17.07.2013 Views

Jaana Toivari ammensi perhelääkärikoulutuksesta uusia voimavaroja

Jaana Toivari ammensi perhelääkärikoulutuksesta uusia voimavaroja

Jaana Toivari ammensi perhelääkärikoulutuksesta uusia voimavaroja

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Keskiviikko 28. toukokuuta 2008<br />

Sastamalan päihdehanke käynnistyi<br />

Ikäihmisten alkoholinkäyttö huolettaa<br />

Marianna Langenoja ja Matti Mäkelä kertoo, että<br />

Kuusi kuntaa, Vammala,<br />

Huittinen, Punkalaidun,<br />

Vampula, Äetsä ja Mouhijärvi<br />

ovat yhdessä kehittämässä<br />

alueen päihdetyötä valtion<br />

saamilla tuilla. Hankkeen<br />

tavoitteena on lisätä hoitoalan<br />

ammattilaisten tietoutta<br />

päihdeongelmista, ja erityistä<br />

huomiota kiinnitetään ikäihmisten<br />

alkoholinkäyttöön.<br />

Ikäihmisten päihteidenkäyttö<br />

on ollut suomalaisten<br />

puheenaiheena jo jonkin aikaa.<br />

Sastamalan päihdehankkeen<br />

vastuuhenkilö Kristiina<br />

Piiralan mukaan ikäihmisten<br />

päihteiden käytöstä keskusteleminen<br />

on tällä hetkellä nouseva<br />

trendi. Hänen mukaansa<br />

usein huolehditaan vain<br />

nuorten alkoholinkäytöstä ja<br />

unohdetaan työikäiset ja sitä<br />

vanhemmat. Päihdehankkeen<br />

avulla kissa nostetaan<br />

nyt pöydälle ja keskitytään<br />

avoimesti myös ikäihmisten<br />

päihdeongelmiin.<br />

Hankkeen tarkoituksena<br />

on aluksi kartoittaa alueen<br />

kaikki päihdepalvelut: terveydenhuolto,päiväkeskustoiminta,<br />

seurakunta, sosiaalitoimi<br />

jne. Tämän jälkeen<br />

tehdään uusi, yhteinen päihdetyön<br />

toimintamalli. Päihdetyön<br />

erikoissuunnitteli-<br />

mallissa esille nousevat erityisesti<br />

päihdetyön perus- ja<br />

erikoispalveluiden työnjako<br />

ja yhteistyö sekä päihdetyön<br />

johtaminen. Tarkoituksena<br />

olisi, että kaikki sosiaalialalla<br />

työskentelevät tietäisivät, miten<br />

toimia päihdeongelmaisen<br />

asiakkaan kanssa. Tämä<br />

vaatii siis lisäkoulutusta, jota<br />

aiotaankin nyt tarjota. Malli<br />

tulee painottamaan myös<br />

henkilökohtaista ja tapaukseen<br />

soveltuvaa päihdehoitoa.<br />

Tavoitteena on suunnitella<br />

palvelut niin, että kaikilla<br />

alueen ihmisillä on yhtäläiset<br />

mahdollisuudet saada<br />

apua ja ongelmat huomioidaan<br />

jo varhaisessa vaiheessa.<br />

–On myös unohdettava<br />

perinteisten palveluiden asettamat<br />

rajat. Jos yleensä on totuttu<br />

siihen, että asiakas tulee<br />

palvelun luo, voimme me nyt<br />

jalkautua ja lähteä asiakkaan<br />

luo, Mäkelä kuvailee.<br />

Oletko alkoholin<br />

suurkuluttaja?<br />

Tavoitteena on, että terveydenhuoltokäyntienyhteydessä<br />

asiakkaalta kyseltäisiin yhä<br />

enemmän päihteiden käytöstä,<br />

vaikkei merkkejä ylikäytöstä<br />

olisikaan. Näin myös<br />

vanhusten kohdalla. Piira-<br />

Usein huolehditaan vain nuorten alkoholinkäytöstä ja unohdetaan työikäiset ja sitä<br />

vanhemmat. Päihdehankkeen avulla kissa nostetaan nyt pöydälle ja keskitytään avoimesti<br />

myös ikäihmisten päihdeongelmiin.<br />

la huomauttaa, että ihmisten<br />

kannattaisi kysyä myös itseltään,<br />

kuinka paljon päihteitä<br />

tuleekaan käytettyä. Suurkuluttamisen<br />

raja menee miehillä<br />

24 viikkoannoksen kohdalla,<br />

naisilla 16:ssa ja vanhuksilla<br />

jo seitsemässä viikkoannoksessa.<br />

–Suurin ongelma<br />

vanhusten alkoholinkäytölle<br />

on tietämättömyys. Jos nuorempana<br />

joi kohtuudella alkoholia<br />

ja jatkaa samaan malliin<br />

iäkkäämpänä, tulee henkilöstä<br />

helposti suurkuluttaja,<br />

Mäkelä muistuttaa.<br />

Päihdetyön toimintamalli<br />

valmistuu vuoden 2009 elo-<br />

<strong>Jaana</strong> <strong>Toivari</strong> <strong>ammensi</strong><br />

<strong>perhelääkärikoulutuksesta</strong><br />

<strong>uusia</strong> <strong>voimavaroja</strong><br />

Pauliina Parto<br />

kärinkin pätevyyden. Kahden<br />

vuoden koulutus Tampereen<br />

Vammalalainen <strong>Jaana</strong> <strong>Toivari</strong> yliopiston täydennyskoulu-<br />

