2006/07 Yksi sopii kaikille. 2006/07 - Oulun seudun ammattiopisto

Yksi sopii kaikille. 

Oulun seudun ammattiopisto 

lukuvuosikertomus 

2006/07

Sisällys 

Oulun seudun ammattiopisto 

Lukuvuosikertomus 2006–2007 

rehtorin katsaus 4 

oulun seudun ammattiopisto 6 

Tulokset vuonna 2006 7 

Toiminta lukuvuonna 2006–2007 10 

organisaatio ja johtaminen 16 

Talous 18 

Haukiputaan yksikkö 24 

kaukovainion yksikkö, liiketalous 26 

kaukovainion yksikkö, tekniikka 28 

kempeleen yksikkö 30 

kontinkankaan yksikkö 32 

limingan yksikkö 36 

Muhoksen yksikkö 38 

Myllytullin yksikkö 39 

pikisaaren yksikkö 41 

aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikkö 43 

S u u n n i t t e l u j a t o t e u t u S : M a i n o n n a n T y ö M a a j a o u l u n S e u d u n a M M aT T i o p i S T o 

Va l o k u Vat: T i M o H e i k k a l a / Pa i n o : k a l e va p r i n T 

Pa i n o S m ä ä r ä : 2 5 0 0 k p l / Pa P e r i : M u n k e n ly n x 

03

04 

rehtorin katsaus 

vuoden 2006 alusta ammattiopisto aloitti toimintansa 

kuntayhtymän liikelaitoksena. uudistuksella haluttiin 

korostaa ammattiopiston itsenäistä ja ammattikorkeakoulun 

kanssa tasavertaista asemaa. ammattiopiston 

lautakunnan johtosääntö ja sen delegoinnit uudistettiin 

tilanteen mukaiseksi. 

ammattiopistossa oli toimintavuonna noin 7 000 

vuositason opiskelijaa, henkilöstöä noin 760 ja toimintatuotot 

56 miljoonaa euroa. oppilaitos on tarjonnut 

ammatillista peruskoulutusta sekä ammatillista lisäkoulutusta 

seitsemällä eri koulutusalalla 30 perustutkintoon 

60 eri koulutusohjelmassa. lisäksi ohjelmaan 

on kuulunut laajaa maksullista palvelutoimintaa ja 

opetusministeriön lisärahoituksella on jatkettu työelämän 

palvelu- ja kehittämistehtävää. 

opetusministeriö muutti vuoden aikana järjestämislupaa 

niin, että 1.8.2006 alkaen ammatillisen peruskoulutuksen 

enimmäisopiskelijamäärä on 5 265. vuoden 

toteutunut opiskelijamäärä ylitti järjestämisluvan 

13 opiskelijalla. ammatillisen lisäkoulutuksen enimmäismääräksi 

ministeriö on ilmoittanut 292 opiskelijatyövuotta, 

jonka toteutunut taso 335 opiskelijatyövuotta 

ylitti selvästi. oppisopimuksella rahoitettavan 

lisäkoulutuksen takuumääräksi on annettu 640 opiskelijatyövuotta, 

kun toteuma oli 770. 

ammatillisen koulutuksen toimintaa seurataan 

opetusministeriön toimesta vuosittain määrittämällä 

jokaiselle koulutuksen järjestäjälle tuloksellisuuden indeksi, 

jossa tarkastellaan opiskelijoiden työllistymistä, 

jatko-opiskelua, valmistumisaikoja, keskeyttämisiä ja 

opettajien pätevyyttä sekä henkilöstön lisäkoulutusta. 

Tällä indeksillä mitattuna oulun seudun ammattiopisto 

sijoittui suurten oppilaitosten joukossa keskitason 

alapuolelle ja huonommin kuin vuonna 2005. Merkittävin 

tilanteeseen vaikuttanut suhteellinen muutos johtui 

henkilöstön kehittämiseen käytetyistä resursseista. 

Tulevina vuosina meidän on syytä kiinnittää erityisesti 

huomiota valmistuneiden opiskelijoiden työllistymiseen, 

vähentää henkilökohtaisella ohjauksella eroamisia 

ja nopeuttaa keskimääräistä valmistumista. 

virtuaalikoulutoimintaa kehitettiin edelleen kaikissa 

yksiköissä kaukovainion liiketalouden yksikön joh- 

dolla. Toiminnan volyymi moninkertaistui edelliseen 

vuoteen verrattuna. Myös ammattilukiotoimintaa laajennettiin 

ja aloitettiin valmistelut kaukovainion toimipisteen 

perustamiseksi seuraavan lukuvuoden alusta. 

ylioppilastutkinnon ammatillisen tutkinnon ohella suoritti 

31 opiskelijaa. 

ammattiosaamisen näyttöjä ohjaava ja koordinoiva 

arviointitoimikunta aloitti toimintansa ja hyväksyi vuoden 

aikana lukuisien tutkintojen arviointisuunnitelmat. 

ammattiopistossa on ammattiosaamiseen liittyvä 

kilpailutoiminta nähty tärkeänä osana markkinointia 

ja ammattiopetuksen imagon kohottamista. ammattiopisto 

osallistui Tampereella pidettyihin Taitaja-kisoihin 

21 opiskelijan joukkueella, joka menestyikin kilpailuissa 

erittäin hyvin. palkintosijoja tuli 8 ja kaikki finaaleissa 

mukana olleet palkittiin stipendeillä. 

Hanketoiminnassa on jatkettu viimeisiä ohjelmakauteen 

2000–2006 liittyviä hankkeita. näissä kehittämiskohteina 

ovat olleet ennen kaikkea oppimisprosessit 

ja opettajien työelämäosaaminen. koko 

7-vuotisjaksolla oSao:lla on ollut 49 hanketta, joiden 

kokonaiskustannukset ovat olleet 4,3 miljoonaa euroa 

ja omarahoitusosuus 0,6 miljoonaa euroa. 

ammattiopiston palveluksessa oli vuoden lopussa 

henkilöstöä 755, joka on 11 vähemmän kuin edellisenä 

vuotena. opettajien koulutuksessa painopiste on 

ollut työelämäjaksoissa ja ammattiosaamisen näytöissä. 

opistossa alettiin aikuis- ja työpaikkayksikön 

koordinoimana toteuttaa laajaa täydennyskoulutustarjontaa 

pohjois-Suomen koulutuksen järjestäjille. kesäkuussa 

pidetyille osaava opettaja -päiville osallistui eri 

puolilta Suomea lähes 500 opettajaa. Tapahtumasta 

saatu palaute oli erittäin myönteinen ja innostaa jatkamaan 

toimintaa tulevina vuosina. 

Taloudellisesti toimintavuosi on ollut menestyksellinen. 

ammattiopiston toteutunut vuosikate oli 2,8 

miljoonaa euroa, kun tavoite oli 0,9 miljoonaa euroa. 

Tulos varmistaa sen, että 2007 voidaan tehdä tärkeitä 

laitehankintoja kaikkien yksiköiden tarpeisiin. Toimintavuoden 

aikana toteutettiin investointeja koneisiin ja 

laitteisiin 1,9 miljoonalla eurolla. kehittämisrahastojen 

pääoma vuoden lopussa oli 4,6 miljoonaa euroa.

ammattiopiston tehtävänä on tarjota omalta osaltaan 

koulutuspalveluita koko ikäluokalle. oulun seudun 

väestökehitys on ollut kuitenkin sellainen, ettei 

oppilaitos nykyisen järjestämisluvan puitteissa pysty 

täysin vastaamaan sille yhteiskunnan asettamaan tehtävään. 

Samaan aikaan monilla maaseudun ammatillisilla 

oppilaitoksilla pohjois-Suomessa jää yhteensä 

satoja opiskelupaikkoja käyttämättä. lähivuosina oulun 

seudun ammattiopisto tarvitsee koulutustehtävänsä 

hoitamiseen huomattavasti lisää opiskelijapaikkoja. 

omalla kohdallani käsissä on viimeinen ammattiopiston 

toimintakertomus. olen siirtymässä 1.8.2007 

alkaen pois työelämästä, joka on antanut vuosikymmenien 

ajan paljon haasteita ja sisältöä arkipäivään. 

Minulla on ollut onni siirtyä säännöllisin välein työurallani 

aina vaativimpiin tehtäviin. Myönnän avoimesti, 

ettei muutoksen kohtaaminen ole helppoa. kun on 

ollut aina vahvasti työorientoitunut, herää kysymys, 

mitä löytää tilalle täyttämään arkipäivää. 

viimeiset runsaat kymmenen vuotta ovat olleet 

koulutusjärjestelmässä voimakkaan muutoksen aikaa. 

Taustalla ovat olleet globaalit kehitystrendit ja työelämän 

muutokset. koulutuksen on seurattava aikaansa 

ja pystyttävä ennakoimaan miltä tulevaisuus näyttää. 

Mainittuun ajanjaksoon sisältyy opistoasteen koulutuksen 

lakkauttaminen ja ammattikorkeakoulujärjestelmän 

kehittäminen. Se pitää sisällään myös korkeakoulutasoisen 

koulutuksen määrällisen yliarvioinnin, 

josta vähitellen käytännön kysynnän kautta on siirrytty 

tasapainoisempaan näkemykseen. on oivallettu, että 

työelämä tarvitsee ennen kaikkea ammattitaitoisia tekijöitä 

tulevaisuudessa. 

Meillä Suomessa ammatillisen 2. asteen koulutus 

on huippuluokkaa globaalistikin tarkasteltuna. Tutkinnot 

ovat riittävän laaja-alaisia, ne ovat vahvasti kiinni 

käytännön työelämässä ja niiden kautta voidaan opiskelua 

jatkaa aina yliopistotutkintoihin saakka. oulun 

seutu dynaamisen, monipuolisen talouselämänsä 

kautta antaa loistavan perustan koulutusorganisaatiolle 

toteuttaa omaa perustehtäväänsä. näen oulun 

seudun ammattiopiston tulevaisuuden tästäkin syystä 

erittäin myönteisenä. Meidän on oltava valmiita tarvittaviin 

muutoksiin koulutustarjonnassa, meidän on 

kehitettävä opetusta yksilöiden lähtökohdista ja meillä 

on oltava ajan tasalla olevat koneet ja laitteet. laadukkaan 

opetuksen takaavat kuitenkin parhaiten motivoituneet, 

osaavat opettajat. Siksi tulevaisuudessa 

on kiinnitettävä erityisesti huomiota uuden henkilöstön 

rekrytointiin ja innostavaan, henkilöstöä kannustavaan 

johtamiseen. 

jätän kaihomielellä lähes 40 vuoden toimintani oulussa 

koulutuksen parissa. Haluan kiittää tästä ajasta 

työtovereitani, työelämän yhteistyökumppaneita ja 

monia työn kautta saamiani ystäviä. Toivotan myös 

onnea ja menestystä seuraajalleni, jolla on hoidettavanaan 

yksi opetusalan upeimpia tehtäviä. 

erkki kangas, rehtori, opetusneuvos 

05

06 

oulun seudun ammattiopisto 

oulun seudun ammattiopisto (oSao) aloitti nykymuodossaan 

1.1.2005. ammattiopisto antaa laadukasta 

ammatillista koulutusta kymmenessä yksikössä oulun 

seudulla. oSao tarjoaa peruskoulunsa päättäneille 

nuorille tien ammattiin ja jatko-opintoihin. lisäksi oulun 

alueen elinkeinoelämän tarpeisiin on tarjolla monipuolisia 

lisä- ja täydennyskoulutuspalveluita. koulutusta 

järjestetään myös oppisopimuksella. 

ammattiopisto tarjoaa koulutusta seitsemällä koulutusalalla: 

kulttuurialalla, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden 

ja hallinnon alalla, luonnontieteiden alalla, 

tekniikan ja liikenteen alalla, luonnonvara- ja ympäristöalalla, 

sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä matkailu-, 

ravitsemis- ja talousalalla. 

oulun seudun ammattiopisto on työ- ja elinkeinoelämän 

tarpeita ennakoiva, tuloksellinen ja kehittyvä 

koulutusorganisaatio. Se toteuttaa työelämän tarpeita 

vastaavaa, monialaista ammatillista koulutusta ja 

muuta sitä tukevaa toimintaa opiskelijalähtöisesti. oulun 

seudun ammattiopisto tukee opiskelijoiden kasvamista 

ja kehittymistä osaaviksi, muutoskykyisiksi 

ammattilaisiksi.

Tulokset vuonna 2006 

Koulutustarjonta ja sen kehittäminen 

oulun seudun ammattiopisto tarjosi ammatillista peruskoulutusta 

sekä ammatillista lisäkoulutusta seitsemällä 

eri koulutusalalla. lisäksi oppisopimuskoulutuksena 

toteutettiin humanistisen ja kasvatusalan 

opintoja. koulutusta annettiin 30 perustutkintoon 60 

eri koulutusohjelmassa. 

ammatillisen koulutuksen tarvetta ja tarjontaa on 

selvitetty yhteistyössä oulun lääninhallituksen ja pohjois-pohjanmaan 

liiton kanssa. elinkeinoelämän ja 

alueen muiden toimijoiden kanssa on tehty ennakointiyhteistyötä, 

jotta koulutustarjonta vastaisi tarvetta. 

Työssäoppiminen ja ammatillisten näyttöjen suunnittelu 

ja suorittaminen ovat lähentäneet koulutuksen 

järjestäjän ja koulutetun työvoiman tarvitsijoiden näkemyksiä 

koulutussisältöihin. lautakunta on nimennyt 

ammattiopiston yhteisen neuvottelukunnan vuosille 

2005–2008. neuvottelukunta on tarkastellut tarjottavan 

koulutuksen tarvetta ja laajuutta eri koulutusaloilla. 

o P i S k e l i j a m ä ä r ä V u o S i n a 2 0 0 4 – 2 0 0 6 

Lisä- ja täydennyskoulutus 

lisä- ja täydennyskoulutuksen volyymi on laskenut 

edellisvuodesta. lisärahoituksella järjestettävän koulutuksen 

painopistealueina ovat olleet ammatti- ja 

erikoisammattitutkintoihin valmistava koulutus sekä 

tutkintojen näyttöjen järjestäminen. lisäksi aikuiskoulutuksena 

on järjestetty yksikkörahoituksella ammatillista 

perustutkintokoulutusta. Tarjonnassa on ollut 

runsaasti myös lyhytkestoisia, työelämän tarpeesta 

lähteviä kursseja. 

Sekä opiskelijatyövuosia että ammatti- ja erikoisammattitutkintoja 

kertyi vähemmän kuin oli talousarviossa 

tavoitteena. lisä- ja täydennyskoulutuksen 

opiskelijatyövuosien tavoite toteutui 87 %:sti ja suoritettujen 

ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tavoite 

86 %:sti. ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista 75 % 

tuotettiin kontinkankaan yksikössä ja aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikössä. 

o P i S k e l i j a m ä ä r ä 2 0 0 4 2 0 0 5 2 0 0 6 

p e r u S k o u l u T u S 5 1 1 9 5 1 9 0 5 2 4 8 

o p p i S o p i M u S k o u l u T u S 

l i S ä - j a T ä y d e n n y S k o u l u T u k S e n 

* 4 7 0 4 2 1 

o p i S k e l i j aT y ö v u o d e T 7 7 7 1 4 3 4 1 2 1 3 

Y h t e e n S ä 

* o p p i S o p i M u S k o u l u T u S T u l i o S a o : o n v u o n n a 2 0 0 5 . 

