Irmeli Vähämäki
Irmeli Vähämäki
Irmeli Vähämäki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Keskiviikko tammikuun 23. 2008<br />
Tyrvään kartano sijaitsee keskellä maaseutua, mutta kuitenkin aivan kaupungin kupeessa Tyrväänkylässä.<br />
Dementiahoivakoti<br />
Tyrvään kartano<br />
valmistuu kevääksi<br />
Hannu Virtanen<br />
Tyrvään kartano on uusi de-<br />
riä. Terassitiloja on tulossa<br />
100 neliömetriä.<br />
mentiahoivakoti, jonka tilat<br />
valmistuvat keväällä Vammalan<br />
Tyrväänkylään. Hankkeen<br />
Vähän lääkkeitä,<br />
paljon virikkeitä<br />
puuhamiehinä ovat veljek- Vastaavaksi hoitajaksi on vaset<br />
Pentti ja Ariel Mäki-Soini, littu sairaanhoitaja <strong>Irmeli</strong> Vä-<br />
jotka remontoivat kotitilaansa hämäki. Hänen lisäkseen hoi-<br />
uusiin tarpeisiin.<br />
vakotiin palkataan seitsemän<br />
-Ajatus dementiakodista al- hoitajaa, joilla on muistihäiriökoi<br />
kehittyä oman isän sairas- ja dementiatyön osaamista ja<br />
tumisen jälkeen, Pentti Mäki- kiinnostusta uudentyyppisen<br />
Soini kertoo.<br />
toiminnan kehittämiseen.<br />
Hoivakotiin valmistuu ti- Pentti Mäki-Soinin mulat<br />
kymmenelle asukkaalle. kaan hoitajamitoitus on hie-<br />
Asuinpinta-alaa on 398 neliöman tavallista suurempi, kun<br />
metriä.<br />
kahdeksan hoitaa kymmentä.<br />
Kokonaaan uutta tilaa van- -Pystymme ottamaan haashan<br />
rakennuksen yhteyteen teellisempia asiakkaita, hän<br />
valmistuu noin 80 neliömet- sanoo.<br />
Toiminta perustuu dementoituneen<br />
asukkaan erityistarpeiden<br />
ymmärtämiseen ja<br />
tähtää asukkaan kuntoutumiseen.<br />
Hoidossa panostetaan virikkeellisyyteen<br />
ja aktiivisen<br />
arjen kehittämiseen.<br />
Pentti Mäki-Soini kiteyttää<br />
Tyrvään kartanon hoitofi losofi<br />
an näin:<br />
-Vähän lääkkeitä, paljon virikkeitä.<br />
Laajentamisen<br />
mahdollisuus<br />
Mäki-Soinin veljesten omistama<br />
Tyrvään Investointipalvelu<br />
Oy on Tyrvään Kartano Oy:n<br />
emoyhtiö. Tyrvään Investoin-<br />
Tyrvään kartanon puuhamiehinä ovat yhtiökumppanit ja veljekset Pentti ja Ariel Mäki-Soini.<br />
Kriisi- ja traumatyöstä kiinnostus muistiasioihin<br />
<strong>Irmeli</strong> <strong>Vähämäki</strong> sanoo itse<br />
kiinnostuneensa muistiasioista<br />
tehdessään kriisi- ja traumatyötä.<br />
<strong>Vähämäki</strong> oli aikoinaan<br />
sairaanhoitajana Vammalan<br />
terveyskeskuksessa,<br />
jossa hän pääsi aloittamaan<br />
muistihoitajan tehtäviä.<br />
-Oppiessani lisää aivojen ja<br />
muistin toiminnasta alkoivat<br />
muistihäiriöt ja dementoivat<br />
sairaudet ja niiden tutkimus<br />
ja hoito kiinnostaa.<br />
Sitten hänelle tuli mahdollisuus<br />
päästä projektityöhön<br />
Tampereen Dementiayhdistykseen<br />
(nykyisin Pirkanmaan<br />
Dementiayhdistys).<br />
-Projektissa kehittämisen<br />
kohteena oli varhainen diagnosointi<br />
ja ennaltaehkäisy.<br />
Projektissa kehitettiin muun<br />
muassa muistihäiriöisen henkilön<br />
ja dementoituvan henkilön<br />
hoitopolku, joka sai myös<br />
kansainvälistä huomiota Pariisissa<br />
Euroopan Alzheimerkonferenssissa<br />
2006.<br />
-Projektin tuloksina saatiin<br />
Pirkanmaalle seitsemän kunnan<br />
alueelle muistineuvola ja kolme<br />
uutta muistihoitajan vakanssia.<br />
Samaan aikaan oli Tampereen<br />
Dementia-yhdistyksessä käynnissä<br />
myös kuntoutus-projekti,<br />
jossa kehitettiin sairastuneen<br />
henkilön kuntoutusta. Projektit<br />
toteutuivat yhteistyössä julkisen<br />
sektorin kanssa.<br />
Muistiluotsia<br />
käynnistämässä<br />
<strong>Vähämäki</strong> oli käynnistämässä<br />
myös Pirkanmaan Muisti-<br />
tipalvelu taas tunnetaan TIPrakentajat<br />
-aputoiminimellä.<br />
-Tähän pihapiiriin pystytään<br />
vielä tekemään 1-2 osastoa.<br />
Emme kuitenkaan halua<br />
tehdä isoa laitosta, sanoo<br />
Pentti Mäki-Soini, jonka perheen<br />
käyttöön jää vielä pihan<br />
toinen asuinrakennus.<br />
Paikka huokuu asumisen<br />
pitkiä perinteitä. Mäki-Soinit<br />
tietävät, että pakari on valmistunut<br />
jo 1700-luvun puolivälissä.<br />
Tila on alkanut rakentua<br />
laajemmin 1800-luvun alusta<br />
alkaen. Veljekset kiittelevät saamiaan<br />
evästyksiä rakennusvaiheeseen.<br />
Keskusteluja on käyty<br />
esimerkiksi perusturvajohtaja<br />
Kristiina Piiralan ja perusturvalautakunnan<br />
puheenjohtaja<br />
Pirkko Lahtisen kanssa. Myös<br />
lääninsosiaalitarkastaja Marjatta<br />
Aittolahti on perillä hankkeesta<br />
ja on nähnyt hoivakodin<br />
piirustukset.<br />
-Saimme häneltä käytännön<br />
arkipäivään liittyviä tietoja,<br />
Ariel Mäki-Soini kiittelee.<br />
Kodinomainen<br />
hoitopaikka<br />
Vastaava hoitaja <strong>Irmeli</strong> <strong>Vähämäki</strong><br />
sanoo, että Tyrvään<br />
kartanossa asukas saa kodinomaisen<br />
hoitopaikan.<br />
-Noudatamme kuntouttavaa<br />
työotetta, jossa hyödynnämme<br />
hoitohenkilökunnan<br />
erityisosaamisen asukkaan<br />
tukemisessa. Huomioimme<br />
jokaisen asukkaan yksilölliset<br />
erityistarpeet.<br />
Dementoituneen henkilön<br />
kuntoutus on hänen mukaansa<br />
voimavarakeskeistä.<br />
-Tuemme asioita, joihin<br />
hän kykenee, ja kiinnitämme<br />
huomion onnistumisen kokemuksiin.<br />
Tavoitteemme on<br />
edistää asukkaan hyvinvointia<br />
ja elämänlaatua.<br />
-Lähtökohtina ovat dementoituneen<br />
