Janne Kuloheimo - Tehy

16 

20.12.2011 

Valehtelu 

ei sovi työelämään 

Häly kuriin Taysissa 

Janne Kuloheimo 

Lastenklinikan 

monitaiturit 

Korvauksia ruokatauoista n Liitteenä seinäkalenteri 

Tehy 16 | 2011 1

Hyvää 

Joulua 

2 Tehy 16 | 2011 

Lämmin kiitos kaikille 

tehyläisille sekä 

yhteistyökumppaneillemme 

kuluneesta vuodesta. 

Toivotamme 

rauhallista joulua ja 

menestystä vuodelle 

2012! 

Tehy on lahjoittanut joulutervehdyksiin varatun summan Nenäpäivä-keräykseen maailman lasten hyväksi.

6 K-25: Laupeuden lähettiläs 

9 Myö ja työ 

14 Pienestä kiinni 

Unelmatyössä Lastenklinikan päivystyksessä. 

20 Ammatissa: Muistisairaan matkassa 

24 Häly hallintaan 

Sairaaloiden akustiikka on usein retuperällä. 

28 Ei mitään small talkia 

Senioripysäkillä puhutaan aroista asioista. 

30 Se on valhe! 

34 Valmentajat kuulolla 

Etelä-Karjalassa kokeillaan terveysvalmennusta puhelimitse. 

36 Ikääntyneet riskirajalla 

Kuinka ottaa alkoholinkäyttö puheeksi? 

39 Korvauksia ruokatauosta 

40 Tehyn asema säilyi 

44 Lähihoitajajaosto 

50 Voittaja: Oikeassa olemisen onni 

56 Rento Norja 

66 Jouluristikot 

72 Tieni tähän: Elämä nostaa ja kyykyttää 

74 Ihana arki: Arki maistuu 

Vakiot 

5 Pääkirjoitus 

10 Lyhyesti 

23 Kolumni 

27 Terveys 

37 Tehy-uutiset 

38 Luottamuksella 

43 Puheenjohtajalta 

45 Tiedotukset 

48 Hyötysivut 

68 Kirjat 

70 Sarjakuva 

71 Sana on vapaa 

20 

KANSI: LIISA TAKALA 

Tässä numerossa 

Muistineuvojan ovi on kaikille avoin. – On paljon 

muistisairaita, joille ei ole edes diagnoosia, Merja 

Ruotsalainen sanoo. 

Tehy 16 | 2011 3 

16/11


AJATTELE MUITA. 

VAKUUTA ITSESI. 

NYT VOIT SAADA HENKI- JA 

TAPATURMAVAKUUTUKSEN 

JOPA 50 % EDULLISEMMIN. 

www.henkivakuutuskuntoon.fi 

Tiesithän, että järjestömme jäsenenä voit saada 

itsellesi ja perheellesi henki- ja tapaturma- 

vakuutuksen jopa puoleen hintaan. 

Tutustu vakuutukseen osoitteessa 

henkivakuutuskuntoon.fi. Samalla voit 

tehdä laskelman siitä, kuinka perheesi 

pärjäisi jos et olisi huolehtimassa heistä. 

Kun ostat vakuutuksen verkkokaupasta, 

säästät ensimmäisen vuoden maksusta 

10 % lisää. 

NETISTÄ 

-10%

Tehyn keskustoimisto 

Helsinki, Itä-Pasila, Järjestötalo 1. 

Avoinna ma–pe klo 8.30–16.00 

Tehy ry, PL 10, 00060 TEHY 

Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki 

(09) 5422 7000, Faksi (09) 6150 0278 

Sähköposti: etunimi.sukunimi@tehy.fi 

www.tehy.fi 

Palvelunumerot 

Edunvalvonta, ma–ti ja to–pe 9–15 

(09) 5422 7100 

Jäsenyysasiat, ma–ti ja to–pe 9–15 

(09) 5422 7200 

Työttömyyskassa, ma–ti ja to–pe 9–15 

(09) 5422 7300 

Jäsentietomuutokset 

ma–ti ja to–pe 9–15 (09) 5422 7200 

tehy.jasenrekisteri@tehy.fi 

Internetissä www.tehy.fi>Jäsensivut 

Tehyn puhelinpalvelu on avoinna ti 20.12. 

klo 9–12 , suljettu ajalla 23.12.–30.12. ja 

avoinna to 5.1. 9–12. 

Toimitus 

PL 10, 00060 Tehy 

tehy.lehti@tehy.fi 

Päätoimittaja 

Päivi Jokimäki 

Assistentti, tiedotukset 

Johanna Pakarinen 

Toimitussihteeri 

Teijo Kuusela 

Toimittajat 

Riitta Hankonen 

Terhi Mäkinen (äitiysvapaalla) 

Sinikka Sajama (ma.) 

Vesa Turunen 

Ulkoasu 

Pia Hietamies AD 

Työpaikkailmoitukset 

Anita Suuronen 

Alma 360 Asiakasmedia 

PL 356, 00101 Helsinki 

puh. 010 665 2553 

fax (09) 448 358 

anita.suuronen@alma360.fi 

Ilmoitusmarkkinointi 

Tuire Sillanpää 

Alma 360 Asiakasmedia 

puh. 010 665 2547 

fax (09) 448 358 

tuire.sillanpaa@alma360.fi 

Toimitus ei vastaa tilaamatta 

lähetetystä aineistosta. 

ISSN 0358-4038 PunaMusta 

Valkeaa joulua 

Pääkirjoitus 

Valheita väitetään joskus valkoisiksi. Sillä tarkoitetaan hienotunteisuutta. 

Vaikkapa sitä, ettei sanoa töräytetä sitä, mitä ensimmäisenä 

mieleen juolahtaa (esimerkiksi meillä kotona saatetaan huutaa: Miksi 

sulla äiti on tuo kaksoisleuka? Tai siis kolmois?). Jonkinlaista sordiinoa 

on hyvä käyttää aikuisten kesken vuorovaikutuksessa, mutta valheet eivät 

oikeasti ole valkoisia. Rehellisyyden ja valehtelun raja on joillekin häilyvä. 

Olen työhönottotilanteissa jutellut monia kertoja reippaiden nuorten kanssa, 

jotka osaavat tuoda esiin osaamistaan. Näin ovat sukupolvet parantuneet 

itsetunnossa! He ovat kertoneet osaavansa vaikkapa nämä ja nämä tietokoneohjelmat. 

Mutta eivät he ole oikeasti osanneet kuin mainita ohjelman nimeltä 

ja ehkä käynnistää sen. Tämä on minun maailmassani valehtelua. Heitä 

taas on kouluissa valmennettu pärjäämään kilpailussa työpaikoista ja korostamaan 

osaamistaan. Jotkut eivät tajua, että täytyy ensin olla jotain, jota 

voi korostaa. Ei työnantaja halua epärehellistä työntekijää. Emmehän tiedä, 

missä muissa asioissa hän käyttäisi oikopolkuja. 

Vielä ikävämmät motiivit saattaa olla niillä, jotka pyrkivät hoitamaan ihmisiä 

väärennetyin tai olemattomin paperein. Valelääkäri saattaa olla se mukavin 

lääkäri, joka oikeasti tuntuu välittävän potilaista. Valehoitaja voi olla 

juuri se lämpimin ja miellyttävin. Mutta pohjalla onkin jotain muuta. Taloudellisen 

edun tavoittelua, ehkä sairasta vetoa vallankäyttöön tai hoitotyöhön 

osallistumiseen. 

Potilaiden hyvä hoito on sellainen lähtökohta, joka ei salli minkäänlaisia 

valheita. Ei valkeita eikä tummempia. 

Potilaita tahallisesti vahingoittaneet, ja siitä 

kiinni jääneet hoitajat ovat olleet tutkintonsa 

suorittaneita. Alalle pääsyyn on vaadittu tiukempaa 

kontrollia. Entä jos töissä onkin sellaisia, 

jotka eivät ole edes olleet alan koulutuksessa? 

Ihmettelen erityisesti tapausta, jossa henkilö 

ensin möi oman firmansa lukuun palveluja kaupungille 

esiintyen terveydenhuollon ammattihenkilönä. 

Kun tuli ilmi, että henkilö oli väärentänyt 

tutkintotodistuksen, kaupunki palkkasi hänet avustaviin 

tehtäviin sosiaalipuolelle. Miten on mahdollista, 

että valehoitajalle annetaan edelleen pääsy asiakkaiden 

ja potilaiden lähikontaktiin? Eikö kukaan pelkää, 

että voisi tapahtua vielä enemmän väärää? 

Onneksi tapaukset ovat marginaalisia, mutta ei niitä 

silti villaisella saa painaa. 

Rauhallista, valkeaa joulua kaikille, töissä ja kotona! 

Päivi Jokimäki 

Päätoimittaja 


1 


K-25 

Millainen on Suomessa asuva köyhä? 

Tavallinen ihminen, joka on syystä tai 

toisesta pudonnut yhteiskunnan ulkopuolelle. 

Hän on opiskelija, eläkeläinen tai yksinhuoltaja. 

Myös kokonainen perhe voi olla 

köyhä. Köyhä ei tule toimeen pienellä palkallaan 

tai tulonsiirroilla. Yhteistä köyhille 

on ahdistus. 

2 

Millä nostaisit köyhät kyykystä? 

Työllä ja perusturvan korotuksella. 

Jonkin yksittäisen tuen korotus ei saa laskea 

muita tukia. Moni köyhä eläkeläinen on tehnyt 

työtä kotona, mistä ei ole kertynyt eläkettä. 

He hyötyisivät kansaneläkkeen korotuksesta. 

Köyhät ovat usein sairaita ja ahdistuneita 

ja tarvitsisivat terveyden- ja sosiaalihuollon 

ammattilaisten apua. 

3 

Kuka ajaa köyhien asiaa? 

Ei oikein kukaan. Vaalien alla köyhyydestä 

keskustellaan paljon, mutta oikeat, hienot 

ratkaisut puuttuvat. Yhdistyksemme toiminta 

on tekohengitystä, joka ei ratkaise varsinaista 

ongelmaa. Olen näin joulun alla saanut 

paljon kirjeitä, joissa pyydetään apua: 

lapsille vaatteita ja leluja sekä perheelle ruokaa. 

Kaikkia toiveita emme pysty toteuttamaan. 

4 

Mistä köyhyys johtuu? 

Työkyvyn menetyksestä, läheisen kuolemasta, 

avioerosta, alkoholismista... Köy- 

Haastattelusarjassa tavataan ajankohtaisia henkilöitä ja esitetään heille 25 kysymystä. 

Laupeuden 

lähettiläs 

Heikki Hursti poistaisi leipäjonot työllä ja perusturvalla. 

Riitta Hankonen n Kuvat Pia Inberg 

hyys myös periytyy. Olen erittäin huolissani 

nuorista, jotka tyytyvät kohtaloonsa ja pieneen 

toimeentuloonsa. He elävät lapsuudenkodissaan, 

eivät opiskele eivätkä käy töissä, 

vaan pelaavat tietokonepelejä kaiket päivät. 

Köyhyys aiheuttaa myös yksinäisyyttä. 

5 

Millainen hyvinvointivaltio Suomi on? 

Suomessa ei tarvitse pelätä sotaa, terrorismia 

tai luonnonkatastrofeja. Taloudellinen 

järjestelmämme toimii hyvin, ja meillä 

on myös hyvä terveyden- ja sosiaalihuolto. 

Yhteiskunta valvoo myös lastenoikeuksia. 

Tämän kaiken hyvän lisäksi meillä on keskuudessamme 

joukko tipahtaneita ihmisiä. 

6 

Miten suhtaudut rahaan? 

Se on välttämätön paha, jolla on liian 

suuri voima. Ihmiset pyrkivät ahneuksissaan 

ja keinoja kaihtamatta tekemään lisää rahaa. 

Yritykset pyrkivät pörssiin, vaikka hintana 

on työttömyyttä. En kuitenkaan ole katkera 

enkä väheksy ihmisiä, jotka ovat ansainneet 

työllään paljon rahaa. Toivon vain, että 

he tekisivät sillä hyvää edes yhdelle lähimmäiselleen. 

7 

Ketä ihailet? 

Vaimoani, joka on kovista kokemuksista 

huolimatta tasainen ja rauhallinen ihminen. 

Ihailen myös taiteilijoita, jotka aistivat 

luonnonkauneuden ja pystyvät tallentamaan 

sen maalaukseen. 

8 

Millaisia kokemuksia sinulla on 

terveydenhuollosta? 

Uudet kokemukseni ovat tuoreita ja voimakkaita. 

Sairastan virtsarakon syöpää, ja sitä on 

leikattu kolme kertaa. Valmistaudun sytostaattihoitoihin. 

Arvostan suuresti hoitohenkilökunnan 

työtä. 

9 

Miksi leipäjonot pitää piilottaa? 

Niitä ei pidä piilottaa, vaan niiden pitää 

olla esillä niin kauan, kunnes pääsemme 

niistä eroon. Piilottaminen ei ratkaise ongelmaa, 

vaan se ratkeaa yhteiskunnallisilla päätöksillä. 

Helsingin Kallion kaupunginosassa 

leipäjonosta valittaneet onnistuivat herättämään 

hyvän keskustelun. Leipäjonomme on 

herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta: 

sitä ovat käyneet kuvaamassa turkkilaiset, 

ranskalaiset ja espanjalaiset televisioyhtiöt. 

Mitä jäi käteen köyhyyden 

10 teemavuodesta 2010? 

Paljon hyvää keskustelua, mutta vähän käytännön 

toteutusta. Kansaneläkkeeseen tuli 

pieni korotus, samoin perusturvaan. Teema 

pyörii eduskunnassa edelleen. Toivottavasti 

sieltä tulee vielä jotain konkreettista. Presidenttiehdokkaista 

Sauli Niinistö auttaa vähävaraisia 

lahjoittamalla kolumnipalkkionsa 

yhdistyksellemme. Toivon, että muut ottavat 

hänestä mallia. Paavo Arhinmäki on myös 

ollut päivän vapaaehtoistyössä.

Heikki Hursti, 57 

■■ ■Laupeudentyö 

ry:n toiminnanjohtaja. 

■■ ■Sininauhaliiton 

Toivon tuoja 

-palkinto 2011. 

■■ ■Euroopan 

köyhyyden ja sosiaalisen 

syrjäytymisen torjunnan teemavuoden 

2010 lähettiläs Suomessa. 

■■ ■Naimisissa, 

kolme lasta ja viisi 

lastenlasta. 

■■ ■Harrastaa 

akvarellimaalausta ja 

musiikkia. 

Heikki Hurstin elämäntehtävä on auttaa 

Suomen köyhiä. 



K-25 

Eija-vaimo on tärkeä tuki. Megafonia tarvitaan leipäjonojen ohjaamisessa. Joulujuhlassa siitä kaikuu Isä meidän -rukous. 

Tuore akryylimaalaus on nimeltään Kärsivä Kristus. 

Mistä saat työhösi voimaa? 

11 Taivaalliselta Isältä, omalta perheeltäni 

sekä autettaviltani. Heidän kiitoksensa 

saattaa olla vain pieni pilke silmäkulmassa, 

mutta se riittää. Sairastaessa voimavarani 

ovat välillä olleet vähissä, mutta saamani 

tuen voimin jaksan eteenpäin. 

Miten vietät joulua? 

12 Aattopäivä kuluu iltaan asti Kisahallissa 

köyhien joulujuhlassa. Sen jälkeen vietän 

joulua perheen kesken, lepään ja nautin 

joulun sanomasta joulupäivän. Tapaninpäivänä 

meillä on perinteisesti joulujuhlien 

rääppiäiset. Joulu jatkuu loppiaiseen asti, ja 

tavallisesti menen mökille lepäämään. 

Mistä syntyy joulurauha? 

13 Sisäisestä rauhasta, jonka tavoitan kotona 

perheen parissa kaiken hälinän ja hulinan 

jälkeen. 

Mitä maalaat mieluiten? 

14 Erilaisia maisemia ja valoa. Esimerkiksi 

unikko- ja auringonkukkapellot ovat 

hienoja maalattavia. Olen asunut 90-luvulla 

Espanjassa, ja siellä on erilainen valo kuin 

Suomessa. Valon tallentaminen maalaukseen 

on vaikeaa. 

Olen maalannut eniten akvarelleja, mutta 

nyt olen innostunut myös akryylimaalauksesta. 

Maalauksen voi jättää kesken, ja 

sitä pystyy öljyvärien tavoin korjaamaan. 

Akvarelli pitää tehdä kerralla valmiiksi. 

Missä maalauksiasi voi nähdä? 

15 Maalauksiani on ollut esillä galleriois- 

sa. Olen myös osallistunut itähelsinkiläisten 

taiteilijoiden yhteisnäyttelyyn. Seuraavaksi 

maalauksia on tarkoitus ripustaa helsinkiläiseen 

kahvilaan. 

Miksi köyhyys hävettää? 

16 Kaikkia se ei hävetä, mutta vähävaraisuus 

laskee itsetuntoa. Ei ole varaa ostaa 

uusia vaatteita ja huolehtia ulkonäöstä. 

Vapaaehtoistemme joukossa on partureita 

ja kampaajia, jotka antavat ammattitaitonsa 

vähävaraisten käyttöön. Lapsiperheissä 

köyhyys hävettää, koska vanhemmat 

eivät pysty kustantamaan harrastuksia, leluja 

ja vaatteita. 

Mitä lapsuutesi on sinulle opettanut? 

17 Lapsuudenperheeni oli köyhä, ja isä 

joi. Lapsuuteni kautta olen oppinut työn tekemisen 

tärkeyden. Lapsena myimme äidin 

tekemiä pannulappuja. Niistä saaduilla rahoilla 

äiti maksoi elämisen kuluja. 

Elämässä on mentävä eteenpäin vaikeuksista 

huolimatta, ja omat lahjat on otettava 

käyttöön. Pääsimme lapsina Cantores Minores 

-kuoroon, ja sitä kautta mukaan erilaisiin 

kulttuuriprojekteihin. Suvussa kulkee 

perintönä taiteellisuus ja musikaalisuus. 

Millainen isä ja isoisä olet? 

18 Toivottavasti sellainen, josta syntyy 

turvallinen olo ja jää hyviä muistoja. 

Montako mantelia laitetaan köyhien 

19 joulupuuroon? 

Köyhien joulujuhlassa ei valitettavasti ole 

puuroa tarjolla, sillä sen keittämiseen ei ole 

tilaa. Kinkkua ja laatikoita on tarjolla, ja jälkiruuaksi 

joulutorttuja. 

Onko isäsi perintö taakka vai lahja? 

20 Isältä perinnöksi jäänyt työ on raskasta, 

mutta ei missään tapauksessa taakka. 

Koen tekeväni kutsumustyötä. Yksin en jaksaisi, 

mutta vapaaehtoiset auttavat ja tukevat. 

Millaisia ihmisiä vapaaehtoisesi ovat? 

21 Hienoja, ahkeria ihmisiä. Osa heistä 

on eläkkeellä, osa työttömiä. Vanhin on 

täyttänyt 85 vuotta, ja nuorimmat ovat parikymppisiä. 

Joulujuhlien järjestämiseen tarvitaan 

noin 120 vapaaehtoista. 

Mikä on lempikirjasi? 

22 Raamattu, joka on kirjoista tärkein. 

Missä olet onnistunut? 

23 Olen kasvattanut vaimoni kanssa hienot 

lapset, joiden kanssa minulla on hyvät 

välit. Onnistun arjen pienissä asioissa: lahjoitan 

villasukat tarvitsevalle, ja hän tulee 

niistä onnelliseksi. 

Pahin pettymyksesi? 

24 Pahiten petyn itseeni, sillä aina voisi 

rakastaa, välittää ja auttaa enemmän. Pettymyksen 

tunteeseen törmää myös silloin, 

kun haluaisi kovasti maalata jonkin maiseman 

eikä vain onnistu. 

Kuka on Raamatun suosikkihenkilösi? 

25 Kristus itse tietysti, mutta pidän hienona 

henkilönä myös apostoli Johannesta, jonka 

kirjoittamat tekstit heijastavat rakkautta.

Myö ja työ 

Joensuun seudulla on solmittu Suomen 

ensimmäinen työhyvinvointisopimus. 

Värikkäänä vihkona julkaistu sopimus 

on saanut nimekseen pohjoiskarjalaisittain 

Myö ja Työ. Sopimus pitää sisällään 

yhteiset pelisäännöt, joiden mukaan Pohjois- 

Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen 

kuntayhtymässä edistetään työhyvinvointia. 

Työhyvinvointisopimus laadittiin työryhmässä, 

jossa olivat edustettuina työnantajan 

ja henkilöstön lisäksi työsuojelu, työhyvinvointi, 

turvallisuus ja työterveyshuolto. Sopimusluonnosta 

saivat arvioida ja kommentoida 

myös ammattijärjestöjen hallitukset, yhteistyötoimikunta 

sekä kuntayhtymän hallitus 

ja valtuusto. 

Työnantajan puolesta sopimuksen hyväksyi 

kuntayhtymän hallitus ja työntekijöiden 

edustajina kaikki kuusi ammattijärjestöä. 

Sopimus sitoo 

– Nyt kaikilla on yhteinen näkemys siitä, 

mitä työhyvinvointi on. Meillä se tarkoittaa 

sitä, että on mukava tulla töihin ja lähteä 

töistä, kun on saanut hyvää aikaan, sanoo 

henkilöstöä työryhmässä edustanut Tehyn 

luottamusmies Hannele Pussinen. 

Työhyvinvointisopimuksen sisältö perustuu 

kuntayhtymän strategiaan 2010–2013. 

Sopimus korvaa aikaisemman työhyvinvoinnin 

edistämisen toimenpideohjelman ja työsuojelun 

toimintaohjelman. Yhdistämällä 

nämä kaksi saatiin sanoma yksiin kansiin. 

Pohjois-Karjalassa solmittu työhyvinvointisopimus 

sitoo sekä työnantajaa että henkilöstöä. 

Sinikka Sajama 

– Sopimus on jo sanana enemmän kuin 

toimenpideohjelma tai suunnitelma. Se sitouttaa 

kaikkia osapuolia tekemään työtä yhteisen 

hyvän eteen. 

Sopimuksessa todetaan, että työnantaja 

vastaa työhyvinvoinnin perustasta, kuten 

turvallisista työoloista, osaavasta johtamisesta 

ja työn suunnittelusta. Vastaavasti sopimus 

korostaa jokaisen työntekijän vastuuta 

omasta työkunnostaan ja työhyvinvointiin 

liittyvien asioiden puheeksi ottamisesta 

ja edistämisestä omassa työyhteisössä. 

Selkeä sanoma 

Hannele Pussinen korostaa, ettei sopimus ole 

mikään juhlajulkilausuma, vaan työyksiköille 

tarkoitettu toimintaohje ja työkalupakki. 

Sen vahvuus on konkreettisuus ja ymmärrettävyys. 

Jokaiselle työntekijälle jaettavassa 

vihkosessa määritellään selkeästi ja yksityiskohtaisesti 

työhyvinvoinnin edistämisen 

tavoitteet, keinot ja eri sopijapuolten roolit. 

Päämääräksi on esitetty osaava ja motivoitunut 

henkilöstö, joka onnistuu perustehtävässään. 

Seuraavaksi on määritelty, missä 

asioissa ja millä toimenpiteillä päämäärä saavutetaan. 

Lopulta kaikki toimenpiteet yksilöidään 

ja selitetään. Niille asetetaan arviointikriteerit 

ja toteutusaikataulu. 

Seuraava haaste on saada sopimuksen 

kirjain ja henki elämään arjen työssä. Työnantaja 

kantaa tästä päävastuun. Ammattijärjestöt 

ovat sitoutuneet tekemään asiaa tunne- 

”Työhyvinvointi on sitä, että on mukava tulla 

töihin ja lähteä töistä, kun on saanut hyvää 

aikaan.” 

Ajankohtaista 

tuksi omalle jäsenistölleen. Tietoiskuja on luvassa 

paitsi henkilöstön yhteisissä tilaisuuksissa 

ja työyksiköiden palavereissa myös ammattijärjestöjen 

omissa tapaamisissa. 

– Sopimus pitää. Siinä on määritelty kunkin 

osapuolen tehtävät ja vastuut niin tarkasti, 

että se velvoittaa. Tarkoitus on, että työhyvinvoinnin 

edistämisestä tulee osa meidän 

jokapäiväistä työtämme, Hannele Pussinen 

vakuuttaa. 

Kuntayhtymän hallitus, yhteistyötoimikunta 

ja työsuojelutoimikunta seuraavat sopimuksen 

toteutumista osavuosikatsauksittain. 

Henkilöstön hyvinvoinnin tilaa seurataan 

työhyvinvointikyselyjen avulla joka toinen 

vuosi. 

Hyvinvoinnin uhkat 

1. Yksipuolinen ja raskas ruumiillinen 

kuormitus ja ergonomiset puutteet 

2. Henkisen ja ruumiillisen väkivallan uhka 

3. Epäoikeudenmukainen kohtelu 

4. Raskas ihmissuhdetyö 

5. Sisäilmaongelmat 

6. Vuorotyö 

7. Toiminnalliset, hallinnolliset ja 

organisatoriset muutokset 

8. Henkilökunnan saatavuus 

9. Yhteiskunnalliset vaatimukset suhteessa 

käytettävissä oleviin resursseihin 

(esimerkiksi hoitotakuu) 

Lähde: Myö ja Työ – Työhyvinvointisopimus 2011–2014 



Lyhyesti n Koonnut Vesa Turunen, vesa.turunen@tehy.fi 

Apuvälineitä 

lukivaikeuksiin 

n Valtakunnallinen lukijärjestö Erilaisten oppijoiden 

liitto on avannut lukivaikeuksisille suunnatun 

apuvälinekeskuksen Helsingin Kaisaniemessä. 

Erilaisen oppimisen keskus on ensimmäinen 

lukivaikeuksisten apuvälineisiin keskittyvä valtakunnallinen 

keskus. 

Keskuksessa on laaja valikoima oppimista, työelämää 

ja toimintaa helpottavia apuvälineitä. Välineitä 

on hitaalle lukijalle ja kirjoittajalle sekä tekstin 

tuottamisen työläyteen. Apua saa pulmiin oikeinkirjoituksessa, 

vieraissa kielissä, matematiikkassa 

ja pitkissä numerosarjoissa. Välineitä löytyy 

myös, jos vaikeutena on pysyä oikealla rivillä luettaessa 

sekä erilaisiin motoriikan ja keskittymisen 

pulmiin. 

Välineet eivät ole myytävänä, vaan niitä voi 

mennä kokeilemaan ohjatusti ajanvarauksella. 

(VT) 

OECD-raportti: 

Suomi yli keskiarvon 

n Suomen terveydenhuollon laatu on edelleen 

monien mittareiden mukaan parempi kuin OECDmaissa 

keskimäärin. Tämä käy ilmi uusimmasta 

OECD:n terveysraportista. 

Suomi menestyy erityisesti erikoissairaanhoidossa 

sekä seulontojen ja rokotusten kattavuudessa. 

Esimerkiksi aivohalvauksen jälkeinen 30 päivän 

sairaalakuolleisuus on Suomessa OECD-maiden alhaisimpia. 

Myös sydäninfarktin jälkeinen sairaalakuolleisuus 

on alle keskiarvon. 

Suomen terveysmenot ovat 9,2 prosenttia 

bruttokansantuotteesta, mikä on lähellä OECDmaiden 

keskiarvoa, 9,6 

prosenttia. Terveysmenoistamme 

75 prosenttia 

katetaan julkisin varoin. 

Muissa Pohjoismaissa 

osuus on 81– 

84 prosenttia ja OECDmaissa 

keskimäärin 72 

prosenttia. 

Health at a Glance -julkai- 

sun voi tilata OECD:n verk- 

kosivuilta: www.oecd.org/ 

health/healthataglance. 

Kiistaa palkanlisistä 

n Itä-Savon sairaanhoitopiiri on sanonut irti Tehyn kanssa solmitun paikallisen työehtosopimuksen. 

Irtisanomisen syynä on erimielisyys kolmen tehyläisen työsopimuksissa mainituista 

henkilökohtaisista lisistä. Niitä ei ole maksettu, vaan työntekijät ovat saaneet paikallisen työehtosopimuksen 

mukaisia lisiä. Tehy vaati työnantajaa selvittämään, onko kaikki palkanlisät 

maksettu sopimusten mukaisesti, koska summat vaihtelevat ja lisät ovat erinimisiä. 

Työnantaja päätti vastatoimena irtisanoa paikallisen sopimuksen, mitä voidaan mahdollisesti 

pitää työrauhaa rikkovana työtaistelutoimena. Tehy on lähettänyt työnantajan toimista 

Kuntatyönantajat KT:lle valvontakirjeen. 

– Irtisanominen tarkoituksena on ilmeisesti painostaa työntekijöitä jättämään asia sikseen, 

lakimies Hanna Huotari Tehystä sanoo. 

Huotari pitää työnantajan menettelyä tuomittavana, sillä työntekijällä on oikeus selvittää 

työsopimuksensa sisältöön liittyvät asiat. 

Työnantaja kiistää painostuksen. Sairaanhoitopiirin toimistopäällikkö Kaija Lappalaisen 

mukaan kyse on yhden työyksikön työntekijöiden tasapuolisesta ja oikeudenmukaisesta 

kohtelusta. 

– Työsopimusten henkilökohtaiset lisät ovat samoja kuin paikallisessa sopimuksessa mainitut 

lisät. 

Paikallisessa sopimuksessa oli sovittu henkilökohtaisesta lisästä, lähtörahasta ja sädelomasta. 

Nyt työnantajan on sovittava varallaolosta erikseen jokaisen työntekijän kanssa. Varallaolo 

vaatii työntekijän suostumuksen. (RH) 

JUHA TASKINEN

Rikosepäilystä ilmoitettava 

n Terveydenhuollon ammattihenkilöiden on vuoden alusta tehtävä ilmoitus poliisille, 

jos heillä on työssään ilmenneiden seikkojen vuoksi syytä epäillä alaikäiseen kohdistunutta 

seksuaalirikosta. Ilmoittaminen ei riko salassapitovelvollisuutta. Ilmoitusvelvollisuus 

koskee myös muita sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen ja nuorisotoimen 

palveluksessa olevia. 

Raiskauksen ja lapsen seksuaalisen hyväksikäytön lisäksi ilmoitettavia rikoksia ovat 

seksuaalipalveluiden ostaminen nuorelta ja lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin. 

Uudistuksen tarkoituksena on nopeuttaa esitutkinnan aloittamista. Muutoksen taustalla 

on eduskunnan hyväksymä Euroopan neuvoston yleissopimus lasten suojelemisesta 

seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan. (RH) 

Lomake omaishoitajan jaksamisesta 

n Kela on julkaissut omaishoitajien kuormittumista arvioivan kyselylomakkeen. Sen avulla 

sosiaali- ja terveysalan ammattilainen ja omaishoitaja voivat selvittää omaishoidon kuormittavuutta 

ja omaishoitajan tarvitsemaa tukea. 

Tuen tarvetta arvioidaan COPE-indeksillä. Se on ensimmäinen kansainvälinen 

omaishoitajan kuormittumista arvioiva mittari, joka julkaistaan suomeksi. 

Aihetta käsittelevän julkaisun ja lomakkeen käyttöohjeineen voi tulostaa internetistä. 

www.kela.fi/tutkimus > Julkaisuhaku 

Asumistukea saa tämän vuoden lopussa 

167 900 ruokakuntaa. 

Tähystys Löydöksiä mediasta 

n ”Kunta-alan neuvotteluissa on ollut koko syksyn 

rakentava henki. Tämänkaltaisen neuvottelukulttuurin 

toivoisin leviävän myös yksityiselle 

sopimusalalle.” 

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen 

Opettaja 47/2011 

Sosiaali- ja terveysministeriö, ennakkotieto 

n”Raamisopimus on koko Euroopalle malli siitä, 

miten vaikeassa tilanteessa talouspolitiikkaa 

ja työmarkkinaratkaisuja voidaan yhteen 

sovittaa.” 

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää 

MTV3:n Kymmenen uutiset 28.11. 

n”Iäkkäiden naisten riskijuomista on vaikea 

jopa omien lasten tunnistaa. Se kätkeytyy hyvään 

käytökseen ja korkeaan statukseen ja 

saattaa ilmetä kaatuiluna, masennuksena ja 

yksinäisyytenä.” 

Geriatrian professori Jaakko Valvanne 

Apteekin hyllyltä 4/2011 

n”Työyhteisöjen suurin ongelma on liiallinen 

demokraattisuus. Jos tehdään joku päätös, joka 

Äitiyspakkaus 

uudistuu 

n Ensi syksynä syntyvät lapset pääsevät uinumaan 

oman sukupuunsa suojaan. Tämän mahdollisuuden 

tarjoaa ulkoasultaan uusiutunut, Johanna Öst Häggblomin 

suunnittelema äitiyspakkaus. 

Aalto-yliopistossa taideteollisen muotoilun maisteriohjelmassa 

opiskelevan Öst Häggblomin Sukupuutyö 

voitti Kelan ja yliopiston järjestämän suunnittelukilpailun. 

Laatikon kuvituksessa on nimensä mukaisesti 

sukupuu, johon perhe voi kirjoittaa vauvan ja hänen 

läheistensä nimet. Näin laatikosta voi muokata vauvalle 

ainutlaatuisen ja henkilökohtaisen. 

Sukupuu-äitiyspakkaus otetaan käyttöön elokuussa. 

Pakkauksen ottaa yli 90 prosenttia ensisynnyttäjistä. 

Pakkaus jaetaan vuosittain noin 50 000 perheelle. (SS) 

sisältää viisi päätöstä, on sitä mahdotonta toteuttaa.” 

Yö-yhteen laulaja Olli Lindholm 

Telma 4/2011 

n”Tupakointia voidaan edelleenkin rajoittaa. 

Yhtenä esimerkkinä täysin tuotemerkittömät 

ja logottomat pakkaukset.” 

Sosiaali- ja terveysministeriön virkamies Meri Paavola 

Länsi-Savo 4.12. 

n”Järjestölakkoihin verrattuna työsulkua käytetään 

erittäin harvoin. Työsulkupäätöksen tekeminen 

onkin aina vakavasti harkittu ratkaisu.” 

Asiantuntija Simopekka Koivu, EK 

Prima 8/2011 


Lyhyesti 

Naiset johtavat kunnissa 

n Naisjohtajien määrä kasvaa, vaikka kehitys on 

hidasta. Eniten naisten osuus johtotehtävissä kasvoi 

vuosien 2000 ja 2009 välillä julkisella sektorilla. 

Kuntasektorilla yli puolet johtajista oli naisia molempina 

vuosina. 

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan 

2009 johtotehtävissä työskentelevistä 33 prosenttia 

oli naisia. Vuonna 2000 heitä oli 31 prosenttia. 

Naisten osuus valtion johtajista lisääntyi 35 prosentista 

46 prosenttiin. Yksityisellä sektorilla osuus 

kasvoi kaikkein hitaimmin, 26 prosentista 28 prosenttiin. 

Naiset johtavat sosiaali- ja terveydenhuoltoalaa, 

hotelli- ja ravintola-alaa, henkilöstöä, kulttuuria, 

taloutta ja hallintoa sekä mainontaa ja tiedotusta. 

