan suoritustason mukaiset laatupisteet.<br />
Tulevaisuudessa parhaat pisteet saavuttaneet yritykset<br />
palkitaan vuosittain.<br />
Esille tulleet ongelmat ja erityispiirteet ratkotaan<br />
<strong>Lahden</strong> Talojen ja siivousyritysten säännöllisissä<br />
seurantapalavereissa, joihin osallistuvat kiinteistön<br />
isännöitsijä, kiinteistötarkastaja ja siivousyrityksen<br />
työnjohto.<br />
Siivousyrityksen ja aluesiivoojan laatupisteytykseen<br />
on vastikään otettu teknisen laadun rinnalle asukastyytyväisyys.<br />
arvottiin kolme lahjakorttia<br />
Kiinteistönhoidon ja siivouksen laatua koskevaan <strong>Lahden</strong><br />
Talojen asukastyytyväisyystutkimukseen vastanneiden kesken<br />
arvottiin sadan euron arvoisia S-ryhmän lahjakortteja. Lahjakortin<br />
voittivat Kirsti Blomerus ja Mirva Immonen sekä kolmas<br />
henkilö, joka ei halua, että hänen nimensä kerrotaan lehdessä.<br />
Onnea voittajille!<br />
Asukastyytyväisyystutkimuksen tuloksista<br />
kerromme lähemmin <strong>Asukasviesti</strong>n seuraa-<br />
vassa numerossa.<br />
Parasta pintaan:<br />
maalit, tapetit, laatat ja lattianpäällysteet -<br />
kaikki kotiisi sisustamisen erikoisliikkeestä!<br />
Lahti: Alavankatu 6, puh. (03) 467 2800 Palvelemme: ma–pe 8–19, la 9–<strong>15</strong><br />
35
36<br />
”Yhtiöittäminen oli selväpiirteistä työtä,<br />
joka palveli kaikkien etuja”<br />
Konserniksi<br />
hyvällä<br />
fiiliksellä<br />
<strong>Lahden</strong> Talojen yhtiöitysprosessi vuosina<br />
2005–2007 sujui yhtiön hallituksessa varsin<br />
helposti, mutta teetti paljon työtä yhtiön<br />
operatiivisessa johdossa. Näin kertoo<br />
Juha Peltonen, joka toimi <strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong><br />
<strong>Oy</strong>:n hallituksen puheenjohtajana vuosina<br />
2005–2009. <strong>Lahden</strong> Talojen uusi konsernirakenne<br />
otettiin käyttöön 1.9.2007.<br />
– Minulle jäi prosessista hyvä fiilis. Se<br />
oli selväpiirteistä työtä, jolla oli järkevät<br />
perustelut ja sekä asukkaiden että <strong>Lahden</strong><br />
kaupungin etuja palveleva tarkoitus.<br />
Juha Peltonen korostaa, ettei yhtiöittäminen ollut<br />
<strong>Lahden</strong> kaupungin omistajaohjausta, vaan ajatus<br />
syntyi yhtiön sisällä.<br />
Yhtiöittäminen ei ollut <strong>Lahden</strong> kaupungin<br />
omistajaohjausta, vaan idean esitti<br />
toimitusjohtaja Juhani Jokelainen. Vuoteen<br />
2005 tultaessa <strong>Lahden</strong> kaupungin<br />
vuokratalokiinteistöjen fuusiosta <strong>Lahden</strong><br />
<strong>Talot</strong> <strong>Oy</strong>:öön oli päästy yli ja toiminta oli<br />
vakiintunut. Oli aika alkaa kehittää toimintaa.<br />
Kun asia oli mietitty valmiiksi, siitä<br />
informoitiin kaupunkia.<br />
<strong>Lahden</strong> Talojen yhtiörakenne<br />
<strong>Lahden</strong> Asunnot <strong>Oy</strong><br />
• Arava-asunnot<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong> <strong>Oy</strong><br />