päätti jo 4-vuotiaana, että hätuskeskuksessa antoi osallistunestä<br />

tulee lääkäri. Lapsuuden jilleen uutta uskallusta ja kei-<br />

haave muuttui vuosien varnoja ottaa perhe ja muu tukirella<br />

todeksi, ja nyt Vammaverkosto avuksi potilaan hoilan<br />

pääterveysasemalla omatamiseen.lääkärinä toimiva <strong>Toivari</strong> on -Lääkärin vastaanotolle ha-<br />

ehtinyt hankkia jo perhelää- keutuva potilas pitää usein<br />

valkotakkista kaikkitietävänä<br />

parantajana ja ihmeidentekijänä.<br />

Tosiasia on, että vaikka<br />

lääketiede menee hurjaa<br />

vauhtia eteenpäin, on sairauden<br />

parantaja aina lopulta<br />

potilas itse. <strong>Toivari</strong>n mukaan<br />

tietyllä ajattelumallilla jokaista<br />

lääkäriä voidaan pitää perhelääkärinä;<br />

onhan hoidetta-<br />

Omalääkärinä Vammalan pääterveysasemalla toimiva <strong>Jaana</strong> <strong>Toivari</strong> koki perhelääkärikoulutuksen<br />

myös työnohjauksena.<br />

vana usein potilaita vauvasta<br />

vaariin, usein jopa saman perheen<br />

jäseniä.<br />

Koulutuksen saaneella perhelääkärillä<br />

on kuitenkin valmiudet<br />

monimutkaisten ja<br />

vaikeidenkin asioiden esiin<br />

ottamiseen ja käsittelyyn. Kun<br />

potilas tulee kuulluksi ja ymmärretyksi,<br />

vältetään tekemästä<br />

vääriä asioita ja toisaalta<br />

tehdään oikeita asioita ja oikeita<br />

tutkimuksia oikeaan aikaan.<br />

Perheen mukaantulo<br />

parantaa oloa<br />

Vaikka potilaasta joskus saattaisi<br />

tuntua siltä, että terveyskeskuslääkäreillä<br />

on aina kiire<br />

ja he kirjoittavat mieluummin<br />

reseptin kuin tutkivat, mikä<br />

potilaalla oikeasti on hätänä,<br />

vakuuttaa <strong>Jaana</strong> <strong>Toivari</strong> terveyskeskuksen<br />

olevan mainio<br />

paikka toteuttaa perhelääkärin<br />

valmiuksia. -Koulutuksen<br />

oppeja ei suinkaan tarvita jokaisessa<br />

hoitosuhteessa, sillä<br />

harvoin harrastuksissa sattuneen<br />

murtuman taustalta<br />

löytyy sen syvempiä syitä. Sen<br />

sijaan esimerkiksi sairauden<br />

terminaalivaiheessa tai sydänja<br />

verisuonitaudeissa potilaan<br />

perheen sisällyttäminen mukaan<br />

hoitosuhteeseen voi parantaa<br />

kaikkien oloa.<br />

-Moni lääkäri tunnistaa<br />

potilaissaan niitä, jotka ramppaavat<br />

kerta toisensa jälkeen<br />

paikalla ruuhkauttaen päivystystä.<br />

Kun heihin satsaisi<br />

enemmän aikaa ja selvittäisi,<br />

mikä on todella lääkärissä<br />

ravaamisen syy, säästettäisiin<br />

myös päivystävien lääkäreiden<br />

aikaa.<br />

<strong>Jaana</strong> <strong>Toivari</strong> korostaa, että<br />

kroonisen kivun takaa löytyy<br />

yllättävän usein jotain aivan<br />

muuta. -Pitäisi muistaa, että<br />

lääkearsenaaliakaan ei voi lisätä<br />

loputtomiin.<br />

kuussa, jolloin se esitellään<br />

kuntien päättäjille. Mikäli<br />

malli hyväksytään ja se aiotaan<br />

toteuttaa, siihen tarvitaan<br />

Mäkelän mukaan lisää<br />

resursseja. Päättäjät ovat kuitenkin<br />

jo nyt tietoisia hankkeen<br />

olemassaolosta.<br />

Koulutus käyttöön<br />

perheneuvolassa<br />

<strong>Jaana</strong> <strong>Toivari</strong> yllättää kertomalla<br />

kuinka monessa parisuhteessa<br />

puolisot ovat tietämättömiä<br />

toistensa sairauksista.<br />

-Kun potilas istuu vastaanotollani<br />

ja ehdotan hänen<br />

puolisonsa kutsumista paikalle,<br />

vastaus saattaa olla tiukkasanainen<br />

”et varmaan pyydä<br />

sitä tänne”. Sillä kohtaa lääkärin<br />

pitää vaan olla tiukka ja<br />

tarttua puhelimeen. Harva uskaltaa<br />

siltä istumalta kieltäytyä<br />

tulemasta seuraavan kerran<br />

paikalle. Pitäisi muistaa,<br />

että sairaus vaikuttaa aina koko<br />

perheeseen, ei pelkästään<br />

potilaaseen itseensä.<br />

<strong>Toivari</strong> uskoo, että jatkossa<br />

perhelääkärikoulutusta voisi<br />

soveltaa perheneuvolassa.<br />

-Parit eroavat nykyään niin<br />

paljon, että jatkossa olisi hyvä<br />

ajatella mahdollisia ongelmia<br />

etukäteen, sitä miten parisuhde<br />

muuttuu kun esimerkiksi<br />

vauva syntyy.<br />

Uusia <strong>voimavaroja</strong><br />

<strong>Jaana</strong> <strong>Toivari</strong> kokee perhelääkärikoulutuksen<br />