Vähiten naisia on rakennusalan johtajissa, 

teollisuuden tuotantojohtajissa sekä kuljetuksen, 

varastoinnin ja tietoliikenteen johtajissa. (RH) 

Kunnanvaltuustojen käsissä on 450 000 

työpaikkaa. 

Elinaikakerroin 

leikkaa eläkkeitä 

n Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut ensi vuoden elinaikakertoimen. 

Kertoimen tarkoituksena on sopeuttaa alkavien työeläkkeiden 

tasoa odotettavissa olevan eliniän mukaan. Jos elinikä jatkaa nousuaan, 

kerroin pienentää kuukausieläkkeitä. 

Nyt vahvistettu elinaikakerroin (0,98351) pienentää vuonna 1950 syntyneiden 

ensi vuonna tai sen jälkeen alkavia vanhuuseläkkeitä 1,649 prosenttia. 

Kerroin pienentää myös työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta 

niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutta, johon elinaikakerrointa 

ei sovelleta. 

Ensimmäisen kerran elinaikakerrointa sovellettiin vuonna 2010. (VT) 

Suomen Kuntaliitto 

Kalenteri 20.12.–17.1. n Koonnut Johanna Pakarinen, johanna.pakarinen@tehy.fi 

21.–22.12. 

Lumen Valo: Mysterium-joulukonsertit 

Uspenskin katedraali, Helsinki 

www.lumenvalo.fi 

–7.1. 

Christmas Wish – koko perheen jouluesitys 

Tanssiteatteri Rimpparemmi, Rovaniemi 

www.rimpparemmi.fii 


24.12. 

Joulurauhan julistus 

Suomen Turku, Vanha Suurtori 

Mielenterveyden ongelmat 

leimaavat 

n Mielenterveysalan ammattilaisten käsitys kuntoutujien tilanteesta 

on tyrmäävän negatiivinen. Peräti 67 prosenttia 

arvelee mielenterveyskuntoutujien leimautuvan terveydellisistä 

syistä. 44 prosentin mielestä muut ihmiset karttavat 

samasta syystä kuntoutujien seuraa. 

Kuntoutujista 46 prosenttia tuntee joutuneensa leimatuksi 

ja 30 prosenttia kokee, että seuraa vältellään. Leimautumisen 

kokemus on viimeisen vuoden aikana selvästi kasvanut. 

Vuosi sitten vastaavat luvut olivat 38 ja 25 prosenttia. 

Tulokset selviävät Mielenterveyden keskusliiton barometristä, 

johon haastateltiin noin 2 000 henkilöä. (VT) 

7.1. 

Pakkasukon uuden vuoden juhla 

Lastenkulttuurikeskus Rulla, Tampere 

www.tampere.fi 

–4.2. 

Valotrilogia Talviuni 

Valoa, ääntä ja kuvaa 

Jyväskylän lyseon julkisivulla 

www.valonkaupunki.jyvaskyla.fi

Sairaanhoitajaliiton jäsenenä olet etuoikeutettu ammattilainen. Siirrä jäsenyytesi edut osaksi 

ammattitaitoasi. Sairaanhoitajaliiton koulutus- ja kustannusyhtiö Fioca on sinua varten. 

Työyhteisövalmentajaksi! 

Vuoden kestävä kuuden modulin opintokokonaisuus on prosessi, jonka aikana pääset pohtimaan ja kehittämään esimiestyötä 

niin oman, yksittäisen työntekijän kuin koko työyhteisön ja asiakkaan kannalta. Opintojen aikana teet strategisen kehittämistehtävän 

omaan organisaatioosi. Lähivalmennuspäivien lisäksi opinnoissa hyödynnetään verkkoa. 

Ajatukseni alussa 

Esimiehen työ on laajaalaista 

ja vaativaa. 

Osaanko, ymmärränkö, 

uskallanko, 

jaksanko? 

Ensimmäinen 

opintojakso on orientoitumista 

tulevaan. 

Kukin opiskelija pohtii 

osaamistaan oman työnsä kautta. 

Tilanne 

hallussa 

Tässä vaiheessa opintoja 

työyhteisövalmentajan työkalut 

tulevat tutuiksi, opiskelija 

saa konkreettisia menetelmiä 

yksilöiden valmentamiseen. 

Opiskelijan oma asiantuntijuus 

on vahvaa ja mahdollistaa 

myös haasteellisten 

tilanteiden ja moniammatillisen 

työympäristön hallinnan. 

Minä ja 

muut 

Hoitotyö on tiimityötä, jossa 

jokaisella on oma tehtävänsä. 

Tässä opintojaksossa opis- 

kelija tunnistaa yksilöiden 

merkityksen työyhteisössä, 

myös itsensä yksilönä. 

Ketä 

varten? 

Hoitotyössä toimivan 

perustehtävä 

on potilaan hyvä 

hoito. Se saavutetaan 

asiakasta kuunnellen ja 

koko hoitotiimin yhteistyöllä. Koulutuksen 

viidennessä modulissa opiskelija 

tiedostaa kuinka hänen oikeuden- 

mukaisesti ohjaamansa työyhteisön 

dynamiikka vaikuttaa perustehtävän 

onnistumiseen. Samalla sisäistetään 

esimiehen tärkeä rooli positiivisen työ- 

ilmapiirin ylläpitäjänä ja kehittäjänä. 

Opinnot alkavat 22.3.2012 Helsingin Messukeskuksessa Sairaanhoitajapäivien yhteydessä. 

Paikka: Helsingin Messukeskus, Messuaukio 1, 00520 Helsinki. 

Hinta: Sairaanhoitajaliiton jäsenille 3 800 € + alv 23 %, ei-jäsenille 4 470 € + alv 23 %. 

Sisältäen: osallistumiset Sairaanhoitajapäiville 2012 ja 2013 (arvo yhteensä noin 700 €), 

Premissi -lehden vuosikerran (arvo 105 €) ja luennot ja jaettavan luentomateriaalin. 

Opintojen lisätiedot ja ilmoittautuminen osoitteessa: www.sairaanhoitajaliitto .fi/koulutus 

Viestini 

vaikutussuunta 

Työpaikkojen jatkuvan muutoksen 

myllerryksessä on 

tärkeää, että esimiestyö 

vie toimintaa oikeaan 

suuntaan. Kolmannessa 

opintojaksossa opis- 

kelija oppii ymmärtämään 

viestinnän vaikutuksen 

niin yksilöön 

kuin koko työyhteisöön. 

Tiedän 

osaavani 

Työyhteisövalmentaja 

opinnot päättyvät opiskelijan omaa 

työtä käsittelevään lopputyöhön, 

sen analysointiin ja esittelyyn.


Pienestä

kiinni 

Lastenklinikan päivystys on täynnä 

toimintaa. Juuri sitä sairaanhoitaja Janne 

Kuloheimo työltään kaipaakin. 

Sinikka Sajama n Kuvat Annika Rauhala 

Lapsipotilaat ovat teeskentelemättömiä. Jos tekee kipeää, ei 

itkua hillitse mikään. Kun kipu hellittää, sulavat nyyhkytykset 

iloiseksi sirkutukseksi. 

Janne Kuloheimo on jatkuvasti liikkeellä. Hänen 

vastuullaan on useita potilaita yhtä aikaa. 

Lattiaan maalatut pienet, punaiset jalanjäljet 

johdattavat Lastenklinikan 

päivystyspoliklinikalle. Kun osaston 

pariovi heilahtaa auki, edessä 

on pitkä kapea käytävä. On alkuiltapäivä ja 

päivystys alkaa ruuhkautua. 

Käytävällä on lastenvaunuja ja pinnasänkyjä. 

Tuolirivistöllä istuu äitejä, isiä ja mummoja 

lapsi sylissä, halissa, kainalossa. Terveitten 

sisarusten malttamattomat kiljahdukset 

sekoittuvat pienten potilaitten lohduttomaan 

itkuun. 

Päivystävät lääkärit ja hoitajat pujottelevat 

potilas- ja saattajajoukon keskellä ripeästi 

mutta rauhallisesti. Jos tilanahtaus syö hermoja 

ja hankaloittaa hoitoa, potilastyössä siitä 

ei näy jälkeäkään. 

– Voi, miten pieni sydän hakkaa: pomp, 

pomp, pomp. Taitaa hiukan pelottaa. 

Sairaanhoitaja Janne Kuloheimo painaa 

stetoskoopin vauvanuken selkään. Jannen 

potilas, kolmivuotias pikkuneiti, itkee äidin 

sylissä sydäntäsärkevästi ja rutistaa nukkea 

rintaansa vasten. Vähitellen hänkin kiinnostuu 

nuken voinnista ja antaa kuin huomaamattaan 

lääkäri Hasan Quadrin kuunnella 

sydäntään ja katsoa päässä olevaa haavaa. 


Jannen yhden päivän 

potilaat 

■■ ■Umpisuoliepäily: 

11-vuotiaalla pojalla 

vatsakipua; vatsan ultraääni ja laboratoriokokeet, 

seuranta, kotiutus. 

■■ ■Telineeltä 

tipahtanut: 5-vuotias poika 

pudonnut 1,8 metristä niskalleen, niskakipu, 

murtumaepäily; röntgen, tietokonetomografia, 

kauluri ja liikkumiskielto, jatkohoitoon 

osastolle, aamulla magneettikuvaus, 

kotiutus. 

■■ ■Sählyssä 

sählännyt: 13-vuotiaalla pojalla 

vasemman ranteen murtuma (radius 

ja ulna); kipsaus ja kotiutus, sopimus jälkikontrollista. 

■■ ■Murtunut 

kyynärpää: 14-vuotias koulussa 

kaatunut poika; röntgen, kipukipsaus, 

kotiin odottamaan, aamulla murtuman 

piikitys leikkauksessa ja kipsaus. 

■■ ■Toinen 

kyynärpää: 9-vuotias välitunnilla 

kaatunut poika, kyynärpää murtunut; 

röntgen, osastolle odottamaan, illalla 

murtuman piikitys leikkauksessa ja kipsaus, 

kotiutus. 

■■ ■Kipeä 

kipsi: 8-vuotias tyttö kolhinut kipsatun 

käden, kädessä kipua, röntgenkuva, 

kotiutus, jatkokontrolli. 

■■ ■Uusiutuva 

kipu: 15-vuotiaan pojan olkapää 

kipeytynyt uudelleen; röntgen, kotiutus 

ilman jatkohoitoa. 

■■ ■Revennyt 

haava: 7-vuotiaan pojan leikkaushaava 

revennyt kaatuessa; huuhtelu 

ja uusi sidos, kotiutus ilman jatkohoitoa. 

■■ ■Lisäksi: 

Janne osallistui ohjaamansa sairaanhoitajaopiskelijan 

potilaiden sekä 

kahden kiireellisen hengenahdistuspotilaan 

hoitoon. 

Hetken päästä tyttö on toimenpidepöydällä. 

Sairaanhoitajaopiskelija Jaakko Hagelberg 

ajaa veren takkuamia hiuksia haavan 

ympäriltä. Janne juttelee rauhoittavasti 

ja silittää pikkupotilasta avoin liimatuubi 

kädessä. 

– Oletpa sinä reipas tyttö, Janne kehuu. 

– En ole reipas. Olen äidin vauva, tyttö nikottelee 

itkuisena. 

Kun haava on liimattu ja sidottu, sulaa 


Sinulla kävi tuuri, lohduttaa Janne Kuloheimo kätensä loukannutta sählynpelaajaa. 

Janne itse on murtanut samassa lajissa monta kylkiluuta. 

itku iloiseksi sirkutukseksi. Äidin vauva on 

muuttunut isoksi, reippaaksi tytöksi. Tällä 

kertaa selvittiin säikähdyksellä ja isolla itkulla. 

Työn vaativuus haastaa 

– Lapset ovat mahtavia, niin välittömiä ja rehellisiä. 

Tätä mukavampaa työtä ei voi olla – 

paitsi lastenambulanssissa, jos sellainen olisi 

olemassa, Janne sanoo. 

Hän kertoo nauttivansa lapsista, vaihtuvista 

tilanteista ja vaativan hoidon haasteista. 

Lastenklinikan sairaalapäivystyksessä niitä 

riittää. Päivystyksessä hoidetaan kaikki välitöntä 

hoitoa vaativat vakavat tapaturmat 

ja sairastapaukset ilman lähetettä sekä lähetteellä 

tulevia potilaita kaikkialta Suomesta. 

Öisin ja viikonloppuisin yksikkö toimii 

myös helsinkiläisten lasten terveyskeskuspäivystyksenä.

Toimenpidehuonetta jakavan verhon toisella puolella valmistellaan pikkupotilasta leikkaukseen. Toisella puolella lääkäri Sonja 

Strang-Karlsson tutkii hengenahdistuspotilasta. 

Hengitysvaikeudet, oksentelu, ripuli ja 

erilaiset murtumat ovat tavallisia päivystystapauksia. 

Lapset loukkaantuvat kiipeilytelineissä 

ja trampoliineissa. Pikkuvauvoja putoaa 

hoitopöydiltä. Nuoriso vammautuu urheilussa 

ja liikenteessä. Kotitapaturmat aiheuttavat 

haavoja, palovammoja ja myrkytystiloja. 

Päivystyksen hoitajat tekevät pääsääntöisesti 

12-tuntisia työvuoroja ja keskittyvät 

vuorotellen joko pediatrisiin tai kirurgisiin 

potilaisiin. He vastaanottavat pienet potilaansa 

triage-hoitajan asettamassa kiireellisyysjärjestyksessä 

ja huolehtivat heistä koko 

päivystyksessäoloajan. 

Lapsen terveydentilan selvittäminen ja 

ensiapu, kotiuttaminen tai jatkohoidon varmistaminen 

voivat kestää pitkäänkin. Keskimäärin 

potilaat ja saattajat viipyvät päivystyksessä 

neljästä kuuteen tuntia. Jokaisella 

vuoron seitsemästä hoitajasta on yhtä aikaa 

vastuullaan vaihteleva määrä potilaita, tavallisesti 

kolmesta seitsemään. 

Potilaista noin kaksi kolmesta on pediatrisia 

ja kolmannes kirurgisia. Valtaosa palaa 

kotiin päivystyskäynnin jälkeen. Jatkohoitoa 

tai lisäselvittelyä tarvitsevat potilaat siirtyvät 

ajanvarauspoliklinikan kontrolleihin tai 

jälkitarkastukseen omalle terveysasemalle. 

Vain noin 15 prosenttia potilaista ohjataan 

osastohoitoon tai toimenpiteisiin. 

Murtuiko kaularanka? 

Joukko lääkäreitä on kumartunut päät yhdessä 

tutkimaan tietokoneen näytölle piirtyvää 

röntgenkuvaa. Seniorilääkärit, ortopedi 

ja anestesialääkäri, on kutsuttu arvioimaan 

päiväkodin kiipeilytelineestä niskalleen pudonneen 

viisivuotiaan tilaa. 

– Kävelikö poika tänne omin jaloin? Nyt 

ei askeltakaan. Kuvan mukaan kaulanrangan 

kakkos- ja kolmosnivelissä on murtuma. 

Poika on vaarassa halvaantua. 

Potilaasta päätetään ottaa ensin tietokonetomografia 

ja sen jälkeen magneettikuva, 

jotta vamman laadusta saadaan tarkka käsitys. 

Jos murtuma on stabiili, riittää vetohoito. 

Instabiili murtuma pitää leikata. 

Potilashuoneessa Janne rauhoittelee äitiä 

ja poikaa. Hän vaihtaa pojan kaulatuen vahvempaan 

malliin. Lapsi ei haluaisi mennä 

pitkälleen sairaalasänkyyn vaan itkee kauhuissaan. 

Äiti halaa ja estää poikaa nousemasta 

ylös. Kun poika rauhoittuu, Janne lähtee 

tilaamaan kuvausaikoja. 

Pojan käynti Lastenklinikalla venyy seuraavaan 

päivään. Samana iltana otetussa TTkuvassa 

ei näy radiologin mukaan murtu- 

maa. Aamulla tilanne varmistetaan magneettikuvauksella, 

ja potilas vanhempineen voi 

lähteä kotiin. 

Hoitotyön monitaitajia 

Vaikka Lastenklinikan tilat ovat vanhat ja 

työ vaativaa, päivystys on suosittu työpaikka. 

Täällä hoitajapulaa ei tunneta. 

– Meillä hoitajilta vaaditaan paljon. Heidän 

on pystyttävä hoitamaan kaikki perusterveydenhuollon 

potilaista kriittisesti sairaisiin, 

ja vielä kaikilta erikoisaloilta. Heidän 

on hallittava lastentaudit, lastenkirurgia, lastenneurologia, 

lasten- ja nuorten psykiatria, 

luettelee osastonhoitaja Kirsti Knaapi. 

Päivystykseen uusina tulevat hoitajat perehdytetään 

vaiheittain kaikkiin erikoisaloihin 

ja töihin. Pediatrisesta hoidosta edetään 

kirurgiseen ja ensihoitoon. Seuraavaksi 

opastetaan terveyskeskuspäivystyksen käytäntöihin. 

Kun nämä taidot ovat hallussa, on 

vuorossa paneutuminen potilaat vastaanottavan 

triage-hoitajan ja viimeiseksi vastaavan 

hoitajan tehtäviin. 

Janne kehuu työyksikkönsä tiimityötä. 

Kaikki ovat ammattilaisia ja tuntevat oman 

”Lapset ovat mahtavia. 

Tätä mukavampaa työtä ei voi olla.” 


oolinsa, mutta ovat valmiita venymään ja 

auttamaan muita. 

– Meillä uskalletaan kysyä ja ottaa vastaan 

neuvoja. Kokeneetkin lääkärit kysyvät potilaan 

vastuuhoitajalta hänen käsitystään potilaan 

tilasta. Lasten kanssa kaikki on niin 

pienestä kiinni. 

Tilaongelmista pahin on yleinen ahtaus. 

Lastenklinikan päivystyksessä käy vuosittain 

noin 18 000 potilasta, joista pediatrisia noin 

12 000 ja kirurgisia noin 6 000. Kun terveyskeskuspäivystys 

ottaa vastaan 22 000–25 000 

potilasta, vuotuinen potilasmäärä kasvaa yli 

40 000:een. Saattajat mukaan lukien puhutaan 

reilusti yli 100 000 kävijästä. 

Eniten päivystyksessä kaivataan odotustilaa, 

joka sijoittuisi niin, että hoitajat pystyisivät 

tarkkailemaan potilaiden vointia koko 

ajan. Vähintään yhtä välttämätön olisi paine-eristyshuone, 

jotta hengitysteitse tarttuvia 

infektioita sairastavat voitaisiin eristää. 

”Isyydestä on paljon hyötyä 

tässä työssä. Se auttaa 

asettumaan vanhempien 

paikalle.” 

Tällä hetkellä neljästä potilashuoneesta kolmea 

voidaan käyttää tavanomaiseen eristykseen. 

Useammallekin olisi tarvetta. 

– Vastaanoton tulisi myös saada oma 

huone potilaan yksityisyyden suojaamiseksi, 

Knaapi sanoo. 

Vanhemmuuden arvo 

– Mitä kaverille saisi olla ja kuinka paljon? 

lääkekaappia tutkiva Janne heittää läppää 

kättään kannattelevalle teinille. Poika on 

kaatunut sählypelissä ja murtanut hankalasti 

sekä värttinäluun että kyynärluun. 

Raajojen murtumat ovat päivystyksessä 

yleisiä. Tänään ovat olleet kovilla käsivarren 

ja sormien luut. Osa potilaista on viety 

osastolle, osa on lähetetty kotiin odottamaan 

leikkausta. Sählynpelaajalla on ollut parempi 

tuuri. Murtuma on niin hyvässä asennossa, 

ettei leikkausta tai edes reponointia tarvita. 

Kipsi ja kipulääke riittävät. 

Erikoistuva lääkäri Anna Parviainen käy 

toimenpidehuoneessa antamassa Jannelle luvan 

aloittaa kipsaaminen. Janne muotoilee 

saksilla kipsausmateriaalia pojan kyynärvarren 

ympärille. Hän heittää palan ruskeaa le- 


vyä suuhunsa ja jauhaa sitä kuin purukumia. 

– Tämä on puhdas luonnontuote, ekologinen 

ja hyvänmakuinen. 

Potilasta ja saattajiksi tulleita vanhempia 

naurattaa. Käsivarren kipsi syntyy uudesta 

materiaalista, joka on valmistettu puuhakkeesta 

ja biohajoavasta muovista. 

Päivystyksessä hoitajat eivät koskaan kohtaa 

pelkästään sairasta lasta, vaan myös vanhemmat, 

joskus isommankin saattojoukon. 

Hyvä yhteistyö vanhempien kanssa on ensiarvoisen 

tärkeää hoidon sujumisen kannalta. 

– Minulla on itselläni kahdeksanvuotias 

poika. Isyydestä on paljon hyötyä tässä 

työssä. Se auttaa asettumaan myös vanhem- 

pien paikalle. 

Lapsi, ei pieni aikuinen 

Viedessään murtumapotilaan papereita 

kansliaan Janne poikkeilee omien potilaidensa 

luokse ja tähyilee ympärilleen valppaana. 

Hoitajat seuraavat koko ajan 

toisella silmällä kaikkia vuoroaan 

odottavia lapsia. Jokainen tietää, miten 

nopeasti pienen potilaan tila voi 

romahtaa. 

Janne pysähtyy vaunuissa puuskuttavan 

parivuotiaan luokse. Keuhkokuumetta 

sairastavalla lapsella on 

vaikeuksia saada happea. Hän ei näytä tuskaiselta 

vaan pikemmin ilmeettömältä, vaikka 

käyttää pienen ruumiinsa jokaista lihasta 

hengittämiseen. Nyt ei ole kaikki kunnossa. 

Janne kutsuu toisen hoitajan avukseen. 

He vievät pienen puuskuttajan hoitohuoneeseen. 

Toinen hoitajista antaa lapselle välittömästi 

happea, toinen mittaa vitaalitoiminnot. 

Saturaatio 84, pulssi 165, hengitysfrekvenssi 

65. Näillä arvoilla aikuinen olisi jo 

teho-osastolla; lapsi on sitkeämpää tekoa. 

Lääkäri kiirehtii paikalle ja aloittaa keuh- 

koja avaavan lääkityksen. Janne palaa omien 

potilaidensa luokse ja siirtää vastuun pikkupotilaasta 

pediatriselle hoitajalle. 

Vakavasti sairaiden pienten lasten hoito 

vaatii äärimmäistä tarkkaavaisuutta ja huolellisuutta. 

Lapsen keho pyrkii korjaamaan 

tilaansa kaikin keinoin. Sokissa olevan potilaan 

sydän pumppaa ja keuhkot työskentelevät 

viimeiseen asti. Kun voimat loppuvat, on 

romahduskin nopea. 

– Lapsilla ei ole samanlaisia veri- ja happivarastoja 

kuin aikuisella. Jo kahden desilitran 

veren menetys voi johtaa sokkiin. Lapsen 

elvytyskin aloitetaan aina puhalluksella, sillä 

pienimmillä lapsilla ei ole lainkaan varailmaa 

keuhkoissaan, Janne kertoo. 

Lasten pienen koon ja vähäisen verimäärän 

vuoksi myös nesteiden ja lääkkeiden annostelussa 

on oltava tarkka. Pientä palovammapotilasta 

ei voi nesteyttää samaan tahtiin 

aikuisen kanssa. Lapselle riittävä lääkeannostus 

saattaa olla vain kymmenesosa aikuisen 

annoksesta. 

Valmiina pahimpaan 

– Kriisivalmius ja ensiapu ovat minun vastuualueeni 

ja kiinnostukseni kohde, Janne 

sanoo esitellessään toista päivystyksen ensiapuhuoneista. 

Janne on yksi päivystyksen neljästä ensiapukouluttajasta, 

joka vastaa uusien hoita- 

jien perehdytyksestä. Hän on päivittänyt 

koko talon pelastus- ja turvallisuussuunnitelman 

ja uusii parhaillaan suuronnettomuussuunnitelmaa. 

Ensihoito on elintärkeä osa päivystyksen 

toimintaa. Vaikka traumahälytyksiä tai pediatrisia 

hätätilapotilaita ei tule päivittäin, ei 

aina edes viikoittain, tosipaikan tullen jokaisen 

on osattava toimia. 

Päivystysyksikön jokaiseen työvuoroon 

on nimetty kolmen hoitajan ensihoitotiimi. 

Yksi hoitajista on tiiminsä työskentelystä 

vastaava akuuttihoitaja, toinen avustaa hoitavaa 

lääkäriä ja kolmas anestesialääkäriä. 

Hälytyksen tullessa he siirtävät vastuupotilaansa 

muille hoitajille ja ottavat paikkansa 

ensihoidossa. 

Lastenklinikan päivystys on jatkuvassa 

katastrofi- ja suurhälytysvalmiudessa. 

Täällä on otettu vastaan Myyrmäen ja tsunamin 

lapsipotilaat. Tuoreimman pediatrisen 

monipotilastilanteen aiheutti varhaistei- 

nien ”pilleribileet” eli yli vuorokauden kestänyt 

lääkkeiden holtiton napsiminen. Kuusi 

nuorta tuotiin yhtä aikaa ensiapuun, osa 

hengenvaarallisessa myrkytystilassa. Lopulta 

kaikki toipuivat ja kotiutuivat. 

Kun Jannen työvuoro päättyy, hän luovuttaa 

vastuupotilaansa yövuorolaiselle. Huomenna 

häntä odottavat jo uudet potilaat ja 

uudet tilanteet. 

– En kanna kotiin järkytyksiä enkä surullisia 

tarinoita, hyviä hehkutuksia kyllä. Esimerkiksi 

loistavasti mennyttä ensihoitotilannetta 

on mukava muistella, Janne sanoo.

Uudet tilat Meilahteen 

n Lastenklinikan ja Lastenlinnan 1940-luvulla valmistuneet 

tilat ovat tulleet tiensä päähän. Myös 

usko vanhojen rakennusten jatkuvaan peruskorjaamiseen 

alkaa hiipua. 

Naisten ja lastentautien tulosyksikön asiantuntijat 

selvittävät, millaisia tilantarpeita lasten erikoissairaanhoidolla 

tulee olemaan seuraavilla vuosikymmenillä. 

Toimikunnan työn pohjana on kaksi 

vaihtoehtoa: kokonaan uusi sairaala tai lisärakentaminen 

yhdistettynä vanhojen tilojen peruskorjaukseen. 

– Kaikissa tapauksissa lisätilan tarve on niin 

suuri, että nyt ei puhuta muutaman tuhannen ne- 

liön lisäsiivestä vaan nykyiset tilat tuplaavasta lisärakentamisesta, 

sanoo Husin investointijohtaja 

Anne Priha. 

Prihan mielestä lasten päivystyspoliklinikan on 

perusteltua olla siellä missä muukin erikoissairaanhoidon 

osaaminen. Yksi vahvasti esillä oleva vaihtoehto 

on rakentaa uudet tilat Meilahteen Husin 

hallintokeskuksen paikalle, aivan Lastenklinikan 

viereen. Näin Lastenklinikan käyttökelpoiset osat, 

kuten viime vuonna käyttöön otettu leikkaussa- 

lien ja teho-osaston lisärakennus, voisivat jatkaa 

toimintaansa nykyisissä tiloissa. 

Lastensairaalan uudet tilat ovat Meilahden 

Uusi sairaala vai runsaasti lisärakentamista? 

Lastensairaalan nykyiset tilat 

pitäisi joka tapauksessa tuplata. 

Husin investointijohtaja uskoo, että Lastenklinikan tilaongelma ratkeaa tämän vuosikymmenen aikana. 

alueen rakennushankkeiden kärkisijoilla. Prihan 

mukaan rakentaminen voi alkaa, kun Meilahden 

potilastornin eli Hiltonin peruskorjaus valmistuu 

syksyllä 2014. Valmista tulisi parhaassa tapauksessa 

jo kahden vuoden kuluttua. 

Poliittiset päätökset lastensairaalan uusien tilojen 

rakentamisesta puuttuvat, mutta Anne Priha 

uskoo ajan olevan niille kypsä. 

– Minun käsitykseni mukaan päättäjät ovat hyvin 

yksimielisiä siitä, että Suomeen tarvitaan yksi 

hyvä lastensairaala. Jos maailmantalous ei käännä 

kaikkia rahahanoja kiinni, uudet tilat valmistuvat 

viimeistään vuosikymmenen loppuun mennessä. 


Ammatissa 

Vantaan Muistiyhdistyksen muistineuvojalla, 

sairaanhoitaja Merja 

Ruotsalaisella on pitkä kokemus 

työstä muistisairaiden ja heidän 

omaistensa kanssa. Hän on jakanut ensitietoa, 

järjestänyt sopeutumisvalmennusta, 

ideoinut tilaisuuksia ja retkiä, neuvonut 


Muistisairaan 

matkassa 

Muistiyhdistyksen kynnys on matala ja muistineuvojan ovi kaikille avoin. 

Irma Heiskanen-Haarala n Kuvat Annika Rauhala 

ja tiedottanut – kulkenut muistisairaiden ja 

heidän omaistensa rinnalla sairauden kaikissa 

vaiheissa. 

Vaikka muistisairaiden palvelujen järjestäminen 

on kuntien vastuulla, myös järjestöille 

ja vapaaehtoisille on löytynyt aina työsarkaa. 

Merjan plussat ja 

miinukset 

+ Saa suunnitella oman työnsä 

+ Voi olla kehittämässä 

palveluja 

+ Vaihtelevat työajat 

+ Aito palaute asiakkailta 

– Yksinäistä työtä ilman 

työyhteisöä 

– Huoli yhdistyksen taloudesta 

– Potilasjärjestön muistineuvojaan on 

usein helpompi ottaa yhteyttä kuin terveydenhuoltoon, 

Merja tietää. 

Vantaalla muistiyhdistyksen ja kaupungin 

yhteistyö on ollut tiivistä, ja kaupunki on 

avustanut muistiyhdistystä vuosittain noin 

20 000 eurolla. Tähän syksyyn saakka muis-

tiyhdistys vastasi muun muassa sairastuneiden 

ja omaisten ensitietoiltojen ja sopeutumisvalmennuskurssien 

järjestämisestä. Tästä 

eteenpäin palvelun järjestävät syyskuussa 

työnsä aloittaneet kolme kaupungin muistikoordinaattoria, 

kaikki sairaanhoitajia. 

Tietoa palveluista 

Tulevaisuudessa Vantaan Muistiyhdistys haluaa 

panostaa muistisairauden varhaista vaihetta 

potevien palvelemiseen ja lisätä yleistä 

tietoisuutta sairauden kulusta. 

– On paljon muistisairaita, joilla ei ole edes 

diagnoosia. He jäävät helposti kaikkien palvelujen 

ulottumattomiin, Merja muistuttaa. 

Kaupungin muistikoordinaattorien työn 

piiriin kuuluvat vain diagnosoidut muistisairaat, 

jotka asuvat kotona eivätkä ole kotisairaanhoidon 

asiakkaita. Kaupungin tarjoamaan 

päivätoimintaan tai muistiyhdis- 

tyksen tapahtumiin osallistuu vain murtoosa 

sairastuneista. 

Muistisairauksia ei tarvitse rekisteröidä, 

joten Alzheimerin tautia ja muita dementoivia 

sairauksia potevien määrää ei tiedetä 

tarkasti. Vantaalla on arvioitu, että kaupungissa 

olisi noin 2 500–3 000 muistisairasta. 

Uusia tapauksia arvioidaan löytyvän noin 

300 vuodessa. 

Merjan työ muistisairaiden ja heidän 

omaistensa kanssa on paljolti palveluneuvontaa. 

– Usein minuun ottavat yhteyttä henkilöt, 

joilla sairaus on todettu pari kolme vuotta 

sitten. He ovat pärjänneet hyvin tähän asti, 

mutta tarvitsevat nyt apua arkeen ja jaksamiseen. 

Tukea ja lepopäiviä 

Monia kalvaa epävarmuus tulevaisuudesta. 

Mitä muutoksia sairaus tuo elämään? Kuinka 

niistä selviydytään? Missä muistitutkimuksia 

tehdään? Mistä voi hakea apua arjessa 

selviytymiseen? 

– Annan konkreettisia vinkkejä elämää 

helpottamaan. Monesti asiakkaan oloa huojentaa 

jo se, että saa kertoa ajatuksistaan 

asiantuntijalle, joka kuuntelee ja auttaa tarvittaessa 

eteenpäin. Usein omainen on ahdistuneempi 

kuin potilas. 

Merja muistuttaa, että omaishoitajat tarvitsevat 

kipeästi lepopäiviä. Olisi ensiarvoisen 

tärkeää saada lisää päivätoimintapaikkoja 

ja tukiyksikköjä muistisairaille. 

– Vantaan kaupungilla ei ole palvelua, 

joka toisi auttajan kotiin muutamaksi tunniksi 

tai päiväksi. Yksityiseltä palvelun osto 

on kallista, ja vapaaehtoisten apua on niukasti 

saatavilla. 

Merja tukee ja ohjaa asiakkaita puhelimitse, 

sähköpostin välityksellä sekä henkilökohtaisissa 

tapaamisissa yhdistyksen toimistolla 

ja tarvittaessa myös asiakkaan kotona. 

– Vaikka olemme tekemisissä etenevien 

sairauksien kanssa, tässä työssä on paljon 

positiivisia asioita. Usein asiakas kertoo tapaamisen 

tai puhelun lopuksi saaneensa voimia 

keskusteluhetkestä. 

Merja käy kertomassa muistin huollosta 

ja muistisairauksista luennoilla, messuilla ja 

eläkeikäisten kerhoissa. Hän on huomannut, 

että yhä useammin ikäihmiset tulevat kysymään 

vinkkejä oman muistin huoltamiseen. 

Moni pohtii, ovatko iän myötä tulevat muis- 

Potilaille ja 

asiantuntijoille 

■■ ■Muistiliitto 

on potilas- ja omaisjärjestö, 

joka ajaa jäsenistönsä etuja 

ja edistää sairastuneiden ja heidän 

perheidensä elämänlaatua ja 

hyvinvointia. 

■■ ■Vantaan 

Muistiyhdistys on yksi 

Muistiliiton 42 paikallisesta 

yhdistyksestä. 

■■ ■Suomen 

muistiasiantuntijat on 

ammattihenkilöiden vapaaehtois- ja 

asiantuntijaverkosto, joka kehittää 

sosiaali- ja terveydenhuollon 

toimijoiden ammattitaitoa ja 

muistisairaiden palvelujärjestelmää. 

Lisätietoja www.muistiliitto.fi ja 

www.muistiasiantuntijat.fi 

Vantaan Muistiyhdistyksen jäsenille on tarjolla kuntosaliohjausta. Syksyllä muistisairaiden tapaamisessa syntyi jouluisia hahmoja. 

tin muutokset muistisairautta ja tulisiko jo 

mennä tutkimuksiin. 

Kokemusten jakamista 

Vantaan Muistiyhdistyksellä on musiikkiryhmä 

ja kaksi muistisairaiden omaisille suunnattua 

vertaistuen keskusteluryhmää. 


