Julkaisu - Valtioneuvoston kanslia

välittyi eletty aika tämän päivän lapsille ja nuorille; syntyi
aitoa sukupolvien välistä vuoropuhelua.
Kokeilusta saatujen tulosten perusteella muokattiin yhteistoiminnallinen
pedagoginen malli 90-vuotiaiden haastatteluista.
Opetushallitus välitti syyskuussa verkkosivustojensa
kautta kyseisen mallin kaikille kouluille ja oppilaitoksille.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkisto lupautui
tallentamaan haastattelut.
Pilotoinnin perusteella vanha Suomi näyttäytyi agraarisena,
työteliäänä, köyhänä mutta tyytyväisenä, kirkossakäyvänä,
sivistysuskoisena ja selviytymiskykyisenä maana
ja kansana. Oppilaiden laatimat kysymykset vaihtelivat
kouluittain. Keskeisiä teemoja olivat lapsuuden kokemukset,
perhe ja asuminen, kokemukset kouluajalta ja työstä,
entisaikojen ruoka ja vaatteet sekä Suomen tulevaisuus.
Nuorina aikuisina raskaan sota-ajan kokeneet nyt 90vuotiaat
vanhukset toivoivat tulevaisuuden Suomelle rauhaa
ja itsenäisyyttä: ”Säilyis keskinäinen rauha, jos ulkomainen
rauha joskus repeilee.”
Valtio palkitsee -näyttely
Kansallisarkiston Valtio palkitsee -näyttely, joka oli avoinna
syyskuusta joulukuuhun, kertoi valtiollisesta palkitsemisjärjestelmästä
autonomian ja itsenäisyyden ajan Suomessa.
Näyttelyssä esiteltiin, miten kansainvälistä ansiomerkki- ja
arvonimikäytäntöä on toteutettu maassamme. Esillä oli
suomalaisia kunniamerkkejä ja ansiomitaleja, diplomeja
sekä taiteilijoiden kunniamerkkisuunnitelmia. Näyttely kattoi
myös sellaiset kunniamerkit ja ansiomitalit, joita saa
kantaa valtiollisten kunniamerkkien ohella.
Suomen vuoden 1919 hallitusmuodon mukaan tasavallassa
ei ollut mahdollista antaa aatelisarvoja eikä muitakaan
perinnöllisiä arvoja – sen sijaan katsottiin mahdolliseksi antaa
sellaisia arvonimiä, jotka eivät periydy. Arvonimi on kansalaiselle
hänen yhteiskunnan hyväksi tekemästään työstä
myönnettävä julkisen arvonannon osoitus. Arvonimen saajan
on oltava nuhteeton, hyvämaineinen ja yli 50-vuotias.
Arvonimet eivät ole syntymäpäivälahjoja, minkä vuoksi ar-
30 Suomi 90 Finland
åriga, med dem som föddes 1917. Ett pilotförsök med intervjuer
startades i Björneborg i samarbete med Björneborgs
skolväsen.
Intervjuare var sjätteklassister i grundskolan. Vid barnens
och åldringarnas gemensamma intervjustund förmedlades
den gångna tiden till dagens barn och unga, och det
uppstod en äkta dialog mellan generationerna.
Utifrån resultaten från försöket utformades en samverkande
pedagogisk modell för intervjuerna med 90-åringarna.
I september förmedlade utbildningsstyrelsen modellen
till alla skolor och läroanstalter på sin webbplats. Finska
Litteratursällskapets folkminnesarkiv lovade dokumentera
intervjuerna.
Pilotprojektet visade det gamla Finland som ett agrart
land med ett arbetsamt, fattigt men förnöjsamt folk som
gick i kyrkan, trodde på bildning och hade förmåga att reda
sig. De frågor eleverna formulerade varierade från skola
till skola. Centrala teman var barndomsupplevelser, familjen
och boendet, erfarenheter från skoltiden och arbetet, forna
dagars mat och kläder samt Finlands framtid.
De 90-åriga åldringarna som upplevt den tunga krigstiden
som unga vuxna önskade framtidens Finland fred och
självständighet: ”Må den inre freden bestå, även om den
yttre freden ibland bryts.”
Utställningen Staten belönar
Riksarkivets utställning Staten belönar, som pågick från
september till december, beskrev det statliga belöningssystemet
under autonomins tidevarv och självständighetstiden.
Utställningen presenterade hur den internationella
praxisen med förtjänsttecken och titlar har tillämpats i
Finland. Finska utmärkelsetecken, förtjänstmedaljer och diplom
samt konstnärers utkast till utmärkelsetecken ställdes
ut. Utställningen omfattade även sådana utmärkelsetecken
och förtjänstmedaljer som kan bäras samtidigt med statliga
utmärkelsetecken.