henkilön yksilöllisyyden<br />
tunnustaminen ja sen<br />
kunnioittaminen, itsemääräämisoikeuden<br />
ja toimintakyvyn<br />
tukeminen.<br />
<strong>Vähämäki</strong> korostaa myös<br />
sitä, että hoitohenkilökunnalla<br />
on riittävät ajankohtaiset<br />
tiedot dementoivista sairauksista<br />
ja niiden vaikutuksista<br />
toimintakykyyn sekä kyky<br />
refl ektoida omaa toimintatapaansa,<br />
arvioida ja kehittää sitä<br />
yhdessä.<br />
luotsi -hanketta, jonka tavoitteena<br />
on vuoden 2010 loppuun<br />
mennessä vakiinnuttaa<br />
maakunnallinen muisti- ja<br />
dementiatyön asiantuntijakeskus.<br />
Näitä keskushankkeita<br />
on maassamme tällä hetkellä<br />
noin viisitoista. Hankkeen<br />
laittoi alulle Alzheimer-keskusliitto.<br />
<strong>Vähämäki</strong> teki hankkeen<br />
pohjaksi nykytila-analyysin<br />
Pirkanmaan kuntiin. Kyselyssä<br />
selvitettiin dementoi-<br />
<strong>Irmeli</strong> <strong>Vähämäki</strong><br />
Muistihäiriöiden<br />
ja dementioiden<br />
lisääntyminen<br />
Väestötutkimusten mukaan Suomessa<br />
on noin 80 000 vähintään<br />
keskivaikeasti dementoitunutta<br />
ihmistä. Lievästi dementoituneita on noin<br />
30 000. (Viramo ja Sulkava 2001). Itse koetuista<br />
muistihäiriöistä raportoi jopa kolmannes<br />
yli 65 vuotta täyttäneistä eli 450<br />
000 suomalaista. (Koivisto 2004 )<br />
Arkiselviytymistä haittaavaa keskivaikeaa<br />
tai vaikeaa dementiaa on noin joka kahdennellatoista<br />
(8 %) 65 vuotta täyttäneellä<br />
henkilöllä. Työikäisiä sairastuneita arvioidaan<br />
olevan yli 7000 henkilöä. (Juva<br />
2001)<br />
Dementiaoireiden takana on yleisemmin<br />
jokin etenevä neurologinen sairaus. Alzheimerintauti<br />
on merkittävin syy, noin 65-<br />
70 prosenttia. (Koivisto 2004). Korkea ikä<br />
on dementian keskeinen riskitekijä ja siksi<br />
väestön ikääntyessä dementioiden määrä<br />
kasvaa. Vuonna 2015 arvioidaan Suomessa<br />
olevan noin 110 000 vähintään keskivaikeasti<br />
dementoitunutta ihmistä, 30 000<br />
sairastunutta enemmän kuin nykyisin.<br />
(Viramo ja Sulkava 2001, Sulkava 2005,<br />
Vaarama 2005 )<br />
Muistihäiriöiden ja dementian ennaltaehkäisyn<br />
merkitys lisääntyy väestön ikääntyessä.<br />
Vuosittain sairastuu noin 11 000<br />
henkilöä johonkin dementoivaan sairauteen.<br />
Pirkanmaalla on noin 5000 vähintään<br />
keskivaikeaa dementiaa sairastavaa<br />
viin sairauksiin sairastuneiden<br />
ja heidän läheistensä<br />
palveluiden saatavuutta ja<br />
laatua.<br />
Parhaillaan hän tekee vastaavaa<br />
nykytila-analyysia Turun<br />
Seudun Alzheimer-yhdistykselle<br />
Varsinais-Suomen<br />
Muistiluotsia varten.<br />
Perhe,<br />
omaiset ja läheiset<br />
<strong>Irmeli</strong> Vähämäen mukaan<br />
muistityössä on olennaista<br />
huomioida myös sairastuneen<br />
henkilön perhe, omaiset ja läheiset.<br />
Hän onkin viimeisen neljän<br />
vuoden aikana kehittänyt<br />
vertaisryhmätoimintaa erityisesti<br />
sairastuneen läheisille<br />
ja kouluttanut ryhmänohjaajia.<br />
<strong>Vähämäki</strong> tuo edelleen<br />
myös kriisityön näkökulmaa<br />
muistityöhön, koska kyseessä<br />
on vaikea ja traumatisoiva<br />
tilanne silloin, kun dementoi-<br />
henkilöä ja yli 2500 lievässä sairauden vaiheessa<br />
olevaa henkilöä. Pirkanmaalla yli<br />
65-vuotiaiden määräennuste on merkittävä<br />
ja huomionarvoinen.<br />
Ennusteen mukaan viiden tulevan vuoden<br />
kuluessa tämän ikäryhmän suuruus<br />
pysyy lähes samana. Tällä hetkellä 65-84<br />
vuotiaita on noin 33 146 henkeä ja vuonna<br />
2010 ikäryhmässä arvioidaan olevan 32<br />
067 henkeä. Yli 85-vuotiaita ennustetaan<br />
vuonna 2010 Pirkanmaalla olevan noin 10<br />
020 henkeä. Tämä asettaa kuntien päättäjille<br />
haasteen myös muistihäiriö- ja dementiatyön<br />
alueella. (<strong>Vähämäki</strong> 2006)<br />
Monet dementoivaan sairauteen sairastuneet<br />
ovat vailla oikeaa diagnoosia. Joidenkin<br />
arvioiden mukaan lievästi dementoituneista<br />
ainoastaan noin kymmenesosalla<br />
olisi oikea diagnoosi. Tutkimusten<br />
mukaan diagnosoimaton potilas käyttää<br />
diagnosoitua enemmän terveydenhuollon<br />
palveluita. (Alhainen 2004)<br />
Kirjoittaja on Tyrvään kartanon<br />
vastaava hoitaja, joka<br />
on psykiatriaan ja kriisityöhön<br />
erikoistunut<br />
sairaanhoitaja. Hän<br />
on myös kriisi- ja<br />
traumatyön kouluttaja,<br />
työnohjaaja<br />
ja ryhmänohjaaja.<br />
Dementiahoivakoti valmistuu vasemmalla olevaan rakennukseen. Oikealla oleva rakennus<br />
säilyy vielä asuinkäytössä, mutta tarjoaa myös mahdollisuuden toiminnan<br />
laajentamiseen.<br />
Pentti Mäki-Soini esittelee valmistuvia tiloja. Vasemmalla ovat vastaava hoitaja <strong>Irmeli</strong><br />
<strong>Vähämäki</strong>, perusturvalautakunnan puheenjohtaja Pirkko Lahtinen, perusturvajohtaja<br />
Kristiina Piirala ja Ariel Mäki-Soini.<br />
9<br />
va sairaus kohtaa perheen jäsentä.<br />
Masennus liittyy muistisairauksiin<br />
sekä sairastuneella<br />
että läheisellä. Minulla on<br />
erityiskoulutus masennuksen<br />
ehkäisy- ja hoitoryhmien ohjaamiseen<br />
ja pitkä kokemus<br />
näistä.<br />
Toimin myös työnohjaajana<br />
ja viime vuosina erityisesti<br />
dementiahoitotyötä tekevät<br />
henkilöt ja hoitoyhteisöt ovat<br />
lisääntyvässä määrin hakeutuneet<br />
työnohjaukseen.
