MANUALplus 4110 - heidenhain

Käyttäjän käsikirja 

MANUALplus 

4110 

NC-ohjelmisto 

526 488-xx 

Suomi (fi) 

5/2008

MANUALplus 4110, ohjelmisto ja 

toiminnot 

Tämä käsikirja esittelee MANUALplus 4110 -ohjauksen NCohjelmistossa 

numero 507 807-xx sekä 526 488-xx käytettävissä 

olevat toiminnot. 

Koneen valmistaja sovittaa ohjauksessa käytettävät tehoarvot 

koneparametrien avulla erikseen kutakin konetta varten. Näinollen 

tämä käsikirja sisältää myös sellaisia toimintokuvauksia, jotka eivät 

koske kaikkia MANUALplus-versioita. 

Tällaisia MANUALplus-toimintoja, jotka eivät ole käytettävissä kaikissa 

koneissa, ovat esimerkiksi seuraavat: 

Karan paikoitus (M19) ja pyörivän työkalun paikoitus 

Koneistus C-akselilla 

Ottakaa yhteys koneen valmistajaan, mikäli haluatte tarkempia tietoja 

koneella ohjattavista yksittäisistä toiminnoista. 

Useat koneiden valmistajat ja HEIDENHAIN tarjoavat asiakkailleen 

MANUALplus-ohjelmointikursseja. Niihin osallistuminen on 

suositeltavaa, jotta MANUALplus-toimintojen käyttäminen olisi aina 

mahdollisimman tehokasta. 

MANUALplus 4110 -ohjauksen lisäksi HEIDENHAIN tarjoaa 

yhteensopivaa DATAPILOT 4110 -ohjelmistopakettia, jota voidaan 

käyttää henkilökohtaisissa tietokoneissa. DataPilot on tarkoitettu 

koneen läheisiin verstastiloihin, pääkonttoriin ja koulutuskäyttöön. 

DataPilot-ohjelmistoa käytetään PC-tietokoneissa WINDOWSkäyttöjärjestelmän 

alla. 

Tarkoitettu käyttöalue 

MANUALplus täyttää eurooppalaisen direktiivin EN 55022 luokan A 

vaatimukset ja se tarkoitettu pääasiassa teollisuuden käyttöön.

Sisältö Johdanto ja perusteet 1 

Ohjeet käytölle 2 

Konekäyttötapa 3 

Työkierto-ohjelmointi 4 

ICP-ohjelmointi 5 

DIN-ohjelmointi 6 

Työkalunhallinnan käyttötapa 7 

Järjestelyn käyttötapa 8 

Esimerkit 9 

Taulukot ja yleiskuvaus 10 

HEIDENHAIN MANUALplus 4110 3

1 Johdanto ja perusteet 19 

1.1 MANUALplus ..... 20 

C-akseli ..... 20 

1.2 Ominaispiirteet ..... 21 

1.3 MANUALplus-ohjauksen rakenne ..... 22 

Sorvin rakenne ..... 22 

Koneen ohjauspöytä ..... 24 

1.4 Akselitunnukset ja koordinaatisto ..... 25 

Akselitunnukset ..... 25 

Koordinaatisto ..... 25 

Absoluuttiset koordinaatit ..... 26 

Inkrementaaliset koordinaatit ..... 26 

Polaariset koordinaatit ..... 26 

1.5 Koneen peruspiste ..... 27 

Koneen nollapiste ..... 27 

Työkappaleen nollapiste ..... 27 

Referenssipiste ..... 27 

1.6 Työkalun mitat ..... 28 

Työkalun pituusmitta ..... 28 

Työkalukorjaukset ..... 28 

Nirkon sädekorjaus (SRK) ..... 28 

Jyrsimen sädekorjaus (FRK) ..... 29 


6 

2 Ohjeet käytölle 31 

2.1 MANUALplus-kuvaruutu ..... 32 

2.2 Käyttö, tietojen sisäänsyöttö ..... 33 

Käyttötavat ..... 33 

Valikon valinta ..... 33 

Ohjelmanäppäimet ..... 33 

Tietojen syöttö ..... 34 

Listan toimenpiteet ..... 34 

Aakkosnäppäimistö ..... 35 

2.3 Virheilmoitukset ..... 36 

Suorat virheilmoitukset ..... 36 

Virhenäyttö ..... 36 

Virheilmoituksen poisto ..... 37 

Järjestelmävirhe, sisäinen virhe ..... 37 

PLC-virhe, PLC-tilanäyttö ..... 37 

Varoitukset simuloinnin aikana ..... 38 

2.4 Käsitteiden selitykset ..... 39

3 Konekäyttötapa 41 

3.1 Konekäyttötapa ..... 42 

3.2 Päälle- ja poiskytkentä ..... 43 

Päällekytkentä ..... 43 

Referenssiinajo ..... 43 

EnDat-anturin valvonta ..... 44 

Poiskytkentä ..... 45 

3.3 Konetiedot ..... 46 

Konetietojen näyttö ja sisäänsyöttö ..... 46 

Työkalukutsu ..... 47 

Työkalut erilaisilla neljäkkäillä ..... 48 

Syöttöarvo ..... 48 

Kara ..... 49 

3.4 Koneen asetus ..... 50 

Työkappaleen nollapisteen määrittely ..... 50 

Suojavyöhykkeen asetus ..... 51 

Työkalunvaihtopisteen asetus ..... 52 

C-akseliarvon asetus ..... 53 

3.5 Työkalujen asetus ..... 54 

Työkalukorjaukset ..... 58 

Työkalun kestoaikavalvonta ..... 59 

3.6 Toimintotapa „Käsikäyttö“ ..... 60 

Vaihda työkalu ..... 60 

Kara ..... 60 

Käsipyöräkäyttö ..... 60 

Nykäyssyöttö (ristikytkin) ..... 60 

Työkierrot käsikäytöllä ..... 61 

3.7 Toimintotapa „Opetus„ ..... 62 

3.8 Toimintotapa „Ohjelmanajo“ ..... 63 

Virheelliset ohjelmat ..... 63 

Ennen ohjelman suoritusta ..... 63 

Aloituslauseen etsintä ja ohjelman suoritus ..... 64 

Korjaukset ohjelman suorituksen aikana ..... 65 

Korjausten asetus käsipyörän avulla ..... 66 

Ohjelmanajo „testiajotavalla“ ..... 67 


8 

3.9 Graafinen simulaatio ..... 68 

Kuvaustavat ..... 70 

Esityselementit ..... 71 

Varoitukset ..... 72 

Suurennus/Pienennys ..... 73 

3.10 Aikalaskenta ..... 74 

3.11 Ohjelmanhallinta ..... 75 

Määrittelytiedot ohjelmalle: ..... 75 

Ohjelmanhallinnan toiminnot ..... 76 

3.12 DIN-konvertointi ..... 77 

3.13 Tuumakäyttö ..... 78 

4 Työkierto-ohjelmointi 79 

4.1 Työskentely työkiertojen avulla ..... 80 

Työkierron alkupiste ..... 80 

Työkiertoliittymät ..... 80 

DIN-makrot ..... 81 

Graafinen testaus (Simulaatio) ..... 81 

Työkiertonäppäimet ..... 81 

Kytkentätoiminnot (M-toiminnot) ..... 82 

Kommentit ..... 82 

Työkiertovalikko ..... 83 

Työkierto-ohjelmoinnin ohjelmanäppäimet ..... 84 

4.2 Aihiotyökierrot ..... 85 

Aihiotanko/putki ..... 86 

ICP-aihiomuoto ..... 87 

4.3 Yksittäislastun työkierrot ..... 88 

Pikaliikepaikoitus ..... 89 

Ajo työkalunvaihtopisteeseen ..... 90 

Lineaarikoneistus pitkittäin ..... 91 

Lineaarikoneistus poikittain ..... 92 

Lineaarikoneistus kulmassa ..... 93 

Ympyrämäinen koneistus ..... 94 

Viiste ..... 95 

Pyöristys ..... 96 

M-toiminto ..... 97

4.4 Lastunpoistotyökierrot ..... 98 

Lastuaminen pitkittäin/poikittain ..... 101 

Lastuaminen pitkittäin/poikittain – laajennettu ..... 103 

Silityslastuaminen pitkittäin/poikittain ..... 105 

Silityslastuaminen pitkittäin/poikittain – laajennettu ..... 107 

Lastuaminen sisäänpistolla pitkittäin/poikittain ..... 109 

Sisäänpisto pitkittäin/poikittain – laajennettu ..... 111 

Sisäänpistosilitys pitkittäin/poikittain ..... 113 

Sisäänpistosilitys pitkittäin/poikittain – laajennettu ..... 115 

ICP-muotomukailu pitkittäin/poikittain ..... 117 

ICP-muotomukailu silittämällä pitkittäin/poikittain ..... 119 

ICP-lastuaminen pitkittäin/poikittain ..... 121 

ICP-silitys pitkittäin tai poikittain ..... 123 

Lastunpoistotyökiertojen esimerkkejä ..... 125 

4.5 Pistotyökierrot ..... 129 

Uran pisto säteittäin/akseliaalisesti ..... 131 

Uran pisto säteittäin/aksiaalisesti – laajennettu ..... 133 

Uran pistosilitys säteittäin/akseliaalisesti ..... 135 

Uran pistosilitys säteittäin/aksiaalisesti – laajennettu ..... 137 

ICP-pistotyökierrot ..... 139 

ICP-pistosilitys säteittäin/aksiaalisesti ..... 141 

Pistosorvaus ..... 143 

Pistosorvaus säteittäin/aksiaalisesti ..... 144 

Pistosorvaus säteittäin/aksiaalisesti – laajennettu ..... 146 

Pistosorvaus silittämällä säteittäin/aksiaalisesti ..... 148 

Pistosorvaus silittämällä säteittäin/aksiaalisesti – laajennettu ..... 150 

ICP-pistosorvaus säteittäin/aksiaalisesti ..... 152 

ICP-pistosorvaus silittämällä säteittäin/aksiaalisesti ..... 154 

Vapaapiston kuvio H ..... 156 

Vapaapiston kuvio K ..... 157 

Vapaapiston kuvio U ..... 158 

Katkaisupisto ..... 159 

Pistotyökiertojen esimerkit ..... 160 


10 

4.6 Kierteen ja vapaapiston työkierrot ..... 162 

Kierretyökierto (pitkittäin) ..... 165 

Kierretyökierto (pitkittäin) – laajennettu ..... 166 

Kartiokierre ..... 168 

API-kierre ..... 170 

Kierteen jälkilastuaminen (pitkittäin) ..... 172 

Kierteen jälkilastuaminen laajennettu (pitkittäin) ..... 174 

Kartiokierteen jälkilastuaminen ..... 176 

API-kierteen jälkilastuaminen ..... 178 

Vapaapisto DIN 76 ..... 180 

Vapaapisto DIN 509 E ..... 182 

Vapaapisto DIN 509 F ..... 184 

Esmerkit kierteen ja vapaapiston työkierroille ..... 186 

4.7 Poraustyökierrot ..... 190 

Poraus aksiaalisesti/säteittäin ..... 191 

Syvän reiän poraus aksiaalisesti/säteittäin ..... 193 

Kierteen poraus aksiaalisesti/säteittäin ..... 195 

Kierteen jyrsintä aksiaalisesti ..... 197 

Poraustyökiertojen esimerkit ..... 199 

4.8 Jyrsintätyökierrot ..... 201 

Pikaliikepaikoitus ..... 202 

Ura aksiaalisesti ..... 203 

Kuvio aksiaalisesti ..... 204 

ICP-muoto aksiaalisesti ..... 208 

Otsajyrsintä ..... 211 

Ura säteittäin ..... 215 

Kuvio säteittäin ..... 216 

ICP-muoto säteittäin ..... 220 

Heiluriuran jyrsintä säteittäin ..... 223 

Jyrsinnän lastuamissuunta muodon ja taskun jyrsinnässä ..... 224 

Jyrsintätyökiertojen esimerkit ..... 226 

4.9 Poraus- ja jyrsintäkuviot ..... 227 

Lineaarinen reikäkuvion poraus/jyrsintä aksiaalisesti ..... 228 

Ympyrämäisen reikäkuvion poraus/jyrsintä aksiaalisesti ..... 230 

Lineaarinen reikäkuvion poraus/jyrsintä säteittäin ..... 232 

Ympyrämäisen reikäkuvion poraus/jyrsintä säteittäin ..... 234 

Kuviokoneistus esimerkkejä ..... 236 

4.10 DIN-työkierrot ..... 239

5 ICP-ohjelmointi 241 

5.1 ICP-muodot ..... 242 

5.2 ICP-muotojen editointi ..... 243 

ICP-muodon laatiminen tai laajentaminen ..... 244 

Absoluuttinen tai inkrementaalinen mitoitus ..... 244 

Liitynnät muotoelementeillä ..... 245 

Muodon esitys ..... 246 

ICP-muotoesityksen muutos ..... 247 

Ratkaisun valinta ..... 248 

Muodon suunta ..... 249 

5.3 DXF-muotojen tuonti ..... 250 

Perusteet ..... 250 

DXF-tuonti ..... 251 

DXF-tuonnin konfigurointi ..... 252 

5.4 ICP-muutosohjelmointi ..... 254 

Muotoelementin muokkaus ..... 254 

Muotoelementin lisäys ..... 257 

Muotoelementin poisto ..... 257 

Muodon „jako“ ..... 258 

Kuvioelementin päällekkäisasetus ..... 259 

5.5 Pyörähdysmuodon ICP-muotoelementit ..... 260 

Pyörähdysmuodon suoran määrittely ..... 260 

Pyörähdysmuodon kaaren määrittely ..... 262 

Muotoelementin määrittely ..... 263 

Pyörähdysmuodon viiste/pyöristys ..... 264 

Pyörähdysmuodon vapaapisto ..... 265 

5.6 Otsapinnan ICP-muotoelementit ..... 268 

Otsapinnan suoran määrittely ..... 269 

Otsapinnan kaaren määrittely ..... 270 

Otsapinnan viiste/pyöristys ..... 271 

5.7 Vaippapinnan ICP-muotoelementit ..... 272 

Vaippapinnan suoran määrittely ..... 273 

Vaippapinnan kaaren määrittely ..... 274 

Vaippapinnanviiste/pyöristys ..... 275 


6 DIN-ohjelmointi 277 

12 

6.1 DIN-ohjelmointi ..... 278 

Ohjelma- ja lauserakenne ..... 279 

6.2 DIN-ohjelmien muokkaus ..... 281 

Lausetoiminnot ..... 281 

Sanatoiminnot ..... 283 

Osoiteparametri ..... 283 

Kommentit ..... 284 

Jaksotoiminnot ..... 285 

Valikkorakenne ..... 286 

G-toiminnon ohjelmointi ..... 287 

6.3 Aihion kuvaus ..... 288 

Istukka lieriö/putki G20 ..... 288 

Aihion muoto G21 ..... 289 

6.4 Työkaluliikkeet ilman koneistusliikkeitä ..... 290 

Pikaliike G0 ..... 290 

Työkalunvaihtopiste G14 ..... 291 

6.5 Yksinkertaiset lineaariset ja ympyrämäiset liikkeet ..... 292 

Lineaarinen liike G1 ..... 292 

Ympyräliike G2, G3 – inkrementaalinen keskipisteen mitta ..... 293 

Ympyränkaariliike G12, G13 – absoluuttinen keskipistemitoitus ..... 295 

6.6 Syöttöarvo, kierrosluku ..... 297 

Kierroslukurajoitus G26/G126 ..... 297 

Keskeytyvä syöttö G64 ..... 297 

Syöttö per hammas G193 ..... 298 

Vakiosyöttöarvo G94 (minuuttisyöttöarvo) ..... 298 

Syöttö per kierros G95/G195 ..... 298 

Vakio lastuamisnopeus G96/G196 ..... 299 

Kierrosluku G97/G197 ..... 299 

6.7 Nirkon ja jyrsimen sädekorjaus ..... 300 


G40: SRK:n, FRK:n kytkentä pois päältä ..... 301 

G41/G42: SRK, FRK pois päältä ..... 301 

6.8 Korjaukset ..... 302 

Nirkon sädekorjauksen (vaihto) G148 ..... 302 

Lisäkorjaus G149 ..... 303 

Oikean työkalun kärjen laskenta G150 

Vasemman työkalun kärjen laskenta G151 ..... 304 

6.9 Nollapistesiirto ..... 305 

Nollapistesiirto G51 ..... 305 

Lisänollapistesiirto G56 ..... 306 

Absoluuttinen nollapistesiirto G59 ..... 307

6.10 Työvarat ..... 308 

Akselin suuntainen työvara G57 ..... 308 

Muodon mukainen työvara (tasavälinen) G58 ..... 309 

6.11 Muotoperusteiset sorvaustyökierrot ..... 310 

Muotokuvaus ..... 310 

Työkierron loppu G80 ..... 310 

Muodon rouhinta pitkittäin G817/G818 ..... 311 

Muotorouhinta pitkittäin sisäänpistolla G819 ..... 313 

Muodon rouhinta poikittain G827/G828 ..... 314 

Muodon rouhinta poikittain sisäänpistosyötöllä G829 ..... 316 

Muodon mukainen rouhinta G836 ..... 317 

Muodon silitys G89 ..... 318 

6.12 Yksinkertaiset sorvaustyökierrot ..... 319 

Rouhinta pitkittäin G81 ..... 319 

Rouhinta poikittain G82 ..... 320 

Yksinkertainen muototoistotyökierto G83 ..... 321 

Segmentti pyöristyksellä G87 ..... 322 

Segmentti viisteellä G88 ..... 323 

6.13 Pistotyökierrot ..... 324 

Muotopiste aksiaalisesti G861/säteittäin G862 ..... 324 

Muotopistosilitys aksiaalisesti G863/säteittäin G864 ..... 326 

Yksinkertainen pistotyökierto aksiaalisesti G865/säteittäin G866 ..... 328 

Pistosilitys aksiaalisesti G867/säteittäin G868 ..... 329 

Yksinkertainen pistotyökierto G86 ..... 330 

6.14 Pistosorvaustyökierrot ..... 331 

Työtavat pistosorvaustyökierroilla ..... 331 

Yksinkertainen pistosorvaustyökierto pitkittäin G811/poikittain G821 ..... 332 

Yksinkertainen pistosorvaustyökierto pitkittäin G815/poikittain G825 ..... 333 

6.15 Kierteitystyökierrot ..... 335 

Yleiskierteitystyökierrot G31 ..... 335 

Yksinkertainen kierteitystyökierto G32 ..... 337 

Kierre yksittäisliikkeellä ..... 338 

Metrinen ISO-kierre ..... 339 

Yksinkertainen yksikierteinen pitkittäiskierre G350 ..... 340 

Laajennettu monikierteinen pitkittäiskierre G351 ..... 341 

Kartiomainen API-kierre G352 ..... 342 

Kartiokierre G353 ..... 343 


14 

6.16 Vapaapistotyökierrot ..... 344 

Vapaapistomuoto G25 ..... 344 

Vapaapistotyökierto G85 ..... 345 

Vapaapisto DIN 509 E lieriökoneistuksella G851 ..... 347 

Vapaapisto DIN 509 F lieriökoneistuksella G852 ..... 348 

Vapaapisto DIN 76 lieriökoneistuksella G853 ..... 349 

Vapaapiston kuvio U G856 ..... 350 

Vapaapiston kuvio H G857 ..... 351 

Vapaapiston kuvio K G858 ..... 352 

6.17 Katkaisupistotyökierto ..... 353 

Katkaisupistotyökierto G859 ..... 353 

6.18 Poraustyökierrot ..... 354 

Poraustyökierto G71 ..... 354 

Syvänreiänporauksen työkierto G74 ..... 355 

Kierteen poraus G36 ..... 357 

Kierteen jyrsintä aksiaalisesti G799 ..... 358 

6.19 C-akselikäskyt ..... 359 

Nollapistesiirto C-akselilla G152 ..... 359 

C-akselin normitus G153 ..... 359 

6.20 Otsapinnan koneistus ..... 360 

Muodon/pikaliikkeen alkupiste G100 ..... 360 

Lineaarielementti otsapinnalla G101 ..... 361 

Ympyränkaari otsapinnalla G102/G103 ..... 362 

Lineaarinen ura otsapinnalla G791 ..... 363 

Muoto- ja kuviojyrsintätyökierto otsapinnalla G793 ..... 364 

Tasojyrsintä otsapinnalla G797 ..... 366 

Täysiympyrän kuviomäärittely otsapinnalla G304 ..... 368 

Suorakulmion kuviomäärittely otsapinnalla G305 ..... 369 

Monikulmion kuviomäärittely otsapinnalla G307 ..... 370 

6.21 Vaippapinnan koneistus ..... 371 

Referenssihalkaisija G120 ..... 371 

Muodon/pikaliikkeen alkupiste G110 ..... 372 

Lineaarinen elementti vaippapinnalla G111 ..... 373 

Ympyränkaari vaippapinnalla G112/G113 ..... 374 

Lineaarinen ura vaippapinnalla G792 ..... 376 

Muoto- ja kuviojyrsintätyökierto vaippapinnalla G794 ..... 377 

Heiluriuran jyrsintä G798 ..... 379 

Täysiympyrän kuviomäärittely vaippapinnalla G314 ..... 380 

Suorakulmion kuviomäärittely vaippapinnalla G315 ..... 381 

Monikulmion kuviomäärittely vaippapinnalla G317 ..... 382 

6.22 Paikkakuviokoneistus ..... 383 

Lineaarinen paikkakuvio otsapinnalla G743 ..... 383 

Ympyrämäinen paikkakuvio otsapinnalla G745 ..... 385 

Lineaarinen paikkakuvio vaippapinnalla G744 ..... 387 

Ympyrämäinen paikkakuvio vaippapinnalla G746 ..... 389

6.23 Muut G-toiminnot ..... 391 

Odotusaika G4 ..... 391 

Tarkka pysäytys G9 ..... 391 

Suojavyöhykkeen aktivoinnin peruutus G60 ..... 391 

Odotus ajankohtaan G204 ..... 391 

6.24 T, S, F asetus ..... 392 

Työkalun numero, kierrosluku/lastuamisnopeus ja syöttöarvo ..... 392 

6.25 Tietojen syötöt, tietojen tulostukset ..... 393 

INPUT ..... 393 

WINDOW ..... 394 

PRINT ..... 395 

6.26 Muuttujaohjelmointi ..... 396 


#-muuttujat ..... 397 

V-muuttujat ..... 399 

6.27 Ohjelman haarautuminen, ohjelmanosatoisto ..... 401 

IF (...) (Ehdollinen ohjelman haarautuminen) ..... 401 

WHILE (Ohjelmatoisto) ..... 402 

6.28 Muuttuja osoiteparametrina ..... 403 

6.29 Aliohjelmat ..... 406 

6.30 M-toiminnot ..... 408 


7 Käyttötapa Työkalunhallinta 411 

16 

7.1 Käyttötapa Työkalunhallinta ..... 412 

Työkalutyypit ..... 412 

Työkalun kestoaikavalvonta ..... 413 

7.2 Työkalujärjestely ..... 414 

7.3 Työkalutekstit ..... 416 

7.4 Työkalutiedot ..... 418 

Työkalun suuntaus ..... 418 

Peruspiste ..... 418 

Työkalutietojen muokkaus ..... 418 

Sorvaustyökalut ..... 419 

Pisto- ja pistosorvaustyökalut ..... 421 

Kierteitystyökalut ..... 422 

Poraustyökalut ..... 423 

Kierteenporaustyökalut ..... 424 

Jyrsintätyökalut ..... 425 

7.5 Työkalutiedot – Lisäparametrit ..... 426 

Pyörivä työkalu ..... 426 

Pyörintäsuunta ..... 426 

Lastuamistiedot ..... 426 

Työkalun kestoaikavalvonta ..... 427

8 Käyttötapa Organisointi 429 

8.1 Järjestelykäyttötapa ..... 430 

8.2 Parametrit ..... 431 

Nykyiset parametrit ..... 432 

Konfigurointiparametrit ..... 435 

8.3 Siirto ..... 441 

Tietojen varmuustallennus ..... 441 

Tiedonsiirto DataPilot 4110:n kanssa ..... 441 

Kirjoitin ..... 441 

Liitännät ..... 442 

Ohjeet tiedonsiirrolle ..... 442 

Tiedonsiirron konfigurointi ..... 444 

Ohjelmien (tiedostojen) siirto ..... 446 

8.4 Huolto ja diagnoosi ..... 453 

Käyttövaltuus ..... 453 

Järjestelmäpalvelu ..... 455 

Diagnoosi ..... 455 

9 Esimerkit 457 

9.1 Työskentely MANUALplus-ohjauksella ..... 458 

Koneen asetus ..... 459 

Työkierto-ohjelman valinta ..... 460 

Työkierto-ohjelman laadinta ..... 461 

9.2 ICP-esimerkki „Kierretappi“ ..... 470 

9.3 ICP-esimerkki „Matriisi“ ..... 483 

9.4 ICP-esimerkki „Pistotyökierto“ ..... 495 

9.5 ICP-esimerkki „Jyrsintä„ ..... 507 

9.6 Esimerkki DIN-ohjelmoinnista „Kierretappi“ ..... 516 

9.7 Esimerkkinä DIN-ohjelmointi „Jyrsintä“ ..... 519 

10 Taulukot ja yleiskuvaus 523 

10.1 Kierteen nousu ..... 524 

10.2 Vapaapistoparametri ..... 525 

DIN 76 – Vapaapistoparametri ..... 525 

DIN 509 E, DIN 509 F – Vapaapistoparametrit ..... 527 

10.3 Tekniset tiedot ..... 528 

10.4 Oheislaitteiden liitäntä ..... 532 


Johdanto ja perusteet

1.1 MANUALplus 

1.1 MANUALplus 

MANUALplus-ohjauksessa yhdistyvät nykyaikainen 

ohjaus- ja moottoritekniikka käsiohjatun työstökoneen 

käyttömahdollisuuksilla. Yksinkertaisissa töissä, kuten 

pituussorvaus ja tasosorvaus, MANUALplus-ohjausta 

käytetään kuten konventionaalista käsikäyttöistä 

sorvia. Syöttöliikkeitä ohjataan käsipyörien tai 

ristikytkinten avulla. Vaikeat kohdat, kuten kartiot, 

pyöristyssäteet, viisteet, vapaapistot ja kierteet 

voidaan toteuttaa koneistustyökiertojen avulla. 

Sijoittamalla työkiertoja saavutetaan samanaikaisesti 

korkea laatu ja lyhyt koneistusaika. 

Lisäksi MANUALplus tukee työvaiheiden 

sisäänopetusta ja toistoa. Voit valmistaa toisen 

työkappaleen automaattisesti ja säästää 

suunnattomasti aikaa. 

MANUALplus tarjoaa laajan kirjon koneistuksia 

yksinkertaisista sorvauskappaleista monimutkaisiin 

työkappaleisiin mukaanlukien poraus- ja 

jyrsintäkoneistukset otsaja vaippapinnalla. 

Voit valita manuaalisen, puoliautomaattisen tai 

automaattisen käytön riippumatta siitä, onko 

kyseessä yksittäiskappale, sarjavalmistus vai 

työkappaleen korjaus. 

C-akseli 

C-akselin avulla toteutetaan poraus- ja 

jyrsintäkoneistuksia otsapinnalla ja vaippapinnalla. 

C-akselia käyttämällä akseli interpoloi lineaarisesti tai 

ympyrämäisesti määritellyssä koneistustasossa karan 

kanssa, kun taas kolmas akseli interpoloi lineaarisesti. 

MANUALplus tukee C-akselikoneistuksia työkiertoohjelmoinnissa 

ja DIN-ohjelmoinnissa. 

20 1 Johdanto ja perusteet

1.2 Ominaispiirteet 

MANUALplus-toiminnot jaetaan käyttötapoihin: 

Konekäyttötapa 

Konekäyttötapa käsittää toiminnot koneen asetuksia, 

työkappaleiden koneistuksia sekä työkierto- ja DIN-ohjelmien 

laadintaa varten. 

Työkierto-ohjelmointia voidaan käyttää käsikäytöllä ja 

automaattikäytöllä. Käytettävissä ovat työkierrot tavanomaista 

lastunpoistoa sekä pisto-, kierre- ja porauskoneistuksia varten. 

ICP-ohjelmointi (Interactive Contour Programming – suomeksi: 

interaktiivinen muodon ohjelmointi) tukee monimutkaisten ja 

puutteellisesti mitoitettujen muotojen valmistusta. Kun annat 

tunnetut muotoelementit – liitynnän, leikkauspisteen, niin 

MANUALplus laskee automaattisesti puuttuvat tiedot. 

MANUALplus esittää määritellyt ja lasketut muotoleikkaukset 

graafisesti. Pääsääntönä on, että voit syöttää sisään muodot niin 

kuin piirustus on mitoitettu. ICP-muotokuvaukset ovat sidoksissa 

koneistustyökiertoihin. 

DIN-ohjelmointi (NC-ohjelmointi perustuen standardiin DIN 

66025) mahdollistaa teknisesti vaikeat koneistukset. 

Yksinkertaisten liikekäskyjen lisäksi käytettävissä ovat DINlastunpoistotyökierrot, 

poraus- ja jyrsintätyökierrot, 

yksinkertaistettu geometriaohjelmointi puuttuvien tietojen 

laskentaa varten sekä muuttujaohjelmointi. Voit laatia yksittäisiä 

DIN-ohjelmia tai yhdistää DIN-makroja työkiertoihin. 

Graafisen simulaation avulla voit tarkastaa ennen varsinaista 

lastuamista kaikki koneistukset, jotka toteutetaan työkierroissa, 

työkierto-ohjelmissa tai DIN-ohjelmissa. 

Työkalunhallinnan käyttötapa 

MANUALplus hallitsee enintään 99 työkalukuvausta. Tässä 

tallennetaan työkalutiedot, jotka MANUALplus tarvitsee 

laskeakseen terän nirkon sädekorjauksen, lastunosituksen, 

sisääntulokulmat, jne. 

Yhdessä työkalutietojen kanssa MANUALplus hallitsee tietoja, jotka 

liittyvät työkalun kestoajan valvontaan sekä lastuamistietoja, kuten 

syöttöarvo ja karan kierrosluku. 

Järjestelykäyttötapa 

MANUALplus-ohjauksen järjestelmänhallintaa ohjataan 

parametreilla. Organisointitavalla voit asettaa parametreja ja sovittaa 

MANUALplus-ohjauksen käyttöympäristöön yhteensopivaksi. 

Lisäksi voit vaihtaa ja tallentaa Ethernet-liitännän tai sarjaliitännän 

kautta työkierto- ja DIN-ohjelmia muiden järjestelmien kanssa (PC, 

isäntäkone, jne.). 

Käyttöönottoa ja järjestelmätarkastuksia varten on käytettävissä 

diagnoositoimintoja. 

HEIDENHAIN MANUALplus 4110 21 

1.2 Ominaispiirteet

1.3 MANUALplus-ohjauksen rakenne 

1.3 MANUALplus-ohjauksen 

rakenne 

Koneen käyttäjän ja ohjauksen välinen kommunikointi tapahtuu 

seuraavien elementtien avulla: 

Kuvaruutu 

Ohjelmanäppäimet 

Tiedonsyöttönäppäimet 

Koneen ohjauspöytä 

Näytöt ja sisäänsyöttötietojen tarkastukset tapahtuvat kuvaruudulla. 

Kuvaruudun alla olevilla ohjelmanäppäimillä valitaan toimintoja, 

talteenotetaan paikoitusarvoja, vahvistetaan sisänsyöttöjä jne. 

Kuvaruudulla alapuolella olevalla Info-näppäimellä otetaan näytölle 

virheilmoituksia ja PLC-tietoja sekä aktivoidaan PLC-diagnoosit. 

Tiedonsyöttönäppäimistö mahdollistaa konetietojen, 

asematietojen, jne. sisäänsyöttämisen. MANUALplus toimitetaan 

ilman aakkosnumeerista näppäimistöä. Kun syötät työkalutunnuksia, 

ohjelmakuvauksia tai kommentteja DIN-ohjelmaan, 

aakkosnumeerinen näppäimistö tulee kuvaruutuun. 

Koneen ohjauspöytä sisältää kaikki käyttöelementit, jotka vaativat 

sorvin manuaalista käyttöä varten. 

Varsinainen „ohjaus“ pysyy käyttäjältä piilossa. On muistettava, että 

sisäänsyötetyt työkierto-ohjelmat, ICP-muodot ja DIN-ohjelmat 

tallennetaan kiintolevylle. Sen etuna on, että voidaan tallentaa lukuisia 

ohjelmia ulkoiseen muistiin. 

Tiedonsiirtoa ja tietojen varmistusta varten on käytettävissä 

sarjaliitäntä (RS232) tai Ethernet-liitäntä. 

Sorvin rakenne 

Koneen valmistaja konfiguroi MANUALplus-ohjauksen „sorvaamaan 

pyörintäkeskipisteen edessä“, „sorvaamaan pyörintäkeskipisteen 

takana“ tai „sorvaamaan karusellisorvina“ vastaten työkalunpitimen 

todellista sijaintia sekä sorvin rakennetta. Sen jälkeen valikkosymbolit, 

apukuvat sekä graafiset esitykset ICP:ssä ja simuloinnissa vastaavat 

tätä konfiguroitua sorvin rakennetta. 

Kaikki käyttöohjeessa esiintyvät esimerkit ja esitykset perustuvat 

siihen, että työkalunpidin on pyörintäkeskipisteen edessä. 


Tiedonsyöttönäppäimistö Symboli 

Valikko 

„Päävalikon“ kutsu 

Prosessi 

Uuden käyttötavan valinta 

Backspace 

poistaa merkin kursorin vasemmalta 

puolelta 

Soittonäppäin 

Vaihto sisä-/ulkopuolisen koneistuksen 

apukuvion välillä 

Clear 

poistaa virheilmoitukset 

Numerot (0...9) 

arvojen sisäänsyöttöä ja 

ohjelmanäppäimen valintaa varten 

Desimaalipiste 

Miinus 

etumerkin sisäänsyöttöä varten 

Tiedonsyöttönäppäimistö Symboli 

Enter 

Arvon sisäänsyötön päättäminen 

Store 

Tiedon sisäänsyötön päättäminen arvon 

vastaanotolla 

Kursorinäppäimet 

kursorin siirto yhden pykälän nuolen 

suuntaan (merkki, kenttä, rivi, jne.) 

Sivu eteen, Sivu taakse 

edeltävälle/seuraavalle näyttösivulle; 

vaihto kahden näyttöikkunan kesken 

Info 

virheen näytön tai PLC-tilanäytön 

aktivoimiseksi 


1.3 MANUALplus-ohjauksen rakenne

1.3 MANUALplus-ohjauksen rakenne 

Koneen ohjauspöytä 

Koneen valmistaja on sovittanut koneen ohjauspöydän sorville 

sopivaksi. Siksi toteutukset sinun koneessasi voivat olla 

erilaisia kuin tässä esitetyt. Lisätietoja saat koneen 

ohjekirjoista. 

Käyttöelementit: 

1 Käsipyörän erottelu 

asettaa käsipyörän erotteluksi 1/10 mm, 1/100 mm tai 1/ 

1000 mm per jakoväli – tai jokin muu koneen valmistajan 

määrittelemä tarkkuus 

2 Käsikäyttökeskeytys kierteitystyökierroilla 

kytkee käsipyörän „päällekkäiskäytölle 

kierteitystyökierroissa“ 

3 X-käsipyörä 

poikkiluistin paikoitukseen (taso = X-suunta) 

4 Syöttöarvon korjaus 

vaikuttaa ohjelmoituun syöttöarvoon (syöttöarvon 

muunnos) 

5 Kierrosluvun korjaus 

vaikuttaa esimääriteltyyn kierroslukuun (pyörintänopeuden 

muunnos) 

6 HÄTÄ-SEIS-kytkin 

7 Z-käsipyörä 

runkoluistin paikoitukseen (pitkittäin = Z-suunta) 

8 Työkalunvaihto 

Työkalunvaihdon vahvistus 

9 Jäähdytysneste päälle/pois 

kytkee jäähdytysnesteen syötön päälle 

10 Ristikytkin 

luistin suoraviivainen syöttö- tai pikaliike; kytkin 

pikaliikkeen päällekytkentää varten on sisäänrakennettu 

11 Karan kytkin 

kytkee karan pyörimään myötäpäivään (CW), vastapäivään 

(CCW) tai karan pysäytyksen (M05) 

12 Työkierto seis 

pysäyttää syöttöliikkeen ja työkierron toteutuksen (kara 

pyörii edelleen) 

13 Työkierto käyntiin 

käynnistää työkierrot, työkierto-ohjelmat tai NC-ohjelmat 

14 Karan nykäys myötäpäivään 

pyörittää karaa hitaasti oikealle (myötäpäivään, CW) 

15 Karan nykäys vastapäivään 

pyörittää karaa hitaasti vasemmalle (vastapäivään, CCW) 


1.4 Akselitunnukset ja 

koordinaatisto 

Akselitunnukset 

Poikittausluisti on X-akseli ja runkoluisti on Z-akseli (kuva yllä 

oikealla). 

Kaikki näytettävät ja sisäänsyötettävät X-arvot tarkoittavat halkaisijaa. 

Syöttöliikkeille pätee: 

Liikkeet suuntaa + kulkevat pois työkappaleesta 

Liikkeet suuntaan - kulkevat työkappaleeseen päin. 

Koordinaatisto 

Tunnusten X ja Z avulla voidaan asemat näyttää kaksiulotteidessa 

koordinaatistossa. Kuten kuvasta näkyy, työkalun kärjen piste voidaan 

esittää yksiselitteisesti X- ja Y-koordinaattien avulla. 

MANUALplus tuntee suoraviivaisen tai ympyränkaaren muotoisen 

syöttöliikkeen (interpolaatiot) kahden ohjelmoidun pisteen välillä. 

Työkappaleen koneistus voidaan näin ohjelmoida syöttämällä sisän 

peräkkäiset koordinaatit ja lineaarinen/ympyrämäinen syöttöliike. 

Syöttöliikkeiden tapaan myös kokonainen työkappaleen muoto 

voidaan kuvata syöttämällä sisään yksittäiset koordinaattipisteet ja 

määrittelemällä lineaarinen tai ympyrämäinen liike. 

Koordinaattimäärittelyt akseleille X ja Z perustuvat työkappaleen 

nollapisteeseen. 

Kulmamäärittelyt C-akselille perustuvat „C-akselin nollapisteeseen“ 

(kuva alla oikealla). 

Voit määritellä asemia tarkkuudella 1 µm (0,001 mm). Ne myös 

näytetään samalla tarkkuudella. 


1.4 Akselitunnukset ja koordinaatisto

1.4 Akselitunnukset ja koordinaatisto 

Absoluuttiset koordinaatit 

Kun tietyn aseman koordinaatit perustuvat työkappaleen 

nollapisteeseen, niille merkitään absoluuttiset koordinaatit. Jokainen 

työkappaleen asema määräytyy yksiselitteisesti absoluuttisten 

koordinaattien avulla (kuva yllä oikealla). 

Inkrementaaliset koordinaatit 

Inkrementaaliset koordinaatit perustuvat työkalun viimeksi 

ohjelmoituun asemaan. Inkrementaaliset koordinaatit määräävät 

edellisen ja sitä seuraavan asetusaseman välisen etäisyyden. Jokainen 

työkappaleen asema määräytyy yksiselitteisesti inkrementaalisten 

koordinaattien avulla (kuva keskellä oikealla). 

Polaariset koordinaatit 

Otsa- tai vaippapinnan asemamäärittelyt voidaan syöttää sisään joko 

karteesisessa koordinaatistossa tai polaarikoordinaatistossa. 

Mitoitettaessa polaarikoordinaateilla työkappaleella oleva asema 

määritellään halkaisijan ja kulman avulla (kuva alla oikealla). 


1.5 Koneen peruspiste 

Koneen nollapiste 

X- ja Z-akselin leikkauspistettä kutsutaan „koneen nollapisteeksi“. 

Sorvissa tämä on yleensä karan akselin ja kara otsapinnan 

leikkauspisteessä. Kirjaintunnus on „M“ (kuva yllä oikealla). 

Työkappaleen nollapiste 

Työkappaleen koneistamisen kannalta on yksinkertaisempaa asettaa 

peruspiste työkappaleelle, niin kuin työkappaleen piirustus on 

mitoitettu. Tätä pistettä kutsutaan „työkappaleen nollapisteeksi„. 

Kirjaintunnus on „W“ (kuva keskellä oikealla). 

Referenssipiste 

Käytettävästä mittausjärjestelmästä riippuu, „unohtaako“ ohjaus 

koneen paikoitusaseman poiskytkentähetkellä. Jos unohtaa, on 

koneen akselit ajettava referenssiasemiin MANUALplus-ohjauksen 

päällekytkennän jälkeen. Järjestelmä tietää referenssipisteiden 

etäisyydet koneen nollapisteeseen (kuva alla oikealla). 


1.5 Koneen peruspiste

1.6 Työkalun mitat 

1.6 Työkalun mitat 

MANUALplus tarvitsee työkalujen määrittelyt, jotta se voisi paikoitta 

akselit, laskea nirkon sädekorjauksen, määrittää lastunjaon 

työkierroissa jne. 

Työkalun pituusmitta 

Kaikki ohjelmoidut ja näytettävät paikoitusarvot perustuvat työkalun 

kärjen ja työkappaleen nollapisteen väliseen etäisyyteen. Tosin 

järjestelmä tuntee sisäisesti vain työkalunpitimen (luistin) 

absoluuttisen aseman. Jotta työkalun kärjen asema voitaisin määrittää 

ja näyttää, MANUALplus tarvitsee mitat XWz ja ZWz (kuva yllä 

oikealla). 

Työkalukorjaukset 

Työkalun terä kuluu lastuamisen aikana. Tämä kulumisen 

huomioonottamiseksi ja korjaamiseksi MANUALplus muodostaa 

korjausmitan. Korjausarvojen hallinta tapahtuu riippumatta 

pituusmitoista. Järjestelmä lisää nämä mitat pituusmittoihin. 

Nirkon sädekorjaus (SRK) 

Sorvaustyökalujen terän kärjesssä on pyöristyssäde. Näin kartioiden, 

viisteiden ja säteiden sorvauksessa syntyy epätarkkuuksia, jotka 

MANUALplus kompensoi nirkon sädekorjauksella. 

Ohjelmoidut liikepituudet perustuvat työkalun teoreettiseen 

kärkipisteeseen S (kuva keskellä oikealla). Näinollen akselin suunnasta 

poikkeavilla muodoilla esiintyy epätarkkuuksia. 

SRK laskee uuden syöttöliikkeen radan, joka on samaetäisyyksinen, 

jolloin virhe kompensoituu (kuva alla oikealla). 

MANUALplus laskee SRK:n työkierto-ohjelmoinnissa. 

Lastamistyökierroissa SRK huomioidaan kuitenkin DIN-ohjelmoinnin 

puitteissa. Lisäksi DIN-ohjelmoinnissa voit kytkeä SRK:n päälle/pois, 

kun työskentelet yksittäisliikkeillä. 


Jyrsimen sädekorjaus (FRK) 

Jyrsintäkoneistuksessa jyrsimen ulkohalkaisija määrää muodon 

toteutumisen. Ilman FRK-arvoa jyrsimen keskipiste on peruspisteenä. 

FRK laskee uuden syöttöliikkeen, joka on samaetäisyyksinen, jolloin 

virhe kompensoituu. 


1.6 Työkalun mitat

Ohjeet käytölle

2.1 MANUALplus-kuvaruutu 

2.1 MANUALplus-kuvaruutu 

MANUALplus esittää näyttötiedot ikkunoissa. Jotkut 

ikkunat ilmestyvät näytölle vain tarvittaessa, esim. 

tietojen sisäänsyötön aikana. 

Lisäksi näytöllä on käyttötaparivi ja 

ohjelmanäppäinpalkki. Ohjelmanäppäinten 

näyttökentät vastaavat kuvaruudulla alla olevia 

ohjelmanäppäimiä. 

Käytettävät ikkunat 

Koneen näyttö 

Paikoitusnäytöt, konetietojen ja koneen tilan näytöt, 

jne. 

Lista- ja ohjelmaikkuna 

Ohjelma-, työkalu-, parametrilistat jne. 

Kursorinäppäinten avulla voit„navigoida“ listojen 

sisällä ja valita käsiteltävän listan elementit. 

Valikkoikkuna 

Valikkosymbolien näyttö. Tämä ikkuna on vain 

kuvaruudun valikkovaiheessa. 

Sisäänsyöttöikkuna 

Työkiertoparametrien, ICP-elementtien, DINkäskyjen, 

jne. sisäänsyöttäminen. Voit syöttää 

tietoja sisään, katsella, poistaa ja muuttaa olemassa 

olevia tietoja. Tätä ikkunaa käytetään myös tietojen 

näyttämiseen. 

Apukuva 

Apukuva antaa sisäänsyöttötietoja 

(työkiertoparametrit, työalutiedot, jne.) koskevia 

selityksiä. Soittonäppäimellä vaihdetaan apukuvia 

ulko- ja sisäpuolisen koneistuksen välillä. 

Simulaatioikkuna 

Työkierrot, työkierto-ohjelmat ja DIN-ohjelmat 

voidaan tarkastaa muotoleikkausten, simulaation ja 

työkalun liikkeiden graafisen esityksen avulla. 

ICP-muotoesitys 

Muodon näyttö ICP-ohjelmoinnin aikana. 

DIN-editointi-ikkuna 

DIN-ohjelmien näyttö DIN-ohjelmoinnin aikana. 

Tämä on päällekkäinen „koneen näytön“ kanssa. 

Virheikkuna 

Esiintyvien virheiden ja varoitusten näyttö. 

32 2 Ohjeet käytölle

2.2 Käyttö, tietojen sisäänsyöttö 

Käyttötavat 

Kulloinkin aktiivisena oleva käyttötapa merkitään näytöllä. 

MANUALplus erottelee seuraavat käyttötavat 

Kone – alakäyttötavoilla: 

Käsikäyttö (näyttö: „Kone“ 

Opettelu 

Ohjelmanajo 

Työkalunhallinta 

Järjestely 

Käyttötapa vaihdetaan prosessinäppäimellä. Näppäimen 

ensimmäisellä painalluksella vaihdetaan „käyttötapariville“. Sen 

jälkeen haluttu käyttötapa valitaan kursorinäppäimillä ja aktivoidaan 

prosessinäppäimellä. 

Prosessinäppäintä voidaan painaa vain, jos kyseisen 

käyttötavan päävalikko on aktivoituna. Päävalikolle 

päästään toimintonäppäimellä Takaisin tai 

„valikkonäppäimellä“. 

Valikon valinta 

Numeronäppäimiä käytetään sekä valikon valintaan että tietojen 

syöttöön. Tällöin valikot esitetään 9-kenttänä. Tämä kenttä vastaa 

numeroryhmää, jossa numeronäppäimen sijainti on ratkaisee 

näppäimen merkityksen. Toiminnot, työkierrot, työkalut jne. esitellään 

symbolien mukaan. Valikon alarivillä esitetään valitun valikkokohteen 

merkitys. 

Paina joko vastaavaa numeronäppäintä tai valitse symbolit 

kursorinäppäinten avulla ja paina „Enter“. 


Joissakin järjestelmätoiminnoissa ohjelmanäppäinten valinta on 

moniportainen. 

Tietyt toimintonäppäimet toimivat kuten „keinukytkin“. Kyseinen 

tapa on päällekytkettynä (aktivoitu), kun vastaavassa kentässä lukee 

„aktiivinen“ (väritausta). Asetus pysyy voimassa niin kauan, kunnes 

toiminto kytketään pois päältä. 

Toiminnot, kuten Vastaanota asema korvaavat manuaalisen 

arvojen sisäänsyötön. Tiedot kirjoitetaan vastaaviin 

sisäänsyöttökenttiin. 

Tietojen sisäänsyöttö päätetään painamalla ohjelmanäppäintä 

Tallenna tai Sisäänsyöttö valmis. 

Toimintonäppäimellä Takaisin siirrytään käyttöportaikossa 

takaisinpäin. 


2.2 Käyttö, tietojen sisäänsyöttö

2.2 Käyttö, tietojen sisäänsyöttö 

Tietojen syöttö 

Sisäänsyöttöikkunat sisältävät useampia sisäänsyöttökenttiä. 

Kursori paikoitetan sisäänsyöttökenttään „nuolinäppäinten ylös/alas“ 

avulla. Ikkunan alarivillä esitetään valitun kentän merkitys. 

Aseta kursori haluttuun sisäänsyöttökenttään ja syötä tiedot sisään. 

Aiemmat tiedot ylikirjoitetaan. Sisäänsyöttökentän sisällä kursoria 

liikutetaan haluttuun kohtaan „nuolinäppäimillä vasen/oikea“ joko 

olemassa olevan merkin poistamiseksi tai merkin lisäämiseksi. 

Sisäänsyöttökentän tietojen syöttö päätetään nuolinäppäimillä „nuoli 

ylös/alas“ tai näppäimellä „Enter“. 

Jos sisäänsyöttökenttien lukumäärä ylittää ikkunan kapasiteetin, 

käytetään toista sisäänsyöttöikkunaa. Tämän tunnistaa symbolista 

määrittelyikkunan alarivillä. Näppäimillä „Sivu eteen/taakse“ 

vaihdetaan kahden sisäänsyöttökentän välillä. 

Painettaessa Sisäänsyöttö valmis tai Tallenna 

sisäänsyötetyt/muutetut tiedot otetaan vastaan – näppäin 

Takaisin hylkää sisäänsyötöt tai muutokset. 

Listan toimenpiteet 

Työkierto-ohjelmat, DIN-ohjelmat, työkalulistat jne. esitetään listan 

muodossa. „Navigoi“ kursorinäppäinten avulla listan sisällä joko 

katsellaksesi tietoja tai valitaksesi elementin toimenpiteitä varten, 

esim. poisto, kopiointi, muutos, jne. 


Aakkosnäppäimistö 

Ohjelmakuvaukset, työkalukuvaukset, kommentit, 

jne. määritellään näytön päälle tulevan 

aakkosnumeerisen näppäimistön avulla. Sisäänsyötö 

tapahtuu valitsemalla haluttu merkki 

kursorinäppäimellä ja painamalla „Enter“. Isot ja 

pienet kirjaimet vaihdetaan kentän „Shift“ avulla. 

Jos haluat korjata tai täydentää olemassa olevaa 

tekstiä, sijoita kursori haluamaasi kohtaan. Paina ja 

pidä painettuna näppäintä „Nuoli ylös“, kunnes 

kursori on sisäänsyöttörivillä. Etsi sen jälkeen 

nuolinäppäimillä „vasen/oikea“ se kohta, jossa 

täydennät, poistat tai muutat tekstiä. 

Näppäimellä „INS“ (aakkosnäppäimistöllä) asetetaan, 

tuleeko merkki lisätä vai ylikirjoittaa. 

„Lisäyskytkimen“ (insert = suomeksi lisätä ) asetus 

näytetään sisäänsyöttörivin alapuolella. 

Numerot syötetään sisään edelleenkin 

tiedonsyöttönäppäimistöllä. 


2.2 Käyttö, tietojen sisäänsyöttö

2.3 Virheilmoitukset 


Virheilmoitusten muoto ja esiintyminen riippuu 

kulloinkin käynnissä olevasta käyttötilanteesta. 

Suorat virheilmoitukset 

MANUALplus käyttää suoria virheilmoituksia tai 

varoituksia, jos niiden korjaaminen heti on mahdollista 

(esimerkki: työkiertoparametrin sisäänsyöttöarvo on 

sallitun rajan ulkopuolella). Viesti kuitataan painamalla 

„Enter“ ja korjaamalla virhe (kuva alla oikealla). 

Suorien virheilmoitusten informaatio: 

Virheen kuvaus kertoo tapahtuneesta virheestä. 

Virheen numero on ilmoitettava kaikissa 

yhteydenotoissa valmistajan kanssa. 

Kellonaika ilmoittaa, milloin kyseinen virhe on 

tapahtunut. 

Virhenäyttö 

Jos järjestelmän käynistyksen aikana, käytön aikana 

tai ohjelmankulun alikana esiintyy virhe/viesti, se 

tallennetaan muistiin ja ilmoitetaan virheen symbolilla 

(otsikkorivillä vasemmalla). Avaa virheikkuna infonäppäimellä 

katsoaksesi virhettä koskevan viestin. 

Jos virheitä on esiintynyt enemmän kuin 

virheikkunassa voidaan näyttää, selaa hälytysnäyttöjä 

kursorinäppäinten ja „sivunäppäinten“ avulla. 

Symbolien merkitys 

Varoitus: Ohjelman kulku/käyttö jatkuu. 

MANUALplus osoittaa sinulle „ongelman“. 

Virhe: Ohjelman kulku/käyttö pysähtyy. Sinun on 

korjattava virhe, ennenkuin töitä voidaan jatkaa. 


Virheilmoituksen poisto 

„Backspace-näppäimellä“ poistetaan se virheilmoitus, jonka kohdalla 

kursori sijaitsee ja „Clear-näppäimellä“ poistetaan kaikki 

virheilmoitukset. 

Virheen symboli pysyy otsikkorivillä niin kauan, kun kaikki virheet on 

poistettu. 

Virheikkunasta poistutaan näppäimellä Takaisin, jolloin 

virheilmoituksia ei poisteta. 

Virheilmoitusten informaatio: 

Virheen kuvaus kertoo tapahtuneesta virheestä. 

Virheen numero, tason määrittely (D-taso, K-taso) ja „BA-no.“ on 

ilmoitettava kaikissa yhteydenotoissa valmistajan kanssa. 

Kellonaika ilmoittaa, milloin kyseinen virhe on tapahtunut. 

Virheen luokka ilmoitetaan kehystetyssä kentässä (yllä viestin 

vasemmalla puolella). Jos tätä kenttää ei ole esillä, on kysymyksessä 

„varoitus“. 

Tausta: Tämä viesti on tarkoitettu vain tiedoksi tai on esiintynyt 

vain „pienempi“ virhe. 

Lopetus: Käynnissä oleva toimenpide (toteutus, työkierto, 

liikekäsky jne.) on keskeytetty. Töitä voidaan jatkaa, kun virhe on 

poistettu. 

Hätäseis: Virheen luonteen takia kaikki liikkeet pysäytetään ja 

työkierto-ohjelman tai DIN-ohjleman toteutus keskeytetään. Töitä 

voidaan jatkaa, kun virhe on poistettu. 

Nollaus: Virheen luonteen takia kaikki liikkeet pysäytetään ja 

työkierto-ohjelman tai DIN-ohjleman toteutus keskeytetään. Kytke 

järjestelmä hetkeksi pois päältä ja käynnistä sitten uudelleen. Ota 

yhteys koneen toimittajaan, jos virhe toistuu. 

Järjestelmävirhe, sisäinen virhe 

Jos poikkeuksellisesti tapahtuu järjestelmävirhe tai sisäinen virhe, 

kirjoita ylös kaikki viestin sisältämät tiedot ja ota yhteys koneen 

toimittajaan. Tätä virhettä ei voi poistaa. Katkaise ohjauksen 

virransyöttö ja käynnistä se uudelleen. 

PLC-virhe, PLC-tilanäyttö 

Ohjelmanäppäimillä PLC-diagnoosi ja CNC-diagnoosi vaihdetaan 

näyttöä virhenäytön ja PLC-ikkunan välillä. 

PLC-ikkunaa käytetään PLC-viestien ja PLC-diagnoosien 

näyttämiseen. Tätä koskeva informaatio löytyy koneen käyttöohjeista. 


2.3 Virheilmoitukset


Varoitukset simuloinnin aikana 

Ongelmat, jotka voidaan tunnistaa simulaation, 

työkierto-ohjelman tai DIN-ohjelman aikana, 

MANUALplus ilmoittaa äärimmäisenä vasemmalla 

olevassa ikkunassa (Katso kuvaa alla oikealla). Nämä 

viestit kutsutaan näytölle ohjelmanäppäimellä. 


2.4 Käsitteiden selitykset 

Kursori: Listoissa tai tietojen sisäänsyötössä listan elementtiä, 

sisäänsyöttökenttää tai merkkiä näytetään osoittimella. Tätä 

„osoitinta„ kutsutaan kursoriksi. Sisäänsyötöt tai toimenpiteet, 

kuten kopiointi, poisto, uuden elementin sijoitus jne. perustuvat 

hetkelliseen kursorin sijaintikohtaan. 

Kursorinäppäimet: Kursoria liikutetaan „nuolinäppäimillä“ ja 

näppäimillä „Sivu eteen/Sivu taakse“. 

Sivunäppäimet: Näppäimiä „Sivu eteen/Sivu taakse“ kutsutaan 

„sivunäppäimiksi“ (page = sivu englanniksi). 

Navigointi: Listojen ja sisäänsyöttökenttien sisäpuolella kursoria 

siirretään tiettyyn asemaan katselua, muutosta, täydennystä tai 

poistoa varten. Lista „navigoidaan“ läpi. 

Aktiivinen/ei-aktiivinen ikkuna, toiminnot, valikkopisteet: Vain 

yksi näytöllä esitettävistä ikkunoista on kulloinkin aktiivinen. Se 

tarkoittaa, että näppäilytoimenpiteet vaikuttavat aktiivisessa 

ikkunassa. Aktiivisessa ikkunassa on värillinen otsikkopalkki. Eiaktiivisissa 

ikkunoissa otsikkopalkki näytetään „haaleana“. 

Ei-aktiiviset toiminto- tai valikkonäppäimet esitellään kulloinkin 

„haaleana“. 

Valikko, valikkonäppäin: MANUALplus esittää toiminnot ja 

toimintoryhmät 9-kentässä. Tätä kenttää kutsutaan „valikoksi“. 

Jokainen yksittäinen symboli on „valikkonäppäin“. 

Editointi: Parametrien, käskyjen jne. muuttamista, täydentämistä, 

poistamista ohjelman, työkalutietojen tai parametrien sisällä 

kutsutaan „editoinniksi“. 

Oletusarvo: Kun työkiertoparametri, DIN-käskyparametri esitetään 

näytöllä, sille on merkitty etukäteisarvo, jotka kutsutaan 

„oletusarvoksi“. Tämä arvo pätee, jos parametria ei syötetä sisään. 

Tavu: Muistilevyjen kapasiteetti ilmoitetaan „tavuina“. Koska 

MANUALplus on varustettu kiintolevyllä, voidaan myös ohjelman 

pituudet ilmaista tavuina. 

Tiedostotunnus: Tiedostonimet käsittävät varsinaisen „nimen“ ja 

„tunnuksen“. Nimi ja tiedostotunnus erotetaan pisteellä „.“. 

Tunnuksella ilmoitetaan tiedoston tyyppi. Esimerkit: 

„*.NC“DIN-ohjelmat 

„*.NCS“DIN-aliohjelmat (DIN-makrot) 

„*.MAS“Koneparametrit 


2.4 Käsitteiden selitykset

Konekäyttötapa 

41 3 Konekäyttötapa

3.1 Konekäyttötapa 

3.1 Konekäyttötapa 

Konekäyttötapa käsittää toiminnot asetuksia, työkappaleiden 

koneistamista sekä työkierto- ja DIN-ohjelmien laadintaa varten. 

Koneen asetus 

Valmistelevat työt, kuten akseliarvojen asetus (työkappaleen 

nollapisteen asetus), työkalujen mittaus tai suojavyöhykkeen asetus 

Käsikäyttö 

Työkappaleen valmistus käsikäytöllä (manuaalisesti) tai 

puoliautomaattisesti 

Opetuskäyttö 

Uuden työkierto-ohjelman „(sisään)opetus“, olemassa olevan 

ohjelman muutos, työkierron graafinen testaus 

DIN-ohjelmointi 

DIN-ohjelmien luominen, muuttaminen, poistaminen 

Ohjelmanajo 

Olemassa olevien työkierto- tai DIN-ohjelmien graafinen 

testaaminen ja käyttäminen työkappaleen valmistamiseen 

Konventionaalisten sorvien tapaan voit ohjata akseliliikkeitä käsipyörillä 

tai nykäyssyöttöliikkeillä ja valmistaa näin työkappaleen. Yleisesti on 

edullista käyttää MANUALplus-työkiertoja. 

Työkiertoon etukäteen ohjelmoitu työvaihe. Se voi siis olla yksittäinen 

lastunpoistoliike tai monimutkainen koneistustapahtuma kuten 

kierteen lastuamisprosessi. Mutta se on joka tapauksessa aina 

täydellisenä toteutettava työvaihe. Työkierrossa määritellään 

koneistus muutamien parametrien asetuksella. 

„Käsikäytössä“ työkiertoja ei tallenneta. „Opetuskäytössä“ jokainen 

työvaihe suoritetaan työkiertojen avulla, kootaan yhteen työkiertoohjelmaan 

ja tallennetaan muistiin. Tämän jälkeen työkierto-ohjelma 

on käytettävissä kappaleen valmistukseen „ohjelmanajolla“. 

ICP-ohjelmoinnissa määritellään haluttuja muotoja lineaaristen/ 

ympyrämäisten muotoelementtien ja päällekkäiselementtien (viisteet, 

pyöristykset, vapaapistot) avulla. Muotokuvaukset liitetään ICPtyökiertoihin 

(Katso “ICP-muodot” sivulla 242). 

DIN-ohjelmoinnissa käytettäviä käskyjä ovat yksinkertaiset 

akseliliikkeet, DIN-työkierrot monimutkaisille lastuamistehtäville, 

kytkentätoiminnot, matemaattiset laskutehtävät ja 

muuttujaohjelmointi. 

Voit laatia joko „yksittäisiä“ ohjelmia, jotka sisältävät kytkentä- ja 

liikekäskyjä ja suorittaa ne ohjelmanajon käyttötavalla tai voit laatia 

DIN-makroja, jotka yhdistetään työkiertoon. DIN-makroissa 

käytettävät käskyt riippuvat tehtävän luonteesta. DIN-makroissa voit 

käyttää myös täydellisiä käskysarjoja. 

Työkierto-ohjelmat voidaan muuntaa DIN-ohjelmiksi. Näin voit käyttää 

hyväksesi yksinkertaisen työkierto-ohjelmoinnin etuja ja optimoida tai 

täydentää NC-ohjelmaa „DIN-konvertoinnin“ jälkeen. 


3.2 Päälle- ja poiskytkentä 

Päällekytkentä 

MANUALplus näyttää otsikkorivillä 

järjestelmäkäynnistyksen yksittäisiä vaiheita. Kun 

kaikki testit ja alustukset on tehty, aktivoidaan 

konekäyttötapa. Työkalunäyttö esittää viimeksi 

käytettyä työkalua. Koneessa suoritettavan 

referenssiinajon tarpeellisuus riippuu mittauslaitteen 

tyypistä. 

Järjestelmäkäynnistyksen aikana esiintyvät virheet 

ilmoitetaan virhesymbolilla. Kun järjestelmä on 

käyttövalmis, voit tarkastaa nämä virheilmoitukset 

(katso “Virheilmoitukset” sivulla 36). 

Referenssiinajo 

Referenssiinajo 

MANUALplus lähtee siitä, että 

järjestelmäkäynnistyksessä koneeseen on 

kiinnitetty viimeksi käytössä ollut työkalu. 

Jos näin ei todellisuudessa ole tilanne, 

määrittele koneeseen työkalunvaihdon 

avulla uusi työkalu. 

Valitse X-referenssi 

Valitse Z-referenssi 

Käynnistä työkierto – akselit ajavat 

referenssipisteisiin. 

MANUALplus aktivoi paikoitusnäytön ja vaihtaa 

valikon ja ohjelmanäppäinpalkin „päävalikolle“. 

Referenssiinajo riippuu mittauslaitteesta: 

EnDat-anturi: Referenssiinajoa ei tarvita 

Välimatkakoodattu anturi: Akseliasemat 

määritetään lyhimmän referenssiinajomatkan 

mukaan. 


3.2 Päälle- ja poiskytkentä

3.2 Päälle- ja poiskytkentä 

Standardianturi: Akselit ajavat tunnettuun koneen kiinteään 

pisteeseen. Referenssipisteeseen ajettaessa ohjaus vastaanottaa 

signaalin. Koska järjestelmä tietää etäisyyden koneen kiinteään 

nollapisteeseen, voidaan akseliasemat paikantaa. 

Jos haluat ajaa akselit X ja Z yksittäin referensseihinsä, 

tapahtuu liike yksinomaan X- tai Z-suunnassa. 

EnDat-anturin valvonta 

EnDat-antureilla ohjaus tallentaa akseliasemat muistiin koneen 

poiskytkennän yhteydessä. Päällekytkennän yhteydessä 

MANUALplus vertaa kunkin akselin päälle- ja poiskytkentähetken 

paikoitusasemia toisiinsa. 

Jos niissä havaitaan eroja, ilmestyy seuraavat viestit: 

„Akseleita on liikutettu koneen poiskytkennän jälkeen.“ 

Tarkasta ja vahvista hetkellisasema, jos akselia on todellakin 

liikutettu. 

„Akselin tallennettu anturiasema ei ole voimassa.“ 

Tämä viesti on paikallaan, kun ohjaus käynnistetään ensimmäisen 

kerran tai kun anturi tai muu ohjauksen olennainen komponentti on 

vaihdettu. 

„Parametria on muutettu. Akselin tallennettu anturiasema ei ole 

voimassa.“ 

Tämä viesti on paikallaan, kun konfigurointiparametria on muutettu. 

Yllä esitettyjen viestien ilmestymisen syynä voi olla myös anturissa tai 

ohjauksessa esiintyvä vika. Jos ongelma toistuu, ota yhteys koneen 

valmistajan edustajaan. 


Poiskytkentä 

Poiskytkentä 

Asianmukainen poiskytkeytyminen 

merkitään virhelokitiedostoon. 

Käyttötavan „Kone“ päätason asetus 

Paina ohjelmanäppäintä 

Poiskytkentä 

MANUALplus kysyy varmuuden vuoksi, haluatko 

todella lopettaa käytön. 

„Enter“ päättää käytön 

Odota, kunnes MANUALplus pyytää kytkemään 

koneen pois päältä. 


3.2 Päälle- ja poiskytkentä

3.3 Konetiedot 


Konetietojen näyttö ja sisäänsyöttö 

Käsikäytöllä määritellään konetiedot työkalu, karan 

kierrosluku ja syöttöarvo määrittelyikkunassa „T, S, F 

asetus“. Työkierto- ja DIN-ohjelmissa konetiedot ovat 

osa työkiertoparametreja tai NC-ohjelmaa. 

Toiminnossa „T, S, F asetus“ määritellään vielä lisäksi 

„maksimikierrosluku“ ja suunnatun pysäytyksen 

„suuntauskulma“. 

Voit tallentaa lastuamistietoja (karan kierrosluku, 

syöttöarvo) yhdessä työkalutietojen kanssa ja 

vastaanottaa ne toimintonäppäimellä S, F työkalusta 

(katso “Työkalutiedot – Lisäparametrit” sivulla 426). 

Konetietojen näyttö 

Konetietojen näyttö voidaan haluttaessa 

konfiguroida. Sen lisäksi näyttö voi 

poiketa tässä kuvatusta esityksestä. 

Konetietojen sisäänsyöttö 

Parametrin sisäänsyöttö 

Valitse „S, F, T asetus“ (mahdollinen 

vain käsikäytöllä) 

Päätä tietojen sisäänsyöttö 

Konetietojen näytön elementit 

Paikoitusnäyttö X, Z: Työkalun kärjen ja työkappaleen nollapisteen 

välinen etäisyys 

Akselikirjain valkoinen: ei „vapautusta“ 

Paikoitusnäyttö C: C-akselin asema 

Tyhjä kenttä: C-akseli ei ole aktiivinen 

Akselikirjain valkoinen: ei „vapautusta“ 

Loppumatkan näyttö X, Z, C: Hetkellisaseman ja toteutettavana 

olevan liikekäskyn loppuaseman välinen ero. 

Loppumatkan näyttö Z ja suojavyöhyketila: Loppumatkan 

näyttö ja suojavyöhykevalvonnan tilan näyttö. 

Karan kuormitus: Pääkaran moottorin kuormitus nimellisen 

vääntömomentin suhteen 

Karan kuormitus ja maksimikierrosluku: Pääkaran moottorin 

kuormitus ja voimassa olevan maksimikierrosluvunlisänäyttö. 


Työkalukutsu 

T on työkalutietojen määrittelyn tunnuskirjain. 

Tunnuskirjaimen „T“ jälkeen tulee käytettävästä 

työkalunpitimestä riippuen 2 tai 4 numeroa. 

Yksi työkalunpidin (esimerkki: monikiinnitin): 

Kutsu: „Tdd“ 

Useampi työkalunpidin (Esimerkki: revolveri): 

Kutsu: „Tddpp“ 

dd: Työkalutiedoston sijainti (työkalulista) 

pp: Teränpitimen sijainti (revolveriasema) 

Syötä käsikäytöllä T-numero kohtaan „T, S, F asetus“ 

– opetuskäytöllä „T“ on työkiertoparametri. 

Pyörivät työkalut 

Pyörivä työkalu määritellään työkalukuvauksessa. 

Pyörivillä työkaluilla näytettävät karatiedostot 

perustuvat työkaluun. 

Seuraava sisäänsyöttöparametri koskee karaa 1, jos 

pyörivät työkalu on aktiivinen: 

Karan kierrosluku/vakio lastuamisnopeus 

Maksimikierrosluku 

Kierrossyöttöarvo määrittelyllä „S, F, T asetus“. 

Konetietojen näytön elementit 

T-näyttö 

Käytettävä työkalun T-numero 

Työkalukorjausarvo 

„T“ väritaustalla: „peilattu koneistus“ aktivoitu 

S-näyttö 

Karan tilan symboli 

Ylempi kenttä: ohjelmoitu arvo 

Alempi kenttä: Syöttöarvon muunnoksen asetus ja todellinen 

pyörimisnopeus – asemansäädöllä (M19): karan asema 

Vaihdeaskel (pieni luku „S“:n jälkeen) 

„S“ väritaustalla: näyttö pätee pyörivällä työkalulla 

F-näyttö 

Työkiertotilan symboli 

Ylempi kenttä: ohjelmoitu arvo 

Alempi kenttä: Syöttöarvon muunnoksen asetus ja todellinen 

syöttöarvo 

Ohjelmanäppäimet toiminnolla „T, S, F asetus“ 

Katso: “Työkalukorjaukset” sivulla 58 

Katso: “Työkalujen asetus” sivulla 54 

„Työkalulistan“ kutsu – T-numeron vastaanotto 

työkalulistasta mahdollinen 

Karan kierrosluvun ja syöttöarvon vastaanotto 

työkalutiedoista. 

Päällä: Minuuttisyöttöarvo (mm/min) 

Pois: Kierrossyöttöarvo (mm/r) 

Päällä: Karan vakiokierrosluku (r/min) 

Pois: Vakio lastuamisnopeus (m/min) 


3.3 Konetiedot


Työkalut useammilla terillä 

Kun erikoistyökalussa on useampia lastuavia teriä, tällöin pätevät 

erilaiset työkaluparametrit (asetusmitat, terän säteet, jne.) Näille 

työkaluille määritellään useampia työkalutietueita. 4numeropaikkaisessa 

T-ohjelmoinnissa (Tddpp) erikoistyökalun toista 

terää varten ohjelmoidaan uusi „dd“ ja sama „pp“. 

Työkalut erilaisilla neljäkkäillä 

Esimerkki: Sinun sorvissasi „päätyökalunpidin“ on 

pyörintäkeskipisteen edessä (standardineljäkäs). Pyörintäkeskipisteen 

takana on „lisätyökalunpidin“. 

MANUALplus-ohjauksen konfiguroinnissa jokaiselle työkalunpitimelle 

määritellään erikseen, tuleeko X-mitta ja kaarevien muotojen 

kiertosuunta peilata vai ei. Tässä esimerkissä lisätyökalunpitimen 

määreenä on „peilaus“ 

Tällä periaatteella ohjelmoidaan kaikki koneistukset „normaalisti“ – 

riippumatta siitä, mitä työkalunpitimiä koneistus suorittaa. 

Simulaatiossa kaikki koneistukset ovat aina „standardineljäkkäässä“. 

Sitä vastoin työkalut kuvataan ja mitoitetaan „standardineljäkkäille“ – 

myös silloin, kun niitä käytetään „lisätyökalunpitimessä“. 

Peilaus huomoidaan vasta työkappaleen koneistuksessa, jos todellakin 

käytetään „lisätyökalunpidintä“. 

Syöttöarvo 

Pyörivillä työkaluilla karan kierrosluku ja kierroslukuraja 

perustuvat työkaluun. 

Katso koneen ohjekirjasta, voiko pyöriviä työkaluja 

käyttää kierrossyöttötavalla. 

„F“ on syöttöarvon määrittelyn tunnuskirjain. Ohjelmanäppäimen 

Minuuttisyöttö asetuksesta riippuen sisäänsyöttö tapahtuu: 

millimetreinä per karan kierros (kierrossyöttöarvo) 

millimetreinä per minuutti (minuuttisyöttöarvo). 