– Ryhmissä on sairastuneiden puolisoita, 

sisaria ja veljiä ja aikuisia lapsia. Keskustelemme 

kahvikupposen äärellä, ja minun 

tehtäväni on lähinnä pitää huolta, että kaikille 

on puheenvuoro – kerrottavaa on paljon. 

Omaisille kokemusten jakaminen on tärkeä 

henkireikä: toisten vastaavassa elämäntilanteessa 

olevien tapaaminen antaa voimia. 

Osa omaisista on elänyt muistisairaan vierellä 

vuosia, osa on vasta tullut tilanteen eteen. 

– Ryhmissä syntyy ystävyyssuhteitakin. 

Eräs porukka käy kuukausittain lounaalla. 

Meillä on ollut miesten ryhmä, jossa kaivattiin 

aivan konkreettisia ohjeita puolison ja 

kodin hoitoon. Yhtenä talvena kokoontui iltaryhmä 

työelämässä oleville muistisairaiden 

tyttärille. 

Viime syksynä aloitettiin Raha-automaattiyhdistyksen 

projektituella viikoittain kokoontuva 

kuntoiluryhmä lievästi muistisairaille 

ja heidän omaisilleen. Enemmän keskusteluun 

suuntautuvaa ryhmää ollaan parhaillaan 

perustamassa. 

Alzheimer yleisin 

■■ ■Suomessa 

on yli 130 000 

muistisairasta. 

■■ ■Vuosittain 

diagnoosin saa noin 

13 000 potilasta. 

■■ ■Kaksi 

kolmasosaa muistisairaista 

sairastaa Alzheimerin tautia. 

■■ ■Noin 

viidesosa muistisairauksista 

johtuu aivoverenkierron häiriöstä. 

■■ ■Iäkkäämmillä 

yleinen dementiaoireiden 

aiheuttaja on Alzheimerin 

taudin ja verisuoniperäisen 

muistisairauden yhdistelmä. 

■■ ■Lewyn 

kappale -tauti ja 

otsalohkodementia ovat hieman 

harvinaisempia muistisairauksia, 

joihin sairastuneet ovat monesti 

työikäisiä. 

■■ ■Arviolta 

lähes 10 000 alle 

65-vuotiasta suomalaista sairastaa 

etenevää muistisairautta. 


”On paljon muistisairaita, joilla ei ole edes 

diagnoosia.” 

Virkistystä ja vapaaehtoisia 

Merja on kirurgiaan ja syöpäsairauksiin erikoistunut 

sairaanhoitaja. Vanhustyön kehittäjäkoulutukseen 

ja dementiatyön syventävään 

koulutukseen hän hakeutui parikymmentä 

vuotta sitten. 

Nykyistä työtään Merja kuvaa monipuoliseksi, 

vaihtelevaksi ja itsenäiseksi. Joka viikolle 

osuu vähintään yksi iltatilaisuus. Kun yhdistys 

järjestää vaikkapa omaisten virkistysretken, 

Merja on töissä myös viikonloppuna. 

Vantaan Muistiyhdistys järjestää koulutustapahtumia 

sekä yksin että yhteistyössä 

kaupungin, seurakuntien ja muiden järjestöjen 

kanssa. Yhdessä Espoon ja Kauniaisten 

Muistiyhdistyksen kanssa kehitetään muistityötä 

ja kumppanuutta Muistiluotsi-ohjelman 

avulla. 

Merja hankkii vapaaehtoisia yhdistyksen 

tilaisuuksiin ja ohjaa heitä. Viime vuosina 

vapaaehtoisia on koulutettu yhteistyössä 

seurakuntien kanssa. Esimerkiksi Vantaan 

seurakuntayhtymän kanssa järjestettiin vapaaehtoisten 

jatkokurssi, jolla perehdyttiin 

muun muassa muistisairaiden ja liikuntarajoitteisten 

tukemiseen sekä annettiin valmiuksia 

haasteellisissa tilanteissa toimimiseen. 

Tällä hetkellä yhdistyksellä on kuusi 

aktiivista vapaaehtoista, joista kaksi on auttajana 

musiikkiryhmässä. 

Merja on Vantaan Muistiyhdistyksen ainoa 

työntekijä. Hän on käytännössä se, joka 

suunnittelee ja panee toimeksi. Hän vastaa 

toimintasuunnitelmista, budjeteista, hakemuksista 

ja raporteista siinä missä kahvinkeitosta 

ja pullaostoksista. 

Vantaan Muistiyhdistyksen vapaaehtoinen Seija Väisänen auttaa Merja Ruotsalaista järjestämään 

muistisairaiden kokoontumista.

Pia Fredriksson 

Kolumnistimme toimii työsuojeluvaltuutettuna ja projektikoordinaattorina Länsi-Uudenmaan 

sairaanhoitoalueella. 

Suru on raskas 

taakka kantaa 

Jossain vaiheessa elämää jokainen meistä todennäköisesti 

sairastuu. Jossain vaiheessa elämää 

jokainen meistä todennäköisesti kokee läheisen 

vakavan sairauden mukanaan tuoman pelon, 

tuskan ja avuttomuuden tunteen. Jossain vaiheessa 

elämää huomaamme, että ne lukuisat työssämme koetut 

ikävät tilanteet ovatkin yhtäkkiä omaa todellisuuttamme. 

Minä koen sen ensi kertaa nyt. 

Lähipiirissäni on viime aikoina tapahtunut monia surullisia 

sairastumisia ja ikäviä tapahtumia. Tapahtumat 

ovat dramaattisuudessaan pysäyttäneet minut ajattelemaan, 

josko nämä kasvun paikat voisivat tuoda mukanaan 

jotain muutakin kuin pelkkää surua ja tuskaa. Miltä 

tuntuu, kun joku läheinen sairastuu vakavasti? Mitä tapahtuu, 

kun huomaa, ettei elämä olekaan omien suunnitelmieni 

varassa vaan tapahtumaketjuja ohjaa joku tai 

jokin ihan muu? Miltä tuntuu, kun väsyttää niin, etteivät 

ajatukset tahdo pysyä kasassa ja tiedän, että tilanne 

tulee jatkumaan vielä pitkään, ennen kuin siihen löydetään 

ratkaisua? No pahaltahan se tuntuu. Ja joskus elämä 

ehtii ensin ja ratkaisee asiat puolestamme ilman, että 

kenelläkään on siihen nokan koputtamista. 

Hoitaja on todennäköisesti hankala omainen. Huomasin 

usein potilastyössä ärsyyntyväni, kun omaiset hyvin 

tarkasti kyselivät hoidosta ja tehdyistä toimenpiteistä 

ja joskus jopa kyseenalaistivat hoitohenkilöstön päätöksiä 

ja tapaa tehdä töitä. Hoitajalle tulee hyvin herkästi 

olo, että omaiset etsivät virheitä ja silloin ajautuu huomaamatta 

puolustuskannalle. 

Huomaan itse ärsyyntyväni siitä, kun omaisen roolissa 

kysyn hoidosta ja huomaan hoitajan epävarmuuden. 

Yleensä saan vastaukseksi ensin lyhyen hiljaisuuden, 

sitten epäluuloisen katseen, kun hoitaja mielessään 

pohtii, miten ihmeessä osaan käyttää sanoja kuten hypovolemia, 

parenteraalinen, hematokriitti, subaraknoidaali. 

Sitten varovaisen vastauksen, joka ei oikeastaan selvennä 

minulle yhtään mitään. Missä vaiheessa omaisesta 

tuli hoitajille voimavaran sijasta uhka? Joskus minun 

on tehnyt mieli ottaa hoitajaa hellästi olkapäistä, ravistaa 

hieman ja sanoa, että kerro nyt vaan ihan niin kuin 

asiat ovat. Kyllä minä kestän sen, mitä suustasi putkahtaa, 

enkä minä suutu, vaikka et olekaan vaihtanut tuota 

” 

Missä vaiheessa omaisesta tuli 

hoitajille voimavaran sijasta 

uhka?” 

oksennuksesta vihreää tyynyliinaa, tippa on tukossa ja 

katetripussi räjähtämäisillään! 

Hoitaja voi turvautua ammattirooliinsa, ja hänen on 

siten omaista helpompi asettaa tunteensa taka-alalle. 

Tämä on etuoikeus, joka auttaa meitä toimimaan järkevästi 

ja harkiten, muttei suinkaan tee meistä tunteettomia. 

Jotkut potilastapaukset tulevat kuitenkin lähelle eri 

tavoin kuin toiset. Jotkut tilanteet saattavat jostain syystä 

herättää meissä empatiaa, huolta ja jopa surua, kun 

taas toiset tilanteet ärsyttävät ja suututtavat meitä. Vaikka 

tiedämme, ettei sairaanhoito voi aina parantaa, odotamme 

silti hoidon parantavan. Kun potilaan ja omaisen 

odotukset eivät täyty, on tuloksena pettymys ja suru, 

joka usein puretaan hoitohenkilökuntaan. Pettymys ja 

suru vievät voimia, ne väsyttävät ja voivat loppujen lopuksi 

uuvuttaa mielen. 

Rakentava tapa olisi yrittää kohdistaa voimat kaiken 

jäljellä olevan hyvän kannattelemiseen. Kaikki elämä 

loppuu ajallaan ja kaikesta on luovuttava. Ajatus luopumisesta 

on raskas ja kuitenkin se on meillä jokaisella 

edessämme. Jokainen meistä kantaa taakkaa, joku kevyttä 

ja joku aivan liian raskasta. Meillä on myös hyvin 

erilaiset resurssit kestää kokemaamme. On lohdullista 

muistaa, että tämän päivän voimasi tulee riittää vain tälle 

päivälle, huomiseksi saat jo uudet. 


Kanslia on päivystyksen keskellä. 

Sairaanhoitaja Ulrika Suihkola istuu 

tietokoneen ääressä ja näpyttelee 

kännykkään puhelinnumeron. 

Hän kohottaa luurin korvalleen ja 

odottaa. 

Toinen hoitaja tulee viereiselle kaappirivistölle 

etsimään potilaan tarvitsemaa lää- 


kettä. Samalla hän kysyy potilaan voinnista 

kolmannelta hoitajalta. 

Suihkolan soittoon vastataan, ja hän nostaa 

käden korvalleen kuullakseen paremmin. 

Paikka on Taysin Ensiapu Acutan tarkkailuosaston 

kanslia, eikä tilanteeseen liity 

mitään dramatiikkaa. Hälyä on silti paljon: 

Häly 

Työntekijöiden lisäksi ääntä tuottavat potilaat 

ja heidän omaisensa. Monitorit sirisevät, 

ja kaiken taustalla kuuluu ilmastointilaitteen 

ääntä muistuttava tasainen hurina. 

– Hulinaa on välillä sen verran paljon, että 

kotona työpäivän jälkeen tuntuu autuaalta 

olla hetki hiljaa, Suihkola sanoo.

hallintaan 

Taysin ensiavussa on panostettu akustiikkaan. 

Puhe kansliasta kantautuu silti kauas. 

Vesa Turunen n Kuvat Kimmo Torkkeli 

Sairaaloiden äänimaailmaan kiinnitetään 

yllättävän vähän huomiota, mutta Taysin 

ensiapu on poikkeus. Kun perusterveydenhuollon 

ja erikoissairaanhoidon päivystys 

yhdistettiin muutama vuosi sitten, tilaratkaisujen 

yhteydessä kiinnitettiin huomiota 

valaistukseen, ilmastointiin ja akustiikkaan. 

Uudistuksessa tutkittiin ensimmäistä kertaa 

akustisten ratkaisujen vaikutusta hoitohenkilökuntaan 

ja heidän työhönsä. Ennen 

saneerausta vain 25 prosenttia henkilökunnasta 

oli tyytyväisiä työympäristöönsä. Muutosten 

jälkeen tyytyväisten osuus oli kasvanut 

65 prosenttiin. 

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija 

Valtteri Hongisto kertoo, että parannus onnistui, 

koska fyysisen työympäristön kaikkia 

osatekijöitä saatiin korjattua. 

– Hoitohenkilökunnan työ vaatii usein 

paljon keskittymistä, mutta sen turvaamiseksi 

ei ole aina tehty kaikkea voitavaa. 


Lähimmät potilaspaikat ovat lähellä vastaanottotiskiä. Sairaanhoitaja Ulrika Suihkola 

kyselee potilastietoja. 

Kuuluvuutta voi rajoittaa 

Ennen saneerausta tehtyjen melumittausten 

mukaan puhe erottui täydellisesti 15 metrin 

päähän. Uudistuksen jälkeen puhe erottuu 

lähietäisyydellä hyvin, mutta täydellisenä 

enää 8 metrin päähän. 

– Ero on merkittävä ja selittää osaltaan, 

miksi meluhaittoja koetaan olevan nyt vähemmän, 

päättelee Hongisto. 

Työympäristö on rauhoittunut myös Ulrika 

Suihkolan mielestä. Yksi merkittävä parannus 

on se, että päivystyksen tilat on suljettu 

turhalta liikenteeltä. Sinne pääse enää 

ainoastaan kulunvalvonnan kautta. 


Kanslia sijaitsee keskellä päivystystilaa. 

Tila on rajattu seinin lukuun ottamatta vastaanottotiskiä, 

jonka yläosa on avoin. Lähimmät 

potilaspaikat ovat vain muutaman metrin 

päässä tiskistä. Näille paikoille on sijoitettu 

eniten tarkkailua vaativat potilaat. 

– Jotkut potilaat ovat sanoneet, että he 

kuulevat, kun hoitajat antavat raporttia kansliassa. 

Suihkola on huolissaan potilastietojen salassapitovelvollisuudesta. 

Hänellä on tiedossaan 

ratkaisu, joka saattaisi auttaa. 

– Olen ollut töissä päivystyksessä Helsingin 

Meilahdessa, ja siellä kanslian vastaan- 

ottotiskin kaarelle on asennettu pleksilasi. 

Taysin rakennuttajainsinööri Marko Yli- 

Rantala kertoo, että pleksiä harkittiin, mutta 

sen todettiin haittaavan tiskin yli asiointia. 

– Ratkaisu toteutettiin hoitajien toiveiden 

mukaisesti. 

– Näin varmasti on, mutta moni voisi olla 

nyt toista mieltä. Itse en valitettavasti päässyt 

vastaamaan kyselyyn, sanoo Suihkola. 

Apulaisosastonhoitaja Sari Kaunisto 

muistuttaa, että äänen kuuluvuutta voi heikentää 

esimerkiksi sillä, että sulkee kanslian 

ovet ja hiljentää puheääntään. Sanelua varten 

on olemassa omat erilliset tilat. 

– Hoitajat eivät ikävä kyllä pysty lähtemään 

jokaisen puhelun tai raportin aikana 

pois potilaiden luota. Kansliaan tullaan ja 

mennään koko ajan, joten oven kiinni pitäminen 

ei onnistu kuin ajoittain. 

Hämäävä hurina 

Tiloissa on käytetty monia akustiikkaa parantavia 

ratkaisuja. Seinissä ja katossa on 

ääntä vaimentavaa akustiikkalevyä, joka on 

kehitetty sairaalaympäristöä varten. Käytössä 

on myös puhetta peittävä peiteäänijärjestelmä. 

Peiteäänenä on ilmanvaihtoääntä muistuttava 

hurina. Hoitajat ovat huomanneet 

sen käytössä sivuvaikutuksia. 

– Osa potilaista valittaa nyt vedosta. 

Olemme ratkaisseet ongelman tarjoamalla 

lisäpeittoja, vaikka lämpötila onkin kohdallaan, 

Kaunisto kertoo. 

Työterveyslaitos on havainnut laboratorio- 

ja kenttätutkimuksissaan samankaltaisia 

sivuvaikutuksia. Niistä raportoi kuitenkin 

vain pieni osa tutkittavista. 

Tarve sairaaloiden ääniympäristöjen parantamiseksi 

on selkeä, mutta siihen sel- 

keys loppuukin. Sairaalan akustiikalle on 

olemassa joitain ohjearvoja, mutta ne eivät 

ota huomioon tilojen käyttötarkoitusta. Esimerkiksi 

vastaanottohuoneen ja osaston tilanteet 

poikkeavat toisistaan suuresti. 

Hongiston mukaan tutkimuksille on vaikea 

saada rahoitusta, ellei työympäristöä tarkastella 

kokonaisvaltaisesti. Tämä pilottitutkimus 

keskittyi ääniin. 

– Tulevaisuudessa pitäisi huomioida paremmin 

valot, ilmanvaihto ja ergonomia. On 

myös huomattava, että melulähteistä häiritsevimpiä 

ovat hälytyslaitteet. Myös niitä tulisi 

kehittää.

PIXMAC 

n Koonnut Janne Ora, janne.ora@sulo.fi 

Laulupilleri muistisairaalle 

n Musiikin kuuntelu ja laulaminen sopivat erinomaisesti muistisairaan kuntoutukseen. 

Tämän osoitti Miina Sillanpään Säätiön toteuttama Muistaakseni laulan -kehittämishanke. 

Hankkeen tuloksena syntyneet mallit ovat helposti toteutettavissa sekä laitoksissa 

että avohuollon yksiköissä, eivätkä ne edellytä lisää henkilökuntaa. Muistisairaita 

hoitavien avuksi on julkaistu opas, laulukirja ja siihen liittyvä cd-levy. 

Hankkeeseen liittynyt vaikuttavuustutkimus osoitti, että musiikkitoimintaan osallistuneiden 

muistisairaiden kielellinen ja omaelämäkerrallinen muisti sekä mieliala paranivat. 

Sekä musiikin kuuntelu että laulaminen yhdessä hoitajan tai omaisen kanssa 

vähensivät myös omaisten kuormittuneisuutta. Lisäksi musiikkituokiot auttoivat 

muistisairaita orientoitumaan aikaan ja paikkaan. 

Myönteiset vaikutukset mielialaan olivat nähtävissä vielä puolen vuoden kuluttua 

valmennuksen päättymisestä. 

Muistaakseni laulan -tutkimuksen lääketieteellinen asiantuntija, ylilääkäri Pekka 

Rantanen kutsuu kuntoutusmenetelmää ”laulupilleriksi”. 

TERVEYSLUKU 

Suomessa elää noin 

30 000 

harvinaista sairautta 

sairastavaa potilasta. 

Asbestialtistus syyniin 

n Asbesti aiheuttaa yli 90 prosenttia todetuista 

ammattisyövistä. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen 

perusteella on arvioitu, että keuhkosyöpäkuolemia 

voidaan vähentää matala-annoksisen tietokonetomografiaseulonnan 

avulla. 

– Työssään asbestille altistuneista voitaisiin 

seuloa keuhkosyöpä suurimmassa riskissä olevilta, 

sanoi ylilääkäri Tapio Vehmas Työterveyslaitoksenjärjestämässä 

tutkimuspäivässä. 

Suomessa on 

noin 50 000 työntekijää, 

jotka ovat altistuneet 

asbestille ennen 

sen käytön kieltämistä 

1994. Vuonna 

2009 ilmoitettiin 

130 uutta asbestisyöpää. 

Monta syytä Parkinsoniin 

n Parkinsonin tautiin liittyvä kognitiivinen heikentyminen 

ja dementia ovat seurausta monesta osatekijästä: 

dopamiinijärjestelmän vajaatoiminnasta, 

aivojen surkastumisesta ja alentuneesta aineenvaihdunnasta. 

Tämän todistaa lääketieteen lisensiaatti 

Pekka Jokisen Turun yliopistossa tarkastettu 

väitöstutkimus. 

Parkinsonin tautia sairastavilla ei todettu aivokuorten 

amyloidikertymää, joka on tyypillinen Alzheimerin 

tautia sairastavilla. 

Terveys 

”Pojat tarvitsevat esimerkkejä siitä, 

että hoivaaminen kuuluu miehen rooliin.” 

Ylitarkastaja Hanna Onwen-Huma sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksiköstä Tesso-lehden haastattelussa. 

Statiinit tepsivät 

n Statiinilääkkeet vähentävät jonkin verran sydän- 

ja verisuonitaudeista johtuvia kuolemia myös niillä 

potilailla, joiden sydänriskit eivät ole kovin suuria. 

Tämä tuoreen meta-analyysitutkimuksen tulos 

on merkittävä, sillä todisteet lääkityksen hyödyistä 

ovat olleet ristiriitaisia. 

Tietoa veritaudeista 

n Helsingin yliopistollisen keskussairaalaan hematologian 

klinikka on alkanut kerätä veritauteja sairastavien 

potilaiden kudosnäytteitä kansalliseen 

biopankkiin. Tavoitteena on, että toiminta laajenee 

kaikkiin yliopistosairaaloihin kahdesta kolmeen 

vuoden kuluessa. 

Biopankista on apua pahanlaatuisten veritautien 

hoidossa. Verisyöpien hoito perustuu yhä 

enemmän yksilölliseen lääkehoitoon, mikä edellyttää 

tietoa syöpätyypin aiheuttaneista geenivirheistä 

tai muusta oleellisesta syöpäsolun erottavasta 

tekijästä jo diagnoosivaiheessa. 

Jotta statiinit ehkäisevät yhden kuoleman, niillä 

pitää hoitaa 239 pienen riskin potilasta. Yhden 

ei-kohtalokkaan sydäninfarktin ehkäisemiseksi pitää 

lääkitä 153 potilasta. 

Tutkimus julkaistiin Kanadan lääkäriliiton 

CMAJ-lehdessä. (Uutispalvelu Duodecim) 


HELENA SYRJÄ

Ei mitään 

small talkia 

Senioripysäkillä otetaan asioita rohkeasti puheeksi. 

Päivi Mäkinen n Kuva Pekka Fali 


Sairaanhoitaja Marja-Leena Kanerva ohjaa 

Senioripysäkki-ryhmiä Kuusamossa. 

Keskustelut ovat aina luottamuksellisia. 

– Esille tulleista asioista ei kerrota edes 

omalle puolisolle. 

Senioripysäkki-ryhmät ovat levinneet 

pääkaupunkiseudulta koko maahan. 

Keskusteluryhmiä Kuusamon seniorineuvolassa 

ohjaava sairaanhoitaja 

Marja-Leena Kanerva kertoo, että pienessä 

kaupungissa osallistuminen voi aluksi mietityttää: 

entä jos omat asiat alkavat levitä tai 

ryhmässä on joku tuttu? 

Keskenään tuttujen ihmisten päätymistä 

samaan ryhmään ei voi aina välttää, mutta 

Marja-Leenan kokemuksen mukaan se ei 

välttämättä haittaa. 

– Aluksi sovitaan, että kaikki ryhmässä 

puhuttu jää näiden seinien sisälle.

”Luottamus alkaa syntyä kolmen tai neljän 

tapaamisen jälkeen” 

Vuosittain Marja-Leena kokoaa kaksi 

keskusteluryhmää. Ryhmään tullaan seniorineuvolan, 

sen yhteistyökumppaneiden tai 

ikäihmisen omasta aloitteesta. 

Ryhmät on tarkoitettu yli 60-vuotiaille, ja 

niiden tavoitteena on vähentää ikääntyneiden 

yksinäisyyttä, syrjäytyneisyyttä, masentuneisuutta, 

ahdistusta ja muita psykososiaalisia 

ongelmia. 

Arkoja asioita 

Ryhmää kootessaan Marja-Leena haastattelee 

jokaisen kiinnostuneen erikseen. Haastattelussa 

kartoitetaan elämäntilannetta ja 

pohditaan, mitä hyötyä osallistumisesta voisi 

olla. 

Viidestä seitsemään hengen ryhmä toimii 

parhaiten. Neljäkin osallistujaa riittää, mutta 

kolme on liian vähän. 

Ryhmä kokoontuu yleensä kerran viikossa 

noin puoleksitoista tunniksi. Pysyvä aika 

ja paikka luovat turvallisuuden tunnetta. Tapaamisia 

on 15, ja niissä keskustellaan arjen 

ajatuksista ja tunteista, esimerkiksi yksinäisyydestä 

ja masentuneisuudesta. 

Tapaamisissa ei kahvitella, vaan aika käytetään 

keskusteluun tiiviissä piirissä istuen. 

Iäkkäät ottavat asioita rohkeasti puheeksi, 

vaikka keskusteluaiheet ovat usein arkoja 

eikä niistä ole saanut tai totuttu puhumaan. 

– Luottamus alkaa syntyä kolmen tai neljän 

kerran jälkeen. Kun yksi avautuu, on 

muidenkin helppo lähteä mukaan keskusteluun. 

Hiljaakin saa olla 

Marja-Leenan mielestä Senioripysäkki on 

hyvää ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä. 

Keskusteluryhmät eivät ole terapiaa, mutta 

ryhmässä on paljon terapeuttisia elementtejä. 

Ryhmässä saa jaettua tunteensa ja keskusteltua 

niistä muiden kanssa. 

Ryhmiin on sitouduttu yleensä hyvin. 

Keskeyttämiset ovat johtuneet esimerkiksi 

sairastumisista tai liian ahdistaviksi koetuis- 

senioripysäkin toiMinta 

Senioripysäkin keskusteluryhmät kokoontuvat 1,5 

tunnin ajan kerran viikossa. Ryhmässä on ohjaajan 

lisäksi 5-10 henkilöä. 

Ryhmässä on mahdollista jakaa omia ajatuksia 

ja tunteita sekä löytää niille uusia merkityksiä ja 

näkökulmia. Tavoitteena on yksinäisyyden, 

masennuksen ja ahdistuksen lieveneminen. 

Senioripysäkki mahdollistaa myös uusien 

ystävyyssuhteiden solmimisen. 

Senioripysäkki-ryhmässä voit puhua 

peloistasi, huolistasi tai muista 

vaikeista asioista. Ryhmän kesto 

on 15 viikkoa. 

HelsinkiMissio 

HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka 

kehittää palveluja ja toimintamuotoja seniorityöhön, 

nuorten kriisityöhön sekä erityisryhmille. 

Senioripysäkki on HelsinkiMission seniorityön 

kehittämä ryhmäterapiasovellus, jonka tavoit- 

teena on ikääntyneiden psykososiaalisten 

ongelmien lieveneminen. 

Ota yhteys ja varaa aika! 

ta keskustelun teemoista. Joskus ikääntynyt 

on ollut psyykkisessä prosessissaan sellaisessa 

vaiheessa, ettei ole kyennyt vielä ilmaisemaan 

itseään ryhmässä. 

Tapaamisten edetessä Marja-Leena näkee 

osallistujissa muutoksen. 

– He ovat helpottuneita ja rennompia ja 

uskaltavat avautua enemmän. Ohjaajan rooli 

vaihtelee aktiivisesta passiiviseen. Ohjaajan 

kanssa ei käydä kahdenkeskisiä keskusteluja, 

koska tarkoitus on saada ryhmäläiset keskustelemaan 

keskenään. Tarvittaessa ohjaaja 

auttaa tuomaan asioita esiin. 

– Tarkoitus on, että jokainen tulee kuulluksi. 

Hiljaiselta voin kysyä, haluaako hän 

sanoa jotain, mutta ryhmässä saa myös olla 

hiljaa. 

Raskaiden teemojen käsittely tietää rankkaa 

työpäivää myös ohjaajalle. Marja-Leena 

tapaakin varata itselleen puolituntisen omaa 

aikaa ennen ja jälkeen tapaamisen. 

Ystäviä ja parisuhteita 

Marja-Leena kouluttautui Senioripysäkkiohjaajaksi 

2008. 

– Ensin mietin, miten osaan toimia oikein. 

Toisaalta minulla ei ollut ennakkoluulojakaan 

ja menin ohjaamaan avoimin mielin. 

Aluksi hän eteni tarkasti ”ohjekirjan mukaan”, 

mutta ajan kanssa on löytynyt omalle 

persoonalle sopiva työskentelytapa. Kertynyttä 

oppia on voinut hyödyntää työssä 

muutenkin. 

– En hoida enää vain terveyttä, vaan 

osaan kysyä vastaanotolle tulevilta vanhuksilta, 

mitä elämään muuten kuuluu. 

Marja-Leenan ryhmäläisiltä saama palaute 

on ollut positiivista. Senioripysäkiltä on 

saatu ystäviä ja onpa parisuhteitakin syntynyt. 

Jotkut ovat halunneet tulla mukaan toisenkin 

kerran. 

Monet ikääntyneet osallistuvat esimerkiksi 

musiikkipiireihin tai jumppiin mutta 

kokevat silti yksinäisyyttä. Ryhmässä he voi- 

keskusteluryHMät 

60 vuotta 

täyttäneille 

Senioripysäkki 

■■ ■Helsinki 

Missio aloitti Senioripysäkkitoiminnan 

Helsingissä 2001. Nyt sitä 

järjestetään 29 paikkakunnalla eri 

puolilla Suomea. 

■■ ■Pääkaupunkiseudulla 

ryhmiä ohjaavat 

Helsinki Mission psykoterapeutit. 

Muualla maassa ohjaajat ovat Senioripysäkki-koulutuksen 

käyneitä sairaanhoitajia, 

lähihoitajia, terveydenhoitajia 

ja sosiaalialan ammattilaisia. 

■■ ■Puolitoista 

vuotta kestävä koulutus 

sisältää teoriaa ja painottuu vahvasti 

kokemukselliseen oppimiseen. 

Lähipäiviä on koulutuksen aikana 22. 

Lisätietoja www.senioripysäkki.fi 

vat purkaa omia tunteitaan. Myös menetyksen 

ja surun käsitteleminen on tuonut ryhmään 

uudestaan. 

– Joku on voinut kokea, että puolison kuoleman 

käsittelemiseen ei ole riittänyt esimerkiksi 

seurakunnan sururyhmässä käyminen. 

Marja-Leena pohtii, että toimintaa pitäisi 

markkinoida enemmän. Nyt keskusteluryhmiin 

ovat osallistuneet keskustassa tai lähellä 

asuvat. Sivukyliltä on Kuusamon keskustaan 

kymmeniä kilometrejä, eivätkä kaikki 

halukkaat pääse kauempaa välttämättä mukaan. 

Kuljetuksien järjestämisessä olisi Marja-Leenan 

mielestä oiva paikka vapaaehtoistoiminnalle. 


Se on 

valhe! 

Valkoiset valheet ovat osa sujuvaa kanssakäymistä. 

Mutta saako hoitaja kaunistella totuutta? 

Merja Perttula n Kuvitus Pia Holm 

Jokainen valehtelee joskus. Jos puhuisimme 

aina totta, pahoittaisimme 

turhaan toisten mielen ja saisimme 

aikaan ristiriitoja. 

Räikeästä valehtelusta ei kuitenkaan saa 

tulla tapa. Toiseen pitää voida luottaa. 

Valehtelemista on ollut vaikea tutkia juuri 

valehtelun vuoksi. Kun kyselytutkimuksissa 

kysytään epämiellyttävistä tai aroista asioista 

– esimerkiksi alkoholin kulutuksesta – 

vastaajilla on taipumus kaunistella asioita. 

Helsingin yliopiston psykiatrian professori 

Jouko Lönnqvist kertoo, että valehtelun 

yleisyyden selvittämiseksi tarvittaisiin haastattelututkimuksia. 

Niitä ei ole juurikaan teh- 


ty, sillä ne tulisivat kalliiksi. Jotkut raportit 

tosin väittävät, että ihmiset valehtelevat pari 

kertaa päivässä. Toisten mukaan näin tapahtuu 

jopa kerran 8–10 minuutissa. 

Suomalaisia pidetään rehellisenä kansana. 

Silti meilläkin osataan tehdä vakuutuspetoksia 

ja markkinoida humpuukia. Myös terveydenhuollossa 

tapahtuu asioita, joita voi 

pitää valehteluna. 

– Aina siellä, missä on ihmisiä, totuus on 

koetuksella, Lönnqvist sanoo. 

Valehteluun oppii 

Satuiluvaihe on tyypillistä 3–4-vuotiaalle 

lapselle. Lapsi kertoo vakavissaan mitä kum-


mallisimpia tarinoita sekä saattaa sekoittaa 

totuuden ja omat toiveensa. 

Valehtelemiseen myös oppii. Jos kotona, 

lähiympäristössä tai koko kulttuurissa 

on tapana valehdella, lapsi ajattelee, että se 

on hyväksyttävää. Toisaalta juuri kasvatuksen 

avulla luodaan valehtelulta suojaava arvopohja, 

jolloin ihminen osaa erottaa oikean 

ja väärän. 

– Pakonomaisessa valehtelussa on yleensä 

kysymys persoonallisuushäiriöstä. Toista 

ei useinkaan haluta johtaa harhaan tai suoranaisesti 

manipuloida, vaikka sitäkin esiintyy. 

Tavallisimmin ihminen haluaa tulla hyväksytyksi 

muiden silmissä, Lönnqvist toteaa. 

Valehtelija voi muunnella totuutta monin 

tavoin, esimerkiksi kertomalla, miten tärkeitä 

henkilöitä tuntee ja keitä kaikkia tapasikaan. 

Tällöin lapsen maailma ikään kuin 


Lumelääkkeen käyttö on eräänlaista 

valehtelua. 

jatkuu aikuisuudessa: itsestään epävarma ihminen 

pönkittää arvoaan muiden silmissä. 

Kun valehtelu on rikollista pettämistä, ollaan 

usein tekemisissä epäsosiaalisen persoonallisuuden 

kanssa. Harvinaisessa hysteeristyyppisessä 

dissosiatiivisessa identiteettihäiriössä 

voi esiintyä sivupersoonia. 

Tällöin ihmisellä on kyky katkaista kontakti 

itsessään johonkin puoleen, elää ensin yhdessä 

roolissa ja vaihtaa sitten toiseen. 

Psykiatriassa tunnetaan myös pseudologia 

phantastica – sairaus, joka on äärimmilleen 

vietyä satuilua. 

Esimies esimerkkinä 

Paljon valehteleva ihminen harjaantuu palturin 

puhumiseen niin hyvin, etteivät muut 

huomaa mitään. Noviisi paljastuu herkemmin: 

kun sydämen syke ja verenpaine nou- 

sevat, kasvot kuumottavat, kädet hikoilevat 

ja ääni takeltelee. 

Rikollisten valheita on pyritty tuomaan 

päivänvaloon valheenpaljastuskoneen avulla. 

Se mittaa ihon sähkönjohtokyvyn muutoksia, 

jotka perustuvat valehtelun aiheuttamiin 

hienovaraisiin fysiologisiin reaktioihin, 

etenkin hikoiluun. 

– Nyt mittauksista on luovuttu, sillä tiedot 

eivät ole luotettavia. Myös jännittäminen 

saa vastaavanlaisia reaktioita aikaan. 

Oikeastaan kättelemisestä muotoutui aikoinaan 

tapa selvittää samaa eli sitä, onko toisella 

petollisia ajatuksia tai jopa aseita. 

Valehtelu voi rajautua jollekin elämän 

alueelle: ihminen voi johtaa toista harhaan 

parisuhteessa, mutta pyrkiä olemaan luotettava 

töissä. Tai päinvastoin. 

Tapahtuipa valehtelu missä tahansa, 

luottamus hankitaan pitkän ajan kuluessa, 

mutta sen voi menettää hetkessä. 

– Työpaikalla on oleellista esimiehen toiminta. 

Hän voi omalla esimerkillään ja avoimuudellaan 

synnyttää reilun meiningin. Jos 

esimies on epärehellinen, miksi muutkaan 

olisivat erityisen rehellisiä. 