10 Keskiviikko tammikuun 23. 2008<br />
Pirkanmaan<br />
Osuuskaupan<br />
myynti lähes<br />
600 miljoonaa<br />
Risto Tuori<br />
hallituksen<br />
uudeksi jäseneksi<br />
Pirkanmaan Osuuskaupan<br />
myynti vuonna 2007 oli 595,6<br />
miljoonaa euroa, joka oli 10,5<br />
prosenttia edellistä vuotta<br />
enemmän (+ 56,7 milj.).<br />
Osuuskaupan myynnin kasvua<br />
vauhdittivat investoinnit<br />
toimipaikkaverkostoon, kokonaisedullinen<br />
hinnoittelu ja<br />
asiakasomistajamäärän vahva<br />
kasvu. Osuuskaupan bonusmyynti<br />
asiakasomistajille kasvoi<br />
12,7 prosenttia.<br />
Osuuskaupan päivittäistavarakauppa<br />
kävi hyvin.<br />
Päivittäis- ja käyttötavarakaupan<br />
myynti oli yhteensä<br />
492,1 miljoonaa euroa, jossa<br />
oli lisäystä 10,2 prosenttia<br />
edelliseen vuoteen verrattuna.<br />
Ketjuista eniten myyntiään<br />
kasvattivat S-marketit ja<br />
Salet. Osuuskauppa paransi<br />
päivittäistavarakaupan palveluja<br />
eri puolilla maakuntaa,<br />
ja lisäksi aloitettiin uuden<br />
S-market Vammalan rakennustyöt.<br />
Osuuskauppaan liittyi vuoden<br />
aikana 12 950 uutta jäsentä,<br />
ja jäsenmäärä oli vuoden<br />
lopussa 120 824. Pirkanmaan<br />
alueen talouksista jo yli 52<br />
prosentilla on S-Etukortti.<br />
Pirkanmaan Osuuskaupan<br />
hallintoneuvoston puheenjohtajana<br />
jatkaa maanviljelysneuvos,<br />
kansanedustaja Klaus<br />
Pentti Hämeenkyröstä. Varapuheenjohtajaksi<br />
valittiin<br />
maanviljelijä Ari-Pekka Nenonen<br />
Ruovedeltä. Uudeksi<br />
hallituksen jäseneksi valittiin<br />
asianajaja Risto Tuori Vammalasta.<br />
Tulppaani tarvitsee vain vettä<br />
Tulppaani on helppohoitoinen<br />
leikkokukka, sillä se tarvitsee<br />
viihtyäkseen vain puhtaan<br />
maljakon ja tarpeeksi<br />
vettä. Tulppaani rytmittää kevättalvea<br />
hyvin, sillä noin viikon<br />
päivät kestävä tulppaanikimppu<br />
on helppo vaihtaa uuteen<br />
ja eri väriseen aina vakiopäivänä.<br />
Leikkotulppaaneja myydään<br />
joko valmiiksi vettä ime-<br />
neinä maljakossa tai vaihtoehtoisesti<br />
kuiviltaan. Jo vettä<br />
saaneista tulppaaneista on<br />
helpompi huomata tulppaanien<br />
kunto. Lehdenkärjistään<br />
selvästi keltaisia tai ruskettuneita<br />
ei kannata hankkia, sillä<br />
ne ovat saattaneet olla liian<br />
kauan varastossa kuivina. Hyvälaatuinen<br />
tulppaani on tanakka<br />
ja lehdiltään raikkaan<br />
vihreä.<br />
Tulppaaneja on tarjolla<br />
yleisimmin 10 kappaleen nipuissa,<br />
20 kappaleen punteissa<br />
ja kimppuina. Niput ja puntit<br />
on tehty tulppaaniviljelmällä<br />
kukkien korjuun jälkeen, kun<br />
taas kimput ovat yleensä kukkakauppiaan<br />
käsialaa. Niissä<br />
voi olla tulppaanien lisäksi<br />
muitakin kukkia.<br />
Jos tulppaanit ovat olleet<br />
kuiviltaan ostohetkellä, ko-<br />
tona kannattaa hetken aikaa<br />
malttaa mieli ja käsitellä tulppaanit<br />
oikein.<br />
Nipun tai puntin päällä oleva<br />
muovi tai paperi on parasta<br />
pitää vielä paikallaan.<br />
Varsiin leikataan veitsellä<br />
uudet imupinnat, ja tulppaanit<br />
laitetaan kääreineen maljakkoon<br />
imeytymään noin<br />
puoleksi tunniksi. Imeyttäminen<br />
käärittynä takaa sen, että<br />
Upousi tulppaanilajike syntyy hitaasti<br />
Tulppaani on vanhimpia viljeltyjä<br />
koristekasveja, ja sen<br />
yhteiselo ihmisen kanssa on<br />
alkanut lähes tuhat vuotta sitten.<br />
Tulppaanijalostajien ylläpitämässä<br />
rekisterissä on nykyisin<br />
yli 7 000 eri lajiketta,<br />
joista vanhimmat ovat peräisin<br />
1600-luvulta eli tulppaanin<br />
suosion huimimman nousun<br />
ajalta.<br />
Satoja vuosia sitten jalostettuihin<br />
lajikkeisiin törmää tosin<br />
vain kasvitieteellisissä kokoelmissa.<br />
Ensimmäiset tulppaanit jalostettiin<br />
lähinnä ulkokäyttöön,<br />
ja vasta 1900-luvun puolella<br />
innostuttiin kehittämään<br />
erityisesti leikkokukiksi sopivia<br />
tulppaaneja.<br />
Uusia lajikkeita luodaan<br />
koko ajan, sillä jalostajien tavoitteena<br />
on luoda yhä kauniimpia,<br />
trendikkäämpiä ja<br />
kestävämpiä lajikkeita. Uuden<br />
lajikkeen tuottaminen ei<br />
ole hätähousujen puuhaa, sillä<br />
saattaa kestää 10–15 vuotta,<br />
ennen kuin lajike on valmis<br />
myyntiin.<br />
Tulppaanit jaetaan useisiin<br />
ryhmiin, kuten yksinkertai-<br />
siin, kerrottuihin, ripsureunaisiin,<br />
papukaija- ja liljatulppaaneihin<br />
sekä kasvitieteellisiin<br />
tulppaaneihin.<br />
Eri tulppaaniryhmien välisessä<br />
taistossa yksi on selvästi<br />
voitolla – kukiltaan yksinkertaiset<br />
tulppaanit.<br />
Niiden väriskaala on kaikkein<br />
laajin, ja ne ovat useimmissa<br />
maissa leikkokukiksi<br />
viljeltävän tulppaanivalikoiman<br />
runkona. Suomen suosituimmista<br />
20 lajikkeesta kolme<br />
neljäsosaa on yksinkertaiskukkaisia.<br />
Saman ryhmänkin sisällä<br />
tulppaanien kukat voivat olla<br />
keskenään hyvin erilaisia.<br />
Jotkut lajikkeet avautuvat hyvin<br />
aukinaisiksi, kun taas eräät<br />
säilyvät elinkaarensa loppuun<br />
kukiltaan umpinaisina ja kuppimaisina.<br />
Myös kukkien koossa on<br />
eroa. Lajike-eroa suuremmat<br />
erot kukkien koossa syntyvät<br />
kuitenkin useimmiten sipulin<br />
koosta.<br />
Jos sipuli on pieni, siitä<br />
nouseva kukkakin jää pieneksi.<br />
Suuresta sipulista syntyvät<br />
kaikkien kookkaimmat<br />
kukat.<br />
Tulppaanilajikkeissa<br />
vilisevät kuuluisuudet<br />
Kaikilla yli 7 000 ulppaanilajikkeella<br />
on oma nimensä. Osa<br />
on kaupunkien ja maiden mukaan<br />
nimettyjä, kuten Monte<br />
Carlo, Alaska, Capri ja Saigon<br />
– ja tietysti jo yli 40 vuotta sitten<br />
syntynyt Helsinki-lajike.<br />
Finland-niminen tummanpunainen<br />
tulppaani jalostettiin<br />
itsenäisyytemme kanssa<br />
samoihin aikoihin. Suomalaiset<br />
saivat kolmannen ”oman”<br />
lajikkeen, kun punaoranssi<br />
ja kerrottukukkainen ’Lapin<br />
Ruska’ otettiin rekisteriin<br />
vuonna 1995.<br />
Monet tulppaanilajikkeista<br />
on nimetty henkilön nimellä.<br />
Jalostajien vaimot, tyttäret,<br />
äidit ja erilaiset liikekumppanit<br />
ovat kukin saaneet oman<br />
lajikkeensa. Myös prinssit,<br />
prinsessat, ruhtinaat ja ruhtinattaret<br />
sekä muut jalosukuiset<br />
ovat ikuistuneet tulppaanilajikkeisiin.<br />
Niistä voi löytää<br />
muun muassa prinssi Charlesin,<br />
prinsessa Victorian ja kuningatar<br />
Ingridin.<br />
Ei ole ollenkaan kummallista,<br />
että poliittiset henkilöt<br />
tai heidän puolisonsa ovat<br />
saaneet omat tulppaaninsa.<br />
Esimerkiksi USA:n presidentinvaalikampanjaa<br />
voisivat<br />
vauhdittaa punavalkoiset Hillary<br />
Clinton -lajikkeen tulppaanit.<br />
Myös Barbara Bushilla<br />
on oma, 1992 syntynyt tulppaanilajikkeensa,<br />
ja vanhinta<br />
politiikan osaamista edustaa<br />
Abraham Lincoln -lajike.<br />
Musiikin ja elokuva-alan<br />
julkimoiden tulppaanilistalla<br />
ovat esimerkiksi lajikkeet Elvis,<br />
Marilyn, Diana Ross, Eartha<br />
Kitt ja Abba, ja mielikuvitushahmot<br />
ovat hyvin edustettuina<br />
aina Aku Ankasta King<br />
Kongiin, Mikki Hiireen, Pinokkioon,<br />
pikku Punahilkkaan<br />
ja Picachuun. Myös taide-<br />
ja tiedemaailma on tulppaanien<br />
nimissä vakuuttavasti<br />
esillä, sillä lajikelistalta löytyvät<br />
esimerkiksi Vincent, Rebrandt,<br />
Renoir, Albrecht Dürer,<br />
Doré, Da Vinci, professori<br />
Röntgen.<br />
Moottoroiduista kulkupeleistäinnostuneille<br />
maailmalla on tarjolla<br />
nippu tulppaanilajikkeita,<br />
kuten muun muassa<br />
keltainen Corvette, puna-<br />
kun tulppaanit saavat takaisin<br />
nestejännityksensä, ne pysyvät<br />
kauniisti ojennuksessa.<br />
Jo valmiiksi imeytettyihin<br />
tulppaaneihin tarvitsee<br />
vain leikata uudet imupinnat<br />
ja laittaa ne maljakkoon, jossa<br />
on kymmenkunta senttiä<br />
puhdasta, viileää vettä.<br />
Maljakkoa ei kannata täyttää<br />
aivan piripintaan, sillä<br />
keltainen Harley-Davidson,<br />
punainen Jaguar<br />
sekä violetti<br />
Mustang.<br />
Valikoimasta löytyvät<br />
lisäksi rallimaailman<br />
Toyota ja<br />
Renault.<br />
Tulppaanilajikkeita<br />
tulee joka vuosi<br />
jalostajilta lisää,<br />
mutta näistä vain<br />
osa valikoituu erinomaisuutensavuoksi<br />
kaupalliseen<br />
viljelyyn.<br />
Suomalaiset<br />
suosivat<br />
perinteisesti<br />
punaisia ja<br />
keltaisia lajikkeita,<br />
mutta aina<br />
on tilaa vielä yhdelle!<br />
tulppaanit imevät vettä sitä<br />
runsaammin, mitä enemmän<br />
sitä on tarjolla.<br />
Veteen ei tarvitse lisätä<br />
kukkavirkistettä, mutta vesi<br />
on syytä vaihtaa joka toinen<br />
päivä.<br />
Tulppaanit kestävät huoneenlämmössä<br />
noin viikon<br />
päivät, mutta kestoa voi pidentää<br />
viemällä ne yön ajaksi<br />
viileään, pakkasettomaan<br />
paikkaan.<br />
Lämpöpatterin kulmalla<br />
tulppaanit avautuvat tavallista<br />
nopeammin.