• Vapaarahoitteiset asunnot<br />
• Liikehuoneistot<br />
– Kilpiäisten palvelutalo oli päätetty rakentaa,<br />
ja oli nähtävissä, että palveluasuntojen<br />
rakentaminen alkaa kasvaa,<br />
Peltonen muistelee. – Palvelutalojen rakennuttaminen<br />
ja vuokraaminen oli kuitenkin<br />
syytä keskittää omaan erilliseen<br />
yhtiöönsä, jotta ei syntyisi käsitystä, että<br />
tavallisten vuokra-asuntojen asukkaiden<br />
rahaa käytetään palveluasuntoihin.<br />
Keväällä 2006 <strong>Lahden</strong> Talojen hallitus ja<br />
johto tekivät strategiamatkan, jonka aikana<br />
uutta yhtiörakennetta ideoitiin.<br />
– Me puheenjohtajat, Juha Rostedt ja<br />
minä, olimme tiukkoina, että mitään uusia<br />
hallintohimmeleitä ei rakenneta, Juha<br />
Peltonen kertoo. – Yhdessä toimitusjohtaja<br />
Jokelaisen kanssa hahmottelimme<br />
paperille yhtiörakenteen mallia, jonka<br />
seuraavana päivänä esittelimme muulle<br />
porukalle.<br />
Prosessi eteni nopeasti ja työllisti operatiivista<br />
johtoa tiiviisti. Kysymys tasearvoista,<br />
joilla kiinteistökanta jyvitetään eri<br />
yhtiöihin, oli mutkikas ja vaati perusteellisia<br />
laskelmia. Lisäksi <strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong> yhtiöityshankkeellaan<br />
toimi alansa edellä-<br />
<strong>Lahden</strong><br />
Palveluasunnot <strong>Oy</strong><br />
• Palvelutalot<br />
• Muut erityisasunnot<br />
<strong>Lahden</strong> Talojen<br />
hallituksen strategia -<br />
matkalla keväällä 2006<br />
puheenjohtajat Juha<br />
Peltonen ja Juha Rostedt<br />
sekä toimitusjohtaja<br />
Juhani Jokelainen<br />
hahmottelivat uuden<br />
yhtiörakenteen mallin,<br />
joka toteutui vain<br />
pienin muutoksin.<br />
kävijänä, joten se ei voinut ottaa mallia<br />
mistään toisesta vuokrataloyhtiöstä, vaan<br />
malli oli rakennettava itse. Sittemmin lahtelaista<br />
palvelutalojen ja erityisasuntojen<br />
tuottamisen toimintamallia onkin alettu<br />
kutsua <strong>Lahden</strong> malliksi.<br />
Uusi konsernirakenne avasi näköaloja yhtiön<br />
omaan tuotekehitystoimintaan, johon<br />
<strong>Lahden</strong> Taloilla kokonsa puolesta oli<br />
muutenkin mahdollisuudet. Yhtiöityksen<br />
jälkeen vuonna 2008 konsernin strategiaan<br />
tehtiinkin pieni, mutta merkittävä<br />
uudistus, kun siinä alettiin puhua <strong>Lahden</strong><br />
sijasta <strong>Lahden</strong> talousalueesta.<br />
– Näin konsernille avautui mahdollisuus<br />
toimia koko Päijät-Hämeessä. Äskettäinhän<br />
tähän mahdollisuuteen on myös<br />
tartuttu, kun <strong>Lahden</strong> Palveluasunnot on<br />
alkanut rakennuttaa vanhusten palvelutaloa<br />
Hollolaan, Juha Peltonen huomauttaa.<br />
– Omaa tuotekehitystä <strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong><br />
on toteuttanut myös rakennuttaessaan<br />
Lanssikadun matalaenergiatalot. Toiminta<br />
rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi<br />
on myös valtakunnallisesti<br />
merkittävää edelläkävijän työtä.