antaneen hänelle<br />

paljon. -Minulla oli pari<br />

vuotta sitten sellainen olo, että<br />

tätäkö teen koko loppuikäni,<br />

siksi oikeastaan koulutukseen<br />

hakeuduinkin. Ei ole hyvä, jos<br />

lääkäri on ihan uupunut työhönsä.<br />

Koulutuksessa olleet<br />

lääkärit kertovat, että he ovat<br />

myös uudella tavalla oivaltaneet<br />

perheen, potilaiden ja<br />

muiden ammattilaisten arvon<br />

yhteistyökumppaneina. Tämä<br />

on lisännyt työn mielekkyyttä,<br />

työmotivaatiota ja auttanut<br />

jaksamaan.<br />

<strong>Toivari</strong>n mukaan perhelääkärikoulutuksen<br />

jälkeen hänen<br />

on onnistunut kääntää<br />

hankalilta tuntuvat potilaat<br />

voimavaraksi.<br />

Penkit ja<br />

pukusuojat<br />

auttaisivat<br />

ikäliikkujaa<br />

Kuntalaisaloite esittää ikääntyneen<br />

väestön liikuntamahdollisuuksien<br />

lisäämistä ja<br />

turvaamista Vammalan keskustassa<br />

ja sen lähialueilla.<br />

Aloite toivoo erityisesti<br />

penkkejä keskustaan ja pukusuojia<br />

uimarannoille. Aloitteella<br />

on 58 allekirjoittajaa,<br />

joista ensimmäinen on Anneli<br />

Nurmi.<br />

Penkillä voisi levähtää<br />

Aloitteen mukaan Vammalan<br />

keskustassa on liian vähän<br />

penkkejä, joilla voisi kauppa-<br />

ja muilla matkoilla istahtaa lepäämään.<br />

Penkkejä tulisi olla<br />

liikekeskustan alueella mielellään<br />

sadan metrin välein. Ainakin<br />

Puistokadun ja Marttilankadun<br />

kauppa-alueille olisi<br />

hyvä saada penkkejä.<br />

Ikäihmisistä monet hoitavat<br />

kuntoaan tekemällä pidempiä<br />

kävelylenkkejä. Varsin<br />

suosittu reitti on keskustasta<br />

Puistokadun, Itsenäisyydenkadun<br />

ja Turuntien kautta<br />

Superin liikekeskuksen alueelle<br />

johtava väylä, minne toivotaan<br />

penkkejä kevyen liikenteen<br />

väylän varrelle.<br />

Uimarantojen pukukopit<br />

eivät aloitteen mukaan tue<br />

vanhemman väestön uimista.<br />

Näissä tulisi olla nykyistä<br />

enemmän tilaa riisuutua<br />

ja pukeutua. Istuin ja seinään<br />

kiinnitetty tuki auttaisivat.<br />

Myös vaatteiden ripustamis-<br />

25<br />

mahdollisuus tulisi olla pukukopeissa.<br />

Aloite toteaa nykytilanteen<br />

johtuvan ilkivallasta ja tuhotöistä,<br />

mutta allekirjoittajien<br />

mukaan vandalismille ei tule<br />

antaa periksi. Sitä vastaan on<br />

taisteltava niin, että kaupunki<br />

säilyy mukavana paikkana<br />

asua ja liikkua.<br />

Virkamies vastasi jo<br />

Palkintopyörä<br />

Äetsään<br />

Kaupungin vapaa-aikatoimenpäällikkö<br />

Veli-Matti Tapio<br />

on jo antanut vianomaisvastauksen<br />

aloitteen uimarantojen<br />

pukukoppeja koskevaan<br />

osioon.<br />

Vastauksen mukaan aloitteen<br />

parannusehdotukset ovat<br />

tarkoituksenmukaisia ja perusteltuja.<br />

Liikuntapalvelut<br />

rakentaa kuluvan kesän aikana<br />

Poronrannan uimarannalle<br />

aloitteessa mainitut tilat ja<br />

poistaa samalla sieltä nykyiset,<br />

ahtaaksi osoittautuneet<br />

pukukopit.<br />

Mikäli uudet tilat osoittautuvat<br />

käyttökelpoisiksi ja<br />

myös ikääntyneiden uimaharrastusta<br />

helpottavaksi ja lisääväksi<br />

ratkaisuksi, voidaan Tapion<br />

mukaan vuonna 2009 rakentaa<br />

samanlaiset tilat myös<br />

kaupungin pohjoispuolen<br />

pääuimarannalle Alasenrantaan.<br />

Penkkien lisäämiseen vastauksen<br />

antaa tekninen palvelukeskus.<br />

Lions Club Äetsä / Keikyän presidentti Kalervo Kinnari<br />

luovuttaa pääsylippunsa palauttaneiden kesken arvotun<br />

polkupyörän voittajalle, äetsäläiselle Tarja Airiolle.<br />

Näytteilleasettajien kesken arvottiin Leijonien lahjoittama<br />

lahjakortti 50 €, jonka voitti äetsäläinen Aira Nieminen.<br />

Kesätyöt alkavat<br />

Vuoden 2007 veroilmoitusten<br />

viimeinen palautuspäivä<br />

on ohitettu. Tänä vuonna oli<br />

henkilöasiakkailla mahdollisuus<br />

antaa veroilmoitus ensimmäistä<br />

kertaa asunnon ja<br />

työpaikan välisten matkakulujen<br />

osalta sähköisesti. Tätä<br />

uutta palvelumuotoa käytti<br />

yli 146 000 asiakasta. Sähköisen<br />

ilmoittamisen myötä<br />

toivotaan, että asiakkaat huomaisivat<br />

vaatia vähennykset<br />

verovuosikohtaisesti määräaikaan<br />

mennessä.<br />

Kesätöiden alkaminen aiheuttaa<br />

ruuhkaa verotoimistojen<br />

asiakaspalveluissa, koska<br />

verokortteihin haetaan<br />

paljon muutoksia. Verohallinnon<br />

verokortti verkossa<br />

– palvelua käyttämällä voi<br />

välttää odotusajat ja laskea<br />

oman veroprosentin milloin<br />

itse haluaa. Palveluun kirjautumiseen<br />

tarvitaan henkilökohtaisetverkkopankkitunnukset<br />

tai sirullinen henkilökortti.<br />

Palveluun voi kirjautua<br />

osoitteessa www.vero.fi /verokortti.<br />

Uusi verokortti lähetetään<br />

kotiin 2-4 arkipäivässä, tai<br />

se voidaan lähettää suoraan<br />

työnantajalle, jos asiakas ilmoittaa<br />

palvelussa työnantajan<br />

osoitteen.<br />

Sivuilta löytyy myös veroprosenttilaskuri,<br />

jonka avulla<br />

voi tarkistaa oman prosentin<br />

riittävyyden. Tämän palvelun<br />

käyttö on kaikille avoin<br />

ilman tunnuksia.


