Maaliskuu harvinaisen kylmä koko maassa

16
Vanha pappila nykyisessä asussaan. Pappilassa on huopakatto ja ikkunoiden puitejako on uusittu. Ikkunoiden
vuorilaudat eivät ole vielä nykyisessä asussaan. Kuistin ikkunoiden jako on tässä vaiheessa 20ruutuinen,
kun se nykyisin on 16-ruutuinen. Rakennukseen on vedetty sähköt, joten kuva on todennäköisesti
vuoden 1910 vaiheilta. Kuva: Museoviraston.
Vanha pappila on seissyt
maamerkkinä nykyisen
Sastamalankadun
varrella Vammalassa
vuodesta 1810 saakka.
Se on nähnyt ja kokenut
niin pappilavaiheet kuin
kansalaissodan ajankin,
jolloin punaiset pitivät
valkoisia vankinaan sen
suojissa. Noin puoli
vuotta sitten Suomen
Kirjainstituutin toiminnanjohtaja
Leena Aaltonen
osti vanhan pappilan
miehensä kanssa tarkoituksena
remontoida
se rakennuksen historiaa
kunnioittaen.
Leena Aaltosen mukaan
suunnitteluvaihe on venynyt
odotettua paljon pidemmäksi. -
Vaikka mieheni on arkkitehti ja
olen itsekin toiminut suunnittelupuolella,
on remontin yksityiskohtia
tarkistutettu vähintään
kolmella ulkopuolisella
alan ammattilaisella. Aaltosilla
ei ole ollut kiire remontin aloittamisessa.
- Päätimme, että kunnostustyöt
ovat valmiit viimeistään
vuonna 2010, kun pappila
täyttää 200 vuotta. Näin meille
on jäänyt kunnolla aikaa suunnitteluun.
Pappilasta
valtionperintökohteeksi
Pyhän Olavin kirkon kirkkoherran
virkatalolle muodostettiin
tila Rautaveden rannalle
vuonna 1520, noin kolme kilometriä
kirkosta länteen. Tällä
paikalla on todennäköisesti sijainnut
kolme pappilarakennus-
Tyrvään vanha pappila saa uuden elämän
Pappila vuosikymmenten takaa. Rakennuksessa on pärekatto ja 6-ruutuiset ikkunat. Julkisivulaudoitus on uusittu ja
kuisti umpeen laudoitettu. Nykyisen sivurakennuksen kohdalla on piharakennuksia. Kuva on Museoviraston arkistosta,
kuvausvuodesta ei ole tietoa.
ta. Niistä viimeisin, Tyrvään
vanha pappila, on rakennettu
vuosina 1806-1810. Pappilan
nykyisen sivurakennuksen alla
oleva lohkokivistä holvattu tynnyriholvikellari
on todennäköisesti
vielä varhaisemmalta ajalta.
Vanhin yksityiskohtainen
kartta missä pappila näkyy, on
maanmittari Jonas Strengin laatima
kartta vuodelta 1644. Vanhassa
pappilassa ovat isännöineet
kirkkoherrat Johan Rosendahl,
Johan Limon, lääninrovasti
Herman Hellèn ja kirkkoherrat
Carl Lilius, August Mittler
ja Johannes Bäck. Rakennus
toimi pappilana vuoteen 1890,
jolloin silloinen kirkkoherra
Bäck halusi lähemmäs uutta
Tyrvään kirkkoa. Silloin rakennettiin
uusi pappila sen nykyiselle
paikalle Vammaskosken
tuntumaan.
- Ensimmäinen uusi pappilarakennus
oli puinen. Tuli kuitenkin
tuhosi sen parin vuoden
kuluttua ja tilalle rakennettiin
nykyinen kivipappila, kertoo
Aaltonen. Seurakunta myi sitten
vanhan pappilan tontteineen
lähetyssaarnaaja Frans Hannulalle.
Vuonna 1907 Hannula myi
rakennuksen herastuomari Os-
Yläkerran vanha lautalattia on tarkoitus säilyttää remontissa. Seinien jykevät hirret eivät ole haurastuneet
ajan saatossa.
kari Koskiselle. Ensimmäisen
maailmansodan aikana rakennus
oli Venäjän varuskunnan 34.
smolenskilaiskomppanian majoitustilana.
Venäjän vallankumouksen
jälkeen ryhmä vallankumouksellisia
vangitsi varuskunnan
keisarimielisen upseerin
pappilan pihalla. Hänet surmattiin
viereisellä tiellä ja ruumis
heitettiin järveen. Vuonna
1918 punakaarti otti pappilan
vankien sijoituspaikaksi. Tästä
muistona rakennuksessa on
edelleen luodinreikiä. Rauhan
palattua vanhassa pappilassa
toimi kulkutautisairaala ja myö-
hemmin myös evakuoitujen lasten
sairaala.