Näytöllä mittayksikön yhteydessä esitetään, minkä 

syöttöarvoasetuksen mukaan työskentely tapahtuu. 

Syöttöarvo muutetaan syöttöarvon säätimellä (syötön muunnos) 

(Alue: 0% ... 150%). 

Syöttösymboli (F-näyttö) Symboli 

Tila „Työkierto käyntiin“ 

Työkierron tai ohjelman suoritus 

aktivoitu 

Tila „Työkierto pois“ 

Ei työkierron tai ohjelman suoritusta 


Kara 

„S“ on karan tietojen tunnuskirjain. Ohjelmanäppäimen Vakio 

kierrosluku asetuksesta riippuen sisäänsyöttö tapahtuu: 

kierroksina per minuutti (vakio kierrosluku) 

metreinä per minuutti (vakio lastuamisnopeus) 

Kierrosluku rajoitetaan maksimikierrosluvulla. Kierroslukurajoitus 

määritellään toiminnossa „S, F, T asetus“, koneparametrissa 805/855 

tai DIN-ohjelmoinnin käskyllä G26. 

Kierroslukurajoitus on voimassa niin kauan, kunnes se korvataan 

uudella kierroslukurajoituksella. 

Kierroslukua voidaan muuttaa kierroslukusäätimellä (karan muunnos) 

(Alue: 50% ... 150%). 

Osoitetunnuksen „S“ jälkeinen ensimmäinen numero ilmoittaa 

vaihdeporrasta. 

Vakion lastuamisnopeuden aikana MANUALplus laskee 

karan pyörintänopeutta työkalun kärjen aseman 

mukaan. Pienillä lastuamishalkaisijoilla karan kierrosluku 

suurenee, mutta ei ylitä „maksimikierroslukua“. 

Karan symbolit esittävät pyörintäsuuntaa käyttäjän 

kohdalta katsottuna, kun käyttäjä seisoo koneen edessä 

ja katsoo karaan päin. 

Karan symboli (S-näyttö) Symboli 

Karan pyörintäsuunta M3 

Karan pyörintäsuunta M4 

Kara pysähtynyt 

Kara on asemansäädössä (M19) 


3.3 Konetiedot

3.4 Koneen asetus 


Riippumatta siitä, koneistetaanko työkappale käsin vai 

automaattisesti, kone on „valmisteltava“. Tätä varten on 

käsikäyttötavalla valikkokohteen „Asetus“ alla seuraavat toiminnot: 

Akseliarvojen asetus (työkappaleen nollapisteen määrittely) 

Suojavyöhykkeen asetus 

Työkalunvaihtoaseman asetus 

C-akseliarvon asetus 

Työkappaleen nollapisteen määrittely 

Valitse „Asetus“ 

„Valitse “Akseliarvojen asetus“ 

Aja kosketus työkappaleen nollapisteeseen (tasopinta) 

Määrittele kosketusasemaksi „työkappaleen 

nollapiste Z“ 

Syötä sisään etäisyys työkalusta työkappaleen nollapisteeseen 

„Mittauspistekoordinaatiksi Z“ 

MANUALplus laskee „työkappaleen nollapisteen Z“ 

Koneen nollapiste Z = Työkappaleen nollapiste Z 

(Siirto = 0) 

Koneen nollapiste X = Työkappaleen nollapiste X 

(Siirto = 0) 

MANUALplus näyttää apukuvassa koneen nollapisteen ja 

työkappaleen nollapisteen välistä etäisyyttä (kutsutaan myös nimellä 

„Siirto“). 

Työkappaleen nollapisteen muutos saa aikaan uudet näyttöarvot. 

Jos haluat muuttaa työkappaleen nollapisteen X-asemaa, 

syötä halkaisijan arvo kenttään „Mittauspistekoordinaatti 

X“. Apukuvassa näytetään „koneen nollapisteen X ja 

työkappaleen nollapisteen välistä etäisyyttä“ sädemittana. 


Suojavyöhykkeen asetus 

MANUALplus testaa jokaisella liikekäskyllä, että +suojavyöhykkeelle+ 

ei mennä (suunnassa -Z). Jos näin käy, liike pysähtyy ja annetaan 

virheilmoitus. 

Apukuva osoittaa suojavyöhykkeen hetkellistä asetusta: 

Etäisyys koneen nollapisteestä suojavyöhykkeelle 

„–99999.000“ tarkoittaa: Suojavyöhykettä (suunnassa –Z) ei valvota 

Suojavyöhykkeen asetus/Valvonnan poiskytkentä 


Valitse „Suojavyöhykkeen asetus“ 

Aja „suojavyöhykkeelle“ nykäyssyöttöpainikkeilla tai käsipyörällä 

määrittelee tämän aseman suojavyöhykkeeksi 

Syötä sisään suojavyöhykkeen asema työkappaleen nollapisteen 

suhteen (kenttä: „Mittauspistekoordinaatti –Z“) 

vastaanottaa sisäänsyötetyn aseman 

suojavyöhykkeeksi 

Suojavyöhykevalvonnan poiskytkentä 

Suojavyöhyketilan näyttö 

Koneen näytön näyttöelementti 9 esittää suojavyöhykevalvonnan 

hetkellistä tilaa (katso “Konfigurointiparametrit” sivulla 435 – 

Ohjausparametri 301). 

Kun sisäänsyöttöikkuna „Suojavyöhykkeen asetus“ on 

auki, suojavyöhykevalvonta ei ole voimassa. 

DIN-ohjelmoinnissa voidaan suojavyöhykevalvonta 

kytkeä pois päältä koodilla M417 ja uudelleen päälle 

koodilla M418 

Suojavyöhyketila Symboli 

Suojavyöhykevalvonta aktiivinen 

Suojavyöhykevalvonta ei aktiivinen 


3.4 Koneen asetus


Työkalunvaihtopisteen asetus 

Työkierrolla „Ajo työkalunvaihtopisteeseen“ tai DIN-käskyllä „G14“ 

ajetaan luistit „työkalunvaihtopisteeseen“. Tämän aseman tulee olla 

niin etäällä työkappaleesta, että työkalut voidaan vaihtaa ilman 

ongelmia. 

Työkalunvaihtoaseman asetus 


Valitse „Työkalunvaihtopiste“ 

Ajo työkalunvaihtopisteeseen 

Aja „työkalunvaihtoasemaan“ nykäyssyöttöpainikkeilla tai 

käsipyörällä. 

määrittelee tämän aseman työkalunvaihtopisteeksi 

Työkalunvaihtopisteen koordinaatit syötetään sisään ja 

näytetään koneen nollapisteen ja työkalunpitimen 

peruspisteen välisenä etäisyytenä. Koska näitä arvoja ei 

näytetä, on suositeltavaa ajaa työkalunvaihtopisteeseen ja 

määritellä parametri Vastaanota asema. 


C-akseliarvon asetus 

C-akseli voidaan asettaa seuraavasti: 

C-akselin nollapisteen asetus 


Valitse „C-akseliarvon asetus“ 

C-akselin paikoitus 

Määrittele asema „C-akselin nollapisteeksi“ 

Syötä sisään „Nollapistesiirto C-akselilla“ 

Vastaanota sisäänsyöttö – MANUALplus laskee 

„työkappaleen nollapisteen Z“ 

Poista nollapistesiirto C-akselilla 


3.4 Koneen asetus

3.5 Työkalujen asetus 


MANUALplus tukee työkalujen mittausta hipaisukosketuksessa, joko 

kosketuspäällä tai mittausoptiikan avulla. Aseta mittaustoimenpide 

koneparametrissa 6. 

Mitatuilla työkaluilla asetusmitta syötetään sisään „työkalunhallinnan 

käyttötavalla“. 

Työkalumittojen määritys hipaisukosketuksella 

Syötä mitattavan työkalun tiedot työkalutaulukkoon (katso 

“Työkalutiedot” sivulla 418) 

Aseta mitattava työkalu karaan ja syötä sisään sen Tnumero 

valikolla „Aseta S, F, T“. 

Pyöritä tasolaikkaa ja määrittele tämä asema työkappaleen 

nollapisteeksi. 

Palaa takaisin valikolle „S, F, T asetus“, kiinnitä 

mitattava työkalu paikalleen ja syötä sisään sen Tnumero. 

Aktivoi työkalun mittaus 

Hipaise tasolaikkaa. Syötä „0“ kenttään „Mittauspistekoordinaatti Z“ 

(työkappaleen nollapiste) 

Tallenna työkalumitta (korjausarvo poistuu) 

Käännä mittaushalkaisijaa. Syötä halkaisijan arvo kenttään 

„Mittauspistekoordinaatti X” 

Tallenna työkalumitta (korjausarvo poistuu) 

Syötä sisään terän nirkon säde 

Vastaanota nirkon säteen arvo työkalutaulukkoon 


Työkalujen mitat voidaan määrittää erilaisilla menetelmillä. 

Seuraavaksi kuvattavilla menetelmillä mitataan työkalujen pituudet 

mitattavan työkalun suhteen. 

Apukuvat esittävät työkalun mittojen yksityiskohtia 

työkalun tyypistä ja työkalun suuntauksesta riippuen. 


3.5 Työkalujen asetus


Työkalun mittojen määritys mittapään avulla 






Esipaikoita työkalun ensimmäistä mittaussuuntaa varten 

Paina mittaussuuntaa vastaavaa ohjelmanäppäintä 

(esimerkiksi Z-suunta) 

Käynnistä työkierto – työkalu ajaa mittaussuuntaan. 

Kun mittauspää vapautetaan, asetusmitta 

määritetään ja tallennetaan. Korjausarvo poistetaan. 

Esipaikoita työkalun toista mittaussuuntaa varten 

Paina mittaussuuntaa vastaavaa ohjelmanäppäintä 

(esimerkiksi X-suunta) 

Käynnistä työkierto – työkalu ajaa mittaussuuntaan. 

Kun mittauspää vapautetaan, asetusmitta 

määritetään ja tallennetaan. Korjausarvo poistetaan. 




Työkalun mittojen määritys mittausoptiikan avulla 






Paikoita työkalu käsisuuntapainikkeiden tai käsipyörän avulla 

mittausoptiikan hiusristikkoon 

Tallenna työkalumitta Z (korjausarvo poistuu) 

Tallenna työkalumitta X (korjausarvo poistuu) 






Työkalukorjaukset 

Työkalukorjaukset X ja Z sekä pistotyökaluilla „erikoiskorjaus“ 

kompensoivat terän kulumista. 

Korjausarvo ei saa olla suurempi kuin 99 mm. 

Työkalukorjauksen määrittely 

Valitse „S, F, T asetus“ (mahdollinen vain 

käsikäytöllä) 

Paina Työkalukorjaus 

Valitse X-korj. työkalulle 

Määritä korjausarvo käsipyörällä – näyttö seuraa 

loppumatkan näyttökentässä 

Vastaanota nirkon säteen arvo „työkalutaulukkoon“ 

T-näyttö esittää uutta korjausarvoa 

Loppumatkan näyttöpoistuu. 

Toista toimenpiteet „työkalukorjaukselle Z“ ja „erikoiskorjaukselle“. 

Työkalukorjauksen poisto 

Valitse „S, F, T asetus“ (mahdollinen vain 

käsikäytöllä) 

Valitse Työkalukorjaus 

poistaa sisäänsyötetyn korjausarvon X 

Toista toimenpiteet „työkalukorjaukselle Z“ ja „erikoiskorjaukselle“. 


Työkalun kestoaikavalvonta 

MANUALplus valvoo – haluttaessa – työkalujen 

kestoaikoja tai työkappaleella valmistettujen 

kappaleiden lukumääriä. 

Kestoaikavalvonta laskee yhteen aikaa, jolloin työkalu 

liikutetaan „syöttöliikkeellä“. Kappalemäärävalvonta 

laskee valmistettujen työkappaleiden lukumäärää. 

Näitä arvoja verrataan työkalutietojen 

määrittelyarvoihin. 

Kun kestoaika on ummessa tai kappalemäärä 

saavutettu, MANUALplus antaa ilmoituksen ja 

pysäyttää järjestelmän ohjelman 

loppuunsuorittamisen jälkeen. Kun työskentelet 

ohjelman toistoilla (M99 DIN-ohjelmilla), järjestelmä 

pysähtyy ohjelman toistokerran suorittamisen jälkeen. 

Kestoaikavalvontaa voidaan toteuttaa jokaiselle 

käytettävälle työkalulle. 

Kestoaikavalvonnan (valvontatyyppi, 

maksimikestoaika/jäljellä oleva kestoaika tai 

kappalemäärä/jäljellä oleva kappalemäärä) tiedot 

annetaan työkalutiedoissa. Siellä tapahtuu myös 

muokkaaminen ja näyttö (katso “Työkalutiedot – 

Lisäparametrit” sivulla 426). 

Työkalun kestoaikavalvonta aktivoidaan/kumotaan 

valikkotoiminnossa „Nykyiset parametrit - 

Asetusparametrit - Työkalun valvonta“. 

Päivitä kestoajan/kappalemäärän määrittelyt 

työkalunhallinnan käyttötavalla, kun vaihdat työkaluun 

uuden teräpalan. 



3.6 Toimintotapa „Käsikäyttö“ 

3.6 Toimintotapa „Käsikäyttö“ 

Työkappaleen koneistuksessa käsikäytöllä liikutetaan akseleita 

käsipyörien tai nykyäyssyöttönäppäinten avulla. Tällä käyttötavalla voit 

asettaa myös työkiertoja, jotta voisit toteuttaa monimutkaisia 

koneistuksia (puoliautomaattikäyttö). Liikeratoja ja työkiertoja ei 

tallenneta. 

Päällekytkennän ja referenssiinajon jälkeen MANUALplus on 

„käsikäytöllä“. Tämä tapa säilyy voimassa, kunnes valitaan Opetus tai 

Ohjelmanajo. Näppäimellä „Valikko“ voit vaihtaa takaisin käsikäytölle. 

Otsikkorivillä oleva „koneen“ näyttö ilmoittaa „käsikäyttöä“. 

Määrittele työkappaleen nollapiste (katso“Koneen asetus” sivulla 50) 

ja syötä sisään konetiedot (katso “Konetiedot” sivulla 46), ennen kuin 

aloitat lastunpoiston. 

Vaihda työkalu 

Syötä sisään T-numeroja tarkasta työkaluparametri. 

„T0” ei määrittele mitään työkalua. Sen seurauksena ei tallenneta 

pituustietoa, nirkon sädettä jne. 

Kara 

Karan kierrosluku määritellään toiminnolla „S, F, T aseta“. Karan 

käynnistys ja pysäytys tehdään kytkimillä, jotka ovat koneen 

käyttöpöydällä. Suuntaa kara syöttämällä sisään „Pysäytyskulma A“ 

(valikolla „S, F, T asetus“). 

Huomioi maksimikierrosluku (määriteltävissä valikolla „S, 

F, T asetus“). 

Käsipyöräkäyttö 

Käsipyörällä toteutettava liikepituus yhtä jakoväliä kohti asetetaan 

koneen käyttöpöydän valintakytkimellä Käsipyörän erottelu. 

Nykäyssyöttö (ristikytkin) 

Akseleita syötetään nykäyssyöttökytkimen avulla joko 

syöttönopeudella tai pikalikkeen nopeudella. Aseta tämä 

kierroslukuraja valikolla „Aseta S, F, T“, pikaliikkeen nopeus kohdassa 

„Nykyiset parametrit – Koneparametri – Syöttöarvot“. 


Työkierrot käsikäytöllä 

Karan kierrosluvun asetus 

Syöttöarvon asetus 

Työkalun asetus, T-numeron määrittely ja 

työkalutietojen tarkastus („T0“ ei ole sallittu) 

Ajo työkierron aloituspisteeseen 

Työkierron valinta ja työkiertoparametrien 

sisäänsyöttö 

Työkiertokulun graafinen tarkastus 

Työkierron suoritus 


3.6 Toimintotapa „Käsikäyttö“

3.7 Toimintotapa „Opetus„ 

3.7 Toimintotapa „Opetus„ 

Opetuskäytöllä (työkiertokäyttö) työkappaleen 

koneistusta ohjataan askelittain työkiertojen avulla. 

MANUALplus „opettelee“ nämä koneistukset ja 

tallentaa tarvittavat työvaiheet työkierto-ohjelmaan, 

jota voit käyttää milloin tahansa uudelleen. 

„Opetus” kytketään päälle ohjelmanäppäimellä ja sitä 

näytetään otsikkorivillä. 

Jokaisella työkierto-ohjelmalla on numero ja 

lyhennys. Jokainen työkierto esitetään numeroituna 

lauseena. Lauseen numerolla ei ole ohjelmankulun 

kannalta merkitystä, työkierrot toteutetaan 

peräjälkeen. Kun kursori on työkiertolauseessa, 

MANUALplus esittää työkiertoparametria. 

Työkiertolause sisältää seuraavaa: 

Lausenumero 

Käytettävä työkalu 

Työkierron tunnus 

ICP-muodon tai DIN-makron numero (suluissa [...]) 

Työkiertojen ohjelmointi 

Kun luot uuden työkierto-ohjelman, se tapahtuu 

jokaiselle työkierrolle vaiheittain „määrittely - 

simulaatio - toteutus - tallennus“. Yksittäiset 

peräkkäin toteutettavat työkierrot muodostavat 

yhdessä työkierto-ohjelman. 

Työkierto-ohjelmaa voidaan muokata muuttamalla 

voimassa olevia työkiertoparametreja sekä 

poistamalla työkiertoja ja sijoitettamalla tilalle uusia 

työkiertoja. 

Kun poistut toimintotavalta „Opetus“ tai kytket 

koneen pois päältä, työkierto-ohjelma pysyy tallessa. 

ICP-muotojen luomiseen tarvittavaan editoriin 

(muokkausohjelmaan) pääset toimintonäppäimellä, 

kun kutsut ICP-työkierron (katso “ICP-muotojen 

editointi” sivulla 243). 

DIN-makrot ohjelmoidaan DIN-editorissa ja näin 

niputat ne yhteen DIN-työkiertoon. DIN-editoriin 

pääset toimintonäppäimellä, kun valitset DINtyökierron 

tai „päävalikko“ on valittuna (katso “DINohjelmointi” 

sivulla 278). 


Vaihto „työkierto-ohjelmien valintaan“ (katso 

“Ohjelmanhallinta” sivulla 75). 

Työkiertojen uusi lausenumerointi 

Aakkosnäppäimistön kutsu esiin ohjelmakuvausten 

määrittelyä tai muutoksia varten. 

Valitun työkierron poisto. 

Työkiertoparametrin välipuskurointi Liittyvä 

„työkierron lisäys“ vastaanottaa tiedot (esimerkki: 

rouhintatyökierron parametrin vastaanottaminen 

silitystyökierrolle). 

Työkiertoparametrin tai työkiertotavan muuttaminen 

(työkierron tyyppiä ei voi muuttaa). 

Uuden työkierron lisääminen kursorin alle. 


3.8 Toimintotapa „Ohjelmanajo“ 

Ohjelmanajon toimintotavalla käytetään laadittuja 

työkierto- ja DIN-ohjelmia kappaleen valmistamiseen. 

Tässä vaiheessa ohjelmaa ei voi muuttaa, tosin 

graafisen simulaation avulla voit tarkastaa 

ohjelmankulun ennen ohjelman suorittamista. Lisäksi 

MANUALplus tukee työkappaleen koneistuksen 

„sisäänajoa“ myös yksittäislausekäytön muodossa. 

Työkierto- tai DIN-ohjelma voidaan aloittaa mistä 

tahansa lauseesta, joten keskeytetty koneistus 

voidaan jatkaa loppuun. 

„Ohjelmanajon“ käyttötapa kytketään päälle 

ohjelmanäppäimellä ja sitä näytetään otsikkorivillä. 

Painettaessa Ohjelmanajo MANUALplus lataa 

suoritusmuistiin viimeksi käytetyn ja editointitavalla 

käsitellyn ohjelman. Vaihtoehtoisesti voit valita 

ohjelmalistan avulla toisen ohjelman (katso 


Virheelliset ohjelmat 

MANUALplus testaa ohjelmat lataamisen aikana. Jos 

havaitaan virhe (esim. ohjelmoitua työkalua ei ole 

työkalulistassa), otsikkoriville tulee virheen symboli. 

Painettaessa näppäintä „Info“ näytölle tulee 

yksityiskohtainen virheen informaatio. 

MANUALplus ei käännä virheellisiä lauseita. Tähän 

kohtaan asetetaan „työkierron pysäytys“. Mutta 

tämän ohjelman virheellisiä työkiertoja ei tulkita. 

Varoitus törmäysvaarasta 

Tarkasta virheellisiä työkiertoja sisältävät 

ohjelmat siltä osin, että ne on mahdollista 

suorittaa törmäysvapaasti. 

Ennen ohjelman suoritusta 

Työkiertojen ja työkiertoparametrien tarkastus 

MANUALplus listaa työkierto-/DIN-ohjelman. 

Työkierto-ohjelmissa näytetään sen työkierron 

parametreja, jonka kohdalla kursori sijaitsee. 

Graafinen tarkastus 

Ohjelmankulkua valvotaan „graafisen simulaation“ 

avulla (katso “Graafinen simulaatio” sivulla 68). 


3.8 Toimintotapa „Ohjelmanajo“


Aloituslauseen etsintä ja ohjelman suoritus 

Edellytykset aloituslausehakua varten: 

MANUALplus-ohjauksen tulee olla valmisteltu 

koneen valmistajan toimesta aloituslausehakua 

varten 

Aloituslausehaun on oltava aktivoituna 

(järjestelykäyttötapa: „Nykyinen parametri – NCkytkin 

– Asetukset“ tai ohjausparametri 1) 

MANUALplus käynnistää ohjelman suorituksen 

kursorin sijaintipaikan kohdalta. Väliaikainen simulointi 

ei muuta aloituskohtaa. 

Valittaessa DIN-ohjelmien aloituslausetta 

on muistettava määritellä konetiedot (T, S, 

F) ennen ensimmäisen liikekäskyn 

toteutusta. 

Ohjelman suoritus 

Ladattu työkierto-/DIN-ohjelma suoritetaan, kun painat 

työkierron käynnistyspainiketta. „Työkierto seis” 

pysäyttää koneistuksen jokaisella painalluskerralla. 

Ohjelmankulun aikana kursori on parhaillaan 

toteutettavana olevan työkierron tai DIN-lauseen 

kohdalla. Työkierto-ohjelmissa näet suoritettavana 

olevan työkierron parametrit sisäänsyöttöikkunassa. 

Ohjelmankulkuun vaikutetaan ohjelmanäppäimillä – 

katso taulukkoa. 


Työkierto- tai DIN-ohjelman valinta (katso 

“Ohjelmanhallinta” sivulla 75) 

Työkierto-ohjelma 

Päällä: Työkiertojen toteutus seuraavaan työkalun 

vaihtoon saakka 

Pois: pysäytys jokaisen työkierron jälkeen – 

seuraavan työkierron käynnistys: „Työkierto 

käyntiin“ 

DIN-ohjelma 

Päällä: Ohjelman suoritus ilman keskeytystä 

Pois: Pysäytys ennen „M01-käskyä“ 

Päällä: pysäytys jokaisen liikkeen jälkeen – 

seuraavan liikkeen käynnistys: „Työkierto 

käyntiin“. (Suositus: Yksittäislauseajon käyttö 

yhdessä peruslausenäytön kanssa.) 

Pois: Työkierto-/DIN-käskyn suoritus ilman 

keskeytystä 

Työkalukorjausten tai lisäkorjausten näyttö 

Graafisen simulaation päällekytkentä 

Päällä: Liike- ja kytkentäkäskyjen näyttö „DINformaatissa“ 

(peruslauseet). 

Pois: Työkierto- tai DIN-ohjelman näyttö 

Kursori hyppää DIN- tai työkierto-ohjelmien 

ensimmäiseen lauseeseen. 


Korjaukset ohjelman suorituksen aikana 

Voit syöttää korjausarvot sisään ohjelman 

suorittamisen aikana. Sisäänsyötetyt 

arvot lisätään olemassa oleviin 

korjausarvoihin ja uudet arvot tulevat 

voimaan välittömästi. 

Työkalukorjausten sisäänsyöttö 

Aktivoi „työkalukorjaus“ 

Syötä sisään työkalun numero 

Paina Tallenna – näytöllä esitetään 

voimassa olevia korjausarvoja 

(sisäänsyöttöikkunassa) 

Syötä sisään korjausarvot 

Vastaanota korjausarvot (katso 

“Työkalujen asetus” sivulla 54) 

Lisäkorjausten sisäänsyöttö 

Aktivoi „lisäkorjaus“ 

Syötä sisään lisäkorjauksen numero 

Paina Tallenna – näytöllä esitetään 

voimassa olevia korjausarvoja 

Syötä sisään korjausarvot 

Paina Tallenna 

MANUALplus voi hallita 16 lisäkorjausta kuten 

„parametria“. Lisäkorjauksia voidaan muuttaa 

käyttötavan „Järjestely toiminnossa – Nykyiset 

parametrit“. Lisäkorjaukset aktivoidaan toiminnolla 

„G149“ DIN-ohjelmassa tai DIN-makrossa. 




Korjausten asetus käsipyörän avulla 

Toiminto „Korjaukset käsipyörällä“ on käytettävissä vain, 

jos rakennetunnisteen bitti 13 (MP 18 – 

ohjauskonfiguraatio) on asetettu. 

Työkalukorjauksen sisäänsyöttö käsipyörän avulla 

Keskeytä ohjelmanajo työkierron 

pysäytystoiminnolla 

Paina Työkalukorjaus 

Työkalukorjauksen poisto 

Valitse X-korj. työkalulle (tai Z-korj. työkalulle) 

Määritä korjausarvo käsipyörällä – näyttö seuraa 

loppumatkan näyttökentässä 

Vastaanota korjausarvo „työkalutaulukkoon“ 

T-näyttö esittää uutta korjausarvoa 

Loppumatkan näyttöpoistuu. 

Keskeytä ohjelmanajo työkierron 

pysäytystoiminnolla 

Valitse Työkalukorjaus 

Valitse X-korj. poisto (tai Z-korj. poisto) – 

sisäänsyötetty korjausarvo poistetaan 


Ohjelmanajo „testiajotavalla“ 

Testiajotapaa“ käytetään silloin, kun ohjelmanajossa halutaan siirtyä 

nopeasti jatkokäynnistysasemaan. Edellytyksenä „testiajolle“ ovat: 

MANUALplus-ohjauksen tulee olla valmisteltu koneen valmistajan 

toimesta „testiajoa“ varten (Yleensä toiminto aktivoidaan 

avainkytkimen tai painikkeen avulla.) 

„Ohjelmanajotavan“ tulee olla aktivoituna. 

„Testiajotavalla“ kaikki syöttöliikkeet toteutetaan pikaliikkeellä (myös 

kierteen lastuaminen). Halutessasi voit hidastaa syöttönopeutta 

syöttöliikkeen päällekkäismuunnoksella. „Testiajotavalla“ suoritetaan 

vain „ilman lastuaminen“. 

„Testiajon“ aktivoinnin yhteydessä karan tila sekä karan 

kierroslukuasetus „jäädytetään“. Sen jälkeen kun „testiajon“ 

aktivointi peruutetaan, MANUALplus työskentelee jälleen 

ohjelmoiduilla syöttöarvoilla. 

Käytä testiajoa ainoastaan „ilman lastuamiseen“. 



3.9 Graafinen simulaatio 


Graafisen simulaation avulla tarkastetaan 

lastuaminen, lastunjako ja aikaansaatava muoto 

ennen varsinaista lastunpoistoa. 

Käyttötavalla „Käsikäyttö“ ja „Sisäänopetus“ 

tarkastetaan yksittäisten työkiertojen kulku – 

käyttötavalla „Ohjelmakulku“ tarkastetaan koko 

työkierto- tai DIN-ohjelma. 

Simulaatiossa esitetään ohjelmoitu aihio. 

MANUALplus simuloi myös koneistukset otsaja 

vaippapinnalla (paikoitettu kara ja C-akseli). Näin 

voidaan tarkastaa koko lastuamisprosessi. 

Käsikäytöllä ja opetuskäytöllä simuloidaan se 

työkierto, jota parhaillaan käsitellään. Ohjelmankulun 

käyttötavalla simulointi alkaa kursorin sen hetkisestä 

sijaintikohdasta. DIN-ohjelmat simuloidaan ohjelman 

alusta lähtien. 

Voit valita joko koneistettavan muodon 

ääriviivaesityksen tai työstörataesityksen 

Sorvaustöitä varten on lisäksi käytössä liikesimulaatio 

(piirtografiikka). Tämä graafinen tarkastusmenetelmä 

on suositeltavaa varsinkin „ohjelmanajon“ 

käyttötavalla, koska se antaa hyvän kuvan 

lastuamisprosessin etenemisestä. 

Ääriviivaesitys sopii silloin, kun haluat pikaisesti 

katsoa lastujen jakautumisen (lastunjako). Se ei 

kuitenkaan sovellu tarkkoihin tarkastuksiin, koska 

teoreettinen terän kärki ei vastaa työkappaleen 

muotoa. CNC-ohjauksessa tämä „vääristymä“ 

kompensoidaan terän sädekorjauksella. 

Työstörataesitys huomioi terän geometrian. Voit 

tarkastaa, pysyykö materiaali paikallaan, heikkeneekö 

muoto tai ovatko limitykset liian suuria. 

Työstörataesitys on erityisen mielenkiintoinen 

pistosorvauksessa, porauksessa ja jyrsinnässä, koska 

työkalun muoto on ratkaisevaa tulokselle. 


Liikesimulaatio esittää aihon „täytettynä pintana“ ja 

„lastuaa“ sen simulaation aikana (pyyhkäisygrafiikka). 

Työkalut liikkuvat ohjelmoidulla syöttönopeudella 

(„tosiaikaisesti„). 

Kun vaihdat simulaation toteutuksen aikana 

liikesimulaatiolle, tämä simulointitapa toteutetaan 

vasta uuden käynnistyksen jälkeen. 

Voit pysäyttää liikesimulaation milloin tahansa, myös 

NC-lauseen sisällä. Simulaatioikkunan alla oleva 

näyttö esittää hetkellisen liikkeen tavoiteasemaa. 

Kun käytät liikesimulaatiota yksittäistyökiertojen 

testaamiseen, huomioi se, että „aihiota“ ei tunneta 

kaikissa työkierroissa. Silloin näet toki työkalun liikkeet 

mutta et lastuamistapahtumaa. 


3.9 Graafinen simulaatio


Kuvaustavat 

Koneistukset paikoitettavalla karalla tai C-akselilla 

tarkastetaan „otsa- tai vaippakuvauksen“ avulla 

(valikkokohteessa „Lisätoiminnot“). Vaihtoehtoisia 

kuvaustapoja ovat „pyörintäkuvaus, otsapintakuvaus 

tai vaippapintakuvaus“. 

Pyörintäkuvaus 

Esitys X-Z-tasossa. 

Otsapintakuvaus 

Esitys XK-YK-tasossa. Akseliristikko on mitoitettu 

karteesisessa koordinaatistossa. Nollapiste on 

pyörintäkeskipisteessä, kulma C=0° on positiivisella 

XK-janalla (Katso kuvaa yllä oikealla). 

Vaippapintakuvaus 

Esitys „auki levitetyllä vaippapinnalla“ (Z-CY-taso). 

Akseliristikko on mitoitettu karteesisessa 

koordinaatistossa. Vaaka-akseli on Z-akseli ja 

pystyakseli CY-akseli (Katso kuvaa yllä oikealla). 

Tämän „työkappaleen ylä- ja alaviivat“ vastaavat 

kulma-asemia C=–180°/+180°. Kaikki poraus- ja 

jyrsintäkoneistukset esitetään alueella –180° ... 

+180°. 

Työkierto- tai DIN-ohjelma: 

Työkierto- tai DIN-ohjelman 

simulaatio:„Työkappaleen käsittelyn“ perustana 

ovat „standardiaihion“ parametrimitat (Nykyiset 

parametrit – Grafiikkaparametrit – Standardiaihio). 

Yksittäistyökierto tai opetus 

„Työkappaleen käsittelyn“ perusteena on 

leikkauskuva työkappaleesta, jota tämä työkierto 

kuvaa (Z-laajennus ja rajoitushalkaisija X). 

Ohjelmanäppäimet „Otsapintakuvaus“ 

ja „Vaippapintakuvaus“ ovat 

käytettävissä vain, jos työkierto/ 

työkierto-ohjelma aktivoidaan poraus-/ 

jyrsintätoiminnolla tai DIN-ohjelmalla. 

Aksiaalisen porauksen/jyrsinnän syvyys 

tarkastetaan pyörintäkuvauksessa; 

säteittäisen porauksen/jyrsinnän syvyys 

tarkastetaan otsakuvauksessa. 


Esityselementit 

Simuloinnin aikana MANUALplus esittää 

grafiikkaikkunassa seuraavat elementit ja työkalun 

liikkeet: 

Akseliristi 

Akseliristin nollapiste vastaa työkappaleen 

nollapistettä. 

Muodot 

Työkiertosimulaation alussa ohjelmoitua muotoa 

näytetään „syaanin“ värisenä. Toimintotavalla 

„Opetus“ voidaan ottaa näytölle työkierto-ohjelman 

edeltäviä muotoja (toiminto „Näytä muodot“). 

Valopiste 

Valopiste (pieni valkoinen suorakulmio) edustaa 

teoreettista terän kärkipistettä. 

Syöttöliikkeet 

näkyvät jatkuvana vihreänä viivana. Se edustaa 

terän kärjen teoreettista liikerataa (viivaesitys). 

Pikaliikkeet 

esitetään valkoisena katkoviivana. 

Työkalun terät (terä) 

Valopisteen asemesta MANUALplus esittää 

työkalun „lastuamisaluetta“ keltaisena piirtoviivana. 

Se tarkoittaa, että näet terän todellisen säteen, 

terän leveyden ja terän aseman. 

Tietyissä tilanteissa, kuten pistosorvauksessa ja 

viisteiden ja pyöristysten koneistuksessa, voit 

tarkastaa lastuamisen etenemisen tarkemmin kuin 

valopisteellä. 

Esityksen perustana ovat työkalutiedot. Jos terää ei 

ole kuvattu riittävän tarkasti, esitetään valopiste. 

Terän kulkurata 

„Työstörataesityksessä“ MANUALplus esittää 

„lastuamisalueella“ terän yliajamat pinnat 

viivoitettuna. Se tarkoittaa, että näet todellisen 

lastutun alueen huomioituna myös terän säde, terän 

leveys ja terän sijainti. Tämän esityksen 

edellytyksenä ovat työkalutiedot. 


Graafisen simulaation päällekytkentä 

Kuvauksen suurennus, pienennys, siirto, jne. 

Työkierto-ohjelma 

Päällä: Työkiertojen simulointi seuraavaan 

työkalun vaihtoon saakka 

Pois: Pysäytys jokaisen työkierron jälkeen – 

seuraavan työkierron käynnistys: Grafiikan 

jatko 

DIN-ohjelmat 

Päällä: Ohjelman suoritus ilman keskeytyksiä 

Pois: Pysäytys „M01-käskyn“ eteen 

Päällä: pysäytys jokaisen liikkeen jälkeen – 

seuraavan liikkeen käynnistys: Grafiikan jatko. 

(Suositus: Yksittäislauseajon käyttö yhdessä 

peruslausenäytön kanssa.) 

Pois: Työkierto-/DIN-käskyn simulointi ilman 

keskeytystä 

Simulaation pysäytys 

Simulaation jatkaminen 

Liikesimulaation päällekytkentä 

Vaihto ohjelmanäppäimille ”Lisätoiminnot” 

Päällä: Työkalun liikkeiden näyttö 

„työstörataesityksenä“ 

Pois: Työkalun liikkeiden näyttö 

„ääriviivaesityksenä“ 

Päällä: Työkalun terän näyttö 

Pois: „Valopiste“ esittää työkalun terää 

Tämä näyttää „opetuksessa“ aihion muotoa (jos 

ohjelmoitu) ja kaikkien ohjelman alusta kursorin 

asemaan saakka olevien työkiertojen määriteltyjä 

muotoja. 




Näytöt grafiikkaikkunoiden alapuolella: 

Kenttä „N“ 

Simuloitavan lauseen numero 

Kentät „X“ ja „Z“ 

Simuloitavien pika- ja syöttöliikkeiden 

tavoitekoordinaatit 

Kenttä „C“ 

Karan kulma suunnatulla karalla (M19) tai C-akseli 

Kenttä „T“ 

Simuloitava työkalu (ohjelmoitu T-numero) 

Sisäänsyöttöikkuna 

Työkierto-ohjelmissa esitetään työkierron merkintä 

ja parametrit. 

Varoitukset 

Simulointi tarkastaa työkierto- tai DIN-ohjelman. 

Mahdolliset varoitukset ilmoitetaan äärimmäisenä 

oikealla olevalla ohjelmanäppäimellä (katso 

“Virheilmoitukset” sivulla 36). Kun ohjelmanäppäintä 

painetaan, varoitukset näytetään. 


„Aikalaskennan“ kutsu (katso “Aikalaskenta” 

sivulla 74). 

Vaihto otsapintakuvaukselle (jos otsapinta on 

olemassa poraus-/jyrsintätyökierroilla). 

Vaihto vaippapintakuvaukselle (jos vaippapinta on 

olemassa poraus-/jyrsintätyökierroilla). 


Suurennus/Pienennys 

Työkierto-ohjelmissa simulaatio valitsee esitysalueen 

niin, että kaikki liikkeet tulevat näytettyä. DINohjelmissa 

ja DIN-makroissa esitysalueen valinnan 

toimintopolku on „Nykyiset parametrit – 

Grafiikkaparametrit – Standardi-ikkunakoko/ 

Standardiaihio“. Tämä menettely koskee myös otsaja 

vaippapinnan kuvauksia. 

Esityksen sovittamiseksi oikeaan kokoon voidaan 

käyttää kuvan suurentamista/pienentämistä ja 

osakuvan valintaa: 

1 Painettaessa „Zoomaus“ näyttöön ilmestyy 

„punainen suorakulmio“, jolla voidaan valita 

haluttu osakuva. Tätä suorakulmiota voidaan 

siirtää kursorinäppäimillä ja suurentaa 

näppäimellä „Sivu eteen“ ja pienentää 

näppäimellä „Sivu taakse“. Painettaessa 

Vastaanota näytölle tulee valittu osakuva. 

Lisäksi on olemassa seuraavat 

käyttömahdollisuudet: 

Laajempi kuvaus: Kun työkappaletta 

pienennetään, esitetään suurempi 

työskentelytilan alue. Voit käyttää tätä 

toimintoa, kun sitä osaa työkappaleesta, 

jonka haluat esivalita „punaisella 

suorakulmiolla“, ei esitetä 

grafiikkaikkunassa. 

Zoomaus pois: Kaikki määritellyt 

osamuodot („työkappale“) ja liikeradat 

näytetään mahdollisimman suurena. 

Edellinen zoomaus: Takaisin edelliseen 

zoomausasetukseen. 

2 Näppäimillä „Sivu eteen/taakse“ 

suurennetaan tai pienennetään esitystä, kun 

taas kursorinäppäimillä siirretään osakuvaa. 

Nämä toiminnot ovat jatkuvasti käytettävissä 

simulaation aikana. 

Käyttämällä menetelmää 1 voit valita haluamasi 

osakuvan tarkalleen ja ottaa sen näytölle, kun taas 

menetelmän 2 avulla voit spontaanisti siirtää, 

suurentaa tai pienentää osakuvaa. Tapauksesta 

riippuen tarvitset kuitenkin useampia toimenpiteitä 

saadaksesi näytölle juuri haluamasi osakuvan juuri 

haluamasi kokoisena. 



3.10 Aikalaskenta 

3.10 Aikalaskenta 

Simulaation aikana lasketaan pää- ja sivuaikoja. 

MANUALplus esittää koneistusajat toimintopolussa 

„Lisätoiminnot – Koneist.ajat (Koneistusajat)“. 

Taulukko „Aikalaskenta“ esittää pää-, sivu- ja 

kokonaisaikoja (vihreä: pääajat; keltainen: sivuajat). 

Työkierto-ohjelmissa jokainen työkierto esitetään 

yhdellä rivillä. DIN-ohjelmilla kukin rivi edustaa uuden 

työkalun käyttöönottoa (ratkaisevaa on T-kutsu). 

Jos taulukon sisäänsyöttöjen lukumäärä ylittää 

kuvaruudulla esitettävissä olevien rivien lukumäärän, 

lisää informaatiota saadaan esiin kursorinäppäimillä 

„Sivu eteen/Sivu taakse“. „Nuoli“ ylimmällä rivillä 

ilmoittaa, että lisää taulukon sisäänsyöttörivejä on 

olemassa. 

Halutessasi voit tulostaa yleiskuvauksen 

„Aikalaskenta“. 


3.11 Ohjelmanhallinta 

MANUALplus erottelee seuraavat ohjelmaryhmät: 

Työkierto-ohjelmat 

ICP-muodot 

DIN-ohjelmat 

DIN-makrot 

Määrittelytiedot ohjelmalle: 

Ohjelman numero 

(1...8 numeroa) toimii yksinomaan tunnusmerkkinä 

ohjelmaryhmän sisällä. Etunollat ovat olennainen 

osa ohjelman numeroa. 

Ohjelman kuvaus 

Voit „kuvailla“ ohjelman 35 aakkosnumeerisen 

merkin avulla. Ohjelmakuvausta näytetään 

ohjelmalistassa. 

Päiväys, kellonaika 

Tässä näytetään ajankohta, jolloin viimeisin 

ohjelman muutos on rekisteröity sekä „lajittelu 

päiväyksen mukaan“. 

Ohjelman pituus 

Ohjelmat voidaan järjestellä kokonsa mukaan 

ohjelman pituuden perusteella. Määrittely tapahtuu 

tavuina – ohjearvona pätee: 1 työkierto tai ICPmuotoelementti 

vie tilaa noin 165 tavua; jokainen 

DIN-ohjelman tai DIN-makron merkki vie tilaa yhden 

tavun verran. 


3.11 Ohjelmanhallinta

3.11 Ohjelmanhallinta 

Ohjelmanhallinnan toiminnot 

Valitse ensin haluamasi ohjelma ja kutsu sen jälkeen toiminto. Valittua 

ohjelmaa näytetään kohdassa „Ohjelman numero“. 

Lajittelu ohjelmalistoille 

Ohjelmaryhmän ohjelmat listataan joko „aakkosjärjestyksen“ tai 

„päiväyksen“ mukaan. 

Ohjelman valinta 

Valitse haluamasi ohjelma toimenpidettä varten joko ohjelmalistasta 

tai syötä sisään „ohjelman numero“ . 

Ohjelman valinta 

Painettaessa Ohjelman valinta järjestelmä vaihtaa takaisin 

edeltävään käyttötasoon. Kohdassa „Ohjelman numero“ näytettävä 

ohjelma „aktivoituu“. 

Uuden ohjelman luonti 

Syötä sisään „uusi ohjelman numero“ ja paina Ohjelman valinta. 

Ohjelman kopiointi 

Valittu ohjelma kopioidaan. Anna kopiolle uusi ohjelman numero. 

Muut ohjelman ja sen sisällön „määrittelyt“ eivät muutu. 

Ohjelman poisto 

Valittu ohjelma poistetaan järjestelmästä. 

Ohjelmakuvauksen muutos 

Näppäimellä Muuta tekstiä kutsutaan aakkosnumeerinen 

näppäimistö esiin ohjelmakuvauksen sisäänsyöttämiseksi tai 

muuttamiseksi. 

Kun kursori on kentässä „Ohjelman numero“, voit syöttää sisään 

haluamasi ohjelman numeron. Jos et muista tarkkaa ohjelman 

numeroa, anna „epätäydellinen“ numero ja vaihda näppäimellä 

„Enter“ ohjelmalistassa. Kursori siirtyy tällöin ensimmäisen ohjelman 

numeron kohdalle, joka vastaa sisäänsyöttöäsi. 

Kun kursori on ohjelmalistassa, voit etsiä haluamasi numeron 

„navigoimalla“. Syöttäessäsi ensimmäisen numeron kursori hyppää 

seuraavaan ohjelmaan, joka alkaa tällä numerolla. 

Voit vaihtaa kentästä „Ohjelman numero“ ikkunaan „Ohjelmalista“ 

painamalla „Enter“ (tai nuolinäppäimillä ylös/alas). Päinvastainen 

vaihto ikkunasta „Ohjelmalista“ kenttään „Ohjelman numero“ 

tehdään niinikään näppäimellä „Enter“ (tai nuolinäppäimillä vasen/ 

oikea). 

Kun haluat muuttaa ohjelman numeroa, tee kopio uudella 

ohjelman numerolla ja poista sen jälkeen aiempi ohjelma. 


3.12 DIN-konvertointi 

„DIN-konvertoinniksi“ kutsutaan työkierto-ohjelman muuttamista 

samalla tavoin toimivaksi DIN-ohjelmaksi. Tällaista DIN-ohjelmaa 

voidaan optimoida, täydentää, jne. 

DIN-konvertointi 

Konvertoitavan ohjelman valinta. 

Paina Työkierto-ohjelma --> DIN (päävalikko) 

Paina DIN-ohj. luonti 

Luotu DIN-ohjelma käsittää työkierto-ohjelman ohjelmanumeron. 

Jos MANUALplus saa aikaan virheen konvertoinnin aikana, siitä 

ilmoitetaan ja konvertointi keskeytyy. 


3.12 DIN-konvertointi

3.13 Tuumakäyttö 

3.13 Tuumakäyttö 

MANUALplus-ohjauksessa voidaan käyttää 

mittajärjestelmänä „metrejä“ tai „tuumia“ (katso 

tuumakäyttö kuvassa oikealla). 

Yksiköt tuumakäytössä: 

Koordinaatit, pituusmitat, liiketiedot: tuuma 

Syöttöarvo: tuuma/kierros tai tuuma/min 

Lastuamisnopeus: ft/min (jalka/min) 

Asetus tuuma/metri vaikuttaa myös näyttöihin sekä 

työkalunhallinnan ja parametrien sisäänsyöttöihin. 

Näyttöjen ja sisäänsyöttöjen tarkkuus: katso taulukkoa 

oikealla 

Asetukseen metri/tuuma pääsee valikkopolkua 

„Nykyiset parametrit – NC-kytkin – Asetukset“. Metri/ 

tuuma-asetuksen muutos on voimassa ohjauksen 

uudelleenkäynnistyksen jälkeen. 

Työkierto-ohjelmat 

Työkierto-ohjelmat tallennetaan metrijärjestelmässä – 

riippumatta siitä, onko ne laadittu metri- tai 

tuumamittojen mukaisesti. Kun lataat työkiertoohjelman 

tuumakäytöllä, MANUALplus muuntaa 

työkiertoparametrit. Sen jälkeen työkiertoparametrien 

näytöt ja sisäänsyötöt tapahtuvat „tuumissa“. 

DIN-ohjelmat, jotka laaditaan 

metrijärjestelmässä, saa toteuttaa vain 

tällä mitoitustavalla. Sama pätee 

tuumatavalle. MANUALplus eitarkasta 

DIN-ohjelmien toteutuksen yhteydessä, 

onko ne laadittu tuuma- vai metritavalla. 

Katso koneen käsikirjasta, voiko 

käsipyörän erottelutiedot muuntaa 

tuumamittoihin. 

Pilkun jälkeisten paikkojen määrä 

Koordinaattimäärittelyissä ja 

liiketiedoissa: 

metrijärjestelmä 

3 4 

Korjausarvoissa: 3 5 

tuumajärjestelmä 


Työkierto-ohjelmointi 


4.1 Työskentely työkiertojen avulla 


Ennenkuin työkiertojen käyttöä täytyy asettaa työkappaleen nollapiste 

ja varmistaa, että käytettävät työkalut on määritelty. Konetiedot 

(työkalu, syöttöarvo, karan kierrosluku) asetaan opettelukäytöllä 

yhdessä muiden työkiertoparametrien kanssa. Käsikäytöllä konetiedot 

asetetaan ennen työkierron kutsua. 

Yksittäiset työkierrot määritellään seuraavasti: 

Työkalun kärjen sijoittaminen käsipyörän tai 

nykäyssyöttönäppäinten avulla työkierron alkupisteeseen (vain 

käsikäyttö) 

Työkierron valinta ja ohjelmointi 

Työkierron kulun graafinen testaus 


Työkierron tallennus (vain opetuskäyttö) 

Työkierron alkupiste 

Työkierron suoritus alkaa käsikäytöllä „hetkellisestä 

työkaluasemasta“. 

Opetuskäytöllä „alkupiste“ annetaan parametrina. MANUALplus ajaa 

tähän pisteeseen pikaliikkeellä ennen työkierron suoritusta 

käyttämällä „lyhintä reittiä“ (diagonaalisesti). 


Jos työkalu ei pysty kulkemaan seuraavaan 

alkupisteeseen törmäysvapaasti, täytyy määritellä 

välipaikoitus pikaliikepaikoituksen työkierrolla. 

Työkiertoliittymät 

Laajennetulla tavalla silitystyökierrot pysähtyvät „muodon 

loppupisteeseen“. Näin voidaan yhdistää useampia silitystyökiertoja 

yhteenliittyvien muotojaksojen silittämiseksi. 

Tosin MANUALplus tuntee vain sen työkierron, jota se on parhaillaan 

toteuttamassa. Kun tämä muotojakso on silitetty, työkalu paikoittuu 

seuraavaa vaakasuoraa muotoelementtiä varten. Jos seuraava 

elementti ei olekaan vaarasuora, tällöin työkalu paikoittuu „muodon 

aloituspisteeseen“, ennenkuin muotojakso silitetään. Nämä 

paikoitusliikkeet tapahtuvat syöttöarvon nopeudella. 

80 4 Työkierto-ohjelmointi

Apukuvat 

Apukuvat esittelevät työkiertoparametrien toimintaa. Yleensä ne 

esittävät ulkopuolista koneistusta. „Soittonäppäimellä“ voidaan tehdä 

vaihto sisäpuolisen koneistuksen apukuvaan, 

tällä „soittonäppäimellä“ vaihdetaan apukuvia ulko- ja 

sisäpuolisen koneistuksen välillä. 

Apukuvien esitykset: 

katkoviiva: pikaliike 

yhtenäinen viiva: syöttöliike 

mittaviiva toispuolisella mittanuolella: „suunnattu mitta“ – 

etumerkki määrää suunnan 

mittaviiva molemminpuolisella mittanuolella: „suunnattu mitta“ – 

etumerkki ilman merkitystä 

DIN-makrot 

Työkierto-ohjelmaan voidaan yhdistää DIN-makroja. DIN-makrot eivät 

saa sisältää nollapistesiirtoja. 


Työkierto-ohjelmointi: DIN-makroilla nollapistesiirto 

peruutetaan työkierron lopussa. Siksi älä käytä DINmakroja 

nollapistesiirroilla työkierto-ohjelmoinnissa. 

Graafinen testaus (Simulaatio) 

Ennen kuin toteutat työkierron, tarkasta muotojen yksityiskohdat ja 

koneistuksen kulku graafisesti (katso “Graafinen simulaatio” 

sivulla 68). 

Työkiertonäppäimet 

Ohjelmoitu työkierto suoritetaan painettaessa työkierron 

käynnistyspainiketta. Työkierron pysäytyspainike keskeyttää 

käynnissä olevan työkierron. Kierteen lastuamisessa meneillään oleva 

lastu suoritetaan ensin täysin loppuun, ennenkuin työkierron kulku 

pysähtyy. 

Työkierron keskeytyksen aikana voit: 

jatkaa työkierron suoritusta työkierron käynnistyspainikkeella. Tällöin 

työkierron koneistusta jatketaan aina keskeytyskohdasta – myös 

silloin, kun olet ajanut akseleita väliaikaisesti. 

liikuttaa akseleita nykäyssyöttönäppäimillä tai käsipyörällä. 

lopettaa koneistuksen ohjelmanäppäimellä Lopeta. 


4.1 Työskentely työkiertojen avulla


Kytkentätoiminnot (M-toiminnot) 

Kytkentätoimintojen automaattinen tai manuaalinen suoritus riippuu 

koneen asetuksista. MANUALplus muodostaa työkierron 

toteuttamiseen tarvittavat kytkentätoiminnot. 

Karan pyörintäsuunta annetaan työkaluparametreissa. Työkierrot 

muodostavat työkaluparametreihin liittyvät karan kytkentätoiminnot 

(M3 tai M4). 

Kommentit 

Katso koneen käyttöohjekirjasta lisätietoja, jotka koskevat 

automaattisesti suoritettavia kytkentätoimintoja. 

Olemassa olevalle työkierrolle voidaan osoittaa kommentti. Tämä 

kommentti sijoitetaan työkierron alle hakasulkujen „[...]“ sisään. 

Kommentin lisääminen tai muuttaminen 

Laadi/valitse työkierto 

Valitse Muuta tekstiä 

Syötä kommentti sisään aakkosnäppäimistöltä. 

Vastaanota kommentti 


Työkiertovalikko 

Päävalikko esittää työkiertoryhmiä. Ryhmän valinnan 

jälkeen ilmestyvät yksittäisten työkiertojen 

valikkonäppäimet. 

Monimutkaisia työkiertoja varten laaditaan ICPtyökiertoja 

ja teknisesti hankalia koneistuksia varten 

laaditaan DIN-makroja (katso “ICP-muodot” 

sivulla 242 ja “DIN-ohjelmointi” sivulla 278). 

Työkierto-ohjelmassa ICP-muotojen ja DIN-makrojen 

numerot ovat työkierron rivin lopussa. 

Joilla työkierroilla on valinnaisia parametreja. Vasta 

kun ne asetetaan, tulee vastaava muotoelementti 

valmiiksi. Valinnaisten ja esivarattujen parametrien 

tunnuskirjaimet näkyvät harmaalla tekstillä. 

Seuraavia parametreja käytetään vain 

opettelukäytöllä: 

Alkupiste X, Z 

Konetiedot S, F ja T 

Työkiertoryhmät Valikkonäppäin 

Aihio 

Standardi- tai ICP-aihion määrittely 

Yksittäislastu 

Paikoitus pikaliikkeellä, lineaarinen ja 

ympyrämäinen yksittäislastu, viiste ja pyöristys 

Lastunpoistotyökierrot pitkittäin/poikittain 

Rouhinta- ja silitystyökierrot pituus- ja 

poikittaiskoneistusta varten. 

Pisto- ja pistosorvaustyökierrot 

Työkierrot uranpistoa, muotopistoa, 

vapaapistoa ja katkaisupistoa varten. 

Kierteen lastuaminen 

Kierteitystyökierrot, vapaasorvaus ja kierteen 

jälkilastuaminen. 

Poraus 

Poraustyökierrot ja reikäkuviokoneistukset 

otsaja vaippapinnalla 

Jyrsintä 

Jyrsintätyökierrot ja reikäkuviokoneistukset 

otsaja vaippapinnalla 

DIN-makro 

DIN-kielellä laaditut ohjelmanjaksot liitetään 

työkierto-ohjelmaan. 


4.1 Työskentely työkiertojen avulla


Työkierto-ohjelmoinnin ohjelmanäppäimet 

Työkierron tyypistä riippuen työkierron „vaihtoehdot“ 

syötetään sisään ohjelmanäppäimellä. Seuraavassa 

taulukossa esitellään käytettävät ohjelmanäppäimet. 

Työkierto-ohjelmoinnin ohjelmanäppäimet 

ICP-editorin kutsu 


Karan asemoinnin (M19) aktivointi 

Päällä: Työkalu palaa takaisin alkupisteeseen 

Pois: Työkalu jää työkierron loppupisteeseen 

Lineaarinen reikäkuvio otsa- tai vaippapinnalla 

Ympyrämäinen reikäkuvio otsa- tai vaippapinnalla 

Päällä: Olemassa olevan kierteen jälkilastuaminen 

Pois: Uuden kierteen lastuaminen 

Edellisen kierteen lastuamisen toistaminen 

„Työkalulistan“ kutsu - Voit ottaa T-numeron 

työkalulistasta. 

Hetkellisaseman X, Z vastaanotto 

Karan kierrosluvun ja syöttöarvon vastaanotto 

työkalutiedoista. 

Päällä: karan vakiokierrosluku (r/min) 

Pois: vakio lastuamisnopeus (m/min) 

Päällä: Sisäkierre 

Pois: Ulkokierre 

Sisäänsyötetyn/muutetun arvon vastaanotto 

Meneillään olevan dialogin lopetus 


4.2 Aihiotyökierrot 

Aihiotyökierrot kuvaavat aihion ja 

kiinnitystilanteen. Niillä ei ole vaikutusta 

lastuamiseen kulkuun. 

Näitä tietoja näytetään koneistuksen 

simuloinnissa. 

Aihio Symboli 

Aihio-Tanko/putki 

Standardiaihion määrittely 

ICP-aihiomuoto 

Aihion kuvaus ICP:llä 


4.2 Aihiotyökierrot

4.2 Aihiotyökierrot 

Aihiotanko/putki 

Valitse „aihion määrittely“ 

Valitse „aihiotanko/putki“ 

Tämä työkierto kuvaa aihion ja kiinnitystilanteen. Nämä tiedot 

käsitellään simulaatiossa. 

Työkiertoparametrit 

X-ulkohalkaisija 

Z-pituus – sisältää tasotyövaran ja kiinnitysalueen) 

I Sisähalkaisija aihiotyypillä „Putki“ 

K Oikea reuna (tasotyövara) 

B Kiinnitysalue 

J Kiinnitystapa 

0: ei kiinnitystä 

1: ulkopuolinen kiinnitys 

2: sisäpuolinen kiinnitys 


ICP-aihiomuoto 

Valitse „aihion määrittely“ 

Valitse „ICP-aihiomuoto“ 

Tämä työkierto liittää mukaan ICP-kuvatun aihion ja kuvaa 

kiinnitystilanteen. Nämä tiedot käsitellään simulaatiossa. 


X Kiinnityshalkaisija 

Z Kiinnitysasema suunnassa Z 






N ICP-muodon numero 


4.2 Aihiotyökierrot

4.3 Yksittäislastun työkierrot 


Yksittäislastun työkierroissa tehdään 

paikoitus pikaliikkeellä, toteutetaan 

lineaarinen tai ympyrämäinen 

lastunpoistoliike ja tehdään viisteitä tai 

pyöristyksiä ja määritellään Mtoimintoja. 

Yksittäislastu Symboli 

Pikaliikepaikoitus 


Lineaarikoneistus pitkittäin/poikittain 

yksittäinen pitkittäis-/poikittaislastu 

Lineaarikoneistus kulmassa 

yksittäinen vino lastu 

Ympyrämäinen koneistus 

yksittäinen ympyränkaarilastu (katso 

lastuamissuunta valikkonäppäimestä) 

Viisteen luonti 

Pyöristyksen luonti 

M-toiminnon kutsu 



Valitse „yksittäislastu“ 

Valitse „pikaliikekapaikoitus“ 

Työkalu ajaa pikaliikkeellä alkupisteestä tavoitepisteeseen. 


X, Z Alkupiste 

X2, Z2 Tavoitepiste 

T Työkalun numero 


4.3 Yksittäislastun työkierrot





Kytke päälle T-vaihtopisteeseen ajo 

Työkalu ajaa pikaliikkeellä hetkellisasemasta työkalunvaihtopisteeseen 

(katso “Työkalunvaihtopisteen asetus” sivulla 52). 


Q Järjestys – oletusarvo: 0 

0: diagonaalinen liike 

1: ensin X-, sitten Z-suunta 

2: ensin Z-, sitten X-suunta 

3: vain X-suunta 

4: vain Z-suunta 

T Työkalun numero: työkalunvaihtoasemaan saapumisen jälkeen 

vaihtuu „T“ 


Lineaarikoneistus pitkittäin 


Valitse „lineaarikoneistus pitkittäin“ 

Ohjelmanäppäin palautuksella: 

Pois: Työkalu jää työkierron lopussa paikalleen 

Päällä: Työkalu ajaa takaisin alkupisteeseen 


Työkalu liikkuu alkupisteestä syöttönopeudella „muodon 

loppupisteeseen“ ja jää työkierron lopussa paikalleen. 

Lineaarinen muoto pitkittäin („palautuksella“) 

Työkalu lähtee liikkeelle, toteuttaa pitkittäislastun ja ajaa työkierron 

lopussa takaisin alkupisteeseen (kuva oikealla). 



X1 Muodon aloituspiste 

Z2 Muodon lopetuspiste 


S Kierrosluku/Lastuamisnopeus 

F Kierrossyöttöarvo 

Työkierron toteutus „palautuksella“ 

1 ajaa pisteestä „X, Z“ „aloituspisteeseen X1“ 

2 ajaa syöttönopeudella „loppupisteeseen Z2“ 

3 nostaa ylös ja ajaa akselin suuntaisesti takaisin aloituspisteeseen 




Lineaarikoneistus poikittain 


Valitse „lineaarikoneistus poikittain“ 





Työkalu liikkuu alkupisteestä syöttönopeudella „muodon 

loppupisteeseen“ ja jää työkierron lopussa paikalleen. 

Lineaarinen muoto poikittain („palautuksella“) 

Työkalu lähtee liikkeelle, toteuttaa poikittaislastun ja ajaa työkierron 

lopussa takaisin alkupisteeseen (kuva oikealla). 



Z1 Muodon aloituspiste („palautuksella“) 

X2 Muodon lopetuspiste 





1 ajaa pisteestä „X, Z“ „aloituspisteeseen Z2“ 






Valitse „lineaarikoneistus kulmassa“ 





MANUALplus laskee tavoiteaseman ja ajaa lineaarisesti alkupisteestä 

syöttönopeudella „tavoiteasemaan“. Työkalu jää työkierron lopussa 

paikalleen. 

Lineaarinen muoto kulmassa („palautuksella“) 

MANUALplus laskee tavoiteaseman. Sen jälkeen työkalu lähtee 

liikkeelle, toteuttaa lineaarisen lastun ja ajaa työkierron lopussa takaisin 

alkupisteeseen (kuva oikealla). Nirkon sädekorjaus huomioidaan. 



X1, Z1 Muodon aloituspiste („palautuksella“) 

X2, Z2 Muodon lopetuspiste 

A Aloituskulma – Alue: –180° < A < 180° 




Parametriyhdistelmä tavoitepisteelle: 

X2, Z2 

X2, A 

Z2, A 


1 laskee tavoiteaseman 

2 ajaa pisteestä „X, Z“ „aloituspisteeseen X1, Z1“ 

3 ajaa syöttönopeudella tavoiteasemaan 







Valitse „ympyränkaarikoneistus“ (myötäpäivään) 

Valitse „ympyränkaarikoneistus“ (vastapäivään) 





Työkalu liikkuu ympyränkaaren mukaista rataa alkupisteestä 

syöttönopeudella „muodon loppupisteeseen“ ja jää työkierron 

lopussa paikalleen. 

Ympyränmäinen muoto („palautuksella“) 

Työkalu lähtee liikkeelle, toteuttaa ympyrämäisen lastuamisliikkeen ja 

ajaa työkierron lopussa takaisin alkupisteeseen. Nirkon sädekorjaus 

huomioidaan (kuvat oikealla). 



X1, Z1 Muodon aloituspiste („palautuksella“) 


Pyöristyksen R-säde 





1 ajaa pisteestä „X, Z“ „aloituspisteeseen X1, Z1“ 

2 ajaa ympyränkaaren mukaista rataa syöttönopeudella 

„loppupisteeseen X2, Z2“ 



Viiste 


Valitse „viiste“ 




Viiste 

Työkierto tekee viisteen muotonurkan suhteen mitoitettuna. Työkalu 

jää työkierron lopussa paikalleen. 

Viistemuoto („palautuksella“) 

Työkalu lähtee liikkeelle, tekee muotonurkan suhteen mitoitetun 

viisteen ja ajaa työkierron lopussa takaisin alkupisteeseen. Nirkon 

sädekorjaus huomioidaan (kuvat oikealla). 



X1, Z1 Muotonurkkapiste 

A Aloituskulma: Viistealueen kulma: 0°< A < 90° 

I, K Viisteen leveys (suunta X, Z) 

J Elementin sijainti (katso apukuva) – oletusarvo: 1 

Sijainti pisteen „X1, Z1“ suhteen 

etumerkki määrää lastuamissuunnan 




Parametriyhdistelmät viisteelle: 

I (45° viiste) 

K (45° viiste) 

I, K 

I, A 

K, A 


1 laskee „viisteen aloituspisteen ja lopetuspisteen“ 

2 ajaa akselinsuuntaisesti pisteestä „X, Z“ „viisteen 

aloituspisteeseen“ 

3 ajaa syöttönopeudella „viisteen loppupisteeseen“ 





Pyöristys 


„Pyöristyksen“ valinta 




Pyöristys 

Tämä työkierto tekee pyöristyksen muotonurkan suhteen 

mitoitettuna. Työkalu jää työkierron lopussa paikalleen. 

Pyöristysmuoto („palautuksella“) 

Työkalu lähtee liikkeelle, tekee muotonurkan suhteen mitoitetun 

pyöristyksen ja ajaa työkierron lopussa takaisin alkupisteeseen. Nirkon 

sädekorjaus huomioidaan (kuvat oikealla). 




R Pyöristys: Pyöristyssäde 

I, K Viisteen leveys (suunta X, Z) 

J Elementin sijainti (katso apukuva) – oletusarvo: 1 

Sijainti pisteen „X1, Z1“ suhteen 

Etumerkki määrää lastuamissuunnan 





1 laskee „pyöristyksen aloituspisteen ja lopetuspisteen“ 

2 ajaa akselinsuuntaisesti pisteestä „X, Z“ „pyöristyksen 


3 ajaa syöttönopeudella „pyöristyksen loppupisteeseen“ 



M-toiminto 

Konekäskyt (M-toiminnot) suoritetaan vasta työkierron 

käynnistyspainikkeen painalluksen jälkeen. Katso M-toimintojen 

merkitys koneen käsikirjasta (katso “M-toiminnot” sivulla 408). 

M-toiminto 


Valitse „M-toiminto“ 

M-toimintonumeron sisäänsyöttö 

Lopeta tietojen sisäänsyöttö 

Paina „Käynnistä työkierto“ 

Kara seis M19 (Karan paikoitus) 



Kytke M19 päälle 

Pysäytyskulman sisäänsyöttö 

Lopeta tietojen sisäänsyöttö 

Paina „Käynnistä työkierto“ 



4.4 Lastunpoistotyökierrot 


Lastunpoistotyökiertojen avulla 

rouhitaan ja silitetään yksinkertaisia 

muotoja „normaalitavalla“ ja 

monimutkaisia muotoja „laajennetulla 

tavalla“. 

ICP-lastunpoistotyökierrot toimivat 

yhdessä „ICP“-muotojen kanssa (katso 

„ICP-muotojen editointi” sivulla 243). 

Lastunjako: MANUALplus laskee 

asetusarvon, joka

Työkaluasema 

Huomioi työkaluasemat (alkupiste X, Z) ennen työkierron toteutusta 

laajennetuilla lastunpoistotyökierroilla. Tosin ne pätevät kaikille 

lastuamis- ja asetussyöttösuunnille ja rouhinnalle sekä silitykselle 

(Katso pitkittäistyökiertojen esimerkkiä – kuva oikealla). 

Alkupiste ei saa olla viivoitetulla alueella. 

Lastuamisalue alkaa „alkupisteestä X, Z“, jos työkalu on 

muotojakson edessä. Muussa tapauksessa lastutaan vain määritelty 

muotojakso. 

Jos sisäpuolisessa koneistuksessa „alkupiste X, Z“ on 

pyörintäkeskipisteen yläpuolella, lastutaan vain määritelty 

muotojakso. 

(A = Muodon aloituspiste X1, Z1; E = Muodon lopetuspiste X2, Z2) 

Muotokuviot 

Muotoelementit lastunpoistotyökierroilla 

Normaalitapa 

Suorakulmaisen alueen lastuaminen 

Laajennettu tapa 

Viiste muodon alussa 


Viiste muodon lopussa 


Viisteet muodon alussa ja lopussa kulmassa 

> 45° 


Yksi viiste („muodon aloituspisteen“, 

„muodon lopetuspisteen“ ja 

„aloituskulman“ sisäänsyötöllä) 


4.4 Lastunpoistotyökierrot


Muotoelementit lastunpoistotyökierroilla 


Pyöristys 


Viiste (tai pyöristys) muodon lopussa 

Normaalitapa 

Laskevien muotojen lastuaminen 

Normaalitapa 



Pyöristys muotolaaksossa (molemmissa 

nurkissa) 


Viiste (tai pyöristys) muodon alussa 




Lastuaminen pitkittäin/poikittain 

Valitse „lastuamistyökierrot pitkittäinen/poikittainen“ 

Valitse „lastuaminen pitkittäin“ (kuva oikealla) 

Valitse „lastuaminen poikittain“ (kuva seuraavalla 

sivulla) 

Työkierto „Lastuaminen pitkittäin“ rouhii pisteiden „X, Z“ ja „X1, Z2“ 

määräämän suorakulmion. 

Työkierto „Lastuaminen poikittain“ rouhii pisteiden „X, Z“ ja „X2, Z1“ 

määräämän suorakulmion. 



X1 Muodon aloituspiste (lastuaminen pitkittäin) 

Z2 Muodon lopetuspiste (lastuaminen pitkittäin) 

Z1 Muodon aloituspiste (lastuaminen poikittain) 

X2 Muodon lopetuspiste (lastuaminen poikittain) 

P Asetussyvyys: maksimaalinen asetussyvyys 

P>0: lastuaminen muodon mukaisesti 

P



1 laskee lastunjaon (asetuksen) 

2 asettaa työkalun „X, Z“ ensimmäiselle lastulle 


4 riippuen etumerkistä „asetussyvyys P“: 


P

Lastuaminen pitkittäin/poikittain – laajennettu 




sivulla) 

Kytke päälle laajennettu 

Työkierto „Lastuaminen pitkittäin“ rouhii pisteiden „X, Z“ ja „X1/Z2“ 

määräämän alueen huomioimalla työvaran. 

Työkierto „Lastuaminen poikittain“ rouhii pisteiden „X, Z“ ja „Z1/X2“ 




X1, Z1 Muodon aloituspiste 




P





3 ajaa syöttöarvolla „loppupisteeseen Z2“ tai „loppupisteeseen X2“ 

tai valinnaiseen muotoelementtiin 



P

Silityslastuaminen pitkittäin/poikittain 




sivulla) 

Kytke päälle silitysvaihe 

Työkierto „Silitys pitkittäin“ silittää muotojakson koordinaatista „X1“ 

koordinaattiin „Z2“. 

Työkierto „Silitys poikittain“ silittää muotojakson koordinaatista „Z1“ 

koordinaattiin „X2“. 

Työkierron lopussa työkalu ajaa takaisin alkupisteeseen. 



X1 Muodon aloituspiste (silitys pitkittäin) 

Z2 Muodon lopetuspiste (silitys pitkittäin) 

Z1 Muodon aloituspiste (silitys poikittain) 

X2 Muodon lopetuspiste (silitys poikittain) 




Työkierron toteutus „silittämällä pitkittäin“ 

1 ajaa pisteestä „X, Z“ „aloituspisteeseen X1“ 

2 silittää ensin pituus- ja sitten poikittaissuunnassa 

3 ajaa pituussuunnassa takaisin alkupisteeseen 




Työkierron toteutus „silittämällä poikittain“ 


2 silittää ensin poikittais- ja sitten pituussuunnassa 

3 ajaa poikittaissuunnassa takaisin alkupisteeseen 


Silityslastuaminen pitkittäin/poikittain – 

laajennettu 




sivulla) 



Työkierto silittää muotojakson pisteestä „X1, Z1“ pisteeseen „X2, 

Z2“. Työkalu jää työkierron lopussa paikalleen. 





A Aloituskulma: Alue: 0°



1 ajaa poikittaissuunnassa pisteestä „X, Z“ pisteeseen „X1, Z1“ 

2 silittää muotojakson pisteestä „X1, Z1“ pisteeseen „X2, Z2“ 

huomioimalla valinnaiset muotoelementit 


Lastuaminen sisäänpistolla pitkittäin/poikittain 


Valitse „sisäänpisto pitkittäin“ (kuvat oikealla) 

Valitse „sisäänpisto poikittain“ (kuvat seuraavalla 

sivulla) 

Tämä työkierto rouhii pisteiden „X1, Z1“ ja „X2, Z2“ sekä 

„sisäänpistokulman A“ määräämän alueen. 



Mitä jyrkemmin työkalu tunkeutuu materiaaliin, sitä 

suurempi on syöttöarvon pienennys (maksimi 50%). 

Huomioi tasotyökalun mitoitus (katso “Tasotyökalut” 

sivulla 419). 

Varoitus törmäysvaarasta ! 

Jos työkalun asetus- ja kärkikulmaa ei ole määritelty, se 

tunkeutuu materiaaliin sisäänpistokulmalla. Jos ne on 

määritelty, työkalu tunkeutuu materiaaliin suurimmalla 

mahdollisella sisäänpistokulmalla. Loppumateriaali jää 

paikalleen. 