26 Keskiviikko 28. toukokuuta 2008<br />

Levorannan Autoliikkeen Huittisten myymälän avajaiset<br />

keräsivät runsaasti väkeä. Pyttipannua meni 400 annosta.<br />

Levorannan Autoliike<br />

takaisin Huittisiin<br />

Marianna Langenoja kun tulitte takaisin, Haavisto<br />

Levorannan Autoliikkeen<br />

Huittisten myymälän avajaisia<br />

vietettiin viikonloppuna. Liikkeen<br />

vastaava Tapani Haaviston<br />

mukaan avajaiset onnistuivat<br />

erittäin hyvin. Autoliike<br />

muutti Huittisista pois parisen<br />

vuotta sitten, mutta nyt<br />

takaisin tultuaan se sai paljon<br />

kiitosta paikallisilta. -Kyllä ihmiset<br />

sanoivat, että olipa kiva<br />

naurahtaa. Kaiken kaikkiaan<br />

avajaisiin saapui viisisataa innostunutta.<br />

Haaviston mukaan Huittinen<br />

on vilkas autokaupunki,<br />

ja asiakkaita tulee aina Porista<br />

asti. -Meillä on laaja ja<br />

vaihtuva autokanta, joka päivä<br />

tapahtuu jotakin, Haavisto<br />

lupailee. Hänen mukaansa<br />

kauppaakin on jo tehty.<br />

Turvallisesti maantiellä<br />

peräkärry perässä<br />

Ajoneuvoyhdistelmien määrä<br />

on taas mökkikauden alkaessa<br />

tien päällä huimasti lisääntynyt.<br />

Liikenteeseen on tullut<br />

lisää kevytperävaunuyhdistelmiä<br />

ja myös sellaisia yhdistelmän<br />

kuljettajia, joille perävaunun<br />

vetäminen on enemmän<br />

tai vähemmän vierasta<br />

puuhaa.<br />

Erityisen tärkeätä on kiinnittää<br />

huomiota sekä ajonopeuteen<br />

että perävaunun<br />

kuorman sijoittamiseen ja sen<br />

kiinnittämiseen.<br />

Oikea aisapaino takaa<br />

vakaan matkanteon<br />

Yhdistelmä on kuormattava<br />

siten, että auto sekä perävaunu<br />

ovat ajettaessa vaakasuorassa.<br />

Vaunu on kuormitettava<br />

etupainoisesti, mutta<br />

ei liikaa. Aisapainon voi tarvittaessa<br />

tarkistaa vaikka tavallisella<br />

henkilövaa´alla vetokytkimen<br />

kohdalta. Säädösten<br />

mukaan aisapaino saa olla<br />

enintään joko 4 prosenttia<br />

perävaunun kytkentämassasta<br />

tai 25 kg, suuremman painon<br />

ollessa ratkaiseva. Näin ollen<br />

500 kg-massaisen vaunun aisapaino<br />

saa olla enintään 25<br />

kg. Väärin kuormattua yhdistelmää<br />

on vaikea ajaa ja se<br />

käyttäytyy yllättävästi.<br />

Kuormituksen<br />

merkitys on suuri<br />

Vetoauton ja perävaunun<br />

massan tulee olla oikeassa<br />

suhteessa. Vetoauton kuuluu<br />

viedä perävaunua eikä päinvastoin<br />

ja jotta matkalla kaikki<br />

sujuisi hyvin, niin pitää olla<br />

huolellinen kuorman sijoittelussa<br />

ja kiinnittämisessä.<br />

Perävaunun painopiste on<br />