Keskiviikko tammikuun 23. 2008<br />
Tieltä suistunut auto pyöri ojassa rajusti ympäri sekä kattonsa kautta että pituussuunnassa.<br />
Ilman turvavyötä matkustanut pikkulapsi lensi takaikkunasta ulos, mutta selvisi<br />
kuin ihmeen kaupalla ilman vammoja. Auto romuttui täysin.<br />
Raju ulosajo sinkosi<br />
pikkulapsen ikkunasta<br />
valtatie kakkosella<br />
Matkustajat ilman turvavöitä<br />
Autosta ulos lentänyt pikkulapsi<br />
ja hänen perheensä selvisivät<br />
kuin ihmeen kaupalla vähäisin<br />
vammoin rajusta kolarista<br />
sunnuntaina. Valtatietä 2<br />
kohti Poria matkalla ollut henkilöauto<br />
oli Huittisten ja Kokemäen<br />
rajalla törmätä edellä<br />
ajaneeseen autoon. Kuljettaja<br />
ehti väistää viime hetkellä,<br />
mutta auto ajautui äkkiliikkeen<br />
seurauksena vasemmalle<br />
ojaan. Kovalla vauhdilla tieltä<br />
suistunut auto pyöri useita<br />
Sastamalan Kokoomuksen teema mukailee yhdistyviä kuntia<br />
Kokoomuksen Vammalan<br />
kunnallisjärjestö ry:n hallituksenjärjestäytymiskokous<br />
valitsi yhteisen Sastamalan<br />
Kokoomuksen kunnallisvaalitoimikunnanpuheenjohtajaksi<br />
Jukka Pusan Kiikasta ja sihteeriksi/vaalipäälliköksiIlkka<br />
Salon Vammalasta. Muiksi<br />
jäseniksi tuli valittua Mikko<br />
Rauva, Päivi Rasimus ja Leena<br />
Palomäki Mouhijärveltä, Kalle<br />
Kallo Kiikasta, Samuli Kinnari,<br />
Päivi Pelttari ja Juha Saren<br />
Keikyästä sekä Ari Ojala,<br />
Raija Topi, Eila Turunen ja<br />
Jaakko Pirttikoski Vammalasta.<br />
Toimikunta vastaa Sasta-<br />
kertoja ympäri sekä kattonsa<br />
kautta että pituussuunnassa.<br />
Autossa matkustaneella nelihenkisellä<br />
kyröläisperheellä<br />
sekä kuskina toimineella sukulaismiehellä<br />
ei ollut turvavöitä,<br />
eikä lapsilla turvaistuimia.<br />
Puolitoistavuotias lapsi lensi<br />
ulos auton takaikkunasta,<br />
mutta poliisin mukaan hänen<br />
vammansa eivät ole vakavia.<br />
Lapsi kuljetettiin kuitenkin<br />
tarkkailuun Turun yliopistol-<br />
Ohjausrikko suisti<br />
säiliöauton ojaan Äetsässä<br />
Auton ohjausjärjestelmän yhtäkkinen<br />
rikkoutuminen aiheutti<br />
maanantaina kauhun<br />
hetkiä säilöauton kuljettajalle<br />
Äetsässä. Valtatietä ajanut<br />
kuljettaja havaitsi yllättäen,<br />
ettei ratin kääntäminen vaikuttanut<br />
mitenkään renkai-<br />
siin. Kuljettaja jarrutti, mutta<br />
auto kääntyi hiljalleen oikealle<br />
suistuen lopulta ojan kautta<br />
pellolle. Kalkkiliuosta kuljettaneen<br />
auton perävaunu kaatui,<br />
mutta vaaraa ei ollut. Auton<br />
nosto hidasti liikennettä<br />
tiellä iltapäivän aikana.<br />
Vammalan poliisi:<br />
Rikosten määrä lisääntynyt<br />
edellisvuoteen verrattuna<br />
Vammalan poliisin alustavan<br />
vuoden 2007 rikostilaston mukaan<br />
kaikkien rikosten määrä<br />
on lisääntynyt edelliseen vuoteen<br />
verrattuna. Kaikkien rikosten<br />
määrä vuonna 2006 oli<br />
2 930 ja vuonna 2007 3 567.<br />
Nousu kohdistuu erityisesti liikennerikoksiin<br />
(1 033 vuonna<br />
2006 ja 1 467 vuotta myöhemmin).<br />
Sekä rattijuopumusrikosten<br />
että törkeiden liikenne-<br />
turvallisuuden vaarantamisten<br />
määrä on sekin kasvanut.<br />
Omaisuusrikosten osalta tilastossa<br />
on havaittavissa lievää<br />
laskua, joka kohdistuu pitkälti<br />
vahingontekorikoksiin. Vammalan<br />
poliisin mukaan selityksenä<br />
voi olla yleisillä paikoilla<br />
suoritetun valvonnan tehostuminen.<br />
Myös pahoinpitelyrikokset,<br />
erityisesti törkeät pahoinpitelyt,<br />
ovat vähentyneet.<br />
malan Kokoomuksen kaikista<br />
kunnallisvaaleihin liittyvistä<br />
järjestelyistä Kokoomuksen<br />
Vammalan Kunnallisjärjestön<br />
alaisuudessa.<br />
Kunnallisjärjestö muodostuu<br />
jäsenyhdistyksistä ja järjestön<br />
hallitus jäsenyhdistysten<br />
edustajista. Hallituksen<br />
järjestäytymiskokous valitsi<br />
muut hallituksen toimihenkilöt<br />
puheenjohtajana jatkavan<br />
Paavo Hakalan lisäksi. Varapuheenjohtajana<br />
jatkaa Maria<br />
Matintalo, rahastonhoitajana<br />
Esko Piranen ja vaalipäällikkönä<br />
sekä sihteerinä<br />
Ilkka Salo. Muut hallituksen<br />
liseen sairaalaan. Palokunta<br />
joutui leikkaamaan auton katon<br />
pois, jotta takapenkille puristuksiin<br />
jäänyt nainen saatiin<br />
ulos autosta. Muiden osalta<br />
vammat olivat vähäisiä. Auto<br />
romuttui täysin.<br />
Poliisi pyytää onnettomuuspaikalle<br />
pysähtynyttä<br />
pariskuntaa ottamaan yhteyttä<br />
Kokemäen poliisiin puh. 07<br />
187 475 55. Pariskunta oli liikkeellä<br />
punaisella Toytota Corolla<br />
-henkilöautolla.<br />
Mies<br />
mukiloi<br />
naisen<br />
Äetsässä<br />
Mieshenkilö pahoinpiteli naista<br />
sunnuntain vastaisena yönä<br />
äetsäläisessä ravintolassa.<br />
Nyrkillä hakkaamisen lisäksi<br />
mies kuristi uhriaan.<br />
Vammalan poliisin hälytystehtävien<br />
määrä kääntyi laskuun<br />
ja koko tämän vuosituhannen<br />
kestänyt kotihälytysten<br />
määrä väheni, vaikkakin vähennystä<br />
tapahtui ainoastaan<br />
Vammalan alueen hälytyksissä.<br />
Tilastoissa on otettava huomioon<br />
myös se, että Suodenniemelle<br />
vuoteen 2006 tilastoidut<br />
asiat sisältyvät nyt Vammalan<br />
lukuihin.<br />
jäsenet ovat Markku Isosävi,<br />
Jussi Liemola, Jaakko Pirttikoski,<br />
Juha Ranki, Raija Topi,<br />
Eila Turunen Jouko Väissi<br />