P





3 tunkeutuu materiaalin sisään pienennetyllä syöttöarvolla 

„sisäänpistokulmassa A“ materiaalin sisään 

4 ajaa syöttöliikkeen nopeudella „loppupisteeseen Z2“ tai 

„loppupisteeseen X2“ tai parametrilla „W“ määritellyn 

kaltevuuden mukaan 



P

Sisäänpisto pitkittäin/poikittain – laajennettu 




sivulla) 


Tämä työkierto rouhii pisteiden „X1, Z1“ ja „X2, Z2“ sekä 

„sisäänpistokulman A“ määräämän alueen huomioimalla työvarat. 







P





I, K Työvara X, Z 

Seuraavilla valinnaisilla parametreilla määritellään: 

W: Viiste muodon lopussa 

R: Pyöristys (muotolaakson molemmissa nurkissa) 

B1: Viiste/pyöristys muodon alussa 

B2: Viiste/pyöristys muodon lopussa 




3 tunkeutuu materiaalin sisään pienennetyllä syöttöarvolla 

„sisäänpistokulmassa A“ materiaalin sisään 





P

Sisäänpistosilitys pitkittäin/poikittain 




sivulla) 



Z2“. Työkalu palaa työkierron lopussa takaisin „alkupisteeseen X, Z“. 



Mitä jyrkemmin työkalu tunkeutuu materiaaliin, sitä 

suurempi on syöttöarvon pienennys (maksimi 50%). 

Huomioi tasotyökalun mitoitus (katso “Tasotyökalut” 

sivulla 419). 






paikalleen. 



A Sisäänpistokulma (oletusarvo: 0°): Alue: 0°




2 silittää määritellyn muotojakson 

3 ajaa akselisuuntaisesti takaisin aloituspisteeseen 


Sisäänpistosilitys pitkittäin/poikittain – 

laajennettu 




sivulla) 




Z2“. Työkalu jää työkierron lopussa paikalleen. 





A Sisäänpistokulma (oletusarvo: 0°): Alue: 0°











1 ajaa akselin suuntaisesti pisteestä „X, Z“ „aloituspisteeseen X1, 

Z1“. 

2 silittää määritellyn muotojakson – huomioimalla valinnaiset 

muotoelementit 


ICP-muotomukailu pitkittäin/poikittain 


Valitse „ICP-muotomukailu pitkittäin“ (kuvat oikealla) 

Valitse „ICP-muotomukailu poikittain“ (kuvat 

seuraavalla sivulla) 

Työkierto rouhii muodon mukaisesti riippuen parametrista „J“: 

J=0: pisteiden „X, Z“ ja ICP-muodon määräämän alueen 

huomioimalla työvaran. 

J>0: ICP-muodon (plus työvara) ja „aihiotyövaran J“ määräämän 

alueen. 








paikalleen. 

Aihiotyövara J>0: Käytä „asetussyvyytenä P“ 

pienempää asetusta, jos terän geometriasta riippuen 

pituus- ja poikittaissuuntainen maksimiasetus ovat 

erilaisia. 

P asetussyvyys – asetussyvyys määräytyy arvon „J“ mukaan 

J=0: P on maksimisyvyys. Työkierto pienentää lastamissyvyyttä, 

jos ohjelmoitu asetusliike ei ole mahdollinen johtuen pituus- tai 

poikittaissuuntaisesta terän geometriasta. 

J>0: P on asetussyvyys. Tätä asetusta käytetään pituus- ja 

poikittaissuunnassa. 



J Aihion työvara – työkierto lastuaa 

J=0: työkaluasemasta lähtien 

J>0: aihiotyövaran määräämän alueen 








1 laskee lastunjaon (asetuksen) ottamalla huomioon parametrin „J“ 

J=0: Terän sädekorjaus huomioidaan. Näin saadaan aikaan 

erilaiset asetukset pituus- ja poikittaissuunnassa. 

J>0: Tätä samaa asetusta käytetään pituus- ja 



3 lastuaa lasketun lastunjaon mukaisesti 

4 ajaa takaisin ja tekee uuden asetussyötön seuraavaa lastua varten 

5 toistaa vaiheet 3…4, kunnes määritelty alue on lastuttu 


Työkiertoparametri Aihiotyövara J on käytettävissä NCohjelmistoversiosta 

507 807-16 tai 526 488-08 alkaen. 

Aiemmissa ohjelmistoversioissa työkierto aloittaa 

lastuamisen työkaluasemasta alkaen. 


ICP-muotomukailu silittämällä pitkittäin/ 

poikittain 


Valitse „ICP-muotomukailu pitkittäin“ (kuvat oikealla) 

Valitse „ICP-muotomukailu poikittain“ (kuvat 



Tämä työkierto silittää ICP-muodossa kuvatun muotojakson. Työkalu 









paikalleen. 









1 ajaa akselin suuntaisesti pisteestä „X, Z“ „muodon 




ICP-lastuaminen pitkittäin/poikittain 


Valitse „ICP-lastuaminen pitkittäin“ (kuvat oikealla) 

Valitse „ICP-lastuaminen poikittain“ (kuvat 


Työkierto rouhii muodon mukaisesti pisteiden „X, Z“ ja ICP-muodon 









paikalleen. 



P





3 tunkeutuu muotoon pienennetyllä syöttöarvolla 

4 lastuaa lasketun lastunjaon mukaisesti 



P

ICP-silitys pitkittäin tai poikittain 


„ICP-lastuaminen pitkittäin“ (kuvat yllä oikealla ja 

keskellä) 

Valitse „ICP-lastuaminen poikittain“ (ulkopuolisen 

koneistuksen kuva alla oikealla) 


Tämä työkierto silittää ICP-muodossa kuvatun muotojakson. Työkalu 









paikalleen. 










1 ajaa akselin suuntaisesti pisteestä „X, Z“ „muodon 




Lastunpoistotyökiertojen esimerkkejä 

Ulkopuolisen muodon rouhinta ja silitys 

Merkitty alue pisteestä „AP“ (muodon aloituspiste) 

pisteeseen „EP“ (muodon lopetuspiste) rouhitaan 

työkierrolla „Lastuaminen pitkittäin - laajennettu“ 

huomioimalla työvara (katso kuvaa yllä oikealla). 

Seuraavaksi tämä muodon osuus silitetään 

työkierrolla „Lastuaminen pitkittäin – laajennettu“ 

(Katso kuvaa alla oikealla). 

„Laajennettu tapa“ mahdollistaa myös pyöristyksen ja 

viisteen muodon lopussa. 

Parametrit „Muodon aloituspiste X1, Z1“ ja „Muodon 

lopetuspiste X2, Z2“ määräävät lastuamis- ja 

asetussyöttösuunnan – tässä ulkopuolinen koneistus 

ja asetusyöttö „suuntaan –X“. 

Työkalutiedot 

Sorvaustyökalu (ulkopuolista koneistusta varten) 

WO = 1 – Työkalun suuntaus 

A = 93° – Asetuskulma 

B = 55° – Kärkikulma 




Sisäpuolisen muodon rouhinta ja silitys 



työkierrolla „Lastuaminen pitkittäin - laajennettu“ 

huomioimalla työvara (katso kuvaa yllä oikealla). 


työkierrolla „Lastuaminen pitkittäin – laajennettu“ 

(Katso kuvaa alla oikealla). 

„Laajennettu tapa“ mahdollistaa myös pyöristyksen ja 

viisteen muodon lopussa. 



asetussyöttösuunnan – tässä sisäpuolinen koneistus 

ja asetussyöttö „suuntaan –X“. 


Sorvaustyökalu (sisäpuolista koneistusta varten) 





Rouhinta (kaiverrus) käyttämällä työkiertoa 

sisäänpistolla 

Käytettävää työkalua ei voi pistää työkalun sisään 

kulmassa 15°. Tästä johtuen lastuttava alue 

koneistetaan kahdessa vaiheessa. 

1. askel: 



työkierrolla „Sisäänpisto pitkittäin – laajennettu“ 

huomioimalla työvara. 

Määrittele „aloituskulman A“ arvoksi 15° piirustuksen 

mukaisesti. MANUALplus laskee suurimman 

mahdollisen sisäänpistokulman työkiertoparametrien 

perusteella. „Loppumateriaali“ jätetään ja lastutaan 2. 

vaiheessa. 

„Laajennettua tapaa“ käytetään pyöristysten 

tekemiseen muotolaaksossa. 

Huomioi parametrit „Muodon aloituspiste X1, Z1“ ja 

„Muodon lopetuspiste X2, Z2“. Ne määräävät 

lastuamis- ja asetussyöttösuunnan – tässä 

ulkopuolinen koneistus ja asetusyöttö „suuntaan –X“. 









2. askel: 

„Jäljellä oleva materiaali“ (merkitty alue kuvassa yllä 

vasemmalla) rouhitaan laajennetulla työkierrolla 

„Sisäänpisto pitkittäin – laajennettu“. Ennen tämän 

vaiheen suoritusta vaihdetaan työkalu. 

„Laajennettua tapaa“ käytetään pyöristysten 

tekemiseen muotolaaksossa. 



asetussyöttösuunnan – tässä ulkopuolinen koneistus 

ja asetusyöttö „suuntaan –X“. 

Parametri „Muodon aloituspiste Z1“ on määritetty 

simulaation 1. vaiheessa. 







4.5 Pistotyökierrot 

Tämä työkiertojen ryhmä sisältää 

uranpiston, pistosorvauksen, 

vapaapiston ja katkaisupiston työkierrot. 

Yksinkertaiset muodot koneistetaan 

„normaalitavalla“, monimutkaiset 

muodot „laajennetulla tavalla“. ICPpistotyökierrot 

toimivat yhdessä „ICP“muotojen 

kanssa (katso “ICP-muodot” 

sivulla 242). 

Lastunjako: MANUALplus laskee 

tasasuuruisen asetusarvon, joka


Muotokuviot 

Muotoelementit uranpistotyökierroissa 

Normaalitapa 

Suorakulmaisen alueen lastuaminen 


Viiste muodon alussa 




Pyöristys muotolaakson molemmissa 

nurkissa 


Viiste (tai pyöristys) muodon alussa 




Uran pisto säteittäin/akseliaalisesti 

Valitse „pistotyökierrot“ 

Valitse „uranpisto säteittäin“ (kuvat oikealla) 

Valitse „uranpisto aksiaalisesti“ (kuvat seuraavalla 

sivulla) 

Tämä työkierto tekee parametrissa „Q“ määritellyn lukumäärän 

uranpistoja. Parametri „X/Z – X2/Z2“ määrittelee ensimmäisen piston 

(sijainti, pistosyvyys ja -leveys). 




P Pistoleveys: Asetukset



1 laskee uranpistoasemat ja pistojaon 

2 tekee akselin suuntaisen asetussyötön alkupisteestä tai 

pistourasta seuraavaa pistoliikettä varten 

3 ajaa syöttönopeudella „lopetuspisteeseen X2“ tai 

„lopetuspisteeseen Z2“ 

4 odottaa ajan „E“ tässä asemassa 

5 ajaa takaisin ja tekee uuden asetussyötön 

6 toistaa kohdat 3…5, kunnes uranpisto on tehty valmiiksi 

7 toistaa vaiheet 2…6, kunnes kaikki uranpistot on tehty valmiiksi 



Uran pisto säteittäin/aksiaalisesti – laajennettu 




sivulla) 



uranpistoja. Parametrit „X1/Z1 – X2/Z2“ määrittelevät ensimmäisen 

piston (sijainti, uranpistosyvyys ja -leveys). 













4 odottaa kaksi kierrosta kestävän aikajakson tässä asemassa 

5 ajaa takaisin ja tekee uuden asetussyötön 





Uran pistosilitys säteittäin/akseliaalisesti 




sivulla) 


Tämä työkierto silittää parametrilla „Q“ määritellyn lukumäärän 






DX, DZ Etäisyys jatkopistoa varten edeltävän piston suhteen 

Q Pistotyökiertojen lukumäärä – oletusarvo: 1 





4.5 Pistotyökierrot



1 laskee uranpistoasemat 



3 silittää ensimmäisen kyljen pysähtyen hieman ennen „uran 

pohjaa„ 

4 tekee akselin suuntaisen asetussyötön toista kylkeä varten 

5 silittää toisen kyljen ja loput muotolaaksosta 




Uran pistosilitys säteittäin/aksiaalisesti – 

laajennettu 


Valitse „uran pisto säteittäin“ (kuvat oikealla) 

Valitse „uran pisto aksiaalisesti“ (kuvat seuraavalla 

sivulla) 
















3 silittää ensimmäisen kyljen (huomioimalla valinnaiset 

muotoelementit) ja muotolaakson pysähtyen hieman ennen 

„pistoliikkeen loppua“ 

4 tekee akselin suuntaisen asetussyötön toista kylkeä varten 

5 silittää toisen kyljen (huomioimalla valinnaiset muotoelementit) ja 

loput muotolaaksosta 

6 toistaa vaiheet 2…5, kunnes kaikki uranpistot on silitetty 



ICP-pistotyökierrot 


„ICP-pisto säteittäin“ (kuvat oikealla) 

Valitse „ICP-pisto aksiaalisesti“ (kuvat seuraavalla 

sivulla) 

Tämä työkierto tekee parametrissa „Q“ määritellyn lukumäärän uran 

pistoja ICP-pistomuodolla. Parametrit „X, Z“ määrittelevät 

ensimmäisen pistoliikkeen sijainnin. 









3 lastuaa määritellyn muodon mukaisesti 

4 ajaa takaisin ja tekee uuden asetussyötön seuraavaa lastua varten 





ICP-pistosilitys säteittäin/aksiaalisesti 


Valitse „ICP-pisto säteittäin“ (kuvat oikealla) 

Valitse „ICP-pisto aksiaalisesti“ (kuvat seuraavalla 

sivulla) 


Tämä työkierto silittää parametrissa „Q“ määritellyn lukumäärän uran 

pistoja ICP-pistomuodolla. Parametrit „X, Z“ määrittelevät 

ensimmäisen pistoliikkeen sijainnin. 

Työkierron lopussa työkalu ajaa takaisin alkupisteeseen. 





DX, DZ Etäisyys jatkopistoa varten edeltävän piston suhteen 

Q Pistotyökiertojen lukumäärä – oletusarvo: 1 











3 silittää pistouran 




Pistosorvaus 

Pistosorvaustyökierrot lastuavat vaihtelevilla uranpistoja 

rouhintaliikkeillä. Näin saadaan aikaan lastuaminen mahdollisimman 

vähillä työkalun nosto- ja asetusliikkeillä. 

Seuraavat parametrit vaikuttavat pistosorvauksen toteutustapaan: 

Pistosyöttöarvo O: Syöttöarvo pistoliikettä varten 

Sorvaus yksi-/kaksisuuntaisesti U: Voit toteuttaa sorvauksen joko 

yhteen suuntaan tai kahteen suuntaan. Säteittäisillä 

pistosorvaustyökierroilla tapahtuu yksisuuntainen koneistus 

pääkaran suuntaan – aksiaalisilla ICP-pistosorvaustyökierroilla 

koneistussuunta vastaa muotomäärittelyn suuntaa. 

Siirtoleveys B: Toisesta asetussyötöstä lähtien lastuttavaa osuutta 

lyhennetään jokaisessa vaihdossa sorvauksesta ja pistoliikkeeseen 

„siirtoleveyden B“ verran. Jokaisessa sen jälkeisessä vaihdossa 

sorvauksesta pistoliikkeeseen tämä kylki lyhenee määrän „B“ – lisää 

edellisestä siirrosta. „Siirron“ summa on rajoitettu arvoon 80 % 

todellisesta terän leveydestä (todellinen terän leveys = terän leveys 

2*terän säde). Kyseisessä tapauksessa MANUALplus pienentää 

ohjelmoitua siirtoleveyttä. Jäänyt loppumateriaali lastutaan esipiston 

lopussa pistoliikkeen avulla. 

Sorvaussyvyyskorjaus RB: Materiaalista riippuva, syöttönopeus, jne. 

„kippaa“ terää sorvauskoneistuksissa. Tämä asetusvirhe korjataan 

silityksen yhteydessä „sorvaussyvyyskorjauksen RB“ avulla. 

Sorvaussyvyyskorjaus määritetään yleensä kokemuksen pohjalta. 

Nämä työkierrot edellyttävät pistosorvaustyökalun. 




Pistosorvaus säteittäin/aksiaalisesti 


Valitse „pistosorvaus“ 

Valitse „pistosorvaus säteittäin“ (kuvat oikealla) 

Valitse „pistosorvaus aksiaalisesti“ (kuvat seuraavalla 

sivulla) 

Tämä työkierto rouhii pisteiden „X, Z“ ja „X2, Z1“ määräämän 

suorakulmion (katso myös “Pistosorvaus” sivulla 143). 





O Pistosyöttöarvo – oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo 

B Siirtoleveys – oletusarvo: 0 

U Sorvaus yksisuuntaisesti – oletusarvo: 0 

U=0: kaksisuuntainen 

U=1: yksisuuntaisesti (suunta: katso apukuvaa) 






1 laskee lastunjaon 


3 3 pistää sisään (pistotyö) 

4 lastuaa suorakulmaisesti pistosuunnan suhteen (sorvaustyö) 

5 toistaa vaiheet 3…4, kunnes saavutetaan „loppupiste Z2/X2“ 





Pistosorvaus säteittäin/aksiaalisesti – 

laajennettu 





sivulla) 


Tämä työkierto rouhii pisteiden „X/Z1“ ja „X2, Z2“ määräämän alueen 

huomioimalla työvaran (katso myös “Pistosorvaus” sivulla 143). 









A: Viiste muodon alussa 











6 pistää viisteen/pyöristyksen muodon alkuun/loppuun, jos 

määritelty 





Pistosorvaus silittämällä säteittäin/aksiaalisesti 





sivulla) 


Tämä työkierto silittää muotojakson pisteestä „X, Z“ pisteeseen „X2, 

Z2“ (katso myös “Pistosorvaus” sivulla 143). 



Parametrilla „Aihiotyövara I, K“ määritellään materiaali, 

joka lastutaan silitystyökierrolla. Siksi pistosorvauksessasilityksessä 

on ehdottomasti määriteltävä työvarat. 


I, K Aihiotyövara X, Z 






1 asettaa työkalun pisteestä „X, Z“ 

2 silittää ensimmäisen kyljen, sitten muotolaakson pysähtyen 

hieman ennen „lopetuspistettä Z2/X2“ 

3 ajaa akselinsuuntaisesti 

säteittäin: pisteeseen „X/Z2“ 

aksiaalisesti: pisteeseen „Z/X2“ 

4 silittää toisen kyljen, sitten muotolaakson loppuosan 





Pistosorvaus silittämällä säteittäin/aksiaalisesti 

– laajennettu 





sivulla) 



Tämä työkierto silittää muotojakson pisteestä „X1, Z1“ pisteeseen 

„X2, Z2“ (katso myös “Pistosorvaus” sivulla 143). 








A: Viiste muodon alussa 










2 silittää ensimmäisen kyljen huomioimalla valinnaiset 

muotoelementit, sitten muotolaakson pysähtyen hieman ennen 

„muodon lopetuspistettä Z2/X2“ 

3 tekee akselin suuntaisen asetussyötön toisen kyljen silitystä 

varten 

4 silittää toisen kyljen huomioimalla valinnaiset muotoelementit, sen 

jälkeen muotolaakson loppuosan silitys 

5 silittää viisteen/pyöristyksen muodon alkuun/loppuun, jos 

määritelty 




ICP-pistosorvaus säteittäin/aksiaalisesti 



Valitse „ICP-pistosorvaus säteittäin“ (kuvat oikealla) 

Valitse „ICP-pistosorvaus aksiaalisesti“ (kuvat 


Tämä työkierto lastuaa työvarat huomioiden: 

laskevat muodot: pisteen „X, Z“ ja ICP-muodon määräämä alue 

nousevat muodot: pisteen „X1, Z1“ ja ICP-muodon määräämä alue 

Katso myös “Pistosorvaus” sivulla 143. 

Määrittele 



nousevilla muodoilla vain „alkupiste X, Z“ – älä 

„muodon aloituspistettä X1, Z1“ 

nousevilla muodoilla sekä „alkupiste X, Z“ että 

„muodon aloituspiste X1, Z1“ 

X1, Z1 Aihion aloituspiste 



B Siirtoleveys – oletusarvo: 0 

U Sorvaus yksisuuntaisesti – oletusarvo: 0 

U=0: kaksisuuntainen 

U=1: yksisuuntaisesti (suunta: katso apukuvaa) 












5 toistaa vaiheet 3…4, kunnes määritelty alue on lastuttu 





ICP-pistosorvaus silittämällä säteittäin/ 

aksiaalisesti 



„ICP-pistosorvaus pitkittäin“ (kuvat yllä oikealla ja 

keskellä) 

Valitse „ICP-pistosorvaus aksiaalisesti“ (kuva oikealla 

alhaalla) 


Tämä työkierto silittää ICP-muodossa kuvatun muotojakson (katso 

myös “Pistosorvaus” sivulla 143). Työkierron lopussa työkalu ajaa 

takaisin alkupisteeseen. 



DB Sorvaussyvyyskorjaus 

I, K Aihiotyövara X, Z 










1 asettaa työkalun pisteestä „X, Z“ akselinsuuntaisesti 

2 silittää ensimmäisen kyljen ja muotolaakson pysähtyen juuri ennen 

„loppupistettä X2/Z2“ 

3 tekee akselin suuntaisen asetussyötön toisen kyljen silitystä 

varten 

4 silittää toisen kyljen, sitten muotolaakson loppuosan 





Vapaapiston kuvio H 


Valitse „vapaapisto H“ 

Muotokuvio riippuu parametriasetuksista. Määrittele „Vapaapistosäde 

R“ ja toteutetaanko viisteet „muodon nurkkapisteeseen Z1“ (työkalun 

säde = vapaapistosäde). 

Jos et anna „sisäänpistokulmaa W“, se lasketaan 

„vapaapistopituuden K“ ja „vapaapistosäteen R“ perusteella. 

Vapaapiston loppupiste on tällöin „muodon nurkkapisteessä“. 

Vapaapiston loppupiste määritetään „vapaapistokuvion H“ mukaisesti 

sisäänpistokulman perusteella. 




K Vapaapistopituus 

R Vapaapistosäde – oletusarvo: ei ympyräelementtiä 

W Sisäänpistokulma – oletusarvo: W lasketaan 





1 asettaa työkalun pisteestä „X, Z“ turvaetäisyydelle 

2 toteuttaa vapaapiston työkiertoparametrien mukaisesti 

3 ajaa diagonaalisesti takaisin aloituspisteeseen 


Vapaapiston kuvio K 


Valitse „vapaapisto K“ 

Laadittu muotokuvio riippuu asetetusta työkalusta, koska vain 

lineaarinen lastu kulmassa 45° toteutetaan. 




I Vapaapistosyvyys 





1 ajaa pikaliikkeellä 45°:n kulmaan „varmuusetäisyydelle“ muodon 

nurkkapisteen X1, Z1“ eteen 

2 tunkeutuu sisään „vapaapistosyvyyden I„ verran 

3 vetää työkalun saman verran takaisin „alkupisteeseen X, Z“ 




Vapaapiston kuvio U 


Valitse „vapaapisto U“ 

Tämä työkierto tekee vapaapiston „Muoto U“ ja silittää valinnaisesti 

rajoittavan tasopinnan. Koneistus tapahtuu useammissa lastuissa, jos 

vapaapistoleveys on suurempi kuin työkalun pistoleveys. Jos työkalun 

terän leveyttä ei ole määritelty, terän leveydeksi oletetaan K. 

Valinnaisesti tehdään viiste/pyöristys. 




X2 Tasopinnan loppupiste 

I Vapaapistohalkaisija 

K Vapaapistoleveys 

B Viiste/pyöristys 

B>0: pyöristyssäde 

B

Katkaisupisto 


Valitse „katkaisupisto“ 

Työkierto katkaisee sorvauskappaleen. Valinnaisesti tehdään viiste tai 

pyöristys ulkohalkaisijalla. 




XE Sisähalkaisija (putki) 

I Syöttöarvon pienennyksen halkaisija 

B Viiste/pyöristys 


B


Pistotyökiertojen esimerkit 

Ulkopuolinen uran pisto 

Koneistus suoritetaan „uran pistolla säteittäin – 

laajennettu“ huomioimalla työvarat (kuva yllä oikealla). 


„uranpistosilityksellä pitkittäin – laajennettu“ (katso 

kuvaa alla oikealla). 

„Laajennettu tapa“ muodostaa pyöristykset 

muotolaaksossa ja viisteet muodon alussa ja lopussa. 




ulkopuolinen koneistus ja asetusyöttö „suuntaan –Z“. 




K = 4 – Terän leveys (4 mm) 


Sisäpuolinen uran pisto 

Koneistus suoritetaan „uran pistolla säteittäin – 

laajennettu“ huomioimalla työvarat (kuva yllä oikealla). 


„uranpistosilityksellä pitkittäin – laajennettu“ (katso 

kuvaa alla oikealla). 

Koska „pistoleveyttä P“ ei syötetä sisään, 

MANUALplus laskee pistoleveydeksi 80% terän 

leveydestä. 

„Laajennettu“ tapa muodostaa viisteet muodon 

alkuun ja loppuun. 




sisäpuolinen koneistus ja asetusyöttö „suuntaan –Z“. 




K = 2 – Terän leveys (2 mm) 



4.6 Kierteen ja vapaapiston työkierrot 

4.6 Kierteen ja vapaapiston 

työkierrot 

Kierteiden ja vapaapistojen työkierroilla 

muodostetaan yksi- tai moniuraisia 

kartiokierteitä sekä vapaapistoja. 

Käsikäytöllä voit: 

toistaa „edellisen lastun“ korjataksesi 

työkalun epätarkkuuksia. 

korjata vaurioituneita kierteitä 

„kierteen jälkilastuamisella“. 

Kierteet valmistetaan 

vakiopyörintänopeudella. 

„Työkierto seis“ tulee voimaan 

kierteityslastun lopussa 

Syöttöarvon ja karan pyörintänopeuden 

muunnosasetukset eivät vaikuta 

työkierron suorituksen aikana. 

Kierteen sijainti 

MANUALplus määrittää kierteen suunnan 

parametrien „Alkupiste Z“ (käsikäytöllä „hetkellinen 

työkaluasema“) ja „Loppupiste Z2“ perusteella. 

Ohjelmanäppäimellä asetetaan, onko kyseessä ulko- 

tai sisäpuolinen kierre. 

Vapaapistoasema 

MANUALplus määrittää vapaapiston sijainnin 

työkiertoparametrien „Alkupiste X, Z“ (käsikäyttö: 

„hetkellinen työkaluasema“) ja „Lieriön alkupiste X1/ 

Tasopinnan loppupiste Z2“ perusteella. 

Vapaapisto voidaan toteuttaa vain 

suorakulmaisessa, akselinsuuntaisessa 

muotonurkassa pituusakselilla. 

Kierteen ja vapaapiston työkierrot Symboli 

Kierteitystyökierto 

Yksi- tai monikierreurainen pitkittäiskierre 

Kartiokierre 

Yksi- tai monikierreurainen kartiokierre 

API-kierre 

Yksi- tai monikierreurainen API-kierre (API: American 

Petroleum Institut) 

Vapaapisto DIN 76 

Kierteen vapaapisto ja kierteen lastuaminen 

Vapaapisto DIN 509 E 

Vapaapisto ja lieriöviiste 

Vapaapisto DIN 509 F 



Asetuskulma (Kylkikulma) 

Joissakin kierteitystyökierroissa voidaan määritellä asetuskulma. 

Kuvat oikealla esittävät työskentelyä asetuskulmalla –30° (Kuva yllä 

oikealla) tai asetuskulmalla 0° (Kuva keskellä oikealla). 

Kierteen syvyys, Lastunjako 

Kierteen syvyys ohjelmoidaan kaikissa kierteitystyökierroissa. 

MANUALplus pienentää kierteen sivyyttä jokaisella lastulla (katso kuva 

keskellä). 

Käsikäyttökeskeytykset kierteitystyökierroilla 

Ohjelmistoversiosta 526 488-09 alkaen voit vaikuttaa hetkelliseen 

-kierteityslastuun X- ja Z-suunnassa käsikäyttökeskeytyksellä ja näin 

optimoida kierteen valmistuksen. Koneen valmistajan täytyy tukea 

käsikäyttökeskeytystä, joka aktivoidaan koneen käyttöpaneelin 

kytkimellä. 

Käsikäyttökeskeytyksiä koskevat seuraavat rajoitukset: 

X-suunta (kierteen syvyys): Riippuen hetkellisestä 

lastuamissyvyydestä, jolloin kierteen X-suuntaiset aloitus- ja 

lopetuspisteet eivät muutu 

Z-suunta: Enintään yksinkertainen kierre, jolloin kierteen Zsuuntaiset 

aloitus- ja lopetuspisteet eivät muutu 

Kierteen lähtö/Kierteen lopetus 

Luisti tarvitsee lähtöpituuden ennen varsinaista kierteen alkua, jotta se 

voisi kiihdyttää kierteitykselle ohjelmoituun syöttöarvoon. Vastaavasti 

lopussa tarvitaan lopetuspituus, jotta luisti voisi jarruttaa kierteen 

päätyttyä. 

Lähtöpituuden laskenta: 

BA > 0,75 * (F*S)² / a + 0,15 

Lopetuspituuden laskenta: 

BA > 0,75 * (F*S)² / e + 0,15 

BA: minimi lähtöpituus 

BE: minimi lopetuspituus 

F: Kierteen nousu yksikössä mm/kierros 

S: Kierrosluku yksikössä kierros/sekunti 

a: Kiihdytys yksikössä mm/s² (siehe “Konfigurointiparametrit” 

sivulla 435 – 1105 „Kiihdytys lauseen alussa“) 

e: Kiihdytys yksikössä mm/s² (siehe “Konfigurointiparametrit” 

sivulla 435 – 1105 „Kiihdytys lauseen lopussa“) 

Jos kierteen lähtöpituus/lopetuspituus on liian lyhyt, voi esiintyä 

laatuvaihteluita. Tällöin MANUALplus antaa varoituksen. 


4.6 Kierteen ja vapaapiston työkierrot


Viimeinen lastu 

Työkierron toteutuksen jälkeen MANUALplus voi suorittaa toiminnon 

Viimeinen lastu . Tätä toimintoa käytetään toistamaan viimeinen 

kierteityslastu sen hetkisellä työkalukorjauksella. 

Toiminnon „Viimeinen lastu“ toteutus: 

Lähtötilanne: Kierteitystyökierto on toteutettu – kierteen syvyys ei ole 

esimäärittelyn mukainen. 

Työkalukorjauksen toteutus 

Paina Viimeinen lastu 

Aktivoi Työkierron käynnistys 

Tarkasta kierre 

Työkalukorjaus ja „viimeinen“ voidaan toistaa niin monta 

kertaa, kunnes kierre on oikein tehty. 


Kierretyökierto (pitkittäin) 

Valitse „kierteen lastuaminen“ 

Valitse „kierretyökierto“ 

Paina ohjelmanäppäintä Sisäkierre 



Tämä työkierto luo yksiuraisen ulko- tai sisäkierteen kylkikulmalla 30°. 

Asetus tapahtuu aina yksinomaan „X-suunnassa“. 


X, Z Alkupiste kierteelle 

Z2 Kierteen loppupiste 

F1 Kierteen nousu (= syöttöarvo) 

U Kierteen syvyys 

ei sisäänsyöttöä: lasketaan 

Ulkokierre: U=0.6134*F1 

Sisäkierre: U=–0.5413*F1 

I 1. lastuamissyvyys 

I


Kierretyökierto (pitkittäin) – laajennettu 




Ohjelmanäppäintä Sisäkierre 



Tämä työkierto muodostaa yksi- tai moninkertaisen ulko- tai 

sisäkierteen. Kierre alkaa „alkupisteestä X“ ja päättyy 

„loppupisteeseen Z2“ (ilman esi- ja jälkiajoa). 


X, Z Alkupiste kierteelle (ilman esiajoa) 

Z2 Loppupiste kierteelle (ilman jälkiajoa) 







I0: nousu E:n verran suurempi jokaisella kierroksella 

E



2 aloittaa pisteestä „Z“ ensimmäistä kierreuraa varten 


4 ajaa takaisin akselin suuntaisesti ja tekee uuden asetussyötön 

seuraavaa kierreuraa varten 

5 toistaa 3...4 kohdat jokaiselle kierreuralle 

6 tekee asetussyötön huomioimalla pienennetyn lastuamissyvyyden 

ja „asetuskulman A“ seuraavaa lastua varten 

7 toistaa vaiheet 3...6, kunnes „kierreurien lukumäärä D“ ja „syvyys 

U“ on saavutettu 




Kartiokierre 


Valitse „kartiokierre“ 




Tämä työkierto muodostaa yksi- tai moniuraisen kartiomaisen ulko- tai 

sisäkierteen. 



X1, Z1 Alkupiste kierteelle (ilman esiajoa) 

X2, Z2 Loppupiste kierteelle (ilman jälkiajoa) 







I0: nousu E:n verran suurempi jokaisella kierroksella 

E

Parametriyhdistelmät kartiokulmalle: 

X1/Z1, X2/Z2 

X1/Z1, Z2, W 

Z1, X2/Z2, W 



2 ajaa „alkupisteeseen X1, Z1“ 












API-kierre 


Valitse „API-kierre“ 




Tämä työkierto muodostaa yksi- tai moniuraisen API-ulkokierteen tai 

API-sisäkierteen. Kierteen syvyys pienenee kierteen loppuosuudella. 











I



2 ajaa „kierteen alkupisteeseen X1, Z1“ 

3 ajaa syöttöarvolla „loppupisteeseen Z2“ huomioimalla 

„lopetuskulman WE“ 











Kierteen jälkilastuaminen (pitkittäin) 



Kytke päälle jälkilastuaminen 




Tämä työkierto toteuttaa yksinkertaisen kierteen jälkilastuamisen. 

Koska työkappale on ollut jo kertaalleen pois koneesta, MANUALplusohjauksen 

täytyy selvittää kierteen tarkka sijainti. Sitä varten 

kierretyökalun terän kärki sijoitetaan yhden kierreuran keskikohtaan ja 

tämä asema vastaanotetaan parametreihin „C“ ja „ZC“ 

(ohjelmanäppäin Vastaanota asema). Työkierto laskee näiden arvojen 

perusteella karan kulman „alkupisteessä Z“. 



C Mitattu kulma 

ZC Mitattu asema 







I


1 asettaa kierteitystyökalun keskitetysti kierreuran suhteen 

2 vastaanottaa työkaluaseman „ZC“ ja karan kulman „C“, kun 

painetaan Vastaanota asema. 

3 ajaa työkalun manuaalisesti pois kierreurasta 

4 paikoittaa työkalun „alkupisteeseen X, Z“ 

5 työkierron käynnistys painamalla ensin „Määrittely valmis“ ja sen 

jälkeen „Työkierto käyntiin“ 




Kierteen jälkilastuaminen laajennettu (pitkittäin) 



Kytke päällelaajennettu 





Tämä työkierto jälkilastuaa yksi- tai moniuraisen ulko- tai sisäkierteen. 

Koska työkappale on ollut jo kertaalleen pois koneesta, MANUALplusohjauksen 

täytyy selvittää kierteen tarkka sijainti. Sitä varten 






Z2 Loppupiste kierteelle (ilman jälkiajoa) 









I






4 paikoittaa työkalun „alkupisteeseen X, Z“ 






Kartiokierteen jälkilastuaminen 


Valitse „kartiokierre“ 





Tämä työkierto jälkilastuaa yksi- tai moniuraisen kartiomaisen ulko- tai 

sisäkierteen. Koska työkappale on ollut irti koneesta, MANUALplusohjauksen 

täytyy ensin selvittää kierteen tarkka sijainti. Sitä varten 
















I






4 työkalun paikoitus työkappaleen eteen 






API-kierteen jälkilastuaminen 


Valitse „API-kierre“ 





Tämä työkierto jälkilastuaa yksi- tai moniuraisen API-ulkokierteen tai 

API-sisäkierteen. Koska työkappale on ollut irti koneesta, 

MANUALplus-ohjauksen täytyy ensin selvittää kierteen tarkka sijainti. 

Sitä varten kierretyökalun terän kärki sijoitetaan yhden kierreuran 

keskikohtaan ja tämä asema vastaanotetaan parametreihin „C“ ja 

„ZC“ (ohjelmanäppäin Vastaanota asema). Työkierto laskee näiden 

arvojen perusteella karan kulman „alkupisteessä Z“. 












I






4 työkalun paikoitus työkappaleen eteen 








Valitse „vapaapisto DIN 76“ 


Pois: Työkalu jää työkierron lopussa paikalleen (kuvat 

oikealla) 

Päällä: Työkalu ajaa takaisin alkupisteeseen (kuvat 


Tämä työkierto valmistaa kierteen vapaapiston DIN76, kierteen 

viisteen, edeltävän lieriön ja siihen liittyvän tasopinnan. Kierteen viiste 

toteutetaan, jos määrittelet lieriöviistepituuden „B“ tai viisteen säteen 

„RB“. 



X1, Z1 Lieriön alkupiste 

X2, Z2 Tasopinnan lopetuspiste 

FP Kierteen nousu – oletusarvo: Normitaulukko 

E Pienennetty syöttöarvo sisäänpistoa ja kierteen viistettä varten 

– oletusarvo: Syöttöarvo F 




I Vapaapistohalkaisija – oletusarvo: Normitaulukko 

K Vapaapistopituus – oletusarvo: Normitaulukko 

W Vapaapistokulma – oletusarvo: Normitaulukko 

R Vapaapistosäde (vapaapiston molemmin puolin) – oletusarvo: 

Normitaulukko 

P Vapaapistotyövara 

P>0: Jaottelu esi- ja valmissorvauksessa – „P“ on pituustyövara; 

poikittaistyövara on aina 0,1 mm 

ei sisäänsyöttöä: Koneistus yhdellä lastulla 

B Lieriöviisteen pituus – oletusarvo: ei kierteen viistettä 

WB Viistekulma – oletusarvo: 45 ° 

RB Viisteen säde – oletusarvo: ei viisteen pyöristyssädettä 


Määrittelemäsi parametrit huomioidaan ehdoitta – myös, jos 

normitaulukossa on eri arvot. MANUALplus määrittää normitaulukosta 

ne parametrit, joita sinä et syötä sisään (katso “DIN 76 – 

Vapaapistoparametri” sivulla 525“): 

„Kierteen nousu FP“ liittyen halkaisijaan „X1“ 

Parametrit I, K, W ja R liittyen kierteen nousuun „FP“ 



pisteeseen „Alkupiste X1“, tai 

kierteen viistettä varten 

2 tekee kierteen viisteen, jos määritelty 

3 silittää lieriön vapaapiston aloituspisteeseen saakka 

4 koneistaa vapaapiston, jos määritelty 

5 toteuttaa vapaapiston 

6 silittää „loppupisteeseen X2“ 

7 

„ilman palautusta“: Työkalu jää paikalleen „loppupisteeseen X2“ 

„palautuksella“: ajo diagonaalisesti takaisin alkupisteeseen 






Valitse „vapaapisto DIN 509 E“ 



oikealla) 



Tämä työkierto valmistaa vapaapiston DIN 509 Muoto E, lieriöviisteen, 

edeltävän lieriön ja siihen liittyvän tasopinnan. Lieriön aluetta varten 

voidaan määritellä hiontatyövara. Lieriön viiste toteutetaan, jos 

määrittelet lieriöviistepituuden „B“ tai viisteen säteen „RB“. 










I Vapaapistosyvyys – oletusarvo: Normitaulukko 




Normitaulukko 




U Hiontatyövara lieriön aluetta varten – oletusarvo: 0 


normitaulukossa on eri arvot. Jos et määrittele parametreja „I, K, W ja 

R“, ne määräytyvät normitaulukosta lieriön halkaisijan mukaan (katso 

“DIN 509 E, DIN 509 F – Vapaapistoparametrit” sivulla 527). 









5 silittää „tasopinnan loppupisteeseen X2“ 

6 

„ilman palautusta“: Työkalu jää paikalleen „loppupisteeseen X2“ 







Valitse „vapaapisto DIN 509 F“ 



oikealla) 



Tämä työkierto valmistaa kierteen vapaapiston DIN 509 Muoto F, 

lieriöviisteen, edeltävän lieriön ja siihen liittyvän tasopinnan. Lieriön 

aluetta varten voidaan määritellä hiontatyövara. Lieriön viiste 

toteutetaan, jos määrittelet lieriöviistepituuden „B“ tai viisteen säteen 

„RB“. 










I Vapaapistosyvyys – oletusarvo: Normitaulukko 




Normitaulukko 

P Tasosyvyys – oletusarvo: Normitaulukko 

A Tasokulma – oletusarvo: Normitaulukko 




U Hiontatyövara – oletusarvo: 0 


normitaulukossa on eri arvot. Jos et määrittele parametreja „I, K, W, 

R, P ja A“, ne määräytyvät normitaulukosta lieriön halkaisijan mukaan 

(katso “DIN 509 E, DIN 509 F – Vapaapistoparametrit” sivulla 527). 









5 silittää „tasopinnan loppupisteeseen X2“ 

6 

„ilman palautusta“: työkalu jää paikalleen „loppupisteeseen X2“ 





Esmerkit kierteen ja vapaapiston työkierroille 

Ulkokierre ja kierteen vaapapisto 

Koneistus tehdään kahdessa vaiheessa. 

„Kierrevapaapisto DIN 76“ muodostaa vapaapiston ja 

kierreviisteen. Sen jälkeen kierteitystyökierto 

valmistaa kierteen. 

1. vaihe 

Vapaapisto- ja kierreviisteparametrien ohjelmointi 

kahdessa sisäänsyöttöikkunassa (kuvat oikealla). 







2. vaihe 

„Kierteitystyökierto (pitkittäin) – laajennettu“ 

koneistaa kierteen. Työkiertoparametrit määrittelevät 

kierteen syvyyden ja lastunjaon (kuva yllä oikealla). 


Kierteitystyökalu (ulkopuolista koneistusta varten) 





Sisäkierre ja kierteen vapaapisto 

Koneistus tehdään kahdessa vaiheessa. 

„Kierrevapaapisto DIN 76“ muodostaa vapaapiston ja 

kierreviisteen. Sen jälkeen kierteitystyökierto 

valmistaa kierteen. 

1. vaihe 

Vapaapiston ja kierteen lastuamisen parametrien 

ohjelmointi kahdessa sisäänsyöttöikkunassa (kuvat 

alla oikealla ja seuraavalla sivulla yllä oikealla). 

MANUALplus määrittää vapaapistoparametrit 

normitaulukon mukaan. 

Kierreviisteelle määritellään vain viisteen leveys. 

Kulma 45° on oletusarvo „viistekulmalle WB“. 







2. vaihe 

„Kierteitystyökierto (pitkittäin)“ koneistaa kierteen. 

Käyttäjä syöttää sisään kierteen nousun ja 

MANUALplus määrittää muut arvot normitaulukosta 


Huomioi ohjelmanäppäimen Sisäkierre sijainti. 


Kierteitystyökalu (sisäpuolista koneistusta varten) 




4.7 Poraustyökierrot 


Poraustyökierroilla muodostetaan 

aksiaalisia ja säteittäisiä reikiä. 

Kuviokoneistus: katso “Poraus- ja 

jyrsintäkuviot” sivulla 227. 

Ohjelmoi „vakiolastuamisnopeus“ 

pyöriville työkaluille vain, jos kone on 

varustettu ohjattavalla karalla. 

Poraustyökierrot Symboli 

Aksiaalinen/säteittäinen poraustyökierto 

yksittäisille rei’ille ja reikäkuvioille 

Aksiaalinen/säteittäinen syvän reiän 

porauksen työkierto 


Aksiaalinen/säteittäinen kierteen 

porauksen työkierto 


Kierteen jyrsintä 

jyrsii kierteen olemassa olevaan reikään 


Poraus aksiaalisesti/säteittäin 

Valitse „Poraus“ 

Valitse „Poraus aksiaalisesti“ 

Valitse „poraus säteittäin“ 

Tämä työkierto tekee reiän otsapintaan/vaippapintaan. 



C Karakulma (C-akseliasema) – oletusarvo: hetkellinen karan kulma 

E Odotusaika vapaalastulle reiän pohjassa – oletusarvo: 0 

AB Umpi- ja läpiporauspituus – oletusarvo: 0 

V Umpi- ja läpiporaustyypit – oletusarvo: 0 

0: ilman syöttöarvon pienennystä 

1: Läpiporauspienennys 

2: Umpiporauspienennys 

3: Umpi- ja läpiporauspienennys 

D Vetäytymismäärä – oletusarvo: 0 

0: Pikaliike 

1: Syöttöarvo 




Poraus aksiaalisesti: 

Z1 Reiän alkupiste – oletusarvo: Reikä alkaen pisteestä „Z“ 

Z2 Reiän loppupiste 

Poraus säteittäin: 

X1 Reiän alkupiste – oletusarvo: Reikä alkaen pisteestä „X“ 

X2 Reiän loppupiste 

Jos „AB“ ja „V“ on ohjelmoitu, umpi- ja läpiporauksessa 

toteutuu syöttöarvon pienneys 50%. 

Riippuen työkaluparametrin „Pyörivä työkalu" 

asetuksesta MANUALplus ratkaisee, koskeeko 

ohjelmoitu kierrosluku ja syöttöarvo pääkaraa vai 

pyörivää työkalua. 


4.7 Poraustyökierrot



1 paikoittaa „karakulmaan C“ (käsikäyttö: koneistus alkaen 

hetkellisestä karakulmasta) 

2 jos määritelty: ajo pikaliikkeellä pisteeseen 

„Z1“ (aksiaalinen) 

„X1“ (säteittäinen) 

3 poraa pienennetyllä syöttöarvolla, jos määritelty 

4 riippuen parametrista „V“: 

poraus ohjelmoidulla syöttöarvolla 

„loppupisteeseen Z2“ (aksiaalinen) 

„loppupisteeseen X2“ (säteittäinen) 

odottaa ajan „E“ reiän loppupisteessä, jos määritelty 

tai 

poraus ohjelmoidulla syöttöarvolla asemaan 

„Z2 – AB“ (aksiaalinen) 

„X2 – AB“ (säteittäinen) 




5 vetäytyy – jos X1/Z1 on ohjelmoitu – takaisin 

„aloituspisteeseen Z1“ (aksiaalinen) 

„aloituspisteeseen X1“ (säteittäinen) 

tai jos X1/Z1 ei ole ohjelmoitu, 

„alkupisteeseen Z“ (aksiaalinen) 

„alkupisteeseen X“ (säteittäinen) 


Syvän reiän poraus aksiaalisesti/säteittäin 


Valitse „syvän reiän poraus aksiaalisesti“ 

Valitse „syvän reiän poraus säteittäin“ 

Tämä työkierto tekee reiän – useammissa vaiheissa – otsapintaan/ 

vaippapintaan. Jokaisen vaiheen jälkeen pora vedetään takaisin ja 

odotusajan jälkeen viedään varmuusetäisyydelle. Määrittele 

ensimmäinen porausvaihe parametrilla „1. poraussyvyys P“. 

Jokaisessa myöhemmässä porausvaiheessa poraussyvyys pienenee 

määrän „poraussyvyyden pienennys IB“, mutta 

„minimiporaussyvyyttä JB“ ei aliteta. 




P 1. poraussyvyys – oletusarvo: poraus ilman keskeytyksiä 

IB Poraussyvyyden pienennys – oletusarvo: 0 

JB Minimiporaussyvyys – oletusarvo: 1/10 arvosta P 

B Vetäytymispituus – oletusarvo: vetäytyminen „reiän 





E Odotusaika vapaalastulle reiän pohjassa – oletusarvo: 0 

AB Umpi- ja läpiporauspituus – oletusarvo: 0 

V Umpi- ja läpiporaustyypit – oletusarvo: 0 





D Vetäytyminen Vetäytymisnopeus ja asetusmäärä reiän 

sisäpuolella – oletusarvo: 0 

0: Pikaliike 











Jos „AB“ ja „V“ on ohjelmoitu, umpi- ja läpiporauksessa 

toteutuu syöttöarvon pienneys 50%. 

Riippuen työkaluparametrin „Pyörivä työkalu" 

asetuksesta MANUALplus ratkaisee, koskeeko 

ohjelmoitu kierrosluku ja syöttöarvo pääkaraa vai 

pyörivää työkalua. 







3 ensimmäinen porausvaihe (poraussyvyys: P) – poraa pienennetyllä 

syöttöarvolla, jos määritelty 

4 vetää työkalun arvolla „B“ takaisin „reiän alkupisteeseen“ ja 

paikoittaa varmuusetäisyydelle reiän sisällä 

5 muut porausvaiheet (Poraussyvyys: „Edellinen syvyys - IB“ tai JB) 


7 viimeinen porausvaihe – riippuen parametrista „V“: 

poraa ohjelmoidulla syöttöarvolla 



odottaa ajan „E“ reiän loppupisteessä, jos määritelty 

tai 

poraus ohjelmoidulla syöttöarvolla asemaan 

„Z2 – AB“ (aksiaalinen) 

„X2 – AB“ (säteittäinen) 




8 vetäytyy – jos X1/Z1 on ohjelmoitu – takaisin 







Kierteen poraus aksiaalisesti/säteittäin 


Valitse „kierteen poraus aksiaalisesti“ 

Valitse „kierteen poraus säteittäin“ 

Tämä työkierto lastuaa kierteen otsapinnassa/vaippapinnassa. 

„Ulosvetopituuden L“ merkitys: Käytä tätä parametria 

kiristysleuoilla, joissa on pituustasaus. Tämä työkierto laskee kierteen 

syvyyden, ohjelmoidun nousun ja „ulosvetopituuden“ perusteella 

uuden nimellisen nousuarvon. Nimellinen nousuarvo on hieman 

pienempi kuin kierreporan nousu. Kierteen valmistuksessa poraa 

vedetään „ulosvetopituuden“ verran ulos kiristysholkista (istukasta). 

Tämän liikkeen avulla saavutetaan kierreporien parempi kestoaika. 




F1 Kierteen nousu (= syöttöarvo) – oletusarvo: Syöttöarvo työkalun 

kuvauksesta 

B Aloituspituus (oletusarvo: 2 * kierteen nousu F1) ohjelmoidun 

kierrosluvun ja syöttöarvon saavuttamista varten 

SR Vetäytymiskierrosluku (oletusarvo: sama kierrosluku kuin 

kierteen porauksessa) kierreporan nopeaa ulosvetoa varten 

L Ulosvetopituus (oletusarvo: 0) käytettäessä pituustasauksella 

varustettuja kiristysleukoja 









Riippuen työkaluparametrin „Pyörivä työkalu" asetuksesta 

MANUALplus ratkaisee, koskeeko ohjelmoitu kierrosluku 

ja syöttöarvo pääkaraa vai pyörivää työkalua. 










3 lastuaa kierteen 



4 vetäytyy kierroslukuarvolla „SR“ – jos X1/Z1 on ohjelmoitu, takaisin 







Kierteen jyrsintä aksiaalisesti 


Valitse „kierteen jyrsintä aksiaalisesti“ 

Tämä työkierto jyrsii kierteen olemassa olevaan reikään. 



Käytä tässä työkierrossa kierteen jyrsinnän työkalua. 

Huomaa törmäysvaara! 

Huomioi reiän halkaisija ja jyrsimen halkaisija, kun 

ohjelmoit „sisäänajosäteen R“. 


Z1 Kierteen alkupiste – oletusarvo: alkupiste Z 


I Kierteen halkaisija 

R Sisäänajosäde – oletusarvo: (I – jyrsimen halkaisija)/2 

F1 Kierteen nousu 

J Kierteen suunta – oletusarvo: 0 

J=0: oikeakätinen 

J=1: vasenkätinen 

H Jyrsinnän lastuamissuunta – oletusarvo: 0 

H=0: vastalastu 

H=1: myötälastu 

SR Vetäytymiskierrosluku jyrsimen nopeaa ulosvetoa varten 

kierrereiästä – oletusarvo: sama kierrosluku kuin kierteen 

porauksessa 


S Kierrosluku/Lastuamisnopeus pyörivää työkalua varten 





1 paikoittaa „karakulmaan C“ (käsikäyttö: koneistus 

alkaen hetkellisestä karakulmasta) 

2 paikoittaa työkalun „jyrsintäpintaan Z2“ reiän 

sisällä 

3 ajaa muotoon „sisäänajokaarella R“ 

4 jyrsii yhdellä pyörähdyksellä 360° ja tekee 

samanaikaisen asetussyötön „kierteen nousun 

F1“ määrällä 

5 ajaa työkalun irti ja vetää takaisin „alkupisteeseen“ 


Poraustyökiertojen esimerkit 

Keskiöporaus ja kierteen poraus 

Koneistus tehdään kahdessa vaiheessa. „Aksiaalinen 

poraus“ tekee reiän, „aksiaalinen kierteen poraus“ 

tekee kierteen. 

Pora paikoitetaan varmuusetäisyydelle työkappaleen 

eteen („Alkupiste X, Z“). Sen vuoksi „reiän 

aloituspistettä Z1“ ei ohjelmoida. Umpireiän porausta 

varten ohjelmoidaan parametreihin „AB“ ja „V“ 

syöttöarvon pienennys (kuva yllä oikealla) 

Kierteen nousua ei ohjelmoida. MANUALplus 

työskentelee työkalun mukaisella kierteen nousulla. 

„Vetäytymiskierrosluvun SR“ avulla voidaan saada 

aikaan työkalun nopea vetäytyminen (kuva alla 

oikealla). 

Työkalutiedot (Pora) 


I = 8,2 – Poran halkaisija 

B = 118 – Kärkikulma 

H = 0 – Työkalu ei ole pyörivä 

Työkalutiedot (Kierrepora) 


I = 10 – Kierteen halkaisija M10 

F = 1,5 – Kierteen nousu 

H = 0 – Työkalu ei ole pyörivä 




Syvänreiänporaus 

Työkappaleen keskipisteen viereen porataan läpireikä 

työkierrolla „Syväporaus aksiaalisesti“. Tämän 

koneistuksen edellytyksenä on paikoituskelpoinen 

kara ja pyörivä työkalu. 

„1. Poraussyvyys „P“ ja „“Poraussyvyyden 

pienennys IB“ määrittelevät yksittäiset porausvaiheet 

ja „Minimiporaussyvyys JB“ rajoittaa pienennyksen. 

Koska „vetäytymispituutta B“ ei määritellä, työkierto 

vetää poran alkupisteeseen, odottaa hetken ja palaa 

varmuusetäisyydelle seuraavaa porausvaihetta 

varten. 

Koska tämä esimerkki esittelee läpireiän porauksen, 

„Reiän loppupiste Z2“ asetetaan niin, että työkalu 

poraa materiaalin kokonaan läpi. 

„AB“ ja „V“ määräävät syöttöarvon pienennyksen 

umpi- ja läpiporauksessa. 



I = 12 – Poran halkaisija 


H = 1 – Työkalu on pyörivä 


4.8 Jyrsintätyökierrot 

Jyrsintätyökierrot aksiaalisia/säteittäisiä 

uria, muotoja, taskuja, pintoja ja 

monikulmioita varten. 

Kuviokoneistus: katso “Poraus- ja 

jyrsintäkuviot” sivulla 227. 

Käyttötapa „Opettelu“ pitää sisällään työkierrot Cakselin 

päälle/poiskytkentää ja karan paikoituksia 

varten. 

Käsikäyttötavalla C-akselin päällekytkentä ja karan 

paikoitus toteutetaan pikaliikepaikoituksella ennen 

varsinaista jyrsintätyökiertoa. Jyrsintätyökierrot 

kytkevät C-akselin pois päältä. 

Ohjelmoi „vakio lastuamisnopeus“ 

pyöriville työkaluille vain, jos kone on 

varustettu ohjattavalla karalla. 

Jyrsintätyökierrot Symboli 


C-akselin päällekytkentä, työkalun ja karan 

paikoitus 

Ura aksiaalisesti/säteittäin 

jyrsii yksittäisen uran tai urakuvion 

Kuvio aksiaalisesti/säteittäin 

jyrsii yksittäisen kuvion 

Muoto aksiaalisesti/säteittäin ICP 

jyrsii yksittäisen ICP-muodon tai muotokuvion 

Otsajyrsintä 

jyrsii tasopinnan tai monikulmion 

Heiluriuran jyrsintä säteittäin 

jyrsii heiluriuran 


4.8 Jyrsintätyökierrot



Valitse „jyrsintä“ 


Tämä työkierto kytkee päälle C-akselin, paikoittaa karan (C-akselin) ja 

työkalun. 

„Pikaliikepaikoitus“ on tarpeellinen vain 

käsikäyttötavalla. 

Seuraava käsikäytöllä toteutettava jyrsintätyökierto 

kytkee C-akselin jälleen pois päältä. 


X2, Z2 Tavoitepiste 

C2 Loppukulma (C-akseliasema) – oletusarvo: hetkellinen karan 

kulma 


1 kytkee päälle C-akselin 

2 paikoittaa pikaliikkeellä „loppukulmaan C2“ 

3 paikoittaa työkalun pikaliikkeellä pisteeseen „X2, Z2“ 


Ura aksiaalisesti 


Valitse „ura aksiaalisesti“ 

Tämä työkierto tekee uran otsapintaan. Uran leveys vastaa jyrsimen 

halkaisijaa. 




C1 Uran päätepisteen kulma – oletusarvo: Karan kulma C 

X1 Uran päätepiste X (halkaisijamitta) 

Z1 Jyrsimen yläreuna – oletusarvo: alkupiste Z 

Z2 Jyrsimen pohja 

L Uran pituus 

A Kulma X-akseliin – oletusarvo: 0 

P Asetussyvyys – oletusarvo: koko syvyys yhdellä asetuksella 

FZ Asetussyöttöarvo – oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo 




Parametriyhdistelmät uran sijaintia ja asentoa varten katso apukuvaa 


1 kytkee C-akselin päälle ja paikoittaa pikaliikkeellä „karan kulmaan 

C“ (vain tavalla „Opettelu“) 


3 ajaa varmuusetäisyydelle 

4 tekee asetussyötön asetussyöttöarvolla „FZ“ 

5 jyrsii „uran loppupisteeseen 


7 jyrsii „uran alkupisteeseen“ 

8 toistaa vaiheet 4..7, kunnes jyrsintäsyvyys saavutetaan 

9 paikoittaa „aloituspisteeseen Z“ ja kytkee C-akselin pois päältä 




Kuvio aksiaalisesti 


Valitse „kuvio aksiaalisesti“ 

Riippuen parametreista tämä työkierto jyrsii yhden seuraavista 

muodoista tai rouhii/silittää taskun otsapinnalla: 

Suorakulmio (Q=4, LB) 

Neliö (Q=4, L=B) 

Ympyrä (Q=0, RE>0, L ja B: ei sisäänsyöttöä) 

Kolmio tai monikulmio (Q=3 tai Q>4, L>0) 

Ohjeet parametreille/toiminnoille: 

Muodon tai taskun jyrsintä: määritellään parametrilla „U“ 

Jyrsintäsuunta: määräytyy parametrin „H“ ja jyrsimen 

pyörintäsuunnan mukaan (katso „Jyrsinnän lastuamissuunta 

muodon ja taskun jyrsinnässä” sivulla 224). 

Jyrsimen sädekorjaus: toteutetaan (paitsi ei muodon jyrsinnässä 

arvolla J=0). 

Saapuminen ja poistuminen: Työkaluaseman normipiste 

ensimmäisellä muotoelementillä on saapumis- ja poistumisasema. 

Jos normipistettä ei pystytä toteuttamaan, ensimmäisen elementin 

alkupiste (suorakulmioissa pidempi elementti) on saapumis- ja 

poistumisasema. Suoraviivainen tai kaareva muotoon ajo 

määritetään „sisäänajosäteen R“ avulla. 

Muodon jyrsintä:„J“ määrittelee, tuleeko jyrsimen koneistaa 

muotoa pitkin (jyrsimen keskipiste muodolla) vain muodon sisä- tai 

ulkopuolella. 

Taskun jyrsintä – Rouhinta (O=0): „Muodon jyrsintä J“ 

määrittelee, jyrsitäänkö tasku sisältä ulospäin vai päinvastoin. 

Taskun jyrsintä – Silitys (O=1): Ensin jyrsitään taskun reunat, 

sitten taskun pohja. Parametrilla „J“ määritellään, silitetäänkö 

taskun pohja sisältä ulospäin vai päinvastoin. 


Työkiertoparametrit (ensimmäinen sisäänsyöttöikkuna) 



C1 Kuvion keskipisteen kulma – oletusarvo: karan kulma C 

X1 Kuvion keskipisteen läpimitta 



L Suorakulmion pituus 

Suorakulmio: suorakulmion pituus 

Neliö, monikulmio: Särmän pituus 

Ympyrä: ei sisäänsyöttöä 

B Suorakulmion leveys 

Suorakulmio: suorakulmion leveys 

Neliö: L=B 

Monikulmio, ympyrä ei sisäänsyöttöä 

RE Pyöristyssäde – oletusarvo: 

Suorakulmio, neliö, monikulmio: Pyöristyssäde 

Ympyrä: ympyrän säde 


Suorakulmio, neliö, monikulmio: kuvion sijainti 


Q Särmien lukumäärä – oletusarvo: 0 

Q=0: Ympyrä 

Q=4: Suorakulmio, nelikulmio 

Q=3: Kolmio 

Q>4: Monikulmio 







Työkiertoparametrit (toinen sisäänsyöttöikkuna) 


U Limityskerroin 

ei sisäänsyöttöä: Muodon jyrsintä 

U>0: Taskun jyrsintä – Jyrsintäratojen limitys (minimi) = 

U*Jyrsimen halkaisija 

I Työvara muodon suunnassa 

K Työvara asetussuunnassa 


E Pienennetty syöttöarvo ympyrämäisiä elementtejä varten – 

oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo 




J Muodon jyrsintä (oletusarvo: 0) riippuen parametrista „U“ pätee: 

Taskun jyrsintä ja J=0: muodolla 

Taskun jyrsintä ja J=1: Sisäpuolinen 

Taskun jyrsintä ja J=2: Ulkopuolinen 

Muodon jyrsintä ja J=0: sisältä ulos 

Muodon jyrsintä ja J=1: ulkoa sisään 

O Rouhinta/Silitys: Jyrsintätapa (vain taskun jyrsinnässä) – 

oletusarvo: 0 

O=0: Rouhinta 

O=1: Silitys 

R Sisäänajosäde: Sisäänajokaaren/ulosajokaaren säde – 

oletusarvo: 0 

R=0: Muotoelementtiin ajetaan suoraan; asetus 

saapumispisteeseen jyrsintätason yläpuolelle – sen jälkeen 

kohtisuora syvyysasetus 

R>0: Jyrsin ajaa sisäänajo-/ulosajokaarella, joka liittyy 

tangentiaalisesti muotoelementtiin 

R




2 laskee lastunjaon (jyrsintätason asetukset, jyrsintäsyvyyden 

asetukset) 

Muodon jyrsintä: 

3 ajaa riippuen sisäänajosäteestä „R“ ja tekee asetussyötön 

ensimmäistä jyrsintätasoa varten 

4 jyrsii tason 

5 tekee asetussyötön seuraavaa jyrsintätasoa varten 

6 toistaa vaiheet 5.0.6, kunnes jyrsintäsyvyys saavutetaan 

7 paikoittaa „alkupisteeseen Z“ ja kytkee C-akselin pois päältä 

Taskun jyrsintä – Rouhinta: 

3 ajaa varmuusetäisyydelle ja tekee asetussyötön ensimmäistä 

jyrsintätasoa varten 

4 koneistaa yhden jyrsintätason – riippuen parametrista „J“ sisältä 

ulospäin tai ulkoa sisäänpäin 




Taskun jyrsintä – Silitys: 



4 silittää taskun reunan – taso tasolta 

5 silittää taskun pohjan – riippuen parametrista „J“ sisältä ulospäin 

tai ulkoa sisäänpäin 

6 silittää taskun ohjelmoidulla syöttöarvolla 





ICP-muoto aksiaalisesti 


Valitse „ICP.muoto aksiaalisesti“ 

Riippuen parametreista tämä työkierto jyrsii muodon tai rouhii/silittää 

taskun otsapinnalla. 







arvolla J=0). 

Saapuminen ja poistuminen: Suljetuilla muodoilla työkaluaseman 

normipiste ensimmäisellä muotoelementillä on saapumis- ja 

poistumisasema. Jos normipistettä ei pystytä toteuttamaan, 

ensimmäisen elementin alkupiste (suorakulmioissa pidempi 

elementti) on saapumis- ja poistumisasema. Suoraviivainen tai 

kaareva muotoon ajo määritetään „sisäänajosäteen R“ avulla. 



ulkopuolella. 






































oletusarvo: 0 

O=0: Rouhinta 

O=1: Silitys 


oletusarvo: 0 






R






asetukset) 

























Otsajyrsintä 


Valitse „otsajyrsintä“ 

Riippuen parametreista tämä työkierto jyrsii otsapinnalla: 

Yksi tai kaksi tasopintaa (Q=1 tai Q=2, B>0) 












X1 Kuvion keskipisteen läpimitta 


X2 Rajoitushalkaisija 


L Särmän pituus 




B Avainväli: 

arvoilla Q=1, Q=2: jäämäpaksuus (materiaali, joka jätetään) 


Neliö, monikulmio (Q>=4): avainväli (käytetään vain parillisilla 

tasopinnan lukumäärillä; vaihtoehto ohjelmoinnille „L“) 



Monikulmio (Q>=2): Pyöristyssäde 

Ympyrä (Q=0): ympyrän säde 


Monikulmio (Q>=2): kuvion sijainti 



Q=0: Ympyrä 

Q=1: yksi tasopinta 

Q=2: kaksi tasopintaa 180°:een siirrolla 

Q=3: Kolmio 





















J Jyrsintäsuunta: Tasopinnoilla tai monikulmioilla („RE = 0“) 

parametri „J“ määrittelee, tehdäänkö rouhinta yksi- vai 

kaksisuuntaisesti 

J=0: yksisuuntainen 

J=1: kaksisuuntainen 


oletusarvo: 0 

O=0: Rouhinta 

O=1: Silitys 








asetukset) 



Rouhinta 

4 koneistaa jyrsintätason yksi- tai kaksisuuntaisesti – huomioimalla 

jyrsintäsuunnan „J“ 




Silitys: 


5 slittää pohjan ulkoa sisäänpäin 



Ura säteittäin 


Valitse „ura säteittäin“ 

Tämä työkierto tekee uran vaippapintaan. Uran leveys vastaa jyrsimen 

halkaisijaa. 




C1 Uran päätepisteen kulma – oletusarvo: Karan kulma C 

X1 Jyrsimen yläreuna (halkaisijamitta) – oletusarvo: alkupiste X 

Z1 Uran päätepiste 

X2 Jyrsimen pohja 

L Uran pituus 

A Kulma Z-akseliin – oletusarvo: 0 






Parametriyhdistelmät uran sijaintia ja asentoa varten katso apukuvaa 




2 ajaa pikaliikkeellä „uran aloituspisteeseen X, Z“, jos määritelty 


4 jyrsii ohjelmoidulla syöttöarvolla „uran loppupisteeseen“ 

5 vetää työkalun takaisin „aloituspisteeseen X“ 




Kuvio säteittäin 


Valitse „kuvio säteittäin“ 

Riippuen parametreista tämä työkierto jyrsii yhden seuraavista 

muodoista tai rouhii/silittää taskun vaippapinnalla: 











arvolla J=0). 

Saapuminen ja poistuminen: Työkaluaseman normipiste 

ensimmäisellä muotoelementillä on saapumis- ja poistumisasema. 

Jos normipistettä ei pystytä toteuttamaan, ensimmäisen elementin 

alkupiste (suorakulmioissa pidempi elementti) on saapumis- ja 

poistumisasema. Suoraviivainen tai kaareva muotoon ajo 

määritetään „sisäänajosäteen R“ avulla. 



ulkopuolella. 











X1 Jyrsimen yläreuna – oletusarvo: alkupiste X 

Z1 Kuvion keskipiste 


L Suorakulmion pituus 




B Suorakulmion leveys 


Neliö: L=B 

Monikulmio, ympyrä ei sisäänsyöttöä 


Suorakulmio, neliö, monikulmio: Pyöristyssäde 

Ympyrä: ympyrän säde 

A Kulma Z-akseliin – oletusarvo: 0 

Suorakulmio, neliö, monikulmio: kuvion sijainti 



Q=0: Ympyrä 


Q=3: Kolmio 














I Työvara asetussuunnassa 

K Työvara muodon suunnassa 














oletusarvo: 0 

O=0: Rouhinta 

O=1: Silitys 


oletusarvo: 0 






R





asetukset) 



























ICP-muoto säteittäin 


Valitse „ICP-muoto säteittäin“ 

Riippuen parametreista tämä työkierto jyrsii muodon tai rouhii/silittää 

taskun vaippapinnalla. 







arvolla J=0). 




ensimmäisen elementin alkupiste (suorakulmioissa pidempi 

elementti) on saapumis- ja poistumisasema. Suoraviivainen tai 

kaareva muotoon ajo määritetään „sisäänajosäteen R“ avulla. 



ulkopuolella. 










X1 Jyrsimen yläreuna – oletusarvo: alkupiste X 







I Työvara asetussuunnassa 

K Työvara muodon suunnassa 



















oletusarvo: 0 

O=0: Rouhinta 

O=1: Silitys 


oletusarvo: 0 






R






asetukset) 



























Valitse „heiluriuran jyrsintä säteittäin“ 

Tämä työkierto jyrsii heiluriuran pisteestä „Z1“ pisteeseen „Z2“. 

„Aloituskulma C1“ määrittelee uran aloituskohdan. Uran leveys vastaa 

jyrsimen halkaisijaa. 




C1 Aloituskulma 

X1 Kierteen halkaisija 

Z1 Kierteen alkupiste 

F1 Kierteen nousu 

F1 positiivinen: oikeakätinen kierre 

F1 negatiivinen: vasenkätinen kierre 


P Aloituspituus: Ramppi uran alussa 

K Lopetuspituus: Ramppi uran lopussa 


I Maksimiasetus: Asetuksia pienennetään seuraavan kaavan 

mukaan – arvoon >= 0,5 mm saakka. Sen jälkeen asetussyötöt ovat 

aina 0,5 mm. 

Asetus 1: „I“ 

Asetus n: I * (1 – (n–1) * E) 

E Lastuamissyvyyden pienennys 







2 laskee asetuksen 

3 paikoittaa jyrsintälastua varten 

4 jyrsii ohjelmoidulla syöttöarvolla „loppupisteeseen Z2“ – 

huomioiden rampit uran alussa ja lopussa 

5 ajaa akselin suuntaisesti takaisin ja paikoitus seuraavaa 

jyrsintälastua varten 

6 toistaa vaiheet 4...5, kunnes uran syvyys saavutetaan 




Jyrsinnän lastuamissuunta muodon ja taskun 

jyrsinnässä 

Jyrsintäsuunta muodon jyrsinnässä 

Työkierron 

tyyppi 

Jyrsintäsuunta Työkalun pyörintäsuunta FRK (sädekorjaus) Toteutus 

Sisäpuolinen (J=1) Vastalastu (H=0) Mx03 Oikea 

Sisäpuolinen Vastalastu (H=0) Mx04 Vasen 

Sisäpuolinen Myötälastu (H=1) Mx03 Vasen 

Sisäpuolinen Myötälastu (H=1) Mx04 Oikea 

Ulkopuolinen 

(J=2) 

Vastalastu (H=0) Mx03 Oikea 

Ulkopuolinen Vastalastu (H=0) Mx04 Vasen 

Ulkopuolinen Myötälastu (H=1) Mx03 Vasen 

Ulkopuolinen Myötälastu (H=1) Mx04 Oikea 

Oikea (J=3) Vastalastu (H=0) Mx03 Oikea 

Vasen (J=3) Vastalastu (H=0) Mx04 Vasen 


Jyrsintäsuunta muodon jyrsinnässä 

Työkierron 

tyyppi 

Jyrsintäsuunta Työkalun pyörintäsuunta FRK (sädekorjaus) Toteutus 

Vasen (J=3) Myötälastu (H=1) Mx03 Vasen 

Oikea (J=3) Myötälastu (H=1) Mx04 Oikea 

Jyrsintäsuunta taskun jyrsinnässä 

Koneistus Jyrsintäsuunta Koneistussuunta 

Työkalun 

pyörintäsuunta 

Rouhinta Vastalastu (H=0) Sisältä ulospäin (J=0) Mx03 

Silitys Vastalastu (H=0) — Mx03 

Rouhinta Vastalastu (H=0) Sisältä ulospäin (J=0) Mx04 

Silitys Vastalastu (H=0) — Mx04 

Rouhinta Myötälastu (H=0) Ulkoa sisäänpäin (J=1) Mx03 

Rouhinta Vastalastu (H=0) Ulkoa sisäänpäin (J=1) Mx04 

Rouhinta Myötälastu (H=1) Sisältä ulospäin (J=0) Mx03 

Silitys Myötälastu (H=1) — Mx03 

Rouhinta Myötälastu (H=1) Sisältä ulospäin (J=0) Mx04 

Silitys Myötälastu (H=1) — Mx04 

Rouhinta Myötälastu (H=1) Ulkoa sisäänpäin (J=1) Mx03 

Rouhinta Vastalastu (H=1) Ulkoa sisäänpäin (J=1) Mx04 

Toteutus 




Jyrsintätyökiertojen esimerkit 

Jyrsintä otsapinnalla 

Tässä esimerkissä jyrsintään tasku. Täydellinen 

otsapinnan koneistus mukaanlukien muodon 

määrittely esitellään jyrsintäesimerkissä 

kappaleessa„9.8 ICP-esimerkki Jyrsintä“. 