5 8 9 6 7 0 9 4 6 9 0 0 

o P i S k e l i j a m ä ä r ä t P e r u S k o u l u t u k S e S S a k o u l u t u S a l o i t ta i n 2 0 0 4 – 2 0 0 6 

( Pa i n o t e t t u 7 / 5 k e S k i a r V o ) 

o P i S k e l i j a m ä ä r ä 2 0 0 4 2 0 0 5 2 0 0 6 

k u lT T u u r i a l a 2 4 9 2 4 4 2 4 0 

y H T. T i e T. , l i i k e Ta l o u d e n j a H a l l i n n o n a l a 6 3 6 4 5 3 4 5 5 

l u o n n o n T i e T e i d e n a l a 1 6 7 1 6 6 

T e k n i i k a n j a l i i k e n T e e n a l a 2 3 7 8 2 4 5 3 2 4 6 9 

l u o n n o n va r a - a l a 2 4 0 2 5 1 2 6 3 

S o S i a a l i - j a T e r v e y S a l a 1 0 8 2 1 0 7 6 1 0 6 9 

M aT k a i l u - , r av i T S e M i S - j a Ta l o u S a l a 5 3 4 5 4 7 5 6 3 

Y h t e e n S ä 5 1 1 9 5 1 9 0 5 2 4 8 

07

08 

Opiskelijamäärän kehitys 

järjestämisluvan mukaisen ammatillisen peruskoulutuksen 

vuotuinen enimmäisopiskelijamäärä on ollut 

5 225 opiskelijaa 1.8.2006 lähtien. vuonna 2006 

opiskelijamäärä oli 5 267 (aritmeettinen keskiarvo) 

opiskelijaa, joten perusopiskelijamäärä ylitti toimiluvan 

42 opiskelijalla. Tutkintotavoitteisen ammatillisen 

lisäkoulutuksen määrä oli 329 opiskelijatyövuotta. 

oppisopimuskoulutuksella toteutui 704 opiskelijatyövuotta. 

oppisopimuskoulutuksen ja perus- ja lisäkoulutuksen 

opiskelijamäärät nostavat ammattiopiston 

kokonaisopiskelijamäärän 6 900. ammattilukiolaisia 

oli yhteensä 434 opiskelijaa. 

Koulutuksen vetovoimaisuus 

vetovoimaisuus osoittaa nuorten halukkuuden opiskelemaan 

oulun seudun ammattiopistoon. vuonna 

2006 ensisijaisia hakijoita oli kaikkiaan 3 288, mikä on 

49 hakijaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. aloituspaikkoja 

oli 1 750, joten vetovoimaisuudeksi muodostui 

1,89. Talousarvion tavoite 1,75 ylittyi selkeästi. 

S u o r i t e t u t P e r u S t u t k i n n o t Y k S i k ö i t t ä i n j a k o u l u t u S a l o i t ta i n V u o n n a 2 0 0 6 

lautakunnan asettamana tavoitteena on, että kaikissa 

perustutkinnoissa vetovoimaisuus on suurempi 

kuin yksi. Tähän tavoitteeseen päästiin 24 perustutkinnossa. 

koulutustarjonnan suosikkialoja olivat kulttuuri- 

sekä sosiaali- ja terveysala, kun taas vähiten 

hakijoita oli luonnonvara-alalle. perustutkinnoittain 

eniten hakijoita oli kauneudenhoitoalan, audiovisuaalisen 

viestinnän ja lääkealan perustutkintoihin. 

kauimmaksi tavoitteesta jäivät suunnitteluassistentin 

ja catering-alan perustutkinnot. 

Suoritetut tutkinnot 

ammatillisen perustutkinnon suoritti yhteensä 1 549 

opiskelijaa, mikä jäi 162 tutkintoa alle tavoitteen. oppisopimuskoulutuksena 

suoritettiin 93 perustutkintoa. 

kolmessa vuodessa tutkinnon suoritti 59,8 % valmistuneista. 

ammatillisen tutkinnon rinnalla suoritti ylioppilastutkinnon 

yhteensä 31 opiskelijaa. Suoritettujen ylioppilastutkintojen 

määrä on kääntynyt hienoiseen 

nousuun verrattuna edellisiin vuosiin. ammattiopis- 

k o u l u t u S a l a aikuiS- ja kauko- kaukotYöPaikka- 

hauki- Vainion Vainion kemPe- kontin- mYllY- PikikoulutuS- 

Putaan YkSikkö YkSikkö leen kankaan limingan muhokSen tullin Saaren 

YkSikkö YkSikkö liiketal. tekniikka YkSikkö YkSikkö YkSikkö YkSikkö YkSikkö YkSikkö Yht. 

l u o n n o n va r a - a l a 3 0 2 5 5 3 

T e k n i i k k a j a l i i k e n n e 4 0 1 4 2 2 1 4 8 2 5 7 5 9 1 0 9 1 5 7 1 8 

yHT.kunTaT., liikeTal. ja Hall.ala 1 9 1 0 2 1 2 1 

l u o n n o n T i e T e i d e n a l a 2 3 9 4 1 

M aT k a i l u - , r av. - j a Ta l o u S a l a 3 2 5 1 3 1 2 1 0 6 2 1 4 7 

S o S i a a l i - j a T e r v e y S a l a 2 4 1 5 3 3 4 4 4 4 1 7 

k u lT T u u r i a l a 1 6 7 6 8 

H u M a n i S T i n e n j a k a S vaT u S a l a 4 4 

o S a o Y h t e e n S ä 9 3 1 8 2 1 5 4 2 1 4 1 2 4 3 3 4 5 7 9 4 2 1 5 8 2 1 5 4 9 

l i S ä - j a t ä Y d e n n Y S k o u l u t u k S e n o P i S k e l i j at Y ö V u o d e t j a a m m at t i - j a e r i k o i S a m m at t i - 

t u t k i n n o t 2 0 0 4 – 2 0 0 6 

l i S ä - j a t ä Y d e n n Y S k o u l u t u k S e n o P i S k e l i j at Y ö V u o d e t 2 0 0 4 2 0 0 5 2 0 0 6 

* a i k u i S - j a T y ö pa i k k a k o u l u T u S y k S i k k ö M u k a n a T i l a S T o S S a 2 0 0 5 – 2 0 0 6 . 

7 7 7 * 1 4 3 4 * 1 2 1 3 

S u o r i t e t u t a m m at t i - j a e r i k o i S a m m at t i t u t k i n n o t 2 0 0 4 2 0 0 5 2 0 0 6 

* a i k u i S - j a T y ö pa i k k a k o u l u T u S y k S i k k ö M u k a n a T i l a S T o S S a 2 0 0 5 – 2 0 0 6 

3 6 5 * 6 2 4 * 5 3 8

tosta erosi 499 opiskelijaa, mikä on 9,5 % opiskelijamäärästä. 

Työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen 

oulun lääninhallituksen tekemän selvityksen mukaan 

työelämään ja jatko-opintoihin sijoittui 77,0 % valmistuneista: 

työelämään siirtyi 70 % ja jatko-opintoihin 

7 %. parhaiten sijoittuivat sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta 

valmistuneet opiskelijat. 

Henkilöstö 

Henkilöstön määrä oli 755. vähennystä edelliseen 

vuoteen oli 11 henkilöä. Henkilöstökulut olivat yhteensä 

29,6 miljoonaa euroa, josta henkilöstön 

kehittämiseen käytettiin 2,5 %. Henkilöstö on lukumääräisesti 

kasvanut eniten Hallintoyksikössä, johon 

muodostettiin tietohallintopalvelut ja koulutusyksiköiden 

tietotekniikkahenkilöstö siirrettiin Hallintoyksikön 

alaisuuteen. 

kehityskeskustelut käytiin 86 %:sti. opettajista oli 

muodollisesti kelpoisia 86,6 %. koulutuspäiviä kertyi 

h e n k i l ö S t ö m ä ä r ä n k e h i t Y S Pa lV e l u S S u h t e e n m u k a a n 

keskimäärin 5 henkilöä kohti. Sairauspoissaolojen 

keskiarvo oli 12 päivää per työntekijä. 

Henkilöstön täydennyskoulutuksesta ja sen toteuttamisesta 

on vastannut 1.8.2005 alkaen aikuis- ja 

työpaikkakoulutusyksikkö. Henkilöstökoulutus toteutetaan 

yhteistyössä muiden pohjois-Suomen koulutuksen 

järjestäjien kanssa. 

opetushenkilöstölle järjestettiin alueellista, alakohtaista 

koulutusta sekä opetushallituksen rahoittamaa, 

valtakunnallisten koulutuspoliittisten tavoitteiden 

mukaista koulutusta. kesäkuussa 2006 lähes 500 

opettajaa oulun ja lapin lääneistä osallistui oSaava 

opeTTaja -koulutustapahtumaan. 

opettajien työelämäosaamista on tukenut euroopan 

sosiaalirahaston rahoittama ja ammattiopiston 

toteuttama opeavvain ii -projekti, jonka puitteissa 

17 eri alojen opettajaa kävi päivittämässä taitojaan 

työelämäjaksolla oman alansa työpaikassa. 

o P i S k e l i j o i d e n S i j o i t t u m i n e n 4 k u u k a u t ta Va l m i S t u m i S e n j ä l k e e n 

53 % oman alan töissä 

17 % muissa kuin oman alan töissä 

7,1 % opiskelee päätoimisesti 

11,2 % varusmies- tai siviilipalveluksessa 

2,4 % äitiys- tai vanhempainlomalla 

6,6 % työttömänä 

2,8 % muu 

h e n k i l ö S t ö m ä ä r ä 2 0 0 4 2 0 0 5 2 0 0 6 

va k i n a i n e n o p e T u S H e n k i l ö S T ö 3 1 4 3 2 1 3 2 0 

va k i n a i n e n T u k i pa lv e l u H e n k i l ö S T ö 1 4 8 1 5 7 1 5 6 

p ä ä T o i M i S e T T u n T i o p e T Ta j aT 1 6 6 1 7 8 1 5 9 

M ä ä r ä a i k a i n e n o p e T u S H e n k i l ö S T ö 6 4 

S i v u T o i M i S e T T u n T i o p e T Ta j aT 9 2 1 3 0 

M ä ä r ä a i k a i n e n H e n k i l ö S T ö 7 9 8 3 8 2 

T y ö l l i S T e T y T 3 0 4 

Y h t e e n S ä 7 1 9 7 6 6 7 5 5 

09

10 

Toiminta lukuvuonna 2006–2007 

Opetuksen kehittäminen 

Toimintajärjestelmään on kuvattu ammatillisen peruskoulutuksen 

opetuksen prosessit ja niiden toteutusmalleja. 

kuvauksen avulla yhtenäistetään opetuksen 

toteuttamista yksiköissä. kevään 2007 aikana on 

aloitettu valmistautuminen sähköisen koulutushakujärjestelmän 

toteuttamiseen ja perustutkintojen opetussuunnitelmien 

päivittämiseen laatimalla organisaatio- 

ja toteuttamismallit. 

perustutkintotiimit ja niiden kehittämistyöryhmät 

ovat keskittyneet ammattiosaamisen näyttöaineistojen 

laadintaan. näyttöaineistojen laadinta on sujunut 

hyvin täydennyskoulutusohjelman yhteydessä. arviointitoimikunnassa 

on hyväksytty käyttöön otettaviksi 

P r o j e k t i t V u o n n a 2 0 0 6 

kaikkien perustutkintojen näyttöaineistot. useissa tutkinnoissa 

on ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen 

aloitettu kevään 2007 aikana. 

Hanketoiminta 

ammattiopistossa oli huhtikuussa 2007 käynnissä 

19 projektia, joista eu-rahoituksella on 14 hanketta 

ja opetushallituksen erillisrahoituksella 5 hanketta. 

Hankkeet ovat olleet pääosin opetushallituksen ja 

lääninhallituksen rahoittamia eSr-kehittämishankkeita 

sekä kuntayhtymäpalveluiden hallinnoimia projekteja. 

projektikantaan heijastuu se, että eu-kausi on 

päättymässä. projekteissa toteutuneet kustannukset 

vuonna 2006 olivat 3,2 % toimintatuotoista. 

a M M aT T i p o l k u 

B i o e n e r g i a - a l a n n ä y T ö T 

H y v i e n n ä y T T ö k ä y T ä n T ö j e n l e v i T T ä M i n e n l ä ä k e a l a l l a 

v i r T u a a l i k o u l u H a n k k e e n k e H i T T ä M i n e n r av i T S e M i S - j a Ta l o u S a l a l l a 

e r i l a i S e T o p p i j aT – y H T e i n e n k o u l u 

e r i T y i S o p e T u k S e n pa lv e l u - j a k e H i T T ä M i S T o i M i n Ta 

v i r T u a a l i k o u l u H a n k k e e n k e H i T T ä M i n e n S ä H k ö a l a l l a 

v i r k o M a k o r i k o r j a u k S e n v i r T u a a l i k o u l u 

n o S T e k o u l u T u S k a r u S e l l i 

n ä y T ö i l l ä a M M aT T i i n 

o p e av va i n i i 

o p e q u a l 

o u l u n a l u e e n o p p i l a a n - j a o p i n T o - o H j a u k S e n y H T e i S T y ö - 

j a k o u l u T u S H a n k e 

p u u k e p u u a l a n o p p i M i S - j a o p e T u S y M p ä r i S T ö n k e H i T T ä M i n e n 

S o T e j ä r k e v ä 

S o T e p ä T e v ä i i 

S o T e y H T e n ä 

T e M M i p u u a l a n k o u l u T u k S e n k e H i T T ä M i n e n y r i T y S T o i M i n n a n Ta r p e i Ta 

va S Ta ava k S i o u l u n S e u d u l l a 

T o p - o p e k o u l u T u S p r o j e k T i 

M o B i T o p T y ö S S ä o p p i M i S e n M o B i i l i r aT k a i S u T 

u r a p l u S u r a - j a e l ä M ä n S u u n n i T T e l u n o H j a u k S e n y H T e i S T y ö - j a 

l e v i T T ä M i S H a n k e o u l u n a l u e e l l a 

y r i T y S T ä - p r o j e k T i

Toteutetut hankkeet ovat vastanneet monipuolisesti 

ammattiopiston kehittämistavoitteita ja painopistealueita. 

painopisteinä ovat olleet opinto-ohjauksen kehittäminen, 

työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt 

sekä verkko-opetus. lisäksi on jatkettu opettajien 

työelämäosaamisen hanketta ja aloitettu työpaikkaohjaajien 

hanke. Hankkeiden avulla on edistetty muun 

muassa koulutukseen hakeutumista, opiskelijoiden 

tuen tarpeen tunnistamista ja opiskelijaohjauksen 

järjestämistä sekä opiskelijahuoltoa. alueellista yhteistyötä 

on edistetty lukioiden ja peruskoulujen sekä 

muiden sidosryhmien kanssa. Hankkeiden yhteydessä 

on järjestetty useita seminaareja ja teemapäiviä. 