ja Vammalan Kokoomus ry:n<br />
puheenjohtaja Kalle Ylinen.<br />
Hallitus valmistelee ensi tilassa<br />
sääntömuutokset siten,<br />
että nimi muutetaan ja jäseniksi<br />
voidaan ottaa Sastamalan<br />
Kokoomuksen muutkin<br />
yhdistykset (Keikyä, Kiikka<br />
ja Mouhijärvi), ja että niiden<br />
edustus hallituksessa toteutuu<br />
mahdollisimman pian.<br />
Vammalan Kokoomus on<br />
jo varannut internetosoitteen<br />
sastamalankokoomus.fi , mi-<br />
Myynnissä ollut<br />
auto anastettiin<br />
Kiikoisissa sijaitsevan autoliikkeen<br />
pihalta anastettiin<br />
sunnuntaina henkilöauto. Au-<br />
kä otetaan lähitulevaisuudessa<br />
käyttöön. Sen alle tulevat<br />
kaikkien Sastamalan Kokoomuksen<br />
jäsenyhdistysten nettisivut<br />
ja ennen kaikkea kokoomusehdokkaidenhenkilökohtaiset<br />
kunnallisvaalisivut.<br />
Sastamalan Kokoomus pyrkii<br />
suuresta valtuustosta huolimatta<br />
täyteen ehdokaslistaan<br />
ja työ ehdokkaiden keräämiseksi<br />
on jo aloitettu nykyisten<br />
luottamushenkilöiden<br />
kartoituksella. Määräaikaan<br />
20.1.2008 mennessä yksikään<br />
Vammalan kokoomusvaltuutettu<br />
ei ollut kieltäytynyt ehdokkuudestaan<br />
Sastamalan<br />
to oli pihalla lukitsemattomana.<br />
Kyseessä oli tummanvihreä<br />
Ford Mondeo.<br />
Auto ryttyyn Kiikassa<br />
Henkilöauto suistui lauantaina<br />
aamupäivällä ojaan Kiikassa.<br />
Henkilövahinkoja ei sattu-<br />
Roimaa ylinopeutta<br />
loskaisella tiellä<br />
Loskainen keli ei hidastanut<br />
kaaharin matkaa Vammalassa<br />
maanantaiaamuna. Poliisi ta-<br />
nut, mutta ajoneuvon vasen<br />
kylki vaurioitui täysin. Tapaus<br />
sattui tiellä 249.<br />
voitti Itsenäisyydentieltä henkilöauton,<br />
joka ajoi neljänkympin<br />
rajoitusalueella 87 km/h.<br />
Tiloille tunkeutuneista<br />
eläinaktivisteista<br />
49 rikosilmoitusta<br />
Joistakin eläintiloista lisäselvityksiä<br />
Länsi-Suomen poliisin lääninjohdon<br />
asettamat kaksi<br />
erillistä tutkintaryhmää ovat<br />
edistyneet sika- ja siipikarjatiloja<br />
sekä eläinaktivistien<br />
laittomia tiloille tunkeutumisia<br />
koskevissa tutkimuksissa.<br />
Eläinaktivisteista on tehty<br />
kaikkiaan 49 rikosilmoitusta,<br />
joista 40 on Länsi-Suomen ja<br />
yhdeksän Etelä-Suomen läänin<br />
alueella.<br />
Poliisi tutkii 29 sikalaan, 18<br />
siipikarjatilalle ja kahteen navettaan<br />
tunkeutumisista tehtyjä<br />
rikosilmoituksia julkisrauhan<br />
rikkomisena. Tutkintaa<br />
ja kuulusteluja tunkeutumisista<br />
jatketaan.<br />
Tutkinnan kohteena olevilta<br />
siipikarjatiloilta ei tullut<br />
esille selviä viitteitä eläinsuojelurikoksista.<br />
Joidenkin sikatuotantotilojen<br />
osalta poliisi<br />
tekee vielä lisäselvityksiä.<br />
Poliisi päättää esitutkinnan<br />
käynnistämisestä lähiaikoina,<br />
mahdollisesti helmikuun aikana.<br />
Poliisi on myös käynyt läpi<br />
Oikeutta Eläimille yhdistys<br />
-nimisen ryhmän internetsivuilla<br />
julkaistun aineiston yhdessä<br />
Eviran asiantuntijoiden<br />
kanssa.<br />
Poliisille on tehty tutkintapyyntöjä<br />
73 tuotantotilasta.<br />
Näistä sikatiloja on 43, munatuotantotiloja<br />
16 ja broilerituotantotiloja<br />
14.<br />
Henkilöauto tömähti<br />
koululaisbussin eteen<br />
Mouhijärvellä<br />
Koululaisia kuljettanut bussi<br />
sai tällin kylkeensä Mouhijärvellä,<br />
kun henkilöauto ajoi<br />
sen eteen Vanhankirkontien ja<br />
Tervanojanraitin risteyksessä.<br />
Tapaus sattui maanantai-iltapäivänä<br />
kolmen aikaan.<br />
Henkilöauto törmäsi linja-autoon<br />
sivuttain ja kierähti<br />
perä edellä ojaan. Henkilöautossa<br />
olleet vanhemmat ja<br />
lapsi vietiin sairaalahoitoon.<br />
Kuljettajan vieressä etupenkillä<br />
istunut äiti loukkasi itsensä<br />
pahiten saaden vammoja<br />
olkapäähänsä ja kylkeensä.<br />
Hänet vietiin Tampereen<br />
yliopistolliseen keskussairaalaan.<br />
Autoa ajanut isä ja takapenkillä<br />
istunut poika puolestaan<br />
kuljetettiin Vammalaan<br />
terveyskeskukseen. Linja-autossa<br />
matkustaneet koululaiset<br />
eivät loukanneet itseään.<br />
Selkäliitolla 20. toimintavuosi<br />
Vuosi 2008 on Suomen Selkäliiton<br />
kahdeskymmenes<br />
toimintavuosi. Juhlavuoden<br />
teemaksi on valittu ”Liike<br />
on selän juhlaa”. Selkäliiton<br />
juhlavuoden suojelija on sosiaali-<br />
ja terveysministeri Liisa<br />
Hyssälä.<br />
Vuoden aikana järjestetään<br />
erilaisia tapahtumia, joista<br />
suurimpina liiton 20-vuotisjuhla,<br />
maailman selkäpäivä<br />
16.10. sekä valtakunnalliset<br />
selkäpäivät lokakuussa. Maailman<br />
selkäpäivään Suomen<br />
Selkäliitto osallistuu näyttävästi<br />
eri puolilla Suomea teemalla<br />
”Suomi selkäjumppaa”.<br />
Loppuvuonna Selkäliitto<br />
muistutti nostotapaturmien<br />
ennaltaehkäisystä. Jopa heikkoselkäinen<br />
voi nostaa kohtuullisen<br />
painavan taakan turvallisesti<br />
ilman apuvälineitä<br />
pitämällä selän suorassa ja<br />
taakan lähellä vartaloa.<br />
Tärkein nostamiseen liittyvä<br />
ohje on järjen käyttö. Älä<br />
ryntää nostamaan painavaa<br />
taakkaa suin päin. Mieti ensin,<br />
onko nostaminen ylipäänsä<br />
tarpeen.<br />
Jos kuitenkin päädyt nostamaan,<br />
varmista, että nostaminen<br />
voi tapahtua turvallisesti.<br />
valtuustoon, mutta harkitseville<br />
kokous antoi jatkoaikaa<br />