Koneistus tapahtuu työkierrolla „ICP-kuvio 

aksiaalisesti“. Muodon määrittelyssä laaditaan ensin 

perusmuoto - sen jälkeen lisätään päälle pyöristykset. 

Työkalutiedot (Jyrsin) 


I = 8 – Jyrsimen halkaisija 

K = 4 – Hammasluku 

TF = 0,025 – Syöttöarvo per hammas 


4.9 Poraus- ja jyrsintäkuviot 

Ohjeet työskentelyyn poraus- ja jyrsintäkuvioilla: 

Porauskuvio: MANUALplus luo käskyt M12, M13 (istukan jarru 

kiinni/auki) seuraavin ehdoin: Poraus-/kierreporaustyökalun on oltava 

„pyörivä“ (parametri „Pyörivä työkalu H“) ja „pyörintäsuunnan MD“ 

on oltava määritelty. 

ICP-jyrsintämuodot: Jos muodon aloituspiste on koordinaatiston 

nollapisteen ulkopuolella, kuvion sijaintiasemaan lisätään muodon 

aloituspisteen ja koordinaatiston nollapisteen välinen etäisyys (katso 

“ICP-esimerkki „Jyrsintä„” sivulla 507). 


4.9 Poraus- ja jyrsintäkuviot


Lineaarinen reikäkuvion poraus/jyrsintä 

aksiaalisesti 

Lineaarinen reikäkuvio aksiaalisesti 


Valitse „poraus aksiaalisesti“ (kuva yllä oikealla) 

Valitse „syvänreiänporaus aksiaalisesti“ (kuva 

keskellä oikealla) 

Valitse „kierteen poraus aksiaalisesti“ (kuva alla 

oikealla) 

Kytke päälle lineaarinen kuvio 

Lineaarinen jyrsintäkuvio aksiaalisesti 


Valitse „ura aksiaalisesti“ (kuva yllä seuraavalla 

sivulla) 

Valitse „ICP-muoto aksiaalisesti“ (kuva keskellä 



„Lineaarinen kuvio“ kytkeytyy päälle ja otsapinnalle luodaan tasavälein 

lineaarinen poraus-/jyrsintäkuvio. 





X1, C1 Kuvion alkupiste: Aloituspiste, aloituskulma 

(polaarikoordinaatit) 

XK, YK Kuvion alkupiste: (karteesiset koordinaatit) 

I, J Kuvion loppupiste (karteesiset koordinaait) 

Ii, Ji (inkrementaalinen) Kuvioväli 

Q Reikien/urien lukumäärä – oletusarvo: 1 




Lisäksi toteuttamiseen vaaditaan parametri, joka määrittelee poraus/ 

jyrsintäkoneistuksen. 

Käytä seuraavia parametriyhdistelmiä: 

Kuvion alkupiste: 

X1, C1 tai 

XK, YK 

Kuvion sijaintipaikat: 

Ii, Ji ja Q 

I, J ja Q 


1 Paikoittaa riippuen koneen konfiguraatiosta): 

ilman C-akselia: paikoitus „karakulmaan C“ 

C-akselin kanssa: C-akselin päällekytkentä ja paikoitus 

pikaliikkeellä „karakulmaan C“ 

käsikäyttö: koneistus alkaen hetkellisestä karakulmasta 

2 laskee kuvion koneistuspaikat 

3 paikoittaa „kuvion aloituspisteeseen“ 

4 toteuttaa porauksen/jyrsinnän 

5 paikoittaa seuraavaa koneistusta varten 

6 toistaa vaiheet 4...5, kunnes kaikki koneistukset on tehty 

7 ajaa takaisin „alkupisteeseen X, Z“ 




Ympyrämäisen reikäkuvion poraus/jyrsintä 

aksiaalisesti 

Ympyrämäinen reikäkuvio aksiaalisesti 


Valitse „poraus aksiaalisesti“ (kuva yllä oikealla) 

Valitse „syvänreiänporaus aksiaalisesti“ (kuva 

keskellä oikealla) 

Valitse „kierteen poraus aksiaalisesti“ (kuva alla 

oikealla) 

Kytke päälle ympyrämäinen kuvio 

Ympyrämäinen jyrsintäkuvio aksiaalisesti 


Valitse „ura aksiaalisesti“ (kuva yllä seuraavalla 

sivulla) 

Valitse „ICP-muoto aksiaalisesti“ (kuva keskellä 



„Ympyrämäinen kuvio“ kytkeytyy päälle poraus- tai jyrsintätyökierrolla 

ja otsapinnalle luodaan tasavälein ympyrämäinen tai kaareva poraus-/ 

jyrsintäkuvio. 





XM, CM Kuvion keskipiste: Sijainti, kulma (polaarikoordinaatit) 

XK, YK Kuvion keskipiste (karteesiset koordinaait) 

K/KD Kuvion halkaisija – oletusarvo: „Alkupiste X“ pätee kuvion 

läpimittana 

A 1. reiän/1. uran kulma – oletusarvo: 0° 

Wi Kulmainkrementti (kuvioväli) – oletusarvo: Poraus/jyrsintäkohdat 

sijoitetaan tasavälein ympyränkaarelle 


















7 ajaa takaisin „alkupisteeseen X, Z“ 




Lineaarinen reikäkuvion poraus/jyrsintä 

säteittäin 

Lineaarinen reikäkuvio säteittäin 


Valitse „poraus säteittäin“ (kuva yllä oikealla) 

Valitse „syvänreiänporaus säteittäin“ (kuva keskellä 

oikealla) 

Valitse „kierteen poraus säteittäin“ (kuva alla oikealla) 


Lineaarinen jyrsintäkuvio säteittäin 


Valitse „ura säteittäin“ (kuva yllä seuraavalla sivulla) 

Valitse „ICP-muoto säteittäin“ (kuva keskellä 



„Lineaarinen kuvio“ kytkeytyy päälle poraus- tai jyrsintätyökierrolla ja 

vaippapinnalle luodaan tasavälein lineaarinen poraus-/jyrsintäkuvio. 





Z1 Kuvion alkupiste: 1. reiän/uran asema (polaarikoordinaatit) 

C1 1. reiän/uran kulma: Aloituskulma (polaarikoordinaatit) 

ZE Kuvion loppupiste – oletusarvo: Z1 

Wi Kulmainkrementti kuviovälille – oletusarvo: Poraukset/ 

jyrsinnät sijoitetaan tasavälein ympyrän kehälle 





Kuvion asemat määritellään parametreilla „ZE – Wi“ tai „Wi – Q“. 


















Ympyrämäisen reikäkuvion poraus/jyrsintä 

säteittäin 

Ympyrämäinen reikäkuvio säteittäin 


Valitse „poraus säteittäin“ (kuva yllä oikealla) 

Valitse „syvänreiänporaus säteittäin“ (kuva keskellä 

oikealla) 

Valitse „kierteen poraus säteittäin“ (kuva alla oikealla) 


Ympyrämäinen jyrsintäkuvio säteittäin 


Valitse „ura säteittäin“ (kuva yllä seuraavalla sivulla) 

Valitse „ICP-muoto säteittäin“ (kuva keskellä 



„Ympyrämäinen kuvio“ kytkeytyy päälle poraus- tai jyrsintätyökierrolla 

ja vaippapinnalle luodaan tasavälein ympyrämäinen tai kaareva poraus- 

/jyrsintäkuvio. 





ZM, CM Kuvion keskipiste: Sijainti, kulma (polaarikoordinaatit) 

K/KD Kuvion halkaisija – oletusarvo: „Alkupiste X“ pätee kuvion 

läpimittana 

A 1. reiän/1. uran kulma – oletusarvo: 0° 

Wi Kulmainkrementti (kuvioväli) – oletusarvo: Poraus/jyrsintäkohdat 

sijoitetaan tasavälein ympyränkaarelle 





Lisäksi vaaditaan parametri, joka määrittelee poraus/ 

jyrsintäkoneistuksen (Katso työkiertokuvausta). 
















Kuviokoneistus esimerkkejä 

Lineaarinen reikäkuvio otsapinnalla 

Työkierron „Poraus aksiaalisesti“ avulla koneistetaan 

lineaarinen reikäkuvio otsapinnalla. Tämän 



Määriteltäviä parametreja ovat ensimmäisen ja 

viimeisen reiän koordinaatit sekä reikien lukumäärä 

(kuva yllä oikealla). Porauksen yhteydessä 

määritellään vain syvyys (kuva alla oikealla). 







Ympyrämäinen reikäkuvio otsapinnalla 


ympyrämäinen reikäkuvio otsapinnalla. Tämän 



„Kuvion keskipiste“ määritellään karteesisessa 

koordinaatistossa (katso kuvaa yllä oikealla). 

Koska tämä esimerkki esittelee läpireiän porauksen, 

„Reiän loppupiste Z2“ asetetaan niin, että työkalu 

poraa materiaalin kokonaan läpi. Parametrit „AB“ ja 

„V“ määräävät syöttöarvon pienennyksen umpi- ja 

läpiporauksessa (kuva alla oikealla). 









Lineaarinen reikäkuvio vaippapinnalla 


lineaarinen reikäkuvio vaippapinnalla. Tämän 



Porauskuvio määritellään ensimmäisen reiän 

koordinaattien, reikien lukumäärän ja reikien välisen 

etäisyyden avulla (kuva yllä oikealla). Porauksen 

yhteydessä määritellään vain syvyys (kuva alla 

oikealla). 







4.10 DIN-työkierrot 

„ValitseDIN-työkierto“ 

Tällä toiminnolla valitaan DIN-työkierto (DIN-makro) ja liitetään se 

työkierto-ohjelmaaan. 

DIN-makron toteutuksen alkaessa pätevät DIN-työkierrossa 

ohjelmoidut konetiedot (sen sijaan käsikäytöllä pätevät voimassa 

olevat konetiedot). Voit toki muuttaa konetietoja „T, S, F“ milloin 

tahansa DIN-makrossa. 





DIN-työkierrossa ei määritellä alkupistettä. Huomaa, 

että työkalu ajaa hetkellisestä asemasta diagonaalisesti 

DIN-makron ensimmäiseen ohjelmoituun asemaan. 


N DIN-makron numero 





4.10 DIN-työkierrot

ICP-ohjelmointi

5.1 ICP-muodot 

5.1 ICP-muodot 

Vuorovaikutteinen muodon ohjelmointi (ICP) tukee 

graafisesti työkappaleen muotojen määrittelyä ICPtyökiertoja 

varten. (ICP on lyhennys 

englanninkielisestä termistä „Interactive Contour 

Programming“.) 

Muodon määrittely tapahtuu suoraviivaisten ja 

kaarevien muotoelementtien sekä viisteiden, 

pyöristysten ja vapaapistojen avulla. 

ICP-muodon koneistukseen käytettäville 

sorvaustyökaluille on määriteltävä 

asetuskulma ja kärkikulma. 

Geometrisen laskennat 

MANUALplus laskee puuttuvat koordinaatit, 

leikkauspisteet, keskipisteet, jne., mikäli se on 

matemaattisesti mahdollista. 

Jos tuloksena on useampia ratkaisuvaihtoehtoja, saat 

näytölle matemaattiset ratkaisut ja voit valita niistä 

parhaiten soveltuvan. 

Jokainen ratkaisematon muotoelementti 

merkitään pienellä symbolilla grafiikkaikkunan 

alapuolella. Puutteellisesti määritellyt mutta 

esityskelpoiset muotoelementit näytetään, mikäli se 

vain on mahdollista. 

Muotoelementit 

Voit lisätä viisteitä ja pyöristyksiä kaikkiin 

muotonurkkiin. Vapaapistot (DIN 76, DIN 509 E, 

DIN 509 F) ovat mahdollisia akselin suuntaisissa ja 

kohtisuorissa muotonurkissa. 

Muotoelementtien sisäänsyöttämiseksi on 

käytettävissä seuraavat vaihtoehdot: 

Määrittele peräkkäin kaikki kuvioelementtiin 

kuuluvat muotoelementit. 

Määrittele ensin „Perusmuoto“ ilman 

kuvioelementtejä. Sen jälkeen 

muotoelementit„ladotaan päällekkäinen“ (katso 

myös “ICP-muutosohjelmointi” sivulla 254). 

Erikoissyöttöarvo 

Kun määrittelet muotoelementeille 

erikoissyöttöarvon, se toteutuu elementin 

silityssorvauksessa. 

242 5 ICP-ohjelmointi

5.2 ICP-muotojen editointi 

Yksi ICP-muoto käsittää yksittäisten 

muotoelementtien määrittelyjä. Jokainen ICP-muoto 

sisältää yksiselitteisen numeron ja lyhyen tunnisteen. 

ICP-muoto liitetään ICP-työkiertoon. 

ICP-muoto laaditaan määrittelemällä peräkkäin 

yksittäisiä muotoelementtejä. Alkupiste sijoitetaan 

ensimmäisen elementin kuvauksen yhteydessä. 

Loppupiste määräytyy viimeisen muotoelementin 

tavoitepisteen perusteella. 

Olemassa olevia muotoja voidaan täydentää tai 

muuttaa. 

Sisäänsyötetyt muotoelementit/osamuodot näytetään 

heti. Voit sovittaa kuvan mielesi mukaan zoomaus- ja 

siirtotoiminnoilla. 

ICP-muodot valitaan joko „ICP-muotojen 

valintalistasta“ tai syöttämällä sisään ICP-muodon 

numero (sisäänsyöttökenttä „ICP-muoto“). Vaihto 

ICP-muotojen listasta sisäänsyöttökenttään „ICPmuoto“ 

tehdään painamalla „Enter“ tai „Nuoli ylös/ 

alas“. 

Voit laatia/käsitellä useampia ICP-muotoja 

peräjälkeen. Kun ICP-editorin käyttö lopetetaan, 

työkiertoon tallannetaan viimeksi käsitelty „ICPmuotonumero“. 

ICP-muotoja voidaan kopioida tai poistaa (katso 


ICP-editorin kutsu 

Paina ICP-editori 

Syötä sisään uusi ICP-numero tai 

valitse olemassa oleva ICP-muotonumero 

Paina Valinta 

ICP-editori 

on valmis muodon uutta sisäänsyöttöä varten tai 

osoittaa saatavilla olevia muotoja ja asettaa ne 

valmiiksi koneistusta varten 


5.2 ICP-muotojen editointi


ICP-muodon laatiminen tai laajentaminen 

Kun olet valinnut muotoelementin, syötä sisään tunnetut parametrit. 

MANUALplus laskee määrittelemättömät parametrit annettujen 

tietojen ja viereisten muotoelementtien perusteella. Pääsääntöisesti 

voit kuvata muotoelementit niin kuin piirustus on mitoitettu. 

Vaihto suoravalikon ja kaarivalikon välillä tehdään ohjelmanäppäimellä. 

Muotoelementit (viiste, pyöristys ja vapaapisto) valitaan 

valikkonäppäimellä. 

ICP-muodon laadinta 

Paina Elementin lisäys 

Valitse elementin tyyppi: 

Suoran suunta (valikko „Suoran määrittely“) 

Pyörintäsuunta ja kaarilla mitoitustaa (valikko „Kaaren määrittely“) 

Muotoelementin tyyppi 


ICP-muotoa laajennetaan syöttämällä lisää muotoelementtejä, jotka 

„perustuvat“ kyseiseen muotoon. Uusi sisäänsyötetty 

muotoelementti yhdistetään „viimeiseen muotoelementtiin“. 

Viimeisen muotoelementin voi tunnistaa pienestä neliöstä muodon 

lopussa, kun ICP-muotoa näytetään mutta ei käsitellä. 

Absoluuttinen tai inkrementaalinen mitoitus 

Mitoituksen kannalta merkitsevää on ohjelmanäppäimen Inkrementti 

asetus. Inkrementaaliset parametrit sisältävät lisätunnisteen „i“ (Xi, Zi, 

jne.) 


Kaarivalikon kutsu 

Suoravalikon kutsu 


Liitynnät muotoelementeillä 

Liityntä on „tangentiaalinen“, jos muotoelementtien 

kosketuspisteessä ei ole taitetta tai nurkkaa. Geometrisesti vaativilla 

muodoilla käytetään tangentiaalisia liityntöjä, jotta voitaisiin pitää 

mitoitukset minimissä ja välttää matemaattiset ristiriidat. 

Ratkaisemattomien muotoelementtien laskemiseksi MANUALplusohjauksen 

täytyy tietää muotoelementtien välisen liitynnän tyyppi. 

Liityntä seuraavaan muotoelementtiin määritellään 

ohjelmanäppäimellä. 

ICP-muotojen määrittelyn yhteydessä esiintyvien 

hälytysten syynä on usein „unohtunut“ tangentiaalinen 

liityntä. 

Ohjelmanäppäimet tangentiaalisia liityntöjä 

varten 

Tangentiaalinen liityntä 

lineraarielementiltä kaarielementille 

Tangentiaalinen liityntä 

kaarielementiltä kaarielementille tai 

lineaarielementille (katso 

kiertosuunta symbolista) 




Muodon esitys 

Muotoelementin sisäänsyötön jälkeen MANUALplus 

tarkastaa, onko elementti „ratkaistu“ vai 

„ratkaisematon“. „Ratkaistu“ elementti on 

yksiselitteisesti ja täydellisesti määritetty – se 

piirretään heti. 

„Ratkaisematon“ muotoelementti: 

ei ole täydellisesti määritetty 

Grafiikkaikkunan alapuolella sijaitseva symboli 

tarkoittaa, että elementtityyppi ja suoran suunta/ 

kiertosuunta ovat edelleen ratkaisematta 

Ratkaisematon lineaarielementti: näytetään, jos sen 

alkupiste ja suunta tunnetaan 

Ratkaisematon ympyräelementti: esitetään 

täysiympyränä, jos sen keskipiste ja säde tunnetaan 

(kuva yllä oikealla). 

MANUALplus piirtää ratkaisemattoman 

muotoelementin heti, kun se voidaan laskea. Tällöin 

grafiikkaikkunan alapuolinen symboli poistetaan (kuva 

alla oikealla). 

Virheellinen muotoelementti näytetään, mikäli 

mahdollista. Lisäksi annetaan virheilmoitus. 

Muodon esityksessä käytettävät värit 

Ratkaistut, ratkaisemattomat muotoelementit, 

valikoidut muotoelementit, valikoidut muotonurkat ja 

loppumuodot näytetään erivärisinä. (Valikoitujen 

muotoelementtien/muotonurkkien ja loppumuotojen 

erottelulla on merkitystä ICP-muotojen korjauksen 

yhteydessä). 

Värit: 

Keltainen: ratkaistuja elementtejä varten 

Harmaa: ratkaisemattomia ja virheellisiä, mutta 

esityskelpoisia elementtejä varten 

Punainen: valikoituja ratkaisuja, valikoituja 

elementtejä ja valikoituja nurkkia varten 

Sininen: loppumuotoja varten 


ICP-muotoesityksen muutos 

MANUALplus valitsee esitysalueen niin, että kaikki 

muotoelementit tulevat näytettyä. 

Näppäimillä „Sivu eteen/taakse“ suurennetaan/ 

pienennetään esitystä, kun taas „kursorinäppäimillä“ 

siirretään osakuvaa. Nämä toiminnot ovat mahdollisia, 

kun muotoa näytetään, mutta ei käsitellä. 

Kun haluat esivalita ja ottaa näytölle haluamasi 

osakuvan, toimi seuraavasti: 

„Zoomauksen“ kutsuminen ja asetukset 

Paina Zoomaus – näytölle tulee 

„punainen suorakulmio“ osakuvan 

valitsemista varten. 

„Punainen suorakulmio“ 

– siirto: Kursorinäppäimet 

– suurennus: „Sivu taakse“ 

– pienennys: „Sivu eteen“ 

Asetettua „punaista suorakulmiota“ 

näytetään kuvana 

Kun muotoa pienennetään, 

esitysalue suurenee (esimerkki: 

työkappaleen osia ei näytetä 

grafiikkaikkunassa) 

Kaikki tähän mennessä määritellyt 

muotoelementit esitetään 

maksimikokoisina 

Takaisin edelliseen zoomauksen 

asetukseen 




Ratkaisun valinta 

Jos ratkaisemattomien muotoelementtien laskennan 

tuloksena saadaan useampia ratkaisuvaihtoehtoja, 

voit tarkastella mahdollisia matemaattisia ratkaisuja 

ohjelmanäppäimillä Ratkaisu esiin / Lisää ratkaisuja 

ja valita niistä sopivan ohjelmanäppäimellä 

Vastaanota ratkaisu (kuvat oikealla). 

Jos ratkaisemattomia muotoelementtejä 

on jäljellä poistuttaessa editointitavalta, 

MANUALplus kysyy, hylätäänkö ne. 

Viimeiden muotoelementin muuttaminen 

Painettaessa ohjelmanäppäintä Muokkaa viimeistä 

valmistellaan viimeksi sisäänsyötetyn 

muotoelementin tiedot muuttamista varten. 

Muutettaessa lineaarista tai kaarevaa elementtiä 

tapauksesta riippuen muutos joko vastaanotetaan heti 

tai korjattua muotoa näytetään tarkastusta varten. 

Muutoksen alaisia muotoelementtejä näytetään 

värikorostuksella. Jos tuloksena on useampia 

ratkaisuavaihtoehtoja, voit katsoa kaikki mahdolliset 

matemaattiset ratkaisut ohjelmanäppäimillä Ratkaisu 

esiin / Lisää ratkaisuja. 

Muutos tulee voimaan painettaessa Vastaanota 

ratkaisu. Ohjelmanäppäimellä Takaisin muutos 

hylätään ja „vanhat“ määrittelyt jäävät edelleen 

voimaan. 

Muotoelementin tyyppiä (lineaarinen tai kaareva), 

suuntaa ja kaarielementin kiertosuuntaa ei voi 

muuttaa tällä toiminnolla. Jos se kuitenkin on 

välttämätöntä, poista muotoelementti ja sijoita tilalle 

uusi muotoelementti. 

Viimeisen muotoelementin poistaminen 

Painettaessa Poista viimeinen viimeksi 

sisäänsyötetyn muotoelementin tiedot poistetaan. 

Jos haluat poistaa useampia muotoelementtejä, käytä 

tätä toimintoa useita kertoja. 


Muodon suunta 

Muodon suunnan perusteella määräytyy lastuamissuunta. Jos muoto 

kuvataan „–Z-suuntaiseksi“, käytetään pitkittäistyökiertoa (kuva yllä 

oikealla). Jos muoto kuvataan „–X-suuntaiseksi“, käytetään 

tasotyökiertoa (kuva keskellä oikealla). 

ICP-lastuaminen pitkittäin tai poikittain (rouhinta) 

MANUALplus lastuaa materiaalin muodon suuntaisesti. 

ICP-silitys pitkittäin/poikittain 

MANUALplus silittää muodon suuntaisesti. 

ICP-muotoa, joka on määritelty rouhintaa varten 

pitkittäisen ICP-lastuamisen avulla, ei voida käyttää 

koneistukseen poikittaisella ICP-lastuamisella. Muodon 

suunta voidaan vaihtaa päinvastaiseksi 

ohjelmanäppäimellä Muodon kierto. 



5.3 DXF-muotojen tuonti 


Perusteet 

DXF-formaatin mukaiset muodot voidaan tuoda ICP-editoriin. 

DXF-muodot kuvaavat muotorailoja ICP-työkiertoja (lastunpoisto-, 

pistoja jyrsintätyökierrot) varten. 

Lastunpoisto- tai pistotyökierroilla muotorailojen DXF-kerrokset saavat 

sisältää vain yhden muodon – jyrsintätyökierroille voidaan sisällyttää ja 

tuoda useampia DXF-muotoja. 

DXF-tuonti on käytettävissä ohjelmaversiosta 507 807-11 tai 526 488- 

03 lähtien. 

DXF-muotoja tai DXF-tiedostoja koskevat vaatimukset: 

Vain kaksidimensionaaliset elementit 

Muodon on oltava erillisessä kerroksessa (ilman mittaviivoja, ilman 

ympäröiviä reunoja, jne.) 

Lastunpoisto- tai pistotyökierroilla muotojen täytyy sorvin 

rakenteesta riippuen olla joko „pyörintäkeskiön edessä tai takana“ 

Ei täysympyröitä, ei Spline-viivoja, ei DXF-lohkoja (makroja), jne. 

Tuodut muodot voivat käsittää enintään 4 000 elementtiä (suorat, 

kaaret), lisäksi sallitaan jopa 10 000 moniviivapistettä 

Muodon valmistelu DXF-tuonnin aikana 

Tuonnin yhteydessä muoto muunnetaan DXF-muodosta ICPmuotoon. 

Tällöin muotokuvaukseen tehdään seuraavat muutokset 

johtuen DXF- ja ICP-muotojen periaatteellisista eroavaisuuksista. 

Muotoelementtien väliset mahdolliset raot suljetaan 

Moniviivat muunnetaan lineaarielementeiksi 

Lisäksi tehdään seuraavat ICP-muotojen vaatimat lisämäärittelyt: 

muodon alkupiste 

muodon kulkusuunta 

DXF-tuonnin toimenpiteiden kulku: 

DXF-tiedoston valinta 

Yksinomaisen kerroksen valinta, johon muoto (muodot) sisältyy 

Muodon (muotojen) tuonti 


DXF-tuonti 

DXF-tuonti toteutetaan ICP-editoriin muodon 

sisäänsyöttövaiheessa. 

DXF-tuonti 

Paina ICP-editori 


Paina DXF-tuonti 

Valitse tiedosto DXF-muodolla(muodoilla). 

Valitse Muoto eteen tai Muoto 

taakse DXF-kerroksen suhteen. 

Paina Muodon vastaanotto – ICPeditori 

lukee valitun DXF-muodon 

sisään ja muuntaa sen ICP-muodoksi. 

Aiemmin sisäänsyötetyt tai sisäänluetut 

muotoelementit ylikirjoitetaan heti, kun 

painetaan ohjelmanäppäintä Muodon 

vastaanotto. 


5.3 DXF-muotojen tuonti


DXF-tuonnin konfigurointi 

Sen jälkeen kun olet valinnut DXF-muodot sisältävän tiedoston, voit 

sovittaa parametrit DXF-tuonnin konfigurointia varten. 

DXF-parametrien sovitus 

Paina DXF-parametrit– MANUALplus avaa dialogiikkunan 

„DXF-parametrit“ 

DXF-parametrien sisäänsyöttö (katso merkitykset alla). 

Paina Tallenna – MANUALplus vastaanottaa 

parametrit 

DXF-parametrit standardiarvoihin 

Kutsu dialogi-ikkuna DXF-parametrit 

Paina Uudelleenaseta – MANUALplus syöttää sisään 

standardiparametrit 

Paina Tallenna – MANUALplus vastaanottaa 

parametrit 

DXF-parametrien merkitykset: 

Maksimirako: DXF-piirustuksessa voi olla pieniä rakoja eri 

muotoelementtien välissä. Tällä parametrilla määritellään, kuinka 

suuri kahden muotoelementin välinen rako saa olla. 

Jos maksimirakoa ei ylitetä, seuraava muotoelementti käsitetään 

„kyseisen“ muodon osaksi. 

Jos maksimirako ylitetään ylitetään, seuraava elementti 

käsitetään „uuden“ muodon osaksi. 


Aloituspiste: DXF-tuonti analysoi muodon ja asettaa sille 

alkupisteen. Vaihtoehtoisilla asetuksilla on seuraavat merkitykset: 

Oikea, vasen, yllä, alla: Alkupiste sijaitsee muodon siinä 

pisteessä, joka on kauimpana oikealla (tai vasemmalla, ...). Jos 

useampi muodon piste täyttää tämän ehdon, yksi niistä tulee 

automaattisesti valituksi. 

Maksimietäisyys: DXF-tuonti sijoittaa alkupisteen toiseen 

muodon niistä pisteistä, jotka ovat kauimpana toisistaan. Kumpi 

näistä pisteistä tulee valituksi, tapahtuu automaattisesti eikä 

siihen voi vaikuttaa. 

Merkitty piste: Jos jokin muotopiste merkitään DXFpiirustuksessa 

täysiympyrällä, se otetaan alkupisteeksi. 

Täysiympyrän keskipisteen tulee sijaita jossakin muodon 

pisteessä. 

Kiertosuunta: Tämä määrää muodon kulkusuunnan joko 

myötäpäivään tai vastapäivään. 


5.3 DXF-muotojen tuonti

5.4 ICP-muutosohjelmointi 


Olemassa olevia muotoja voidaan käsitellä seuraavasti: 

Muotoelementin muokkaus 

Muotoelementin poisto 

Muodon täydennys (lisäys) 

Muotojakson muokkaus 

Muotoelementin päällekkäisasettelu (muodon tarkennus) 



Toteuta muutokset 

Paina Muokkaa elementtiä – Muotoelementti 

merkitään „valituksi“ (värillinen) 

Valitse (ota esiin) muokattava muotoelementti 

Valmistele muotoelementti muokkaamista varten 

Vastaanota muutokset 

Muotoa tai ratkaisuvaihtoehtoja näytetään tarkastusta varten. 

Kuvioelementtien ja ratkaisemattomien elementtien kohdalla 

muutokset tallennetaan heti. 

Vastaanota haluamasi ratkaisu 


Ratkaisemattoman muotoelementin muuttaminen 

Jos „ratkaisemattomia“ muotoelementtejä on olemassa, 

„ratkaistuja“ elementtejä ei voi muuttaa. Viimeiselle 

muotoelementille, joka on ennen ratkaisematonta muotoaluetta, 

voidaan tosin asettaa „tangentiaalinen liityntä“ tai se voidaan poistaa. 

Jos muokattava elementti on ratkaisematon elementti, se 

merkitään „valituksi“ symbolin avulla. 

Elementin tyyppiä ja ympyränkaaren kiertosuuntaa ei voi 

muuttaa. Jos elementin tyyppiä/kiertosuuntaa on 

muutettava, täytyy muotoelementti ensin poistaa ja lisätä 

uusi tilalle. 


5.4 ICP-muutosohjelmointi


Muodon siirto 

Jos muoto ei sijaitse halutussa kohdassa, sitä voidaan 

siirtää. Valitse sitä varten sopiva muotoelementti 

(referenssielementti). Siirron yhteydessä määritellään 

siten Referenssielementin alkupisteelle uusi 

asema. Toiminnon päätteeksi siirretään koko muoto. 

Muodon siirto 

Paina Muokkaa elementtiä – 

Muotoelementti merkitään 

„valituksi“ (värillinen) 

Valitse referenssielementti 

Paina Muodon siirto. 

Syötä sisään referenssielementin uusi „alkupiste“. 

Vastaanota uusi „alkupiste“ (= uusi 

asema) – MANUALplus näyttää 

„siirrettyä muotoa“. 

Muodon vastaanotto uuteen 

asemaan 


Muotoelementin lisäys 

Muotoelementin lisäys 


Jäljemmät muotoelementit „liittyvät“ tähän muotoon. 



Paina Poista elementti – Muotoelementti merkitään 

„valituksi“ (värillinen) 

Valitse (ota esiin) poistettava muotoelementti 

Poista muotoelementti 

Voit poistaa useampia muotoelementtejä peräjälkeen. 

Jos poistettava elementti on ratkaisematon elementti, 

siihen liittyvä symboli merkitään „peruutetuksi“. 




Muodon „jako“ 

Kun poistat muotoelementin, „edeltänyt ja 

seurannut„ muodon osa ovat jakautuneet 

„perusmuodoksi„ ja „loppumuodoksi„ (kuva yllä 

oikealla). 

Loppumuotoa ei voi käsitellä – tosin voit muuttaa 

perusmuotoa ja „ketjuttaa“ loppumuodon kanssa. 

Periaatteessa tällöin lisätään uusi muotoelementti. 

Myös „viimeinen muotoelementti“ on sallittua 

„ketjuttaa“ yhteen „loppumuodon“ kanssa – jos se 

vain on mahdollista. 

MANUALplus tukee tätä menettelyä loppumuodon 

aloituskoordinaattien talteenotolla. Paina sitä varten 

X, Z asetus (kuva oikealla). 


Kuvioelementin päällekkäisasetus 

Kuvioelementtien päällekkäisasetuksessa valitaan 

nurkka ja lisätään kuvioelementti. 

Kuvioelementin päälletallennus 

Paina Kuvioelementin 

päällekkäisasetus 

Valitse nurkka 

Valitse kuvioelementti 

Määrittele kuvioelementti 

Päällekkäisasetus „ratkaisemattomilla„ 

muotoalueilla 

Voit tallentaa kuvioelementin myös silloin, kun siinä on 

vielä ratkaisemattomia muotoalueita. 

Poistu sisäänsyöttötavalta (ohjelmanäppäin Takaisin) 

ja paina Muotoelementin päällekkäisasetus. 



5.5 Pyörähdysmuodon ICP-muotoelementit 

5.5 Pyörähdysmuodon ICPmuotoelementit 

Pyörähdysmuodon suoran määrittely 

Valitse muotoelementin suunta valikkosymbolien mukaan ja mittaa se. 

Vaakasuuntaisilla ja pystysuuntaisilla suorilla ei tarvita X- ja Zkoordinaattien 

sisäänsyöttöä. MANUALplus lukitsee vastaavan 

sisäänsyöttökentän, jos siinä ei ole ole yhtään ratkaisematonta 

elementtiä. 

Pystysuuntaiset/vaakasuuntaiset suorat 

Suoran suunnan valinta 

Mitoita suora ja määrittele liityntä seuraavaan muotoelementtiin. 

Pystysuoran suoran parametrit 

XS, ZS Alkupiste X/Z (= edellisen elementin loppupiste) 

X Tavoitepiste X 

Xi Tavoitepiste X (inkrementaalinen): Etäisyys alkupisteestä 

tavoitepisteeseen 

L Suoran pituus 

F Erikoissyöttöarvo 

Vaakasuoran suoran parametrit 


Z Tavoitepiste Z 

Zi Tavoitepiste Z (inkrementaalinen): Etäisyys alkupisteestä 





Suora kulmassa 


Mitoita suora absoluuttisesti tai polaarisesti ja määrittele liityntä 

seuraavaan muotoelementtiin. Kulman suunta saadaan apukuvasta. 

Parametri 


X, Z Tavoitepiste X/Z 

Xi, Zi Tavoitepiste X/Z (inkrementaalinen): Etäisyys alkupisteestä 



A Kulma Z-akseliin nähden 



5.5 Pyörähdysmuodon ICP-muotoelementit


Pyörähdysmuodon kaaren määrittely 

Kiertosuunnan ja mitoitustavan valinta 

Kaari keskipisteen ja säteen avulla 

Ympyränkaari säteen avulla 

Ympyränkaari keskipisteen avulla 

Mitoita ympyränkaari ja määrittele liityntä seuraavaan 

muotoelementtiin. 

Parametri („kaari säteen avulla“ edellyttää keskipistettä – „kaarí 

keskipisteen avulla“ ei edellytä sädettä) 


X, Z Tavoitepiste X/Z: Ympyränkaaren loppupiste 

Xi, Zi Tavoitepiste X/Z (inkrementaalinen): Etäisyys alkupisteestä 


I, K Keskipiste X/Z: Ympyränkaaren keskipiste 

Ii, Ki Keskipiste X/Z (inkrementaalinen): Etäisyys alkupisteestä 

keskipisteeseen 

R Säde 



Muotoelementin määrittely 

Viiste/Pyöristys 

Viisteet/pyöristykset määritellään muodon nurkkiin. 

„Muotonurkka“ on tulevan ja lähtevän 

muotoelementin leikkauspiste. Viiste/pyöristys 

voidaan laskea vain siinä tapauksessa, jos lähtevä 

muoto on tunnettu. Kun viisteen/pyöristyksen 

parametreja syötetään sisään, kohdassa „Alkupiste 

XS, ZS“ näytetään nurkkapisteen koordinaatteja. 

Jos ICP-muoto alkaa viisteellä/pyöristyksellä, „tuleva 

muoto“ puuttuu. Tällöin määritetään viisteen/ 

pyöristyksen yksiselitteinen sijainti parametrilla 

„Elementin sijainti J“. MANUALplus muuntaa 

muodon alussa olevan viisteen/pyöristyksen 

suoraviivaiseksi tai kaarevaksi elementiksi. 

Vapaapisto 

Muotoelementti „Vapaapisto“ käsittää 

pituuselementin, varsinaisen vapaapiston ja 

poikittaiselementin. Vapaapisto voi alaa pituus- tai 

poikittaiselementillä. 

Jos vapaapisto ei ole vielä tunnettu, parametri 

„Elementin sijainti J“ määrää, alkaako vapaapisto 

pituuselementillä vai poikittaiselementillä (kuva yllä 

oikealla). 

Esimerkki: Ulkoviiste muodon alussa 

„Elementin sijainnilla J=1“ kuvitteellinen tuleva 

peruselementti on +X-suuntainen poikittaiselementti 





Pyörähdysmuodon viiste/pyöristys 

Viiste 

Kuvioelementin tai viisteen/pyöristyksen valinta 

Valitse viiste 

Pyöristyksen valinta 

Nurkkapiste esimääritellään „alkupisteen XK, YK“ avulla. Syötä sisään 

„viisteen leveys B“ tai „pyöristyssäde B“ ein. 

Parametri 

B Viisteen leveys – tai 

B Pyöristyssäde 

J Elementin sijainti: „kuvitteellinen sisääntuleva 

peruselementti“ 

J=1: Poikittaiselementti +X-suunnassa 

J=–1: Poikittaiselementti –X-suunnassa 

J=2: Pituuselementti +Z-suunnassa 

J=–2: Pituuselementti –Z-suunnassa 



Pyörähdysmuodon vapaapisto 

Kierteen vapaapisto DIN 76 

Muotoelementin valinta 

Kierteen vapaapiston DIN 76 valinta 

Kierteen vapaapistossa DIN 76 pitkittäisselementin halkaisija esittää 

kierteen halkaisijaa (sisäkierteillä: sisähalkaisija). 

Parametri 

XS, ZS Alkupiste X/Z: Vapaapiston aloituspiste 

X, Z Tavoitepiste X/Z: Vapaapiston loppupiste 

FP Kierteen nousu – oletusarvo: Normitaulukko 




R Vapaapistosäde – oletusarvo: Normitaulukko 

J Elementin sijainti – oletusarvo: 1 

J=1: Vapaapisto alkaa pitkittäiselementillä ja päättyy 

poikittaiselementtiin 

J=-1: Vapaapisto alkaa poikittaiselementillä ja päättyy 

pitkittäiselementtiin 


MANUALplus määrittää normitaulukosta ne parametrit, joita sinä et 

syötä sisään (katso “DIN 76 – Vapaapistoparametri” sivulla 525“): 

„Kierteen nousu FP“ liittyen halkaisijaan („Alkupiste XS“) 

Parametrit I, K, W ja R liittyen „Kierteen nousuun FP“ 

Sisäkierteillä täytyy „kierteen nousu FP“ määritellä 

etukäteen, koska pitkittäiselementin halkaisija ei ole 

kierteen halkaisija. Harvoissa poikkeustapauksissa 

MANUALplus käyttää kierteen nousun määritystä. 

„Elementin sijaintia J“ ei voida syöttää sisään 

päällekkäisasetuksessa eikä muuttaa ICPmuutosohjelmoinnissa. 

(Muotonurkka on jo valmiiksi 

määrätty.) 






Vapaapiston DIN 509 E valinta 

MANUALplus määrittää normitaulukosta halkaisijan perusteella ne 

parametrit, joita sinä et syötä sisään (katso “DIN 509 E, DIN 509 F – 

Vapaapistoparametrit” sivulla 527). 

Parametri 







U Hiontatyövara – oletusarvo: ei hiontatyövaraa 




J=–1: Vapaapisto alkaa poikittaiselementillä ja päättyy 






määrätty.) 




Vapaapiston DIN 509 F valinta 


parametrit, joita sinä et syötä sisään (katso “DIN 509 E, DIN 509 F – 


Parametri 







P Tasosyvyys – oletusarvo: Normitaulukko 

A Tasokulma – oletusarvo: Normitaulukko 

U Hiontatyövara – oletusarvo: ei hiontatyövaraa 




J=–1: Vapaapisto alkaa poikittaiselementillä ja päättyy 






määrätty.) 



5.6 Otsapinnan ICP-muotoelementit 

5.6 Otsapinnan ICPmuotoelementit 

Otsa- ja vaippapinnan muotoelementit mitoitetaan karteesisen tai 

polarisen koordinaatiston mukaan. Se määräytyy ohjelmanäppäimen 

Polaarinenasetuksen mukaan. MANUALplus erottaa karteesiset ja 

polaariset kooridnaatit erilaisen osoitekirjain perusteella. 

Polaarikoordinaatit: 

XD, X: Halkaisija 

CS, C: Kulma positiiviseen ZK-akseliin nähden 

Kun kutsut „ICP-muotojen valinnan“ 

toimintonäppäimellä Muotolista, MANUALplus näyttää 

– työkierrosta riippuen – vain otsa- tai vaippapinnan ICPmuotoja. 


Otsapinnan suoran määrittely 




Parametri 

XS, YS Alkupiste (karteesiset koordinaatit) 

XD, CS Alkupiste (polaarikoordinaatit) 

XK, YK Tavoitepiste (karteesiset koordinaatit) 

X, C Tavoitepiste (polaariset koordinaatit) 






Parametri 



XK, YK Tavoitepiste karteesisissa koordinaateissa 


A Kulma XK-akselin suhteen – kulmasuunta, katso apukuvaa 




5.6 Otsapinnan ICP-muotoelementit

5.6 Otsapinnan ICP-muotoelementit 

Otsapinnan kaaren määrittely 

Kaaren sisäänsyöttö 










XK, YK Tavoitepiste (karteesiset koordinaatit) 


I, J Keskipiste (karteesiset koordinaait) 

XM, CM Keskipiste (polaariset koordinaatit) 

R Säde 



Otsapinnan viiste/pyöristys 

Viisteen/pyöristyksen sisäänsyöttö 

Valitse viiste/pyöristys 





Parametri 





5.6 Otsapinnan ICP-muotoelementit

5.7 Vaippapinnan ICP-muotoelementit 

5.7 Vaippapinnan ICPmuotoelementit 

Kulmamittojen sijasta voidaan käyttää janamittoja. Mitoitus määräytyy 

ohjelmanäppäimen Polaarinen asetuksen perusteella. MANUALplus 

erottaa kulma- ja janamitat erilaisen osoitekirjaimen perusteella. 

Kun kutsut „ICP-muotojen valinnan“ 

ohjelmanäppäimellä Muotolista, MANUALplus näyttää 

– työkierrosta riippuen – vain otsa- tai vaippapinnan ICPmuotoja. 

Vaippapinnan muodoissa ensimmäisen elementin 

yhteydessä asetetaan „avautumishalkaisijan XS“. 

Tämä halkaisija pätee kaikille seuraaville 

muotoelementeille janamitan referenssinä. 


Vaippapinnan suoran määrittely 




Parametri 

ZS, YS Alkupiste (YS janamittana – referenssi: halkaisija XS) 

CS Alkupiste kulmamittana 

XS Avautumishalkaisija 

Z Tavoitepiste 

CY Tavoitepiste janamittana (referenssi: halkaisija XS) 

C Tavoitepiste kulmamittana 






Parametri 







A Kulma Z-akselin suhteen – kulmasuunta, katso apukuvaa 




5.7 Vaippapinnan ICP-muotoelementit

5.7 Vaippapinnan ICP-muotoelementit 

Vaippapinnan kaaren määrittely 

Kaaren sisäänsyöttö 














K, CJ Keskipiste (CJ janamittana – referenssi: halkaisija XS) 

CM Keskipiste kulmamittana 

R Säde 



Vaippapinnanviiste/pyöristys 

Viisteen/pyöristyksen sisäänsyöttö 

Valitse viiste/pyöristys 





Parametri 





5.7 Vaippapinnan ICP-muotoelementit



6.1 DIN-ohjelmointi 


Ohjelma- ja lauserakenne on standardin DIN 66025 

mukainen (sen vuoksi „DIN-ohjelmointi“). 

MANUALplus tukee DIN-ohjelmia ja DIN-makroja. 

DIN-ohjelmat ovat „itsenäisiä“ NC-ohjelmia. Se 

tarkoittaa, että ne sisältävät kaikki liike- ja 

kytkentäkäskyt, jotka tarvitaan työkappaleen laadintaa 

varten. 

DIN-makrot yhdistetään työkierto-ohjelmiin. Ne eivät 

ole „itsenäisiä“ vaan ne ratkaisevat osatehtäviä 

työkierto-ohjelmien sisällä. Ensisijaisesti riippuu 

kuitenkin tehtävänasettelusta, kuinka DIN-makroja 

käytetään. Myös DIN-makroille on käytettävissä koko 

käskyvalikoima. Seuraavissa esityksissä puhutaan 

„DIN-ohjelmista“ tai „NC-ohjelmista“ – ohjelmia ja 

makroja ei enää erotella toisistaan. 

DIN-ohjelmien ja DIN-makrojen testaus 

DIN-ohjelmat ja DIN-makrot testataan graafisella 

simulaatiolla. DIN-makroilla se on mahdollista 

työkierto-ohjelmoinnin kehikossa. DIN-ohjelmilla 

täytyy ensin vaihtaa „ohjelmanajoon“ ja sitten vasta 

kutsua simulaatio. 

Apukuvat 

Apukuvat esittelevät liikekäskyjen ja työkiertojen 

toimintaa ja parametreja. Yleensä ne esittävät 

ulkopuolista koneistusta. „Soittonäppäimellä“ 

voidaan tehdä vaihto sisäpuolisen koneistuksen 

apukuvaan, 

tällä „soittonäppäimellä“ vaihdetaan 

apukuvia ulko- ja sisäpuolisen 

koneistuksen välillä. 

Ohjeet apukuvien esityksille: 

katkoviiva: pikaliike 

Yhtenäinen viiva: syöttöliike 

Mittaviiva yksipuolisella mittanuolella: 

„suunnattu mitta“ – etumerkki määrää suunnan 

Mittaviiva molemminpuolisella mittanuolella: 

„absoluuttimitta“ – etumerkki ilman merkitystä 

278 6 DIN-ohjelmointi

Ohjelma- ja lauserakenne 

Ohjelman rakenne 

Ohjelman numero prosenttimerkin „%“ jäljessä, enintään 8 merkkiä 

ja laajennos „nc“ pääohjelmia ja „ncs“ aliohjelmia varten 

Ohjelman tunniste (toisella ohjelmarivillä oleva kommentti) 

NC- tai kommenttilauseet 

Käskymerkinnät „END“ pääohjelmille tai „RETURN“ makroille ja 

aliohjelmille 

NC-ohjelmien ensimmäistä ja viimeistä riviä ei voida toteuttaa. 

„Ohjelman tunnistetta“ voidaan editoida, mutta ei poistaa. 

Ohjelman tunniste näytetään „ohjelmalistassa“ ja sitä voidaan 

muuttaa „ohjelmanvalinnan“ kehikossa. 

NC-lauseet alkavat osoitteella „N“ ja sitä seuraa lauseen numero 

(enintään 4 merkkiä). Lauseen numeroilla ei ole vaikutusta 

ohjelmankulkuun. Niiden tarkoitus on toimia kyseisen lauseen 

tunnisteena. 

NC-lause sisältää NC-käskyjä. Ne ovat liike-, kytkentä- tai 

järjestelykäskyjä. Liike- ja kytkentäkäskyt alkavat kirjaimella, jonka 

perässä on numeroyhdistelmiä (G1, G2, G81, M3, M30,...) ja 

parametreja. Järjestelykäskyt sisältävät „avainsanan“ (WHILE, 

RETURN, jne.) tai myös kirjain/numeroyhdistelmän. Parametrit 

alustetaan osoitekirjaimilla (X100, Z–2, jne.). 

Yhdessä NC-lauseessa voidaan ohjelmoida useita NC-käskyjä, kunhan 

ei käytetä samoja osoitekirjaimia eikä „vastakohtaisia“ toimintoja. 

Esimerkit 

Sallittu yhdistelmä: 

N10 G1 X100 Z2 M8 

Kielletty yhdistelmä: 

N10 G1 X100 Z2 G2 X100 Z2 R30 – useita samoja osoitekirjaimia 

tai 

N10 M3 M4 – keskenään vastakohtaiset toiminnot 

NC-lauseet, jotka sisältävät vain muuttujalaskelmia, ovat sallittuja. 

Kommentit ovat hakasulkujen „[...]“ sisällä. Ne ovat joko NC-lauseen 

lopussa tai yksinomaan yhdessä NC-lauseessa. Vain kommentin 

sisältävä NC-lause ei sisällä lainkaan lauseen numeroa. 

Esimerkki: Ohjelma- ja lauserakenne 

%12345678.nc 

[Esimerkki] 

N1 G21 X80 Z110 B10 J1 

N2 G1 Z-15 B-1 

N3 G1 X102 B2 

N4 G1 Z-22 

N5 G1 X90 Zi-12 B1 

N6 G1 Zi-6 

N7 G1 X100 A80 B-1 

N8 G1 Z-47 

N9 G1 X110 

N10 G80 

N11 G14 Q0 

N12 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3 

N13 G0 X0 Z2 

N.. . . . 

ENDE 


6.1 DIN-ohjelmointi


DIN-käskyjen yleiskuvaus 

Liikekäskyt 

luistien lineaariseen tai ympyrämäiseen liikuttamiseen 

Työkierrot 

lastunpoistoa, pistokoneistusta, hiontaa, kierteitystä ja porausta 

varten 

Kytkentäkäskyt 

koneen laitteita varten 

Nollapistesiirto 

mittajärjestelmien sovittamista varten 

Käskyn ohjelman järjestelyä varten 

Ohjelman haarautumiset, toistot ja aliohjelmat 

Kommentit 

ohjelmien selityksiä varten 

Muuttujatoiminnot 

Kiinteiden osoiteparametrien asemesta käytetään muuttujia, jotka 

syötetään sisään tai lasketaan ennen ohjelman toteutusta. 

Matemaattiset laskutoimitukset 

joita käytetään osoiteparametrien tai muuttujien laskentaa varten 

Yksinkertainen ohjelmointi 

Arvot (koordinaatit), joita ei mitoiteta piirustuksessa, MANUALplus 

laskee – mikäli vain matemaattisesti mahdollista 

Käyttäjäkommunikointi 

syöttämällä sisään muuttujan arvoja ja tulostamalla tekstejä ja 

muuttujia 

Vain osa näistä toiminnoista esitetään NC-käskyjen (G-käskyt, Mkäskyt, 

jne.) muodossa. Muita toimintoja, kuten „yksinkertaistettu 

ohjelmointi“, „muuttujatoiminnot“ tai „matemaattiset 

laskutoimitukset“, käytetään muuttujaohjelmoinnin, yksinkertaistetun 

geometrian, jne. puitteissa. Arvon asemesta osoiteparametrille 

syötetään sisään muuttuja, matemaattinen lauseke tai kysymysmerkki 

„?“. 


6.2 DIN-ohjelmien muokkaus 

DIN-ohjelmien lataus 

Kutsu DIN-editori 

Kutsu ohjelmalista 

Selaa DIN-ohjelmat 

Selaa DIN-makrot 

Valitse DIN-ohjelma/DIN-makro tai määrittele uusi ohjelman numero 

Lausetoiminnot 

Kutsu DIN-ohjelma/DIN-makro 

Kursorinäppäinten ja sivunäppäinten avulla voit „navigoida“ DINohjelmien 

sisällä ja valita näin kohdat, joissa haluat lisätä, poistaa tai 

muuttaa tietoja. Kursori voidaan paikoittaa vain NC-sanan tai 

parametrin alkuun. 

Haluttu toiminto valitaan toiminto- tai valikkonäppäimellä. Sen jälkeen 

MANUALplus pyytää syöttämään sisään lisää parametreja. 

Työkiertojen ja liikekäskyjen (G-toiminnot) yhteydessä toiminnot ja 

parametrit esitellään apukuvassa. 

Paikoita kursori lauseen alkuun lausetoiminnon valitsemiseksi. 

Lausetoimintojen ohjelmanäppäimet 

Kursorin alapuolelle lisätään uusi NClause 

„seuraavalla“ lauseen 

numerolla. 

Näytölle tulee „toiminnonvalinnan“ 

valikko uusien NC-käskyjen lisäämistä 

varten. 

Lause, jossa kursori sijaitsee, 

poistetaan. 

Lauseen numero, jossa kursori 

sijaitsee, otetaan esille muuttamista 

varten. 


6.2 DIN-ohjelmien muokkaus


Lauseen numero muuttaminen 

Paikoita kursori NC-lauseen kohdalle 

Paina Muuta lauseen no. 

Syötä sisään uusi lauseen numero 

Uudelleennumerointi 

Vastaanota uusi lauseen numero 

Paikoita kursori haluamasi NC-lauseen kohdalle 

Aseta lausenumeroaskel 

Paina Muuta lauseen no. 

Paina Uusi numerointi 

Paina uudelleen Uusi numerointi 

Numeroväli koskee myös lauseen numeron automaattista 

asetusta. 


Sanatoiminnot 

Toiminnot (sanan poisto, muutos, jne.) koskevat sitä sanaa, jonka 

kohdalla kursori kulloinkin sijaitsee Se mitä kulloinkin poistat tai 

muutat, riippuu sanan merkityksestä. Esimerkit: 

Kursori on G-käskyn kohdalla 

Muuta sana: muuttaa ensin tämän käskyn, sitten siihen liittyvän 

parametrin 

Poista sana: poistaa tämän käskyn ja siihen liittyvän parametrin 

Kusrori on parametrin osoitekirjaimen kohdalla 

Muuta sana: kaikki tämän toiminnon parametrit ehdotetaan 

muutettavaksi 

Poista sana: vain tämä parametric poistetaan 

NC-käskyä voidaan muuttaa vain „yhden ryhmän“ sisällä. Voit 

esimerkiksi muuttaa G-käskyn numeroa – mutta et G-käskyä Mkäskyksi. 

Editori poistaa parametrit, joita ei tämän muutoksen jälkeen 

enää tarvita. 

Osoiteparametri 

Syötä sisään osoiteparametrit seuraavasti: 

Absoluuttimitta: perustuu työkappaleen nollapisteeseen 

Inkrementaalimitta: perustuu edeltävään koordinaattiin 

Muuttuja: Muuttujan arvo tai matemaattisen lausekkeen tulos 

edustaa osoiteparametrin arvoa. 

Yksinkertaistettu geometriaohjelmointi: Koordinaatit lasketaan, 

mikäli matemaattisesti mahdollista. 

Osoitemuuttujilla konkreettisesti tuettavat sisäänsyötöt riippuvat 

näiden parametrien merkityksestä. MANUALplus estää kielletyt 

toiminnot. 

Sisäänsyöttökentät on tehty yleensä „absoluuttimittoja“ varten. 

„Inkrementaalimitat“ määritellään painamalla Inkrementti. 

Osoitekirjain sisältä attribuutin „i“ (esimerkki: „Zi“). Tämä määre 

vastaanotetaan DIN-ohjelmaan. Asetus absoluuttinen tai 

inkrementaalinen pätee yhdelle sisäänsyöttökentälle. 

Muuttujamäärittely kutsutaan ohjelmanäppäimellä Muuttuja (katso 

“Muuttuja osoiteparametrina” sivulla 403. 

Toimintonäppäimellä ? ilmoitetaan MANUALplus-ohjaukselle, että 

tämä koordinaatti on laskettava. ? vastaanotetaan DIN-ohjelmaan. 

Sanatoimintojen ohjelmanäppäimet 

NC-käsky tai parametri (sana), jossa 

kursori sijaitsee, poistetaan 

NC-käsky tai parametri (sana), jossa 

kursori sijaitsee, otetaan esiin 

muuttamista varten. 

Näytölle tulee „toiminnonvalinnan“ 

valikko uusien NC-käskyjen lisäämistä 

varten 




Kommentit 

Kun lisäät kommentin „tyhjään lauseeseen“, lauseen numero 

poistetaan ja tähän lauseeseen sijoitetaan vain kommentti. („Tyhjä 

lause“ käsittää vain lauseen numeron.) Jos NC-lause sisältää valmiiksi 

NC-käskyjä, tällöin kommentit lisätään lauseen loppuun. 

Muokataksesi kommenttia paikoita kursori kommentin alkuun ja paina 

Muuta sana. Sen jälkeen näyttöön ilmestyy „aakkosnäppäimistö“ ja 

nykyisin voimassa oleva kommentti. Voit muuttaa, täydentää jne. 

tekstiä halusi mukaan. 

Poistaaksesi kommentin paikoita kursori kommentin alkuun ja paina 

Poista lause tai Poista sana. Kommentti poistuu. 


Jaksotoiminnot 

Merkitse useampia NC-lauseita peräkkäin yhteen 

jaksoon, jotka voit leikata, kopioida tai poistaa yhtenä 

kokonaisuutena. Leikkauksessa ja kopioinnissa jakso 

tallennetaan välipuskuriin. Voit sijoittaa jakson toiseen 

kohtaan ohjelmassa tai kutsua DIN-ohjelman ja lisätä 

jakson sinne. Jaksoa säilytetään välipuskurissa niin 

kauan, kunnes se ylikirjoitetaan tai MANUALplus 

kytketään pois päältä. 

Jakson kopiointi, jakson palautus 

Paikoita kursori lauseen alkuun 

Kutsu jaksotoiminnot 

Merkitse jakson alku 

Paikoita kursori jakson alkuun 

Merkitse jakson loppu 

Kopioi jakso ja vastaanota 

välipuskuriin 

Vastaanota ja poista jakso 

välipuskuriin 

Lataa uusi DIN-ohjelma (mikäli tarpeen) 

Paikoita kursori sijoituskohtaan 

Vastaanota jakso välipuskurista (NClauseet 

lisätään kursorin alapuolelle) 




Valikkorakenne 

Valitse toimintoryhmä valikkonäppäimellä 

G- ja M-toiminnot: sen jälkeen syötetään sisään 

toiminnon numero ja toiminnosta riippuen muut 

parametrit 

Kommentit, aliohjelma ja S, F, T: sen jälkeen 

syötetään sisään tarvittavat parametrit 

Muuttujatoiminnot: MANUALplus vaihtaa näytölle 

lisää valikoita muiden tietojen sisäänsyöttöä varten 

DIN-toimintoryhmät Valikkonäppäin 

G-toiminto 

Liikekäskyt, työkierrot, muut G-käskyt 

M-toiminto 

Kytkentätoiminnot koneen laitteille ja 

ohjelmanohjaustoiminnoille (katso “Mtoiminnot” 

sivulla 408) 

Konetiedot 

F, S, T sisäänsyöttö (katso “T, S, F asetus” 

sivulla 392) 

Kommentit 

Kommenttien sisäänsyöttö (katso “DINohjelmien 

muokkaus” sivulla 281) 

Ohjelmamuuttujatoiminnot 

kytkevät päälle „ohjelmamuuttujavalikon“ (katso 

“Muuttujaohjelmointi” sivulla 396) 

Konemuuttujatoiminnot 

kytkevät päälle „konemuuttujavalikon“ 

(tarkoitettu erikoistapauksia varten ja 

merkityksetön DIN-ohjelmoijan näkökulmasta) 

Aliohjelman kutsu 

UP-kutsun ohjelmointi (katso “Aliohjelmat” 

sivulla 406) 


G-toiminnon ohjelmointi 

G-toiminnon „suora“ ohjelmointi 

Syötä sisään G-numero 


Valitse „G-toiminto“ 

Kutsu G-toiminto 

Vastaanota G-toiminnot 

Jos et muista G-toiminnon numeroa, voit valita 

toiminnon G-toimintojen luettelosta. 

G-toiminnon valinta 

G-toiminnon valinta 


Valitse „G-toiminto“ 

Kutsu G-toimintojen lista 

Vastaanota G-toiminto 

Kutsu G-toiminnot 

Vastaanota G-toiminnot 



6.3 Aihion kuvaus 

6.3 Aihion kuvaus 

Istukka lieriö/putki G20 

G20 kuvaa aihion ja kiinnitystilanteen. Nämä tiedot käsitellään 

simulaatiossa. 

Parametri 

X Halkaisija 

Z Pituus (sisältää tasotyövaran ja kiinnitysalueen) 

K Oikea reuna (tasotyövara) 

I Sisähalkaisija aihiotyypillä „Putki“ 






Esimerkki: G20 

%20.nc 

[G20] 

N1 G20 X80 Z100 K2 B10 J1 

N2 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3 

N3 G0 X0 Z2 

N.. . . . 

ENDE 


Aihion muoto G21 

G21 kuvaa kiinnitystilannetta. Aihion kuvaus seuraa heti G21-koodin 

jälkeen G1-, G2-, G3-, G12- ja G13-käskyillä. G80 päättää aihion 

kuvauksen. Nämä tiedot käsitellään simulaatiossa. 

Parametri 

X Halkaisija 

Z Pituus 







%21.nc 


[G21] 

N1 G21 X80 Z110 B10 J1 

N2 G1 Z-15 B-1 

N3 G1 X102 B2 

N4 G1 Z-22 

N5 G1 X90 Zi-12 B1 

N6 G1 Zi-6 

N7 G1 X100 A80 B-1 

N8 G1 Z-47 

N9 G1 X110 

N10 G80 

N11 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3 

N12 G0 X0 Z2 

N.. . . . 

ENDE 

6.3 Aihion kuvaus

6.4 Työkaluliikkeet ilman koneistusliikkeitä 

6.4 Työkaluliikkeet ilman 

koneistusliikkeitä 

Pikaliike G0 

Geometriakäsky: G0 määrittelee muotokuvauksen aloituspisteen. 

Koneistuskäsky: Työkalu liikkuu pikaliikkeellä lyhintä reittiä 

„tavoitepisteeseen X, Z“. Pikaliikkeet voidaan suorittaa karan ollessa 

paikallaan. 

Parametri 

X Tavoitepiste (halkaisijamitta) 


Esimerkki: G0 

%0.nc 

290 6 DIN-ohjelmointi 

[G0] 

N1 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3 

N2 G0 X120 Z2 

N3 G819 P5 I1 K0.3 

N4 G0 X80 Z2 

N5 G1 Z-15 B-1 

N6 G1 X102 B2 

N7 G1 Z-22 

N8 G1 X90 Zi-12 B1 

N9 G1 Zi-6 

N10 G1 X100 A80 B-1 

N11 G1 Z-47 

N12 G1 X120 

N13 G80 

ENDE

Työkalunvaihtopiste G14 

Luistit siirtyvät pikaliikkeellä työkalunvaihtopisteeseen. Vaihtopisteen 

koordinaatit asetetaan asetuskäytöllä (katso “Työkalunvaihtopisteen 

asetus” sivulla 52). 

Parametri 

Q Järjestys (oletusarvo: 0): määrää liikekäskyjen kulun 

Q=0: diagonaalinen liike 

Q=1: ensin X-, sitten Z-suunta 

Q=2: ensin Z-, sitten X-suunta 

Q=3: vain X-suunta, Z pysyy paikallaan 

Q=4: vain Z-suunta, X pysyy paikallaan 

G14 muunnetaan elementtikäskyyn „Pikaliike 

konekoordinaateilla G701“. Koodilla G701 „tavoitepiste X, 

Z“ perustuu koneen nollapisteeseen. Luistien 

peruspisteenä on luistien peruspiste. 


%14.nc 


[G14] 

N1 G14 Q0 

N2 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3 

N3 G0 X0 Z2 

N.. . . . 

ENDE 

6.4 Työkaluliikkeet ilman koneistusliikkeitä

6.5 Yksinkertaiset lineaariset ja ympyrämäiset liikkeet 

6.5 Yksinkertaiset lineaariset ja 

ympyrämäiset liikkeet 

Lineaarinen liike G1 

Geometriakäsky: G1 määrittelee muotokuvauksessa olevan suoran. 

Koneistuskäsky: Työkalu siirtyy syöttönopeudella suoraviivaisesti 

„loppupisteeseen X, Z“. 

Parametri 

X Loppupiste (halkaisijamitta) 

Z Loppupiste 

A Kulma – kulman suunta: katso apukuvaa 

B Viiste/Pyöristys: Suoraviivaisen liikkeen lopussa voidaan 

määritellä viiste/pyöristys tai „tangentiaalinen“ liityntä seuraavaan 


ei sisäänsyöttöä: tangentiaalinen liityntä 

B=0: ei tangentiaalista liityntää 


B

Ympyräliike G2, G3 – inkrementaalinen 

keskipisteen mitta 

Geometriakäsky: G2/G3 määrittelee ympyränkaaren 

muotokuvauksessa. 

Koneistuskäsky: Työkalu kulkee ympyrämäistä rataa syöttöarvolla 

„loppupisteeseen“. 

Katso kiertosuunta apukuvasta. 


6.5 Yksinkertaiset lineaariset ja ympyrämäiset liikkeet


Parametrit G2, G3 


Z Loppupiste 

R Säde 

I Keskipiste inkrementaalinen – (etäisyys alkupisteestä 

keskipisteeseen; halkaisijamitta) 

K Keskipiste inkrementaalinen – (etäisyys alkupisteestä 

keskipisteeseen) 

Q Leikkauspiste (oletusarvo: Q=0): määrittelee loppupisteen, kun 

on olemassa kaksi ratkaisuvaihtoehtoa (katso apukuvaa) 

B Viiste/Pyöristys: Ympyränkaariliikkeen lopussa voidaan 






B

Ympyränkaariliike G12, G13 – absoluuttinen 

keskipistemitoitus 


muotokuvauksessa. 





6.5 Yksinkertaiset lineaariset ja ympyrämäiset liikkeet




Z Loppupiste 

R Säde 

I Keskipiste absoluuttinen – (halkaisijamitta) 

K Keskipiste absoluuttinen 

Q Leikkauspiste (oletusarvo: Q=0): määrittelee loppupisteen, kun 

on olemassa kaksi ratkaisuvaihtoehtoa (katso apukuvaa) 

B Viiste/Pyöristys: Ympyränkaariliikkeen lopussa voidaan 






B

6.6 Syöttöarvo, kierrosluku 

Kierroslukurajoitus G26/G126 

G26: Pääkaran kierroslukurajoitus 

G126: Kierroslukurajoitus karalle 1 (pyörivä työkalu) 

Kierroslukurajoitus pysyy voimassa, kunnes tehdään uusi asetus 

koodilla G26/G126. 

Parametri 

S Kierrosluku: maksimikierrosluku 

Ohjelmoitu kierroslukurajoitus pysyy voimassa myös 

silloin, jos DIN-ohjelma lopetetaan ja poistutaan 

„ohjelmanajosta“. Voit määritellä uuden 

kierroslukurajoituksen „S, F, T -valikolla“ tai parametrin 

avulla. 

Jos koodilla G26/G126 ohjelmoitu kierrosluku on 

suurempi kuin koneparametrissa „Yleiset parametrit 

karalle – Absoluuttinen maksimikierrosluku“ asetettu 

arvo, pätee parametrin mukainen rajoitus. 

Keskeytyvä syöttö G64 

G64 keskeyttää ohjelmoidun syötön lyhytaikaisesti. Tätä toimintoa 

käytetään esim. lastun katkeamisen varmistamiseksi. 

G64 ilman parametria kytkee keskeytyvän (katkonaisen) syötön jälleen 

pois. 

Parametri 

E Taukoaika: Alue: 0,01s < E < 999s 

F Syöttöaika: Luisti kiihdyttää ohjelmoituun syöttöön ja jarruttaa 

aikajakson lopussa „nollaan“. 

Alue: 0,01s < E < 999s 

Esimerkki: G26, G126 

%26.nc 

[G26, G126] 

N1 G14 Q0 

N1 G26 S2000 

N2 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3 

N3 G0 X0 Z2 

N4 . . . 


ENDE 


%64.nc 

[G64] 

N1 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3 

N2 G64 E0.1 F1 

N3 G0 X0 Z2 

N4 G42 

N5 G1 Z0 

N6 G1 X20 B-0.5 

N7 G1 Z-12 

N8 G1 Z-24 A20 

N9 G1 X48 B6 

N10 G1 Z-52 B8 

N11 G1 X80 B4 E0.08 

N12 G1 Z-60 

N13 G1 X82 G40 

N14 G64 

ENDE 

6.6 Syöttöarvo, kierrosluku

6.6 Syöttöarvo, kierrosluku 

Syöttö per hammas G193 

G193 määrittelee syöttöarvon, joka perustuu käytettävän 

jyrsintätyökalun hampaiden lukumäärään. 

Parametri 

F Syöttö per hammas yksikössä mm/hammas tai tuuma/hammas 

Vakiosyöttöarvo G94 (minuuttisyöttöarvo) 

G94 määrittelee syöttöarvon käyttöyksiköstä riippumatta. 

Parametri 

F Syöttöarvo per minuutti yksikössä mm/min tai tuuma/min 

Syöttö per kierros G95/G195 

G95G195 määrittelee syöttöarvon käyttöyksiköstä riippumatta. 

Parametri 

Hetkellisarvon näyttö esittää syöttöarvoa mm/r. 

G95: Peruste – Pääkaran kierrosluku. 

G195: Peruste – Karan 11 kierrosluku (pyörivä työkalu). 

F Syöttöarvo per kierros yksikössä mm/r tai tuuma/r 


%193.nc 

[G193] 

N1 M5 

N2 T71 G197 S1010 G193 F0.08 M104 

N3 M14 

N4 G152 C30 

N5 G110 C0 

N6 G0 X122 Z-50 

N7 G744 X122 Z-50 ZE-50 C0 Wi90 Q4 

N8 G792 K30 A0 X100 J11 P5 F0.15 

N9 M15 


ENDE 


%94.nc 

[G94] 

N1 G14 Q0 

N2 T3 G94 F2000 G97 S1000 M3 

N3 G0 X100 Z2 

N4 G1 Z-50 

N5 . . . 

ENDE 


%95.nc 

[G95, G195] 

N1 G14 Q0 

N2 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3 

N3 G0 X0 Z2 

N5 G1 Z0 

N6 G1 X20 B-0.5 

N7 . . . 

ENDE

Vakio lastuamisnopeus G96/G196 

G96/G196 määrittelee vakion lastuamisnopeuden. 

G96: Pääkaran kierrosluku riippuu työkalun kärjen X-asemasta. 

G196: Karan kierrosluku riippuu työkalun halkaisijasta. 

Parametri 

S Lastuamisnopeus yksikössä m/min tai jalkaa/min 

Kierrosluku G97/G197 

G97/G197 määrittelee vakion kierrosluvun. 

G97: pääkaraa varten 

G197: karaa 1 (pyörivä työkalu) varten 

Parametri 

S Kierrosluku kierrosta per minuutti 


%96.nc 

[G96, G196] 

N1 T3 G195 F0.25 G196 S200 M3 

N2 G0 X0 Z2 

N3 G42 

N4 G1 Z0 

N5 G1 X20 B-0.5 

N6 G1 Z-12 

N7 G1 Z-24 A20 

N8 G1 X48 B6 

N9 G1 Z-52 B8 

N10 G1 X80 B4 E0.08 

N11 G1 Z-60 

N12 G1 X82 G40 


ENDE 


%97.nc 

[G97, G197] 

N1 G14 Q0 

N2 T3 G95 F0.25 G97 S1000 M3 

N3 G0 X0 Z2 

N5 G1 Z0 

N6 G1 X20 B-0.5 

N7 . . . 

ENDE 

6.6 Syöttöarvo, kierrosluku

6.7 Nirkon ja jyrsimen sädekorjaus 

6.7 Nirkon ja jyrsimen sädekorjaus 

Perusteet 

Nirkon sädekorjaus (SRK) 

Ilman nirkon sädekorjausta (SRK) liikeratojen peruspisteenä nirkon 

kärkipiste. Muilla kuin akselin suuntaisilla liikkeillä tämä saa aikaan 

epätarkkuuksia. SRK korjaa ohjelmoidun liikeradan (katso “Nirkon 

sädekorjaus (SRK)” sivulla 28). 

Parametriarvolla „Q=0“ nirkon sädekorjaus (SRK) pienentää 

syöttöarvoa ympyränkaarissa (G2, G3, G12, G13) ja pyöristyksissä, 

mikäli „korjattu säde < alkuperäinen säde“. Kun liityntä seuraavaan 

muotoelementtiin on pyöristys, korjataan „erikoissyöttöarvo“. 