Kansainvälinen toiminta 

vuonna 2006 kansainväliseen opiskelijavaihtoon 

osallistui 63 opiskelijaa. liikkuvuusjaksot olivat keskimäärin 

4–5 viikon mittaisia työssäoppimis- tai opiskelujaksoja. 

kolmekymmentä johdon ja henkilöstön 

edustajaa vieraili useissa maissa euroopassa ja aasiassa. 

vastavuoroiselle jaksolle saapui 37 opiskelijaa 

ja 18 opettajaa. 

kansainvälistymistä on tuettu edistämällä kansainvälistä 

yhteistyötä. yhteistyötä on tehty erityisesti 

muiden pohjoismaiden sekä unkarin, Saksan, venäjän, 

Slovenian ja viron kanssa. yhteistyötä oSao:n ja 

oaMk:n kanssa on tehty toimimalla yhdessä kansainvälisten 

vieraiden isäntinä. vieraita ja opiskelijoita on 

otettu vastaan muiden muassa pohjoismaista, venäjältä, 

unkarista, romaniasta, puolasta, itävallasta, kiinasta, 

Meksikosta, Saksasta, virosta ja Hollannista. 

kansainvälisyysjaos on jatkanut kansainvälisyyteen 

liittyvien käytänteiden yhtenäistämistä ja on laatinut 

yhteisiä materiaaleja, ohjeita ja käytänteitä kansainvälisyystoiminnalle. 

Syksyllä 2006 on valmisteltu 

kansainväliseen vaihtoon valmentava verkkokurssi. 

lisäksi aloitettiin ammattiopiston kansainvälistämisstrategian 

valmistelu. 

Ammattilukio 

ammattilukion toimintamalli vakiintui lukuvuoden aikana. 

Toiminta laajenee seuraavan lukuvuoden alusta 

koskemaan ammattiopiston kaikkia yksiköitä. Toiminnan 

laajentuessa on realistista odottaa kaksois- ja 

kolmoistutkintolaisten määrän lähestyvän lähivuosina 

asetettua tavoitetta eli 10 %:a ammatillisen perustutkinnon 

suorittaneista. 

Syksyllä 2006 lukio-opinnot aloitti noin 230 opiskelijaa 

ja lukio-opintoja jatkoi vajaat 200 opiskelijaa. 

opiskelu tapahtui valtaosaltaan oulun aikuislukiossa 

ja oulun Suomalaisen yhteiskoulun lukiossa. kolmoistutkinnon 

suosio on jäänyt ennakoitua pienemmäksi 

ja sen sisältöä on päätetty muuttaa siten, että jatkossa 

lukio-opinnot tarjotaan aikuislukion oppimäärän 

mukaisina. 

ammattilukion päiväopetuksen kurssitarjottimella 

oli lukuvuonna 101 kurssia. ammattilukiolaiset ilmoittautuivat 

oulun aikuislukiossa yhteensä noin 2 600 

kurssille, joista opinnoista 12 % tapahtui aikuislukion 

ilta- ja etäopetuksessa. opiskelijat ovat oppineet 

käyttämään monipuolisesti päivä-, ilta- ja etäopetuksen 

kurssitarjottimia omien opintopolkujensa mahdollistamiseksi. 

ammattilukion kehittämisen neljä painopistettä ovat 

olleet abiturienttien kurssien valmistelu verkkokursseina 

kesälle 2007, kolmoistutkinnon suorittaminen 

lukuvuodesta 2007–2008 alkaen aikuislukion oppimäärän 

mukaan, ammattilukion kaukovainion toimipisteen 

perustamisen selvittäminen ja valmistelu sekä 

ammatillisten opintojen tarjoaminen oulun kaupungin 

lukiolaisille. aikuislukio on toteuttanut opetuksen arviointi 

-kyselyn, jonka vastaukset on saatu käyttöön. 

Tulosten perusteella opiskelijat ovat valtaosin tyytyväisiä 

opetukseen ja järjestelyihin. 

Virtuaaliopinnot 

keskeisiä kehittämiskohteita kuluvana lukuvuonna 

ovat olleet verkko-opetusjaoksessa laaditun verkko-opetuksen 

toimintaohjeiston käytäntöön vienti eri 

yksiköissä sekä ammattiopiston yhteisten opintojen 

verkko-opintojaksojen kehittäminen. 

yhteisiin opintoihin kuuluvia verkko-opintojaksoja 

on kehitetty yhteensä viisi opintoviikkoa. yhteisiin pakollisiin 

opintoihin kuuluvia verkko-opintojaksoja ovat 

yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, terveystieto ja 

matematiikka 1. yhteisiin valinnaisiin opintoihin kuuluvia 

verkko-opintojaksoja ovat kansainväliseen vaihtoon 

valmentava kurssi ja englanninkielisen kirjallisen 

11

12 

tiedon tuottaminen -kurssi. kurssit ovat olleet tarjolla 

oulun seudun ammattiopiston lukuvuoden 2006– 

2007 verkkokurssikalenterissa. 

Erityisopetus 

oulun seudun ammattiopiston erityisopetusta koordinoi 

erityisopetusjaos, jossa on edustus kaikista 

oSao:n yksiköistä. vuoden aikana pääpaino kehittämistyössä 

on ollut erityisopetussuunnitelmien laatimisessa. 

Toiminta toteutettiin erityisopetussuunnitelmasta 

käytännön toteutukseen -koulutuksen yhteydessä. 

Suunnitelmat saatiin tehtyä lähes kaikkiin yksiköihin 

ja niiden kehittäminen jatkuu. Syksyllä useimmissa 

yksiköissä järjestettiin lukiseula- ja matematiikkatesti 

opiskelijoille. Testien tuloksia käytetään tuen tarpeen 

tunnistamiseen. 

erityisopetusjaoksen toiminnalla pyritään siihen, 

että kaikki opiskelijat ovat tasa-arvoisessa asemassa 

erityisopetuspalveluiden suhteen. kehittämistyön 

edellytyksenä on opettajien kouluttautuminen. opettajat 

ovat osallistuneet erityisopetus- ja erityisopettajakoulutuksiin 

aktiivisesti ja toimineet omissa yksiköissään 

erityisopetuksen asiantuntijoina. 

Maahanmuuttajien koulutus 

Huhtikuussa 2006 ammattiopisto sai opetusministeriöstä 

luvan aloittaa maahanmuuttajien ammatilliseen 

peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen. aloituslupa 

tuli kahden opiskelijaryhmän opetukseen. kontinkankaan 

yksikössä aloitti ensimmäinen opiskelijaryhmä 

elokuussa 2006 ja toinen ryhmä tammikuussa 

2007. opiskelijat edustavat yli kymmentä eri kansalaisuutta. 

Maahanmuuttajien koulutuksen kehittämisjaos 

koordinoi ja kehittää maahanmuuttajien koulutukseen 

liittyviä käytänteitä ja järjestämistä oSao:ssa. 

Ammattistartti – Ammatilliseen koulutukseen 

ohjaava ja valmistava koulutus 

valtakunnassa käynnistyi syksyllä 2006 ammatilliseen 

koulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen 

kokeilu, johon opetusministeriö myönsi oulun seudun 

ammattiopistolle järjestämisluvan 30 opiskelijalle. 

kokeilu käynnistyi Muhoksen yksikössä elokuussa nimellä 

ammattistartti, joka on sittemmin päätetty ottaa 

myös valtakunnalliseksi nimeksi. 

opetussuunnitelmassa ja käytännön toteutuksessa 

painotetaan erityisesti opiskelijan itsetuntemuksen kehittämistä, 

itsetunnon kohottamista, erilaisten ammatillisten 

koulutusalojen ja koulutusvaihtoehtojen tutuksi 

tekemistä ja oman realistisen uran löytämistä. opiskelijoita 

on perehdytetty parin päivän mittaisilla jaksoilla 

oSao:n yksiköissä eri koulutusaloihin. Myöhemmin 

opiskelijat ovat syventyneet kiinnostavan alan opintoihin 

2–3 viikon ajan. Tämän jälkeen he ovat edelleen 

hakeutuneet mahdollisuuksien mukaan kyseiselle 

alalle kymmenen viikon työssäoppimiseen. opintojen 

aikana harjoitellaan korostetusti arjen hallintaa. 

ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella tärkeäksi 

on noussut opiskelijoiden ryhmäyttämiseen 

käytettävä riittävän pitkä aika, jotta opettaja pystyy 

kunnolla selvittämään opiskelijoiden kyvykkyyksiä, 

rajoituksia, motivaatiota ja mielenkiinnon kohteita. 

Samalla opiskelijat ehtivät kehittää itsetuntemustaan 

ja ystävystyä opiskelijatovereihinsa, mikä vähentää 

poissaolojen määrää. peruskoulun arvosanojen korottaminen 

ei näytä onnistuvan kovin hyvin, kuin myös 

oman uran valintaan on varattava nykyistäkin enemmän 

aikaa. 

Ammattitaitokisat 

oSao:n yksiköt toimivat aktiivisesti taitajatapahtumissa. 

Teknologiateollisuus ry:n kanssa järjestettiin 

ala-asteen koululaisille Tämä Toimii -kilpailu. Maaliskuussa 

kaukovainiolle kokoontui keksintöineen 30 

ala-asteen joukkuetta karsimaan pääsystä valtakunnalliseen 

loppukilpailuun. yläasteiden 9-luokkalaisille 

tarkoitettuja Taitaja 9 -karsintakilpailuja oli Haukiputaalla 

ja kaukovainiolla. 

Taitaja SM-kilpailua edeltäviä semifinaaleja oSao 

järjesti seitsemässä lajissa. osallistujia oli melkein sata 

eri puolilta Suomea. Semifinaalien kautta joensuun 

Taitaja-kilpailuun selviytyi kahdeksasta oSao:n yksiköstä 

yhteensä 29 kilpailijaa. joensuussa loppukilpailumenestyksemme 

oli valtakunnan toiseksi paras. 

Marraskuussa japanissa järjestettäviin World Skills 

Competition -ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailuihin 

lähtevään maajoukkueeseen on karsintojen 

kautta valittu kahdeksan kilpailijaa. lisäksi kilpailuihin 

lähtee ammattiopistosta tuomaristoa ja valmentajia. 

kilpailuun valmentautuminen tapahtuu oSao:n yksiköiden 

lisäksi yhteistyöyrityksissä.

Opintojen tukeminen 

opetuksen kehittämistiimi ja sen jaokset (opinto-ohjaus, 

eritysopetus, opiskelijahuolto) ovat työstäneet 

opetuksen ja oppimisen tuen prosesseja. prosessit 

sekä niihin liittyvät toimintaohjeet on hyväksytty käyttöönotettaviksi 

1.8.2007 alkaen. yksikkökohtaisia ohjauksen 

ja oppimisen tuen suunnitelmia ja ohjeita on 

täsmennetty. opetus- ja ohjaushenkilöstölle on järjestetty 

täydennyskoulutusta opetustoimen henkilöstökoulutuksen, 

opH:n erillisrahoituksen sekä projektien 

rahoituksen turvin. 

opinto-ohjauksen painoalueena on ollut erityisesti 

perusopetuksen ja ammatillisen toisen asteen nivelvaiheen 

toimintojen kehittäminen. ammattiopistoTeT, 

eli perusopetuksen oppilaiden työelämään tutustuminen 

ammatilliseen opetukseen sekä työpaikkoihin 

tutustumalla, toteutettiin neljässä yksikössä. alueen 

yhteinen tietojen vaihtopäivä järjestettiin syyskuussa 

2006 neljännen kerran. ohjaustoiminnan tietolomake 

otettiin käyttöön useimmissa yksiköissä ja se liitetään 

osaksi opinto-ohjauksen prosessikuvauksia 1.8.2007 

alkaen. erilaisia vierailuja, oppitunteja, esittelytilaisuuksia 

ja pienimuotoisia messutapahtumia on järjestetty 

sekä omissa yksiköissä, että perusopetuksen ja lukioiden 

tiloissa. eteenpäin-messuille ja avoimiin oviin 

osallistuivat kaikki yksiköt. vierailuissa ja avoimissa 

ovissa asiakaskontakteja tuli lähes 10 000. 

Opiskelijayhdistyksen toiminta 

yksiköiden opiskelijayhdistysten puheenjohtajat 

muodostivat ammattiopiston opiskelijayhdistyksen, 

jonka puheenjohtajana toimi yksikönjohtaja kerttu 

Maunu. yhdistys on kokoontunut viisi kertaa ja nimennyt 

lautakuntaan opiskelijaedustajaksi Heikki 

karvosen kaukovainion tekniikan yksiköstä ja hänen 

henkilökohtaiseksi varaedustajakseen Marja päätalon 

Haukiputaan yksiköstä. opiskelijayhdistys on muun 

muassa ollut mukana suunnittelemassa nuoriyrittäjyys 

– ny24-leiriä Taloudellisen tiedotustoimiston 

TaT:n kanssa, mikä on yhteishanke yrittäjyyden kasvatuksen 

edistämiseksi. 

ta i ta j a S m - k i S o j e n t u l o k S e t 2 0 0 7 

1 . S i j a 

j u S S i k o n T i o , S ä H k ö a S e n n u S 

2 . S i j a 

T o M M i k u M M a l a , a u T o M a a l a u S 

T e r H i T o l o n e n , p u k u o M p e l u 

3 . S i j a 

l a u r i k u M p u l a , C a d - S u u n n i T T e l u 

M a i j a H a u r u j a r e e Ta H i n T i k k a , 

l ä H i H o i Ta j a pa r i T y ö 

r i i k k a a l aTa l o j a H e i d i S i l l a n k o r va , 

S u u r Ta l o u S k o k k i pa r i T y ö 

j u H o k i n n u n e n , Ta l o n r a k e n n u S 

j a a k k o k a j u l a , T i e T o k o n e e T j a v e r k o T 

4 . S i j a 

Ta p i o k o M M i n a H o , k u k k a S i d o n Ta 

H a n n a j u l i a n d e r , M a a l a u S j a Ta p e T o i n T i 

T o M M i H e i S k a n e n , Ta l o n r a k e n n u S 

S o f i a H e n T i l ä j a o T T o va aT T o va a r a , 

v i H e r r a k e n Ta M i n e n pa r i T y ö 

5 . S i j a 

H e n r i H o n k a r i n Ta , a u T o n a S e n n u S 

S a l l a S a r a j ä r v i , H i u S M u o T o i l u 

j o n i S a l M e l a , H u o n e k a l u p u u S e p p ä 

6 . S i j a 

a k i u T o S l a H T i , e l e k T r o n i i k k a 

e S S i n i S k a l a , H i u S M u o T o i l u 

S aT u k ä M ä r ä i n e n , k a u n e u d e n H o i T o 

j a n i a H o l a , S ä H k ö a S e n n u S 

7 . S i j a 

e l i S a p ä k k i l ä , H i u S M u o T o i l u 

S aT u pa k a n e n , k o n d i i T T o r i 

S i r i Ta M i k k o l a , k u k k a S i d o n Ta 

j u S S i a S p e g r e n , p u T k i a S e n n u S 

T e p p o S ä k k i n e n , r av i n T o l a k o k k i 

8 . S i j a 

r i k u k a r p p i n e n , v e r k k o S i v u j e n T u o T Ta M i n e n 

1 1 . S i j a 

M i k a e l l u o k k a n e n , k u l j e T u S l o g i S T i i k k a 

13

Teppo 

”Äkkiä vierähti 3 vuotta 

ravintolakokin opinnoissa ja 

kiinnostus alaan on vain 

syventynyt. Työssäoppiminen 

Savoyssa ja Nokassa 

– mahtava kokemus!” 

