45,- 1€
45,- 1€
45,- 1€
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
12 Keskiviikko helmikuun 23. 2011<br />
Susien määrä vähentynyt<br />
viime vuodesta<br />
! Suomen susikannan kooksi arvioidaan tällä hetkellä 135-1<strong>45</strong> yksilöä.<br />
"Hannu Virtanen<br />
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos<br />
arvioi Suomen susikannan<br />
kooksi tällä hetkellä<br />
135-1<strong>45</strong> yksilöä. Kanta on<br />
hieman pienempi kuin vuosi<br />
sitten, jolloin susia oli 150-<br />
160.<br />
Kannan painopiste on<br />
edelleen itäisessä Suomessa<br />
ja itärajan tuntumassa, mutta<br />
susilaumoja ja pariskuntia<br />
on myös maan etelä- ja länsiosissa.<br />
Kevään lisääntymiskauden<br />
jälkeen arvioidaan<br />
maassamme olevan 185-205<br />
sutta.<br />
Tutkimuslaitoksen tekemän<br />
kanta-arvion perustana<br />
ovat susilaumoista ja pareittain<br />
liikkuvista susista tehdyt<br />
havainnot. Arvioon sisältyvät<br />
myös yksittäin liikkuvat<br />
sudet, joiden lukumäärä on<br />
arvioitu laumojen ja parien<br />
määrän sekä maastohavaintojen<br />
perusteella.<br />
Tutkimuslaitoksen käyttämä<br />
aineisto perustuu maastossa<br />
tehtyihin havaintoihin<br />
ja radiolähetinseurantaan.<br />
Suurinta aineistokokonai-<br />
suutta,petoyhdyshenkilöiden kirjaamaa materiaalia<br />
täydensivät riistanhoitopiireiltä,<br />
Metsähallitukselta,<br />
rajavartioilta ja paliskunnilta<br />
saadut havainnot sekä<br />
laitoksen oma maastotyö.<br />
Tutkimuslaitoksen GPS-lä-<br />
hettimillä pannoitetuista susista<br />
saatu paikkatietoaineistoa<br />
yhdeksältä susireviiriltä<br />
tukee havaintoaineistoa.<br />
Tutkimuslaitoksen käyttämä aineisto perustuu susista maastossa tehtyihin havaintoihin<br />
sekä radiolähetinseurantaan.<br />
Kokemäenjoella mittava<br />
kalalastustiedustelu<br />
! Jokivarren ja rannikon asukkaista ja mökkiläisistä<br />
poimitaan 6 200 talouden otos.<br />
"Hannu Virtanen<br />
Kokemäenjoen ja Porin<br />
edustan vapaa-ajankalastajien<br />
kalastus- ja saalistiedot<br />
päivitetään ajan tasalle keväällä<br />
toteutettavan mittavan<br />
kalastustiedustelun avulla.<br />
”Väestörekisteristä poimitaan<br />
jokivarren ja rannikon<br />
asukkaista ja mökkiläisistä<br />
6 200 talouden otos<br />
postitse tehtävää kyselyä varten”,<br />
Kokemäenjoen vesistön<br />
vesiensuojeluyhdistyksen<br />
kalaosaston johtaja Olli Piiroinen<br />
kertoo.<br />
”Kalastajilta kysytään kalastuksen<br />
määrää, luonnetta<br />
ja saaliita. Heitä pyydetään<br />
myös arviomaan erilaisten<br />
kalastusta haittaavien tekijöiden<br />
voimakkuutta.”<br />
Tiedustelutulosten perusteella<br />
lasketaan vapaa-ajankalastajien<br />
kokonaissaalis ja<br />
arvioidaan jätevesien mahdollisia<br />
vaikutuksia kalastukseen<br />
ja saaliisiin. Saalismäärien<br />
perusteella pys-<br />
tytään arvioimaan myös<br />