Pienennetty syöttöarvo = Syöttöarvo * (korjattu säde / alkuperäinen 

säde) 

Jyrsimen sädekorjaus (FRK) 

Ilman jyrsimen sädekorjaustra (FRK) syöttöliikkeiden peruspisteenä on 

jyrsimen keskipiste. Jyrsimen sädekorjauksella MANUALplus ajaa 

ulkohalkaisijan ohjelmoitua liikerataa pitkin (katso “Jyrsimen 

sädekorjaus (FRK)” sivulla 29). 

Muotoperusteiset pisto-, lastunpoisto- ja jyrsintätyökierrot 

sisältävät SRK-/FRK-kutsun. Sen takia SRK/FRK (nirkon sädekorjaus/ 

jyrsimen sädekorjaus) on kytkettävä pois päältä, kun näitä työkiertoja 

kutsutaan. – poikkeukset tähän sääntöön ilmoitetaan erikseen. 

Jos „Työkalun säde > Muodon säde“, SRK/FRK voi 

aiheuttaa muotovirheitä. Suositus: käytä 

silitystyökiertoa G89 tai jyrsintätyökiertoa G793/G794. 

Älä valitse jyrsimen sädekorjausta koneistustason 

asetuksissa. 

Huomioi aliohjelmien kutsussa seuraavat asiat: Kytke 

SRK/FRK pois 

siinä aliohjelmassa, jossa se on kytketty päälle. 

pääohjelmassa, jos se on kytketty päälle 

pääohjelmassa. 

Periaatteelliset työskentelytavat SRK/FRK:n käytössä 

N.. . . . 

N.. G0 X10 Z10 

N.. G41 G0 Z20 [Liikepituus: pisteestä X10/Z10 pisteeseen 

X10+SRK/X20+SRK] 

N.. G1 X20 [Liikepituutta „korjattu“ SRK-arvolla] 

N.. G40 G0 X30 Z30 [Liikepituus: pisteestä X20+SRK/ 

Z20+SRK pisteeseen X30/X30] 

N.. . . . 


G40: SRK:n, FRK:n kytkentä pois päältä 

SRK/FRK on voimassa lauseeseen ennen G40-koodia saakka 

koodin G40 sisältävässä lauseessa tai koodin G40 sisältävän lauseen 

jälkeen sallitaan suoraviivainen siirtoliike (G14 ei ole sallittu) 

G41/G42: SRK, FRK pois päältä 

lauseessa koodilla G41/G42 tai koodin G41/G42 sisältävän lauseen 

jälkeen ohjelmoitavalla suoraviivaisela siirtoliikkeellä (G0/G1) 

SRK/FRK lasketaan seuraavasta liikekäskystä lähtien 

G41: Sisäpuolinen koneistus (liikesuunta –Z) – nirkon/jyrsimen 

sädekorjaus liikesuuntaan vasemmalle muodosta 

G42: Ulkopuolinen koneistus (liikesuunta –Z) – nirkon/jyrsimen 

sädekorjaus liikesuuntaan oikealle muodosta 

Parametri 

Q Taso (oletusarvo: 0) 

Q=0: SRK sorvaustasolla (XZ-taso) 

Q=1: FRK otsapinnan tasolla (XC-taso) 

Q=2: FRK vaippapinnan tasolla (ZC-taso) 

H Toteutus (oletusarvo: 0) 

H=0: päällekkäiset alueet, jotka leikkaavat toisiaan, jätetään 

koneistamatta 

H=1: koko muoto koneistetaan – myös leikkaavat alueet 

O Syöttöarvon pienennys pois (oletusarvo: 0) 

O=0: Syöttöarvon pienennys aktiivinen 

O=1: ei syöttöarvon pienennystä 

Esimerkki: G40, G41, G42 

%40.nc 

[G40, G41, G42] 

N1 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3 

N2 G0 X0 Z2 

N3 G42 

N4 G1 Z0 

N5 G1 X20 B-0.5 

N6 G1 Z-12 

N7 G1 Z-24 A20 

N8 G1 X48 B6 

N9 G1 Z-52 B8 

N10 G1 X80 B4 E0.08 

N11 G1 Z-60 

N12 G1 X82 G40 

ENDE 


6.7 Nirkon ja jyrsimen sädekorjaus

6.8 Korjaukset 


Nirkon sädekorjauksen (vaihto) G148 

MANUALplus valvoo kolmea kulumiskorjausarvoa pistotyökaluille (DX, 

DZ, DS). Valinnalla „O“ määritellään, mitkä kulumiskorjaukset 

lasketaan. 

Ohjelman käynnistyksen yhteydessä ja T-käskyn jälkeen ovat aktiivisia 

DX, DZ (G148 O0). Koodilla G148 valitut korjausarvot ovat voimassa 

seuraavaan T-käskyyn tai ohjelman loppuun saakka. 

Korjausarvojen DX, DZ ja DS osoitukset pistotyökalun kolmelle terän 

särmälle asetetaan „työkalun suuntauksella“ (katso “Pisto- ja 

pistosorvaustyökalut” sivulla 421). 

Parametri 

O Valinta (oletusarvo: 0) 

O=0: DX, DZ voimassa – DS ei voimassa 

O=1: DS, DZ voimassa – DX ei voimassa 

O=2: DX, DS voimassa – DZ ei voimassa 

Pistotyökierrot G861..G868 huomioivat automaattisesti 

„oikean“ kulumiskorjauksen. 


%148.nc 

[G148] 

N1 T31 G95 F0.25 G96 S160 M3 

N2 G0 X62 Z2 

N3 G0 Z-29.8 

N4 G1 X50.4 

N5 G0 X62 

N6 G150 

N7 G1 Z-20.2 

N8 G1 X50.4 

N9 G0 X62 

N10 G151 [Pistosilitys] 

N11 G148 O0 

N12 G0 X62 Z-30 

N13 G1 X50 

N14 G0 X62 

N15 G150 

N16 G148 O2 

N17 G1 Z-20 

N18 G1 X50 

N19 G0 X62 


ENDE

Lisäkorjaus G149 

MANUALplus hallitsee 16 työkalusta riippuvaa lisäkorjausta 

tunnuksilla D901...D916. Korjausarvot vaikuttavat lisäävästi työkalujen 

voimassa oleviin kulumiskorjauksiin. 

Lisäkorjaukset ovat voimassa siitä lauseesta lähtien, jossa G149 

ohjelmoidaan, ja ne pysyvät voimassa 

seuraavaan määrittelyyn „G149 D900“ 

seuraavaan työkalun vaihtoon 

ohjelman loppuun. 

Parametri 

D Lisäkorjaus (oletusarvo: D900): 

D900: kytkee pois lisäkojauksen 

D901..D916: aktivoi lisäkorjauksen 


%149.nc 

[G149] 

N1 T3 G96 S200 G95 F0.4 M4 

N2 G0 X62 Z2 

N3 G89 

N4 G42 

N5 G0 X27 Z0 

N6 G1 X30 Z-1.5 

N7 G1 Z-25 

N8 G149 D901 

N9 G1 X40 B-1 

N10 G1 Z-50 

N11 G149 D902 

N12 G1 X50 B-1 

N13 G1 Z-75 

N14 G149 D900 

N15 G1 X60 B-1 

N16 G1 Z-80 

N17 G1 X62 

N18 G80 

ENDE 


6.8 Korjaukset


Oikean työkalun kärjen laskenta G150 

Vasemman työkalun kärjen laskenta G151 

Pistotyökaluja käytettäessä „työkalun suuntauksella“ asetetaan oikea 

tai vasen terän särmä työkalun peruspisteeksi (katso “Pisto- ja 

pistosorvaustyökalut” sivulla 421). G150/G151 vaihtaa peruspisteen. 

G150: Oikean työkalun kärjen peruspiste 

G151: Vasemman työkalun kärjen peruspiste 

G150/G151 on voimassa siitä lauseesta lähtien, jossa se on ohjelmoitu 

ja pysyy voimassa 

seuraavaan työkalun vaihtoon 

ohjelman loppuun. 


%148.nc 

[G148] 

N1 T31 G95 F0.25 G96 S160 M3 

N2 G0 X62 Z2 

N3 G0 Z-29.8 

N4 G1 X50.4 

N5 G0 X62 

N6 G150 

N7 G1 Z-20.2 

N8 G1 X50.4 

N9 G0 X62 

N10 G151 [Pistosilitys] 

N11 G148 O0 

N12 G0 X62 Z-30 

N13 G1 X50 

N14 G0 X62 

N15 G150 

N16 G148 O2 

N17 G1 Z-20 

N18 G1 X50 

N19 G0 X62 


ENDE

6.9 Nollapistesiirto 

Nollapistesiirto G51 

G51 siirtää työkappaleen nollapistettä siirron „Z“+ verran (tai siirron 

„X“ verran). Siirto perustuu asetuskäytöllä määriteltyyn 

nollapisteeseen (katso “Työkappaleen nollapisteen määrittely” 

sivulla 50). 

Myös silloin kuin G51 ohjelmoidaan useita kertoja, peruspisteenä 

säilyy asetuskäytöllä määritelty työkappaleen nollapiste. 

Koodilla G51 määritelty työkappaleen nollapiste on voimassa ohjelman 

loppuun tai uuden nollapistesiirron asetukseen saakka. 

Parametri 

X Siirto (halkaisijamitta) 

Z Siirto 






%51.nc 


[G51] 

N1 T30 G95 F0.25 G96 S200 M3 

N2 G0 X62 Z-15 

N3 G862 Q0 

N4 G0 X60 Z-19.2327 

N5 G3 X58.5176 Z-20.1986 R1 I-1 K0 

N6 G1 X48 Z-21.6077 B1 

N7 G1 Z-28.3923 B1 

N8 G1 X58.5176 Z-29.8014 

N9 G3 X60 Z-30.7673 R1 I-0.2588 K-0.9659 

N10 G80 

N11 G51 Z-28 

N12 G0 X62 Z-15 

N13 G862 Q0 

N14 G0 X60 Z-19.2327 

N.. . . . 

N.. G80 

N.. G51 Z-56 

N.. . . . 

ENDE 

6.9 Nollapistesiirto

6.9 Nollapistesiirto 

Lisänollapistesiirto G56 

G56 siirtää työkappaleen nollapistettä siirron „Z“+ verran (tai siirron 

„X“ verran). Siirto perustuu hetkellisen voimassa olevaan 

työkappaleen nollapisteeseen. 

Jos ohjelmoit G56 useita kertoja, jokainen siirto lisätään kulloinkin 

voimassa olevaan työkappaleen nollapisteeseen. 

Parametri 

X Siirto (halkaisijamitta) 

Z Siirto 

G51 tai G59 peruuttavat lisänollapistesiirrot. 






%56.nc 


[G56] 

N1 T30 G95 F0.25 G96 S200 M3 

N2 G0 X62 Z-15 

N3 G862 Q0 

N4 G0 X60 Z-19.2327 

N5 G3 X58.5176 Z-20.1986 R1 I-1 K0 

N6 G1 X48 Z-21.6077 B1 

N7 G1 Z-28.3923 B1 

N8 G1 X58.5176 Z-29.8014 

N9 G3 X60 Z-30.7673 R1 I-0.2588 K-0.9659 

N10 G80 

N11 G56 Z-28 

N12 G0 X62 Z-15 

N13 G862 Q0 

N14 G0 X60 Z-19.2327 

N.. . . . 

N.. G80 

N.. G56 Z-28 

N.. . . . 

ENDE

Absoluuttinen nollapistesiirto G59 

G59 asettaa työkappaleen nollapisteen ohjelmoituun asemaan „X, Z“. 

Uusi työkappaleen nollapiste on voimassa ohjelman loppuun saakka. 

Parametri 

X Nollapistesiirto (halkaisijamitta) 

Z Nollapistesiirto 

G59 peruuttaa aiemmat nollpistesiirrot (jotka on 

ohjelmoitu koodilla G51, G56 tai G59). 






%59.nc 


[G59] 

N1 G59 Z256 

N2 G14 Q0 

N3 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3 

N4 G0 X62 Z2 

N5 . . . 

ENDE 

6.9 Nollapistesiirto

6.10 Työvarat 

6.10 Työvarat 

Akselin suuntainen työvara G57 

G57 määrittelee erilaiset työvara akseleille X ja Z. G57 ohjelmoidaan 

ennen pistoja lastunpoistotyökiertoja. 

Parametri 

X Työvara X (halkaisijamitta) 

Z Työvara Z 

Seuraavissa työkierroissa huomioidaan työvarat: 

Lastunpoistotyökierrot: G81, G817, G818, G819, G82, G827, G828, 

G829, G83 

Pistotyökierrot: G86x 

Pistosorvaustyökierrot: G81x, G82x 

Työkierrot G81, G82 ja G83 eivät peruuta työvaroja työkierron 

suorituksen jälkeen. 

Jos työvarat ohjelmoidaan koodilla G57 ja myös 

työkierrossa, käytetään työkierrossa ohjelmoituja 

työvaroja. 


%57.nc 


[G57] 

N1 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3 

N2 G0 X120 Z2 

N3 G57 X0.2 Z0.5 

N4 G819 P5 

N5 G0 X80 Z2 

N6 G1 Z-15 B-1 

N7 G1 X102 B2 

N8 G1 Z-22 

N9 G1 X90 Zi-12 B1 

N10 G1 Zi-6 

N11 G1 X100 A80 B-1 

N12 G1 Z-47 

N13 G1 X120 

N14 G80 

ENDE

Muodon mukainen työvara (tasavälinen) G58 

G58 määrittelee mudon mukaisen työvaran. G58 ohjelmoidaan ennen 

pisto- tai lastunpoistotyökiertoa. 

Parametri 

P Työvara 

Negatiivinen työvara on sallittu työkierrolla G89. 

Seuraavissa työkierroissa huomioidaan työvarat: 

Lastunpoistotyökierrot: G817, G818, G819, G827, G828, G829, G83 

Pistotyökierrot: G86x 

Pistosorvaustyökierrot: G81x, G82x 

Työkierto G83 ei poista työvaraa työkierron toteutuksen jälkeen. 

Jos työvara on ohjelmoitu koodilla G58 ja myös työkierron 

sisällä, käytetään työkierrossa ohjelmoitua työvaraa. 


%58.nc 

[G58] 

N1 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3 

N2 G0 X120 Z2 

N3 G58 P2 

N4 G819 P5 

N5 G0 X80 Z2 

N6 G1 Z-15 B-1 

N7 G1 X102 B2 

N8 G1 Z-22 

N9 G1 X90 Zi-12 B1 

N10 G1 Zi-6 

N11 G1 X100 A80 B-1 

N12 G1 Z-47 

N13 G1 X120 

N14 G80 

ENDE 


6.10 Työvarat

6.11 Muotoperusteiset sorvaustyökierrot 

6.11 Muotoperusteiset 

sorvaustyökierrot 

Muotokuvaus 

Muotoperusteisilla työkierroilla (sorvaus, pisto, pistosorvaus) 

työkierron kutsu seuraa muotokuvausta seuraavasti: 

G0-käsky määrittelee muotojakson aloituspisteen 

muotojakso kuvataan G1-, G2-, G3-, G12- ja G13-käskyillä 

G80 päättää muotokuvauksen. 

Työkierron loppu G80 

G80 muotokuvauksen lastunpoisto-, pistoja vapaapistotyökiertojen 

jälkeen. Koodin G80 lisäksi muita käskyjä ei saa olla tässä lauseessa. 


Muodon rouhinta pitkittäin G817/G818 

Nämä työkierrot lastuavat (rouhii) työkalun aseman ja seuraavissa 

lauseissa määritellyn muotokuvauksen avulla rajatun muotoalueen 

pitkittäissuunnassa ilman tunkeutumista materiaaliin (katso 

“Muotokuvaus” sivulla 310). 


X Lastunrajoitus (halkaisijamitta): Lastuaminen tapahtuu 

„lastunrajoituksella“. 

P Maksimiasetus: Lastunjako lasketaan niin, että vältetään 

„hiontalastu“ ja laskettu asetus on


Työkierron toteutusohjeet: 

MANUALplus määrittelee lastuamis- ja asetussuunnan hetkellisen 

työkaluaseman perusteella muotojakson aloituspisteen/ 

lopetuspisteen suhteen. 

Työkaluasema työkierron toteutuksen jälkeen: 

G817: Työkierron aloituspiste Z; viimeinen poisvetohalkaisija X 

G818: Työkierron aloituspiste 

Laskevia muotoelementtejä ei koneisteta. 

Työkalun on oltava määritellyn muodon ulkopuolella. 

Nirkon sädekorjaus: suoritetaan. 

G57/G58-työvarat lasketaan, jos arvoja „I, K“ ei 

ohjelmoida. Työkierron suorituksen jälkeen työvarat 

poistetaan. 

Turvaetäisyys yhden lastun jälkeen: Parametri 

„Nykyiset parametrit – Koneistus – Turvaetäisyydet“ 


%817.nc 

[G817, G818] 

N1 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3 

N2 G0 X120 Z2 

N3 G818 P5 H2 I1 K0.3 

N4 G0 X60 Z2 

N5 G1 Z-15 

N6 G1 X82 B2 

N7 G1 X90 Zi-15 

N8 G80 

N9 G0 X120 Z-28 

N10 G817 X90 P4 H0 I1 K0.3 

N11 G0 X90 Z-28 

N12 G1 Z-45 B-3 

N13 G1 X102 B2 

N14 G1 X120 A30 

N15 G80 


ENDE

Muotorouhinta pitkittäin sisäänpistolla G819 

Nämä työkierrot lastuavat (rouhivat) työkalun aseman ja seuraavissa 


pitkittäissuunnassa ja tunkeutumalla materiaaliin (katso 


Parametri 

X Lastunrajoitus (halkaisijamitta): Lastuaminen tapahtuu 

„lastunrajoituksella“. 




Muodon rouhinta poikittain G827/G828 



poikittaissuunnassa ilman tunkeutumista materiaaliin (katso 


Parametri 

Z Lastunrajoitus: Lastuaminen tapahtuu „lastunrajoituksella“. 







Työkaluasema työkierron toteutuksen jälkeen: 

G827: Työkierron aloituspiste X; viimeinen nosto Z-suunnassa 

G828: Työkierron aloituspiste 

Laskevia muotoelementtejä ei koneisteta. 

Työkalun on oltava määritellyn muodon ulkopuolella. 




poistetaan. 



Esimerkki: G827, 828 

%827.nc 

[G827, G828] 

N1 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3 

N2 G0 X120 Z2 

N3 G827 Z-15 P5 H0 I1 K0.3 

N4 G0 X120 Z-15 

N5 G1 X62 B3 

N6 G1 Z-8 B2 

N7 G1 X40 B-2 

N8 G1 Z0 B-2 

N9 G1 X30 

N10 G80 

N11 G0 X120 Z-15 

N12 G828 Z-38 P4 H1 I1 K0.3 

N13 G0 X120 Z-38 

N14 G1 X103 B-3 

N15 G1 Z-25 

N16 G1 Z-15 A195 B2 

N17 G1 X80 

N18 G80 


ENDE 

6.11 Muotoperusteiset sorvaustyökierrot


Muodon rouhinta poikittain sisäänpistosyötöllä 

G829 



poikittaissuunnassa ja tunkeutumalla materiaaliin (katso 


Parametri 

Z Lastunrajoitus: Lastuaminen tapahtuu „lastunrajoituksella“. 



Muodon mukainen rouhinta G836 

G836 lastuaa työkappaleen osuudet muodon mukaisesti. Muodon 

alkupiste määritellään joko työkierrossa osoitteilla „X, Z“ tai G0lauseessa 

työkierron kutsun määrittelyn jälkeen. Koodin G836 jälkeen 

seuraavat lauseet kuvaavat muotojakson. G80 päättää 

muotokuvauksen. 

Parametri 

X Alkupiste (halkaisijamitta) 

Z Alkupiste 

P Maksimiasetus: P asetussyvyys – asetussyvyys määräytyy arvon 

„J“ mukaan Lastunjako lasketaan niin, että vältetään „hiontalastu“ 

J=0: P on maksimisyvyys. Työkierto pienentää lastamissyvyyttä, 

jos ohjelmoitu asetusliike ei ole mahdollinen johtuen pituus- tai 

poikittaissuuntaisesta terän geometriasta. 

J>0: P on asetussyvyys. Tätä asetusta käytetään pituus- ja 


I Työvara X (halkaisijamitta) – (oletusarvo: 0) 

K Työvara Z (oletusarvo: 0) 

J Aihion työvara – työkierto lastuaa 

J=0: työkaluasemasta lähtien 

J>0: aihiotyövaran määräämän alueen 

Q Poikittaisrouhinta (oletusarvo: 0): Pitkitttäis- tai 

poikittaisrouhinta 

Q=0: Pitkittäiskoneistus 

Q=1: Poikittaiskoneistus 





Työkaluasema työkierron toteutuksen jälkeen: Työkierron 

aloituspiste 

Työkalun on oltava työkierron alussa määritellyn 

muotoalueen ulkopuolella. 




poistetaan. 



Aihiotyövara J>0: Käytä „asetussyvyytenä P“ 

pienempää asetusta, jos terän geometriasta riippuen 

pituus- ja poikittaissuuntainen maksimiasetus ovat 

erilaisia. 

Työkiertoparametri Aihiotyövara J on käytettävissä 

NC-ohjelmistoversiosta 507 807-16 tai 526 488-08 

alkaen. Aiemmissa ohjelmistoversioissa työkierto 

aloittaa lastuamisen työkaluasemasta alkaen. 


%836.nc 

[G836] 

N1 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3 

N2 G0 X120 Z2 

N3 G836 P4 I1 K0.3 

N4 G0 X80 Z0 

N5 G1 Z-15 B-1 

N6 G1 X102 B2 

N7 G1 Z-22 

N8 G1 X90 Zi-12 B1 

N9 G1 Zi-6 

N10 G1 X100 A80 B-1 

N11 G1 Z-47 

N12 G1 X110 

N13 G0 Z2 

N14 G80 


ENDE 

6.11 Muotoperusteiset sorvaustyökierrot


Muodon silitys G89 

G89 silittää seuraavissa lauseissa kuvatun muotojakson (katso 


SRK aktivoidaan G41-/G42-käskyllä (ilman parametria) G89-jälkeisessä 

NC-lauseessa ja samalla määritellään työkalun sijainti (peruste: 

muodon suunta): 

G41: työkalu muodon oikealla puolella 

G42: työkalu muodon vasemmalla puolella 

MANUALplus kytkee nirkon sädekorjauksen pois työkierron loppussa. 

Jos et ohjelmoi lainkaan G41/G42-koodia, nirkon sädekorjausta ei 

aktivoida. 

Parametri 

B Viiste/pyöristys muotojakson alussa 

B>0: Pyöristyssäde 

B0: Työkalu vedetään pois K:n verran 

J Elementin sijainti: Jos muotojakso alkaa viisteellä/ 

pyöristyksellä, J määrittelee „kuvitteellisen peruselementin“ 

sijaintipaikan. 1) 

Peruselementti: 

J=1: Poikittaiselementti +X-suunnassa 

J=–1: Poikittaiselementti –X-suunnassa 

J=2: Pituuselementti +Z-suunnassa 

J=–2: Pituuselementti –Z-suunnassa 

Työvarat: G58-työvara lasketaan, jos I ei ole annettu 

työkierrossa. Työkierron toteutuksen jälkeen työvara 

poistetaan. 


%89.nc 


[G89] 

N1 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3 

N2 G0 X70 Z2 

N3 G89 B-2 I2 K1 J1 

N4 G42 

N5 G0 X40 Z0 

N6 G1 Z-20 B3 

N7 G1 X60 B-2 

N8 G1 Z-32 

N9 G25 H5 W30 

N10 G1 X70 

N11 G80 

ENDE

6.12 Yksinkertaiset 

sorvaustyökierrot 

Rouhinta pitkittäin G81 

G81 lastuaa hetkellisen työkalun aseman ja arvojen „X/Z“ avulla 

kuvatun muotoalueen pitkittäissuunnassa. 

Parametri 

X Aloituspiste muotojaksolle (halkaisijamitta) 

Z Loppupiste muotojaksolle 

I Maksimiasetus suunnassa X: Lastunjako lasketaan niin, että 

vältetään „hiontalastu“ ja laskettu asetus 0: muodon tasoituksella 

I

6.12 Yksinkertaiset sorvaustyökierrot 

Rouhinta poikittain G82 

G82 lastuaa hetkellisen työkaluaseman ja arvojen „Z/X“ avulla kuvatun 

muotoalueen poikittaissuunnassa. 

Parametri 

X Loppupiste muotojaksolle (halkaisijamitta) 

Z Aloituspiste muotojaksolle 

I Siirto: Asetus suunnassa Z (oletusarvo: 0) 

K Maksimiasetus suunnassa X: Lastunjako lasketaan niin, että 

vältetään „hiontalastu“ ja laskettu asetus 0: muodon tasoituksella 

K

Yksinkertainen muototoistotyökierto G83 

G83 suorittaa moneen kertaan seuraavissa lauseissa ohjelmoidun 

„koneistustyökierron“. Koneistustyökierrossa sallitaan yksinkertaisia 

liikkeitä tai työkiertoja (ilman muotokuvausta). G80 päättää 

koneistustyökierron. 

„X, Z“ määrittelevät muodon alkupisteen. G83 aloittaa työkierron 

koneistuksen työkaluasemasta. Ennen jokaista lastua työkierto tekee 

asetussyötön määritellyllä määrällä „I, K“. Sen jälkeen työkierto 

toteuttaa seuraavissa lauseissa määritellyn koneistuksen, ja 

„työvaraksi“ otetaan työkaluaseman ja muodon aloituspisteen välinen 

etäisyys. G83 toistaa tämän toimenpiteen niin usein, kunnes 

„alkupiste“ saavutetaan. 

Työkiertoa G83 käytetään: 

muodon suuntaisten työkappaleen osuuksien lastuamiseen 

(esimuotoillun aihion rouhintaan). 

koneistusvaiheiden toistamiseen (esim. uran pistossa). 

Parametri 

X Alkupiste (halkaisijamitta) 

Z Alkupiste 

I Maksimiasetus X-suuntaan (syötä sisään I ilman etumerkkiä) 

K Maksimiasetus Z-suuntaan (syötä sisään K ilman etumerkkiä) 


Jos X- ja Z-suunnassa tarvitaan erisuuruiset lukumäärät asetuksia, 

koneistetaan ensin molemmat suunnat ohjelmoiduilla arvoilla. Kun 

yhdessä suunnassa saavutetaan tavoitearvo, tämän suuntaisia 

asetuksia ei enää tehdä. 


työkaluaseman perusteella muotojakson aloituspisteen suhteen. 

Työkaluasema työkierron toteutuksen jälkeen: Muodon alkupiste 

Työkiertoa G83 ei saa ketjuttaa, ei myöskään 

aliohjelmasta tehtävällä kutsulla. 

Työkalun on oltava työkierron alussa määritellyn 

muotoalueen ulkopuolella. 

Nirkon sädekorjaus: ei suorita – voit ohjelmoida SRK:n 

erikseen. 

Työvarat: G57-työvarat lasketaan. G58-työvara 

lasketaan, jos SRK on aktiivinen. Työvarat pysyvät 

työkierron suorituksen jälkeen aktiivisina. 


Yhden lastun jälkeen työkalu palaa diagonaalisesti takaisin 

seuraavaan lastuun asettumista varten. Jos on olemassa 

törmäysvaara, täytyy ohjelmoida ylimääräinen pikaliike 

törmäyksen välttämiseksi. 


%83.nc 


[G83] 

N1 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3 

N2 G0 X120 Z2 

N3 G83 X80 Z0 I4 K0.3 

N4 G0 X80 Z0 

N5 G1 Z-15 B-1 

N6 G1 X102 B2 

N7 G1 Z-22 

N8 G1 X90 Zi-12 B1 

N9 G1 Zi-6 

N10 G1 X100 A80 B-1 

N11 G1 Z-47 

N12 G1 X110 

N13 G0 Z2 

N14 G80 

ENDE 

6.12 Yksinkertaiset sorvaustyökierrot

6.12 Yksinkertaiset sorvaustyökierrot 

Segmentti pyöristyksellä G87 

G87 toteuttaa liityntäkaaren suorakulmaisissa akselinsuuntaisissa 

sisä- ja ulkonurkissa. Edeltävä pitkittäis- tai poikittaiselementti 

koneistetaan, jos työkalu on ennen työkierron toteutusta 

nurkkapisteen X- tai Z-koordinaatissa. Pyöristykset koneistetaan 

yhdellä lastulla. 

MANUALplus määrittää pyöristyksen kiertosuunnan „työkalun 

suuntauksen“ perusteella (katso “Sorvaustyökalut” sivulla 419). 

Työkaluasema työkierron toteutuksen jälkeen: Pyöristyksen 

loppupiste 

Parametri 

X Nurkkapiste (halkaisijamitta) 

Z Nurkkapiste 

B Säde 

E Pienennetty syöttöarvo: oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo 


Työvarat: ei lasketa. 


%87.nc 


[G87] 

N1 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3 

N2 G0 X70 Z2 

N3 G1 Z0 

N4 G87 X84 Z0 B2 

N6 . . . 

ENDE

Segmentti viisteellä G88 

G88 toteuttaa viisteen suorakulmaisissa akselinsuuntaisissa 

ulkonurkissa. Edeltävä pitkittäis- tai poikittaiselementti koneistetaan, 

jos työkalu on ennen työkierron toteutusta nurkkapisteen X- tai Zkoordinaatissa. 

Viisteet koneistetaan yhdellä lastulla. 

MANUALplus määrittää viisteen suunnan „työkalun suuntauksen“ 

perusteella (katso “Sorvaustyökalut” sivulla 419). 

Työkaluasema työkierron toteutuksen jälkeen: Viisteen loppupiste 

Parametri 

X Nurkkapiste (halkaisijamitta) 

Z Nurkkapiste 

B Viisteen leveys 

E Pienennetty syöttöarvo: oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo 




%88.nc 

[G88] 

N1 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3 

N2 G0 X70 Z2 

N3 G1 Z0 

N4 G88 X84 Z0 B2 

N5 . . . 

ENDE 


6.12 Yksinkertaiset sorvaustyökierrot



Muotopiste aksiaalisesti G861/säteittäin G862 

Nämä työkierrot pistävät aksiaalisesti/säteittäin työkalun aseman ja 

seuraavissa lauseissa määritellyn muotokuvauksen avulla rajatun 

muotoalueen (katso “Muotokuvaus” sivulla 310). 

Parametri 

P Pistoleveys 

P ei määritelty: Asetukset


MANUALplus määrittelee lastuamissuunnan hetkellisen 




aloituspiste 




poistetaan. 


%861.nc 

[G861] 

N1 T38 G95 F0.15 G96 S200 M3 

N2 G0 X110 Z2 

N3 G861 I1 K0.2 Q1 

N4 G0 X100 Z2 

N5 G1 Z-6 B3 

N6 G1 X88 B2 

N7 G1 Z-13 A-20 B2 

N8 G1 X60 B3 

N9 G1 Z0 B-1 

N10 G1 X55 

N11 G80 


ENDE 


%862.nc 

[G862] 

N1 T30 G95 F0.15 G96 S200 M3 

N2 G0 X87 Z-35 

N3 G862 I0.5 Q1 E0.11 

N4 G0 X85 Z-29.5 

N5 G1 X84 Z-30 

N6 G1 X75 A-75 B2 

N7 G1 Z-42 B-1 

N8 G1 X70 

N9 G1 Z-58.5 B3 

N10 G1 X85 Z-63 B-2 

N11 G1 Z-66 

N12 G80 

ENDE 



Muotopistosilitys aksiaalisesti G863/säteittäin 

G864 

Työkierrot silittävät seuraavissa lauseissa kuvattavan muotojakson 

(katso “Muotokuvaus” sivulla 310). 

Parametri 

E Silityssyöttöarvo 




aloituspiste 



%863.nc 

[G863] 

N1 T38 G95 F0.15 G96 S200 M3 

N2 G0 X110 Z2 

N3 G863 E0.08 

N4 G0 X100 Z2 

N5 G1 Z-6 B3 

N6 G1 X88 B2 

N7 G1 Z-13 A-20 B2 

N8 G1 X60 B3 

N9 G1 Z0 B-1 

N10 G1 X55 

N11 G80 


ENDE 


%864.nc 

[G864] 

N1 T30 G95 F0.15 G96 S200 M3 

N2 G0 X87 Z-35 

N3 G864 E0.11 

N4 G0 X85 Z-29.5 

N5 G1 X84 Z-30 

N6 G1 X75 A-75 B2 

N7 G1 Z-42 B-1 

N8 G1 X70 

N9 G1 Z-58.5 B3 

N10 G1 X85 Z-63 B-2 

N11 G1 Z-66 

N12 G80 

ENDE 



Yksinkertainen pistotyökierto aksiaalisesti 

G865/säteittäin G866 

Nämä työkierrot pistosorvaavat aksiaalisesti/säteittäin työkaluaseman 

ja pisteen „X, Z“ avulla kuvatun suorakulmion. 

Parametri 

X Pohjanurkkapiste X (halkaisijamitta) 

Z Pohjanurkkapiste Z 

P Pistoleveys 

P ei määritelty: Asetukset

Pistosilitys aksiaalisesti G867/säteittäin G868 

Nämä työkierrot silittävät aksiaalisesti/säteittäin työkaluaseman ja 

pisteen „X, Z“ avulla kuvatun muotojakson. 

Työkaluasema työkierron toteutuksen jälkeen: Työkierron aloituspiste 

Parametri 



E Silityssyöttöarvo (oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo) 



aloituspiste 



%867.nc 

[G867] 

N1 T38 G95 F0.15 G96 S200 M3 

N2 G0 X120 Z1 

N3 G867 X102 Z-4 E0.11 


ENDE 


%868.nc 

[G868] 

N1 T30 G95 F0.15 G96 S200 M3 

N2 G0 X62 Z-18 

N3 G868 X54 Z-30 E0.12 

ENDE 



Yksinkertainen pistotyökierto G86 

G86 toteuttaa yksinkertaiset säteittäiset ja aksiaaliset sekä sisä- ja 

ulkopuoliset uran pistot viisteillä. Pistotapa (säteittäinen/aksiaalinen; 

sisä-/ulkopuolinen) määräytyy „työkalun suuntauksen (katso 

“Sorvaustyökalut” sivulla 419). 

Parametri 



I Työvara 

säteittäinen uran pisto: työvara esipistolla 

aksiaalinen uran pisto: pistoleveys – ei sisäänsyöttöä: toteutetaan 

yksi pistoliike (pstoleveys = terän leveys) 

K Leveys 

säteittäinen uran pisto: pistoleveys – ei sisäänsyöttöä: toteutetaan 

yksi pistoliike (pstoleveys = terän leveys) 

aksiaalinen uran pisto: työvara esipistolla 

E Odotusaika valmispistossa (oletusarvo: aikajakso yhden 

kierroksen ajan) 


Jos työvara on ohjelmoitu, tehdään ensin esipisto ja sen jälkeen 

valmispisto (silitys). 

Jos et halua viisteitä, työkalu on paikoitettava riittävän lähelle 

pistokohdan eteen. Laskenta säteittäisellä pistolla: 

XS = XK + 2 * (1,3 – b) 

XS: Alkuasema (halkaisijamitta) 

XK: Muodon halkaisija 

b: Viisteen leveys 

Aksiaalisen pistoliikkeen laskenta tapahtuu vastaavalla tavalla. 

Työkierron toteutuksen jälkeen työkalu sijaitsee: 

säteittäisellä uran pistolla 

X: alkuasemassa 

Z: edellisessä pistoasemassa 

aksiaalisella uran pistolla 

X: edellisessä pistoasemassa 

Z: alkuasemassa 

Nirkon sädekorjaus: ei suoriteta. 



%86.nc 


[G86] 

N1 T30 G95 F0.15 G96 S200 M3 

N2 G0 X62 Z2 

N3 G86 X54 Z-30 I0.2 K7 E2 [säteittäin] 

N4 G14 Q0 

N5 T38 G95 F0.15 G96 S200 M3 

N6 G0 X120 Z1 

N7 G86 X102 Z-4 I7 K0.2 E1 [aksiaalisesti] 

ENDE

6.14 Pistosorvaustyökierrot 

Työtavat pistosorvaustyökierroilla 

Pistosorvaustyökierrot lastuavat määritellyn muotoalueen vuorotellen 

toteutuvilla pistoja rouhintaliikkeillä. Näin tuloksena on lastuaminen 

mahdollisimman vähillä työkalun nosto- ja asetusliikkeillä. 

Koneistettavassa muodossa voi olla useampia laaksokohtia. 

Lastuttava pinta jaetaan mahdollisesti useampiin alueisiin. 

Seuraavat parametrit vaikuttavat pistosorvauksen toteutustapaan: 

Pistosyöttöarvo O: Syöttöarvo pistoliikettä varten – jos et 

määrittele syöttöarvoa „O“, sorvaus- ja pistokoneistuksessa pätee 

„voimassa oleva syöttöarvo“ 

Sorvaus yksi-/kaksisuuntaisesti U: Voit toteuttaa sorvauksen joko 

yhteen suuntaan tai kahteen suuntaan. Säteittäisillä 

pistosorvaustyökierroilla tapahtuu yksisuuntainen koneistus 

pääkaran suuntaan – aksiaalisillapistosorvaustyökierroilla 

koneistussuunta vastaa muotomäärittelyn suuntaa. 

Siirtoleveys B: Toisesta asetussyötöstä lähtien lastuttavaa osuutta 

lyhennetään jokaisessa vaihdossa sorvauksesta ja pistoliikkeeseen 

siirtoleveyden „B“ verran. Jokaisessa sen jälkeisessä vaihdossa 

pistoliikkeeseen tämä kylki lyhenee määrän „B“ – lisää edellisestä 

siirrosta. „Siirron“ summa on rajoitettu arvoon 80 % todellisesta 

terän leveydestä (todellinen terän leveys = terän leveys 2*terän 

säde). Kyseisessä tapauksessa MANUALplus pienentää ohjelmoitua 

siirtoleveyttä. Jäänyt loppumateriaali lastutaan esipiston lopussa 

pistoliikkeen avulla. 

Sorvaussyvyyskorjaus R (vain koodeilla G815/G825): Materiaalista 

riippuva, syöttönopeus, jne. „kippaa“ terää sorvauskoneistuksissa. 

Näin syntyvä asetusvirhe korjataan silityksen yhteydessä 

sorvaussyvyyskorjauksen „R“ avulla. Sorvaussyvyyskorjaus 

määritetään yleensä kokemuksen pohjalta. 

Rouhinta/Silitys Q: Määrittele, rouhitaanko vai silitetäänkö 

muotojakso. Ohjelmoimalla „Q“ voit toteuttaa 

rouhintakoneistuksen ensimmäisessä työkierrossa, vaihtaa karaan 

toisen työkalun ja silittää muotojakson seuraavassa työkierrossa. 

Nämä työkierrot edellyttävät pistosorvaustyökalun. 


6.14 Pistosorvaustyökierrot


Yksinkertainen pistosorvaustyökierto pitkittäin 

G811/poikittain G821 

Nämä työkierrot lastuavat työkaluaseman ja pisteen „X, Z“ avulla 

kuvatun suorakulmion. 

Parametri 





Yksinkertainen pistosorvaustyökierto pitkittäin 

G815/poikittain G825 

Nämä työkierrot lastuaat työkalun aseman ja seuraavissa lauseissa 

määritellyn muotokuvauksen avulla rajatun muotoalueen (katso 


Parametri 

X Lastunrajoitus (halkaisijamitta) 

Z Lastunrajoitus 






aloituspiste 

Työvarat I, K on ehdottomasti määriteltävä 

silityspistosorvauksessa (Q=2), koska se määrää 

materiaalin, joka lastutaan silityksessä. 




poistetaan. 


%815.nc 

[G815] 

N1 T38 G95 F0.4 G96 S140 M3 

N2 G0 X62 Z-5 

N3 G815 P3 I2 K1 B0.1 O0.32 E0.28 

N4 G0 X60 Z-5 

N5 G3 X54.2229 Z-9.5323 R5 I-5 K0 B1.5 

N6 G1 X49.5 Z-32 B1.5 

N7 G1 X35 Z-34 B1.5 

N8 G1 Z-45 B1.5 

N9 G1 X60 Z-49 B1.5 

N10 G1 Z-51 

N11 G80 


ENDE 


%825.nc 

[G825] 

N1 T30 G95 F0.4 G96 S140 M3 

N2 G0 X82 Z2 

N3 G825 P3 I2 K1 Q1 B0.1 O0.3 

N4 G0 X81 Z0 

N5 G1 X79.9477 Z-0.4993 

N6 G1 X79.8355 Z-1.5698 

N7 G1 X70 Z-2 

N8 G1 X60 Z-7 B1 

N9 G1 X46.2248 B1 

N10 G1 X45 Z0 B-1 

N11 G1 X42 

N12 G80 

ENDE

6.15 Kierteitystyökierrot 

Yleiskierteitystyökierrot G31 

G31 laatii kierteen halutussa suunnassa ja sijaintiasemassa (pituus-, 

kartio- tai poikittaiskierre; sisä- tai ulkokierre). Useampia kierteitä 

voidaan ketjuttaa yhteen. 

Parametri 

X Kierteen loppupiste (halkaisijamitta) 

Z Kierteen loppupiste 

F Kierteen nousu 


U>0: Sisäkierre 

U


G31 ilman muotokuvausta: Arvoja „X, Z“ ei ohjelmoida. G31koodin 

jälkeisissä NC-lauseissa ohjelmoidaan eintään 6 

muotoelementtiä, joilla kierre tulee tehdä valmiiksi. Muodon 

määrittely päätetään koodilla G80. 

Poikittaiskierre tai ketjutettu kierre määritellään „muotokuvauksella“. 

Sisä- tai ulkokierre: katso etumerkkiä „U“ 

Asetusten laskenta riippuu arvosta „V“: 

V=0: Kaikki asetukset antavat saman lastun poikkipinta-alan. „I“ 

määrittelee ensimmäisen (maksimaalisen) asetuksen. Muut 

asetukset suoritetaan niin, että saavutetaan sama lastun poikkipintaala 

kuin ensimmäisellä lastulla. 

V=1: Kierre valmistetaan vakioasetuksilla

Yksinkertainen kierteitystyökierto G32 

G32 laatii yksinkertaisen kierteen halutussa suunnassa ja 

sijaintiasemassa (pituus-, kartio- tai poikittaiskierre; sisä- tai ulkokierre). 

Kierre alkaa hetkellisestä työkaluasemasta ja päättyy 


Parametri 






U


Kierre yksittäisliikkeellä 

G33 laatii muuttuvanousuisen kierteen halutussa suunnassa ja 

sijaintiasemassa (pituus-, kartio- tai poikittaiskierre; sisä- tai ulkokierre). 

Kierre alkaa hetkellisestä työkaluasemasta ja päättyy 


Parametri 




B Aloituspituus (oletusarvo: 0): Liikepituus, jonka aikana tapahtuu 

kiihdytys ohjelmoituun syöttönopeuteen 

P Yliajopituus (oletusarvo: 0): Liikepituus luistin jarruttamista 

varten 

C Aloituskulma: Pääkaran asento kierteen alussa (oletusarvo: 0°) 

Q Karan numero (oletusarvo: 0=pääkara) 

H Perussuunta kierteen nousua varten 

(oletusarvo: 3) 

H=0: Syöttöarvo Z-akselille (pituus-ja kartiokierteelle enintään 

+45°/–45° Z-akselille) 

H=1: Syöttöarvo X-akselilla (poikittais-ja kartiokierteelle enintään 

+45°/–45° X-akselilla) 

H=3: Ratasyöttöarvo 

E Muuttuvanousu (oletusarvo: 0) 

E>0: nousu E:n verran suurempi jokaisella kierroksella 

E

Metrinen ISO-kierre 

G35 toteuttaa pitkittäiskierteen (sisä- tai ulkokierre). Kierre alkaa 

hetkellisestä työkaluasemasta ja päättyy „loppupisteeseen X, Z“. 

MANUALplus päättelee kierteen loppupisteen suhteen sijaitsevan 

työkaluaseman perustella, toteutetaanko ulko- vai sisäkierre. 

Parametri 



F Kierteen nousu – oletusarvo: määräytyy halkaisijan mukaan Ttaulukosta 

(katso “Kierteen nousu” sivulla 524) 

I Maksimiasetus – ei sisäänsyöttöä: I lasketaan kierteen nousun ja 

kierteen syvyyden perusteella 

Q Läpikulkuajojen lukumäärä (oletusarvo: 0): jotka toteutetaan 

viimeisen lastun jälkeen 

B Loppulastu (oletusarvo 0) 

B=0: „Viimeinen lastu" jaetaan 1/2-, 1/4-, 1/8-, 1/8-lastuksi. 

B=1: ilman loppulastun jakoa 

Asetukset:Jos U/I antaa jakojäännöksen, tämä „jäännös" pätee 

ensimmäiselle asetukselle. „Viimeinen lastu" jakautuu 1/2-, 1/4-, 1/8- ja 

1/8-lastuksi. 

„Työkierto seis“ tulee voimaan kierteityslastun lopussa. 

Syöttöarvon ja karan pyörintänopeuden 

muunnosasetukset eivät vaikuta työkierron suorituksen 

aikana. 

Sisäkierteillä täytyy „kierteen nousu F“ määritellä 




Esiohjaus on päällekytkettynä 


%35.nc 


[G35] 

N1 T45 G97 S1500 M3 

N2 G0 X16 Z4 

N3 G35 X16 Z-29 F1.5 

ENDE 

6.15 Kierteitystyökierrot


Yksinkertainen yksikierteinen pitkittäiskierre 

G350 

G350 toteuttaa pitkittäiskierteen (sisä- ja ulkokierre). Kierre alkaa 

hetkellisestä työkaluasemasta ja päättyy „loppupisteeseen X, Z“. 

Parametri 





U

Laajennettu monikierteinen pitkittäiskierre G351 

G351 toteuttaa yksi- tai monikierteisen pitkittäiskierteen (sisä- tai 

ulkokierre) muuttuvalla nousulla. Kierre alkaa hetkellisestä 

työkaluasemasta ja päättyy „loppupisteeseen X, Z“. 

Parametri 





U0: Oikean kyljen asetussyöttö 

A0: nousu E:n verran suurempi jokaisella kierroksella 

E


Kartiomainen API-kierre G352 

G352 muodostaa yksin- tai moninkertaisen API-kierteen. Kierteen 

syvyys pienenee kierteen loppuosuudella. 

Parametri 



XS Kierteen aloituspiste (halkaisijamitta) 

ZS Kierteen lopetuspiste 





A

Kartiokierre G353 

G353 muodostaa muuttuvanousuisen yksin- tai moninkertaisen 

kartiokierteen. 

Parametri 



XS Kierteen aloituspiste (halkaisijamitta) 

ZS Kierteen lopetuspiste 





A0: nousu E:n verran suurempi jokaisella kierroksella 

E

6.16 Vapaapistotyökierrot 


Vapaapistomuoto G25 

G25 muodostaa kuvioelementin vapaapiston (DIN 509 E, DIN 509 F, 

DIN 76), joka yhdistetään rouhinta- tai silitystyökierron 

muotokuvaukseen. Apukuvassa oleva taulukko esittää vapaapiston 

parametrimäärittelyjä. 

Parametri 

H Vapaapistotapa (oletusarvo: 0) 

H=0, 5: DIN 509 E 

H=6: DIN 509 F 

H=7: DIN 76 

I Vapaapistosyvyys (oletusarvo: normitaulukko) 

K Vapaapistoleveys (oletusarvo: normitaulukko) 

R Vapaapistosäde (oletusarvo: normitaulukko) 

P Poikittaissyvyys (oletusarvo: normitaulukko) 

W Vapaapistokulma (oletusarvo: normitaulukko) 

A Tasokulma (oletusarvo: normitaulukko) 

FP Kierteen nousu – ei sisäänsyöttöä: määräytyy kierteen 

halkaisijanperusteella 

U Hiontatyövara (oletusarvo: 0) 

E Pienennetty syöttöarvo vapaapiston valmistusta varten 

(oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo) 

Ohje: 

Jos parametria ei määritellä, MANUALplus määrää seuraavat arvot 

halkaisijan tai kieteen nousun (vapaapisto DIN 76) mukaan 

normitaulukosta (katso “Kierteen nousu” sivulla 524): 

DIN 509 E: I, K, W, R 

DIN 509 F: I, K, W, R, P, A 

DIN 76 I, K, W, R ja FP (liittyen halkaisijaan) 

Määrittelemäsi parametrit huomioidaan ehdoitta – 

myös, jos normitaulukossa on eri arvot. 

Sisäkierteillä täytyy „kierteen nousu FP“ määritellä 





%25.nc 


[G25] 

N1 T1 G95 F0.4 G96 S150 M3 

N2 G0 X62 Z2 

N3 G819 P4 H0 I0.3 K0.1 

N4 G0 X13 Z0 

N5 G1 X16 Z-1.5 

N6 G1 Z-30 

N7 G25 H7 I1.15 K5.2 R0.8 W30 FP1.5 

N8 G1 X20 

N9 G1 X40 Z-35 

N10 G1 Z-55 B4 

N11 G1 X55 B-2 

N12 G1 Z-70 

N13 G1 X60 

N14 G80 

ENDE

Vapaapistotyökierto G85 

G85 toteuttaa vapaapiston standardien DIN 509 E, DIN 509 F ja DIN 76 

(kierteen vapaapisto) mukaisesti. Muistiin tallennettu lieriö 

koneistetaan, jos työkalu on paikoitettu lieriön halkaisijan mittaan 

lieriön „eteen“. Jos työkalu ei ole lieriön halkaisijalla, se ajetaan 

diagonaalisesti muotoon vapaapiston toteuttamiseksi. 

Parametri 

X Tavoitepiste (halkaisijamitta) 


I Hiontatyövara/Syvyys 

DIN 509 E, F: Hiontatyövara (oletusarvo: 0) 

DIN 76 Vapaapistosyvyys 

K Vapaapistopituus (ja vapaapistotyyppi) 

ei sisäänsyöttöä: Vapaapisto DIN 509 E 

K=0: Vapaapisto DIN 509 F 

K>0: Vapaapistopituus työkierrolla DIN 76 

E Pienennetty syöttöarvo: vapaapiston valmistusta varten 

(oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo) 

Vapaapistoparametri määritetään lieriön halkaisijan perusteella (katso 

taulukoita) 

Vapaapisto suoritetaan vain oikeakätisissä ja 

akselinsuuntaisissa muotonurkissa pituusakselilla. 

Nirkon sädekorjaus: ei suoriteta – voit ohjelmoida 

nirkon sädekorjauksen koodilla G41/G42 ja kytkeä taas 

pois päältä koodilla G40. 



%85.nc 


[G85] 

N1 T21 G95 F0.23 G96 S248 M3 

N2 G0 X62 Z2 

N3 G85 X60 Z-30 I0.3 

N4 G1 X80 

N5 G85 X80 Z-40 K0 

N6 G1 X100 

N7 G85 X100 Z-60 I1.2 K6 E0.11 

N8 G1 X110 

ENDE 

6.16 Vapaapistotyökierrot


Vapaapistoparametri DIN 509 E (mitat mm) 

Halkaisija 

Vapaapistosyvyys 

I 

Vapaapistopituus 

K 

< 18 0,25 2 0,6 

> 18 - 80 0,35 2,5 0,6 

> 80 0,45 4 1 

Vapaapistoparametri DIN 509 F (mitat mm) 

Halkaisija Vapaapistosyvyys 

I 

Vapaapistopituus 

K 

Vapaapistokulma (DIN 509 E ja F): 15° 

Tasokulma (poikittaiskulma) (DIN 509 F): 8° 

Vapaapistosäde 

R 

< 18 0,25 2 0,6 0,1 

> 18 - 80 0,35 2,5 0,6 0,2 

> 80 0,45 4 1 0,3 

Vapaapistosäde 

R 

Tasosyvyys 

P 


Vapaapisto DIN 509 E lieriökoneistuksella G851 

Tämä työkierto valmistaa muistiin tallennetun lieriön, vapaapiston, 

liittyvän tasopinnan ja lieriöviisteen, kun toinen parametreista „B“ tai 

„RB“ määritellään. 

Parametri 


K Vapaapistopituus (oletusarvo: normitaulukko) 


B Viisteen pituus – ei sisäänsyöttöä: lieriöviistettä ei tehdä 

RB Viisteen säde – ei sisäänsyöttöä: viisteen pyöristystä ei tehdä 

WB Viistekulma (oletusarvo: 45 °) 

E Pienennetty syöttöarvo (oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo): 

sisäänpistoa ja lieriön viistettä varten 

H Poisvetotapa (oletusarvo: 0): 

H=0: Työkalu palaa takaisin alkupisteeseen 

H=1: Työkalu jää tasopinnan loppukohtaan 

U Hiontatyövara lieriön aluetta varten (oletusarvo: 0) 

Ohje: 


parametrit, joita sinä et ohjelmoi (katso “DIN 509 E, DIN 509 F – 


Työkalun kutsun jälkeiset lauseet 

N.. G851 I.. K.. W.. /Työkierron kutsu 

N.. G0 X.. Z.. /Lieriöviisteen nurkkapiste 

N.. G1 Z.. /Vapaapistonurkka 

N.. G1 X.. /Tasopinnan loppupiste 

N.. G80 /Muotokuvauksen loppu 



Nirkon sädekorjaus suoritetaan. 



%851.nc 

[G851] 

N1 T21 G95 F0.23 G96 S248 M3 

N2 G0 X60 Z2 

N3 G851 I3 K15 W30 R2 B5 RB2 WB30 E0.2 H1 

N4 G0 X50 Z0 

N5 G1 Z-30 

N6 G1 X60 

N7 G80 


ENDE 



Vapaapisto DIN 509 F lieriökoneistuksella G852 




Parametri 





P Poikittaissyvyys (oletusarvo: normitaulukko) 

A Tasokulma (oletusarvo: normitaulukko) 





sisäänpistoa ja kierteen viistettä varten 




U Hiontatyövara lieriön aluetta varten (oletusarvo: 0) 

Ohje: 


parametrit, joita sinä et ohjelmoi (katso “DIN 509 E, DIN 509 F – 



N.. G852 I.. K.. W.. /Työkierron kutsu 










%852.nc 

[G852] 

N1 T21 G95 F0.23 G96 S248 M3 

N2 G0 X60 Z2 

N3 G852 I3 K15 W30 R2 P0.2 A8 B5 RB2 WB30 

E0.2 H1 

N4 G0 X50 Z0 

N5 G1 Z-30 

N6 G1 X60 

N7 G80 

ENDE 


Vapaapisto DIN 76 lieriökoneistuksella G853 




Parametri 

FP Kierteen nousu 

I Vapaahalkaisija (halkaisijamitta)(oletusarvo: normitaulukko) 




P Työvara 

P ei määritelty: vapaapisto tehdään valmiiksi yhdellä lastulla 

P määritelty: Jako esi- ja valmissorvaukseen 

– P = Pituustyövara 

– Tasotyövara on aina 0,1 mm. 





sisäänpistoa ja kierteen viistettä varten 




Ohje: 

MANUALplus määrittää normitaulukosta ne parametrit, joita sinä et 

ohjelmoi (katso “DIN 76 – Vapaapistoparametri” sivulla 525): 

FP liittyen halkaisijaan 

Parametrit I, K, W ja R liittyen parametriin FP (kierteen nousu) 


N.. G853 FP.. I.. K.. W.. /Työkierron kutsu 










%853.nc 

[G853] 

N1 T21 G95 F0.23 G96 S248 M3 

N2 G0 X60 Z2 

N3 G853 FP1.5 I47 K15 W30 R2 P1 B5 RB2 

WB30 E0.2 H1 

N4 G0 X50 Z0 

N5 G1 Z-30 

N6 G1 X60 

N7 G80 

ENDE 




Vapaapiston kuvio U G856 

G856 tekee vapaapiston ja silittää rajoittavan tasopinnan. Valinnaisesti 

voidaan toteuttaa viiste/pyöristys. 

Parametri 

I Vapaapistoahalkaisija (halkaisijamitta) 


B Viiste/Pyöristys 


B

Vapaapiston kuvio H G857 

G857 tekee vapaapiston. Loppupiste määritetään „vapaapistokuvion 

H“ mukaisesti sisäänpistokulman perusteella. Työkierron toteutuksen 

jälkeen työkalu ajaa takaisin alkupisteeseen. 

Parametri 

X Muodon nurkkapiste (halkaisijamitta) 

Z Muodon nurkkapiste 


R Säde – ei sisäänsyöttöä: ei ympyränkaarielementtiä (työkalusäde = 

vapaapistosäde) 

W Sisäänpistokulma – ei sisäänsyöttöä: lasketaan arvojen „K“ ja „R“ 

perusteella 






%857.nc 

[G857] 

N1 T21 G95 F0.23 G96 S248 M3 

N2 G0 X60 Z2 

N3 G857 X50 Z-30 K7 R2 W30 


ENDE 



Vapaapiston kuvio K G858 

G858 tekee vapaapiston. Laadittu muotokuvio riippuu asetetusta 

työkalusta, koska vain lineaarinen lastu kulmassa 45° toteutetaan. 

Työkierron toteutuksen jälkeen työkalu ajaa takaisin alkupisteeseen. 

Parametri 

X Muodon nurkkapiste (halkaisijamitta) 

Z Muodon nurkkapiste 

I Vapaapistosyvyys 






%858.nc 

[G858] 

N1 T9 G95 F0.23 G96 S248 M3 

N2 G0 X60 Z2 

N3 G858 X50 Z-30 I0.5 


ENDE

6.17 Katkaisupistotyökierto 

Katkaisupistotyökierto G859 

G859 katkaisee sorvauskappaleen. Valinnaisesti tehdään viiste tai 

pyöristys ulkohalkaisijalla. Työkierron toteutuksen jälkeen työkalu ajaa 

takaisin poikkipinnan korkeudelle ja alkupisteeseen. 

Asemasta „I“ lähtien voidaan määritellä syöttöarvon pienennys. 

Parametri 

X Katkaisuhalkaisija 

Z Katkaisuasema 

I Syöttöarvon pienennyksen halkaisija 

I määritelty: tästä asemasta lähtien vaihdetaan syöttöarvoon „E“ 

I ei määritelty: ei syöttöarvon pienennystä 

XE Sisähalkaisija (putki) 

E Pienennetty syöttöarvo – oletusarvo: voimassa oleva syöttöarvo 

B Viiste/Pyöristys 


B



Poraustyökierto G71 

Työkierto G71 tekee aksiaalisen porauksen karan keskiviivalla kiinteällä 

työkalulla sekä aksiaalisen ja säteittäisen porauksen pyörivillä 

työkaluilla. 

Parametri 

X Loppupiste aksiaaliselle reiälle (halkaisijamitta) 

Z Loppupiste säteittäiselle reiälle 

A Umpi-/läpiporauspituus (oletusarvo: 0) 

E Odotusaika vapaalastulle reiän pohjassa (oletusarvo: 0) 

V Läpiporausmuuttujat – Syöttöarvon pienennys 50% umpi- ja 

läpiporauksessa 





K Poraussyvyys (säteittäinen reikä: sädemitta) 

K määritelty: „reiän alkupiste“ lasketaan „reiän loppupisteen“ ja 

arvon „K“ perusteella 

K ei määritelty: „K“ lasketaan “reiän loppupisteen“ ja hetkellisen 

työkaluaseman perusteella 

D Vetäytymismäärä – oletusarvo: 0 

0: Pikaliike 


Ohjeet: 

Työkierron toteutus alkaa hetkellisestä työkalun ja karan asemasta. 

Alkupisteeseen ajetaan pikaliikkeellä. 

Aksiaalinen reikä: 

„X“ ei ohjelmoida 

„Z“ ohjelmoidaan 

Säteittäinen reikä: 

„X“ ohjelmoidaan 

„Z“ ei ohjelmoida 

X ja Z ohjelmoitu: „työkalun suuntaus“ ratkaisee säteittäisen/ 

aksiaalisen reiän (katso “Poraustyökalut” sivulla 423). 


%71.nc 


[G71] 

N1 T50 G97 S1000 G95 F0.2 M3 

N2 G0 X0 Z5 

N3 G71 Z-25 A5 V2 

ENDE

Syvänreiänporauksen työkierto G74 

Työkierto G74 tekee aksiaalisen porauksen karan keskiviivalla kiinteällä 

työkalulla sekä aksiaalisen ja säteittäisen porauksen pyörivillä 

työkaluilla. 

Poraus toteutetaan useissa vaiheissa. Jokaisen vaiheen jälkeen pora 

vedetään takaisin ja viedään uudelleen asetussyötöällä 

„varmuusetäisyydelle“. Poraussyvyyttä pienennetään jokaisella 

porauskerralla 

Parametri 

X Loppupiste aksiaaliselle reiälle (halkaisijamitta) 

Z Loppupiste säteittäiselle reiälle 

R Varmuusetäisyys – ei sisäänsyöttöä: Arvo valikolta „Nykyiset 

parametrit – Koneistus – Turvaetäisyydet“ 

P 1. poraussyvyys – ei sisäänsyöttöä: poraus tapahtuu ilman 

keskeytyksiä 

I Vapaapistoarvo (oletusarvo: 0): toisesta poraussyvyydestä lähtien 

syvyyttä pienennetään arvolla „I“, ja arvoa „J“ ei aliteta 

B Vetäytymisetäisyys (oletusarvo: vetäytyminen „reiän 

aloituspisteeseen“) 

J Minimiporaussyvyys (oletusarvo: 1/10 arvosta „P“) 

A Umpi-/läpiporauspituus (oletusarvo: 0) 

E Odotusaika vapaalastulle reiän pohjassa (oletusarvo: 0) 

V Läpiporausmuuttujat – Syöttöarvon pienennys 50% umpi- ja 

läpiporauksessa 










D Vetäytyminen Vetäytymisnopeus ja asetusmäärä reiän 

sisäpuolella – oletusarvo: 0 

0: Pikaliike 



%74.nc 


[G74] 

N1 M5 

N2 T49 G197 S1000 G195 F0.2 M103 

N3 M14 

N4 G110 C0 

N5 G0 X80 Z2 

N6 G745 XK0 YK0 Z2 K80 Wi90 Q4 V2 

N7 G74 Z-40 R2 P12 I2 B0 J8 

N8 M15 

ENDE 



Ohjeet: 










aksiaalisen reiän (katso “Poraustyökalut” sivulla 423). 


Kierteen poraus G36 

Työkierto G36 lastuaa aksiaalisen kierteen karan keskiviivalla kiinteällä 

työkalulla sekä aksiaalisen ja säteittäisen kierteen pyörivillä työkaluilla. 

„Ulosvetopituuden J“ merkitys: Käytä tätä parametria 

kiristysleuoilla, joissa on pituustasaus. Tämä työkierto laskee kierteen 

syvyyden, ohjelmoidun nousun ja „ulosvetopituuden“ perusteella 

uuden nimellisen nousuarvon. Nimellinen nousuarvo on hieman 

pienempi kuin kierreporan nousu. Kierteen valmistuksessa poraa 

vedetään „ulosvetopituuden“ verran ulos kiristysholkista (istukasta). 

Tämän liikkeen avulla saavutetaan kierreporien parempi kestoaika. 

Parametri 

X Loppupiste aksiaalisen reiän kierreporaukselle (halkaisijamitta) 

Z Loppupiste säteittäisen reiän kierreporaukselle 

F Syöttö per kierros: Kierteen nousu 

B Aloituspituus (oletusarvo: 2 * Kierteen nousu F1): liikepituus 

ohjelmoidun kierrosluvun ja syöttöarvon saavuttamista varten 

Q Karan numero 

Q=0: Pääkara (kiinteä työkalu) 

Q=1: pyörivä työkalu 

H Perussuunta kierteen nousua varten (oletusarvo: 0) 

H=0: Z-akselin syöttö 

H=1: X-akselin syöttö 

S Vetäytymiskierrosluku (oletusarvo: sama kierrosluku kuin 

kierteen porauksessa) 






J Ulosvetopituus (oletusarvo: 0) käytettäessä pituustasauksella 

varustettuja kiristysleukoja 

Ohjeet: 










aksiaalisen reiän (katso “Kierteenporaustyökalut” sivulla 424). 


%36.nc 


[G36] 

N1 T50 G97 S1000 G95 F0.2 M3 

N2 G0 X0 Z5 

N3 G71 Z-30 

N4 G14 Q0 

N5 T51 G97 S600 M3 

N6 G0 X0 Z8 

N7 G36 Z-25 F1.5 B3 Q0 

ENDE 



Kierteen jyrsintä aksiaalisesti G799 

G799 jyrsii kierteen olemassa olevaan reikään. 

Aseta työkalu reiän keskipisteen kohdalle ennen koodin G799 kutsua. 

Tämä työkierto paikoittaa työkalun reiän sisäpuolelle „kierteen 

alkupisteeseen“. Sen jälkeen työkalu ajaa „sisäänajosäteeseen R“, 

jyrsii kierteen 360° kierrolla ja tekee kierteen nousun „F“ määräisen 

asetussyötön. Sen jälkeen työkalu irtautuu materiaalista ja vetäytyy 

takaisin alkupisteeseen. 

Parametri 

I Kierteen sisähalkaisija 

Z Kierteen alkupiste 

K Kierteen syvyys 

R Sisäänajosäde – oletusarvo: 

R = (I – jyrsimen halkaisija)/2 


J vasen, oikea (oletusarvo: 0): Kierteen suunta 

J=0: oikeakätinen 

J=1: vasenkätinen 

H Jyrsintäajosuunta (oletusarvo: 0) 



Käytä työkierrossa G799 kierteen jyrsinnän työkalua. 


Huomioi reiän halkaisija ja jyrsimen halkaisija, kun 

ohjelmoit „sisäänajosäteen R“. 


%799.nc 

[G799] 

N1 T70 G195 F0.2 G197 S800 

N2 G0 X100 Z2 

N3 M14 

N4 G110 Z2 C45 X100 

N5 G799 I12 Z0 K-20 F2 J0 H0 

N6 M15 


ENDE

6.19 C-akselikäskyt 

Nollapistesiirto C-akselilla G152 

G152 määrittelee absoluuttisen C-akselin nollapisteen (peruste: 

koneparametri 1005 „C-akselin referenssipiste"). Nollapiste pätee 

ohjelman loppuun saakka. 

Parametri 

C Kulma: „Uuden" C-akselin nollapisteen karan asema 

C-akselin normitus G153 

G153 asettaa siirtokulman >360° tai

6.20 Otsapinnan koneistus 


Muodon/pikaliikkeen alkupiste G100 

Geometriakäsky: G100 määrittelee otsapinnan muodon 

aloituspisteen. 


„loppupisteeseen". 

Parametri 


C Loppukulma – kulmasuunta: katso apukuvaa 

XK Loppupiste (karteesinen) 

YK Loppupiste (karteesinen) 

Z Loppupiste 


Koodilla G100 työkalu toteuttaa suoraviivaisen liikkeen – 

myös silloin, kun ohjelmoit vain koodin „C“. Käytä koodia 

G110 työkappaleen paikoittamiseksi tiettyyn kulmaan. 

Määrittele „muodon aloituspiste“ tai loppupiste joko 

polaaristen tai karteesisten koordinaattien avulla. 

Sallittu vain koodilla G100 koneistuskäskynä: 

Parametri Z 


%100.nc 

[G100, G101, G102, G103] 

N1 T70 G197 S1200 G195 F0.2 M104 

N2 M14 

N3 G110 C0 

N4 G0 X100 Z2 

N5 G793 Z2 ZE-5 P2 U0.5 R0 I0.5 F0.15 H0 Q0 

N6 G100 XK20 YK5 

N7 G101 XK50 B5 

N8 G103 XK5 YK50 R50 Q1 B5 

N9 G101 XK5 YK20 B5 

N10 G102 XK20 YK5 R20 B5 

N11 G80 

N12 M15 


ENDE

Lineaarielementti otsapinnalla G101 

Geometriakäsky: G101 määrittelee suoraviivaisen jana otsapinnan 

muodossa. 

Koneistuskäsky: Työkalu kulkee suoraviivaisesti syöttöarvolla 


Parametri 





Z Loppupiste 

A Kulma positiiviseen XK-akseliin nähden 

Q Leikkauspiste (oletusarvo: Q=0): Jos loppupisteen laskenta antaa 

tulokseksi kaksi ratkaisuvaihtoehtoa, „Q“ määrää loppupisteen. 

B Viiste/Pyöristys: Liityntä seuraavaa muotoelementtiin. 

Ohjelmoi muotoelementin teoreettinen loppupiste, jos lisäät 

viisteen/pyöristyksen. 

B ei sisäänsyöttöä: tangentiaalinen liityntä 



B


Ympyränkaari otsapinnalla G102/G103 

Geometriakäsky: G102/G103 määrittelee ympyränkaaren otsapinnan 

muodossa. 




Parametri 





R Säde 

I Keskipiste (karteesinen) 

K Keskipiste (karteesinen) 









B

Lineaarinen ura otsapinnalla G791 

G791 jyrsii uran hetkellisestä työkaluasemasta loppupisteeseen. Uran 

leveys vastaa jyrsimen halkaisijaa. Työvaran laskentaa ei toteuteta. 

Parametri 

X Halkaisija Uran loppupiste 

C Loppukulma – Uran loppupiste – Kulmasuunta: katso apukuvaa 

XK Uran loppupiste (karteesinen) 

YK Uran loppupiste (karteesinen) 

K Uran pituus – jyrsimen keskipisteen suhteen 

A Uran kulma – peruste: katso apukuvaa 

Z Jyrsinnän pohja 

J Jyrsintäsyvyys 

J määritelty: työkierto tekee asetuksen varmuusetäisyydelle ja 

sen jälkeen jyrsii uran 

J ei määritelty: työkierto jyrsii alkaen työkaluasemasta 

P Maksimiasetus (oletusarvo: koko syvyys yhdellä asetuksella) 

F Asetussyöttöarvo syvyysasetusta varten (oletusarvo: voimassa 

oleva syöttöarvo) 

Mahdolliset parametriyhdistelmät loppupisteen määrittelyssä: 

Halkaisija X, loppukulma C 

Loppupiste XK, YK 

Uran pituus K, kulma A 

Ohjeet: 

Käännä kara haluttuun kulma-asemaan ennen koodin G791 kutsua. 

Jos käytät karan paikoitussuuntausta (ei C-akselia), tehdään 

aksiaalinen ura keskisesti pyörintäakselin suhteen. 


%791.nc 

[G791] 

N1 T70 G197 S1200 G195 F0.2 M104 

N2 M14 

N3 G110 C0 

N4 G0 X100 Z2 

N5 G100 XK20 YK5 

N6 G791 XK30 YK5 Z-5 J5 P2 

N7 M15 

ENDE 


6.20 Otsapinnan koneistus


Muoto- ja kuviojyrsintätyökierto otsapinnalla 

G793 

G793 jyrsii kuvion tai „vapaan muodon“ (avoin tai suljettu) 

otsapinnalla. Koodin G793 jälkeen seuraa: 

jyrsittävä kuvio koodeilla: 

ympyrä (G304), suorakulmio (G305) tai monikulmio (G307) 

jyrsintämuodon päätös (G80) 

jyrsittävä muoto koodeilla: 

jyrsintämuodon aloituspiste (G100) 

jyrsintämuoto (G101, G102, G103) 

jyrsintämuodon päätös (G80) 

Parametri 

Z Jyrsintäpinta 

ZE Jyrsintäpohja 


U Limityskerroin: Muodon tai taskun jyrsintä (oletusarvo: 0) 

U=0: Muodon jyrsintä 

U>0: Taskun jyrsintä – Minimi jyrsintäratojen limitys = 


R Sisäänajosäde (sisään-/ulosajokaaren säde) – (oletusarvo: 0) 






R

Q Työkiertotyyppi (oletusarvo: 0): Merkitys riippuu parametrista 

„U“ 

Muodon jyrsintä (U=0): 

– Q=0: Jyrsimen keskipiste muodolla 

– Q=1 – suljettu muoto: sisäpuolinen jyrsintä 

– Q=1 – avoin muoto: vasemmalla koneistussuunnassa 

– Q=2 – suljettu muoto: Ulkopuolinen jyrsintä 

– Q=2 – avoin muoto: oikealla koneistussuunnassa 

– Q=3 – avoin muoto: Jyrsimen asema riippuu parametrista „H“ 

ja jyrsimen kiertosuunnasta – katso apukuvaa 

Taskun jyrsintä (U>0): 

– Q=0: sisältä ulos 

– Q=1: ulkoa sisään 

O Rouhinta/Silitys – oletusarvo: 0 

O=0: Rouhinta 

O=1: Silitys – ensin silitetään taskun reunat, sitten taskun pohja 

Ohjeet: 

Jyrsintäsyvyys: työkierto laskee syvyyden parametreista „Z“ ja „ZE“ 

– työvarat huomioiden. 


arvolla Q=0). 




ensimmäisen elementin alkupiste on saapumis- ja poistumisasema. 

Suoraviivainen tai kaareva muotoon ajo määräytyy muodon jyrsinnässä 

ja silityksessä (taskun jyrsintä) sisäänajosäteen „R“ avulla. 