O S A O 

Monipuolista. 

Ajoneuvoasentajasta turvallisuusvalvojaan, 

ammattilukiosta työssäoppimiseen. 

Ammattiopisto tarjoaa lähes 7 000 tutkintoon 

tähtäävälle opiskelijalleen monipuolisen 

ja -alaisen tien työelämään ja jatko-opintoihin.

16 

organisaatio ja johtaminen 

oulun seudun ammattiopisto muodostuu kymmenestä 

koulutusyksiköstä sekä Hallintoyksiköstä. 

ammattiopiston toiminnasta vastaavat lautakunta 

ja liikelaitoksen johtaja eli rehtori. kutakin yksikköä 

johtaa yksikönjohtaja. ammattiopiston hallinto on 

toiminut uuden liikelaitoksen johtosäännön mukaisesti 

1.1.2006 lukien. 

lautakunta esitti ammattiopiston näyttöjen arviointitoimikunnan 

säännön ja tehtävät yhtymähallitukselle 

hyväksyttäväksi. lautakunta on valmistellut ja esittänyt 

yhtymähallitukselle opetusministeriön myöntämään 

järjestämisluvan ammatillisen perusopetuksen 

kokonaisopiskelijamäärään 110 opiskelijan lisäystä. 

Muita tärkeitä tehtäviä ovat olleet vuoden 2005 ti- 

n e u V o t t e l u k u n ta 

T o i M i T u S j o H Ta j a pa S i k i n n u n e n , 

p o H j o i S - p o H j a n M a a n y r i T T ä j ä T, p u H e e n j o H Ta j a 

a l u e j o H Ta j a j a r i S a a r i n e n , k e S k o o y 

T o i M i T u S j o H Ta j a H e i k k i H ä g g k v i S T, 

W e T T e r i - y H T i ö T 

T e k n i n e n j o H Ta j a M a r T T i n i k u l a , S a H k o o y 

a l u e j o H Ta j a j u H a n i r a S Ta S , n C C r a k e n n u S o y 

a l u e p ä ä l l i k k ö M a r j a - l i i S a k a n n i a i n e n , a M i C a 

T o i M i n n a n j o H Ta j a T i M o l e H T i n i e M i , 

M a aTa l o u S y r i T T ä j i e n e l ä k e l a i T o S ( M e l a ) 

l ä ä n i n S o S i a a l i - j a T e r v e y S n e u v o S 

M a r j a - l e e n a k ä r k k ä i n e n , o u l u n l ä ä n i n H a l l i T u S 

k u lT T u u r i j o H Ta j a T u u r e H o l o pa i n e n , 

p o H j o i S - p o H j a n M a a n l i i T T o 

H a n k i n Ta p ä ä l l i k k ö r e i j o k a n a n e n , y i T- p r i M aT e l 

p u H e e n j o H Ta j a pa av o M o i l a n e n , 

a M M aT T i o p i S T o n l a u Ta k u n Ta 

va r a p u H e e n j o H Ta j a T o i v o T i H i n e n , 

a M M aT T i o p i S T o n l a u Ta k u n Ta 

r e H T o r i e r k k i k a n g a S , o u l u n S e u d u n 

a M M aT T i o p i S T o 

k e H i T T ä M i S j o H Ta j a S a i j a n i e M e l ä - p e n T T i , 

o u l u n S e u d u n a M M aT T i o p i S T o 8 . 9 . 2 0 0 6 a S T i 

v S . k e H i T T ä M i S j o H Ta j a v i r p i p i k k u a H o , 

o u l u n S e u d u n a M M aT T i o p i S T o 1 1 . 9 . 2 0 0 6 a l k a e n 

linpäätöksen sekä toiminta- ja taloussuunnitelman 

2007–2009 laatiminen, päätökset talousarviosta ja 

käyttösuunnitelmasta sekä ammattiopiston aloituspaikoista 

vuodelle 2007. 

lautakunta myönsi eron kaukovainion liiketalouden 

ja kontinkankaan yksikönjohtajille ja valitsi yksiköihin 

uudet johtajat. kaukovainion liiketalouden yksikönjohtajaksi 

valittiin ammattikorkeakoulun lehtori antti 

rovamo ja kontinkankaan yksikköön oulaisten ammattiopiston 

rehtori irmeli Männistö. yhtymähallitus 

valitsi 20.11.2006 ammattiopiston uudeksi rehtoriksi 

1.8.2007 alkaen kuusamon toisen asteen koulutuksen 

johtavan rehtorin jarmo paloniemen. 

j o h t o r Y h m ä 

r e H T o r i e r k k i k a n g a S , p u H e e n j o H Ta j a 

k e H i T T ä M i S j o H Ta j a S a i j a n i e M e l ä - p e n T T i 

8 . 9 . 2 0 0 6 a S T i 

v S . k e H i T T ä M i S j o H Ta j a v i r p i p i k k u a H o 

1 1 . 9 . 2 0 0 6 a l k a e n 

y k S i k ö n j o H Ta j a k a l e v i j a l o n e n 

y k S i k ö n j o H Ta j a S a k a r i j ä r v e n p ä ä 

y k S i k ö n j o H Ta j a a l p o k a i S T o 

y k S i k ö n j o H Ta j a M i k k o k o i v u k a n g a S 

y k S i k ö n j o H Ta j a k e r T T u M a u n u 

2 8 . 2 . 2 0 0 7 a S T i 

y k S i k ö n j o H Ta j a i r M e l i M ä n n i S T ö 

1 . 3 . 2 0 0 7 a l k a e n 

y k S i k ö n j o H Ta j a e S k o l o u H e l a i n e n 

3 0 . 6 . 2 0 0 6 a S T i 

y k S i k ö n j o H Ta j a a n T T i r o va M o 

1 . 1 . 2 0 0 7 a l k a e n 

y k S i k ö n j o H Ta j a v e i k k o M ä ä T T ä 

y k S i k ö n j o H Ta j a Ta p i o p u d a S 

y k S i k ö n j o H Ta j a l e e n a r a i Ta l a 

y k S i k ö n j o H Ta j a l i i S a T o i v o n e n 

H e n k i l ö S T ö n e d u S Ta j a j u H a l u o k k a n e n 

T i e d o T Ta j a M a r j a - l i i S a S ä k k i n e n , S i H T e e r i 

H a l l i n T o S i H T e e r i l e a l a k S o - H u o Ta r i , S i H T e e r i

o u l u n S e u d u n a m m at t i o P i S t o n o r g a n i S a at i o 

ammattilukio 

erityisopetus 

kansainvälisyys 

maahanmuutajakoulutus 

opinto-ohjaus 

opiskelijahuolto 

työssäoppiminen 

Verkko-opetus 

haukiputaan 

yksikkö 

Yksilöllinen 

opetus/ 

erityisopetus 

muhoksen 

yksikkö 

l a u ta k u n ta 2 0 0 6 

opetuksen 

kehittämistiimi 

toiminnan 


henkilöstön 


aikuiskoulutustiimi 

kaukovainion 

yksikkö, 

tekniikka 

ammattitaitokilpailutoiminta 

kontin- 

kankaan 

yksikkö 

liikelaitoksen rehtori/ 

johtaja 

kehittämis- 

limingan 

yksikkö 

maahanmuuttaja- 

koulutus, 

työhyvinvointi 

hallintoYkSikkö 

Va r S i n a i n e n j ä S e n h e n k i l ö k o h ta i n e n Va r a j ä S e n 

p u H e e n j o H Ta j a pa av o M o i l a n e n , o u l u j u H a n i H e i k k i n e n , o u l u 

va r a p u H e e n j o H Ta j a T o i v o T i H i n e n , M u H o S l i i S a p e n n a n e n , o u l u n S a l o 

r a u n o k a r j a l a i n e n , o u l u r i S T o ö r l i n g , o u l u 

u l l a - r i i T Ta l aT T u l a , o u l u l e e n a S a a r e l a , o u l u 

a n u l e i v o , k e M p e l e j a a k k o o k k o n e n , k e M p e l e 

j y r k i M aT i l a , o u l u p e T T e r i pa a n a n e n , o u l u 

M e r v i j a a k o , o u l u o u T i M o i l a n e n , o u l u 

M a a r i T T i H i n e n , i i S i r k k a r i e p u l a , H a u k i p u d a S 

l a u r i va l k a M a , k i i M i n k i S i r k k a - l i i S a p i n o l a , k e M p e l e 

e S i T T e l i j ä r e H T o r i e r k k i k a n g a S , p ö y T ä k i r j a n p i T ä j ä l e a l a k S o - H u o Ta r i , a S i a n T u n T i j a j ä S e n e T 

k e H i T T ä M i S j o H Ta j a S a i j a n i e M e l ä - p e n T T i j a v S . k e H i T T ä M i S j o H Ta j a v i r p i p i k k u a H o 

tiimit 

lautakunta 

kaukovainion 

yksikkö, 

liiketalous 

Virtuaalikoulutus, 

verkko-opetus 

myllytullin 

yksikkö 

Pikisaaren 

yksikkö 

ammattilukio 

oSao:n 

neuvottelukunta 

johtoryhmä 

Viestintäjaos 

aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikkö 

aikuiskoulutus, 

oppisopimustoiminta 

kempeleen 

yksikkö 

17

18 

Talous 

Tavoitteet 

oulun seudun ammattiopiston taloudelliset tavoitteet 

vuodelle 2006 toteutuivat hyvin. Toimintakatetoteutuma 

oli 2 787 331 euroa ja investointiosan toteutuma 

1 966 085 euroa. 

Toimintatuotot ja toiminnan rahoitus 

Tilikauden toimintatuotoista ammatillisen peruskoulutuksen 

yksikköhintarahoitus oli 39,9 miljoonaa euroa 

eli keskimäärin 7 637 euroa opiskelijaa kohti. oppisopimuskoulutuksen 

yksikköhintarahoitus oli 4,7 miljoonaa 

euroa. ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuus 

oli 2,5 miljoonaa euroa. Tuet ja avustukset olivat 1,6 

miljoonaa euroa, josta noin 1,0 miljoonaa euroa oli 

erilaisia eu-tukia. Maksullisen palvelutoiminnan toimintatuottoja 

kertyi noin 5,3 miljoonaa euroa, josta 

2,9 miljoonaa euroa oli ammatillisen lisäkoulutuksen 

myyntituloja. 

Toimintakulut 

Henkilöstömenot kasvoivat 1,7 % edelliseen vuoteen 

verrattuna ollen 55,7 % kiinteistä kuluista. ylläpitäjähallinnon 

osuus kuluista oli 5,9 %. kulut kasvoivat 

37 % edelliseen vuoteen verrattuna. Menojen kasvun 

selittää koulutusyksiköiden tietohallintohenkilöstön 

siirtyminen Hallintoyksikön alaisuuteen. vuokrien 

osuus kuluista oli 12,5 %, mikä on 8 % enemmän 

kuin vuotta aikaisemmin. 

Toimintakuluista 82,5 % oli ammatillisen peruskoulutuksen 

ja oppisopimuskoulutuksen kustannuksia, 

9 % ammatillisen lisäkoulutuksen kustannuksia, 5 % 

kaupallisen toiminnan kustannuksia ja 3,2 % projektitoiminnan 

kustannuksia. 

Tuloksen järjestely 

Talousarviovuoden 2006 tuloksesta muodostettuihin 

tilinpäätösjärjestelyeriin sisältyi uusia investointivarauksia 

4,2 miljoonalla eurolla, jonka jälkeen taseen 

investointivarausten kokonaismäärä oli 7,6 miljoonaa 

euroa. investointivarauksilla turvataan kone- ja laitehankinnat 

suunnitelmakaudella 2007–2009. 

kehittämisrahaston pääomaa pienennettiin 1,3 miljoonaa 

euroa ja 0,9 miljoonaa euroa rahastoitiin. Muutosten 

jälkeen kehittämisrahastojen pääomat ovat yhteensä 

4,6 miljoonaa euroa.

Tuloslaskelma 

1 0 0 0 e 

T o i M i n TaT u o T o T 

0 1 . 0 1 . - 3 1 . 1 2 . 2 0 0 6 0 1 . 0 1 . - 3 1 . 1 2 . 2 0 0 5 

M y y n T i T u o T o T 5 0 9 6 7 9 9 1 , 1 1 5 0 1 3 2 2 7 5 , 7 9 

M a k S u T u o T o T 6 7 7 3 0 , 4 6 5 9 2 3 0 , 5 7 

T u e T j a av u S T u k S e T 1 9 9 7 1 6 4 , 1 1 1 6 2 5 6 8 0 , 9 7 

M u u T T o i M i n TaT u o T o T 1 7 3 4 8 , 9 7 5 3 0 5 0 2 3 4 , 6 5 3 9 4 7 8 , 9 2 5 1 8 5 6 6 6 6 , 2 5 

va l M i S T e va r a S T o j e n M u u T o S 1 9 4 1 7 3 , 4 1 - 6 4 5 4 , 7 0 

va l M i S T u S o M a a n k ä y T T ö ö n 1 2 8 1 5 , 2 3 

T o i M i n Ta k u l u T 

H e n k i l ö S T ö k u l u T 

pa l k aT j a pa l k k i o T - 2 3 4 9 6 1 7 0 , 5 4 - 2 3 1 0 3 1 5 8 , 9 8 

H e n k i l ö S i v u k u l u T 

e l ä k e k u l u T - 4 3 5 2 0 7 1 , 2 8 - 4 3 3 6 4 1 7 , 2 5 

M u u T H e n k i l ö S i v u k u l u T - 1 7 4 3 6 7 1 , 4 7 - 1 6 9 6 0 5 6 , 8 4 

pa lv e l u j e n o S T o T - 9 9 9 1 3 4 5 , 4 6 - 1 0 3 0 6 3 1 2 , 7 9 

a i n e e T, Ta r v i k k e e T j a Tava r aT - 3 7 8 9 8 1 6 , 6 4 - 3 7 5 7 4 5 6 , 9 0 

av u S T u k S e T - 1 4 4 1 9 2 , 7 5 - 1 6 2 7 8 2 , 3 7 

M u u T T o i M i n Ta k u l u T - 6 9 5 2 6 2 3 , 2 2 - 5 0 4 6 9 8 9 1 , 3 6 - 6 4 4 4 1 9 6 , 6 1 - 4 9 8 0 6 3 8 1 , 7 4 

t o i m i n ta k at e 2 7 8 7 3 3 1 , 9 3 2 0 4 3 8 2 9 , 8 1 

r a H o i T u S T u o T o T j a - k u l u T 

k o r k o T u o T o T 1 2 6 , 1 1 

M u u T r a H o i T u S T u o T o T 2 5 9 4 , 4 9 

k o r k o k u l u T 0 , 0 0 

M u u T r a H o i T u S k u l u T - 3 3 4 9 , 9 4 - 6 2 9 , 3 4 

V u o S i k at e 2 7 8 6 7 0 2 , 5 9 2 0 4 3 8 2 9 , 8 1 

p o i S T o T j a a r v o n a l e n T u M i S e T 

S u u n n i T e l M a n M u k a i S e T p o i S T o T - 1 7 1 1 4 6 4 , 4 3 - 1 7 1 1 4 6 4 , 4 3 - 1 6 2 1 6 0 6 , 3 0 - 1 6 2 1 6 0 6 , 3 0 

t i l i k a u d e n t u l o S 1 0 7 5 2 3 8 , 1 6 4 2 2 2 2 3 , 5 1 

p o i S T o e r o n l i S ä y S ( - ) Ta i v ä H e n n y S ( + ) 1 8 1 4 9 3 , 7 9 - 8 9 5 6 8 6 , 8 8 

va r a u S T e n l i S ä y S ( - ) Ta i v ä H e n n y S ( + ) - 1 6 8 8 3 3 0 , 0 0 - 7 0 3 5 8 , 0 0 

r a H a S T o j e n l i S ä y S ( - ) Ta i v ä H e n n y S ( + ) 4 5 0 6 5 5 , 2 8 5 4 3 8 2 1 , 3 7 

t i l i k a u d e n Y l i j ä ä m ä ( a l i j ä ä m ä ) 1 9 0 5 7 , 2 3 0 , 0 0 

19

20 

Tase 

1 0 0 0 e 

Va S ta aVa a 3 1 . 1 2 . 2 0 0 6 1 . 1 . 2 0 0 6 

a p y S y v ä T va S Ta avaT 

i a i n e e T T o M aT H y ö d y k k e e T 

1 . a i n e e T T o M aT o i k e u d e T 1 5 3 4 1 , 4 9 2 7 5 2 6 , 7 2 

i i a i n e e l l i S e T H y ö d y k k e e T 

2 . r a k e n n u k S e T 6 8 6 7 3 9 , 5 6 7 1 3 7 6 1 , 0 9 

3 . k i i n T e ä T r a k e n T e e T j a l a i T T e e T 1 9 9 0 5 5 , 4 1 2 2 6 6 1 6 , 7 7 