tehtyjen kalanistutusten tuloksellisuutta.<br />
Merkitys<br />
kalavetenä<br />
kasvanut<br />
Kokemäenjoen merkitys<br />
kalavetenä on kasvanut viime<br />
vuosikymmenien aikana,<br />
kun asutuksen ja teollisuuden<br />
jätevesikuormitus<br />
on vähentynyt ja vedenlaatu<br />
parantunut. Harjavallan<br />
Pakkastalvi näkyy järvien<br />
vedenlaadussa<br />
! Pakkaskausi on pysäyttänyt valuma-alueelta tulevan<br />
kuormituksen lähes kokonaan.<br />
"Hannu Virtanen<br />
Tammikuun velvoitetarkkailuissa<br />
on todettu järvien ravinnepitoisuuksien<br />
olevan<br />
lähes puolet pienempiä kuin<br />
tavallisesti, kerrotaan Kokemäenjoen<br />
vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä.Syy-<br />
nä on syksyn kuivuus ja pitkään<br />
jatkunut pakkaskausi,<br />
joka on pysäyttänyt valumaalueelta<br />
tulevan kuormituksen<br />
lähes kokonaan.<br />
Koska pistekuormitus on<br />
nykyisin vähäistä, veden vähyys<br />
ei vaikuta ravinnepitoisuuksiin<br />
samalla tavalla kuin<br />
muutama vuosikymmen sitten.<br />
Silloin vedet pilaantuivat<br />
ja kalat kuolivat. Nyt veden<br />
laatu jopa paranee virtaamien<br />
pienentyessä ja valumaalueelta<br />
tulevan kuormituksen<br />
vähetessä.<br />
Aikainen talven tulo jätti<br />
vedet lämpimiksi. Tällä on<br />
voimalaitoksen alapuolisilta<br />
koskialueilta on sähkökalastuksissa<br />
löydetty esimerkiksi<br />
luonnonkudusta<br />
peräisin olevia lohenpoikasia.<br />
Kalastajat tavoittelevat<br />
joen alajuoksulla muun<br />
muassa merestä nousevaa<br />
lohta, meritaimenta ja vaellussiikaa.<br />
Suunnitelmia on<br />
tehty jopa kudulle nousevien<br />
merilohien siirtämiseksi<br />
Harjavallan padon yläpuolisille<br />
vesille<br />
kielteinen vaikutus happitilanteeseen,<br />
sillä happea kuluu<br />
lämpimässä vedessä nopeammin<br />
kuin kylmässä.<br />
Syvänteissä onkin odotettavissa<br />
hapettomuutta ja matalissa<br />
rehevissä järvissä voi<br />
esiintyä lopputalvella jopa<br />
kalakuolemia.<br />
Ennätyskalarekisteriin<br />
kymmenen uutta ennätystä<br />
! Kalojen 2000-luvun SE-listalla on nyt 71<br />
kalalajia, yksi nahkiaislaji ja neljä rapulajia.<br />
"Alueviesti<br />
Suomesta pyydettyjen ja ennätyskalalautakunnassaviimeisen<br />
vuoden aikana käsiteltyjen<br />
10 ennätyskokoisen<br />
kalalajin joukossa on kaksi<br />
uutta kalalajia: merialueen<br />
härkäsimppu ja viisipiikki.<br />
Suomen kansalliskala ahven<br />
sai myös uuden ennätyksen.<br />
Uusia ennätyskaloja ovat<br />
ahven 2,87 kg, hopearuutana<br />
3,497 kg, härkäsimppu<br />
(merialue) 0,38 kg, makrilli<br />
0,591 kg, miekkasärki 0,91<br />
kg, mustakitatokko 0,160 kg<br />
ja vimpa 0,52 kg sekä pienistä,<br />
alle sata grammaa painavista<br />
lajeista siloneula 30,0<br />
cm, törö 17,2 cm ja viisipiikki<br />
4,5 cm.<br />
Turska on vielä<br />
pyytämättä<br />
Kalojen 2000-luvun SE-listalla<br />
on nyt 71 kalalajia, yksi<br />