Työvarat huomioidaan, jos parametreja I/K ei ole ohjelmoitu: 

G57: Työvara X-, Z-suunnassa 

G58: työvara „siirtää“ jyrsittävää muotoa 

sisäpuolisessa jyrsinnässä ja suljetulla muodolla: sisäänpäin 

ulkopuolisessa jyrsinnässä ja suljetulla muodolla: ulospäin 

avioimella muodolla ja parametriarvolla Q=1: koneistussuunnassa 

vasemmalle 


oikealle 




Tasojyrsintä otsapinnalla G797 

G797 jyrsii monikulmion tai koodin G797 jälkeisessä käskyssä 

määritellyn kuvion riippumatta pintojen lukumäärästä „Q“. 

Parametri 

X Rajoitushalkaisija 

Z Jyrsintäpinta 

ZE Jyrsintäpohja 

B Avainleveys (jää pois kun Q=0): määrittelee materiaalin, joka 

jätetään lastuamatta. Parillisilla tasopintojen lukumäärällä voidaan 

„B“ ohjelmoida vaihtoehtona parametrille „V“. 

Q=1: Jäämäpaksuus 

Q>=2: Avainleveys 

V Reunan pituus – jää pois kun Q=0 

R Viiste/Pyöristys – jää pois kun Q=0 

R0: Pyöristyssäde 

A Kaltevuuskulma (apukuvan mukaan) – jää pois kun Q=0 

Q Pintojen lukumäärä (oletusarvo: 0): 

Alue: 0

O Rouhinta/Silitys (oletusarvo: 0) 

O=0: Rouhinta 

O=1: Silitys 

J Jyrsintäsuunta: määrittelee monikulmioilla ilman viisteitä/ 

pyöristyksiä, tehdäänko jyrsintä yksi- vai kaksisuuntaisesti – katso 

kuvaa 

J=0: yksisuuntainen 

J=1: kaksisuuntainen 

Ohjeet: 

Määrittelyllä „Q=0“ ohjelmoidaan seuraavassa käskyssä yksi 

seuraavista kuvioista ja sen jälkeen G80: 

G304 – Ympyrä 

G305 – Suorakulmio 

G307 – Monikulmio 

Monikulmio, jonka määrittelet koodilla G797 (Q>0), sijaitsee 

keskipisteessä. Seuraavassa käskyssä määritelty kuvio voi sijaita 

keskipisteen ulkopuolella . 

Tämä työkierto laskee jyrsintäsyvyyden parametreista „Z“ ja „ZE“ – 

työvarat huomioiden. 




Täysiympyrän kuviomäärittely otsapinnalla 

G304 

G304 määrittelee täysiympyrän otsapinnalla. Tämä kuvio ohjelmoidaan 

yhdessä koodien G793 ja G797 kanssa. 

Parametri 

XK Keskipiste 

YK Keskipiste 

R Säde ympyrälle 


%304.nc 

[G304] 

N1 T70 G197 S1200 G195 F0.2 M104 

N2 M14 

N3 G110 C0 

N4 G0 X100 Z2 

N5 G793 Z2 ZE-5 P2 U0.5 R0 I0.5 F0.15 H0 Q0 

N6 G304 XK20 YK5 R20 

N7 G80 

N8 M15 

ENDE 


Suorakulmion kuviomäärittely otsapinnalla 

G305 

G305 määrittelee suorakulmion otsapinnalla. Tämä kuvio 

ohjelmoidaan yhdessä koodien G793 ja G797 kanssa. 

Parametri 

XK Keskipiste 

YK Keskipiste 

A Kulma – peruste: katso apukuvaa 

K Pituus suorakulmiolle 

B Korkeus suorakulmiolle 

R Viiste/Pyöristys 



%305.nc 

[G305] 

N1 T70 G197 S1200 G195 F0.2 M104 

N2 M14 

N3 G110 C0 

N4 G0 X100 Z2 

N5 G793 Z2 ZE-5 P2 U0.5 R0 I0.5 F0.15 H0 Q0 

N6 G305 XK20 YK5 A0 K15 B10 R2 

N7 G80 

N8 M15 

ENDE 




Monikulmion kuviomäärittely otsapinnalla G307 

G307 määrittelee monikulmion otsapinnalla. Tämä kuvio ohjelmoidaan 

yhdessä koodien G793 ja G797 kanssa. 

Parametri 

XK Keskipiste 

YK Keskipiste 

Q Särmien lukumäärä: Alue: 3

6.21 Vaippapinnan koneistus 

Referenssihalkaisija G120 

G120 asettaa „avatun vaippapinnann” referenssihalkaisijan. Ohjelmoi 

G120, jos käytät parametria „CY” koodeilla G110... G113. G120 on 

itsestään pysähtyvä. 

Parametri 

X Halkaisija 


%111.nc 

[G111, G120] 

N1 T71 G197 S1200 G195 F0.2 M104 

N2 M14 

N3 G120 X100 

N4 G110 C0 

N5 G0 X110 Z5 

N6 G41 Q2 H0 

N7 G110 Z-20 CY0 

N8 G111 Z-40 

N9 G113 CY39.2699 K-40 J19.635 

N10 G111 Z-20 

N11 G113 CY0 K-20 J19.635 

N12 G40 

N13 G110 X105 

N14 M15 

ENDE 


6.21 Vaippapinnan koneistus


Muodon/pikaliikkeen alkupiste G110 

Geometriakäsky: G110 määrittelee vaippapintamuodon 

aloituspisteen. 



Parametri 

Z Loppupiste 

C Loppukulma 

CY Loppupiste janamittana (referenssi: G120 Referenssihalkaisija) 

X Loppupiste (halkaisijamitta) – (oletusarvo: hetkellinen X-asema) 

Määrittele „muodon aloituspiste“ tai loppupiste 

koordinaatin „C“ tai „CY“ avulla. 

G110 on suositeltava toiminto, kun C-akseli 

paikoitetaan tiettyyn kulmaan (Ohjelmointi: N 

G110 C...). 

Sallittu vain koodilla G110 koneistuskäskynä: 

parametri X 


%110.nc 

[G110, G111, G113, G794] 

N1 T71 G197 S1200 G195 F0.2 M104 

N2 M14 

N3 G120 X100 

N4 G110 C0 

N5 G0 X110 Z5 

N6 G794 X100 XE97 P2 U0.5 R0 K0.5 F0.15 H0 

Q0 

N7 G110 Z-20 CY0 

N8 G111 Z-40 

N9 G113 CY39.2699 K-40 J19.635 

N10 G111 Z-20 

N11 G113 CY0 K-20 J19.635 B0 

N12 G80 

N13 M15 

ENDE 


Lineaarinen elementti vaippapinnalla G111 

Geometriakäsky: G111 määrittelee suoran janan vaippapinnan 

muodossa. 

Koneistuskäsky: Työkalu kulkee suoraviivaisesti syöttöarvolla 


Parametri 

Z Loppupiste – oletusarvo: hetkellinen X-asema 












B


Ympyränkaari vaippapinnalla G112/G113 


vaippapinnan muodossa. 




Parametri 

Z Loppupiste (oletusarvo: hetkellinen X-asema) 



R Säde 

K Keskipiste 

J Keskipiste janamittana (referenssi: aukilevitetty vaippapinta 

G120-referenssihalkaisijalla) 

W Keskipiste: Keskipistekulma – kulman suunta: katso apukuvaa 









B

Määrittele loppupiste/keskipiste koordinaatin „C/W“ tai 

„CY/J“ avulla. 

Ohjelmoi „keskipiste" tai „säde" 

Jos ympyrän keskipistettä ei ole ohjelmoitu, 

MANUALplus laskee keskipisteen, joka antaa lyhimmän 

mahdollisen ympyränkaariliikkeen. 

Sallittu vain koodilla G112/G113 geometriakäskynä: 

Parametri Q, B 

Sallittu vain koodilla G112/G113 geometriakäskynä: 

parametri X 


%110.nc 

[G110, G111, G113, G794] 

N1 T71 G197 S1200 G195 F0.2 M104 

N2 M14 

N3 G120 X100 

N4 G110 C0 

N5 G0 X110 Z5 

N6 G794 X100 XE97 P2 U0.5 R0 K0.5 F0.15 H0 

Q0 

N7 G110 Z-20 CY0 

N8 G111 Z-40 

N9 G113 CY39.2699 K-40 J19.635 

N10 G111 Z-20 

N11 G113 CY0 K-20 J19.635 B0 

N12 G80 

N13 M15 

ENDE 




Lineaarinen ura vaippapinnalla G792 

G792 jyrsii uran hetkellisestä työkaluasemasta loppupisteeseen. Uran 

leveys vastaa jyrsimen halkaisijaa. Työvaran laskentaa ei tapahdu. 

Parametri 

Z Loppupiste 

C Loppukulma 

K Uran pituus – jyrsimen keskipisteen suhteen 

A Uran kulma – peruste: katso apukuvaa 

X Jyrsintäpohja (halkaisijamitta) 

J Jyrsintäsyvyys 

J määritelty: työkierto tekee asetuksen varmuusetäisyydelle ja 

sen jälkeen jyrsii uran 

J ei määritelty: työkierto jyrsii alkaen työkaluasemasta 


F Asetussyöttöarvo syvyysasetusta varten (oletusarvo: voimassa 

oleva syöttöarvo) 

Mahdolliset parametriyhdistelmät loppupisteen määrittelyssä: 

Loppukulma, loppukulma C 

Uran pituus K, kulma A 

Ohjeet: 

Käännä kara haluttuun kulma-asemaan ennen koodin G792 kutsua. 

Jos käytät karan paikoitussuuntausta (ei C-akselia), tehdään 

säteittäinen ura yhdensuuntaisesti Z-akselin kanssa. 


%792.nc 

[G792] 

N1 T71 G197 S1200 G195 F0.2 M104 

N2 M14 

N3 G110 C0 

N4 G0 X110 Z5 

N5 G0 X102 Z-30 

N6 G792 K25 A45 X97 J3 P2 F0.15 

N7 M15 

ENDE 


Muoto- ja kuviojyrsintätyökierto vaippapinnalla 

G794 

G794 jyrsii kuvion tai „vapaan muodon“ (avoin tai suljettu) 

vaippapinnalla. Koodin G794 jälkeen seuraa: 

jyrsittävä kuvio koodeilla: 

ympyrä (G314), suorakulmio (G315) tai monikulmio (G317) 

Muotokuvauksen päätös (G80) 

jyrsittävä muoto koodeilla: 

Alkupiste (G110) 

Muotokuvaus (G111, G112, G113) 

Muotokuvauksen päätös (G80) 

Parametri 

X Jyrsinnän yläpinta 

XE Jyrsintäpohja 


U Limityskerroin: Muodon tai taskun jyrsintä (oletusarvo: 0) 

U=0: Muodon jyrsintä 

U>0: Taskun jyrsintä – Minimi jyrsintäratojen limitys = 


R Sisäänajosäde (sisään-/ulosajokaaren säde) – (oletusarvo: 0) 






R


Q Työkiertotyyppi (oletusarvo: 0): Merkitys riippuu parametrista 

„U“ 

Muodon jyrsintä (U=0): 

– Q=0: Jyrsimen keskipiste muodolla 

– Q=1 – suljettu muoto: sisäpuolinen jyrsintä 

– Q=1 – avoin muoto: vasemmalla koneistussuunnassa 

– Q=2 – suljettu muoto: Ulkopuolinen jyrsintä 

– Q=2 – avoin muoto: oikealla koneistussuunnassa 

– Q=3 – avoin muoto: Jyrsimen asema riippuu parametrista „H“ 

ja jyrsimen kiertosuunnasta – katso apukuvaa 

Taskun jyrsintä (U>0): 

– Q=0: sisältä ulos 

– Q=1: ulkoa sisään 

O Rouhinta/Silitys – oletusarvo: 0 

O=0: Rouhinta 

O=1: Silitys – ensin silitetään taskun reunat, sitten taskun pohja 

Ohjeet: 

Jyrsintäsyvyys: Tämä työkierto laskee jyrsintäsyvyyden 

parametreista „Z“ ja „ZE“ – työvarat huomioiden. 


arvolla Q=0). 




ensimmäisen elementin alkupiste on saapumis- ja poistumisasema. 

Suoraviivainen tai kaareva muotoon ajo määräytyy muodon jyrsinnässä 

ja silityksessä (taskun jyrsintä) sisäänajosäteen „R“ avulla. 

Työvarat huomioidaan, jos parametreja I/K ei ole ohjelmoitu: 

G57: Työvara X-, Z-suunnassa 

G58: Työvara „siirtää“ jyrsittävää muotoa suuntaan, joka määräytyy 

etukäteen „työkierron tyypissä“. Työkierron tyyppi „ – 

„Ulkojyrsintä“ ulospäin. Avoimilla muodoilla työkierron tyyppi määrä 

sen, siirretäänkö muotoa vasemmalle vai oikealle. 

sisäpuolisessa jyrsinnässä ja suljetulla muodolla: sisäänpäin 

ulkopuolisessa jyrsinnässä ja suljetulla muodolla: ulospäin 


vasemmalle 


oikealle 


Heiluriuran jyrsintä G798 

G798 jyrsii heiluriuran hetkellisestä työkalun asemasta 

„loppupisteeseen X,Z“. Uran leveys vastaa jyrsimen halkaisijaa. 

Ensimmäinen asetussyöttö tehdään arvolla „I“ – muut sen jälkeiset 

asetussyötöt MANUALplus laskee seuraavasti: 

Asetussyöttömäärä pienennetään arvoon >= 0,5 mm. Sen jälkeen 

asetussyötöt ovat aina 0,5 mm. 

Parametri 

X Loppupiste (halkaisijamitta) – (oletusarvo: hetkellinen X-asema) 

Z Uran loppupiste 

C Aloituskulma: Uran aloitusasema (oletusarvo: 0) 

F Nousu 

F positiivinen: oikeakätinen kierre 

F negatiivinen: vasenkätinen kierre 

F Nousu 

Hetkellinen asetus = I * (1 – (n–1) * E) 

n: n:s asetus 

P Aloituspituus: Uran aloitusramppi (oletusarvo: 0) 

K Lopetuspituus: Uran lopetusramppi (oletusarvo: 0) 


I Maksimiasetus (oletusarvo: koko syvyys yhdellä asetuksella) 

E Pienennysarvo asetuksen pienennystä varten (oletusarvo: 1) 

Heiluriura voidaan jyrsiä vain ulkopuolisesti. 


%798.nc 

[G798] 

N1 T71 G197 S800 G195 F0.2 M104 

N2 M14 

N3 G110 C0 

N4 G0 X80 Z15 

N5 G798 X80 Z-120 C0 F20 K20 U5 I1 

N6 M15 


ENDE 



Täysiympyrän kuviomäärittely vaippapinnalla 

G314 

G314 määrittelee täysiympyrän vaippapinnalla. Tämä kuvio 

ohjelmoidaan yhdessä koodien G794 ja G797 kanssa. 

Parametri 

Z Keskipiste 

CY Keskipiste janamittana (peruste: G120 Referenssihalkaisija) 

C Keskipiste Keskipisteen kulma – kulman suunta: katso apukuvaa 

R Säde ympyrälle 


%314.nc 

[G314] 

N1 T71 G197 S1200 G195 F0.2 M104 

N2 M14 

N3 G110 C0 

N4 G0 X110 Z5 

N5 G794 X100 XE97 P2 U0.5 R0 K0.5 F0.15 H0 

Q0 

N6 G314 Z-35 C0 R20 

N7 G80 

N8 M15 

ENDE 


Suorakulmion kuviomäärittely vaippapinnalla 

G315 

G315 määrittelee suorakulmion vaippapinnalla. Tämä kuvio 

ohjelmoidaan yhdessä koodin G794 kanssa. 

Parametri 

Z Keskipiste 




K Pituus suorakulmiolle 

B Korkeus (leveys) suorakulmiolle 

R Viiste/Pyöristys 



%315.nc 

[G315] 

N1 T71 G197 S1200 G195 F0.2 M104 

N2 M14 

N3 G110 C0 

N4 G0 X110 Z5 

N5 G794 X100 XE97 P2 U0.5 R0 K0.5 F0.15 H0 

Q0 

N6 G315 Z-35 C0 A5 K30 B15 R3 

N7 G80 

N8 M15 

ENDE 




Monikulmion kuviomäärittely vaippapinnalla 

G317 

G317 määrittelee monikulmion vaippapinnalla. Tämä kuvio 

ohjelmoidaan yhdessä koodin G794 kanssa. 

Parametri 

Z Keskipiste 



Q Särmien lukumäärä: Alue: 3

6.22 Paikkakuviokoneistus 

Lineaarinen paikkakuvio otsapinnalla G743 

G743 muodostaa suoraviivaisen ja tasavälisen reikä- tai 

jyrsintäpaikkakuvion otsapinnalla. 

Jos et määrittele loppupistettä „ZE“ , käytetään seuraavan NClauseen 

poraus/jyrsintätyökiertoa. Tällä periaatteella yhdistetään 

paikkakuviokoneistus ja 

poraustyökierrot (G71, G74, G36) 

lineaarisen uran jyrsintätyökierto (G791) 

muodon jyrsinnän työkierto „vapaalla muodolla“ (G793) 

Parametri 

XK Aloituspiste paikkakuviolle (karteesinen) 

YK Aloituspiste paikkakuviolle (karteesinen) 

Z Aloituspiste poraus-/jyrsintäkoneistusta varten 

ZE Loppupiste poraus-/jyrsintäkoneistusta varten 

X Halkaisija (polaarikoordinaatit) 

C Aloituskulma (polaarikoodinaatit) 

A Paikkakuviokulma 

I Loppupiste paikkakuviolle (karteesinen) 

J Loppupiste paikkakuviolle (karteesinen) 

Ii Loppupiste: paikkaetäisyys (karteesinen) 

Ji Loppupiste: paikkaetäisyys (karteesinen) 

R Pituus: ensimmäisen ja viimeisen paikan välinen etäisyys 

Ri Pituus: Etäisyys seuraavaan paikkaan 

Q Lukumäärä reikiä/kuvioita (oletusarvo: 1) 

Parametriyhdistelmät aloituspisteen tai kuviopaikkojen määrittelyä 

varten: 

Kuvion aloituspiste: 

XK, YK 

X, C 


I, J ja Q 

Ii, Ji ja Q 

R, A ja Q 

Ri, Ai ja Q 


%743.nc 

[G743] 

N1 T70 G197 S1200 G195 F0.2 M104 

N2 M14 

N3 G110 C0 

N4 G0 X100 Z2 

N5 G743 XK20 YK5 A45 Ri30 Q2 

N6 G791 X50 C0 Z-5 P2 F0.15 

N7 M15 

ENDE 


6.22 Paikkakuviokoneistus


Käskysarjojen esimerkit: 

[ yksinkertainen reikäkuvio ] 

N.. G743 XK.. YK.. Z.. ZE.. I.. J.. Q.. 

. . . 

[ Reikäkuvio syvänreiänporauksella ] 

N.. G743 XK.. YK.. Z.. I.. J.. Q.. 

N.. G74 Z.. P.. I.. 

. . . 

[ Jyrsintäkuvio lineaarisella uralla ] 

N.. G743 XK.. YK.. Z.. I.. J.. Q.. 

N.. G791 K.. A.. Z.. 

. . . 

[ Jyrsintäkuvio „vapaamuodolla“ ] 

N.. G743 XK.. YK.. Z.. I.. J.. Q.. 

N.. G793 ZE.. U.. Q.. 

N.. G100 XK.. YK.. 

N.. . . . 

N.. G80 

. . . 


Ympyrämäinen paikkakuvio otsapinnalla G745 

G745 muodostaa ympyränkaarella tasavälein sijaitsevan reikä- tai 

jyrsintäkuvion otsapinnalla. 

Jos et määrittele loppupistettä „ZE“ , käytetään seuraavan NClauseen 

poraus/jyrsintätyökiertoa. Tällä periaatteella yhdistetään 

paikkakuviokoneistus ja 

poraustyökierrot (G71, G74, G36) 

lineaarisen uran jyrsintätyökierto (G791) 

muodon jyrsinnän työkierto „vapaalla muodolla“ (G793) 

Parametri 

XK Keskipiste paikkakuviolle (karteesinen) 

YK Keskipiste paikkakuviolle (karteesinen) 

Z Aloituspiste poraus-/jyrsintäkoneistusta varten 

ZE Loppupiste poraus-/jyrsintäkoneistusta varten 

X Halkaisija (polaarikoordinaatit) 

C Kulma (polaarikoodinaatit) 

K Halkaisija: Paikkakuvion halkaisija – oletusarvo: hetkellinen Xasema 

otetaan kuvion halkaisijaksi 

A Aloituskulma– ensimmäisen reiän/kuvion sijaintipaikka 

A Loppukulma– viimeisen reiän/kuvion sijaintipaikka 

Wi Loppukulma – etäisyys seuraavaan paikkaan 


V Kiertosuunta (oletusarvo: 0): reikien/kuvioiden sijoittelu 

(tarpeellinen, jos W on määritelty): 

V=0: pidemmällä ympyränkaarella 

V=1: asemasta A myötäpäivään 

V=2: asemasta A vastapäivään 

Parametriyhdistelmät kuvion keskipisteen tai kuviopaikkojen 

määrittelyä varten: 

Kuvion keskipiste: 

X, C 

XK, YK 


A, W ja Q 

A, W ja Q 


%745.nc 

[G745] 

N1 T70 G197 S1200 G195 F0.2 M104 

N2 M14 

N3 G110 C0 

N4 G0 X100 Z2 

N5 G745 XK0 YK0 K50 A0 Q3 

N6 G791 K30 A0 Z-5 P2 F0.15 

N7 M15 

ENDE 






N.. G745 XK.. YK.. Z.. ZE.. A.. W.. Q.. 

. . . 


N.. G745 XK.. YK.. Z.. ZE.. A.. W.. Q.. 

N.. G74 Z.. P.. I.. 

. . . 


N.. G745 XK.. YK.. Z.. ZE.. A.. W.. Q.. 

N.. G791 K.. A.. Z.. 

. . . 


N.. G745 XK.. YK.. Z.. ZE.. A.. W.. Q. 

N.. G793 ZE.. U.. Q.. 

N.. G100 XK.. YK.. 

N.. . . . 

N.. G80 

. . . 


Lineaarinen paikkakuvio vaippapinnalla G744 

G744 muodostaa suoraviivaisen ja tasavälisen reikä- tai 

jyrsintäpaikkakuvion vaippapinnalla. 

Parametriyhdistelmät aloituspisteen tai kuviopaikkojen määrittelyä 

varten: 

Kuvion aloituspiste: Z ja C 


W ja Q 

Wi ja Q 

Jos et määrittele pistettä „XE“ , käytetään seuraavan NC-lauseen 

poraus/jyrsintätyökiertoa tai kuvion kuvausta. Tällä periaatteella kuvion 

kuvaus yhdistetään poraustyökiertojen (G71, G74, G36) tai 

jyrsintäkoneistusten (kuviomäärittelyt G314, G315, G317) kanssa. 

Parametri 

Z Aloituspiste (polaarikoordinaatit) 

C Aloituskulma (polaarikoodinaatit) 

X Aloituspiste reikää/jyrsintäkoneistusta varten (halkaisijamitta) 

XE Loppupiste reikää/jyrsintäkoneistusta varten (halkaisijamitta) 

ZE Loppupiste paikkakuviolle (oletusarvo: Z) 

W Sisäänpistokulma paikkakuviolle – ei sisäänsyöttöä: Reiät/kuviot 

sijoitetaan tasavälein ympyrän kehälle 

Wi Loppukulma: Kulmainkrementti – etäisyys seuraavaan 

asemapaikkaan 



%744.nc 

[G744] 

N1 T60 G197 S1200 G195 F0.2 M104 

N2 M14 

N3 G110 C0 

N4 G0 X110 Z2 

N5 G744 X102 Z-10 ZE-35 C0 W270 Q5 

N6 G71 X102 K7 

N7 M15 

ENDE 






N.. G744 Z.. C.. X.. XE.. ZE.. W.. Q.. 

. . . 


N.. G744 Z.. C.. X.. XE.. ZE.. W.. Q.. 

N.. G74 Z.. P.. I.. 

. . . 


N.. G744 Z.. C.. X.. XE.. ZE.. W.. Q.. 

N.. G792 K.. A.. X.. 

. . . 


N.. G744 Z.. C.. X.. XE.. ZE.. W.. Q.. 

N.. G794 XE.. U.. Q.. 

N.. G110 Z.. C.. 

N.. . . . 

N.. G80 

. . . 


Ympyrämäinen paikkakuvio vaippapinnalla 

G746 

G746 muodostaa ympyränkaarella tasavälein sijaitsevan reikä- tai 

muotopaikkakuvion vaippapinnalla. 

Parametriyhdistelmät kuvion keskipisteen tai kuviopaikkojen 

määrittelyä varten: 

Kuvion keskipiste: Z ja C 


W ja Q 

Wi ja Q 

Jos et määrittele pistettä „XE“ , käytetään seuraavan NC-lauseen 

poraus/jyrsintätyökiertoa tai kuvion kuvausta. Tällä periaatteella kuvion 

kuvaus yhdistetään poraustyökiertojen (G71, G74, G36) tai 

jyrsintäkoneistusten (kuviomäärittelyt G314, G315, G317) kanssa. 

Parametri 

Z Keskipiste paikkakuviolle (polaarinen) 

C Kulma: Keskipiste paikkakuviolle (polaarinen) 

X Aloituspiste poraus-/jyrsintäkoneistusta varten (halkaisijamitta) 

XE Loppupiste poraus-/jyrsintäkoneistusta varten (halkaisijamitta) 

K Halkaisija:Kuvion halkaisija 

A Aloituskulma– ensimmäisen reiän/kuvion sijaintipaikka 

K Halkaisija: Paikkakuvion halkaisija (oletusarvo: hetkellinen Xasema) 

A Loppukulma– viimeisen reiän/kuvion sijaintipaikka 

Wi Loppukulma – etäisyys seuraavaan paikkaan 


V Kiertosuunta (oletusarvo: 0): reikien/kuvioiden sijoittelu 

(tarpeellinen, jos W on määritelty): 

V=0: pidemmällä ympyränkaarella 

V=1: asemasta A myötäpäivään 

V=2: asemasta A vastapäivään 


%746.nc 

[G746] 

N1 T60 G197 S1200 G195 F0.2 M104 

N2 M14 

N3 G110 C0 

N4 G0 X110 Z2 

N5 G746 Z-40 C0 K40 Q8 

N6 G71 X102 K7 

N7 M15 

ENDE 






N.. G746 Z.. C.. X.. XE.. K.. A.. W.. Q.. 

. . . 


N.. G746 Z.. C.. X.. XE.. K.. A.. W.. Q.. 

N.. G74 Z.. P.. I.. 

. . . 


N.. G746 Z.. C.. X.. XE.. K.. A.. W.. Q.. 

N.. G792 K.. A.. X.. 

. . . 


N.. G746 Z.. C.. X.. XE.. K.. A.. W.. Q.. 

N.. G794 XE.. U.. Q.. 

N.. G110 Z.. C.. 

N.. . . . 

N.. G80 

. . . 


6.23 Muut G-toiminnot 

Odotusaika G4 

Järjestelmä odottaa ohjelmoidun ajan ja jatkaa sen jälkeen seuraavaan 

käskyyn. 

Jos G4 ohjelmoidaan yhdessä siirtoliikkeen kanssa, odotusaika 

toteutuu siirtoliikkeen lopussa. 

Parametri 

F Odotusaika: Alue: 0 sek < F < 999 sek 

Tarkka pysäytys G9 

Kun ohjelmoit koodin G9 yhdessä liikekäskyn lauseen kanssa (G1, G2, 

G3, G12 tai G13), siirtoliikkeen lopussa syöttöarvo pienennetään 

nollaan. Työkalun kärki pysähtyy tarkalleen ohjelmoituun asemaan, 

ennenkuin seuraava liike toteutetaan. Näin saadaan aikaa 

teräreunainen nurkka. 

Suojavyöhykkeen aktivoinnin peruutus G60 

G60 peruuttaa suojavyöhykevalvonnan. G60 ohjelmoidaan ennen 

valvottavaa tai valvomatta jätettävää liikekäskyä. G60 päättyy 

itsestään. 

Käyttöesimerkki: 

Koodilla G60 peruutetaan suojavyöhykevalvonta hetkellisesti keskisen 

läpireiän poraamista varten. 

Parametri 

Q aktivointi/peruutus 

Q=0: Suojavyöhykevalvonnan uudelleenaktivointi 

Q=1: Suojavyöhykevalvonnan poiskytkentä 

Odotus ajankohtaan G204 

DIN-ohjelmien koneistus keskeytetään määriteltyyn ajankohtaan 

saakka. (Tätä toimintoa voidaan käyttää esimerkiksi lämmittelyajon 

ohjelmaa varten.) 

Määrittely „Päivä D“ perustuu seuraavaan mahdolliseen päivään. Jos 

parametria D ei ole annettu, „tunnit H, minuutit Q“ perustuvat 

seuraavaan mahdolliseen ajankohtaan. 

Parametri 

D Päivä [1-31] 

H Tunti [0-23] 

Q Minuutti [0-59] 


%60.nc 


[G60] 

N1 T49 G97 S1000 G95 F0.3 M3 

N2 G0 X0 Z5 

N3 G60 Q1 

N4 G71 Z-60 K65 

N5 G60 Q0 

ENDE 

6.23 Muut G-toiminnot

6.24 T, S, F asetus 

6.24 T, S, F asetus 

Työkalun numero, kierrosluku/lastuamisnopeus 

ja syöttöarvo 

Syöttöarvo ja kierrosluku, jotka ohjelmoidaan 

toiminnolla „T, S, F asetus“, perustuvat pääkaraan. 

Parametrit vastaanotetan DIN-ohjelmaan 

kirjaintunnuksella tai G-toiminnolla. 

T: „T..“ 

S: G96/G97 S.. 

F: G94/G95 F.. 

T, S, F sisäänsyöttö 

Valitse „S, F, T asetus“ 

Määrittele ohjelmanäppäimet ja syötä sisään 

parametrit 


S Lastuamisnopeus tai kierrosluku (asetus 

toimintonppäimellä) 

F Kierrossyöttöarvo tai syöttöarvo (asetus 

toimintonäppäimellä) 

Päätä tietojen sisäänsyöttö 

näppäimellä Tallenna 

Esimerkki: T, S, F 

%819.nc 

[G819] 

N1 T3 G95 F0.25 G96 S200 M3 

N2 G0 X120 Z2 

N3 G819 P5 I1 K0.3 

N4 G0 X80 Z2 

N5 . . . 

ENDE 


6.25 Tietojen syötöt, tietojen 

tulostukset 

INPUT 

INPUT (muuttuja-arvon sisäänsyöttö) 

Valitse „ohjelmamuuttujatoiminto“ 

Valitse „sisäänsyöttötoiminto“ (katso 

seuraavan sivun kuvaa yllä oikealla) 

Määrittele „sisäänsyöttöteksti“ 

Syötä sisään „kyselymuuttujan“ numero (kuva 

yllä oikealla) 

„INPUT-käskyn“ ohjelmoinnissa määritellään 

„sisäänsyöttöteksti“ ja „kyselymuuttujien“ numero. 

„Sisäänsyöttöteksti“ toimii sisäänsyötön selityksenä. 

Tätä käskyä käännettäessä (tulkinta) näytöllä esitetään 

„sisäänsyöttöteksti“ ja pyydetään syöttämään sisään 

muuttujan arvo (kuva alla oikealla). Ohjelman 

kääntämistä jatketaan tiedon sisäänsyötön jälkeen. 

Sisäänsyötetty arvo osoitetaan „kyselymuuttujalle“. 


6.25 Tietojen syötöt, tietojen tulostukset

6.25 Tietojen syötöt, tietojen tulostukset 

WINDOW 

WINDOW (Tulostusikkunan määrittely) 


Valitse „WINDOW“ (kuva yllä 

oikealla) 

Valitse tulostusikkunan koko toiminnolla „Rivit 

tulostusta varten“ 

Sulje tulostusikkuna määrittelemällä „Rivit 

tulostusta varten = 0“ 

Käskyllä „WINDOW“ määritellään „tulostusikkuna“ 

koneen käyttäjälle annettavaa informaatiota varten. 

Jos et käytä ikkunaa, tietojen tulostuksen yhteydessä 

tulostusikkuna esitetään kolmen rivin kokoisena. 

Tulostusikkuna sijoitetaan alueen „Lista- ja 

ohjelmaikkunat“ alapuolelle. Se ilmestyy 

ensimmäisen informaation tulostuksen yhteydessä ja 

pysyy näytöllä niin kauan, kunnes se suljetaan tai 

kunnes DIN-ohjelmien „kääntäminen“ (tulkinta) on 

suoritettu loppuun. 

Tulostusikkuna suljetaan „WINDOW-kutsulla“ ja 

parametrimäärittelyllä „Rivejä tulostusta varten = 0“. 


PRINT 

PRINT (Tietojen tulostus) 


Valitse „PRINT“ (kuva yllä oikealla) 

Määrittele „tulostusteksti“ ja 

„muuttujan numero“ (kuva oikealla) 

Tämän käskyn toteutuksen yhteydessä 

„tulostusikkunaan“ tulostetaan määritelty 

„tulostusteksti“ ja „tulostettavalle 

ohjelmamuuttujalle“ annettu arvo (sisältö). 

PRINT-käsky on useamman tekstin ja muuttujan 

määrittelyä varten. 

„Tulostusikkuna“ poistuu kääntämisen 

(tulkinnan) jälkeen – mutta ennen DINkäskyjen 

suorittamista. 

Simulaation yhteydessä 

„tulostusikkuna“ säilyy esillä. Se 

poistuu vasta simulaation uuden 

käynnistyksen yhteydessä. 


6.25 Tietojen syötöt, tietojen tulostukset

6.26 Muuttujaohjelmointi 


Perusteet 

MANUALplus kääntää NC-ohjelmat ennen ohjelmien suorittamista. 

Lisäksi erotetaan kaksi muuttujatyyppiä: 

#-muuttuja – arvojen tulkinta NC-ohjelman kääntämisen 

yhteydessä 

V-muuttuja (tai tiedon kirjaus) – arvojen osoitus NC-ohjelman 

toteutuksen aikana 

Yleissäännöt: 

„Kertolasku ennen jakolaskua“ 

enintään 6 sulkumerkkitasoa 

Kokonaislukumuuttuja (vain V-muuttujilla): kokonaislukuarvo välillä 

–32767 .. +32768 

Reaalilukumuuttuja (#- ja V-muuttujilla): liukulukuarvot, joissa 

enintään 10 pilkka edeltävää ja 7 pilkun jälkeistä merkkipaikkaa 

V-muuttujat pysyvät „voimassa“, vaikka kytketään väliaikaisesti pois 

päältä 

Syntaksi Matemaattiset toiminnot 

+ Lisäys 

– Vähennys 

* Kerto 

/ Jako 

SQRT(...) Neliöjuuri 

ABS(...) Absoluuttiarvo 

TAN(...) Tangentti (astetta) 

ATAN(...) Arcus tangentti (astetta) 

SIN(...) Sini (astetta) 

ASIN(...) Arcus sini (astetta) 

COS(...) Kosini (astetta) 

ACOS(...) Arcus kosini (astetta) 

ROUND(...) Pyöristys 

LOGN(...) Luonnollinen logaritmi 

EXP(...) Exponenttitoiminto ex 

INT(...) Pilkun jälkeisten merkkien mitätöinti 

vain #-muuttujilla: 

SQRTA(.., ..) Neliöjuuri arvosta (a 2 +b 2 ) 

SQRTS(.., ..) Neliöjuuri arvosta (a 2 –b 2 ) 


#-muuttujat 

MANUALplus erottaa voimassaoloalueet numeroalueiden 

perusteella: 

#0 .. #45: globaalinen muuttuja (yleismuuttuja) 

Globaalinen muuttuja pysyy voimassa ohjelman lopun jälkeen ja sille 

voidaan osoittaa numeroarvo seuraavassa NC-ohjelmassa. 

#46 .. #50 varatut muuttujat erikoisohjelmia varten 

Näitä ei saa käyttää NC-ohjelmissa. 

#256 .. #285: paikallismuuttuja 

Tämä vaikuttaa aliohjelman sisällä. 

Parametriarvon lukeminen 

Syntaksi:#1 = PARA(x,y,z) 

x = Parametriryhmä 

1: Koneparametri 

2: Ohjausparametrit 

3: Asetusparametrit 

4: Koneistusparametrit 

5: PLC-parametrit 

y = parametrin numero 

z = alaparametrin numero 

Muuttujien tiedot 

Voit lukea seuraavia työkalu- ja NC-tietoja muuttujista (katso taulukko 

oikealla ja seuraavalla sivulla). 

Asema- ja mittamäärittelyt ovat aina metriä – myös, vaikka 

ne on NC-ohjelmassa toteutettu „tuumina“. 

Esimerkki: „#-muuttuja“ 


. . . 

N.. #1=PARA(1,7,2) [lukee „konemitan 1 Z“ 

muuttujaan #1 ] 

N.. . . . 

N.. #1=#1+1 

N.. G1 X#1 

N.. G1 X(SQRT(3*(SIN(30))) 

N.. #1=(ABS(#2+0.5)) 

. . . 

#-muuttuja NC-tiedot 

#768, #770 Viimeksi ohjelmoitu asema X 

(sädemitta), Z 

#771 Viimeksi ohjelmoitu asema C [°] 

#774 Tila SRK/FRK (nirkon sädekorjaus/ 

jyrsimen sädekorjaus) 

G40 voimassa; 41: G41 voimassa; 42: 

G42 voimassa 

#776 Voimassa olevat kulumiskorjaukset 

(G148) 

0: DX, DZ; 1: DS, DZ; 2: DX, DS 

#778 Mittayksikkö: 0=metri; 1=tuuma 

#785, #786 Etäisyys työkalun kärjestä – luistin 

peruspisteeseen Z, X 

#787 Referenssihalkaisija vaippapinnan 

koneistuksessa (G120) 

#791..#792 G57-työvarat X, Z 

#793 G58-työvara P 

#794..#795 Terän leveys X, Z, jonka verran 

työkalun peruspistettä siirretään 

koodilla G150/G151 

#796 Karan numero, jolle syöttöarvo on 

viimeksi ohjelmoitu 

#797 Karan numero, jolle kierrosluku on 

viimeksi ohjelmoitu 

6.26 Muuttujaohjelmointi


Edellytys työkalutiedoille: muuttujien täytyy olla „määritelty“ NCohjelmassa 

työkalukutsun avulla. 

Muuttujien #519..#521 varaus on työkalutyypistä riippuva. 

#-muuttuja Työkalutiedot 

#514 Työkalun tyyppi: 

1: Sorvaustyökalut 

2: Pistotyökalut 

3: Kierteitystyökalut 

4: Pora 

5: Kierrepora 

6: Jyrsintätyökalut 

#515 Työkalun suuntaus: 

#519 työkalutyypillä 6: hampaiden 

lukumäärä (K) 

#520 työkalutyypillä: 

1, 2: nirkon säde (R) 

6: jyrsimen halkaisija (I) 

#521 työkalutyypillä 2: terän leveys (K) 

#522 Työkaluasema (peruste: työkalun 

koneistussuunta): 

0: muodolla 

1: muodosta oikealla 

– 1: muodosta vasemmalla 

#523..#524 Asetusmitta (Z, X) 

#526..#527 Terän keskipisteen sijainti I, K (katso 

kuva alla) 


V-muuttujat 

MANUALplus erottaa numeroiden perusteella seuraavat arvoja 

voimassaoloalueet: 

Reaaliluku: V1 .. V199 

Kokonaisluku: V200 .. V299 

Varattu: V300 .. V900 

Kyselyt ja osoitukset: 

Konemitan luku/kirjoitus (koneparametri 7) 

Syntaksi: V{Mx[y]} 

x = Mitta 1..9 

y = Koordinaatti: X, Y, Z, U, V, W, A, B tai C 

Ulkoisen arvomerkinnän kysely 

Kyselyssä pyydetään arvomerkinnän bittiä 0 tai 1. Koneen 

valmistajan määrittelee arvomerkinnän merkityksen. 

Syntaksi: V{Ex[y]} 

x = Luisti 1 

y = bitti: 1..16 

Tahtimerkinnän kysely 

„Työkalun kestoaikavalvonta“ ja „aloituslauseen haku“ vapauttavat 

tahtimerkinnän. 

Syntaksi:V{Ex[1]} 

x = Arvomerkintä: 20, 90 

20: Työkalun kestoaika on kulunut umpeen (globaalinen tieto) 

90: Aloituslausehaku (0=ei voimassa; 1=voimassa) 

Työkalukorjausten luku/kirjoitus 

Syntaksi: V{Dx[y]} 

x = T-numero 

y = Pituuskorjaus: X, Y tai Z 

Esimerkki: „V-muuttuja“ 


. . . 

N.. V{M1[Z]=300} [ asettaa „konemitan 1 Z“ 

arvoon „300“ ] 

. . . 

N.. G0 Z{M1[Z]} [ ajaa „konemittaan 1 Z“ ] 

. . . 

N.. IF{E1[1]==0} [ kysely „ulkoinen 

arvomerkintä 1 – bitti 1“ ] 

. . . 

N.. V{D5[X]=1.3} [ asettaa „korjauksen X 

työkalulla 5“ ] 

. . . 

N.. V{V12=17.4} 

N.. V{V12=V12+1} 

N.. G1 X{V12} 

. . . 

6.26 Muuttujaohjelmointi


Muuttujien tiedot 

Muuttujia V901, V902 ja V919 käytetään G-toiminnoilla G901, G902 

ja G903 (katso taulukko). 

X-arvot tallennetaan sädearvoina. 

Huomioi: Toiminnot G901, G902 ja G903 kumoavat 

muuttujat – myös silloin, vaikka niiden arvon tulkintoja ei 

olisi vielä toteutettu ! 

Ohje tulkintapysäytykselle (G909) 

MANUALplus käsittelee noin 15 ... 20 NC-lausetta „etukäteen“. Jos 

arvojen tulkinta on heti muuttujien osoitusten jälkeen, tulevat „vanhat 

arvot“ käsitellyiksi. Tulkintapysäytyksen tarkoituksena on viivyttää 

tietojen käsittelyä niin, että muuttuja saa „uuden“ arvon. 

G909 pysäyttää „etukäteistulkinnan“. NC-lauseet koodiin G909 

saakka toteutetaan ensin ja vasta sen jälkeen alkaa seuraavien NClauseiden 

toteutus. 

Ohjelmoi Tulkintapysäytys, kun muuttuja tai ulkoinen 

arvomerkintä muuttuu „juuri ennen“ lauseen suoritusta. 

Jokainen tulkintapysäytys pidentää NC-ohjelman 

suoritusaikaa. 

Jotkut G-toiminnot sisältävät tulkintapysäytyksen. 

Muuttujien järjestely 

Luisti 1 (X, Z) V901 V902 

C-akseli V919 


6.27 Ohjelman haarautuminen, 

ohjelmanosatoisto 

IF (...) (Ehdollinen ohjelman haarautuminen) 


Valitse „ehdollinen ohjelman 

haarautuminen“ 

Syötä sisään „muuttujaehto“ (kuva yllä oikealla) 

Voit käyttää sekä „matemaattisia toimintoja“ että 

„laskutoimituksia“ yhdessä matemaattisessa 

lausekkeessa. Matemaattiset toiminnot on jaettu 

kahteen ohjelmavalikkokenttään. 

Ohjelmanäppäinkenttä vaihdetaan painamalla „>>“. 

„Ehdossa“ „vertailuoperaattorin“ vasemmalla ja 

oikealla puolella on muuttuja tai matemaattinen 

lauseke (kuva yllä oikealla). 

„Ehdollinen haarautuminen“ käsittää seuraavat 

elementit: 

„IF“ (jos) - jota seuraa ehto (vertaus) 

„THEN“ (niin) – jos ehto täyttyy, niin „THEN-haara“ 

toteutetaan 

„ELSE“ (muuten) – jos ehto ei täyty, „ELSE-haara“ 

toteutetaan 

„ENDIF“ – päättää „ehdollisen ohjelman 

haarautumisen“ 

Sijoita toteutettavat NC-lauseet „ehdollisen 

haarautumisen“ sisäänsyötön jälkeen. 

„ELSE-haara“ voidaan jättää pois. 

Vertailuoperaattorit 

< Pienempi 

Suurempi 

>= Suurempi tai yhtäsuuri 

== Sama 

AND Looginen ketjutus JA 

OR Looginen ketjutus TAI 


6.27 Ohjelman haarautuminen, ohjelmanosatoisto

6.27 Ohjelman haarautuminen, ohjelmanosatoisto 

WHILE (Ohjelmatoisto) 


Valitse „ohjelmatoisto“ 

Syötä sisään „muuttujaehto“ (kuva yllä oikealla) 

„Ohjelmatoisto“ käsittää seuraavat elementit: 

„WHILE“ – jota seuraa ehto (vertaus) 

„ENDWHILE“ – päättää „ehdollisen ohjelman 

haarautumisen“ 

NC-lauseet, jotka jäävät käskyjen WHILE ja 

ENDWHILE väliin, suoritetaan niin usein kuin „ehto“ 

täyttyy. Jos ehto ei täyty, MANUALplus jatkaa koodin 

„ENDWHILE“ jälkeisestä NC-lauseesta eteenpäin. 

„Ehdossa“ „vertailuoperaattorin“ vasemmalla ja 

oikealla puolella on muuttuja tai matemaattinen 

lauseke (kuva yllä oikealla). 

Sijoita toteutettavat NC-lauseet „ohjelmatoiston“ 

sisäänsyötön jälkeen. 

Jos WHILE-käskyn „ehto“ täyttyy aina, 

on kysymyksessä päättymätön ketju. Se 

on hyvin yleinen virheen työskentelyssä 

ohjelmatoistoilla. 

Vertailuoperaattorit 

< Pienempi 

Suurempi 

>= Suurempi tai yhtäsuuri 

== Sama 

AND Looginen ketjutus JA 

OR Looginen ketjutus TAI 


6.28 Muuttuja osoiteparametrina 

Muuttuja osoiteparametrina 

Valitse sisäänsyöttöparametri (kuva yllä oikealla) 

Paina Muuttuja 

Paina #-ohjelmamuuttuja 

Valitse „ohjelmamuuttuja“ 

Syötä sisään „muuttujan numero“ 

Vastaanota muuttujan numero 

haluttaessa: Syötä sisään matemaattinen lauseke 

valitsemalla: 

matemaattinen toiminto 

tai 

laskutoimitus (kuva alla oikealla) 

Vastaanota muuttuja/ 

muuttujalaskenta osoiteparametrina 

Sisäänsyöttökenttään ilmestyy „V“. 

DIN-ohjelmaan vastaanotetaan 

kuitenkin täydellinen muuttujamerkintä 

tai matemaattinen lauseke (kuva 

oikealla). 

Matemaattisen lausekkeen tulee olla 

sulkumerkkien sisällä. 

(Esimerkki: G1 X(3*SIN(#30)) Z#31). 


6.28 Muuttuja osoiteparametrina

6.28 Muuttuja osoiteparametrina 

Matemaattisten toimintojen yleiskuvaus 

SIN Sini (astetta) 

COS Kosini (astetta) 

TAN Tangentti (astetta) 

ATAN Acustangentti (astetta) 

ABS Summa 

ROUND Pyöristys 

INT Leikkaus 

SQRT Neliöjuuri 

SQRTA Neliöjuuri arvosta (a 2 + b 2 ) 

SQRTS Neliöjuuri arvosta (a 2 – b 2 ) 

LOGN Luonnollinen logaritmi 

EXP Eksponenttitoiminto 

+ Lisäys 

– Vähennys 

* Kerto 

/ Jako 

= Osoitus 

( avautuva sulkumerkki 

) päättyvä sulkumerkki 


Voit laatia NC-lauseita, joissa ohjelmoidaan vain muuttujalaskentoja 

(kuva oikealla). 

Muuttujalaskenta 


Valitse „osoitus (#)“ 

Syötä sisään „muuttujan numero“ 

Vastaanota muuttujan numero 

Syötä sisään matemaattinen lauseke valitsemalla: 

matemaattinen toiminto 

tai 

laskutoimitus (kuva alla oikealla) 

Vastaanota muuttuja/muuttujalaskenta 

osoiteparametrina 

Matemaattiset lausekkeet lasketaan ohjelman kääntämisen (tulkinnan) 

aikana. Tulos osoitetaan muuttujalle. 

Voit käyttää sekä „matemaattisia toimintoja“ että „laskutoimituksia“ 

yhdessä matemaattisessa lausekkeessa. Matemaattiset toiminnot on 

jaettu kahteen ohjelmavalikkokenttään. Ohjelmanäppäinkenttä 

vaihdetaan painamalla „>>“. 

Tällöin pätee: 

Kerto ennen jakoa 

Enintään 6 sisäkkäistä sulkumerkkitasoa 


6.28 Muuttuja osoiteparametrina

6.29 Aliohjelmat 

6.29 Aliohjelmat 

Aliohjelman valinta 

Aliohjelman valinta 

Syötä sisään siirtoparametri 

Valitse „aliohjelman kutsu“ 

Valitse DIN-makrolista 

Valitse Vastaanota DIN-makrolista 

Syötä suoraan sisään aliohjelman nimi 

Valitse „aliohjelman kutsu“ 

Syötä sisään „ohjelman nimi“ (kuva yllä oikealla) 

Syötä sisään siirtoparametri 

Yleistä aliohjelmille: 

Aliohjelmat ovat erillisessä tiedostossa. Ne 

kutsutaan halutuista pääohjelmista ja muista 

aliohjelmaista. (DIN-makrot ovat aliohjelmia.) 

Aliohjelmat voidaan „ketjuttaa“ enintään 6 kertaa. 

Kutjuttaminen tarkoittaa, että aliohjelman sisällä 

kutsutaan toista aliohjelmaa. 

Palautuvia osoituksia tulee välttää. 


Voit määritellä yhdessä aliohjelmassa jopa 20 „siirtoarvoa“ 

Tunnukset ovat: 

LA … LF, LH, I, J, K, O, P, R, S, U, W, X, Y, Z. 

Aliohjelmien sisällä siirtoarvoja voidaan käyttää muuttujina. Tunnus 

on: „#__..“ , jonka jäljessä on parametrin tunnus pienillä kirjaimilla 

(esimerkki: #__la). 

Näitä siirtoarvoja käytetään muuttujaohjelmoinnin puitteissa 

aliohjelmien sisällä (kuva alla oikealla). 

Siirtoparametrissa LN siirretään kokonaislukuarvo 0 ... 9999. 

Muuttujia #256 – #285 voidaan käyttää kussakin aliohjelmassa vain 

sisäistä laskentaa varten (paikallismuuttujat). 

Jos jokin aliohjelma toteutetaan useita kertoja, määrittele sille 

„toistojen lukumäärä Q“. 

Dialogiteksti 

Määrittele etukäteen/jälkikäteen sisäänsyöttökenttiin sijoitettavat 

parametrikuvaukset ulkoisessa ohjelmassa. 

MANUALplus asettaa mittayksikön parametrin automaattisesti 

„metrimittoihin“ tai „tuumamittoihin“. 

Enintään 19 kuvausta ovat mahdollisia. Parametrikuvaukset voivat olla 

aliohjelman sisällä missä tahansa kohdassa. 

Parametrikuvaukset: 

[//] – Alku 

[pn=n; s=parametriteksti (maksimi 16 merkkiä) ] 

[//] – Loppu 

pn: Parametritunnus (la, lb, ...) 

n: Mittayksikön konvertointiluku 

0: mitaton 

1: „mm“ tai „tuuma“ 

2: „mm/r“ tai „tuuma/r“ 

3: „mm/min“ tai „tuuma/min“ 

4: „m/min“ tai „jalka/min“ 

5: „r/min“ 

6: Aste (°) 

7: „µm“ tai „µtuuma“ 

Esimerkki: 


. . . 

[//] 

[la=1; s=tangon halkaisija] 

[lb=1; s=alkupiste Z] 

[lc=1; s=viiste/pyör. (-/+)] 

. . . 

[//] 

. . . 

6.29 Aliohjelmat

6.30 M-toiminnot 

6.30 M-toiminnot 

M-toimintoja käytetään sekä ohjelmankulun ohjaamisen että 

koneistuskäskyinä. 

M-toiminnon sisäänsyöttö 


Syötä sisään M-toiminnon numero ja tarvittaessa parametri 

M-käskyt ohjelmankulun ohjaamiseen 

M00 Ohjelma seis: pysäyttää DIN-ohjelman toteutuksen ja jatkaa 

ohjelman suorittamista painettaessa „Työkierto käyntiin“. 

M01 Valinnainen seis „Ohjelmanajossa“ asetetaan 

toimintonäppäimellä Jatkuva ajo , pysäytetäänkö työkierto- tai DINohjelma 

koodilla M=1 vai ei. Jos tämä asetus on pois päältä, 

MANUALplus pysäyttää ohjelmanajon koodilla M01 ja jatkaa 

suoritusta painettaessa „Työkierto käyntiin“. 

M30 Ohjelman loppu: M30 tarkoittaa „ohjelman tai aliohjelman 

loppua“. (Koodia M30 ei tarvitse ohjelmoida.) Kun koodin M30 

jälkeen painat „Työkierto käyntiin“, ohjelman suoritus alkaa 

uudelleen ohjelman alusta. 

M99 Ohjelman loppu ja uudelleenaloitus: Ohjelman loppu ja 

paluu takaisin ohjelman alkuun tai määriteltyyn lauseen numeroon ja 

uudelleenkäynnistys. MANUALplus aloittaa uudelleen ohjelman 

toteutuksen: 

ohjelman alusta, jos „jatkolauseen numeroa“ ei ole määritelty 

lauseen numerosta NS, jos „jatkolauseen numero“ on määritelty 

M417: kytkee suojavyöhykevalvonnan pois 

M418: kytkee suojavyöhykevalvonnan päälle 

Huomioi M99-koodin käytössä seuraavaa: Kaikki 

itsepysähtyvät toiminnot (syöttöarvo, kierrosluku, työkalun 

numero jne.), jotka ovat voimassa ohjelman lopussa, 

pätevät ohjelman uudelleenaloituksessa. Sen vuoksi 

itsepysähtyvät toiminnot on ohjelmoitava uudelleen 

ohjelman alussa tai aloituslauseesta alkaen. 

M-käskyt ohjelmankulun ohjaamiseen 

M00 Ohjelma seis 

M01 Valinnainen ohjelmanajo seis 

M30 Ohjelman loppu 

M99 NS.. Ohjelman loppu ja paluu takaisin 

ohjelman alkuun tai lauseen numeroon 

„NS..“ ja uudelleenkäynnistys. 

M417 Suojavyöhykevalvonnan poiskytkentä 

M418 Suojavyöhykevalvonnan päällekytkentä 


Konekäskyt 

Konekäskyjen vaikutukset riippuvat sorviin asennetuista varusteista. 

Seuraavat taulukot esittävät yleisesti käytettäviä M-käskyjä. 

Katso koneesi käyttöohjeista, mitkä M-käskyt ovat sen varusteena. 

M-käskyt konekäskyinä 

M03 Pääkara päälle (myötäpäivään) 

M04 Pääkara päälle (vastapäivään) 

M05 Pääkara seis 

M12 Pääkaran jarrut kiinni 

M13 Pääkaran jarrut auki 

M14 C-akseli päälle 

M15 C-akseli pois 

M19 C.. Pääkaran pysäytys asentoon „C“ 

M40 Vaihteen valinta 0 (vapaa) 

M41 Vaihteen valinta 1 




M103 Kara 1 (pyörivä työkalu) päälle 

myötäpäivään 

M104 Kara 1 (pyörivä työkalu) päälle 

vastapäivään 

M105 Kara 1 (pyörivä työkalu) seis 


6.30 M-toiminnot

Käyttötapa 

Työkalunhallinta 

411 7 Käyttötapa Työkalunhallinta

7.1 Käyttötapa Työkalunhallinta 

7.1 Käyttötapa Työkalunhallinta 

Yleensä muotojen koordinaatit ohjelmoidaan niin, kuin 

työkappaleen piirustus on mitoitettu. Jotta 

MANUALplus voisi laskea luistien radat, määrittää 

nirkon sädekorjaukset ja lastunjaon, täytyy työkalulle 

syöttää sisään pituusmitat, nirkon säteen arvo, 

asetuskulma, jne. 

MANUALplus voi tallentaa muistiin enintään 99 

työkalutietuetta, ja kukin työkalutietue merkitään 

numerolla (1...99). Työkalun lisäkuvaus helpottaa 

tietojen löytämistä uudelleen. 

Konekäyttötavalla ovat käytettävissä toiminnot 

työkalun pituusmittojen määrittämistä varten (katso 

“Työkalujen asetus” sivulla 54). 

Kulumiskorjaukset käsitellään erikseen. Näin voit 

milloin tahansa, siis myös ohjelman suorituksen 

aikana, syöttää sisään korjausarvoja. 

Voit määritellä työkaluille lastuamistiedot (karan 

kierrosluku, syöttöarvo), jotka voit myöhemmin 

vastaanottaa ohjelmaan työkiertoparametreina tai 

konetietoina „näppäimen painalluksella“. Näin 

helpotat työskentelyä, koska lastuamisarvot 

määritetään ja syötetään sisään vain yhden kerran. 

Työkalutyypit 

Hiontatyökalun, poran, pistoterön jne. muodot ovat 

hyvin erilaisia. Seuraavassa esitetään peruspisteet 

pituusmittojen määritystä varten sekä muut erilaiset 

työkalutiedot. 

MANUALplus erottelee toisistaan: 

Sorvaustyökalut – johon ryhmään kuuluvat: 

Rouhintatyökalut 

Silitystyökalut 

Hienosilitystyökalut 

Kopiosorvaustyökalut 

Lautastyökalut 

Pistotyökalut – johon ryhmään kuuluvat: 

Uranpistotyökalut 

Vapaapistotyökalut 

Katkaisupistotyökalut 

Pistosorvaustyökalut 

Kierteitystyökalut: kaikki muut kierteityistyökalut 

paitsi kierrepora 


Porat – johon ryhmään kuuluvat: 

Keskiöpora 

Alkupora 

Kierukkapora 

Kääntöterä 

Upotuspora 

Kalvin 

Kierreporat: kaiken tyyppiset kierreporat 

Jyrsintätyökalut – johon ryhmään kuuluvat: 

Reikäurajyrsin 

Varsijyrsin 

Kierrejyrsin 

Todellisuudessa käytät varmasti useampia „työkalutyyppejä“. 

MANUALplus pitää tyyppien lukumäärän tietoisesti vain pääryhmiin 

rajattuna. 


Työkalun kestoaikavalvonnassa määritellään etukäteen teräpalan 

kestoaika tai työkappaleiden lukumäärä, joka yhdellä teräpalalla 

voidaan valmistaa. Järjestelmä valvoo työkalun käyttöä ja ilmoittaa 

kestoajan tai kappalemäärän edistymisen (katso “Työkalun 

kestoaikavalvonta” sivulla 59 ja “Työkalutiedot – Lisäparametrit” 

sivulla 426). 


7.1 Käyttötapa Työkalunhallinta

7.2 Työkalujärjestely 

7.2 Työkalujärjestely 

Työkalulistan määrittely merkitään numerolla T1...T99 

. Skissikuvana esitettävä työkalun kärki esittää 

työkalun tyyppiä ja työkalun suuntausta. 

MANUALplus taltioityökalulistaan tärkeät parametrit 

ja työkalukuvaukset. Määrittelyikkunassa näet 

lisätietoja sille sisäänsyötetylle työkalulle, jonka 

kohdalla kursori sijaitsee. 

Kursorinäppäinten ja sivunäppäinten avulla voit 

„navigoida“ työkalulistojen sisällä ja tarkastella tehtyjä 

työkalumäärittelyjä. Voit myös „etsiä“ tietyn 

työkalutyypin määrittelyt niiden tarkastelua varten. 

Uuden työkalutiedon sisäänsyöttö 

Sijoita kursori vapaan paikan kohdalle 

Paina Lisää 

Valitse työkalutyyppi – die MANUALplus avaa 

sisäänsyöttöikkunan ja esttelee parametrit 

apukuvassa. 

Määrittelyn muuttaminen 

Pakoita kursori haluamasi määrittelyn kohdalle 

Paina Muuta 

Työkaluparametri alustetaan muokkausta varten 

(työkalutyyppiä ei voi muuttaa) 

Määrittelyn kopiointi 


Paina Kopioi 


Kutsu kopioitavat työkalutiedot näppäimellä Sijoita 

Määrittelyn siirtäminen toiseen paikkaan 


Paina Leikkaa (työkalutiedot poistuvat) 


Sijoita työkalutiedot näppäimellä Sijoita 

Määrittelyn poistaminen 

Paikoita kursori poistettavan määrittelyn kohdalle 

Paina Poista 


Määrittelyn etsintä 

Paina Etsi 

Valitse työkalutyyppi valikkonäppäimellä 

MANUALplus sijoittaa kursorin seuraavan tämän tyyppisen 

työkalumäärittelyn kohdalle. 

Paina uudelleen työkalutyypin valikkonäppäintä: MANUALplus 

sijoittaa kursorin seuraavan tämän tyyppisen työkalumäärittelyn 

kohdalle. Jos lisää määrittelyjä ei ole, näytetään taas listassa 

ensimmäisenä olevaa tämän tyyppistä sisäänsyöttöä. 

Käyttömahdollisuudet: 

– Muuta: MANUALplus ottaa parametrit esille muokkaamista 

varten. 

– Takaisin: paluu takaisin työkalulistaan 

Sisäinen välipuskuri voi sisältää vain yhden 

sisäänsyöttömäärittelyn kerrallaan! Jos leikkaat tai kopioit 

useita määrittelyjä peräjälkeen toiminnoilla Leikkaa tai 

Kopioi etkä sijoita niitä välillä listan muuhun kohtaan 

toiminnolla Sijoita, aiemmat kopioinnit/leikkaukset 

viimeistä lukuunottamatta häviävät. 


7.2 Työkalujärjestely

7.3 Työkalutekstit 

7.3 Työkalutekstit 

Työkalumäärittelyn kuvaus tai tunniste helpottaa sen 

löytämistä uudelleen. Riippuen ohjelmistosi 

järjestelystä voit merkitä jokaisen työkalun omalla 

tunnusnumerolla tai yleiskuvauksella. 

Yhteydet: 

Kuvauksia käsitellään listassa Työkalutekstit. 

Jokaiselle määrittelylle perustetaan „Q-numero“. 

Parametri „Työkaluteksti Q“ sisältää 

referenssinumeron listaan „Työkalutekstit“. 

Työkalulistassa teksti esitetään tunnuksen „Q“ 

mukaan. 

Kursorinäppäinten ja sivunäppäinten avulla voit 

navigoida työkalulistan „Työkalutekstit“ sisällä ja 

tarkastella näin tehtyjä määrittelyjä. 

Määrittelyn luonti 


PainaMuuta tekstiä 

Näyttöön tulee aakkosnäppäimistö tekstin 

sisäänsyöttämistä varten. 

Määrittelyn muuttaminen 

Paikoita kursori tekstimäärittelyn kohdalle 

PainaMuuta tekstiä 

Näyttöön tulee aakkosnäppäimistö tekstin 

korjaamista varten. 

Määrittelyn kopiointi 


Paina Kopioi 


Kutsu kopioitava teksti näppäimellä Sijoita 

Määrittelyn siirtäminen toiseen paikkaan 


Paina Leikkaa 


Sijoita kopioitava teksti näppäimellä Sijoita 

Määrittelyn poistaminen 

Paikoita kursori poistettavan tekstimäärittelyn 

kohdalle 

Paina Poista 


Tekstin vastaanotto 


Paina Vastaanota tekstino. 

MANUALplus vastaanottaa tekstimäärittelyn „Q-numeron“ 

parametriksi „Työkaluteksti Q“ ja vaihtaa takaisin työkalutietojen 

sisäänsyötölle. 

Kun vaihdat takaisin työkalutietojen muokkaukseen 

näppäimellä Takaisin, „työkaluteksti Q“ ei muutu. 

Sisäinen välipuskuri voi sisältää vain yhden 

sisäänsyöttömäärittelyn kerrallaan! Jos vastaanotat 

useita määrittelyjä peräjälkeen toiminnoilla Leikkaa tai 

Kopioi etkä sijoita niitä välillä muuhun kohtaan 

toiminnolla Sijoita, aiemmat määrittelyt häviävät. 


7.3 Työkalutekstit

7.4 Työkalutiedot 


Työkalun suuntaus 

Työkalun suuntauksen perusteella MANUALplus ohjaa terän sijaintia ja 

työkalutyypin mukaisesti muita tietoja, kuten asetuskulman suuntaa, 

peruspisteen soijaintia, jne. Näitä tietoja tarvitaan nirkon/jyrsimen 

sädekorjauksen, sisäsyöttökulman jne. laskennassa. 

Peruspiste 

„Asetusmitat X, Z“ perustuvat työkalun peruspisteeseen. 

Peruspisteen sijainti riippuu työkalun tyypistä (katso apukuvia). 

Työkalutietojen muokkaus 

Valikkonäppäimen valinnan jälkeen MANUALplus avaa 

määärittelyikkunan sekä apukuvan parametrien selityksiä varten. 

Työkalutietoja muokataan kahdessa määrittelyikkunassa. 

Ensimmäinen määrittelyikkuna sisältää kyseisen työkalutyypin 

ominaiset parametrit, toinen määrittelyikkuna sisältää lastuamistiedot, 

karan pyörintäsuunnan asetukset ja kestoaikavalvonnan asetukset. 

Jos et käytä näitä tietoja, toista määrittelyikkunaa ei tarvitse myöskään 

ottaa esille. 

Ne työkaluparametrit, joiden tunnukset esitetään 

harmaana, ovat valinnaisesti sisäänsyötettäviä. Nämä 

parametrit tuodaan esiin, jos tiettyä työkiertoparametria 

ei syötetä sisään, kun lasketaan sisäänpistokulmaa tai 

määritetään syöttöarvoja jne. 

Ohjeet näiden parametrien käytölle ovat työkalutietojen 

sekä työkiertokuvausten yhteydessä. 


Sorvaustyökalut 

Valitse „sorvaustyökalut“ 

Apukuva esittää muotoiltujen pitkittäiskoneistukseen käytettävien 

rouhinta- ja silitystyökalujen mitoitusta (WO 1, 3, 5 ja 7). Seuraavalla 

sivulla on ohjeet tasotyökalujen, neutraalityökalujen ja lautastyökalujen 

mitoitusta varten. 

Työkaluparametrit 

X Asetusmitta X 

Z Asetusmitta Z 

R Nirkon säde 

WO Työkalun suuntaus: katso tunnusnumerot apukuvasta 

A Asetuskulma: Alue: 0°


Neutraalit työkalut 

Työkalujen suuntaukset WO=2, 4, 6, 8 koskevat „neutraaleja“ 

työkaluja. Neutraali tarkoittaa sitä, että terä on kohtisuorassa X- tai Zakselin 

suhteen (kuva oikealla). 

Lautastyökalut 

Huomioi seuraavat seikat lautastyökalujen mitoituksessa: 

Kärkikulma B=0: on lautastyökalun kriteeri 

Asetuskulma: arvioidaan sisäsyötön sisältävissä työkierroissa 

sisäsyöttökulman testaamista tai määrittämistä varten. Simulaatio 

laskee terän sijainnin kulman perusteella. 

Peruspiste: riippuu työkalun suuntauksesta – katso esimerkkejä 

WO=1 ja WO=2 (neutraali lautastyökalu) kuvassa oikealla 


Pisto- ja pistosorvaustyökalut 




R Nirkon säde 

Valitse „pistotyökalut“ 


K Terän leveys 

DX Kulumiskorjaus X: Alue: –100mm < DX < 100mm 

DZ Kulumiskorjaus Z: Alue: –100mm < DZ < 100mm 

DS Erikoiskorjaus: Alue: –100mm < DS < 100mm 

Q Työkaluteksti: Referenssi työkalutekstille 

MD Pyörintäsuunta – oletusarvo: ei etukäteen määritelty 

3: M3 

4: M4 

TS Lastuamisnopeus/kierrosluku: oletusarvo: ei määritelty 

TF Syöttöarvo – oletusarvo: ei määritelty 

PT Kestoaika – oletusarvo: ei määritelty 

RT: Jäljellä olevan kestoajan näyttökenttä 

PZ Kappalemäärä – oletusarvo: ei määritelty 

RZ: Jäljellä olevan kappalemäärön näyttökenttä 

Peruspisteen sijainti asetetaan pistotyökaluilla „työkalun 

suuntauksen WO“ avulla. 

Arvoilla „DX, DZ“ kompensoidaan peruspisteen 

rajaamien terän särmien kuluminen. „DS“ kompensoi 

terän kolmannen särmän kulumisen (katso kuva 

oikealla). 

„Terän leveys K“ arvioidaan, jos sitä ei ole määritelty 

pistotyökierrossa vastaavalla parametrilla. 


7.4 Työkalutiedot


Kierteitystyökalut 




Valitse „kierteitystyökalut“ 






3: M3 

4: M4 

TS Lastuamisnopeus/kierrosluku:oletusarvo: ei määritelty 





RZ: Jäljellä olevan kappalemäärön näyttökenttä 


Poraustyökalut 




I Poran halkaisija 

Valitse „poraustyökalut“ 


B Kärkikulma – Alue: 0° 




I Kierteen halkaisija 

Valitse „kierreporaustyökalut“ 






H Pyörivä työkalu – oletusarvo: 0 

0: ei pyörivä 

1: pyörivä 


3: M3 

4: M4 






RZ: Jäljellä olevan kappalemäärän näyttökenttä 

„Kierteen nousu F“ arvioidaan, jos vastaavaa parametria 

ei ole syötetty kierteen porauksen työkierrossa. 

Parametrin „Pyörivä työkalu H“ perusteella 

MANUALplus määrittää, käytetäänkö pyörivää työkalua 

vai ei. 


Jyrsintätyökalut 




I Jyrsimen halkaisija 

Valitse „jyrsintätyökalut“ 


K Hampaiden lukumäärä 





3: M3 

4: M4 






RZ: Jäljellä olevan kappalemäärän näyttökenttä 

Jyrsittäessä „vakiolastuamisnopeudella“ karan 

kierrosluku lasketaan „jyrsimen halkaisijan I“ 

perusteella. 

„Hampaiden lukumäärä K“ arvioidaan koodin „G913 

Syöttö per hammas“ yhteydessä (katso “Syöttöarvo, 

kierrosluku” sivulla 297). 

Parametria I käytetään jyrsimen esittämiseen 

simulaation yhteydessä. 


Määrittele ehdottomasti jyrsimen pyörintäsuunta. 


7.4 Työkalutiedot

7.5 Työkalutiedot – Lisäparametrit 

7.5 Työkalutiedot – Lisäparametrit 

Toinen määrittelyikkuna sisältää sisäänsyötöt 

pyörintäsuuntaa, lastuamistietoja, työkalun 

kestoaikatietoja jne. varten. 

Vaihto määrittelyikkunoiden kesken tapahtuu 

näppäimillä „Sivu eteen/Sivu taakse“. 

Pyörivä työkalu 

Parametrissa „Pyörivä työkalu“ valitaan poria ja 

kierreporia koskeva asetus, jolla osoitetaan 

kytkentäkäskyt joko pääkaraa tai pyöriviä työkaluja 

varten. Jyrsintätyökalujen kohdalla on kyse aina 

„pyörivästä työkalusta“. 

Pyörintäsuunta 

Jos pyörintäsuunta on määritelty, tätä työkalua 

käyttävissä työkierroissa muodostetaan 

kytkentäkäsky (M3 tai M4) joko pääkaraa tai pyörivien 

työkalujen tapauksessa lisäkaraa varten. 

Kytkentäkäskyjen käsittely riippuu koneen 

PLC-ohjelmistosta. Jos PLC ei käsittele 

näitä kytkentäkäskyjä, tätä parametria ei 

pidä myöskään määritellä. Katso tätä 

koskevat tiedot koneen käyttöohjeista. 

Lastuamistiedot 

Lastuamistiedot 

Parametrit „Lastuamisnopeus TS“ ja „Syöttöarvo TF“ 

vastaanotetaan työkiertoparametreiksi tai 

konetiedoiksi, kun painat toimintonäppäintä S, F 

työkalulta. 

Karan kierrosluvun kohdalla teet valinnan 

„vakiokierrosluvun“ ja „vakiolastuamisnopeuden“ 

kesken. Asetus, jonka esimäärittelet 

työkaluparametrien yhteydessä, vastaanotetaan 

myöhemmin käskyn S, F työkalulta yhteydessä. 

Pyöriville työkaluille pätevät lisäkaraa koskevat 

lastuamistiedot. 



MANUALPlus laskee työkalun käyttöaikaa (aika, jonka työkalu 

syötetään syöttönopeudella) tai työkalulla valmistettujen 

työkappaleiden lukumäärää. Tämä on myös perustana 

työkalunvalvontatoiminnon käytölle. 