tammikuun loppuun. Puolet<br />
valtuustoryhmästä on jo jättänyt<br />
täytetyn ehdokkuuslomakkeen,<br />
mm. kansanedustaja<br />
Arto Satonen.<br />
Sastamalan Kokoomuksen<br />
teemaksi kunnallisvaaleissa<br />
2008 on vahvasti nousemassa<br />
kolmea yhdistyvää kuntaa<br />
eli muskettisoturia mukaillen<br />
”yksi kaikkien ja kaikki yhden<br />
puolesta”. Vaaliohjelman ja<br />
teemat ensi vuosikymmenen<br />
Sastamalle päättävät lopulta<br />
ehdokkaaksi suostuvat henkilöt<br />
yhdessä.<br />
Arto Satonen<br />
Veden<br />
puhtaus<br />
otettava<br />
vakavasti<br />
Nokian vesikriisi on jälleen kerran osoittanut<br />
sen, kuinka haavoittuva on nykyaikaiseen teknologiaan<br />
perustuva yhteiskunta. Osassa Nokiaa<br />
vesi tuli hetkessä sekä juoma- että käyttökelvottomaksi.<br />
Seurauksena oli yli 1000 ihmisen sairastuminen<br />
ja monia haittavaikutuksia likaisella alueella asuville ihmisille.<br />
Toivoa sopii,että Nokian vesikriisi laukeaa tehokloorauksen<br />
myötä ja vähitellen voidaan jatkaa normaalia elämää.<br />
Sitä toivovat asukkaiden ohella nokialaiset yrittäjät,<br />
joille vesikriisi on aiheuttanut mittavia tappioita.<br />
Osa tappioista on suoraan seurausta likaisesta vedestä.<br />
Osa tappioista ovat tietämättömyyden tai pelkojen<br />
seurausta. Hyvä esimerkki tästä on puhtaalla puolella<br />
oleva Eden, jonka vedessä ei ole ollut missään vaiheessa<br />
ongelmia, mutta myynti on silti romahtanut.<br />
Nokian vesikriisi tulee varmasti vaikuttamaan myös<br />
keskusteluun Tampereen keskusjätevedenpuhdistamon<br />
ja varsinkin sen poistoputken paikasta. Esillä on<br />
ollut keskuspuhdistamon sijoittaminen Nokialle ja<br />
poistoputken sijoittaminen Kokemäen jokeen Vammalan<br />
yläpuolelle.<br />
Keskusjätevedenpuhdistamon idea on korvata nykyisten<br />
puhdistamojen investoinnit yhdellä suurella laitoksella.<br />
Laitos on varmasti viimeistä tekniikkaa,mutta<br />
keskittäminen tuo silti mukanaan riskejä. Vaihtoehto<br />
keskuspuhdistamolle olisi nykyisten laitosten remontointi<br />
ja siten riskin hajauttaminen tai poistoputken<br />
vieminen mereen asti.<br />
Aiemmin nämä keskusjätepuhdistamon vaihtoehdot<br />
on todettu liian kalliiksi. Kyse on kuitenkin siitä miten<br />
lasketaan. Nokian vesikriisin myötä myös mahdolliset<br />
riskit ihmisille ja elinkeinoelämälle on otettava uudella<br />
tavalla huomioon. Keskusjätepuhdistamon mahdollisesta<br />
rakentamisesta tulee siten vielä kova keskustelu.<br />
Myös muut vaihtoehdot on arvioitava tasavertaisesti ja<br />
asukkaille on annettava perusteellista tietoa.<br />
Autoliitto huolissaan<br />
poliisin voimavarojen<br />
jatkuvista leikkauksista<br />
-Nykyinen kehitys ja aikomus<br />
leikata poliisin voimavaroja<br />
on huolestuttavaa koko yhteiskunnan<br />
ja liikenteen turvallisuuden<br />
kannalta, sanoo Autoliiton<br />
puheenjohtaja, vammalalainen<br />
Risto Tuori.<br />
Autoliiton mukaan näkyvä<br />
liikenteenvalvonta rauhoittaa<br />
liikennettä ja pitää yllä liikennesääntöjä<br />
rikkovien kiinnijäämisriskiä.<br />
Se on myös tärkeä<br />
keino alkoholin tai huumeiden<br />
vaikutuksen alaisena<br />
ajavien aiheuttamien onnettomuuksien<br />
torjunnassa. Kansalaisten<br />
oikeusturva puolestaan<br />
vaarantuu, jos voimavaroja liikenneonnettomuuksientutkinnasta<br />
vähennetään.<br />
11<br />
Viime vuosina poliisin näkyvä<br />
liikenteen valvonta on<br />
käytettävissä olevien pienentyneiden<br />
voimavarojen vuoksi<br />
vähentynyt. Samaan aikaan<br />
liikennemäärät ovat kuitenkin<br />
kasvaneet.<br />
Nyt poliisin voimavaroja<br />
ollaan jälleen uhkarohkeasti<br />
vähentämässä.<br />
Valtionhallinnon tuottavuusohjelman<br />
takia poliisissa<br />
joudutaan vähentämään väkeä<br />
arviolta 600–700 henkilötyövuoden<br />
verran. Tuottavuusohjelman<br />
mukaan 447 virkaa<br />
on vähennettävä vuoteen 2011<br />
mennessä. Loput vähennykset<br />
tehtäisiin vuoteen 2015 mennessä.<br />
Eniten korvattavaa Huittisissa<br />
Hirvivahingot ennallaan<br />
Lounais-Suomessa<br />
Hirvien metsälle aiheuttamien<br />
korvattavien vahinkojen määrä<br />
on pysynyt lähes ennallaan<br />
Lounais-Suomessa. Metsäkeskuksen<br />
metsätaloustarkastajat<br />
tekivät viime vuonna yhteensä<br />
93 hirvivahinkoarviota. Näistä<br />
metsänomistajille maksetaan<br />
yhteensä korvauksia 189000 euron<br />
verran. Viimevuotinen korvaussumma<br />
oli 203 000 euroa.<br />
Vuonna 2007 Satakunnan<br />
alueella arvioitiin 53 hirvivahinkoa.<br />
Näistä korvaussummaksi<br />
muodostuu 106 000 euroa.<br />
Vuonna 2006 arvioitten määrä<br />
oli 39 kpl ja vahingot 83 000 €.<br />
Merkittävänä syynä kohonneeseen<br />
korvaussummaan ovat uudelleenviljelykustannukset.<br />
Vahinkoja löytyi runsaimmin<br />
Etelä-Satakunnasta. Eniten<br />
korvattavaa vahinkoa oli<br />
syntynyt Huittisissa, Eurassa,<br />
Harjavallassa ja Pomarkussa.<br />
Valtio korvaa yksityisille<br />
metsänomistajille hirvieläinten<br />
metsälle aiheuttamia, enintään<br />
kolme vuotta vanhoja tuhoja.<br />
Metsäkeskuksen tekemään<br />
arviointiin perustuva korvaus<br />
maksetaan arviointia seuraavana<br />
vuonna. Jo puolenkin<br />
hehtaarin tuhoala voi riittää<br />
korvauksen saamiseen, jos pahoin<br />
vaurioituneita taimia on<br />
runsaasti. Korvauksen hakijan<br />
omavastuu on 250 euroa.