Herastuomari Koskinen sai
kaksi tytärtä, jotka jäivät isänsä
jälkeen asumaan pappilaan. -
Maisteri Tuovi ”Koppelo” Koskinen
toimi opettajana yhteiskoulussa.
Talossa ei ollut miestä
eikä lapsia eikä tyttärillä sukulaisia,
jotka olisivat perineet
pappilan, kertoo Aaltonen.
70-luvulla rakennus siirtyikin
valtionperintönä Vammalan
kaupungille. Siitä piti sittemmin
huolta kotiseutuneuvos Esko
Pietilä, jota Aaltonen kehuu
vuolaasti.
Keskiviikko huhtikuun 5. 2006
Keittiön ehdoton sydän on suuri tulisija, jota lämmitetään metrisillä haloilla.
- Olemme olleet Pietilän
kanssa tiiviisti tekemisissä. Hänellä
on aivan uskomaton tietovarantoperinnerakentamisesta
sekä pappilan historiasta.
Helppo remonttikohde
Aaltoset ostivat vanhan pappilan
kaupungilta viime vuoden
puolella. -Olimme etsineet juuri
tällaista vanhaa taloa, joka
olisi lähtökohdiltaan sopiva.
Rakenteet ovat kovaa puuta.
Uskon, että 70-luvun talo olisi
vaikeampi remontoida kuin
tämä. Yläkerran katon läpi kosteus
on ehtinyt purra, mutta
Aaltonen ei näe sitä pulmana. -
Kun kosteusvaurion perimmäinen
syy poistetaan, ei mitään
ongelmaa ole. Laho ei etene itsestään,
kuten moni kuvittelee.
Aaltosten on tarkoitus aloittaa
remontti kesällä kodin sydämestä
eli keittiöstä. Tilaa tulee
edelleen hallitsemaan suuri
tulisija, joka on sekin kestänyt
ajan hampaan puremisen loistavasti.
- Muurari, nuohooja ja
palotarkastaja ovat käyneet tarkistamassa,
että se on käyttökelpoinen,
kertoo Leena Aaltonen
tyytyväisenä. Hän muistelee
nauraen, kuinka suuri tapahtuma
oli ensimmäisen tulen virittäminen
pesään. - Ajatella,
melkein 200 vuotta vanha pappila,
jonka uunin pesässä ei ole
palanut tuli varmaan viiteenkymmeneen
vuoteen. Siinä lähti
ystäville tekstiviestiä ja kuvaviestiä
ilon hetkestä.
Keittiöstä löytyy myös vanha
puuhella, jonka Leena Aaltonen
uskoo uusituksi 50-luvulla.
Hän kertoo valmistaneensa
jouluaterian kahdelletoista hengelle
pappilan puuhellalla. - En
voi moittia. Jos mahdollista, tekisin
kaikki ruoat puuliedellä.
Siihen mahtuu vaikka minkälaista
kattilaa ja paistinpannua. -
Minulta kysellään onko pappila
asuinkelpoinen. Täällä on kaikki
perusasiat, sähkö ja vesi. Mitä
muuta ihminen voi kaivata?
Tulevaisuudessakin
avoinna yleisölle
Aaltosten on tarkoitus remontoida
vanhasta pappilasta asuinja
toimitila. Rakennuksen suuren
pinta-alan vuoksi he voivat
asua pappilassa myös remontin
aikana.
- Olemme suunnitelleet, että
asuintoimintomme keskitettäisiin
yläkertaan. Alakertaa voisi
vuokrata juhla- tai kokouskäyttöön
tai siellä voisi pitää taidenäyttelyjä
jatkossakin. Myös
mieheni arkkitehtitoimisto siirtyy
rakennukseen, maalailee
Aaltonen tulevaa.
Yläkerrassa lautalattia tullaan
säilyttämään alkuperäisessä
asussaan, se ainoastaan pestään.
Komeat piiput jäävät nekin näkyville.
Neljästä kylmästä ullakkotilasta
yksi remontoidaan
pesutiloiksi ja kahdesta piiankamarista
tehdään makuuhuoneet.
Myös pappilaan kuuluva
sivurakennus tullaan remontoimaan
asuin- ja toimitilaksi.
- Mielestäni on tärkeää, että
ihmiset voivat vierailla pappilassa
jatkossakin, onhan se yksi
Suomen vanhimmista pappiloista,
sanoo Leena Aaltonen.
Pauliina Parto
Punakaartilaisten jälkiä. Ikkunanpielessä olevaa luodinreikää on täytetty, mutta se on tarkoitus jättää
näkyville muistoksi menneestä.