Liiallista hoivaa 

Vaikka valehtelija yleensä haluaa antaa itsestään 

todellisuutta paremman kuvan, potilaana 

hän saattaa liioitella oireitaan. Tavoitteena 

voi olla taloudellinen hyöty, mutta tavallisesti 

toive on saada osakseen huomiota 

ja hoivaa. 

Potilas pitää tietysti ottaa vastaan sellaisena 

kuin hän on, mutta heikkouksia ja vajavuuksia 

ei ole syytä korostaa. 

– Liiallinen hoivaaminen kaivaa potilaasta 

lapsen avuttomuuden esiin. Hän taantuu 

hoitosuhteessa eikä itsenäistykään. Tilanne 

pitää tietenkin arvioida realistisesti ja tasapuolisesti. 

Ei voi naiivisti sanoa, että olet 

melkein terve, vaikka jalkasi ovat poikki.

Toisinaan oireiden liioitteluun törmätään 

eläkeasioissa. Jos ihminen on päättänyt mielessään, 

ettei työelämästä tule enää mitään, 

hän korostaa huonoa toimintakykyään. Monesti 

hän alkaa itsekin uskoa olevansa huonommassa 

kunnossa kuin onkaan. 

– Ammattitaitoinen lääkäri on tottunut 

tarkastelemaan tällaisia asioita. Kun potilas 

ei voi hyväksyä asiantuntijoiden näkemyksiä, 

saattaa seurata konflikteja ja valituksia. 

Huiputusta plasebolla 

Entä saako potilaalle valehdella? 

– Ei saa, vastaa Jouko Lönnqvist lyhyesti. 

Vastaukseen sisältyy kuitenkin yksi mutta: 

Joitakin asioita voi jättää kertomatta, jos 

potilas on esimerkiksi kuolemanvaarassa tai 

niin heikko, ettei pysty ottamaan tietoja vastaan. 

Kertomisessa kannattaa edetä pala palalta, 

hienovaraisesti. Jos potilas kysyy, silloin 

pitää sanoa, miten asiat ovat. 

Laki potilaan oikeuksista takaa, että potilaalla 

on oikeus kaikkeen itseään ja terveyttään 

koskevaan tietoon. Kun kysymys ei ole 

potilaan suojelemisesta, valehtelu ei ole oikeutettua. 

Plasebon eli lumelääkkeen käyttökin on 

eräänlaista valehtelua. Tutkimukset ovat paljastaneet, 

että ei-vaikuttavan aineen voima 

on suurimmillaan silloin, kun sekä potilas 

että lääkäri uskovat sen tehoon eli molempia 

huiputetaan. Sama ilmiö näkyy muuallakin. 

– Kun lääketieteeseen tulee uusi hoito 

ja siihen uskotaan vahvasti alkuvaiheessa, 

saadaan hyviä tuloksia. Ajan myötä tulokset 

saattavat sitten heikentyä huomattavasti, 

Lönnqvist muistuttaa. 

Lääketeollisuutta arvostellaan lääkkeiden 

kehittelystä sellaisiinkin vaivoihin, joita ei 

tarvitsisi edes hoitaa. Myös markkinointia 

on kritisoitu voimakkaasti. 

– Jos aineet ovat vaikuttavia, silloin ei ole 

kyse valehtelusta. Lääke voidaan silti esitellä 

positiivisemmassa valossa kuin mihin olisi 

aihetta. 

– Harva asia taitaa olla kuitenkaan yhtä 

kriittisen tarkastelun kohteena kuin lääkeaineet. 

Esimerkiksi ruokaa saadaan kaupata 

viranomaisvalvonnassa paljon harhaanjohtavammin. 

Sumutusta suggestiolla 

Viime kesänä keskusteltiin masennuslääkkeiden 

tehottomuudesta. Lääkkeitä syö valtava 

määrä ihmisiä, mutta apu on kyseenalaista. 

Onko potilaille siis valehdeltu? 

Lönnqvistin mukaan kyse on siitä, että 

kun jokin hyväksi havaittu lääke tulee hyvin 

laaja-alaiseen käyttöön, siitä ei saada enää 

samaa hyötyä. Masennuslääkkeet ovat auttaneet 

vakavasti masentuneita, mutta vähitellen 

niitä on alettu käyttää myös keskivaikeassa 

ja lievässä masennuksessa. Tätä on 

perusteltu sillä, että osalla potilaista lääkkeet 

näyttävät ehkäisevän masennuksen syvenemistä 

vakavaksi. 

Valheella hoitajaksi 

n Valelääkärikohun liepeiltä on tullut myös valehoitajatapauksia julkisuuteen. 

Tyypillisin tapaus lienee henkilö, joka on opiskellut alaa, 

päässyt sitä kautta kiinni työelämään ja valehdellut lopulta valmistuneensa, 

vaikka opinnot ovat jääneet kesken. Tällöin motivaationa on 

toimeentulo. Valelääkärit ovat tienanneet suuria summia, eikä yrittäjänä 

Itä-Suomessa työskennelleen valehoitajankaan tienesti ollut pieni. 

Mutta muitakin motiiveja voi olla. 

– Tapaukset ovat erilaisia, mutta psykopaattisia piirteitä voi joskus 

havaita. Kun ihminen ajaa itsekeskeisesti omia motiivejaan, suhtautuu 

toisiin välinpitämättömästi eikä osoita katumusta, niin eihän 

Suggestiolla on terveydenhuollossa vankka 

asema, vaikka sitäkin voidaan pitää eräänlaisena 

valehteluna. Kun lääkäri sanoo potilaalle, 

että tämä lääke auttaa varmasti, hän 

värittää asiaa suggestiolla. Väite ei ole kuitenkaan 

täysin totta: lääke auttaa vain osaa 

potilaista, osaa ei lainkaan. 

– Terveyshenkilöstön tehtävänä ei ole ensisijaisesti 

totuuden kertominen, vaan potilaan 

hyvinvoinnin lisääminen. 

Tavoitteena pitää olla Lönnqvistin mukaan 

silti mahdollisimman suuri avoimuus. 

– Vanhakantaisen autoritaarisuuden ja viranomaisvallan 

tilalle pitää saada järjestelmä, 

jossa potilaat osaavat vaatia hyvää palvelua. 

Tätähän edellyttää jo uusi terveydenhoitolaki. 

se ole tervettä toimintaa, Valviran ryhmäpäällikkö Markus Henriksson 

arvioi. 

Valehoitaja- ja lääkäritoimintaan saattaa motivoida halu käyttää 

valtaa toisiin ihmisiin. Joku haluaa päästä käsiksi lääkkeisiin, joita 

itse riippuvuudessaan tarvitsee, tai myyntitarkoituksessa, Jollakulla 

voi olla myös joitakin psyykkisiä tarpeita osallistua hoitotyöhön. 

Henriksson muistuttaa, että tapaukset ovat onneksi harvinaisia. 

Terhikki-rekisterin tietojen tarkistaminen ja opiskelutodistuksien vaatiminen 

ovat vähintä mitä työnantajan kuuluu tehdä työvoimaa palkatessaan. 


Sairaanhoitaja ja terveysvalmentaja 

Marjukka Ervelius ei voi kuin hämmästellä. 

66-vuotias sepelvaltimotautia 

sairastava Martti on muuttanut 

elämäntapaansa huikeasti. 

Liikunta oli jäänyt Martilta eläkkeellä 

kokonaan, mutta Marjukan tsemppaamisen 

myötä hän on alkanut tehdä kävelylenkkejä 

kolmisen kertaa viikossa. 

Sitä mukaa kuin jalat ovat tottuneet rasitukseen, 

Martti on kasvattanut matkoja. Askelmittarin 

lukemat ovat kohonneet 4 000:sta 

yli 30 000:een viikossa eli muutamasta kilometristä 

yli 20 kilometriin. 

Nyt Martti on aloittamassa kuntosaliharrastusta. 

– Kaikkeen pahuuteen sinä olet saanut 

minut houkuteltua, Martti vitsailee Marjukalle 

puhelimessa. 

Martti on yksi 350 terveysvalmennettavasta, 

jotka osallistuvat Etelä-Karjalan sosiaali- 

ja terveyspiirin (Eksote) alueella laajaan 

eurooppalaiseen tutkimusprojektiin. Tutkimuskohteena 

on terveysvalmennuksen vaikutus 

elämäntapamuutoksessa sekä etämonitorointi. 

Puolet tutkimukseen osallistuvista sairastaa 

kakkostyypin diabetesta, ja puolella on 

sepelvaltimotauti tai sydämen vajaatoiminta. 

Laitteet potilaille 

Terveysvalmennuksen vaikutusta on tutkittu 

aiemmin Päijät-Hämeen Terva-hankkeessa. 

Tulokset vaikuttavat lupaavilta: valmennuksen 

on todettu vaikuttavan sekä terveyskäyt- 


Valmentajat 

kuulolla 

Diabeetikot ja sydänsairaat saavat Etelä-Karjalassa 

terveysvalmennusta puhelimitse. 

Tiina Suomalainen n Kuvat Elina Orpana 

täytymiseen että terveyteen. Uutta Eksoten 

projektissa on toimintatapa ja se, että potilaat 

saavat projektin ajaksi laitteet käyttöönsä. 

Kaikille annetaan verenpainemittari-kännykkäsetti. 

Lisäksi diabeetikot saavat verensokerimittarin, 

jos heillä ei vielä ole sellaista. 

Sydänsairaille annetaan askelmittari. 

– Jokainen saa myös omaa sairauttaan käsittelevän 

kirjan, joka toimii tietopankkina, 

kertoo hankkeen vastaava terveysvalmen- 

taja Mira Pakanen. 

Viikoittainen verenpaineen mittaustulos 

siirtyy automaattisesti matkapuhelimen 

avulla henkilökohtaiseen sähköiseen terveyskansioon. 

Muut tulokset potilaat näpyttelevät 

kännykässä olevan ohjelman kautta 

manuaalisesti. 

Tutkimukseen osallistuvat ovat yleensä 

oppineet käyttämään laitteita hyvin. Syrjäkylissä 

kännykän toimivuudessa saattaa olla 

ongelmia, ja jotkut potilaat siirtävät mittaustuloksensa 

netin kautta. Jotkut antavat tulokset 

mieluiten puhelimessa terveysvalmentajalleen. 

– Alussa tekniikka vähän arvelutti minua. 

Tutkimukseen osallistuvat ovat melko iäkästä 

väkeä, keski-ikä on yli kuudenkymmenen, 

Mira kertoo. 

– Ikä ei ole kuitenkaan ollut ongelma. 

Epäilykseni karisivat viimeistään siinä vaiheessa, 

kun 1929 syntynyt rouva totesi, että 

hänelle on juuri tulossa uusi tietokone, koska 

vanha on liian hidas. 

Tsemppausta puhelimessa 

Mira on hankkeen ainut täysipäiväinen työntekijä. 

Valmennuksen lisäksi hän vastaa tutkimuksen 

etenemisestä. Terveysvalmentajiksi 

on koulutettu kuusi Eksoten sairaan- 

ja terveydenhoitajaa, jotka tekevät valmennustyötä 

oman työnsä ohessa yhtenä päivänä 

viikossa. Marjukan päätyö on Etelä-Karjalan 

keskussairaalan keuhko-osastolla ja -poliklinikalla. 

Marjukka soittaa 42 valmennettavalleen 

noin neljän viikon välein. Puolen tunnin 

puhelun aikana ehtii vaihtaa kuulumiset ja 

suunnitella tulevaa. Kasvotusten potilaita tavataan 

vuoden kestävän valmennuksen aikana 

vain alku- ja lopputarkastuksessa. 

– Me sysäämme ja pökimme. Joskus tuntuu, 

että valmennus ei tuota tulosta, mutta 

sitten tulee taas positiivisia yllätyksiä. Valmennus 

tarjoaa mahdollisuuden aktiiviseen 

seurantaan. Voimme vaikkapa kokeilla neljän 

viikon ajan ruokapäiväkirjan pitämistä. 

Marjukka kertoo esimerkin reilusti ylipainoisesta 

monisairaasta diabeetikosta, jonka 

tavoitteena oli tiputtaa painoa kuusitoista 

kiloa. Marjukan ennakkoasenne oli epäilevä, 

mutta kiloja on karissut jo kymmenen. 

– Tavoitteet voivat olla myös henkisellä 

”Me herättelemme potilasta hoksaamaan 

muutoksen mahdollisuudet.”

Renewing Health 

■■ ■Renewing 

Health on yhdeksällä 

Euroopan unionin alueella tehtävä 

tutkimusprojekti, jossa tutkitaan 

telelääketieteen hyötyjä pitkäaikaissairaiden 

hoidossa. 

■■ ■Projektissa 

keskitytään kakkostyypin 

diabeteksen, sydänsairauksien ja 

keuhkoahtaumataudin hoitoon. 

■■ ■Suomessa 

hankkeessa on mukana vain 

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. 

■■ ■Etelä-Karjalassa 

tutkimukseen osallistuu 

noin 500 ihmistä, joista 150 kuuluu 

vertailuryhmään. 

puolella. Joskus painoa on niin paljon, että 

laihduttaminen voi olla todella vaikeaa. Silloin 

mietimme, miten elämänlaatua voisi parantaa 

muuten. 

Voimaannuttava ote 

Terveysvalmennuksen jatkoa arvioidaan 

projektin päättymisen jälkeen. Työntekijät 

eivät välttämättä riitä nykyisenlaiseen erilliseen 

toimintaan. 

Terveysvalmennuksen voimaannuttava 

työtapa halutaan juurruttaa hoitotyöhön 

joka tapauksessa. 

– Potilailla riittää kyllä tietoa esimerkiksi 

painonpudotuksesta, mutta ratkaiseva kipinä 

puuttuu. Me herättelemme potilasta hoksaamaan 

muutoksen mahdollisuudet. Emme 

latele ohjeita vaan keskustelemme ja kyselemme 

valmennettavan omia tavoitteita. 

Esimerkiksi sepelvaltimotautia sairastavalla 

Martilla oli itsellään jo toive liikunnallisemmasta 

elämäntavasta. Hän ei vain tiennyt, 

miten aloittaa. 

– Yritämme kuunnella rivien välitkin. Jutustellessa 

voi käydä vaikkapa ilmi, että potilaan 

korkean verensokerin taustalla on se, 

että kaikki energia menee sairaan puolison 

hoitamiseen. Mietimme yhdessä apukeinoja, 

miten potilas jaksaisi hoitaa sekä itseään 

että miestään, Mira havainnollistaa. 

Kaikista haastavimpana ryhmänä Mira ja 

Marjukka pitävät kiireisiä työikäisiä miehiä, 

joilla ei tunnu olevan kiinnostusta oman terveytensä 

hoitoon. 

Martin nimi on muutettu. 

Potilas saa tutkimuksen ajaksi verenpainemittari-kännykkäsetin, joka lähettää mittaus- 

tuloksen automaattisesti sähköiseen terveyskansioon. – Tekniikan käyttö on onnistunut 

useimmilta sujuvasti, Marjukka Ervelius ja Mira Pakanen kertovat. 


Johanna Kurtti 

Suhtautuminen alkoholiin on muuttunut 

huomattavasti viimeisen sadan 

vuoden aikana. Kieltolaki ja sen 

jälkeinen alkoholin sääntely ovat 

vaihtuneet tilanteeseen, jossa alkoholinkäyttö 

on arkipäiväistynyt ja alkoholista kieltäytymistä 

jopa kummastellaan. 

Ikääntyneiden alkoholiin liittyvissä asenteissa 

sekä käyttötottumuksissa voi olla silti 

suuria eroja. Mitä vanhemmista ihmisistä on 

kyse, sitä tiukemmat asenteet heillä alkoholiin 

useimmiten on. 

Viimeisten neljän vuosikymmenen aikana 

alkoholinkäyttö on kolminkertaistunut 

Suomessa. Käyttö on lisääntynyt viimeisten 

parinkymmenen vuoden aikana erityisesti 

65–74-vuotiaiden keskuudessa, ja vastaavasti 

raittiiden, etenkin naisten, osuus on vähentynyt. 

Yleisimpiä alkoholinkäytön ja sen aiheuttamien 

haittojen on todettu olevan alle 

70-vuotiailla. 

Luontevasti puheeksi 

Ihmisen ikääntyessä aineenvaihdunta hidastuu, 

kehon koostumus muuttuu ja mo- 

nien aistien toiminta heikkenee. Kun elimistön 

vesipitoisuus vähentyy, sama määrä alkoholia 

tuottaa korkeamman alkoholipitoisuuden 

veressä ja humaltuminen tapahtuu 

nopeammin. Alkoholinkäyttö voi muuttua 

haitalliseksi, vaikka käyttömäärät eivät kasvaisikaan. 

Käytön riskirajat ovat ikääntyneillä pienemmät 

kuin työikäisillä. Yli 65-vuotiaiden 

riskirajana pidetään seitsemää annosta viikossa 

tai kahta annosta päivässä. 

Riskirajat ovat ohjeellisia, eikä niitä voi 

Ikääntyneet 

riskirajalla 

Alkoholinkäyttö on arkipäiväistynyt, mutta siitä 

puhuminen on edelleen vaikeaa. 

tulkita turvallisiksi käyttömääriksi. Esimerkiksi 

sairaudet ja niiden hoitoon käytettävät 

lääkkeet yhdessä alkoholin kanssa voivat aiheuttaa 

monenlaisia yhteisvaikutuksia, kuten 

sekavuutta, muistihäiriöitä ja tasapainoongelmia. 

Alkoholinkäytöstä keskusteleminen on 

osa sosiaali- ja terveysalalla toimivan työtä. 

Aiheesta puhumisen tulisi olla yhtä luontevaa 

kuin ruokavaliosta keskustelemisen tai 

terveystilanteen tiedustelun. 

Puheeksi ottamista voidaan helpottaa kysymällä 

alkoholinkäytöstä kaikilta asiakkailta 

– myös niiltä, joilla alkoholi ei näyttele 

merkittävää osaa elämässä. Tämä onnistuu 

hyvin esimerkiksi ravitsemuksesta keskusteltaessa. 

Alkoholinkäytöstä on syytä kysyä myös 

silloin, kun ikääntyneelle ilmaantuu mustelmia 

tai sattuu kaatumisia. Myös asiakkaan 

muuttuminen tai hygienian laiminlyöminen 

voivat olla merkkejä alkoholiongelmasta. 

Verkkotyökirja avuksi 

Avoin, suora ja tuomitsematon keskustelu 

on hyvä tapa selvittää alkoholinkäyttöä. Ohjaustilanteessa 

voi jakaa esimerkiksi sosiaali- 

ja terveysministeriön tekemää Otetaan 

selvää -opasta. Käytännön apua saa myös 

yli 65-vuotiaille tehdystä alkoholimittarista 

(www.alkoholiohjelma.fi) sekä Liika on 

aina liikaa -hankkeen tuotoksista (www.tippavaara.info). 

Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle 

päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisyyn 

tarvitaan myös uusia menetelmiä. Niitä 

kehitetään parhaillaan Turun ammatti- 

korkeakoulun koordinoimassa Selvä suunta 

-hankkeessa. 

Hankkeessa tehdään helppokäyttöinen 

verkkotyökirja, jonka avulla eläkkeelle jäävä 

tai eläkkeellä oleva voi pohtia omaa tilannettaan, 

hyvinvointiaan ja elämäntilanteensa 

riskitekijöitä. 

Lisäksi hankkeessa luodaan sosiaali- ja 

terveydenhuollon käyttöön ryhmäohjaajan 

käsikirja. Sitä voivat hyödyntää sekä ammattilaiset 

että vapaaehtoiset suunnitellessaan 

ryhmää niille ikääntyville, joilla saattaa olla 

päihteidenkäytön ja mielenterveyden riskejä. 

Verkkotyökirja ja ryhmäohjaajan käsikirja 

tulevat nettiin hankkeen päättyessä 2012. 

Jutun kirjoittaja työskentelee Selvä suunta -hankkeen projektityöntekijänä 

Turun ammattikorkeakoulussa. Lue lisää www. 

selvasuunta.fi. 

Alkoholinkäytön riskirajat yli 

65-vuotiailla 

■■ ■seitsemän 

annosta viikossa tai 

■■ ■kaksi 

annosta päivässä 

Yksi annos alkoholia 

■■ ■0,33 

l pullo keskiolutta tai siideriä 

■■ ■12 

cl mietoa viiniä 

■■ ■8 

cl väkevää viiniä 

■■ ■4 

cl viinaa 

Sosiaali- ja terveysministeriö 2006

Aika lähteä 

n Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola ei asetu ehdolle Tehyn puheenjohtajaksi 

seuraavassa liittokokouksessa 2013. Laitinen-Pesola on johtanut Tehyä vuodesta 

1997. Hän harkitsi luopumista jo edellisellä kaudella, mutta päätti laajan kannatuksen 

vuoksi jatkaa. Nyt on hänen mielestään kuitenkin aika lähteä ja tehdä tilaa seuraajalle. 

– Järjestölle tekee hyvää saada uusia voimia ja ajatuksia jäsenten tärkeään edunvalvontatyöhön. 

Laitinen-Pesola ei vielä tiedä, mitä ryhtyy puheenjohtajuutensa jälkeen tekemään. 

Hän ei ole koskaan varsinaisesti suunnitellut uraansa. 

– Luotan siihen, että jotain kiinnostavaa työtä löytyy. 

Koulutukseltaan Laitinen-Pesola on sairaanhoitaja (1979) ja terveydenhuollon 

maisteri (1996). Valmistuttuaan hän työskenteli sairaanhoitajana ja osastonhoitajana. 

(RH) 

Tehyn VIII liittokokous pidetään Helsingissä 3.–6.6.2013. 

Toiminta vuonna 2012 

n Tehyn valtuusto hyväksyi järjestön toimintasuunnitelman 

vuodelle 2012. 

• Kunta-alan neuvottelujärjestelmän uudistus. 

• Samapalkkaisuus. 

• Työaikajärjestelmien kehittäminen. 

• Työn vaativuuden arviointijärjestelmän kehittäminen. 

• Luottamusmiesten määrän kasvattaminen. 

• Jäsenmäärän kasvattaminen. 

• Liittokokous 2013 -valmistelut. 

• Tehyläisten aseman varmistaminen kuntarakenneuudistuksessa. 

• Varhaiskasvatuksen hoitohenkilöstön aseman 

varmistaminen opetustoimeen siirryttäessä. 

• Solidaarisuustyö Kosovossa ja Filippiineillä. 

n Valtuuston jäsenissä vaihdoksia: Tarja 

Tallqvistin (Vapaat Vaikuttajat) tilalle Pauli 

Pajunen, Heidi Laurilan (Sitoutumattomat 

ja keskiryhmät) tilalle Jaana Siikaluoma-Lehtosaari 

ja Päivi Tarakkamäen (Sitke) 

tilalle Mervi Kinnunen. 

n Ilmoittautuminen luottamusmieskoulutuksiin 

on alkanut. Perusopintojen 1. jakso 

Helsingissä 1.–3.2. tehy.fi/jasensivut/tehy_ 

kouluttaa/ 

n Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) 

edeltäjän Työväen taloudellisen tutkimuslaitoksen 

(TTT) perustamisesta on kulunut 

40 vuotta. 

n Koonnut Riitta Hankonen, riitta.hankonen@tehy.fi 

Jäsenmäärän kehitys 

155 000 

150 000 

145 000 

140 000 

135 000 

130 000 

25 milj. euroa 

Jäsenetu 


n Otavamedia tarjoaa lehtitilauksia jäsenetuhintaan. 

Pääset tutustumaan lehtivalikoimaan 

ja tilaamaan Tehyn jäsensivujen 

kautta. 


2007 2008 2009 2010 2011 2012 

Tehy-uutiset 

Valtuusto hyväksyi Tehyn talousarvion vuodelle 2012. Arvio perustuu liittomaksukertymään, 

joka on 29,5 miljoonaa euroa. Kertyneiden jäsenmaksujen määrä kasvaa, kun 

jäsenmäärä kasvaa. Tehyn jäsenmäärä on kasvanut vuodesta 2007 jatkuvasti. 

28,5 milj. euroa 

29,5 milj. euroa 

Ei eläkeläisten 

palvelumaksulle 

n Valtuusto kieltäytyi yksimielisesti hyväksymästä 

hallituksen esitystä seniorijäsenten 75 euron palvelumaksusta. 

Hallitus perusteli esitystä eläkeläisten 

määrän kasvulla ja palvelutarpeen lisääntymisellä. 

Seniorijäseniä on noin 12 000, ja heidän määränsä 

kasvaa koko ajan. 

Eläkeläisten palvelumaksu on käytössä useissa 

liitoissa. 


LEENA LOUHIVAARA 

= Jäsenmäärän kehitys 

= Talousarvio perustui 

edellisvuoden 

liittomaksukertymään

Luottamuksella Sarjassa tavataan tehyläisiä aktiiveja. 

Toiminut puheenjohtajana vuoden ajan. Työskentelee hoitajana 

Vaalijalan kuntayhtymän nuorten psykiatrisella kuntoutusosastolla 

Pieksämäellä. 

Toiminnan tähtihetki? 

Olen toiminut hallituksessa vuodesta 2007, ja sinä aikana on tehty 

hyviä paikallisia sopimuksia. Vuosi sitten syntyi Vaalijalan kuntayhtymässä 

sopimus joustavasta työajasta. Siihen liittyy muun muassa 

hälytysrahakorvaus, jonka perusteella vapaapäivältä töihin kutsuttaessa 

maksetaan 70 euron kertakorvaus. Jos työvuoroa pidennetään 

vähintään neljä tuntia, korvaus on 40 euroa. 

Valinta puheenjohtajaksi oli yhdenlainen tähtihetki, sillä en 

olisi uskonut, että jäsenistö valitsee minut. Olen saanut Tehyltä hyviä 

koulutuksia tehtävään. Kun lähdin koulutuksiin, en olisi voinut 

arvata, miten tärkeäksi vertaistuki tulee. Meillä on kurssikavereiden 

kanssa Facebookissa oma ryhmä, jonka kautta olemme yhteydessä 

lähes päivittäin. 

Miten ammattiosasto toimii? 

Olemme Vaalijalan ja Pieksämäen yksityisten ammattiosasto. Jäseniä 

on noin 300. Kaksi kolmesta työskentelee kuntasektorilla ja kolmannes 

yksityisellä. Suurin työnantajista on omani Vaalijalan kuntayhtymä, 

jonka muodostaa 38 kuntaa. Kuntoutuskeskus, entinen kehitysvammalaitos, 

on omanlaisensa maailma: Sairaanhoitajat eivät ole 

jäsenistössä ylivoimaisena enemmistönä, vaan meihin kuuluu paljon 

lähihoitajia, sosionomeja ja fysioterapeutteja. 

Jo vuosia haasteemme on ollut saada jäsenistö mukaan toimintaan. 

Sitä varten on perustettu hallituksen alainen vapaa-aikajaosto. 


Vesa Turunen n Kuvat Pentti Vänskä 

Samu Levänen 

Minkälaiset välit työnantajaan? 

Työnantajia on paljon, joten välit ovat kirjavat. Nykyään olemme 

Vaalijalassa samassa neuvottelupöydässä muiden ammattiliittojen 

kanssa. Toivoisin johdon ja työntekijöiden välille enemmän yhteistyötä, 

jotta johtokin tietäisi, mitä kentälle kuuluu. 

Mitkä ovat vahvuutesi? 

Olen tunnollinen. Hoidan asiat, jotka olen ottanut hoitaakseni. Olen 

myös avoin ja sosiaalinen. Minua voi lähestyä aina. Olen uusi puheenjohtajana, 

ja jo siksi liikkeellä nöyrin mielin. 

Entä mikä on kasvunvarasi? 

On paljon asioita, joita oppii vain käytännön kautta. Haaveenani on, 

että voisin jalkautua kentälle ja kiertää kaikilla työpaikoilla. Se on 

äärettömän vaikea toteuttaa, koska ammattiosastoomme kuuluu kunta-alan 

lisäksi alueen yksityinen sektori. 

Mitä ajatuksia Tehystä? 

Tehy on hoitanut edunvalvonnan hyvin. Näkyvyys ja tulokset olivat 

hyviä 2007. Oma sopimus on koettu toimivaksi. Samaa vahvaa otetta 

toivon jatkossakin. 

Nykyään sosiaali- ja terveysalan työntekijät ovat monessa liitossa, 

joiden välillä on nahinointia. Sellainen hyödyttää vain työnantajaa. 

Meidän pitäisi päästä saman katon alle, jolloin olisimme vieläkin 

tehokkaampia edunvalvonnassa. 

”Hoidan asiat, jotka olen ottanut 

hoitaakseni.”

Helsinki, Mikkeli, Ikaalinen. Ainakin 

näiden paikkakuntien kotisairaanhoidossa 

on kiistelty siitä, 

onko ruokatauko työaikaa vai ei. 

Asiassa ei pitäisi olla mitään epäselvää, 

sillä työtuomioistuin antoi päätöksensä jo 

vuonna 2008. Sen mukaan terveyskeskuksen 

alaisuudessa jaksotyöaikamuodossa työskentelevä 

työntekijä voi valita, ruokaileeko 

omalla ajalla vai joutuisasti työajalla. Esimerkiksi 

Helsingin tapauksessa työnantaja valitsi, 

että ruokailu on omalla ajalla. Ruokailun 

sisällyttäminen työaikaan perustuu siihen, 

että hoitohenkilöstöä saatetaan tarvita yhtäkkiä 

hoitotoimenpiteisiin. 

– On kummallista, että asiasta on työtuomioistuimen 

päätös lähes neljän vuoden 

takaa, mutta sen tulkintaa ei edelleenkään 

noudateta, sanoo Tehyn lakimies Hanna 

Huotari. 

Helsinki viimein ruotuun 

Pisimpään ruokataukokiista on vellonut Helsingissä, 

jossa ruokatauoista on syntynyt saatavia 

vuodesta 2005 lähtien. Kaupunki aloitti 

tuolloin kotihoidon kokeilun, jossa yhdistettiin 

kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoidosta 

tuli uusi itsenäinen osasto, joka siirrettiin 

terveyskeskuksen osaksi. 

Ennen kokeilua kotisairaanhoito oli ollut 

muodollisessa jaksotyöajassa, jossa ruokaillaan 

työaikana. Työhön sidoksissa oleva 

aika piteni kaksi ja puoli tuntia viikossa, koska 

kotihoidossa kierretään asiakkaan luota 

toisen luo eikä erilliseen ruokataukoon ole 

aina mahdollisuutta. 

Työntekijäjärjestöt Tehy ja SuPer eivät 

Korvauksia 

ruokatauosta 

Työaikakiista ratkesi Helsingissä työntekijöiden voitoksi. 

Vesa Turunen n Kuva Tuulikki Holopainen 

tyytyneet järjestelyyn vaan 

nostivat kanteen. Työtuomioistuimen 

päätös vuoden 

2008 alussa vahvisti kanteen 

työntekijäjärjestöjen vaatimuksen 

mukaisesti. Päätöksestä 

kului kuitenkin lähes 

vuosi ennen kuin kaupunki 

maksoi korvauksia kuudelle 

tehyläiselle hoitajalle 

30 minuuttia per työpäivä 

-perusteella. 

– Kun hakijoita tuli lisää, 

kaupungin kanta muuttui. 

Se halusi perua päätöksensä 

ja periä korvauksia takaisin 

kymmenen minuutin osalta, 

kertoo Tehyn Helsingin 

kaupungin terveydenhuollon ammattiosaston 

pääluottamusmies Heli Koivulahti. 

Vuoden 2009 lopulla työnantaja lähestyi 

tarjouksella, jossa suostuttiin 20 minuutin 

korvaukseen. Tehyläiset eivät tarjoukseen 

tarttuneet, ja kesällä 2010 Helsingin käräjäoikeuteen 

lähti 31 tehyläisen haaste. 

Pitkällinen odottelu palkittiin tämän vuoden 

lopulla. Kaupunki suostuu korvaamaan 

syntyneet saatavat jäsenille. 

– Saatavat vaihtelevat kahdesta yli seitsemään 

tuhanteen euroon. Lopultakin pitkä 

odotus palkitaan. 

Saatavat vanhenevat 

Mikkelin käräjäoikeudessa on vastaavanlainen 

34 tehyläistä koskeva kanne. Sielläkin 

saatavat liikkuvat tuhansissa. Mikkelin kaupunki 

ei ole ottanut kantaa itse asiaan, koska 

Helsingin ruokataukokiistan voittajia: Pirjo Maanonen (vas.) ja 

Pirjo Lietzen. 

sen mukaan se pitäisi käsitellä käräjäoikeuden 

sijaan työtuomioistuimessa 

Tehyn lakimies muistuttaa, että käräjäoikeus 

voi käsitellä kanteen, sillä asiasta on jo 

olemassa työtuomioistuimen tulkinta ja kyse 

on yksilöidyistä saatavista. 

– Käsittely siirtynee pääasian osalta ensi 

kevääseen, Hanna Huotari sanoo. 

Ikaalisen kiista koskee kuutta tehyläistä. 

Heidän vaatimuskirjelmänsä on valmisteluvaiheessa. 

Tuleeko tapauksia vielä lisää? Sitä Huotari 

ei osaa arvioida, mutta hän kehottaa tehyläisiä 

pitämään kiinni saatavistaan. Työsuhteen 

kestäessä palkkasaatavat vanhenevat viidessä 

vuodessa. Jos työsopimus on päättynyt, saatavat 

raukeavat jo kahdessa vuodessa. Saatavat 

lakkaavat vanhenemasta, kun niistä nostaa 

kanteen. 


Tehyn asem 

Omat luottamusmiehet ja oma palkkasumma ovat Tehy-sopimuksen 

jatkon tunnusmerkkejä. 

Valtakunnansovittelijan avulla tehty 

kunta-alan sopimus takaa Tehyn itsenäisen 

aseman sekä keskus- että 

paikallistasolla. Tehyllä on tulevalla 

sopimuskaudella edelleen omat luottamusmiehet 

ja oma palkkasumma, josta järjestelyvaraerät 

eli paikalliset palkankorotukset 

lasketaan. Tehy solmii paikalliset sopimukset 

edelleen itse. 


Riitta Hankonen n Kuva Leena Louhivaara 

Uusi Tehy-sopimus 

n Valtakunnansovittelijan antama ja järjestöjen 

hyväksymä sovintoehdotus on 

luonteeltaan työ- ja virkaehtosopimus. 

Sopimuskausi on sama kuin KVTES:ssä 

eli 1.1.2012 – 28.2.2014. 

n Kuntasektorin tehyläisten työsuhteen 

ehdot ja palkankorotukset määräytyvät 

KVTES:n perusteella. 

n Omat luottamusmiehet ja oma neuvottelu- 

ja sopimisoikeus säilyvät paikallisesti. 

n Paikalliset palkankorotuserät lasketaan 

oman palkkasumman perusteella. Tehyläiset 

luottamusmiehet neuvottelevat 

erien jaosta, ja ne maksetaan vain 

tehyläisille. 

n Tehy osallistuu jaksotyöaikakokeilun valmisteluun. 

n Tehy sitoutuu edistämään uuden pääsopimuksen 

syntyä. Pääsopimus määrää 

kunta-alan neuvottelujärjestelmän. 