pidettävä mahdollisimman<br />

alhaalla sekä keskellä ja siksi<br />

painavimmat esineet tulee sijoittaa<br />

mahdollisimman lähelle<br />

akselia.<br />

Yleensä perävaunut ovat<br />

raskaasti kuormatut ja siksi<br />

sekä vetoauton että perävaunun<br />

renkaiden kunnon ja ilmanpaineen<br />

merkitys on turvallisuuden<br />

kannalta erityisen<br />

suuri.<br />

Ajoneuvoluokkia<br />

koskevat<br />

nopeusrajoitukset<br />

Monilla ajoneuvoilla on ajoneuvokohtaisia<br />

sekä käyttötarkoitukseen<br />

liittyviä nopeusrajoituksia.<br />

Hinattaessa<br />

epäkuntoista ajoneuvoa suurin<br />

sallittu nopeus on 60 km/<br />

h, erikoiskuljetuksille voidaan<br />

määrätä omat nopeutensa<br />

ja moottori- tai moottoriliikennetiellä<br />

saavat liikkua<br />

vain sellaiset moottoriajoneuvot,<br />

joiden suurin<br />

sallittu nopeus on suurempi<br />

kuin 50 km/h.<br />

Huomattavaa on, että<br />

minkä tahansa auton ja perävaunun<br />

muodostaman yhdistelmän<br />

suurin sallittu nopeus<br />

on 80 km/h myös moottoritiellä.<br />

Kriisinhallintaharjoitus<br />

tuo sotilaat ja ratsupoliisit<br />

Säkylän keskustaan<br />

Porin Prikaatin järjestämä<br />

Kriisinhallintaharjoitus 3 toteutetaan<br />

Säkylässä tämän viikon<br />

aikana. Pääosa toiminnasta<br />

keskittyy puolustusvoimien<br />

käytössä olevalle alueelle, mutta<br />

kriisinhallintaharjoitus näkyy<br />

myös Säkylän keskustassa.<br />

Everstiluutnantti Juha Kurenmaan<br />

johtamaan harjoitukseen<br />

osallistuu noin 300 sotilasta<br />

ja runsaat 60 ajoneuvoa.<br />

Pääosa harjoitusjoukosta, noin<br />

170 sotilasta, on Suomen Kansainvälisiin<br />

Valmiusjoukkoihin<br />

sijoitettavia varusmiehiä, jotka<br />

kotimaan puolustuksessa tarvittavien<br />

taitojen lisäksi saavat<br />

koulutuksen vaativiin krii-<br />

sinhallintatehtäviin.Ratsastava poliisi Helsingistä ja Turusta<br />

osallistuu harjoitukseen 11<br />

ratsukon voimin keskiviikosta<br />

perjantaihin.<br />

Harjoitusjoukot perustavat<br />

tukikohtia muun muassa Säkylän<br />

kunnanviraston jajäähallin<br />

läheisyyteen sekä suorittavat<br />

jalka- ja ajoneuvopartiointia<br />

Säkylän keskustan alueella.<br />

Ajoneuvopartiot liikkuvat<br />

maastohenkilöautojen ohella<br />

myös kuljetuspanssariajoneuvoilla<br />

(Paseilla). Torstaina aamupäivällä<br />

sotilaat harjoittelevat<br />

toritapahtuman suojaamista<br />

yhdessä ratsastavan poliisin<br />

kanssa.<br />

Juuso-Matilla monipuolinen<br />

SM-avaus Porissa<br />

Juuso-Matti työntää omaa autoaan park fermehen. Auton koko on kasvanut miestä<br />