4 . k o n e e T j a k a l u S T o 4 9 7 0 2 7 7 , 4 3 5 0 9 4 7 0 3 , 8 7 

5 . M u u T a i n e e l l i S e T H y ö d y k k e e T 3 3 7 1 3 , 5 2 3 4 5 5 4 , 4 8 

6 . e n n a k k o M a k S u T j a k e S k e n e r ä i S e T H a n k i n n aT 7 0 3 4 4 2 , 6 9 3 1 2 2 9 9 , 1 7 

B T o i M e k S i a n T o j e n va r aT 

2 . l a H j o i T u S r a H a S T o j e n e r i T y i S k aT T e e T 1 4 2 2 8 5 , 8 3 1 4 4 7 1 7 , 1 3 

C va i H T u vaT va S Ta avaT 

i va i H T o - o M a i S u u S 

1 . a i n e e T j a Ta r v i k k e e T 2 3 1 9 6 0 , 2 2 3 0 8 0 6 9 , 4 3 

2 . k e S k e n e r ä i S e T T u o T T e e T 4 3 5 9 1 9 , 3 4 3 9 2 1 7 1 , 1 0 

3 . va l M i i T T u o T T e e T 1 8 0 2 5 , 5 0 1 3 7 9 5 , 3 9 

i i S a a M i S e T 

ly H y Ta i k a i S e T S a a M i S e T 

1 . M y y n T i S a a M i S e T 4 2 7 0 5 4 , 4 9 0 , 0 0 

2 . l a i n a S a a M i S e T 0 , 0 0 

3 . M u u T S a a M i S e T 2 1 5 5 8 2 , 6 5 0 , 0 0 

4 . S i i r T o S a a M i S e T 7 5 6 7 0 9 , 8 7 1 5 0 8 1 6 1 , 6 9 

i v r a H aT j a pa n k k i S a a M i S e T 1 4 7 3 0 8 8 2 , 2 0 1 0 7 2 6 5 4 2 , 3 0 

Va S ta aVa a Y h t e e n S ä 2 3 5 6 6 9 9 0 , 2 0 1 9 5 0 2 9 1 9 , 1 4 

Va S tat taVa a 3 1 . 1 2 . 2 0 0 6 1 . 1 . 2 0 0 6 

a o M a p ä ä o M a 

i i i M u u T o M aT r a H a S T o T 4 6 1 5 8 8 8 , 1 1 5 0 6 6 5 4 3 , 3 9 

v T i l i k a u d e n y l i j ä ä M ä / a l i j ä ä M ä 1 9 0 5 7 , 2 3 

p o i S T o e r o j a va pa a e H T o i S e T va r a u k S e T 

B 1 . p o i S T o e r o 5 4 8 0 8 5 8 , 5 9 5 6 6 2 3 5 2 , 3 8 

2 . va pa a e H T o i S e T va r a u k S e T 7 6 2 2 5 0 0 , 1 6 5 9 3 4 1 7 0 , 1 6 

d T o i M e k S i a n T o j e n p ä ä o M aT 

2 . l a H j o i T u S r a H a S T o j e n p ä ä o M aT 1 4 2 2 8 5 , 8 3 1 4 4 7 1 7 , 1 3 

i i ly H y Ta i k a i n e n 

6 . o S T o v e l aT 1 6 2 6 6 7 4 , 2 8 2 0 8 4 , 8 6 

7 . M u u T v e l aT 1 3 2 9 2 7 8 , 6 2 1 4 1 2 6 , 5 5 

8 . S i i r T o v e l aT 2 7 3 0 4 4 7 , 3 8 2 6 7 8 9 2 4 , 6 7 

Va S tat taVa a Y h t e e n S ä 2 3 5 6 6 9 9 0 , 2 0 1 9 5 0 2 9 1 9 , 1 4

ahoituslaskelma 

1 0 0 0 e 

r a h o i t u S l a S k e l m a 2 0 0 6 

t o i m i n n a n r a h aV i r ta 

v u o S i k aT e 2 7 8 6 7 0 2 , 5 9 

T u l o r a H o i T u k S e n k o r j a u S e r ä T 0 , 0 0 2 7 8 6 7 0 2 , 5 9 

i n V e S t o i n t i e n r a h aV i r ta 

i n v e S T o i n T i M e n o T 1 9 6 6 0 8 5 , 0 3 

r a H o i T u S o S u u d e T i n v e S T o i n T i M e n o i H i n - 4 8 0 1 2 , 6 

p y S y v i e n va S Ta av i e n H y ö d y k k e i d e n l u o v u T u S T u l o T - 7 5 0 0 , 0 0 - 1 9 1 0 5 7 2 , 4 3 

T o i M i n n a n j a i n v e S T o i n T i e n r a H av i r Ta 8 7 6 1 3 0 , 1 6 

r a h o i t u k S e n r a h aV i r ta 

M u u T M a k S u va l M i u d e n M u u T o k S e T 

va i H T o - o M a i S u u d e n M u u T o S 2 8 1 3 0 , 8 6 

S a a M i S T e n M u u T o S 1 0 8 8 1 4 , 6 8 

k o r o T T o M i e n v e l k o j e n M u u T o S 2 9 9 1 2 6 4 , 2 0 3 1 2 8 2 0 9 , 7 4 

r a H o i T u S T o i M i n n a n r a H av i r Ta 3 1 2 8 2 0 9 , 7 4 

r a h aVa r o j e n m u u t o S 4 0 0 4 3 3 9 , 9 0 

r a H ava r o j e n M u u T o S 

r a H ava r aT 3 1 . 1 2 . 1 4 7 3 0 8 8 2 , 2 0 

r a H ava r aT 1 . 1 . 1 0 7 2 6 5 4 2 , 3 0 4 0 0 4 3 3 9 , 9 0 

h e n k i l ö S t ö k u l u t t o i m i n n o i t ta i n , 1 0 0 0 e 

24 457 varsinainen opetus 

3 156 opetuksen erillisrahoitus 

836 maksullinen palvelutoiminta, kaupallinen 

898 maksullinen palvelutoiminta, erillisrahoitus 

245 aikuiskoulutus 

t o i m i n tat u o t o t t o i m i n n o i t ta i n , 1 0 0 0 e 



1 243 maksullinen palvelutoiminta, kaupallinen 

2 360 maksullinen palvelutoiminta, erillisrahoitus 


t o i m i n ta k u l u t t o i m i n n o i t ta i n , 1 0 0 0 e 



1 295 maksullinen palvelutoiminta, kaupallinen 

2 846 maksullinen palvelutoiminta, erillisrahoitus 


21

Sonja 

”Hakijoita kosmetologiksi riittää, 

mutta sain paikan ja kivaa on 

ollut. Parasta ovat käytännön 

työt, ei tarvitse vain istua 

tunneilla.”

O S A O 

Jussi 

”Velipoika on LVI-asentaja ja 

minusta tulee myös. Työpaikka 

on jo tiedossa, myös jatko-opinnot 

kiinnostavat. Oma ala on 

löytynyt!” 

vetovoimaista. 

Laadukas koulutus vetää puoleensa. 

Yhteishaussa 2007 Ammattiopistoon pyrkijöitä oli 

lähes kaksinkertainen määrä aloituspaikkoihin nähden. 

Suosituista suosituimmat olivat kauneudenhoitoala, 

verhoilu- ja sisustusala, lääkeala, hiusala ja talotekniikka.

24 

Haukiputaan yksikkö 

Haukiputaan yksikkö on alueellinen monialainen oppimisympäristö, 

jossa opiskelijan yksilöllisyys on voimavara. 

opiskelijoille on tarjolla 13 erilaista ammattia, 

joista valita. Monialaisuus tukee myös alueen yritysten 

kehittymistä. 

koulutuksen tavoitteena on kasvattaa nuorista 

kädentaitajia, joilla on terve itsetunto. Tästä on tuloksena 

muun muassa hyvä menestys Taitaja -kisoissa. 

kevään joensuun kisoissa opiskelijat tekivät historiaa 

menestymällä uusilla aloilla: kokkitytöt olivat mitalisijoilla, 

sekä parturi-kampaajien parivaljakko ja pintakäsittelijä 

sijoittuivat hienosti pistesijoille. 

ammattiosaamisen rinnalla myös kulttuuritoiminta 

on tärkeää. opiskelu ei saa olla pelkästään ryppyotsaista 

raatamista. Saku:n kilpailuissa voitimme kultaa 

ja menestystä edellisvuosien tapaan. 

n u m e r o t i e t o a Y k S i k ö S t ä 2 0 0 6 

o P i S k e l i j a m ä ä r ä ( a r i T M e e T T i n e n k e S k i a r v o ) 6 4 9 

P e r u S t u t k i n n o n S u o r i t ta n e e t 

T e k n i i k k a j a l i i k e n n e 1 4 2 

M aT k a i l u - , r av i T S e M i S - j a Ta l o u S a l a 2 5 

S o S i a a l i - j a T e r v e y S a l a 1 5 

l i S ä - j a t ä Y d e n n Y S k o u l u t u k S e n a m m at t i - j a 

e r i k o i S a m m at t i t u t k i n n o t 2 2 

Yrittäjyys mukaan kaikkiin 

opetussuunnitelmiin 

Työssäoppimiseen ja yhteistyöhön elinkeinoelämän 

kanssa on panostettu. näyttöjen osalta kokeilua on 

jatkettu pintakäsittelijöiden työssäoppimisessa, ja 

yksikön vastuulla olevien koulutusalojen näyttösuunnitelmat 

laadittiin vuoden aikana. opetussuunnitelmat 

uudistetaan lähivuosina. olemme olleet mukana laatimassa 

rakennusalan opetussuunnitelmaa, joka otetaan 

kokeilukäyttöön tulevana lukuvuotena. 

yrittäjyys tulee uusiin opetussuunnitelmiin kaikille 

pakollisena aineena. päättöluokan parturi-kampaajat 

pyörittivät harjoitusyritystä hyvällä menestyksellä. Tuloillaan 

he rahoittivat messumatkan Helsinkiin.

Aikuiskoulutus vahvistui ja 

ensimmäiset ylioppilaat valmistuvat 

aikuiskoulutuksen laajeneminen jatkui. Se muodostaa 

jo merkittävän osan yksikön toiminnasta. Syksyllä 

autoalan osalta astuttiin uuteen aikaan tilajärjestelyjen 

osalta. laitehankintojen myötä aikuiskoulutukselle 

avautui uusia mahdollisuuksia. autoalan kaipaamaa 

täydennyskoulutusta voidaan tarjota nyt koko pohjois-Suomeen. 

lukio-opintoja suorittavien opiskelua helpotettiin 

tarjoamalla opetusta yksikön tiloissa yhteistoiminnassa 

Haukiputaan lukion kanssa. lukio-opintoja suoritti 

vuoden aikana 17 opiskelijaa. kuluneen lukuvuoden 

aikana kaksi nuorta kirjoittivat ylioppilaaksi ensimmäisinä 

koulumme historiassa. 

Sisustajakoulutus alkaa – 

kone- ja metallialan koulutus päättyy 

ammattipolku-projekti päättyi ja tuloksia on hyödynnetty 

yksilöllisenä ohjauksena tukea tarvitseville. keskeyttämiset 

ovat vähentyneet ja suoritetut tutkinnot 

ovat säilyneet hyvällä tasolla yleiseen linjaan verraten: 

tukitoimiin satsaaminen on tuottanut tulosta. ryhmäytymiskoulutusta 

lisättiin hyvin tuloksin ja tulevaisuudessa 

kaikki aloittavat ryhmät ovat toiminnassa 

mukana. 

opinahjon alkuperäisestä koulutarjonnasta poistuu 

metalliala, kun viimeiset opiskelijat saavat opintonsa 

keväällä päätökseen. uutena alana alkaa syksyllä sisustajan 

koulutusohjelma, johon oli yli 70 ensisijaista 

hakijaa. odotukset ovat koulutusohjelman suhteen 

korkealla. 

vuoden 2005 lopulla alkanut tilojen vaihtokauppa 

näyttää mutkistuvan ja se voi vaikeuttaa yksikön toimintakykyä. 

kalevi jalonen, yksikönjohtaja 

k o u l u t u S ta r j o n ta 

nuorisoaste 

• autoalan perustutkinto 

• Catering-alan perustutkinto 

• Hiusalan perustutkinto 

• kone- ja metallialan perustutkinto 

• logistiikan perustutkinto 

• pintakäsittelyalan perustutkinto 

• rakennusalan perustutkinto 

• Suunnitteluassistentin perustutkinto 

• Sähköalan perustutkinto 

aikuiskoulutus 

• autoalan perustutkinto, ammattitutkinto 

ja erikoisammattitutkinto 

(ajoneuvoasentaja, autokorinkorjaaja, 

automaalari, varaosamyyjä) 

• pintakäsittelyalan perustutkinto 

• Sähköasentajan perustutkinto ja 

ammattitutkinto 

• Talonrakentajan perustutkinto 

• Sähköalan perustutkinto, muuntokoulutus 

• Catering-alan perustutkinto ja 


• Maalausalan ammattitutkinto 

• autokorimekaanikon ammattitutkinto ja 

erikoisammattitutkinto 

• Henkilöautomekaanikon ammattitutkinto 

• Tietokoneasentajan ammattitutkinto 

• automaalarimestarin erikoisammattitutkinto 

• autokorimestarin erikoisammattitutkinto 

• autoalan työnjohdon erikoisammattitutkinto 

• ammatillinen lisäkoulutus 

• noste-koulutus 

25

26 

kaukovainion yksikkö, liiketalous 

kaukovainion liiketalouden yksikkö kouluttaa nuorisoasteella 

myynnin, markkinoinnin, taloushallinnon, 

matkailun ja tietojenkäsittelyn osaajia pohjois-pohjanmaan 

työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Myös 

aikuiskoulutuksessa yksikkö on aktiivinen toimija. 

aikuiskoulutuksena järjestetään perustutkintoihin, 


nuorisoaste 

• kansainvälinen liiketalouden perustutkinto 

• liiketalouden perustutkinto 

• Matkailualan perustutkinto 

• Tietojenkäsittelyn perustutkinto 


• liiketalouden perustutkinto 

• Tietojenkäsittelyn perustutkinto 

• Myynnin ammattitutkinto 

• Markkinointiviestinnän ammattitutkinto 

• Tietojenkäsittelyn ammattitutkinto 

• isännöinnin ammattitutkinto 

• kiinteistönvälitysalan ammattitutkinto 

• kansalaisen @-kortti 

• a-kortti 

• langattoman viestinnän tutkinto 

• Taksiliikenteen yrittäjäkoulutus 

• Tavaraliikenteen yrittäjäkoulutus 

• Henkilöstökoulutus 


ammattitutkintoihin ja erikoisammattitutkintoihin tähtäävää 

koulutusta sekä erilaisia lyhytkursseja. 

