06 Manga Mainonnassa 12 ToiMisTon pieneT ekoTeoT 18 airaM ...

Tervetuloa VIDA Paperin aistien maailmaan!
FEEL on yhteyttä, joka synnyttää tunteen.
FEEL on tunne, joka paperista välittyy.
PINTA!
Lessebo Design Smooth ja Scandia 2000 ovat premium offset -laatuja, joiden pintarakenne ja sävyt stimuloivat
aistejasi. Tunnustele sileyttä ja huomaa hiuksenhienot erot papereiden välillä. Molemmissa tuotteissa on kolme
eri sävyä. Näiden papereiden avulla viet painotuotteesi viestin korkeammalle tasolle.
www.vidapaper.se
wafodo.se Photo: Magnus Österhult
INSPIS
INSPIS Inspiskohtauksen saivat Atte Lakinnoro, Karita Sainio, Ilpo Salonen ja Nanna Särkkä.
Eilen on nyt
| ”Eilen” on leikkisä vastaus, kun kysytään deadlinea.
Takana piilee myös totuus: sähköinen maailma on lyhentänyt
aikajanoja sekä työssä että vapaa-aikana.
Muutaman vuoden takaiset ajat alkavat jo tuntua muistoissamme
leppoisilta: valokuvaaja meni keikalle, diat saatiin
ehkä parin päivän päästä, kun lähetti kävi hakemassa ne labrasta.
Niitä katseltiin valopöydällä ja skannailtiin, lähetettiin
asiakkaalle ja painoon pikku diataskuissa.
Vielä kauempaa löytyy tietenkin lisäksi saksitaittoa, isoja
reprokameroita ja kaiken kaikkiaan paljon käsityötä. Kirjekuoria
lokerikossa. Sitä analogista maailmaa.
Nyt kännykät ja sähköpostit piippailevat samanaikaisesti,
kaveri lähettää kännykkäkuvan etelänmatkalta, työn ja vapaaajan
erot hämärtyvät. Joitakin tämä stressaa, toisten mielestä
se on sopivan sähäkkää. Aika ja paikka menettävät merkitystään.
Tekniikan käyttöä kannattaa pohtia: onko sähköpostia
luettava jatkuvasti vai pari kolme kertaa päivässä? Tarvitseeko
kännykkään aina vastata heti? Vapaa-aikana pitää rentoutua,
nukkua tarpeeksi. Tämänhän me kaikki tiedämme.
Oma stressinaiheensa on tekniikan tökkiminen. Kun kone
menee tilttiin tai serveri kaatuu, jokainen minuutti tuntuu
piinaavalta, koska useimmiten emme kykene tekemään asian
hyväksi mitään. Vain odottamaan, ja siihen emme ole tottuneet.
Jos menneessä maailmassa kirjoituskone alkoi oikutella,
se kuitenkin edelleen toimi.
Toki tietotekniikka on helpottanut sekä rutiinitöitä että
luovia tehtäviä. Kuka enää haluaisi käyttää saksia ja teippiä,
ainakaan ainoana vaihtoehtona? Monistavia papereita kirjoituskoneessa?
Vaha- ja spriikopiokoneita?
Vaikka toisaalta: moni kirjailija kertoo käyttävänsä edelleen
muste- tai lyijykynää, koska se antaa paperiin suoran yhteyden.
Kuvittajat ovat siirtyneet käteviin piirrosohjelmiin, mutta
”oikea” taide on edelleen suurelta osin hidasta käsityötä.
Hitaudesta on tullut ylellisyyttä, harvinaista ja haluttua.
Jopa sikäli, että siitä nauttimiseen järjestetään oikein kursseja.
Tuleeko siitäkin suorittamista?
Yksi asia on melko varmaa: tulevien sukupolvien näkö-
kulmasta me elämme juuri nyt kultaista ”vanhaa hyvää aikaa”.
Älkäämme siis tuhlatko sitä, vaan nauttikaamme jo nyt! Heti!
Eilen! | IS
kuvitus Atte Lakinnoro
Sadut
inspiraation
lähteenä
| Susia ja isoäitejä. Myrkytettyjä omenoita. Irtileikattuja sormia. Lapsia leivin-
uunissa. Luulisi, että rankimmat sadut olisi jo aikoja sitten kielletty. Vaan jokin
niissä vetää lapsia puoleensa, usein aikuisiakin. Voisiko saduista inspiroitua?
Satu antaa lapselle jännitystä, seikkailua, helpotusta ja toivoa. Vaikka sadut
usein pelottavat, lapset rakastavat niitä, koska ne päättyvät yleensä onnellisesti.
Niiden sankari on usein pieni ja avuton, mutta silti voittaa suuremmat ja
vahvemmat vastustajansa. Isojen ihmisten maailmassa elävälle pikkuihmiselle
tämä antaa virkistävän ähäkutti-tunteen.
Saduissa on usein myös konkreettisia opetuksia: moni on susi isoäidin vaatteissa.
Rumasta ankanpoikasesta voi kasvaa kaunis joutsen. Tuhkimon siskojen
jalkojen silpomiset toimivat muistutuksena, ettei kauneuden eteen kannata tehdä
ihan mitä tahansa – prinssi valitsee kuten valitsee.
Enimmäkseen sadut vaikuttavat ilman, että tajuamme enempää lapsena kuin
aikuisenakaan, mikä niissä vetää puoleensa. Satujen kautta pääsemme käsiksi
niin varhaisiin pelkoihin ja ihmetyksiin, ettei meillä ole ollut vielä sanoja niiden
käsittelyyn.
Aikuisten ja lasten maailmat eivät ole kaukana toisistaan: hyvän ja pahan
taistelu, heikomman voitto vahvemmasta, tuho ja pelastuminen, menetys ja siitä
toipuminen ovat aikuisellekin tuttuja tilanteita.
Satu antaa välineet käydä läpi syviä aggressioita ilman, että
oikeasti tarvitsee tappaa ketään. Hyödyllinen näkökulma myös
toimistoympäristössä!
Asiakasta ei tarvitse kuristaa, mutta hänet voi sijoittaa
mielessään satuun, jossa hänelle käy köpelösti.
Tai itsensä voi kuvitella sankariksi, joka
voittaa lohikäärmeen. Deadline on Ruususen
linnan ruusupensas. Syvät mielikuvat voivat
tarjota arjen vääntöihin oman kaikupohjansa,
jos pysähdymme hetken ja annamme niille tilaisuuden.
Mutta mistä satujen peikot ovat lähtöisin? Jotkut tutkijat uskovat, että kömpelöt,
karvaiset peikkohahmot ovat eläneet tarinoissa aina niistä ajoista asti,
kun Neanderthalin ihmisiä vielä eli maapallolla. He katosivat maailmasta noin
30 000 vuotta sitten. Mutta peikot taitavat elää vielä tänäkin päivänä. | IS
g/ m 2 M a p S u o m e n a s i a k a s l e h t i | 2 7