Kun Tehyn valtuusto hyväksyi sovintoehdotuksen, 

se hyväksyi samalla myös sen, että 

kunnallista yleistä työ- ja virkaehtosopimusta 

(KVTES) sovelletaan tehyläisiin. Tehy ei 

tällä kierroksella ollut kunta-alan neuvottelupöydässä, 

mutta vaikutti raamisopimuksen 

sisältöön keskusjärjestönsä STTK:n kautta. 

Tehy on osallistunut myös kunta-alan työryhmiin, 

joiden tehtävä on kehittää kuntasopimuksen 

sisältöä 

Tehyn tulevaisuuden tavoitteena on koko 

koulutetun hoitohenkilöstön oma sopimus. 

Tällä neuvottelukierroksella Tehyn päättäjät 

olivat kuitenkin valmiita hyväksymään jatkon 

vuoden 2007 joukkoirtisanoutumisuhalla 

saavutetulle Tehy-sopimukselle. 

– Tällä kertaa tärkeintä oli säilyttää itsenäisyys, 

puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola 

sanoo. 

Korotukset raamisopimuksen 

mukaan 

Uusi kuntasopimus on kelvollinen. Sopimuskorotukset 

tulevat valtakunnallisen raamisopimuksen 

mukaisesti. Ne sisältävät sekä palkankorotukset 

että työehtosopimuksen teksteihin 

tehtävät muutokset, joista aiheutuu 

palkkakustannuksia. Tällä kertaa korotuksista 

käytetään tekstimuutoksiin 0,7 prosenttia. 

Isyysvapaalta maksetaan ensi vuodesta lähtien 

palkkaa kuudelta arkipäivältä. Vuosilomissa 

määräaikaisten asema paranee. Palkankorotukset 

ovat yleiskorotuspainoitteisia, 

mutta sopimukseen sisältyy yksi paikallinen 

ja yksi kertaerä. 

Lisäksi sopimus sisältää palkkausjärjestelmän 

uudistuksia. 

Työajat kokeiluun 

KVTES sisältää myös yrityksen kehittää kunta-alan 

jaksotyöaikajärjestelmää. Monimutkaista 

järjestelmää on tuloksetta yritetty uudistaa 

jo kolmenkymmenen vuoden ajan. 

Tällä kertaa tarkoitus on järjestää työaikakokeilu, 

jota aletaan valmistella heti vuodenvaihteen 

jälkeen. Kokeiluun otetaan mukaan 

muutama pilottityöpaikka. Tehy on sovintoehdotuksessa 

sitoutunut olemaan mukana 

kokeilussa. 

Tehy on myös sitoutunut edistämään uuden 

pääsopimuksen syntyä. Muut järjestöt 

ja Kuntatyönantajat ovat jatkaneet vanhan 

pääsopimuksen voimassaoloa irtisanomisen 

Valtio tukee raamia 

n Sekä palkansaajien että yritysten verotus 

kevenee. 

n Isyysvapaa pitenee 54 arkipäivään 

2013. Valtio osallistuu uudistusten rahoitukseen 

siten, että päivärahojen 

kustannusten jako säilyy ennallaan. 

n Valtio osallistuu lomautuspäivärahojen 

rahoitukseen sekä työttömyysturvan 

sovitellun päivärahan muutoksista 

johtuviin kustannuksiin. 

n Vuorotteluvapaan heikennykset perutaan. 

n Raamisopimukseen liittyvien toimien 

vaikutus valtion talouteen on 410 miljoonaa 

euroa.

a säilyi 

Uusi kuntasopimus 

■■ ■Sopimuskausi 

1.1.2012 – 28.2.2014. 

■■ ■Palkankorotukset 

raamin mukaiset. 

■■ ■Tehtäväkohtainen 

palkka ja henkilökohtainen 

lisä nousevat 1,7 %:lla 

1.1.2012 ja 1,46 %:lla 1.2.2013. Peruspalkat 

nousevat vastaavasti. 

■■ ■Järjestelyerä 

0,6 % maksetaan 

1.2.2013. Tehyläisillä on oma palkkasumma, 

josta erä lasketaan. 

■■ ■Kertaerä 

150 euroa maksetaan tammikuussa 

2012. Erän maksamisessa 

on ehtoja. 

■■ ■Isyysvapaalta 

maksetaan palkka 

kuudelta ensimmäiseltä arkipäivältä. 

■■ ■B-vuosilomataulukko 

poistetaan, 

mikä parantaa määräaikaisten asemaa. 

■■ ■Luottamusmieskorvaukset 

nousevat 

20 prosenttia, ja työsuojeluvaltuutetun 

korvaus nousee 68 euroon. 

■■ ■Uusi 

työkokemuslisä korvaa henkilökohtaisen 

lisän vuosisidonnaisen 

osan. Kokemuslisästä siirretään peruspalkkoihin 

ja tehtäväkohtaisiin 

palkkoihin 2 %. Viiden vuoden jälkeen 

palkka nousee 3 %, ja kymmenen 

vuoden jälkeen 8 %. Muutoksesta 

hyötyvät eniten työelämään 

tulevat. 

Jukka Maarianvaara 

jälkeen. Tehyllä on neuvotteluille omat lähtökohtansa: 

pääsopimuksen uudistamisen ja 

pääsopijajärjestöjen kokoonpanon on tuettava 

tehyläisten edunvalvontaa ja koulutetun hoitohenkilöstön 

omaa sopimusta. 

Tehy on pitkään vaatinut neuvottelujärjes- 

Kaikki sopimukset sisältävät 150 euron 

kertaerän, mutta sen maksussa on eroja. 

Muut sopimukset 

Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimus: 

Sopimuskausi on 

1.1.2012–28.2.2014. Yleiskorotus 

1,7 % maksetaan 1.1.2012. Paikalliset 

erät ovat 0,7 % I paikkakuntakalleusluokassa 

sekä pääkaupunkiseudulla ja II paikkakuntakalleusluokassa 

0,4 %. Yleiskorotus 

1,2 % sekä paikallinen erä 0,7 % maksetaan 

1.2.2013. 

Ellei paikallisten erien kohdentamisesta 

päästä työpaikalla sopimukseen, puolet niistä 

kohdennetaan yleiskorotukseen ja puolet 

työnantajan päätöksen mukaisesti. Lisäksi 

sovittiin työaikapankista ja kuuden päivän 

isyysvapaasta. 

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus: 

Sopimuskausi 1.2.2012–28.2.2014. 

Yleiskorotus 1,7 % ja paikallinen erä 0,68 % 

telmän uudistamista, koska nykyinen järjestelmä 

ei ole ajan tasalla. 

– Pääsopimuksen ja neuvottelujärjestelmän 

uudistaminen on tulevan sopimuskauden keskeisin 

asia, edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara 

sanoo. 

maksetaan 1.2.2012. Yleiskorotus 1,3 % ja 

paikallinen erä 0,6 % maksetaan 1.3.2013. 

Hälytysrahaan ja kielilisään 4,3 %:n korotus. 

Palvelulaitosten työantajayhdistyksen 

työehtosopimus: Sopimuskausi 1.2.2012– 

31.3.2014. Yleiskorotukset 1,9 % ja 1,56 %. 

Paikalliset erät ovat 0,5 %. 

Sopimukseen sisältyy kuuden arkipäivän 

palkallinen isyysvapaa. 

Hammaslääkärien työnantajayhdistyksen 

työehtosopimus: Sopimuskausi on 

1.1.201 –31.1.2014. Yleiskorotus 2,4 % maksetaan 

1.1.2012 alkaen. 1.2.2013 suoritetaan 

1,9 %:n yleiskorotus. 

PlusTerveyden työehtosopimus: Sopimuskausi 

on 1.1.2012–31.1.2014. 1.1.2012 

maksetaan 2,4 %:n yleiskorotus. 1.2.2013 

maksetaan 1,9 %:n yleiskorotus. 


Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön 

työehtosopimus: Sopimuskausi 1.2.2012– 

31.3.2014. Yleiskorotus 1,8 % maksetaan 

1.2.2012 ja yleiskorotus 1,56 % maksetaan 

1.3.2013. Kokemuslisäuudistus toteutetaan 

1.2.2012. 1.11.2012 maksetaan 0,6 %:n paikallinen 

erä. 1.3. 2013 maksetaan 0,5 % paikallinen 

erä. Sopimukseen tulee 6 arkipäivän 

palkallinen isyysvapaa. 

Yksityisen sektorin sairaankuljettajien 

työehtosopimus: Sopimuskausi on 

1.4.2012–30.4.2014. Toinen paikkakuntakalleusluokka 

poistuu 1.4.2012. Perustason 

työntekijät saavat 30 euron ja hoitotason 

työntekijät 50 euron palkankorotuksen taulukkopalkkoihin. 

Yleiskorotus on Terveyspalvelualan 

työehtosopimuksen mukainen. 

Ensimmäisessä paikkakuntakalleusluokassa 

suoritetaan paikallinen erä, jonka suuruus 


Luottamusmies lähelläsi 

Palkka? Työaika? Vuosiloma? Mitä niistä on sovittu? 

Tehyläisen lähin tuki työsuhdeongelmissa löytyy yleensä omalta 

työpaikalta. Hän on luottamusmies. Kun tarvitset apua työelämän 

pulmissa, ota yhteys tehyläiseen luottamusmieheen. 

Oma luottamusmies on jäsenetusi. 

Ota selvää, kuka on työpaikkasi luottamusmies. Luottamusmies 

neuvottelee, sopii ja sovittelee sekä välittää tietoa työnantajan 

ja työntekijöiden välillä. Hän tuntee työehtosopimukset, 

työlainsäädännön ja työpaikan olosuhteet. Tehyläinen luottamusmies 

on sinua varten. 

Luottamusmieheltä voi kysyä neuvoa epäselvissä asioissa. 

Yhteydenotot ovat aina luottamuksellisia. 

Luottamusmies auttaa, kun kyseessä on 

• palkka 

• työaika 

• vuosiloma 

on 2,4 %:n ja terveyspalvelualan yleiskorotuksen 

erotus. Hälytysrahaa ja suojavaaterahaa 

korotetaan. 

1.5.2013 taulukkopalkkoja korotetaan perustasolla 

60 eurolla ja hoitotasolla 90 eurolla. 

Yleiskorotus on sama kuin Terveyspalvelualan 

työehtosopimuksessa. Lisäksi suoritetaan 

paikallinen erä, joka on 1,9 %:n ja Terveyspalvelualan 

yleiskorotuksen erotuksen 

suuruinen. 

Työterveyslaitoksen työehtosopimus: 

Sopimuskausi on 1.1.2012–31.1.2014. Yleiskorotus 

1,6 % ja paikallinen erä 0,8 % maksetaan 

1.1.2012. 1.2.2013 maksetaan yleiskorotus 

1,1 % ja paikallinen erä 0,8 %. Ellei paikallisten 

erien kohdentamisesta päästä työpaikalla 

sopimukseen, puolet niistä kohdennetaan 

yleiskorotukseen ja puolet työnantajan 

päätöksen mukaisesti. 

• lomakorvaukset 

• sairausloma 

• perhevapaat 

Valtion virka- ja työehtosopimus: Sopi- 

Valtion virka- ja 

työehtosopimus: 

■■ ■Sopimuskausi 

1.3.2012–31.3.2014. 

1.3.2012 palkkoja korotetaan 1,9 % tai 

vähintään 39,50 eurolla. Samana päivänä 

maksetaan 0,5 %:n paikallinen 

erä. Palkkoja korotetaan 1.4.2013 yleiskorotuksella, 

jonka suuruus on 1,4 %. 

Samana päivänä maksetaan myös 0,5 

%:n paikallinen erä. 

■■ ■Pardia 

hoitaa tehyläisten edunvalvonnan 

valtiolla ja yliopistoissa. 

Kuka on työpaikkasi 

luottamusmies? 

Tehyn jäsenet löytävät oman työpaikkansa luottamusmiehen 

Tehyn jäsensivujen kautta. Jäsensivuille kirjautuneena 

näet sivun oikeassa laidassa kohdan Omat jäsentiedot 

> Yhteyshenkilösi, jossa ovat luottamusmiehen 

tiedot. Jäsensivuille kirjautumiseen tarvitset jäsennumeron, 

joka on jäsenkortissa. 

• työsuhde 

• työsopimus 

www.tehy.fi 

Tehy ry on koulutetun hoitohenkilöstön 

etujärjestö, jossa on 150 000 jäsentä.

Jaana Laitinen-Pesola 

Työtä ja juhlaa 

Taas alkaa yksi toimintavuosi olla lopuillaan. 

Tähän vuoteen on sisältynyt paljon työtä, mutta 

myös juhlaa. 

Ammattiosastot ovat eri puolella Suomea 

juhlistaneet 30-vuotista toimintaansa. On ollut ilo saada 

tavata teitä kaikkia näissä merkeissä. Työtä teetti loppukesästä 

vauhtiin pyörähtänyt neuvottelukierros. Ensin 

useiden eri vaiheiden läpi keskusjärjestöt saivat aikaan 

raamiratkaisun ja sitten marraskuun loppupuolella 

lähes kaikki liitot saivat neuvotelluksi alakohtaiset sovellutukset 

raamille. 

Tehyn osalta kuntapuolen ratkaisu haettiin taas valtakunnan 

sovittelijalta, sillä emme halunneet palata vanhaan 

järjestelmään, joka meidän mielestämme ei edesauta 

koulutetun hoitohenkilöstön edunvalvontaa. Voisi todeta, 

että ei mitään uutta auringon alla, sillä pääsopijajärjestöt 

ovat ratkaisun syntymisen jälkeen taas tehneet 

omia ”viiltäviä analyysejaan” Tehyn tekemisistä. 

Mielestäni kuitenkin tärkeintä on se, että meillä itsellämme 

on näkemys siitä, miten haluamme tehyläisten 

edunvalvontaa niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin 

viedä eteenpäin. Tavoitteenamme on edelleen, 

että sopimus- ja neuvottelujärjestelmä tukee koulutetun 

hoitohenkilöstön edunvalvontaa. Emme tarvitse siihen 

neuvonantajia! 

Tehyn valtuusto kokoontui myös sääntömääräiseen 

syyskokoukseen viime kuun lopussa ja päätti vuoden 

2012 toiminnasta ja taloudesta. Toimintasuunnitelman 

yleistavoitteena on ”kohti vetovoimaisempaa työelämää”. 

Tavoite on haasteellinen, sillä toimintaympäristössämme 

” 

Tärkeintä on se, että meillä 

itsellämme on näkemys siitä, 

miten haluamme tehyläisten 

edunvalvontaa viedä 

eteenpäin.” 

epävarmuus jatkuu. Miten käy koko Euroopan talouden 

ja miten me pärjäämme myllerryksessä? Liiton tärkeänä 

roolina onkin toimijoiden ja jäsenten tukeminen erilaisissa 

muutoksissa. Sekä paikallisilla että valtakunnallisilla 

rakennemuutoksilla ja vaikkapa muutoksilla palvelujen 

tuottamistavoissa on joka tapauksessa vaikutusta 

hoitohenkilöstön asemaan ja tehtäviin. 

Ensi vuonna Tehy täyttää 30 vuotta, ja myös kesällä 

2013 pidettävän liittokokouksemme valmistelut käynnistyvät. 

Olen tehnyt henkilökohtaisen ratkaisun, josta ilmoitin 

myös valtuustolle eli en aio enää asettua ehdolle 

puheenjohtajaksi. Liittokokouksessa siis aivan varmasti 

valitaan liitollemme uusi puheenjohtaja. 

Nyt on aika alkaa valmistautua jouluun. Kiitän kaikkia 

tästä vuodesta ja toivotan teille ja läheisillenne joulurauhaa! 


” 

■■ ■Esittelyssä 

jaostot ja 

ryhmät: Hallinnon jaosto – 

Tehyn Akateemiset -jaosto 

– Esimiesjaosto – Terveydenhoitajajaosto 

– Yrittäjäjaosto 

– Suomen Jalkojenhoitaja- 

ja Jalkaterapeuttiliitto 

ry – Suomen 

lähihoitajat ry. 

Vesa Turunen ■■Kuva Tuulikki Holopainen 

Tehtävänämme on vaikuttaa jäsentemme 

ammatilliseen ja taloudelliseen 

kehitykseen sekä sosiaali- ja 

terveysalan koulutukseen. Haluamme 

osallistua sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden 

kehittämiseen. 

Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä lähi-, 

perus- tai apuhoitajan tutkinnon suorittaneet 

tai tutkintoon opiskelevat, jotka ovat 

Tehyn ammattiosaston tai Tehyn opiskelijayhdistyksen 

jäseniä. Yhdistyksen jäsenyys 

on maksuton. Yhdistyksen toimialueena on 

koko maa. 

On hyvä muistaa, että Tehy hoitaa vain 

jäsentensä edunvalvontaa. Tehy on mukana 

marraskuussa syntyneessä valtakunnallisessa 

raamisopimuksessa. Tämä tarkoittaa, että 

kuntasektorin työehtosopimus koskee myös 

tehyläisiä lähihoitajia. Pidämme jäsentemme 

kannalta erittäin tärkeänä, että Tehy säilytti 

itsenäisen neuvotteluaseman. Näin olemme 

askeleen lähempänä koulutetun hoitohenkilöstön 

omaa sopimusta. 


Tuula Saarinen, Marko Tanhula ja Marja-Liisa Mulo-Rantanen. 

Suomen lähihoitajat ry 

Lähihoitajat ry on lähihoitajien ammatillinen yhdistys. 

Puheenjohtaja Marko Tanhula kertoo sen toiminnasta. 

Yhteistyötä moneen suuntaan 

Tehyn jäsenistä toisen asteen tutkinnon suorittaneita 

on noin neljännes. He kuuluvat Tehyn 

eri yhteistyöjäsenjärjestöihin opintojensa 

osaamisalan ja työpaikan mukaan. 

Suomen Lähihoitajat syntyi 2007 Tehyn 

Tahdon asia -työtaistelun myötä. Halusimme 

lähihoitajille oman ammatillisen järjestön, 

joka kokoaisi yhteen ne lähi-, perus- ja apuhoitajat, 

joille ei löytynyt omaa ammatillista 

yhteistyöjäsenjärjestöä. Tavoitteemme on, 

että meistä tulisi Tehyn 10. yhteistyöjäsenjärjestö. 

Yhteistyö eri järjestöjen välillä on mielestämme 

kaikkien hyödyksi. 

Lähihoitajan tutkinto on sosiaali- ja terveydenhuollon 

perustutkinto, jonka suuntautumisvaihtoehtoja 

ovat ensihoito, sairaanhoito 

ja huolenpito, lasten ja nuorten hoito ja 

kasvatus, mielenterveys- ja päihdetyö, suun 

terveydenhoito, vammaistyö, vanhustyö, kuntoutus, 

asiakaspalvelu ja tietohallinto. 

On tärkeätä, että alalle kouluttautuvat 

saavat asianmukaisen koulutuksen opiskeluympäristöä, 

opetuksessa tarvittavia lait- 

TAVOITE: 

Tehyn 

yhteistyöjäsenjärjestöksi.teita,ammattitaitoistaopettajaa 

sekä alan kirjallisuutta 

myöten. Opiskelijaksi 

valitun tulee olla alalle soveltuva. 

Parhaillaan olemme luomassa vanhustyön 

erityispätevyyttä, jonka tavoitteena on 

tukea jäsentemme ammatillista kehittymistä 

ja urakehitystä. Siinä otetaan huomioon 

myös työssä hankittu kokemus ja osaaminen. 

Omat opintopäivät 

Järjestämme yhdessä Tehyn kanssa vuosittain 

lähihoitajien ammatilliset opintopäivät. 

Ensi keväänä päivät ovat 9.3. Helsingin Messukeskuksessa. 

Lisäksi järjestämme ammatillisia 

luentotilaisuuksia, seminaareja ja jäseniltoja. 

Tehyn aluetoimistojen kanssa järjestetyt 

ammatilliset illat ovat yksi toimintamme 

painopisteistä. 

Lähihoitajien ammatillinen merkki julkistettiin 

tänä keväänä. Saadakseen lähihoitajamerkin 

tulee olla Tehyn ammattiosaston 

ja Suomen Lähihoitajat ry:n jäsen.”

OSASTOLLA 

Julkaisemme palstalla kuvia jäsentapahtumista. n Lähetä kuva ja lyhyt kuvateksti sähköpostilla tehy.lehti@tehy.fi 

Hyvä sairaanhoitaja! 

Oletko lähtenyt vapaaehtoisesti sairaanhoitajan työstäsi? Jos sinulla on 

sairaanhoitajatutkinto, mutta olet lähtenyt sairaanhoitajan työstäsi vapaaehtoisesti 

ja ehdit työskennellä vähintään vuoden sairaanhoitajana, 

voit osallistua tutkimukseeni kirjoittamalla minulle kokemuksestasi. 

Kirjoituksesi voi olla vapaamuotoinen. Liitä mukaan taustatiedoiksi ikäsi 

vuosina, sukupuolesi, siviilisäätysi sekä koulutustietosi. Tutkimukseen 

osallistuvien henkilöllisyys ei tule esille missään tutkimuksen vaiheessa. 

Vastauksesi voit lähettää nimettömänä, mutta tarkennusten tai selvennysten 

vuoksi olen mahdollisesti myöhemmin yhteydessä sähköpostitse. 

Tutkimukseni julkaistaan painettuna Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen 

laitoksen pro gradu -tutkielmana. Lisäksi kirjoitan tieteellisen artikkelin 

Sairaanhoitaja- ja Hoitotiede-lehtiin. Lähetä kirjoituksesi 31.1.2012 

mennessä: jhheiska@student.uef.fi. 

Ystävällisin terveisin, Sh, TtK, terveystieteiden maisteriopiskelija 

Jaana Heiskanen. 

Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry toivottaa jäsenilleen ja 

yhteistyökumppaneilleen 

Rauhallista Joulua & Menestystä Ja 

onnea Vuodelle 2012! 

Olemme lahjoittaneet joulukorttivarat Sylva ry:n työn tukemiseen. 

Sylva ry on syöpäsairaiden lasten 

vanhempien perustama rekisteröity 

yhdistys, jonka tarkoituksena on 

syöpää sairastavien lasten, 

nuorten ja heidän 

perheidensä auttaminen. 

SLaL-toimisto 

joululomalla 

19.12.2011–9.1.2012 

Kankaanpään seudun ammattiosasto 258 järjesti toritapahtuman viime kesänä. 

Ammattiosastot 

Kurssitapaamiset 

THAK99 

Tapaaminen Joensuussa Kotilahden 

huvilalla 4.–5.2.2012 klo 14 alkaen. Ilmoittautumiset 

Tarja Hyppöselle tarja. 

hypponen@pkssk.fi 22.01.2012 mennessä, 

ilmoitathan samalla mahdollisen 

erityisruokavaliosi. Tervetuloa mukaan! 

Yksityissektorin TSN:n sopimusillat 

Selvitetään terveyspalvelualan, sosiaalipalvelualan, 

PTY:n, YTHS:n ja Työterveyslaitoksen sopimusten 

neuvottelutuloksia. Ilmoita osallistumisestasi 

sähköpostitse tilaisuudet@tehy.fi. 

Laita sähköpostin aihekenttään maininta esim. 

”ilmoittautuminen Helsingin sopimusiltaan”. 

TURKU ti 10.1. klo 17–20. Kokoustila Alvarium, 

Puutarhakatu 8. Ilmoittautuminen 2.1. mennessä. 

HELSINKI to 12.1. klo 17–20. Radisson Blue Royal, 

Runeberginkatu 2. Ilmoittautuminen 2.1. mennessä. 

TAMPERE ti 17.1. klo 17–20. Sokos hotelli Ilves, 

Hatanpään valtatie 1. Ilmoittautuminen 2.1. mennessä. 

OULU ma 23.1. klo 17–20. Hotelli Holiday Inn, Kirkkokatu 3. 

Ilmoittautuminen 9.1. mennessä. 

KUOPIO ma 30.1. klo 17–20. Sokos Hotel Puijonsarvi, 

Minna Canthin katu 16. Ilmoittautuminen 16.1. mennessä. 

Tilaisuudet alkavat kevyellä iltapalatarjoilulla kello 17.00. 

Ilmoita myös mahdollisesta erityisruokavaliosta. 

Tervetuloa! 

Tiedotukset 


Tiedotukset 

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työyhteisöille suunnattu 


SählyturnauS 

Kokkolan urheilutalolla 11.2.2012, Vapaudentie 1 

Joukkueiden kokoonpano: maalivahti + viisi kenttäpelaajaa, 

kenttäpelaajista vähintään kaksi naista. 

Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 22.1.2012 

mennessä: marika.reinikainen@gmail.com tai 

p. 050 5020045. 

Osallistumismaksu 80 e/joukkue. Maksu suoritetaan 

K-P:n msh/mth ry:n tilille Kokkolan Handelsbanken 

313130-1124213 ennen turnausta. 

Maksutapahtumassa tulee näkyä joukkueen nimi! 

Illanvietto ja palkintojenjako Sokos Hotel Kaarlessa. 

Siellä voitte myös yöpyä "kisahintaan". 

Tiedustelut p. (06) 826611. 

Varauskoodi "Hoitajien sählyturnaus 1 yö" (11.-12.2.) 

tai "Hoitajien sählyturnaus 2 yötä" (10.-12.2.). 

Tee varaus ennen 10.1.2012. 

Järjestäjä: Keski-Pohjanmaan mielisairaanhoitajat/ 

mielenterveyshoitajat ry 

Oululaiset Kaisu Keinonen ja Sonja Keinonen 

ammattiosasto 709:stä nauttivat Teatteriravintola 

Riossa. Esiintymässä kvartetti Vokalistit. 

Vuoden 

mielenterveyshoitaja 

valitaan myös ensi vuonna. 

Löytyykö hän sinun työpaikaltasi? 

Vuoden mielenterveyshoitajaa voivat esittää: 

• työpaikka 

• taustayhteisö 

• yksittäinen liiton jäsen 

Toimi näin: 

Lähetä vapaamuotoinen esitys liiton 

puheenjohtajalle 15.2.2012 mennessä. 

Martti Luhta 

martti.luhta@anvianet.fi 

PL 130, 00060 TEHY 

” 

Vuoden mielenterveyshoitaja 2011 

Antti Salonen: 

Tämä on hieno ja vaativa ammatti. 

Ollaan ylpeitä työstämme.” 

- Mielenterveyshoitaja-lehti 1/2011 

PEKKA FALI

ANNA LAPSELLE 

RAITIS JOULU 

www.annalapselleraitisjoulu.fi 


Hyötysivut 

Sähköinen portfolio on keino tallentaa 

koulutus, työkokemus ja osaaminen. 

Sairaanhoitajaliitolla on ollut 

jäsenille avoin verkkoportfolio 

jo viisi vuotta. Parhaillaan käydään neuvotteluja 

saman ohjelman saamisesta myös muiden 

Tehyn yhteistyöjäsenjärjestöjen käyttöön. 

Rakenne on räätälöity ottamaan huomioon 

terveydenhuollon osaamisen moninaisuus. 

– Portfolio rakennetaan omaan käyttöön. 

Sinne tallennetut tiedot ovat henkilökohtaisia 

ja luottamuksellisia. Sen, mitä ha- 

luaa näyttää muille ansioluettelossa tai näytekansiossa, 

voi valita tapauskohtaisesti, Sairaanhoitajaliiton 

asiantuntija Anna Suutarla 

sanoo. 

Monipuolisesti talteen 

Kansiossa on osiot koulutukselle, työhistorialle, 

opetus- ja ohjaustoiminnalle, projekteille 

ja erityistehtäville. Luottamustehtäville 

ja jäsenyyksille varattuun kansioon voi kirjata 

myös yhteiskunnallisen aktiivisuuden ja 

kansalaisjärjestötoiminnan. 

Koulu- ja työtodistukset sekä mahdolliset 

julkaisut skannataan liitteiksi. Kielitaitokansioon 

voi tallettaa äänitteen tai vi- 

deon. Myös ammatillisia taitoja, esimerkiksi 

haavanhoitoa tai kipsausta, voi esitellä kuvilla 

ja videoilla. 

Mitä monipuolisemmin portfolio on 

koottu, sitä helpompi siitä on valita ja muokata 

kuhunkin tarkoitukseen sopiva kokonaisuus. 

Työpaikkaa hakiessa saattaa pärjätä 

tulostetulla tai sähköisellä ansioluettelolla; 

toisinaan netissä julkaistu, näyteportfolio 

erilaisin liittein voi olla parempi vaihtoehto. 

– Samoista aineksista saa koostettua hy- 


n Koonnut Riitta Hankonen, riitta.hankonen@tehy.fi 

Sähköistä 

urasuunnittelua 

Verkkoportfolio tallentaa osaamisen ja ammattitaidon. 

Sinikka Sajama 

vät perustelut myös kehityskeskusteluun ja 

palkkaneuvotteluun. 

Urasuunnittelun väline 

Anna Suutarla korostaa, että verkkoportfolio 

ei ole pelkästään sähköinen tallelokero tärkeille 

dokumenteille tai alusta niiden muokkaamiselle. 

Se on ennen kaikkea työkalu ammatillisen 

kehittymisen arviointiin ja henkilökohtaisen 

uran suunnitteluun. 

Tätä päämäärää palvelee myös kaikkiin 

osaamisen ja uran tallenteisiin liitetty oppimispäiväkirja. 

Se voi sisältää opiskelu- tai 

työympäristön kuvausta, arvojen pohdintaa 

tai tulevaisuuden haasteiden hahmottelua. 

Verkkoportfolion välityksellä voi pyytää 

myös palautetta ammatillisesta osaamisesta 

esimerkiksi esimieheltä tai kollegalta. Tätä 

palautetta voi käyttää itsearvioinnin ohella 

omien vahvuuksien ja kehittymistarpeiden 

tunnistamisessa. 

Portfolion rakentaminen kannattaa aloittaa 

uran alkuvaiheessa. Näin kaikki osaami- 

Tallenna osaamisesi 

seen ja urakehitykseen liittyvät asiat tulee 

tallennettua ajallaan, ja ne on helppo ottaa 

käyttöön milloin tahansa. Sairaanhoitajaliiton 

opiskelijajäsenyys oikeuttaa myös sähköisen 

portfolion käyttöön. 

Konkarit ryhtyvät käyttämään verkkoportfoliota 

viimeistään hakiessaan Sairaanhoitajaliitolta 

erityispätevyyttä. Muussa 

muodossa hakemusta ei oteta vastaan. Vanhojen 

todistusten, työnäytteiden, projektitöiden, 

suositusten ynnä muiden dokumenttien 

etsiminen ja sähköiseen muotoon vieminen 

voi olla melkoinen ponnistus, mutta 

se kannattaa. 

– Moni yllättyy huomatessaan, miten paljon 

osaamista vuosien varrella on kertynyt. 

Verkkoportfolion välityksellä se on helppo 

todistaa myös muille. 

Lisätietoja www.sairaanhoitajaliitto.fi/ammatilliset_ 

urapalvelut/uraportti/verkkoportfolio tai anna.suutarla@ 

sairaanhoitajaliitto.fi 

n Aloita portfolion kokoaminen mahdollisimman varhain. 

n Kerää kaikki osaamistasi kuvaavat dokumentit muistitikulle. 

n Lajittele ja nimeä dokumentit portfolion rakenteen mukaisesti. 

n Skannaa todistukset liitetiedostoiksi. Säilytä alkuperäiset. 

n Tallenna kaikki keräämäsi aineisto henkilökohtaiseen portfolioon. 

n Käytä oppimispäiväkirjaa jokaisen koulutuksen ja työkokemuksen arviointiin. 

n Pyydä osaamisarvioita, tee äänitteitä ja videoita. 

n Kokoa eri tarkoituksiin omanlaisensa ansioluettelo tai näyteportfolio. 

n Päivitä portfoliosi sisältöä jatkuvasti.

Muisti pätkii 

Työikäisten muistihäiriöt johtuvat liiallisesta 

kuormituksesta. Häiriöt katoavat, kun kuormitus 

vähenee. 

Riitta Hankonen 

Työelämä vaatii ihmisen tiedonkäsittelyn toi- 

1 minnoilta enemmän kuin koskaan aiemmin. 

Lähes joka toinen suomalainen työntekijä joutuu 

kiirehtimään saadakseen työnsä tehtyä. Kiireen 

kuormittavuus lisääntyy, jos ei ole aikaa levätä 

kunnolla. 

Melkein viidesosa suomalaisista työntekijöis- 

2 tä kokee pitkäaikaisia tai toistuvia muistin tai 

keskittymisen vaikeuksia. Vaikeuksien yleisyys viittaa 

siihen, että ihmisen tiedonkäsittelyjärjestelmä 

ei veny työn vaatimusten mukaan. Muisti ja tarkkaavuus 

eivät pysy kunnossa ilman riittävää unta. 

Ihmisen tiedonkäsittely pystyy pureutumaan 

3 vain osaan ympäristöstä välittyvästä tiedosta. 

Työmuisti on työpöytä, jolle nostetaan tietoja 

sekä ulkomaailmasta että säilömuistiin tallentuneista 

pitkäkestoisista tietoja kokemusvarastoista. 

Asiat häviävät mielestä, kun tehtävä on tehty. 

Säilömuistissa ovat ammattiin liittyvät tiedot 

4 ja taidot. Rutiinit palautuvat mieleen ilman erityistä 

ponnistelua. Mieleenpalautus voi kuitenkin 

epäonnistua. Tällöin ihminen tietää muistavansa 

asian, mutta ei saa sitä mieleensä. Kun ihminen 

uupuu, sekä mieleenpalautus että -painaminen 

tuntuvat vaikeilta. Kuormituksesta johtuvat vaikeudet 

ovat yleensä aika- ja paikkasidonnaisia: lomalla 

vaikeuksia ei ole. 

Muistisairaudet ovat erilaisia kuin kuormitus- 

5 peräiset muistipulmat. Muistisairauksien aiheuttamista 

tiedonkäsittelyn heikkouksista aiheutuu 

vähitellen ongelmia myös silloin, kun kuormitusta 

ei ole. Kyse ei ole aivoperäisestä muistihäiriöstä, 

jos asiat palautuvat mieleen rauhallisen miettimisen 

jälkeen. 

Normaaliin ikääntymiseen liittyy hitaasti ilme- 

6 neviä tiedonkäsittelyn muutoksia. Ne ovat hyvin 

vähäisiä verrattuna aivosairauksien aiheuttamiin 

muutoksiin. Työmuisti hidastuu ja kapeutuu 

jonkin verran, mutta säilömuistiin ikääntyminen 

ei vaikuta. Havainnointi, kielikyvyt ja ajattelun taidot 

eivät heikkene työiän viimeisinäkään vuosina. 

Ikääntyessään ihminen alkaa unohtaa uusien ja 

harvemmin tapaamiensa ihmisten nimiä. Kyse on 

normaalista ilmiöstä, josta ei tarvitse olla huolissaan. 

Aihetta huoleen on, jos tuttujen ihmisten tai 

jopa perheenjäsenten nimet ovat kateissa. 

Kuikka, Akila, Pulliainen ja Salo: Miksi muisti pätkii? Työterveyslaitos 

2011. 

MUISTA! 

Palvelu nopeutuu, 

kun ilmoitat 

jäsennumerosi 

ottaessasi 

Tehyyn 

yhteyttä. 

TIESITKÖ? 

Opiskelijan 

kannattaa liittyä 

työttömyyskassaan 

heti, kun menee 

palkkatyöhön. 