Joka päivä ja 40 vuotta<br />
<strong>Lahden</strong> Talojen on menestyttävä joka päivä ja 40 vuoden ajanjaksolla<br />
– läpi vuosikymmenien.<br />
Asukkaille kohtuuhintaisen asumisen tukipalveluineen on<br />
toimittava joka päivä. Talojen rakentamisvaihe on kustannusten<br />
kannalta tärkeä saada onnistumaan. Mutta kuten tiedämme,<br />
rakennuksen elinkaaren aikana käyttökustannukset ovat<br />
jopa rakennuskustannuksia merkittävämmässä roolissa.<br />
Asukkaaksi tultaessa paljolti nettiin siirtynyt asunnon hakeminen<br />
on merkittävä tapahtuma tulevalle asukkaalle. Jokapäiväisessä<br />
asumisessa esimerkiksi isännöinnin, siivouksen ja<br />
kiinteistönhuollon on toimittava. Jokaiselle asukkaalle asuminen<br />
on henkilökohtainen kokemus.<br />
Asumisen laadusta meillä kaikilla on oma käsityksemme.<br />
Yleisempää ja mitattavaa tietoa saadaan asiakaskyselyjen<br />
avulla. Useimmat asukkaat ovat valmiita suosittelemaan tuttavilleen<br />
asumista <strong>Lahden</strong> Talojen asunnoissa!<br />
Parannettavaakin riittää – esimerkiksi henkilöstön tavoitettavuudessa.<br />
Korjaustoimenpiteisiin on jo ryhdytty. Yhtiön<br />
henkilöstö työskentelee herkeämättä, jotta asumisen laatu kohenisi<br />
muiden hyvien tai erinomaisten tulosten rinnalle.<br />
Samalla kun on onnistuttava joka päivä tekemään asukkaat<br />
tyytyväisiksi, on myös ajateltava huomista ja tulevia vuosikymmeniä.<br />
Jos taloja ei pidetä kunnossa, ne joudutan ajan<br />
myötä remontoimaan kalliilla.<br />
Korjausvelkaa ei saa päästää syntymään. On omistajan<br />
<strong>Lahden</strong> kaupungin ja myös asukkaiden etu pitkällä tähtäimel-<br />
Hallintojohtaja Pertti Merenluoto jos kuka<br />
näkee työssään <strong>Lahden</strong> Talojen yhtiöittämisen<br />
edut.<br />
– Konkreettisin etu on erityisesti palveluasumiseen<br />
liittyvä avoimuus, hän sanoo.<br />
– <strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong> on investoinut viiden<br />
viime vuoden aikana palveluasumiseen<br />
lähes 40 miljoonaa euroa. Jos tämä olisi<br />
tapahtunut yhdessä yhtiössä, arava-asukkaiden<br />
keskuudessa olisi todennäköisesti<br />
syntynyt epäilys, että heidän rahojaan<br />
käytetään näihin investointeihin.<br />
Se että arava-asunnot ovat omassa<br />
yhtiössään, selkiyttää myös budjetointia<br />
ja vuokrien määrittämistä.<br />
– Kun samassa yhtiössä ei ole kuin<br />
arava-asunnot, asukkaille on helppo<br />
lä, ettei peruskorjauksissa muhi<br />
aikapommia. Tähän liittyy myös<br />
otsikon ”40 vuotta.” Asumisen<br />
kehittämis- ja rahoituskeskus<br />
ARA:n korkotukilainojen takaisinmaksuaika<br />
on 41 vuotta.<br />
Jos taloa peruskorjataan 100<br />
prosentilla sen arvosta 40 vuoden<br />
aikajaksolla, niin vuosittain<br />
määrä on 2,5 prosenttia, jotta<br />
korjausvelkaa ei syntyisi. Paitsi<br />
joka päivä, <strong>Lahden</strong> Talojen on<br />
onnistuttava myös tällä 40 vuoden<br />
tarkastelujaksolla. Niinpä<br />
olen todennut, että kvartaalimme on 10 vuotta.<br />
Yhtiöön on sitoutunut myös huomattava määrä <strong>Lahden</strong> kaupunkikonsernin<br />
varallisuudesta. <strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong> <strong>Oy</strong>:n konsernitaseen<br />
arvo on yli 200 miljoonaa euroa. Luonnollisesti omistajaa<br />
kiinnostaa, miten varallisuutta hoidetaan. Se on <strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong><br />
<strong>Oy</strong>:n hyvässä yhteistyössä toimivan hallituksen yksi tärkeimmistä<br />
tehtävistä.<br />