nopeammin.<br />

Huittisten Laatuautolle sertifi kaatti<br />

Marianna Langenoja sultingista sanoo, että kauppiaan<br />

on syytä opastaa asiakasta<br />

Autoalan Keskusliitto myönsi tämän tarpeiden pohjalta.<br />

Huittisten Laatuautolle AKL –On selvitettävä, kuinka<br />

ISO 9001/14001 -toiminta- ison auton asiakas tarvitsee ja<br />

ohjelman sertifi kaatin viime millainen kulutus asiakkaan<br />

maanantaina. Huittisten Laa- mielimässä autossa on, Peipituauto<br />

on ensimmäinen tälnen selostaa. Hänen mukaanlaisen<br />

sertifi kaatin saaja Satasa täydellinen asiakastyytykunnassa.<br />

Koko Suomessa niiväisyys on toimintaohjelman<br />

tä on myönnetty vasta 15 au- avainasia. Tulevaisuudessa<br />

toliikkeelle.<br />

ympäristöasiat tulevat koros-<br />

Sertifi kaatti on Autoalan tumaan entisestään.<br />

Keskusliiton tunnustus yri- Huittisten Laatuauton toitykselle<br />

toimivasta laatujärmitusjohtaja Tommi Setälä tojestelmästä<br />

ja ympäristöohjelteaakin, että laatusertifi kaatti<br />

masta.<br />

on merkkiliikkeenä toimimi-<br />

Toimintaohjelma sisältää sen perusedellytys. Tämänkin<br />

hyvien kauppatapojen peri- vuoksi sertifi kaatin vastaanotaatteet,<br />

lainsäädännön liiktaminen on pieni juhlan aihe.<br />

keelle asettamat vaatimukset, –Ennen näitä toimintaohjeita<br />

valmistajien ohjeita sekä liik- automyynti oli villi ala. Näin<br />

keen omia itselleen määrittä- 2000-luvulla katsomme kuimiä<br />

toimintatapoja.<br />

tenkin asioita kuluttajan nä-<br />

AKL-Toimintaohjelman<br />

viimeisimmässä versiossa kokökulmasta,<br />

Setälä tietää.<br />

rostetaan ympäristöasioita.<br />

Jouko Peipinen A-test & Con-<br />

Kartingin SM-sarja-avaus<br />

käytiin 16.-18.5.2008 Porin<br />

Viasveden radalla.<br />

Vammalan Juuso-Matti<br />

Pajuranta osallistui ensimmäistä<br />

kertaa SM-tason kilpailuun.<br />

Kisaviikonloppu oli<br />

pitkä, sillä jo torstaina alkoi<br />

virallinen toiminta.<br />

Runko katsastettiin ja<br />

merkittiin, samoin kaksi kisamoottoria,<br />

joilla viikonloppu<br />

ajetttiin. Kisapolttoaineet<br />

testattiin ennen ja jälkeen öljysekoituksen,<br />

tämän jälkeen<br />

ne jäävät parkfermehen järjestäjien<br />

suojiin.<br />

Perjantai oli virallinen harjoituspäivä.<br />

Perjantain aikana<br />

asennettiin myös kisarenkaat<br />

vanteille ja vietiin bensan tavoin<br />

järjestäjien suojiin.<br />

Lauantaipäivä alkoi warm<br />

up harjoituksella, jolloin testattiin<br />

auton toimivuus. Tällä<br />

kertaa se ajettiin sateella ja<br />

Dunlop- merkkisillä renkailla,<br />

joista Juuso-Matilla ei ollut<br />

aiempaa kokemusta.<br />

Aika-ajoja oli 2 x 10 min.<br />

Nekään eivät tällä kertaa<br />

menneet nappiin ja sijoitus<br />

oli vasta 19. Erien lähtöpaikaksi<br />

tuli 13 ruutu. Erissään<br />

Juuso-Matti tuli maaliin yhdeksäntenä<br />

ja kymmenentenä.<br />

Ensimmäiseen finaaliin<br />

lähtöpaikaksi tuli 12. ruutu.<br />

Lähtö ajettiin puolenpäivän<br />

aikaan, jolloin oli sadekeli.<br />

Heti varikolta lähdettäessä<br />

auto ei lähtenyt käymään.<br />

Muiden ajaessa jo ensimmäistä<br />