Tehy-lehti etsii hyvään kysymykseen 

vastauksen. Tehyläiset voivat lähettää 

Hyvä kysymys -palstalle edunvalvontaan ja 

ammatilliseen toimintaan 

liittyviä kysymyksiä. Kysymykset 

sähköpostilla osoitteeseen 

riitta.hankonen@tehy.fi 

Hyvä kysymys 

? 

n Onko työpaikan ilmoitustaululle laitettu 

vahvistettu työvuorolista julkinen? 

Saako siitä ottaa kopion? Työvuorolistassa 

näkyvät työvuorot kirjainkoodeilla, 

eikä siinä näy nimiä, vain työpaikalla 

käytettävä lyhenne, josta ihmistä ei 

voi tunnistaa. 

Työvuoroluettelot eivät ole salassa pidettäviä 

asiakirjoja. Asiakirjojen julkisuutta 

säätelee laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta. 

Asiakirja on pidettävä salassa, 

jos se on lailla säädetty salassa pidettäväksi, 

jos viranomainen lain nojalla on määrännyt 

sen salassa pidettäväksi tai jos se sisältää 

tietoja, joista on lailla säädetty vaitiolovelvollisuus. 

Työvuoroluetteloa laadittaessa on otettava 

huomioon, ettei siitä käy ilmi arkaluonteisia 

henkilötietoja. Työntekijän sairauspoissaolojen 

lukumäärää tai ajanjaksoja 

kuvaava tieto ei ole sinänsä arkaluonteinen 

tieto, koska merkintä ei kuvaa työntekijän 

sairautta, eikä siitä voida päätellä työntekijän 

sairautta tai terveydentilaa. Työnantajan 

on myös huolehdittava, ettei henkilötunnusta 

merkitä tarpeettomasti asiakirjoihin. 

Hanna Huotari 

lakimies 

edunvalvonta- 

yksikkö 


?

Sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja 

Paula Asunnan lähes neljä vuotta 

kestänyt työkiista päättyi tänä syksynä. 

Korkein oikeus totesi, että määräaikaiseen 

työsuhteeseen ei ole perusteltua 

syytä vaan työsuhde on vakituinen. 

Paula oli työskennellyt valmistumisestaan 

1989 lähtien Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. 

Hän oli hakenut vakituista työtä, mutta 

joutunut aina tyytymään määräaikaisuuksiin. 

Vuosien mittaan niitä oli kertynyt noin 

45. Välillä hän oli perhe- ja opintovapailla. 

Korkeimman oikeuden tuomio koski viimeisimpiä 

yhtätoista työsuhdetta, jotka ajoittuivat 

vuosiin 2002–2008. 

Vuodesta 1998 lähtien Paula oli työskennellyt 

tutkimushoitajana ykköstyypin diabeteksen 

ehkäisytutkimuksissa, joiden rahoitus 

tuli osittain sairaanhoitopiirin ulkopuolelta. 

Tutkimukset kestävät vuosikymmeniä, koska 

mukana olevia lapsia on tarkoitus seurata 

vähintään teini-ikään. 

Varsinaiset rahoituspäätökset tehtiin vuodeksi 

kerrallaan, vaikka tutkimusten oli tarkoitus 

jatkua ainakin vuoteen 2016 tai jopa 

vuoteen 2023. Työnantajan mukaan tutkimustyö 

oli yhtymän muusta toiminnasta ja 

budjetista erillinen hanke, joka toteutettiin 

projektirahoituksella. 

Paula oli tuloksetta yrittänyt selvittää 

määräaikaisuutensa perustetta esimiehen 

ja henkilöstöpäällikön kanssa. Tutkimuskeskuksessa 

ei ollut omaa luottamusmiestä. 

Paula vei riidan oikeuteen, koska se jäi ai- 


Voittaja Sarjassa esitellään oikeuksiaan ajaneita tehyläisiä. 

Oikeassa 

olemisen onni 

Paula Asunta haki vakituisen työsuhteen 

korkeimmasta oikeudesta. 

Riitta Hankonen n Kuva Ari Korkala 

noaksi vaihtoehdoksi edetä. Ilman liiton tukea 

hän ei olisi uskaltanut lähteä hakemaan 

oikeutta. 

– Tehyn pääluottamusmies Marjut 

McLean otti asian hoitaakseen. Hän oli minulle 

suuri tuki ja turva. 

Voitosta häviöön 

Paula voitti juttunsa käräjäoikeudessa. Se totesi, 

että kuntayhtymällä ei ollut oikeutta ketjuttaa 

työsuhteita. Oikeuden mukaan tutkimuksissa 

oli kyse pitkäaikaisesta toiminnasta, 

eikä mikään viitannut siihen, että toiminta 

päättyisi ennenaikaisesti. 

Työnantaja kuitenkin valitti hoviin, joka 

totesi, että työnantajalla oli perusteet määräaikaisiin 

työsuhteisiin. Hovioikeus perusteli 

päätöstään sillä, että kuntayhtymällä ei ollut 

mahdollisuutta vaikuttaa hankkeiden rahoitukseen. 

Hovioikeuden päätös oli järkytys. Paula 

vietti unettomia öitä miettien, mihin oli 

tullut lähteneeksi. Hänen asianajajansa mielestä 

asiaa ei kannattanut kuitenkaan jättää 

tähän. Hän haki valituslupaa korkeimmasta 

oikeudesta. 

Tehyn oikeusturvavakuutus kattaa pääsääntöisesti 

käsittelyn käräjäoikeudessa, 

mutta tässä tapauksessa Tehy päätti korvata 

asianajajan kulut myös korkeimmassa oikeudessa. 

Vakuutuksessa on omavastuu. 

Paula sai oikeudenkäyntiprosessin aikana 

tukea omalta mieheltään, joka on toiminut 

työpaikallaan luottamusmiehenä. Ilman 

läheisen tukea elämä olisi ollut ylivoimaista. 

Työyhteisöstään Paula ei kokenut saaneensa 

tukea. 

– Työpaikan arjessa oikeudenkäynti ei näkynyt 

oikeastaan mitenkään. Esimiehenä toiminut 

tutkijalääkäri työskenteli Helsingissä, 

joten kohtasimme harvoin. Työkavereita asia 

ei kiinnostanut. 

Nuoret, olkaa tarkkana 

Paula on pahoillaan siitä, että naisvaltaisilla 

aloilla työskentelevät eivät aina uskalla pitää 

puoliaan – vaikka olisivat järjestäytyneitäkin. 

Erityisen huolissaan Paula on nuorista, 

jotka tulevat valmistautumattomana työelämään. 

He saattavat suostua laittomiin käytäntöihin 

joko tietämättömyyttään tai halusta 

joustaa. Oman alan työpaikka ja työkokemus 

ovat tärkeitä. 

– Loputtomiin joustaminen ei kannata. 

Kannattaa kyseenalaistaa, ottaa selvää ja pitää 

oikeuksistaan kiinni. Määräaikaisuuden 

säästöt työnantajalle ovat mielestäni kyseenalaisia. 

Paulan määräaikaisissa työsuhteissa oli 

useita epäselvyyksiä, mutta ne ehtivät vanhentua 

ennen kuin hän ryhtyi todella toimimaan. 

Liitolla ei ole kanneoikeutta, joten 

yksittäinen ihminen joutuu laittamaan 

itsensä peliin. 

– En siedä epäoikeudenmukaisuutta. Ei 

tällaista pitäisi työelämässä olla. Jonkun pitää 

olla se rohkea, joka lähtee muuttamaan 

tilannetta.

Työriidan voittanut Paula Asunta kehottaa 

nuoria pitämään puolensa työelämässä. 

Paula vaihtoi tämän vuoden elokuussa 

työpaikkaa ja sai heti vakituisen toimen. 

Hän kyllästyi tutkimushoitajan työhön, koska 

se on pitkälle ulkopuolelta säädeltyä, eikä 

työssä ollut juurikaan mahdollista kehittyä. 

Hän on myös ryhtynyt opiskelemaan ylempää 

ammattikorkeakoulututkintoa. 

Koska kanteella ei haettu korvauksia vaan 

työsuhteen vakinaistamista, Paula ei hyötynyt 

oikeuden ratkaisusta senttiäkään. Päätös 

lähteä oikeuteen ei kuitenkaan kaduta. 

– Toivottavasti taistelustani on hyötyä 

muille. 

Perusteltu syy 

n Työsopimuslain mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole tehty 

perustellusta syystä määräaikaiseksi. Ilman perusteltua syytä solmittua työsopimusta on 

pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. 

n Jos työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve, sillä ei ole oikeutta solmia toisiaan 

seuraavia määräaikaisia työsopimuksia. 

n Työnantajat perustelevat määräaikaisuuksia usein projekteilla, mutta projekti ei 

riitä aina perusteluksi. Projektilla pitää olla alku ja loppu, joiden pitää olla linjassa 

työsopimuksen alun ja lopun kanssa. 

n Työnantaja saattaa järjestää myös normaalin toiminnan projektin muotoon. 

Tällöin työvoiman tarve on todellisuudessa pysyvä. 


Edunvalvontakoulutus 

Kunta 

Luottamusmieskoulutus 

Luottamusmiesten perusopinnot 

1. jakso (1/12), Helsinki 1.–3.2. 


3. jakso (1/12), Vantaa 4.–6.6. 

Luottamusmiesten verkkoavusteiset perusopinnot 



3. jakso (2/12), Kirkkonummi 13.–15.8. 

Luottamusmiesten perusopinnot 



3. jakso (3/12), Vantaa 10.–12.12. 


Ammattiosastonpuheenjohtajien neuvottelupäivät 10.–11.9. 

Luottamusmiesten neuvottelupäivät 27.–28.9. 

Pääluottamusmiesten neuvottelupäivät 18.–19.4. 

Päätoimisten pääluottamusmiesten neuvottelupäivät 18.–19.4. 

Luottamusmiesten neuvottelupäivät, HET-ryhmänohjaajat 

(kutsukurssi), Jyväskylä 1.–2.11. 

Päivähoidon luottamusmiesten neuvottelupäivät 7.9. 

Ammattiosastojen ja luottamusmiesten neuvottelupäivät/ 

Etelä-Suomen verkosto, Helsinki/Tukholma 14.–16.5. 

Länsi-Suomen verkosto, Pori 24.–25.4. 

Svenskfinland, Nådendal 3.–4.5. 

Keskinen verkosto, Joensuu 9.–10.5. 

Pohjois-Suomen verkosto, Kuusamo 26.–27.4. 

Häme ja Etelä-Pohjanmaan verkosto, Tyrväntö 7.–8.5. 

Paikallisen edunvalvonnan neuvottelupäivät Joensuu 16.1. 

Keskinen verkosto:Varkaus 8.2., Tampere 9.2., Joensuu 16.2., Pori 

1.3., Lappeenrannan aluetoimisto: Mikkeli 6.3. Pohjoinen verkosto ja 

Seinäjoen aluetoimisto: Oulu 14.3., Tampere 27.3., Seinäjoen 

aluetoimisto: Kokkola 28.3., Kuopio 28.3., Tampere 17.4., Pori 8.5., 

Kuopio 29.8.,Kouvola 6.9.,Joensuu 7.9.,Lappeenranta 19.9., 

Jyväskylän aluetoimisto: Hankasalmi 21.9., Tampere 10.10., Pori 

10.10., Keskinen verkosto: Varkaus 11.10., Seinäjoen aluetoimisto: 

Vaasa 8.11., Keskinen verkosto: Varkaus 14.11. 

Helsingfors 15.11., Vasa 22.11. 

Jyväskylän aluetoimisto: Jyväskylä/Tallinna 24.–25.4. 

Helsinki 20.–21.9., Pohjoinen verkosto: Oulu 11.–12.10. 

Helsingin aluetoimisto: Mäntsälä 18.–19.10. 

Helsingin aluetoimisto: Porvoo 25.–26.10. 

Työsuojelu ja yhteistoimintakoulutus 

Työsuojelupäivät 19.–20.4. 

Päätoimisten työsuojeluvaltuutettujen neuvottelupäivät 

(kutsukurssi) 5.–6.11. 

Alueelliset työsuojelupäivät, Tampere 5.10. 

Aktiivi-Instituutin ja TJS Opintokeskuksen kurssitarjonta 

Työmarkkinatutkinto 

Talouden perusteet 20.–23.2. 


Tehy kouluttaa 2012 

Suomi Euroopan Unionissa 27.–31.5. 

Työelämä ja hyvinvointi 21.–24.8. 

Sosiaalipolitiikan perusteet 20.–23.11. 

Työmarkkinatutkinnon täydennyskoulutus 

Tammikuun tapaaminen – työ tulevaisuudessa 26.–27.1. 

Henkilöstön edustajien voimavarapäivät työmarkkinatutkinnon 

suorittaneille 30.–31.8. 

Työsuojelukonsultin tutkinto 

9/6. jakso 25.–27.1. 

10/4. jakso 12.–14.3. 10/5. jakso 20.–22.8. 

11/1.jakso 27.-29.2. 11/2.jakso 28.–30.5. 11/3.jakso 8.–10.10. 

Työsuojelukonsultin täydennyskoulutus 


Henkilöstön edustajana työyhteisössä 

Henkilöstön edustajana työpaikalla 

1. jakso 20.–22.2. 2. jakso 19.–21.3. 3. jakso 6.–8.6. 



Täydennyskoulutus 


Tyky-seminaari 14.–15.5. 

Yksityisyyden suoja ja tietoturva 4.–5.10. 

Työaika- ja vuosilomalain perusteet 12.–13.11. 

Lär dig att forhandla - lokala förhandlingar 15.–16.8. 

Svenskspråkig fortroendemannakurs 8.–9.5. 

Työsuhteen erilaiset muodot - epätyypilliset työsuhteet 30.–31.1. 

ja 27.–28.9. 

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työssä 28.–29.2. 

Työelämän lait soveltaen 19.–20.3. 

Sairastaminen ja työelämä 7.–8.11. 

Virka- ja työsuhdetta käsittelevät lait 12.–13.4. 

Yhteistoiminta kunnassa 7.-8.6. ja 11.–12.10. 

Palkkausjärjestelmät kunta-alalla 2.–3.2., 3.–4.5. ja 25.–26.9. 

Hallintolakikurssi 11.–12.9. 

Kuntatalous 6.–7.9. 

Muuttuva kuntakenttä 1.–2.3. ja 17.–18.10. 

Kuntasektorin työaikakurssi 9.–10.2., 5.–6.3. ja 1.–2.11. 

Paikallinen sopiminen ja neuvottelutoiminta kuntasektorilla 

8.–19.4., 13.–14.9. ja 20.–21.11. 

Paikallinen sopiminen ja neuvottelutoiminta kuntasektorilla 

jatkokurssi 13.–14.3. ja 4.–5.10. 

Väkivallan uhka työpaikalla 15.–16.2. ja 23.–24.10. 

Häirintä ja epäasiallinen kohtelu työpaikalla 13.–14.2. ja 25.–26.10. 

Työhyvinvointi työpaikalla 25.–26.4. ja 7.–8.11. 

Tulosta ja työhyvinvointia työpaikkaa kehittämällä 1.–2.3. ja 17.–18.10. 

Varhainen puuttuminen ja tuki työyhteisön toimintatavaksi 2.–3.4. ja 

29.–30.10. 

Henkilöstön edustajien voimavarapäivät 6.–7.2., 8.–9.5., 4.–5.9. ja 

3.–4.12. 

Reilu Peli 1 –Työvälineitä henkilöstön edustajalle ristiriitatilanteisiin

1. jakso, Kuopio 22.3. 

Reilu Peli 1 – 2. jakso, Kuopio 3.5. 

Reilu Peli 1 – 1. jakso, Helsinki 29.3. 




Reilu Peli 1 – 1. jakso, Turku 27.9. 

Reilu Peli 1 – 2. jakso, Turku 8.11. 

Työsuojelun peruskoulutus 

Työsuojelun peruskoulutus 7/2. jakso 12.–13.1. 

1/1. jakso 30.1.–1.2. 

1/2. jakso 7.–8.3. 

Työsuojelun peruskoulutus yksityiselle terveyspalvelu- ja 

sosiaalialalle 2/1. jakso 22.–24.2., 2/2. jakso 28.–29.3. 


3/2. jakso 3.–4.5. 

4/1. jakso 2.–4.4. 

4/2. jakso 24.–25.5. 

5/1. jakso 30.5.–1.6. 

5/2. jakso 14.–15.8. 

6/1. jakso 29.–31.8. 


Työsuojelun peruskurssi 7 10.–14.9. 


8/2. jakso 20.–21.11. 

9/1. jakso 30.10.–1.11. 

9/2. jakso 3.–4.12. 

10/1. jakso 28.–30.11. 

Työsuojelun täydennyskurssi peruskurssin suorittaneille 8.–10.2., 

18.–20.4., 25.–27.9. ja 12.–14.12. 

Yksityinen terveyspalveluala ja 

sosiaalipalveluala 

Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät 

Yksityisen sektorin valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.–17.3. 

Yksityisen sektorin luottamusmiesten peruskurssi 1. jakso 29.–31.8. 

2. jakso 3.–4.12. 


Luottamusmiesten peruskoulutus 2. jakso (4/11) 24.–25.1. 

1. jakso (1/12) 15.–17.2. 2. jakso (1/12) 22.–23.3. 

1. jakso (2/12) 16.–18.4. 2. jakso (2/12) 27.–28.8. 

1. jakso (3/12) 3.–5.9. 2. jakso (3/12) 15.–16.10. 

1. jakso (4/12) 29.–31.10. 

Luottamusmiesten jatkokurssi 7.–8.3. ja 2.–3.10. 

TSN:n neuvottelupäivät 24.–25.5. ja 25.–26.10. 

Luottamusmiesten täydennyskoulutus 


Yhteistoiminta yksityisessä yrityksessä 5.–6.6. ja 18.–19.10. 

Paikallinen sopiminen yksityisessä yrityksessä 28.–29.8. 

Taloustieto yksityisessä yrityksessä 6.–7.2. ja 22.–23.10. 

Paikalliset neuvottelut – neuvottelutaidon peruskurssi 20.–21.3., 

6.–7.9. ja 18.–19.10. 



Lär dig att forhandla – lokala förhandlingar 15.–16.8. 

Työsuhteen erilaiset muodot 30.–31.1. ja 27.–28.9. 



YT-menettelypäivä, TJS Opintokeskus 15.3., 26.4., 25.10. ja 22.11. 

Työpaikan neuvotteluihin valmistautuminen, TJS Opintokeskus 

16.2., 15.3., 19.4., 20.9., 18.10. ja 15.11. 



1/1. jakso 30.1.–1.2. 1/2. jakso 7.–8.3. 

Työsuojelun peruskoulutus yksityiselle terveyspalvelu- ja 

sosiaalialalle 2/1. jakso 22.–24.2. 2/2. jakso 28.–29.3. 


3/1. jakso 14.–16.3. 3/2. jakso 3.–4.5. 

4/1. jakso 2.–4.4. 4/2. jakso 24.–25.5. 

5/1. jakso 30.5.–1.6. 5/2. jakso 14.–15.8. 

6/1. jakso 29.–31.8. 6/2. jakso 8.–9.10. 

Työsuojelun peruskurssi 7 (5 päivää) 10.–14.9. 


8/1. jakso 2.–4.10. 8/2. jakso 20.–21.11. 

9/1. jakso 30.10.–1.11. 9/2. jakso 3.–4.12. 

10/1. jakso 28.–30.11. 

Työsuojelun täydennyskurssi peruskurssin suorittaneille 

8.–10.2., 18.–20.4., 25.–27.9. ja 12.–4.12. 

Työsuojelun täydennyskoulutus 

Työsuojelupäivät 19.–20.4 



Väkivallan uhka työpaikalla 15.–16.2. ja 23.–24.10. 



11/1.osa 27.–29.2. 11/2.osa 28.–30.5. 11/3.osa 8.–10.10. 

Luottamusmiesten ja työsuojelun yhteinen täydennyskoulutus 




Varhainen puuttuminen ja tuki työyhteisön toimintatavaksi 2.–3.4. ja 

29.–30.10. 


3.–4.12. 

Neuvottelutaitoa henkilöstön edustajille, TJS Opintokeskus 5.5. ja 

22.9. 

Reilu Peli 1 – Työvälineitä henkilöstön edustajalle ristiriitatilanteisiin 

1. jakso 22.3. 2. jakso 3.5. 

1. jakso 29.3. 2. jakso 10.5. 

1. jakso 13.9. 2. jakso 25.10. 

1. jakso 27.9. 2. jakso 8.11. 


1. osa 20.–22.2. 2. osa 19.–21.3. 3. osa 6.–8.6. 


Edunvalvontakoulutus 

1. osa 26.–28.3. 2. osa 22.–24.5. 3. osa 13.–15.8. 

1. osa 17.–19.9. 2. osa 14.–16.11. 3. osa 10.–12.12. 

Sairaankuljettajat 

Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät 

Yksityisen sektorin sairaankuljettajien neuvottelupäivät 23.–24.3. 

Yksityisen sektorin luottamusmiesten peruskurssi 

1. jakso 29.–31.8. 2. jakso 3.–4.12. 

Luottamusmiesten peruskoulutus 

1. jakso 16.–18.4. 2. jakso 27.–28.8. 

Luottamusmiesten jatkokurssi 7.–8.3. ja 2.–3.10. 

Edunvalvontapäivät 24.–25.5. 

Luottamusmiesten täydennyskoulutus 


Yhteistoiminta yksityisessä yrityksessä 5.–6.6. ja 18.–19.10. 


Taloustieto yksityisessä yrityksessä 6.–7.2. ja 22.–23.10. 

Paikalliset neuvottelut – neuvottelutaidon peruskurssi 20.–21.3., 

6.–7.9. ja 18.–19.10. 


Lär dig att forhandla – lokala förhandlingar 15.–16.8. 

Työsuhteen erilaiset muodot 30.–31.1. ja 27.–28.9. 



YT-menettelypäivä, TJS Opintokeskus 15.3., 26.4., 25.10. ja 22.11. 

Työpaikan neuvotteluihin valmistautuminen, TJS Opintokeskus 

16.2., 15.3., 19.4., 20.9., 18.10. ja 15.11. 



1/1. jakso 30.1.–1.2. 1/2. jakso 7.–8.3. 

Työsuojelun peruskoulutus yksityiselle terveyspalvelu- ja sosiaalialalle 

2/1. jakso 22.–24.2. 2/2. jakso 28.–29.3. 

Työsuojelun peruskoulutus 3/1. jakso 14.–16.3. 3/2. jakso 3.–4.5. 

4/1. jakso 2.–4.4. 4/2. jakso 24.–25.5. 

5/1. jakso 30.5.–1.6. 5/2. jakso 14.–15.8. 

6/1. jakso 29.–31.8. 6/2. jakso 8.–9.10. 

Työsuojelun peruskurssi 7 (5 päivää) 10.–14.9. 

Työsuojelun peruskoulutus 8/1. jakso 2.–4.10. 8/2. jakso 20.–21.11. 

9/1. jakso 30.10.–1.11. 9/2. jakso 3.–4.12. 

10/1. jakso 28.–30.11. 

Työsuojelun täydennyskurssi peruskurssin suorittaneille 8.–10.2., 

18.–20.4., 25.–27.9. ja 12.–14.12. 

Työsuojelun täydennyskoulutus 

Työsuojelupäivät 19.–20.4 



Väkivallan uhka työpaikalla 15.–16.2. 

Väkivallan uhka työpaikalla 23.–24.10. 





11/1. osa 27.–29.2. 11/2. osa 28.–30.5. 11/3. osa 8.–10.10. 

Luottamusmiesten ja työsuojelun yhteinen täydennyskoulutus 




Varhainen puuttuminen ja tuki työyhteisön toimintatavaksi 2.–3.4., 

29.–30.10. 


3.–4.12. 

Neuvottelutaitoa henkilöstön edustajille 5.5. ja 22.9. 

Reilu Peli 1 – Työvälineitä henkilöstön edustajalle ristiriitatilanteisiin 

1. jakso 22.3. 2. jakso 3.5. 

1. jakso 29.3. 2. jakso 10.5. 

1. jakso 13.9. 2. jakso 25.10. 

1. jakso 27.9. 2. jakso 8.11. 


1. osa 20.–22.2. 2. osa 19.–21.3. 3. osa 6.–8.6. 

1. osa 26.–28.3. 2. osa 22.–24.5. 3. osa 13.–15.8. 

1. osa 17.–19.9. 2. osa 14.–16.11. 3. osa 10.–12.12. 

PTY 

Luottamusmiesten peruskoulutus 

1. jakso 16.–18.4. 2. jakso 27.–28.8. 


Paikallinen sopiminen yksityisessä PTY-sopimusalan yrityksessä 28.–29.8. 

Yksityisen sektorin valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.–17.3. 

YTHS 

Yksityisen sektorin neuvottelupäivät 16.–17.3. 

Luottamusmiesten peruskoulutus 1. jakso 16.–18.4. 

2. jakso 27.–28.8. 



Paikalliset neuvottelut – opi neuvottelemaan rakentavasti ja tavoitteellisesti 

(peruskurssi) 20.–21.3. ja 6.–7.9. 

Lär dig att förhandla – lokala förhandlingar 15.–16.8. 

Valtio 

Valtion luottamusmiesten ja ammattiosaston puheenjohtajien 

neuvottelupäivät 28.–29.11. 

Edunvalvontaryhmän neuvottelupäivät (kutsukurssi) 16.2. ja 13.9. 


Päätoimisten työsuojeluvaltuutettujen neuvottelupäivät (kutsukurssi) 

5.–6.11. 


Tehyn ja Pardian välisen sopimuksen mukaisesti merkittävän osan 

edunvalvontakoulutuksesta järjestää Pardia. Lisätietoja www.pardia.fi

Järjestökoulutus 

Opiskelijakoulutus 

Tehy Tutor -koulutus, Helsinki 21.1. ja Tampere 8.9. 

Nuori Tehyläinen -koulutus, Helsinki 27.–28.4. ja 26.–27.10. 

Ammattiosastotoiminnan koulutus 

Viestintäkurssi "Julkisuuden siedätyshoitoa", 

Tampere 17.–18.2. ja 19.–20.10. 

Ammattiosastotoiminnan täydennyskurssi, 

Helsinki 30.–31.3. ja 24.–25.8. 

Yhdistystoiminnan koulutus, TJS Opintokeskus 

Osaava yhdistys – yhdistystoiminnan perusteet, 

Helsinki 28.1., Turku 21.4. ja Helsinki 6.10. 

Planera och utveckla föreningens verksamhet, Åbo 15.9. 

Yhdistyksen taloudenhoidon perusteet, Rovaniemi 25.–26.2., 

Mikkeli 5.–6.5. ja Turku 10.-11.11. 

Yhdistyksen taloudenhoidon jatkokurssi, Oulu 24.3. 

Edunvalvontakoulutuksen osanottajat ja 

kurssikustannukset 

Tehyn edunvalvontakoulutukseen (luottamusmies-, työsuojelu- 

ja yhteistoimintakoulutus) osallistumisoikeuksista ja kurssikustannusten 

korvaamisista on sovittu sopimusalojen koulutussopimuksessa 

ja YTHS:n osalta luottamusmiessopimuksessa. Kaikki 

oheiset kurssit ovat palkallista sopimuskoulutusta mainituille 

sopimusaloille. Lähtökohtaisesti koulutuspäivät ovat työpäivän 

veroisia palkallisia koulutusvapaita. Sovi hyvissä ajoin koulutusvapaista 

työnantajan kanssa. 

Työnantaja myöntää palkallisia kursseja varten koulutussopimusten 

mukaisen virkavapauden tai työloman tai koulutusvapaan 

luottamustehtäviin nimetyille ja maksaa sopimusten mukaiset 

ruokailu-, kurssikustannusten korvaukset tai kurssirahan. 

Järjestökoulutus 

Järjestökoulutus tarkoittaa Tehyn ammattiosastotoiminnassa 

aktiivisesti mukana oleville suunnattua koulutusta ja muuta jäsenkoulutusta. 

Koulutuksiin osallistutaan pääsääntöisesti omalla 

ajalla. 

Lisätietoja koulutuksista ja koulutussopimuksista saat Tehyn 

jäsensivuilta kohdasta Tehy kouluttaa 

https://www.tehy.fi/jasensivut/tehy_kouluttaa/ 


Johtamisvalmennus yhdistysten puheenjohtajille 

1. jakso, Helsinki 10.9. 2. jakso, Helsinki 29.10. 

1. jakso, Oulu 17.9. 2. jakso, Oulu 22.10. 


1. jakso, Kuopio 14.4. 2. jakso, Kuopio 12.5. 


1. jakso, Joensuu 6.10. 2. jakso, Joensuu 10.11. 

Yhdistyksen viestintä, Jyväskylä 18.2. ja 27.10. 

Mediasuhteet ja tiedottaminen (+verkkotyöskentely 7.-30.3.), 

Helsinki 6.3. 

Yhdistyksen kotisivut ja virtuaalinen työskentelytila 


Arkistoi olennainen talteen, Helsinki 14.3. ja 10.10. 

Miten tehostan paikallista edunvalvontaa? 

Tampere 14.2., Helsinki 22.3., Lahti 11.10., Helsinki 13.11. 

Yhdistystoimijan jaksaminen, Helsinki 26.5. ja Turku 24.11. 

Tiedustelut, ilmoittautuminen, 

majoittuminen ja matkustaminen 

Koulutuksista voi kysyä koulutusassistentti Taina Lindholmilta 

(09) 5422 7212, kurssisihteeri Tiina Lahtivirralta (09) 5422 7213 

tai lähettää viestiä osoitteella kurssisihteeri@tehy.fi. Koulutuksen 

sisältökysymyksissä voit ottaa yhteyttä myös koulutuspäällikkö 

Tanu Heikkiseen (09) 5422 7210 tai tanu.heikkinen@tehy.fi 

Kursseille ilmoittaudutaan omien jäsentietojen kautta. Kurssit ja 

niille ilmoittautuminen löytyvät omista jäsentiedoista: 

Tehyn jäsensivut g omat jäsentiedot g kurssit g kurssitarjonta. 

Kurssit näkyvät aikajärjestyksessä. 

Kurssit täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumisaika 

päättyy kuukautta ennen kurssia tai kurssin täyttyessä. 

Tehy järjestää koulutustilaisuuksiin liittyvän majoituksen, jos 

koulutus kestää vähintään kaksi kurssipäivää. Kurssipaikkakunnalla 

tai sen läheisyydessä asuvat kurssilaiset majoittuvat pääsääntöisesti 

kotonaan. Tehy kustantaa majoittumisen kahden hengen 

huoneissa. 

Tehy maksaa osanottajien matkakulut Tehyn yleisen matkustusohjeen 

mukaan ja vastaa muista kurssista aiheutuvista kustannuksista 

(majoitus, ruokailut). 


Oslo 

10.8.2011 

Rento Norja 

Oslossa työskentelevä Sirpa Körkkö ihailee työkulttuurin 

välittömyyttä mutta kaipaa jämäkkää johtajuutta. 

Vesa Turunen n Kuvat Sirpa Körkkö 

Lähihoitajaksi ja fysioterapeutiksi 

kouluttautunut Sirpa Körkkö on 

työskennellyt Norjassa seitsemän 

vuotta. Hän lähti maahan isosiskonsa 

houkuttelemana. Sisko työskenteli Tromssassa 

kotisairaanhoitajana ja ylisti, että Norjassa 

on vähemmän kiirettä ja stressiä kuin 

Suomessa. Ja palkkakin on parempi. 

– En pystynyt vastustamaan tarjousta, 

kun siskoni niin kehui. 

Oulun seudulta kotoisin oleva 34-vuo- 

tias Sirpa on ehtinyt paljon. Jo opiskeluai- 

kana hän oli kesätöissä Pohjois-Norjassa. Ennen 

Turun ammattikorkeakoulun fysioterapian 

koulutusta Sirpa työskenteli erilaisissa 

lähihoitajan tehtävissä noin kolme vuotta 

kotimaassa. 

Ulkomailla Sirpa on työskennellyt Nor- 


Sirpa oli vuosi sitten 

asiakkaan avustajana 

Espanjassa. 

jan lisäksi Ruotsissa, Englannissa, Kanadassa 

ja Yhdysvalloissa. 

Palkkaa tuplaten 

Tromssa-vuoden jälkeen Sirpan tie vei Osloon, 

jossa hän on työskennellyt miljöö- ja 

fysioterapeuttina melkein kuusi vuotta. Työsarkana 

on neurologisten asiakkaiden kuntoutus. 

Alunperin Sirpan piti olla ulkomailla 

vain vuosi – mutta toisin on käynyt. Norjassa 

häntä kiehtovat erityisesti kansainvälisyys, 

luonto ja monikulttuurisuus. 

Kuntouttamisen lisäksi Sirpa on pitänyt 

työyhteisöille ergonomiakoulutusta 

asiakkaiden siirroista. Vastuuvuorossa hän 

on huolehtinut myös lääkehoidosta ja akuuttitilanteista.

Kuuden vuoden aikana Sirpa on ehtinyt nähdä Norjaa 

monesta vinkkelistä. 


Palkka on Sirpan kokemusten mukaan 

lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna, 

mutta elinkustannukset ovat Norjassa kalliimmat. 

Alkupalkka lasketaan työkokemuksen 

mukaan. 

– Palkka nousee automaattisesti parin 

vuoden välein. Korotusta täytyy tosin hakea 

itse tiettynä ajankohtana. 

Sairauslomaa saa helposti, minkä Sirpa 

arvelee lisäävän poissaoloja. Sairauslomaa 

voi pitää 24 päivää vuodessa ilman lääkärintodistusta, 

enimmillään 8 päivää kerrallaan. 

Pois turha totisuus 

Sirpa viihtyy työpaikassaan, sillä osastonhoitaja 

on erittäin joustava. Jos on tarvetta 

omaan vapaaseen, se järjestyy helposti. Sirpa 

itsekin joustaa tarpeen mukaan tekemällä 

ylitöitä tai vaihtamalla työvuoroja. 

Pommi-iskun 

varjossa 

n Oslon pommi-iskun aikaan Sirpa Körkkö oli työpaikallaan, 

joka sijaitsee noin neljä kilometriä Oslon 

keskustasta. 

– Kuulin räjähdyksen, mutta luulin sitä ukkoseksi. 

Koko päivä oli ollut erittäin sateinen, ja 

aamusta saakka oli ukkostanut. 

Sirpan esimies kävi kertomassa, että keskustassa 

on räjähtänyt ja tilanne on erittäin kaoottinen. 

Koko henkilökunta kokoontui television ääreen ja 

ihmetteli ulkoa tulevaa savun hajua. 

– Hetken kuluttua tajusimme, että se oli räjähdyksestä 

laskeutuva savupilvi. Samaan aikaan töistä 

lähtenyt työkaverimme palasi takaisin työpaikalle 

ja kertoi, ettei voinut mennä kotiinsa, koska 

kaupungissa oli niin sekava tilanne. 

Seuraavana päivänä Sirpa kuuli uutisista, mitä 

pommi-iskun jälkeen oli tapahtunut Utøyan saarella. 

– Menin vuokranantajani luo, halasimme ja itkimme 

yhdessä. Oli vaikea löytää sanoja. 