Pinnalla kansainvälisyys ja verkko-opetus 

kansainvälinen toiminta on ollut vilkasta ja monipuolista. 

kansainvälinen liiketalouden tutkinto, joka toteutetaan 

yhteistyössä international Baccalaureate 

organisationin ja oulun lyseon kanssa, on vakiinnuttanut 

asemansa yksikön toiminnassa. opettajat ovat 

osallistuneet iB-ohjelman kehittämis- ja suunnitteluseminaareihin 

kanadassa ja Walesissä. yhteistyötä on 

jatkettu opiskelija-, työssäoppija- ja opettajavaihdon 

sekä intensiivikurssien puitteissa viron Tallinn Commercial 

Collegen, Saksan Berufskolleg-rheyd-Mulfort 

fur Wirtschaft und verwaltung der Stadt Mönchengladbachin 

ja norjan Tromsdalen videregående Skolen 

kanssa. 

yksikkömme on ollut mukana opetushallituksen 

valtakunnallisissa virtuaalikouluhankkeissa vuodesta 

2000 lähtien. lukuvuonna 2006–2007 osallistuimme 

valtakunnalliseen liiketalouden ja tietojenkäsittelyn 

virtuaalikouluhankkeeseen. Hankeen tärkeimpänä tavoitteena 

on ollut verkko-opetuksen vakiinnuttaminen 

osaksi normaalia toimintaa ja sisällyttää mahdollisuus 

suorittaa verkko-opintoja kaikissa tutkinnoissa. 

Uusia avauksia aikuiskoulutuksessa 

aikuiskoulutuksen lukuvuosi oli kiireinen ja uusia uria 

avaava. ilta-, monimuoto-, päivä- ja oppisopimuskoulutuksen 

rinnalla aloitettiin uutuutena kokonaan 

verkossa suoritettava kiinteistönvälitysalan ammattitutkinto, 

jonka oppimisympäristöinä toimivat Moodleoppimisalusta 

ja learnlinc-virtuaaliluokka.

uusia järjestämissopimuksia solmittiin ulkomaankaupan 

ja sihteerin tutkintotoimikuntien kanssa. kaupan 

ketjujen tarpeeseen räätälöity liiketalouden perustutkintoon 

johtava retail-merkonomikoulutus alkoi 

oppisopimuskoulutuksena huhtikuussa 2007. lisäksi 

järjestettiin räätälöityjä koulutuksia useille yrityksille ja 

julkisyhteisöille. 

Sähköinen tiedotuskanava laatutyön tukena 

yksikön toiminnan laadun hallinta ja varmentaminen 

hoidetaan ammattiopiston prosessikuvausten sekä 

niitä täydentävien yksikön toimintaohjeiden avulla. 

pedagogista laatua on kehitetty yksikön yhteisten 

suunnittelu- ja laatupäivien yhteydessä. lukuvuoden 


keskeinen painopistealue on ollut sähköisen tiedotuskanava 

atraimen sisältöjen rakentaminen ja päivittäminen. 

lukuvuoden alussa yksikössä siirryttiin 

sähköisiin päiväkirjoihin, joista tiedot päivittyvät tiedotuskanava 

atraimeen myös opiskelijoiden nähtäviksi. 

laatutyön yksi keskeisimmistä elementeistä on 

palautejärjestelmä, jonka avulla palautetta kerätään 

opiskelijoilta, henkilöstöltä ja työelämältä. kerättyä 

palautetta käytetään yksikön pedagogisen ja operatiivisen 

toiminnan kehittämisessä. 

antti rovamo, yksikönjohtaja 



y H T e i S k u n TaT i e T e i d e n , l i i k e Ta l o u d e n j a H a l l i n n o n a l a 1 0 2 


l u o n n o n T i e T e i d e n a l a 3 9 

l i S ä - j a t ä Y d e n n Y S k o u l u t u k S e n a m m at t i - 

j a e r i k o i S a m m at t i t u t k i n n o t 3 9 

27

28 

kaukovainion yksikkö, tekniikka 

kaukovainion tekniikan yksikkö on kuluneen lukuvuoden 

aikana kehittänyt koulutustaan painottaen opintojen 

ohjaukseen sekä erityisesti opintojen loppuun 

saattamiseen ja opintojen läpäisyaikojen lyhentämiseen. 

yksikössä toimii kaksi päätoimista opinto-ohjaajaa 

ja kaksi yksilölliseen ohjaukseen keskittynyttä 

ohjaajaa. Työmenetelminä käytetään muun muassa 

ryhmäytymisleirejä kaikille aloittaville opiskelijoille sekä 

rästipajoja, joissa opinnoissaan syystä tai toisesta 

huonosti onnistuneet voivat parantaa opintosuorituksiaan. 

opetusosastoilla on tehostettu varhaista puuttumista 

ja korostettu ryhmänohjaajien roolia opintojen 

seurannassa ja ohjaustyössä. ohjauksen tulokset alkavatkin 

pikku hiljaa näkyä. läpäisyajoissa on tapahtunut 

seitsemän prosentin korjaus edelliseen vuoteen 

verrattuna. ohjaustyötä pitää vielä edelleen vahvistaa, 

sillä opintojen negatiivisten keskeyttämisten ehkäisyssä 

on vielä paljon työtä. 

ammatillisissa opinnoissa on lisätty työssäoppimisen 

määrä kaikille opiskelijoille vähintään 24 opinto- 




T e k n i i k a n j a l i i k e n T e e n a l a 2 1 4 


j a e r i k o i S a m m at t i t u t k i n n o t 3 

viikkoon. jokaiselle opintojaan päättävälle luokalle 

järjestetään ”koulutuksesta työhön” -kurssi. näillä toimilla 

toivomme myös ammattiin valmistumisen jälkeisen 

työllistymisen kohenevan. ammattilukiossa opiskelee 

50 opiskelijaa. ensi syksystä alkaen yksikössä 

toimii oSao:n toinen ammattilukion toimintapiste. 

Hankkeilla ja verkostoilla tuloksiin 

puualan puuke-hankkeella parannettiin konekantaa ja 

Temmi-hankkeessa syntyi puualalle uusi koulutusmalli 

lisäämään etenkin aikuisten ja alan yritysten osaamisen 

kehittämismahdollisuuksia. kone- ja metallialan 

yrityksiin suunnatulla kyselyllä selvitettiin yritysten 

henkilöstön osaamistarvetta. Selvityksen tulos auttaa 

suuntaamaan myös opetushenkilöstön täydennyskoulutusta 

yritysten toivomusten mukaisesti. 

kone- ja metallialan koulutuksessa keskitymme 

etenkin hitsaamisosaamisen parantamiseen. yksi opet- 

taja on suorittamassa kansainvälistä iWe-hitsaus- 

insinöörin tutkintoa, ja yksi opettaja lähtee hitsaus- 

neuvojakoulutukseen. ensisijaisten opiskelijaksi

hakeutujien määrä puualan sekä kone- ja metallialan 

koulutukseen lisääntyi huomattavasti aiempiin vuosiin 

verrattuna. 

lukuvuoden aikana järjestettiin paljon erilaisia tapahtumia 

yhteistyökumppaneidemme kanssa. Toimimme 

myös Maikkulan yläasteen kummikouluna. 

kummikoulutoiminnalla tutustumme toisiimme järjestämällä 

yhteistä toimintaa ja tapahtumia sekä oppilaille 

että henkilökunnalle. 

yksikkö on mukana Helsingin yliopiston koordinoimassa 

Sumo-projektissa (sukupuolisensitiiviset metodit 

ohjauksen tukena). Tarkoituksena on erityisesti 

tukea tekniikan alaa harkitsevia tyttöjä hakeutumaan 

sukupuolelleen epätyypillisiin ammatteihin sekä koulutuspaikan 

saatuaan myös pysymään opinnoissaan. 

Skills-toiminnasta ja 

rakentamisesta meidät tunnetaan 

kaukovainion tekniikan yksikkö toimii ammattiopiston 

koordinoivana yksikkönä Skills-toiminnassa. Skills- 

toiminta lähtee ala-asteikäisten leikkimielisistä ”Tämä 

toimii” teknologiakilpailuista päätyen vuosittaisista 

ammattitaidon Taitaja SM-kilpailuista joka toinen vuosi 

järjestettäviin World Skills Competition -tapahtumaan. 

Toiminta kattaa kilpailuun valmentamisen, kilpailuorganisaation 

kouluttamisen ja kilpailujen toteuttamiseen 

osallistumisen. 

Merkittävintä asiakastyötoimintaa on rakentaminen. 

oulun Sivakka oy:n tilaaman pienkerrostalokorttelin 

toinen vaihe, pääsky 2, kaakkurin kaupunginosassa 

luovutettiin tilaajalle. Metsokankaalle rakennamme 

kahta omakotitaloa. ensi syksynä aloitamme 3–5 uutta 

omakotityömaata. Talot rakennetaan oulun kaupungin 

kehittämän tähtiluokituksen mukaisesti. Mukana 

on myös oulun seudun ammattikorkeakoulu. 

Sakari järvenpää, yksikönjohtaja 


nuorisoaste 

• kemiantekniikan perustutkinto 

• kone- ja metallialan perustutkinto 

• laboratorioalan perustutkinto 

• puualan perustutkinto 

• rakennusalan perustutkinto 


• Talotekniikan perustutkinto 


• kiinteistönhoitajan ammattitutkinto 

29

30 

kempeleen yksikkö 

lukuvuosi 2006–2007 aloitettiin kempeleen yksikössä 

rauhallisin mielin. vuonna 2005 toteutetun organisaatiomuutoksen 

on voitu todeta onnistuneen hyvin monilla 

mittareilla mitattuna. yksikön hyvässä kunnossa 

oleva talous on antanut mahdollisuuden kohdentaa 

resursseja niin opiskelijahuollon, opetuksen kuin myös 

oppimis- ja työympäristöjen kehittämiseen. Henkilökunnan 

joustava ja myönteinen asenne on auttanut 

kehittämismyönteisen ilmapiirin syntymisessä. 

kuluneen lukuvuoden aikana yksikön toimintojen 

kehittämistä on jatkettu laajalla rintamalla. opetustoiminnan 

kehittämistä on leimannut näyttöjen sisällyttäminen 

osaksi perustutkintokoulutusta, mikä on 

näkynyt niin henkilöstökoulutuksena, näyttösuunnitelmien 

laatimisena kuin ensimmäisten näyttöjen toteutuksenakin. 

Selvitysten tuloksena syntyi uusia koulutuksia 

kestävän kehityksen edistäminen on ollut yksikön 

toiminnan kehittämisen painopistealueena jo kahden 

lukuvuoden ajan. oppimista tukevien toimintojen kehittämistyötä 

on jatkettu edellisenä lukuvuonna laaditun 

suunnitelman mukaisesti. näiden toimintojen 

kehittämistä tukee keväällä 2007 käynnistetty toimintakeskusprojektin 

valmistelu osana seudullista lasten, 

nuorten ja perheiden hyvinvointihanketta. 

Mahdollisia uusia koulutustarpeita on selvitetty yhdessä 

elinkeinoelämän kanssa ja käyty tutustumassa 

muiden koulutuksen järjestäjien koulutustuotteisiin. 

Tulevana syksynä kempeleen yksikössä käynnistyy 

kaksi uutta koulutusohjelmaa: lentoasemapalvelujen 

koulutusohjelma logistiikan perustutkintokoulutuksessa 

ja kivimiehen ammattitutkintoon valmistava koulutus 

suuntautumisalueena ympäristökivien asennus. 

puutarhatalouden perustutkintokoulutuksessa 

kehittämistarpeiden selvitystyö on kohdistunut erityisesti 

puutarhatuotannon ja viherrakentamisen koulutusohjelmien 

muutostarpeisiin. kukka- ja puutarhakaupan 

koulutusohjelman uusista kehittämisideoista 

hyvänä osoituksena on keväällä 2007 avattu nettikukkakauppa. 


nuorisoaste 



• logistiikan perustutkinto 

• puutarhatalouden perustutkinto 

• Suunnitteluassistentin perustutkinto 



• linja-autonkuljettajan ammattitutkinto 

• yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinto 

• floristin ammattitutkinto 

• floristimestarin erikoisammattitutkinto 

• ammatillinen lisäkoulutus

aikuiskoulutuksessa painopiste on ollut tutkintotavoitteisessa 

logistiikan ja puutarhatalouden koulutuksessa. 

uusina koulutustuotteina on toteutettu 

koneahtaajakoulutus sekä aikuisille suunnattu suunnitteluassistentin 

perustutkintokoulutus. 

Investoinnit takaavat tasokkaan koulutuksen 

kuluneena lukuvuonna on kempeleen yksikössä kiinnitetty 

erityistä huomiota toimintaympäristön ja opetuskaluston 

kehittämiseen. floristiikan koulutukselle 

valmistuvat saneeratut opetustilat kesän 2007 aikana, 

mikä vapauttaa entiset opetustilat muuhun käyttöön 

ja parantaa oleellisesti koulutusolosuhteita sekä pidemmällä 

aikavälillä koulutuksen taloudellisuutta. 

logistiikan koulutuksen käyttöön hankittiin loppuvuodesta 

2006 merkittävä määrä opetusajoneuvoja. 

ajanmukainen opetuskalusto vahvistaa yhdessä uuden 

ajoharjoitteluradan kanssa yksikön asemaa logistiikan 

alueellisena koulutuskeskuksena. 


Yhteistyö ja innostus ovat 

menestyksen moottoreita 

ammattiopiston yhteisten toimintojen kehittämiseen 

kempeleen yksikkö on osallistunut aktiivisesti. yhtenä 

keskeisenä hankkeena on ollut ammattiopiston arviointisuunnitelman 

laatiminen osana laajaa henkilöstökoulutusprojektia, 

johon kempeleen yksiköstä osallistui 

koko johtoryhmä. Monet muut kehittämishankkeet 

ovat olleet osoituksena ammattiopiston eri yksiköiden 

välisestä hyvästä yhteistyökyvystä. 

opiskelijoiden menestyminen ammattitaitoa mittaavissa 

Taitaja- sekä urheilu- ja kulttuurikilpailuissa 

on ollut kuluneen lukuvuoden aikana erinomaista. 