12 Keskiviikko tammikuun 23. 2008<br />
Pikkuinen Hannele on jo ehtinyt kietoa vanhempansa Riina Rootsin ja Tarmo Pärnasalun pikkusormensa ympärille.<br />
Vuoden ensimmäinen<br />
vammalalainen<br />
pääsee pian passikuvaan<br />
Pauliina Parto<br />
Hannelen vanhemmat, äiti<br />
Riina ja isä Tarmo Pärnasalu<br />
ovat kotoisin Virosta. Tarmo<br />
muutti vajaan 40 kilometrin<br />
päässä Tallinnasta sijaitsevasta<br />
Kuusalusta Suomeen jo seitsemän<br />
vuotta sitten. Riinakin on<br />
ehtinyt asua Vammalassa neljä<br />
vuotta.<br />
-Olemme viihtyneet hyvin.<br />
Vammala on mukava, pieni<br />
kaupunki ja täällä on hieno,<br />
aivan erilainen luonto kuin<br />
Virossa. Virossa on niin tasaista,<br />
täällä maasto vaihtelee<br />
enemmän ja vettä on paljon,<br />
Riina kehuu.<br />
Vesi on mieluisa elementti<br />
etenkin Tarmolle, joka on kova<br />
kalamies. Hän kertoo oman<br />
veneen odottavan voimalaitoksen<br />
lähellä. -Virossa minä<br />
metsästin, täällä kalastan,<br />
mies hymyilee.<br />
Pieni ja tuhiseva, vaaleanpunaisiin<br />
puettu vauva lepää tyytyväisen<br />
oloisena äitinsä käsivarrella.<br />
Hän katselee ympärilleen<br />
tarkkaavaisena, kulmat<br />
kurtussa, aivan kuin ymmärtäisi,<br />
että nyt on jotain erityistä<br />
meneillään.<br />
Äidin ja isän tuttujen ja<br />
turvallisten äänten lisäksi hän<br />
kuulee kaksi uutta, oudompaa<br />
ääntä. Ne kuuluvat Vammalan<br />
kaupunginhallituksen puheenjohtaja<br />
Erkki Välimäelle<br />
ja perusturvajohtaja Kristiina<br />
Piiraiselle. Pienokainen on<br />
autuaan tietämätön, että kaksikko<br />
on tullut vieraisille juuri<br />
hänen vuokseen.<br />
Vierailulla on oikein hyvä<br />
syy, sillä pieni tyttö - Hannele<br />
nimeltään, on Vammalan<br />
vuoden 2008 ensimmäinen<br />
vauva.<br />
-Tytöllä oli laskettu aika<br />
kuudes päivä, mutta hän päätti<br />
tulla vähän aikaisemmin<br />
maailmaan, kertoo ylpeä äiti<br />
Riina Roots.<br />
Jo Hanneleksi nimetty tyttö<br />
näki päivänvalon keskiviikkona,<br />
2. tammikuuta kello 10.48<br />
Vammalan aluesairaalassa.<br />
Vauvoja ennätysmäärä<br />
Vauva-arki on lähtenyt sujumaan<br />
Riinan ja Tarmon Onkiniemenkadulla<br />
sijaitsevassa<br />
kodissa hienosti. Tyttö on tyytyväinen,<br />
eikä itke kuin nälkäänsä.<br />
-Hän nukkuu yönsä kahdestatoista<br />
aamukuuteen. Al-<br />
Lasten lausahduksia<br />
Säästölinjalla<br />
<br />
Tämä tapahtui niihin aikoihin, kun valtakunnassamme<br />
säännösteltiin sähkönkäyttöä ja määrättiin, että<br />
vain joka toisessa tienvalotolpassakin sai loistaa valot.<br />
Oli täydenkuun aika, pieni tyttö heräsi keskiyöllä<br />
ja herätti äitinsä huudahduksella: ”Soita äkkiä Taivaan<br />
Isälle, siltä on ehtoolla jäänyt pihavalot päälle!”<br />
kuun herättelin vauvaa syömään<br />
välillä, mutta kun painoa<br />
tuli hyvin lisää, sanoi terveydenhoitajakin,<br />
ettei enää<br />
tarvitse herättää. Tarmo kertoo,<br />
kuinka häntä ennen esikoisen<br />
syntymää varoiteltiin,<br />
että ensimmäinen kuukausi<br />
on se pahin. -Ei minusta,<br />
meillä kaikki on mennyt todella<br />
hienosti. Välimäki ja Piirainen<br />
kehottavat hekin paria<br />
nauttimaan kiltistä vauvasta.<br />
-Jaksat sitten sinäkin paremmin,<br />
kun vauva nukkuu hyvin,<br />
Piirainen sanoo Riinalle.<br />
Jää nähtäväksi, käynnistikö<br />
Hannele Vammalassa yhtä<br />
vilkkaan vauvavuoden mitä<br />
edellinen oli. Ellei tehyläisten<br />
lakonuhka olisi siirtänyt synnyttäjiä<br />
viikoksi Tampereelle,<br />
olisi aluesairaalalla voinut<br />
rikkoutua 550 vauvan raja.<br />
541 vauvaa on sekin mahtava<br />
määrä. -Toivotaan, että samanlainen<br />
tahti jatkuu. Runsas<br />
vauvojen määrä turvaa tietysti<br />
synnytysosaston toiminnan,<br />
Välimäki sanoo.<br />
Pikkuiselle oma passi<br />
Riina Roots ei yhtään ihmettele,<br />
että moni äiti suuremmas-<br />
takin kaupungista haluaa tulla<br />
juuri Vammalaan synnyttämään.<br />
-Henkilökunta oli aivan<br />
mahtavaa. Ei ollut ollenkaan<br />
sellainen olo, etteikö olisi voinut<br />
kysyä mitä vaan. Viihdyimme<br />
osastolla todella hyvin.<br />
Vasta kahden viikon ikäinen<br />
Hannele on jo ehtinyt<br />
tavata isovanhempiaan, sillä<br />
Tarmon isä ja Riinan vanhemmat<br />
kiirehtivät Vammalaan<br />
heti kun saivat tuoreilta<br />
vanhemmilta luvan.<br />
-Olisivat varmaan tulleet<br />
heti ensimmäisenä päivänä,<br />
jos olisi ollut mahdollista, Riina<br />
hymähtää.<br />
Helmikuussa, kun Tarmolla<br />
alkaa isyysloma, pienen<br />
perheen on tarkoitus suunnistaa<br />
parin kotikonnuille. Sitä<br />
ennen Hannele tarvitsee kuitenkin<br />
passin.<br />
-Passikuvassa pitää kuulemma<br />
olla silmät auki, korvat<br />
näkyvillä ja katsekin kohti kameraa.<br />
Saa nähdä kuinka käy,<br />
Riina ja Tarmo nauravat onnellisina<br />
Hannelen haukotellessa<br />
makeasti.<br />
Lausahduksia voi lähettää sähköpostilla pauliina.parto@<br />
alueviesti.fi tai postitse Alueviesti, ”Lasten lausahduksia”,<br />
Hopunkatu 1, 38200 Vammala.<br />
Pitävä<br />
havainto<br />
<br />
Kävelemään sekä puhumaan oppinut sisareni poika<br />
oli äitinsä ja isänsä mukana saunassa. Tuleva diplomi-insinöörin<br />
alku katseli lauteilla tärkeän näköisenä<br />
ympärilleen ja teki havainnon: ”Kuule isä meitilläkin<br />
on tissit, mutta kyllä vähän heikohkot.”<br />
Oiva Virtanen<br />
Maitoallergiset tytöt<br />
muita alttiimpia murtumille<br />
Maitoallergisilla tytöillä on<br />
suurentunut riski saada luunmurtuma.<br />
Murtumariski oli<br />
4,6-kertainen maidotonta<br />
ruokavaliota noudattaneilla<br />
tytöillä verrattuna tyttöihin,<br />
joiden ruokavalioon kuului<br />
maitovalmisteita päivittäin<br />
vähintään kaksi annosta. Tulos<br />
tukee oletusta, että maidottomalla<br />
ruokavaliolla on<br />
yhteys tyttöjen murtuma-alttiuteen.<br />
Tieto pohjautuu puolalaiseen<br />
tutkimukseen, jossa verrattiin<br />
murtuman saaneita 2,5<br />
– 20-vuotiaita tyttöjä ja poikia<br />
samanikäisiin verrokkeihin.<br />
Suomalaiset syövät vuosittain<br />
noin kuusi kiloa suklaata henkeä<br />
kohden. Tumman suklaan<br />
myynti kasvaa maassamme<br />
tasaisesti, vaikka suomalaiset<br />
ovatkin edelleen pääosin maitosuklaan<br />