Muutaman päivän kuluttua Sirpa kävi keskustassa 

työkaverinsa kanssa viemässä ruusuja ja lyh- 


– Meillä on hyvä työilmapiiri. Kauaa ei 

voi kovin totisena tehdä töitä, kun joku työkaveri 

tulee kysymään, onko kaikki hyvin. 

Olemme aika läheisiä ja tärkeitä toisillemme. 

Sirpan mielestä norjalainen työkulttuuri 

on suomalaista rennompi. Työssä viihtyminen 

merkitsee paljon. Norjassa ei ole kovin 

katastrofaalista, jos työvuoroihin tullaan 

joskus myöhässä tai kahvitauot venähtävät 

hieman pidemmiksi hyvien juttujen vuoksi. 

– Joskus on tuntunut, että tässä vuonojen 

maassa on kaikki mahdollista. 

Työkulttuurilla on toinenkin puolensa: 

työteho ole sama kuin Suomessa, ja vastuun 

ja tehtävien jaossa on puutteita. Osa norja- 

tyjä tuomiokirkolle. Tunnelma oli harras ja surullinen. 

Yli 150 000 ihmisen ruusukulkue oli vaikuttava 

näky. 

– Tällaisen koko maata kattavan surun keskellä 

laisista esimiehistä on Sirpan mielestä liian 

kilttejä, eikä heillä ole aina rohkeutta tarttua 

epäkohtiin. 

– Julkisuudessa onkin puhuttu, että maa 

tarvitsisi enemmän päämäärätietoisia esimiehiä. 

Hyvät hoitotyön resurssit mahdollistavat 

kokonaisvaltaisen hoito- ja kuntoutustyön. 

– Tosin tänä vuonna kiire ja stressi ovat lisääntyneet 

huomattavasti. Terveysalan säästöt 

on aloitettu täälläkin. Alkaa olla arkea, 

ettei vakituista henkilökuntaa ole riittävästi. 

Silloin joudutaan turvautumaan sijaisiin, 

joilla ei ole useinkaan alan koulutusta. 

Apuvälinehuollossa on Suomen ja Nor- 

”Joskus on tuntunut, että tässä vuonojen 

maassa on kaikki mahdollista.” 

Oslon pommi-iskun jälkeen keskustan valtasi kukkameri. 

ihmiset tulevat lähemmäksi toisiaan. Luulen, että 

Norja tulee olemaan tulevaisuudessa entistä demokraattisempi. 

Maa, jossa koko kansa puhaltaa 

yhteen hiileen.

jan välillä eroa. Suomessa fysioterapeutit huolehtivat pääsääntöisesti 

asiakkaiden apuvälineistä, kun taas Norjassa 

on sitä varten ergoterapeutit. 

– Apuvälineiden korjaus ja huolto vie usein aivan 

liian kauan, joskus jopa useita kuukausia. 

Tulevaisuus Suomessa 

Sirpan suunnitelmissa on muuttaa Suomeen viimeistään 

syksyllä 2013. Mikäli työmahdollisuuksia ei Oulun seudulta 

löydy, edessä voi olla muutto Etelä-Suomeen. 

– Odotan innolla Suomeen paluuta ja uusia koulutuksia 

omalla äidinkielelläni. 

Norjalaisesta kulttuurista Sirpa haluaisi ottaa palasen 

mukaansa. Erityisesti hän ihailee ihmisten ystävällisyyttä, 

avoimuutta ja kiireettömyyttä. 

– Suomesta voisin tuoda tänne korkeatasoisen koulutuksen, 

hyvän työmoraalin ja tehokkaan johtajuuden. 

Oslo 

Norja 

n Pinta-ala 385 000 km² eli hieman Suomea 

pienempi. 

n Väkiluku 4,8 miljoonaa. 

n Kielessä on kaksi virallista muotoa, kirjanorja ja 

uusnorja. Joillakin alueilla virallinen kieli on saame. 

n Oslon asukkaista 28 prosenttia on 

maahanmuuttajia. 

n Koko maassa on noin 600 000 henkilöä, jotka ovat 

muuttaneet maahan ulkomailta tai joiden 

kummatkin vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. 

n Suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat 

puolalaiset, pakistanilaiset, ruotsalaiset, irakilaiset 

ja somalialaiset. 

n Ulkomaista työvoimaa tulee erityisesti Puolasta. 

n Öljy- ja kaasusektori muodostaa yli 

viidenneksen bruttokansantuotteesta. 

n Valtio on säästänyt öljytuloista rahastoa, 

jolla varaudutaan aikaan, jolloin hyvinvoinnin 

turvana ei ole enää öljyä ja kaasua. 

www.vardforbundet.se, 25.10.2011 

n Onko kertakäyttöinen todella kertakäyttöistä? Asia nousi esille 

Ruotsissa, kun Kristianstadin keskussairaalassa työskennellyt 

sairaanhoitaja sairastui tuberkuloosiin hoidettuaan tuberkuloosipotilasta. 

Asiaa on puitu oikeudessa työsuojelurikoksena, sillä 

talon toimintatapoihin kuuluu, että kertakäyttöisiä hengityssuojaimia 

käytetään moneen kertaan. 

www.nursingtimes.net, 4.11.2011 

n Lokakuu oli Isossa-Britanniassa influenssarokotusten kampanja-aikaa, 

mutta menestys ei ollut kovin hyvä. Vain hieman yli puolet 

yli 65-vuotiaista otti rokotuksen. Nuoremmista riskiryhmiin 

kuuluvista kutsua noudatti 32 prosenttia. Raskaana olevista naisista 

rokotus kelpasi vain 14 prosentille. 

www.nature.com, 2.10.2011 

n Yhdysvaltalaisen Mayo-klinikan tutkijat ovat onnistuneet hidastamaan 

vanhenemisprosessia hiirillä. Tutkijat kehittivät lääkkeen, 

jolla poistettiin hiirten ”ikääntymissoluja” eli niitä iän myötä 

lisääntyviä soluja, jotka eivät jakaannu. Vaikutus oli todella 

merkittävä hiirillä, mutta vielä ei ole tietoa, toimisiko sama menetelmä 

ihmisillä. 

www.vardforbundet.se, 3.11.2011 

n Opettajat ja sairaanhoitajat uurastavat eniten, todetaan Ruotsin 

toimihenkilökeskusjärjestö TCO:n tekemässä työelämätutkimuksessa. 

Vertailtavana oli jäsenliittojen 15 eri ammattiryhmää. 

Sairaanhoitajista ja opettajista joka toinen tekee viikoittain ylityötä 

ja kokee suurta työpainetta. Vain joka kymmenennen esimies 

auttaa töiden priorisoinnissa, kun töitä on liikaa. 

www.nursingtimes.net, 11.11.2011 

n Mikä olisi viimeinen toivomuksesi? Englannin saattohoitokotien 

yhdistys Help the Hospicies selvitti asiaa yhdessä 56 laitoksen 

henkilöstön kanssa. Tärkein toive oli rakkaan lemmikin näkeminen. 

Sitä toivoi yli puolet potilaista. Toiseksi eniten toivottiin 

romanttisen tapahtuman tai hetken järjestämistä. Suosittuja 

toiveita olivat myös mielikohteeseen matkustaminen ja lempidrinkin 

nauttiminen. 

– Yritämme toteuttaa toiveet, ovatpa ne kuinka kummallisia 

tai yksinkertaisia tahansa, sanoo saattokotien yhdistyksen joh- 

taja Heather Richardson. 

www.sykepleierforbundet.no, 20.10.2011 

n Ei palomies, ei lentäjä, ei kalastaja – vaan sairaanhoitaja! Hänen 

työnsä on Norjassa vaarallisinta, käy ilmi työelämän tutkimuslaitoksen 

(Stami) raportista. Ammatin varjopuoliin listataan runsas 

yötyö, unenpuute, henkilöstöleikkaukset, vähäiset vaikutusmahdollisuudet 

omaan työhön sekä pieni palkka. 

Koonnut Soile Tammisto 


Koulutus 

Suomen Sairaalahygieniayhdistys ry järjestää 

38. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 

Helsinki–Tukholma–Helsinki Viking Mariellalla 26.-28.3.2012 

Ohjelman keskeisiä teemoja: 

– vastasyntyneiden sepsikset 

– mikrobilääkkeiden kulutuksen seuranta akuuttisairaaloissa 

– tiedotus eri näkökulmista 

– potilasturvallisuus 

– potilaan luona tapahtuva infektion torjunta erilaisissa työympäristöissä 

– infektiot ja lihavuus 

Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumistiedot on julkaistu Suomen Sairaalahygienialehdessä n:o 6/2011 ja ne 

löytyvät yhdistyksen myös kotisivuilta os: www.sshy.fi. Ilmoittautuminen 25.1.2012 mennessä yhdistyksen 

kotisivulla olevan linkin kautta. 

Koulutuspäivän hinta 

385 € (+ alv 0 %) yhden hengen hytissä ja 345 € (+ alv 0 %) kahden hengen hytissä. Hinta sisältää koulutuksen, 

koulutusmateriaalin, matkan hytteineen ja ohjelmassa mainitut ateriat. Valtaosa hyteistä on A-luokan hyttejä ja 

ne jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Kun ne ovat täynnä, majoitus tapahtuu B-luokan hytteihin. 

Välttämättömiin tiedusteluihin vastaa yhdistyksen koulutuspäällikkö Marja Hämäläinen mieluiten sähköpostin 

välityksellä marja.hamalainen@hus.fi tai puh.+358 50 427 0982. 

60 60 Tehy Tehy 16 16 | 2011 | 2011 

Avoin yliopisto 

- kaikille avoin - 

”Opiskelu on motivoinut minua jo 

itsessään. Se on jotain ihan omaa, 

itselle tuotettua pääomaa.” 

(Seija, 44 sairaanhoitaja) 

www.uef.fi /avoinyliopisto 

Tehy 16 191 x 125 mm 

Varfariinipotilaan hoitopolku 

moniammatillisena yhteistyönä 

1.2. Helsinki 

8.2. Tampere 

15.2. Oulu 

Laboratoriolääketieteen perusteita 

terveydenhuollon henkilöstölle 

18.4. - 19.4. Vantaa 

Merkitse ajankohdat kalenteriin jo nyt. 

Lisätiedot ja ilmoittautuminen osoitteessa: 

www.fcg.fi/koulutus 

FCG Finnish Consulting Group Oy • www.fcg.fi

Avoimet työpaikat 

Suomessa on kaupunki, jossa ihminen 

kohdataan aidosti 

Hygieniahoitaja, tule töihin Espoon sairaalaan! 

Etsimme hygieniahoitajaa, jolla on vahvat yhteistyö- ja 

vuorovaikutustaidot. Tarjoamme sinulle monipuolisen 

tehtävän, jossa pääset hyödyntämään ammattitaitoasi 

mm. sairaalainfektioiden ja epidemioiden ehkäisyssä 

ja selvittämisessä sekä henkilöstön opastamisessa. 

Tehtävässäsi toimit moniammatillisen tiimin jäsenenä 

ja olet vahvasti mukana kehittämässä toimintaamme. 

Lisäksi sinulla on mahdollisuus olla mukana 

Espoon uuden vuonna 2015 valmistuvan sairaalan 

suunnittelussa. 

Espoossa työskentelystä on etua! 

• Yksilölliset, joustavat työaikajärjestelyt 

• Laajat kouluttautumismahdollisuudet 

• Työmatkasetelit ja sportti-/kulttuuripassi 

• Työterveyspalvelut ja liikuntaryhmät 

• Maksuttomat uimahallikäynnit ja harrastusryhmät 

• Pitkät vuosilomat 

• Apua asunnon hankintaan 

Tervetuloa Espoon sairaalaan! 

Katso tarkemmat tiedot tehtävästä ja täytä hakemus 

osoitteessa www.espoonrekry.fi, 

työavain 2-633-11. 

Espoon kaupunki on savuton työpaikka. 

Tehy 16 Tehy | 2011 16 | 2011 61 61

Terveys on 

meidän alaamme 



www.ksshp.fi 

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on Suomen suurin eiyliopistollinen 

sairaanhoitopiiri. Henkilöstöä on 4200, 

joista lääkäreitä 400 ja hoitohenkilöstöä 2450. Osaava 

henkilöstömme pystyy tarjoamaan lähes kaikkien 

lääketieteellisten erikoisalojen palveluita. Panostamme 

myös merkittävästi tutkimuksiin ja koulutuksiin. 

Sairaanhoitopiirimme keskus sijaitsee viihtyisässä ja 

palveluiltaan korkeatasoisessa Jyväskylässä. 

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri hakee 

Apulaisosastonhoitajaa 

Kirurgian vastuualueelle 

Sairaanhoitajia 

Neurologiselle vuodeosastolle (2) 

Seututerveyskeskukseen 

- Joutsan terveysaseman vastaanottoon (2) 

- Joutsan terveysaseman varahenkilöstöön 

- Laukaan terveysasemalle (3) 

- Konneveden sairaalaan 

- Petäjäveden sairaalaan (3) 

- Petäjäveden sairaalan varahenkilöstöön 

Terveydenhoitajia 

Seututerveyskeskukseen 

- Laukaan terveysaseman terveysneuvontaan (2) 

- Petäjäveden terveysasemalle (2) 

Hammashoitajaa 

Seututerveyskeskukseen Laukaan hammashoitolan varahenkilöstöön 

Laboratoriohoitajaa 

Laboratorioliikelaitos KESLABiin 

Näytteenottajaa 

Laboratorioliikelaitos KESLABiin 

Toimintaterapeuttia 

Seututerveyskeskukseen Laukaan terveysasemalle 

Sähköinen hakemus ja lisätiedot tehtävistä löytyvät osoitteesta 

www.ksshp.fi/rekrytointi 

www.tehy.fi 

HYVINVOINTIPALVELUT / ERIKOISSAIRAANHOITO 

Hatanpään kantasairaala on Tampereen kaupungin oman erikoissairaanhoidon 

yksikkö. Sairaala sijaitsee kaupungin keskustan 

välittömässä läheisyydessä. Uuden palveluorganisaation tehtävä 

on tuottaa tamperelaisille nopeakiertoista hoitoa laadukkaasti ja 

kilpailukykyisesti. 

Haemme osaavaan joukkoomme 

NELJÄÄ SAIRAANHOITAJAA 513011 

leikkaustoiminnan palvelulinjalle 

KOLMEA SAIRAANHOITAJAA 513111 

yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinjalle 

Kelpoisuusvaatimuksena on laillistettu sairaanhoitajan tutkinto ja terveydenhuollon 

ammattihenkilöstöstä annetun lain (559/1994) mukainen 

laillistus. 

Toimien menestyksellinen hoitaminen edellyttää joustavuutta sekä työskentelyä 

tarvittaessa palvelulinjan muissa yksiköissä. Lisäksi arvostamme 

innovatiivista suhtautumista hoitotyön kehittämiseen ja sitoutumista 

toimimaan potilaslähtöisesti. 

Leikkaustoiminnan palvelulinjalla 513011 toimet ovat kirurgian osastoilla 

B2 ja B3, ortopedian osastolla A2 ja valvontaosastolla. 

Lisätietoja tehtävistä antaa ylihoitaja Teija Liimatainen, puh. 040 806 2339. 

Hakuaika päättyy 9.1.2012. 

Yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinjalla 513111 toimista lisätietoja 

antavat V3: osastonhoitaja Tuula Etelämäki, puh. 040 806 2611, U1: osastonhoitaja 

Aija Rajala, puh. 040 806 2612 ja ylihoitaja Jaana Ihalainen, 

puh. 040 806 2348. 

Hakuaika päättyy 16.1.2012. 

Lisätietoja hakemisesta www.tampere.fi/tyo tai 

TampereRekrystä, puh. 03 5653 4111. 

Tehy 16 koko 93x160 mm 

Kainuun maakunta -kuntayhtymä on Kainuun 

suurin työnantaja, joka työllistää yhteensä yli 4200 

henkilöä. Järjestämme pääosan aiemmin kuntien 

vastuulla olleista sosiaali- ja terveydenhuollon 

palveluista sekä merkittävän osan opetustoimen 

palveluista. Kainuusta lisää www.kainuu.fi 

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 

Haemme 30.12.2011 klo 12:00 mennessä 

Graafinen ohjeisto 

SAIRAANHOITAJAA 

Kainuun keskussairaalan kirurgian osastolle 6, Kajaaniin. 

Katso lisätietoja ja jätä hakemuksesi osoitteessa http://rekry.kainuu.fi 

Kainuun maakunta -kuntayhtymässä toimitaan 

savuton työpaikka -periaatteen mukaisesti. 

KAINUUN MAAKUNTA –KUNTAYHTYMÄ 

Tehy_16 koko 93 x 70 mm 

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 

Graafinen ohjeisto

Satakunnan Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 

psykiatrisen hoidon toimialue julistaa 

psykiatrisen haettavaksi hoidon 12.3.2010 toimialue klo 15.00 mennessä julistaa haettavaksi 

13.1.2012 klo 15.00 mennessä 

1) 1 osastonhoitajan virka 

8 SAIRAANHOITAJAN 2) 13 sairaanhoitajan TOIMEA 

tointa 

Ensisijainen sijoituspaikka 3) 2 mielenterveyshoitajan kuudessa tointa toimessa on aikuispsykiatrian 

laitoshoito ja kahdessa nuorisopsykiatrian laitoshoito. 

4) 2 toimintaterapeutin tointa 

Sairaanhoitajan tehtäviin kelpoisuutena on sairaanhoitajan tutkinto eli 

terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukai 

1) Pätevyysvaatimuksena osastonhoitajalta vaaditaan terveystieteiden maisterin 

nen laillistus. tutkinto tai vastaava aikaisempi korkeakoulututkinto tai alansa 

erikoistumistutkinto tai terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkinto / 

Palvelussuhteen keskiasteen ehdot määräytyvät tutkinto täydennettynä KVTES:n vähintään 30 mukaan. opintopisteen hallinnon 

opinnoilla sekä kaikissa vaihtoehdoissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä 

Lisätietoja antavat annetun ylihoitaja lain mukainen Kristiina laillistus. Puolakka, puh. 044 707 4422 ja 

ylihoitaja Paula Ranne, puh. 044 707 4424 

2) Pätevyysvaatimuksena sairaanhoitajalta vaaditaan sairaanhoitajan tutkinto ja 

Hakemukset, liitteinä terveydenhuollon ansioluettelo ammattihenkilöistä tai vastaava annetun lain sekä mukainen todistusjäljen 

laillistus. 

Sairaanhoitajan toimista yksi on nuorisopsykiatrian vastuualueella, tähän 

nökset, osoitetaan Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 

toimeen valitun on ennen toimen vastaanottamista esitettävä lain 504/2002 

psykiatrisen hoidon mukainen toimialuejohtajalle rikosrekisteriote, jota ei liitetä ja lähetetään hakemukseen. osoitteella: 

Satakunnan sairaanhoitopiiri, psykiatrisen hoidon toimialue, johdon 

3) Pätevyysvaatimuksena mielenterveyshoitajalta vaaditaan terveydenhuollon 

assistentti Seija ammattihenkilöistä Leino, Harjavallan annetun asetuksen sairaala, tarkoittama Sairaalantie terveydenhuollon 14, 29200 

Harjavalta. Hakemuksia oikeusturvakeskuksen ei palauteta. hyväksymä koulutus, johon sisältyy vähintään 30 

opintopisteen syventävät opinnot ko. alalla. 

Valittujen on ennen toimen vastaanottamista, viimeistään 30 päivän 

4) Pätevyysvaatimuksena toimintaterapeutilta vaaditaan terveydenhuollon 

kuluessa valitsemispäätöksen ammattihenkilöistä annetun tiedoksisaannista, lain mukainen laillistus esitettävä sekä kokemusta hyväksyt 

alansa 

tävä todistus terveydentilastaan. tehtävissä. Toimintaterapeutin Nuorisopsykiatrian toimista yksi on nuorisopsykiatrian osastolle valituilta 

vaaditaan lisäksi vastuualueella, ennen nimityksen tähän toimeen vahvistamista, valitun on ennen toimen että vastaanottamista hän toimittaa 

esitettävä lain 504/2002 mukainen rikosrekisteriote, jota ei liitetä hakemukseen. 

itseään koskevan, lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 

annetun lain (504/2002) tarkoittaman rikosrekisteriotteen, 

Tiedustelut: 

jota ei liitetä toimialueylihoitaja hakemukseen. Jussi Hänti, puh. 044 707 4420 

Valinnassa ylihoitaja noudatetaan Paula Ranne, 4 puh. kuukauden 044 707 4424 koeaikaa. 

ylihoitaja Kristiina Siirto-Honkanen, puh. 044 707 4422 

Harjavallassa 28.11.2011 

Psykiatrisen Hakemukset, hoidon liitteenä toimialuejohtaja 

ansioluettelo osoitetaan psykiatrisen hoidon toimialuejohtaja 

Sakari Lankiselle ja toimitetaan osoitteella Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, 

Psykiatrisen hoidon toimialue, Seija Leino, Harjavallan sairaala, Sairaalantie 14, 29200 

Satakunnan sairaanhoitopiiri Harjavalta. Hakemuksia on ei erikoissairaanhoidon palauteta. 

ja sosiaalipalvelujen järjestäjä 

ja tuottaja. Tarjoamme viihtyisän ja toimivan työympäristön, joka antaa mahdollisuuden 

haastaviin Valitun on työtehtäviin viimeistään 30 ja päivän ammattitaidon kuluessa valitsemispäätöksen ylläpitämiseen. tiedoksisaannista 

Työllistämme noin 

esitettävä hyväksyttävä todistus terveydentilastaan. 

3 800 hoitoalan ammattilaista eri toimipisteissämme. Sairaalamme sijaitsevat Porissa, 

Raumalla ja Harjavallassa sekä Antinkartanon kuntoutuskeskus Ulvilassa. 

Satakunnan sairaanhoitopiiri on savuton työpaikka. 

Lisätietoja sairaanhoitopiiristämme saat osoitteesta www.satshp.fi. 

ÅLANDS HÄLSO- 

OCH SJUKVÅRD 

Specialsjukvården 

Lediganslår följande tjänster 

att sökas senast den 03.01.2012 

kl. 12.00. 

Två tjänster som sjukskötare 

med aktuell placering vid psykiatriska 

avdelningen. 

Kompetenskrav enligt reglemente. 

Lön enligt avtal. 

Tillträde enligt överenskommelse. 

Ansökan och sedvanliga handlingar 

riktas till överskötare Gunnar 

Sjöblom som också ger närmare 

upplysningar, tel: 018-5355 eller 

e-post: gunnar.sjoblom@ahs.ax 

Adress: Ålands hälso- och sjukvård, 

Överskötarkansli, PB 1055, 

AX-22111 Mariehamn 

Tehy 16 93x140 mm 

Tehy-lehti tavoittaa ammattilaiset 

tehy16 koko 44x75 mm 

Varaa tila työpaikkailmoituksellesi 010 665 2553 

Anita.Suuronen@alma360.fi 

Tehy palvelee 

Tehyn keskustoimisto 

Vaihde: (09) 5422 7000 

faksi (09) 6150 0278 

ma–pe klo 8.30–16 

Sähköposti: etunimi.sukunimi@tehy.fi 

Postiosoite: Tehy, PL 10, 00060 TEHY 

Käyntiosoite: Asemamiehenkatu 4, 

00520 Helsinki (Järjestötalo 1, Itä-Pasila) 

Puhelinpalvelulinjat 

Jäsenyysasiat 

(09) 5422 7200 

ma-ti ja to-pe 9–15 

• koulutus • liittyminen • jäsenedut • jäsenmaksut 

jasenrekisteri@tehy.fi 

Edunvalvonta 

(09) 5422 7100 


• työehdot • palkkaus • työaika • lomat • työsuojelu • irtisanominen 

sopimusasiat@tehy.fi 

Työttömyyskassa 

PL 70, 00060 TEHY 

(09) 5422 7300 

Työttömyyskassa palvelee 


• työttömyyspäiväraha 

• vuorotteluvapaa 

tyottomyyskassa@tehy.fi 

Aluetoimistot 

Aluetoimistojen palveluaika on arkipäivisin klo 9–15. Sovi asioinnistasi 

aluetoimistossa etukäteen. 

Helsingin aluetoimisto, 

helsinginaluetoimisto@tehy.fi 

Asemamiehenkatu 4, 2. krs, 00520 Helsinki 

Joensuun aluetoimisto, 

joensuunaluetoimisto@tehy.fi 

Siltakatu 12 A 2, 80100 Joensuu 

Jyväskylän aluetoimisto, 

jyvaskylanaluetoimisto@tehy.fi 

Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä 

Kajaanin aluetoimisto, 

kajaaninaluetoimisto@tehy.fi 

Kauppakatu 30, 87100 Kajaani 

Kouvolan aluetoimisto, 

kouvolanaluetoimisto@tehy.fi 

Hallituskatu 5, 45100 Kouvola 

Kuopion aluetoimisto, 

kuopionaluetoimisto@tehy.fi 

Puijonkatu 29 B, 3. krs, 70110 Kuopio 

Lappeenrannan aluetoimisto, 

lappeenrannanaluetoimisto@tehy.fi 

Raatimiehenkatu 22, 53100 Lappeenranta 

Oulun aluetoimisto, 

oulunaluetoimisto@tehy.fi 

Torikatu 21, 2. krs, 90100 Oulu 

Porin aluetoimisto, 

porinaluetoimisto@tehy.fi 

Yrjönkatu 7 A 4, 28100 Pori 

Rovaniemen aluetoimisto, 

rovaniemenaluetoimisto@tehy.fi 

Maakuntakatu 29–31 B, 96200 Rovaniemi 

Seinäjoen aluetoimisto, 

seinajoenaluetoimisto@tehy.fi 

Keskuskatu10 B, 60100 Seinäjoki 

Tampereen aluetoimisto, 

tampereenaluetoimisto@tehy.fi 

Itsenäisyydenkatu 17 A 12, 33500 Tampere 

Turun aluetoimisto, 

turunaluetoimisto@tehy.fi 

Tuureporinkatu 8, 20100 Turku 

Regionbyrå för svenskfinland, 

tehysvenskfinland@tehy.fi 

Keskuskatu 10 B, 2. krs, 60100 Seinäjoki 

Tehy 16 

Tehy 

| 2011 

16 | 2011 

63 

63

64 Tehy 16 | 2011

Käytä E-alkuista tilaajatunnustasi 

Tilaaminen on helppoa. Valitse itsellesi sopivin 

tapa alla olevista vaihtoehdoista. 

Tilauksen tekemiseen tarvitset oman henkilökohtaisen 

E-alkuisen tilaajatunnuksesi, jonka löydät tämän 

lehden takakannen yläreunasta osoitetietojesi yhteydestä. 

Kun tilaat kalenterin 1.1.2012 mennessä niin saat kalenterin 

tammikuun puolessa välissä. 

Nettitilaus 

Tee tilaus nettisivuilla www.tehy.fi/kalenteri. 

Tekstiviestitilaus 

Lähetä tekstiviesti: 

TH (välilyönti) tilaajatunnuksesi 

palvelunumeroon 17279. 

Viestin lähetys maksaa 0,50 euroa. Palvelu toimii lähes kaikilla liittymillä 

(Sonera, Elisa, DNA, Saunalahti, TeleFinland, Kolumbus). 

Voit tarkistaa tilauksesi 

Voit tarkistaa tilauksesi netissä syöttämällä oman 

tilaajatunnuksesi sille varattuun kohtaan osoitteessa 

www.tehy.fi/kalenteri. 

VIELÄ EHDIT! 

TILAA ILMAINEN 

JÄSENETUKALENTERISI 

VUODELLE 2012! 

Jos et ole vielä tilannut jäsenkalenteriasi, niin voit 

tilata sen vuodelle 2012 netissä tai tekstiviestillä. 

Huom! Uusi Tehyn jäsen saa kalenterin automaattisesti yhden kerran. 

Jos olet jo saanut vuoden 2011 kalenterin ja haluat sen myös vuodelle 

2012, tee tilaus oheisten ohjeiden mukaan. 

Lisätietoja: www.tehy.fi/kalenteri tai jasenrekisteri@tehy.fi 

E-tunnus löytyy nyt myös 

jäsenrekisterisivuilta 

omista jäsentiedoistasi! 


Jouluristikot 


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

@S 

Lähetä ratkaisut 5.1.2012 mennessä, jos haluat osallistua arvontaan. Palkintona on kolme Tehy-tuotetta. Liitä mukaan yhteystietosi, myös 

sähköpostiosoitteesi ja postita osoitteella Tehy-lehti, PL 10, 00060 TEHY. Merkitse kuoreen ”Jouluristikot”. Arvonnan tulos ja ratkaisut julkaistaan 

Tehy-lehdessä 1/12. Ristikot on laatinut Ahti Syrjälä Ylöjärveltä.

20 

6 11 17 17 3 10 12 18 

14 3 12 1 11 3 

18 20 23 18 3 12 5 7 

15 12 18 7 2 20 2 

14 15 23 12 18 3 23 11 

19 11 11 18 18 12 13 20 10 18 3 18 7 15 

20 2 11 23 18 20 10 12 16 12 15 3 18 12 20 

20 23 18 20 5 14 4 12 12 5 12 3 7 2 

2 7 5 14 17 20 25 15 2 20 2 8 15 8 23 

12 15 3 10 11 23 5 3 23 20 18 20 15 15 

7 3 5 7 9 11 18 3 12 5 11 12 18 3 

18 10 12 15 11 11 8 5 7 15 12 18 11 

6 20 9 3 18 12 3 23 3 18 3 23 20 

16 3 13 5 9 3 2 13 3 3 23 18 3 3 25 

14 20 3 4 11 10 23 11 5 3 1 3 18 

18 12 22 22 3 2 14 3 12 2 11 5 3 14 14 

14 18 18 11 18 11 18 3 9 23 14 21 18 14 

18 3 3 10 3 18 23 18 13 3 12 18 18 5 

17 21 15 3 3 15 3 11 5 12 16 20 10 12 

3 23 20 2 2 20 15 20 10 10 3 18 20 3 

7 18 7 18 3 13 12 3 13 2 20 7 23 

22 10 12 19 12 4 12 2 12 24 24 3 18 20 13 14 

4 20 20 5 9 11 11 23 3 12 10 3 23 

23 12 7 2 3 18 3 18 3 2 13 7 15 11 18 12 


Tutkimus 


Kirjat n Koonnut Ulla Ojala, ulla.ojala@acnet.fi 

Vavahduttavasti Lapin sodasta 

n Katja Kettu: Kätilö. WSOY 2011. 

Kätilö on epäilemättä vuoden kirjatapaus. Katja Ketun kerronta on groteskia ja maagista, kouriintuntuvaa 

ja kaunistelematonta. Ei ihme, että häntä on verrattu alkuvoimaiseen Timo K. Mukkaan. 

Kirja saa eloon Petsamon kesällä 1944. Juuri kun vikasilmäinen kätilö on päästämässä Lispet 

Näkkälän karvaista äpärää maailmaan, sisään saapastelee saksalaisluutnantti kamera kaulassaan. 

SS-upseeri Johann Angelhurst on mies, jonka kätilö haluaa. Rakkaudessaan nainen on valmis seuraamaan 

miestä Titovkan vankileirille, jossa lapsenpäästäjä saa sikiönlähdettäjän osan. 

Paitsi rakkausromaani, kirja on universaali puheenvuoro maailmanpalosta, vihollisten kohtelusta 

ja naisen osasta. Teoksen kansilehden tyhjentävä tietopaketti Lapin sodasta sitoo tarinan 

kiinni historiaan. 

Ketun kieli on verevää: ”Lapset pyörivät lattioilla kalvakkaina kuin lantunidut. Joka hinttanalla 

keripukkia, ehkä riisitautia.” Uusia sanojakin hän keksii, mutta ymmärrettäviä omissa yhteyksissään: 

jokapaikanmansikka, surmanlintu. Kirjan käännösoikeudet on myyty jo kahdeksaan maahan. 

Kiinnostavaa, kuinka kieli kääntyy eri kulttuureissa. 

Hitaasti luettavaksi 

n Tommy Hellsten: 

Ajan takaa – Kauemmas 

katsomisen taidosta. 

Kirjapaja 2011. 

Tommy Hellsten kirjoittaa 

uusimmassa kirjassaanlänsimaisesta 

elämäntavastamme, 

jonka peruspilareita 

tuntuvat olevat hillitön 

vauhti, omaisuuden kartuttaminen 

sekä viihteen 

ja elämysten jano. Hellstenin mukaan juoksemme 

samalla sieluamme pakoon, emmekä malta kuunnella 

sen kutsua. 

Kirjassa puhutaan paljon levollisuudesta. Se sopiikin 

luettavaksi hitaasti, palanen kerrallaan. 

Riittääkö minun 

rakkauteni? 

n Anna-Leena Härkönen: 

Onnen tunti. 

Otava 2011. 

Tuulan mielessä alkaa 

itää ajatus sijaislapsesta, 

ja kohta hänen poikansa 

Roopen ja miehensä Har- 

rin uusperheessä asuvat myös Luke, 8, ja Venni, 

5, joiden vanhemmat eivät kykene huolehtimaan 

näistä sen paremmin kuin itsestäänkään. 

Härkönen kysyy romaanissaan kipeitä kysymyksiä: 

Entä jollen osaa ja jaksa? Riittääkö minun 

rakkauteni? Entä kun lapsi tuo mukanaan maailman, 

josta ei haluaisi tietää mitään? Kuinka suhtautua 

biologiseen vanhempaan, joka syyttää sijaisvanhempia 

lastensa varastamisesta? 

Onnen tunti on vahva puheenvuoro sijaishuollosta 

ja biologisista siteistä riippumattomasta rakkaudesta. 

Monikulttuurisuus 

on täällä 

n Katjamaria Halme 

ja Anita Vataja: 

Monikulttuurinen 

varhaiskasvatus ja 

esiopetus. Tammi 

2011. 

Pääkaupunkiseudulla 

on jo päiväkoteja, 

joissa maahanmuuttajataustaiset 

lapset ovat enemmistönä. 

Tämä teoreettista tietoa ja runsaasti käytän- 

nön esimerkkejä antava kirja tulee siis todelliseen 

tarpeeseen. Kirja käsittelee muun muassa kieli- ja 

uskontokasvatusta sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. 

Sairaalalle 

menetetty vauva 

n Heidi Tujunen: 

Kyllä minä sinua rakastan. 

Nordbooks 2011. 

Rankka kaksoisraskaus 

päättyy kahden tytön 

syntymään, mutta 

jo ensimetreillä selviää, 

ettei kaikki ole kohdallaan. 

Perheeseen ovat 

syntyneet Suomen ainoat 

Turner-kaksoset. Lähin 

vertaispari löytyy Isosta-Britanniasta. 

Äiti kuvaa dokumentaarisessa kirjassa sydämeenkäyvän 

herkästi, mitä tarkoittaa, kun vauvat 

ovat sairaita ja toinen kaksosista saa sairaalahoitoa 

ensimmäiset 14 elinkuukauttaan. Kuukausiin 

mahtuu kuolemanpelkoa, lukuisia leikkauksia, 

monia diagnooseja ja loputtomia takapakkeja. Lopulta 

sairaalasta muuttaa kotiin täysin vieras tyttö. 