Kun kestoaika on ummessa tai kappalemäärä saavutettu, järjestelmä 

pysäyttää koneistuksen ja pyytää vaihtamaan työkalun/teräpalan. 

Tosin „aloitettu työkappale“ valmistetaan loppuun. 

Ohjelmanäppäimen Kestoaika asetuksesta riippuen MANUALplus 

vapauttaa sisäänsyöttökentän Kestoaika tai Kappalemäärä. Kentät 

„Jäljellä oleva kestoaika RT/Jäljellä oleva kestomäärä RZ“ näyttävät, 

mitkä kestoajat/kappalemäärät ovat vielä käytettävissä. 

Kun asetat käyttöön uuden teräpalan, uudelleenaseta kestoajan/ 

kappalemäärän parametri toiminnolla RT + RZ uudelleenasetus. 

Tällöin ohjelmoitu kestoaika/kappalemäärä palautetaan takaisin 

„lähtöarvoon“. 

Kestoaikavalvonta kytketään päälle/pois 

valikkotoiminnossa „Nykyiset parametrit – 

Työkaluvalvonta“. 

Kappaleiden laskentamäärää vähennetään yhdellä, kun 

ohjelman loppu saavutetaan. 

Kestoajan tai kappalemäärän valvontaa jatketaan myös 

ohjelman vaihtumisen jälkeen. 


7.5 Työkalutiedot – Lisäparametrit

Käyttötapa Organisointi

8.1 Järjestelykäyttötapa 

8.1 Järjestelykäyttötapa 

Järjestelykäyttö sisältää toiminnot yhteydenpitoa varten muiden 

järjestelmien kanssa, tiedonsiirtoa, parametriasetuksia ja 

diagnostiikkaa varten. 

Käytettävissä ovat seuraavat työskentelymahdollisuudet: 

Parametriasetukset 

Parametrien avulla MANUALplus sovitetaan koneen ja työtehtävän 

vaatimuksiin. Parametreja voidaan tarkastella/muuttaa 

valikkohaarassa „Parametrit“. 

Siirto 

Ohjelmien, parametrien ja työkalutietojen sisäänsyöttö ja tulostus. 

Siirtoa käytetään sekä tiedonsiirtoon muiden järjestelmien kanssa 

että tietojen varmuuskopiointiin. 

Järjestelmäpalvelu 

Tiettyjä parametriasetuksia ja toimintoja saavat suorittaa vain siihen 

valtuutetut henkilöt. Tässä valikkohaarassa toteutetaan 

käyttäjäilmoituksia ja käyttäjähallintaa. 

Lisäksi valikkohaarassa „Järjestelmäpalvelu“ asetetaan päiväykset 

ja kellonajat ja kuvaruudun kieli. 

Diagnoosi 

Valikkohaara „Diagnoosi“ sisältää toimintoja, joita käytetään 

järjestelmän tarkastuksiin ja virheiden syiden tutkintaan. 

Valikkojohdatus 

Järjestelykäyttötavan jokaisessa valikkokohteessa on etukäteen 

asetettu numero. Painettaessa tätä numeronäppäintä kyseinen 

toiminto vapautuu, näyttö-/määrittelyikkuna avautuu ja seuraava 

valikkoporras kutsutaan. 

Tietyt huollon/diagnoosin toiminnot ovat vain käyttöotto- ja 

huoltohenkilökuntaa varten. 

Käyttöohjeet 

Tietojen sisäänsyöttö tapahtuu kuten MANUALplus-ohjauksessa 

yleensäkin (katso “Tietojen syöttö” sivulla 34). Tiedot vastaanotetaan, 

kun painat näppäintä OK tai paikoitat kursorin „OK-kenttään“ ja painat 

„Enter“. Jos poistut määrittelyikkunasta painamalla Lopeta, niin 

mahdolliset sisäänsyötötöt/muutokset peruuntuvat. 

Toiminnon valinta 

Takaisin päävalikolle pääset valikkonäppäinten avulla ja siellä voi 

kutsua uuden järjestelykäyttötavan toiminnon. 

430 8 Käyttötapa Organisointi

8.2 Parametrit 

Parametrit, joilla on merkitystä „jokapäiväisessä 

käytössä“, on koottu valikkoon Nyk(yiset) 

Para(metrit) [1]. 

Tämän valikkokohteen valinnan jälkeen näytölle tulee: 

Asetukset (valikko) [1] 

Koneparametrit [2] 

NC-kytkin [3] 

PLC-parametrit [4] 

Grafiikkaparametrit [5] 

Koneistus [6] 

Valikkorivin oikealla puolella oleva pieni nuoli osoittaa, 

että kyseinen kohde sisältää alavalikoita (kuva yllä 

oikealla). Parametrin valinnan jälkeen avautuu 

määrittelyikkuna (sisäänsyöttöikkuna). 

Voit asettaa erilaisia parametreja vaihtoehtoisesti 

myös konekäyttötavalla. 

Valikkokohde Konfig(urointiparametrit) [2] on vain 

„järjestelmävalvojan“ käyttävaltuudet omaavaa 

henkilöä varten (katso “Käyttövaltuus” sivulla 453). 

Parametrien näyttö ja muokkaus 

Yksi parametri sisältää tietyn määrän parametriarvoja. 

Parametriarvoja näytetään ja muokataan yhdessä tai 

useammassa määrittelyikkunassa. 

Määrittelyikkunan otsikkorivillä on parametrin tunnus 

ja ikkunoiden lukumäärä. Jokainen parametriarvo 

selitetään tekstillä sisäänsyöttökentän edessä. 

Kohteessa „Nykyiset parametrit“, jotka koskevat 

luisteja tai karoja, näytetään alavasemmalla luistin tai 

karan numeroa. Konfigurointiparametrien yhteydessä 

näytetään alaoikealla parametrin numeroa. 

Parametrieditori huomioi „metrimittojen“ tai 

„tuumamittojen“ asetuksen automaattisesti. 

Erilaiset parametrit ovat huolto- ja 

käyttöönottohenkilöitä varten. 


8.2 Parametrit


Nykyiset parametrit 


Valikkokohde „Asetukset (valikko) [1]“ 

Työkappaleen nollapiste [1] – Pääkara [1] Etäisyys „koneen nollapisteestä – työkappaleen nollapisteeseen“ 

(määritellään yleensä „akseliarvojen asetuksella“). 

Nollapisteen asema X [mm] 

Nollapisteen asema Z [mm] 

Työkalunvaihtopiste [2] Etäisyys „koneen nollapisteestä – työkappaleen vaihtopisteeseen“ 

(määritellään yleensä „työkalunvaihtoaseman asetuksella“). 

Työkalunvaihtoasema X [mm] 

Työkalunvaihtoasema Z [mm] 

Nollapistesiirto C-akselilla [3] Nollapistesiirto C-akselilla [°] 

Työkalun valvonta [4] Työkalun kestoaikavalvonta päälle/pois 

Kestoaikakytkin 

0: Pois 

1: Päällä 

Lisäkorjaukset [5] 16 korjausarvoparia – Nämä parametrit voidaan asettaa myös 

toiminnolla „Lisäkorjausten asetus“. 

Korjaus 901 koordinaatissa X 

Korjaus 901 koordinaatissa Z 

Korjaus 902 koordinaatissa X 

Korjaus 902 koordinaatissa Z 

. . . 

Valikkokohde „Koneparametrit [2]“ 

Syötöt [1] – Käsiohjaus [1] Pikaliikkeen ratanopeuden käsiohjaus 

Syötön ratanopeus käsiohjauksessa (määritellään yleensä 

valikossa „S, F, T asetus“) 

Kierrossyötön käsiohjaus 

Syöttöarvot [1] – Automaattikäyttö [2] Pikaliikenopeus X 

Pikaliikenopeus Z 



Kierrosluvut [2] Karalle 1 (pääkara) ja karalle 2 (pyörivä työkalu): 

Nollapistesiirto (M19) [°] 

Määrää karan referenssipisteen ja kulmamittausjärjestelmän 

(kulma-anturi) referenssipisteen välisen siirtymän. Kun anturilta 

saadaan nollaimpulssi, silloinen hetkellisasema korvaa (kumoaa) 

tämän parametriarvon. 

Kierrosten lukumäärä vapaalastulla 

Karan lisäkierrosten lukumäärä työkalun kuormituksen 

vapautuksessa karan pysäytyksellä. 

M5/M19 Kulma (määritellään yleensä valikossa „S, F, T asetus“) 

Kierroslukuarvo VVakio (G96) (määritellään yleensä valikossa 

„S, F, T asetus“) 

Kierroslukuarvo NVakio (G97) (määritellään yleensä valikossa 

„S, F, T asetus“) 

Kierroslukurajoitus (G26) (määritellään yleensä valikossa „S, F, T 

asetus“) 

Valikkokohde „NC-kytkin [3]“ 

Näyttötapa [1] Näyttö esitetään kentissä „Hetkellisarvonäyttö“ (Koneikkuna). 

Hetkellisarvonäyttö – Näyttötapojen tunnusnumerot: 

0: Hetkellisarvo 

1: Jättövirhe 

2: Liikkeen etäisyys 

3: Työkalun kärki – perustuu koneen nollapisteeseen 

4: Luistiasema 

5: Referenssinokan/nollapulssin etäisyys 

6: Aseman asetusarvo 

7: Työkalun kärjen/luistiaseman ero 

8: IPO-asetusasema 

Työkalun valvonta [2] Parametri määrittelee, kuin työkalun asetusmitta määritetään 

asetuskäytöllä. 

(Työkalun mittauksen) tyyppi: 

0: Kosketus 

1: Mittapää 

2: Mittausoptiikka 

Mittaussyöttö: syöttönopeus mittapään saapumisliikettä varten 

Mittausmatka: 

Mittausmatka: työkalu pysähtyy, kun mittausmatka on suoritettu 

ilman kosketusta mittapäähän. 


8.2 Parametrit



Asetukset [3] Aseta „metrikäyttö“ tai „tuumakäyttö“, kuten toimitaan 

aloituslauseen haussa. 

Muutokset tulevat voimaan vasta ohjauksen 


Kirjoittimen tulostus – ei merkitystä 

Metri/ Tuuma 

0: metrijärjestelmä 

1: tuuma 

Aloituslausehaku 

0: Pois 

1: Päälle (ohje: järjestelmän täytyy olla alustettu 

aloituslausehakua varten) 

Valikkokohde „PLC-parametrit [4]“ PLC-parametrit: katso koneen käsikirjaa 

Valikkokohde „Grafiikkaparametrit [5]“ 

Standardi ikkunakoko [1] Parametrit määrittelevät näyttöalueen DIN-ohjelmien simulaation 

käynnistyessä. MANUALplus huomioi näyttöalueen korkeusleveys-suhteen 

– jonka mukaan pysty/vaaka-laajennus tapahtuu. 

minimi X-koordinaatti – pienin näytettävä X-koordinaatti 

minimi Z-koordinaatti – pienin näytettävä Z-koordinaatti 

Delta X – pystylaajennus 

Delta Z – vaakalaajennus 

Standardiaihio [2] Parametrit määrittelevät „standardiaihion“ ja otetaan esiin 

„vaippapinnan aukilevityspinnan“ laskentaa varten. 

Ulkohalkaisija: Peruste „aukilevitetyn vaippapinnan“ laskentaa 

varten. 

Aihion pituus: „aukilevitetyn vaippapinnan“ vaakasuora 

laajennus. 

Oikea aihion reuna: „Aukilevitetyn vaippapinnan“ sijainti 

koordinaatiston nollapisteen suhteen. Positiivisella arvolla „aihion 

oikea reuna“ sijaitsee koordinaatin nollapisteen oikealla puolella. 

Sisähalkaisija – ei merkitystä 

Valikkokohde „Koneistus [6]“ 

Varmuusetäisyydet [1] Seuraavat varmuusetäisyydet huomioidaan yksittäisissä 

työkierroissa/DIN-lastunpoistotyökierroissa (katso 

työkiertokuvaukset): 

Turvaetäisyys ulkopuolella [SAR] 

Turvaetäisyys sisäpuolella [SIR] 

Koneistetun osan ulkopuolella [SAT] 

Koneistetun osan sisäpuolella [SIT] 


Konfigurointiparametrit 

Valikkokohde Konfig(urointiparametrit) [2] on vain 

„järjestelmävalvojan“ käyttövaltuudet omaavaa 

henkilöä varten (katso “Käyttövaltuus” sivulla 453). 

Konfigurointiparametrit on jaettu seuraaviin ryhmiin: 

Koneparametri 

Ohjausparametrit 

PLC-parametrit (katso koneen käsikirjaa). 

Parametri merkitään numerolla. Jos tiedät parametrin 

numeron, voit kutsua sen suoraan numeron mukaan – 

tai voit ottaa esiin parametrilistan ja valita sen sieltä. 

Listassa paikoitat kursorin haluamasi parametrin 

kohdalle ja painat „Enter“. 

Muutamia konfigurointiparametreja 

annetaan esille valikkokohteessa 

„Nykyiset parametrit“. 

Koneparametrit (MP) 

Työkalumittaus [MP 6] Parametri määrittelee, kuin työkalun asetusmitta määritetään 

asetuskäytöllä. 

(Työkalun mittauksen) tyyppi: 

0: Kosketus 

1: Mittapää 

2: Mittausoptiikka 

Mittaussyöttö: syöttönopeus mittapään saapumisliikettä varten 

Mittausmatka: 

Mittausmatka: työkalu pysähtyy, kun mittausmatka on suoritettu 

ilman kosketusta mittapäähän. 

Konemitat [MP 7] DIN-ohjelmat voivat käyttää koneen mittoja 

muuttujaohjelmoinnissa. 

Mitta 1 X [mm] 

Mitta 1 Z [mm] 

. . . 


8.2 Parametrit



Näytön asetus [MP 17] Näyttö esitetään kentissä „Hetkellisarvonäyttö“ (Koneikkuna). 

Hetkellisarvonäyttö – Näyttötapojen tunnusnumerot: 

0: Hetkellisarvo 

1: Jättövirhe 

2: Liikkeen etäisyys 

3: Työkalun kärki – perustuu koneen nollapisteeseen 

4: Luistiasema 

5: Referenssinokan/nollapulssin etäisyys 

6: Aseman asetusarvo 

7: Työkalun kärjen/luistiaseman ero 

8: IPO-asetusasema 

Ohjauksen konfiguraatio [MP 18] PLC vastaanottaa työkappalemäärän lukeman 

0 = pois päältä 

1 = päällä 

M0/M1 kaikille NC-kanaville – konfiguraatioparametri 

Tulkintapysäytys työkalun vaihdossa 

0 = pois päältä 

1 = päällä – etukäteinen lausetulkinta pysähtyy ja jatkuu vasta 

G14-toiminnon totetuksen jälkeen 

Rakennetunniste 1 – konfiguraatioparametri 

Syötöt [MP 204] Pikaliikkeen ratanopeuden käsiohjaus 

Syötön ratanopeus käsiohjauksessa (määritellään yleensä 

valikossa „S, F, T asetus“) 

Kierrossyötön käsiohjaus 

Kierteen lastuaminen [MP 208] Päällekytkentämatkaa tai poiskytkentämatkaa käytetään, jos 

vastaavaa parametria ei ole ohjelmoitu DIN-ohjelmassa. 

Kytkentämatka [mm] 

Kiihdytysmatka kierteityslastun alussa syöttöakselin ja 

pyörintäakselin synkronointia varten. 

Poiskytkentämatka [mm] 

Hidastusmatka kierteityslastun lopussa. 

Mittapään tai mittausoptiikan asema [MP 211] Mittapään aseman yhteydessä määritellään mittapään 

ulkokoordinaatit. Mittausoptiikan yhteydessä määritellään 

hiusristikon asema. 

Peruste: Koneen nollapiste 

Mittapään/optiikan asema +X 

Mittapään/optiikan asema –X 

Mittapään/optiikan asema +Z 

Mittapään/optiikan asema –X 



Työkalunpidin n [MP 601, ..] Työkalunpitimillä eri neljäkkäissä „lisäpidin“ määritellään 

„peilaustyypiksi“ (katso “Työkalut erilaisilla neljäkkäillä” sivulla 48. 

Yleensä etäisyys „lisäpitimestä – päätyökalunpitimeen“ 

määritellään „korjauksessa X, Z“. 

Korjaus X [mm] 

Korjaus Z [mm] 

Työkalunpitimen tyyppi 

0: standardi 

1: peilattu 

Pääkaran [MP 805]/pyörivän työkalun [MP 855] 

yleisparametrit 

Pääkaran toleranssiarvo [MP 806]/pyörivän 

työkalun toleranssiarvo [MP 856] 

Lineaariakselin (X) [MP 1107]/lineaariakselin 

(Z) [MP 1157] välyskompensaatio 


(Z) [MP 1166] rajakytkin, suojavyöhyke, 

syöttöarvot 


(Z) [MP 1170] oikaisukompensaatio 

Nollapistesiirto (M19) [°] 

Määrää karan referenssipisteen ja kulmamittausjärjestelmän 

(kulma-anturi) referenssipisteen välisen siirtymän. Kun anturilta 

saadaan nollaimpulssi, silloinen hetkellisasema korvaa (kumoaa) 

tämän parametriarvon. 

Kierrosten lukumäärä vapaalastulla 

Karan lisäkierrosten lukumäärä työkalun kuormituksen 

vapautuksessa karan pysäytyksellä. 

M5/M19 Kulma (määritellään yleensä valikossa „S, F, T asetus“) 

Kierroslukuarvo VVakio (G96) (määritellään yleensä valikossa „S, 

F, T asetus“) 

Kierroslukuarvo NVakio (G97) (määritellään yleensä valikossa „S, 

F, T asetus“) 

Kierroslukurajoitus (G26) (määritellään yleensä valikossa „S, F, T 

asetus“) 

Konfiguraatioparametri 

Välyskompensaatio laskee jokaisen suunnanmuutoksen 

yhteydessä „välyskompensaation arvo“ Kierroslukuanturin ja 

pöydän välys kompensoidaan, jos käyttöyksikkö ja mittaärjestelmä 

ovat keskenään suorassa yhteydessä. 

Välyskompensaation tyyppi 

0: ei kompensaatiota 

1: välyskompensaation arvo lisätään 

Välyskompensaation arvo 

Lineaariakselilla Z (parametri 1166) vastaanotetaan arvo 

„Suojavyöhykkeiden asetus“. 

Suojavyöhykemitta negatiivinen [mm] 

Suojavyöhykemitta positiivinen [mm] 

Pikaliikkeen nopeus [mm/min] 

Referenssimitta [mm] 

Konfiguraatioparametri 


8.2 Parametrit


Ohjausparametrit (SP) 

Asetukset [SP 1] Aseta „metrikäyttö“ tai „tuumakäyttö“, kuten toimitaan 

aloituslauseen haussa. 

Kirjoittimen tulostus – ei merkitystä 

Metri/ Tuuma 

0: metrijärjestelmä 

1: tuuma 

Aloituslausehaku 

0: Pois 

1: Päälle (ohje: järjestelmän täytyy olla alustettu 

aloituslausehakua varten) 

Simulaation yleinen aikalaskenta [SP 20] Tässä annetut aikatiedot huomioidaan sivuaikojen laskennassa. 

Työkalunvaihtoaika [sek] 

Vaihteenvaihtoaika [sek] 

M-toiminnon aikalisä [sek] 

Aikalaskenta simulaatiolle: M-toiminto [SP 21] M-toiminnoilla lasketaan parametrissa 20 määriteltyä „Mtoiminnon 

aikalisää“. Parametrissa 21 voidaan nimetä enintään 10 

M-toimintoa, joille lasketaan lisäaikaa. 

1. M-toiminto 

Aikalisä [sek] 

2. M-toiminto 

Aikalisä [sek] 

. . . 

Standardi ikkunakoko [SP 22] Parametrit määrittelevät näyttöalueen DIN-ohjelmien simulaation 

käynnistyessä. MANUALplus huomioi näyttöalueen korkeusleveys-suhteen 

– jonka mukaan pysty/vaaka-laajennus tapahtuu. 

minimi X-koordinaatti – pienin näytettävä X-koordinaatti 

minimi Z-koordinaatti – pienin näytettävä Z-koordinaatti 

Delta X – pystylaajennus 

Delta Z – vaakalaajennus 

Standardiaihio [SP 23] Parametrit määrittelevät „standardiaihion“ ja otetaan esiin 

„vaippapinnan aukilevityspinnan“ laskentaa varten. 

Ulkohalkaisija: Peruste „aukilevitetyn vaippapinnan“ laskentaa 

varten. 

Aihion pituus: „aukilevitetyn vaippapinnan“ vaakasuora 

laajennus. 

Oikea aihion reuna: „Aukilevitetyn vaippapinnan“ sijainti 

koordinaatiston nollapisteen suhteen. Positiivisella arvolla „aihion 

oikea reuna“ sijaitsee koordinaatin nollapisteen oikealla puolella. 

Sisähalkaisija – ei merkitystä 

Simulaatio: Asetukset [SP 27] Koneistuksen simulaatio odottaa liikematkan esityksen jälkeen ajan 

„liikeviive“. Näin vaikutat simulointinopeuteen. 

Liikeviive 


Ohjausparametrit (SP) 

Liitäntämäärittelyt [SP 40] 

Liitäntä 1 [SP 41] 

Liitäntä 2 [SP 42] 

MANUALplus tallentaa tähän parametriin liitännän „asetukset“. 

Parametrimäärittelyt tehdään yleensä valikkokohteessa „Siirto – 

Asetukset“ (katso “Asetukset tavoilla „Sarja“ ja „Kirjoitin“” 

sivulla 445). 

Siirtohakemisto [SP 48] Parametrimäärittelyt tehdään yleensä valikkokohteessa „Siirto – 

Asetukset“ (katso “Asetukset tavalla „Verkko“” sivulla 444). 

PCDIREKT-hakemisto: Polku hakemistolle, joka perustetaan ja 

näytetään PCDIREKT-tietoyhteydellä. 

NETZWERK-hakemisto: Polku hakemistolle, joka perustetaan ja 

näytetään NETZWERK-tietoyhteydellä. 

Näyttötyyppi 1 käsiohjauksessa [SP 301] Tässä parametrissa on koneen näyttökonfiguraatio. (Koneen 

näyttökenttien ja näyttösivujen numerotunnusten järjestely: katso 

seuraavaa sivua) 

Näyttökuva 1: Syötä sisään „näyttökuvan“ tunnusnumero 

Luisti/kara: syötä sisään „0“ 

Laiteryhmä: syötä sisään „0“ 

Näyttökuva 2 

. . . 

Koneen näyttökenttien järjestely 

Kenttä 1 Kenttä 4 Kenttä 7 



„Koneen näyttökuvien“ tunnusnumerot „Koneen näyttökuvien“ tunnusnumerot 

0 Erikoistunnus ei näyttöä 60 Karan hetkellis-/ 

asetusarvo 

1 Hetkellisarvon 

näyttö X 


näyttö Z 

61 Karatiedot ja 

kierroslukutiedot 

69 Luistin tiedot ja 

syöttöarvot 


8.2 Parametrit


„Koneen näyttökuvien“ tunnusnumerot „Koneen näyttökuvien“ tunnusnumerot 


näyttö C 

5 Loppumatkan 

näyttö X 

6 Loppumatkan 

näyttö Z 

7 Loppumatkan 

näyttö C 

9 Loppumatkan 

näyttö Z ja 

suojavyöhyketilan 

näyttö 


näyttö X, Z, C 

21 Työkalunäyttö 

korjauksilla (DX, DZ) 

70 Luistin hetkellis-/ 

asetusarvo 

81 Vapautuksen 

yleiskuvaus 

82 Syöttöarvon ja 

kierrosluvun 

päälletallennus 

87 Karan kuormitusnäyttö 

ja maksimikierrosluvun 

näyttö 

91 Karan 

kuormitusnäyttö 

92 X-akselin 


93 Z-akselin 


23 Lisäkorjaukset 99 Tyhjä kenttä 


8.3 Siirto 

„Siirtoa“ käytetään tietojen varmuuskopiointiin ja tiedonsiirtoon 

PC-tietokoneen kanssa. Kun seuraavassa esityksessä puhutaan 

„tiedostoista“, sillä tarkoitetaan ohjelmia, parametreja tai 

työkalutietoja. Seuraavia tiedostotyyppejä siirretään: 

Ohjelmat (työkierto-ohjelmat, DIN-ohjelmat, DIN-makrot, ICPmuotokuvaukset) 

Parametri 


Tietojen varmuustallennus 

HEIDENHAIN suosittelee, että MANUALplus-ohjauksessa luodut 

uudet ohjelmat ja tiedostot varmuuskopioidaan PC:lle säännöllisin 

välein. 

Myös parametrit tulee varmuuskopioida. Koska niitä ei muuteta 

kovinkaan usein, niiden varmistus voidaan tehdä vain tarpeen mukaan. 

Tiedonsiirto DataPilot 4110:n kanssa 

HEIDENHAIN tarjoaa MANUALplus-koneohjaukselle rinnakkaista PCohjelmapakettia 

DataPilot 4110. DataPilot sisältää samat ohjelmointija 

testaustoiminnot kuin MANUALplus. Se tarkoittaa, että voit luoda 

DataPilotin avulla työkierto-ohjelmia, DIN-ohjelmia, ICP-muotoja, 

testata niitä simuloimalla ja lähettää ne koneen ohjaukseen. 

DataPilot soveltuu tietojen varmuuskopiointiin. Vaihtoehtona 

DataPilot-ohjaukselle voit käyttää varmuuskopiointiin myös 

WINDOWS-käyttöjärjestelmän toimintoja tai muita tähän 

tarkoitukseen myytäviä PC-sovellusohjelmia. 

Kirjoitin 

Varmuussyistä parametreja voidaan siirtää vasta sen 

jälkeen, jos käyttäjäksi on kirjauduttu 

„järjestelmänvalvojana“ (katso “Käyttövaltuus” 

sivulla 453). 

Kun käyttäjäkirjaus on tehty „järjestelmänvalvojana“, 

sen jälkeen „diagnoositiedostot“ voidaan siirtää ja 

tulostaa. „Diagnoositiedostojen“ laadinta ja arviointi 

palvelee järjestelmän ylläpitoa. 

MANUALplus tukee DIN-ohjelmien ja DIN-makrojen tulostamista 

kirjoittimella, joka on liitetty sarjaporttiin. (Työkierto-ohjelmia ja ICPmuotokuvauksia 

ei voi tulostaa.) 

MANUALplus valmistelee tulostustiedot DIN A4-muotoiseksi. 


8.3 Siirto

8.3 Siirto 

Liitännät 

Tiedonsiirto tapahtuu Ethernet- tai sarjaliitännänkautta. 

Suosittelemme tiedonsiirtoa Ethernet-liitännän avulla, koska 

tiedonsiirtonopeus on suurempi ja siirron luotettavuus on parempi kuin 

siirrettäessä sarjaliitännän kautta. 

WINDOWS-verkko ( Ethernetin kautta): 

WINDOWS-verkon avulla voit integroida sorvin LAN-verkkoon. 

MANUALplus tukee WINDOWS:in tavanomaisia verkkoja. 

Tiedostoja voidaan lähettää/noutaa MANUALplus-ohjauksesta. 

Muissa verkkosovelluksissa on „vapautettujen hakemistojen“ luku- 

/kirjoitusvaltuus riippumatta MANUALplus-järjestelmän 

toimintatiloista. 


Muut verkkosovellukset voivat aiheuttaa MANUALplusjärjestelmän 

NC-ohjelmien päälletallennuksia. Kun 

järjestelet verkkoratkaisua, huomioi vapautuksen 

salasanamäärityksissä, että vain valtuutetut henkilöt voivat 

päästä MANUALplus-järjestelmään. 

Tiedonsiirto sarjaliitännällä: 

Vastapuolen liitäntäparametrien asetusten (Baud-arvo, sanapituus, 

jne.) on oltava samat.. 

Kirjoitin: 

Kirjoittimen liitäntäparametrien asetusten (Baud-arvo, sanapituus, 

jne.) on oltava samat.. 

Ohjeet tiedonsiirrolle 

MANUALplus (ja DataPilot) hallitsee DIN-ohjelmia, DIN-makroja, 

työkierto-ohjelmia ja ICP-muotoja eri hakemistoissa. 

„Ohjelmaryhmän“ valinnalla tapahtuu automaattinen vaihto 

vastaavaan hakemistoon. 

Parametrit ja työkalutiedot sijoitetaan vastapuolen muistiin sen 

tiedostonimen alle, joka määritellään kentässä „Varmuusnimi“. 

„Varmuusnimi“ annetaan vain tiedoksi, sillä sitä voi muuttaa 

ainoastaan huoltohenkilökunta. 

Automaattinen sisäänkirjaus 

Jos asetat „Automaattinen sisäänkirjaus – Kyllä“, MANUALplus 

vastaanottaa sisäänkirjautumisen verkkoyhteyden perustamisen 

yhteydessä. Sisäänkirjautumisen vaatima „käyttäjänimi“ ja „salasana“ 

määritellään dialogikentässä „Asetukset“. Jos et halua käyttää 

„automaattista sisäänkirjausta“, anna käyttäjänimi ja salasana 

järjestelmän käynnistyksen yhteydessä. Tämän haittapuolena on se, 

että samat sisäänsyötöt on näppäiltävä aina järjestelmän 

käynnistymisen yhteydessä – ja „käyttäjänimelle“ sekä „salasanalle“ 

voidaan käyttää vain numeromerkkejä. 


Verkkokäytön valtuuksien ohjaus 

Yhteyspartneri ts. vastapuoli voi perustaa salasanoja hakemistojen 

luku- ja kirjoitusvaltuuksia varten (WINDOWS: „Käyttövaltuuksien 

ohjaus“). Tällöin pyrkiessäsi vastapuolen hakemistoon ilmestyy 

näytölle dialogikenttä „Anna verkon salasana“. 

Myös MANUALplus-ohjauksen tiedostoille voidaan perustaa luku- ja 

kirjoitusvaltuuden mahdollistavia salasanoja. Se tehdään 

diagnoosikäyttötavalla (katso “Diagnoosi” sivulla 455). 

Dialogikenttä „Anna verkon salasana“: WINDOWS antaa esiin 

dialogikentän. Sen vuoksi pätevät seuraavat (poikkeavat) 

käyttömenettelyt: 

Ohjelmanäppäin >>: liikuttaa kursorin seuraavaan 

sisäänsyöttökenttään/näyttöpainikkeeseen. 

„Tallennusnäppäin“: muuttaa määrittelyä sisäänsyöttökentässä 

„Tallenna tämä salasana listaasi“ . 

„Syötä“: sulkee dialogi-ikkunan (positiivi). 

Huomaa seuraavaa: Salasana voi sisältää vain numeroita. 

Jos käytät vain yhtä salasanaa, voit tallentaa sen muistiin. Tämä 

dialogikenttä ilmestyy vain kerran (tai salasanan muutoksen 

yhteydessä). Kaikki muut käyttöoikeudet kokeillaan tämän salasanan 

perusteella. Jos sinulla on erilaisia salasanoja luku- ja 

kirjoitusvaltuuksille, ilmestyy dialogikenttä „Syötä verkon salasana“ 

joka kerran, kun aloitat käytön MANUALplus-ohjauksen 


HEIDENHAIN suosittelee: 

Anna Windows-verkon konfigurointi koneen valmistajan 

valtuuttaman henkilön tehtäväksi. 

Käytä „automaattista kirjautumista“. 


8.3 Siirto

8.3 Siirto 

Tiedonsiirron konfigurointi 

Paina Asetukset 

PainaVerkko ja aseta vastapuolen 

hakemisto (sisäänsyöttökenttä 

„Laitenimi“) – kuva yllä oikealla 

Paina Sarja ja aseta 

sarjaliitäntäparametrit – kuva alla 

oikealla 

PainaKirjoitin ja aseta 

liitäntäparametrit 

Vastaanota asetukset 

Paina Takaisin 

„Asetuksia“ varten vaaditaan „järjestelmänvalvojan“ 

käyttövaltuudet (katso “Käyttövaltuus” sivulla 453). 

Kulloinkin aktiivista tapaa näytetään oikeassa 

reunassa ohjelmanäppäinpalkin yläpuolella. 

Asetukset tavalla „Verkko“ 

Laitenimi: Syötä sisään serverin hakemisto ja nimi 

seuraavasti: 

//Tietokoneen nimi/polku 

(merkki „/“ vastaa merkkiä „\“ PC:llä; „Tietokoneen 

nimi“ ja „Vapautusnimet“ asetetaan vastapuolen 

PC:llä) 

Automaattinen kirjautuminen 

Kyllä: automaattista sisäänkirjautumista käytetään 

Ei: automaattista sisäänkirjautumista ei käytetä 

Käyttäjänimi: automaattista sisäänkirjautumista 

varten 

Salasana: automaattista sisäänkirjautumista varten 


Asetukset tavoilla „Sarja“ ja „Kirjoitin“ 

Baud-arvo: yksikössä bitti/sekunti 

Sanan pituus: 7 tai 8 bittiä per merkki 

Pariteetti: aseta parillinen/pariton pariteetti tai „ei pariteettia“. 

„Sanan pituus = 8 bitti“ on edellytys „parilliselle/parittomalle 

pariteetille“. 

Pysäytysbitit: 1, 1 1/2 ja 2 pysäytysbittiä 

Protokolla 

Laitteisto (laitekättely) Vastaanottaja ilmoittaa lähettäjälle „RTS/ 

CTS-signaalin“ avulla, että juuri sillä hetkellä ei voida vastaanottaa 

tietoja. Laitekättelyn edellytyksenä on, että tiedonsiirtokaapelissa 

on siirtojohdin RTS/CTS-signaaleja varten. 

XON/XOFF (ohjelmakättely) Vastaanottaja lähettää signaalin 

„XOFF“, jos sillä hetkellä ei voida ottaa vastaan tietoja. Signaalilla 

„XON“ vastaanottaja ilmoittaa, että tietoja voidaan taas ottaa 

vastaan. Ohjelmakättely ei edellytä „RTS/CTS-signaalia“ 

tiedonsiirtokaapelissa. 

ON/XOFF (ohjelmakättely) Vastaanottaja lähettää signaalin 

„XON“ tiedonsiirron aloittamista varten ja ilmoittaa, että se on 

valmis vastaanottamaan tietoa. Vastaanottaja lähettää signaalin 

„XOFF“, jos sillä hetkellä ei voida ottaa vastaan tietoja. Signaalilla 

„XON“ vastaanottaja ilmoittaa, että tietoja voidaan taas ottaa 

vastaan. Ohjelmakättely ei edellytä „RTS/CTS-signaalia“ 

tiedonsiirtokaapelissa. 

Laitenimi: Käytettävän liitäntäportin tunnus – yleensä: „COM2“. 

Varmuusnimi: Parametrit ja työkalutiedot sijoitetaan vastapuolen 

muistiin sen tiedostonimen alle, joka määritellään kentässä 

„Varmuusnimi“. „Varmuusnimi“ annetaan vain tiedoksi, sillä sitä voi 

muuttaa ainoastaan huoltohenkilökunta. 


8.3 Siirto

8.3 Siirto 

Ohjelmien (tiedostojen) siirto 

Ohjelmien valinta tapahtuu sijoittamalla kursori 

halutun ohjelman kohdalle ja painamalla Merkitse, tai 

voit myös merkitä kaikki ohjelmat painamalla 

Merkitse kaikki. 

„Merkityt“ ohjelmat tunnistetaan „ristimerkitstä“. 

Merkintä voidaan poistaa painamalla uudelleen 

Merkitse. 

Yksittäinen ohjelma siirretään sijoittamalla kursori 

ohjelman kohdalle ja painamalla Lähetä tiedosto tai 

Vastaanota tiedosto. 

Ikkunan alapuolella MANUALplus näyttää tiedoston 

kokoa ja kursorin osoittaman ohjelman muutoksen 

ajankohtaa. 

DIN-ohjelmien/-makrojen lisäksi NC-ohjelmaa voidaan 

„tarkastella“ myös ohjelmakuvauksen avulla. 

Parametrit ja työkalutiedot lähetetään/vastaanotetaan 

„yhtenä ryhmänä“. 

Tiedonsiirron aikana MANUALplus näyttää seuraavia 

tietoja „siirtoikkunassa“ (kuva alla oikealla): 

Siirtotila skissikuvan avulla, jossa pieni punainen 

neliö liikkuu „ohjauksen“ ja „PC:n“ välillä – jos 

siirrossa on häiriö, pieni punainen neliö pysyy 

paikallaan. 

Ohjelman nimi, jota juuri parhaillaan siirretään. 

Siirrettyjen tietojen määrä „edistymispalkissa“. 

Parametrien ja työkalutietojen 

vastaanotossa aiemmat tiedot 

ylikirjoitetetaan. 

Kun „verkkokäyttö“ aloitetaan, 

MANUALplus lukee vastapuolen 

ohjelmien nimet ja ohjelmakuvaukset. 

Se voi kestää muutaman minuutin. Tätä 

toimenpidettä näytetään 

„edistymispalkissa“ 

toimintonäppäinpalkin yläpuolella. 


Ohjelmaryhmän valinta 

Paina Ohjelma 

Paina Ohjelman valinta 

Paina DIN-ohjelmat tai 

DIN-makrot tai 

työkierto-ohjelmat tai 

ICP-muodot tai 

Paina DXF-tiedostot 


DIN- tai työkierto-ohjelmien sekä ICP-muotojen 

valinnassa näytetään yksinomaan tiedostonimeä. 

MANUALplus erottelee ohjelmaryhmät sisäisesti 

nimilaajennoksen mukaan (katso taulukko oikealla). 

„Järjestelmävalvojana“ voit lisäksi valita: 

diagnoositiedostoja: jotka ovat tarpeellisia 

käyttöönoton ja huollon yhteydessä. 

protokollatiedostoja: jotka ovat tallennettuja 

virhelokitiedostoja (tiedostonimi „error“) ja muita 

käyttöönotossa ja huollossa tarvittavia tiedostoja. 

Voit käyttää samoja parametrin nimiä DINohjelmille/makroille 

sekä ICP-muodoille 

sorvauksessa, otsapinnan tai 

vaippapinnan koneistuksessa. Lisäksi on 

suositeltavaa käyttää „ohjelmakuvausta“ 

ohjelman sisällön esitykseen. 

Ohjelmaryhmien laajennokset 

NC DIN-ohjelmat 

NCS DIN-aliohjelmat (DIN-makrot) 

GTZ Työkierto-ohjelmat 

GTI ICP-pyörähdysmuodot 

GTS ICP-otsapintamuodot 

GTM ICP-vaippapintamuodot 

DXF DXF-muodot 


8.3 Siirto

8.3 Siirto 

Ohjelman siirto (verkkotapa) 

MANUALplus erottelee ohjelmaryhmät sisäisesti 

nimilaajennoksen mukaan (katso taulukko oikealla). 

Vaihto ikkunoiden välillä tehdään nuolinäppäimillä 

„Nuoli vasemmalle/Nuoli oikealle“ (tai „Enter“). 

Tiedoston lähetys 

Paina Ohjelma 

Sijoita kursori vasempaan ikkunaan 

Valitse ohjelma kursori avulla, tai 

valitse ohjelma ja paina Merkitse tai 

Tiedoston vastaanotto 

paina Merkitse kaikki 

Paina Lähetä tiedosto 

Paina Ohjelma 

Sijoita kursori oikeaan ikkunaan 




Paina Vastaanota tiedosto 

Informaatio tiedonsiirron aikana: katso “Ohjelmien 

(tiedostojen) siirto” sivulla 446. 


Ohjelman siirto (sarjaliitäntätapa) 

MANUALplus näyttää omaa hakemistoaan (kuva 

oikealla). 

Tiedoston lähetys 



Tiedoston vastaanotto 



Paina Vastaanota tiedosto 

Kun vaihdat „vastaanottoon“, MANUALplus odottaa 

tietoja sarjaliitännästä. „Jatkonäytöstä“ voit nähdä, 

onko tiedonsiirto käynnissä vai ei. Tämä tila voidaan 

lopettaa painamalla Takaisin. 

Ohjelmien vastaanotossa MANUALplus 

hyväksyy kaikki ohjelmatyypit (DINohjelmat, 

DIN-makrot, työkierto-ohjelmat 

ja ICP-muodot). 




8.3 Siirto

8.3 Siirto 

DIN-ohjelmien/-makrojen tulostus kirjoittimelle 

Paina Ohjelma 

Paina Ohjelman valinta 

Paina DIN-ohjelmat tai 

DIN-makrot 








Vain DIN-ohjelmia ja DIN-makroja voidaan 

tulostaa kirjoittimelle. 


Parametrien siirto 

Paina Parametri 

Paina Lähetä parametri 

Paina Vastaanota parametri 

Lähetettävät parametritiedostot ovat nimeltään samat 

kuin kohteissa „Asetukset – Varmuusnimi“ 

määritellyt tiedostonimet. MANUALplus täydentää 

tiedostonimet seuraavilla laajennuksilla: 

*.BEA (koneistusparametri) 

*.MAS (koneparametri) 

*.PRO (tuotantoparametri) 

*.PLC (PLC-parametri) 

*.STD (ohjaustiedot) 



Parametritiedostojen vastaanotto: 

„Verkko“-tapa: Tiedostonimi 

tarkastetaan. Sen tulee olla sama kuin 

kohdassa „Asetukset – Varmuusnimi“ 

määritelty tiedostonimi. 

„Sarja“-tapa: Tiedostonimeä ei 

tarkisteta. 

Huomautus ! 

Parametritietojen vastaanoton jälkeen 

MANUALplus on käynnistettävä 

uudelleen. 


8.3 Siirto

8.3 Siirto 

Työkalutietojen siirto 

Paina työkalu 

Paina Lähetä työkalu 

Paina Vastaanota työkalu 

Lähetettävät työkalutiedostot ovat nimeltään samat 

kuin kohteissa „Asetukset – Varmuusnimi“ 

määritellyt tiedostonimet. MANUALplus täydentää 

tiedostonimet seuraavilla laajennuksilla: 

*.TXT (työkaluteksti) 

*.WKZ (työkaluparametri) 



Työkalutiedostojen vastaanotto: 

„Verkko“-tapa: Tiedostonimi 

tarkastetaan. Sen tulee olla sama kuin 

kohdassa „Asetukset – 

Varmuusnimi“ määritelty 

tiedostonimi. 

„Sarja“-tapa: Tiedostonimeä ei 

tarkisteta. 


8.4 Huolto ja diagnoosi 

Valittuasi Huolto [3]on valittavissa seuraavat 

toiminnot/toimintoryhmät: 

Sisäänkirjaus [1] 

Uloskirjaus [2] 

Käytt.palv. [3] (Käyttäjäpalvelut) 

Järj.huolto [4] (Järjestelmäpalvelut) 

Diag(noosi) [6] 

Erilaiset huolto- ja diagnoositoiminnot 

ovat huolto- ja käyttöönottohenkilöitä 

varten. 

Käyttövaltuus 

Sisäänkirjaus, uloskirjaus ja käyttäjäpalvelut ovat 

käyttövaltuuksien hallintaan tarkoitettuja toimintoja. 

Tietyt parametrimuutokset ja toiminnot valikolla 

„Huolto/diagnoosi“ ovat vain valtuutettujen 

henkilöiden käyttöä varten. Valtuus ratkaistaan 

„ilmoittautumisen“ yhteydessä oikean salasanan 

sisäänsyötöllä. Tämä käyttöoikeus peruuntuu 

„uloskirjautumisen“ yhteydessä. „Käyttäjäpalvelun“ 

toiminnoissa määritellään ja poistetaan käyttäjiä ja 

asetetaan tai muutetaan salasanoja. 

„Salasana“ on nelinumeroinen luku, joka kyseisen 

henkilön tulee kirjoittaa itselleen muistiin. Salasana 

syötetään sisään „piilokirjoituksena“ (ei nähtävillä). 


8.4 Huolto ja diagnoosi


MANUALplus erottelee seuraavat käyttäjäluokat: 

„ei suojaluokkaa“ 

„NC-ohjelmoija“ 

„Järjestelmävalvoja“ 

„Huoltohenkilöstö“ (koneen valmistajan edustajat) 

MANUALplus toimitetaan yhdellä valmiiksi määritellyllä 

käyttäjällä, jonka nimi on „Passwort 1234“. Salasana on 

„1234“. Kun olet kirjautunut sisään käyttäjänä „Passwort 

1234“, voit määritellä uuden käyttäjän, jolla on 

„järjestelmävalvojan“ valtuudet. Sen jälkeen voit poistaa 

käyttäjän „Passwort 1234“. 

Sisäänkirjaus [1] 

„Sisäänkirjauksen“ valinnan jälkeen näytetään käyttäjälistaa. Valitse 

joukosta oma nimesi, paina „Enter“ ja syötä sisään salasana. Nyt olet 

kirjautunut sisään „NC-ohjelmoijana tai järjestelmäpäällikkönä“. 

Tämä sisäänkirjautuminen pätee niin kauan, kunnes „kirjaudut ulos“ 

tai toinen käyttäjä kirjautuu sisään omalla salasanallaan. 

Uloskirjaus [2] 

Sisäänkirjautunut käyttäjä kirjautuu ulos ja käyttövaltuus palautuu 

asetukseen „ei suojaluokkaa“. 

Käyttäjäpalvelu [3] 

„Käyttäjäpalveluun“ pääsy edellyttää kirjautumista 

„järjestelmävalvojana“. Seuraavat toiminnot tulevat mahdollisiksi: 

Käyttäjän lisäys [1] 

Syötä sisään uuden käyttäjän nimi. Sitä varten aktivoi 

aakkosnäppäimistö näppäimellä >> . Sen jälkeen aseta salasana. 

Sen jälkeen tämä käyttäjä tulee lisätyksi „käyttäjälistaan“. 

Käyttäjän poisto [2] 

Valitse poistettava nimi käyttäjälistasta ja paina OK. 

Salasanan muuttaminen [3] 

Jokainen käyttäjä voi itse muuttaa „omaa“ salasanaansa. 

Väärinkäytösten välttämiseksi on ensin syötettävä sisään „vanha“ 

salasana, ennenkuin uusi salasana voidaan määritellä. 


Järjestelmäpalvelu 

„Järjestelmäpalvelussa“ tulevat eteen seuraavat toiminnot: 

Päivä/kellonaika [1] 

Päiäyksen ja/tai kellonajan asetus. Päiväys/kellonaika rekisteröidään 

virheilmoitusten yhteydessä. Siksi tämän tiedon oikea asetus on 

hyvin tärkeätä. 

Kielen vaihto [3] 

Kun olet valinnut tämän toiminnon, valitse haluamasi kieli 

ohjelmanäppäimellä >> ja paina +OK. 

Valittu kieli tulee voimaan seuraavan käynnistyksen yhteydessä. 

Diagnoosi 

„Diagnoosissa“ on informaatio-, testaus- ja valvontatoimintoja 

Info [1]: Tästä löytyy ohjauksen ohjelmistoversoita koskevaa tietoa. 

Lokitiedostojen [3] – virhelokitiedostojen näyttö [1]: Tämä 

näyttää viimeisimmät viesti ja ilmoitukset. Sivunäppämillä „Sivu 

eteen/taakse“ saat esiin lisää tallennettuja virheitä. 

Lokitiedostojen [3] – virhelokitiedostojen näyttö [2]: Tässä 

luodaan virhelokitiedostosta kopio ja tallennetaan se nimellä 

„error.log“ hakemistoon „Para_Usr“. Jos hakemistossa on jo 

valmiina tiedosto „error.log“, se ylikirjoitetaan. 

Käyttöesimerkki: Tallennat esiintyneen virheilmoituksen 

huoltoteknikon myöhempää käyttöä varten. 

Muut diagnoositoiminnot ovat käyttöönottoa ja huoltotöitä varten. 















Esimerkit

9.1 Työskentely MANUALplus-ohjauksella 

9.1 Työskentely MANUALplusohjauksella 

Tämä esimerkki esittelee koneen asetuksia ja työkappaleen laadintaa 

työkierto-ohjelmoinnin avulla. Muokkaus tehdään „opettelukäytöllä“. 

Käsittelyn päätteeksi työkierto-ohjelma on valmis käyttöä varten. 

Käytettävät työkalut 

Rouhintatyökalu: 

Asema T1 

WO = 1 Työkalun suuntaus 

A = 93° Asetuskulma 

B = 55° Kärkikulma 

R = 0,8 Työkalun säde 

Silitystyökalu: 

Asema T2 





Kierretyökalu: 

Asema T3 


Työn kulku 

Aihion kiinnitys (halkaisija 60 mm ja pituus 100 mm) 

Koneen asetus 

– Nollapistesiirron asetus 

–Työkalun mittojen määritys 

Vaihda „opettelukäytölle“ 

Työkappaleen koneistaminen työkierto kerrallaan 

458 9 Esimerkit

Koneen asetus 

Alkuehdot: Työkalut T1, T2 ja T3 on määritelty 

Asetustyöt 

Kiinnitä aihio 

Aseta mitattava työkalu ja määrittele 

konetiedot toiminnolla „S, F, T 

asetus“ 

Valmistele „työkappaleen nollapisteen asetus“ ja 

„työkalun mittaus“ („käsikäytöllä“ käsipyörän/ 

nykäyssyöttöpainikkeiden avulla): 

Luo tasopinta 

Valmistele halkaisija 

Työkappaleen nollapisteen asetus 


Valitse „Akseliarvojen asetus“ 

Aja hipaisukosketus tasopintaan ja 

vastaanota asema työkappaleen 

nollapisteeksi 

Työkalun mittaus (kaikille työkaluille): 

Aseta mitattava työkalu karaan ja 

syötä sisään sen T-numero valikolla 

„S, F, T asetus“. 

Paina Mittaa työkalu 

Aja hipaisukosketus halkaisijaan ja määrittele 

halkaisijan arvo „mittapistekoordinaatiksi X“. 

Aja hipaisukosketus tasopintaan ja määrittele 

halkaisijan arvo „mittapistekoordinaatiksi Z“. 

(Poikkipinta on määritelty työkappaleen 

nollapisteeksi.) 


9.1 Työskentely MANUALplus-ohjauksella


Työkierto-ohjelman valinta 

Luodaan uusi työkierto-ohjelma numerolla „999“. 

Työkappaleohjelman laadinta 

Vaihda käyttötavalle „Opettelu“ 

Paina Ohjelmalista 

Syötä sisään „999“ ohjelman numeroksi 

Aktivoi ohjelma „999“ 

Paina Muuta tekstiä 

Syötä sisään ohjelman tunnus (tässä 

„Beispielwerkstueck“). 

Vastaanota ohjelman tunnus 

Aloita työkierto-ohjelmointi 

460 9 Esimerkit

Työkierto-ohjelman laadinta 

Seuraavassa toteutetaan yksittäiset työkierrot 

työkappaleen koneistamista varten. Kullekin 

työkappaleen skissikuvassa näkyvälle työvaiheelle 

esitetään oikeanpuoleisessa kuvassa työkierto ja 

työkiertoparametrit. Konetietojen näyttö ilmoittaa 

tilannetta työkierron suorituksen jälkeen. 

Kunkin työkierron kulku: 

Työkierron valinta 

Työkierron ohjelmointi 

Työkierron testaus simuloimalla 


Työkierron tallennus 

Ensimmäinen rouhintatyökierto 

Käytä ensin rouhintatyökalua. 

Työkierto lastuaa kuvassa piirrettävän alueen. 

Työvarojen etukäteismäärittelyä varten valitaan 

laajennettu tapa. 

„Alkupiste X, Z“ määritellään „juuri ennen“ 

lastuttavaa aluetta. Siihen ajetaan pikaliikkeellä. 

Rouhintatyökierrot palaavat työkierron suorituksen 

jälkeen takaisin alkupisteeseen. 




Toinen rouhintatyökierto 

„Alkupiste X, Z“ määritellään „juuri ennen“ 

lastuttavaa aluetta. Siihen ajetaan pikaliikkeellä. 


Laajennettu tapa on tarpeellinen työvaran, 

pyöristyksen ja viisteen takia. 

Kolmas rouhintatyökierto 


Laajennettu tapa on tarpeellinen työvaran ja viisteen 

takia. 

462 9 Esimerkit

Neljäs rouhintatyökierto 


Laajennettu tapa on tarpeellinen työvaran takia. 

Paikoitus työkalunvaihtoa varten 

Ottaaksesi pois rouhintatyökalun ja vaihtaaksesi tilalle 

silitystyökalun on luisti ajettava „turvalliseen 

asemaan“. 




Kierteen ja vapaapiston laadinta 

Seuraavat silitystyökierrot ja kierteen 

viiste/vapaapisto ohjelmoidaan niin, että 

muotojakso tulee koneistettua yhdellä 

lastulla. 

Koska MANUALplus ajaa „alkupisteeseen X, Z“ 

pikaliikkeellä, ei muita paikoituksia ohjelmoida. 

„Vapaapisto DIN 76“ muodostaa kierteen viisteen, 

vapaapiston ja rajoittava tasopinnan. 

Asetus „Palautuksella“ on pois päältä. Näin 

muotojakso voidaan silittää yhdellä kertaa. 

464 9 Esimerkit

Ensimmäinen silitystyökierto 

Seuraavat kolme silitystyökiertoa silittävät kuvan 

skississä olevan muotojakson. 

Kaikille silitystyökierroille käytetään laajennettua 

tapaa, jotta voidaan koneistaa kaltevat suorat pinnat, 

viisteet, pyöristykset tms. muodot. Laajennetulla 

tavalla työkalu jää paikalleen työkierron lopussa. Se on 

myös ehtona muotojakson silittämiseksi „yhdellä 

lastulla“. 

Toinen silitystyökierto 




Kolmas silitystyökierto 

Paikoitus työkalunvaihtoa varten 

Ottaaksesi pois silitystyökalun ja vaihtaaksesi tilalle 

kierteitystyökalun on luisti ajettava „turvalliseen 

asemaan“. 

466 9 Esimerkit


Tämä työkierto tekee yksittäisen kierteen nousulla 

1,5 mm. MANUALplus laskee kierteen syvyyden ja 

lastunjaon. 

Työkalun paikoitus 

Työkappaleen koneistus on päättynyt. Ottaaksesi pois 

valmiin työkappaleen täytyy työkalu ensin ajaa 

„turvalliseen asemaan“. 




Ohjelmalista 

Kuva oikealla esittää laadittua työkierto-ohjelmaa 

Simulaatio „ohjelmanajolla“ 

Laadittu työkierto-ohjelma simuloidaan käyttötavalla 

„Ohjelmanajo“. 

Palaa valikkonäppäimen avulla takaisin päävalikolle ja 

paina Ohjelmanajo. MANUALplus lataa ohjelman, 

jota viimeksi käsiteltiin. Tässä tapauksessa se on 

työkierto-ohjelma „999“. 

Kuvassa oikealla koko työkappaleen koneistusta 

simuloidaan ohjelmanajolla. Koska tässä esimerkissä 

on jatkuva ohjelmanajo päällekytkettynä, simulaatio 

tapahtuu ilman keskeytyksiä. 

468 9 Esimerkit

Laadittu työkappale 

Kuva oikealla esittää tuloksena saatua työkappaletta. 



9.2 ICP-esimerkki „Kierretappi“ 


Tämä esimerkki esittää kierretapin koneistamista ICP-ohjelmoinnin 

avulla. Yksittäiset työvaiheet ICP-muodon laatimiseksi ja muodon 

yhdistämiseksi ICP-työkiertoihin esitetään alkaen työpiirustuksesta. 

Koneistus toteutetaan ICP-pitkittäistyökierroilla. Koneistuksen lopussa 

ICP-muotokuvaus ja työkiertoohjelma pysyvät käytettävissä. 



Asema T1 






Asema T2 






Asema T3 


Työn kulku 


Koneen asetus 




Paikoitustyökierron määrittely työkalunvaihtoa varten 


ICP-muodon yhdistäminen rouhinta- ja silitystyökiertoon 

Kierteen koneistuksen suorittaminen 

470 9 Esimerkit

ICP-lastuaminen pitkittäin 

Oletetaan, että koneet asetukset on tehty ja 

käyttötapana on „Opettelu“. 

ICP-lastuamistyökierrossa tehdään asetussyvyyden ja 

työvaran asetus rouhintakoneistusta varten. Tässä 

esimerkissä syötetään sisään ICP-muodon numero 

(„888“) ennen ICP-editorin kutsua (kuva yllä oikealla). 

Sen jälkeen kun on vaihdettu ICP-editoriin ja painettu 

Lisää elementti, tapahtuu muotoelementin 

sisäänsyöttö. 

Koska MANUALplus päättelee 

lastuamissuunnan muodon suunnan 

mukaan, ICP-muoto kuvataan 

negatiiviseen Z-suuntaan. 


9.2 ICP-esimerkki „Kierretappi“


Muotoelementti 1 

Muoto alkaa kierteen viisteellä (viiste). 

Muodon alkupisteen määrittely tapahtuu 

ensimmäisen muotoelementin määrittelyssä „XS, 

ZS“. Alkupiste on myös viisteen nurkkapiste. 

Kun viiste on ensimmäinen muotoelementti, viisteen 

sijainti saadaan laskettua „elementin sijainnin J“ 

perusteella – tässä „J=1“ (kuva yllä oikealla). 

Liityntäelementtiä ei vielä tunneta, viiste on voimassa 

„ratkaisemattoman elementtinä“. MANUALplus 

paikoittaa vastaavan symbolin grafiikkaikkunan 

alapuolelle (kuva alla oikealla). 

472 9 Esimerkit


Seuraava muotoelementti on vapaapisto. 

Kuvioelementti „Vapaapisto“ kuvaa etukäteen 

tallennetun lieriön, varsinaisen vapaapiston ja liittyvän 

poikkipinnan. 

Tähän mennessä sisäänsyötetyt osamuodot ovat 

yksiselitteisesti määritetyt. MANUALplus esittää 

muotoelementit ja poistaa symbolin „ratkaisematon 

muotoelementti viiste“. 

Vapaapiston määrittelyssä syötetään sisään 

„tavoitepisteen“ lisäksi kierteen nousu. Muut 

vapaapiston parametrit MANUALplus määrittää 

sisäisten taulukoiden perusteella. 





Seuraava muotoelementti on kalteva suora. 

„Tavoitepisteen X, Z“ määrittelyn jälkeen suora on 

yksiselitteisesti määritetty. MANUALplus esittää 

muotoelementit. 

474 9 Esimerkit


Seuraava muotoelementti on vaakasuora suora. 

„Tavoitepisteen Z“ määrittelyn jälkeen suora on 







Seuraava muotoelementti on pyöristys. Syötetään 

sisään „pyöristyssäde B“. 

Pyöristyksen sisäänsyöttöhetkellä seuraava 

liityntäelementti ei ole vielä tunnettu. Pyöristys ja 

edeltävä lineaarinen elementti ovat 

„ratkaisemattomia elementtejä“. MANUALplus 

sijoittaa symbolin grafiikkaikkunan alapuolelle ja 

vaihtaa edeltävän vaakasuoran viivan 

ratkaisemattoman elementin väriseksi (harmaaksi). 

476 9 Esimerkit


Seuraava muotoelementti on pystysuora suora. 

„Tavoitepisteen X“ määrittelyn jälkeen suora ja sitä 

edeltävä pyöristys ovat yksiselitteisesti määritettyjä. 

MANUALplus esittää muotoelementit – ja poistaa 

„ratkaisemattomien muotoelementtien“ symbolit. 





Seuraava muotoelementti on viiste. Syötetään sisään 

„viisteen leveys B“. 

Viisteen sisäänsyöttöhetkellä seuraava 

liityntäelementti ei ole vielä tunnettu. Viiste ja edeltävä 

lineaarinen elementti ovat „ratkaisemattomia 

elementtejä“. MANUALplus sijoittaa symbolin 

grafiikkaikkunan alapuolelle ja vaihtaa edeltävän 

vaakasuoran viivan ratkaisemattoman elementin 

väriseksi (harmaaksi). 

478 9 Esimerkit



„Tavoitepisteen Z“ määrittelyn jälkeen suora ja sitä 

edeltävä viiste ovat yksiselitteisesti määritettyjä. 

MANUALplus esittää muotoelementit – ja poistaa 

„ratkaisemattomien muotoelementtien“ symbolit. 





Seuraava muotoelementti on pystysuora suora. 

„Tavoitepisteen X“ määrittelyn jälkeen suora on 



ICP-muotolistan sisäänsyöttö on päättynyt. Takaisin 

päättää ICP-ohjelmoinnin Määrittely valmis päättää 

ICP-työkierron. 

480 9 Esimerkit

ICP-lastuamisen tarkastus 

Lastuamisen kulku testataan „graafisella 

simulaatiolla“ (ohjelmanäppäin Grafiikka). Sen 

jälkeen työkierto vastaanotetaan työkierto-ohjelmaan 

painamalla Tallenna tai Ylikirjoita 

ICP-silitys 

ICP-muotoa „888“ (kierretappi) käytetään myös 

silitystyökiertoa varten. 




ICP-silityksen tarkastus 

ICP-silitystyökierron kulku testataan „graafisella 




MANUALplus silittää „muodon suuntaan“ (kuva yllä 

oikealla). 

Työkierto-ohjelma „ICP-esimerkkikappale„ 

Laadittu työkierto-ohjelma sisältää ICP-työkiertojen 

lisäksi paikoitustyökierrot työkalunvaihtoa ja 

kierteitystyökiertoa varten (kuva alla oikealla). 

Työkierron tehtävät: 

N1: Aineenpoisto (Rouhinta) 

N2: Paikoitus työkalunvaihtoa varten 

N3: Työkappaleen silitys 


N5: Kierteen valmistus 

N6: Paikoitus työkappaleen ulosvetämiseksi 

482 9 Esimerkit

9.3 ICP-esimerkki „Matriisi“ 

Tämä esimerkki esittää matriisin koneistamista ICP-ohjelmoinnin 

avulla. Yksittäiset työvaiheet ICP-muodon laatimiseksi ja muodon 

yhdistämiseksi ICP-työkiertoihin esitetään alkaen työpiirustuksesta. 

Koneistuksen lopussa ICP-muotokuvaus ja työkiertoohjelma pysyvät 

käytettävissä. 

Koneistus toteutetaan ICP-poikittaistyökierroilla. 



Asema T1 




R = 0.8 Työkalun säde 


Asema T2 





Työn kulku 


Koneen asetus 






ICP-muodon yhdistäminen rouhinta- ja silitystyökiertoon 


9.3 ICP-esimerkki „Matriisi“


ICP-lastuaminen poikittain 



ICP-lastuamistyökierrossa tehdään asetussyvyyden ja 

työvaran asetus rouhintakoneistusta varten. ICPmuodon 

numero syötetään sisään ennen ICP-editorin 

kutsua (kuva yllä oikealla). 

Käskyllä ICP muokkaus vaihdetaan ICP-ohjelmointiin. 

Esimerkissä „ICP-esimerkkimatriisin“ (ICPmuotonumero 

777) kaksi ensimmäistä 

muotoelementtiä on jo valmiiksi syötetty sisään. 

Ensin tapahtuu „karkean muodon“ määrittely. Sen 

jälkeen määritellään pyöristykset toiminnolla 

„Päällesijoitus“. 

Toiminnolla Lisää elementti vaihdetaan ICP-editorin 

sisäänsyöttötavalle (kuva alla oikealla). 

Koska MANUALplus päättelee 

lastuamissuunnan muodon suunnan 

mukaan, ICP-muoto kuvataan 

negatiiviseen Z-suuntaan. 

484 9 Esimerkit


Seuraava muotoelementti on kalteva suora. Vain 

lineaarielementin kulma tunnetaan. MANUALplus 

sijoittaa „ratkaisemattoman elementin“ symbolin 

grafiikkaikkunan alapuolelle ja vaihtaa viivan 






Seuraava muotoelementti on ympyränkaari, jonka 

keskipiste ja säde tunnetaan. 

Koska on olemassa kaksi ratkaisuvaihtoehtoa, 

MANUALplus esittää „ratkaisuvalintaa“ (kuva alla 

oikealla ja kuva seuraavalla sivulla yllä oikealla). 

486 9 Esimerkit

Vastaanota ratkaisu valitsee haluamasi ratkaisun. 

Edeltävä kalteva suora on nyt yksiselitteisesti 

määritetty. Tosin ympyränkaari ei ole vielä 

yksiselitteisesti määritetty. 

MANUALplus sijoittaa „ratkaisemattoman 

elementin“ symbolin grafiikkaikkunan alapuolelle ja 

vaihtaa viivan ratkaisemattoman elementin väriseksi 

(harmaaksi). 





Seuraava muotoelementti on kalteva suora. 

„Tavoitepisteen X, Z“ ja „kulman A“ määrittelyn 

jälkeen suora on yksiselitteisesti määritetty. 

Koska on olemassa kaksi ratkaisuvaihtoehtoa, 

MANUALplus esittää „ratkaisuvalintaa“ (kuva alla 

oikealla ja kuva seuraavalla sivulla yllä oikealla). 

488 9 Esimerkit

Vastaanota ratkaisu valitsee haluamasi ratkaisun. 

Edeltävä ympyränkaari ja kalteva suora ovat nyt 

yksiselitteisesti määritettyjä. MANUALplus esittää 

muotoelementit – ja poistaa „ratkaisemattomien 

muotoelementtien“ symbolit. 

„Karkean muodon“ määrittely on päättynyt. 

Poistuminen sisäänsyöttötavalta tapahtuu 

näppäimellä Takaisin. 




Nurkkien pyöristys 

Pyöristysten sisäänsyöttö tapahtuu 

„päällesijoittamalla“. Sitä varten valitaan ensin 

muotonurkka ja syötetään sisään pyöristyssäde. 

Päällesijoitus tehdään ohjelmanäppäimellä Sijoita 

päälle (esitetään symbolina - katso kuvaa yllä oikealla). 

Sen jälkeen pyöristyksen sijainti valitaan toiminnolla 

Nurkka eteen/Nurkka taakse (kuva alla oikealla). 

490 9 Esimerkit

Pyöristyksen sisäänsyöttö 

Pyöristys määritellään „pyöristyssäteellä B“. 

MANUALplus sijoittaa pyöristyksen olemassa olevaan 

ICP-muotoon ja piirtää „parannellun“ muodon. 

Jos kappale sisältää lisää nurkkia, annetaan ehdotus 

seuraavan muotonurkan valitsemiseksi (kuva alla 

oikealla). 




ICP-muotolistan sisäänsyöttö on päättynyt. Takaisin 

päättää ICP-ohjelmoinnin Määrittely valmis päättää 

ICP-työkierron. 

ICP-lastuamisen tarkastus 

Lastuamisen kulku testataan simulaation avulla. 

Simulaatio kutsutaan toimintonäppäimellä Grafiikka. 

Sen jälkeen työkierto vastaanotetaan työkiertoohjelmaan 


492 9 Esimerkit

ICP-silitys 

ICP-muotoa „777“ („Matriisi“) käytetään myös 

silitystyökiertoa varten. 

ICP-silityksen tarkastus 

ICP-silitystyökierron kulku testataan „graafisella 




MANUALplus silittää „muodon suuntaan“ (kuva alla 

oikealla). 




Työkierto-ohjelmoinnin ICP-esimerkki „Matriisi“ 


lisäksi paikoitustyökierrot työkalunvaihtoa varten 



N1: Aineenpoisto (Rouhinta) 


N3: Työkappaleen silitys 


494 9 Esimerkit

9.4 ICP-esimerkki „Pistotyökierto“ 

Tämä esimerkki esittää ICP-pistotyökierron käyttöä. Työvaiheet ICPmuodon 

laatimiseksi ja muodon yhdistämiseksi ICP-työkiertoihin 

esitetään alkaen työpiirustuksesta. 



Koneistus toteutetaan „ICP-sisäänpistolla säteittäin“. 


Pistotyökalu: 

Asema T4 



K = 5 Terän leveys 

Työn kulku 


Koneen asetus 





ICP-pistotyökierron kutsu 


ICP-muodon yhdistäminen pistosilitystyökiertoon 


9.4 ICP-esimerkki „Pistotyökierto“


ICP-pisto säteittäin 



ICP-pistotyökierrossa määritellään työvarat esipistoa 

varten. Pistoleveyttä ei syötetä sisään. Sen jälkeen 

MANUALplus laskee lastun jaon asetuksella < 80% 

työkalutiedoissa määritellystä terän leveydestä (kuva 

yllä oikealla). 

Työkiertoparametrien määrittelyn jälkeen vaihda ICPohjelmointiin 

toiminnolla ICP-editointi Elementin 

lisäys vaihtaa sisäänsyöttötavalle. 




496 9 Esimerkit


Muoto alkaa vaakasuoralla suoralla, joka liittyy 

„tangentiaaliseti“ seuraavaan ympyränkaareen. 

ICP-muodon alkupisteen määrittely tapahtuu 

syöttämällä sisään ensimmäisen muotoelementin 

koordinaatit „XS, ZS“. 



muotoelementin. 





Seuraava muotoelementti on ympyränkaari, jonka 

säde ainoastaan tunnetaan. Tosin ympyränkaari ei ole 

vielä yksiselitteisesti määritetty. 

MANUALplus sijoittaa vastaavan symbolin 

grafiikkaikkunan alapuolelle ja vaihtaa ympyränkaaren 


498 9 Esimerkit


Seuraava muotoelementti on kalteva suora, jonka 

tavoitepiste ja kulma tunnetaan. 

Koska ratkaisuvaihtoehtoja on kaksi, MANUALplus 

esittää „ratkaisin valintaa“. Vastaanota ratkaisu 

valitsee haluamasi ratkaisun (kuva alla oikealla). 

Edeltävä ympyränkaari ja kalteva suora ovat nyt 

yksiselitteisesti määritettyjä. 






tavoitepiste tunnetaan. 




500 9 Esimerkit











tavoitepiste tunnetaan. 




502 9 Esimerkit






„Karkean muodon“ määrittely on päättynyt. 

Poistuminen sisäänsyöttötavalta tapahtuu 

näppäimellä Takaisin. 






„päällesijoittamalla“. Sen jälkeen valitaan nurkat 

(Nurkka eteen/Nurkka taakse). Sen jälkeen 

määritellään „pyöristyssäde B“. MANUALplus 

sijoittaa pyöristyksen olemassa olevaan ICP-muotoon 

ja piirtää „parannellun“ muodon. 

MANUALplus ehdottaa seuraavaa muotonurkkaa 

valittavaksi. Tässä esimerkissä pyöristetään kaikki 

nurkat. 

ICP-muoto on syötetty sisään täydellisesti (kuva alla 

oikealla). Takaisin päättää ICP-ohjelmoinnin 

Määrittely valmis päättää ICP-työkierron. 

504 9 Esimerkit

ICP-sisäänpiston testaus 

Pistokoneistuksen kulku testataan „graafisella 

simulaatiolla“ (ohjelmanäppäin Grafiikka). Parempaa 

tarkastelua varten voit testata jokaisen yksittäisen 

liikkeen yksittäislausekäytöllä. Tässä esimerkissä 

pistokoneistusta ei ole vielä päätetty (kuva yllä 

oikealla). 



ICP-pisto (silitys) 

Määriteltyä ICP-muotoa „666“ (uran pisto) käytetään 

myös silitykseen. 




ICP-piston (silitys) tarkastus 

ICP-pistosilitystyökierron kulku testataan „graafisella 

simulaatiolla“ (ohjelmanäppäin Grafiikka). Tässä 

esimerkissä silityskoneistusta ei ole vielä päätetty 

(kuva yllä oikealla). 



Työkierto-ohjelmoinnin ICP-esimerkki „Uran 

pisto“ 





N1: Muodon pisto 

N2: Muodon silitys 

N3: Työkalun paikoitus ulosvetämistä 

varten 

506 9 Esimerkit

9.5 ICP-esimerkki „Jyrsintä„ 

Tämä jyrsintäesimerkkki esittelee ICP-muodon käyttöä reikäkuvioiden 

koneistuksessa. Yksittäiset työvaiheet ICP-muodon laatimiseksi ja 

muodon yhdistämiseksi ICP-työkiertoihin esitetään alkaen 

työpiirustuksesta. 



Koneistus tapahtuu työkierroilla „Ympyrämäinen ICP-muotokuvio 

aksiaalisesti“. 


Jyrsintätyökalu: 

Asema T40 


I = 8 Jyrsimen halkaisija 

K = 4 Hammasluku 

TF = 0,025 Syöttöarvo per hammas 

Työn kulku 

Edellytykset: 

– sorvauskoneistus on päätetty 

– työkalun mitat on määritetty 



„Aksiaalisen ICP-muodon“ kutsu 

„Ympyrämäisen reikäkuvion“ päällekytkentä 


ICP-muodon yhdistäminen rouhintajyrsintätyökiertoon 

Silitysjyrsintätyökierron laadinta 

ICP-muodon yhdistäminen silitysjyrsintätyökiertoon 

ICP-muodon määrittely paikkakuviossa 

Tässä esimerkissä ensimmäinen jyrsintämuoto ohjelmoidaan 

työpiirustuksen mukaisesti. Lisäksi kuviopaikkojen määrittelyssä 

referenssipisteenä on koordinatiston nollapiste. 

