06 Manga Mainonnassa 12 ToiMisTon pieneT ekoTeoT 18 airaM ...

2 | M a p S u o m e n a s i a k a s l e h t i g/ m 2
INSPIS
Kokeile hakea inspiraatiota
kitschistä tai campistä. Leikittele
niillä ja testaa niiden rajoja.
Lopputulos voi olla hyvinkin cool!
Kauheaa
vai kauhean ihanaa?
Kitsch on alunperin saksaa ja tarkoittaa
taiteellisesti arvotonta, rihkamaa. Kitschiä puhtaimmillaan
ovat koristetavarat ja taideteoksia muistuttavat
esineet, joista henkii imelä koreus ja epäaitous.
Kitsch on pelkkää pintaa. Se ei ota kantaa eikä
vaadi tulkintaa. Kitschiltä puuttuu taiteen sanoma.
Se esittää yleisiä sentimentaalisia ja kauniina
pidettyjä aiheita, kuten auringonlaskua tai lintuja.
Se pyrkii miellyttämään massoja ja tekee
sen mahdollisimman riskittömästi.
Lähtökohtaisesti kitsch ei ole luovaa, vaan
se toistaa tuttua kaavaa. Sitä voi kuitenkin
käyttää luovasti. Puhdas kitsch on aina tosissaan.
Postmodernissa taiteessa rajaa kitschin
ja taiteen välillä on häivytetty yhdistämällä
kitschiin itseironista sisältöä. Kiinnostava ristiriita
voi puolestaan syntyä pukemalla esimerkiksi poliittisesti
kantaaottava sisältö kitschin muotoon.
Camp on mauttomuuteen, absurdiuteen
perustuvaa huumoria ja siihen pohjautuvaa kulttuuria.
Camp voi olla tarkoituksellista ja avointa,
jolloin teoksen katsojille ei jää epäselväksi,
että se on tehty kieli poskessa. Legendaarisinta
kuitenkin usein on vahingossa syntynyt
camp, kuten televisio-ohjelmat, joiden
absurdius on nähty vasta jälkeenpäin.
Teoksen camp-arvo voi siis syntyä ajan
myötä. Toisaalta alunperin campit teokset
voivat myös muuttua niin sanotun ”hyvän
maun” mukaisiksi.
Aikansa campiksi voidaan laskea esimerkiksi
Versaillesin palatsin sekä Antoni Gaudín arkkitehtuuri
sekä koko art nouveau -tyyli.
Kitsch on yksi väline campiin. Kitschiin kuuluu
olennaisesti tahattomuus, kun taas tietoinen kitsch
on jo campia. Puutarhatonttujen voi nähdä edustavan
kitschiä, campia puolestaan voi olla pihansa
koristeleminen niillä.
Aina ei tarvitse olla niin vakava. Pilkettä silmäkulmaan!
| NS
INSPIS
Taideteos
tarrassa
| Veikeä viisijalkainen kissa vai
sittenkin kaksi myrkyllisen näköistä
satusammakkoa? Kumman
jättimäisen seinätarran valitsisin
kotiini?
Klaus Haapaniemen taikatarroja
ja kymmenien muiden
suunnittelijoiden seinätarrateoksia
myydään Domesticin
verkkokaupassa. Puljun omistajat,
ranskalaiset Stéphane Arriubergé
ja Massimiliano Iorio
nimeävät itsensä koko seinätarra-idean
keksijöiksi.
Tarroja ei ole tarkoitus lätkäistä
suoraan sellaisenaan seinään,
vaan tarran omistaja voi
koota niistä oman taideteoksensa.
Esimerkiksi verkkokaupan
suosituin seinätarra, Geneviève
Gaucklerin suunnittelema
”Potato queen II”, koostuu 17
eri hahmosta. Gaucklerin mustat mörrimöykyt, perunahahmot ja muut
elukat voi kaikki asetella samalle seinälle tai ripotella ympäri asunnon
huoneita.
Domesticin uusin tarra-askel on kulutusta kestävät lattiatarrat. Niillä
voi koristella lattiaa esimerkiksi puunjuurilla, lumpeenkukilla tai kompassin
viisareilla. Verkkokauppa myy myös pienhuonekaluja, lautasia ja
80-luvun mieleen tuovia palapeilejä. | KS
>> www.domestic.fr
Tylsä työ
kytkee aivot
säästöliekille
| Jos sinusta tuntuu, että tylsänä työpäivänä aivosi
kytkeytyvät autopilotille, olet uusimman tutkimustiedon
mukaan aivan oikeassa. Brittiläisen Southamptonin
yliopiston tutkijat ovat havainneet,
että aivot kytkeytyvät säästöliekille,
kun meneillään oleva
tehtävä alkaa maistua puulta.