nahkiaislaji ja neljä rapulajia.<br />
Listalta puuttuu edelleen<br />
ihan tavallisia kaloja,<br />
kuten isosimppu, peledsiika<br />
ja turska. Turska oli 1980-luvulla<br />
yleinen kala Suomen<br />
vesillä, mutta katosi sitten<br />
lähes kokonaan. Viime vuosina<br />
turskia on jälleen tavattu<br />
vesiltämme, mutta yksilöt<br />
ovat olleet pienikokoisia verrattuna<br />
Atlantilla eläviin lajikumppaneihin.<br />
Turskan ilmoitusraja<br />
on 3,0 kiloa.<br />
SE-kalojen lisäksi lautakunta<br />
kerää tietoja muistakin<br />
isoista kaloista ja ravuista.<br />
Kaikki lautakunnalle ilmoitetut<br />
tiedot talletetaan<br />
ennätyskalarekisteriin, joka<br />
on netissä osoitteessa www.<br />
vapaa-ajankalastaja. /ennatyskala.<br />
Uudistus<br />
Suomen riistakeskus<br />
aloittaa maaliskuun alussa<br />
! Paikallistasolla toimivat riistanhoitoyhdistykset<br />
jatkavat edelleen toimintaansa.<br />
"Hannu Virtanen<br />
Suomen riistakeskus aloittaa<br />
toimintansa ensi viikolla. Tasavallan<br />
presidentti vahvisti<br />
viime perjantaina riistahallintolain.<br />
Samalla vahvistettiin<br />
laki metsästyslain muuttamisesta.<br />
Molemmat lait tulevat<br />
voimaan ensimmäinen<br />
päivä maaliskuuta.<br />
Suomen riistakeskuksen<br />
tehtävänä on edistää kestävää<br />
riistataloutta ja tukea<br />
riistanhoitoyhdistysten toimintaa<br />
sekä huolehtia riistapolitiikan<br />
toimeenpanosta.<br />
Lisäksi Suomen riistakeskus<br />
hoitaa sille säädetyt julkiset<br />
hallintotehtävät, kuten riistaeläinten<br />
pyynti- ja poikkeuslupahallinnon.<br />
Suomen riistakeskus on<br />
itsenäinen julkisoikeudellinen<br />
laitos. Julkiset hallintotehtävät<br />
eli muun muassa<br />
pyynti- ja poikkeuslupien<br />
myöntäminen eriytetään<br />
muusta toiminnasta valtio-<br />
neuvoston nimittämän julkisten<br />
hallintotehtävien<br />
päällikön alaisuuteen.<br />
Suomen riistakeskuksen<br />
aloittaessa toimintansa nykyiset<br />
riistanhoitopiirit ja<br />
Metsästäjäin keskusjärjestö<br />
lakkautetaan. Niiden henkilöstö<br />
sekä tehtävät siirtyvät<br />
Suomen riistakeskukseen.<br />
Riistanhoitopiirien toimistot<br />
muuttuvat Suomen riistakeskuksenaluetoimistoiksi,<br />
joissa maakunnallinen<br />
palvelu jatkuu.<br />
Rhy:t jatkavat<br />
paikallistasolla<br />
Riistahallinnon paikallistasolla<br />
toimivat riistanhoitoyhdistykset<br />
jatkavat edelleen<br />
toimintaansa metsästäjien<br />
omatoimisuuteen perustuvina<br />
yhdistyksinä. Yksi uudistuksen<br />
keskeisistä tavoitteista<br />
onkin, että Suomen<br />
riistakeskus pystyy jatkossa<br />
tukemaan riistanhoitoyhdis-<br />
tysten toimintaa entistä paremmin.Riistanhoitoyhdistykset<br />
tuottavat yhteiskunnan<br />
käyttöön vapaaehtoistyötä<br />
vuosittain noin 380<br />
henkilötyövuotta, mikä on<br />
arvoltaan useita miljoonia<br />
euroja.<br />
Organisaatiouudistuksessa<br />
sidosryhmätyöhön perustetaan<br />