Vaihtoehtoisesti voit mitoittaa ensimmäisen jyrsintämuodon 

„koordinaatiston nollapisteeseen“ ja määritellä jyrsintämuotojen 

sijainnit kuviopaikkoihin. 


9.5 ICP-esimerkki „Jyrsintä„


Jyrsintätyökierto – Rouhinta 

Rouhintakoneistus tapahtuu työkierroilla 

„Ympyrämäinen ICP-muotokuvio aksiaalisesti“. 

Työkiertoparametrien määrittelyn jälkeen vaihda ICPohjelmointiin 

toiminnolla ICP-editointi 

Kuvion halkaisija on „K=0“, koska 

„ensimmäinen jyrsintämuoto“ on 

määritelty oikeaan asemaansa ja ICPmuodot 

sijaitsevat otsapinnalla 

symmetrisesti keskipisteen ympärillä. 

508 9 Esimerkit





Muoto alkaa vaakasuoralla suoralla. 

ICP-muodon alkupisteen määrittely tapahtuu 

syöttämällä sisään ensimmäisen muotoelementin 

koordinatit „XS, YS“. 

Määrittelemällä „suoran pituus“ tämä elementti tulee 

yksiselitteisesti määritetyksi. MANUALplus esittää 

muotoelementin. 





Seuraava muotoelementti on ympyränkaari. 

Määritellään sen tavoitepiste ja säde. 

Koska on olemassa kaksi ratkaisua, MANUALplus 

pyytää valitsemaan oikean ratkaisun. 

510 9 Esimerkit


Seuraavaksi tulee pystysuora suora. Määrittelemällä 

„suoran pituus“ tämä elementti tulee yksiselitteisesti 

määritetyksi. 





Seuraavaksi tulee ympyränkaari, jolle määritellään 

tavoitepiste ja säde. Näin jyrsintämuoto sulkeutuu. Se 

on myös ehto taskun jyrsinnälle. 

Koska on olemassa kaksi ratkaisua, MANUALplus 

pyytää valitsemaan oikean ratkaisun. 

512 9 Esimerkit



„päällesijoittamalla“. Sen jälkeen valitaan nurkat 

(Nurkka eteen/Nurkka taakse). Sen jälkeen 

määritellään „pyöristyssäde B“. MANUALplus 

sijoittaa pyöristyksen olemassa olevaan ICP-muotoon 

ja piirtää „parannellun“ muodon. 

MANUALplus ehdottaa seuraavaa muotonurkkaa 

valittavaksi. Tässä esimerkissä pyöristetään kaikki 

nurkat. 

ICP-muoto on syötetty sisään täydellisesti (kuva alla 

oikealla). Takaisin päättää ICP-ohjelmoinnin 

Määrittely valmis päättää ICP-työkierron. 




Jyrsintätyökierto – Silitys 

Koneistus tapahtuu tässäkin käyttämällä työkiertoa 

„Ympyrämäinen ICP-muotokuvio aksiaalisesti“ ja 

laadittua ICP-muotoa. 

„O=1“ määrittelee „silityksen“ – asetuksella „J=0“ 

taskun pohja silitetään sisältä ulospäin. 

Koneistus tapahtuu samalla jyrsimellä, jota käytettiin 

rouhinnassa. 

514 9 Esimerkit

ICP-jyrsinnän (silitys) tarkastus 

ICP-jyrsinnän (silitys) kulku testataan „graafisella 

simulaatiolla“ (ohjelmanäppäin Grafiikka) 



Työkierto-ohjelman ICP-esimerkki „Jyrsintä“ 



(Katso kuvaa oikealla). 


N2: Taskun jyrsintä – Rouhinta 

N3: Taskun jyrsintä – Silitys 




9.6 Esimerkki DIN-ohjelmoinnista „Kierretappi“ 

9.6 Esimerkki DIN-ohjelmoinnista 

„Kierretappi“ 

Tämä esimerkki esittää kierretapin koneistamista DIN-ohjelmalla. DINohjelmoinnin 

yksittäiset työvaiheet esitetään alkaen työpiirustuksesta. 



Asema T1 






Asema T2 






Asema T3 


Työn kulku 


Koneen asetus 



– Työkalunvaihtopisteen sisäänsyöttö 

vaihto DIN-editoriin 

DIN-ohjelman „Kierretappi“ laadinta 

DIN-ohjelman „Kierretappi“ testaus simuloimalla 

516 9 Esimerkit

DIN-ohjelma „Kierretappi“ 

%888.nc DIN-ohjelman numero 

[DIN-esimerkki "Kierretappi"] Ohjelman kuvaus 

N1 G14 Q1 Ajo työkalunvaihtoasemaan, rouhintatyökalun asetus 

N2 G96 S150 G95 F0.4 T1 Rouhintatyökalun kutsu, kierrosluvun, syöttöarvon ohjelmointi 

N3 G0 X62 Z2 Ajo työkappaleeseen 

N4 G819 P4 H0 I0.3 K0.1 Työkierto „Muodon rouhinta pitkittäin sisäsyötöllä“ 

N5 G0 X13 Z0 Muodon kuvauksen alkupiste (rouhintatyökiertoa G819 varten) 

N6 G1 X16 Z-1.5 Muodon kuvaus 

N7 G1 Z-30 

N8 G25 H7 I1.15 K5.2 R0.8 W30 FP1.5 Vapaapistomuoto (on muotokuvauksen elementti) 

N9 G1 X20 

N10 G1 X40 Z-35 

N11 G1 Z-55 B4 

N12 G1 X55 B-2 

N13 G1 Z-70 

N14 G1 X60 

N15 G80 Muodon kuvauksen loppupiste (rouhintatyökiertoa G819 varten) 

N16 G14 Q1 Ajo työkalunvaihtopisteeseen, silitystyökalun asetus 

N17 G96 S220 G95 F0.2 T2 Silitystyökalun kutsu, kierrosluvun, syöttöarvon ohjelmointi 


N19 G89 Muodon silitystyökierto 

N20 G42 Työkalu on muodosta vasemmalla 

N21 G0 X13 Z0 Muodon kuvauksen alkupiste (silitystyökiertoa G89 varten) 

N22 G1 X16 Z-1.5 Muodon kuvaus 

N23 G1 Z-30 

N24 G25 H7 I1.15 K5.2 R0.8 W30 FP1.5 Vapaapistomuoto (on muotokuvauksen elementti) 

N25 G1 X20 

N26 G1 X40 Z-35 

N27 G1 Z-55 B4 

N28 G1 X55 B-2 

N29 G1 Z-70 

N30 G1 X60 

N31 G80 Muodon kuvauksen loppupiste (silitystyökiertoa G89 varten) 

N32 G14 Q1 Ajo työkalunvaihtopisteeseen, kierteitystyökalun asetus 

N33 G97 S800 T3 Kierteitystyökalun kutsu, (vakion) kierrosluvun ohjelmointi 

N34 G0 X16 Z2 Ajo kierteen alkupisteeseen 

N35 G350 Z-29 F1.5 U-999 Yksinkertaisen yksittäisen pituuskierteen työkierto 


9.6 Esimerkki DIN-ohjelmoinnista „Kierretappi“

9.6 Esimerkki DIN-ohjelmoinnista „Kierretappi“ 

N36 G14 Q1 Työkalun irtiajo (ajo työkalunvaihtopisteeseen) 

N37 M30 

LOPPU 

Ohjelman loppu 

DIN-ohjelman testaus 

Kun olet laatinut DIN-ohjelman „Kierretappi“, siirry 

„ohjelmanajoon“ ohjelman testaamista varten (kuva 

yllä oikealla). 

„Simulaatio“ esittää „kierretapin“ muotoa ja 

yksittäisiä työkalun liikeitä (kuva alla oikealla). 

518 9 Esimerkit

9.7 Esimerkkinä DIN-ohjelmointi 

„Jyrsintä“ 

Tämä esimerkki esittää otsapinnan koneistamista DIN-ohjelmalla. 


Jyrsintätyökalu (rouhinta ja silitys): 

Asema T40 


I = 8 Jyrsimen halkaisija 

K = 4 Hammasluku 

TF = 0,025 Syöttöarvo per hammas 

Oletukset: 

Sorvauskoneistus on päätetty 

Työkalun mitat on määritetty 


9.7 Esimerkkinä DIN-ohjelmointi „Jyrsintä“

9.7 Esimerkkinä DIN-ohjelmointi „Jyrsintä“ 

DIN-Programm „Otsapinnan jyrsintä“ 

%2005.nc DIN-ohjelman numero 

[Esimerkki otsapinnan jyrsintä ] Ohjelman kuvaus 

N1 M5 Kara seis 

N2 G197 S3183 G195 F0.12 M103 Kierrosluvun, syöttöarvon ohjelmointi 

N3 T40 Jyrsintätyökalun kutsu 

N4 M14 C-akselin päällekytkentä 

N5 G110 C0 C-akselin paikoitus 


N7 G793 Z0 ZE-6 P3 U0.5 I1 K0.15 F0.1 E0.08 

H0 Q0 

Työkierto „Muodon jyrsintä otsapinnalla“ – Rouhinta 

N8 G100 XK20 YK5 Muodon kuvauksen alkupiste työkiertoa G793 varten 

N9 G101 XK50 B5 

N10 G103 XK5 YK50 R50 Q1 B5 

N11 G101 XK5 YK20 B5 

N12 G102 XK20 YK5 R20 B5 

Muodon kuvaus 

N13 G80 Muodon kuvauksen loppu 

N14 M15 C-akselin poiskytkentä 

N15 G14 Q0 Työkalun irtiajo (ajo työkalunvaihtopisteeseen) 

N16 M30 

LOPPU 

Ohjelman loppu 

520 9 Esimerkit

DIN-ohjelman testaus 

Kun olet laatinut DIN-ohjelman „Otsapinnan jyrsintä“, 

siirry „ohjelmanajoon“ ohjelman testaamista varten 

(kuva yllä oikealla). Aseta simulaatio „otsapinnan 

kuvaukselle„ testataksesi muodot ja jokaisen 

yksittäisen työkalun liikkeen (kuva alla oikealla). 


9.7 Esimerkkinä DIN-ohjelmointi „Jyrsintä“

Taulukot ja yleiskuvaus 


10.1 Kierteen nousu 

10.1 Kierteen nousu 

Jos kierteen nousua ei ole määritelty, se määritetään 

halkaisijan mukaan seuraavasta taulukosta. 

Halkaisija Kierteen nousu Halkaisija Kierteen nousu 

1 0,25 12 1,75 

1,1 0,25 14 2 

1,2 0,25 16 2 

1,4 0,3 18 2,5 

1,6 0,35 20 2,5 

1,8 0,35 22 2,5 

2 0,4 24 3 

2,2 0,45 27 3 

2,5 0,45 30 3,5 

3 0,5 33 3,5 

3,5 0,6 36 4 

4 0,7 39 4 

4,5 0,75 42 4,5 

5 0,8 45 4,5 

6 1 48 5 

7 1 52 5 

8 1,25 56 5,5 

9 1,25 60 5,5 

10 1,5 64 6 

11 1,5 68 6 

524 10 Taulukot ja yleiskuvaus

10.2 Vapaapistoparametri 

DIN 76 – Vapaapistoparametri 

MANUALplus määrittää parametrit – riippumatta kierteen 

noususta – seuraavien taulukoiden mukaan. 

Merkinnät: 

I = Vapaapistohalkaisija 

K = Vapaapistopituus 

R = Vapaapistosäde 

W = Vapaapistokulma 

Kierteen vapaapisto DIN 76 – Ulkokierre Kierteen vapaapisto DIN 76 – Sisäkierre 

Kierteen nousu I K R W Kierteen nousu I K R W 

0,2 D – 0,3 0,7 0,1 30° 0,2 D +0.1 1,2 0,1 30° 

0,25 D – 0.4 0,9 0,12 30° 0,25 D +0.1 1,4 0,12 30° 

0,3 D – 0.5 1,05 0,16 30° 0,3 D + 0,1 1,6 0,16 30° 

0,35 D – 0.6 1,2 0,16 30° 0,35 D + 0,2 1,9 0,16 30° 

0,4 D – 0.7 1,4 0,2 30° 0,4 D + 0,2 2,2 0,2 30° 

0,45 D – 0.7 1,6 0,2 30° 0,45 D + 0,3 2,4 0,2 30° 

0,5 D – 0.8 1,75 0,2 30° 0,5 D + 0,3 2,7 0,2 30° 

0,6 D – 1 2,1 0,4 30° 0,6 D + 0,3 3,3 0,4 30° 

0,7 D – 1.1 2,45 0,4 30° 0,7 D + 0,3 3,8 0,4 30° 

0,75 D – 1,2 2,6 0,4 30° 0,75 D + 0,3 4,0 0,4 30° 

0,8 D – 1,3 2,8 0,4 30° 0,8 D + 0,3 4,2 0,4 30° 

1 D – 1,6 3,5 0,6 30° 1 D +0,5 5,2 0,6 30° 

1,25 D – 2 4,4 0,6 30° 1,25 D + 0,5 6,7 0,6 30° 

1,5 D – 2,3 5,2 0,8 30° 1,5 D + 0,5 7,8 0,8 30° 

1,75 D – 2,6 6,1 1 30° 1,75 D + 0,5 9,1 1 30° 

2 D – 3 7 1 30° 2 D + 0,5 10,3 1 30° 

2,5 D – 3,6 8,7 1,2 30° 2,5 D + 0,5 13 1,2 30° 


10.2 Vapaapistoparametri

10.2 Vapaapistoparametri 

Kierteen vapaapisto DIN 76 – Ulkokierre Kierteen vapaapisto DIN 76 – Sisäkierre 

Kierteen nousu I K R W Kierteen nousu I K R W 

3 D – 4,4 10,5 1,6 30° 3 D + 0,5 15,2 1,6 30° 

3,5 D – 5 12 1,6 30° 3,5 D + 0,5 17,7 1,6 30° 

4 D – 5,7 14 2 30° 4 D + 0,5 20 2 30° 

4,5 D – 6,4 16 2 30° 4,5 D + 0,5 23 2 30° 

5 D – 7 17,5 2,5 30° 5 D + 0,5 26 2,5 30° 

5,5 D – 7,7 19 3,2 30° 5,5 D + 0,5 28 3,2 30° 

6 D – 8,3 21 3,2 30° 6 D + 0,5 30 3,2 30° 


DIN 509 E, DIN 509 F – Vapaapistoparametrit 

MANUALplus määrittää parametrit – riippumatta halkaisijasta 

– seuraavien taulukoiden mukaan. 

Merkinnät: 

I = Vapaapistosyvyys 

K = Vapaapistopituus 

R = Vapaapistosäde 

W = Vapaapistokulma 

Vapaapistosyvyys 

A= Tasokulma 

Vapaapisto 509 E Vapaapisto 509 F 

Halkaisija I K R W Halkaisija I K R W P A 

1,6 – 3 0,1 1 0,2 15° 0,1 8° 

> 3 – 10 0,2 2 0,2 15° > 3 – 10 0,2 2 0,4 15° 0,1 8° 

> 10 – 18 0,2 2 0,6 15° > 10 – 18 0,2 2 0,6 15° 0,1 8° 

> 18 – 80 0,3 2,5 0,6 15° > 18 – 80 0,3 2,5 0,6 15° 0,2 8° 

> 80 0,4 4 1 15° > 80 0,4 4 1 15° 0,3 8° 


10.2 Vapaapistoparametri

10.3 Tekniset tiedot 


Tekniset tiedot 

Ohjaustyyppi Rataohjaus integroidulla moottorin säädöllä 

2 säädettävää akselia X/Z, säädettävä pääkara ja 1 pyörivä työkalu 

Näyttö Integroitu 10,4“-tasovärinäyttö TFT-tekniikalla 

Korostetut hetkellisarvon ja tilan näyttökentät 

Kuormitusnäyttö karaa varten 

Virheilmoitus selväkielitekstinä 

Ohjelmamuisti Kiintolevy > 4,5 GB 

Sisäänsyöttötarkkuus ja näyttöaskel X-akseli: 0,5 µm, halkaisija: 1 µm 

Z-akseli: 1 µm 

C-akseli: 0,001° 

Interpolaatio Suora kolmella pääakselilla (maks. ±10 m) 

Ympyränkaari kahdella akselilla (maks.±100 m) 

Syöttöarvo maks. 9,999 m/min tai maks. 9,999 mm/r. 

Vakiolastuamisnopeus 

Kierteityssyöttöarvo maks. 99,999 m/r 

Syöttöarvo lastunkatkolla 

Pikaliike maks. 99,999 m/min 

Pääkara 0 ... 9 999 min–1 

Akseliohjaus Integroitu digitaalinen käyttöyksikön säätö tahtimoottoreille ja 

epätahtimoottoreille 

Asemansäätötahti: < 3 ms 

Kierroslukusäätö: < 0,6 ms 

Virransäätö: < 0,1 ms 

Kierrosluku Kierrosluku: 0...9999 min-1 

Virheen kompensaatio Välyksen/Suunnanvaihtovälys 

Karan nousuvirhe 

Vinon akselin kaltevuuskulma 

Lämpötila 

Sisäänrakennettu PLC 512 Ktavun ohjelmamuisti 

124 Ktavun tietomuisti 

Tiedonsiirtoliitäntä RS 232-C, maks. 38,4 Kbaudia 

RS 422-C, maks. 38,4 Kbaudia 

Ethernet 10 Mbittiä 

Työskentelylämpötila 0 °C … 45°C 


Käyttäjätoiminnot 

Käsikäyttö Manuaalinen luistin liike ristikytkimellä tai elektronisella 

käsipyörällä 

Työkiertojen graafisesti tuettu sisäänsyöttö ja toteutus suorassa 

vaihdossa manuaaliseen koneen käyttöön 

Kierteen korjaus (kierteen jälkikoneistus irrotetuilla ja uudelleen 

kiinnitetyillä työkaluilla) 

Opettelukäyttötapa Koneistustyökiertojen liittäminen peräjälkeen sarjaan 

Jokainen koneistustyökierto simuloidaan graafisesti heti tietojen 

sisäänsyötön jälkeen 

Toteutus heti kunkin työkierron sisäänsyötön jälkeen 

Koneistustyökiertojen tallennus, ja samalla automaattinen 

ohjelman laadinta 

Ohjelmanajon käyttötapa Työkierto- tai DIN-ohjelmat yksittäislausekäytöllä tai jatkuvalla 

lauseajolla 

Ohjelmointi – Koneistustyökierrot Työkierron määrittely selvätekstinä graafisella tuella 

Lineaariset ja ympyränkaariliikkeet, viisteet ja pyöristykset 

Lastunpoisto pituus- ja poikittaissuunnassa yksinkertaisilla, 

monimutkaisillla ja ICP-kuvatuilla muodoilla 

Uranpistotyökierrot yksinkertaisilla, monimutkaisillla ja ICPkuvatuilla 

muodoilla 

Pistosorvaus yksinkertaisilla, monimutkaisillla ja ICP-kuvatuilla 

muodoilla 

Vapaapistot standardien DIN76, DIN509E, DIN509F mukaan 

Katkaisupistotyökierto 

Poraus-, syvänreiänporaus- ja kierteenporaustyökierrot 

Lineaariset ja ympyrämäiset reikäympyrät taso- ja vaippapinnalla 

Työkierrot yksi- ja moniuraisia akselinsuuntaisia ja kartiomaisia 

kierteitä varten 

Aksiaaliset ja säteittäiset jyrsintätyökierrot uria, kuvioita, 

yksisärmäisiä ja monisärmäisiä pintoja sekä monimutkaisia ICPkuvattuja 

muotoja varten 


DIN-makrojen käyttö työkierto-ohjelmissa 

Reikäkuvio taso- ja vaippapinnalla 

Työkierto-ohjelmien konvertointi DIN-ohjelmiksi 

Vuorovaikutteinen muodon ohjelmointi (ICP) Suora kolmella pääakselilla (maks. ±10 m) 

Ympyränkaari kahdella akselilla (maks.±100 m) 


10.3 Tekniset tiedot


Käyttäjätoiminnot 

DIN-ohjelmointi NC-ohjelmointi standardin DIN 66025 mukaan 

DIN-ohjelmien tai IN-makrojen laadinta 

Lastunpoisto-, pisto-, pistosorvaus-, poraus- ja 

jyrsintätyökiertojen ohjelmointi 

Yksinkertaistettu geometriaohjelmointi (puuttuvien tietojen 

laskenta) 

Muuttujaohjelmointi 

Aliohjelmat 

Paikoitusmäärittelyt Asetusasemat karteesisessa tai polaarisessa koordinaatistossa 

Mittamäärittelyt absoluuttisena tai inkrementaalisena 

Sisäänsyöttö ja näyttö metri- tai tuumajärjestelmässä 

Loppumatkan näyttö 

Työkalukorjaukset Työkalun kärjen aseman korjaus Z/X-tasossa 

Automaattinen työkalun kärjen aseman tunnistus 

Työkaluaseman hienosäätö käsipyörällä vastaanottamalla 

korjausarvot työkalutaulukosta 

Nirkon ja jyrsimen sädekorjaus 

Työkalutaulukko Työkalutaulukko 99 työkalulle työkalukuvauksilla 

Graafisesti tuettu työkalun sisäänsyöttö 

Työkalun valvonta teräpalan kestoajan mukaan tai tehtyjen 

työkappaleiden mukaan 

Testausgrafiikka Yksittäisten työkiertojen, opeteltujen työkierto-ohjelmien tai DINohjelmien 

graafinen simulointi 

Kaksiulotteinen juova- tai uragrafiikka 

Pyörähdyskuvan tai otsapinnan näyttö tai (avatun) vaippapinnan 

esitys 

Osakuvan suurennus tai pienennys (zoomaus) 

Koneistusaika-analyysi Pää- ja sivuaikojen laskenta 

CNC:ltä annettujen kytkentäkäskyjen huomiointi 

Työkiertokohtaisten tai työkalukohtaisten yksittäisaikojen esitys 

DIN-ohjelmilla 


Tarvikkeet 

Elektroniset käsipyörät Akseliliikeitä varten kuten käsikäyttöisissä koneissa; enintään 

kaksi elektronista käsipyörää voidaan liittää koneeseen. 

Lisäksi voidaan liittää kannettava käsipyörä HP410 

DataPilot PC-pohjainen ohjausohjelmisto: 

Ohjelmointi ja ohjelman testaus 

Ohjelmanhallinta 

Käyttötietojen hallinta 

Tietojen varmuuskopiointi 

Koulutus 


10.3 Tekniset tiedot

10.4 Oheislaitteiden liitäntä 

10.4 Oheislaitteiden liitäntä 

Pistoliittimen tyyppi 9-napainen SUB-D-tulppa 

Pinni Signaali RS232 

1 ei varattu 

2 RxD Saapuva tieto 

3 TxD Lähtevä tieto 

4 DTR Dataliitäntä valmis 

5 GND Signaali maa 

6 DSR Tietosarja valmis 

7 RTS Lähetyspyyntö 

8 CTS Valmis lähetystä 

varten 

9 ei varattu 

Koska ulkoisessa PC-liitännässä käytetään suoraa 

galvaanista yhteyttä, verkkojännitteen vaihtelevat 

perustasot saattavat aiheuttaa liitäntäportin häiriöitä. 

Toimenpiteet: 

Käytä PC:tä varten koneella olevia huoltopistorasioita. 

Kytke/irrota liitäntäyhteydet vain koneen ja PC:n ollessa 

pois päältä 

Älä käytä pidempiä kaapeleita kuin 20 m, jos voimakkaita 

EMV-häiriöitä esiintyy, käytä lyhyempiä kaapeleita. 

Suositus: Käytä adapteria, jossa on galvanoitu eristys. 


Index 

A 

Aakkosnäppäimistö ... 35 

Ääriviivaesitys (simulaatio) ... 68 

Absoluuttiset koordinaatit ... 26 

Aihion kuvaus 

DIN-ohjelmointi ... 288 

Työkierto-ohjelmointi ... 85 

Aikalaskenta – parametri ... 438 

Aikalaskenta (simulaatio) ... 74 

Ajankohdan odotus G204 ... 391 

Akseliarvojen asetus ... 50 

Akseliristi ... 71 

Akselitunnukset ... 25 

Aksiaalinen reikä ... 355 

Aliohjelmat ... 406 

Alkupora ... 413 

Aloituslause (ohjelman suoritus) ... 64 

API-kierre 

DIN-työkierto G352 ... 342 


Apukuvat ... 81, 278 

Asetukset (Siirto) 

Kirjoitin ... 445 

Sarja ... 445 

Verkko ... 444 

Asetukset S, F, T ... 392 

Asetuskulma (kierteitystyökierto) ... 163 

Automaattinen kirjautuminen ... 444 

B 

Baud-arvo (tiedonsiirto sarjaliitännällä) ... 445 

C 

C-akseli 

C-akselin normitus G153 ... 359 

Koordinaatisto ... 25 

Nollapistesiirto G152 ... 359 

Otsapinnan pikaliike G100 ... 360 

Perusteet ... 20 

Pikaliike vaippapinnalla G110 ... 372 

Referenssihalkaisija G120 ... 371 

C-akselikäskyt ... 359 

D 

DATAPILOT ... ... 441 

Diagnoosi ... 455 

Dialogitekstit aliohjelmilla ... 407 

DIN-esimerkki 

Jyrsintä ... 519 

Kierretappi ... 516 

DIN-käskyt – Yleiskuvaus ... 280 

DIN-konvertointi ... 77 

DIN-makrot ... 83, 278 

DIN-ohjelmat ... 278 

DIN-työkierto (työkierto-ohjelmointi) ... 239 

E 

Edellinen lastu (kierteen lastuaminen) ... 162 

Editointi ... 39 

Elementin sijainti vapaapistoilla (ICP) ... 263 

Erikoiskorjauksen sisäänsyöttö (työkalukorjaus) ... 58 

Erikoiskorjaus (pistotyökalut) ... 421 

Esimerkit 

DIN-esimerkki 



ICP-esimerkki 



Matriisi ... 483 

Pistotyökierto ... 495 

Koneen asetus ... 459 

Työkierto-ohjelman laadinta ... 461 

Työkierto-ohjelman valinta ... 460 

Ethernet ... 442 

F 

F-näyttö ... 47 

G 

Geometriset laskennat 


ICP-ohjelmointi ... 242 

globaalinen muuttuja (DIN-ohjelmointi) ... 397 

Graafinen simulaatio ... 71 

Grafiikkaparametrit ... 434 

G-toiminnon ohjelmointi ... 287 


Index

Index 

G-toimintolista 

G0 Pikaliike ... 290 

G1 Lineaarinen liike ... 292 

G100 Otsapinnan pikaliike ... 360 

G101 Lineaarielementti otsapinnalla ... 361 

G102 Ympyränkaari otsapinnalla ... 362 

G103 Ympyränkaari otsapinnalla ... 362 

G110 Pikaliike vaippapinnalla ... 372 

G111 Lineaarinen elementti vaippapinnalla ... 373 

G112 Ympyränkaari vaippapinnalla ... 374 

G113 Ympyränkaari vaippapinnalla ... 374 

G12 Ympyrämäinen liike ... 295 

G120 Referenssihalkaisija ... 371 

G126 Kierroslukurajoitus ... 297 


G14 Työkalunvaihtopiste ... 291 

G148 Nirkon korjaus ... 302 

G149 Lisäkorjaus ... 303 

G150 Oikean työkalun kärjen laskenta ... 304 

G151 Vasemman työkalun kärjen laskenta ... 304 

G152 Nollapistesiirto C-akselilla ... 359 

G153 C-akselin normitus ... 359 

G193 Syöttö per hammas ... 298 

G195 Syöttö per kierros ... 298 

G196 Vakio lastuamisnopeus ... 299 

G197 Kierrosluku ... 299 


G20 Istukka lieriö/putki ... 288 

G204 Odotus ajankohtaan ... 391 

G21 Aihion muoto ... 289 

G25 Vapaapistomuoto ... 344 

G26 Kierroslukurajoitus ... 297 


G304 Täysiympyrän kuviomäärittely otsapinnalla ... 368 

G305 Suorakulmion kuviomäärittely otsapinnalla ... 369 

G307 Monikulmion kuviomäärittely otsapinnalla ... 370 

G31 Yleiskierteitystyökierrot ... 335 

G314 Täysiympyrän kuviomäärittely vaippapinnalla ... 380 

G315 Suorakulmion kuviomäärittely vaippapinnalla ... 381 

G317 Monikulmion kuviomäärittely vaippapinnalla ... 382 

G32 Yksinkertainen kiertetystyökierto ... 337 

G33 Kierre yksittäisliikkellä ... 338 

G35 Metrinen ISO-kierre ... 339 

G350 Yksinkertainen yksikierteinen pitkittäiskierre ... 340 

G351 Laajennettu monikierteinen pitkittäiskierre ... 341 

G352 Kartiomainen API-kierre ... 342 

G353-kartiokierre ... 343 

G386 Kierteen poraus ... 357 

G4 Odotusaika ... 391 

G40 SRK, FRK pois päältä ... 301 

G41 SRK, FRK päälle ... 301 

G42 SRK, FRK päälle ... 301 

G51 Nollapistesiirto ... 305 

G56 Lisänollapistesiirto ... 306 

G57 Akselin suuntainen työvara ... 308 

G58 Muodon mukainen työvara ... 309 

G59 Absoluuttinen nollapistesiirto ... 307 

G60 Suojavyöhykkeen aktivoinnin peruutus ... 391 

G64 keskeytyvä syöttö ... 297 

G71 Poraustyökierto ... 354 

G74 Syvänreiänporauksen työkierto ... 355 

G743 Lineaarinen paikkakuvio otsapinnalla ... 383 

G744 Lineaarinen paikkakuvio vaippapinnalla ... 387 

G745 Ympyrämäinen paikkakuvio otsapinnalla ... 385 

G746 Ympyrämäinen paikkakuvio vaippapinnalla ... 389 

G791 Lineaarinen ura otsapinnalla ... 363 

G792 Lineaarinen ura vaippapinnalla ... 376 

G793 Muoto- ja kuviojyrsintätyökierto otsapinnalla ... 364 

G794 Muoto- ja kuviojyrsintätyökierto 

vaippapinnalla ... 377 

G798 Heiluriuran jyrsintä ... 379 

G799 Kierteen jyrsintä aksiaalisesti ... 358 

G80 Työkierron loppu ... 310 

G81 Rouhinta pitkittäin ... 319 

G811 Yksinkertainen pistosorvaustyökierto 

säteittäin ... 332 

G815 Pistosorvaustyökierto säteittäin ... 333 

G817 Muodon rouhinta pitkittäin ... 311 

G818 Muodon rouhinta pitkittäin ... 311 

G819 Muotorouhinta pitkittäin sisäänpistolla ... 313 

G82 Rouhinta poikittain ... 320 


aksiaalisesti ... 332 

G825 Pistosorvaustyökierto aksiaalisesti ... 333 

G827 Muodon rouhinta poikittain ... 314 

G828 Muodon rouhinta poikittain ... 314 

G829 Muodon rouhinta poikittain 

sisäänpistosyötöllä ... 316 

G83 Yksinkertainen muototoistotyökierto ... 321 

G836 Muodon mukainen rouhinta ... 317 

G851 Vapaapisto DIN 509 E ... 347 

G852 Vapaapisto DIN 509 F ... 348 

G853 Vapaapisto DIN 76 ... 349 

G856 Vapaapiston kuvio U ... 350 

G857 Vapaapiston kuvio H ... 351 

G858 Vapaapiston kuvio K ... 352 

G859 Katkaisupistotyökierto ... 353 

G86 Yksinkertainen pistotyökierto ... 330 

G861 Muotopisto aksiaalisesti ... 324 

G862 Muotopisto säteittäin ... 324 

G863 Muotopistosilitystyökierto aksiaalisesti ... 326 

G864 Muotopistosilitystyökierto säteittäinen ... 326 

G865 Yksinkertainen pistotyökierto aksiaalisesti ... 328 

G866 Yksinkertainen pistotyökierto säteittäin ... 328 

G867 Pistosilitys aksiaalisesti ... 329 

534 Index

G868 Pistosilitys säteittäin ... 329 

G87 Segmentti pyöristyksellä ... 322 

G88 Segmentti viisteellä ... 323 

G89 Muodon silitys ... 318 

G9 Tarkka pysäytys ... 391 

G94 Syöttöarvo vakio ... 298 

G95 Syöttö per kierros ... 298 

G96 Vakio lastuamisnopeus ... 299 

G97 Kierrosluku ... 299 

G979 Tasojyrsintä otsapinnalla ... 366 

Vapaapistotyökierto G85 ... 345 

H 

Heiluriuran jyrsintä 



Hienosilitystyökalut ... 412 

Hipaisukosketus ... 54 

Huolto ... 453 

I 

ICP-esimerkki 



Matriisi ... 483 

Pistotyökierto ... 495 

ICP-muodon alkupiste ... 243 

ICP-muodon loppupiste ... 243 

ICP-muotoelementit 

Otsapinta ... 268 

Pyörähdysmuoto ... 260 

Vaippapinta ... 272 

ICP-ohjelmointi 

Absoluuttinen tai inkrementaalinen mitoitus ... 244 

Kuvioelementin päälletallennus ... 259 

Liitynnät muotoelementeillä ... 245 

Muodon esitys ... 246 

Muodon laadinta, laajennus ... 244 

Muodon suunta ... 249 

Muotojen muokkaus ... 243 

Muutosohjelmointi ... 254 

Otsapinnan ICP-muotoelementit ... 268 


Pyörähdysmuodon muotoelementit ... 260 

Ratkaisun valinta ... 248 

Vaippapinnan muotoelementit ... 272 

ICP-työkierrot 

Kuvion jyrsintä aksiaalisesti ... 208 

Kuvion jyrsintä säteittäin ... 220 

Lastuaminen muodon mukaisesti ... 117 

Lastuaminen pitkittäin/poikittain ... 121 

Muodon mukainen silitys ... 119 


Pistosilitys säteittäin/akseliaalisesti ... 141 

Pistosorvaus säteittäin/aksiaalisesti ... 152 

Pistosorvaus silittämällä säteittäin/aksiaalisesti ... 154 

Silitys pitkittäin/poikittain ... 123 

Uran pisto säteittäin/akseliaalisesti ... 139 

IF-käsky ... (DIN-ohjelmointi) ... 401 

Ikkuna ... 32, 39 

Inkrementaaliset koordinaatit ... 26 

INPUT-käsky (DIN-ohjelmointi) ... 393 

J 

Järjestelmäkäynnistys ... 43 

Järjestelmäpalvelu ... 455 

Järjestelmävirhe ... 37 

Jatkuva lauseajo 

Ohjelman suoritus ... 64 

Simulaatio ... 71 

Jyrsimen sädekorjaus 


Jyrsimen sateen kompensointi 


Jyrsinnän lastuamissuunta (työkierto-ohjelmointi) ... 224 

Jyrsintäkuvio 


lineaarinen otsapinnalla G743 ... 383 

lineaarinen vaippapinnalla G744 ... 387 

ympyrämäinen otsapinnalla G475 ... 385 

ympyrämäinen vaippapinnalla G746 ... 389 


lineaarinen, aksiaalinen ... 228 

lineaarinen, säteittäin ... 232 

Ohjeet ... 227 

ympyrämäinen, aksiaalinen ... 230 

ympyrämäinen, säteittäin ... 234 

Jyrsintätyökalut ... 425 

Jyrsintätyökierrot ... 201 


Index

Index 

K 

Kääntöterä ... 413 

Kaarivalikon kutsu (ICP) ... 244 

Kalvin ... 413 

Kappalemäärävalvonta 


Työkalutiedot ... 427 

Kara ... 49 

Karan kierrosluku ... 47 

Karan kuormitus ... 46 

Karan pyörintäsuunta ... 82 

Kartiokierre 



Käsiohjauksen kierrossyöttöarvo (parametri) ... 432 

Käsipyöräkäyttö ... 60 

Käsipyörän erottelu ... 60, 78 

Käsipyörän käsikäyttökeskeytys 

koodilla G350 ... 340 




Katkaisupisto 

Katkaisupistotyökierto G859 ... 353 


Katkaisupistotyökalut ... 412 

Katkonainen syöttö G4 ... 297 

Käytettävät käsitteet ... 39 

Käyttäjähuolto ... 454 

Käyttäjänimi (automaattinen sisäänkirjaus) ... 444 

Käyttötapa 

Järjestely ... 430 

Kone ... 42 

Työkalunhallinta ... 412 

Käyttötaparivi ... 32 

Käyttötavat ... 33 

Käyttövaltuus ... 453 

Keskeytyvä syöttö G64 ... 297 

Keskiöpora ... 413 

Kestoaikavalvonta 



ketjutetut aliohjelmat ... 406 

Kielen vaihto ... 455 

Kierre 


API-kierre G352 ... 342 

Kartiokierre G353 ... 343 

Kierteen jyrsintä aksiaalisesti G799 ... 358 

Kierteen poraus G36 ... 357 

Kierteitystyökierto, yksinkertainen G32 ... 337 

Laajennettu, monikierteinen pitkittäiskierre 

G351 ... 341 

Metrinen ISO-kierre G35 ... 339 

yksinkertainen yksikierteinen pitkittäiskierre 

G350 ... 340 

Yksittäisliike G33 ... 338 

Yleiskierteitystyökierto G31 ... 335 


API-kierre ... 170 

API-kierteen jälkilastuaminen ... 178 

Kartiokierre ... 168 

Kartiokierteen jälkilastuaminen ... 176 

Kierteen ja vapaapiston työkierrot ... 162 

Kierteen jälkilastuaminen ... 172 

Kierteen jälkilastuaminen laajennettu ... 174 

Kierteen jyrsintä aksiaalisesti ... 197 

Kierteen lähtö/Kierteen lopetus ... 163 

Kierteen poraus aksiaalisesti/säteittäin ... 195 

Kierteen sijainti ... 162 

Kierteen syvyys ... 163 

Kierteen viiste ... 180 

Kierteitystyökierto ... 165 

Kierteitystyökierto laajennettu ... 166 

Kierrejyrsin ... 413 

Kierrosluku 


DIN-työkierto G97 / G197 ... 299 

Näyttö ja työkiertokäyttö ... 46 

Kierroslukurajoitus 


määrittely työkiertokäytöllä ... 46 

Kierteen vapaapisto DIN 76 


lieriökoneistuksella G853 ... 349 

Vapaapistomuoto G25 ... 344 


ICP-ohjelmointi 

Kierteen vapaapisto DIN 76 ... 265 



Kierteenporaustyökalut ... 424 

Kierteitystyökalut ... 422 

Kierukkapora ... 413 

Kirjoitin ... 441 

536 Index

Kommentit ... 279 


Kommenttien käsittely (DIN-ohjelmointi) ... 284 

Kommenttilause työkierto-ohjelmassa ... 82 

Koneen asetus ... 50 

Koneen asetus (esimerkki) ... 459 

Koneen mitat ... 435 

Koneen nollapiste ... 27 

Koneen ohjauspöytä ... 24 

Koneen peruspiste ... 27 

Koneistusajat ... 74 

Konekäskyt ... 409 

Konemuuttujat ... 286 

Konetiedot 


Näytön konfigurointi ... 439 

Näytöt ja sisäänsyötöt ... 46 


Konfigurointiparametrit ... 435 

Koordinaatisto ... 25 

Kopiosorvaustyökalut ... 412 

Korjaukset ... 65 

Kulumiskorjaus ... 412 

Kursori ... 39 

Kuvaruudun näytöt ... 32 

Kuvaustavat ... 70 

Kuviojyrsintätyökierto otsapinnalla G793 ... 364 

Kuviojyrsintätyökierto vaippapinnalla G794 ... 377 

Kuvion jyrsintä aksiaalisesti (työkierto-ohjelmointi) ... 204 

Kuvion jyrsintä säteittäin (työkierto-ohjelmointi) ... 216 

Kuvion määrittely 

Otsapinta 

Monikulmio G307 ... 370 

Suorakulmio G305 ... 369 

Täysiympyrä G304 ... 368 

Vaippapinta 

Monikulmio G317 ... 382 

Suorakulmio G315 ... 381 

Täysiympyrä G314 ... 380 

Kylkikulma (kierteitystyökierto) ... 163 

Kytkentätoiminnot (M-toiminnot) ... 82 

L 

Laitekättely (tiedonsiirto sarjaliitännällä) ... 445 

Lastuaminen (työkierto-ohjelmointi) 

ICP-lastuaminen muodon mukaisesti ... 117 

ICP-lastuaminen pitkittäin/poikittain ... 121 

ICP-silitys muodon mukaisesti ... 119 

ICP-silitys pitkittäin/poikittain ... 123 

Lastuaminen ... 101 

Lastuaminen laajennettu ... 103 

Lastuaminen sisäänpistolla ... 109 

Lastuaminen sisäänpistolla laajennettu ... 111 

Silitys ... 105 

Silitys laajennettu ... 107 

Silitys sisäänpistolla ... 113 

Silitys sisäänpistolla laajennettu ... 115 

Lastuamis- ja asetussuunta (työkierto-ohjelmointi) ... 98 

Lastuamisnopeus (DIN-ohjelmointi) ... 392 

Lastuamistiedot ... 412 

Lastunjako ... 163 

Lastunpoistotyökierrot ... 98 

Lausenumero 



Lausetoiminnot ... 285 

Lausetoiminnot (DIN-ohjelmointi) ... 281 

Lautastyökalut ... 412, 420 

Lieriöviiste, Vapaapisto DIN 509 E ... ... 182 

Lieriöviiste, Vapaapisto DIN 509 F ... ... 184 

Lineaarikoneistus (työkierto-ohjelmointi) 

kulmassa ... 93 

pitkittäin ... 91 

poikittain ... 92 

Lineaarinen ura 


Otsapinta G791 ... 363 

Vaippapinta G792 ... 376 


Ura aksiaalisesti ... 203 

Ura säteittäin ... 215 

Lisäkorjaus 


Parametri ... 432 

Sisäänsyöttö ohjelman suorituksen aikana ... 65 

Listan toimenpiteet ... 34 

Lokitiedosto ... 455 

Loppumatkan näyttö ... 46 


Index

Index 

M 

M00 Ohjelma seis ... 408 

Maksimikierrosluku ... 47 

Kierroslukurajoitus G26/G126 ... 297 

Näyttö ... 46 

Työkiertokäyttö ... 46 

Matemaattiset toiminnot ... 396 

Merkinnät jaksotoiminnoilla (DIN-ohjelmointi) ... 285 

Merkitse (Ohjelman siirto) ... 446 

Metri ... 434 

Minuuttisyöttöarvo 



Mittapää ... 56 

Mittausoptiikka ... 57 

M-toiminnot 


M19 (karan paikoitus) (työkierto-ohjelmointi) ... 97 

M-työkierron sisäänsyöttö (työkierto-ohjelmointi) ... 97 

Perusteet työkierto-ohjelmoinnille ... 82 

Muodon „jako“ (ICP) ... 258 

Muodon esitys (simulaatio) ... 71 

Muodon rouhinta 

muodon mukainen G836 ... 317 

pitkittäin G817/G818 ... 311 

pitkittäin sisäänpistolla G819 ... 313 

poikittain G827/G828 ... 314 

poikittain sisäänpistosyötöllä G829 ... 316 

Muodon silitys G89 ... 318 

Muodon suunta (ICP) ... 249 

Muodon suuntainen rouhinta 


ICP-lastuaminen muodon mukaisesti (työkiertoohjelmointi) 

... 117 

Muodon toistotyökierto, yksinkertainen G83 ... 321 

Muodot (ICP) 

Muodon esitys ... 246 

Muutosohjelmointi ... 254 

Otsapinnan ICP-muotoelementit ... 268 

Pyörähdysmuodon muotoelementit ... 260 

Vaippapinnan muotoelementit ... 272 

Muotoelementti (ICP) 

Kuvioelementin päälletallennus ... 259 

Muotoelementin sisäänsyöttö ... 263 


Muotokuvauksen aloituspiste ... 290 

Muotokuvaus (DIN-ohjelmointi) ... 310 

Muunnossyöttöarvo pyörivillä työkaluilla ... 47 

Muuttuja-arvon sisäänsyöttö (DIN-ohjelmointi) ... 393 

Muuttujaohjelmointi 

#-muuttujat ... 397 

Muuttuja osoiteparametrina ... 403 

Muuttujan laskenta ... 405 


V-muuttujat ... 399 

N 

Näppäimistö ... 23 

Navigointi ... 39 

Näyttötapa (hetkellisarvon näyttö) ... 433 

NC-käskyt ... 279 

NC-lauseet ... 279 

Neutraalit työkalut ... 420 

Nirkon korjaus G148 ... 302 

Nollapisteen siirto 

absoluuttinen G59 ... 307 

C-akseli (parametri) ... 433 

C-akseli G152 ... 359 

lisäsiirto G56 ... 306 

Siirto G51 ... 305 

Nykyiset parametrit ... 432 

Nykyssyöttö ... 60 

O 

Odotusaika G4 ... 391 

Oheislaitteiden liitäntä – pistoliitinten sijoittelu ... 532 

Ohjelmakättely (tiedonsiirto sarjaliitännällä) ... 445 

Ohjelmalista ... 76 

Ohjelman haarautuminen (DIN-ohjelmointi) ... 401 

Ohjelman määrittelytiedot ... 75 

Ohjelman siirto (sarja) ... 449 

Ohjelman siirto (verkko) ... 448 

Ohjelmanajo ... 63 

Ohjelmanäppäimet ... 33 

Ohjelmanhallinta ... 75 

Ohjelmatoisto (DIN-ohjelmointi) ... 402 

Ohjelmien siirto ... 446 

Ohjelmointi muuttujien kanssa ... 396 

Oletusarvo ... 39 

Opetuskäyttö ... 62 

Osoitekirjaimet ... 279 

Osoiteparametrin muokkaus ... 283 

Otsajyrsintä (Työkierto-ohjelmointi) ... 211 

Otsapinta (ICP-muotoelementit) ... 268 

Otsapintakuvaus (simulaatio) ... 70 

538 Index

P 

Pääakselit – järjestely ... 25 

Päällekytkentä ... 43 

paikallinen muuttuja (DIN-ohjelmointi) ... 397 

Paikkakuvio 


lineaarinen otsapinnalla G743 ... 383 

lineaarinen vaippapinnalla G744 ... 387 

ympyrämäinen otsapinnalla G475 ... 385 

ympyrämäinen vaippapinnalla G746 ... 389 


Lineaarinen kuvio otsapinnalla ... 228 

Lineaarinen kuvio vaippapinnalla ... 232 

Ympyrämäinen kuvio otsapinnalla ... 230 

Ympyrämäinen reikäkuvio vaippapinnalla ... 234 

Paikoitus 

C-akseli (työkierto-ohjelmointi) ... 202 

Karan paikoitus työkiertokäytöllä ... 46 

Työkierto M19 (työkierto-ohjelmointi) ... 97 

Paikoitusnäytöt ... 46 

Päiväys, kellonaika ... 455 

Parametri ... 431 

Parametriarvon lukeminen ... 397 

Parametrien näyttö ja muokkaus ... 431 

Parametrikuvaus – aliohjelmat ... 407 

Parametrin siirto ... 451 

Pariteetti (tiedonsiirto sarjaliitännällä) ... 445 

Peruslausenäyttö 

Ohjelman suorituksen näyttö ... 64 

simulaatiossa ... 71 

Pikaliike 


Otsapinnan pikaliike G100 ... 360 

Pikaliike G0 ... 290 

Pikaliike vaippapinnalla G110 ... 372 

Käsiohjauksen ratanopeus (parametri) ... 432 

Pikaliikenopeus automaattikäytöllä (parametri) ... 432 


Pikaliikepaikoitus ... 89 

Pikaliikepaikoitus C-akselilla ... 202 

Pistosorvaus 



Pistosorvaustyökierrot G815/G825 ... 333 

Pistosorvaustyökierrot yksinkertaisina G811/ 

G821 ... 332 

Pistosorvaustyökierto säteittäin yksinkertaisena 

G811 ... 332 


ICP-pistosorvaus ... 152 

ICP-pistosorvaus silittämällä ... 154 


Pistosorvaus ... 144 

Pistosorvaus laajennettu ... 146 

Pistosorvaus silittämällä ... 148 

Pistosorvaus silittämällä laajennettu ... 150 

Pistosorvaustyökalut ... 412 

Pistotyökalut ... 421 

Pistotyökierrot 


Muotopisto G861/G862 ... 324 

Muotopistosilitys G863/G864 ... 326 

Pistosilitys G867/G868 ... 329 

Yksinkertainen pistotyökierto G865/G866 ... 328 


ICP-pistosilitys ... 141 

ICP-pistotyökierto ... 139 

Uran pisto ... 131 

Uran pisto laajennettu ... 133 

Uran pistosilitys laajennettu ... 137 

Uran pistosilitys yksinkertaisesti ... 135 

PLC-diagnoosi ... 37 

PLC-virhe ... 37 

Poikittaisluisti ... 25 

Poiskytkentä ... 45 

Polaariset koordinaatit (napakoordinaatit) ... 26 

Poraus 


Kierteen poraus G36 ... 357 

Poraustyökierto G71 ... 354 

Syvän reiän porauksen työkierto G74 ... 355 


Kierteen poraus ... 195 

Poraus ... 191 

Syvänreiänporaus ... 193 

Porauskuvio (reikäkuvio) 


Lineaarinen paikkakuvio otsapinnalla G743 ... 383 

Lineaarinen paikkakuvio vaippapinnalla G744 ... 387 

Ympyrämäinen paikkakuvio otsapinnalla G745 ... 385 

Ympyrämäinen paikkakuvio vaippapinnalla G746 ... 389 


Lineaarinen kuvio otsapinnalla ... 228 

Lineaarinen kuvio vaippapinnalla ... 232 

Ympyrämäinen kuvio otsapinnalla ... 230 

Ympyrämäinen kuvio vaippapinnalla ... 234 


Index

Index 

Poraustyökalut ... 423 

Poraustyökierrot 




PRINT-käsky (DIN-ohjelmointi) ... 395 

Prosessinäppäin ... 33 

Protokolla (tiedonsiirto sarjaliitännällä) ... 445 

Pyörintäkuvaus (simulaatio) ... 70 

Pyörintäsuunta (työkaluparametri) ... 426 

Pyöristys 

ICP-otsapinta ... 271 

ICP-pyörähdysmuoto ... 264 

ICP-vaippapinta ... 275 

Pyörivä työkalu ... 426 

Pysäytysbitit (tiedonsiirto sarjaliitännällä) ... 445 

R 

Ratkaisemattomat muotoelementit (ICP) ... 242 

Ratkaisun valinta (ICP-muodot) ... 248 

Referenssihalkaisija G120 ... 371 

Referenssiinajo ... 43 

Referenssipiste ... 27 

Reikäurajyrsin ... 413 

Ristikytkin ... 60 

Rouhintatyökalut ... 412 

Runkoluisti ... 25 

S 

Salasana käyttäjän sisäänkirjausta varten ... 453 

Salasanan muuttaminen ... 454 

Samaetäisyydet (FRK) ... 29 

Samaetäisyydet (SRK) ... 28 

Sanan pituus (tiedonsiirto sarjaliitännällä) ... 445 

Sanatoiminnot (DIN-ohjelmointi) ... 283 

Sarjaliitäntä ... 442 

Siirto ... 441 

Siirtoarvot aliohjelmilla ... 407 

Siirtotoiminnot (simulaatio) ... 73 

Silitys 

DIN-työkierto Muodon silitys G89 ... 318 

Silityslastuaminen pitkittäin/poikittain ... 105 

Silitystyökalut ... 412 


Sisäänkirjaus ... 454 

Sisäänsyöttöikkuna ... 32 

Sisäänsyöttökentät ... 34 

Sisäänsyöttöyksikkö ... 528 

Sisäinen virhe ... 37 

Sivunäppäimet ... 39 

S-näyttö ... 47 

Sorvaustyökalut ... 419 

Suojavyöhyke 

aktivoinnin peruuttava DIN-työkierto G60 ... 391 

Suojavyöhyketilan näyttö ... 51 

Suojavyöhykkeen asetus (koneen asetus) ... 51 

Suora 


Lineaarielementti otsapinnalla G101 ... 361 

Lineaarinen elementti vaippapinnalla G111 ... 373 

Lineaarinen liike G1 ... 292 

ICP-muoto 




Suoravalikon kutsu (ICP) ... 244 

Suuntauskulma (työkiertokäyttö) ... 46 

Suurennus/pienennys 

ICP-muotoesitys ... 247 


Syöttöarvo 


Syöttö per hammas G193 ... 298 

Syöttö per kierros G95/G195 ... 298 

Syöttöarvo vakio G94 ... 298 

Syöttöarvon ohjelmointi ... 392 

Käsiohjauksen syöttöarvon ratanopeus (parametri) ... 432 


Syöttöarvon pienennys porauksessa 





Poraustyökierto ... 191 

Syvänreiänporaus ... 194 

Syvänreiänporaus 

aksiaalisesti/säteittäin (työkierto-ohjelmointi) ... 193 


T 

Tangentiaalinen liityntä ... 245 

Tarkka pysäytys G9 ... 391 

Tasojyrsintä otsapinnalla G797 ... 366 

Tasotyökalut ... 419 

Tavu ... 39 

Tekniset ominaispiirteet ... 528 

Terän ja jyrsimen sädekorjaus 


540 Index

Terän ja jyrsimen sädekorjaus (säteen kompensaatio) 


Tiedonsiirron konfigurointi ... 444 

Tiedonsiirto ... 441 

Tiedonsiirtoliitännät ... 442 

Tiedonsyöttönäppäimet ... 23 

Tiedostojen siirto ... 446 

Tiedostotunnus ... 39 

Tietojen sisäänsyötöt, käyttö ja .. ... 34 

Tietojen syötöt (DIN-ohjelmointi) ... 393 

Tietojen tulostukset (DIN-ohjelmointi) ... 393 

Tietojen tulostus (DIN-ohjelmointi) ... 395 

Tietojen varmuustallennus ... 441 

Tietokoneen nimi ... 444 

T-näyttö ... 47 

Toiminnon valinta ... 33 

Tulkintapysäytys (G909) ... 400 

Tulostusikkuna ... 395 

Tulostusikkunan määrittely ... 394 

Tuumakäyton asetus ... 434 

Tuumakäyttö – Ohje ... 78 

Työkalujen peruspiste ... 418 

Työkalunvaihtopiste 

Ajo työkalunvaihtopisteeseen (työkierto-ohjelmointi) ... 90 

Työkalunvaihtoaseman asetus ... 52 

Työkalunvalintapiste G14 ... 291 

Työkalut 

Lisäparametrit ... 426 

Peruspiste ... 418 

Pyörivät työkalut ... 47 

T-näyttö ... 47 

T-numeron sisäänsyöttö työkiertokäytöllä ... 46 

Työkalujärjestely – Perusteet ... 414 

Työkalukorjausten sisäänsyöttö ... 58 

Työkalukutsu ... 47 

Työkalulista ... 414 

Työkalun kestoaikavalvonnalla työskentely ... 59 

Työkalun kestoaikavalvonta ... 427 

Työkalun mitat – perusteet ... 28 

Työkalun ohjelmointi (DIN-ohjelmointi) ... 392 

Työkalun sisäänsyöttövalikko ... 418 

Työkalun suuntaus ... 418 

Työkalunhallinta ... 412 

Työkalut erilaisilla neljäkkäillä ... 48 

Työkalutekstit ... 416 


Työkalutyypit ... 412 

Työkalutietojen siirto ... 452 

Työkappaleen nollapiste ... 27, 50 

Työkierron loppu G80 ... 310 


Työkierron alkupiste ... 80 

Työkierron keskeytys ... 81 

Työkiertojen ohjelmointi ... 62 

Työkiertonäppäimet ... 81 

Työkiertovalikko ... 83 

Työskentely työkierroilla ... 80 

Työstörataesitys ... 68 

Työvara 

akselin suuntainen G57 ... 308 

muodon mukainen G58 ... 309 

U 

Uloskirjaus ... 454 

Upotuspora ... 413 

Ura, lineaarinen jyrsintä 


Otsapinta G791 ... 363 

Vaippapinta G792 ... 376 


aksiaalinen ... 203 

säteittäin ... 215 

Uran pisto 


Muotopisto G861/G862 ... 324 

Muotopistosilitys G863/G864 ... 326 

Pistosilitys G867/G868 ... 329 

Yksinkertainen pistotyökierto G865/G866 ... 328 


ICP-pistosilitys ... 141 

ICP-pistotyökierto ... 139 

Uran pisto laajennettu ... 133 

Uran pisto yksinkertaisesti ... 131 

Uran pistosilitys laajennettu ... 137 

Uran pistosilitys yksinkertaisesti ... 135 

Uranpistotyökalut ... 412 

V 

Vaihdeporras ... 49 

Vaippapinnan koneistus (DIN-ohjelmointi) ... 371 

Vaippapinta (ICP-muotoelementit) ... 272 

Vaippapintakuvaus (simulaatio) ... 70 

Vakio lastuamisnopeus 



Valikko ... 39 

Valikkonäppäin ... 39 

Valikkorakenne (DIN-ohjelmointi) ... 286 

Valikon valinta ... 33 

Valinnainen parametri (työkierto-ohjelmointi) ... 83 

Valopiste (simulaatio) ... 71 


Index

Index 

Vapaapisto 


Vapaapisto DIN 509 E G851 ... 347 

Vapaapisto DIN 509 F G852 ... 348 

Vapaapisto DIN76 G853 ... 349 

Vapaapistomuoto G25 ... 344 

Vapaapiston kuvio H G857 ... 351 

Vapaapiston kuvio K G858 ... 352 

Vapaapiston kuvio U G856 ... 350 


ICP-muoto 

ICP-vapaapiston perusteet ... 263 


Vapaapisto DIN 509 E ... 266 

Vapaapisto DIN 509 F ... 267 

Parametrit vapaapistolle DIN 76 ... 525 

Parametrit vpaapistolle DIN 509 E, DIN 509 F ... 527 



Vapaapisto DIN 509 E ... 182 

Vapaapisto DIN 509 F ... 184 

Vapaapistoasema ... 162 

Vapaapiston kuvio H ... 156 

Vapaapiston kuvio K ... 157 

Vapaapiston kuvio UU ... 158 

Vapaapistomuoto ... 344 

Vapaapistotyökalut ... 412 

Vapaapistotyökierto ... 345 

Varmuusetäisyys ... 98 

Varmuusnimi ... 442 

Varoitukset simuloinnin aikana ... 38 

Varsijyrsin ... 413 

Verkkokäytön valtuuksien ohjaus ... 443 

Verkot 

Konfiguraatio ... 444 


Viiste 


ICP-otsapinta ... 271 

ICP-pyörähdysmuoto ... 264 

ICP-vaippapinta ... 275 


Virheilmoitukset ... 36 

Virhenäyttö ... 36 

V-muuttujien voimassaoloalue ... 399 

W 

WHILE-käsky (DIN-ohjelmointi) ... 402 

WINDOW-käsky (DIN-ohjelmointi) ... 394 

WINDOWS-verkot ... ... 442 

X 

X-akseli ... 25 

XON/XOFF (tiedonsiirto sarjaliitännällä) ... 445 

Y 

Yksittäislastun työkierrot ... ... 88 

Yksittäislausekäyttö 

Ohjelman suoritus ... 64 


Ympyränkaari 


Otsapinta G102/G103 ... 362 

Vaippapinta G112/G113 ... 374 

Ympyrämäinen liike G12/G13 ... 295 


ICP-muoto 




Ympyränkaarielementti 


Otsapinta G102/G103 ... 362 

Vaippapinta G112/G113 ... 374 



ICP-muoto 




Ympyränkaarielementti (työkierto-ohjelmointi) ... 94 

Z 

Z-akseli ... 25 

Zoomaus (simulaatio) ... 73 

542 Index

G-toimintojen yleiskuvaus 

Aihion kuvaus Sivu 

G20 Standardiaihio (tanko, putki) 288 

G21 Aihion muoto 289 

Työkalun liike ilman koneistusta Sivu 

G0 Paikoitus pikaliikkeellä 290 

G14 Ajo työkalunvaihtopisteeseen 291 

Yksinkertaiset lineaariset ja ympyrämäiset 

liikkeet 

Sivu 

G1 Lineaarinen liike 292 

G2 Ympyrämäinen inkr. keskipistemittaus 293 

G3 Ympyrämäinen inkr. keskipistemittaus 293 

G12 Ympyrämäinen abs. keskipistemittaus 295 

G13 Ympyrämäinen abs. keskipistemittaus 295 

Syöttöarvo, kierrosluku Sivu 

G26 Pääkaran kierroslukurajoitus 297 

G126 Kierroslukuraja pyörivällä työkalulla 297 

G64 Keskeytyvä (katkonainen) syöttöliike 297 

G193 Syöttö per hammas 298 

G94 Syöttöarvo vakio 298 

G95 Syöttö per kierros 298 

G195 Syöttö per kierros pyörivälllä työkalulla 298 

G96 Vakiolastuamisnopeus 299 

G196 Vakio lastuamisnopeus pyörivällä työkalulla 299 

G97 Kierrosluku (yksikössä 1/min) 299 

G197 Kierrosluku (yksikössä 1/min) pyörivällä 

työkalulla 

299 

Nirkon/jyrsimen sädekorjaus (SRK/FRK) Sivu 

G40 SRK pois päältä 301 

G41 SRK päälle 301 

G42 SRK päälle 301 

Työkalukorjaus Sivu 

G148 Nirkon korjauksen vaihto 302 

G149 Lisäkorjaus 303 

G150 Oikean työkalun kärjen laskenta 304 

G151 Vasemman työkalun kärjen laskenta 304 

Nollapistesiirrot Sivu 

G51 Nollapistesiirto 305 

G56 Lisänollapistesiirto 306 

G59 Absoluuttinen nollapistesiirto 307 

Työvarat Sivu 

G57 Akselin suuntainen työvara 308 

G58 Työvara muotoa mukaillen 309 

Lastunpoistotyökierrot Sivu 

G80 Työkierron loppu 310 

G81 Rouhinta pitkittäin 319 

G817 Muodon rouhinta pitkittäin 311 

G818 Muodon rouhinta pitkittäin 311 

G819 Muotorouhinta pitkittäin sisäsyötöllä 313 

G82 Rouhinta poikittain 320 

G827 Muodon rouhinta poikittain 314 

G828 Muodon rouhinta poikittain 314 

G829 Muodon rouhinta poikittain sisäsyötöllä 316 

G83 Yksinkertainen muodontoistotyökierto 321 

G836 Muodon mukainen rouhinta 317 

G87 Segmentti säteellä 322 

G88 Segmentti viisteellä 323 

G89 Muodon silitystyökierto 318 


G-toimintojen yleiskuvaus

G-toimintojen yleiskuvaus 

Pistotyökierrot Sivu 

G86 Yksinkertainen pistotyökierto 330 

G861 Muotopisto aksiaalisesti 324 

G862 Muotopisto säteittäin 324 

G863 Muodonpistosilitys aksiaalisesti 326 

G864 Muodonpistosilitys säteittäin 326 

G865 Yksinkertainen pistotyökierto aksiaalisesti 328 

G866 Yksinkertainen pistotyökierto säteittäin 328 

G867 Pistosilitys aksiaalisesti 329 

G868 Pistosilitys säteittäin 329 

Pistosorvaustyökierrot Sivu 


säteittäin 

332 

G815 Pistosorvaustyökierto säteittäin 333 


aksiaalisesti 

332 

G825 Pistosorvaustyökierto aksiaalisesti 333 

Kierteitystyökierrot Sivu 

G31 Yleinen kierteitystyökierto 335 

G32 Yksinkertainen kierteitystyökierto 337 

G33 Kierre yksittäisliikkeellä 338 

G35 Metrinen ISO-kierre 339 

G350 Yksinkertainen yksikierreurainen 

pitkittäiskierre 

G351 Laajennettu, monikierreurainen 


340 

341 

G352 Kartiomainen API-kierre 342 

G353 Kartiokierre 343 

G36 Kierteen porauksen työkierto 357 

G799 Kierteen jyrsintä 358 

Vapaapistotyökierrot, katkaisutyökierto Sivu 

G25 Vapaapistomuoto (DIN509 E, DIN509 F, 

DIN76) 

344 

G85 Vapaapistotyökierto (DIN509 E, DIN509 F, 

DIN76) 

544 G-toimintojen yleiskuvaus 

345 

G851 Vapaapisto lieriökoneistuksella DIN 509 E 347 

G852 Vapaapisto lieriökoneistuksella DIN 509 F 348 

G853 Vapaapisto lieriökoneistuksella DIN 76 349 

G856 Vapaapiston kuvio UU 350 

G857 Vapaapiston kuvio H 351 

G858 Vapaapiston kuvio K 352 

G859 Katkaisupistotyökierto 353 

Poraustyökierrot Sivu 

G71 Poraustyökierto 354 

G74 Syvän reiän porauksen työkierto 355 

G36 Kierteen porauksen työkierto 357 

G743 Lineaarinen reikäkuvio otsapinnalla 383 

G744 Lineaarinen kuvio vaippapinnalla 387 

G745 Ympyrämäinen reikäkuvio otsapinnalla 385 

G746 Ympyrämäinen kuvio vaippapinnalla 389 

G799 Kierteen jyrsintä 358 

C-akseli Sivu 

G120 Referenssihalkaisija vaippapinnan 

koneistuksessa 

371 

G126 Kierroslukuraja pyörivällä työkalulla 297 

G152 Nollapistesiirto C-akselilla 359 

G153 C-akselin normitus 359 

G193 Syöttö per hammas 298 

G195 Syöttö per kierros pyörivälllä työkalulla 298 

G196 Vakio lastuamisnopeus pyörivällä työkalulla 299 

G197 Kierrosluku (yksikössä 1/min) pyörivällä 

työkalulla 

299

Otsapinnan koneistus Sivu 

G100 Pikaliike otsapinnalla 360 

G101 Lineaarinen liike otsapinnalla 361 

G102 Ympyränkaari otsapinnalla 362 

G103 Ympyränkaari otsapinnalla 362 

G304 Kuviomäärittelynä täysiympyrä otsapinnalla 368 

G305 Kuviomäärittelynä suorakulmio otsapinnalla 369 

G307 Kuviomäärittelynä monikulmio otsapinnalla 370 

G743 Lineaarinen reikäkuvio otsapinnalla 383 

G745 Ympyrämäinen reikäkuvio otsapinnalla 385 

G791 Lineaarinen ura otsapinnalla 363 

G793 Muodon jyrsintätyökierto otsapinnalla 364 

G797 Tasojyrsintä otsapinnalla 366 

G799 Kierteen jyrsintä aksiaalisesti 358 

Vaippapinnan koneistus Sivu 

G110 Pikaliike vaippapinnalla 372 

G111 Lineaarinen liike vaippapinnalla 373 

G112 Ympyränkaari vaippapinnalla 374 

G113 Ympyränkaari vaippapinnalla 374 

G120 Referenssihalkaisija vaippapinnan 

koneistuksessa 

G314 Kuviomäärittelynä täysiympyrä 

vaippapinnalla 

G315 Kuviomäärittelynä suorakulmio 


G317 Kuviomäärittelynä monikulmio 


371 

380 

381 

382 

G744 Lineaarinen kuvio vaippapinnalla 387 

G746 Ympyrämäinen kuvio vaippapinnalla 389 

G792 Lineaarinen ura vaippapinnalla 376 

G794 Muodon jyrsintätyökierto vaippapinnalla 377 

G798 Heiluriuran jyrsintä 379 

Muuta Sivu 

G4 Odotusaika 391 

G9 Tarkka pysäytys (lauseittain) 391 

G60 Suojavyöhykkeen aktivoinnin peruutus 391 

G204 Ajankohdan odotus 391 


G-toimintojen yleiskuvaus

Työkiertojen yleiskuvaus 

Aihiotyökierrot Sivu 

Yleiskuvaus 85 

Standardiaihio 86 

ICP-aihio 87 

Yksittäislastun työkierrot Sivu 

Übersicht 88 

Pikaliikepaikoitus 89 

Ajo työkalunvaihtopisteeseen 90 


Yksittäinen pitkittäislastu 


Yksittäinen poikittaislastu 


Yksittäinen vino lastu 


Yksittäinen kaareva lastu 


Yksittäinen kaareva lastu 

Viiste 

Viisteen luonti 

Pyöristys 

Pyöristyksen luonti 

M-toiminto 

M-toiminnon sisäänsyöttö 

91 

92 

93 

94 

94 

95 

96 

97 

Lastunpoistotyökierrot Sivu 


Lastuaminen pitkittäin 

Yksinkertaisten muotojen rouhinta- ja 

silitystyökierto 

Lastuaminen poikittain 



Lastuaminen pituussuuntaisella 

sisäsyötöllä 



Lastuaminen poikittaisella 

sisäänpistolla 



ICP-muodon suuntainen pitkittäin 

Mielivaltaisten muotojen rouhinta- ja 


ICP-muodon suuntainen poikittain 



ICP-lastuaminen pitkittäin 



ICP-lastuaminen poikittain 



101 

101 

109 

109 

117 

117 

121 

121

Pistotyökierrot Sivu 


Uran pisto säteittäin 

Yksinkertaisten muotojen pistoja 

silitystyökierrot 

Aksiaalinen uran pisto 

Yksinkertaisten muotojen pistoja 


Uran pisto säteittäin ICP 

Mielivaltaisten muotojen pistoja 


Uran pisto aksiaalisesti ICP 

Mielivaltaisten muotojen pistoja 


131 

131 

139 

139 

Vapaapisto H 156 

Vapaapisto K 157 

Vapaapisto U 158 

Katkaisupisto 

Työkierto sorvauskappaleen katkaisua 

varten 

159 

Pistosorvaustyökierrot Sivu 


Pistosorvaus säteittäin 

Yksinkertaisten muotojen 

pistosorvaus- ja silitystyökierrot 

Pistosorvaus aksiaalisesti 

Yksinkertaisten muotojen 


ICP-pistosorvaus säteittäin 

Mielivaltaisten muotojen 


ICP-pistosorvaus aksiaalisesti 

Mielivaltaisten muotojen 


144 

144 

152 

152 

Kierteitystyökierrot Sivu 



Yksi- tai monikierreurainen 


Kartiokierre 

Yksi- tai monikierreurainen kartiokierre 

API-kierre 

Yksi- tai monikierreurainen API-kierre 

(API: American Petroleum Institut) 

Kierteen jälkilastuaminen 

Yksi- tai monikierreuraisen 

pitkittäiskierteen jälkilastuaminen 

Kartiokierteen jälkilastuaminen 

Yksi- tai monikierreuraisen 

kartiokierteen jälkilastuaminen 

API-kierteen jälkilastuaminen 

Yksi- tai monikierreuraisen APIkierteen 

jälkilastuaminen 


Kierteen vapaapisto ja kierteen 

lastuaminen 





165 

168 

170 

172 

176 

178 

180 

182 

184

Poraustyökierrot Sivu 


Aksiaalinen poraustyökierto 


Säteittäinen poraustyökierto 


Aksiaalinen syvän reiän 

poraustyökierto 


Säteittäinen syvän reiän porauksen 

työkierto 


Aksiaalinen kierteen porauksen 

työkierto 


Säteittäinen kierteen porauksen 

työkierto 



jyrsii kierteen olemassa olevaan 

reikään 





191 

191 

193 

193 

195 

195 

197 

182 

184 

Jyrsintätyökierrot Sivu 



C-akselin päällekytkentä, työkalun ja 

karan paikoitus 

Ura aksiaalisesti 


Kuvio aksiaalisesti 


Muoto aksiaalisesti ICP 

jyrsii yksittäisen ICP-muodon tai 

muotokuvion 

Otsajyrsintä 

jyrsii tasopinnan tai monikulmion 

Ura säteittäin 


Kuvio säteittäin 


Muoto säteittäin ICP 

jyrsii yksittäisen ICP-muodon tai 

muotokuvion 


jyrsii heiluriuran 


jyrsii kierteen olemassa olevaan 

reikään 

202 

203 

204 

208 

211 

215 

216 

220 

223 

197

DR. JOHANNES HEIDENHAIN GmbH 

Dr.-Johannes-Heidenhain-Straße 5 

83301 Traunreut, Germany 

{ +49 (8669) 31-0 

| +49 (8669) 5061 

E-Mail: info@heidenhain.de 

Technical support | +49 (8669) 32-1000 

Measuring systems { +49 (8669) 31-3104 

E-Mail: service.ms-support@heidenhain.de 

TNC support { +49 (8669) 31-3101 

E-Mail: service.nc-support@heidenhain.de 

NC programming { +49 (8669) 31-3103 

E-Mail: service.nc-pgm@heidenhain.de 

PLC programming { +49 (8669) 31-3102 

E-Mail: service.plc@heidenhain.de 

Lathe controls { +49 (8669) 31-3105 

E-Mail: service.lathe-support@heidenhain.de 

www.heidenhain.de 

Ve 03 

354 267-F0 · pdf · 5/2008 · pdf · Subject to change without notice

MANUALplus 4110 - heidenhain

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?