ystäviä. Keski-Euroopassa,<br />
Venäjällä ja Baltian<br />
maissakin herkutellaan enemmän<br />
tummalla suklaalla kuin<br />
Suomessa.<br />
Harrastajia tummassa suklaassa<br />
kiinnostavat aromit - aivan<br />
kuten viineissäkin.<br />
-Ihmiset keskustelevat suklaan<br />
kaakaopitoisuuksista, fl avonoideista<br />
ja maistelemisesta<br />
vaikkapa viinien kanssa. Suomalaiset<br />
ovat tottuneet hiljalleen<br />
vahvempiin makuihin ja<br />
saaneet vaikutteita matkustellessaan.<br />
Esimerkiksi yhä useammin<br />
jälkiruoan sijaan otetaan<br />
kahvin kanssa tumma<br />
konvehti, suklaa-asiantuntija<br />
Reetta Monto kertoo.<br />
Tummaan suklaaseen on<br />
viime vuosina liitetty terveysvaikutuksia<br />
kaakaon sisältämien<br />
fl avonoidien vuoksi. Flavonoidit<br />
toimivat elimistössä<br />
antioksidantteina eli haitalli-<br />
Murtuman saaneita oli tutkimuksessa<br />
91, ja heillä oli kolminkertainen<br />
määrä verrokkeja<br />
(n=273). Murtuman saaneista<br />
tytöistä 29,4 prosenttia<br />
ja verrokkitytöistä 11,8 prosenttia<br />
noudatti maidotonta<br />
ruokavaliota. Pojista vastaavat<br />
luvut olivat 23 prosenttia ja 19<br />
prosenttia.<br />
Suuri kehon lihas- ja luumassa<br />
sekä hyvä luun tiheys<br />
suojasivat poikia murtumilta,<br />
mutta nekään eivät suojanneet<br />
tyttöjä. Kehon rasvapitoisuus<br />
ei vaikuttanut murtuma-alttiuteen.<br />
Vaikka nämä sekoittavat<br />
tekijät suljettiin pois, ty-<br />
sia hapettumisreaktioita ehkäisevinä<br />
aineina. Runsaasti<br />
kaakaota sisältävässä suklaassa<br />
on yhtä paljon fl avonoideja<br />
kuin lasillisessa viiniä tai kupillisessa<br />
mustaa teetä. Myös<br />
marjoissa ja hedelmissä on<br />
fl avonoideja.<br />
Ennen kuin edes tummaa<br />
suklaata ahmiikui-<br />
tenkaankaksin käsin päivittäin,<br />
kannattaa muistaa, että<br />
suklaassa on kaakaon lisäksi<br />
yli 30 prosenttia rasvaa. Pääosa<br />
rasvasta on tyydyttynyttä.<br />
Suuri potti<br />
lisäkaloreita<br />
Hollantilaistutkimuksen mukaan<br />
tummaa suklaata olisikin<br />
syötävä noin sata grammaa<br />
päivässä, jotta kaakaon<br />
töillä yhteys maitoallergian,<br />
maidottoman ruokavalion ja<br />
murtumien välillä säilyi.<br />
Tutkijoiden mukaan yhteyden<br />
selitys ei ole selvillä. Selittäviä<br />
tekijöitä voivat olla maitoallergia,<br />
niukka kalsiumin<br />
saanti tai jonkin muun maidosta<br />
saatavan ravintoaineen<br />
puute.<br />
Maitoallergian vuoksi maidotonta<br />
ruokavaliota noudattaneiden<br />
osaryhmässä (n=46)<br />
kalsiumin saanti oli keskimäärin<br />
388 mg päivässä (240–770<br />
mg). Yli 95 prosentilla heistä<br />
kalsiumin saanti oli alle 500<br />
mg päivässä.<br />
Suomalainen rokotusohjelma<br />
– vanhemmilla vähän tietoa,<br />
mutta paljon luottamusta<br />
Suomalaiset vanhemmat luottavat<br />
kansalliseen rokotusohjelmaan,<br />
vaikka eivät tunnekaan<br />
ohjelmaa ja siihen kuuluvia<br />
rokotuksia hyvin. Peräti<br />
51 prosenttia suomalaisista<br />
vanhemmista arvioi kansallisen<br />
rokotusohjelman erittäin<br />
hyväksi ja 46 prosenttia melko<br />
hyväksi, mutta noin kolmannes<br />
ei osannut nimetä yhtäkään<br />
tautia, jota vastaan rokotusohjelma<br />
suojaa. Noin kolmannes<br />
vanhemmista toivoi<br />
kuitenkin laajempaa rokotusohjelmaa.<br />
Alle kouluikäisten lasten<br />
vanhempien tietoja ja näkemyksiä<br />
rokotusohjelmasta<br />
kartoitettiin lokakuussa 2007<br />
tehdyssä kyselyssä lääkeyhtiö<br />
Wyethin toimeksiannosta.<br />
Suomalaiseen rokotusohjelmaan<br />
on ehdolla kolme uutta<br />
rokotetta. Päätöksiä uusien<br />
rokotteiden ottamisesta oh-<br />
jelmaan tehdään ensi vuonna.<br />
Suomen yleisen rokotusohjelman<br />
tavoitteena on suojata<br />
kansalaiset mahdollisimman<br />
hyvin rokotuksin estettävissä<br />
olevilta taudeilta. Rokotusohjelma<br />
antaa tällä hetkellä perussuojan<br />
kahdeksaa tautia<br />
vastaan.<br />
Pneumokokkirokote<br />
käytössä useissa<br />
Euroopan maissa<br />
Kansanterveyslaitoksen työryhmät<br />
arvioivat parhaillaan<br />
pneumokokki- ja vesirokkorokotteidenkansantaloudellista<br />
hyötyä. Tieto välitetään<br />
päättäjille, joiden pitäisi ensi<br />
vuoden aikana harkita, miten<br />
rokotusohjelmaamme uudistetaan.<br />
Jo yksitoista Euroopan<br />
maata on tehnyt päätöksen<br />
pneumokokkirokotteen ot-<br />
Tumma suklaa<br />
tulvii aromeja,<br />
fl avonoideja - ja rasvaa<br />
tamisesta kansalliseen rokotusohjelmaansa.Pohjoismaissa<br />
pneumokokkirokotteet on<br />
aloitettu Norjassa ja Tanskassa.<br />
Ruotsissa rokotetta annetaan<br />
Tukholman alueella, ja<br />
sen sisällyttäminen rokotusohjelmaan<br />
on harkinnassa.<br />
Pneumokokkibakteerin aiheuttamia<br />
erilaisia infektioita<br />
on todettu pelkästään alle<br />
5-vuotiailla lapsilla Suomessa<br />
vuosittain yli 273 000 tapausta.<br />
Pneumokokkibakteeri aiheuttaa<br />
pahimmillaan henkeä<br />
uhkaavia vakavia sairauksia,<br />
kuten aivokalvotulehdusta,<br />
keuhkokuumetta ja verenmyrkytystä<br />
sekä lievempiä,<br />
mutta yleisempiä välikorvatulehduksia<br />
ja poskiontelotulehduksia.<br />
Eniten pneumokokin<br />
aiheuttamista sairauksista<br />
kärsivät pienet lapset sekä iäkkäät<br />
ihmiset.<br />
terveysvaikutukset alkaisivat<br />
näkyä. Sata grammaa suklaata<br />
tuo ruokavalioon noin 500 ylimääräistä<br />
kilokaloria ja noin<br />
30 grammaa rasvaa, mikä ei<br />
ole suositeltavaa. Tumman<br />
suklaan sisältää minimissään<br />
35 prosenttia kaakaota. Markkinoille<br />
on tullut viime aikoina<br />
runsaasti myös huomattavastienemmän<br />
kaakaota sisältäviä<br />
suklaita.<br />
Suklaaseen liitetään<br />
myös suklaahimo,<br />
jota on tutkittu<br />
tieteellisestikin.<br />
On ilmeistä, että suklaanhimonpääaiheuttajia<br />
rasvaisuus, makeus, rakenne<br />
ja aromi. Suklaa sisältää<br />
kuitenkin myös hyvin<br />
pieniä määriä biologisesti aktiivisia<br />
aineita, kuten teobromiinia,<br />
kofeiinia, biogeenisia<br />
amiineja ja kannabinoidien<br />
kaltaisia yhdisteitä. Ne voivat<br />
aiheuttaa aivojen toiminnassa<br />
ja siten käyttäytymisessäkin<br />
muutoksia, jotka ovat tyypillisiä<br />
riippuvuutta aiheuttaville<br />
aineille.
Change language