valtakunnallinen riistaneuvosto<br />
ja 15 alueellista<br />
riistaneuvostoa, jotka parantavat<br />
kansalaisten ja eri intressiryhmienvaikutusmahdollisuuksia<br />
ja hallinnon läpinäkyvyyttä.<br />
Tässä yhteydessä myös<br />
metsästyslakiin tulee muutoksia.<br />
Metsästyslaissa säädetään<br />
erikseen metsästysaikaisista<br />
pyyntiluvista ja<br />
toisaalta rauhoitusaikaisista<br />
poikkeusluvista. Lisäksi eräitä<br />
maa- ja metsätalousministeriölle<br />
aiemmin kuuluneita<br />
yksittäisiä hallintopäätöksiä<br />
siirretään Suomen riistakeskuksen<br />
hoidettavaksi.<br />
Kansallispuistot vetivät<br />
väkeä ja toivat tuloja<br />
! Kävijöiden rahankäytön vaikutukset ovat nousseet<br />
vuodessa miltei 30 miljoonaa euroa.<br />
"Hannu Virtanen<br />
Maamme kansallispuistoihin<br />
tehtiin viime vuonna<br />
noin 1,96 miljoonaa käyntiä.<br />
Kävijöiden rahankäyttö<br />
tuotti puistojen lähialueille<br />
yhteensä 108,9 miljoonaa<br />
euroa. Kun tuloja verrataan<br />
retkeilypalveluiden kustannuksiin,kustannus-hyöty<br />
-suhde on keskimäärin<br />
seitsemänkertainen. Tiedot<br />
käyvät ilmi Metsähallituksen<br />
vastikään julkaisemista<br />
vuoden 2010 tilastoista.<br />
Eniten rahaa paikallistalouteen<br />
tuottaa Pallas-Yllästunturi,<br />
kakkosena on<br />
Urho Kekkosen kansallispuisto,<br />
kolmantena Oulangan<br />
kansallispuisto. Pallas-<br />
Yllästunturi on ehdoton ykkönen<br />
myös käyntimäärillä<br />
mitattuna.<br />
Kansallispuistokäyntien<br />
lisäksi laskelmissa ovat<br />
käynnit valtion retkeilyalueilla<br />
ja neljällä muulla Metsähallituksen<br />
hoidossa olevalla<br />
suositulla luontokohteella:<br />
Käsivarsi-Kilpisjärvi,<br />
Punkaharju, Hämeenkangas<br />
ja Sipoonkorpi. Yhteensä<br />
näiden kaikkien alueiden<br />
kävijöiden rahankäytön paikallistaloudellinen<br />
vaikutus<br />
oli 143,5 miljoonaa euroa.<br />
Työpaikkoina vaikutus oli<br />
yhteensä 1 840 henkilötyövuotta.<br />
Käyntimäärät eivät<br />
selitä yksistään<br />
Pelkät korkeat käyntimäärät<br />
eivät Metsähallituksen<br />
mukaan selitä suuria talousvaikutuksia.<br />
Eniten rahaa<br />
virtaa paikallistalou-<br />
teen matkailualueilla, joissa<br />
kävijöiden viipymä on<br />
pidempi ja palvelujen tarjonta<br />
suurempi. Esimerkiksi<br />
Nuuksion ja Oulangan<br />
kansallispuistojen kävijämäärissä<br />
on noin 10<br />
000 käynnin ero Nuuksion<br />
hyväksi, mutta silti Oulangan<br />
tuotto paikallistalouteen<br />
on 15 miljoonaa euroa<br />
ja Nuuksiossa 1,4 miljoonaa.<br />
Kansallispuistojen ja<br />
muiden retkikohteiden kävijöiden<br />
rahankäytön paikallistaloudellisetvaikutukset<br />
ovat nousseet vuoden<br />
sisällä 117,4 miljoonasta<br />
eurosta 143,5 miljoonaan<br />
euroon. Taustalla on pieni<br />
käyntimäärien nousu, mutta<br />
pääosin kyse on laskelmien<br />
pohjana olevien tutkimusten<br />
tarkentumisesta.
Change language