Tohtori Stefan Debenerin
tutkijaryhmä skannasi koehenkilöiden
aivoja fMRImagneettikuvauslaitteella,
joka mittaa hapenkulutuksen
muutoksia eri
aivoalueilla. Aivojen aktivoituessahapenkulutus
kasvaa – tai tässä
tapauksessa se väheni.
© Domestic
Seinäkin puhkeaa
kukkaan designtarrojen
avulla.
Niillä voi koostaa
oman, persoonallisen
taideteoksensa.
Vain mielikuvitus on
rajana!
– Koehenkilöille näytettiin yhä uudelleen nopeaa
visuaalista tunnistuskykyä vaativia tehtäviä.
Älyllisiin toimintoihin ja päättelykykyyn liittyvien
otsalohkojen aktiivisuudessa näkyi selvä pudotus,
Debener kertoo.
Kiintoisaa oli, että aivotoiminnan nuutuminen
näkyi magneettikuvauksessa jo puoli minuuttia
ennen kuin se alkoi vaikuttaa suoritukseen.
Tutkijat kaavailevatkin jo laitetta,
joka varoittaisi hyvissä ajoin
päättely- ja keskittymiskyvyn
simahtamisesta. Siis
vielä luotettavammin
kuin katseen lasittuminen.
– Tylsistyvät aivot
alkavat säästää
energiaa. Ne investoivat
yhä vähemmän
yhden
ja saman tehtävänsuorittami-
What a
zero!
Nollasta asiaa
| Joissain kirjaintyypeissä on tavallisten numeroiden
lisäksi niin sanotut gemena- eli old style
-numerot. Ne ovat tavallista matalampia, ja niissä
on ylä- ja alapidennyksiä (kuten kirjaimissa d ja
g). Gemena-numerot on tarkoitettu tekstipalstan
sisälle, johon ne asettuvat huomaamattomammin
kuin tasakorkuiset.
Lähtökohtaisesti gemena-numerot ovat hienostuneita
ja viimeisteltyjä. Yksi numero kuitenkin
pistää monissa fonteissa silmään – nolla. Se on
usein tasapaksu ympyrä. Näin on esimerkiksi Adoben
Garamondissa. Miksi näin on? Onko se virhe?
– Ei ole. Gemena-nolla on piirretty tarkoituksella
sellaiseksi, jotta se erottuisi pienestä o-
kirjaimesta. Pyöreältä näyttävää, lähes tasavahvaa
muotoa käytetään nimenomaan vanhemmissa
renessanssiajan antiikvoissa, sanoo typografiakirjoistaan
tunnettu graafikko Markus Itkonen.
Suuressa koossa nollan tasapaksuus ja erilaisuus
muihin numeroihin nähden korostuu. Mitä
tällöin voi tehdä? Voiko nollan korvata pienellä
o-kirjaimella, jossa on vastaavat vahvuusvaihtelut
kuin muissa gemenanumeroissa?
– Jos haluaa säilyttää kirjaintyypin alkuperäisen
hengen, kannattaa käyttää sen omaa nollaa.
Mutta jos siinä nollassa on selvä optinen virhe,
mikään ei estä hakemasta parempaa ratkaisua.
Isossa koossa se voikin olla perusteltua.
Olennaista tasapaksussa nollassa on, että se on
oikean vahvuinen. Se ei saa pistää silmään tekstipalstasta.
| NS
seen. Tämä näkyy kuvissa sellaisten alueiden aktivoitumisena,
jotka liittyvät levollisiin mielentiloihin.
Aivotoiminta ei tässä tilanteessa kuitenkaan
ala muistuttaa unitilaa, Debener tarkentaa.
Joskus tulevaisuudessa voitaneen kehittää laite,
joka varoittaa haaveilutilaan siirtymisestä. Tällä
olisi käyttöä tehtävissä, joissa herpaantuminen voi
olla haitallista tai peräti kohtalokasta, kuten lääkärin
työssä tai rekan tai lentokoneen ohjaimissa.
Miksei pieni hälytin voisi soida korvassa silloinkin,
kun huomio alkaa herpaantua tylsässä
palaverissa. Salaisen aivoskannerin omistaja olisi
paikalla ainoa, joka näyttää olevan hereillä. Jos
tämä vaikuttaisi suotuisasti esimerkiksi palkkakehitykseen,
se korvaisi nopeasti skannerin hinnan.
Väärinkäytösten mahdollisuus on tietysti aina
olemassa. Johtoporras voisi vaatia kaikille työntekijöille
aivoskanneria. Palkka määräytyisi sen
mukaan, miten suuren osan työpäivästä aivot ovat
olleet aktiivisessa käytössä.
Onneksi tarpeeksi pienikokoiset laitteet ovat
vielä ainakin 10–15 vuoden päässä. | IS
g/ m 2 M a p S u o m e n a s i a k a s l e h t i | 2