lämmittelykierrosta sytytystulpan<br />

vaihto auttoi ja auto<br />

saatiin käymään. Finaalia Juuso-Matti<br />

pääsi ajamaan noin<br />

100 m, joutuen kolmen auton<br />

kolariin ensimmäisessä kurvissa.<br />

Ensimmäinen fi naali oli<br />

ohi silmänräpäyksessä ja pettymys<br />

oli suuri.<br />

Toiseen fi naaliin lähtöpaikka<br />

oli takarivi eli 32 ( kilpailijoita<br />

oli kaikkiaan 34 ),<br />

joten matkaa SM-pisteille<br />

oli paljon. Finaaliin taktiikaksi<br />

sovittiin, että Juuso-Matti ajaa<br />

ensimmäisen kurvin ”varmanpäälle”<br />

ja sen jälkeen periaatteella<br />

kaikki ta ei mitään.<br />

Toisessa fi naalissa ajettiin 24<br />

kierrosta, jolloin mahdollisuus<br />

nousuun on hyvä, mikäli<br />

kaikki muuten onnistuu. Raivokas<br />

ajo kierros kierrokselta<br />

nosti Juuso-Matin ruutulipulla<br />

yhdeksännelle tilalle ja ensimmäiset<br />

SM-pisteet olivat<br />

tosiasia.<br />

Kesäkuun alussa sarja jatkuu<br />

Joensuussa ajettavalla<br />

osakilpailulla.<br />

Kuvassa vasemmalta sertifi kaatin luovuttaja Jouko Peipinen A-test & Consultingista,<br />

Jussi Hurri Huittisten Laatuautosta, Eva Kyllönen Autoalan keskusliitosta, toimitusjohtaja<br />

Tommi Setälä sekä Jouni Lounas ja Jouni Isotalo Huittisten Laatuautosta.<br />

Motoristi, muista ennakointi<br />

ja oikea tilannenopeus<br />

Invalidiliiton pyöräilykampanjassa,<br />

”Vain muutaman sekunnin<br />

tähden”, kiinnitetään<br />

huomiota turvalliseen<br />

ajamiseen niin polku- kuin<br />

moottoripyörällä ja muistutetaan<br />

siitä, ettei kaikkea kannata<br />

riskeerata vain muutaman<br />

sekunnin takia.<br />

Tilastokeskuksen ja Liikenneturvantieliikenneonnettomuustilaston<br />

mukaan noin<br />

690 moottoripyöräilijää loukkaantui<br />

ja 24 kuoli liikenteessä<br />

vuoden 2006 aikana. Polkupyöräilijöitä<br />

loukkaantui noin<br />

970 ja kuoli 29. Kuolemaan<br />

johtaneista moottoripyöräilijöitten<br />

onnettomuuksista<br />

suurin osa oli tieltä suistumisia.<br />

Polkupyöräilijöitten osalta<br />

kuolemaan johtaneista onnettomuustyypeistä<br />

yleisimpiä<br />

olivat erilaiset törmäykset ja<br />

risteävistä ajosuunnista johtuvat<br />

onnettomuudet. Onnettomuuksien<br />

välttämiseksi<br />

Invalidiliitto korostaa pyöräilykypärän<br />

käytön ja ajovarusteista<br />

huolehtimisen tärkeyttä.<br />

Moottoripyöräilyn<br />

kannalta avainasemassa ovat<br />

ennakointi ja oikea tilannenopeus.<br />

Lisää tietoa turvallisesta<br />

ajamisesta löytyy Invalidiliiton<br />

kampanjasivuilta, osoitteestawww.muutamasekunti.fi<br />

. Koko kevään aikana<br />

täydentyviltä sivuilta löytyy<br />

esimerkiksi vinkkejä turvalliseen<br />

ajamiseen, testejä ja tilastotietoa<br />

onnettomuuksista.<br />

Sivuston polkupyöräosuus on<br />

kohdistettu erityisesti koululaisille<br />

ja moottoripyöräosuus<br />

nuorille ajajille. Kampanja<br />

näkyy kevään ja kesän<br />

aikana myös erilaisissa tapahtumissa.


Keskiviikko 28. toukokuuta 2008<br />

Se on pölli nyt pyörähtänyt sille konkelolle, että uusi sukupolvi jo kokeilee sestoa kevät<br />