Joka päivä pitää pärjätä ja myös 40 vuoden jaksolla tulevia<br />
sukupolvia ajatellen.<br />
Jarkko Nissinen<br />
Hallituksen puheenjohtaja<br />
Avoimuutta, tasa-arvoa, oikeuden mukaisuutta<br />
näyttää, mitkä ovat kulut ja miten vuokrat<br />
määräytyvät, Merenluoto sanoo.<br />
Normaalilla mielikuvituksella varustettu<br />
ihminen pystyy helposti kuvittelemaan,<br />
mitä spekulaatioita syntyisi, jos<br />
palveluasunnot ja arava-asunnot olisivat<br />
samassa yhtiössä: Saako yhtiö hakemaansa<br />
lainoitusta uuden vuokratalon rakentamiseen,<br />
kun se on juuri toteuttanut suuria<br />
palvelutaloinvestointeja? Kerätäänkö<br />
arava-asuntojen vuokrankorotuksilla rahaa<br />
uuteen palvelutalohankkeeseen? Siirtyykö<br />
hartaasti odotettu perusparannus<br />
siksi, että rahat käytetäänkin erityisasuntojen<br />
rakentamiseen?<br />
– Olemme aina saaneet kaiken sen rahoituksen,<br />
mitä olemme tarvinneet, on<br />
YHTIÖ<br />
sitten kyse ollut palvelutalohankkeesta<br />
tai vuokratalon perusparannuksesta.<br />
Myös siinä mielessä oikeudenmukaisuus<br />
ja tasa-arvo toteutuvat uskottavalla tavalla,<br />
Merenluoto sanoo.<br />
Yhtiöittämisen etuihin hän laskee<br />
myös asioiden hallinnollisen käsittelyn<br />
selkiytymisen. – <strong>Lahden</strong> Talojen hallitus<br />
linjaa isot asiat, <strong>Lahden</strong> Asunnot keskittyy<br />
arava-asuntoihin ja <strong>Lahden</strong> Palveluasunnot<br />
palveluasumiseen.<br />
– Minulle aiheutuu hieman lisätyötä<br />
sen vuoksi, että toimin jokaisen kolmen<br />
hallituksen sihteerinä. Myös sisäistä laskutusta<br />
on hieman aiempaa enemmän,<br />
koska yhtiöt ostavat palveluja toisiltaan.<br />
37
38<br />
MUUT<br />
<strong>Lahden</strong> Asunnot <strong>Oy</strong>:n vuokrat nousevat vuoden vaihteessa keskimäärin<br />
4,3 prosenttia, jos <strong>Lahden</strong> Asuntojen hallitus hyväksyy<br />
isännöitsijöiden valmistelemat talokohtaiset budjettiesitykset<br />
lokakuun loppupuolen kokouksessaan. Aiempien vuosien tapaan<br />
korotukset vaihtelevat talokohtaisesti. Vaihteluväli on nyt<br />
2,3 prosentista 6,5 prosenttiin.<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong> <strong>Oy</strong>:n asunnoissa keskimääräinen korotus on<br />
4,4 prosenttia.<br />
Ensi vuoden budjetilla varmistetaan, että varat riittävät ylläpitomenojen<br />
ja pääomamenojen kasvuun. Budjetti mahdollistaa<br />
myös entistä vahvemman satsauksen talojen korjauksiin.<br />
Vuokriin sisältyvää korjauseuroa esitetäänkin korotettavaksi 10<br />
sentillä eli yhteensä 80 senttiin kuussa asuntoneliötä kohden.<br />
Kerättävä summa käytetään ensi vuoden aikana toteuttaviin lukuisiin<br />
sellaisiin korjauksiin, joihin vuokratalojen oma budjetti<br />
ei riitä. Näin talot pystytään pitämään hyvässä kunnossa eikä<br />
korjausvelkaa pääse syntymään.<br />
Myös käyttökorvaukset muuttuvat hiukan. Saunamaksu nousee<br />
viisikymmentä senttiä 8,50 euroon, autopaikkamaksu eurolla<br />
11 euroon, autokatospaikkamaksu kahdella eurolla 22 euroon<br />
ja autotallimaksu kahdella eurolla 35 euroon.<br />
Niissä kohteissa, joissa on huoneistokohtainen vesimittari,<br />
DNA Welholta saat kerralla koko taloyhtiöön huippunopeat<br />
nettiyhteydet sekä Suomen laajimman valikoiman tv-kanavia,<br />
myös HD:na sekä kaapeli- että antennitalouksiin.<br />
HUONEISTOKOHTAISET<br />
• NOPEUDET + TV-KANAVAT •<br />
Katso lisää www.dna.fi /taloyhtio<br />
tai ota yhteyttä taloyhtiomyynti@dna.fi<br />
Vuokrat nousevat keskimäärin 4,3 prosenttia<br />