Menestyminen on edellyttänyt ennen kaikkea ahkeraa 

opiskelua ja harjoittelua opiskelijoilta, mutta myös hyvää 

ja innostavaa ohjaustoimintaa opettajilta. 

Tapio pudas, yksikönjohtaja 



l u o n n o n va r a - a l a 3 0 

T e k n i i k a n j a l i i k e n T e e n a l a 8 2 




31

32 

kontinkankaan yksikkö 

elokuussa 2006 yksikkö sai käyttöönsä vuosia odotetun 

tilalaajennuksen, joka mahdollistaa muun muassa 

ravitsemuskasvatuksen ja kotitalouden opetuksen 

asianmukaisissa opetustiloissa. nyt kaikki opiskelijat 

ja henkilökunta työskentelevät samoissa tiloissa. 

Toimintakautena toteutettiin kehittämistyön pohjaksi 

toiminnan itsearviointi efqM:n mukaisesti. lisäksi 

arvioitiin ammattiosaamisen näyttöjen prosessi ja Sosiaali- 

ja terveysalan työhön ja itsenäiseen elämään 

valmentavan koulutuksen opiskelijavalinta- ja henkilökohtaistamisprosessi 

sekä sen dokumentointi. 

Vastuu maahanmuuttajakoulutuksesta 

lautakunta on nimennyt kontinkankaan yksikön 

koordinoimaan ammattiopiston maahanmuuttajien 

koulutusta. elokuussa aloitti opiskelunsa ensimmäiset 

11 eri kansallisuutta edustavaa opiskelijaa maahanmuuttajien 

ammatilliseen peruskoulutukseen 

valmistavassa koulutuksessa. koulutuksen kesto on 

40 opintoviikkoa. koulunkäyntiavustaja on palkattu 


tukemaan ryhmää suomalaisen kulttuurin ja kielen 

oppimisessa. Myös henkilökuntaa on valmennettu 

ohjaamaan ja tukemaan vieraista kulttuureista tulevia 

opiskelijoita. 

Kehittämistyötä projektien avulla 

Sosiaali- ja terveysalan projektitoiminta yhteistyössä 

alan oppilaitosten kanssa on jatkunut. yksikkö on 

hallinnoinut neljää valtakunnallista eSr-rahoitteista 

hanketta. Sote järkevä -projektissa on lukuvuoden 

aikana keskitytty hankkimaan tietoa näyttötoiminnan 

vertaisarvioinnin hyödyistä näyttöjärjestelmän kehittämisessä 

ja kansallisen arvioinnin laadunvarmennusmenetelmänä. 

Sote yhtenä -projektissa on kokeiltu 

aiemmin laadittuja, yhteen sovitettuja ammattiosaamisen 

ja näyttötutkinnon arviointilomakkeita. Sote 

Hynälä -projektin tavoitteena on ollut selvittää ammattiosaamisen 

näyttöjen käyttöönoton yhteydessä 

laadittujen arviointisuunnitelmien toteutumista ja hyviä 

arviointikäytäntöjä. Sote pätevä -projekti laajensi 



S o S i a a l i - j a T e r v e y S a l a 3 3 4 


j a e r i k o i S a m m at t i t u t k i n n o t 1 2 7

tavoitteitaan lähihoitajan osaamisalueiden tunnetuksi 

tekemisen lisäksi koskemaan koulutuksen ja työelämän 

yhteistyötarpeita. lääninhallituksen kautta käynnistetyssä 

yritystä-projektissa on keskitytty vahvistamaan 

alan työpaikkaohjaajajakoulutusta ja yksikön 

sekä työpaikkojen henkilöstön yrittäjyyteen liittyvää 

osaamista. 

Aikuiskoulutus henkilökohtaistuu 

oppilaitos oli mukana valtakunnallisessa aikuisopiskelun 

henkilökohtaistaminen aihe -projektissa, joka 

päättyi joulukuussa 2006. Tutkintoperusteiseen lähihoitajakoulutukseen 

suunniteltiin lukuvuoden aikana 

uusi toimintamalli, jonka tavoitteena on mahdollistaa 

paremmin tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen 

vuoden 2006 alusta tulleen lainsäädännön ja 

opetushallituksen määräyksen mukaiseksi. opintojen 

henkilökohtaistamista parannettiin myös ammattitutkintojen 

suorittamisessa. 

irmeli Männistö, yksikönjohtaja 


nuorisoaste 

• lääkealan perustutkinto 

• Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 


• lääkealan perustutkinto 

• Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 

• Hierojan ammattitutkinto 

• jalkojenhoidon ammattitutkinto 

• koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto 

• perhepäivähoitajan ammattitutkinto 

• päihdetyön ammattitutkinto 

• koulunkäyntiavustajan erikoisammattitutkinto 

• psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto 

• puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto 

• vanhustyön erikoisammattitutkinto 

• Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen 

valmistava koulutus 

• Sosiaali- ja terveysalan työhön ja itsenäiseen elämään 

valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus 

• Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 

• ammatillinen lisäkoulutus 

• Henkilöstökoulutus 

33

Gajane 

”Opiskelu näin aikuisiällä 

on ihana mahdollisuus. 

Lähihoitajaopinnot ovat 

vastanneet toiveitani 

ja työtilanne vaikut- 

taa erinomaiselta!.”

O S A O 

aikuiskoulutusta. 

Ammattiopisto sopii aikuiselle. 

Sen lisäksi, että olemme pohjoisen Suomen ylivoimaisesti 

suurin oppisopimuskouluttaja, olemme myös merkittävä 

aikuiskoulutuksen järjestäjä. Työelämän kehittämis- ja 

palvelutehtävä on tärkeä osa toimintaamme.

36 

limingan yksikkö 

limingan yksikkö tunnetaan turvallisuusalan osaamisen 

kehittäjänä ja koulutuksen järjestäjänä alueellisesti. 

nuorisoasteen koulutus kuin myös aikuiskoulutus 

toteutetaan kiinteässä yhteistyössä työ- ja 

elinkeinoelämän organisaatioiden ja asiantuntijoiden 

kanssa. yksiköstä valmistuneet turvallisuusvalvojat 

ovat työllistyneet yksityisiin turvallisuuspalveluita tuottaviin 

yrityksiin, teollisuuslaitoksiin sekä julkisiin organisaatioihin. 

Laaja ja sitoutunut työelämäverkosto 

vie koulutusta eteenpäin 

Turvallisuusalan perustutkinnossa tarjotaan opetussuunnitelman 

mukaisesti ammatillisia opintoja kaikilla 

erikoistumisalueilla, joita ovat vartiointi ja palvelutoiminnat, 

pelastustoimi ja ympäristöturvallisuus sekä 

turvasuojaus ja turvajärjestelmien asennus. uusina 

valinnaisina opintoina on toteutettu myös kansainvälinen 

toiminta-, tietoturvallisuus- sekä uhkatilanteiden 

hallinta -opintokokonaisuudet. 




T e k n i i k k a j a l i i k e n n e 5 7 



laajan ja sitoutuneen työ- ja elinkeinoelämän verkoston 

ansiosta opiskelijoille on tarjoutunut työssäoppimispaikkoja 

kaikilla ammattiosaamisen alueilla. 

erityisenä haasteena on ollut ammattiosaamisen näyttöjen 

vieminen työelämään. kehittämistyön haasteena 

on myös työssäoppimisen ohjaajien kouluttaminen 

näyttöjen vastaanottajiksi. onnistuneet työssäoppimisjaksot 

ovat auttaneet opiskelijoiden työllistymistä. 

Turvallisuustyötä tehdään 

yrityksille ja julkiselle sektorille 

uutena koulutusalana turvallisuusalalla on haasteena 

alan tunnettavuuden ja arvostuksen lisääminen. opettajien 

johdolla opiskelijat ovat tehneet projekteina ja 

opinnäytetöinään niin lakisääteistä kuin omaehtoista 

turvallisuustyötä alueen julkisissa organisaatioissa ja 

yrityksissä. Merkittävimpinä tuotoksina ovat riskikartoitukset, 

pelastus- ja turvallisuussuunnitelmat, koulutusmateriaalit, 

turvateknisten ratkaisujen suunnitelmat 

sekä poistumisharjoituksien järjestäminen.

lääninhallituksen rahoittamassa eSr-projektissa 

”Turvallisuuskoulutuksen haasteena sisäisen turvallisuuden 

edistäminen” pyritään kehittämään ennakointia 

ja rakentamaan toimintamallia osaamistarpeisiin 

reagointiin. 

Kansainvälisyys mukana kaikessa toiminnassa 

kansainvälisessä toiminnassa tarvittavien taitojen kehittämiseen 

on panostettu niin henkilökunnan kuin 

opiskelijoiden osalta. yksikkö on ollut mukana kolmessa 

monikansallisessa projektissa; energie und 

Sicherheit, Turvallisesti venäjällä sekä vocational Training 

for safety and security facilitators. yhteistyömaina 

projekteissa ovat Saksa, Slovenia, Hollanti, puola, 

ruotsi sekä venäjä. lukuvuoden aikana on kolme 

opiskelijaa suorittanut työssäoppimisjakson Saksassa. 

yksikkö on toiminut myös puolalaisten ja saksalaisten 

opiskelijoiden vastaanottavana oppilaitoksena. 

Turvallisuutta rakentamassa 

Sitoutunut yhteistyöverkosto on ollut merkittävä tuki 

koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. erikoisen 

merkittävä rooli on ollut turvallisuusalan koulutuksen 

kehittämistoimikunnalla, joka puheenjohtajansa 

lääninpoliisineuvos erkki Haikolan johdolla on linjannut 

yksikön toiminnan kehittämistä ja tukenut yksikön 

perustehtävän toteutumista. 

liisa Toivonen, yksikönjohtaja 


nuorisoaste 

• Turvallisuusalan perustutkinto 


• Turvallisuusalan perustutkinto 

• vartijan ammattitutkinto 

• vartijan työn perusteet sekä vartijan peruskurssi 

• järjestyksenvalvojakoulutus 

• uhkatilanteiden hallinnan koulutus 

• Tulitöiden turvallisuuskoulutus sekä 

työturvallisuuskorttikoulutus 

37

38 

Muhoksen yksikkö 

Oppimisympäristön uudistuksilla 

myönteisiä vaikutuksia 

Muhoksen yksikön lukuvuosi 2006–2007 voitiin aloittaa 

positiivisin odotuksin. valtakunnan uudenaikaisin 

opetusnavetta oli otettu käyttöön kesän aikana. opetusmaatilan 

konekannan nykyaikaistamistyö saatiin 

päätökseen. Tehdyt toimet ja niitä seurannut myönteinen 

julkisuus vaikuttivat positiivisesti myös maata- 

lousalan opiskelijahakeutumiseen, joka kaksinkertaistui 

edelliseen vuoteen verrattuna. 

parantuneen oppimisympäristön myötä myös opetuksen 

toteutukseen tuli uutta virtaa. Maatalousalan 

opetuksessa siirryttiin alkavien opiskelijoiden osalta 

uuteen jaksotukseen, jossa opetusta annetaan kesäkuun 

loppuun saakka. uuden jaksotuksen avulla hyödynnetään 

tehokkaasti parhaiten soveltuvaa vuodenaikaa 

käytännön tekemisen opettamisessa. 

Ammattistartti sai hyvän alun 

opetusministeriö myönsi keväällä 2006 oulun seudun 

ammattiopistolle luvan järjestää kokeiluna ammatilli- 


nuorisoaste 


• Bioenergia-alan perustutkinto 


• Maatalousalan perustutkinto 




• Maatalousalan 

perustutkinto 

• eläintenhoitajan 


• luonnonhoitotutkinto 



l u o n n o n va r a - a l a 2 5 





seen koulutukseen valmistavaa ja ohjaavaa koulutusta. 

Meillä ammattistartiksi nimetty lukuvuoden kestävä 

koulutus alkoi syksyllä Muhoksella kolmentoista opiskelijan 

voimin. koulutukseen hakeutui nuoria, jotka 

joko eivät olleet peruskoulun päättyessä hakeutuneet 

tai päässeet haluamiinsa jatko-opintoihin. ammatti- 

startin haastavana tehtävänä on selkiyttää opiskelijan 

kuvaa itsestään, jatko-opintotoiveistaan ja mahdollisuuksistaan. 

ammattistartin aikana opiskellaan ammatilliseen 

perustutkintoon kuuluvia yhteisiä aineita, 

voidaan korottaa peruskoulun arvosanoja sekä tutustutaan 

eri alojen koulutukseen syventyen itseä eniten 

kiinnostavaan alaan sekä käydään tutustumassa 

alaan työssäoppimalla. koulutuksen tulokset näyttävät 

rohkaisevilta. 

Kehittämistä ja kokeilua 

Bioenergia-alan koulutuskokeilu sai opetusministeriöltä 

jatkoluvan niin, että kokeiluun voidaan ottaa opiskelijoita 

vielä tänäkin vuonna. yksikkömme aloittaa valtakunnallisten 

opetussuunnitelmaperusteiden rakentamisen 

tavoitteena vakinaistaa koulutus vuonna 2008. Bioenergia-alan 

työssäoppimisen näyttöjen valmisteluprojekti 

on edennyt aikataulunsa mukaisesti ja päättyy 

kuluvan vuoden loppuun. MobiTop-hanke, jossa on 

onnistuneesti kehitetty matkapuhelinta ja verkko-oppimisalustaa 

hyödyntävä työssäoppimisen ohjausmenetelmä, 

tulee myös päättymään tänä vuonna. 

Toiminta keskittyy Koivikkoon 

Muhoksen yksikön toiminta on päätetty keskittää 

kokonaisuudessaan koivikon alueelle vuonna 2008, 

jolloin sinne valmistuvat catering- ja autoalan uudet 

opetustilat sekä bioenergia-alan sosiaali- ja varastotilat. 

kuluneen lukuvuoden aikana tulevia tiloja on 

suunniteltu yhteistyössä oSekk:n kiinteistöpalveluiden 

henkilöstön ja valittujen suunnittelijoiden sekä 

oman henkilöstömme kesken. rakentamisen aloitusajankohta 

tulee olemaan kesä 2007. 

alpo kaisto, yksikönjohtaja

Myllytullin yksikkö 

lukuvuoden alussa toteutettiin kaikille aloittaville ryhmille 

ryhmäytymispäivät yhteistyössä seurakunnan 

opiskelijatyöntekijöiden kanssa. kokemukset ryhmäytymispäivistä 

ovat rohkaisevia: tapahtuma auttaa 

opiskelijoita pääsemään alkuun uudessa koulussaan 

ja opiskelijaryhmässään. 

Tempauksilla huomio opiskelijoiden 

ja henkilökunnan hyvinvointiin 

opintojen ohessa järjestettiin monia tapahtumia ja 

aktiviteetteja. Huoli nuorten heikkenevästä fyysisestä 

kunnosta on kasvanut viime vuosina. kiinnittääksemme 

asiaan huomiota järjestimme elokuun lopulla 

opiskelijoille leikkimielisen Cooperin testin raatissa. 