virrassansa. Pojan pojat Mikko ja Matti tässä jo mallia näyttävät.<br />

Pojista polvi<br />

paranee<br />

Aulis Murto<br />

lautoissa. Monet monituiset<br />

ovat ne muistot joita tämän<br />

Ennen sitä oltiin kevät sohjos- päivänkin vanhemmat ihmita<br />

saakka uittojoen rannassa. set vieläkin kaihoten kertoile-<br />

Kohta kun virta parhaimmilvat noista nuoruutensa ihanisleen<br />

alkoi solista jäidenlähdön ta kevätöistä. Tukkipoikia kun<br />

jälkeen alkoivat myös puro- odottivat ”tyttäret töllien sekä<br />

uitot kohti suurempia selkiä talojen” saapuvaksi. Ja ”virta<br />

ja tukkilauttoja. Järvimatkoilla<br />

kun puut yleensä hinattiin<br />

toi virta vei”. Ja silloin muis-<br />

Kulkurin kulta, jenkka,<br />

sanat Aulis Murto<br />

Tunnetkos sinä kulkurin kulta<br />

kun virta on kutsuvainen.<br />

Monta on jäänyt taivalta multa,<br />

tie minne nyt johtaa mainen.<br />

Illalla päivä kun länteen painuu<br />

ja kuulas on järven pinta.<br />

Neitojen mieles on lemmen kaipuu<br />

ja kuumana sykkii rinta.<br />

toksi jäivät vain kaipaus ja laulut,<br />

jotka elävät yhä edelleen.<br />

Tässä kannoin minäkin<br />

korteni kekoon ja vanhojen<br />

muistojen tms sellaisten kirjaan<br />

liitän tässä taas uuden<br />

tukkilaislaulun, noin niin kuin<br />

menneitä muistellen Mouhijärvelle<br />

omistettuna, tietenkin.<br />

Paikasta paikkaan kulkurin reitti<br />

vie ja ne ystävät vaihtuu<br />

Ehtoolla syttyy lemmenliekki<br />

ja aamulla sitten haihtuu.<br />

Itkeä ei saa kulkuripoika<br />

tie vaikka mutkalle taipuu.<br />

Antaa hän laulun raittilla soida<br />

ja mielessä on vain kaipuu.<br />

Mansikat ja herukat<br />

säästyneet hyvin<br />

hallaöistä huolimatta<br />

Kylmä sää on hidastanut viljelykasvien<br />

kasvua. Vapun ja äitienpäivän<br />

seudun lämpimät<br />

ja aurinkoiset säät vauhdittivat<br />

marja- ja hedelmäkasvien kehitystä,<br />

mutta sittemmin viileät<br />

ilmat ja hallayöt ovat aiheuttaneet<br />

ongelmia viljelijöille,<br />

ProAgriasta kerrotaan.<br />

Lounais-Suomessa ja muualla<br />

Etelä-Suomessa varhaismansikan<br />

viljelijät ovat joutuneet<br />

torjumaan hallaa sadetuksin<br />

useana yönä. Viljelmillä,<br />

joilla ei ole sadetettu tai<br />

sadetuksessa on ollut ongelmia,<br />

on odotettavissa sadonmenetyksiä.<br />

Mansikan pääsato saadaan<br />

avomaan harsolla suojaamattomista<br />

kasvustoista. Hitaan<br />

kehityksen ansiosta kasvustot<br />

ovat säästyneet hallavaurioilta.<br />

Avomaalla mansikka on<br />

vasta aloittamassa kasvuaan<br />

ja kukintaansa Etelä- ja Keski-Suomessa.<br />

Keski-Suomessa<br />

kukinta on alkuvaiheessa harsolla<br />

suojatuissa kasvustoissa,<br />

joten hallat ehtivät vioittaa<br />

vain pientä osaa kukista.<br />

Hallojen vaikutukset marja-<br />

ja omenatarhojen satoon<br />

selviävät täysin vasta kesän<br />

kuluessa.<br />

Herukat ja aikaiset kesäomenalajikkeet<br />

ehtivät lähes<br />

täyskukintaan useimmilla<br />

Etelä-Suomen viljelmillä<br />

juuri ennen viime viikkojen<br />

hallaa. Niitä ei pystytä ammattiviljelmillä<br />

suojaamaan<br />

hallalta, joten Etelä-Suomessa<br />

on odotettavissa sadon menetyksiä.<br />

Itä- ja Keski-Suomessa<br />

myös herukat ovat vasta aloittamassa<br />

kukintaansa, joten<br />

niiden arvioidaan säästyneen<br />

merkittäviltä hallavaurioilta.<br />

Etelä-Suomen satonäkymiä<br />

heikentää osaltaan kylmästä<br />

säästä johtuva pölyttäjien vähäinen<br />

määrä.<br />

Varhaisvihanneskausi<br />

käynnistymässä<br />

Hallat ovat aiheuttaneet ongelmia<br />

Lounais-Suomessa myös<br />

vihannesviljelijöille. Porkkanaa<br />

ja lanttua on jouduttu kylvämään<br />

jonkin verran uudestaan.<br />

Myös herne-, kukka- ja<br />

parsakaalikasvustot ovat kärsineet<br />

hallaöistä.<br />

Säiden kylmeneminen on<br />

hidastanut vihannesten kylvöja<br />

istutustöiden etenemistä.<br />

Viileistä säistä huolimatta<br />

varhaiskerä- ja kukkakaalin,<br />

rapean keräsalaatin ja nippusipulin<br />

satokauden odotetaan<br />

käynnistyvän kesäkuun alussa.<br />

2344/2$633D/:<br />

677$5F543$@?G/!/G43<br />

H/$4II46I$H5J/$8===$>:<br />

2344/2$633D/<br />

!"#$%&%'(%)# 8E:


28 Keskiviikko 28. toukokuuta 2008

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!