vesimaksun ennakkomaksu nousee <strong>15</strong> eurosta 16 euroon henkilöltä<br />
kuukaudessa.<br />
Yleinen ylläpitokulujen kasvu on jatkunut, joskin kasvu on hidastunut<br />
loppuvuotta kohti. Erityisesti kiinteistönhoidon kustannusten<br />
arvioidaan nousevan ensi vuonna merkittävästi. Myös kaukolämmön<br />
ja jätehuollon arvioidaan kallistuvan edelleen.<br />
Veden ja jäteveden kuluihin ei tehdä korotuksia, vaan Lahti<br />
Aquan mahdolliset tariffimuutokset katetaan tähän budjettikohtaan<br />
tänä vuonna kertyneellä ylijäämällä.<br />
Pääomapuolella korkojen arvioidaan pysyvän hyvin matalalla<br />
tasolla. Kulujen kasvu johtuu aravalainojen lyhennysten määrän<br />
kasvusta.<br />
<strong>Lahden</strong> Talojen budjettia esiteltiin asukasaktiiveille jo tutuksi tulleeseen<br />
tapaan budjettitorilla. Tapahtuma järjestettiin lokakuun<br />
4. päivänä <strong>Lahden</strong> hiihtomuseon auditoriossa ja ravintola Voitossa.<br />
Asukasaktiivit saivat kuulla budjetoinnin perusteista ja pääsivät<br />
kysymään budjettiin ja talouteen liittyvistä asioista perinpohjaisesti.<br />
Tänä vuonna tilaisuuden erityisteemana oli asumisviihtyvyyden<br />
varmistaminen häiriökäyttäytymiseen puuttumalla. Lisäksi<br />
muun muassa käytiin läpi Suurin pudottaja -vedensäästökilpailun<br />
väliaikatilanne, josta tietoa toisaalla tässä lehdessä.
SANARISTIKKO<br />
Sanaristikon ratkaisu: <strong>Asukasviesti</strong> 2/<strong>2012</strong>.<br />
Uusi käytäntö varmistaa yhteyden isännöintiin<br />
Yhteyden saamista <strong>Lahden</strong> Talojen isännöitsijään on parannettu<br />
isännöinnin päivystysjärjestelmällä. Käytössä on päivystysnumero<br />
03–851 5730, johon päivystävä isännöitsijä vastaa arkisin<br />
kello 9–<strong>15</strong>. Uuden käytännön ansiosta asiakas tavoittaa<br />
isännöitsijän varmasti ja saa asiansa hoidetuksi tai ainakin välitetyksi<br />
eteenpäin.<br />
Uusiin<br />
asemiin<br />
Insinööri Heikki<br />
Räisänen on<br />
nimitetty <strong>Lahden</strong> <strong>Talot</strong><br />
<strong>Oy</strong>:n projekti-insinööriksi<br />
1.9.<strong>2012</strong> alkaen.<br />
Rakennusinsinööri<br />
Markus Herrainsilta on<br />
nimitetty isännöitsijäksi<br />
1.9.<strong>2012</strong> alkaen.<br />
Aiemmin hän on<br />
toiminut yhtiössä<br />
projekti-insinöörinä.<br />
Jos päivystävä isännöitsijä ei pysty hoitamaan asiaa tai vastaamaan<br />
asiakkaan kysymykseen, hän välittää asian sähköisesti<br />
kohteen isännöitsijälle jatkokäsittelyä varten tai toimittaa<br />
kohteen isännöitsijälle soittopyynnön.<br />
Aiemmat isännöitsijöiden matkapuhelinnumerot eivät ole<br />
enää käytössä.<br />
39
Kansakoulukatu 4-<br />
perusparannus, Lahti<br />
54 asuntoa v. <strong>2012</strong><br />
RSP-LAHTI OY<br />
Pentti Saksinen p. 0500 846 573<br />
Merja Tasanen p. 040 5322 434<br />
Tarja Komulainen p. 0400 498 744<br />
etunimi.sukunimi@rsplahti.fi , www.rsplahti.fi<br />
Mariankatu 19 A 16, <strong>15</strong>110 Lahti<br />
p. (03) 8811 420, f. (03) 8811 421<br />
LEA- hanke,<br />
uudisrakennukset, Lahti<br />
20 asuntoa v.2011<br />
Pitkäaikaisten yhteistyökumppaneidemme kanssa panostamme<br />
täyden palvelun toimintaan asiakkaidemme tarpeiden mukaan.<br />
Luotettavaa rakennus- ja saneerauspalvelua, mm. perusparannuksia<br />
ja linjasaneerauksia, sekä kaikkea rakentamiseen liittyvää<br />
• rakennuttajayhteisöille<br />
• kiinteistöjen omistajille<br />
• asuntoyhtiöille<br />
• teollisuudelle<br />
• vakuutusyhtiöille<br />
• muille tarvitseville
Change language