Löytääkö äiti häneen vielä tunnesiteen? Entä miten 

on käynyt kaksosten välisen yhteyden?

Viiden vuoden odotus 

n Anna Pihlajaniemi: Adoptiomatka. Tammi 2011. 

Miltä tuntuu odottaa adoptiolasta kokonaiset viisi vuotta? Tästä kirjoittaa 

oman kokemuksensa pohjalta helsinkiläinen toimittaja Anna 

Pihlajaniemi. 

Kirja on herkkä mutta samalla suora ja kaunistelematon. Tunnelmat 

perheessä vaihtelevat pulppuilevasta ilosta syvään epätoivoon, 

kun adoptioajat yhtäkkiä pitenevät eikä lapsen adoptioon antava maa 

anna mitään väliaikatietoja. 

Lukijan iloksi adoptiomatka jatkuu nettiblogissa osoitteessa adoptiomatka.blogspot.com. 

Blogissa seurataan perheessä meneillään olevaa 

toisen lapsen adoptioprosessia. 

Kirja on hyödyllistä luettavaa esimerkiksi neuvolahenkilökunnalle, 

joka tapaa työssään adoptiolapsia vanhempineen. 

”Pitäkää ihmisen puolta” 

n Eila Kujala (toim.): 

Lähellä ihmistä. 

Kustannusosuuskunta 

Länsirannikko 2011. 

”Olkaa oikeita ihmisiä 

ihmisille. Pitäkää 

ihmisen puolta.” Muun 

muassa tällaisen viestin 

lähettävät uransa 

1950–60-luvuilla aloittaneet 

sairaanhoitajat uuden vuosisadan kollegoille 

Eila Kujalan toimittamassa kirjassa. 

Teoksessa 14 pohjalaista sairaanhoitajaa muistelee 

työvuosiaan, uravalintaansa, kouluttautumistaan, 

arkisen työn iloja ja suruja sekä haasteita, joita 

tieteen, tekniikan ja hallinnollisten rakenteiden 

muuttuminen toi heidän eteensä. 

Asuuko sinussa 

pieni pessimisti? 

n Satu Kaski ja Vesa 

Nevalainen: Pessimisti 

ei pety – Eli miksi 

elämässä ei aina 

kannata odottaa liikoja. 

Kirjapaja 2011. 

Tässäpä virkistävä 

kirja kaamoksen keskel- 

lä! Kerrankin annetaan arvoa ajattelutavalle, jonka 

me suomalaiset taidamme hallita erityisen hyvin: 

pessimismille. 

Kirja saa vakuuttumaan siitä, että maailma tarvitsee 

pessimistejä, jotka ampuvat alas mahdottomat 

ideat ja auttavat asettamaan asiat oikeisiin 

mittasuhteisiin. Toisaalta muistutetaan, että yltiöpessimistisyys 

aivan samoin kuin liiallinen optimistisuuskin 

on järjetöntä. 

Lukija voi myös testata itsensä kepeällä otteella 

tehdyllä testillä. Kuinka vastaat esimerkiksi seuraavaan 

kysymykseen: mitä ajattelet, kun lotossa 

jaetaan miljoonan euron potti? 

”Oon tehny 

itsellenikin pahaa…” 

n Eva Kanerva: 

Onko elämällä väliä? 

Puhutaan elämän 

tarkoituksista. 

PS-kustannus 2011. 

Mikä tekee elämästäni 

merkityksellisen? 

Miksi minun ympärilläni 

on niin paljon kärsimystä 

ja kuolemaa? Diakoniapastori 

Eva Kanervan kirja pohjautuu päihde- 

työntekijöiden ja omasta päihteiden käytöstä kärsineiden 

tai kärsivien ihmisten haastatteluihin. Kanervan 

mukaan elämän mielekkyyden oivaltaminen 

auttaa pois päihdekeskeisestä elämästä. 

Teoksessa esitellään myös tapoja ottaa puheeksi 

elämän syviä kysymyksiä. 

”Ottaisitkos jotain 

suuhus?” 

n Teija Venhola: Syömään! 

Maahenki 2011. 

Kuutamokiisseli vadelmineen 

saa vieläkin 

veden kielelle! Lapsuuden 

jälkiruoka muistuu 

mieleen lukiessa Teija 

Venholan ruokakirjaa, 

jossa hän kuvaa tarkasti 

ja lämmöllä lähipiirinsä 

ihmisiä samalla kun kertoilee 

elämänsä ruokamuistoista. 

Venhola kehottaa rakastamaan ruokaa. Ei vain 

siksi, että se maistuu hyvälle, vaan siksi, että se pitää 

meidät elossa ja sitoo meitä yhteen sekä arjessa 

että tunteiden tasolla. 

Muutama reseptikin löytyy, esimerkiksi Tätsyn 

sienikeitto ja Hesan mummon kaalilaatikko. 


Sarjakuva 

70 Tehy 16 | 2011

Pakon käyttöä vähennettävä 

n Nimimerkki Psykiatrinen sairaanhoitaja 

kommentoi (14/11) pilottitutkimustamme, 

jossa mielenterveysalan ammattilainen vietti 

vuorokauden eristyksessä. Kirjoittajan mukaan 

osasto, jossa on ääniä ja liikettä ja joka 

vilisee ihmisiä, vie potilaan psyykkisen sietokyvyn 

äärimmilleen. Hän esittää, että vähävirikkeinen 

ympäristö, esimerkiksi huoneeseen 

eristäminen, tuo psykoottiselle potilaalle 

turvallisuutta ja auttaa häntä kokoamaan 

psyykkistä kaaostaan. 

Väitteille ei ole löydettävissä perusteluja 

tutkimuksista. Enemmistö eristetyistä potilaista 

ei pidä eristämistä hoitomuotona ja on 

kokenut sen ahdistavana, pelottavana ja rangaistuksena. 

Mielestämme on vaarallista ajatella, 

että psykoottisuus jollakin mekanismilla 

”suojelisi” potilasta siltä, että eristäminen 

on kuitenkin aina vapauden riisto ja että nykyiset 

eristämistilat muistuttavat enemmän 

putkaa kuin hoitotilaa. Tällainen logiikka väheksyy 

tuhansien eristettyjen potilaiden traumaattisia 

kokemuksia. 

Palaute 

Hoitajat kopissa 

Voiko virikkeetön eristäminen olla hoitoa? Kaksi mielenterveysalan 

ammattilaista kokeili huone-eristystä vuorokauden ajan. 

S 

Sinikka Sajama n Kuvat Pasi Leino 

airaalan kylpyhuoneen seiniä peittää 

musta kaakeli. Ympäristö saa vaa- 

leanpunaisiin sairaalayöpukuihin 

puetut miehet näyttämään isoilta, 

eksyneiltä vauvoilta. Pukeutumisestaan tar- 

kat miehet tuntevat, että vaatteiden mukana 

heiltä on riisuttu iso osa identiteettiä. 

Ollaan Halikon sairaalassa Salossa. Kak- 

si sairaanhoitajataustaista mielenterveysalan 

tutkijaa, terveystieteen maisteri Pekka Mak- 


konen ja tohtori Lauri Kuosmanen on suljettu 

vuorokaudeksi eristyskoppiin. Kokeen 

tinen mielenterveysalan ammattilainen kokee 

eristämisen. 

Molemmilla eristettävillä on vankka ko- 

tavoitteena on selvittää, miten ei-psykoot- 

kemus työstä psykiatrisessa sairaanhoidos- 

sa ja pakkokeinojen käytöstä. Molemmat 

ovat myös tutkineet eristämistä hoitokeinona. 

Nyt roolit vaihtuvat. Eristämistä valvoo 

n Olin hurjan iloinen lukiessani jutun ”Hoitajat 

kopissa” (14/11). Vihdoin ja viimein 

pakkohoitoon aletaan puuttua. Tutkijat osasivat 

hyvin eläytyä psykoosissa olevan tuskaan 

ja ahdistukseen, eikä sitä voi muuten ymmärtääkään 

kuin alistumalla siihen ympäristöön. 

Ihmettelin kovasti, kun nimimerkki Psykiatrinen 

sairaanhoitaja (15/11) väitti potilaiden 

olevan jo ennestään eristäytyneitä. Tämä 

hoitaja on ilmeisesti aivan vihreä alalla. Toivon, 

että hänelle löytyy hyviä opettajia ja halua 

oppia. 

Eristämisen kokenut sairaanhoitaja 

useita eristysjaksoja kokenut entinen poti- 

las Hannu Salminen yhdessä kokeneen mie- 

lenterveyshoitajan Heikki Lehtilän kanssa. 

misestaan pakkokeinojen käyttöön. He ovat 

Tutkijat tunnetaan kriittisestä suhtautu- 

vaatineet lepositeiden käytön lopettamista 

kokonaan ja huone-eristämisen käyttöä vain 

äärimmäisissä tilanteissa. He pitävät eristämistä 

hyväksyttävänä vain silloin, jos potilas 

on todellinen uhka itselleen tai muille. 

Kirjoittaja on oikeassa siinä, että aggressiivisia 

ja uhkaavia potilaita joudutaan eristämään 

joissakin tilanteissa. Lisäksi on muistettava, 

että suomalaisessa systeemissä ei ole havaittu 

merkittäviä ihmisoikeusrikkomuksia. 

Toisaalta Suomessa käytetään Pohjoismaista 

eniten pakkoa ja kansalliset suositukset tähtäävät 

40 prosentin vähennykseen pakon käytössä. 

Toivomme, että kaikki työskentelisivät 

tämän tavoitteen suuntaisesti. 

Lauri Kuosmanen, terveystieteiden 

tohtori, psykiatrinen sairaanhoitaja 

Pekka Makkonen, terveystieteiden 

maisteri, psykiatrinen sairaanhoitaja 

Hannu Salminen, lääketieteen 

kandidaatti, kokemusasiantuntija 

Heikki Lehtilä, mielenterveyshoitaja 

Potilaat kokevat eristämisen 

traumaattiseksi. Lauri Kuosmanen 

halusi tietää, miltä vuorokausi kopissa 

tuntuu tutkijasta. 

Miksei mitään tapahdu? 

Lauri Kuosmaselle ensimmäiset tunnit ovat hyppii ja punnertaa. Puhuu, pälpättää ja pä- 

todella vaikeita. Huone on kliinisen tyhjä, 

ja ainoa ikkuna on savulasia. Ikkunan suodattama 

utuinen valo korostaa ulkopuolisen 

maailman tavoittamattomuutta. 

Pahinta on täydellinen virikkeettömyys. 

Huoneen sisustus pelkistyy patjaan, tyynyyn 

ja pariin peittoon. Aikansa istuskeltuaan ja 

makoiltuaan, mies tekee kaikkensa aistiak- 

Suomessa pakotetaan 

paljon 

n Suomessa pakkokeinoja käytetään enemmän 

kuin muissa Pohjoismaissa. Vuonna 

2009 noin 2 000 mielenterveyspotilasta 

huone-eristettiin ja lähes 1 000 sidottiin 

vähintään kerran. 

n Pakkokeinojen yleisyys vaihtelee pal- 

osastojen välillä. Vuonna 2009 Päijät-Hä- 

jon sairaanhoitopiirien, sairaaloiden ja 

meessä eristettiin 11,5 prosenttia potilais- 

ta, Pohjois-Pohjanmaalla vastaava luku 

oli 0,9. Pakkokeinojen käyttökerroista ja 

kestosta ei ole koottu vertailukelpoisia tilastoja. 

n Lain mukaan eristämisestä päättää hoisun 

tekevät usein hoitajat. Akuutti tilan- 

tava lääkäri, mutta käytännössä ratkai- 

ne vaatii nopeaa toimintaa, ja varsinkin 

yöaikaan lääkäri voi olla kymmenien kilometrien 

päässä. 

n Sairaanhoitajien koulutuksessa ei opeteta 

eristämisen käyttöä. Toimintamallit opi- 

taan käytännön työssä kokeneemmilta 

hoitajilta. Käytäntöjä ohjaa kunkin laitoksen 

hoitokulttuuri. 

n Pakkokeinojen haitallisuudesta tai hyödyllisyydestä 

ei ole tieteellistä näyttöä. 

n Kansallisessa Mieli 2009 -ohjelmassa vel- 

voitetaan pakkotoimia vähentäviin hy- 

viin käytäntöihin ja asenteiden muutta- 

miseen. Tavoitteena on vähentää pakkokeinojen 

käyttöä noin 40 prosentilla. 

seen olevansa olemassa. Hän voimistelee, 

ristelee. Kiipeää ikkunalaudalle, konttaa ym- 

päri huonetta hahmottaakseen tyhjää tilaa 

uudesta perspektiivistä. 

Arkielämässä kiireisellä tutkijalla on kel- 

lo ranteessa, kännykkä taskussa ja tietoko- 

ne käden ulottuvilla. Nyt ne on viety häneltä. 

Miestä ahdistaa. Hän ajattelee, oliko kokeeseen 

ryhtyminen sittenkään hyvä ajatus. 

KIRJOITA 

Onneksi yö ja uni pelastavat. 

kopin sisustuksen uusiksi. Vähimmäisvaatimuksena 

ovat turvalliset huonekalut ja normaalikorkuinen 

sänky. Radion ja television 

voisi sijoittaa esimerkiksi pleksin taakse. Jona, 

eikä sitä saa peittää savulasilla. 

Aamulla Kuosmanen suunnittelee eristys- 

kaisessa kopissa pitää ehdottomasti olla ikku- 

Päällimmäinen ajatus on, voiko tilanne, 

missä ei tapahdu mitään, olla hoitoa? Mitä 

hoidollisia perusteita vähävirikkeisellä ja askeettisella 

ympäristöllä voi olla? Eikö potilasta 

voisi auttaa eristyshuoneessakin aktiivisin 

hoidollisin keinoin? 

Miksei kukaan tule? 

Pekka Makkosella on käynyt tuuri. Hänen 

huoneensa ikkunasta näkee pihapuiston ja 

vastapäisen rakennuksen. Syksyisen luon- 

non, lintujen ja naapuriparvekkeen tupakoit- 

sijoiden seuraaminen on ylellisyyttä. Sosiaa- 

liselle miehelle tarkkailijan rooli ei kuiten- 

kaan riitä. Hän kaipaa kontaktia oikeisiin ih- 

misiin. Eristyshuoneessa ei ole ketään kenelle 

kertoa, miltä tuntuu, mitä ajattelee. 

kaa ovea ja pyytää koetta valvovan Salmisen 

hetkeksi juttelemaan. 

Yksin jääminen ahdistaa. Makkonen hak- 

Makkonen kokee kaikki ihmiskontaktit ää- 

rettömän tärkeiksi. Ruokailu on juhlaa, koska 

aterian huoneeseen tuonut Lehtilä istuu seuraksi 

lattialle. Verikoetta ottava sairaanhoitaja 

on kuin odotettu vieras. Valvojien välittämät 

terveiset kotoa helpottavat oloa. 

Tutkimukseen liittyvien kokeiden vuok- 

si Makkonen ja Kuosmanen tapaavat vuo- 

rokauden aikana useamman ihmisen kuin 

tavallinen eristyspotilas. Miltä mahtaakaan 

tuntua niistä pekoista ja laureista, joiden 

huone-eristämistä valvotaan kameroilla? 

Makkonen on esittänyt yhdeksi eristämisen 

vaihtoehdoksi sen vastakohtaa, vierihoi- 

toa. Hylkäämisen sijaan hoitaja on tiiviisti 

potilaan lähellä. Eristyskopissa se voisi to- 

teutua ajoittain vaikka suojalasin takaa. Nyt 

hän pohtii, millä perusteilla eristyspotilaat 

erotetaan myös läheisistään? Onhan kolhun- 

kestäviä kännyköitä ja pleksiseiniä olemassa. 

Makkonen muistelee hoitajana toteutta- 

miaan eristämisiä, mutta myös niitä vaihtoehtoisia 

ennaltaehkäiseviä ja hoidollisia me- 

netelmiä, joita on kehitetty Halikossa pakko- 

hoidon tilalle. Niiden ansiosta pakkohoitojen 

käyttö on vähentynyt kolmessa vuodessa yli 

60 prosenttia. 


Sana on vapaa 

www.tehy.fi 

Tehyn jäsensivuilla voit 

keskustella tehyläisistä 

aiheista tehyläisten 

kanssa. Kurkista! 

Kasvolävistykset hoitajilla 

n ”Luulen, että kyse onkin enempi hoitotyötä tekevän 

ihmisen habituksesta yleensä. Ei minusta ainakaan 

ole kovin hyvännäköistä, jos hoitajalla on naamassaan 

enempi rautaa kuin rajalla konsanaan.” 

n”Minulle riitti yksi ainoa kerta kun korvakoru, ihan 

vahingossa, sattui dementiapotilaan käteen. Korvalehti 

ei ihan revennyt mutta kipeää teki.” 

n”Työsuojelunäkökulmasta sanoisin, että ”naamassa-roikkuvia-hökötyksiä” 

ei saa käyttää.” 

n”Meillä taisi hygieniatoimikunta asiaa selvitelläkin 

ja totesivat, että hygienia-/infektioriski ei kasvolävistykset 

ole, ei ainakaan löydy dataa tukemaan 

väitettä.” 

n”Jos kasvolävistysten aiheuttamista infektiosta ei 

ole faktaa, on perusteetonta ne kieltää aikuiselta ihmiseltä. 

On aika outoa, jos alamme ulkonäköseikkoihin 

vetoamaan. Jos olemme vanhanaikaisia tant- 

toja ei meillä tulevaisuudessa ole ketään töissä. 

Huom! Eletään 2000 luvulla :)” 

Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. Nimimerkkikirjoituksissa on oltava yhteystietosi toimitusta 

varten. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä. 

Lähetä tekstisi sähköpostilla tehy.lehti@tehy.fi tai postitse osoitteella Tehy-lehti, 

PL 10, 00060 Tehy. 

Verkkolehden kautta voit lähettää viestisi suoraan toimitukseen tai käydä keskustelua 

muiden lukijoiden kanssa: www.tehy.fi/tehy-lehti/palaute. Myös verkon kautta tulevissa 

viesteissä on oltava lähettäjän yhteystiedot. 

Mielipiteitä voit vaihtaa myös Facebookissa: www.facebook.com/Tehy.lehti. 


Tieni tähän 

Irene Pakkanen n Kuva Juha Tanhua 

Sakari ”Sakke” 

Kopperoinen, 50 

Työ: Tehyn pääluottamusmies 

Lahden kaupungilla, työnohjaaja, 

Tehyn hallituksen jäsen 

Koulutus: sisätautikirurginen 

sairaanhoitaja, työnohjaaja, 

hallintotieteiden opintoja 

Perhe: avovaimo Marja Valtonen 

Vapaalla: mökkeily, CHO, musiikki, 

kokkaaminen, kalastus 


Alle kouluikäinen Sakke isänsä kanssa jo automerkkien taivaaseen siirtyneen ranskalaisen 

Simca 1000:n vierellä. Nykyinen kulkuapu tulee Amerikoista. 

Elämä nostaa ja 

kyykyttää 

” 

Jos mökkiä ei lasketa, mun elämä on ollut 

ja pysyy Lahdessa. Reissussa voi aina 

käydä. 

Synnyinkotini oli rautatieaseman takana 

Launeella. Isä oli mekaanikkona konttorialan 

yrityksessä. Äiti työskenteli myyjänä ensin 

elintarvikeliikkeessä ja myöhemmin kenkäkaupassa. 

Äidin mummo asui sodan jälkeen rakennetun 

talomme yläkertaa ja hoiti minua ja neljä 

vuotta nuorempaa siskoani, kun vanhempani 

olivat töissä. Minä pyörin pikkujätkästä 

asti kaupungilla. Sanotaan että kaikenlaista tuli 

tehtyä, mutta ei sentään konnuuksia. 

Olin kymmenen, kun muutimme Liipolan 

lähiöön. Uusista kavereistani joku keksi partion. 

Minäkin innostuin, ja olin aktiivinen partiolainen 

aina armeijaan asti. Metsä oli terveellinen 

vastavoima kaupungin kaduille. 

Muutimme Riihelän asuntomessualueelle, 

mutta kävin silti Salinkallion lukion keskustassa. 

Meillä oli aivan mahtava äidinkielen 

lehtori, Kauko Saraste, joka rohkaisi minuakin 

kirjoittamaan. Lukiostamme on kasvanut 

monta toimittajaa, kuten Rauli Virtanen 

ja Kalle Veirto.

Näin jälkikäteen voi nähdä, miten paljon 

opettajan persoonalla on merkitystä elämänvalintoihin. 

Kiinnostukseni kirjallisuuteen 

on osaltaan Kaukon ansiota. Luen paljon 

kioskikirjallisuudesta raskaaseen proosaan. 

Usein luen kirjan moneen kertaan, koska 

näin voin ammentaa erilaisia fiiliksiä. 

Minulla oli myös erittäin karismaattinen 

englanninkielen opettaja Anna-Liisa Jäntti, 

jonka ansiosta kielestä tuli elävää ja innostavaa. 

Katson englanninkielisiä ja usein saksankielisiäkin 

televisio-ohjelmia ilman tekstitystä. 

Suurta hupiani on kaivella ohjelmista 

käännösvirheitä. 

Alokkaat oli tapana lähettää vähän kauemmaksi 

kotinurkista, mutta minä sain kutsunnoissa 

puhutuksi itseni Lahteen Hennalaan. 

Kotiuduin armeijasta lääkintäaliupseerina 

tammikuussa 1982. 

Isä oli perustanut konttorialan firman, mihin 

menin suoraan armeijasta. Se oli sellainen 

elämän suoma mahdollisuus. Isä tarvitsi apua 

yrityksessä, eikä minulla ollut selkeää unelmaa, 

mitä ryhtyisin isona tekemään. 

Myyntityöhön liittyi alussa glamouria. 

Elettiin parasta juppiaikaa, mikä tarkoitti 

että kuljin puku päällä ja ajelin hienoilla autoilla. 

Välillä oli rahaa ja jos ei ollut, piti näyttää 

päällepäin, että pätäkkää riittää. Konttorit 

piti kalustaa viimeisen päälle, vaikka ei 

olisi ollut kunnon yritystäkään. 

Isä sairastui vakavasti 80-luvun puolivälissä 

ja luopui yritystoiminnasta. Minä jatkoin, 

mutta muutaman vuoden kuluttua mittani 

alkoi tulla täyteen. Lähestyin kolmeakymmentä 

ja koin, että liike-elämän arvot ja 

omat arvoni olivat liian erilaisia. 

Myyntityössä raha ratkaisee, mutta humanistina 

kaipasin jotain muutakin. Halusin 

myös opiskella, sillä minullahan ei ollut 

koulutusta myyntityöhön. 

Silloinen vaimoni ymmärsi tilanteeni ja 

kannusti ammatinvaihtoon. Koska en oikein 

tiennyt mitä tekisin, menin työvoimatoimistoon 

ammatinvalinnanohjaukseen. Kohtasin 

asiansa osaavan psykologin, jonka kanssa 

pohdimme vaihtoehtoja. 

Rakastan ruuanlaittoa, mutta tulimme 

siihen tulokseen, että olisin tuskin viihtynyt 

kokkina kovin pitkään. Toimittajakin oli yksi 

vaihtoehto. Testien ja haastattelujen jälkeen 

psykologi ehdotti minulle hoitoalaa. Sitä en 

ollut itse ajatellut, vaikka olin saanut alalle 

tuntumaa armeijassa. 

Pääsin 1991 opiskelemaan sairaanhoitajaksi 

Kuusankoskelle, missä rehtori Irja Lindfors 

toivotti minut tervetulleeksi. Tunsimme 

entuudestaan, sillä olin myynyt koululle kalusteita. 

Asuin koko opiskeluajan Lahdessa, 

ja suhasin joka päivä 70 kilometriä Kuusankoskelle 

ja takaisin. 

Opintojen aloittaminen ja firman alasajo 

osuivat pahimpaan lama-aikaan. Koska hoitajien 

työtilanne oli kurja, organisoin Kuusankoskelle 

hoitotyön saksan preppauskurssin. 

Vaikka rakastin kotikaupunkiani, olin 

valmis vaihtamaan maata työllistyäkseni. 

Samaan aikaan, kun etenin ammatillisesti 

kohti uutta ja innostavaa, elämä kyykytti syvään 

toisella rintamalla. Opiskeluaikana vaimoni 

sairastui syöpään. Taloutemme romahti, 

sillä minä sain vain opintotukea. 

Työttömyyden pelko osoittautui turhaksi, 

sillä pääsin valmistujaisjuhlista toivuttuani 

keskussairaalaan päivystykseen pätkätöihin. 

Keskussairaala oli hyvä työpaikka, mutta 

virkoja se ei tarjonnut. 

Vaimoni pakotti minut kysymään töitä 

kaupunginsairaalasta. Soitin ylihoitaja Liisa 

Häklille, joka puolestaan soitti kollegalleen. 

Soittoketjusta seurasi, että aloitin pätkätyöt 

ensiavussa ja poliklinikoilla jo seuraavana 

päivänä. Onneksi pätkiä riitti, sillä 

työ piti pinnalla vaikeassa elämäntilanteessa. 

1997 sairaalaan tuli muutamia virkoja 

auki. Minut valittiin geriatriselle osastolle, 

missä minulla on yhä vakanssi. 

Kotioloissa vaikea aika vain jatkui. Vaimoni 

kuoli 1998. Leskeä minusta ei virallisesti 

tullut, sillä olimme juuri eronneet. 

En ole katunut alan vaihtoa kertaakaan. 

Aikaisemmasta työkokemuksesta on ollut 

hyötyä, sillä myyntityössä ja hoitotyössä on 

paljon samaa. Molemmissa tarvitaan hyviä 

vuorovaikutustaitoja, pitkää pinnaan ja stressinsietokykyä. 

Kokemus myyntityöstä on antanut rentoutta 

hoitotyöhön, ja neuvottelutaidoista on 

ollut iloa nykyisessä tehtävässäni Tehyn pääluottamusmiehenä. 

Tätä jaksoa elämässäni 

on kestänyt nyt kymmenen vuotta. 

Olen kulkenut klassisen tien ammattiosaston 

hallituksesta luottamusmieheksi ja 

edelleen pääluottamusmieheksi. En halunnut 

pois hoitotyöstä, mutta näin, että työoloille 

piti tehdä jotain. 

Nykyään miellän itseni ensisijaisesti 

edunvalvojaksi. Omasta mielestäni olen onnistunut 

luomaan avoimet ja hyvät suhteet 

työnantajan edustajiin. Tänä päivänä edunvalvonnassa 

ei ole enää kyse vastakkainasettelusta 

vaan neuvottelusta. Kuulun myös ensimmäistä 

kautta Tehyn hallitukseen. 

Saan kiittää Lahden kaupunginsairaalaa 

paitsi antoisista työvuosista myös elämänkumppanista 

ja harrastuksesta. Avovaimoni 

Marja Valtonen työskenteli osastosihteerinä 

samalla poliklinikalla, kun tapasimme. Se oli 

”Piti näyttää päällepäin, että pätäkkää riittää.” 

klassinen työpaikkarakkaus ja on kantanut jo 

vuosia. Meillä ei ole lapsia, mutta Marjalla on 

jo aikuinen tytär, Sanna. 

Soitan sairaalan omassa orkesterissa poppia 

ja rokkia. Yhdeksän hengen kokoonpano 

harjoittelee joka keskiviikko ja keikkailee 

muutaman kerran vuodessa sairaalan juhlissa 

ja pikkujouluissa. CityHospitalOrchestrassa 

eli CHO:ssa on todellisia taitureita. 

Minä soitan rytmikitaraa, huonosti. 

Vapaa-ajallani olen taitava laiskottelemaan. 

Minulla ei ole venettä, mutta kalastan, 

jos seuraan mahtuu. Tykkään tarjota Saken 

fuusiokeittiön antimia ja jaloja juomia 

ystäville, mutta en pidä itseäni kovin sosiaalisena. 

Leijoniin olen kuulunut jo 30 vuotta, 

mutta Facebookiin en lähde. Matkustan, 

mutta en kokoa nuppineuloja kartalle. Mökki 

Padasjoella on meille kovin rakas. 

Valistunut työnantajani Lahden kaupunki 

koulutti joitakin vuosia sitten muutamia 

työnohjaajia palvelukseensa. Yrittäjyys ei 

ole kaikonnut minusta kokonaan, sillä teen 

työnohjausta sekä sairaalassa että pienimuotoisesti 

myös sivutoimisena ammatinharjoittajana.” 


Ihana arki Mikä auttaa sinua jaksamaan arjessa? Kerro se meille: tehy.lehti@tehy.fi 

Arki maistuu 

Vauvaperhetyöntekijä Päivi Kyllönen oppii 

uutta Martoissa. 

Päivi Mäkinen n Kuva Pekka Fali 

Päivi Kyllönen romuttaa heti kättelyssä 

stereotypian Martoista hieman 

vakavamielisenä joukkona. 

– Marttojen kokoontuessa nauru 

raikaa. 

112-vuotias järjestö on ajassa mukana. 

Sen alkuvuosikymmeninä perehdyttiin olkipatjojen 

täyttämiseen ja makkarasuolten 

puhdistamiseen, mutta nyt teemoina ovat 

esimerkiksi elämän hidastaminen, perheen 

hyvinvointi ja kestävä kulutus. 

Päivi liittyi Marttoihin kymmenkunta 

vuotta sitten, kun elämässä oli tilaa uudelle 

harrastukselle. Talouden- ja kodinhoitoon 

liittyvät asiat kiinnostivat, ja myös marjastus 

ja luonnossa liikkuminen olivat olleet aina 

mieleisiä. 


Martoissa Päivi oppii uusia taitoja ja tie- 

toja. Se on ollut myös erinomainen tapa tutustua 

uuden kotipaikkakunnan ihmisiin. 

Oulusta Oulunsaloon muuttaessaan hän ei 

tuntenut paikkakunnalta ketään. Hiekkalaatikon, 

päiväkodin ja koulun kautta syntyvät tuttavapiirit 

puuttuivat, ja työpaikkakin oli Oulussa 

Oysin lasten ja nuorten klinikalla. Lennokkaat 

Martat ry:ssä tutustui mukavan tekemisen 

lomassa toisiin ja sai uusia ystäviä. 

Martoista kertynyttä arkea elävöittävää ja 

helpottavaa tietoa voi käyttää hyväksi myös 

palkkatyössä. Vauvaperhetyöntekijänä Päivi 

vierailee asiakkaidensa kodeissa. Asiakkaille 

voi antaa pieniä vinkkejä vaikkapa pyykin 

käsittelyyn tai lasten soseruokien valmistamiseen. 

Kotitalouden niksit ovat olleet aina 

arvossaan. Päivi Kyllösen leipoma 

rasvaton ja munaton pula-ajan piirakka 

maistuu nykyäänkin. 

– Harrastuksen tehtävä on virkistää. 

Marttoihin olen saanut mennä sellaisena 

kuin olen. Osallistua on saanut niin paljon 

kuin kulloinkin on jaksanut. Sieltä olen saanut 

kannustusta, rohkaisua ja iloa. 

Joskus Marttayhdistyksen puheenjohtajana 

toimivan Päivin valtaa riittämättömyyden 

tunne. Onko luottamustehtävän hoitamiselle 

riittävästi aikaa, entä miten saada toiminnasta 

jäseniä kiinnostavaa? 

Marttoihin liitetään usein osaaminen ja 

taitavuus. Kaikki ei heilläkään mene aina 

kuin Strömsössä. Päivinkin perheessä leipomuksia 

nautitaan joskus hieman pitkin 

hampain. 

– Pilalle menevien kakkujen määrä on ihmisen 

elämässä vakio.

JARI LIFLÄNDER 

n 

Seuraavassa numerossa 

Tehy-lehti 1 ilmestyy 17.1. 

LUKIJAKILPAILU 

n Kerro meille 6.1. mennessä, mistä jutusta pidit eniten. 

Palautetta voit antaa Tehyn jäsensivuilla www.tehy.fi/tehy-lehti/palaute/lukijakilpailu, 

postikortilla Tehy-lehti, 

PL 40, 00060 Tehy tai lähettämällä tekstiviestin numeroon 

0400 345 557. Vastanneiden kesken arvomme Tehy-kylpytarvikkeita. 

Lukijoiden mielestä lehden 14/11 paras juttu oli Hallitse 

empatiaa. Palkinnon voitti Eeva Keinonen Valittulasta. 

Hoitoa lastenreumaan 

Tehy-lehti 2011 

Aikataulu ja aineistopäivä 

Nro Aineistot Ilmestymispäivä 

1 29.12. 17.1. 

2 13.1. 31.1. 

3 3.2. 21.2. 

4 24.2. 13.3. 

5 16.3. 3.4. 

6 4.4. 24.4. 


Nyt nestemäinen Burana ® 

lapsille 

www.burana.fi 

Lasten 

oma 

Uusi nestemäinen Burana on ainoa suun kautta lapsille annosteltava, 

ibuprofeenia sisältävä kipu- ja kuumelääke. Lääkeaineen vaikutus alkaa nopeasti 

ja tarvittaessa sitä voidaan annostella kolme kertaa vuorokaudessa. 

Jo pieni määrä esim. 5–10 kg painaville lapsille 2,5 millilitraa korkeintaan kolme 

kertaa vuorokaudessa nestemäistä, mansikanmakuista Burana-suspensiota 

lievittää tehokkaasti lapsen kuumetta ja särkyä. Annostelua helpottaa 

pakkauksen mukana tuleva mittalusikka. 

Lääke on helppo ottaa matkalle mukaan, sillä se säilyy huoneenlämmössä. 

Annostus: 

Nestemäinen Burana – pienen lapsen 

kivun ja kuumeen lievittämiseen 

Lapsen ikä ja paino Annos 

3 – 6 kk (5 – 8 kg) 2,5 ml (50 mg) kerta-annoksena 

korkeintaan 3 kertaa vuorokaudessa 

6 – 12 kk (8 – 10 kg) 2,5 ml (50 mg) kerta-annoksena 


1 – 3 vuotta (10 – 15 kg) 5,0 ml (100 mg) kerta-annoksena 


4 – 6 vuotta (15 – 20 kg) 7,5 ml (150 mg) kerta-annoksena 


7 – 9 vuotta (20 – 30 kg) 10 ml (200 mg) kerta-annoksena 


10 – 12 vuotta (30 – 40 kg) 15 ml (300 mg) kerta-annoksena 


Lääkärin määräyksellä suositellun annostuksen voi ylittää. 

Tätä lääkettä ei saa antaa, jos lapsi painaa alle 5 kg. 

Burana 20 mg/ml oraalisuspensio on suun kautta otettava kipu- ja kuumelääke yli 3 kuukauden ikäisille lapsille lyhytaikaiseen käyttöön. Vaikuttava aine on ibuprofeeni. 

Neuvottele käytöstä lääkärin kanssa, mikäli lapsellasi on ilmennyt esimerkiksi yliherkkyyttä käytettäessä muita särkylääkkeitä, vaikeita munuais-, sydän- tai maksavaivoja 

tai nestehukkaa. Pakkaukset ja hinnat 15.10.2011 (vmh sis. alv): 100 ml 6,49 E ja 200 ml 11,89 E. Ei SV-korvattava itsehoitolääke. Apteekista.

Janne Kuloheimo - Tehy

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?