Mukana oli myös muutama henkilökuntaan kuuluva 

osallistuja. Testiin osallistuneiden opiskelijoiden 

kesken arvottiin teemaan sopivia palkintoja. lisäksi 

palkittiin parhaan tuloksen saanut opiskelijatyttö ja 

-poika. Tapahtumaa on tarkoitus edelleen kehittää 

monipuoliseksi ja hauskaksi liikuntatapahtumaksi. 

Tsemppiä opiskeluun -teemaviikko järjestettiin 

marraskuussa 2006. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä 

opiskelijahuoltotiimin, tuutoreiden, eri alojen 


opiskelijoiden, nuorten akatemian sekä oulun sosiaali- 

ja terveystoimen kanssa. esillä oli teemoja, joilla 

pyritään tukemaan nuoria heidän opinnoissaan ja 

elämäntilanteissaan. Tapahtumaviikon aikana tarjolla 

oli muun muassa edullinen aamiainen opiskelijaravintolassa 

sekä luentoja hyvinvoinnista, liikunnasta ja 

rahankäytöstä. 

vuoden 2006 alussa toimintansa aloittaneen 

TyHy-ryhmän toiminta on jatkunut aktiivisesti. Tempauksia 

ja tapahtumia järjestettiin monilla eri teemoilla. 

Henkilöstölle pidettiin arvaakko nää kuka? -valokuvanäyttely 

ja perustettiin kirjojen vaihtopiste. lisäksi 

on järjestetty liikuntavälineiden lainaustoiminta sekä 

käyty yhdessä teatterissa ja ruskaretkellä. 

Avoimet ovet ja Taitaja-kisat 

Marraskuiset avoimet ovet toivat kolmena päivänä lähes 

1 200 peruskoululaista opettajien ja opinto-ohjaajien 

kanssa Myllytullin yksikköön. Matkailualan opiskelijoiden 

opastamana koko talon kierto koettiin yleisesti 

erittäin antoisaksi, sillä näin tutustuttaessa kaikki alat 

tulivat hyvin käytyä läpi. vierailijoille tarjottiin runsaasti 

nähtävää, kuultavaa, koettavaa ja yllätyksellistäkin 



T e k n i i k k a j a l i i k e n n e 1 0 9 


S o S i a a l i - j a T e r v e y S a l a 4 4 



39

40 

maisteltavaa, joka sai hymyt huulille ja vierailijat tyytyväisiksi. 

juhlasaliesityksistä wokki- ja liekitysesitykset 

sekä kauneudenhoitopuolen Willit wuosikymmenet - 

esitys saavuttivat suuren suosion. 

Taitaja-kisojen karsintoihin osallistui opiskelijoita 

kaikilta aloilta ja joensuussa tammi–helmikuussa 

pidettyyn loppukilpailuun selviytyi edustajamme viidessä 

lajissa. Taitaja-kisojen taso on noussut vuosi 

vuodelta ja toimintaan satsataan kaikkialla jatkuvasti 

enemmän. opiskelijoiden ja opettajien yhteistyössä 

saavutetut tulokset ovat hyviä. 

Kulttuuri ja kansainvälisyys 

rikastuttavat opiskelua 

kerhotoiminta on ollut edelleen vilkasta, joskaan takavuosien 

tasolle ei aivan päästy. vuosittainen kulttuuritoiminnan 

huipennus koetaan Saku:n kulttuurikisoissa, 

jotka järjestettiin tällä kertaa Hämeenlinnassa 

huhtikuussa. kisoihin matkasi Myllytullin yksiköstä lähes 

30 opiskelijaa ja menestys oli loistava: kymmenen 

mitalia, joista puolet oli kultaisia. 


nuorisoaste 


• elintarvikealan perustutkinto 

• Hiusalan perustutkinto 

• Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto 

• Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto sekä lukio 

• kauneudenhoitoalan perustutkinto 

• Matkailualan perustutkinto 


• Sähköalan perustutkinto sekä lukio 


• Hotelli-, ravintola- ja suurtalousesimiehen ammattitutkinto 

• Suurtalouskokin ammattitutkinto 

Tärkein kansainvälisen toiminnan muoto on ollut 

opiskelijoiden ulkomailla tapahtuvat työssäoppimisjaksot. 

lukuvuonna suoritti 23 opiskelijaa noin 8 viikon 

pituisen työssäoppimisjakson ulkomailla. kansainvälinen 

toiminta suuntautuu useisiin euroopan maihin 

ja satunnaisesti euroopan ulkopuolellekin. jatkossa 

myös venäjä tulee olemaan kasvavan mielenkiinnon 

kohteena kansainvälisessä opiskelija- ja opettajavaihdossa 

ainakin matkailualalla. 

Syyskuussa järjestettiin Myllytullin asuntolan ja oulun 

pakolaiskeskuksen nuorten joukkueen välinen jalkapalloturnaus 

ja sen jälkeen kansainvälinen illanvietto 

ravintola oparissa. Tapahtuma oli erittäin onnistunut 

ja saanee jatkoa tulevina vuosina. eurooppa-päivää 

vietettiin 9.5. päivä otettiin huomioon opetuksessa ja 

järjestettiin opiskelijoille yhteinen tilaisuus kansainväliseen 

työssäoppimiseen innostamiseksi. 

Mikko koivukangas, yksikönjohtaja

pikisaaren yksikkö 

pikisaaren yksikön alkanut juhlavuosi 2007 on ollut 

erityisen mukava, sillä olemme nostaneet koulutusalamme 

peruspilareita muotoilua ja käsityötä julkisuuteen 

Mukava 2007 -juhlavuoden avulla. yhdessä 

oulun läänin taidetoimikunnan, pohjois-pohjanmaan 

käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen ja pohjois-Suomen 

taideteolliset suunnittelijat proTo:n kanssa järjestämme 

pitkin vuotta 2007 monipuolista alan tapahtuma- 

ja näyttelytarjontaa, muotoilukilpailun, julkaisuja, 

kursseja, messuja ja juhlia. pikisaaren yksikkö täyttää 

125 vuotta, ja näin pitkän perinteen varassa on mieluisaa 

nostaa muotoilua, käsityötä ja alan koulutusta 

esille muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä. 

MUKAVA 2007 -juhlavuosi näkyy ja kuuluu 

opiskelijat aloittivat juhlavuoden valmistelun jo vuoden 

2005 aikana, sillä rakennusrestauroinnin opiskelijaryhmä 

laati harjoitustyönään rakennushistoriaselvityksen 

koulun vaiheista. Siitä tehtiin koulun juhlakirja 

”alceniuksen kädenjälki” lisäämällä edellisen rehtorin 

Maija-liisa Siiran laatima historiikki koulun toiminnan 

kehittymisestä kautta aikojen. 

opiskelijoille on järjestetty kaksi tapahtumaa: koulun 

perustajan Mathilda alceniuksen nimipäivää 14.3. 

opiskelijat ja henkilökunta viettivät painamalla kangaspainotekniikalla 

itselleen Mathilda-aiheiset T-paidat. 

audiovisuaalisen viestinnän opiskelijat toteuttivat 

opintoihinsa sisältyen ZirkuS-nuortentapahtuman 

oSao:n opiskelijoille nuoriso- ja kulttuurikeskuksessa. 

Myös tapahtuman markkinointi oli osa opiskelua. 

perinteinen lukuvuoden huipennus opiskelijatöiden 

näyttely järjestettiin juhlavuonna näyttävämmin 

kuin tavallisesti. juhlanäyttely oli kaksiosainen: kaupunginkirjaston 

näyttelytiloissa oli opinnäytetöiden 

Top 10 ja lisää opinnäyte- ja harjoitustöitä esiteltiin pikisaaren 

koulun tiloissa. pääjuhla juhlaillallisineen järjestettiin 

26.5.2007, jossa tarjolla oli tasokasta kulttuuri- 

ohjelmaa. 

Juhlavuosi kokoaa pikisaarelaisia yhteen 

koulun toimintaympäristöä parannettiin remontoimalla 

100-vuotias Suolamakasiinirakennus rakennusrestauroinnin 

opetuskäyttöön sekä näyttelytilan ja opiskelijatyömyymälän 

tarpeisiin. Tupaantuliaiset järjestettiin 


nuorisoaste 

• audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 

• käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto: 

tekstiiliala, puuala, vaatetusala ja restaurointiala 

• vaatetusalan perustutkinto 


• vaatetusalan ammattitutkinto 

• Tekstiilialan ammattitutkinto 

• kaavoittajakisällin ammattitutkinto 

41

42 

helmikuun 1. päivän, jolloin Mathilda ja gustafa alceniuksen 

perustama ”alceniuska kvinliga handarbetsskola” 

aloitti toimintansa vuonna 1882. 

juhlavuoden teemana on myös pikisaari-yhteistyön 

kehittäminen: alueen asukkaat, taiteilijat ja käsityöläiset 

ovat mukana Mukava-juhlavuoden tapahtumissa 

työnäytöksin ja avoimin ovin. näin koulun oppimisympäristö 

laajenee alan yrittäjien ja taiteilijoiden toimintaan 

tutustumisella ja vuorovaikutuksella. 

Kehittämisen kohteina erityisopetus 

ja opiskelijahuolto 

perusopetuksessa ajankohtaista oli ammattiosaamisen 

näyttöjen toteuttaminen arviointimenetelmänä. 

opetussuunnitelmia täydennettiin näyttöjen toteuttamissuunnitelmien 

ja arviointisuunnitelmien laatimisella 

kaikilla koulutusaloilla. 

opetuksen kehittämisessä painopiste oli opiskelijahuollon 

ja erityisopetuksen kehittämisessä. vaikka 

vetovoimaisuus ja läpäisyaste ovat hyvät, oli tarpeen 

luoda malli opiskelijoiden opiskeluongelmiin puuttumi- 


selle. erityisopetuksen ja opiskelijahuollon suunnitelmat 

selkeyttävät varhaista puuttumista ongelmiin. 

opiskelijat menestyivät valtakunnallisissa Taitaja- ja 

Saku ry:n kulttuurikilpailuissa hyvin. yksikössä järjestettiin 

Taitaja- kilpailun semifinaalit marraskuussa pohjois-Suomen 

osallistujille. 

rakennusrestauroinnin opettaja osallistui italian firenzessä 

karjala-yhteistyöhankkeen kansainväliseen 

seminaariin. rakennusrestauroinnin kaksi opiskelijaryhmää 

ja opettajat osallistuivat viikon mittaiselle 

työleirille venäjän karjalaan kinnermäen kylään. Työssäoppimisen 

suoritti ulkomailla kolme vaatetusalan 

opiskelijaa: kaksi englannissa ja yksi itävallassa. 

pikisaaren yksikön lukuvuosi 2006–2007 on ollut 

täynnä työtä ja tapahtumia. Toivomme, että lisääntyvä 

tunnettuus avaa valmistuvile ammattilaisille yhä monipuolisempia 

työllistymismahdollisuuksia. 

leena raitala, yksikönjohtaja 




k u lT T u r i a l a 6 7 


j a e r i k o i S a m m at t i t u t k i n n o t 1 4

Aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikkö 

Lukuvuosi 2006–2007 oli uuden yksikön toinen toimintalukuvuosi. 

Yksikkö perustettiin vuonna 2005 

siirtämällä Työpaikkakoulutuspalvelut-tulosalue kuntayhtymäpalvelujen 

toimialalta Oulun seudun ammattiopistoon. 

Varsinainen toiminta ja talous perustuu perus- 

tutkintotavoitteisen sekä ammatti- ja erikois- 

ammattitutkintotavoitteisen oppisopimuskou- 

lutuksen järjestämiseen. Yksikkö on edelleen 

suurin oppisopimuskoulutuksen järjestäjä Pohjois- 

Suomessa: järjestämme yli 1 700 oppisopimusta 

vuodessa. Oppisopimusrahoitteisessa ammatillisessa 

lisäkoulutuksessa oli 710 opiskelijatyövuotta ja se 

muodosti edelleen koko Ammattiopistossa suurimman 

aikuiskoulutusryhmän. Lisäkoulutuspaikkojen 

määrää nousi ollen 780. Perustutkintotavoitteisessa 

koulutuksessa oli edustettuina kaikki koulutusalat. 

Eniten opiskelijoita oli tekniikan ja liikenteen alalla ja 

toiseksi eniten yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja 

hallinnon alalla. 

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä 

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän koordinointia 

toteutettiin ja tehtiin uusi rahoitushakemus. 

k o u l u t u s ta r j o N ta 

• Oppisopimuskoulutus 

• Aikuiskoulutus 

• Ammatillinen lisäkoulutus 

• henkilöstökoulutus 

• johtamis- ja yrittäjäkoulutus 

• Kielikoulutus 


N u m e r o t i e t o a y k s i k ö s t ä 2 0 0 6 

Kielikoulutusta toteutettiin osana työelämän palvelutehtävää. 

Oppisopimuskoulutukseen liittyvä työssäoppimisen 

palautekysely tehtiin syksyllä 2006 osana 

työssäoppimisen hanketta. 

Aikuiskoulutustiimi paneutui valtionosuusrahoitukseen 

perustuvan koulutuksen koordinointiin ja kehittämiseen. 

Aikuiskoulutuksen ja työpaikkakoulutuksen 

strategia hyväksyttiin syksyllä lautakunnassa ja ohjeen 

mukaisesti valmisteltiin jalkauttamissuunnitelma, joka 

toteutettiin keväällä 2007. 

Henkilöstömuutokset värittivät lukuvuotta 

Opettajien täydennyskoulutuksen suunnittelua, koordinointia 

ja toteuttamista vahvistettiin palkkaamalla yksi 

päätoiminen koulutussuunnittelija. Kumppanuuksissa 

painottui edelleen yhteistyö yrittäjäjärjestöjen kanssa. 

Oppisopimuskoulutukseen nimettiin ohjausryhmä, 

jossa keskeiset kumppanit ovat edustettuina. Yksikön 

kannalta lukuvuonna merkittävin tapahtuma oli kahden 

osaavan ja kokeneen henkilön siirtyminen toisiin tehtäviin. 

Tilanteeseen sopeuduttiin ja selvittiin varsin hyvin. 

Veikko Määttä, yksikönjohtaja 

o p i s k e l i j a m ä ä r ä ( A r i T M E E T T i n E n K E S K i A r V O ) 1 1 2 5 

P E r u S K O u L u T u S O P P i S O P i M u K S E L L A 4 2 0 

L i S ä - j A T ä Y d E n n Y S K O u L u T u S 7 0 4 

p e r u s t u t k i N N o N s u o r i t ta N e e t 

T E K n i i K K A j A L i i K E n n E 4 0 

Y h T E i S K u n TAT i E T E i d E n , L i i K E TA L O u d E n j A h A L L i n n O n A L A 1 9 

L u O n n O n T i E T E i d E n A L A 2 

M AT K A i L u - , r AV i T S E M i S - j A TA L O u S A L A 3 

S O S i A A L i - , T E r V E Y S - j A L i i K u n TA - A L A 2 4 

K u LT T u u r i A L A 1 

h u M A n i S T i n E n j A K A S VAT u S A L A 4 

y h t e e N s ä 9 3 

l i s ä - j a t ä y d e N N y s k o u l u t u k s e N a m m at t i - 

j a e r i k o i s a m m at t i t u t k i N N o t 2 7 8 

43

Kotkantie 2 C, 90250 Oulu 

info@osao.fi, www.osao.fi

2006/07 Yksi sopii kaikille. 2006/07 - Oulun seudun ammattiopisto

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?